Kakkutalo Gilanissa palataan vähitellen normaaliin arkeen

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Maailma ei loppunutkaan pandemiaan, vaikka jotkut taisivat niin uskoa, naurahtaa järvenpääläisen Kakkutalo Gilan Oy:n toimitusjohtaja Mika Gilan, joka toimii myös Etelä-Suomen Leipomoyrittäjien puheenjohtajana. Pikkuhiljaa leipomo-konditoriassa on palattu normaaliin päiväjärjestykseen sitä mukaa kun rajoitukset ovat poistuneet.

Yksi maaliskuinen viikonloppu käänsi koko kevään aivan erilaiseksi kuin oli ajateltu, niin Kakkutalo Gilanissa kuin sadoissa muissakin leipomo- ja konditoriayrityksissä ympäri Suomen. - Viikolla 11 alkoi tapahtua, mutta vasta seuraavalla viikolla 12 viikonlopun jälkeen alkoi peruutuksia tulla. Niitä tuli silloin maanantaina 16. maaliskuuta aamusta alkaen, oikeastaan kaikista paikoista, joihin toimitamme tuotteita; kokouspalvelukeskuksista, yrityksistä, hotelleista ja niin edelleen. Myös pitopalvelun tilaukset peruutettiin viimeistä myöten. Ihan kaikki meni niin sanotusti nollille. Se oli kauhea viikko, Mika Gilan muistelee.

Kakkutalo Gilan on tuotannossaan erikoistunut kakkuihin, joita myydään paitsi yksityistalouksiin, myös yrityksiin. Lisäksi leivotaan makeita kahvileipiä. Yrityksellä on oma myymälä, jonka yhteydessä toimivat kahvila ja lounasravintola. Tuotteita myydään myös nettikaupan kautta. Lisäksi yrityksellä on pitopalvelu.

Leipomon perustivat vuonna 1984 Kaj ja Marjatta Gilan ja nyt yritystä luotsaa heidän poikansa Mika Gilan. Myös veli Joni Gilan työskentelee yrityksessä. Tällä nelikolla on myös yrityksen omistus. Alun perin nimi oli Järvenpään Wiener Paakari, mutta kun leipomo 2010-luvulla erikoistui konditoriatuotteisiin ja erityisesti kakkuihin, muutettiin nimi paremmin tuotteita vastavaksi. Yritys työllistää tällä hetkellä viisitoista työntekijää. Mika Gilan arvelee, että liikevaihto jää tänä vuonna noin 1,5 miljoonaan euroon, ilman koronaa se olisi ollut suurempi.

Mika Gilanin kädessä on viiden hengen kakku. Pieniä kakkuja alettiin kehittää ja tuoda valikoimaan, kun korona lopetti isot tilaisuudet. Vitriinissä oli jo juhannusviikolla myös isompia kakkuja tarjolla. Maaliskuinen kauhuviikko

Kun tilaukset loppuivat kuin seinään ja asiakkaat kaikkosivat myös kahvilasta ja lounasravintolasta, kertoo Mika Gilan miettineensä ankarasti, mitä tässä tilanteessa voisi ja mitä pitäisi tehdä. Ensisijainen huoli oli palkkojen maksamisesta. Jos myyntiä ei ole, ei rahaankaan tule, eikä palkkoja pysty maksamaan. - Olin alusta alkaen varma, että tässä tilanteessa valtio halua turvata yritysten palkanmaksun, sillä palkallaanhan ihmiset elävät ja suunnittelevat sen varaan myös tulevaisuuttaan. Ilman tulevaisuudenuskoa sekä yksilö että yhteiskunta ovat aika lailla tyhjän päällä.

Olettamus perustui siihen, että Suomi ottaisi mallia muista Euroopan maista, joissa pyrittiin turvaamaan työpaikat

Kakkutalo Gilanin kuuluisat herkkumunkit houkuttelevat taas asiakkaita entiseen tapaan.

