Martat-lehti, 3-2022

MARJAPENSAS SOPII PIENEENKIN PIHAAN VIINIKÖYNNÖS VIIHTYY TAITAVAN TARHURIN TONTILLA

Martat

3 · 2022

HEIDI KANNUSTAA MARTTOJA PUOLUSTAMAAN TASA-ARVOA

Nyt jul tetaan kehorauha YDOLWWXNDQVL WHNVWHLOODŴ LQGG

IHANA KESÄ PIHALLE JA PARVEKKEELLE

DAALIA

3 KPL

1295

RIIPPUPETUNIA

3 KPL

1295

1590

LILJAPUU

1490

NORM. 5,95/KPL | HEI192530 Klassikkokukka. Helppohoitoinen ja näyttävä! Kotimainen.

Kauniit riippuvat petuniat amppeleihin ja ruukkuistuksiin.

NORM. 18,90 | GAS270725 Upea hortensia useammassa eri värissä.

NORM. 16,90 | HUI31057 Liljapuu on ruukkuistutusten keskipiste! Värit punainen ja vihreä.

PALLOHORTENSIA ’ANNABELLE’

TARHAKELLUKKA ’MRS BRADSHAW’

KARPAATTIENKELLO

KUKKIVA KÄRHÖ BOULEVARD

1695

NORM. 5,95/KPL | HEI192462

HORTENSIA

495

3 KPL

995

1595

NORM. 22,95 | TA302211002 Upean puolipallomaisen kukinnon halkaisija 12-18 cm, kukkii saman vuoden versoilla heinäkuusta syksyyn.

Korkeus 1-2 m. Vyöhykkeet I-II(III).

NORM. 5,95 | SAT82629 Kestävä ja helppohoitoinen, mätäsmäinen kivikko- ja reunusperenna.

Kukkii pitkään kesä-heinäkuussa.

NORM. 4,25/KPL | SAT70305

NORM. 21,95 | GAS501502

Lähes koko kesän sinisenä tai valkoisena kukkapilvenä kukkiva reunus- ja kivikkokasvi.

Lajitelma ihastuttavia kukkivia kärhöjä.

KEKKILÄ KASVATUSSÄKKI 50 L LUOMU

MULTASORMI KESÄKUKKAMULTA 30 L

TOMAATTIAMPPELI

MANSIKKAAMPPELI

2 SÄKKIÄ

2 SÄKKIÄ

1195

895

NORM. 6,90/SÄKKI | KEK10054

NORM. 4,90/SÄKKI | MSKUKKAMULTA

Luomulannoitettu, käyttövalmis viljelyalusta.

Sisältää kastelua helpottavia kastelukiteitä.

1490

NORM. 16,90 | HEI192257 Punaisia kirsikkatomaatteja omalta terassilta!

1490 SAT78141

Jatkuvasatoinen. Kukkii ja tuottaa satoa läpi kesän.

TAIMET SAATAVANA MYÖS VERKKOKAUPASTAMME! HINNAT VOIMASSA 23.6. SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ.

TUOTETIEDOT, MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: HANKKIJA.FI

2 ilmoitus-hankkija 3-2022.indd 22

11.5.2022 15.16

SHUTTERSTOCK

RITVA TUOMI

Köy ö et notkuvat satoa

14

Luonnon omat vihreät kuulat sopivat ruokaan jos toiseenkin.

SISÄLTÖ

3/2022

30 ILONA SAVOLA

LAURA RIIHELÄ

4 5 6 7 8 14 20 22 26 30 35 36 40 42 44 46 48 50 52 58 60 64 66 67

26

Liini Laeksen garderobi sisältää rokkia ja romantiikkaa, mekkoja ja hameita.

Tyyli ja fiilis ennen kaikkea!

VLVDŴOWRŴ .25-$778 LQGG

25

Kun kukkaa naputellaan vasaralla, se on ekoprinttausta.

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta Martta suosittelee Tasa-arvo tehdään yhdessä Herneen kultakausi – nyt ja aina Nyt julistetaan kehorauha Hyviä ja huonoja uutisia Martta avaa vaatekaappinsa: Oh la laa!

Taitavan tarhurin tontilla Minun viherkasvini: Anopinkieli Syötävää ja silmänruokaa Pihaessu on reilu ja huoleton Kevennä kemikaalikuormaa: Rakentaminen ja remontointi Viihtyisä yhdistys: Luodaan turvallinen yhteisö Vuosikokous edelleen etänä Vuosi 2021 lukuina Martan lakitieto: Kuka saa lukea työsähköpostini?

Yhdessä & yhdistyksessä Elämänmeno Monessa mukana Marttaristikko Netissä nyt Viekas: Morsionruusu

KANNEN KUVA HELI BLÅFIELD STAILAUS SUSANNE SALO Heidin mekko Vimma

Vuoden 2022 luonnontuot teet Mustikka Vuohenputki Mustatorvisieni

www.k-rauta.fi

Vuoden luonnontuotteet valitsee luonnontuotealan järjestö Arktiset Aromit yhteistyössä Marttaliiton kanssa.

A JAN KUVA

www.prisma.fi

Puutarhuri Karoliina Ounila Laitialan Martoista neuvoi Länsi-Hollolan Martoille, miten omenapuut leikataan ja vartetaan.

MARTAN KÄTEEN Paistolämpömittarin kanssa ei tarvitse arvuutella, onko kinkku, kala tai broileri kypsää. Leipurikin luottaa selkeisiin lukemiin: italialainen marenki, juurileipä ja munkkien paistorasva vaativat tarkkaa lämpötilaa.

JÄRJEST YSMIES

Ovatko punkinpoistovälineet valmiina?

A JAN KUVA

Teuroisten Martat päättivät tutustua uuteen harrastukseen, ja joogaopettaja Oona Koivusaari johdatteli asiantuntevasti martat joogan polulle.

Joku rentoutui unen partaalle, toinen löysi uusia kykyjä itsestään. Yhdistys suosittelee!

4 | MARTAT 3 | 2022

4 marttakartta3-2022.indd 4

12.5.2022 10.07

MARTAT 3/2022

PÄÄKIRJOITUS 23.5.2022

120. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2022.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Arki on ilo

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 35 882 (LT 2021) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

PEFC-sertifioitu

ARJEN ILOT KANTAVAT MEITÄ raskai-

denkin aikojen yli. Tänä kesänä voimme katsoa uusin silmin pihaamme, parvekettamme tai vaikkapa ikkunalautaamme ja saada kasveilta voimaa. Huonekasvit tuovat viihtyisyyttä kotiin, puhdistavat ilmaa ja tuottavat happea. Hyöty- ja koristekasvit kasvavat rinta rinnan parvekkeella. Kaupunkiviljely elävöittää pihaa, tukee luonnon monimuotoisuutta ja antaa tuoretta pöytään – saattaa samalla säästää muutaman euronkin. Taimien jakaminen ja vaihtaminen on mukava aihe marttatapaamiseen ja tarjoaa uuden ulottuvuuden kasviharrastukseen.

MARTAT OVAT AINA OLLEET parhaimmillaan ja tehokkaimmillaan ti-

lanteen ollessa vaikea ja vakava. Juuri niissä hetkissä vahvat naiset ovat näyttäneet kykynsä. Sota Euroopassa järkyttää jokaista. Hirvittävä humanitaarinen kriisi pakottaa ihmiset lähtemään kodeistaan ja tuo Ukrainasta pakolaisia ja avuntarvitsijoita Suomeenkin. Toisten auttaminen on voimaannuttamista, sekä muiden että itsensä. Me tarvitsemme toisiamme, ja sekä auttaja että autettu saavat paljon hyvää.

Hieno esimerkki on Kansainväliset Martat, jotka ovat kotoutujien tukena ja neuvovat heille tietä sujuvaan arkeen uudessa maassa.

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

MARTTOINA VAHVISTAMME NAISTEN ASEMAA , itsenäisyyttä ja 4041-0619 Painotuote

osallisuutta. Olemme kaikki yhdenvertaisia. Syrjimättömyys ja tasaarvo ovat järjestömme perusta. Ihmisarvomme ei ole riippuvainen taustastamme tai mistään yksittäisestä määreestä.

MARTTAILU ON paremman arjen ydintä; se on uuden oppimista, har-

rastamisen ja yhdessäolon iloa, kasvamista yksilönä ryhmässä, elämän riemua. Kiitos kaikille vapaaehtoisille toimijoille ja lämpimästi tervetuloa uusille tekijöille!

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 100 ja jäseniä 41 000.

SDŴDŴNLUMRLWXV B LQGG

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Martat 4/2022 ilmestyy 22.8.

LUKIJALTA

Huomioikaa useammin meitä yksineläviä lehdessänne, kiitos.

»Vaatekaappijutusta tuli iloinen mieli. Ja juttu rohkaisi itsekin kaivamaan kaapista värikkäitä vaatteita. Näin tulee itsellekin iloinen fiilis.

» Olen lukenut lehden viimeis-

» Hieno juttu sivulla 28 Jokioi-

tä sivua myöten, ei valittamista.

silla innostuttiin laatikkoviljelystä. Aivan upeaa toimintaa, heillä on hyvä yhteishenki.

Lehti oli kokonaan täynnä hyvää luettavaa.

»Voisiko olla ruokaohjeita 1 hengen ja 2 hengen talouksille. Enemmän 1–2 sivun juttuja, vähemmän monen sivun juttuja ja sirpalejuttuja eli muutaman rivin juttuja, joita pitäisi sitten tarkentaa netistä. » Nyt oli kiva kevätnumero,

jonka annista kiinnosti kovasti Jokioisten marttojen laatikkoviljely. Omalla pihallakin on viljelylaatikoita, mutta sato ei kyllä ole yhtä komeaa, joten täytyy kyllä paneutua asiaan marttojen ohjeilla. Myös Virtalan isännän uskomaton pihapiiri herätti ihastusta ja vähän haikeuttakin, kun itse ei ole enempää kätevä kuin mielikuvitusrikaskaan.

Mutta sitten on ihan pakko ottaa kantaa vaatekaappinsa avanneen Anni-Katrin ihmettelyyn turkisten käytön paheksuntaan. Katson itsekin tuomitsevasti turkiksiin pukeutuvaa, se aika on ollutta ja mennyttä, kun turkiksia käytettiin lämmön takia. Turkistarhaus on Suomen häpeäpilkku, joka pitäisi nopeasti saada kiellettyä.

» Maatiaistomaatit kiinnosti-

lee luettua kannesta kanteen, saa aina uusia niksejä kotiin.

Kun marttalehti tulee postilaatikkoon, tietää että on mukava ilta edessä.

»Johan oli mausteasia sekot-

vat ja mosaiikki- ja betonitöistä oli ilo lukea.

»Voisiko Martta-lehti olla

»Toivoisin että Martat-lehden

» Kiitos hyväntuulisesta, raik-

kaasta, kauniista ja hyvälaatuiselle paperille painetusta lehdestänne! Myös Äppi on mahtava – latasin sen vasta nyt. » Monipuolinen ja hyvä lehti.

Kivat kuvat ja ajankohtaisia aiheita. Oikein mukava. Ristikko on plussaa. »Toivoisin perinteisiä ruoka-

ohjeita, etenkin ala-asteikäisille lapsille maistuvia. Ihana, selkeä lehti. » Martat lehti on loistava! Tu-

vaihtoehtoisesti myös nettiversiona? Säästyisi kallista paperia ja postituskuluja. Jäsenmaksu voisi olla alhaisempi pelkän nettilehden tilaajalle.

tanut ruokatoimittajan pään.

Oli siinä listaa aineista joita saa ehkä isommista kaupunkien kaupoista. Järki käteen!

kansikuvana olisi aina naispuolinen henkilö. »Tätä on ollut uutena Martta-

na mukava lukea, kiva lehti ja lapsikin tykkää!

» Lehti tulee luettua heti saapumispäivänä. Aina on jotain uutta ja kiinnostavaa. Myös Elämänmeno-osio hyvä säilyttää. Monessa mukana -jutusta näkee miten monipuolista toimintaa martoilla on eri puolilla maata. » Hyvä idea tuo Viihtyisä yh-

distys -sarja.

» Liikaa mainosta, enemmän

tekstiä. » Hyvä lehti puutteineen.

Marttatyö on kotien kristillinen kulturellinen toiminta.

Mutta miten lehdessämme tällainen näkyy? Ei paljoakaan. Mikä joulu, mikä pääsiäinen? Olisi voinut olla pikkuseimi, pääsiäisenä risti. Ruokaohjeita on liikaa.

6 | MARTAT 3 | 2022

6 lukijalta3-2022.indd 6

12.5.2022 10.11

Mar a suosi el

Vahva suositus: Parvekevadelma, punamarjakanukka & palsamiköynnös

OMPELIJAN ONGELMIIN

NY T RINKK A A PAKK A A M A AN

INNOSTU M ARJOISTA

Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää ompelemisesta, mutta et ole kehdannut kysyä. Koneet, kaavat ja kankaat – pulmat ja ratkaisut.

Lapissa riittää huippuja valloitettavaksi.

Retkeilijän opas luokittelee kohteet vaikeusasteen mukaan, joten sekä aloittelija että konkari löytävät sopivat huiputettavat. Pitkää patikkaa ei aina tarvita, alkajaisiksi voi tehdä päiväretken.

Pohjolassa on hienot edellytykset marjanviljelyyn. Koska kesäpäivät ovat pitkiä ja yöt valoisia ja viileitä, marjoihin kertyy aromia ja makeutta. Yksi pensas tai laaja viljelmä – marjankasvatus kannattaa aina.

Marjakirjassa on kaikki olennainen: lajit, lajikkeet ja viljelyohjeet, myös reseptejä ja marjanviljelyn historiaa.

Tiina Kaarela: Nyt on saumaa! Ompeluharrastajan kirja. Otava.

Pepe Forsberg: Tunturit tutuiksi – Retkeilijän opas. Karttakeskus.

Leif Blomqvist: Puutarhamarjamme. Lajit, kasvatus ja käyttö. Minerva Kustannus.

YSTÄVÄT AVOIMINA

KURVIK AS, SUORA VAI TIIM AL ASI?

MITÄ KEHO KERTOO?

Kolme päälle kuusikymppistä toimittajaa perkaa elämäänsä kirjoittamalla toisilleen.

Erot, urat ja koirankasvatukset käydään läpi. Katsotaan menneeseen ja arvuutellaan, mitä on edessä.

Lopeta vatsamakkaroiden ja selluliittien murehtiminen, ryhdy pukeutumaan niin kuin olet aina halunnut. Tunnista vartalotyyppisi, etsi oma tyylisi, luo kestävä ja toimiva vaatekaappi.

Ina Ruokolainen, Nenne Hallman & Suvi Ahola: Kolmen naisen kirjeitä. Into Kustannus.

Sohvi Nyman ja Roosa Blom: Olet ihana – Korosta parhaita puoliasi. Basam Books.

”Kehoni on oman elämäni koelaboratorio”, kirjoittaa Laura Kolbe. Hän kommentoi omaa kroppaansa, ihmettelee iän tuomia muutoksia, pohtii kehohäpeää ja kehokuvan hyväksymistä. Oma olemus vie ajatukset suvun ja perheen vaiheisiin, arvoihin ja ihanteisiin, eri vuosikymmenten kauneusja terveyskäsityksiin. Teksti on samaan aikaan sekä intiimiä että yleispätevää.

Laura Kolbe: Keho – Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen. Kirjapaja.

MARTAT 3 | 2022

7 m-suosikit3-2022.indd 7

| 7

12.5.2022 10.06

TASA-ARVO TEHDÄÄN YHDESSÄ Mäntsälän Marttoihin kuuluva Heidi Hoffman kannustaa marttoja puolustamaan yhdenvertaisuutta – vaikka osallistumalla Prideen.

MERJA FORSMAN // KUVAT ILONA SAVOLA

”

Mä otan tuon blondin, ota sä toi tumma, virolainen Naty sanoi ystävälleen helsinkiläisen ravintolan, DTM:n, baaritiskillä ja silmäili tanssilattialla pyörähtelevää vaaleaverikköä.

– En tiedä, miksi sanoin noin, Naty Hoffman nauraa 11 vuotta myöhemmin mäntsäläläisen omakotitalon olohuoneessa.

– En yleensä ole noin rohkea.

Rohkea lähestyminen kuitenkin kannatti. Seuraavana päivänä Naty pyysi vaaleaverikköä, Heidiä, tyttöystäväkseen, ja kuukauden päästä Heidin isältä rakkaansa kättä.

– Isäni sanoi, että Heidi on niin iso tyttö, että voi ihan itse vastata, Heidi Hoffman virnistää.

Puolen vuoden päästä tapaamisesta pariskunta rekisteröi suhteensa. Häitä vietettiin Kaapelitehtaan Teatterimuseossa.

Nyt Hoffmanien perheessä on äiti, mamma ja kolme lasta.

IHAN TAVALLINEN PERHE Olohuo-

neessa tuoksuu pulla. Perheen kuopukset Isabella (4) ja Ottomar (7) esittelevät pehmolelujaan ja haukkaavat välillä vehnäsistä. Myös nalle saa maistiaisen.

Heidän lisäkseen perheeseen kuuluu 25-vuotias Anette Natyn aiemmasta avioliitosta miehen kanssa.

– En tiennyt – tai tiedostanut – nuorempana, että tykkään tytöistä. Oletin, että pitää mennä naimisiin ja elää tietyn kaavan mukaan. Virossa elämä oli hyvin heteronormatiivista.

Naty kertoo rakastaneensa aviopuolisoaan aidosti, mutta kun parille tuli ero, hän alkoi seurustella naisen kanssa.

Heidi alkoi seurustella ensimmäistä kertaa naisen kanssa 24-vuotiaana. ”Mamma” hänestä tuli, kun hän adoptoi Natyn teini-ikäisen tyttären.

Se, että kyseessä on sateenkaariperhe, ei näy perheen arjessa juuri mitenkään.

– Elämämme on ihan samanlaista kuin muidenkin lapsiperheiden. Lasten mukaan mennään, perusarkea eletään. Illat ovat lyhyitä ja luemme samoja iltasatuja lapsille kuin muutkin, Heidi listaa.

– En koe, että olemme ’sateenkaariperhe’. Emme syötä lapsille sateenkaaripastaa, Naty lisää.

– Olemme ihan tavallinen perhe.

8 | MARTAT 3 | 2022

KHQNLORŴ LQGG

Marttailussa Heidiä puhuttelevat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

– Martoissa olen tutustunut erilaisiin ihmisiin, joilla on erilaiset elämänkokemukset ja näkemykset.

Olen viihtynyt.

»» MARTAT 3 | 2022

KHQNLORŴ LQGG

| 9

Leikkimökki on lasten, Ottomarin (vas.) ja Isabellan, valtakuntaa, mutta vanhemmatkin saavat tulla kylään.

Välillä mennään koko perheen voimin Mäntsälän Marttojen tapahtumiin.

EDELLEEN ENNAKKOLUULOJA Totuus

on kuitenkin se, että monen mielestä Natyn ja Heidin perhe ei ole ”ihan tavallinen”.

Sateenkaariperheet ovat monille vieras asia, ja samaa sukupuolta olevien perheisiin kohdistuu edelleen ennakkoluuloja.

Myös Hoffmanin perhettä on kohdannut joukko tilanteita, joita heteronormatiiviset olettamukset ovat värittäneet. Esi-

merkiksi lomakkeita täyttäessä täytyy keksiä, mihin kohtaan rastitetaan toinen äiti, kun vaihtoehtoina on vain isä ja äiti.

– Voisi sanoa, että tulen kaapista joka viikko. Yhteiskunnassa vallitsee olettamus, että minulla äitinä on kotona mies, ja tätä olettamusta minun pitää korjata usein. Joskus, kun joku kysyy vaikka, että mitä miehesi tekee työkseen, vedän kännykästä kuvan, että tässä on ’mun

mies’, Naty sanoo.

Molemmat ovat kokeneet myös epäasiallista puhetta, ja Heidiä on uhattu, mutta siitä hän ei halua kertoa nyt enempää.

– Minulla oli töissä yksi työkaveri, joka sanoi, että kaikki homot pitää polttaa. Muut työkaverit tiesivät, että olen homo, mutta en sanonut mitään. Kun tämä henkilö jäi eläkkeelle, sain olla vapaammin, Naty kertoo.

10 | MARTAT 3 | 2022

KHQNLORŴ LQGG

– Nuorempana koin ehkä niin sanotusti positiivista syrjintää, kun kaikki muut työpaikan naiset joutuivat työmatkalla jakamaan huoneen, mutta minä sain oman. Ehkä he ajattelivat, että minua ei voi laittaa samaan huoneeseen muiden naisten kanssa – vai pitäisikö laittaa mies samaan huoneeseen, Heidi nauraa ja vakavoituu sitten.

– Tänä päivänä en kyllä jättäisi asiaa sikseen.

MÄNTSÄLÄN MENESTYS

Heidi haluaa vaikuttaa: muuttaa maailmaa tasaarvoisemmaksi ja reilummaksi paikaksi.

Siksi hän on mukana politiikassa paikallisen Kokoomuksen media- ja viestintävastaavana ja toimii Mäntsälän Seta ry:n varapuheenjohtajana sekä Mäntsälän Priden yhtenä liikkeellepanijana.

– Näin pienellä paikkakunnalla kuin Mäntsälä ilmapiiri on varautuneempi kuin suurkaupungissa.

Helsingissä saa olla mitä haluaa, kukaan ei kysele, mutta täällä kaivataan erilaista suvaitsevaisuuskasvatusta, että erilaisuudesta tulisi normaali arkinen asia, Heidi kertoo.

