6 minute read

Murusia

Next Article
Uutuudet

Uutuudet

Leipuripäivät siirtyvät vuoteen 2021

Leipuriliiton hallitus on 10.6.2020 pitämässään kokouksessa päättänyt, että Leipuripäivät oheisohjelmineen siirtyvät ensi vuoden elokuulle. Suunniteltu uusi ajankohta on 13.8.-15.8.2021. Vuosikokous 2020 pidetään kuitenkin 15.8.2020 Helsingissä, ks. s. 8-9. Leipuriliitto teki kesäkuun alussa sekä Leipuripäivien ohjeisohjelmaan että tavarantoimittajien näyttelyyn ilmoittautuneille yrityksille kyselyn Leipuripäiville ja näyttelyyn osallistumisesta. Leipuripäivien siirtäminen ensi vuoteen oli toiveena suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tämä oli myös yksi syy siihen, että Leipuriliiton hallitus päätyi siirtämään vallitseva koronatilanne huomioiden Leipuripäivät ensi vuoteen.

Advertisement

Elintarviketeollisuus-messut ja Leipomoalan SM-joukkuekilpailu siirtyvät ensi keväälle

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävät EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Elintarviketeollisuus- ja Logistiikka-ammattimessut järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2021. EuroSafety- ja Työhyvinvointi-messut järjestetään kolmipäiväisinä 18.–20.5.2021 ja Elintarviketeollisuus- ja Logistiikka-messut kaksipäiväisinä 19.–20.5.2021. Neljän ammattimessun kokonaisuus oli alun perin tarkoitus järjestää syyskuun toisella viikolla. EuroSafety-messujen toimeksiantaja Suomen Työturvallisuuden Liitto ry (STYL) ja kaikkien neljän tapahtuman näyttelytoimikunnat eli alan asiantuntijaryhmät kuitenkin totesivat, että syyskuun messuajankohta on vielä liian varhainen näin suurelle ja kansainväliselle messukokonaisuudelle. Tampereen Messut Oy huomioi asiantuntijoiden suositukset tehdessään päätökset messutapahtumien siirtämisestä.

Ajankohdan muutoksesta huolimatta tapahtumakokonaisuuden valmistelut jatkuvat entiseen malliin ja jo aiemmin julkistetut teemat sekä ohjelmasisällöt ja kumppanuudet pyritään toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti toukokuussa.

Myös Leipomoalan SM-joukkuekilpailu Elintarviketeollisuus-messuilla siirtyy vastaavaan ajankohtaan. Kilpailu on tarkoitus järjestää aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Tiedotamme tästä tarkemmin syksyn aikana. Kilpailuun voi edelleen ilmoittautua mukaan.

Elintarviketeollisuus tavoittelee entistä vähähiilisempää ruuantuotantoa

Hallitusohjemaan kirjattu tavoite vähähiilisyyteen tähtäävien tiekarttojen laatimisesta yhteistyössä eri toimialojen kanssa alkaa tuottaa tulosta. Tiekarttoja tai ainakin hyviä suunnitelmia niistä esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä webinaarissa kesäkuun alussa. Yhtenä kolmestatoista toimialasta myös elintarviketeollisuus osallistuu Suomen hallituksen hiilineutraaliustavoitteeseen kokoamalla oman tiekarttansa vähähiilisyyteen. Alan yrityksillä on jo vahvaa näyttöä erilaisista ilmasto- ja ympäristötoimenpiteistä. Vähähiilisyyttä kohti suunnataan esimerkiksi investoimalla energiatehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan, optimoimalla kuljetuksia, hyödyntämällä sivuvirtoja, vähentämällä hävikkiä sekä tehostamalla pakkausmateriaalien käyttöä. Myös yhteistyö ruokaketjun muiden toimijoiden kanssa on keskeinen keino vähentää elintarvikkeiden tuotantoketjuissa syntyviä ilmastopäästöjä.

Vaikka ruokien ja juomien valmistaminen itsessään ei aiheuta merkittäviä päästöjä, ala tavoittelee tiekartassaan selkeää vähennystä. Elintarviketeollisuusliitto pyrkii hiilineutraaliuteen ja tavoittelee toimialatasolla 75 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemää vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennys lasketaan suhteessa alan liikevaihtoon. Elintarviketeollisuusliiton vähähiilisyyden tiekartta valmistuu kokonaisuudessaan kesäkuun lopussa ja siitä tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Pt-kauppa kasvoi, foodservice-kauppa supistui Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli toukokuussa 1 723,5 miljoonaa euroa, mikä oli 9,9 prosenttia enemmän kuin toukokuussa 2019. Tilastossa mukana olevat jäsenyritysten ketjut ovat K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market, Neste K -liikenneasemat ja muut K-ruokakaupat, Alepa, Sale, Prisma, S-market, Herkku ja ABC, Lidl, Tokmanni, M-ketju, Minimani sekä R-kioski.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjujen liikevaihto kasvoi toukokuussa 10,5 prosenttia edellisvuodesta ja liikevaihdon arvoksi kirjattiin 677,3 miljoonaa euroa. Jäsenyritysten tavaratalo- ja hypermarketketjut ovat: K-Citymarket, Prisma, Sokos, Tokmanni ja Minimani. Lisäksi mukana tilastossa on Stockmann.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten foodservice-tukkukaupan liikevaihdon arvoksi kirjattiin toukokuussa 107,8 miljoonaa euroa, mikä oli 44,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastossa mukana ovat Heinon Tukku Oy, Kespro Oy, Meira Nova Oy, Wihuri Oy Aarnio ja Suomen Palvelutukkurit Oy.