Kahvilassa piti asiakaspaikkoja harventaa kesäkuun alun ja juhannuksen välillä puoleen normaalista ja lisätä välimatkaa pöytien välillä.

ja palkanmaksu valtion tukitoimin. Esimerkkeinä Gilan mainitsee Espanjan ja Irlannin. Meillä näin ei kuitenkaan tapahtunut, paitsi valtion työpaikoilla, joissa palkanmaksu säilyi ennallaan. Sen sijaan yksityiset yritykset joutuivat lomauttamaan työntekijänsä ja selviytymään omillaan. - Tukien sijaan todettiin, että yritykset voisivat ottaa lainaa turvatakseen toimintaedellytyksensä. Tällaisessa tilanteessa vain harva yritys on valmis ottamaan lainaa kassakriisin hoitamiseen. Itse en ainakaan halua sitä tehdä, enkä tiedä ketään muutakaan, joka olisi tehnyt niin. - Olisin kaivannut hallitukselta hieman erilaista otetta tässä asiassa. Kovin nuoria ja kokemattomia ovat keskeiset ministerit samoin kuin heidän avustajansa, ja se valitettavasti kyllä näkyi tässä kohdassa, Mika Gilan arvioi.

Kakkutalo Gilanissakin jouduttiin lomauttamaan koko henkilökunta, osa lyhyemmäksi, osa hieman pidemmäksi ajaksi. Mika Gilan antaa tässä kohdassa tunnustusta yrityksensä henkilökunnalle. - Hyvät työntekijät ovat yrittäjälle tällaisessa tilanteessa se oljenkorsi, jolla siitä selvitään läpi. Kaikki ymmärsivät, että oma työpaikka on se tärkeä juttu, joka haluttiin säilyttää. Täällä syttyi erinomainen me-henki.

Henkilöstön yhteen hitsautuminen tiukassa paikassa auttoi myös yrittäjää jaksamaan.

- Koko taakka ei ollut minun harteillani, vaan muitakin vastuunkantajia oli ja se tuntui todella hyvältä.

Ovet auki koko ajan

Ihan kokonaan Kakkutalo Gilanin ovia ei suljettu missään vaiheessa, vaikka etenkin maaliskuun loppu mentiinkin hiljaiselossa. Myynti oli todella vähäistä, kun ihmiset eivät uskaltaneet liikkua juuri missään. - Pari viikkoa meni odotellessa, miten oikein pitäisi toimia, kunnes 4. huhtikuuta saatiin valtiovallan päätös, että kahvilat ja ravintolat on suljettava. Sen jälkeen aloimme ideoida ja kokeilla sopivia tuotteita. Niitä kertyi varmaankin parisataa erilaista, Mika Gilan kertoo.

Ideoita tuli hänen mukaansa kaikenlaisia: kotiinkuljetusta, tuotekasseja, lounasbokseja, pienempiä kakkukokoja ja monenlaista muuta. Niitä lähdettiin kehittämään eteenpäin ja sanaa alettiin levittää etenkin sosiaalisen median kautta, sopivilla foorumeilla.

Tässä tilanteessa myös nettikauppa oli tarpeeseen. Kakkutalo Gilanissa oltiin parhaillaan uudistamassa yrityksen nettisivuja kokonaan uudelle alustalle ja samalla myös nettikauppa oli uudistumassa. Uudistus ei kuitenkaan valmistunut ennen pandemian puhkeamista. Niinpä toimittiin vanhalla nettikaupalla, joka onneksi vielä toimi hyvin.

Valmiit ruokaisat salaatit otettiin valikoimaan koronan myötä ja ne todennäköisesti myös jäävät valikoimaan.