Heidi liittyi mukaan eri puolueiden edustajista koostuneeseen työryhmään, joka ehdotti kunnalle Pride-liputusta. Kun päätös liputuksesta ei edennyt tarpeeksi nopeasti, ryhmä päätti järjestää tapahtuman itse.

Lopulta mukana oli joukko vapaaehtoisia, ja tapahtumaa tukivat monet paikalliset yritykset ja yhdistykset sekä kunta ja seurakunta.

Mäntsälä Pridesta tuli menestys.

Kävijöitä saapui yli 250.

– Vaikka oli korona! Ja tämä on Mäntsälä! Heidi painottaa ja hymyilee tyytyväisenä.

– Ne viestit, joita saimme monilta kävijöiltä, olivat todella koskettavia, hän jatkaa.

Osa kertoi viesteissä, miten raskasta oli viettää nuoruutta Mäntsälän kaltaisessa pikkukaupungissa. Monet toivoivat, että tällaisia tapahtumia olisi ollut myös heidän nuoruudessaan.

– Juuri siksi me tämän tapahtuman järjestimme. Ehkä Priden avulla olemme tehneet ilmapiiriä suvaitsevaisemmaksi ja vapaammaksi, Heidi toivoo.

Helmikuussa Mäntsälän kunta palkitsi Priden Vuoden 2021 kulttuuritekona.

– Tuo palkinto oli piste iin päälle, Heidi huokaa tyytyväisenä.

MARTTAILU SYDÄMESSÄ Helsingissä

toimi aikoinaan sateenkaarihenkinen Martat ja Martit ry. Martat on usein yhdistetty naisiin ja ydinperheisiin, ja yhdistys halusi ravistella perinteisiä perheja arvokäsityksiä.

Tästä yhdistyksestä Heidi löysi ensimmäisen marttaperheensä vuonna 2004.

– Toimin yhdistyksessä aktiivisesti puheenjohtajanakin, mutta kun tuli aika hankkia lapsia, minulla ei ollut rahkeita jatkaa. Valitettavasti yhdistys kuivui kasaan muutama vuosi sitten, Heidi kertoo.

Mäntsälän Marttoihin Heidi liittyi puolivahingossa, yhdistyksen kesänavaustapahtumassa.

– Menimme Natyn kanssa vain katsomaan, mitä siellä on. Kun kerroin siellä, että olin aiemmin martta, minut vedettiin mukaan, että ’nuorta verta, tule tänne meille!’, Heidi nauraa.

Nykyään Heidi toimii yhdistyksen hallituksessa ja mediamarttana.

– Olen sydämeltäni martta. Martoissa on monia asioita, joista tykkään, kuten yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, leipominen ja askartelu… Täällä olen tutustunut erilaisiin ihmisiin, joilla on erilaiset elämänkokemukset ja näkemykset. Olen viihtynyt.

Välillä koko Hoffmanin perhe on osallistunut Mäntsälän Marttojen tapahtumiin.

– Yksi martta opetti lapsille ulkotapahtumassa frisbeegolfia, ja toinen kässäillassa koukkuamista. Ottomarilla on vieläkin laatikossaan langanpätkistä tehty mytty, joka on hänelle tärkeä, Heidi hymyilee.

Keväällä Mäntsälän Seta menee esittelemään toimintaansa Mäntsälän Martoille.

– Tästä olen tosi iloinen ja tyytyväinen, Heidi kertoo.

ASENTEET MUUTTUVAT VÄHITELLEN

Martoissa on nollatoleranssi syrjintään, kiusaamiseen ja häirintään. Jokainen martta on velvollinen puuttumaan epäasialliseen käytökseen.

Martoissa kaikki perheet ovat yhtä arvokkaita, ja omista taustoista on oikeus kertoa tai olla kertomatta.

Valitettavasti tämä ei vielä toteudu kaikissa yhdistyksissä.

– Kuka vain on varmasti tervetullut marttailtoihin, mutta asenteissa olisi vielä tekemistä – kuten tässä yhteiskunnassa ylipäätään. Mäntsälän Marttohin meidän perheemme on ollut aina lämpimästi tervetullut, ja meidät on otettu alusta asti ihanasti vastaan, Heidi kertoo.

Hän kannustaa marttoja yhdessä puolustamaan tasa-arvoa. Yksi keino on osallistua Prideen esimerkiksi leipomalla tuotteita myyntiin tai vain osoittamalla tukensa olemalla mukana.

– Pride-tapahtumissa juhlitaan tasaarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Ne eivät edusta vain vähemmistöjä, Heidi sanoo.

– Tarvitaan myös heteroja ajamaan yhdenvertaisuutta, Naty lisää.

– Asenteet muuttuvat vähitellen, ja jokainen meistä voi tehdä oman osansa muutoksen eteen, Heidi päättää.

» MARTAT 3 | 2022

KHQNLORŴ LQGG

| 11

HÄN ON

Heidi Hoffman • 47 vuotta • controller Helsingin yliopistolla, Lahden toimipisteessä • Mäntsälän Kokoomuksen hallituksen jäsen, vaalipäällikkö ja mediavastaava • Mäntsälän Seta ry:n varapuheenjohtaja • naimisissa Naty Hoffmanin kanssa • kolme lasta: Isabella, Ottomar ja Anette.

PARASTA ELÄMÄSSÄ: Oma perhe, koti

ja harrastukset.

JOS SAISIN MUUTTAA YHDEN ASIAN MAAILMASSA: Tällä hetkellä ei

ole muuta vaihtoehtoa kuin vastata, että lopettaa sodan Ukrainassa.

Tuosta kansikuvasta on kohta 11 vuotta: Naty ja Heidi olivat mukana, kun Martat kokosivat Helsingin Tuomiokirkon portaille Maailman suurinta tilkkupeittoa.

WING-HANG CHAN

MARTAT M MUK ANA PRIDESSÄ – TULE SINÄKIN!

Marttojen ryhmä kulkueessa kasvaa vuosi vuodelta. Kuva on vuodelta 2019, jolloin mukana oli yli sata marttaa ja marthaa. Marttaliitto osallistui Pride-kulkueeseen ensimmäisen kerran vuonna 2017.

TÄSTÄ EN LUOVU: Villasukat jalassa,

kesällä ja talvella.

M

artat on Helsinki Pride 2022 -tapahtuman yhteisökumppani. Kannustamme marttoja ja yhdistyksiä mukaan Helsingissä sekä osallistumaan paikallisiin Pride-tapahtumiin.

Pride-viikolla 28.6.–1.7. tehdään marttaryijyä Kädentaitomarttojen ohjauksessa ja solmitaan solmu kerrallaan yhdenvertaisten kohtaamisten symbolia.

Lauantaina 2.7. olemme mukana Pridekulkueessa.

Marttojen ja Priden tämän vuoden teemat ovat hyvin samankaltaisia. Haluamme tukea kohtaamisia ja vahvaa yhteisöllisyyttä. Pride-kumppanuus istuu Marttojen arvopohjaan. Martoille kaikki ovat yhdenvertaisia, ja Martoissa kaikki ovat yhdenvertaisia. Marttailu kuuluu kaikille iästä, taustasta, sukupuolesta, elämäntilanteesta ja kaikista mahdollisista eri tekijöistä riippumatta. Edistämme kaikkien perheiden ja kotien hyvää ja kestävää arkea. martat.fi/martat_pridessa

12 | MARTAT 3 | 2022

KHQNLORŴ LQGG

MALLASLEIVONNAN YKKÖNEN Sopivasti makea saaristolaisleipä on juhlapöydän klassikko. Pyöreä voileipäkakku onnistuu näppärästi Tuoppi Saaristolaisleipä jauhoseoksella. Viimeistele lempitäytteilläsi, esimerkiksi graavilohella.

. .

. . .

Tuoppi Saaristolaisleipä 1 kg pussi Kaksi isoa vuokaleipää TAI yksi voileipäkakkupohja Ø 24 cm Tarvitset vain vettä ja hiivaa

Tuoppi Saaristolaisleipä 420 g pakkaus Yksi vuokaleipä TAI voileipäkakkupohja Ø 18 cm Sisältää vuoan ja kuivahiivan Lisää vain vesi

Tuoppi Saaristolaisleipä jauhoseoksesta pakkauksen ohjeen mukaan leivottu leipä on laktoositon, maidoton, runsaskuituinen, vegaaninen ja vähäsuolainen.

13 ilmoitus-laihian mallas 3-2022.indd 22

Katso reseptit herkullisiin saaristolaisvoileipäkakkuihin: LAHIRUOKAAMAALTA.FI Reseptit ja tuotteet LAIHIANMALLAS.FI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.fi

11.5.2022 15.16

Viikonlopun aamiaisleivät & herne-minttutahna

14 | MARTAT 3 | 2022

14-19 ruoka3-2022.indd 14

13.5.2022 11.37

HERNEEN

kultakausi — NYT JA AINA Kasvikunnan vihreät kuulat ovat jokakesäinen menestystuote. Herne on myös kotivaran luottopelaaja ja edullinen kasviproteiinin lähde.

Se sopii ruokaan jos toiseenkin.

EMMI TUOVINEN & MAIJA SOLJANLAHTI // KUVAT LAURA RIIHELÄ

»

MARTAT 3 | 2022

14-19 ruoka3-2022.indd 15

| 15

13.5.2022 11.37

Annokset ovat neljälle.

K

ohta on se aika, kun herneenpalkoja kahmitaan litran mitalla mukaan toripöydältä tai vihannesosastolta, tai noukitaan suoraan suuhun hernepenkistä. Herneen kultakausi kestää kuitenkin läpi vuoden, onhan luonnon omaa vihreää kuulaa aina saatavilla. Perinteisten pakastettujen ja kuivattujen herneiden rinnalla on esimerkiksi hernerouhetta tai -suikaleita, jotka sopivat vaikka laatikkoruokiin, wokkeihin ja pihveihin.

Herne on säilyvä ja huokea raaka-aine. Kuivattuna ja pakastettuna se on kotivaran peruskauraa. Herneen puolesta puhuu myös proteiinipitoisuus: 100 grammassa pakasteherneitä on 5,1 grammaa proteiinia, kuivatussa hernerouheessa 21 grammaa.

Herkulliset herneruoat maistuvat koko perheelle. Hernelasagnette ja hernepestopasta edustavat edullista arkiruokaa. Viikonlopun rentoon aamiaiseen valmistetaan kauniit leivät, jotka viimeistellään versoilla.

RUOKAISA PERUNASALAATTI

1 kg perunoita 100 g retiisejä 1 ps pakasteherneitä (200 g) 1 prk kalasäilykettä (esim.

Järkisärki 275/195 g tai Villikala 115/150g) 1 dl majoneesia 1 dl turkkilaista jogurttia 1 tl sinappia 1 mm suolaa 1 mm mustapippuria 1 tl sokeria 1 ruukku tuoretta lehtipersiljaa (Koristeluun: tuoreita yrttejä) 1. Keitä perunat. Kuori ja paloittele ne lämpiminä ja laita tarjoilukulhoon.

2. Leikkaa retiisit ohuiksi viipaleiksi ja lisää joukkoon.

3. Sulata herneet pakkauksen ohjeen mukaan ja lisää salaattiin.

4. Lisää joukkoon kalasäilyke.

5. Sekoita majoneesi ja turkkilainen jogurtti. Mausta sinapilla, suolalla, pippurilla ja sokerilla. Sekoita kastike perunasalaatin joukkoon.

6. Hienonna lehtipersilja ja lisää joukkoon.

7. ( Viimeistele salaatti koristelemalla tuoreilla yrteillä.)

HERNEPESTOPASTA

300 g pastaa 2 ps pakasteherneitä (à 200 g) 2 valkosipulinkynttä 1 salottisipuli 1 dl cashewpähkinöitä 1 dl basilikaa hienonnettuna 2 rkl sitruunamehua 0,5 tl suolaa 0,5 dl rypsiöljyä 1 prk (200 g) kaurafraichea tai ranskankermaa 1. Sulata herneet pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

3. Kuori ja hienonna valkosipuli ja salottisipuli.

4. Mittaa puolet herneistä, sipulit, pähkinät, basilika, sitruunamehu, suola ja rypsiöljy tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi.

5. Sekoita kaurafraiche tai ranskankerma peston joukkoon.

6. Lisää hernepesto ja loput herneet pastan joukkoon.

Hernepestopasta

VIIKONLOPUN AAMIAISLEIVÄT

8 viipaletta hyvää leipää 4 rkl rypsiöljyä 1 annos herne-minttutahnaa kylmäsavulohta tai fetajuustoa herneenversoja mustapippuria 1. Laita leipäviipaleet uunipellille.

2. Sivele leipien pintaan rypsiöljyä. Paahda leipiä 225-asteisen uunin ylätasolla 5–10 minuuttia.

3. Levitä leipien päälle herne-minttutahnaa.

4. Asettele leivälle kylmäsavulohiviipale tai murustele päälle fetajuustoa.

5. Laita päälle reilusti herneenversoja.

6. Ripottele leiville mustapippuria.

Vinkki Kasvata itse: www.martat.fi/ versojen-kasvatus

Muuntele

mm = maustemitta

HERNE-MINTTUTAHNA

200 g pakasteherneitä 1 valkosipulinkynsi 2 dl tuoretta minttua 2 rkl limen mehua 1 rkl hunajaa n. 0,5 dl rypsiöljyä 1 mm suolaa 1 mm mustapippuria 1. Sulata pakasteherneet pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Kuori valkosipulinkynsi.

3. Mittaa kaikki ainekset korkeaan kulhoon ja soseuta tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella tai käytä monitoimikonetta.

4. Tarjoa leivän päällä.

Cashewpähkinät voi korvata auringonkukansiemenillä. Ne ovat edullisia ja sopivat myös pähkinäallergisille.

16 | MARTAT 3 | 2022

14-19 ruoka3-2022.indd 16

13.5.2022 11.37

Ruokaisa perunasalaatti

»

MARTAT 3 | 2022

14-19 ruoka3-2022.indd 17

| 17

13.5.2022 11.37

Hernelasagnette

HERNELASAGNETTE

1–2 tlk kokonaisia säilöttyjä tomaatteja 1 tlk tomaattimurskaa 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä 1 porkkana 0,5 dl oliiviöljyä 2 tl kuivattuja yrttejä 1 laakerinlehti 1 mm suolaa 1 tl sokeria 3 rkl punaviiniä tai punaviinietikkaa 1 tl viherpippuria 1 rkl öljyä 6 dl kuivattua hernesuikaletta (esim. Hernis) 2 dl vettä

1 rkl soijakastiketta 1 rkl öljyä tai margariinia 5 dl rasvatonta maitoa tai kaurajuomaa 400 g lasagnette-pastaa 3 rkl korppujauhoa 2 rkl margariinia 1. Tee kannellisessa kasarissa annos tomaattikastiketta. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuori porkkana ja pilko pieneksi.

2. Kuumenna oliiviöljy kasarissa ja lisää sipulit ja porkkana. Kuullota keskilämmöllä noin 5 minuuttia, tai kunnes sipulit ovat läpikuultava. Älä ruskista.

3. Lisää säilötyt tomaatit ja tomaattimurska. Voit avittaa tomaattien hajoamista puuhaarukalla.

4. Lisää yrtit, laakerinlehti ja ripaus suolaa. Anna kastikkeen keittyä kasaan 5–15 minuuttia keskilämmöllä.

5. Lisää sokeri ja punaviini tai punaviinietikka ja anna kastikkeen porista muutama minuutti. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa. Lisää murskatut viherpippurit. Jätä kastike hautumaan liedelle miedolle lämmölle.

6. Kuumenna toisella pannulla öljy ja sekoita joukkoon hernesuikaleet. Lisää vesi ja soijakastike. Kun neste

on imeytynyt, lisää öljyä tai margariinia ja ruskista.

7. Lisää ruskistetut hernesuikaleet, maito tai kaurajuoma ja lasagnette-pasta tomaattikastikkeeseen. Poista laakerinlehti.

8. Sekoita kevyesti. Anna hautua liedellä keskilämmöllä kannen alla noin puoli tuntia.

9. Voit hauduttaa ruoan myös uunissa. Valmista kuten edellä kohtaan 8 saakka.

Sekoita kevyesti ja seos laita uunivuokaan. Lisää pinnalle margariininokareita ja korppujauhoa. Paista 200-asteiseessa uunissa noin 35 minuutin ajan.

18 | MARTAT 3 | 2022

14-19 ruoka3-2022.indd 18

13.5.2022 11.37

HERNEPIHVIT

3 dl kuoretonta hernerouhetta 6 dl kasvislientä 1–2 keitettyä jauhoista perunaa 2–3 valkosipulinkynttä 1 sipuli 1 porkkana 2 kananmunaa 1 rkl garam masala -mausteseosta 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 2 rkl perunajauhoja

1. Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi ja kaada hernerouhe joukkoon. Älä keitä enää. Anna rouheen pehmetä kannen alla noin puoli tuntia.

2. Hienonna perunat haarukalla.

3. Hienonna kuoritut valkosipulinkynnet ja sipuli.

4. Raasta porkkana.

5. Kun hernerouhe on jäähtynyt, valuta pois vesi, joka ei ole imeytynyt rouheeseen.

Sekoita keskenään hernerouhe, hienonnetut perunat ja sipulit, porkkanaraaste, munat, mausteet ja perunajauhot.

6. Sekoita taikinaksi ja anna tekeytyä puolisen tuntia.

7. Lisää rasvaa lettupannun koloihin ja kuumenna.

8. Paista taikinasta pieniä pihvejä. Paista molemmilta puolilta noin 5 minuuttia miedolla lämmöllä.

9. Tarjoa pihvit minttujogurttikastikeen ja keitetyn ohran tai riisin kanssa.

MINTTUJOGURTTIKASTIKE

1 ruukku tuoretta minttua 2 dl turkkilaista jogurttia 1 rkl hunajaa 1 mm suolaa 1 mm mustapippuria puolen sitruunan mehu 1. Hienonna minttu.

2. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi kastikkeeksi.

3. Tarjoa hernepihvien kanssa.

paistamiseen: rasvaa

»

Hernepihvit & minttujogurttikastike

MARTAT 3 | 2022

14-19 ruoka3-2022.indd 19

| 19

13.5.2022 11.37

NYT JULISTETAAN KEHORAUHA

Nyt lopetetaan toisten kilojen ja ulkonäön kommentointi.

Totutellaan ajattelemaan hyviä ajatuksia myös omasta kropasta. Rakastetaan, ei rangaista.

MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA HELI BLÅFIELD

20 | MARTAT 3 | 2022

20-21 kehorauha-3-2022.indd 20

13.5.2022 11.37

O

letpa hoikistunut! Miten onnistuit? Tai: Oletkos pulskistunut? Ei ihme, kun makea noin maistuu!

Onko tuttu tilanne? Olet ehkä joutunut kuulemaan kommentteja ulkonäöstäsi ja sen muutoksista, erityisesti kiloihin kohdistuvia huomautuksia. Tunnistat ehkä itsekin, miten helppo on kuittailla toisten ruokavalintoja ja ruumiinmuotoja. Tai jupista itsekseen, miten taas repsahdinkin herkuttelemaan.

Toisten kommentit voivat harmittaa, ärsyttää tai jopa satuttaa.

– Näytätpä hyvältä, oletko laihtunut?

Kehuksi tarkoitettu lausahdus voi tuntua kamalalta, jos painon putoamisen syynä on rankka avioero, ahdistus tai vaikeaksi ryöpsähtänyt suolistosairaus.

On aika solmia kehorauha; kanssaeläjien suhteen ja oman itsen kanssa.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ Kehorauha tar-

koittaa sitä, ettei kommentoida toisten ulkoista olemusta ja siinä tapahtuneita muutoksia. Annamme toisille ja itsellemme luvan olla sellaisia kuin olemme.

Psykologi Katarina Meskanen kannustaa kohtaamaan ja kehumaan toisiamme ja itseämme pintaa syvemmältä.

– Voi kehua iloista hymyä, tyylikästä asua tai hyvää tekemisen meininkiä – iloa siitä, että kohdataan. Jos kehumme laihtumista, vahvistamme ajatusta, että laihtuminen olisi tavoiteltavaa.

Katarina Meskanen toteaa, että toisille oma keho tuntuu useimmiten sopivalta ja toimivalta, mutta toisille se on epävarmuuden, häpeän ja jopa inhon kohde.

Suhde omaan kehoon on elinikäinen, ja suhdetta voi harjoittaa.

– Kannustan puhumaan itselleen kuin ystävälle: arvostavaan sävyyn. Kohdataan itsemme ja toisemme siten, että jokaisella on rauha olla omanlaisensa.

Omalla esimerkillään jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka läheiset ja erityisesti lapset sekä lapsenlapset suhtautuvat itseensä ja ulkonäköönsä.

HYVÄKSYMINEN VAPAUTTAA ENERGIAA

– Kehoaan ei tarvitse alkaa heti rakastaa, jos suhde on vaikea. Mutta voi hyväksyä vähitellen, että tällainen minä olen, ja tällaisena riittävän hyvä. On asioita, joihin emme voi vaikuttaa kehossamme.

Niiden hyväksyminen vapauttaa paljon energiaa ja näkyy hyvänä olona myös muille, sanoo Katarina Meskanen, joka on kirjoittanut kirjan Rakas keho.

Kirjan avulla voi pohtia omaa kehosuhdettaan ja lempeästi ohjata itseään kohti hyväksyntää. Kun hyväksyy kehonsa, haluaa kohdella sitä hyvin: etsiä mukavan liikuntalajin, nukkua riittävästi, löytää sopivan ruokarytmin.

Kehosuhteen ohella toinen elinikäinen sidos on suhde ruokaan ja syömiseen.

