Kolumni Euroopan Pellolta pöytään -strategia

Euroopan Pellolta pöytään -strategia

Komissio on aloittanut tänä vuonna hyvin massiivisella uudistusrintamalla ja tämä työ jatkuu koronakriisistä huolimatta. Viime vuoden lopulla julkaistiin vihreän kehityksen ohjelma, jonka ytimessä on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Ohjelmaan kuuluu aloitteita mm. kiertotalouden, kestävän rahoituksen, biodiversiteetin ja ruoan osalta.

Osana vihreän kehityksen ohjelmaa komissio julkaisi toukokuussa odotetun Pellolta pöytään, farm to fork, -strategian, jonka tavoitteena on rakentaa EU:n ruokajärjestelmästä entistä oikeudenmukaisempi, ympäristöystävällisempi ja kansalaisten terveyttä edistävä.

Pellolta pöytään -strategiassa pyritään ottamaan huomioon koko ruokajärjestelmä, mutta erityistä huomiota kiinnitetään ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin, ruokajärjestelmän häiriönsietokykyyn, tuottajien oikeudenmukaisiin korvauksiin, reiluun kauppaan sekä EU:n kilpailukykyyn. Tavoitteena on turvata terveellinen, ravitseva, kohtuuhintainen ja kestävä ruoka eurooppalaisille.

Strategiassa asetetaan EU-tason tavoitteet lisätä luomuviljelyä 25 prosenttiin maatalousmaasta, vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja riskiä 50 prosenttia, vähentää lannoitteiden käyttöä 20 prosenttia, vähentää mikrobilääkkeiden, kuten antibioottien, myyntiä puoleen, sekä puolittaa kuluttajien ja vähittäiskaupan ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Tulevaisuuden ruoan pitää olla turvallista, terveellistä, ekologista ja eettistä.

Kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että elintarvikkeista on saatavilla tietoa, johon voimme luottaa. Elintarvikemerkintöjen kautta meidän tulee saada tietoa tuotantopaikasta ja tavasta, sekä esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista tuotantoprosessissa. Tarvitsemme tietoa

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

myös siitä, mitä torjunta-aineita ruoan tuotannossa on käytetty ja mitä riskejä niihin liittyy.

Ruokavalion vaikutukset terveyteen tunnetaan hyvin. Vaikka yksittäisten ruoka-aineiden terveellisyydestä voidaan olla eri mieltä, on yleinen käsitys terveellisestä ruokavaliosta yhteinen.

Ruoka on lähellä meidän kaikkien arkipäivää ja ruokavalinnat ovat yksittäisen ihmisen helpoin ilmastoteko. Välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvispainotteista ruokaa on mahdollista vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseen. Noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Suurimmat ruoantuotannon päästöt tulevat liha- ja maitotuotteiden tuotannosta.

Ruoantuotannon pitää olla eettistä ihmisille ja eläimille. Eläinten hyvinvointi on taattava ja työntekijöiden turvallisuus ja oikeudet turvattava.

Strategia liittyy tiiviisti samaan aikaan julkaistuun biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttamalla sen syihin, kuten maan- ja vesien kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen ylikulutukseen, saasteisiin ja vieraslajeihin.

Pellolta pöytään -strategia on tärkeä osoitus ruokajärjestelmien tärkeydestä, mutta yksinään riittämätön, jos sen päätökset eivät heijastu tulevaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja monivuotiseen rahoituskehykseen. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus aloitettiin jo vuonna 2018, mutta neuvottelut ovat edelleen kesken. Tällä hetkellä suunnitelma nojaa nykyisenkaltaiseen ruokajärjestelmään, mutta ratkaistaksemme ruokajärjestelmän ongelmat, meidän tulisi siirtyä kokonaan uuteen kestävään ruokajärjestelmään.