Uudet sivut olisi kuitenkin haluttu saada valmiiksi, sillä se olisi auttanut bisnestä. Siihen haettiin Business Finlandin tukirahaa. - Päätös oli kielteinen. Tukea olisi voinut saada sivuston suunnitteluun, mutta ei enää käytännön toteutukseen. Tätä en tiennyt hakemusta tehdessäni, Mika Gilan kertoo pettyneenä. - Muutoin en ole lainkaan varma siitä, että edellä mainitut BF-tuet ovat läheskään kaikki menneet niihin yrityksiin, jotka tukea todella olisivat tarvinneet. Tuen saamatta jääminen oli varmasti monilla kiinni myös siitä, että hakemusta ei osattu tehdä oikealla tavalla. Konsulttiapua olisi kyllä ollut tarjolla meillekin, mutta hakemus olisi pitänyt tehdä riskillä, että tukea ei tule. Silloinkin olisi kuitenkin pitänyt maksaa huomattava palkkio konsultille.

Myynti palautui hiljalleen

Kun alkuhässäkästä oli selvitty, ideoita mietitty ja myymälä saatu kuntoon, alkoi leipomossa huhtikuussa myynti palautua hiljalleen. Lähes kaikki tuotteet myytiin omasta myymälästä ja tuotteita paistettiin pitkin päivää niin, että koko ajan oli tuoretta tavaraa tarjolla. Vähittäiskaupan kanssa ei aikaisemmin ollut toimittu, mutta nyt saatiin ennen kaikkea pieniä kakkuja myyntiin alueen K-Citymarketteihin ja K-marketteihin, ja esimerkiksi äitien-

päiväkakkuja meni niiden kautta mukava määrä. Valtaosin tuotteet myytiin kuitenkin omasta myyntipisteestä, joka toimi ainoastaan ulosmyyntiperiaatteella. - Oli hienoa, että saimme kakkuja kauppoihin, mutta se vaati valtavasti työtä ja me otimme myös riskin siitä, että tuotteet menivät kaupaksi. Myyntipalkkioineen kaikkineen pidemmän päälle se ei tuntunut kovin kannattavalta, Mika Gilan tuumii.

Huhtikuun aikana päästiin kovalla työllä noin 40 prosenttiin leipomon normaalista myynnistä. Vappuna kassa kilisi tavallista enemmän munkkimyynnin ansiosta. Myymälä pidettiin auki poikkeuksellisesti myös vappupäivänä ja munkkeja paistettiin koko päivä. - Ihmiset jonottivat ulkona myymälään pitkissä jonoissa, mutta tietenkin turvavälejä noudattaen. Teimme leipomon ennätyksen munkkimyynnissä, niitä meni tuhansia kappaleita. Se lämmitti tiukassa tilanteessa. - Vapun jälkeen keskityttiin äitienpäiväkakkuihin. Ihan kohtuullisesti myimme niitäkin ja tällä kerralla osasimme varautua myös oikealla määrällä eli hävikki jäi vähäiseksi.

Sitten alettiinkin miettiä jo helatorstain tarjontaa. Heti vapun jälkeen oli päätetty yhdessä henkilökunnan kanssa, että leipomon myymälä pidetään silloinkin poikkeuksellisesti auki. - Helatorstaiksi teimme brunssikasseja, joita piti varata etukäteen. Hienoisesta epäilyksestämme poiketen niiden suosio oli huima ja kaikki myytiin loppuun. Vappunakin meillä oli ollut tarjolla vastaava vappukassi ja kassit loppuivat silloin kesken, mutta helatorstain vetovoimasta ei ollut varmuutta.

Juhannukseksi puolestaan oli tarjolla grilli-brunssikassi, johon oli koottu keravalaisen Savuhovin grillituotteita sekä Kakkutalon herkkuja. Savuhovin tuotteita on myynnissä muutoinkin Kakkutalon myymälässä.

Perheruoka-annokset olivat menestys

Myös lounasravintolaan piti keksiä uusia houkuttimia, kun ihmiset eivät enää voineet tulla syömään paikan päälle. Yksittäisten ruoka-annosten lisäksi alettiin tehdä perhekokoisia 4-6 hengen vuokaruoka-annoksia, joihin saattoi tilata myös kotiinkuljetuksen. Niitä meni useita kymmeniä päivässä ja jos-

Kakkutalo Gilanilla on iso terassi, jossa asiakkaat kesäaikaan viihtyvät hyvin. Mika Gilan suunnittelee, että konditoriatuotanto siirretään tästä talosta viereiseen halliin.