Monta kertaa päivässä saamme nauttia siitä hetkestä, kun syömme hyvin ja tunnemme maut ja tuoksut sekä hyvän olon, joka virtaa, kun vatsa täyttyy. Kun ruokasuhde on hyvä, osaa ruoasta nauttia.

Vai onko sinulle tutumpaa itseä piiskaava kommentti peilin edessä, vatsan peitettä nipistellen: – Otat vain nyt itseäsi niskasta kiinni, jätät pullat pois ja mahdut taas kesämekkoon!

Ei kuullosta rakastavalta suhtautumiselta.

Toisille ruokasuhde on haastava, rajoittava ja ahdistava. Katarina Meskanen sanoo, että erityisesti kielteisiä tunteita pyritään hallitsemaan esimerkiksi rajoittamalla syömistä, laskemalla kaloreita, tuijottamalla vaa’an lukemia tai sallimalla syöminen vasta sitten, kun lenkki on juostu.

Mittaaminen, säännöt ja ruokien leimaaminen huonoiksi tai hyviksi lisäävät hallinnan tunnetta. Mitattavuuden moni mieltää terveyden merkiksi; aivan kuin painoindeksi, kilot, kalorit, sentit kertoisivat totuuden.

– Moni pitää omaa syömistään jatkuvassa kurissa ja nuhteessa, koska pelkää, että jos höllää kontrollia, syöminen karkaa käsistä, sanoo Meskanen.

Sen sijaan käykin päinvastoin: mitä enemmän kontrolloi, sitä todennäköisemmin syöminen repeää.

– Ensin itseä otetaan niskasta kiinni, eletään kurissa ja nuhteessa. Sitten repsahdetaan, ahmitaan, petytään, syyllistytään ja hävetään. Lopulta rankaistaan kehoa kahta kauheammalla kitukuurilla. Se puolestaan loppuu ennemmin tai myöhemmin siihen, että menetetyt herkkuhetket otetaan korkojen kera takaisin. Tähän noidankehään ja siihen liittyviin tunnetiloihin menee hirvittävästi energiaa, eikä tämä edistä kenenkään terveyttä tai hyvinvointia.

OPETTELE TUNNISTAMAAN NÄLKÄ

Katarina Meskanen sanoo tutkimusten osoittavan, että ihminen voi sitä paremmin, mitä joustavammin hän asennoituu ruokaan ja syömiseen, ja mitä hyväksyvämmin suhtautuu kehoonsa.

– Ruokaa ei tarvitse mitata, sen kalorimäärää ei tarvitse tietää. Sen sijaan nälän ja kylläisyyden signaaleja tulisi opetella kuulemaan ja kuuntelemaan.

Opettelussa auttaa säännöllinen ruokarytmi. Se ei tarkoita minuutilleen syömistä, vaan itselle sopivan rytmin etsimistä ja löytämistä. Useimmille sopii ruokailu 3–4 tunnin välein.

Muutama periaate kannattaa muistaa: noudattaa lautasmallia ja juoda janoon vettä. Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että näistä poikkeaminen pilaa päivän. Välillä janojuomaksi voi ottaa kokista tai kaljaa, lautasella kasvisten osuus saa jäädä suositusta vähäisemmäksi ja karkkia voi syödä kourallisen tai ylikin. On uskallettava luottaa siihen, ettei kehon hyvinvointi romutu satunnaisiin irtiottoihin.

Ruoasta saa nauttia kaikin aistein, eikä ruokaa tarvitse ansaita. Kehomme ja mielemme tarvitsevat ravintoa. Ruoka tekee meille hyvää.

KEHOKESKUSTELUA

Kestävästi arjessa -podcastissa keskustellaan kehorauhasta. Uudet jaksot osoitteessa martat.fi/podcast.

Kannattaa kuunnella!

MARTAT 3 | 2022

20-21 kehorauha-3-2022.indd 21

| 21

13.5.2022 11.37

HYVIÄ JA HUONOJA UUTISIA Marttaliitto toteutti Kestävän arjen kyselytutkimuksen nyt kolmannen kerran. Tuloksissa on sekä ilon että huolen aiheita.

SALKA ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Ympäristötekojen pitää olla helppoja toteuttaa, silloin niistä tulee osa arkea.

Kierrätys on meillä hyvin järjestetty, ja jokainen pystyy lajittelemaan roskansa.

M

iten martat asennoituvat kestävään kehitykseen? Entä miten marttojen asenteet eroavat muun väestön asen-

teista?

Tätä selvitettiin Marttaliiton teettämässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja toisaalta marttojen asenteita ja käyttäytymistä ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen liittyen. Tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2017 ja 2019. ”Yksi maapallo riittää” on tuttu lause Marttojen kampanjoista. Tällä hetkellä ainoa maapallomme ei todellakaan riitä: tänä vuonna Suomessa vietettiin ylikulutuspäivää jo maaliskuun lopussa. Toisin sanoen tuona päivänä olemme laskennallisesti kuluttaneet osamme uusiu-

tuvista luonnonvaroista tältä vuodelta.

Kestävä elämäntapa edellyttää marttataitoja: parsimista, korjaamista, lähiviljelyä, puutarhanhoitoa, leipomista, säilömistä. Me martat hallitsemme nämä konstit ja neuvomme niitä myös muille.

Näin turvaamme osaltamme hyvän ja kestävän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.

VAIN TARPEELLISTA Kotitalouksilla on

erittäin suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kohtuullisuus kulutuksessa on arkinen teko ympäristön hyväksi.

Kestävä arki -kyselyn mukaan martat ottavat kestävän kehityksen huomioon kulutuskäyttäytymisessään useammin kuin suomalaiset keskimäärin. Yli-

päätään ympäristöön liittyvissä asioissa martat uskovat yksilön vaikutusmahdollisuuksiin vahvemmin kuin muut kuluttajat.

Valtaosa kaikista kyselyyn vastanneista kertoi ostavansa vain tarpeellista, ei turhaa. Arjen rahankäyttöä ei kuitenkaan kovin aktiivisesti seurata. Vain pieni osa vastaajista etsii tietoa tuotteiden vastuullisuudesta.

Nuoremmat vastaajat ovat muita useammin arvioineet oman hiilijalanjälkensä kokoa hiilijalanjälkilaskurilla.

HYVÄ MAKU RATKAISEE Kasvispainot-

teinen ruokavalio on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta – ja tekee hyvää myös terveydelle. Kyse-

22 | MARTAT 3 | 2022

NHVWDŴYDŴDUNL LQGG

lytutkimuksen perusteella martat ovat kahden viime vuoden aikana vähentäneet lihansyöntiä enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Kun kysyttiin lihan osuudesta ruokavaliossa, martoista kaksi kolmesta ilmoittaa olevansa sekasyöjiä. Heistä joka kolmas syö lihaa vain harvoin.

Muissa kuluttajissa sekasyöjiä on kolme neljästä. Heistä vajaa viidennes syö lihaa vain harvoin.

Edellisiin tutkimuksiin verrattuna on harvoin lihaa syövien sekasyöjien osuus kasvanut selvästi ja muiden sekasyöjien osuus vähentynyt. Kasvissyöjiä on enemmän nuorten joukossa kuin muissa ikäryhmissä.

Ruokahävikin vähentämiseen osallistuvat sekä martat että muut kuluttajat tasavertaisesti. Hävikin tietoinen välttäminen on kannatettavaa. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevampaa vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä.

Hyvä maku on tärkein valintaperuste ruokaa ostettaessa. Erityisesti martoilla valintaperusteiksi nousevat myös kotimaisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Edullisuus on tärkeää erityisesti nuorille. Iäkkäät suosivat villikalaa ja perunoita sekä sesonkien mukaisia tuotteita enemmän kuin muut.

ENERGIA KIINNOSTAA MIEHIÄ Asumi-

nen muodostaa Suomessa viidenneksen energian loppukäytöstä. Kotitalouksien valinnoilla on iso merkitys energiankulutuksen kokonaisuuden kannalta.

Valtaosa Marttaliiton kyselyyn vastanneista ottaa energiatehokkuuden huomioon hankkiessaan kodinkoneita. Energiankulutuksen vähentäminen kotitaloudessa on tuttua erityisesti martoille mutta myös muille kuluttajille. Sama koskee turhan vedenkulutuksen välttämistä.

Kyselyn tuloksissa näkyi kiinnostava ero sukupuolten välillä: Kaikissa muissa kohdissa naiset näyttivät olevan sitoutuneempia kestävän arjen tekoihin kuin miehet, mutta energiankulutuksen seu-

ranta tekee poikkeuksen. Miehet seuraavat kodin energiankulutusta useammin kuin naiset. Tässäpä Martoille haaste: saada myös naiset aktivoitumaan kodin energiakysymyksissä!

Energian säästäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja jokaisen oman talouden kannalta. Se vähentää riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä ja myös Venäjältä tuotavasta energiasta.

Yksilön ja kotitalouden hiilijalanjäljen kannalta lentomatkustaminen on merkittävimpiä yksittäisiä kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Kyselyn perusteella vain harvat ovat vähentäneet lentämistä ympäristösyistä.

Liikenteessä energiaa voi säästää karsimalla sellaista matkustamista, joka ei ole välttämätöntä. Lyhyillä matkoilla auton voi korvata pyörällä ja kävelemisellä. Pitemmillä matkoilla kannattaa suosia joukkoliikennettä. Autoillessa polttoainetta voi säästää alentamalla ajonopeutta.

LUOTETAANKO MERKKEIHIN? Eräät

tutkimuksen osa-alueet olivat kehittyneet hieman huonompaan suuntaan edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna. Sekä marttojen että muiden vastaajien joukossa on nyt vähemmän niitä, jotka suosivat A-energialuokkaan kuuluvia laitteita, kun hankkivat kodinkoneita. Lisäksi pesu- ja puhdistusaineista valitaan ympäristömerkittyjä tuotteita hieman aiempaa harvemmin.

On harmillista, että energiamerkintöjä ja ympäristömerkkejä ei hyödynnetä täysimittaisesti. Merkit ovat työkaluja, jotka helpottavat kestävien valintojen tekemistä.

On mahdollista, että kuluttajien luottamus jopa virallisiin ympäristömerkkeihin ja energiamerkintöihin on heikentynyt sen takia, että jotkin yritykset käyttävät epämääräisiä tai harhaanjohtavia ympäristöväittämiä. Yritysten tulisikin kertoa ympäristövaikutuksista avoimesti ja luotettavasti. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ympäristöväitteille ja lisää resursseja markkinoinnin valvontaan.

VARAUDUTA AN VILJELYTAIDOILLA

Puutarhaharrastuksessa martat ovat muuta väestöä aktiivisempia. Martat suosivat kotimaisia kukkia ja kasveja pihoillaan ja kompostoivat. Vastaajat, jotka ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon puutarhassaan, suosivat luonnonmukaisia viljelylajeja, kasvattavat pölyttäjille tärkeitä kasveja ja torjuvat haitallisia vieraslajeja. Kotitarveviljelyn taidot ovat osa varautumista, ja marttojen avulla nämä taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävää vauhtia. Syitä ovat muun muassa ylikulutus, maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos. Arjen tekoja monimuotoisuuden puolesta ovat kohtuullinen kulutus, kasvispohjaisen ruoan suosiminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Voimme myös lisätä luonnon monimuotoisuutta omalla pihalla tai parvekkeella.

KIE RR ÄT TÄ MISESSÄ PAR ANTA MI SEN VARAA Kyselyn mukaan suomalai-

set kuluttajat ovat suhteellisen valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja kierrättäjiä.

Kuitenkin jäte- ja kierrätystilastojen valossa olemme vielä kaukana tavoitteista.

Ympäristötekojen pitää olla helppoja toteuttaa. Hyvä esimerkki on muovipakkausten lajittelu, joka on yleistynyt nopeasti. ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA Äänestäminen

on jokaiselle kansalaiselle keino päästä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin ja laajoihin kehityslinjoihin. Kyselytutkimukseen vastanneista vain pieni osa ilmoitti, että ehdokkaan asenne ilmastonsuojeluun vaikuttaa heidän äänestyspäätöksiinsä. Nuoret vastaajat kuitenkin kertoivat muita useammin tämän vaikuttavan äänestyspäätöksiinsä.

KEINOT OVAT OLEMASSA Marttaliit-

to on toteuttanut Kestävän arjen kyselytutkimuksen vuosina 2017, 2019 ja 2021.

Tänä aikana on tapahtunut vain pieniä muutoksia asenne- ja kulutustottumuksissa. Käyttäytyminen muuttuu, mutta hitaasti. »

MARTAT 3 | 2022

NHVWDŴYDŴDUNL LQGG

| 23

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimmat raportit kertovat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät jopa ennakoitua nopeammin.

Emme ole vähentäneet päästöjä globaalisti niin paljon, kuin lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi.

Tämän vuoksi päästövähennysten tahtia

tulee kiristää. Jotta yksi maapallo riittäisi, tarvitaan sekä maailmalaajuisia toimia että kotitalouksien osallistumista.

Myönteistä on se, että tarvittavat keinot ilmastonmuutoksen hillintään on olemassa. Ne pitää vain ottaa käyttöön laajemmin ja nopeammin.

INFO

»Kestävä arki -tutkimuksen toteutti Marttaliitolle IROResearch Oy loppuvuodesta 2021. »Tutkimus toteutettiin web-kyselynä.

Tutkimukseen vastasi 2 660 marttaa.

Lisäksi IROResearch Oy:n valtakunnallisesta kuluttajapaneelista saatiin 1 000 vastaajan otos. »www.martat.fi/ajankohtaista/ kestava-arki-kyselytutkimus/

TAVOITTELEMISEN ARVOINEN TULEVAISUUS

Suomen kestävän kehityksen toimikunta on valmistellut vuosille 2022–2030 strategian, jossa hahmotellaan Suomen matkaa kohti tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta. Tavoitteena on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Marttaliitto on toimikunnan jäsenenä osallistunut strategian laatimiseen, ja koko marttajärjestöllä on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. https://kestavakehitys.fi

Oranssi

38 € 2 mukin pakkaus

Lila

38 € 2 mukin pakkaus

www.martanpuoti.fi

Lahjaksi tai itselle Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa.

Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.

Katso muut värit Martanpuodista.

24 | MARTAT 3 | 2022

NHVWDŴYDŴDUNL LQGG

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO

Kor i ekoprin au ella Luonnonmateriaaleilla värjääminen kiinnostaa nyt, kun synteettisille väriaineille etsitään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Kuvan työssä orvokin muoto ja värit siirrettiin kankaalle. Myös krookuksen kukat jättävät kauniin värin. Älä käytä myrkyllisiä kasveja ainakaan lasten kanssa askarrellessa.

Tämä ohje sopii vain kortteihin. Jos haluat pesua kestäviä kuvioita, kangas pitää esikäsitellä eli purettaa ja väri kiinnittää höyryttämällä.

TARVIKKEET kukkia ja lehtiä kangasta (tai paperia) tasapäinen vasara, muovitasku, sanomalehti korttipohja ja liimaa TEE NÄIN 1. Laita pöydälle sanomalehti suojaksi ja pehmikkeeksi.

2. Aseta sivusta auki leikattu muovitasku tai -pussi avattuna pöydälle.

3. Aseta painettava kangas muovin päälle.

4. Asettele kasvit kankaalle ”oikea puoli” kangasta vasten.

Käännä muovitasku kiinni.

5. Naputtele varovasti vasaralla kasvin päältä niin, että solukko rikkoutuu ja väri irtoaa.

6. Ota kasvit pois ja anna työn kuivua.

7. Voit täydentää kuviota kirjomalla kangasta muliinilangalla tai maalamalla paperia akvarelliväreillä. Liimaa kangas (tai paperi) pohjapahville tai käytä kiinnittämiseen liimaharsoa.

MARTAT 3 | 2022

.RNHLOHWDŴWDŴ LQGG

| 25

MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA

TAPA A MME M ARTTOJA , JOTK A PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ .

martat.fi/garderobi-harkitsekorjaa-kierrata/

ANITA HERUKKA

Liini on poseerannut itsekin pin up -henkisissä kuvauksissa.

– Kaikki ansaitsisivat kunnon kuvaukset, joissa näkee hyvät puolet itsestään, uskoo Liini.

HÄN ON

Liinin lempivaatteessa on kaikkia hänen suosikkivärejään: vaaleanpunaista, pinkkiä, turkoosia ja lilaa. Mekon hän teetti Antti-Johan Kettusella. Liini rakastaa fiftari- ja pin up -tyylejä, mikä näkyy sekä hänen vaatekaapissaan että kodin sisustuksessa.

»Liini Laes (45) »asuu Porvoossa »kuuluu Porvoon Nykymarttoihin »yrittäjä, tapahtumatuottaja, taidekasvattaja ja kaupunkiopas.

OH LA LAA! Liini Laes pistää ihanat vaatteet ylleen eikä pidä niitä kaapissa odottamassa. Uusi tyyli lähti leopardikuosista.

MERJA FORSMAN // KUVAT ILONA SAVOLA

26 | MARTAT 3 | 2022

26-29 garderobi-3-2022.indd 26

13.5.2022 11.40

Liinin tyyliin kuuluu leikkisyys. Keittiön hylly pursuaa aarteita.

A

lakouluikäisenä minulla ei ollut omaa tyyliä tai tahtoa. Äitini valitsi minulle söpöjä ja herkkiä vaatteita, mutta enhän minä ollut söpö ja herkkä! toteaa Liini Laes.

– 15-vuotiaana sain herätyksen: Tuli Intia-tyyli, Antifa, kasvissyönti ja kirppikset. Suurin aarteeni olivat isän vanhat 70-luvun sammarit.

– Suomen ensimmäiset burleskifestivaalit vuonna 2008 olivat minulle silmiä avaava kokemus. Siitä lähtien tyylini kuuluivat fiftari, pin up sekä punaiset kynnet ja huulet.

TYYLINI KOLMELLA SANALLA: rokkia ja romantiikkaa. Vaikka asuni olisi muuten pelkistetty, lisään jotain, joka tuo kokonaisuuteen iloa ja leikkisyyttä. En ole käytännöllinen pukeutuja, vaan menen tyyli ja fiilis edellä.

LEMPIVAATTEENI on ystäväni, muotoili-

ja ja vaatturi Antti-Johan Kettusen, tekemä mekko. Löysin sen ohjeet käsityölehdestä, Maailman ihanin mekko -otsikon alta. Antti halusi tehdä ensin harjoittelukappaleen, ja löysimme siihen täydellisen kankaan. Myyjä tosin sanoi, ettei kangas sovellu mekkoon, koska se rypistyy, mutta minulle rypyt ovat yksi hailee. Teimme myös mustan mekon, mutta harjoittelukappaleesta tuli lempimekkoni.

MINULLE VAATTEISSA ON TÄRKEINTÄ

VAATTEIDEN HOITAMINEN ei ole mi-

se, että ne näyttävät minulta; että niistä tulee ihastunut Oh la laa -fiilis. Meille naisille on aina sanottu, miten pitää pukeutua. ”Pystyraita hoikentaa” ja ”Ei kannata käyttää liian kireää”. Haistakoot! Sellaiset kommentit jäävät päähän. Yritän olla ajattelematta sellaisia. Vaatteilla on ihan jumalaton voima ja viesti.

nun juttuni. Olen aika huoleton. Tahrat ja pienet reiät eivät hirveästi haittaa. Eivätkä ne rypyt!

TAVARAMERKKINI on maastokuvioinen

takki. Antilla oli vaatturikoulussa kierrätysaiheinen tehtävä, ja hän kysyi, tarvitsisinko jotain. Ostin Varustelekasta pussillisen armeijan ylijäämätakkeja ja Uffilta kivan takin, joka purettiin kaavoiksi. Saan takista valtavasti kehuja. Tuntemattomatkin tulevat kysymään, mistä se on hankittu.

TUUNAAN vaatteita itseni näköisiksi.

Ompelen niihin merkkejä, laitan pinssejä ja poistan t-paidoista yläresorit, etteivät ne paina kaulaa. Mummini lähes kaikki vaatteet olivat ompelijan tekemiä ja äitini teettää itselleen vaatteita. Teettämistä pitäisi suosia enemmän.

PARAS LÖYTÖNI on leopardikuosinen neule, jonka ostin kymmenisen vuotta sitten. Siinä kiteytyy sen hetkisen elämäni tunnelmat. Olin sinkkuäitinä humputtelemassa ja etsin omaa tyyliäni. Kun näin tä-

MARTAT 3 | 2022

26-29 garderobi-3-2022.indd 27

| 27

13.5.2022 11.40

Herkullinen käsilaukku on lahja puolisolta ja peräisin Horror-show -verkkokaupasta.

<

Hell Bunnyn kukkamekko on nähnyt Ville Valon.

– Ja Ville Valo näki mekon, koska olin eturivissä framilla.

Elämä on liian lyhyt juhla- ja arkivaatteisiin. Hell Bunnyn kukkamekkoa voi käyttää kulttuuritapahtumissa tai vaikka ruokaostoksilla, toteaa Liini.

Leopardikuosia lampunvarjostimessa, pusuhuulet tyynyssä. Koti on asukkaansa näköinen.

28 | MARTAT 3 | 2022

26-29 garderobi-3-2022.indd 28

13.5.2022 11.40

Silmälasit ovat tärkeä osa Liinin tyyliä. Sangat päivittyvät vuosi vuodelta vahvemmiksi.

– Seuraavaksi pitää mennä Elton Johnin kaapille, nauraa Liini.

Nämä kehykset ovat aurinkolasimallistosta.

Liini avasi vaatekaappinsa.

Paljettipaita on tukholmalaisesta vintageliikkeestä.

