alez oain. pken ja ta t.
VA S
T
LIS UUL
UUS
Laiduntajat edistävät luonnon monimuotoisuutta AUTION MAITOTILA SELVITTI AMMATTILAISEN AVULLA TILAN BIODIVERSITEETTIARVON JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET.
L
T E K S T I S U S A N N A W I N Q V I S T K U VA M A A R I T S AT O M A A
ehmät laiduntavat hakamaalla. Niityillä kasvaa kissankelloja ja siankärsämöitä – maisemat ovat hienot. Ilmassa pörrää kimalaisia ja perhosia. Heinikosta kuuluu ruisrääkän surahtava rääk rääk -narina. Tämä kuulostaa ja näyttää Suomi-filmiltä, mutta tapahtui viime syyskuun alkupäivinä Mika ja Paula Aution maitotilalla. Aution tilalla Kärsämäen Sydänmaan kylässä on 70 lypsylehmää. Hiehot ja umpilehmät laiduntavat noin 11 hehtaarin laidunalalla. Maisema-asiantuntija Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalous naisista kulkee tilan mailla Aution pariskunnan kanssa. Hän merkitsee huolellisesti ylös laidunalat, rakennelmat sekä kasvien, lintujen ja hyönteisten lajimäärät. Käynnissä on Valion Carbo-hankkeen lumo- eli luonnon monimuotoisuus -kartoitus. ”Oman tilan luonnon monimuotoisuuden kartoittaminen ja kehittäminen kiinnostaa erityisesti, kun kartoituksen sai ilman kustannuksia”, Mika Autio perustelee asian tuntijan kutsumista paikalle. TILAN biodiversiteettiarvo eli biologinen monimuotoisuus on kartoi tuksen perusteella kolme. Arvo on hyvä, neliportaisen asteikon toiseksi paras. Aution maitotilalla on pitkät perinteet laiduntamisessa. ”Luonnon monimuotoisuutta yllä pitävät perinnebiotooppeja ja reuna- vyöhykkeitä laiduntavat lehmät.
lajien monipuolisuus. ”Arjen kiireessä harvemmin ehtii kovin tarkkaan seuraamaan ja kartoit- tamaan ympäristöä”, hän toteaa.
Tilalla noudatetaan monipuolista viljelykiertoa ja hoidetaan alueita niittämällä”, Satomaa summaa kartoituksessa selvinneitä tärkeimpiä lumo-tekijöitä. Paikallinen kylä yhdistys on hakenut kohteelle ym päristösopimuksen. Alueelta ei löytynyt harvinaisia kasveja tai kovin uhanalaisia eläimiä, mutta runsaasti indikaattori- eli ilmentäjälajeja. ”Lumon kannalta on tärkeää, että yleisetkin kasvilajit viihtyvät ja lisääntyvät niille tyypillisissä elin ympäristöissä”, Satomaa painottaa. ”Hoidetut reunavyöhykkeet, laidun alueiden maakivet, maisemapuut ja lukuisat ladot tarjoavat suojaisan elinympäristön eläimille.” Mika Aution yllätti oman tilan
KARTOITUKSEN päätteeksi Satomaa ohjeistaa Autioita, miten biodiversiteettiarvon voi säilyttää kolmosessa. Myös kehityskohteita mieti- tään yhdessä. ”Ojan pientareilla kannattaa suosia myöhäistä niittoa. Hyön- teisille arvokkaat ravintokasvit säilyvät ja kukkivat kasvit ehtivät siementämään. Tilakeskuksen läheisyydessä on hakamaa-alueita ja Luomajokeen rajautuvia joenvarsiniittyjä, joita olisi mahdollista laiduntaa. Näille alueille voisi hakea ympäristösopimuksia”, Satomaa vinkkaa. Tilalla on omaa peltoa 80 hehtaaria ja vuokrattua 20. Pelloilla viljellään nurmea omien eläinten rehuksi. Aution tilalla erinomaiseen biodiversiteettiarvoon pääseminen edellyttäisi luomuviljelyyn siirtymistä. Siihen Autiot eivät ainakaan vielä ole valmiita. Muita hiilineutraalin viljelyn toimenpiteitä hiiliviljelijäkoulutuksen käynyt Mika Autio on valmis toteuttamaan. ”Käytämme jatkossakin moni puolisia siemenseoksia, kiinnitämme huomiota lajikevalintaan ja kasvinsuojeluaineiden määrään sekä jätämme pidemmän sängen”, Autio luet telee matalan kynnyksen toimia. ”Tulevaisuudessa on tarkoitus kokeilla myös, miten robottilypsyssä olevien lypsylehmien laidunnus onnistuisi.” MAITO JA ME * 51
MAME02020.indd 51
12/02/2020 11.26