Lounasruuista vastaa keittiöpäällikkö Kalle Miettinen (oik.). Keudan työharjoittelija Markku Kanerva avustajana.

kus jopa enemmän kuin yksittäisiä lämminruoka-annoksia ja salaatteja.

Aluksi asiakkaat tekivät tilaukset leipomon nettisivulla olevasta vaihtuvasta listasta. Mutta kun ruokaa alkoi mennä, annoksia tehtiin valmiiksi kylmäkaappiin, josta asiakas saattoi napata mieleisensä mukaan ilman ennakkotilaustakin. - Jos jotakin tuotteita jäi myymättä, oli apuna ResQ-palvelu, jonka kautta loput ruuat ja myös leipomotuotteet saatiin eteenpäin käyttäjille, eikä mitään mennyt hukkaan. Näin uskalsimme leipoa tuotteita pitkin päivää, ja meillä oli koko ajan tar-

Suolaista syötävää kahvilan vitriinissä.

jolla tuoretta tavaraa, ilman pelkoa siitä, että loput pitää panna biojätteeseen.

Kahvilatoiminta meni ’tauolle’ huhtikuun alussa, sillä paikan päällä ei tuotteita saanut nauttia. Silti esimerkiksi takeaway-kahvimyynti oli varsin vilkasta. Toukokuun alussa myytiin kahvia noin puolet normaalista määrästä, mikä oli siinä tilanteessa hyvä saavutus.

Sen sijaan pitopalvelutilaukset olivat jonkin viikon ajan kokonaan ’nollilla’ lukuun ottamatta tarjoiluja muutamiin pieniin muistotilaisuuksiin. Toukokuussa tilauksia tuli jo hieman enemmän ja ke-

sää kohti mentäessä pitopalvelupuoli on edelleen vilkastunut, vaikka ns. normaalista kesästä jäädäänkin jälkeen. - Muutoinkin olemme koko ajan siirtyneet kohti normaalia. Lomautuksia ei enää tarvinnut jatkaa toukokuun jälkeen. Kesäkuun alusta meillä on toimittu normaalilla miehityksellä. Nyt (kesäkuun puolivälissä) myynti on noin 70 prosenttia normaalista.

Kesäkuun alussa saatiin avata myös kahvila ja lounasravintola. Ne vaativat kuitenkin hieman eritysjärjestelyjä, kunnes buffet-tarjoilu jälleen sallittiin juhannuksen jälkeen. - Puolet pöydistä otettiin aluksi pois ja lounasravintolassa piti olla valmiit annokset. Siihen tarvittiin keittiössä yksi työntekijä lisää. Kesällä onneksi myös iso terassimme on asiakkaiden käytössä, joten tilat kyllä riittivät.

Verot maksettava

Kun tilanne alkoi normalisoitua, Mika Gilan kertoo laskeneensa ”vahingot” ja puntaroineensa eri vaihtoehtoja, miten tilanteesta selvitään taloudellisesti. Samassa yhteydessä hän sanoo selvittäneensä, mitä tarkoitti pääministerin lupaus, että ”verottaja tulee vastaan”. - Mitään verohelpotuksia se ei kuitenkaan tarkoittanut, vaan se tarkoitti, että erilaiset verot olisi voinut maksaa myöhemmin ’vain’ neljän prosentin korolla, kun korko normaalisti on 7 prosenttia. Tämä oli siis valtion vastaantulo. Samaan aikaan pankki tarjosi lainaa 1,5 prosentin korolla, Gilan puuskahtaa. - Eikä verottajan kanssa neuvotella maksuaikataulusta. Ne maksut on maksettava ajallaan, oli tilanne mikä tahansa. Aivan toinen ääni kellossa oli esimerkiksi työeläkelaitoksilla. Niiden kanssa oli mahdollista neuvotella ja valita erilaisista vaihtoehdoista maksuissa.