– Punaisissa hiuksissani kuvittelin näyttäväni Julia Robertsilta! Nyt en kyllä näe yhdenmukaisuutta.

Kuva on otettu Interrail-matkalla Pariisissa vuonna 2001.

Liini on tennariihmisiä. Lempimerkkejä ovat Vans ja Converse.

– 1990-luvulla käytin platformkenkiä ja olin vähintään 195 cm, kertoo 183-senttinen Liini.

– Näin näitä Sulokkaan laukkuja Kuston Kulturi Show:ssa, josta löysin myös puolisoni.

Löytöjä molemmat! Teetätin laukun omilla väritoiveilla häälaukukseni vuonna 2017.

män vaatteen, päätin, että haluan olla nainen, joka pukeutuu leopardineuletakkiin.

Tästä vaatteesta lähti uusi tyylini.

SUOSIN mustaa, paitsi kun en käytä mustaa. Muut sävyt vaihtuvat kausittain. Ainoa väri, josta en pidä, on beesi. Se edustaa minulle keskinkertaisuutta ja tylsyyttä. Silti, beesiähän leopardipaidassanikin on. Olen 1990-luvulta lähtien pukeutunut vain mekkoihin ja hameisiin. Leggareita lukuun ottamatta en omista housuja.

KAIKKIEN AIKOJEN VIRHEHANKINTOJA ovat kaikki ne liian pienenä oste-

tut sitku-vaatteet. Jos vaatetta ei ota heti käyttöön, se saa jäädä kauppaan.

VIIMEISIN HANKINTANI on valkoinen pallokuosinen mekko, jonka löysin H&M:n verkkokaupasta. Kun sain lempimekkoni, ajattelin, että hihat ovat kuin Bonnie Tylerillä. Tähän mekkoon verrattuna lempimekon hihat näyttävät pieniltä.

HAAVEILEN oman näköisistä urheilu-

vaatteista. Liikuntavaatteet ovat mielestäni persoonattomia ja tylsiä. Käytän tekosyynä liikkumattomuudelleni sitä, etten omista liikuntavaatteita. Raivasin niille hyllyn kaappiini, jos vaikka se muuttaisi vähitellen ajatuksiani.

JUHLIIN puen samaa kuin arkenakin. Elä-

Takin teki Antti-Johan Kettunen armeijan ij ylijäämätakeista. lijää ä k i

mä on liian lyhyt arjen ja juhlan erottamiseen; siihen, että kauniit vaatteet pysyvät kaapissa odottamassa.

LUOTTOVAATTEENI on 15 vuotta sit-

ten Uffista ostettu musta polyesterimekko. Jos sen lähelle laittaa sytkärin, se varmaan leimahtaa tuleen. Sitä on helppo stailata eri tilanteisiin: juhliin, teatteriin…

Olen tehnyt se päällä puutarhatöitäkin.

Luottomekkoni ei tunnu juuri päällä, mikä on tärkeää vaatteessa.

Pelkistettyjä vaatteita Liini maustaa asusteilla.

MARTAT 3 | 2022

26-29 garderobi-3-2022.indd 29

| 29

13.5.2022 11.40

TAITAVAN TARHURIN TONTILLA Mirja Kankaanpäälle ihaninta puutarhassa on oman ruoan kasvattaminen.

Tomaatti lukuisine lajikkeineen on yksi Mirja Kankaanpään suosikkikasveista.

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

L

oviisalaisen Pikkukaupungin Marttojen jäsen Mirja Kankaanpää on hyötytarhuri 40 vuoden kokemuksella. Hän hoitaa 4 000 neliön tonttia, joka oli alun perin kuusimetsää. Kiitos kasvilavojen ja kasvihuoneiden, olosuhteet ovat otolliset monipuoliselle lajivalikoimalle.

Yksi Mirja Kankaanpään suosikkikasveista on tomaatti lukuisine lajikkeineen. Taimia kasvaa molemmissa kasvihuoneissa, ruukuissa seinustoilla ja vadelmarivistön kupeessa. Talon lähellä viihtyy punainen ja matalakasvuinen maatiaistomaatti.

– ’’Evakko’’ on mainio ja valtavan satoisa lajike ulkoruukkuun. Se tuotti viime kesänä satoa viikon aiemmin kuin kirsikkatomaatti kasvihuoneessa, ihastelee Mirja.

Kasvihuoneessa on useita lajikkeita, joita Mirja käyttää monin eri tavoin.

Makean ’Garden Delight’ -kirsikkatomaatin punaiset hedelmät tarhuri popsii sellaisenaan. Toista ääripäätä edustaa paksumaltoinen pihvitomaatti, joka

tuottaa yli kilon painoisia möhkäleitä.

– Hedelmissä on vain vähän nestettä, ja niistä tulee hyvää hilloa ja keittoa. Lisäksi koverran hedelmiä ontoiksi ja teen uunitomaatteja erilaisilla täytteillä.

Kymmenien taimien sato on runsas.

Mirja soseuttaa tomaatteja tehosekoittimella ja pakastaa soseen. Siitä on helppo tehdä tomaattipohjaisia ruokia. Keltaisen ’Citrinan’ pisaranmuotoiset ja miedonmakuiset hedelmät Mirja nostaa vadille keittiönpöydälle, samoin ’Pomodorino del Piennolo del Vesuvio’ -talvitomaatin pitkulaiset punaiset hedelmät.

– Syön niitä vielä joulukuussakin.

Tomaatin ravitsemisessa Mirja luottaa hyvin palaneeseen hevosenlantaan, puuntuhkaan, kahvinporoihin ja kananmunankuoriin. Munankuoria Mirja kuumentaa uunissa, jauhaa hienoksi ja sekoittaa taimiruukkujen pohjalle tulevaan multaan kahvinporojen kanssa.

Puuntuhkan etuna on sen sisältämä kalium, joka on tärkeää kukkien ja hedelmien muodostumiselle.

– Tuhkaa purkkiin ja hyvä tulee, toteaa Mirja.

Hän levittää tuhkaa myös loppukesällä kasvihuoneen penkkeihin.

VIINKÖYNNÖS: SATOA JA TUNNELMAA

Taitavan tarhurin suosikkeihin kuuluu myös viiniköynnös, josta kasvaa neljä lajiketta kierrätysmateriaaleista rakennetussa kasvihuoneessa. Tilassa on myös pitkä ruokapöytä penkkeineen ja Mirjan lempipaikka: viiniköynnösten lähellä oleva korituoli.

– Viiniköynnös on ihana tunnelmanluoja, Mirja myhäilee.

Pelkkään tunnelmaan ei tarvitse tyytyä, sillä köynnökset tuottavat vuosittain kymmeniä litroja rypäleitä sellaisenaan syötäväksi ja tuoremehuun.

Kasvihuone tarjoaa taimille otolliset kasvuolot, joten latvialainen ’Sukribe’ ja aitoviini ’Somerset Seedless’ ehtivät tuottaa hyvän sadon. Ensinmainittu on Mirjan makuun aromikas ja mukavasti hapokas, jälkimmäinen liiankin makea.

– Täällä on keväällä jo kukkatertut,

30 | MARTAT 3 | 2022

30-35 puutarhajuttu3-2022.indd 30

13.5.2022 11.40

Mirja Kankaanpää innostui liittymään marttayhdistykseen, kun Pikkukaupungin Marttojen ohjelmassa oli paljon puutarhaan liittyviä sisältöjä. Taustan tyrnipensas on täynnä marjoja, kuten joka vuosi. Olipa kesä millainen tahansa, se tuottaa satoa Mirjan pihalla.

»

MARTAT 3 | 2022

30-35 puutarhajuttu3-2022.indd 31

| 31

13.5.2022 11.40

Rypäleet syödään sellaisenaan tai niistä tehdään tuoremehua. Mehevissä lehdissä on ihana tuoksu. Niitä käytetään kääryleisiin.

Omaa satoa.

Kasvilavat jouduttavat vihannesten kasvua, sillä keväällä maa lämpenee niissä nopeasti. Lavoja on helpompi hoitaa kuin maan tasassa olevia penkkejä.

32 | MARTAT 3 | 2022

30-35 puutarhajuttu3-2022.indd 32

13.5.2022 11.41

kun ulkona kasvien silmut ovat vasta avautumassa. Kasvukausi on myös pitempi, ja taimet ehtivät puutua ja tuleentua ja selviävät talvesta paremmin kuin ulkona olevat köynnökset.

Viiniköynnökset kasvavat reilun 60 sentin syvyisessä penkissä, jonka alla on hiekkainen maaperä. Juuret ovat työntyneet syvälle ja levittäytyneet routaeristetyn perustuksen ulkopuolelle.

– Taimet ovat talvet omin nokkineen – en suojaa niitä mitenkään, enkä kastele koskaan. Keväällä levitän taimille kompostia, Mirja kuvailee.

Eniten työtä teettää taimien leikkaaminen. Syksyllä lehtien karistua Mirja harventaa kasvustoa leikaten myös puutuneita osia, jotta köynnökset uusiutuvat, eivätkä valtaa koko huonetta. Keväällä ja kesällä Mirja saksii ainoastaan vihreitä ja pehmeitä versoja.

– Viini tekee sivuversoja samaan tapaan kuin tomaatti varkaita. Niitä saa leikata koko kesän. Kesällä lyhennän versot niin, että rypäletertun jälkeen jää yksi iso lehti. Seuraavan vuoden satoverso kasvaa sen lehtihangasta.

Kasvihuoneen nurkassa oleva taimi saa kasvaa melko vapaasti. Rehevä kasvusto luo eksoottista tunnelmaa ja tuottaa lehtiä viininlehtikääryleisiin, dolmadeksiin. Oppia niiden tekemiseen Mirja on saanut Egyptistä kotoisin olevalta ystävältään.

– Lehdissä on ihana tuoksu. Tämän kokoinen ja vielä ehyt lehti on mehevä, Mirja sanoo ja nuuhkii reilun kämmenen kokoista lehteä.

K ÄTEVÄT K ASVIL AVAT Kasvimaan

penkit Mirja korvasi kasvilavoilla seitsemän vuotta sitten, jotta hän pystyisi hoitamaan kasvimaata polvivaivoista huolimatta.

Lavat jouduttavat vihannesten kasvua, sillä keväällä maa lämpenee niissä nopeasti. Palsternakan ja juuripersiljan siemenet pääsevät maahan yleensä huhtikuun puolivälissä, porkkana pari viikkoa myöhemmin.

Lavat on perustettu savisen pohjamaan päälle 25 millimetrin paksuisesta kuusilaudasta. Alempi taso on noin 35 sentin, ylempi taas noin 65 sentin korkuinen.

Laatikot Mirja kehottaa suunnittelemaan omien mittojen ja kasvatettavien

MIRJAN VINKIT YRTIT

»Kun saksankirveli on kukkinut, leikkaa se alas. Silloin se kasvattaa uusia hyvänmakuisia lehtiä. Jätä pari kukkavartta tuottamaan vihreitä ja raakoja siemeniä. Ne sopivat pehmeinä ja makeina salaattiin ja leivonnaisiin. »Kuivaa saunan jälkilämmössä nokkosta, lipstikkaa, selleriä ja lehtikaalia. Asettele yrtit ilmavien ritilöiden päälle. Saat kuivattua kerralla suuren määrän etkä tarvitse hyötykasvikuivuria.

PALSTERNAKK A

Lehtimangoldikin viihtyy kasvilavassa.

»Ohutkuorinen juuri säilyy heikosti nostamisen jälkeen, joten pakasta satoa ryöpättynä. Keitä lohkottuja juuria niin, että ne pehmenevät hieman. Tee lohkoista myös valmiita keittojuuresannoksia muun muassa porkkanan kanssa. »Jätä kasvimaallasi menestyvästä lajikkeesta tai kannasta pari–kolme juurta nostamatta, tuottamaan kylvösiemeniä seuraavana vuonna. »Tomaatin ja palsternakan maut sopivat loistavasti yhteen. Juures tuo tomaattikeittoon makeaa ja mausteista aromia. Paholaisenhillosta palsternakka tekee ihanan pehmeää. »Nosta osa sadosta vasta keväällä.

Suoraan maasta otettu juures on hyvää grillattuna.

VIINIKÖYNNÖKSEN LEHDET

vihannesten mukaan. Täällä muhkea multapatja on tarpeen, sillä Mirja haluaa kasvattaa mehukkaita juureksia palsternakasta porkkanaan ja juuripersiljaan.

– Kun multaa on paksusti, palsternakat kasvavat näin pitkiksi, Mirja toteaa ja näyttää käsillään 30–40 sentin mittaa.

Mirja haluaa hoitaa keittiötarhaansa mahdollisimman luonnonmukaisesti.

Vihannesten elinvoiman takaavat neljän vuoden viljelykierto, talvipeitteeksi ladotut naatit ja keväällä levitetty hevosenlanta.

Viininlehtikääryleet (dolmades) egyptiläiseen tapaan: Valitse nuoria, mahdollisimman ehyitä ja pehmeitä lehtiä. Ryöppää lehtiä hetki kiehuvassa vedessä ja leikkaa kova lehtiruoti pois. Levitä lehdelle kasvis-, riisi- tai lihapohjaista täytettä, esimerkiksi lampaanlihaa. Kypsennä kääryleet kattilassa, paistinpannussa tai uunissa.

KOKEILE: Paista uunipellillä iso erä, josta riittää myös pakkaseen.

LEHTIK A ALI

– Jääkaapissani on aina lehtikaalista tehtyä pestoa. Laitan siihen runsaasti silputtuja lehtiä sekä öljyä, parmesaania, auringonkukan siemeniä ja valkosipulia. Sekoitan satsin tehosekoittimella ja käytän levitteenä leivän päällä. Tuoreesta lehtikaalista tehty pesto säilyy jääkaapissa 2–3 päivää.

MARTAT 3 | 2022

30-35 puutarhajuttu3-2022.indd 33

| 33

13.5.2022 11.41

HÄN ON

Mirja Kankaanpää • eläkeläinen • asuu Loviisassa • Pikkukaupungin Marttojen jäsen • koiraihminen: omistaa kaksi snautserita ja toimii keikkaluontoisesti koirakouluttajana.

Lehtikaalikeitto: Kuullota sipulia tai purjoa öljyssä kattilassa. Poista muutamasta lehtikaalin lehdestä lehtiruoti ja lohko pari perunaa. Laita kattilaan perunalohkot ja lehtikaali sekä kasvislientä, pippuria ja suolaa. Keitä pehmeäksi ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää kermaa tai tuorejuustoa ja sitruunamehua. Kiehauta keitto.

KOKEILE: Tee isompi satsi ja pakasta osan soseesta keittopohjaksi myöhempään käyttöön. Lisää kerma ja sitruuna vasta sitten, kun valmistat keiton. Keittopohjasta ateria valmistuu nopeasti.

M ARJOJA MONTA KUUK AUTTA

Kierrätysmateriaaleista rakennettuun kasvihuoneeseen mahtuu ruokapöytä penkkeineen. Viiniköynnös luo tunnelmaa ja tuottaa hyvän sadon.

MINÄ M ARTTANA

– Liityin marttayhdistyksen jäseneksi noin kymmenen vuotta sitten. Minut innosti mukaan puutarhaan ja itse kasvatettuun ruokaan liittyvä ohjelma. Ruokakursseilla olemme tehneet esimerkiksi lehtikaalisipsejä, palsternakkapyreetä ja viininlehväkääryleitä.

– Kokoonnumme keväisin puutarhaani taimienvaihtotapahtumaan. Syyskesällä keräämme puutarhani satoa ja pidämme ruokakursseja.

– Kivointa yhdistyksessä on muiden marttojen tapaaminen ja ajatuksien vaihtaminen. Oma yhdistykseni on todella aktiivinen, joten kiinnostavaa toimintaa on paljon. Pidän myös käsitöistä, mutta niille riittää aikaa vain talvisin. Neuloessani katson samalla telkkaria.

– Marjakausi on yllättävän pitkä. Ensimmäisenä tulevat hunajamarjat eli marjasinikuusamat, joita saan maistaa jo heinäkuun alkupuolella. Lokakuussa kerään satoa marja-aronioista, viiniköynnöksistä ja tyrneistä.

– Olen lisännyt tyrnejä juuriversoista, ja satoa tulee valtavasti. Kukkien tuulipölytys onnistuu hyvin, sillä olen istuttanut poikatyrnin vallitsevan tuulen puoleiseen reunaan. Tyrni on kiitollinen kasvi; olipa kesä millainen tahansa, se tuottaa satoa. Kerään marjoja pari ämpärillistä, ja lisäksi satoa riittää ystäville ja linnuille.

– Aamuni aloitan marjasmoothiella, jossa on aina tyrniä ja vaihtelevasti muita marjoja. Blenderi rikkoo marjojen siemenet, joten saan hyödynnettyä niiden sisältämän öljyn.

– Puutarhassani kasvaa myös mansikoita, vadelmia, herukoita ja karviaisia. On ihanaa, kun lapsenlapset saavat noukkia niitä pihalta suuhunsa. Tykkään itsekin marjoista yhtä paljon. Satoaikaan tulen pihalle jo aamutakki päällä ja kerään marjat smoothieen.

34 | MARTAT 3 | 2022

30-35 puutarhajuttu3-2022.indd 34

* k

13.5.2022 11.41

KodinPe

MINUN VIHERKASVINI:

ANOPINKIELI (Sansevieria trifasciata) KERRO VIHERK ASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

R

Tämä kasvi menestyy, vaikka ruukku on pieni.

Marjatta Kuhmonen, Patelan Martat

akkaimmaksi huonekasvikseni on päätynyt sitkeä Anopinkieli. Tätini lahjoitti sen minulle vuosia sitten. Täti ei jaksanut enää hoitaa sitä, ja kasvi vei tilaakin.

Olen hoitanut anopinkieltä tätini ohjeen mukaan, eli unohtanut hoitamisen

melkein kokonaan. Hoitoahan tämä kasvi ei juuri tarvitse. Se on minun vanhin kasvini, jota en ole ”onnistunut” hoitamaan liikaa. Kastelen sen kerran kuukaudessa, ja kerran kesässä vien ulos vesisateeseen puhdistumaan. Lannoitetta käytän vain kesäisin.

En ole jakanut kasvia milloinkaan. Olen leikannut juuresta lehdet, jotka ovat repsottaneet. Mullan olen vaihtanut monta vuotta sitten, kun kasvi oli vähän pienempi. Ehkäpä ensi keväänä vaihdan mullan ja siirrän kukan hiukan suurempaan ruukkuun. Selvästi se tykkää olla aika ahtaassa ruukussa.

TILAUSKORTTI

UUSIA TARINOITA JA TUOREITA IDEOITA JOKA KUUKAUSI!

KESTOTILAUS*

KODIN PELLERVO

12 kk/11 nro VAIN

46 €

MÄÄRÄAIKAINEN U UU TIKU HUHKOK 2022I ITOU 54••2022

52 €

Suvituulia

DA • RETKAH ATTOON RIIPPUM • KASVIMAA AAN OIS KUK TAM TELINE • KIIPEILY ILLE KÖYNNÖKS SSI • KES ÄKA KAINALOON

aalit Kakkukarnev VÄ KAKKU 6 X NÄYTTÄ

ÄÄN JUHLAPÖYT

ARVO

38,90€

Puutarhasahoja rajoitettu määrä. ä.

Tarjous voimassa 6.6 asti.

TILAAN

■ Kodin Pellervo 46 €/12 kk/11 nro kestotilaus* ■ Kodin Pellervo 52 €/12 kk/11 nro määräaikainen Nimi ..............................................................................

Lähiosoite ..................................................................... ......................................................................................

Postinumero ..................................................................

Puhelinnumero ..............................................................

Media

Pellervo-

maksaa

TILAAJAPALVELU: PUH. 020 413 2636 • TILAUKSET@PELLERVO.FI TILAU AU UKS KSET@ KSE ET@PELLERVO.FI (TUNNUS (TUNNUS: MARTTA 2022)

Puutarhurin kätevä vetosaha oksien ja risujen pilkkomiseen.

postimaksun

UUTTA Kesäjatki s: Isoäidin neliöt

Puutarhasaha Fiskars kotelolla 500mm SW84 1000614

Pellervo-Media Tunnus 5021310 00003 VASTAUSLÄHETYS

KÄSITYÖOHJEITA, ASKARTELUA, RUOKA- JA LEIVONTARESEPTEJÄ LÖYDÄT JOKA NUMEROSTA. RISTIKOT, SUDOKUT JA SANARISTIT PITÄVÄT ÄLYNYSTYRÄT KUNNOSSA.

12 kk/11 nro

Tilaajapalvelu: puh. 020 413 2636 • tilaukset@pellervo.fi (tunnus: Martta 2022)

Tilaajalahjaksi saan Fiskarsin puutarhasahan

*Tämä tilaus on kestotilauksen ensimmäinen jakso, joka jatkuu 6 kuukauden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan. Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Kodin Pellervo ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Tarjoukset ovat voimassa 6.6.2022 saakka. Tietosuojaseloste: kodinpellervo.fi/tietosuoja

30-35 puutarhajuttu3-2022.indd 35 KodinPellervo_215x140_martat1.indd 1

13.5.20229:14:31 11.41 11.5.2022

SYÖTÄVÄÄ JA SILMÄNRUOKAA RITVA TUOMI

Rungollisten herukoiden ja karviaisten alla voi kasvattaa matalia perennoja, yrttejä ja vaikka värikkäitä tulppaaneja.

Kotoisat herukat ja karviaiset ovat saaneet rinnalleen koko joukon erilaisia marjakasveja, joita voi istuttaa pihaan koristekasvien tavoin.

