Ikääntyville uusi ruokasuositus

Ravitsemuksella keskeinen merkitys ikääntyville – ruokasuositus uusittiin

Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä julkaisema uusi ruokasuositus. Ravitsemuksella on keskeinen merkitys ja tehtävä ikääntyneiden ihmisten elämänlaadun kannalta.

TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

Ikääntyneille kaikki ateriat ovat tärkeitä ja niitä tulee olla 5–6 kertaa vuorokaudessa. Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja elinikä on pidentynyt. Vuonna 2018 joka kymmenes suomalainen oli 75 vuotta täyttänyt. Vuoteen 2040 mennessä 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan ja yhä useampi ikääntynyt asuu entistä pidempään kotonaan tutussa ympäristössä.

Hyvä ravitsemustila tukee terveyttä ja sen myötä kotona asumisen mahdollisuutta ja nopeuttaa sairauksista toipumista. Uusittu ruokasuositus on tarkoitettu terveyttä ja hyvinvointia edistävän ruokailun oppaaksi jo eläkeikää lähestyttäessä. Tällöin luodaan perusta terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle korkeaan ikään saakka. Suosituksen kohderyhmänä ovat ikääntyneiden ruokailusta vastaavat ammattilaiset, mutta myös ikääntyneet itse sekä heidän läheisensä. Suositus uusittiin, sillä 10 vuotta vanha julkaisu ei enää vastannut nykytilanteeseen.

Perusruokaa ja erityistarpeita

Hyväkuntoisille ikääntyneille sopivat samat ruokailua koskevat suositukset kuin muillekin aikuisille. Ikääntyminen ja erilaiset sairaudet asettavat sen sijaan tarjottavalle ruoalle erityisvaatimuksia. Uudessa ikääntyville tarkoitetussa julkaisussa on mukana konkreettisia suosituksia esimerkiksi aterioiden ajoituksesta, perus- ja erityisruokavalioiden koostamisesta ja ravintosisällöstä sekä annoskoista mallikuvineen. Täysin uutta suosituksissa on vain vähän.

Proteiinin määrää on tarkennettu, sillä riittävä proteiinin saanti on ikääntyvien ihmisten lihaskunnolle tärkeää. Proteiinin tarpeen on määritelty olevan 1,2-1,4 grammaa painokiloa kohti. Sairaudesta toipuvilla voi tarve olla jopa 1,5 g tai suurempi. Proteiinipitoisia ruoka-aineita on oltava jokaisella aterialla, myös välipaloilla.

Jokaisella aterialla tulisi myös tarjota pehmeitä rasvoja kuten öljyjä tai öljypohjaisia salaatinkastikkeita. Kovien rasvojen osuus saisi olla alle 1/3 kokonaisrasvan saannista. Kuidun saannista on huoleh-

dittava kuitupitoisilla leivillä, puuroilla, kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä. Kuidun saantisuositus on sama kuin muillekin aikuisille, vähintään 25-35 grammaa päivittäin. Alkoholia tulisi juoda enintään yksi annos päivässä. Yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 10–20 µg/vrk ympäri vuoden.

Uuden suosituksen mukainen, kasvispainotteinen ruokavalio on ympäristölle ja luonnolle hyväksi, vähentäen ruoan ympäristökuormitusta. Suosimalla kotimaisia satokauden vihanneksia, juureksia, palkokasveja, sieniä, hedelmiä ja marjoja sekä syömällä punaista lihaa ja lihavalmisteita vain kohtuudella, syödään terveellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Pääasia on kuitenkin koostaa monipuolinen ja maukas ateria, jotta se tulee syödyksi.

Ruoan rakennetta muuttamalla helpotetaan ruokailua henkilöillä, joilla on kuiva suu, pureskelu- tai nielemisongelmia, suun ja hampaiden, nielun ja ruokatorven sairauksia, tai neurologisia sairauksia. Ruoan rakenne voi olla pehmeä, karkea, sileä sosemainen tai nestemäinen tarpeen mukaan. Rakennetta muuttaessa energia eivätkä ravintoaineet saa vähentyä ja ruoan tulisi edelleen olla houkuttelevan näköistä.