Mika Gilanin mukaan ei ole ihme, että myös terveitä yrityksiä kaatuu tällaisessa tilanteessa, ei ainoastaan epäterveitä, kuten julkisuudessa annetaan ymmärtää. Mikään yritys ei kestä sitä, että kassaan ei tule rahaa. Sitä hallituksessa ei tunnuttu ymmärrettävän. Toivottavasti seuraavalla kerralla ollaan viisaampia. - Sitä en kritisoi, että mentiin ns. terveys edellä, ja ihmishenkiä säästyi. Mutta ei ollut oikein, että se meni kokonaan elinkeinoelämän kustannuksella.

Vähitellen herkut ovat palautuneet vitiiniin.

Kun buffet-tarjoilu oli vielä kielletty, tehtiin lautasille valmiit salaatti-leipäannokset lounasasiakkaita varten. Lämmin ruoka tuotiin asiakkaille pöytiin.

Valtion tuetkaan eivät oikein vakuuta. Business Finlandin tukien ohella Mika Gilan suhtautuu epäilevästi myös muihin yritystukiin. - Katsotaan nyt, onko yritystukia oikeasti tarkoitettu myös meille pienille yrityksille vai ainoastaan isommille. Toivon, että meillä saataisiin edes henkilöstöön liittyvät tuet täysimääräisinä. Kaikki työntekijäthän saivat palata töihin.

Tulevaisuudenusko palannut

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtajana Mika Gilan mietti pitkin kevättä yhdessä yhdistyksen muiden aktiivien sekä Leipuriliiton toimiston kanssa myös Leipuripäivien ”kohtaloa”. Valmisteluja oli tehty jo vuoden ajan ja innostus oli korkealla. Leipuriliiton hallitus kuitenkin päätti sekä koronatilanteesta johtuen että tavarantoimittajien näyttelyyn ilmoittautuneiden yritysten toivomuksesta siirtää Leipuripäivät oheisohjelmineen ensi vuodelle. Leipuriliiton vuosikokous kuitenkin pidetään sovittuna päivänä eli 15.8.2020. - Tällä päätöksellä nyt mennään, Mika Gilan toteaa.

Juhannusviikon alussa tehdyn haastattelun aikoihin Gilan uskoi, että kaikki rajoitukset tullaan purkamaan lähiaikoina.

Erilaisia teemakasseja kehitettiin korona-aikaan niin vapuksi, helatorstaiksi kuin juhannukseksikin. Suosio oli erinomainen.

Tautitapaukset olivat vähentyneet, sairaaloissa oli enää kourallinen koronapotilaita ja tehohoidossa tuskin yhtään. Elämä normalisoitui päivä päivältä. Jo saman viikon keskiviikkona tehtiin päätös rajoitusten lieventämisestä. - Tämä kyllä on opettanutkin paljon ja myös uudenlaista ajattelua. Valikoimaan on saatu uusia tuotteita ja osa niistä tulee myös jäämään valikoimaamme.

Tulevaisuuteenkin voi nyt katsoa hieman luottavaisemmin, investointimielessä. Se tarkoittaa, että jo jonkin aikaa vireillä ollutta Kakkutalon laajentumishanketta lähdetään viemään eteenpäin. Viereisellä tontilla sijaitsevasta hallista on tarkoitus ottaa osa leipomoyrityksen käyttöön ja siirtää sinne kaikki konditoriatuotanto.

Vanhoihin tiloihin jäisivät myymälä sekä kahvila- ja ravintolatilat, sekä keittiö, johon saataisiin lisää tilaa mm. pitopalvelun tarpeisiin. Terholan alueella Järvenpäässä sijaitseva kiinteistö on oma ja se otettiin kokonaan omaan käyttöön pari kolme vuotta siten, kun viimeinen vuokralainen lähti pois. -Usko tulevaisuuteen oli vähän aikaa koetuksella, mutta nyt pitää taas viedä asioita eteenpäin. Ilman tulevaisuuden suunnitelmia on turha harjoittaa yritystoimintaa, Mika Gilan kiteyttää.