OUTI TYNYS // KUVAT KAROLIINA AROLA, PUUTARHA TAHVOSET

36 | MARTAT 3 | 2022

36-38 marjat3-2022.indd 36

12.5.2022 10.48

K

un marjakasveja valitaan koristekasviksi, pienellekin pihalle saa mahtumaan useita herkullisia ja mielenkiintoisia lajeja. Marjakasveissa on puita, pensaita, varpuja ja perennoja, joten sopivista lajeista ei ole pulaa.

Innostus marjoihin elää nousukautta, ja yhä useampi kotipuutarhuri istuttaa pihalleen vaikkapa pensasmustikoita ja marjasinikuusamaa eli hunajamarjaa. Myös Rubus-suku on monimuotoinen ja mielenkiintoinen, kuuluuhan siihen herkullisia lajeja vadelmasta ja karhunvatusta mesimarjaan, lakkaan ja sinivatukkaan.

Marjabuumi näkyy myös valikoiman eksoottisuutena. Kokeiltavaksi on tarjolla vaikkapa mulpereita, puhvelinmarjoja ja punamarjakanukkaa.

Myös perinteiset ja varmasatoiset karviaiset ja herukat kannattaa pitää mielessä. Ne sopivat peruskasveiksi ja vaikkapa aidanteeksi niin uuteen kuin vanhaankin pihaan.

MARJASINIKUUSAMA ELI HUNA JAMARJA

Joko tunnet nämä?

Noin 1,5 metrin korkuisesta pensaasta on jalostettu isomarjaisia ja makeita lajikkeita, joista osa menestyy VI-vyöhykkeellä saakka. Kasvin etuna on aikainen sato, joka kypsyy noin viikon ennen mansikkaa. Lähekkäin kannattaa istuttaa 2–3 samaan aikaan kukkivaa lajiketta, sillä kukat vaativat ristipölytyksen tuottaakseen satoa.

M AKEAPIHL A JA

Kaunis pikkupuu ansaitsee paikkansa pihamaalla, sillä se kukkii kauniisti, tuottaa värikkäitä marjoja ja värittyy syksyllä komeasti. Eri lajikkeiden marjojen väri ja maku sekä puun kasvutapa ja korkeus vaihtelevat. Meillä myynnissä ovat esimerkiksi parin metrin korkuiseksi kasvava ’Burka’ ja 3–5-metrinen ’Granatnaja’. C-vitamiinipitoinen sato sopii ruokiin, juomiin ja säilöntään.

Marjatuomipihlaja

K ÄY TTÖKOHTEITA SÄLEIKKÖÖN

Marjakasvit kannattaa pitää mielessä, kun valitsee kasveja pergolaan tai köynnöstukeen. Köynnöstäviä lajeja ovat viiniköynnös, minikiiwi ja palsamiköynnös. Säleikköön voi ohjata ja tukea myös herukoiden ja muiden marjapensaiden sekä karhunvatun versoja.

Karhunvattu

Makeapihlaja

»

MARTAT 3 | 2022

36-38 marjat3-2022.indd 37

| 37

12.5.2022 10.48

M A ANPEIT TEEKSI

Ahomansikat ja kuukausimansikat peittävän maanpinnan kasvustona, josta on mukava napsia suuhunpantavaa.

Myös mesimarjat ovat hyviä maanpeittokasveja rikkaruohottomaan maahan. Niiden kasvatus onnistuu vaikkapa marjapensaan tai omenapuun alustalla kosteutta pidättävässä maassa.

Marjat kypsyvät vähitellen heinäkuun aikana, ja pienikin määrä antaa ihanan maun vaikkapa vadelmaiselle jälkiruoalle. Niin ikään maanpeitteeksi sopivan jalomaaraimen marjat ovat isommat mutta maultaan miedommat kuin mesimarjalla.

KOSTEA AN JA KUIVA AN PAIKK A AN

Lakan ja karpalon kasvatuksessa onnistumisen edellytys on luonnonturpeesta perustettu hapan ja kuohkea kasvualusta, joka pysyy kosteana vielä 20– 40 sentin syvyydessä. Parhaimmillaan muutama neliön ala voi tuottaa lakkoja jopa useita litroja. Kuivaan ja hiekkaiseen paikkaan sopii puolukka, josta on myynnissä erityisen isomarjainen luonnonkanta ’Otson Karkki’.

KUKK APENSA AKSI

Marjatuomipihlaja eli saskatoon ihastuttaa runsaalla valkoisella kukinnallaan touko-kesäkuun vaihteessa. Satokasviksi kannattaa kelpuuttaa vain kasvullisesti lisätty lajikeaito taimi. Siementaimet ovat usein mitättömän makuisia.

Kukinnallaan ihastuttavat myös esimerkiksi mustaselja, japaninruusukvitteni ja pensasruusut. Kaikki ruusut tuottavat syötäviä marjoja, mutta kiulukoiden koossa ja maussa on eroja.

Japaninruusukvitteni

Lakka

Useimmat marjakasvit tuottavat runsaimman, makeimman ja aromikkaimman sadon aurinkoisessa paikassa.

Karpalo Mesimarja

38 | MARTAT 3 | 2022

36-38 marjat3-2022.indd 38

12.5.2022 10.48

Vietä kesäpäivän virkkuuhetki

iro

suomal

nen.com

sa y Insp

2.

Suomalaisen Tekemisen maailman blogista löydät parhaat ideat ja tuotteet taiteiluun, askarteluun ja käsitöihin.

ää

is

3.

idu lis

5.

1.

ai

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

4.

1. LANKA NOVITA COTTON SOFT 50G (tuotetta käytetty kuvassa) 2,50 2. HAIKARASAKSET PRYM 9CM 12,95 3. VIRKKUUKOUKKU NOVITA KOIVU 4,95 4. SILMÄNEULAPAKKAUS PRYM 3,95 5. MOLLA MILLS LANGANKIERTOJA 34,95

Suomalainen.com

39 ilmoitus-suomalainen kirjakauppa 3-2022.indd 22

Kirjakauppa kotisohvallasi

11.5.2022 15.18

Essu suojaa vaatteita, kun puuhailet mullan ja kasvien parissa.

PIHAESSU ON REILU JA HUOLETON Nahka on kestävä materiaali, joka palvelee kuluneenakin uusiokäytössä.

TEKSTI, MALLITYÖ JA OHJE ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

40 | MARTAT 3 | 2022

NDŴVVDŴ LQGG

Vinkki

Älä käytä nuppineuloja, ne jättävät reikiä nahkaan.

P

ihaessun taskuissa ja lenkkeihin ripustettuina tarpeelliset työkalut pysyvät käden ulottuvilla. Materiaali saadaan romuksi tuomitusta huonekalusta tai nahkatakista, joka ei kelpaa enää kenenkään ylle.

Nahan ompelu ei ole vaikeaa: nyt ei tarvitse välittää langansuunnista tai rispaantuvista reunoista.

vyötärönauha

iso tasku

pieni tasku

lenkki

MUUNTELE

OMPELE

»Voit ommella essun myös käytetystä vahakankaasta tai vanhoista farkuista.

»Yhdistä tarvittaessa nahkakappaleita isommiksi. Aseta suoraksi tasoitetut reunat puolisen senttiä päällekkäin ja tikkaa oikealta läheltä reunaa kappaleet yhteen (laakasauma). Voit myös ommella kappaleita yhteen siksakilla niin, että asetat reunat vastakkain ja siksakkaat päältä (puskusauma). »Käytä ompelukoneessa nahkaneulaa ja säädä piston pituus normaalia pidemmäksi (esim. 3,5–4 mm). »Rullapaininjalka tai teflonjalka ompelukoneessa helpottavat ompelua. »Käytä apukiinnitykseen ompeluklipsejä tai teipin paloja. »Päättele ompelemalla alussa ja lopussa 2–3 pistoa taaksepäin, yritä osua samoihin reikiin.

TARVIKKEET

»nahkaa (paloja tai muutama isompi kappale) »terävät sakset tai tilkkuleikkuri »viivain, kynä ja alusta »mittanauha »ompeluklipsejä tai teippiä »ompelulankaa »ompelukone ja nahkaneula koneeseen TEE NÄIN LEIKK A A

»Mittaa ja piirrä viivaimen avulla nahan nurjalle puolelle leikkuuviivat. »Leikkaa kappaleet terävillä saksilla tai käytä tilkkuleikkuria, jolla saat suorat reunat helposti.

K APPALEET

»Essukappale 45 x 60 cm, pyöristä alakulmat »Iso tasku 30 x 34 cm »Pieni tasku (2 kpl) 12 x 15 cm »Lenkit (2 kpl) 6 x 10 cm »Vyötärönauha 2,5 cm x 160 cm (tai oman mitan mukaan)

1. Taita 3 cm:n sisävara ison taskun pidemmästä reunasta ja ompele päärme suoralla ompeleella.

2. Taita pienempien taskujen yläkulmat nurjalle ja kiinnitä suoralla ompeleella.

3. Taita lenkit pituussuunnassa kaksinkerroin ja ompele suoralla ompeleella läheltä reunaa. Tikkaa myös toinen reuna.

4. Aseta taskut paikalleen joko kuvan mukaan tai haluamallasi tavalla. Ompele taskut essuun suoralla ompeleella ensin ulkoreunasta ja vielä toinen ommel sisempää paininjalan etäisyydeltä ensimmäisestä. Vahvista taskunsuu edestakaisompeleella. Voit jakaa ison taskun osiin ompelemalla taskuun 1–2 ommelta pystysuunnassa.

5. Kiinnitä lenkit vinottain kuvan mukaan tai haluamallasi tavalla. Ompele päät kiinni essuun.

6. Aseta vyötärönauha keskelle essua oikealle puolelle.

Ompele ensin yläreuna, ompele sitten essun reunassa kaitaleen yli toiseen reunaan ja ompele toinenkin reuna.

Ompele vielä takaisin aloituskohtaan.

essukappale

HY VÄ TIETÄ Ä NÄIN OMPELET JA HOIDAT NAHK A A

»Käytä teippiä tai ompeluklipsejä apukiinnitykseen. »Käytä nahkaneulaa, sen leikkaava kärki helpottaa ompelua. Muista vaihtaa neula pois, kun työ on valmis.

Nahkaneula rikkoo kankaat ja trikoot. »Nahkaa ei tarvitse huolitella, voit jättää reunat kääntämättä. »Nahan pinta voi olla kiiltävä (nappa- tai aniliininahka) tai himmeä (mokka- tai haljasnahka). Kiiltävä on helpompi pitää puhtaana. »Pyyhi likaantunut essu käytön jälkeen kostealla ja anna kuivua. »Pese essu tarvittaessa lämpimässä vedessä käsin esimerkiksi marseillesaippualla. Jätä viimeiseen huuhteluveteen vähän saippuaa, se estää nahan kuivumista. Älä kuivaa liian lämpimässä.

Muotoile essua kuivumisen aikana, niin se ei kovetu.

MARTAT 3 | 2022

NDŴVVDŴ LQGG

| 41

KEVENNÄ KEMIKAALIKUORMAA:

R PÄ

R I

M

ISTÖME

KK

Terveys- ja ympäristönäkökohdat pidetään mielessä raksalla ja rempassa joka vaiheessa: suunnittelussa, hankinnoissa, työn aikana, loppusiivouksessa ja lajittelussa.

YM

RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI

ILJ

ÖMÄRK

T

SALKA ORIVUORI

O

sa rakentamiseen ja remontteihin käytetyistä materiaaleista ja tuotteista voi sisältää ympäristölle ja terveydelle haitallisia kemikaaleja. Kannattaa vertailla tuotteiden ominaisuuksia ja valita turvallisimmat vaihtoehdot.

EU-ympäristömerkki ja pohjoismainen ympäristömerkki (eli joutsenmerkki) asettavat tiukkoja rajoituksia, joilla minimoidaan haitallisten kemikaalien käyttöä.

Lisäksi kriteerit sisältävät laatuvaatimuksia muun muassa pesunkestävyydestä. Merkin saaneita vaihtoehtoja on esimerkiksi maaleissa, ikkunoissa, ulko-ovissa, rakennuslevyissä ja lattianpäällysteissä.

Allergiatunnus auttaa valitsemaan tuotteen, joka ei yleisesti ärsytä tai herkistä ihoa, aiheuta hengitystievaikeuksia tai laukaise tuoksuherkkyysoireita. Tuotteet ovat hajusteettomia. Esimerkiksi maaleissa ja lattiamateriaaleissa voi olla allergiatunnuksen saaneita tuotteita.

M1-luokitus rajoittaa muun muassa materiaalista haihtuvia yhdisteitä ja edistää hyvää sisäilmaa. Luokitusmerkki koskee rakennusmateriaaleja ja kiintokalusteita, kuten keittiökaappeja ja -tasoja.

Vaarallisen kemikaalin pakkauksessa pitää olla varoitusetiketti. Etikettiin kuuluu varoitusmerkki, joka kertoo, millä tavalla tuote on vaarallinen. Etiketissä kerrotaan, millaisia vaaratilanteita tuote voi aiheuttaa, miten niiltä suojaudutaan ja miten on toimittava, jos altistuu. Vaaralliset kemikaalit säilytetään lasten ja kotieläinten ulottumattomissa.

TARKISTA TUOTTEESTA

•pohjoismainen ympäristömerkki (joutsenmerkki) tai EU-ympäristömerkki •allergiatunnus •M1-merkki •varoitusmerkki.

L A JITTELE OIKEIN

•Rakennuksilla ja remonteissa syntyy paljon jätettä. Lajittelulla saadaan hyödynnettävät jätteet kierrätykseen.

Vaaralliset jätteet pidetään erillään muista ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

•Vaarallista jätettä ovat muun muassa liuottimet, liimat, lakat, maalit, painekyllästetty puu ja asbesti.

VINKIT ARKEEN

•Suosi ympäristömerkittyjä materiaaleja.

•Käytä suojavarusteita ja noudata käyttöohjeita.

•Purettaville materiaaleille pitää teettää asbestikartoitus, jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994.

•Vältä kyllästetyn puun käyttöä.

•Vältä tekstiilejä, joissa on palosuojaus tai jokin muu käsittely. Nämä kemikaalit ovat usein haitallisia ympäristölle.

•Orgaanisia liuotinaineita sisältäviä lakkabensiinejä, maaleja, lakkoja ja suihkeita ei saa käyttää huoneessa, jossa lapset oleskelevat. Säilytä aineet lasten ulottumattomissa.

•Siivoa remonttipölyt huolellisesti, sillä osa rakennusmateriaalien sisältämistä yhdisteistä tarttuu helposti pölyyn.

•Tuuleta perusteellisesti. Maalatuista pinnoista, rakennusmateriaaleista ja tekstiileistä voi vapautua haihtuvia kemikaaleja erityisesti aluksi. Päästä lapsi nukkumaan maalattuun huoneeseen vasta sitten, kun maalin haju on haihtunut.

•Huolehdi jätteiden lajittelusta rakentamisen ja remontoinnin aikana.

•Liuottimet, maalit, lakat ja asbesti ovat vaarallista jätettä.

Juttu liittyy Arjen kemikaalit- aineistoon, joka on julkaistu Martan koti & keittiö -sarjassa. Marttapiirit järjestävät aiheeseen liittyviä ketjukoulutuksia tänä vuonna.

42 | MARTAT 3 | 2022

42 kemikaali-3-22.indd 42

12.5.2022 10.28

Olkkajärven marttakerhon jäsen Anni Mommo kuvattiin kotonaan Rovaniemen maalaiskunnan Olkkajärvellä.

"Kahvin odotus tuo hyvänmielen hymyn emännän kasvoille", kertoo kuvateksti

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Emäntälehdessä 3/1961.

43 marttailukansi-3-2022.indd 43

MARTAT 3 | 2022

| 43

12.5.2022 10.29

VIIHT YISÄ YHDIST YS Keskusteleva ilmapiiri & erilaisuuden hyväksyminen

LUODAAN TURVALLINEN YHTEISÖ Yhdistyksessä jokainen voi osaltaan rakentaa hyväksyvää ja avointa ilmapiiriä.

PIIA MARTIKAINEN // KUVITUS MIRVA MALMGREN

H

yvä yhteishenki on tärkeää sitoutumisen ja jaksamisen kannalta jokaisessa harrastus- ja yhdistysyhteisössä. Se rakentuu jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, mikä tarkoittaa avointa vuorovaikutusta, hyvää keskustelukulttuuria sekä toisia arvostavaa ja auttavaa toimintatapaa.

Yhteisöllisessä yhdistyksessä jokainen voi toimia omilla voimavaroillaan, tiedoillaan ja taidoillaan muiden kanssa.

Tehtäväkeskeisessä yhdistystoiminnassa jäsenet osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Uusille ideoille ja toimintatavoille annetaan tilaa ja niistä kuullaan mielellään.

Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että ilmapiiri on hyväksyvä ja avoin. Toisten kohtaaminen ja välittävä ilmapiiri muodostuvat pienistä asioista, kuten tervehtimisestä, kuulumisten kysymisestä ja kuuntelemisesta.

Jokaisella jäsenellä on oma elämänkulkunsa ja historiansa, ja niiden myötä muodostunut maailmankatsomus, ideologia ja arvomaailma. Joku on ehkä kasvanut vähemmistöryhmässä tai eri kulttuurissa kuin valtaväestö. Vaikka toisen arvomaailma tai kulttuuri eroaisi omastani, voin kunnioittaa sitä. Jokin meitä kuitenkin yhdistää, eli kiinnostus marttatoimintaan.

44 | MARTAT 3 | 2022

YLLKW\LVDŴ\KG LQGG

YHDENVERTAISUUS EDELLY TTÄ Ä ESTEETTÖMY Y TTÄ

Yhdenvertainen kohtaaminen edellyttää fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä. Fyysinen esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että apuvälineillä liikkuvat voivat osallistua toimintaan. Sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys merkitsee turvallista ja hyväksyvää ilmapiiriä, jossa kukin voi osallistua omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaisesti, ja jossa ei tarvitse pelätä epäasiallista kohtelua; syrjintää, häirintää, väheksymistä tai kiusaamista.

Epäasiallinen käytös voi ilmetä esimerkiksi yhteisöstä eristämisenä: ei tervehditä tai kuunnella, keskeytetään puhe jatkuvasti tai rajoitetaan mielipiteen ilmaisua. Henkilö jätetään yhteisen tiedottamisen ulkopuolelle, hänen tekemisiään arvostellaan perusteettomasti ja jatkuvasti, tai häntä mitätöidään.

Epäasiallista käyttäytymistä on myös pahan puhuminen selän takana, yksityiselämää koskevat sopimattomat huomautukset, vitsailu ja vähättely ilmeillä ja eleillä.

On hyvä pohtia jo etukäteen, mitä tehdään, jos yhdistyksessä ilmenee hankalia tilanteita, häirintää tai syrjintää. Yhdessä laaditaan selkeät ohjeet, miten toimitaan. Tarkoituksena on luoda turvallinen yhteisö, ja toisaalta sopia siitä, miten menetellään, jos turvallisuutta rikotaan tavalla tai toisella.

Kun yhdistyksessä kaikkia kunnioitetaan ja jokainen huomataan, syntyy ilmapiiri, jossa epäasiallista käytöstä ei hyväksytä ja jossa hankalatkin asiat voidaan ottaa puheeksi.

PYSÄHDY TÄ ÄN POHTIM A AN

Välillä jokaisen kannattaa tarkastella omia toimintatapojaan: - Miten reagoin, kun kohtaan toisenlaisen arvomaailman?

- Mitä toisen kunnioitus minulle tarkoittaa?

- Palauta mieleesi muisto hyvästä kohtaamisesta. Mikä teki siitä mieleenpainuvan?

- Mikä tekee kohtaamisesta haastavaa? Mitä itse voisit tehdä toisin, että haastavakin kohtaaminen sujuisi paremmin seuraavalla kerralla?

INFO

Miten luomme mukavan, turvallisen ja avoimen ilmapiirin marttayhdistykseemme? Tästä puhutaan Viihtyisä yhdistys -juttusarjassa. Kirjoittaja on työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja martta MARTTOJEN TEEMAT 2022: yhdenvertaisuus ja kohtaaminen.

HY VÄ KESKUSTELUKULTTUURI

- Hyvässä keskustelukulttuurissa kommunikointi on rakentavaa, kohteliasta ja vastavuoroista. Keskusteluun kuuluu toisten kuunteleminen, mielipiteiden vaihtaminen, palautteen antaminen ja yhteisen näkemyksen löytäminen.

- Keskustelu ei ole puheiden pitämistä tai kilpailua siitä, kuka saa olla eniten äänessä.

- Sanojen lisäksi katsekontakti, ilmeet, eleet ja äänensävy vaikuttavat siihen, miten viesti koetaan ja otetaan vastaan.

- Ole valmis perustelemaan oma näkemyksesi, huomioi toisten tunteet, pohdi miten tuot esiin oman mielipiteesi loukkaamatta toista ja ole kiinnostunut muiden näkemyksistä.

- Hyvä keskustelija ei hyökkää, saarnaa tai jankuta.

- Hyvässä keskustelussa jokaisella on mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä omat näkemyksensä ja ehdotuksensa.

- Olemme erilaisia keskustelijoita. Toinen reagoi ja ottaa kantaa nopeasti, toinen pohtii ja kuuntelee rauhassa muodostaakseen näkemyksensä.

- Se ei kuulu hyvään keskustelukulttuuriin, että yhteiseen keskusteluun ei osallistuta mutta jälkeenpäin puidaan asioita omissa kuppikunnissa.

HARJOITELL A AN!

Keskustelupiirissä harjoitellaan hyvää keskustelukulttuuria, palautteen antamista ja mielipiteiden vaihtoa: - Sovitaan, kuka valmistelee ja pitää alustuksen jostakin aiheesta marttaillassa.