Ateriarytmi

Kaikki ateriat ovat tärkeitä ja niitä tulee olla 5–6 kertaa vuorokaudessa. Pieniruokaiselle, vajaaravitulle iäkkäälle tarjotaan ruokaa tai energia- ja proteiinipitoista juomaa useammin. Myös yöpalaa voidaan tarjota yöllä herääville vajaaravituille ja vajaaravitsemusriskissä oleville, joiden paino on laskussa. Tehostettu ruokavalio tarvitaan silloin, kun ikääntynyt ei jaksa syödä riittävästi perusruokaa energian tarpeeseensa nähden. Painon laskua ei saa jäädä seuraamaan, vaan ruoan tehostaminen on aloitettava viipymättä.

Makutottumukset ja ruokailo

Iäkkäiden kohdalla on huomioitava ruokatottumukset ja makumieltymykset, jotka saattavat rajoittaa uusien ruokien hyväksymistä ja käyttöä. Niukasti syöville, ruokahaluttomille on tärkeää tarjota maistuvaa, tuttua ruokaa, joka tulee syödyksi. Vain syöty ruoka pitää terveyttä yllä. Parhaimmillaan tarjolla oleva ruoka

Suositukset tiivistettynä

Ikääntyneiden ruokavalion perustana on kansallisissa ravitsemussuosituksissa määritelty terveyttä ja kestävyyttä edistävä ruokavalio. Ruokavalion energiamäärän tulee olla energiankulutuksen mukainen. Ruokavalion tulee olla monipuolinen ja maistuva. Sen tulee sisältää muun muassa kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljavalmisteita, pehmeää rasvaa ja maitovalmisteita sekä riittävästi kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja. Suolan määrä pidetään kohtuullisena. Jos tarvitaan painonpudotusta, sen on tapahduttava maltillisesti ja riittävä proteiinin saanti huomioiden, jotta lihasmassan väheneminen voidaan minimoida ja toimintakyky säilyttää. Yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 10–20 µg/vrk ympäri vuoden. Ikääntyvien ruokailua järjestettäessä on huomioitava ruokailun psyykkinen ja sosiaalinen merkitys, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, mieliala ja tunteet sekä sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Ateriapalvelussa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet, mieliruoat ja mieluisat ateriaa täydentävät tuotteet sekä tarvittaessa varmistetaan riittävä apu ruokailutilanteessa.

ja ruokailutilanne ovat ikääntyneelle ilo ja nautinto. Arkena ruokailutilanne saattaa olla päivän ainoa kohokohta ikäihmiselle. Ruoalla onkin ravitsemuksellisten vaikutusten lisäksi runsaasti muita terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Näitä asioita painotetaan uudessa suosituksessa moneen otteeseen. Maistuva ruoka, yhdessä syöminen ja mukava ruokailutilanne virittää aisteja ja auttaa syömään, jos ruokahalu on kadoksissa. Tämä auttaa tutkitusti myös ajattelu- ja muistitoimintoja.

Aina yhdessä syöminen ei onnistu ja moni ikääntynyt kärsiikin yksinäisyydestä. Erilaisten hankkeiden avulla on pyritty helpottamaan tätä tilannetta. Kotona asuville tärkeitä paikkoja ovat palvelukeskukset, joiden ravintoloissa voi syödä yhdessä muiden kanssa. Kunnat ovat pyrkineet lisäämään yhdessä syömisen mahdollisuuksia esimerkiksi järjestämällä ruokailuja päiväkodeissa tai kouluissa. Myös seurakunnilla ja erilaisilla asumisyhteisöillä on tarjolla ikääntyville yhteisiä ruokailuhetkiä. Joidenkin kaupunkien palvelukodeissa vietetään säännöllisesti ravintolapäivää yhdessä omaisten tai ystävien kanssa. Uusi suositus painottaa, että ruokapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää ottaa ikääntyneet itse mukaan ja tarjota erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia jokaisen oman toimintakyvyn mukaisesti.

Pääaterioiden annosteluun suositellaan kolmanneksiin jaettua lautasmallia. Lisäksi aina öljypohjaista salaatinkastiketta, leipää, leipärasvaa sekä maitoa tai piimää.