Näin ruokaa tuotetaan Suomessa

Vuodesta 1979 julkaistu maa- ja elintarviketalouden vuosikatsaus kertoo ajankohtaiset asiat Suomen maataloudesta, alan näkymistä ja tutkimustiedosta. Vuoden 2019 katsaus julkistettiin kesäkuun puolivälissä. Sen on tuottanut Luonnonvarakeskus LUKE

Katsauksen mukaan Suomen viljasektori on ollut omavarainen kauran ja ohran osalta koko EU-ajan. Vehnän omavaraisuus saavutettiin 2000-luvun alkupuolella, rukiin osalta on oltu omavaraisia satokaudesta 2016/17. Viljaa jalostava teollisuus käyttää satunnaisia mylly- ja rehueriä lukuun ottamatta täysin kotimaista raaka-ainetta. Viljavarastojen ansiosta myös katovuoden läpi on selvitty pitkälti edellisvuosien varastoilla. Eniten vientipotentiaalia on kauralla, jossa Suomella on suhteellinen kilpailuetu. Varsinkin erikoiskauratuotteilla on hyviä mahdollisuuksia vientimarkkinoilla.

Suomen lihantuotannon omavaraisuusaste on lähes 100%. Sianlihan ja siipikarjanlihan tuotanto on määrältään kattanut kotimaisen kysynnän viime vuosina, naudanlihan tuotanto puolestaan vastaa 80-85 prosenttia kulutuksesta. Sianlihan tuotantoa kirittää syksyllä 2019 alkanut sianlihan vienti Kiinaan, joka on jatkunut vakaana myös kuluvana vuonna. Kotimaan lihan kulutuksessa on ensimmäistä kertaa näkyvissä laskun merkkejä, jotka kohdistuvat melkein yksinomaan sianlihaan. Naudanlihan kulutus pysyy melko vakaana ja siipikarjanlihan kulutus kasvaa voimakkaasti.

Vuoden 2019 lopussa maitoa tuotettiin 5 783 tilalla, joista 142 oli luomutuotannossa. Vuonna 2019 meijerit ottivat vastaan 2 262 milj. litraa (2 334 milj. kg) maitoa, mikä oli 23,3 milj. litraa (24,1 milj. kg) vähemmän kuin vuonna 2018. Maidontuottajien määrä laski vuoden 2019 aikana 7 %.

Vuonna 2019 Suomessa oli 3 345 puutarhatuotantoa harjoittavaa tilaa. Niistä 2 705 tilalla oli avomaatuotantoa ja 914 tilalla kasvihuonetuotantoa. Osalla tiloista on sekä avomaa- että kasvihuonetuotantoa. Tarhaherne oli vuonna 2019 viljelyalalla mitattuna eniten viljelty avomaan vihannes Suomessa. Muita merkittäviä vihanneksia olivat ruokasipuli, valko- ja savoijinkaali sekä porkkana, jota tuotettiin 78 miljoonaa satokiloa.

Mansikka on marjakasveista tärkein niin viljelyalaltaan (reilu 4300 hehtaaria) kuin satomäärältään (18 milj. kg). Noin 90 % mansikankulutuksesta oli kotimaista mansikkaa.

Hedelmistä omenaa viljeltiin noin 690 hehtaarilla. Kotimaan omenasato oli 8,1 miljoonaa kiloa ja omenaa tuotiin Suomeen noin 42 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Suomessa syötävistä omenoista valtaosa, arviolta noin 85 %, on ulkomaista tuotantoa.

Kasvihuonevihanneksia viljeltiin 244 ja koristekasveja 117 hehtaarilla vuonna 2019. Kasvihuonevihanneksia tuotettiin yhteensä 95 milj. kiloa. Kurkku on tärkein kasvihuonevihannes 48 milj. kilolla ja 53 hehtaarin viljelyalalla. Tomaatti on toiseksi tärkein kasvihuonevihannes 94 hehtaarin viljelyalalla ja 40 miljoonalla

satokilolla. Vuonna 2018 tomaatin viljelyala oli kurkkua suurempi, mutta ei enää vuonna 2019. Syödyistä tomaateista arviolta noin 65 % ja kurkuista 90 % oli kotimaisia vuonna 2019. Ruukkuvihanneksia tuotettiin 102 milj. kappaletta, mikä on 14 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tärkein ruukkuvihanneksista on ruukkusalaatti, jota tuotettiin 66 milj. kappaletta viime vuonna.

Suomen elintarvikeviennissä saavutettiin kaikkien aikojen ennätys vuonna 2019. Elintarvikkeita vietiin Suomesta yhteensä 1 716 milj. euron arvosta, mikä oli peräti 13 prosenttia edellisvuotista enemmän. Venäjän vuonna 2014 asettamat pakotteet ovat ravistelleet elintarvikevientiämme ja saaneet yritykset kohdistamaan myyntiään muille markkinoille.

Elintarvikeviennin suurimmat kohdemaat olivat Ruotsi, Viro, Saksa, Venäjä, Kiina ja Alankomaat. Tuonnin suurimmat alkuperämaat ovat Alankomaat, Saksa, Ruotsi, Espanja, Norja ja Tanska.

Maa- ja puutarhatalouden kannattavuustrendi on ollut laskeva koko 2000-luvun ajan. LUKEn kannattavuustutkimuksen mukaan sekä tilojen peltoala että eläinmäärä ovat kasvaneet, samoin maatalouden kokonaistuotto. Tästä huolimatta hehtaaria kohti saadun tuoton reaaliarvo on keskimäärin pienentynyt. Kehitys on seurausta muun muassa heikosta tuottajahintakehityksestä, hintojen vaihtelusta ja tuotantopanosten hintojen noususta.