Alustuksen jälkeen keskustellaan siitä yhdessä. Jos osallistujia on paljon, jakaannutaan pienempiin ryhmiin.

- Kirjoitetaan alla olevat kysymykset lapuille ja jaetaan ne osallistujille, jokainen saa lapun. Sama kysymys voi olla useammassa lapussa.

1) Mitä ajatuksia alustus tai aihe sinussa herätti?

2) Kerro jokin omakohtainen kokemus tai muisto, joka aiheesta tuli mieleesi.

3) Esitä edelliseen puheenvuoroon sopiva tarkentava kysymys. (Esimerkiksi: Miten päädyit tuohon tilanteeseen? Mitä tunteita tapahtuma sinussa herätti? Mitä sen jälkeen tapahtui?)

4) Kerro, oletko samaa mieltä alustuksen pitäjän tai jonkun ryhmän jäsenen kanssa aiheesta. Perustele kantasi.

5) Mikä asia alustuksessa tai edellisessä puheenvuorossa jäi mietityttämään? Olisitko kaivannut lisää tietoa?

6) Anna palautetta jollekin ryhmäläiselle hänen puheenvuorostaan (Esimerkiksi: Olipa mukava tarina, kiitos kun jaoit sen kanssamme.)

7) Mitä ajatuksia edellinen puheenvuoro sinussa herätti?

MARTAT 3 | 2022

YLLKW\LVDŴ\KG LQGG

| 45

TUKEA MUUTOSVAIHEISIIN Vuosikoko-

VUOSIKOKOUS EDELLEEN ETÄNÄ Haasteellisina aikoina Marttojen merkitys korostuu. Ensi vuonna järjestön teemana on varautuminen.

HELENA KOKKONEN

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä (oik.) kukitti kokouksen puheenjohtajan, Johanna Ikävalkon.

M

arttaliiton vuosikokous 23.4. oli jo kolmas perättäinen etäyhteyksillä järjestetty vuosikokous. Helsingistä johdetun kokouksen avauksessa liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen korosti Marttojen roolia ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien torjunnassa.

– Aina, kun on haasteelliset ajat, tulee Marttojen merkitys esille. Me tiedämme, että kaikesta selviää, kun toimimme yhdessä ja pidämme oikean suunnan, totesi Pietikäinen.

– Teemme asiat ilon kautta emmekä vaadi täydellisyyttä. Martat on keino oppia uutta, yhdistää osaaminen muiden osaamiseen ja viedä sitä eteenpäin.

– Me osaamme reagoida kriiseihin ja vahvistaa varautumista, sekä omaamme että myös kansallista. Osaamme ratkoa isoja haasteita ja paikallisia ongelmia.

Pääsihteeri Marianne Heikkilä esitteli viime vuoden toimintakertomuksen ja korosti Pietikäisen tapaan Marttojen merkitystä kriisilanteissa.

– Vuosi 2021 oli jo toinen peräkkäinen poikkeusvuosi koronan vuoksi. Martoilla oli tärkeä rooli ihmisten turvallisuudentunteen ja pärjäämisen kokemuksen vahvistajana. Poikkeusvuodet ja kriisitilanteet ovat tuoneet esille marttojen parhaat puolet, totesi Marianne Heikkilä.

Talousjohtaja Reijo Petrell esitteli Marttaliiton tilinpäätöksen vuodelta 2021. Noin 3,2 miljoonan euron alijäämä johtui mittavista lahjoituksista, jotka liiton antoi marttapiireille. Vuoden 2021 vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti Marttaliitto luovutti omistamansa maakuntatilat vastikkeetta tiloissa vuokralaisina toimineille kahdeksalle marttapiireille. Lisäksi liitto tuki rahallisesti kuutta marttapiiriä, jotka toimivat muissa kuin liiton omistamissa tiloissa.

Vuoden 2023 talousarvio on laadittu tasapainoiseksi.

– Yleinen taloudellinen tilanne aiheuttaa kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta sekä avustusten että sijoitustoiminnan tuottojen toteutumiseen, huomautti Petrell.

us valitsi Sirpa Pietikäisen jatkamaan Marttaliiton hallituksen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Hän on johtanut liittoa vuodesta 2018.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Marika Hurskainen Ilomantsista ja Ulla Parviainen Lappeenrannasta. Erovuoroisista jäsenistä jatkavat Aila Naalisvaara Jyväskylästä ja Taina Raiski Helsingistä. Luottamustoimivuosista kiitettiin Jenny Salmelaa ja Anu Talkaa, jotka eivät enää jatka liiton hallituksessa.

Kokous hyväksyi järjestön toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Ensi vuonna järjestön teema on Varaudutaan taidolla. Marttojen tehtävänä on omatoimisen varautumisen vahvistaminen ja arjen taitojen edistäminen. Lisäksi varautumista nostetaan esiin elämän muutosvaiheissa: Aktiivisena eläkkeelle -toimintaa suunnataan henkilöille, jotka ovat jättämässä työelämän tai juuri jääneet eläkkeelle.

Kokoukseen osallistui etäyhteydellä liiton edellinen puheenjohtaja Lea Sairanen, jolle myönnettiin Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Merkki luovutettiin Sairaselle Etelä-Karjalan Marttojen vuosikokouksessa 5.5.

– Ansiomerkki kertoo siitä, että arvostamme tekojasi menneisyydessä, tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Toivon, että voimme pitää sinut aktiivisena mentorimarttana jatkossakin, Sirpa Pietikäinen totesi puheessaan Sairaselle.

Lea Sairanen kiitti kaikkia marttoja, joita kohtasi puheenjohtajavuosinaan 2012–2018. Hän suunnittelee nyt kokoontumisia martoille, jotka ovat joskus toimineet Marttaliiton hallituksessa.

OSAKSI YHTEISÖÄ SOVELLUKSELL A

Marttaliiton digipalvelujen koordinaattori Minttu Salminen toi kokoukseen ajankohtaisia kuulumisia Martat-sovelluksesta. Sovelluksella on jo noin 20 000 lataajaa, joukossa paljon henkilöitä, jotka eivät ole jäseniä.

– Sovelluksen käyttäjä voi tutustua marttailuun ja päästä osaksi marttayhteisöä, totesi Salminen.

46 | MARTAT 3 | 2022

46-47 vuosikokous3-22.indd 46

12.5.2022 10.31

Parhaillaan on käynnissä viestintäkampanja, jonka tavoitteena on saada 10 000 uutta latausta.

– Jakakaa tietoa omissa kanavissanne ja järjestäkää marttailtoja sovelluksesta, innosti Salminen.

Sovellusta kehitetään koko ajan, ja marttojen viestit ja toiveet otetaan huomioon. Uutena sisällössä on esimerkiksi käsityöohjeita ja tapahtumakalenteri, syksyllä saadaan sähköinen jäsenkortti.

– Rakennetaan sovelluksen ympärille vahva ja kannustava digiyhteisö, joka on

kaikkien saavutettavissa, rohkaisi Minttu Salminen Marttaliiton vuosikokouksessa oli yhteensä 63 osallistujaa: piirien viralliset kokousedustajat, Marttaliiton hallitus ja toimihenkilöitä. Kokouslähetys oli avoin kaikille kiinnostuneille liiton nettisivujen kautta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Johanna Ikävalko Etelä-Karjalan Martoista. Kokous oli erinomaisesti valmisteltu, eikä yksikään esityslistan kohta aiheuttanut keskustelua, kysymyksiä tai kommentteja piirien kokousedustajien taholta.

K AIKKI VUOSIKOKOUSVIIKONLOPUSTA

» Kannanotto "Marttaliitto vaatii järjestöjen mukaanottoa osaksi hyvinvointialueiden sote-palvelupolkuja" on osoitteessa www.martat.fi/ajankohtaista/. »Samalla sivulla on linkki Marttaliiton vuosikertomukseen 2021. »Tallenne vuosikokouksesta ja vuosikokousseminaarista Monimuotoiset martat osoitteessa bit.ly/martatvuosikokous-2022.

M a r t at

RUSSA U S A J A S S O MU K A N A I L Onnittele juhlapäivänä Marttojen adressilla.

Kolme erilaista kukka-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori.

Paketin mukana tulee erillinen sivu, jossa on onnitteluun sopivia säkeitä valittavaksi.

Välitä osanottosi Marttojen suruadressilla. Viisi erilaista kuvaaihetta, koko A4, mukana kirjekuori. Erillisellä sivulla on kauniita muistosäkeitä malliksi. Voit valita niistä tai kirjoittaa tervehdyksesi omin sanoin adressin sisälehdelle.

Kaikki adressit 9

€ kappale.

Adressit on suunnitellut ja valmistanut hämeenlinnalainen perheyritys KorttiTuote.

MARTAT 3 | 2022

46-47 vuosikokous3-22.indd 47

| 47

12.5.2022 10.31

VUOSI 2021 LUKUINA Hyvästä arjesta parempi maailma

V

uosi 2021 oli jo toinen poikkeusvuosi koronan takia. Rajoitukset vaikuttivat marttatoimintaan ja kotitalousneuvontaan, mutta vähemmän kuin vuonna 2020. Kaikessa toiminnassa otettiin huomioon valtakunnalliset ja alueelliset suositukset ja terveysturvallisuus.

Etätoiminnasta ja virtuaalisista kohtaamisista oli tullut arkipäivää. Joissakin tapauksissa ne jopa madalsivat kynnystä osallistua. Lähitoimintaakin pystyttiin toteuttamaan, usein toki tavallista pienemmällä osallistujajoukolla. Tapaamisia ja tapahtumia toteutettiin myös ulkona.

Vuoden 2021 teemana Martoilla oli kohtuullisuus. Ympäristöystävälliset valinnat ja suomalaiset luonnonantimet nostettiin esille kaikessa toiminnassa.

Vuosi sisälsi monia yhteisiä onnistumisia, ja sisältöämme julkaistiin uusilla alustoilla, näkyvimpänä uudistuksena Martat-sovelluksen julkaiseminen.

Marttaliiton tilinpäätös oli voimakkaasti alijäämäinen. Syynä olivat mittavat lahjoitukset marttapiireille: Marttaliitto luovutti omistamansa maakuntatilat vastikkeetta tiloissa vuokralaisina toimineille kahdeksalle marttapiirille. Lisäksi liitto tuki rahallisin avustuksin kuutta marttapiiriä, jotka toimivat muissa kuin liiton omistamissa tiloissa.

MARIANNE HEIKKILÄ

48 | MARTAT 3 | 2022

48-49 vuosikertomus-3-2022.indd 48

12.5.2022 13.38

JÄRJESTÖTOIMINTA •40 000 marttaa •1 023 yhdistystä •57 toimintaryhmää •480 000 vapaaehtoistoiminnan tuntia (kasvua 50 % vuodesta 2020) •18 500 marttailtaa ja -tapahtumaa (kasvua 9 %) •yli 350 000 osallistumiskertaa tapahtumissa (kasvua 20 %) KOTITALOUSNEUVONTA • 14 marttapiiriä, joissa 70 kotitalousja puutarha-asiantuntijaa •92 300 lähi- ja digineuvontapalveluissa tavoitettua henkilöä •302 500 neuvonnan kohtaamiskertaa •955 ryhmäneuvontatapahtumaa (opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksella) •18 000 kohdennetun neuvonnan osallistujakertaa •1 351 valtakunnallisessa neuvontapuhelimessa vastattua puhelua •1 786 Kysy Martalta -chatissa vastattua kysymystä •6 078 neuvontakysymystä asiakasviesteinä somekanavilla

MARTTA-AKATEMIA •5 151 rekisteröitynyttä käyttäjää •148 marttaopintojen suorittajaa •16 webinaaria •1 250 osallistujaa webinaareissa yhteensä VIESTINTÄ MARTAT.FI •yli 12 miljoonaa katselukertaa •yli 4,8 miljoonaa Marttakoulun ohjeiden katselukertaa • yli 4,7 miljoonaa reseptien katselukertaa MARTAT-SOVELLUS 14 000 lataajaa KESTÄVÄSTI ARJESSA -PODCAST 1 700 kuuntelijaa SOSIAALINEN MEDIA yli 203 000 seuraajaa eri kanavilla: •Facebook @martatvinkkaa •Instagram marttailu •Twitter @Marttaliitto •Youtube MartatTV MARTAT-LEHTI •6 numeroa •levikki 35 882 (LT 2021) •digi-näköislehden lukukerrat 30 718

TALOUS Tilikauden alijäämä –3 221 642 € TULOT Hankeavustuksia ym. erillisrahoitusta 493 011 € Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus kotitalousneuvontaan 841 000 € (Marttaliitto 294 000 €, marttapiirit 547 000 €) Eduard Polónin säätiön avustus 1 600 000 € Varainhankinnan tulos 655 258 € Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos 1 842 774 € PÄÄTOIMINTOJEN KUSTANNUKSET Neuvontatoiminta –948 191 € Viestintä –1 613 934 € Järjestöpalvelut –4 855 718 € Tukipalvelut –261 548 € UUDESSA MARTTABRÄNDISSÄ KOROSTUVAT •innostavuus •valppaus •aktiivisuus •lämpö •monipuolisuus •idealismi.

Marttaliiton vuosikertomus osoitteessa martat.fi/vuosikertomus2021

MARTAT 3 | 2022

48-49 vuosikertomus-3-2022.indd 49

| 49

12.5.2022 13.38

MARTAN L AKITIETO

KUKA SAA LUKEA TYÖSÄHKÖPOSTINI? Työnantaja saa hakea esille työntekijän sähköpostit, jos ne koskevat työtehtäviä ja jos erityiset perusteet täyttyvät.

TUULA RAINTO, L AKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi

T

yöntekijän käyttöön annettu sähköposti on työväline, ja työnantaja voi edellyttää, että sitä käytetään vain työasioiden hoitoon.

Tästä huolimatta työsähköpostia koskee sama perustuslain suoja kuin kirjettäkin.

Työnantajalla ei ole oikeutta ottaa selkoa työntekijän työsähköpostin sisällöstä ilman erityistä perustetta.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrittelee nämä erityiset perusteet, joiden nojalla työnantajalla on oikeus selvittää työntekijän työsähköpostia, jos työntekijä on poissa. Viestien avaamisen ja hakemisen edellytyksenä on lisäksi se, että työnantaja on täyttänyt ensin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 18 §:ssä määritellyt huolehtimisvelvollisuudet.

HUOLEHTIMISVELVOLLISUUS

Jos työntekijä on poissa tai pysyvämmin estynyt tulemasta töihin, työnantajan on tarjottava työntekijälle yhtä tai useampaa seuraavista vaihtoehdoista, ennen kuin hakee esille tai avaa työntekijän työsähköpostiin tulleita tai sieltä lähteneitä viestejä: VAIHTOEHTO 1

Käyttämällä automaattista vastaustoimintoa työntekijä voi ilmoittaa viestin lähettäjälle poissaolostaan ja sen kestosta sekä tiedottaa henkilöstä, joka hoitaa työntekijälle kuuluvia tehtäviä tällä välin.

VAIHTOEHTO 2

Työntekijä voi ohjata viestit toiselle henkilölle, jonka työnantaja on hyväksynyt tähän tehtävään. Työntekijä voi myös ohjata viestit toiseen, omassa käytössään olevaan, osoitteeseen, jonka työnantaja on hyväksynyt.

VAIHTOEHTO 3

Työntekijä voi antaa suostumuksensa siihen, että hänen poissaollessaan joku muu ottaa vastaan hänelle lähetetyt viestit.

Tarkoituksena on selvittää, onko työntekijälle lähetetty sellainen viesti, joka on tarkoitettu työnantajalle työtehtävien hoitamiseksi, ja josta työnantajan on toimintansa vuoksi välttämätöntä tietää.

Huolehtimisvelvollisuus on täytetty, kun työnantaja on tarjonnut yhtä tai useampaa näistä vaihtoehdoista työntekijälle.

Viestien esille hakeminen ja avaaminen ei siis edellytä, että työntekijä ottaa jonkin vaihtoehdon käyttöönsä.

VIESTIEN ESILLE HAKEMINEN

Huolehtimisvelvollisuuksien täyttämisen jälkeen työnantajalla on oikeus hakea työntekijän työsähköpostista työnantajalle kuuluvia viestejä, kun työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta työtehtäviään ja työnantaja ei voi saada sähköpostiviestien sisältöä selville huolehtimisvelvollisuuksien avulla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sairaus- tai vuosiloma.

Sähköpostiviestien esille hakemiseen osallistuu henkilö, jolla on tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuudet.

Esille hakeminen tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus ottaa selville,

Tuula Rainto

onko työntekijälle lähetetty viesti hänen poissaollessaan, tai onko työntekijä välittömästi ennen poissaoloaan lähettänyt tai vastaanottanut työnantajalle kuuluvia viestejä. Viestien täytyy koskea työnantajan toimintaan liittyvien neuvottelujen loppuun saattamista, asiakkaiden palvelemista tai toimintojen turvaamista, tai vastaavia asioita, joista työnantajan on välttämätöntä tietää. Tämä selvitetään viestin lähettäjää, vastaanottajaa tai viestin otsikkoa koskevien tietojen perusteella.

Lisäksi seuraavien edellytysten on täytyttävä: • Työntekijä hoitaa tehtäviä itsenäisesti työnantajan lukuun, ja työnantajan käytössä ei ole järjestelmää, jonka avulla

50 | MARTAT 3 | 2022

50-51 laki-3-2022.indd 50

11.5.2022 14.43

työntekijän hoitamat asiat ja niiden käsittelyvaiheet kirjataan tai saadaan muutoin selville.

• Työntekijän tehtävien ja vireillä olevien asioiden vuoksi on ilmeistä, että työnantajalle kuuluvia viestejä on lähetetty tai vastaanotettu.

• Työntekijä on estynyt tilapäisesti suorittamasta työtehtäviään, eikä työnantaja voi saada sille kuuluvia viestejä käyttöönsä, vaikka on huolehtinut 18 §:ssä tarkoitetuista velvollisuuksistaan.

• Työntekijän suostumusta ei voi saada kohtuullisessa ajassa ja asian selvittäminen ei kestä viivytystä.

KUOLEM ANTAPAUS TAI PYSY VÄ ESTE

Jos työntekijä on kuollut tai pysyvästi estynyt suorittamasta työtehtäviään eikä hänen suostumustaan voi saada, työnantajalla on oikeus ottaa selville viestin lähettäjää, vastaanottajaa tai otsikkoa koskevien tietojen perusteella työnantajalle kuuluvat viestit. Edellytyksenä on, että muilla keinoilla ei ole mahdollista saada selvyyttä työntekijän hoitamista asioista ja turvata työnantajan toimintaa.

Tässäkin tilanteessa edellytetään, että työntekijä on hoitanut tehtäviään itsenäisesti työnantajan lukuun ja työnantajan käytössä ei ole järjestelmää, jonka avulla työntekijän hoitamat asiat ja niiden käsittelyvaiheet kirjataan tai saadaan muutoin selville. Lisäksi edellytetään, että työntekijän tehtävien ja vireillä olevien asioiden vuoksi on ilmeistä, että työnantajalle kuuluvia viestejä on lähetetty tai vastaanotettu.

JOS VIESTIÄ EI AVATA

Jos viestien esille hakeminen ei johda niiden avaamiseen, on hakemisesta laadittava selvitys. Sen allekirjoittavat henkilöt, jotka osallistuivat viestin esille hakemiseen. Selvityksestä käy osallistujien lisäksi ilmi, miksi ja milloin viestiä haettiin. Selvitys toimitetaan viipymättä työntekijälle, ellei hän ole kuollut tai pysyväisluontoisesti estynyt.

Viestien lähettäjä-, vastaanottaja- ja otsikkotietoja saa käsitellä vain sen verran, kuin on välttämätöntä viestin esille hakemisen tarkoituksen vuoksi. Hakemiseen osallistuneet henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivullisille työsuhteen aikana tai sen päätyttyä.

JOS VIESTI AVATA AN

Mikäli esille hakemisessa ilmenee, että sähköpostiviesti selvästi kuuluu työnantajalle, on tällä tietyin edellytyksin oikeus avata viesti. Se, kuuluuko viesti työnantajalle, arvioidaan lähettäjän, vastaanottajan tai otsikon perusteella. Viesti voi olla työntekijälle lähetetty tai työntekijän lähettämä.

Työsähköpostin viestin avaaminen edellyttää myös sitä, että työnantajan on välttämätöntä saada viestin sisällöstä tieto toimintaansa liittyvien neuvottelujen loppuunsaattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai toimintojensa turvaamiseksi.

Lisäksi viestin lähettäjään tai vastaanottajaan ei saada yhteyttä viestin sisällön selvittämiseksi tai sen lähettämiseksi työnantajan osoittamaan osoitteeseen.

Kun nämä edellytykset täyttyvät, työsähköpostin viesti voidaan avata. Sen tekee henkilö, jolla on tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuudet. Lisäksi jonkun toisen henkilön täytyy olla läsnä.

Viestin avaamisesta on laadittava selvitys. Siitä ilmenee, mikä viesti on avattu sekä miksi ja milloin, ketkä avasivat viestin ja kenelle on annettu tieto sisällöstä.

Avaamiseen osallistuneet henkilöt allekirjoittavat selvityksen. Se on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työntekijälle, jollei hän ole kuollut tai pysyvästi estynyt.

Avattu viesti on säilytettävä, eikä sen sisältöä ja lähettäjätietoja saa käsitellä laajemmin, kuin on tarpeen viestin avaamisen tarkoituksen vuoksi. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista viestin sisältöä sivullisille työsuhteen aikana tai sen päätyttyä.

lehtimisvelvollisuudet ja erilliset suostumukset hoidetaan kuntoon heti työsuhteen alussa.

