Arjen taidot – yksi hyvinvoinnin kivijaloista

Tämä osio ohjaa pohtimaan seuraavia teemoja:

• Oman arjen hahmottaminen, hyvät ja huonot palaset • Oma päivärytmi ja sen suunnittelu

Arjenhallinta on osa elämänhallintaa. Elämänhallintaan kuuluu arjenhallinnan lisäksi esimerkiksi itsetuntemus, tunteiden hallinta, arvot, unelmat ja tavoitteet. Tässä oppaassa keskitytään arjenhallintaan ja siihen liittyviin teemoihin. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kaikki elämänhallintaan liittyvät aihealueet limittyvät toisiinsa, täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden. Kaikkea on mahdotonta työstää samanaikaisesti. Armollisempaa ja kannustavampaa on lähteä liikkeelle ajatuksesta, että pienikin muutos oman hyvinvoinnin eteen on tärkeä. Yksittäinen muutos vaikuttaa myönteisesti muihinkin elämänhallinnan osa-alueisiin. Esimerkiksi puuron tai muun aamupalan syöminen aamuisin voi lisätä jaksamista aamupäiviin, mikä puolestaan lisää keskittymiskykyä suorituksiin. Tästä seuraa onnistumisia ja positiivisia kokemuksia omasta ja yhteisestä toiminnasta. Arjen taidot ovat motivoiva aihealue aloittaa elämänhallinnan vahvistaminen.

Arki ja arjen sujuvuus on hyvinvointimme kaikkein tärkein perusta. Se, miten sujuvaa ja tasapainoista arki on, vaikuttaa siihen, kuinka voimme päivittäin. Sujuva arki rakentuu rutiineista, tutuista hyvinvointia tukevista elementeistä. Tällaisia hyvän arjen perustan elementtejä ovat säännöllinen ruokailu ja monipuolinen ravitsemus, arkiset velvollisuudet ja asioiden hoitaminen, lepo, liikunta ja sosiaaliset suhteet. Osalle rutiineja ovat myös työ tai opiskelu. Vankilassa näiden lisäksi rutiineja voivat ovat esimerkiksi työtoiminta ja erilaiset ryhmät. Arjen tutut, toistuvat elementit tuovat elämään turvallisuuden ja hallittavuuden tunnetta. Varsinkin silloin, kun elämässä on haasteellisia aikoja, on tärkeää keskittyä rutiineihin. Ne tukevat jaksamista ja selviytymistä

Hyvä arki on aina tasapainoilua. Emme pysty hallitsemaan joka hetkeä, ja on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Huolehtimalla arjen rutiineista vahvistamme myös pärjäämistä epäonnistumisissa ja haastavissa tilanteissa. Kokemukset oman arjen hallinnasta lisäävät tunnetta elämän mielekkyydestä, vahvistavat itsetuntoa sekä saavat luottamaan tulevaan.

arjen taitoja voi Harjoitella

Vangin arjenhallinnan taidot rakentuvat tähän asti eletystä elämästä sekä nykyhetken elämäntavoista. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta tästä hetkestä alkaen arjen taitoihin ja niiden vahvistamiseen voi vaikuttaa. Iästä, sukupuolesta, kotimaasta tai muista muuttuvista tekijöistä riippumatta jokainen voi harjoitella, vahvistaa ja oppia arjen taitoja. Arjen taitojen harjoittelu on motivoivaa, koska jo pienetkin muutokset tuottavat tulosta. Onnistumisen kokemukset motivoivat oppimaan lisää. Koskaan ei voi myöskään tietää ja osata kaikkea. Aina on mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta!

tehtävä 2

Mitä on hyvä arki?

Kuvaus: Harjoituksen tarkoituksena on pohtia, miten osallistujat koke-

vat, mikä on heille hyvä arki ja mistä se koostuu. Mitkä tekijät tukevat arjen sujuvuutta ja hyvinvointia? Mitkä asiat ovat tärkeitä arjessa? Pyydä jokaista kirjoittamaan lapulle 10 yksittäistä sanaa, jotka kuvaavat hänelle hyvää arkea. Käykää yhdessä läpi, mitä yhteisiä ja yksittäisiä sanoja löytyy. Materiaalit: paperia ja kyniä

tehtävä 3

Hyvän arjen posteri

Toinen vaihtoehto tehtävän toteuttamiseen on tehdä hyvän arjen ku-

via. Osallistujat etsivät lehdistä erilaisia kuvia. He leikkaavat ja liimaavat kuvat paperille Hyvän arjen posteriksi. Lopussa katselkaa ja käykää läpi jokaisen tuotokset. Tässä tehtävämuodossa hyödynnetään laajemmin aisteja ja toiminnallisuutta. Materiaalit: lehtiä, paperia/pahvia, sakset, liimaa, kyniä

säännöllinen rytmi auttaa arjessa

Arkipäivissä on hyvä olla rytmi. Tämä ei tarkoita kellontarkkoja, aina samalla tavalla rytmittäviä päiviä. Päivissä on kuitenkin hyvä olla omaa hyvinvointia tukevia, toistuvia elementtejä. Ruokarytmin ympärille rakentuu helposti päivittäinen rytmi. Tämän lisäksi esimerkiksi säännöllisillä nukkumaanmeno- ja heräämisajoilla voi rytmittää arkea. Vankiloissa ruokatarjoilu rytmittää päivää hyvin, mutta avolaitoksissa, joissa ruoka valmistetaan itse, on tähän tärkeä kiinnittää huomiota.

Ajanhallinta on taito, jota voi opetella. Oman ajankäytön tarkastelu on tärkeää, kun haluaa selvittää, mihin käytettävissä oleva aika kuluu. Kyse ei ole vain ajasta ja sen hallinnasta, vaan oman toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta. Mitä pitää saada tehdyksi mihinkin mennessä? Mitä haluaa saada päivän tai viikon aikana tehdyksi? Mitä haluaa muuttaa tai oppia ennen vapautumista? Keskeistä on olennaiseen keskittyminen ja tietoisuus siitä, mihin pyrkii. Ajankäytön ympyrän avulla voi selvittää, montako tuntia päivästä menee esimerkiksi työhön, uneen ja liikuntaan.

Suunnittelu ja aikatauluttaminen luo pohjan ajanhallinnalle. Viikkosuunnitelmaan on omien tavoitteiden lisäksi tärkeää merkitä myös vankilan määrittämät ohjelmat ja aikataulut. Kalenteri on toimiva apu aikataulujen suunnitteluun.