Suomalaislasten altistuminen dioksiineille ja PCB-yhdisteille vähäistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo tuoreen tutkimuksen osoittavan, että suomalaislapset altistuvat dioksiineille ja PCB-yhdisteille hyvin vähän. Näiden yhdisteiden pitoisuudet jäävät lasten veren seerumissa selvästi alle Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioiman haitattoman tason. Aineiden haittavaikutukset ovat suomalaislapsilla epätodennäköisiä.

Viime vuosikymmenten aikana dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisillä sopimuksilla ja rajoituksilla. Tämän ansiosta niiden pitoisuudet ympäristössä ovat pienentyneet huomattavasti. Samalla myös suomalaisten altistuminen on vähentynyt.

SYT on nyt Yrittäjäkassa

WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan vuoksi.

Jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa. Pääsyy siihen ovat rapurutto ja täplärapujen istutukset. Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty.

Samassa yhteydessä mateen luokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Myös madekantojen kehityksestä ollaan huolissaan. Ankerias on oppaan punaisella listalla eli sitä ei tulisi ostaa lainkaan. Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä ja se on todellisessa vaarassa hävitä vesistöistä.

Vastuullisen kuluttajan kannattaa valita oppaan vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja, erityisesti silakkaa ja särkikaloja. Kalaopas löytyy sivuilta wwf.fi/kalaopas/. Kesäherkuttelua Naantalissa ja Porvoossa toteutetaan tänä vuonna jälleen Smaku Tour -ruokatapahtuma paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa. Tällöin on mahdollisuus kierrellä maistamassa erilaisia maisteluannoksia paikallisissa yrittäjävetoisissa ravintoloissa ja kahviloissa. Kierros tehdään omaan tahtiin. Smakuannosten hinta on 5-7 euroa. Naantalissa Smaku Tour -annoksia tarjoaa yhdeksän paikallista ravintolaa ja kahvilaa 12.-22.8.2020. Porvoossa paikkoja on kaksitoista ja niissä annoksia on tarjolla 24.8.-5.9.2020. Mukana olevat paikat annostietoineen löytyvät sivuilta smakufestivals.com. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT muutti nimensä Yrittäjäkassaksi 1.6.2020, jatkumona vuodenvaihteessa tapahtuneelle yhdistymiselle Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT:n kanssa. Viralliselta nimeltään kassa on Yrittäjän Työttömyyskassa, mutta markkinointinimenä käytetään Yrittäjäkassa-nimeä. Asiakkaiden suuntaan muutos näkyy uusina logoina ja uudenlaisena yritysilmeenä. Kaikki toiminta ja palvelut säilyvät ennallaan. Kotisivut ja sähköpostiosoitteet uudistetaan syksyllä, siihen asti

Kotimaista jokirapua ostettava harkiten

Naantalilaisen Café Santalan kylmäsavulohiwrap on yksi smaku-annos.

toimitaan entisillä välineillä.

Fazerilta herkkävatsaisille suunnattu vehnäleipä

Fazer on tuonut markkinoille pehmeän, vaalean leivän nyt myös herkkävatsaisten nautittavaksi. Yrityksen vuonna 2018 patentoima LOFO-entsyymi vähentää huonosti imeytyvien FODMAP-hiilihydraattien määrää leivässä, mutta ei heikennä leivän makua tai rakennetta. Uutuusleivässä tätä maailmanluokan innovaatiota on käytetty ensimmäistä kertaa.

Osalle ihmisistä leipä aiheuttaa ikäviä oireita, kuten vatsakipua, vatsan turvotusta ja ilmavaivoja, mikä johtaa usein leivän välttelemiseen. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että oireita aiheuttavat ennemmin viljan fruktaani kuin gluteeni. Fruktaani on huonosti imeytyvä ja nopeasti fermentoituva FODMAP-hiilihydraatti, jota on esimerkiksi vehnässä ja rukiissa.

Fazerin patentoima LOFO™-entsyymi on maailman ensimmäinen entsyymipohjainen keksintö, jonka avulla voidaan valmistaa vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä tuotteita. Se pilkkoo leivontaprosessin aikana vehnän ja rukiin sisältämän fruktaanin ja vähentää näin FODMAP-yhdisteiden määrää leivässä. Entsyymi ei kuitenkaan vaikuta leivän makuun tai rakenteeseen.