Käytännössä suurimmat ongelmat sähköpostin käytössä aiheutuvat siitä, että asioista ei ole sovittu etukäteen.

T YÖNTEKIJÄN ANTA M A SUOSTUMUS

Jos työntekijä on ohjannut viestinsä toiselle henkilölle poissaolonsa aikana (vaihtoehto 2) tai sopinut, että hänen poissaollessaan toinen henkilö voi ottaa vastaan työntekijälle lähetetyt viestit (vaihtoehto 3), mainitut henkilöt saavat hakea esille ja avata työsähköpostiin tulleita työhön liittyviä sähköposteja käyttäen edellä kerrottua menettelyä.

Työntekijä voi myös antaa erillisen kirjallisen suostumuksen siitä, että nämä henkilöt saavat lukea hänen työsähköpostinsa viestejä ja hoitaa niissä tarkoitettuja työtehtäviä noudattamatta lain edellyttämiä menettelytapoja. Silloin työnantajalle kuuluvia viestejä voidaan hakea ja avata noudattamatta lain suhteellisen monimutkaista menettelyä.

Tällainen työntekijän erillinen suostumus voidaan milloin tahansa peruuttaa.

K ÄY TÄNNÖN OHJEET

• Työsähköpostin käytön pelisäännöt kannattaa aina sopia etukäteen työpaikalla.

• Työsuhteen päättyessä sovitaan työntekijän työsähköpostin sulkemisesta ja mahdollisesta poissaoloviestistä.

• Lain menettelytavoista voidaan poiketa, jos niistä erikseen sovitaan osapuolten kesken.

K ÄY TÄNNÖISTÄ SOVITA AN

Yli 30 työntekijän yrityksissä sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet on käsiteltävä yhteistoimintaneuvotteluissa.

Alle 30 työntekijän työpaikoilla työntekijöille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteista.

On suositeltavaa, että myös alle 30 työntekijän yrityksissä sähköpostin käytön periaatteista sovitaan kirjallisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken. Tällöin kannattaa sopia siitä, kuinka poissaoloista ilmoitetaan ja miten menetellään työntekijän poissaolon aikana. Myös huo-

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saavat martat aina soittaa maksuttoman puhelun, p.

010 299 5090.

MARTAT 3 | 2022

50-51 laki-3-2022.indd 51

| 51

11.5.2022 14.43

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KOONNUT REIJA SALOVAARA

MARTTAYHTEISÖ AVOINNA KOTOUTUJILLE martat.fi/kotoudu-marttayhteisossa

Ukrainan sota jatkuu, ja väestö pakenee kotimaastaan turvaan. Suomeen tulee Ukrainasta ennen kaikkea naisia ja lapsia hakemaan tilapäistä suojaa. Me martat voimme tarjota tulijoille yhteisön, toimintamahdollisuuksia ja kokoontumistiloja.

Marttaliitto kannustaa yhdistyksiä kutsumaan omalla paikkakunnallaan ukrainalaisia mukaan marttatoimintaan. Yhdistykset voivat myös järjestää ukrainalaisille kertaluontoisen tapaamisen tai muuta pitempikestoista toimintaa.

Käytännönläheinen marttailu onnistuu yli kielirajojen. Voimme toimia yhdessä ja oppia toisiltamme, jos ohjelmassa on esimerkiksi ruoanvalmistusta, käsitöitä, askartelua tai villiyrtti-, marja- ja sieniretkiä. Voimme myös tukea arjen sujumista ja auttaa kotoutujia tutustumaan ruokakauppaan ja paikallisiin tuotteisiin, tai opastaa uimahalliin, leikkipuistoon tai harrastuspaikkoihin. Marttayhdistys voi mahdollisuuksiensa mukaan myös tarjota kokoontumispaikan ukrainalaisten omiin kokoontumisiin.

Kotoutujien kanssa toimiminen saattaa kiinnostaa sellaisia yhdistyksen jäseniä, jotka eivät muuten ole aktiivisesti mukana, tai tuoda yhdistykseen uusia jäseniä, joita juuri tällainen toiminta puhuttelee. Kannattaakin tiedottaa toiminnasta yhdistyksen sisällä ja laajemminkin.

Marttaliiton hallitus suosittaa, että marttatoiminta on toistaiseksi maksutonta tilapäisen kansainvälisen suojelun piirissä oleville ja turvapaikkaa hakeville, myös muille kuin ukrainalaisille.

TAVATA AN PUUTARHASSA

martat.fi/avoimet-puutarhat Lähde mukaan Avoimet puutarhat -teemapäivään 7.8. Elokuussa pihat ovat hehkeimmillään. Esittele omia tiluksiasi tai kiertele ihailemassa muiden palstoja. Innostu ihanasta ulkoilmaharrastuksesta, opi uutta kasveista ja kerää ideoita pihanhoitoon.

Näin osallistut: 1. Ilmoita oma puutarhasi mukaan 19.6. mennessä.

2. Järjestetään yhdistyksen retki ja tutustutaan puuarhoihin omalla kylällä tai toisella paikkakunnalla.

3. Vieraile avoimessa puutarhassa. Ota ystävä mukaan!

52 | MARTAT 3 | 2022

\KGHVVDŴ\\ LQGG

SATOA PÖYTÄÄN MAAILMAN SUURIMMASSA MARTTAILLASSA martat.fi/maailman-suurin-marttailta NIINA SILANDER

Maailman suurinta marttailtaa vietetään 13.9., kun yhdistykset eri puolilla Suomea kokoontuvat nauttimaan kasvimaan ja luonnon antimista kauniisti katettujen pöytien ääreen. Tarjoiluihin etsitään innoitusta vuoden nimikkokasveista, tomaatista, mustikasta ja mustatorvisienestä. Vaihtopöytään tai arpajaispalkinnoiksi kootaan sellaista satoa, mitä itse kullekin on tullut ylenpalttisesti: hilloja, mehuja, vihannessäilykkeitä, kasviksia, kuivattuja sieniä…

Tapahtuma voidaan järjestää myös yhdessä naapuriyhdistyksen kanssa tai useammankin yhdistyksen kesken, ja toivottaa läheiset sekä ystävät tervetulleiksi.

Maailman suurin marttailta järjestetään nyt neljännen kerran.

JOK A M ARTAN OM A PÄIVÄ

TULOSSA – OSALLISTU!

Almanakassa päivämäärä 26.7. on omistettu Martalle. Mikä mainio ajankohta yhdistyksen kesäkekkereille!

2.7. Martat mukana Pride-kulkueessa Helsingissä 26.7. Martan päivä 7.8. Avoimet puutarhat 27.8. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 28.8.–4.9. Sieniviikko ja sieniretket yhdessä Suomen Ladun paikallisten yhdistysten kanssa 13.9. Maailman suurin marttailta, Sadonkorjuujuhlat 13.–19.9. Hävikkiviikko Lokakuu – puurokuu

MARTAT 3 | 2022

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 53

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

SYKSYLL Ä MENNÄ ÄN METSÄ ÄN

martat.fi/sieniretket Martat ja Suomen Latu järjestävät sieniviikolla 28.8.–4.9. retkiä eri puolilla Suomea. Liikutaan luonnossa, retkeillään yhdessä, opitaan uutta sienistä ja sienestämisestä. Toimiiko teidän paikkakunnallanne Suomen Ladun yhdistys? Pistetäänkö hynttyyt yhteen sienitapahtuman ajaksi? Laitetaan suunnitelmat porisemaan ja otetaan yhteyttä latulaisiin. Retki voidaan järjestää oman yhdistyksen jäsenille, tai se voi olla kaikille avoin. Ota ideoita Yhdessä sieniretkelle -oppaasta: martat.fi/ sieniretket

MARTTAK AHVIO KUTSUU KESÄ ÄN ETELÄ-KARJALAN MARTAT Marttojen vohvelikioski Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä.

Satamatori 9, Lappeenranta Avoinna klo 10–22 päivittäin 31.8. saakka (säävaraus). Touko- ja elokuussa suppeammat aukioloajat.

Martoille 10 %:n alennus jäsenkortilla.

Ajankohtaisia kotitalousneuvontavinkkejä.

Ryhmävaraukset ja tiedustelut: etelakarjala@martat.fi, p. 050 461 1025 KESKI- JA ETELÄ-POHJANMAAN MARTAT Marttakahvila Suolaisia ja makeita leivonnaisia, kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa ja jäätelöä. Leivonnaiset tehdään Marttojen keittiöllä lähiraaka-aineista. Hittituotteita ovat kotipulla ja keskiviikon munkkirinkilät.

Kauppatori, Kokkola

p. 044 3363 200 Avoinna (säävaraus): 1.–19.6. ja 22.–31.8. ke klo 8–20, pe ja la klo 8–14.

20.6.–21.8. ma, ti, to, pe, la klo 8–14/15, ke klo 8–20.

Tiedustelut myös piiristä, p. 06 8313 127 (ark. klo 9–12).

KYMENLAAKSON MARTAT Marttakahvio Kahvia, teetä ja virvokkeita. Voisilmä- ja kanelipullia, tiikerikakkua, rinkeleitä, makeita ja suolaisia piirakoita, lohivoileipiä.

Kouvolan kauppatori, Kivimiehenkatu 8 Avoinna elokuun loppuun saakka ma–la klo 8–13 (säävaraus).

Martoille jäsenkortilla henkilökohtainen 10 %:n alennus tuotteista.

Yli 10 henkilön ryhmät: ilmoittakaa tulostanne kahvioon, p. 040 759 6647.

HUOM! Kesävinkkejä ja ajankohtaista kotitalousneuvontaa viikoittain klo 10–12.

Aiheina mm. ruoka, ympäristö, kotivara ja talous.

M ARTAT-LEHTI ILMEST Y Y:

numero 4 5 6

päivämäärä 22.8.

10.10.

28.11.

M ARTTANA SA AT JÄSENETUJA

Hyödynnä Marttojen jäsenedut ja yhteistyökumppaneidemme tarjoukset kesäretkilläsi kotimaassa. Edut saat näyttämällä voimassa olevan jäsenkorttisi tai edun tarjoajan ilmoittamalla tavalla, esimerkiksi tietyllä koodilla.

HUOMAA! Jäsenkorttisi on Martat-lehden takakannessa, osoitepalkissa. Leikkaa irti ja ota talteen!

54 | MARTAT 3 | 2022

\KGHVVDŴ\\ LQGG

TEE TEEPUSSEISTA TEKEMISTÄ VAILL A VALMIS

Syksyn toimintakalenterit muhivat jo mielessä, ja syyskaudella kootaan ideoita vuoden 2023 varalle. Mitä meidän yhdistyksessämme tehtäisiin? Otetaanko ohjelmaan suosikkiaiheita vuosien varrelta vai jotain uutta ja kokeellista?

• Hae syksyyn vauhtia osoitteesta martat.fi/toiminta • Suunnittelupohja ja tapahtumakalenteri vuodelle 2023 julkaistaan kesäkuun lopussa: martat.fi/toiminnan-suunnittelu

Tämä teepussiryijy on löytö Linnan Marttojen kädentaito- ja taidenäyttelystä Ilo ja oivallus. Näyttely pidettiin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ja esillä oli töitä 28 martalta. Mainio kierrätystyö on Mirja Toivosen käsialaa.

Tässä Mirjan ohje kokeilunhaluisille: »Ryijyssä on käytetty erimerkkisiä teelajeja. Kun teepussi on hieman jäähtynyt, sitä puserrellaan varovasti, jotta se värittyy marmorikuvioiseksi. »Pussit laitetaan kuivumaan kananmunakennoihin. Kun pussit ovat vielä hieman kosteita, ne muotoillaan alkuperäiseen muotoonsa ja narut poistetaan. »Pussit kiinnitetään alustaan harsimalla. Alustaksi sopii esimerkiksi Zweigart Sudanstramin 18 p/10 cm 100 % puuvilla-alusta, jota käytetään ristipistotöihin.

Sitä myydään käsityöliikkeissä. »Tankokujaksi ommellaan leveä kanttinauha. »Ryijyn leveys on 36 cm ja korkeus 50 cm. Yhdessä rivissä on 10 teepussia ja rivejä on 18. Tämän kokoiseen ryijyyn tarvitaan siis 180 käytettyä teepussia.

VINK VINK! Ryijy on Marttojen käsityöteema 2022. martat.fi/vuodenkasityoteemana-ryijy

A JAN KUVA

MITÄ ODOTAT KESÄLTÄ?

Terttu-Helena, Tuula ja Tarja kertovat. martat.fi/martatlehti

Terttu-Helena Åkerberg, Myrskylän Martat

Tarja Högström Myrskylän Martat

Tuula Saraniemi Lyskan Martat & Nivankylän Martat ”En aio maata auringossa!”

Espoon Latokasken Martat ovat tukeneet monella tapaa ukrainalaisia: Sukkia, lankoja, patalappuja, essuja, astioita ja pesuaineita toimitettiin Ukrainalaiset Kirkkonummella -yhdistyksen tukiryhmälle, jonka avustuspisteessä käy päivittäin satoja pakolaisia. Kuvan sukkaparit toimitettiin puolestaan Espoon Nihtisillan vastaanottokeskukseen. Mukana oli pieniäkin sukkia myssyineen, onhan pakolaisten joukossa myös vauvoja. Kutominen jatkuu, kysyntää riittää!

MARTAT 3 | 2022

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 55

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

ÄPPI-UUTISET TUTUSTUTA AN SOVELLUKSEEN YHDESSÄ

Tervetuloa mukaan perehdytysiltaan tiistaina 24.5. klo 18–19.

Teamsissa. Tutustumme sovellukseen ja sen uusiin ominaisuuksiin.

Tilaisuus on avoin kaikille martoille eikä vaadi ilmoittautumista.

Lisätiedot ja Teams-linkki osoitteessa martat.fi/sovellus

PYSY K ÄRRYILL Ä

martat.fi/tilaa-marttojen-uutiskirje Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä tulevista teemoista ja tempauksista. Tilaa kirje sähköpostiisi, jos kuulut yhdistyksen hallitukseen!

CHATTI LOM AILEE

Marttaliiton jäsen- ja yhdistyspalvelut ovat tauolla kesä- ja heinäkuussa. Järjestö- ja jäsenchat palvelee vielä 2.6. klo 14–16 ja seuraavan kerran 16.8. klo 9–11. Chattiin pääset martat.fi:n etusivulta. Klikkaa sivun alareunasta KYSY MARTALTA -laatikkoa.

RETKIVINKKI

Kemiön keskiaikainen harmaakivikirkko

”Vuosia sitten osallistuin marttayhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille tarkoitetulle kurssille. Osallistujia oli ympäri Suomen, yhdessä olemisessa oli marttailun riemua. Markkinoin tapani mukaan kaunista saaristoamme, ja tästä monet yhdistysten vetäjät kiinnostuivatkin.

Kutsunkin marttayhdistyksiä Kemiönsaarelle tutustumaan maisemiin ja nähtävyyksiin. Kerron mielelläni eri kohteista ja mahdollisista varauksista.”

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 1/22 suosituin juttu oli Voiman naiset. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin Satoisa palstapuutarha -kirjoja. Kirjan saivat Leena Frii Kauhajoelta, Päivi Hiltunen Kuusankoskelta, Sirpa Ojala Turusta ja Ritva Sipola Lumijoelta

terveisin Eeva Karlson, Kemiönsaaren opas eevakarlson@gmail.com p. 0440 241251 Söderlångvikin kartano

56 | MARTAT 3 | 2022

\KGHVVDŴ\\ LQGG

Valitse yritysnäkyvyydellesi

VASTUULLINEN

KUMPPANI Laadukkaat tapahtumamateriaalit messuille, festivaaleille ja yritystapahtumiin Brändinhallinnan palvelut ja verkkopalvelut Graafinen suunnittelu ilmoituksista bannerimainontaan ja tuotepakkauksiin Hiilineutraalit painotuotteet lehdistä esitteisiin ja käyntikortteihin

www.punamusta.com

57 ilmoitus-punamusta 3-2022.indd 22

HIILIN E

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani

ClimateCalc CC-000084/FI

11.5.2022 15.20

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Mirjam Peltonen 5.6. Lai-

halan-Rapattilan Martat 90 VUOTTA | Orvokki Väyrynen 21.4.

Vaasan Martat • Ritva Tuomisto 31.5.

Kämmenniemen Martat • Reijo Myöhänen 10.6. Maaningan Martat • Maire Ylianttila 13.6. Saarenkylän Martat • Anja Laitinen 17.7. Hiltulanlahden Martat 85 VUOTTA | Hille Leino 11.3. Uudenkau-

pungin Martat • Leena Heinonen 15.5.

Tainionkosken Martat • Rauni Pitkänen 26.5. Tainionkosken Martat • Ritva Koivunen 3.6. Jalkarannan Marta • Annikki Rintala 7.6. Vaasan Martat • Lena Korpi 18.6.

Vaasan Martat • Leena Vakkilainen 26.6.

Pirkkalan My • Kerttu Hautala 7.7. Vaasan Martat • Pirkko Hutri 9.7. Launeen Martat • Irja Korpi 20.7. Vaasan Martat 80 VUOTTA | Seija Koponen 12.5. Kiteen Juurikan My • Sirpa Markkula 16.3. Uudenkaupungin Martat • Arja Rasi 27.3.

Uudenkaupungin Martat• Tuija Särvä 21.4. Sauvon Ruonan Martat • Raija Rautarinta 13.5. Kaarinan Koriston Martat • Marja Koskinen 21.5. Himoisten Martat • Laila Karinen 24.5. Saarenkylän Martat • Airi Karvonen 6.6. Launeen Martat • Salme Helenius 9.6. Pihlavan Martat • MarjaLiisa Hohti 10.6. Anjalan Riitamaan Martat • Mirja Taavitsainen 16.6. Hämeenlinnan Linnan Martat • Irja Rauni Laine 18.6.

Suolahden Martat • Eeva Huttunen 21.6.

Forssan Martat • Marja-Leena Lahtonen 9.7. Karsturannan Martat • Arja Koskela 16.8. Itä-Porin Martat 75 VUOTTA | Riitta Ruuska 2.1. Kannon-

kosken Martat • Marjatta Kinnunen 30.3.

Uudenkaupungin Martat • Raija Saarikko 17.4. Uudenkaupungin Martat • Sirkka Vesa 18.5. Kaasmarkun Martat • Raija Jakonen 30.5. Laitilan My • Kaija Väinölä 31.5.

Keihäskosken Martat • Salme Rajala 3.6.

Forssan Martat • Marjut Hellström 9.6.

Naantalin Martat • Tarja Hänninen 16.6.

Pirttimäen My • Kaarina Mustonen 16.6.

Kämmenniemen Martat • Marja-Riitta Tervahauta 16.6. Tornion Martat • Marita Sinikari 18.6. Askisto-Hämeenkylän Martat • Hannele Näppi 25.6. Kaasmarkun Martat • Mirja Heinonen 26.6. Olkkalan Martat • Pirjo Taskula 18.7. LaihalanRapattilan Martat • Kaija Koitermaa 20.7.

Nummelan Martat • Liisa Iivonen 21.7.

Anjalan Riitamaan Martat • Mirja Kauppi 27.7. Forssan Martat • Terttu Hämäläinen 29.7. Forssan Martat • Kaija Parkkonen 31.7. Kiteen Säyneenkylän Martat • Kaarina Häkkinen 8.8. Maaningan Martat • Soile Tontti 19.8. Imatran My • Anja Ilola 20.8. Keihäskosken Martat • Kirsti Laaksonen 21.8. Jalkarannan Martat 70 VUOTTA | Leena Heinonen 28.2. Himoisten Martat • Helena Saarinen 7.3.

Kaasmarkun Martat • Marja-Leena Raitio 31.3. Uudenkaupungin Martat • Anne Kuusisto 13.4. Uudenkaupungin Martat • Outi Kurronen 3.5. Kangasalan Liuksialan Martat • Pirkko Komi 24.5. Tietävälän Martat • Ritva Vuorinen 25.5. Pukinmäen Martat • Tuula Hartikainen 3.6. Lapinlahden Martat • Irma Jaakkola 9.6. Forssan Martat • Airi Jääskeläinen 16.6. Juuan My • Marjatta Saarinen 19.6. Pukinmäen Martat • Arja Itkonen 24.6. Karsturannan Martat • Tuula Kuvaja 27.6. Patelan Martat • Merja Hannula 2.7. Turun Uittamon Martat • Marjatta Asikainen 15.7. Hämeenlinnan Linnan Martat • Inkeri Paunonen 15.7. Kaskiin Martat • Armi Vikstedt 24.7. Pukinmäen Martat • Raili Lahnaviik 26.7. Itä-Porin Martat • Tarja Kaljunen 10.8. Imatran My • Leena Vainikka 21.8. Kouvolan My 65 VUOTTA | Pirjo Kauppinen 15.2. Kannonkosken Martat • Päivi Mattila 16.3.

Kaasmarkun Martat • Ville Auramaa 19.3.

