Vähittäiskaupan tilastoja

S-ryhmä edelleen suurin, markkinaosuus laski vuonna 2019

Kehittyvä Kauppa-lehti julkaisi numerossaan 05-06/2020 mielenkiintoisen tilastotiivistelmän Suomen vähittäiskaupasta vuonna 2019. Joitakin lukuja on myös tämän vuoden eli vuoden 2020 alun kuukausilta.

TEKSTI Elina Matikainen

Tiivistelmän laatineen Heikki Peltolan mukaan S-ryhmän vuonna 1991 alkanut pitkä ”voittoputki” päivittäistavarakaupassa katkesi viime vuonna ja markkinaosuus laski 0,2 prosenttiyksikköä. K-kaupat lisäsivät osuuttaan 0,2 prosenttiyksikköä ja Lidl pysyi entisissä asemissaan.

Päivittäistavarakaupan kokonaismarkkina oli Nielsenin laskujen mukaan 18,6 miljardia euroa. Siitä S-ryhmän osuus on 46,2 prosenttia, K-ryhmän 36,5 prosenttia ja Lidlin 9,6 prosenttia. Muilla (Tokmanni, Minimani, M-ketju ja muut yksityiset) on yhteensä 7,7 prosenttia päivittäistavaramyynnistä. Vuonna 2019 pt-kaupan arvo kasvoi 2,5 prosenttia.

Verkkokaupan pt-myynti oli vuonna 2019 lähes 110 miljoonaa euroa, ja kasvua siinä oli 56,7 prosenttia. Osuus päivittäistavaramyynnistä oli 0,6 prosenttia. Vuonna 2020 mennään tässä Peltolan mukaan varmasti aivan eri lukemissa. Kaikkiaan suomalaiset tekivät ostoja verkossa 4,5 miljardin euron edestä. Niitä tehtiin eniten kotimaasta (60 %), seuravaksi eniten EU-maista ja sen jälkeen Kiinasta ja sen jälkeen muista maista EU:n ulkopuolella.

Kaupan ketjuista suurin liikevaihto oli S-market-ketjulla, jolla yhteensä 437 myymälän liikevaihto oli 3 507 miljoonaa euroa. Toiseksi tulivat Prismat 3 287 miljoonalla eurolla ja kolmantena olivat K-Citymarketit 2 287 miljoonalla eurolla. Neljäntenä olivat K-Supermarketit, viidentenä K-marketit, kuudentena Lidl ja seitsemäntenä K-Raudat. Kaikilla niilläkin liikevaihto on yli miljardi euroa. Tokmanni ei aivan yltänyt miljardikerhoon, vaikka sen liikevaihto nousi viime vuonna peräti 8,5 prosenttia.

Lidl on vakiinnuttanut asemansa Suomen pt-markkinoilla, jossa ketju on toiminut 18 vuotta. Lidlin osuus markkinoista ei vuonna 2019 enää kasvanut, vaan pysyi 9,6 prosentissa. Vuodenvaihteessa Suomessa oli 186 Lidl-myymälää.

Pt-kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohti oli paras Ahvenanmaalla (4095 euroa/asukas) ja alhaisin Pohjois-Pohjanmaalla (3672 euroa/asukas). Alueellisesti pt-kauppaan kohdistuva ostovoima puolestaan oli ylivoimaisesti korkein Uudellamaalla, yhteensä 6364 miljoonaa euroa ja pienin Ahvenanmaalla 122 miljoonaa euroa. Vaikka jäivätkin kauas Uusimaasta, yli miljardin euron pt-ostovoima oli myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Uudenmaan ostovoima selittänee myös sitä, että 32 maamme kauppakeskuksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja niiden myynti on 54 prosenttia kauppakeskusmarkkinan myynnistä. Suurin liikepinta-ala on Vantaalla sijaitsevalla Jumbo-Flamingolla, jolla on myös suurin myynti, mutta kävijöitä vasta kuudenneksi eniten (13 miljoonaa). Kävijämäärässä ohi menevät mm. espoolaiset Sello (24) ja Iso-Omena (19,9) sekä Itis (17,5) ja Citycenter (16,7) Helsingissä. Kamppi Helsingissä on liikepinta-alaltaan vasta maan yhdeksänneksitoista suurin, mutta siellä on eniten kävijöitä (30,4 miljoonaa) ja myös ylivoimaisesti korkein myynti liikepinta-alaa kohti.

Mainittakoon mielenkiintoinen yksityiskohta myös automarkkinoista. Vuonna 2019 Suomessa oli sähköautoja 29 364 kpl. Niistä täyssähköautoja oli 4661 kpl ja ladattavia hybridejä 24 704 kpl. Vuoden aikana sähköautokantamme kasvoi 13 866 kpl (peräti 89 %!), joista ladattavien hybridien osuus oli 11 609 ja täyssähköautojen 2257 kpl.

Maailmalle mentäessä viiden suurimman kaupan alan yrityksen joukossa on neljä yritystä USA:sta. Ylivoimaisesti suurin on Walmart, jonka jälkeen tulevat Amazon.com ja Costco. Neljänneksi suurin on saksalainen Schwarz Group (mm. Lidl) ja viidentenä USA:lainen Kroger.

Tämän vuoden eli vuoden 2020 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myytiin Suomessa yhteensä 3136 miljoonalla eurolla. Elintarvikkeista (yht. 2826 milj. e.) maitotuotteiden osuus oli 19,5 %, viljatuotteiden ja leivän 16,6 %, lihan 16,3 %, vihannesten 10,8 %, hedelmien ja marjojen 8,8 % sekä muiden tuotteiden 28 %.

Koronan vaikutukset näkyivät säilykkeiden ja kuiva-aineiden nopeana kasvuna (esim. säilötyt kala- ja äyriäisvalmisteet, riisi, pastatuotteet, jauhot ja muut viljat). Suhteellisesti nopeimmin alkuvuonna kasvoivat vihannekset, kala ja äyriäiset sekä hedelmät ja marjat.