Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 100 vuotta sitten, nro 5-6/1920 Arvostettu kauppias ja leipuri Fridof Ekberg on täyttänyt 60 vuotta ja sitä on juhlittu asiaankuuluvin menoin. Ekberg on toiminut Leipuriliiton rahastonhoitajana liiton perustamisesta asti ja hoitanut tätä luottamustointa erinomaisella tarkkuudella. Liiton johtokunta päätti antaa Ekbergille lahjaksi kävelyke-
pin, johon kiinnitettyyn laattaan kaiverrettiin erityinen muistolause: Vi hoppas vägen än blir lång, låt denna stöda då din gång. Hur obetydlig den och är, ett hjärtligt tack den innebär. Leipäkauppojen aukioloa koskevat määräykset ovat tuottaneet leipureille paljon ikävyyttä. Esimerkiksi sunnuntaina ei saa pitää leipäkauppaa auki, mutta sen sijaan leipää saa myydä ”taivasalla kirkonmäellä, puhumattakaan kaikista muista luonnottomuuksista”. Myös lau-
antaisin haluttaisiin myymälät pitää auki tuntia kauemmin kuin nyt. Lehdessä on Revalieer Zeitung-lehdestä peräisin oleva kirjoitus bolshevismista. Sen mukaan ilmiötä ei voi selittää ainoastaan mielenhäiriöksi, sillä historia todistaa, että mitä mielettömimmätkin ajatukset voivat saavuttaa jalansijaa varsin nopeasti. Yksi edellytys on, että aate vetoaa intohimoihin. Venäläisiä pidetään tähän erityisen alttiina.
Leipuri 90 vuotta sitten, Leipuri nro 5/1930 Pääkirjoituksessa kerrotaan, että pitkään puhuttu Leipuriliiton matrikkeliasia on viimeinenkin saatu liikkeelle. Lopullinen toteuttaminen riippuu jäsenistön aktiivisuudesta täyttää lehdessä oleva kaavake ja palauttaa se Leipurin toimitukseen. Pääkirjoituksessa todetaan, että ”ellette te palauta kaavakkeita täytettynä takaisin, niin mitään elämänkertamatrikkelia ei totisesti synny, sillä tyhjästä ei voi tulla mitään ja ilman teidän
antamianne asiatietoja ei taitavinkaan toimitus kykene kirjoittamaan tuhatpäisen leipuriammattikunnan historiaa. Lehdessä kerrotaan myös ”työmaaterrorista”, joka liittyy kommunistiseen kiihotukseen ja sitä vastustavaan kansanliikkeeseen. On esitetty moitteita siitä, että työnantajat eivät ole ryhtyneet asiassa sellaisiin toimenpiteisiin, joihin he olisivat olleet velvoitettuja. Työnantajajärjestöjen mukaan niihin kuuluvat yritykset ovat kyllä ensimmäisinä ryhtyneet vakaviin toimenpiteisiin kommunistien terroristisen väkivallan vastustamiseksi työmailla, mutta näitä toimenpiteitä ei ole yleensä
tuotu julkisuuteen. Suomen työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja, Varatuomari Palmgren lausui valtiopäivillä, että työnantajat eivät ole vuosien kuluessa juuri saaneet ymmärrystä työ- ja yhteiskuntarauhaa turvaaville toimenpiteilleen. ”Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Lapuan liikkeen jäljissä olisi ajattelutavassa huomattavissa muutos”. Maaliskuun lopussa oli perustettu kansalaisyhtymä kommunismin vastustamiseksi. Sen antama julkinen lausunto lupaa mm. kitkeä valkoisiin työntekijöihin kohdistuvan työmaaterrorin.
Leipuri 80 vuotta sitten, nro 6/1940 Kansanhuoltoministeriö on antanut päätöksen, jossa se määrittelee viljatuotteiden ylimmät hinnat ja sallitut leipälaadut. Sen mukaan leipä on jaettu kahteen pääryhmään, kuivaan ja pehmeään leipään. Kuvaleipälaatuja on neljä: näkkileipä, vesirinkelit, korput sekä keksit ja niihin verrattavat tuotteet. Tuoreleipää saa valmistaa viittä eri lajia, jotka ovat ruisleipä, vehnäruokaleipä, sekaleipä, grahamleipä ja kahvileipä. Ministeriö on määrännyt
34
LEIPURI 5 / 2020
niille kaikille painon ja osittain myös muodon. Painolla tarkoitetaan painoa 2 tuntia paistamisen jälkeen, eikä painosta saa poiketa kuin 5 % yli tai alle. Leipälaatujen lisäksi saa valmistaa ja myydä myös leivoksia, joiden raaka-aineet on tarkasti määritelty, esim. rasvaa ei saa käyttää leivostaikinassa eikä täytteenä tai koristeena voivaahdoketta tai sokerikuorrutetta. Sen sijaan saa käyttää hilloja, marmeladeja ja muita hedelmävalmisteita, jotka ”antavat mahdollisuuksia monenlaisiin makusommitteluihin”. Lehdessä on erityinen maininta, että jos kahvileipää valmistetaan kaulaamalla, siihen on ehdottomasti käytettävä samat
sokeri- ja rasvamäärät kuin on kansanhuoltoministeriön antamassa päätöksessä kahvileivän valmistuksesta. Kaikenlaisen täytteen käyttö ja päältäkoristelu on kielletty. Lehdessä on haastateltu Puutarhatuotteiden Jalostaja Oy:n myyntitarkastaja Olavi Konttista, jonka mukaan marmeladin kysyntä on lisääntynyt niin, että sitä hädin tuskin ehditään tehdä riittävästi. Lisäksi raaka-aineissa on saantivaikeuksia. Uutta satoa jo odotellaan ja toivotaan myös, että elintarvikeviranomaiset olisivat silloin myötämielisiä jakaessaan sokerimääriä jalostusta varten.