Keihäskosken Martat • Pirkko Seppälä 29.3. Itä-Porin Martat • Pirkko Mensonen 28.4. Maaningan Martat • Tarja Soikkeli 27.5. Karsturannan Martat • Pirkko Poutiainen 29.5. Karsturannan Martat • Arja Perttula 15.6. Kiteen Säyneenkylän Martat • Paula Laiho 21.6. Olkkalan Martat • Seija Vehmassalo 25.6. Paason Martat • Irene Tarkiainen 27.6. Kiteen Säyneenkylän Martat • Pia Anttila 1.7. Porvoon Karjalaiset Martat • Raija Rissanen 29.7. Kuusankosken Herttamartat • Eeva Heikkinen 1.8. Porvoon Karjalaiset Martat • Salme Aro 10.8. Laitilan My 60 VUOTTA | Kirsti Törmälä 22.2. Patelan Martat • Heli Vehanen 26.2. Himoisten Martat • Elisa Pirttinokka 15.4. Kaasmarkun Martat • Kirsi Myllylä 4.5. Äänesalon Martat • Virve Javanainen 4.7. AskistoHämeenkylän Martat • Ulla-Maija Moisio 30.7. Turun Uittamon Martat • Taina Simola 6.8.Keihäskosken Martat

55 VUOTTA | Anneli Syrjäläinen 5.7. Tie-

tävälän Martat • Taina Heininen-Reimi 21.8. Renkomäen Martat

50 VUOTTA | Anu Riski 27.4. Keihäskos-

ken Martat • Milla Moisander 1.5. Olkkalan Martat • Päivi Rissanen 6.5. Rannikon Martat • Mia Kaatranen 11.5. Kaskiin Martat • Katri Halonen 9.6. Karsturannan Martat • Katja Tuomala 27.7. Pirttimäen My • Maija Riihelä 18.8. Hämeenlinnan Linnan Martat

45 VUOTTA | Minna Seppänen 12.6.

Renkomäen Martat • Marju Tuominen 9.7.

Renkomäen Martat • Pauliina Pappinen 11.8. Kiteen Säyneenkylän Martat

40 VUOTTA | Sanna Hasko 23.4. Rannikon Martat • Laura Huikko 23.4. Rannikon Martat • Pinja Sparre 7.7. Kämmenniemen Martat • Riikka Viren 16.7. Rannikon Martat

Yhdistykset juhlivat

K

ivistön Marttojen 70-vuotisjuhlassa palkittiin ansioituneita jäseniä vuosimerkeillä: kuvassa Kristiina (60-vuotismerkki), Leena (50-vuotismerkki) ja Eila (40-vuotismerkki). Suomalle ja Kyllikille luovutettiin 40-vuotismerkit myöhemmin. Toinen juhla koitti marraskuussa, kun Kaarina Kalliokoski täytti 90 vuotta 16.11. Yhdistys vietti merkkipäivää musiikin, laulun ja hyvän tarjoilun merkeissä.

58 | MARTAT 3 | 2022

58-59 elamanmeno-3-2022.indd 58

12.5.2022 10.38

K

uivalahden Martat kokoontuivat juhlimaan yhdistyksen 20-vuotispäivää nuorisoseuran talolle herkullisen ruoan ja monipuolisen ohjelman pariin.

S

auvon Ruonan Martat viettivät kevätjuhlaa iloisesti yhdessä kahden vuoden koronatauon jälkeen. Samalla juhlittiin pyöreiden vuosien synttäreitä ajalta 2020–2022.

N

aantalin Marttojen 75-vuotisjuhlassa luovutettiin neljälle jäsenelle Marttaliiton pronssinen ansiomerkki. Heistä kuvassa Marketta Alijunnila, Pirjo Laitala ja Anski Raunio, kuvasta puuttuu AnnaLiisa Matikainen. Lisäksi yhdistyksessä aktiivisesti toimiville henkilöille luovutettiin vuosimerkkejä ja ansioituneen vapaaehtoistoimijan merkkejä.

K

arhulankylän Martat vietti 80-vuotisjuhliaan Polven Juustolassa. Juhlakahvien äärellä kuultiin Elli Korpin laulua ja Ulla Askolan muistoja menneiltä vuosilta.

POSTIA M ARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat.fi tai Marttaliitto, Martat-lehti, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan. Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista.

Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä.

Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä, ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

MARTAT 3 | 2022

58-59 elamanmeno-3-2022.indd 59

| 59

12.5.2022 10.38

MONESSA MUK ANA

Yhteiseksi hyväksi

3

1

Kokkokankaan Martat osallistuivat Tornion 400-vuotisjuhliin virkkaamalla 400 isoäidinneliötä Apteekinpuiston graffitinäyttelyyn.

4

Orimattilan Yhteisten Marttojen avulla virkattiin saattopeitto Mallusjoen lepokotiin. Marttojen kirkkopyhänä peiton siunasi Hannu Rantala. Peittoa luovuttamassa Anne Virtanen ja Marja Ritala.

7

Rajamäen Martat ovat tehneet kävelyretkiä kylän eri kohteisiin. Yksi retkistä suuntautui Rajamäen hautausmaalle. Kynttilät sytytettiin edesmenneille marttaystäville ja läheisille.

Liperin Salokylän Martat valmistivat perinteisiä ja moderneja voileipäkakkuja. Hyödyllinen ja rattoisa ilta sekä konkareille että aloittelijoille.

2

Vieremän syyssatomarkkinoilla kunta tarjosi pullakahvit markkinavieraille ja Vieremän Martat tarjoilivat.

5

Kukko-Martat Kouvolasta nikkaroivat talkoilla historiataulun Jokelan vanhalle myllylle. Mylly- ja uittomenneisyydestä kertovan taulun edustalla Antti Koro (vas.), Markku Vuorinen, yhdistyksen kummi Päivi Kukkola, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä ja Markku Leporanta.

6

Utin Martat järjestivät sadonkorjuulounaan Utin kerholla.

Monipuolista marttailua

8

Saukkolan Martat järjestivät Puurokuun perinteisen kokoontumisen Kirsti Saukkolan luona. Kuvassa Leena Särmäharju (vas.), Aarno Pynninen, Marjatta Laitinen, Riitta Merilä, Irma Pynninen, Marianne Laitinen, Olavi Leikola, Oili Nordström, Sirpa Heikkilä ja Kirsti Saukkola. Tarjolla oli pastantti-, speltti- ja riisiomenapuuroa.

9

Hyvinkään kaupungin Martat kesätunnelmissa nimikkoniityllään.

60 | MARTAT 3 | 2022

60-63 monessamukana3-2022.indd 60

11.5.2022 14.50

10

Kyrön Marttojen marttaillassa oli aiheena sukututkimus. Riitta Heinonen kertoi harrastuksestaan.

11

Salon VoimaMartat tekivät jälkiruokia.

Herkut syötiin hyvällä halulla urakan jälkeen.

13

Punkalaitumen Oriniemen Martat osallistuivat valtakunnallisen Selkä- ja luustoviikon liikuntaan Porttikallion maastossa. Mallu Saarinen ohjasi alku- ja loppuverryttelyt.

12

Kaatamon Martat kokoontuivat Valamon luostariin viettämään läksiäisiä: hallituksen jäsen Tiinan muutti Sodankylän seurakunnan palvelukseen.

14

Lauritsalan Martat viettivät saunapäivää Joutsenossa, Hinkan savusaunalla. Hyvä löylyt saatiin ja uimassakin käytiin.

15

Myrsky Ylppö-Gammals vierailli Soukan Martoissa kertomassa lolita-tyylistä, joka on hänelle harrastus ja ilonaihe.

Upeasti pukeutunut Mysky ompelee itse suurimman osan vaatteistaan.

16

Saarijärven Martat ja Keski-Suomen keliakiayhdistyksen vertaistukihenkilöt viettivät gluteenitonta päivää. Martat saivat tietoa keliakiasta ja ruokavaliosta, ja yhdessä valmistettiin gluteenittomia leivonnaisia sekä makaronilaatikkoa. Iltapäivällä tilaisuus oli avoin kaikille kiinnostuneille. Jaettiin maistiaisia, reseptejä ja muuta tietoa, ja martat esittelivät toimintaansa.

Iso kiitos järjestelyistä keliakiayhdistyksen vertaistukihenkilöille, erityisesti Maarit Tellikalle!

17

Tarvasjoen Martat opettelivat villasukkien parsimista. Työ sujuu helpommin parsimissienen avulla, ja sellaisia olikin myynnissä marttaillassa. Sienen sisälle saa kätkettyä parsinneulan.

MARTAT 3 | 2022

60-63 monessamukana3-2022.indd 61

| 61

11.5.2022 14.50

Iloa tuottamassa

18

Kiteen Marttayhdistys virkkasi turvalonkeroita keskosvauvoille Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

19

Tuohikotin Martat järjestivät lapsille leivontakurssin.

21 20

Karelian Martat neuloivat yli 100 paria sukkia ja lapasia Yhden vanhemman yhdistykselle Joensuussa. Kuvassa ahkerat neulojat.

23

Savukosken Marttayhdistys ompeli kestokasseja käytetyistä farkuista. Kassit täytetään hyödyllisillä tavaroilla ja lahjoitetaan 9.-luokkalaisille kevätjuhlassa.

Porvoon Nykymartat lahjoittivat sukkia ja lapasia Porvoon seurakunnan diakonialle.

22

Säviän Martat järjestivät marttatoiminnasta kertovan näyttelyn paikalliseen kirjastoon. Yhdistyksen puheenjohtaja Seija Niskanen ja sihteeri Toini Saastamoinen pukeutuivat avajaispäivänä järjestöasuihin.

24

Tornion Martat tekivät kevätretken Alkunkarin laavulle.

Makkaranpaiston lomassa käytiin läheisellä lintutornilla seuraamassa lintujen kevätmuuttoa.

62 | MARTAT 3 | 2022

60-63 monessamukana3-2022.indd 62

11.5.2022 14.50

26

Patelan Martat vierailivat Linnunradan tilalla, jossa kasvatetaan alpakoita.

Alpakanvillasta tehdään lankaa ja muita tuotteita. Lisäksi tilalla viljellään öljyhamppua, jota jalostetaan elintarvikkeiksi ja luonnonkosmetiikaksi.

25

Sallan Märkäjärven Martat kutoivat villasukat Sallan VPK:n sammutusosastolle. VPK hankki langat ja Martat heiluttelivat puikkoja 23 sukkaparin verran.

Nyt kiinnostaa makramee

29

28

Porin Pinomäen Marttojen käsityöilloissa tehtiin makramee-seinäkoristeita.

Lumijoen Marttojen suositulla makramee-kurssilla oli opettajana Nea Huttunen. Lisäksi Leena Renholmin opastuksella kierrätettiin kahvipussit kestäviksi koreiksi.

27

Naisten valmiusliiton Uudenmaan alueneuvottelukunta järjesti PikkuNASTA Aava -valmiusharjoituksia Upinniemessä viime syksynä. Teemoja oli kolme: Turvallisesti vesillä, Kurssivääpeli ja Henkinen tuki. Kursseihin osallistui yhteensä 69 naista, mukana myös marttoja. Tulossa on Helsingin alueneuvottelukunnan järjestämä PikkuNASTA Pihlajamarja Santahaminassa syyskuussa. Ensi vuonna Uudenmaan alueneuvottelukunta järjestää PikkuNASTAN Dragsvikissä.

30

Korian Aika-Marttojen makramee-illassa opettajana toimi oman yhdistyksen Outi.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 3 | 2022

60-63 monessamukana3-2022.indd 63

| 63

11.5.2022 14.50

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 56

64 | MARTAT 3 | 2022

64 Ristari3_2022.indd 64

12.5.2022 10.39

KILPAILUKUTSU MARTTAGOLFIN MESTARUUSKILPAILUUN 2022

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 3/2022?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

»Ilmoittautuminen klo 7.30 alkaen. »Aamukahvit klo 8. »Kisojen avaus ja info klo 8.40, jonka jälkeen siirtyminen teepaikoille.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

AIK ATAULU

Marttaliitto ry

»Yksi pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey. »Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoitus 36. »Kilpailu on VAIN MARTOILLE. »Osallistumismaksu 70 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin, ”ARSKAN LETUT” taukokioskilla ja ruokailun pelin jälkeen.

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Marttojen golfmestaruuskilpailu 2022 järjestetään perinteisesti Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä yhteislähtökilpailuna.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 3 kpl kirjaa Luonnonyrtit – tunnistus, terveellisyys (Satu Hovi, Readme.fi).

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2022

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

ILMOITTAUDU

11.7. mennessä Annilan golfkeskukseen: toimisto @annilangolfkeskus.net tai p. (015) 335 518.

Kerro samalla marttayhdistyksesi ja golfseurasi nimet sekä tarkka tasoituksesi.

Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

LISÄTIEDOT Pekka Venäläinen p. 045 135 9618, pekka@venalainen.com

Postinumero ja -toimipaikka

Vastauslähetys

MARTTOJEN ARVOJEN mukaisesti: Hyvä arki kuuluu kaikille! Kohdataan kentällä!

Lähiosoite

MARTAT 3 | 2022

65 kuponki-3-2022.indd 65

| 65

11.5.2022 14.38

NET ISSÄ NYT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

TULEE HYVÄ KAKKU

Villasukissa kesät talvet

Tee kahvipöydän katseenvangitsija Marttojen ohjeella.

Kukkaset neulotaan sukkasiin Pälkäneen Marttojen ohjeella.

• Martat.fi/taytekakun-perusohje

• martat.fi/kesan-ensimmaisetkukkijat

RAPARPERITAIVAS

AUKEA A Käytä meheviä varsia hillossa, juomissa, piiraissa, kakuissa...

Kokeile grillattuna liharuoan lisukkeeksi.

• Martat.fi/raparperi

Ei lomaa kastelusta

• Martat.fi/viljelylaatikko

Kasvit tarvitsevat vettä, vaikka sinä lomailet.

Onko naapuriapua saatavilla?

Tai voisitko itse tarjoutua pitämään kaverin kukkaset kunnossa? Jos apua ei tähän hätään löydy, turvaa vedensaanti muilla konsteilla.

• Martat.fi/hyotykasvit

• Martat.fi/loma-ajan-kastelu

RITVA TUOMI

KASVIMAA MAHTUU LAATIKKOON Suunnittele kasvivalinnat hyvin ja saat satoa koko kesän.

PUHDISTA PUHDISTA JA Pesukonekin kaipaa välillä pesua. Viimeistään silloin on tartuttava toimeen, kun kone alkaa haiskahtaa tunkkaiselle.

• Martat.fi/pyykinpesukoneen-hoito

Kurkusta

AL AS

Kotivaraksi, vierasvaraksi tai hetimmiten herkutteluun.

• Martat.fi/herkkukurkut

66 | MARTAT 3 | 2022

QHWLVVDŴQ\W LQGG

VIEK AS

VIISAAT KASVIVALINNAT: MORSIONRUUSU (FinE-kasvi) TEKSTI JA KUVA TIINA IKONEN

Tänä vuonna esittelemme kestäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. Niitä kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.

KURTTURUUSUN K ASVATUSKIELTO VOIM A AN

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on kansallisesti haitallinen vieraslaji. Sen kasvatuskielto astuu voimaan 1.6. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa.

Maan omistajan tai haltian on hävitettävä kurtturuusu alueeltaan, myös yksityispihoista.

Tarkkaile myös muita pihan koristekasveja. Mikäli jokin laji leviää helposti ympäristöön siemenistä, juuriversoista tai muista kasvinosista, hävitä se ajoissa, ettei siitä kehity haitallista vieraslajia.

Morsionruusun kukinta alkaa kesäkuun loppupuolella ja kestää pari viikkoa.

MIK Ä

K ASVATA

»Morsionruusu (Rosa Spinosissima -ryhmä ’Juhannusmorsian’) on kestävä, pystykasvuinen ja runsaasti kukkiva pensasruusu. Se kasvaa 150–180 cm korkeaksi ja 150–200 cm leveäksi. Versot ja lehdistö muistuttavat juhannusruusua. Neulamaisia, leveätyyppisiä piikkejä on runsaasti erityisesti versojen alaosassa. Puolikerrannaiset, voimakkaasti tuoksuvat kukat avautuvat kesäkuun loppupuolella edellisen vuoden versoihin. Hempeän vaaleanpunaiset kukat vaalenevat vähitellen lähes valkoisiksi. Kukka on noin 5 cm leveä ja siinä voi olla 15–18 lovellista terälehteä.

Kukinta kestää pari viikkoa. Kiulukat ovat ruskeanpunaisia ja pitkulaisen pyöreitä.

Niitä muodostuu runsaasti. Lehtien syysväri vaihtelee violetinpunaisesta kullanruskeaan.

»Morsionruusu menestyy kasvuvyöhykkeillä I–VII. Pensasruusut kukkivat parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla mutta menestyvät yleensä myös puolivarjossa. Kasvualusta saa olla ravinteikas ja tuore, mutta morsionruusu menestyy juhannusruusun tavoin myös kuivemmalla paikalla. »Kasvi sopii pensasryhmiin ja aidanteisiin ja viihtyy muiden pensasruusujen kanssa.

Samaan ryhmään voi istuttaa esimerkiksi valkokukkaisen juhannusruusun ’Pelena’ ja vaaleanpunakukkaisen suviruusun ’Poppius’. »Pensasruusujen kanssa pitää olla tarkkana, ettei kasvi leviä versoista tai juurenkappaleista ympäristöön. Juuristo on rajattava istutusvaiheessa huolellisesti kasvupaikalle. Kiulukat poistetaan, etteivät linnut levitä kasvia siemenistä. Kuivuneet ja maahan painuneet versot leikataan maan rajasta varhain keväällä. Ränsistyneitä pensaita nuorennetaan harventamalla vanhimpia versoja.

MISTÄ

»Morsionruusu on kasvanut Elimäellä 1950-luvulta lähtien. Nykyisin kasvia on saatavana FinE-taimena.

LEVIÄ MINEN

»Kasvi leviää juuriversoista, joita se tekee runsaasti. Siemenet itävät hyvin, mutta siementaimet eivät ole samaa lajiketta kuin emokasvi. Taimitarhoilla kasvia lisätään pistokkaista.

INFO

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. »Lisätietoja martat.fi/viekas.

M ARTAT MUK ANA

»Vieraslajit-verkkokurssi (8 op) Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju haitalliset vieraslajit pihasta ja lähiympäristöstä: martat.fi/vieraslajit. »Osallistu soolotalkoisiin: vieraslajit. fi/info/i-4507 »Ilmoita lajihavainnot ja torjuntatoimet: vieraslajit.fi. »Lisätietoja FinE-kasveista: taimistoviljelijat.fi/finekasvitlista.

K YSY M ARTALTA

»Marttojen Kotipuutarha-chat on avoinna 30.6. saakka ja 1.–31.8. maanantaisin klo 12–15. »Kysy verkossa puutarha-asiantuntijalta haitallisista vieraslajeista, turvallisista kasvivalinnoista, pihanhoidosta ja puutarhajätteen käsittelystä. »Neuvonta on maksutonta ja tarkoitettu kotitalouksille. »Mene Martat.fi-etusivulle, klikkaa KYSY MARTALTA -painiketta sivun alalaidassa ja kirjoita viesti.

MARTAT 3 | 2022

67 viekas-taitto3-2022.indd 67

| 67

11.5.2022 15.07

M a r t at

Stretchhousut ovat todelliset yhdistelyn taiturit www.goldner-fashion.com

Stretchhousut LOUISA 67 % puuvillaa, 28 % polyamidia, 5 % elastaania Konepesu 3516-983 valkoinen 3518-360 hiekka 3519-985 musta 3960-888 vaaleansininen 3962-882 herneenvihreä 8081-480 kivenharmaa 8348-845 papaija 8936-129 tummansininen 8937-265 punainen 8938-527 pinkki N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 EL-koot 195, 205, 215, 225, 235, 245, 255, 265, 275 Pituus 104 cm 98 cm 94 cm (L-kokoja suosittelemme alle 165-senttisille naisille ja EL-kokoja alle 157-senttisille naisille) r 49.95 r 89.95

hiekka valkoinen kivenharmaa herneenvihr. papaija

vaal.sin.

Tilaukselle ilmainen toimitus!

TUTUSTUMISHINTA Stretchhousut

pinkki

• ei erillistä vyötärökaitaletta • kaksi viistoa vetoketjutaskua • vyötärö joustaa kokonaan

89.95

49.95

pun.

Niin kauan kuin tuotteita riittää

Säästät 40 € t.sin.

musta

Varmista sinulle housut tutustumishintaan – ilmainen toimitus!

Tilaukset helposti ja nopeasti:

Asiakasnumero (jos tiedossa)

Osoite

Etu- ja sukunimi

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Sähköposti

Puh. KPL

TILAUSNUMERO

KOKO

TUOTE

HINTA

(09) 8870 566 Sähköposti: info@goldner.fi

Stretchhousut LOUISA

Verkkokauppa: www.goldner-fashion.com

F22-4837_FIN

KYLLÄ,

käytän tilaukseeni ilmaisen toimituksen. Etukoodi: F22-4837-37.

(Rasti ruutuun!)

MAKSUTAPA: Lasku, jolle myönnämme maksuaikaa 30 päivää (laskun päiväyksestä lukien).

Olet tutustunut tällä hetkellä voimassa oleviin kauppaehtoihin ja tilaat tuotteet niiden mukaisesti. Löydät täydelliset kauppaehdot ja tietosuojaa koskevat lisätiedot sekä yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät viittaukset verkkosivuiltamme: www.goldner-fashion.com.

.

Henkilötunnus (ensitilaajalle pakollinen)

68 ilmoitus-Atelier Schnitt 3-2022.indd 68

Päiväys

Kun tilaat puhelimitse tai netissä, ilmoita tämä etukoodi:

F22-4837-37

Postitse (postimaksu on jo maksettu): atelier GOLDNER Tunnus 5021251 00003 VASTAUSLÄHETYS *Etu koskee vain uusia tilauksia. Jos tilaat puhelimitse tai netissä, ilmoita oheinen etukoodi tilauksen yhteydessä. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita tilausetuja. Edun voi käyttää vain kerran.

Allekirjoitus

13.5.2022 12.54