HKScanin suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki laskettu

VTT:n laskelman mukaan suomalaisen HK Ehta -naudanlihan hiilijalanjälki on 8,2 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Naudanlihan hiilijalanjäljen eurooppalainen keskiarvo on 12,6 kg CO2e elopainokiloa kohden. Hiilijalanjäljen laskennan ansiosta tunnetaan nyt suurimmat naudanlihan tuotannon päästölähteet ja näin voidaan jatkaa työtä ilmastovaikutusten pienentämiseksi.

VTT:n asiantuntijat laskivat HKScanin suomalaisen naudanlihan hiilijalanjäljen pellolta tuotantolaitoksen portille neljän HK Ehta -sopimustilan toimittaman datan pohjalta. Laskenta pohjautuu kansainvälisiin IPCC-ohjeisiin ja ISO-standardoituun elinkaariarviointiin.

Vesipullot kierrätysmuovista

Sinebrychoff siirtyi maaliskuusta alkaen käyttämään valmistamissaan Bonaqua-juomissa puolen litran pulloja, jotka on valmistettu 100 % kierrätysmuovista. Uudet pullot vähentävät uuden muovin käyttöä keskimäärin 210 000 kiloa vuodessa ja pullon hiilidioksidipäästöjä noin 30 prosenttia verrattuna kokonaan uudesta muovista valmistettuun pulloon. Sinebrychoff on käyttänyt kierrätysmuovista osittain valmistettuja pulloja Coca-Cola-yhtiön juomissa ja vuodesta 2013, mutta nyt siis Bonaquassa aletaan käyttää kokonaan kierrätysmuovista valmistettuja pulloja.

Elintarviketasoiselle kierrätetylle materiaalille on tiukat lakisääteiset puhtauskriteerit. Korkealaatuisen kierrätetyn muovin saatavuus on vielä haastavaa, mutta pullojen takaisinkeräyksen yleistyessä maailmalla myös kierrätetyn materiaalin saatavuus paranee. Suomen pullojen pantti- ja palautusjärjestelmä tarjoaa hyvät edellytykset kehittää kiertotaloutta ja pakkauksien kierrätystä. Muovipulloissa palautusaste on tällä hetkellä hieman yli 90 prosenttia, mutta juoma-alan tavoitteena on saada se lähelle 100 prosenttia. Myös uusiomuovipullon voi palauttaa muiden pullojen tavoin kauppaan, mistä se kiertää käytettäväksi uudelleen.

Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4. syyskuuta

Suomalaisen ruoan päivää vietetään 4.9.2020, nyt toisen kerran. Suomalaisen ruoan päivä syntyi halusta luoda suomalaiselle ruoalle oma juhlapäivä. Se on nimikkopäivä, jolloin koko Suomi voi yhdessä nauttia maamme puhtaista raaka-aineista, ainutlaatuisesta osaamisesta ja herkullisista oman maan antimista. Lisää tietoa löytyy Suomalaisen ruoan päivän kampanjasivuilta www. suomalaisenruoanpaiva.fi. Kampanja-aika on 20.7.-5.9.2020. Suomalaisen ruoan päivän taustalla ovat Ruokatieto Yhdistys ja Hyvää Suomesta -merkki.

Kasviproteiineihin perustuvaa ruokaa Suomesta

VTT ja Helsingin yliopisto tukevat suomalaista elintarvikealaa kasviproteiinituotteiden kehittämisessä kansainvälisille markkinoille. VTT johtaa EXPRO-projektia, jonka tavoitteena on rakentaa elintarvikealan ekosysteemi eli verkosto, joka keskittyy kasviproteiinituotteiden kehittämiseen kotimaisista raaka-aineista. Tavoitteena on kehittää terveellisiä, houkuttelevia ja kestäviä vaihtoehtoja ja nostaa suomalaisten peltokasvien, kuten härkäpavun, rypsin ja viljaraaka-aineiden kuten kauran kokonaisvaltaista hyödyntämistä elintarvikkeina. Makua ja rakennetta muokataan märkäekstruusio- ja bioprosessointimenetelmien yhdistelmällä, mikä on alalla uusi menettelytapa.

Business Finlandin rahoittaman projektin kokonaisbudjetti on kahdelle vuodelle 2,1 miljoonaa euroa, ja osallistuvat yritykset kattavat koko tuotantoketjun: Apetit & Avena Nordic Grain, Compass Group Suomi, Fazer, Foodwest, Gold&Green Foods, Lihel, Raisio, Ultima ja West Mills.

Tule töihin Valiojengiin! Haemme osaavaan joukkoomme Food Solutions myyntitiimiimme vakituiseen työsuhteeseen

ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ Teollisuus, Keski- ja Pohjois-Suomen alue

Tehtävässä vastaat itsenäisesti Keski- ja PohjoisSuomen alueiden myynnistä ja asiakastyytyväisyydestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Meillä pääset mukaan ideoimaan asiakkaillemme huomisen menestystuotteita ja ratkaisuja sekä kasvattamaan klassikkojemme myyntiä. Myytäväksesi saat arvostetun bränditalon laadukkaat tuotteet.

Lisätietoja tehtävästä: Ketjumyyntipäällikkö Satu Ruohonen, p. 050 384 2503. Katso tarkemmin: www.valio.fi/rekry ja hae tai vinkkaa tutulle.

This article is from: