Martat-lehti 4-2023

MAISTIAISIA METSÄSSÄ, SUUPALOJA SIENISTÄ

RAKASTAMME ROUSKUJA!

”TEHKÄÄ, OSALLISTUKAA, KOHDATKAA!”

KAUSTISEN

MARTAT

UKRAINALAISTEN

TUKENA

Vireitä vuosia yhd sä aterioiden

MARTTAHISTORIAA: NAISKAGAALI

VASTUSTI

VENÄJÄN VALTAA

Historian myyttejä ja joulun tunnelmaa Haikon kartanossa

3.-4.12.2023

Matkan aikana historioitsijat Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi avaavat luennollaan sota- ja kulttuurihistorian karuja kohtalonhetkiä, toimittaja Lasse Lehtisen matkassa päästään tutustumaan suomettumisen tekijöihin. Tunnelmaa ja valoa iltaan tuo musiikillinen tuokio, esiintyjinä upeaääninen baritoni Hannu Lehtonen, pianisti-kapellimestari Seppo Hovi sekä toimittaja Lasse Lehtinen. Lisäksi nautitaan yhteinen illallinen ja lauletaan Kauneimpia Joululauluja, mahdollisuus myös kylpyläkäyntiin.

alk. 198 €/hlö

Hintaan sisältyy valinnan mukaan bussikuljetukset Helsingistä Haikkoon menopaluu tai matka ilman kuljetuksia • majoittuminen kahden hengen huoneessa • kahvibuffét, kolmen ruokalajin illallinen, aamiainen • Teemu Keskisarjan ja Eeva Tammen sekä Lasse Lehtisen luennot • Lasse Lehtisen, Hannu Lehtosen ja Seppo Hovin adventtikonsertti ja yhteislaulutilaisuus

Sikke Sumarin matkassa:

RUOKAMATKA GARDAJÄRVELLE

2 096 € I 20.-24.10., 25.-29.10.2023, 7.-11.4., 11.-15.4.2024

Gardajärven lumoavat maisemat, kuvankauniit kylät, pienet putiikit, italialaiset juustot, viinit, oliiviöljyt, pasta, risotto, limoncello, tiramisu... Siinä monta syytä lähteä ruokamatkalle, joka haastaa kaikki aistit! Siken kanssa opitaan italialaisen ruoanvalmistuksen saloja, saadaan kallisarvoisia vinkkejä ja käydään intohimoisia keskusteluja niin ruoasta kuin italialaisesta kulttuurista.

Mummun matkassa:

HARRY POTTERIN LONTOO

alk. 1 498 €/aikuinen, 1 098 €/lapsi 2.-5.12.2023, 22.-25.2., 9.-12.5.2024

Vietetään neljä päivää Harry Potterin jäljillä Lontoossa ja käydään Warner Brothers -studioilla katsomassa mahtavia kulisseja, joita Harry Potter -elokuvissa käytettiin. Lisäksi nautitaan Lontoon miljoonakaupungin annista –upeista museoista, värikkäistä kaduista ja houkuttelevista kaupoista.

Asiantuntijaopas, mummu Riitta Niemenmaa

JOULU SISILIASSA

1 998 € I 23.-30.12.2023

Näe Catania, kaunis, barokkityylisten rakennusten elävöittämä kaupunki Etnan juurella, viehättävä Taormina sekä Etna, Sisilian ylväs kuningatar. Tutuiksi tulevat myös Messina, Cefalún rantakaupunki, Palermo joulutoreineen ja piazzoineen sekä Erice ja Segesta, jotka tarjoavat arkeologiaa huikeissa maisemissa. Ihastutaan sisilialaisiin jouluseimiin ja nautitaan yhteinen aattoillallinen.

Asiantuntijaopas Piia Suominen

JOULU ANDALUSIASSA

I 23.-27.12.2023

Andalusian joulu on tulvillaan herkullisia tuoksuja, värikkäitä kukkatoreja ja upeita seimiasetelmia, belenejä, jotka ovat tärkeä osa espanjalaista joulua. Malagan lisäksi tutustutaan Marbellan vanhaankaupunkiin ja Mijaksen kauniinvalkoiseen vuoristokylään, Granadassa kohteena on tarunhohtoinen Alhambran linnoitus.

Asiantuntijaopas Pasi Hakala

CAMINO FRANCES

vaellus Sarriasta Santiago de Compostelaan 1 598 € I 20.-27.4., 4.-11.5.2024

Ranskalainen tie ”Camino Frances” on tunnetuin yli tuhat vuotta vanhoista vaellusreiteistä Santiago de Compostelan katedraaliin ja apostoli Jaakobin haudalle. Klassisen tien simpukkatunnukset ohjaavat vaellusta idyllisissä Galician maakunnan luonnonmaisemissa, tammimetsissä, viinialueiden ja niittyjen reunoilla läpi ihastuttavien keskiaikaisten maalaiskylien.

Asiantuntijaopas Pekka Katainen tai Markku Juustovaara

snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

Tiedot sitoumuksetta, pidätämme oikeuden muutoksiin.

Hannu Lehtonen Seppo Hovi

Teemu Keskisarja Eeva Tammi Lasse Lehtinen

R skutellaan !

Taimessa on metsän alku ja juurtumisen voima. Puita istuttamassa Anna ja Vyacheslav Eysmont, tytär ja isä.

Elämme syyskesän ylenpalttista satokautta!

4 Marttakartta

5 Pääkirjoitus

6 Lukijalta

7 Martta suosittelee

8 Mentiin metsään maistelemaan

14 Kaurasta saa kaikkea

22 Elämänlaatua ruoan äärellä

25 Mikäs sieni tämä on?

26 Rakkaudesta lajiin

32 Naiset sortoa vastaan

36 Maastoon mukaan varmuuden vuoksi

38 Pieniä palveluksia lähiluonnolle

40 Juuret uuteen kotimaahan

42 ”Mekin voimme osamme tehdä”

46 Minun viherkasvini: Juorut

47 Martan lakitieto: Irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä

48 Yhdessä ja yhdistyksessä

54 Monessa mukana

60 Elämänmeno

62 Marttaristikko

63 Marttapiirien tapahtumakalenterit, syksy 2023

70 Kaveriksi kolmessa minuutissa?

72 Netissä nyt

73 Martan pitkä marssi

74 Viekas: Pidä puutarhakasvit omassa pihassa

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN

STAILAUS ANNA KARMILA

Tuijan asu: sadetakki Everest, villapaita Helly Hansen, ulkoiluhousut Fjällräven.

Porukassa ruokailo moninkertaistuu.

JÄRJESTYSMIES

Hanki tarpeelliset vara-avaimet kotioveen ja muihin tärkeisiin lukkoihin. Säilytä avaimet turvallisessa paikassa.

Nyt PIHATALKOIDEN

PAIKKA

Puutarhakausi ei lopu lomakauteen. Syksy on täysipainoista aikaa pihapuuhiin. Kosteutta riittää, joten istuttamiselle on otolliset olot. Puut, pensaat ja perennat ennättävät juurtua ja ovat valmiita kasvuun heti keväällä. Nyt voi kylvää nurmikkoa, perehtyä kompostointiin ja tehdä syysleikkauksia. Hyvä kasvu- ja istutuskausi jatkuu monin paikoin Suomea lokakuulle asti.

Syystaimijuhla 1.–10.9. muistuttaa puutarhan riemuista. Kampanjan järjestävät Puutarhaliitto, Taimistoviljelijät, Puutarhakauppiaat, Kekkilä, Martat ja Kotipuutarha-lehti. suomalainentaimi.fi

ISOJEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ

Pieni ihminen on hämmennyksissään maailman tilasta. Sotien, tautien ja ilmastokriisin keskellä sitä miettii, voiko itse tehdä mitään paremman maailman eteen. Diakonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa työkaluja epävarmoihin aikoihin: Inhimillisyyden elementit -verkkokurssilla puhutaan eettisyydestä, vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta sekä pohditaan, miten toisen kohtaamista voidaan vahvistaa. Kurssi on kaikille avoin ja maksuton. Voit suorittaa opintopisteitä tai opiskella ihan omaksi iloksesi. inhimillisyydenelementit.diak.fi

AJAN KUVA

Järvenpään Martat virkkasivat paikallisen neuvolan pyynnöstä 25 neuletissiä käytettäväksi imetyksen ohjauksessa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvoloissa. Virkkausohje on Imetyksen tuki -yhdistyksen sivuilla.

AJAN KUVA

Hankasalmen Martat kirjoivat kesäisiä rintanappeja.

INHIMILLISYYDENELEMENTIT.DIAK.FI

SHUTTERSTOCK

MARTAT 4/2023

121. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2023.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri

Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 35 882 (LT 2021)

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 511 8099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PÄÄKIRJOITUS

21.8.2023

Pysyvää on muutos

VIIME AIKOINA olen pohtinut paljon sitä, onko marttajärjestöllä edessään vain yksi tulevaisuus, jota kohti ajaudumme. Vai kuljemmeko tietoisesti valittuja vaihtoehtoja kohti? Onko meillä tahtoa, joustavuutta ja kykyä kehittää järjestöämme?

OSAAMME KYLLÄ PUHUA muutoksesta ja visioida tulevaa. Haastavinta on ryhtyä toteuttamaan muutoksia käytännössä, päivittäin, arjessa. Onko meillä luottamusta muutokseen ja halua heittäytyä tuntemattomaan? Jos luottamus vähenee, byrokratia kasvaa. Palaamme tuttuihin käytäntöihin ja vältämme epäonnistumisia: ”Eipähän tule sanomista.”.

MARTOILLA ON UPEA historia, mutta millainen onkaan huominen? Tulevan ennakointi edellyttää, että pidämme yhteyden yhteiskuntaan ja maailmaan avoimena sekä tunnistamme heikot signaalit ja vallitsevan asenneilmapiirin.

TÄNÄ VUONNA olemme aloittaneet muutosprosessin Marttajärjestön menestyksen avaimet. Tavoitteenamme on varmistaa paras mahdollinen toiminta tulevaisuudessa. Yhdessä arvioimme rakenteita, toimintatapoja, resursseja ja johtamista. Pohdimme painotuksia järjestömme toiminnassa, joka käsittää ammatillisen neuvonnan, järjestötoiminnan, liiketoiminnan ja hankkeet. Prosessiin on kuulunut kyselytutkimus ja keskusteluja luottamushenkilöiden, työntekijöiden, marttojen ja sidosryhmien kanssa. Syksyllä kierrämme toistamiseen kaikissa 13 piirissämme ja pidämme kehittämistapaamisia sekä etänä että paikan päällä.

MUUTOS VAATII rohkeutta kyseenalaistaa toiminta- ja ajattelutapoja, kykyä tulkita yhteiskunnan muutostrendejä sekä tahtoa tehdä johtopäätöksiä. Maailma muuttuu, me muutumme sen mukana.

Toivottu tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan sen tehdään yhdessä.

www.martat.fi/marttajarjeston-muutosprosessi-2023-2024/

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Marianne Heikkilä

Marttaliiton

pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

4041-0619

Hyvä lehti, luen kannesta kanteen.

» Käsityö- ja askarteluohjeet ovat mukavia. Olisi mukava lukea kotimaan kulttuuri- ja luontomatkakohteista.

» Kaunista kesää kaikille lehden tekijöille! Voimaannuttavaa ”laidunaikaa”!

» Puutarhajuttu oli tosi monipuolinen. Ihania kasveja, jopa sinivaleunikko olisi tosi ihana saada kasvamaan, olen kokeillut mutta ei onnistunut.

» Puutarha-artikkeli oli hyvä. Ajatus ”Se ei ole koskaan valmis” oli lempeä. Hyvää tietoa perennoiden lisäyksestä. Kiitos siitä. Oli mukava lukea Marttojen perustajan elämästä s. 26–27.

» Kaikki jutut kiinnostavia!

» Ruokajutut ja helpohkot käsityöohjeet tulee tutkittua ja testattua.

» Lehti oli hyvää asiaa täynnä. Tykkäsin Notkuvasta noutopöydästä, hyviä ohjeita.

» Kukkien kuivaaminen hiekassa tuottaa ilmeisen kauniin tuloksen, on varmaan vaivan väärti!

» Lehden mukavin juttu oli ehdottomasti Ella Rautiaisen elämästä kertova ”Ei nainen, ei mies – Ella vaan”. Näin sen pitäisi olla, jokainen meistä on ihan vaan oma itsensä, miksi lokeroida ketään. Ellasta huokui elämänilo, joka piristi omaakin päivääni.

Minuun osui myös Susanna Kosken ja nukkatyräkin yhteiselo. Itsellänikin on nukkis, jonka kasvatin pienestä söpöstä poikasesta ja nyt se on komea yksilö. Kumma kyllä omani ei ole tehnyt siemeniä, mutta ehkä se on hitaasti kehittyvää sorttia.

» Aina meitä ilman nettiä olevia sorretaan (esimerkiksi ”Edessä loistava tulevaisuus”)! Ei kaikilla ole sähköpostia.

» Lehteen kaipaisin Marttatuotteiden esittelyä, koska vanhemmilla martoilla kaikilla ei ole verkkoyhteyksiä.

» Hyvä lehti, täyttä asiaa.

» Kauniin värisiä kansikuvia. Hyvä lehti kaikin puolin. Suosittelen muille.

» Tehkää ”isoja” juttuja kaupunkikohteista, minne yhdistykset voisivat tehdä matkoja.

» Kiitos viime vuoden toimintaluvuista.

» Kiitos monipuolisista L. Hagmanin elämäntyön jutuista kysymyksineen ja ruokaohjeineen.

Mar a suosi el

METSÄMIETTEITÄ

Filosofit ovat yleensä kiertäneet metsän kaukaa, mutta nyt ajatustyöläinen menee metsän sisuksiin. Suomalaisia sanotaan metsäkansaksi, mutta onko se ihan niinkään? Virkistävä puheenvuoro kaiken hyötyajattelun keskelle.

Eero Ojanen: Metsän filosofia. Kirjapaja

EI PELKKÄÄ TELTTAILUA

Maamme on täynnä huikeita luontomatkakohteita. Olisiko porojooga, mehiläismeditaatio tai viinimaistelu pöpelikössä sinun juttusi? Uskaltaudutko heinälatoon nukkumaan tai jäätielle kulkemaan? Kaikki nämä aktiviteetit, ja monet muut, onnistuvat Suomessa.

Karoliina Kaski (toim.) Retkipaikka. Elämysseikkailijan opas. Karttakeskus

UUSIIN MAISEMIIN

Muutokseen tarvitaan rohkeutta. Kun muuttokuorma siirtyy etelästä pohjoiseen, väsymys väistyy, kotiutuminen alkaa, löytyy kyky olla tässä ja nyt.

Tittamari Marttinen: Tunturit takapihalla –Kun lähdin Lappiin. Kirjapaja

PÄIVÄKIRJA PÄIHTEILLÄ JA ILMAN

Uranainen havahtuu liialliseen alkoholinkäyttöönsä. Onko mahdollista siemailla kohtuullisesti? Vai pitääkö kieltäytyä kokonaan, ettei päädy ongelmakäyttäjäksi?

Tärkeäksi tekijäksi toipumisessa nousee vertaistuen merkitys.

Leena Valmu: Ulos baarikaapista. Docendo

SUO-SITTELEMME!

Suo kutsuu tarpomaan ja karpalonpoimintaan. Kaikki suot eivät ole vaikeakulkuisia, ja pitkospuita pitkin huonojalkaisempikin pääsee keskelle ainutlaatuista luonnonmaisemaa. Retkikirja neuvoo jalkineiden, karttojen ja kohteiden valinnassa. Sekin selviää, missä sijaitsee pisin pitkospuureitti tai Suomen vanhin suo.

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki suolle. SKS-kirjat

LÄHTÖKOHTANA LAATU

Tässä keittiössä ruokien perustana ovat laadukkaat raaka-aineet: kasvikset ja kala, kotimaiset tuotteet, satokauden antimet. Reseptien ainesluettelot ovat lyhyitä. Eksoottisia maustesekoituksia ei tarvitse hankkia, vaan ruoanlaittajaa rohkaistaan käyttämään tuttuja ja tavallisia aineksia. Kestävä kokkaus on yksinkertaisesti hyvää!

Ina Niiniketo: Cooking sustainably. Keittiömestarin parempaa kotiruokaa. Cozy Publishing

MENTIIN METSÄÄN MAISTELEMAAN

Sieniä kerätään syötäväksi, joten miksi ei otettaisi makuaistia käyttöön heti maastossa?

Marttojen järjestämälle maisteluretkelle osallistui sekä aloittelijoita että kokeneita poimijoita.

Pietarsaaren sieniretkellä tunnistetaan, kerätään ja maistellaan. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan

Marttojen toiminnanjohtaja

Tuija Biskop ja kotitalouden asiantuntija Heidi Peltonen jakavat osallistujille makupaloja sienistä. Jo ensimmäinen näyte on monen mieleen.

– Maku on hyvä ja mieto. Arvaan kehnäsientä, toteaa paikallisen marttayhdistyksen puheenjohtaja Helena Korkea-aho

Biskop nyökkää: maku on ”lihainen”.

– Kuin sika-nautaa, retkeilijät kokevat.

Seuraava sieni maistuu Helenan mielestä kantarellilta. Siri Hagnäs on samaa mieltä. Marjatta Pesola veikkaa toista ja kolmatta näytettä suppilovahveroksi. Kolmas maistuu kaikkien mielestä umamilta, herkulliselta.

– Viimeinen oli paras! Saara Lahti kiteyttää.

Lopuksi käydään järjestyksessä läpi, mitä maisteltiin: kehnäsientä, kantarellia ja suppilovahveroa. Maistelu eli tasting on vakiintunut koko marttajärjes-

tön toiminnaksi. Ensin sitä kokeiltiin muutamia vuosia Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Retkeen yhdistetyn tastingin ajatuksena on kannustaa sienestämään; vauhdittaa monin tavoin merkityksellistä perinnettä.

Sienimaistelun ideaan kuuluu, että maisteltavia lajeja myös esiintyy siinä metsässä, jossa retkeillään. Maistelun lopuksi nautitaan sieniateria maastossa.

– Tarkoitus on kannustaa uskaltamaan metsään. Ohjatulla retkellä ei ole vaaraa eksyä. Samalla muistutetaan jokaisenoikeuksista. Sieniretki ja -tasting ovat tuote, jota voi hyödyntää työpaikkojen tyky- ja tyhy-päivissä, Tuija Biskop sanoo.

OPITAAN JA KERRATAAN Siri Hagnäsille sienestys on entuudestaan tuttua, mutta hänen mukaansa aina on hyvä kerrata ja päivittää tietoja.

– Tututkin lajit on käytävä läpi joka vuosi, ja myrkyllisiäkin sieniä on hyvä tuntea, hän toteaa.

Sienistä Siri hullaantui ystäviensä an-

siosta asuessaan Tammisaaressa. Sienikirjoja hänellä on pitkä rivi, ja kursseja hän on käynyt oppiakseen lisää metsätyypeistä. Sirin suosikkeja ovat suppilovahverot ja mustatorvisienet. Pietarsaaressa hän on oppinut paljon tateista. Harrastuksen merkityksestä Siri toteaa, että hän sienestää ja puoliso meloo.

– Sienestys on minulle myös tapa hankkia ravintoa, olla omavarainen. Sienestys antaa tiettyä itsenäisyyttä, Siri sanoo.

Arja Nyman kuvailee itseään aloittelijaksi. Retkeltä hänen mieleensä jää Tuija Biskopin neuvo: sienestämään lähties-

ANNE SAARIKETTU // KUVAT PÄIVI KARJALAINEN

Toiminnanjohtaja Tuija Biskop (oik.) kertaa kehnäsienen tuntomerkkejä. Kuulolla ovat Arja Nyman (vas.), Siri Hagnäs, Marjatta Pesola ja Anja Niininen. Myssyt ovat metsässä tarpeen hirvikärpästen varalta. Tuija Biskop on myös kauppasienineuvoja. Hän pitää sienikoulutuksia, järjestää retkiä ja sieninäyttelyitä sekä myöntää poimijakortteja. Sieniä Biskop on kerännyt nuoresta lähtien

1) Toukka on jo ennättänyt apajalle. 2) Heidi Peltonen valmistaa tattikeiton retkikeittimellä. 3) Kun kulkee asiantuntijan mukana, saaliiksi kertyy sienten lisäksi myös roppakaupalla tietoa. 4) Haastetta makuaistille: mikä sieni mahtaa olla kyseessä? 5) Kantarelleja riittää jokaiselle. 6) Marjatta Pesola löysi elämänsä ensimmäiset kantarellit. 7) Sienisilmä on viritetty, nyt eteenpäin! 8) Joko keitto on valmista? Heidi Peltosen (oik.) kokkausta seuraavat Helena Korkea-aho (vas.), Tuula Limnell, Siri Hagnäs, Arja Nyman, Arja Niininen, Saara Lahti, Raili Pesola ja Marjatta Pesola.

sä kannattaa pitää ”sienisilmät” avoimina alusta lähtien. Sienisilmillä kannattaa hakea etenkin metsän matalikkoja, joissa on syvänteitä. Niissä herkut usein lymyilevät.

Tällä retkellä Nyman oppii tunnistamaan kehnäsienen.

– Kehnäsieni on kauttaaltaan beigen värinen. Lakissa on kehnää, eli näkyvää vaaleaa hopeanhäivää, ja jalassa on rengas. Renkaan ja helttojen välissä on sahalaita, joka näkyy hyvin ja on kuin revontuli, Biskop antaa tunnusmerkit.

– Kehnäsieni ilmaantuu yleensä seuraavana vuonna taas samaan metsään, niin kuin suurin osa sienistä. Se kasvaa havupuiden tai koivun kanssa, Biskop lisää.

Kun sieni on entuudestaan outo, tunnistaminen aloitetaan nostamalla sieni kokonaisena maasta hyppysiin. Sitten sitä tarkastellaan eri aistein. Jotkin lajit voi tunnistaa tuoksusta.

– Miten sieni reagoi kosketukseen?

Millaisesta metsästä se löytyi? Esimerkiksi kantarellia ja mustatorvisientä tapaa muun muassa lehtimetsissä, Biskop neuvoo.

Tunnistamatta jääneet sienet voi laittaa erilliseen paperipussiin ja jatkaa niiden tunnistamista kotona.

PUTSATAAN PULLASUDILLA Marttapiirin sieniretket ovat matalan kynnyksen

tapahtumia. Tarkoituksena on, että poimitaan vain tunnettuja syötäviä sieniä.

– Yhdellä reissulla ei kannata yrittää opetella kovin monta uutta lajia, toiminnanjohtaja Tuija Biskop sanoo.

Jalkineina kumisaappaat ovat hyvät. Mukaan tarvitaan myös kori tai vastaava, johon sieniä voi kerätä.

– Nyt mukanani on myös terävä juuresveitsi, koska sieniveitseni on päässyt tylsymään. Pullasudilla putsaan sieniä metsässä.

Biskop neuvoo ottamaan kuusimetsään mukaan myös liinan, jolla peitellä ja suojata herkullisia vaaleaorakkaita korissa.

Tuula Limnell harmittelee, että tatteja näkee usein teiden varsilla. Hän kokee, että niitä ei voi poimia liikenteen päästöjen vuoksi.

– Tatille tyypillinen kasvupaikka on mökkitien varrella, missä liikennettä on vähän. Sieltä voisin kerätäkin, Biskop toteaa.

ELÄMÄN ENSIMMÄISET Aloittelevat sienestäjät Helena Korkea-aho ja Arja Nyman tutkivat innolla kehnäsientä.

– Kangashaperoa kasvaa usein samoilla paikoilla kuin kehnäsientä. Kun kehnäsieni kasvaa, sen lakki laajenee ja menee ’kupille’. Jalkaa ei yleensä syödä. Kehnäsientä ei tarvitse esikäsitellä keittämällä. Sen ja suppilovahveron voi pilkkoa suoraan kylmälle pannulle ja kuu-

mentaa miedolla lämmöllä, jolloin vesi haihtuu niistä, Tuija Biskop kertoo.

Myös Saara Lahti löysi hyviä, isoja kehnäsieniä. Aiemmin hän ei ole niitä uskaltanut poimia, vaikka onkin sienestänyt ahkerasti.

– Kannattaa tutkia myös sieniä, joita toukka on hieman syönyt, sanoo Biskop. Niistäkin voi ottaa parhaat palat talteen.

Marjatta Pesola löysi elämänsä ensimmäiset kantarellit, vieläpä aika isot.

– Näitä ei voinut olla huomaamatta, löytäjä hehkuttaa.

Tuija Biskop raottaa sammalta, ja sieniä tulee esiin lisää. Apajalla on koloja, joten mättäälle on löytänyt muitakin sienestäjiä.

Kantarelleja on piilossa usein myös karikkeen ja lehtien alla lähellä koivua. Kantarellin eli keltavahveron tunnistaa kauttaaltaan keltaisesta väristä ja omintakeisesta, hyvästä tuoksusta. Apajien koordinaatit voi merkitä muistiin GPSpaikallistamisjärjestelmään.

Suuresta saaliista riittää ehkä säilöttävääkin. Tuija Biskop kuvailee kantarellia sitkeäksi, mutta tatteja ja kehnäsientä kiitollisiksi kuivattaviksi. Hän muistuttaa, että sieniä kuivattaessa lämpötila ei saa nousta yli 40 asteen. Kuivatut sienet säilytetään valolta suojassa.

Kehnäsienihän se siinä.

Tattikeitto (vas.) on jo tulilla. Maisteltavat sienet (oik.) on esikäsitelty ennen retkeä ja ne lämmitetään metsässä.

TUIJAN 5 VINKKIÄ SIENIMETSÄÄN

1. Avaa ”sienisilmäsi” heti.

2. Kerää ruokasieniä, jotka varmasti tunnistat.

3. Kerää vain sen verran, minkä jaksat esikäsitellä retken jälkeen vielä samana päivänä. Onko kotona tarvittaessa apuvoimia?

4. Ota eväät mukaan.

5. Hyvän suuntavaiston avulla et eksy. Jos arveluttaa, kulje entuudestaan tutuissa metsissä. Ota puhelin mukaan, jotta sinut voidaan tarvittaessa paikantaa.

IDEA YHDISTYKSELLE:

SIENIMAISTELU METSÄSSÄ –NÄIN SE TEHDÄÄN

» Maistelu eli tasting toteutetaan sieniretken yhteydessä metsässä.

» Suunnitelkaa maistelu hyvin: tehkää esimerkiksi lista tarvittavista tavaroista.

» Onnistuneen tastingin vetämiseen tarvitaan ainakin kaksi marttaa.

» Ihanteellinen ryhmäkoko on 8–12 henkilöä.

» Poimikaa maisteltavat sienet ja esikäsitelkää ne etukäteen.

» Ottakaa mukaan ainakin yksi sieni, jota et ole itsekään tottunut syömään.

» Ottakaa retkelle retkikeitin tai avotulipannu, jolla sieniä hieman lämmitetään ennen maistelua.

» Maustakaa sienet kevyesti suolalla, jotta maku irtoaa vielä paremmin.

» Maistattakaa osallistujilla 4–7 eri sientä, ryhmän koon mukaan.

» Maistetaan yhtä sientä kerrallaan.

» Ryhmitelkää sienet miedosta voimakkaaseen.

» Tarjotkaa sieniä maisteltavaksi kertakäyttölautaselta tai -kupista. Kirjoittakaa jokaisen astian pohjaan, mikä sieni on kyseessä. Jakakaa jokaiselle osallistujalle lusikka maistelua varten. Lopuksi käydään läpi, mitä sieniä maisteltiin.

» Maistelun päätteeksi nautitaan maastossa sieniruokaa, kuten sienikeittoa tai -patonkia. Leivottavat leivotaan etukäteen, keiton voi valmistaa paikan päällä.

» Neuvot antoivat Heidi Peltonen ja Tuija Biskop.

TATTIKEITTO

7–8 dl pilkottuja (herkku)tatteja tai

muita mietoja sieniä

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 rkl öljyä

4–5 dl vettä

1 kanaliemikuutio

rouhittua mustapippuria

200 g (yrtti)tuorejuustoa

1 nippu persiljaa hienonnettuna

2–3 rkl kahvijuomaa (tai 1 rkl soijakastiketta)

Pinnalle: leipäkrutonkeja

Laita pilkotut sienet kasariin ja kuumenna, kunnes suurin osa sienistä irtoavasta nesteestä on haihtunut. Kuori ja hienon-

na sipulit. Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulit ja kuullota muutama minuutti. Lisää joukkoon vesi, kanaliemikuutio ja mustapippuria maun mukaan. Annan keiton hautua 15–20 minuuttia. Lisää joukkoon tuorejuusto, persilja ja kahvitilkka (tai soijakastike). Kiehauta. Tarjoa keiton kanssa leipäkrutonkeja.

VINKKI

Keiton voi tehdä myös kuivatuista tateista. Niistä tulee keittoon voimakas sienen maku: Laita 2 dl kuivattuja tatteja likoamaan 2 dl:aan kylmää vettä noin puoleksi tunniksi. Hienonna lionneita sieniä, jos palat ovat isoja. Kuullota sipulit, lisää joukkoon sienet ja liotusvesi. Kiehauta ja lisää vesi, liemikuutio ja pippuri. Jatka valmistusta kuten tuoreista sienistä.

Heidi Peltonen annostelee keittoa.

Kupin pohjaan on merkitty, mikä maisteltava sieni on kyseessä.

Ruoka maistuu retken päätteeksi.

Katso lähelle

Maan antimia

Puutarhan sato tuottaa kiitollisuutta ja iloa.

TEKSTI JA KUVA RITVA TUOMI

Kaurasta SAA KAIKKEA

Muutakin kuin puuroa? Todellakin!

Kotimainen kaura on huikea raakaaine. Se on hyvää ja terveellistä, se on kuitupitoista, monikäyttöistä ja edullista.

Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä ja tarjonta kasvavat. Uusia kauratuotteita kehitellään, ja tuttujen suosikkien rinnalle tulee uusia mielenkiintoisia valmisteita ruoanlaittoon ja kuluttajien käden ulottuville.

Jauhoa, rouhetta, hiutaleita tai jyviä voi käyttää esimerkiksi leivontaan, kuorrutukseen ja aterian lisukkeeksi. Erilaiset maidon kaltaiset ja lusikoitavat kauravalmisteet sopivat kastikkeisiin, välipaloihin, jälkiruokiin, dippeihin...

Syömme Suomessa kauraa keskimäärin 10 kg henkeä kohti vuodessa. Kulutus on lähes kaksinkertaistunut vajaassa 10 vuodessa, mutta edelleen on varaa lisätä kauran käyttöä päivän eri aterioilla.

Laajenna siis näkymääsi puurokattilaa pidemmälle. Kokeile uusia tuotteita ja ohjeita rohkeasti ja ylläty iloisesti.

RUOKAOHJEET KATI POHJA TYÖRYHMÄ EMMI TUOVINEN & MAIJA SOLJANLAHTI // KUVAT LAURA RIIHELÄ OHJEET ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ FAZERIN KANSSA.

HYVÄ TIETÄÄ

• Kaurassa on enemmän proteiinia ja rasvaa kuin vehnässä, ohrassa tai rukiissa.

• Kaura sisältää suojaravintoaineita, kuten magnesiumia, sinkkiä ja seleeniä.

TIETOA TUOTTEISTA:

• Kasvispihvien, kalapuikkojen, marjavuokakakun ja porkkanapallojen ohjeissa on mukana kaurajauhe. Tuote, jota on käytetty ruokien valmistuksessa, on Fazer Alku korkeakuituinen voimakaurajauhe.

• Sipulikastikkeeseen on käytetty Fazer Aito Kauraruokaa. Se on kerman kaltainen kasvirasvavalmiste, jota käytetään ruokakerman tapaan.

Sadonkorjuusalaatti

MARJAVUOKAKAKKU (8

annosta)

150 g voita tai margariinia

3 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoa

0,5 dl kaurahiutaleita

1,5 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

2 dl kreikkalaistyylistä kauragurttia

200 g sesongin tuoreita marjoja tai pakastemarjoja (esim. puolukka, mustikka, vadelma)

0,5 dl kaurajauhetta

Vuoan voiteluun:

1 tl rypsiöljyä

Lisäksi:

1 prk (2,5 dl) kauravispiä tai kauravaniljakastiketta

1. Voitele öljyllä noin 20 × 30 cm:n kokoinen uunivuoka.

2. Sulata ja jäähdytä rasva. Sekoita munat joukkoon yksitellen.

3. Yhdistä kuivat aineet keskenään lukuun ottamatta kaurajauhetta ja kääntele rasva-munaseokseen. Sekoita joukkoon myös kauragurtti.

4. Pyöräytä jäiset marjat kaurajauheessa, sekoita taikinan joukkoon ja kumoa vuokaan. Tasoita pinta.

5. Paista kakkua 175-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Tarkista kypsyys cocktailtikulla.

6. Anna jäähtyä ennen tarjoamista. Tarjoa vaahdotettua kauravispiä tai kauravaniljakastiketta kakun kanssa.

Vinkki

Voit käyttää kauragurtin tilalla maustamatonta jogurttia.

SADONKORJUUSALAATTI (4 annosta)

3 dl ruokakauraa

3 porkkanaa

2 palsternakkaa

1 pieni kesäkurpitsa

10 kirsikkatomaattia

3–4 lehtikaalinlehteä

2 viipaletta kauraleipää

0,5 dl öljyä

Kastike:

1 rkl hunajaa

1 rkl sitruunanmehua

2 rkl rypsiöljyä

0,5 tl suolaa ripaus mustapippuria

Lisäksi: basilikaa

1. Keitä ruokakaura kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Pese porkkanat ja palsternakat. Keitä niitä toisessa kattilassa, suolalla maustetussa vedessä, noin 5 minuuttia.

2. Valuta kypsä ruokakaura, huuhtele kylmällä vedellä ja pane sivuun odottamaan. Valuta ja jäähdytä porkkanat ja palsternakat.

3. Kuori keitetyt juurekset tarvittaessa. Kuutioi juurekset ja kesäkurpitsa, puolita tomaatit. Poista tarvittaessa lehtikaaleista kova ruoti ja leikkaa lehdet suikaleiksi.

4. Kuutioi leivät. Kuumenna öljy pannulla ja paahda paloiteltuja kasviksia, kunnes ne ovat saaneet aavistuksen väriä. Siirrä sivuun jäähtymään. Lisää pannulle tarvittaessa öljyä ja paahda leipäkuutioihin kaunis väri.

5. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kumoa kastike ruokakauran joukkoon salaattikulhoon ja sekoita huolellisesti. Lisää jäähtyneet kasvikset. Sekoita. Viimeistele salaatti leipäkrutongeilla ja tuoreella basilikalla.

SALAATTI SOPII

• kevyeksi lounaaksi

• aterian alkupalaksi

• liha- ja kalaruoan lisukkeeksi.

KÄTEVÄÄ!

Yhden vuoan ruoassa kaura ja broilerit kypsyvät samassa astiassa. Kauraa ei tarvitse keittää erikseen.

BROILERI-KAURAVUOKA (4 annosta)

1 pkt (n. 800 g) broilerinkoipia (maustamaton)

2 rkl rypsiöljyä

1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

0,5 tl curryjauhetta

0,5 tl paprikajauhetta

4 dl ruokakauraa

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 pkt (200 g) kirsikkatomaatteja

1 ps (300 g) pakastekasviksia tai tuoreita kasviksia (esim. porkkanaa, kesäkurpitsaa)

5 dl vettä

1 kanaliemikuutio

1 tlk (400 g) tomaattimurskaa

1. Kuivaa broilerinkoivet. Sekoita öljyyn mausteet ja hiero seos lihojen pintaan.

2. Levitä ruokakaura laakean uunivuoan pohjalle tasaisesti. Kuori ja hienonna sipulit. Pese ja puolita tomaatit.

3. Kiehauta vesi ja liemikuutio. Lisää tomaattimurska ja hienonnetut sipulit. Kaada liemi ruokakauran päälle. Jaa tomaatinpuolikkaat päälle ja nosta päällimmäiseksi broilerit.

4. Peitä vuoka foliolla ja laita 200-asteiseen uuniin. Poista folio 20 minuutin kuluttua ja jatka kypsentämistä vielä noin 30 minuuttia. Tarkista kauran ja lihan kypsyys ennen tarjoamista.

5. Tarjoa vuoan kanssa salaattia.

Muuntele

Voit käyttää ruokaan myös broilerin koipireisiä. Pidennä kypsymisaikaa tällöin 15 minuutilla. Ruoan voi tehdä myös marinoiduista koivista tai koipireisistä. Niihin ei tarvitse lisätä mausteöljyä.

Broileri-kauravuoka

Kauraiset kalapuikot ja sipulikastike

KAURAISET UUNIJUUREKSET (noin 4 annosta)

300 g palsternakkaa

300 g porkkanaa

2 rkl rypsiöljyä

0,5 pkt (à 120 g) suolaisia kauralastuja (esim. kermaviili-paprika)

1. Pese ja kuori juurekset. Leikkaa ne pitkittäin 2–4 osaan. Nosta kulhoon ja sekoita joukkoon öljy.

2. Hienonna kauralastut jauheeksi esimerkiksi tehosekoittimessa ja kumoa jauhe kulhoon. Pyörittele juurespalat jauheessa ja nosta leivinpaperin päälle uunipellille.

3. Paahda 200-asteisen uunin keskitasolla 25–30 minuuttia. Tarkista kypsyys.

KAURAISET KALAPUIKOT JA SIPULIKASTIKE (4 annosta)

600 g ruodotonta kirjolohifileetä 0,5 tl suolaa 0,5 dl kaurajauhetta

Sipulikastike

1 sipuli

1 tl margariinia

1 tlk (2,5 dl) kauraruokaa, sipulinmakuinen

1 maustemitallinen suolaa

1 maustemitallinen mustapippuria

1. Leikkaa lohi nahattomiksi puikoiksi. Suolaa miedosti ja anna maustua noin 20 minuuttia.

2. Pyörittele kalapuikot kaurajauheessa ja nosta leivinpaperin päälle pellille. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

3. Valmista kastike: Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna rasva pannulla ja kuullota sipulia sekoitellen. Lisää sipulinmakuinen kauraruoka ja anna kiehua kokoon hetken.

4. Tarjoa kalan ja kastikkeen kanssa perunoita ja salaattia.

Vinkki x 2

Voit käyttää leivitykseen myös:

• kauraleseitä

• kauraisia maissikakkuja jauhettuna

FETATAHNA

1 pkt (200 g) fetajuustoa

1 dl kreikkalaistyylistä kauragurttia

2 tl kuivattua timjamia 0,5 tl mustapippuria

Lisäksi: tomaattia kurkkua salaatinlehtiä

1. Murustele feta kulhoon. Lisää kauragurtti ja mausteet. Sekoita tahnaksi haarukalla tai sähkövatkaimella.

2. Tarjoa fetatahnaa porkkanalettujen kanssa. Lisää lautaselle myös kurkkua, tomaattia ja salaatinlehtiä.

Porkkanaletut ja fetatahna

PORKKANALETUT (4–5 annosta)

5 dl (500 g) porkkanasosetta

2 kananmunaa

5 dl kaurajuomaa

2 dl kaurajauhoa

1,5 dl vehnäjauhoa

0,5 tl suolaa

0,5 dl juoksevaa margariinia (1 rkl sokeria)

Paistamiseen: voita tai margariinia

1. Sekoita kulhossa porkkanasose ja munat. Lisää kaurajuoma ja kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi rasva ja sekoita. Jos tarjoat letut makeiden täytteiden kanssa, lisää myös sokeri.

2. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia.

3. Sulata rasvaa lettupannulla ja jaa jokaiseen koloon taikinaa. Paista lettuja keskilämmöllä, kunnes alapinta on sopivasti ruskistunut. Käännä ja paista toinen puoli samoin.

KAURAISET KASVISPIHVIT (noin 13 kpl)

2 dl kaurahiutaleita

1,5 dl kaurapuurorouhetta (Alku Rouheampi kaurapuuro)

0,5 dl kauraleseitä

0,5 dl kaurajauhetta

2 dl vettä

3 dl kasvissosetta (esim. porkkana, palsternakka, punajuuri tai parsakaali; omatekoista tai kaupan valmista sosetta)

1 sipuli

1 kananmuna

2 tl metsäsienijauhetta *

TAI 1 tl currya ja 1 tl paprikajauhetta

0,5 tl suolaa

1 maustemitallinen mustapippuria

Paistamiseen: voita tai margariinia

1. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon vesi sekä kasvissose. Anna turvota noin 15 minuuttia.

2. Viljatuotteiden turvotessa kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulisilppu rasvassa pannulla.

3. Lisää vilja-kasvisseokseen sipulit, kananmuna, metsäsienijauhe (tai curry ja paprikajauhe) ja mausteet. Anna turvota vielä noin 10 minuuttia

4. Kuumenna lettupannun koloissa rasvaa. Lusikoi koloihin pihviseosta ja tasoita pinnat. Paista pihvejä keskilämmöllä, jotta ne ennättävät kypsyä sisältä. Paista noin 5 minuuttia, käännä pihvi ja jatka paistamista vielä 5 minuuttia.

5. Tarjoa pihvit kauratsatsikin, perunoiden ja salaatin kanssa.

Muuntele

Pihvit sopivat myös hampurilaisiin.

Vinkki

* Metsäsienijauhe tehdään kuivatuista, käyttövalmiista sienistä, kuten herkkutateista tai sikurirouskuista. Jauheen voi pihveissä korvata mausteseoksella, jossa on 1 tl currya ja 1 tl paprikajauhetta. Kauratsatsikista voi sienijauheen jättää pois.

KAURATSATSIKI

1 (noin 150 g) kesäkurpitsa tai kurkku puoli purkkia (à 400 g) kreikkalaistyylistä kauragurttia

1 pieni valkosipulinkynsi

1 tl metsäsienijauhetta (esim. herkkutatti tai sikurirousku)

0,25 tl suolaa

Pese kesäkurpitsa tai kurkku ja raasta se. Purista raasteesta ylimääräinen neste pois. Sekoita kaikki tsatsikin ainekset keskenään. Nosta jääkaappiin tekeytymään pihvinpaiston ajaksi.

Kauraiset kasvispihvit ja kauratsatsiki

PORKKANAPALLOT (noin 20 kpl)

1 porkkana

1,5 dl saksanpähkinöitä

1 dl kaurahiutaleita

1 dl kauraleseitä

1 dl rusinoita

2 rkl omenahilloa

1 rkl kookosöljyä

0,5 tl kanelia

Lisäksi:

0,5 dl kauraleseitä tai kaurajauhetta

1. Pese ja kuori porkkana. Raasta hienoksi raasteeksi.

2. Mittaa kaikki ainekset monitoimikoneen leikkuuterällä varustettuun kulhoon ja anna koneen käydä, kunnes seos on tasaista. Voit jättää massaan hieman purutuntumaa.

3. Jaa seos noin 20 osaan ja muotoile palloiksi. Pyöräytä ne kaurajauheessa tai -leseissä. Säilytä pallot jääkaapissa.

Huomaa

Porkkanapallojen massa voi olla liian raskas tehosekoittimelle. Paras väline hienontamiseen on monitoimikoneen leikkuuterä.

MANSIKKAISET RAAKAPATUKAT (noin 15 kpl)

1 ps (250 g) kotimaisia pakastemansikoita

6 dl kaurahiutaleita

1 dl kookoshiutaleita

0,5 dl hunajaa

1. Ota mansikat huoneenlämpöön sulamaan.

2. Kun mansikat ovat sulaneet, laita kaikki ainekset monitoimikoneen leikkuuterällä varustettuun kulhoon tai käytä sauva- tai tehosekoitinta. Käytä mansikat nesteineen. Soseuta tasaiseksi. Taikinan tulee olla kiinteää tahnaa.

3. Muotoile käsin taikinasta 15 patukkaa.

Vink Vink

• Patukat säilyvät suljetussa astiassa jääkaapissa noin viikon.

• Kookoshiutaleita voi käyttää myös myslipatukoihin.

• Kokeile mansikoiden tilalla myös muita marjoja.

Porkkanapallot ja mansikkaiset raakapatukat

ELÄMÄNLAATUA RUOAN ÄÄRELLÄ

SATU JYVÄKORPI // KUVITUS MIRVA MALMGREN (HENKILÖKUVA SATU JYVÄKORPI)

Martat ovat mukana Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden -kampanjassa, jonka tavoitteena on saada ikäihmiset yhteisen aterioinnin ja ravitsemustiedon pariin.

Pitkä korona-aika koetteli ikäihmisiä monin tavoin, joten kampanja, joka kannustaa aterioimaan yhdessä, on nyt erityisen tarpeen. Pandemian aikana yhteiset ruokailut esimerkiksi palvelukeskusravintoloissa laitettiin tauolle. Myös ikääntyneiden harrastustoiminta ja liikuntaryhmät lopetettiin. Ikäihmiset joutuivat eristyksiin koteihinsa. Yksinäisyys lisääntyi, ja koronarajoitusten poistuttuakin moni jätti palaamatta entisiin harrastuksiinsa. Pitkä aika kotona heikensi toimintakykyä, jos vähäinenkin liikunta ja asiointi jäi pois arjesta. Samalla monen kotona asuvan ikäihmisen ravitsemus huononi.

Yksin asuvat ajattelevat usein, etteivät jaksa laittaa ruokaa vain itselleen. Erityisesti yksin asuvilla miehillä voi olla puutteelliset ruoanvalmistustaidot. Monipuoliset ateriat saatetaan korvata ravitsemuksen kannalta epäedullisesti napostelulla ja kahvin kera syödyillä leivillä, pullalla ja sokerikorpuilla.

Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden -kampanjalla pyritään tavoittamaan kotiin jääneet ikäihmiset ja saamaan heidät uudelleen liikkeelle, virkistymään ja kanssaihmisten pariin, yhdessä syömään ja ravitsemusasioiden äärelle.

KOKOONNUTAAN PORUKALLA

Järvenpään eläkeläisneuvosto on jo ilmoittautunut mukaan kampanjaan. Neuvoston puheenjohtaja Liisa Majanen on aiheesta innoissaan.

– Haluaisin ihmisten heräävän siihen, että ruokailu on nautinnollinen, sosiaalinen tapahtuma. Olisi hienoa, että ihmiset etsisivät itselleen lounasruokakaverin tai -porukan, jonka kanssa kokoonnuttaisiin ruoan ympärille.

Majasen mielestä tämä madaltaisi kynnystä kutsua vuorotellen kavereita syömään kotiin. Ystävät voisivat tehdä ruokaa toisilleen vastavuoroisesti. Tämä vähentäisi yksinäisyyttä ja lisäisi elämänlaatua.

– Ruokaa voi valmistaa edullisesti käyttämällä sesongin kasviksia, tai voi mennä yhdessä ulos syömään säännöllisin väliajoin, vaikka kerran kuussa. Tärkeintä on, ettei jäädä yksin kotiin neljän seinän sisälle.

Majanen luettelee hyväksi kokemiaan vinkkejä omalta kotipaikkakunnaltaan:

– Järvenpäässä on useita lounaspaikkoja, joista eläkeläiset saavat lounasta alennettuun hintaan. Lisäksi kaupungin omissa ravintoloissa tarjotaan lounasta edulliseen eläkeläishintaan. Itse käyn kerran kuussa entisten työkavereiden kanssa syömässä. Eläkeläisneuvostossa pyrimme lisäämään yhteistyötä eri ruokapaikkojen kanssa kaupungin sisällä.

Järvenpään eläkeläisneuvosto on ollut mukana järjestämässä monenlaista toimintaa ikääntyneille. Liisa Majanen on huomannut, että erityisesti ruoka, ravitsemus ja yhdessä syöminen kiinnostavat ikääntyneitä.

– Olemme toteuttaneet muun muassa keittopäivän, jossa sai parilla eurolla broilerikeittoa ja itsepaistettua tuoretta leipää. Ruokailuun osallistui noin 60 yhdistyksen jäsentä. Nyt suunnittelemme uutta keittopäivää isänpäiväksi.

Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden -kampanjalta eläkeläisneuvosto toivoo erityisesti uusia toteuttamiskelpoisia ideoita.

Lokakuussa Järvenpäässä vietetään Ikäkuuta osana valtakunnallista Vanhustenviikkoa.

– Ikäkuuhun sopisi hyvin myös ravitsemustietoa ja yhdessä syömistä. Teemme yhteistyötä Järvenpään toimintakeskuksen kanssa, joten tieto tapahtumista leviää tehokkaasti kohderyhmälle. Eläkeläisneuvostojen järjestöjäsenet tiedottavat tapahtumista omille jäsenilleen ja ilmoittelemme myös Facebookissa, Liisa Majanen kertoo.

INFO

» Martat ovat mukana toteuttamassa kampanjaa Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden.

» Teemat ovat sadonkorjuu, ruokailo ja kestävät valinnat ruokailussa.

» Yhteistyökumppaneina mm. Maaja kotitalousnaiset, Omaishoitajat ry, eläkeläisjärjestöjä, kuntien vanhusneuvostoja. Kumppanit toteuttavat kampanjaa paikallisesti.

» Kampanja on osa kansalliseen ikäohjelmaan kuuluvaa hanketta Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus käytäntöön. Hankkeen järjestää Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuosina 2021–2023.

www.ruokavirasto.fi/vireytta-seniorivuosiin

KÄYDÄÄN PÖYTÄÄN!

» Hyvä ruoka, kaunis kattaus ja mukava seura herättävät ruokahalun.

» Jaettu ruokahetki tuottaa mielihyvää ja elämänlaatua.

» Aterian ääressä jaetaan kuulumisia; sekä ilon että huolen aiheita.

» Yhdessä syöminen virkistää ja auttaa ikäihmistä jaksamaan kotona entistä pidempään.

» Ruoka yhdistää eri sukupolvia ja tuo arkeen ruokailoa puolin ja toisin.

» Ruokakokemusten jakaminen eri ikäpolvien kesken on arvokasta.

TOISILLEEN VASTAVUOROISESTI.

– Ruokaa voi valmistaa edullisesti käyttämällä sesongin kasviksia, sanoo Liiisa Majanen, Järvenpään eläkeläisneuvoston puheenjohtaja.

Eläkeläisneuvosto on toteuttanut muun muassa keittopäivän, jossa aterian sai parilla eurolla.

TÄRKEINTÄ ON, ETTEI JÄÄDÄ

YKSIN KOTIIN NELJÄN SEINÄN SISÄLLE.

TEHDÄÄNKÖ YHDESSÄ?

SYKSYINEN SADONKORJUUKEITTO (kahdelle)

5–6 keskikokoista porkkanaa

4 perunaa

1 valkosipulinkynsi

kasvisliemikuutio (tai vastaava määrä fondia)

8 dl vettä

100 g punaisia linssejä

1 kotimainen omena

(loraus maitoa tai kasvijuomaa)

1 rkl valkoviinietikkaa

mustapippuria

1. Kuori ja pilko kasvikset. Huuhtele ja valuta linssit.

2. Laita kattilaan vesi, liemikuutio, linssit ja pilkotut kasvikset.

3. Keitä, kunnes kasvikset ja linssit ovat pehmeitä. Lohko joukkoon omena. Soseuta samettiseksi keitoksi.

4. Ohenna tarvittaessa maidolla tai kasvijuomalla.

5. Mausta keitto valkoviinietikalla ja mustapippurilla. Tarjoa keiton kanssa tuoretta leipää.

MIKÄS SIENI TÄMÄ ON?

Suomen Ladun julkaisema

Sieniäppi tuo yli 200 kotimaista

sienilajia älypuhelimen ruudulle.

Mättäällä kasvaa herkullisen näköinen sieni, mutta onko se syötävä?

Sienitunnistuksen tukena voi nyt käyttää kotimaista sovellusta. Suomen Ladun kehittämä Sieniäppi tunnistaa yli 200 suomalaista sienilajia. Koneäly vertaa käyttäjän ottamaa kuvaa tausta-aineistoon ja kertoo, mikä sieni on kyseessä.

Kuvatunnistusta tukevat palkitun sieniasiantuntijan, biologi Lasse Kososen, artikkelit ja sienikuvat.

Pelkän kuvatunnistuksen tuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti, muistuttaa Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen

– Suosittelemme aina lukemaan artikkelin sienestä ja tunnistamaan vasta sen jälkeen, mistä lajista on kyse. Kososen artikkeleissa on oikeaa ja tarkistettua tietoa Suomen sienistä, niiden syötävyydestä, käsittelystä ja säilönnästä.

KOTIMAISUUDESTA ON ETUA Sovelluskaupoissa on jo pitkään ollut tarjolla erilaisia ulkomaisia välineitä sienien tunnistukseen. Kotimaisen sovelluksen etuna on, että se tunnistaa juuri suomalaiset sienet, ja että artikkelit on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä.

Kotimaisuutensa ja Kososen artikkelien ansiosta Sieniäppi soveltuu hienosti myös uusien lajien opetteluun.

– Käyttäjä voi kerätä pisteitä tunnistamalla uusia lajeja. Tämä nostaa käyttäjän ikään kuin korkeammalle tasolle. Tulevaisuudessa omaa tasoaan voi verrata muiden käyttäjien tasoihin, jolloin sovellukseen saadaan myös pelillinen ominaisuus, Könönen kertoo.

Sovellusta kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi sen tunnistamaa lajimäärää kasvatetaan vuosittain. Myös lajitunnistus kehittyy ajan myötä.

– Koneäly käy läpi käyttäjien lähettämät kuvat, ja asiantuntijamme tarkistaa, onko koneäly tulkinnut kuvat oikein, Könönen kertoo.

PARHAAT PAIKAT MUISTIIN Harmittaako, kun viime vuoden parhaan herkkutattipaikan sijainti on unohtunut? Sieniäppiin voi merkitä omia karttahavaintoja ja muistiinpanoja, joiden ansiosta sama apaja löytyy jatkossa kartalta.

Sienipaikan sijainti näkyy vain käyttäjän omalla ruudulla, joten salaiset kätköt eivät paljastu muille.

Sieniäppiä voi kokeilla viikon ajan ilmaiseksi. Sen jälkeen sovellus lakkaa toimimasta, ja käyttäjä voi ostaa sovelluksen puhelimeensa 9,90 euron vuosihintaan. Maksu ei siis mene tililtä automaattisesti kokeilujakson päätyttyä.

INFO

Sieniäpin kehittänyt Suomen Latu on liikuttamiseen keskittynyt ulkoilujärjestö, jonka edistää vastuullista, ympärivuotista ulkoilua. Sieniäpillä järjestö haluaa tukea sienestäjien harrastusta.

MERJA

tai -salaattia ilman rouskuja!

Oletko kuullut puhuttavan ”maitosienistä”? Sillä tarkoitetaan rouskuja. Kutsumanimi on kätevä, koska se sisältää selkeän tunnistusohjeen: maitiaisnesteen.

Samaan ominaisuuteen viittaa rouskujen tieteellinen sukunimi Lactarius: kreikan sana lac tarkoittaa maitoa. Rouskut on nykyisin jaettu kahteen sukuun, joissa molemmissa on viittaus maitoon: Lactarius ja Lactifluus

Sana "rousku" on todennäköisesti slaavilaista alkuperää ja merkitsee punaista sientä. Samaa alkuperää on myös saksan leppärouskua tarkoittava sana Reizker, ruotsin riska ja viron riisikas

Monissa muissa kielissä viitataan taas maitoon. Esimerkiksi englanniksi rousku on milkcap

Rousku-nimi jäljittelee rouskaa-verbin äänneasua. Rouskaa-sanaa tavataan ainakin aunuksenkarjalan ja vepsän kielissä. Lumihanki rouskaa kulkiessa; myös syödä rouskutetaan ja hampaat rouskuvat. Ilmeisesti rouskujen ja rouskaamisen välillä on havaittu yhteys: katkaistaessa tai muserrettaessa sieni rouskahtaa.

UUSIA LAJEJA LÖYTYY Suomessa tunnettujen rouskulajien määrä on sadan vuoden aikana noussut melkoisesti. Suomen sienitieteen isä Petter Karsten luetteli 32 lajia vuonna 1879, ja sienten hyötykäytön edelläkävijä, professori Toivo Rautavaara , 45 lajia vuonna 1947. Mauri Korhonen luettelee 65 lajia kirjassaan Suomen rouskut, joka ilmestyi 1984.

Aivan viime vuosinakin on Suomesta löydetty uusia rouskulajeja, kuten patinaleppärousku ja kalvasrousku Turusta sekä lehtikuusen seuralainen hehkurousku Punkaharjulta ja Kiteeltä. Tällä hetkellä meillä tunnetaan 77 rouskulajia.

NESTE PARAS TUNTOMERKKI Rouskujen tunnusomaisin piirre on erityisten maitiaisrihmojen tuottama maitiaisneste, ”maito”. Sientä murrettaessa maitiaisrihma katkeaa ja neste tursuaa esiin. Ikääntyneistä, kuivuneista tai paleltuneista lakeista ei aina tule nestettä.

Maitiaisneste on useimmiten valkoista, muutamilla lajeilla oranssinpunaista ja lakritsirouskulla vesikirkasta. Joutuessaan yhteyteen ilman hapen kanssa neste värjäytyy keltaiseksi, punertavaksi, harmaaksi tai vihertäväksi. Joillakin lajeilla itse neste ei värjäydy, mutta neste värjää maltoa esimerkiksi violetiksi, ruskeaksi tai punertavaksi.

Rouskut ovat yleensä melko paksumaltoisia sieniä. Lakit ovat harvoin kirkasvärisiä; useimmiten ne ovat valkoisia, keltaisia, harmaita tai erisävyisen ruskeita. Monien rouskulajien lakissa on vyöhykkeitä tai täpliä. Lakin reunassa voi olla karvaisuutta. Itiöpöly on valkoista tai kellertävää. Jalka murtuu helposti ja voi olla ontto tai täyteinen.

Tuoksu on yleensä miedon sienimäinen ”rouskun tuoksu”. Palsamirouskussa on tunnusomainen kookoksen tuoksu ja lutikka- sekä tammenrouskuissa metsäluteen tuoksu. Kultarousku tuoksuu silliltä.

Rouskujen maku on kirpeä tai mie-

to. Kirpeitä on hieman enemmän kuin mietoja.

Rouskut eivät yleensä ole kovin toukkaisia, ja tämä parantaa niiden käyttökelpoisuutta. Ehkä maitiaisneste estää toukkaantumista. Esimerkiksi runsasnesteiset keltarousku ja kultarousku ovat hyvin harvoin toukkaisia. Niukkanesteisten leppärouskujen ryhmässä runsas toukkaisuus puolestaan rajoittaa sienten käyttöä.

ISÄNTÄPUIDEN SEURASSA Rouskut muodostavat puiden kanssa sienijuurta, mykorritsaa. Eri metsäpuiden yhteydessä kasvaa omia rouskulajejaan, mutta monet lajit voivat kasvaa myös useiden puulajien kanssa. Kangasrousku kasvaa männyn ja koivun seurassa, mahdollisesti kuusenkin. Karvarousku ja sen lähilajit ovat puolestaan orjallisesti koivulajien seuralaisia.

Yleisimmät rouskujen isäntäpuut ovat kuusi, koivu ja mänty. Haavan kanssa kasvaa vain kolme lajia: rusonurmirousku, punatäplärousku ja lehtovyörousku. Rouskut kasvavat yleensä yksittäin tai hajanaisina ryhminä isäntäpuittensa läheisyydessä. Monet lajit ovat runsassatoisia. Kymmenkunta vuotta vanha kuusitaimikko voi olla täynnä kuusenleppärouskuja, mäntykangas kangasrouskuja tai kangaspalsamirouskuja ja koivikko karvarouskuja. Monet rouskulajit eivät kuitenkaan tuota kovin runsasta satoa, vaan niitä tapaa lähinnä pieninä ryhminä.

Ei sienikastiketta

Monelle sienestäjälle rousku on se ainoa oikea valinta. Rouskut on helppo tunnistaa, ja hyvänä syksynä sadot voivat olla suuria.

RAKKAUDESTA LAJIIN

NÄIN KÄSITTELET JA KÄYTÄT

» Kirpeitä rouskuja keitetään suosituksen mukaan 5–10 minuuttia ennen käyttöä. Polttavan kirpeästä lehtorouskusta ei tosin saa mietoa keittämälläkään. Miedot tai hieman kirpeät rouskut voi paistaa sellaisenaan pannulla.

» Rouskut ovat hyviä kastike- ja salaattisieniä. Mietoja rouskuja voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Erityisen suosittuja ovat karvarousku (”karvalaukku”) ja haaparousku (”haapasieni”). Molempia on kerätty vuosittain suuria määriä suolattavaksi ja keitettäväksi. Myös voimakkaan makuinen sikurirousku on monikäyttöinen.

OPETTELE TUNNISTAMAAN:

HAAPAROUSKU

Haaparousku kuuluu erottamattomasti sienisalaattiin. Nimi on huono, sillä sienellä ei ole mitään tekemistä haapapuun kanssa. Joku on vain keksinyt, että lakin väri muistuttaa haavan kuorta. Nimi on yli sata vuotta vanha eikä sitä voi muuttaa. Väri ei edes erityisemmin muistuta haavan kuorta; lakin pinta on harmaansininen tai vaaleanruskea. Lakissa on usein tummia täpliä, kuin sormen painalluksia. Jalka on kellanvalkoinen, sukkulamainen ja ontto.

Lähilaji kalvashaaparousku on usein isompi, lakki teräväreunainen ja vaaleanruskea, paksulimainen. Jalka on tasapaksu ja ohut lakin leveyteen verrattuna. Se on yhtä kelpo ruokasieneksi kuin haaparouskukin.

Nurmirousku mainitaan usein näköislajiksi. Sen lakki on kuitenkin kuiva, usein selvästi vyöhykkeinen ja jalka useimmiten täyteinen. Nurmirousku on kulttuurisieni, joka kasvaa puistoissa, polkujen varsilla ja metsänreunoissa, kun taas haaparousku on selkeä metsäsieni. Nurmirouskua ei ole juuri arvostettu ruokasienenä, mutta hiljattain järjestetyssä makutestissä se voitti haaparouskun!

Kolmas suosittu salaattisieni on kangasrousku (”kangassieni”), jonka piparkakunruskeat, keskikokoiset lakit koristavat mäntykankaita parhaaseen sieniaikaan. Se on hyvin kirpeä, joten se on syytä keittää. Siitä voi tehdä monien suosimaa etikkapikkelsiä.

SIKURIROUSKU

Ruskeita rouskuja on lukuisia lajeja. Monet niistä sivuutetaan yleensä metsässä tai kerätään sekasieniin, mutta voimakkaan tuoksuinen sikurirousku on herättänyt 2000-luvulla sienestäjien huomion. Tämä kuusikoiden laji kasvaa melko yleisenä mutta ei erityisen runsassatoisena Oulun seudulle asti.

Sieni on keskikokoinen ja tummanruskea. Jalka on hyvin tumma, hieman violetinsävyinen. Valkoinen maitiaisneste on runsasta ja pulppuaa myös lakin päältä, jos siihen vetää viillon. Maku on täysin mieto. Voimakkaan sikurimainen tuoksu muistuttaa currymaustetta. Sikurirousku on osoittautunut monipuoliseksi ruokasieneksi.

SHUTTERSTOCK

Haaparousku

Kalvashaaparousku

Nurmirousku

Sikurirousku

Kangasrousku

LEPPÄROUSKU

Leppärouskut ovat mietoina sieninä monen suosikkeja. Ne on helppo tuntea porkkananpunaisista heltoista ja niukasta, oranssista maitisnesteestä.

Männynleppärouskua pidetään herkullisena. Tieteellinen nimikin sen kertoo: Lactarius deliciosus – herkullinen. Sieni kasvaa mäntyjen seurassa. Leppä-nimi tulee porkkananpunaisesta väristä: lepän katkaisupinta muuttuu porkkananpunaiseksi, ja vanhan kansan kielessä leppä tarkoittaa verta.

Kuusenleppärousku on runsas kuusikkolaji. Lakissa on vihreää väriä. Jalka on kuoppatäplätön, kun taas männynleppärouskulla jalassa on selviä kuoppatäpliä. Leppärouskuilla on yksi hätkähdyttävä mutta vaaraton ominaisuus: niiden runsas syöminen voi värjätä virtsan punaiseksi.

MUSTAROUSKU

Voiko mustarouskua syödä? Tämä on yleisimpiä kysymyksiä sienineuvontapisteillä.

Mustarousku on ollut suomalaisten suosikkeja, ja monen mielestä paras sienisalaattisieni. Laboratoriokokeissa 1980-luvulla todettiin kuitenkin, että mustarouskusta tehty ”sienimehu” on mutageenistä eli mutaatioita aiheuttavaa, ja että mutageeninen aktiivisuus on kolmin–nelinkertainen toisiin tutkittuihin rouskuihin verrattuna. Ryöppäyskokeissa havaittiin rouskujen mutageenisen aktiivisuuden uuttuvan suurimmaksi osaksi keitinveteen, mutta mustarouskuissa sitä jäi sieneen. Eräiden tietojen mukaan mustarousku voisi olla myös syöpää aiheuttava, karsinogeeninen.

Mustarouskun mainetta ryhdyttiin palauttamaan 2000-luvun alussa. Lajin ystäville tuli lohduttavana tietona, että sieni on syötävä. Sitä suositellaan keitettävän 10 minuuttia, jotta mutageenisyys uuttuu keitinveteen mahdollisimman hyvin.

NOKIROUSKU

Nokirousku on jäänyt vähälle huomiolle parhaiden rouskujen joukossa. Syynä lienee se, että sieni on harvinainen, eikä sitä löydä yleensä muutamaa lakkia enempää. Nokirousku kasvaa rehevissä kuusikoissa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Sientä on kutsuttu rouskujen kaunottareksi, onhan sillä mustanruskea samettipintainen lakki, punertavanvalkoiset heltat ja lakin värinen hoikka jalka, joka on latvastaan ryppyinen. Maku on täysin mieto. Nokirouskun voi valmistaa kuten muutkin miedot rouskut.

Mustarousku

Nokirousku

Leppärousku

Kultarousku

KULTAROUSKU

Kultarouskun löytäminen ilahduttaa aina. Sitä kasvaa etelästä Pohjois-Karjalaan asti ja erityisesti Turun seudulla melko runsaasti. Se on isokokoinen, kauniin kuparinruskea, syvään suppilomainen, todella paksumaltoinen. Valkoista, tahmeaa maitiaisnestettä valuu virtanaan värjäten mallon ruskeaksi. Tuoksu on voimakkaan sillimäinen tai äyriäismäinen. Kultarouskua löytää harvoin enempää kuin muutaman lakin kerrallaan, mutta niistäkin saa oivan aterian. Kultarousku säilyy jääkaapissa käyttökelpoisena päiväkausia. Maku on voimakas ja malto al dente, hampaissa tuntuvaa. Siitä voi valmistaa vaikka makaroni-kultarouskulaatikon.

KARVAROUSKU

Karvarouskun lakin reunoja verhoavat karvat ja lakin selvävyöhykkeisyys tekevät siitä hyvin luonteenomaisen näköisen. Suomen ensimmäisessä sienikirjassa Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään sieniä (1863) kuvattiin karvarouskua seuraavasti:

Ryöppääminen (”lyöppääminen”), kiehauttaminen, on tunnettu rouskujen käsittelyssä pitkään. Nykyisin tosin puhutaan keittämisestä.

SE AINOA MYRKYLLINEN: LAKRITSIROUSKU

Lakritsirousku on isokokoinen, vaaleanruskea sieni. Sen maitiaisneste on muista rouskuista poiketen vesikirkasta. Sieni on aiheuttanut muutamia lieviä myrkytyksiä. Melko varmaan sitä on kerätty sekasieniin.

”Toinen näistä, Maitoriska eli maitosieni on ruskean keltainen, ja vanhempana vaaleampi, hatuntapainen kasvannoltansa, ja lakin keskellä on syvä kuoppa. Lakin reuna, joka alussa on sisään kivertynyt, on tässä lajissa hyvin partanen eli villanen, taajoilla, vaaleahkoilla karvoilla. Lakki itse on lihakas, keskeltä aivan sileä, ja kohdataan enemmän taikka vähemmän selvillä tummilla ympyrä juovilla eli renkailla, joita usein peräti puuttuukin, ja käy 2 l. 3 tuuman leveäksi. Mehu on kliitunvalkoista, pysyykin valkoisena enemmän aikaa ja maistuu hyvin katkeralta. Noin 2 tuuman korkuinen jalkansa on lakkia vaaleampi ja hilseet vaalean ruskeankeltaisia, lopullisesti valkoisia.

Metsäniituilla ja ruohokkaissa neulaisja lehtimetsissämme kohtaa sen yleensä syksyisin ja suvisaikaankin. Helsingin saaristossa, kussa kansa tätä lajia kokoilee ja vie suolattuna torille myytäväksi, kutsutaan sitä ’Väensieneksi’.

Tämä sieni, joka raakana on aivan myrkyllinen, lyöpötään ensin varissa, poistaaksi karvasta makuansa ja myrkkyä. Sitten se suolataan kerroksittain pyttyyn taikka klasipurkkiin, ihan silakan tavalla. Täysinäinen pytty pannaan sitte kanteen, joka saapi mahtua pytyn laitoihin, ja niin kivi painamaan kantta sienein päällä.”

LASSEN VALINTA

”Oma suosikkini on sikurimuussi, jossa perunasoseen sekaan sotketaan hienoksi jauhettua, paistettua sikurirouskua.”

KIRJOITTAJA

Lasse Kosonen on eläkkeellä oleva luontoharrastaja, joka pääharrastuksensa, sienten, lisäksi harrastaa kasveja ja lintuja. Hän on tehnyt kymmenkunta sienikirjaa ja ollut asiantuntijana lukuisilla Marttojen sienineuvojien kursseilla.

Karvarousku

Lakritsirousku

Vuoden sieni 2023 on haaparousku.

NAISET SORTOA VASTAAN

Monet marttajärjestön perustajista olivat mukana naiskagaaliksi kutsutussa salaseurassa, joka vastusti Venäjän sortotoimia.

REIJO PETRELL

Helmikuun manifestia vastaan osoitettiin mieltä. Tässä väkijoukko kokoontuneena Helsingin Senaatintorille.

Venäjän keisari Nikolai II antoi 15.2.1899 niin sanotun helmikuun manifestin, jolla käynnistettiin Suomessa ensimmäiseksi sortokaudeksi kutsuttu venäläistämisjakso. Suomessa manifestia pidettiin valtiokaappauksena, sillä sen valtuuksin Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää ja Suomen suuriruhtinaskunnan autonomista asemaa heikennettiin. Suomen oma armeija lakkautettiin, suomalaiset postimerkit kiellettiin ja venäjän kielen käyttö tuli pakolliseksi kaikissa virallisissa yhteyksissä.

Manifestia vastaan protestoitiin laajasti ja monella tavalla. Suomalaiset lähetystöt pyrkivät keisarin puheille viemään yli 500 000 ihmisen allekirjoittamaa adressia, joka oli kerätty viikon aikana. Keisari ei kutenkaan ottanut lähetystöjä vastaan.

Marttajärjestö perustettiin 29.3.1899, eli pian helmikuun manifestin jälkeen. Järjestö yritettiin perustaa nimellä Sivistystä kodeille, mutta nimi oli liian radikaali ja vallankumouksellinen venäläisille viranomaisille, eikä sitä hyväksytty. Alli Nissinen, yksi perustajajäsenistä, keksi nimen Martta, ja perustamislupa myönnettiin.

SALAKIELTÄ JA SALAKULJETUSTA Miehet perustivat oman sortotoimia vastustaneen kagaalinsa vuonna 1901. Vastarintaliikettä johti Leo Mechelin, ja mukana olivat muun muassa P.E. Svinhufvud, Eero Erkko sekä Carl Mannerheim, marsalkka C.G.E. Mannerheimin vanhempi veli. Johtohahmoihin kuului myös Eduard Polón, joka toimi samalla kagaalin taloudenhoitajana.

Kagaalin toiminta oli passiivista vas-

tarintaa ja propagandan levittämistä, ei sotilaallista eikä väkivaltaista toimintaa. Naisten kagaali syntyi keväällä 1902. Sen perustivat Maissi Erkko, Tekla Hultin ja Dagmar Neovius. Kaikista jäsenistä ei ole tarkkoja tietoja, sillä organisaation toiminta pidettiin ymmärrettävästi hyvin salaisena. Viestejä lähetettiin salakielisinä, ja salakielellä myös puhuttiin.

Useat kagaalin johtohamoina ja aktiivisina toimijoina mainitut henkilöt olivat myös marttajärjestön perustajia ja alkuvuosien kantavia voimia: ainakin Alli Nissinen, Elin Malin, Ida Godenhjelm ja Cely Mechelin

Naiset painattivat, salakuljettivat ja jakoivat kiellettyä materiaalia. Toiminta oli organisoitunutta. Suomi oli jaettu eri henkilöiden vastuualueisiin, joilla naisagentit toimivat. Naiset levittivät Venäjän viranomaisten kieltämää kirjal-

Cely Mechelin

Dagmar Neovious

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO MUSEOVIRASTO

Tekla Hultin

lisuutta, jossa Suomen aseman heikentämispyrkimyksiä paljastettiin ja kritisoitiin, ja jossa Venäjän yhtenäistämistoimia kehotettiin vastustamaan. Naisia valistettiin siitä, että venäjän kieli ei saisi ulottua koteihin eikä lasten sallittaisi opiskella venäjää. Oman kielen säilyttäminen oli kansallisen identiteetin kulmakivi, jota Venäjä pyrki murentamaan.

Kagaali järjesti myös varojen keräystä lentolehtisten painatukseen. Painotyöt tehtiin yleensä Ruotsissa. Materiaali salakuljetettiin Suomeen ympäri maata jaettavaksi hameisiin ommelluissa salataskuissa, hatturasioissa, kakkulaatikoissa ja matkalaukkujen salapohjien alla.

NAISET TODISTIVAT KYKYNSÄ Kagaalien toiminta ei ollut vaaratonta, mutta ilmeisesti naisia ei juurikaan jäänyt kiinni eikä heihin kohdistettu rangaistuksia. Dagmar Neovius joutui kuitenkin sulkemaan oman koulunsa vastarintatyönsä vuoksi. Eero Erkko karkotettiin Suomesta, jolloin myös Maissi Erkko lähti miehensä mukana Amerikkaan.

Naiskagaalin toiminnan on arveltu olevan yhtenä syynä siihen, että naiset saivat Suomessa äänioikeuden vuonna 1906, kolmantena maana maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa. Yhteiskunnan porvarillinenkin puoli havaitsi ja tunnusti, että naisia kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat ja että he kykenivät

toimimaan järkevästi ja johdonmukaisesti vaativissa tilanteissa.

Suomen itsenäistyttyä 1917 kagaalin merkitys venäläistämisen vastustajana poistui ja toimijat vaihtuivat. Toiminta kuitenkin jatkui sisällissodan jälkeen 1940-luvulle saakka, esimerkiksi rahankeräyksinä jääkäriveteraaneille.

MARTTOJEN TUKIJA KARKOTETTIIN Miesten ja naisten kagaalit liittyvät marttajärjestöön muutoinkin kuin samojen perustajanaisten kautta. Edellä mainittu juristi, virkamies ja liikemies Eduard Polón, toimi miesten kagaalissa aktiivisesti ja joutui karkotetuksi neljän tunnin varoitusajalla Siperiaan vuon-

Suuri lähetystö pyrki Venäjän keisarin luo viemisinään helmikuun manifestia vastustava adressi.

Helmikuun manifesti käynnisti Suomessa venäläistämiskauden. Muun muassa suomalaiset postimerkit kiellettiin. ^

Manifestia vastustavan adressin allekirjoitti yli puoli miljoonaa suomalaista. >

Vastarintaliikkeessä toiminut Eero Erkko karkotettiin Suomesta. Hän läksi Amerikkaan, ja naiskagaalissa toiminut Maissi Erkko seurasi miestään.

na 1916 yhdessä poikansa kanssa. Matkaa kertyi Pietarista kolme vuorokautta junalla ja sitten troikalla vielä reilut 50 kilometriä. Venäjän vallankumouksen alettua Polón pääsi keväällä 1917 takaisin Suomeen noin vuoden kestäneen karkotuksen jälkeen. Hän palasi samalla junalla, jolla P.E. Svinhufvud saapui Suomeen kolme ja puoli vuotta kestäneeltä karkotukseltaan.

Vuonna 1928 Eduard Polón lahjoitti Marttaliitolle erän Suomen Gummitehdas Oy:n osakkeita käytettäväksi kansan sivistystyöhön erityisesti itärajan läheisissä kunnissa. Lahjoituksen taustalla oli varmaankin tieto Marttojen toiminnan tavoitteista kansan sivistyksen ja itsetunnon kohottamiseksi. Polón oli koko 1900-luvun alun ajan itsenäistymiseen saakka toiminut venäläistämispyrkimyksiä vastaan yhdessä marttajärjestön perustajanaisten kanssa ja oli tietoinen järjestön vahvoista suomalaiskansallisista juurista.

Marttaliitto on hoitanut Eduard Polónin lahjoittamia varoja jo lähes sadan

vuoden ajan. Tähän lahjoitukseen perustuu merkittävä osan siitä varallisuudesta, jolla liiton ja piirienkin toimintaa vuosittain kustannetaan, ja jolla lähes kaikkien piirien toimitilat on hankittu.

INFO

Kirjoittaja on Marttaliiton hallinto- ja talousjohtaja sekä Marttaliiton vuonna 1994 perustaman Eduard Polónin säätiön asiamies. Tekstin lähteinä ovat Routanaisia-näyttelyn aineisto, Helsingin Sanomissa ilmestynyt näyttelyn esittely (24.11.2022) ja E. A. Bergin kirjoittama elämäkerta Eduard Polón – aikansa valinkauhassa (1966).

Näyttely Routanaisia – vastarintaa ja valistusta 1899–1906 oli esillä Päivälehden museossa 17.11.2022–19.2.2023. Näyttely kertoi venäläistämistoimia vastustaneiden naisten perustaman kagaalin ja siinä toimineiden naisten vaiheista. Katso myös: martat.fi/historia/

MAASTOON MUKAAN VARMUUDEN VUOKSI

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

Laukku ommeltiin metsäaiheisesta pyyheliinasta. Kangas löytyi kirpparilta.

Pikku piipahdus lähimetsässä vain!

Jos marja- tai sienionni suosii, lyhyeksi tarkoitettu visiitti voi venähtää. Jos poikkeat tutulta polulta ja joudutkin kiertämään pitkän lenkin päästäksesi takaisin kartalle, energiapitoinen eväs tai paperinenäliinat saattavat tulla tarpeeseen. Laastaria kaivataan, kun kenkä alkaa hiertää ihoa rullalle kantapäästä.

Sään mukainen vaatetus, keräämiseen tarkoitetut välineet, eväät ja vesipullo ovat tietysti tärkeimmät varusteet. Lähes jokaisella on puhelin mukana metsässä varmuuden vuoksi. Näiden lisäksi patikalla saattaa tarvita yhtä ja toista pientä. Kaikki tämä sälä pakataan yhteen ja samaan paikkaan: pieneen metsälaukkuun, joka kulkee olalla tai vyötäröllä. Laukku pysyy mukanasi, vaikka sienikori tipahtaisi kalliolta alas pöpelikköön (mikä on todistettu tosielämässä!).

Tee itsellesi muistilappu, johon listaat hyödylliset pikkutavarat reissujesi tarpeisiin, ja pakkaa laukku listan mukaan.

Kuvan laukku on ommeltu rennolla otteella ylijäämäkankaasta. Tämän työn

parissa pääsee harjoittelemaan erityisesti taskujen ja vetoketjun ompelua.

TARVIKKEET

• pala keskivahvaa puuvillakangasta

• (taskuihin eri värisiä tilkkuja)

• 2 vetoketjua: 30 cm:n pituinen laukkuun ja 18 cm:n pituinen taskuun

• silittämällä kiinnittyvää tukikangasta

• pieni papukaijalukko avainlenkkiin

• ompelulankaa

TEE NÄIN:

• Leikkaa laukkuun 30 cm x 60 cm:n kokoinen pala kangasta ja samankokoinen pala tukikangasta. Silitä tukikangas palan nurjalle puolelle. Huolittele lyhyemmät sivut siksakilla. Aseta kangas pöydälle nurja puoli päälle ja taita lyhyemmät sivut kankaan keskikohtaan muutama milli päällekkäin, silitä taitteet.

• Leikkaa 2 ympyrää halkaisijaltaan 9 cm. Silitä tukikangas niiden nurjalle puolelle.

Päällitasku:

• Leikkaa 7 cm x 21 cm:n ja 13 cm x 21cm:n kokoiset palat. Taita ja silitä kaikista reunoista 1 cm:n saumanvara nurjalle. Aseta taskun osat vierekkäin, jätä väliä n. 0,5 cm. Neulaa vetoketju taskukappaleiden päälle ja ompele. Aseta tasku yksinkertaisen laukkukappaleen oikealle puolelle 1,5 cm taitteelta. Ompele tasku kiinni lauk-

kuun kahdella tikkauksella. Vahvista vetoketjun päät tiheällä siksakilla.

Sisätasku:

• Leikkaa 18 cm x 18 cm:n kokoinen pala, taita se kaksinkerroin ja silitä saumanvarat reunoista nurjalle. Ompele tasku laukun sisään päällitaskun vastakkaiselle puolelle.

Avainlenkki:

• Leikkaa 3 cm x 20 cm:n kokoinen kaitale, taita ja silitä reunat pituussuunnassa keskelle. Taita vielä kaksinkerroin, ompele pitkä sivu. Pujota papukaijalukko lenkkiin.

Kantohihna:

• Voit ommella hihnan yhdestä kappaleesta, mutta kuvan hihna on ommeltu seuraavasti: Leikkaa 14 cm x 6 cm:n kokoisia kaitaleita yhteensä 7 kappaletta. Ompele ne peräkkäin ja taita, silitä ja ompele, kuten avainlenkki.

• Ompele pohjan sisäpuolen sauma.

• Ompele vetoketju laukun suuhun, käytä vetoketjupaininjalkaa.

• Käännä laukku nurin, jätä vetoketju auki. Neulaa pyöreät päätykappaleet paikalleen ja ompele. Kiinnitä samalla avainlenkki ja kantohihnan päät. Siisti ja huolittele saumat siksakilla.

MUUNTELE

• Kuvan laukku on ommeltu kirpparilta löytyneestä metsäaiheisesta pyyheliinasta. Laukun voi tehdä myös ulkoiluvaatekankaasta, joka kestää jonkin verran kosteutta. Katso ohje: martat.fi/

VINKKEJÄ

• Mitoita ja ompele taskut omien tarpeittesi mukaan

• Ompele hihna omilla mitoillasi. Jos teet kaksiosaisen hihnan, voit solmia laukun tai kiinnittää sen napilla vyötärölle.

• Jos muutat laukun kokoa, tarkista myös päätykappaleiden koko.

• Kuvan laukkuun mahtuu pieni vesipullo.

MITÄ MUKAAN?

Tässä esimerkkilista –tee itse omasi:

• välipalapatukka, rusinoita tai suklaata pikkupussissa

• ladattu puhelin

• kyypakkaus

• hyttyskarkote

• pari laastaria

• pieni taskulamppu

• talouspaperia tai nenäliinoja

• tulitikut vedenpitävässä pussissa

• linkkuveitsi.

Hyvää metsäretkeä!

Muistathan ilmoittaa kotiväelle aikeistasi: minne päin olet menossa ja miten pitkään aiot viipyä.

Pakkaa tärkeät pikkutavarat yhteen pussukkaan maastoon mennessäsi.

PIENIÄ PALVELUKSIA LÄHILUONNOLLE

Alkusyksyn pihapuuhissa varmistellaan seuraavan kesän kukoistusta.

Luonto on tarjonnut meille parastaan koko kesäkauden ja sadonkorjuun ajan. Nyt on meidän vuoromme tehdä pieniä palveluksia monimuotoisen lähiluonnon hyväksi – myös kaupunkialueella, omassa tai taloyhtiön pihapiirissä.

NIITTY

» Loppukesä ja syksy ovat erinomaista aikaa kylvää niitty. Nurmikkoon verrattuna niitty on lajistoltaan rikas. Se tarjoaa pörriäisille ruokaa ja ihmisille silmänruokaa. Niitty menestyy vähemmällä kastelulla, lannoituksella ja hoitamisella kuin nurmikko.

» Valitse pihaasi sopivat kasvit tai valmis siemensekoitus kasvupaikan mukaan: kuivalla niityllä eli kedolla kasvaa eri lajeja kuin tuoreella niityllä. Niittykukat kylvetään muokattuun maahan, mutta siemeniä ei peitetä. Pienikokoiset siemenet on helppo kylvää tasaisesti, kun ne sekoitetaan ensin pieneen määrään hiekkaa.

» Useiden lajien siemenet tarvitsevat kyl-

mäkäsittelyn itääkseen. Kun siemenet kylvetään syksyllä, hoituu kylmäkäsittely talven aikana luonnostaan.

KESÄKUKAT

» Yksivuotiset kesäkukat kukkivat seuraavanakin kesänä, mikäli niiden siemenet ehtivät kypsyä ja varista maahan. Kannattaa myös kerätä siemeniä talteen ja kylvää ne seuraavana keväänä uusille kasvupaikoille. Siemenet kerätään paperin päälle ja niiden annetaan kuivua ennen varastointia.

» VINKKI! Taittele paperista pieni pussi ja taiteile etiketti. Pakkaa pussiin kuivia kukansiemeniä ja annan lahjaksi ystävälle.

HYÖNTEISET

» Loppukesästä luonto alkaa jo valmistautua talven varalle, kukin laji tavallaan. Osa hyönteisistä etsii pihasta talvehtimispaikkaa, joten vielä loppukesälläkin saattaa hyönteishotelliin saapua uusia asukkaita. Talveksi asumuksen voi suojata levyllä tai

nostaa ulkovarastoon. Poista suojalevy ja ota hotelli esille heti alkukeväästä, kun ilma lämpenee.

» Syksyllä voit kerätä aineksia uusiin hyönteishotelleihin. Hyönteiset suosivat niille luontaisia materiaaleja pesiessään ja suojaa hakiessaan. Esimerkiksi tuleentuneet järviruo’on tai koiranputken korret ovat mainiota rakennusmateriaalia hotelliin.

SIIVOUS

» Pihaa ei kannata syksylläkään siivota liikaa. Risukasat, pudonneet lehdet ja lahoava puumateriaali ovat monimuotoisen pihan aarrepaikkoja.

SUUNNITELMAT

» Nautitaan vielä hetki loppukesän lämmöstä! Talvi-iltoina on hyvää aikaa tehdä vaikkapa linnunpönttöjä kevättä varten valmiiksi ja unelmoida monimuotoisesta ja elämää vilisevästä pihasta.

HEIDI HOLMROOS // KUVA SHUTTERSTOCK

Hyönteishotelliin saattaa vielä saapua uusia asukkaita.

Elonkorjuu meneillään, kuhilaita puretaan.

JUURET UUTEEN KOTIMAAHAN

Puun istuttaminen on teko ilmaston hyväksi, mutta on sillä vahva symboliarvokin.

ANNA ANTTONEN // KUVAT KERTTU MALINEN

Tariq Omar (vas.) ja Habiba Ali kuuluvat Moniheli ry:n hallitukseen. He osallistuivat puunistutukseen Espoossa.

MARTHA CLOETE PARMA

Kun istutat puun, kasvatat samalla juuret uuteen kotimaahan. Tämä oli ajatuksena puunistutus-viikolla, jonka järjestivät Moniheli ry ja Marttaliitto. Maahan muuttaneet pistivät puita kasvamaan uuden kotikuntansa tantereelle.

Monihelin toiminnanjohtaja Abdirahim Husu Hussein oli mukana vastaavassa tapahtumassa jo vuosi sitten.

– Istutin tyttäreni kanssa puun Suomeen viime vuonna, kun järjestimme tapahtuman ensimmäistä kertaa. Sain mahdollisuuden kasvattaa omat juureni Suomeen, hän kertoo.

– Puun istuttaminen on samalla myös ilmastoteko, jatkaa Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä

Martat ja Moniheli yhdistivät kampanjassa osaamisensa: suomalaisen kulttuuriperinteen ja luonnossa liikkumisen taidot sekä monikulttuurisuuden ja yhteisöllisyyden.

Vapaaehtoiset martat auttoivat taimien istuttamisessa ja hoitivat tapahtumiin tarjoilut.

INFO

• Moniheli ry on Suomen suurin monikulttuurinen verkosto.

• Maahan muuttaneet kuntalaiset istuttivat puuntaimia kahdeksalla paikkakunnalla 8.–12.5.

• Puunistutus-kampanja järjestetään taas keväällä 2024. Osallistu sinäkin ja tee

ilmastoteko!

Vira (vas.) ja Serhii Malakhova sekä lapset Ivan ja Oleksandr halusivat tulla mukaan, koska viettävät mielellään aikaa ulkoillen. He pitävät Suomen luonnosta, etenkin keväällä ja kesällä. Perhe pakeni sotaa Ukrainasta viime vuonna.

Liudmyla Klymenko tuli poikansa Ivanin kanssa Järvenpään tapahtumaan paikallisesta vastaanottokeskuksesta.

Halina Fedorchuk (vas.) ja Järvenpään Marttojen Maila Rissanen tarttuivat lapioihin.

Taimessa on puun alku.

”MEKIN VOIMME OSAMME TEHDÄ”

Kaustisella martat ovat ponnistelleet Ukrainan hyväksi.

Sotaa paenneista on pidetty huolta ja rintamalle lähetetty apua.

Martat kokevat saaneensa itsekin monenlaista hyvää toiminnasta.

ANNE SAARIKETTU // KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ

Iryna Kushneryk (oik.) leipoi Ukraina-iltaan juusto- ja siemenpatonkeja. Keskellä Ilja Mironchuk ja vasemmalla Ruslana Maistruk poikansa Arturin kanssa.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Ilja Mironchuk (15) oli yksi monista, jotka pakenivat heti sotaa. Ilja, hänen mummonsa ja pikkuveljensä etsiytyivät Suomeen turvaan. Lähtö merkitsi eroa vanhemmista, jotka jäivät Kiovaan.

Kaustisella, Keski-Pohjanmaalla, kolmikko on asunut maaliskuusta 2022. Veljesten täti asui ja työskenteli jo paikkakunnalla. Tulijoista on pitänyt huolta myös Kaustisen Martat. Yhdistys on tukenut hyökkäyssodan alusta asti sekä paikallista ukrainalaisyhteisöä että ukrainalaisia rintamaoloissa. Ukrainaan on toimitettu esimerkiksi satoja villasukkapareja lapsille ja sotilaille sekä ampumasormikkaita ja pipoja.

Toukokuussa Kaustisen Martat järjesti toimitilassaan Marttalassa Ukraina-illan, jossa herkuteltiin pop up -kahvilan antimilla. Ukrainalaiset leipoivat tapahtumaan yhdistyksen kustantamilla tarvikkeilla, ja tulot lahjoitettiin Ukraina-apuun. Samalla oli mahdollisuus osallistua humanitaariseen keräykseen rintamalle.

Iltaan osallistui myös Ilja, jolle tapahtuma merkitsi paljon.

– Ilta on ollut mahtava. Kiitos tuesta.

Ilja ja hänen veljensä pyrkivät elämään arkea niin tavanomaisesti kuin mahdollista. Veljekset käyvät Kaustisella koulua ja etäkoulua verkkovälitteisesti Ukrainaan.

– Tilanne Ukrainassa on huono. Toivomme kuitenkin, että sota kohta loppuu, Ilja sanoo.

TÄÄLLÄ VÄLITETÄÄN Kaustisen Marttojen puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä kuuntelee liikuttuneena.

– On tärkeää, että Ilja ja muut pakolaiset tuntevat, että heistä välitetään, hän toteaa.

Martta-aktiivi tuntee monia ukrainalaisyhteisön jäseniä, jotka ovat tulleet seudulle töihin. Kun yhteisö pyysi hyökkäyksen alettua paikallisia mukaan sodanvastaiseen mielenilmaukseen kunnantalon pihalle, Palosaari-Penttilä halusi osallistua. Pian sen jälkeen marttayhdistys tarttui puheenjohtajan johdolla toimeen. Ukrainan-tapahtumat

palauttivat mieleen yhdistyksen ponnistelut toisen maailmansodan aikana.

– Tuolloinkin Kaustisen Martat toimi aktiivisesti auttaen esimerkiksi tänne saapuneita siirtolaisia ja tehden sukkia sotilaille. Yhdistyksen jäsenillä oli myös kummilapsia. Ajattelin, että jos silloin puutteen aikana tehtiin noin paljon, niin kyllä mekin voimme osamme nyt tehdä, puheenjohtaja sanoo.

– Meidän on helppo samaistua ukrainalaisten osaan. Kaikkien auttamishalu yhdistyksessä on ollut suuri alusta lähtien, sihteeri Vuokko Riihimäk i lisää.

Kaustisella auttamis- ja kotiutumistyössä korostetaan marttajärjestön arvoja ja strategiaa kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Siihen on paljon osaamista. Auttaminen on vaatinut martoilta rohkeutta ottaa vastuuta lähimmäisistä ja kuunnella omaa sydäntään. On tarvittu vahvaa talkoo- ja organisointihenkeä. Kaustislaisten auttamisen tapa ja laajuus ovatkin osin järjestön kentässä poikkeuksellisia.

Auttamishalu elää vahvana paikkakunnalla, tietävät Pirjo Palosaari-Penttilä (vas.) ja Vuokko Riihimäki.

Aliona Kerttula on asunut ja työskennellyt Suomessa jo vuosia. Hän auttaa alueen Ukrainan-pakolaisia sekä työskentelee myös rintamalla sotivien ukrainalaisten hyväksi.

Hunajakakku kuuluu kahvipöytään.

Iryna Kushneryk (keskellä) ja Pirjo Palosaari-Penttilä leikkaavat hunajakakkua, Marja-Leena Järvelä maistelee.

Ei iltaa ilman musiikkia. Kuoro viihdytti ja bändikin esiintyi.

Ilja Mironchuk (vas.) kattaa kahvilan antimia esille. Herkkuja valikoimassa Ruslana Maistruk ja Artur sekä Vuokko ja Aulis Kaunisto (oik.). Taustalla tilannetta seuraa Erja-Riitta Marjusaari Kaustisen Martoista.

JATKUVA HUOLI LÄHEISISTÄ Iryna Kushneryk on leiponut pop up -kahvilaan juusto- ja siemenpatonkia. Tarjolla on myös täytekakkua, muffineja, makkarataikinaisia ja tietenkin tyypillistä ukrainalaista hunajakakkua. Se valmistetaan paistamalla ensin monta erillistä kerrosta ja pinoamalla ne sitten päällekkäin. Taikinassa on munia, sokeria, voita, hunajaa, soodaa ja vehnäjauhoa. Täyte on joko smetanaa ja sokeria tai maitoa, munia, vehnäjauhoa, voita ja sokeria, jotka ensin keitetään täytteeksi.

Myös Iryna sekä tapahtuman tulkit Ruslana Maistruk ja Aliona Kerttula ovat kiitollisia Kaustisen Marttojen toiminnasta.

– Tuki on erittäin hienoa ja tosi tärkeää, myös henkisesti. Hyväntekeväisyys on mahtava juttu, yhdessä tehdään paljon hyviä asioita etenkin heille, jotka tulevat tänne ilman mitään. On hyvä, että tällaisia organisaatioita on olemassa, naiset toteavat.

Mieleen on jäänyt joulujuhla, jolla koko ukrainalaisyhteisö koottiin yhteen. Myös sitä marttayhdistys oli toteuttamassa.

– Tapahtumat ja erilainen yhdessä tekeminen, kuten käsityöt, vievät sotauutisia ajatuksista. Rentouttavat hetkeksi. Vointi riippuu elämäntilanteesta, mut-

ta jokainen hermostuu välillä. Aina on huoli Ukrainassa olevista läheisistä, ja ennustetaan sitä, milloin sota loppuu. Siellä ei ole turvallisia paikkoja, Ruslana Maistruk sanoo.

Arjessa pakolaiset tarvitsevat monenlaista tukea, kuten maahanmuuttoviraston määrittelemiin terveyspalveluihin hakeutumisessa.

– Kielitaito ja se, että ukrainalaispakolaiset eivät tiedä kohtalostaan tai tulevaisuudesta Suomessa, hidastavat kotiutumista. Kaikki yrittävät kuitenkin pärjätä ja haluavat töihin, Maistruk sanoo.

– Kulttuurimme ovat erilaisia, suomalaiset ovat ukrainalaisia harkitsevaisempia, ja terveyspalvelut ovat erilaisia maissamme, Kerttula lisää.

Myös Iryna, Ruslana ja Aliona ponnistelevat vapaa-ajallaan pakolaisten kotiumisen eteen. Auttamiseen heillä on jo kokemusta ja osaamista, sillä he tulivat Suomeen töihin ennen sotaa. Jokainen seuraa tarkoin tapahtumia Ukrainassa. Huolta läheisistä on.

– Tyttäreni asuu Ukrainassa, Iryna Kushneryk mainitsee.

– Minulla isä, Ruslana Maistruk sanoo.

– Ja minulla äiti, Aliona Kerttula kertoo.

”TEHKÄÄ, OSALLISTUKAA, KOHDATKAA” Kaustisen Martat on toteuttanut useita humanitaarisia keräyksiä rintamasotilaille. Marttalaan on tuotu yhteensä tuhansia kiloja liha- ja kalasäilykkeitä, valmisruokapusseja, hernekeittoa, palasokeria, teetä, pikakahvia, kuivahedelmiä, pähkinöitä, kosteuspyyhkeitä, hammastahnaa ja -harjoja sekä särkylääkkeitä. Myös moni Ukraina-illassa piipahtanut toi kuivamuonaa ja lääkkeitä.

Yhdistys tekee yhteistyötä esimerkiksi kunnan, seurakunnan, SPR:n ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Kaustiselle sotaa pakoon on saapunut nelisenkymmentä ukrainalaista. Yhteensä paikkakunnalla asuu 60–70 ukrainalaislähtöistä.

– Kohtaamisista martat ovat saaneet hyvää mieltä ja uusia ystäviä, kulttuurin tuntemusta, uusia reseptivinkkejä ja makuelämyksiä, kuten seurakuntatalolla, missä päästiin nauttimaan ukrainalaista borssikeittoa, puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä tiivistää.

Vuokko Riihimäki kokee, että auttaminen on lujittanut marttojen yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yhteistyössä on voimaa. Tehkää ja osallistukaa, kohdatkaa, Kaustisen Martat evästää kaikkia marttayhdistyksiä.

Leivonnaisten koristelussa näkyvät sininen ja keltainen, Ukrainan lipun värit.

KERRO VIHERKASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

MINUN VIHERKASVINI:

JUORUT(Tradescantia)

Salla Hyvönen, Asennemartat

Juorut ovat ihan parhaita, sillä niitä voi jakaa pistokkaista niin helposti. Moni juoruviherkasvini ei välttämättä ole omassa ruukussaan vanha, mutta emokasvi voi olla jo monen vuoden ikäinen. Välillä juorut tuntuvat menettävän elinvoimansa, ja silloin viimeistään on korkea aika ottaa kasvista pistokkaita, ettei emokasvi ehdi kokonaan kuolemaan. Napsin juoruista versoja ihan ympäri vuoden tarpeen vaatiessa, mutta kevätauringon alkaessa valaista sisätiloja on hyvä aika ottaa pistokkaat ja keventää hieman isoa kasvia.

Juorujen pistokkaat muodostavat juuria nopeasti, kun ne laitetaan vesilasiin puhtaaseen veteen. Kun juuret ovat kasvaneet hieman, voi pistokkaat istuttaa multaan. Pistokkaat voi tuikata myös suoraan multaan juurtumaan.

Olen saanut kaikki juoruni kasviystäviltä ja olen myös jatkanut perinnettä jakamalla juorujen pistokkaita eteenpäin.

Kaikki juoruni pääsevät aina amppeleihin, sillä niiden versot laskeutuvat niin nätisti alaspäin. Amppeleissa minulla voi olla altakasteluruukkuja. Minun tapani kastella viherkasveja on tasainen,

ja usein kastelen altakasteluruukkujakin päältä päin. Niissä ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois mullasta. Olen kokenut, että juorut pärjäävät hyvinkin vähäisellä, tai oikeastaan helpolla kastelulla. Ne eivät ole kauhean tarkkoja kastelusta, kunhan muistaa vaan kastella.

Pidän juoruista erityisesti niiden kauniin kasvutavan ja erilaisten lehtien takia. Kun lehtiä katsoo läheltä, niissä näkyy kauniita yksityiskohtia. Lehdissä voi olla upeita väriyhdistelmiä tai ihan pientä ja hentoa karvaa. Rionjuorun pienen pienet valkoiset kukat ihastuttivat myös.

Juoruilla saa nopeasti vehreyttä ja viidakkomaista tunnelmaa kotiin. Jo riippuva kasvutapa luo sademetsän tunnelmaa, mutta nopea lisäystapa takaa vehreyden. Juoruista otetut pistokkaat ilahduttavat itseni lisäksi ystäviäni ja ovatkin aika haluttuja, kun ilmoitan ottaneeni niitä. Viidakkotunnelma leviää hyvinkin nopeaan!

Salla Hyvänen laittaa juorut amppeleihin. Kasvit tuovat kotiin vehreää viidakkotunnelmaa.

IRTISANOMINEN TUOTANNOLLISILLA JA TALOUDELLISILLA SYILLÄ

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

MITÄ TARKOITTAVAT TUOTANNOLLISET JA TALOUDELLISET SYYT?

Työsopimuksen voi irtisanoa silloin, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenorganisoinnista johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Taloudellinen syy tarkoittaa yrityksen tuloksen heikkenemistä. Tuotannollinen syy ja uudelleenjärjestelyt liittyvät työnantajan toiminnassa tapahtuviin muutoksiin, kuten esimerkiksi työtehtävien yhdistämisiin ja osastojen lakkauttamisiin.

Työn tulee vähentyä olennaisesti ja pysyvästi. Tätä arvioidaan esimerkiksi sillä perusteella, kuinka paljon yrityksen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on heikentynyt aiempaan verrattuna. Kysynnän heikentyminen ilmenee yleensä yrityksen liikevaihdosta ja tilausluetteloista.

Työn määrän on vähennyttävä viimeistään seuraavana päivänä, kun irtisanomisaika on päättynyt. Työn ei siis tarvitse olla vähentynyt vielä irtisanomishetkellä.

KUKA IRTISANOTAAN?

Työsopimuslaissa ei ole säädetty, miten työnantajan on valittava taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanottavat työntekijät. Työnantaja saa yleensä valita irtisanottavat haluamallaan tavalla, kunhan peruste ei ole epäasiallinen eikä syrjivä. Irtisanominen on syrjivää esimerkiksi silloin, kun se kohdistetaan vain tietyn ikäisiin työntekijöihin.

Työnantaja on velvollinen peruuttamaan irtisanomisen, jos uutta työtä tuleekin tarjolle irtisanomisaikana.

PERUSTEET JA VAIHTOEHDOT SELVITETTÄVÄ

Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot. Tilaisuuteen tulisi kutsua luottamusmies. Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta käydä asiassa neuvotteluja. Jos työnantaja laiminlyö selvitysvelvollisuuden, se otetaan huomioon lainvastaisesta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruudessa.

Selvitysvelvollisuutta ei ole, jos työnantajan on noudatettava yhteistoimintalakia.

MILLOIN KÄYDÄÄN MUUTOSNEUVOTTELUT?

Työpaikat, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. Tällaisella työpaikalla on käytävä muutosneuvottelut siinä vaiheessa, kun työnantaja harkitsee työntekijöiden vähentämistä ja ennen kuin se päättää irtisanomisista.

VOIVATKO TYÖT JATKUA?

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää, jos hänet voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä.

Kun työntekijöitä irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, on työnantajalla velvoite tiedottaa työntekijöille heidän oikeuksistaan työllisyyssuunnitelmaan, muutosturvarahaan ja muutosturvakoulutukseen.

Jos työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja työnantaja tarvitsee työvoimaa neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisin tehtäviin, irtisanotulle työntekijälle on tarjottava tätä työtä.

TUULA RAINTO/ LAKIASIAINTOIMISTO AMOS

Tuula Rainto

125 VUOTTA 2024

Marttajärjestö täyttää 125 vuotta ensi vuonna. Juhlavuosi ja sen metsä-teema näkyvät yhdistyksissä, piireissä ja liitossa läpi vuoden. martat.fi/juhlavuosi

KAVERIT MUKAAN MARTTAILEMAAN

Syksy innostaa tarttumaan uusiin harrastuksiin. Onko sinulla tuttava, jonka haluat pyytää mukaan Marttoihin? Kutsu hänet tutustumaan toimintaan – kaverin kanssa on helppo lähteä mukaan. martat.fi/marttajasenyys

TEE HYVÄ HETKI

Marttavuosi 2024 käynnistyy Martan teehetkellä. Yhdistykset avaavat ovensa kaikelle kansalle ja kutsuvat tutustumaan toimintaan sekä liittymään jäseneksi. Kampanjan kumppanina on suomalainen teetalo Nordqvist. Lue lisää ja ilmoita porukkasi mukaan martat.fi/martan-teehetki

Marttayhdistykset voivat nyt käyttää valmiita julistepohjia tapahtumiensa markkinointiin. Oman tapahtuman tiedot täydennetään julisteeseen. martat.fi/viestintamateriaalia

KOONNUT REIJA SALOVAARA

KERRO JULISTEELLA

SIENET OVAT TÄÄLLÄ!

Marttojen valtakunnallista sienipäivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina, ja tänä vuonna päivämäärä on 26.8. Sitä seuraa sieniviikko 28.8.–3.9. Marttapiirit järjestävät sienineuvontaa ja -retkiä yhdessä sienimarttojen kanssa. Yhdistyksilläkin on omia retkiä.

Tarkista, missä tapahtuu: martat.fi/valtakunnallinen-sienipaiva/

KÄSSÄÄ ETÄNÄ

Kässäkahvila kutsuu! Syksyllä kirjotaan, fiilistellään tilkkutöitä ja jaetaan villasukkavinkkejä.

• 30.8. Kirjonta, Tanja Rantanen

• 12.10. Muistojen tilkkutyöt, Kirsi Peltola

• 14.11. Villasukkavinkit

• Ilmoittaudu mukaan: martat.fi/vuoden-2023-kasityotekniikka-kirjonta

PERINTEINEN PUUROKUU

Lokakuussa marttayhdistyksissä tempaistaan Marttojen kansainvälisten hankkeiden puolesta. Toimimme köyhien, vammaisten, syrjäseudulla asuvien ja vähän koulutettujen tyttöjen ja naisten kanssa Somalimaassa, Malawissa, Etiopiassa ja Sambiassa. Puurokuulla on pitkät perinteet: Martat keittävät puuroa ja myyvät sitä torilla, seurakunnan tiloissa tai kauppakeskuksessa. Yhdistys voi myös järjestää oman puuroillan, keskustella hankkeiden kuulumisista ja kerätä jäseniltä osallistumismaksun. Varat ohjataan Marttojen kehitysyhteistyölle. martat.fi/puurokuu

TIEDONHALUISILLE

Martat.fi-sivut on uudistettu. Nyt Yhdistyskanavaan ja Martalle-sivuille pääsee sivuston sinisestä ylävalikosta. Yhdistyskanavaan on koottu yhdistyksille tarkoitettua tietoa. Martalle-sivuilla on jäsenille suunnattua infoa ja lomake jäsentietojen muutokseen.

martat.fi/yhdistyskanava martat.fi/martalle

KIVAT KUVAT KAIKILLE

Marttaliitto on avannut yhdistyksille kuvapankin, jonka kuvia yhdistykset voivat vapaasti käyttää viestinnässään, kuten nettisivuilla, somessa ja uutiskirjeissä. Kuvapankki sisältää myös logot ja juhlavuoden tunnukset. martat.kuvat.fi/kuvat

PUHTIA TOIMINTAAN

Marttaliitto järjestää koulutusta yhdistysten toiminnan tueksi. Yhdessä vahvistetaan osaamista, laitetaan hyvät ideat kiertoon ja harjaannutaan Marttaohjelmien käyttöön. Aikataulut ja ilmoittautumislinkit löytyvät syksyn koulutuskalenterista. Kaikki osiot järjestetään etäyhteyksin Teamsilla.

• 6.9. klo 17–19 Martan iltapala: Lisää jäseniä yhdistyksiin!

• 12.9. klo 17–19 Nettisivujen tekijän ja päivittäjän Yhdistysavain-koulutus

• 19.9. klo 17–18.30 Marttarekisterin peruskoulutus

• 25.10. klo 17–19 Martan iltapala: Opiskelijat mukaan Marttoihin!

• 9.11. klo 17–18.30 Marttarekisterin peruskoulutus

• 23.11. klo 17–19 Rahastonhoitajakoulutus

Ilmoittaudu mukaan: martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri

JÄSENKORTTI AINA MUKANA

Saat sähköisen jäsenkortin käyttöösi Martat-sovelluksesta. Lataa maksuton sovellus puhelimeesi, tai jos sinulla on jo sovellus, päivitä se sovelluskaupassa. Jäsenkortin löydät sovelluksen oikeasta ylälaidasta. Täytä jäsennumerosi ja sukunimesi niille varattuihin kenttiin. Jäsennumeron saat Martat-lehden takakannesta. Jatkossa jäsenkorttisi on automaattisesti sovelluksessa ja edelleen myös Martat-lehden takakannessa. Jäsenkortin käyttöönottoa voi treenata vaikka yhdessä yhdistyksen porukan kesken. martat.fi/sovellus

LEHTI HUOMATAAN

Martat-lehteä on mukava jakaa erilaisissa tapahtumissa ja jäsenhankintakampanjoissa. Yhdistykset voivat tilata lehteä maksutta tapahtumiinsa. Tee tilaus viimeistään kuukausi ennen tapahtumaa osoitteesta jarjestosihteeri@martat.fi. Ilmoita tapahtuman nimi ja paljonko lehtiä tarvitsette. Liitä mukaan yhteystiedot, minne lehdet toimitetaan, sekä vastaanottajan puhelinnumero. Kirjoita viestin aihekenttään ”Martatlehtiä tapahtumaan”. Yhdistysten käyttöön on myös Tule mukaan Marttoihin -esitteitä. Niitä saa piireistä ja liitosta.

HYVIN SUUNNITELTU, PUOLIKSI TEHTY

Ensi vuoden toiminnan suunnittelua varten on nyt runko valmiina. Yhdistys voi käyttää toimintasuunnitelmapohjaa ja sen esittelyaineistoa sellaisenaan tai muokata mieleisekseen. martat.fi/toiminnan-suunnittelu

KYSYMYKSIÄ?

Järjestö- ja jäsenchat palvelee yhdistyksen toimintaan ja jäsenyyteen liittyvissä asioissa tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14–16. Mene martat.fi-etusivulle ja klikkaa Kysy martalta -laatikkoa.

TULOSSA 2024

Tammi–helmikuu:

Martan teehetki -tapahtumat

• 24.2. Kevätseuranta alkaa

• 20.4. Martat 125 vuotta -juhla

Tampere-talossa

• 21.4. Marttaliiton vuosikokous

• 21.5. Juhlat metsässä

• 26.7. Martan päivä

• 24.8. Mahtava marttaralli

• 31.8. Valtakunnallinen sienipäivä

• 1.–15.9. Sieniviikot

• Lokakuu: Puurokuu

Martat marssivat Helsinki Pridessä 100 000 osallistujan joukossa Senaatintorilta Kaivopuistoon. Rankkasateen sattuessa kohdalle viritettiin huuto "Sade ei haittaa, marttailu maittaa!". Ensimmäistä kertaa Martoilla oli puistojuhlassa oma teltta. Siellä askarreltiin värikkäitä kangaskukkia. Marttoja oli mukana Pride-tapahtumissa myös muilla paikkakunnilla.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 2/2023 suosituin juttu oli Perinteitä ja muutosvoimia – Marttojen lehti 120 vuotta. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl leikkuulautaa. Sen saivat Tarja Korhonen Helsingistä, Tiia Kouri Osarasta, Anna Maaninen Oulusta, Pirjo Salonen Lahdesta ja Maire Timoskainen Järvenpäästä.

AJAN KUVA

Martat 125 vuotta -messut ja juhlagaala

Tervetuloa juhlimaan marttoja ja 125-vuotiasta marttajärjestöä

lauantaina 20.4.2024 Tampere-taloon.

Lipun hinta 38 € sisältää marttamessut, juhlaruokailun ja ison salin juhlagaalan. Messupisteillä pääset oppimaan uutta ja inspiroitumaan marttailun teemojen parissa. Iltagaala sisältää upeaa musiikkia ja muuta kiinnostavaa ohjelmaa. Meitä viihdyttävät muun muassa

Pentti Hietanen perheineen ja Maria Lund .

HANKI LIPPUSI OSOITTEESTA LIPPU.FI

1Artjärven Martat lahjoittivat Aira Jussilan tekemän saattopeiton Artjärven palvelutaloon. Peiton siunasi rovasti Elina Lehdeskoski.

5Imatran Rautatehtaan Marttojen kevään ohjelmassa oli yhden kattilan ruoan valmistusta, perinnekasveja, vanhan ajan käsitöitä, paperipioneja, Marttojen historiaa ja laavuretki.

2Eräjärven Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa Eräjärven koululla.

3Hurissalon Martat retkeilivät Ruokolahden Kummakivelle.

4Karinaisten Martat opettelivat lavaviljelyn perusteita Idan opastuksella.

9Ilomantsin ja Pahkavaaran Marttayhdistysten vapaaehtoiset neuvoivat vatruskojen tekoa irlantilaisnuorille, jotka tulivat Ilomantsiin Erasmus+-nuorisovaihto-ohjelman kautta. Pogostan koulun kahdeksasluokkalaiset leipoivat irlantilaisten ikätovereidensa kanssa. Mukana myös näyttelijä Konsta Laakso, joka piipahti maistamassa vatruskoita.

6Keski-Jyväskylän Martat kuntoilivat Jyväskylän Harjulla, vauhdittajanaan kaupungin liikuntaohjaaja Tiina.

7Järvenpään Martat valmistivat italialaista ruokaa. Samalla juhlistettiin Lepolan Marttojen liittymistä joukkoon.

8Kangasniemen Martat tarjosivat Kesänavaus-tapahtumassa koivunmahlamaistiaisia.

10Hämeenkyrön Osaran Martat järjestivät neulemessun ja käsityönäyttelyn Mäntyrinteen kappelissa. Messun aikana kirkkoväki sai tehdä käsitöitään, ja martat avustivat messun eri tehtävissä.

12Keuruun Martat viettivät Keuruu Rotary Clubin kanssa Ukraina-iltaa ja valmistivat ukrainalaisten kanssa perinneruokia.

13Lumijoen Marttojen vanhat ompelukoneet huollettiin ja korjattiin. Myös uusia ompelukoneita hankittiin.

11Keski-Kymin Martat viettivät Lucina Hagmanin syntymäpäivää ja yhdistyksen omaa kesäpäivää makkaranpaiston ja pullakahvien merkeissä.

14Lopen Kirkonkylän Martat toteuttivat ruokakurssin Lopen Eläkkeensaajille, opettajana Jenni Salo.

15Kuusamon Martat ja Rukan Latu järjestivät kansainvälisen sieniretken.

16Kyrön Martat osallistui Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan Kyrön keskustassa.

17Laajalahden Marttojen ja Laajalahti ry:n Neulegraffiti-projektissa virkatut ja neulotut lappuset ripustettiin Porkkanapuistoon.

18Mesimartat kävivät kevätretkellä Blomqvistin taimistossa.

20LänsiHollolan Martat tekivät linssikeittoa kotivara-aineksista koko perheen talviliikuntapäivässä Toivolan nuorisoseuran talolla.

21Kokkokankaan Martat osallistuivat neulegraffiti-näyttelyyn Åströmin puistossa teemalla Ryijyjä ja ruusuja. Näyttelyä pystyttämässä puheenjohtaja Airi Alatalo.

19

Kiteen Sepänniemen Martat tekivät lohtuhuiveja ja -sukkia lahjoitettaviksi puolisonsa tai läheisensä menettäneille. Käsityöt otti vastaan Kiteen seurakunnan seurakuntapastori Kirsi Hukka (vas.), käsitöitä viemässä Marja Liisa Parkkonen, Riitta Väistö ja Kaija Halttunen. (Kuva Päivi Lievonen/Koti-Karjala)

23

Outokummun Martat siivosivat ruokakomerot ja tekivät maukkaan lounastarjoilun.

22

Muhoksen Laitasaaren Marttojen Edunvalvonta-illassa asianajaja Heikki Aspegren kertoi edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin teosta.

Patelan Martat viettivät kevään viimeistä marttailtaa Kukkulan Tertun pihapiirissä tikkupullien, makkaranpaiston ja pannukaffien merkeissä.

24

25PohjoisKirkkonummen Martat toimittivat puheenjohtajansa Pirjo IsoMarkun aloitteesta kaminan Ukrainaan. Kamina on valmistettu jätemateriaaleista käsityönä Salossa. Kevyt kamina käy sekä lämmittämiseen että ruoanlaittoon.

26Perhon Martat kutsuivat Perhonjokilaakson alueen yhdistykset viettämään kevätiltaa hirvenlihakeiton, liikunnan ja saunomisen pariin. Mukana oli marttoja Kaustisen, Meriläisen, Perhon ja Vetelin Martoista sekä piirin toiminnanjohtaja Tuija Biskop ja kotitalouden asiantuntija Heidi Peltonen.

27Pihlavan Marttojen

marttaillan aiheena oli Arjen nopeat ja helpot reseptit. Illan ohjasi Sari Ruohomäki Lounais-Suomen Martoista.

28Pitkälahden

Martat huovuttivat pääsiäisen pupuja ja tipuja.

29Pohjois-Haagan

Martat viettivät kevätjuhlaa ja kevätkauden päättäjäisiä hattubileiden merkeissä.

31Pelkosenniemen Martat neuloivat sukat kaikille Pelkosenniemen uuden koulun oppilaille.

30Rantasalmen

Martat neuloivat sukkia neuvolaan pikkuasiakkaiden yksivuotislahjaksi. Terveydenhoitaja Anne Ruuskanen otti sukat vastaan. Yhdistys sai lankojen hankintaan 100 euron lahjoituksen Asikkalan metsästysseuralta. Martat neuloivat myös aikuisten sukkia, jotka annettiin Yhteisvastuukeräyksen myyjäisiin.

34Ristinummen Martat valmistivat vegaanisia ruokia ja kokeilivat lihaa korvaavia tuotteita, kuten soijaa ja tofua.

32Poukkusillan Martat viettivät ulkoilupäivän haravoimalla kunniamartta Airan pihan kesäkuntoon.

33Riihimäen Martat haastoivat eduskuntavaaliehdokkaat toimimaan vaikuttavan ilmastopolitiikan puolesta. Aktivismikirjonnalla koristellut hikipyyhkeet annettiin ehdokkaille.

36Savukosken Marttayhdistys, etsivä nuorisotyö ja Korvatunturin koulun kouluterveydenhoitaja kokosivat perinteiset selviytymiskassit 9. luokan päättäneille koululaisille paikallisten yhdistysten ja yritysten tuella. Kasseihin tuli kaikkea tarpeellista itsenäistyvän nuoren kotiin.

35Runnin Martat paistoivat perinteisiä yläsavolaisia muurinpohjalettuja Mesiheinä Ky:n pihalla Iisalmen Runnilla.

37Someron Härkätien Marttojen hapanjuuri-illassa tehtiin leipää Somerniemen Marttojen Heidi Sjömanin johdolla.

38Sauvon Korpelan Martat tutustuivat Turun ortodoksiseen kirkkoon.

39Takamaan, Teuroisten ja Tolkkila-Värälän Martat tekivät kaksipäiväisen kesäretken Hankoon ja Tammisaareen. Retkeä avusti Jev-säätiö.

40Tarvasjoen Martat opettelivat Emilia Perhon ohjauksella tekemään luonnonmukaista siivous-, pyykki-, remppa-, kasvo- ja käsisaippuaa.

43

42Turun Vasaramäen Martat valmistivat Tyksin syöpäklinikalle sytomyssyjä ja lämmittäviä irtohihoja.

45Uudenkaupungin Martat viettivät marttailtaa ystävineen muotinäytöksen merkeissä. Malleina oli marttoja, ukrainalaisia ja suntio, katsojia runsaasti ja mukana myös liikkeiden edustajia.

46Uuden Tuulen Martat lähettivät vauvanvaatteita Ukrainaan jaettavaksi synnytyssairaaloissa äideille. Marttojen neulomia nuttuja, myssyjä, sukkia ja lapasia lähti Kiovaan yhteensä 28 kiloa.

41Tohmajärven Kemien

Martat istuttivat kukkia ja syötäviä kasveja kasvuveneeseen Kirkkoniemen Pitäjäntuvalla.

44Tyrvään Martat viettivät marttailtaa Pyhän Olavin kirkon liepeillä.

47Vaivion Martat leipoivat karjalanpiirakoita ja rönttösiä lasten kanssa.

48Varpu-Martat tekivät kukkakimppuja paikallisen kukkakaupan opeilla.

49Vieremän Martat pitivät keväällä perinnekahvilaa. Ohjelmassa oli mm. sydänkirurgi Kaija Huttusen vierailu naisen sydänterveyden merkeissä.

50Virtasalmen Väisälän Martat viettivät illan nuorisotila Virnussa pelaten biljardia ja muita pelejä.

» Tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki

» PALSTALLA ON RUUHKAA! Postia tulee paljon, jonoa syntyy ja julkaisuun kuluu aikaa.

Turtolan Martat tekivät syysretken Espanjan Torreviejaan.

MENESTYSMUSIKAALI KÖYHIEN KUNINGATTARESTA NYT JYVÄSKYLÄSSÄ!

Vapaudenkatu 36 jklteatteri.fi

Lippumyymälä 014 569 0110

KOTIMAINEN NÄYTELMÄKLASSIKKO ENSI-ILTA 16.9. SEMINAARIN NÄYTTÄMÖLLÄ

Liput: Kajaani Info arkisin puh. 08 61552555 Ryhmät arkisin klo 9-15 puh. 044 7100 454.

Muista myös Kuljetustuki ja ryhmäedut

TARINA KOKO KANSAN SANKARISTA, LAULAJASTA JA HUIPPU-URHEILIJASTA

ENSI-ILTA 30.9.2023

Ohjaus Snoopi Siren | Charlie Chaplinin

The Great Dictator -elokuvan pohjalta näytelmäksi dramatisoinut Nikolaj Cederholm.

Kääntäjä Aino Piirola | Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

mikkelinteatteri.fi 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi

© Bubbles Incorporated SA 2023

All Rights Reserved. Charlie Chaplin™

THE GREAT DICTATOR © Roy Export S.A.S.

ESITYKSET 29.9.–22.11.2023

Liput 35 / 32 / 29 € + Tilausmaksut (1,50 € / tilaus www.lippu.fi)

Varaukset arkisin klo 12-17 puh. 044 357 0300 Kassa avoinna ti 14-17 ja pe 14-19 sekä aina 1 h ennen esitystä. www.riihimaenteatteri.fi

MINNA CANTH - ANNI MIKKELSSON

PITKÄT LOMAT Espanjan aurinkorannikolla

TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo

9.11.-2.12. • alk. 1.435,-

16.11.-9.12. • alk. 1.435,-

29.11.-13.12. • alk. 1.220,-

FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola

2.-25.11. • alk. 1.480,-

22.11.-16.12. • alk. 1.630,-

Kaikilla matkoilla suomeksi opastetut lentokenttäkuljetukset, tervetuloinfo sekä retkiohjelmaa: retki Costa Tropicalille Nerjaan ja Motriliin sekä retki Marbellaan ja Esteponaan.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella – kerro varausvaiheessa olevasi Martta ja yhdistyksesi nimi. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

www.matka-agentit.fi - myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080

TEEMAMATKOJA

KYLPYLÄVIIKONLOPPU

HAAPSALUSSA

21.-24.9. /19.-22.10. • alk. 335,-

TAITEEN JA TEATTERIN

TARTTO

21.-24.10. sis. Nunnia ja Konnia, • alk. 415,-

16.-19.11. sis. Les Miserables, • alk. 425,-

7.-10.12. sis. Oopperagaala, • alk. 425,-

LONDON CALLING - VIIKONLOPPU LONTOOSSA

17.-19.11. • alk. 865,-

MADRIDIN JOULUTORIT

23.-27.11. • alk. 1.299,-

STRAUSSIN SÄVELIÄ

TALLINNASSA

9.-10.12. • alk. 195,9.-11.12. • alk. 220,-

UUSI VUOSI WIENISSÄ – matkalla myös uuden vuoden konsertti 31.12.! 30.12.-2.1. • alk. 1.495,-

Matka agentit

Markku Pölönen

ONNEN MAA MAA

Ohjaaja Johanna Sorjonen

”Nostalginen musiikkielämys, jossa Savonlinnan Teatterin näyttelijät Savonlinnan Teatterin

taipuvat tangon askeliin ja lava askeliin lava täyttyy edesmeneen Reijo Taipaleen edesmeneen täyteläisistä laulutulkinnoista.” laulutulkinnoista.”

ESITYKSET

La 11.11. klo 13 ENSI-ILTA

To 16.11. klo 13 ja 19

La 18.11. klo 13 ja 18

Pe 24.11. klo 19

La 25.11. klo 13 ja 18

To 30.11. klo 13 ja 19

Pe 1.12. klo 13 ja 19

La 9.12. klo 13 ja 18

To 14.12. klo 13

Pe 15.12. klo 19

La 16.12. klo 13 ja 18

Ma 18.12. klo 19

Ti 19.12. klo 13

*Teosesittely 16.11. ja 30.11. klo 12.15

044 510 3440

Onnittelemme

95 VUOTTA | Eva-Lisa Heinonen 23.9. Turun Uittamon Martat

90 VUOTTA | Irja Valtanen 4.3. Paltamon Martat • Sirkka-Liisa Jurvelin 17.6. Utajärven Martat • Elvi Lähteenmäki 27.6. Vehkajärven My • Leena Särkinen 26.7. Kivijärven Martat

85 VUOTTA |Raili Mattila 17.6. Vehkajärven My • Seija Puumala 29.7. Vetelin Martat • Elli Sohlman 12.8. Olkkalan Martat • Raili Ristola 8.9. Porvoon Karjalaiset Martat • Kaija Kainulainen 23.9. Karsturannan Martat • Lea Korhonen 1.10. Maaningan Martat

80 VUOTTA |Rauni Keränen 25.7. Karjasillan Martat • Pirkko Nord 28.7. Ristinummen Martat • Maria Hiltunen 31.8. Linnan Martat • Tuula Manninen 3.9. Kouvolan My • Raili Tenkte 9.9. Karsturannan Martat • Seija Linnaluoto 18.9. Karjasillan Martat • Inga Lengman 28.9. Pihlavan Martat • Maijaleena Leivo 29.9. Porvoon Karjalaiset Martat • Aila Skinnari 29.9. Laihalan-Rapattilan Martat • Helvi Tuononen

18.10. Ristinummen Martat

75 VUOTTA |Hilkka Ahonen 5.3. Kannonkosken Martat • Sirkka Makkonen

18.7. Hankasalmen Martat • Seija Rämö

25.8. Forssan Martat • Raija Kummu 29.8. Kokkokankaan Marta • Kaija Hanhinen

30.8. Ahtialan Martat • Pirjo Juutinen 5.9. Karhunpään Martat • Ritva Ovaskainen

10.9. Forssan Martat • Helena Luhtala

14.9. Teuvan Martat • Helena Raitio 16.9. Pukinmäen Martat • Liisa Hämäläinen

26.9. Imatran My • Kaarina Minkkinen 6.10. Hankasalmen Martat

70 VUOTTA |Mirja Gröndahl 25.2. Pihlavan Martat • Leena Kanerva 22.5. Olkkalan Martat • Päivi Tuisku 1.6. Teuvan Martat • Paula Mustonen 10.7. Hiltulanlahden Martat • Eila Velling 14.7. Tietävälän Martat

• Marja-Leena Aura 22.7. Teuvan Martat

Anna-Maija Lahtinen 27.9. Kouvolan My • Tarja Pihlajaharju 5.10. Vetelin Martat

65 VUOTTA | Tiina Virolainen 10.5. Hautjärven Martat • Pertti Suominen 24.8. Riihimäen Martat • Anita Karppinen 27.8. Paason Martat • Mariitta Rautio 13.9. Kiteen Säyneenkylän Martat • Riitta Österman 20.9. Riihimäen Martat • Sari Laakso 24.9. Jalkarannan Martat

60 VUOTTA | Johanna Andersson 17.2. Intomartat • Paula Maajaakkola 15.6. Nokian Martat • Katriina Pietikäinen 27.6. Äänesalon Martat • Marja-Liisa Saksa 30.6. Teuvan Martat • Päivi Auvila 2.8. Hankasalmen Martat

50 VUOTTA |Helena Kylmälä 10.4.2022 Intomartat

45 VUOTTA | Teija Braun 7.9. Renkomäen Martat

40 VUOTTA |Kati Sailio 10.3.2022 Intomartat • Susanna Häkkinen 28.9.2022 Intomartat • Helena Juvankoski 6.1. Intomartat • Henrietta Westling 25.2. Intomartat • Hanna Pulkka 10.9. Intomartat • Kati Kapanen 19.9. Intomartat • Satu Bergendahl 12.10. Ristinummen Martat

30 VUOTTA |Milla Peltonen 23.6. Olkkalan Martat

Yhdistykset juhlivat

Hammaslahden

Martat onnittelivat Rauha Tolvasta, jolla tuli täyteen 80 vuotta marttana. Jäsenyys alkoi 9-vuotiaana Rääkkylän Sintsin Marttayhdistyksessä 1943. Pyhäselän Hammaslahden Marttayhdistyksessä Rauha toimi pitkään hallituksen jäsenenä ja sihteerinä.

Lautiosaaren

• Heikki Koskinen 24.8. Linnan Martat

• Kerttu Hurtig 29.8. Tornion Martat

• Hannele Salminen 1.9. Pihlavan Martat

Eliisa Penttinen 10.9. Ristinummen Martat

• Liisa Ketola 18.9. Patelan Martat

•

Tuula Laine 23.9. Linnan Martat • Heljä

Mäntylä 25.9. Anjalan Riitamaan Martat ‹

•

Kauniaisten Martat viettivät 20-vuotisjuhlaa villa Junghansissa keväisen salaattipöydän ääressä.

Martat viettivät yhdistyksen 100-vuotisjuhlia Lautiosaaren seurakuntatalolla. Ruusuilla muistettiin pitkäaikaisia jäseniä Anneli Koivuniemeä (jäsenenä 53 vuotta), Asta Pahkalaa (jäsenenä 43 vuotta) ja Raija Puurusta (jäsenenä 43 vuotta). Yhdistys lahjoitti ryijyn Keminmaan seurakunnalle, jonka tiloissa martat ovat kokoontuneet.

Kuurmanpohjan Marttojen kunniajäsen Eeva-Maija Manninen täytti 100 vuotta 4.5. Yhdistys kävi onnittelemassa päivänsankaria.

Kainuun Marttojen vanhin yhdistys, Suomussalmen Marttayhdistys, täytti 100 vuotta. Juhlapäivä alkoi messulla Suomussalmen kirkossa ja jatkui seurakuntasalilla.

Osanottomme

Paraisten Marttayhdistys muisti kukilla pitkäaikaisia jäseniään yhdistyksen täyttäessä 95 vuotta.

Rovaniemen

Marttayhdistys täytti 100 vuotta vuonna 2019. Juhlia vietettiin toukokuussa 2023.

Muuramen Marttayhdistyksen jäsen Seija Santanen täytti 80 vuotta

26.2. Hän on ollut martta vuodesta 1972 ja toiminut sekä yhdistyksen että marttapiirin hallituksessa ja opintomarttana. Hänelle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2001.

Iin Marttojen kunniajäsen Marjatta poistui keskuudestamme lokakuussa 2021. Yhdistys lahjoitti omaisille Marttojen hautareliefin kiinnitettäväksi hänen hautakiveensä.

» Yhdistyksemme pitkäaikaiset jäsenet ovat nukkuneet pois: Liisa Margit Saari (o.s. Kangas) 86-vuotiaana 4.4.2023 ja Irma Nykänen (o.s. Hanhikoski) 84-vuotiaana 2.7. 2023 Lämmöllä muistaen Vetelin Martat

» Napapiirin Marttojen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Eini Marja Tennilä nukkui pois 74 vuoden ikäisenä 4.7.2023 Rovaniemellä. Marttaystävän muistoa kunnioittaen ja lämmöllä muistaen

Napapiirin Martat

» Yhdistyksemme perustajajäsen Toini Väätäinen nukkui 5.7.2023 ikiuneen 95-vuotiaana.

Toinin muistoa kunnioittaen

Lohjan Kalkkitehtaan Suomalainen Marttayhdistys vietti 90-vuotisjuhlaa Mustion Linnassa yli 100 juhlavieraan voimin.

Pajulahden Marttayhdistys

Ristikon ratkaisu s. 52

Etelä-Karjalan Martat

Marttakeskus, Valtakatu 45 (käynti Anni Swanin kadun puolelta), Lappeenranta

p. 050 448 3112

Toimisto avoinna maanantaisin klo 10–15, muulloin sopimuksen mukaan.

martat.fi/etela-karjala facebook.com/Etelä-Karjalan Martat vinkkaa twitter.com/ekarjalamartat

toiminnanjohtaja Tuija Valjakka tuija.valjakka@martat.fi

p. 050 463 4163

toimistosihteeri, kotitalousasiantuntija Riitta Sutinen etela-karjala@martat.fi

p. 050 448 3112

puheenjohtaja Johanna Ikävalko johanna.ikavalko@martat.fi

p. 040 707 3896

KURSSEJA JA TAPAHTUMIA

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: martat.fi/etelakarjala/tapahtumat/

ELOKUU

» 26.8. klo 16–18 Marttojen valtakunnallinen sienipäivä. Sienineuvontaa, Lpr, Satamatori

» 29.8. klo 15–17 Martat neuvoo: Sienineuvontaa, Lpr, pääkirjasto

» 30.8. klo 17.30–19.30: Sienet tutuiksi -verkkoluento, Martta-akatemia

» 31.8. klo 10–17 Sienineuvontaa, Greenrealitytapahtuma, Lpr, Kansalaistori

SYYSKUU

5.9. klo 16.30–18.30 Ketjukoulutus, Junnukokki, Lpr, Marttakeskus

6.9. klo 16.30–18.30 Ketjukoulutus, Junnukokki, Imatra, Kultturitalo Virta, Taiteilijalämpiö

6.9. klo 15–17 Martat neuvoo: Sienineuvontaa, Imatra, pääkirjasto

7.9. klo 9–12 Sienineuvontaa, Joutsenon tori

9.9. Muikku ja Pottu -markkinat, Lpr, Satamatori, aiheena varautuminen

19.9. klo 11 Facebook-live, Vuoden kasvis: porkkana

LOKAKUU

3.10. klo 15–17 Martat neuvoo: Puurokuu, Lpr, pääkirjasto

4.10. klo 15–17 Martat neuvoo: Puurokuu, Imatra, pääkirjasto

10.10. klo 16.30–19.30 Ketjukoulutus: Ikääntyneen ruokavalio, Lpr, Marttakeskus

11.10. klo 16.30–19.30 Ketjukoulutus: Ikääntyneen ruokavalio, Imatra, Urheilutalon kokoustila

12.10. klo 11 Facebook-live, Puurokuu

MARRASKUU

7.11. klo 15–17 Martat neuvoo: Yhden kattilan taktiikka, Lpr, pääkirjasto

8.11. klo 15–17 Martat neuvoo: Yhden kattilan taktiikka, Imatra, pääkirjasto

8.11. klo 16.30–19.30 Makumatka Aasian keittiöihin -kurssi, Lpr, Marttakeskus

14.11. klo 11 Facebook-live, Säilyvyys ja oikea säilytys

JOULUKUU

5.12. klo 15–17 Martat neuvoo: Joulusiivousvinkit, Lpr, pääkirjasto

7.12. klo 15–17 Martat neuvoo: Joulusiivousvinkit, Imatra, pääkirjasto

Hämeen Martat

Kurssit ja luennot järjestetään Hämeenlinnan tai Lahden toimipisteissämme, ellei tapahtuman kohdalla toisin mainita. Ilmoittautumiset: martat.fi/hame/tapahtumat/

Toimipisteet: Marttakeskus, Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna, p. 044 072 3071 Marttala, Laaksokatu 1, Lahti, p. 050 501 9715 martat.fi/hame facebook.com/hameenmartatvinkkaa/ instagram.com/hameenmartat/

Marttojen Kotiapu p. 044 050 4805 toiminnanjohtaja Arja Pehkonen arja.pehkonen@martat.fi p. 040 746 6754

puheenjohtaja

Erja-Liisa Lähde p. 050 339 3689 erja-liisa.lahde@martat.fi

ELOKUU

» 26.8. klo 10–13 Sienineuvontaa, Hämeenlinnan tori

» 26.8. klo 10–12 Sienineuvontaa, Marttala, Lahti

» 28.8.–3.9. Marttojen Sieniviikko

» 30.8. klo 17–18 Sienten ABC-luento, Teams. Maksuton. Ilmoittaudu 23.8. mennessä.

» 31.8. klo 13–14.30 Kotipihan syystyöt -luento, Marttala, Lahti. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

SYYSKUU

» 12.9. klo 10–11.30 Kotipihan syystyöt -luento, Marttakeskus, Hämeenlinna. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

» 12.9. klo 17.30–20 Marttatreffit, toiminnansuunnitteluilta yhdistyksille, Marttakeskus, Hämeenlinna. Maksuton. Ilmoittaudu 1.9. mennessä.

» 13.9. klo 17–18 Sienten ABC -luento, Teams. Maksuton. Ilmoittaudu 6.9. mennessä.

» 14.9. klo 17.30–20 Marttatreffit, toiminnansuunnitteluilta yhdistyksille, Lopen Kirjaston Fallesmannisali, Kauppatie 3, Loppi. Maksuton. Ilmoittaudu 1.9. mennessä.

» 26.9. klo. klo 17.30–20 Marttatreffit, toiminnansuunnitteluilta yhdistyksille, Orimattilan Vanha Pappila, Pappilantie 1. Maksuton. Ilmoittaudu 14.9. mennessä.

» 26.9. klo 17–20 Kasvisruokaa intialaisin vivahtein -kurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 19.9. mennessä.

» 28.9. klo 17–20 Kasvisruokaa intialaisin vivahtein -kurssi, Marttala, Lahti. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 21.9. mennessä.

LOKAKUU

» 3.10. klo 17.30–20 Marttatreffit, toiminnansuunnitteluilta yhdistyksille, Heinolan Seurakuntakoti, Lampikatu 16 (katutaso). Maksuton. Ilmoittaudu 22.9. mennessä.

» 10.10. klo 17.30–20 Marttatreffit, toiminnansuunnitteluilta yhdistyksille, Marttala, Lahti. Maksuton. Ilmoittaudu 29.9. mennessä.

» 17.10. klo 17–18.30 Aivot ja ravitsemus -luento, Teams, Raija Tahvonen. Maksuton. Ilmoittaudu 11.10. mennessä.

» 19.10. klo 17–20 Vaalea hapanjuurileipä -kurssi, Marttala, Lahti. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 12.10. mennessä.

» 26.10. klo 17–18.30 Halloweenin hurjat herkut -verkkoruokakurssi. Hinta 25 €. Ilmoittaudu 19.10. mennessä.

» 31.10. klo 17–18 Uusien jäsenten info, Teams. Ilmoittaudu 25.10. mennessä.

MARRASKUU

» 9.11. klo 17.30 Reilu kauppa – vaikuta valinnoilla, luento, Teams. Maksuton. Ilmoittaudu 7.11. mennessä.

» 21.11. klo 17.30–18.30 Yhdistysten puheen-

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

johtajien info, Teams. Maksuton. Ilmoittaudu 6.11. mennessä.

» 21.11. klo 17–20 Joulun vegemenu -kurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: jäsenet 45 €, muut 48 €. Ilmoittaudu 14.11. mennessä.

» 23.11. klo 17–20 Joulun vegemenu -kurssi, Marttala, Lahti. Hinta: jäsenet 45 €, muut 48 €. Ilmoittaudu 16.11. mennessä.

JOULUKUU

» 5.12. klo 17–18.30 Itsenäisyyspäivän sapakset -verkkoruokakurssi. Hinta 25 €. Ilmoittaudu 28.11. mennessä.

» 11.12. klo 17–20 Karjalanpiirakkakurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Maksuton. Ilmoittaudu 4.12. mennessä.

» 12.12. klo 17–20 Karjalanpiirakkakurssi, Marttala, Lahti. Maksuton. Ilmoittaudu 5.12. mennessä.

Kainuun Martat

Sammonkatu 10 A 3, Kajaani p. 044 7047 950 martat.fi/kainuu

Toimisto palvelee maanantaisin klo 9–12.

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Kaino Kinnunen kaino.kinnunen@martat.fi p. 044 7047 950

Marttojen Kotipalvelu p. 044 5622 424

puheenjohtaja

Airi Hyvönen, Sotkamo p. 0440 260 659 airi.hyvonen@gmail.com

Piirin hallituksen kokoukset pidetään Marttalassa, Sammonkatu 10 A 3.

SEURAA VERKKOSIVUJAMME

Ilmoitamme tapahtumista piirin verkkosivuilla martat.fi/marttapiirit/kainuu/ ja yhdistyksiin sähköpostitse lähetettävillä tiedotteilla.

MARTTOJEN KOTIPALVELUSTA KOTISIIVOUKSIA

Tuntiveloitus 38 € (alv 24 %), 30,65 € (alv 0 %). Marttajäsenten tuntiveloitus 34 € (alv 24 %), 27,42 € (alv 0 %).

Palvelumme on kotitalousvähennyskelpoista. Tiedustelut p. 044 5622 424, 044 7047 950.

TARVITSETKO HYGIENIAPASSIN?

Järjestämme sopimuksen mukaan hygieniatestitilaisuuksia. Testin hyväksytysti suorittaneet saavat hygieniaosaamistodistuksen ja -kortin. Kaikille avoimet testitilaisuudet pidetään maanantaisin klo 15 seuraavina päivinä:

» 31.8. klo 12–16 Sieninäyttely, Seinäjoki, tori

» 31.8. klo 17–20 Sieniretki- ja tasting, Kauhava

SYYSKUU

» 1.9. klo 15–15.45 Hygieniatesti

» 2.9. klo Sieninäyttely, Polkkaa, puolukkaa ja patikointia -tapahtuma, Halsua

» 7.9. klo 17–20 Sieniretki ja -tasting, Lapua

» 14.9. klo 17–20 Sieniretki ja -tasting, Sievi

» 15.9. klo 15–15.45 Hygieniatesti

Osallistuminen vaatii henkilökohtaisen yhteydenoton, p. 044 7047 950. Tilaisuudet järjestetään Marttalassa, Sammonkatu 10 A 3, Kajaani. Osallistumismaksu 45 €.

TARVITSETKO KOKOUS-, KOULUTUS- TAI JUHLATILAA?

Marttalaa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin. Soita ja kysy lisää, p. 044 7047 950.

Keski- ja EteläPohjanmaan Martat

Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14, Kokkola Kotitalouskeskus ja kotiapu p. (06) 8313 127 (arkisin klo 9–12) etunimi.sukunimi@martat.fi martat.fi/marttapiirit/keski-ja-etela-pohjanmaa/ instagram.com/keskijaetelapohjanmaanmartatry/ facebook.com/keskijaetelapohjanmaanmartat/ twitter.com/tuijabiskop

toiminnanjohtaja Tuija Biskop, p. 050 597 6585 toimisto, KA-toiminta, astiavuokraus Rauni Lampela, p. 044 336 3202

Kurssit ja tapahtumat ovat Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen Kotitalouskeskuksessa (Vingenkatu 15 A, Kokkola), ellei toisin mainita. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin piirin nettisivujen tapahtumakalenterin kautta tai puhelimitse.

ELOKUU

» 22.8. klo 17–20 Sieniretki ja -tasting, Kauhajoki

» 26.8. klo 10–14 Sieninäyttely, Kokkolan kaupungintalo, yhdessä Kokkolanseudun sieniseuran kanssa

» 29.8. klo 12–16 Sieninäyttely, Vaasa, tori

» 29.8. klo 17–20 Sieniretki ja -tasting, Mustasaari

» 20.9. klo 17–18 Teams-luento, aiheena kompostointi. Luennon jälkeen on paikan päällä olevilla mahdollisuus tutustua kompostointiin Kokkolassa.

» 27.9. klo 17.30–21.30 Sadonkorjuujuhlatkurssi

» 30.9. klo 10–13 Ässäkokkikurssi, Pietarsaari

LOKAKUU

» 6.10. Martat mukana Pytinki-messuilla, Seinäjoki

» 11.10. klo 17.30–20.30 Suomalaista superruokaa sienistä -kurssi

» 13.10. klo 15–15.45 Hygieniatesti

» 16.–20.10. klo 10–13 Junnukokkikurssit alakouluikäisille

» 17.10. klo 10–13 Ässäkokkikurssi, Seinäjoki

» 17.10. klo 14–17 Ässäkokkikurssi, Seinäjoki

» 18.10. klo 10–13 Ässäkokkikurssi, Kauhajoki

» 18.10. klo 14–17 Ässäkokkikurssi, Kauhajoki

» 19.10. klo 10–13 Ässäkokkikurssi, Alavus

» 24.10. klo 17–21 Hygieniakoulutus ja -testi

» 25.10. 17.30–20.30 Penninvenyttäjän keittiö -kurssi

» 27.10. klo 15–15.45 Hygieniatesti

» 27.10. klo 16–19 Ässäkokkikurssi, Vaasa

» 28.10. klo 10–13 Ässäkokkikurssi, Vaasa

MARRASKUU

» 8.11. klo 17.30–20.30 Leivotaan gluteenittomasti -kurssi

» 10.11. klo 15–15.45 Hygieniatesti

» 22.11. klo 17.30–20.30 Joulun makuja -kurssi

» 24.11. klo 15–15.45 Hygieniatesti

» 25.11. klo 9.30–16 Piirin syyskokous ja koulutuspäivä: Junnukokkien ohjaajakoulutus sekä Muonitus- ja kahvituskoulutus. Paikka varmistuu myöhemmin.

» 29.11. klo 17.30–20.30 Joulun herkut ja makeiset -kurssi

JOULUKUU

» 8.12. klo 15–15.45 Hygieniatesti

Keski-Suomen Martat

Yliopistonkatu 11 A, Jyväskylä p. 050 438 7532

Toimisto avoinna ma 9–16.30. keski-suomen@martat.fi martat.fi/keski-suomi facebook.com/keskisuomenmartatvinkkaa instagram.com/keskisuomenmartat_

toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi p. 050 512 3492, kati-erika.timperi@martat.fi

hallituksen puheenjohtaja Pirkko Niiranen p. 040 546 7554, pirkko.a.niiranen@gmail.com

Kurssinvetäjien yhteystiedot: hanni.kuronen@martat.fi tiina.niskanen@martat.fi tuija.elomaki@martat.fi

* Piirin tapahtumat ja kurssit ovat kaikille avoimia, ellei kurssin kohdalla toisin mainita.

* Kurssit pidetään Marttakeskuksessa, Yliopistonkatu 11 A, Jyväskylä, ellei toisin mainita.

* Ilmoittautumiset vain sähköisesti, www.martat. fi/keski-suomi/tapahtumat/

* Ilmoittautuminen on sitova. Kurssimaksua ei palauteta, jos osallistuminen estyy meistä riippumattomista syistä.

* Ilmoittautuessa maksat verkkomaksulla kurssimaksun. Jos maksuvaiheessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä osoitteeseen keski-suomen@martat.fi, niin kurssipaikkasi säilyy.

* Alle 15 €:n kurssihinnoista emme palauta kurssimaksua.

HUOM! Tarkista kurssien ilmoittautumisajankohdat osoitteesta martat.fi/keski-suomi/tapahtumat/

ELOKUU

» ke 23.8. klo 16–18 Junnukokit (7–12-vuotiaat)

10 €. Kurssilla valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen.

Kurssin vetää Tiina Niskanen.

» la 26.8. klo 11–15 Sieninäyttely kävelykadulla. Yhteyshenkilö Hanni Kuronen.

» ma 28.8. klo 13–17 Avoimet ovet, Marttakeskus.

» ke 30.8. klo 16.30–19.30 Kasvisruokaa 28

€/33 €. Nautitaan kotimaisen sadon antimista: marjoista, omenoista, kaaleista, kurpitsoista ja sienistä. Kurssin vetää Tiina Niskanen.

SYYSKUU

» ma 4.9. klo 17–19.30 Sieniretki 23 €/27 €. Kurssi järjestetään Jyvässeudun lähimaastossa. Lähtö Marttakeskuksen pihasta kimppakyydeillä. Muista vaatetus; maastovarustus ja sie-

nikori sekä -veitsi mukaan. Retken vetää Hanni Kuronen.

» ti 5.9. klo 17.30–19.30 Puheenjohtajien parlamentti, Saarijärvi. Ajankohtaisia kuulumisia piiristä ja toimintavuodesta 2023. Tilaisuus on tarkoitettu puheenjohtajille, varapuheenjohtajille ja sihteereille. Vetäjänä Kati-Erika Timperi.

» ke 6.9. klo 16.30–19.30 Italialainen keittiö 35 €/40 €. Kurssin vetää Tiina Niskanen.

» ma 11.9. klo 17–19.30 Sieniretki 23 €/27 €. Kurssi järjestetään Jyvässeudun lähimaastossa. Lähtö Marttakeskuksen pihasta kimppakyydeillä. Muista vaatetus; maastovarustus ja sienikori sekä -veitsi mukaan. Retken vetää Hanni Kuronen.

» ke 13.9. klo 16–18 Junnukokit (7–12 vuotiaat) 10 €. Kurssilla valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tiina Niskanen.

» to 21.9. Ruokahävikki-ketjukoulutus Martoille, Teams. Kurssin vetää Tuija Elomäki.

LOKAKUU

» to 5.10. klo 17–20 Hygieniapassikoulutus ja -testi 55 €. Kertaus hyvästä hygieniasta elintarvikehuoneistossa. Kesto 2 tuntia + tentti. Kurssin vetää Tuija Elomäki.

» ma 23.10. klo 16–18 Junnukokit (7–12-vuotiaat) 10 €. Kurssilla valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tiina Niskanen.

» ke 25.10. klo 16.30–19.30 Makumatka Kreikkaan, 28 €/33 €. Kurssin vetää Hanni Kuronen.

MARRASKUU

» ke 22.11. klo 16–18 Junnukokit (7–12-vuotiaat) 10 €. Kurssilla valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tiina Niskanen.

» to 23.11. klo 16.30–19.30 Lähi-Idän keittiö 28 €/33 €. Kurssin vetää Tuija Elomäki.

» ti 28.11. klo 16.30–19.30 Uudet ideat joulupöytään 28 €/33 €. Hyviä vinkkejä jouluiseen ruokailuun. Kurssin vetää Tuija Elomäki.

JOULUKUU

» ke 13.12 klo 16.30–19.30 Leivotaan yhdessä 27 €/33 €. Suolaista ja makeaa joululeivontaa aikuinen ja lapsi yhdessä. Kurssin vetää Tuija Elomäki.

Kymenlaakson Martat

Torikatu 6, Kouvola p. 050 501 9784

etunimi.sukunimi@martat.fi martat.fi/kymenlaakso

facebook.com/kymenlaaksonmartatvinkkaa instagram.com/kymenlaakson.martat twitter.com/Marttakulma

Toimisto avoinna maanantaisin klo 10–15.30 ja muulloin sopimuksen mukaan.

toiminnanjohtaja Anne Saarikko, p. 040 849 4494

puheenjohtaja Päivi Kukkola, Kouvola, p. 040 778 0423

Ilmoittautumiset kursseille katja.haimi@martat. fi tai p. 050 501 9784.

Katso lisätietoja: martat.fi/kymenlaakso/tapahtumakalenteri

Tilaisuudet Marttakulmassa (Torikatu 6, Kouvola), ellei toisin mainita.

SYYSKUU

» 9.–10.9. klo 10–16 Lähiruokamessut Mustilan maisemissa Elimäellä. Marttapiiri vinkkaa satokauden kasviksista ja esittelee järjestötoimintaa.

» 12.9. klo 17.30–20.30 Hävikkifoorumi-ketjukoulutus. Ajankohtaista, uutta tietoa ruokahävikistä. Arjen pinttyneistä rutiineista suunnitelmallisuuteen hävikin vähentämiseksi.

» 13.9. klo 17.30–19 Hävikkifoorumi-ketjukoulutus, Teams.

» 18.9. klo 9–15 Viranomaiset Manskilla. Viranomaistahot ja järjestöt jalkautuvat Kouvolan kaupunkikeskustaan. Piiri esittelee toimintaa ja antaa neuvoja varautumisesta.

» 26.9. klo 17.30–20.30 Papuja ja pikkelssiä –varaudu säilykkeillä. Taitava säilöjä säilöö oman puutarhan, metsän ja sesongin antimet myös kaupan hedelmä- ja vihannesosastolta. Kurssilla opit perinteisiä säilöntämenetelmiä ja saat uusimmat vinkit. Lisäksi tehdään herkkuja kotivaran säilykkeistä.

» 27.9. klo 17.30–20.30 Papuja ja pikkelssiä –varaudu säilykkeillä, Vehkalahden koulu, Hamina.

LOKAKUU

10.10. klo 17.30–20.30 Muonitus- ja kahvitusmartan osaamispakki -ketjukoulutus. Opit järjestämään muonitus- ja kahvitustoimintaan liittyvien tilaisuuksien tarjoilut.

» 11.10. klo 17.30–20.30 Muonitus- ja kahvitusmartan osaamispakki -ketjukoulutus, Vehkalahden koulu, Hamina

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

» 12.10. klo 12–18, 13.10. klo 12–17 ja 14.10. klo 10–14 Tavaranvaihtopäivät Tuo tullessas, vie mennessäs, Kouvola (paikka vielä avoin). Järjestäjänä Kestävän kehityksen Kerkko-verkosto.

» Viikolla 43 Ässäkokki-kurssit 7–12-vuotiaille yhteistyössä S-ryhmän kanssa.

» 25.10. klo 17.30–20.30 Lammasta lautasella -ruokakurssi. Lampaanlihaa voi käyttää monipuolisesti ympäri vuoden. Kaveriksi sopivat vahvan makuiset yrtit sekä juurekset. Kurssilla mukana asiantuntijana Muhniemen Lahtivajan Kaarin Knuuttila.

MARRASKUU

» 7.11. klo 17.30–20.30 Ruokailoa ikävuosiin -ketjukoulutus. Saat ideoita monipuolisten ja ikäsi huomioivien aterioiden valmistamiseen. Tehdään helppotekoisia, hyvänmakuisia, värikkäitä ja proteiinipitoisia ruokia. Tuunaamme myös valmisruoista monipuolisia ja ravitsevia.

» 8.11. klo 17.30–20.30 Ruokailoa ikävuosiin -ketjukoulutus, Vehkalahden koulu, Hamina

» 22.11. klo 17.30–20.30 Leivotaan joulua -kurssi. Valmistetaan ihania joulupöytään sopivia herkkuja itselle tai lahjaksi.

» 23.11. klo 17.30–20.30 Leivotaan joulua -kurssi, Vehkalahden koulu, Hamina

MARTAT VINKKAA KIRJASTOISSA

Martat vinkkaa -neuvontaa annetaan kirjastoissa koko syksyn. Seuraa ilmoittelua ja hae vinkit oman yhdistyksesi toimintaan. Voit myös pyytää etukäteen materiaalia marttailtaan ja hakea sen kirjastosta.

KURSSITARJOTIN 2023

Kaikkea kaurasta

Kasviskeittiöstä kaikille

Makua mausteilla

Maukasta edullisesti

Monta tapaa leipoa

Ruokailoa ikävuosiin

Säilöntä ja säilykkeet

Yhden kattilan taktiikka

Viettelevät voileipäkakut

Makumatka Aasian keittiöihin

Allergiakodin siivous ja pyykki (luento)

Varaudu kotona (luento)

Lapin Martat

Kurssit ja tapahtumat järjestetään Lapin Marttojen toimitilassa (Rovakatu 13, Rovaniemi), ellei toisin mainita. Kurssimaksu suoritetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä.

Ilmoittautumiset kursseille Lapin Marttojen sähköisen tapahtumakalenterin kautta: www.martat.fi/lappi/tapahtumat/ Toivomme, että otat kurssille sisäkengät, esiliinan ja mahdollisen päähineen hygieniasyistä. Peruutukset tulee tehdä kahta päivää aikaisemmin. Muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun.

Lisätietoja kursseista: lapin.toimisto@martat.fi

tai p. 040 734 2636

ELOKUU

» 21.8. Sieniretki ja -kokkaus

» 24.8. Sieniretki

» 31.8. Sieniretki

SYYSKUU

» 6.9. Sieniretki

» 12.9. Sieniretki

LOKAKUU

» 25.10. Makua Mausteilla

Lounais-Suomen Martat

Yliopistonkatu 33 G, Turku p. 050 448 1665 lounais-suomi.turku@martat.fi & Valtakatu 7 C, Pori p. 044 774 3428 lounais-suomi.pori@martat.fi

Toimisto avoinna Turussa ma–to klo 9–13.30 Asiakaspalvelu ja kurssi-ilmoittautumiset p. 050 448 1665/Turku p. 044 774 3428/Pori

toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen p. 050 409 9046 sanna.voutilainen@martat.fi

FB Lounais-Suomen Martat vinkkaa facebook.com/lounaissuomenmartat IG @lounaissuomenmartat

SYYSKUU

» Hyvinvointitreffit: Hyvinvoinnin ja järjestötoiminnan ilta aikuiselle naiselle. Ilta täynnä ideoita ja vinkkejä ravinnosta ja liikunnasta sekä sydämen ja mielen hyvinvoinnista.

» Klo 17–20:

» 5.9. Turku

» 6.9. Raisio

» 7.9. Muurla

» 12.9. Paimio

» 18.9. Pomarkku

» 19.9. Rauma

» 21.9. Yläne, Pöytyä

» 13.9. klo 17–20 Pori, Hapatusta ja pikkelöintiä/ avoin ruokakurssi

» 15.9. Pori, Metsähetki on sieniretki/sieniretki

» 15.9. Turku, Metsähetki on sieniretki/sieniretki

» 16.9. klo 10–14 Porin kauppatori, LounaisSuomen Marttojen sienipäivä

» 16.9. klo 10–14 Turun kauppatori, LounaisSuomen Marttojen sienipäivä

» 28.9. klo 11–14 Pori, Syksyinen sieniruokakurssi/avoin ruokakurssi

LOKAKUU

» Lihaton lokakuu – Vegaaniruokakurssi/avoin ruokakurssi

» 2.10. klo 11–14 Pori

» 3.10. klo 17–20 Pori

» 3.10. klo 17–20 Turku

MARRASKUU

» Juureksista juhlaa – Ruokaa perunasta ja juureksista/avoin ruokakurssi

» 6.11. klo 11–14 Pori

» 6.11. klo 17–20 Pori

» 7.11. klo 17–20 Turku

» Maistelupikkujoulut – Herkullista joulun odotusta marttojen tapaan

» 9.11. klo 17–20 Pori

» 9.11. klo 17–20 Turku

» Joulun juhlaherkut/avoin ruokakurssi

» 30.11. klo 17–20 Pori

» 30.11. klo 17–20 Turku

» 24.11. Marttaristeily

Pirkanmaan Martat

Tampellan esplanadi 7, Tampere p. 050 371 8913 pirkanmaan@martat.fi

www.martat.fi www.facebook.com/pirkanmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/pirkanmaanmartat

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija

Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, p. 050 351 6658

AVOIMET RUOKAKURSSIT

30.8. Sadonkorjuujuhlat

13.9. Suomalaista superruokaa sienistä

25.10. Hurjan herkullinen Halloween (lapsi & vanhempi -kurssi)

1.11. Makumatka Afrikkaan

8.11. Kaikkea kultaisesta kaurasta

22.11. Makumatka Japaniin

13.12. Makumatka Vietnamiin

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

AVOIMET PUUTARHAKURSSIT

19.9. Monimuotoinen kotipiha

5.12. Kaunista kotiin jouluksi

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

KETJUKOULUTUKSET MARTOILLE

3.10. Hävikkiruoasta herkkuja

11.10. Komposti toimivaksi

23.11. Varautumisen Mystery Box -sähkökatkopeli

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

MUUT TAPAHTUMAT

26.8. Valtakunnallinen Sienipäivä ja sieninäyttely Nokialla

27.8.–3.9. Valtakunnallinen sieniviikko

15.11. Yhdistyksien rahastonhoitajien koulutus

17.–19.11. Suomen Kädentaidot -messut

25.11. Piirin syyskokous

Lisätiedot ja mahdollinen ilmoittautuminen: martat.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

HIEDANRANNAN AVOIMET PUUTARHATAPAHTUMAT

Hiedanrannan Syötävässä puistossa järjestetään toukokuusta lokakuulle avoimia ja maksuttomia puutarhatapahtumia, joissa viljellään yhteisöllisesti puiston kasvimaata. Tilaisuuksissa kylvetään ja istutetaan hyötykasveja, hoidetaan kasvimaata ja syksyllä korjataan satoa. Jotta viljelykasvit ehtivät kasvaa sadonkorjuukypsäksi,

satoa jaetaan vain sadonkorjuutilaisuuksissa kulloinkin mukana oleville. Kokoonnumme kasvimaalla maanantaisin klo 17. Joka kerta on ohjelmassa kasvukauden aikaisia töitä sekä mahdollisesti muita aiheita.

21.8. Pölyttäjät

28.8. Kasvukauden aikaisia töitä

Kasvukauden aikaisia töitä & sadonkorjuu:

4.9.

11.9.

9.10.

JUNNUKOKKIKURSSIT

29.8. Metsän antimet

19.9. Leivotaan yhdessä suolaista ja makeaa!

31.10. Pitsatiistai

5.12. Joulun herkut Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

ÄSSÄKOKKIKURSSIT

17.10. Tampere

18.10. Tampere Lisätiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

Pohjois-Karjalan Martat

Marttakeskus, Koskikatu 5–7, Joensuu p. 050 448 1125 etunimi.sukunimi@martat.fi toimisto: pohjois-karjala@martat.fi

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy p. 040 771 5495

Toimisto avoinna ma–pe klo 10–15

martat.fi/pohjois-karjala

Facebook: PKMartatvinkkaa

Instagram: pohjoiskarjalanmartatry Twitter: @pkmartatry

Tiktok: @pohjoiskarjalanmartat

toiminnanjohtaja Heli Hjälm puheenjohtaja Päivi Leinonen, pta.leinonen@ gmail.com, p. 050 462 9021

Kurssit, luennot ja tapahtumat ovat Marttakeskuksessa, ellei toisin mainita. Ilmoittautumiset ja hintatiedot osoitteessa martat.fi/pohjois-karjala/tapahtumakalenteri. Toimiston aukioloaikoina myös p. 050 448 1125 tai pohjois-karjala@ martat.fi.

ELOKUU

» 26.8. Valtakunnallinen sienipäivä klo 10–14, sienineuvontaa Marttakahviolla

» 29.8. Kaikkea kaurasta, avoin kurssi

SYYSKUU

» 5.9. Sieniretki (sijainti tarkentuu)

» 12.9. Sadonkorjuu yhdessä, Kukkolan näytepuutarha

» 13.9. Maukasta edullisesti, avoin kurssi

» 11.9. Virtuaalimartta-ilta: Syksyiset sienet

LOKAKUU

» 3.10. Ikääntyneen ruokavalio -koulutus

» 3.10. Puutarhan laitto talvikuntoon, Kukkolan näytepuutarha

» 9.10. Virtuaalimartta-ilta: Kaikkea kaurasta

» 18.10. Kreikka, avoin kurssi

MARRASKUU

» 13.11. Virtuaalimartta-ilta: Maukasta edullisesti

» 14.11. Kasviskukko kotiin viemisiksi, avoin kurssi

» 17.–18.11. Kulttuuri- ja käsityömatka Tampereelle

JOULUKUU

» 11.12. Virtuaalimartta-ilta: Marttakeskuksen pikkujoulut

» 13.12. Leivotaan joulua, avoin kurssi

» 18.12. Sisilialainen joulu, avoin kurssi

TOIMINNANJOHTAJAN ALUEELLISET YHDISTYSILLAT ilmoitetaan tapahtumakalenterissa.

17.–18.11. KULTTUURI- JA KÄSITYÖMATKA

TAMPEREELLE

Perjantaina Edit Piaf -musikaali Tampereen teatterissa ja lauantaina vierailu käsityömessuilla. Lisätietoja tapahtumakalenterissa. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä.

VIRTUAALIMARTTAILLAT

löytyvät Pohjois-Karjalan Martat vinkkaa -Facebooktililtä. Lähetykset joka kuukauden toinen maanantai.

MARTAT HAASTAA -PODCASTIT kuunneltavissa Spotifyssa ja osoitteessa bit.ly/ martathaastaa. Viimeisimmissä jaksoissa aiheina mm. kompostointi, garderobi, maustaminen, hävikkiruoka ja varautuminen.

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Pohjois-Karjalan Marttojen henkilökunta uuden Marttakahvion ja piirakkapajan edustalla Joensuun torilla.

Pohjois-Pohjanmaan Martat

Marttala, Kajaaninkatu 36, Oulu p. 050 5661 851 pohjoispohjanmaan@martat.fi etunimi.sukunimi@martat.fi

Toimisto avoinna pääsääntöisesti ma–pe klo 9–15. Jos haluat varmistaa paikallaolomme, soita tai sovi tapaaminen etukäteen.

martat.fi/pohjois-pohjanmaa

Facebook: Pohjois-Pohjanmaan Martat Vinkkaa Instagram: pohjoispohjanmaanmartat

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija

Heli Similä heli.simila@martat.fi p. 041 311 8802

Kurssit pidetään Marttalassa, Kajaaninkatu 36, Oulu. Kursseille ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta.

AVOIMET RUOKAKURSSIT klo 17–20

24.8. Suomalaista superruokaa

31.8. Espanjan herkut

12.9. Turkin herkut

14.9. Sieniretki (paikka tarkentuu)

21.9. Säilöntä ja säilykkeet

3.10. Martan sieniherkut

10.10. Korealainen keittiö

18.10. Kotikeittiön kalaruokia, 1.ilta: käsittely

19.10. Kotikeittiön kalaruokia, 2. ilta: valmistus

7.11. Italialainen keittiö

23.11. Yhden kattilan taktiikka

12.12. Joululeivonta

SYKSYN JUNNUKOKIT

5.10. Hatsapurit pannulla

9.11. Kalasta puikoiksi

14.12. Joulua kohti

Savon Martat

Kuopion ja Mikkelin Marttalassa palvellaan pääsääntöisesti ma–pe klo 9–14. Kannattaa kuitenkin soittaa ja varmistaa, että olemme paikalla. p. 050 339 4260 savon@martat.fi

Kirjeposti ja laskutus: Savon Martat ry, Hallituskatu 7 A 1, 50100 Mikkeli

Koulutustilat:

Kuopio: Haapaniemenkatu 23, B-rappu Mikkeli: Hallituskatu 7 A 1, 3. krs martat.fi/savo facebok.com/savonmartatvinkkaa instagram.com/savonmartat

toiminnanjohtaja 31.10. saakka Pirjo Rimpiläinen pirjo.rimpilainen@martat.fi

ELOKUU

» 23.8. klo 17.30–19 Yhdistysten ilta, verkkotapaaminen

» 26.8. klo 10–14 Marttojen valtakunnallinen sienipäivä, sieninäyttely, Mikkeli, Kenkävero

» 25.–26.8 klo 10–14 Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 25.8 ja sadonkorjuuteema, Elonkorjuujuhlat, Kuopio

» 28.8. klo 17–18.30 Avoin verkkoluento, Sienet

» 31.8. Sieniretki, EEVI, Mikkeli (yli 65-vuotiaille)

SYYSKUU

» 1.9. Sieniruokakurssi, EEVI Mikkeli (yli 65-vuotiaille)

» 2.9. klo 9–14 Sadonkorjuumarkkinat, sieninäyttely, Mikkeli

» 4.9. Savon Marttojen kässäkahvila aloittaa syyskauden Mikkelissä

» 6.9. klo 18–19 Avoin verkkoluento: vuoden kasvikset

» 12.9. klo 12–13.30 Hävikkifoorumi, verkkokoulutus

» 13.9. klo 18–19.30 Hävikkifoorumi, verkkokoulutus

» 15.9. Hygieniapassikoulutus ja testi, Mikkeli

» 16.9. Hygieniapassikoulutus ja testi, Kuopio

» 21.9. Avoin ruokakurssi: Satokauden kasvikset ja uudet kasviproteiinit, Mikkeli ja Kuopio

» 20.9. klo 18–19 Avoin verkkoluento: Säilöntä, kuivaaminen ja säilykkeet

» 30.9.–1.10. Kässäkahvila Kädentaitomessuilla, Kuopio

LOKAKUU

» 4.10. klo 18–19 Monipuolinen puuro, verkkoluento

» 19.10. Avoin ruokakurssi: Makumatka Espanjaan, Mikkeli

» 26.10. klo 17–20 Avoin ruokakurssi: Makumatka Espanjaan, Kuopio

» vk 42 Ässäkokki, Kuopio

» vk 43 Ässäkokki, Mikkeli

MARRASKUU

» 16.11. klo 17–20 Avoin ruokakurssi: Kaikkea kaurasta, Mikkeli ja Kuopio

» 18.11. Savon Marttojen syyskokous, Iisalmi

» 23.11. klo 17.30–19 Yhdistysten ilta, verkkotapaaminen

» 25.11. klo 12–15 Lasten piirakkapaja, Mikkeli ja Kuopio

» KATSO LISÄÄ kotisivuiltamme martat.fi/savo

Uudenmaan Martat

Sammonsilta 8, Espoo

Piirin tilat sijaitsevat Tuultenristin talon 3. kerroksessa, kauppakeskus Ainoan vieressä Tapiolassa.

Toimistomme on avoinna 28.8. lähtien maanantaisin klo 14–16.45 tai sopimuksen mukaan.

Tapahtumat järjestetään opetuskeittiöissä tai verkkokurssina Teams-sovelluksella.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: martat.fi/uusimaa/tapahtumat

Ota yhteyttä: tilaukset.uusimaa@martat.fi jarjesto.uusimaa@martat.fi

toiminnanjohtaja Petra Åkerlund petra.akerlund@martat.fi p. 050 586 6699

Seuraa meitä: martat.fi/uusimaa facebook.com/uudenmaanmartatvinkkaa instagram.com/uudenmaan_martat twitter.com/MartatUusimaa linkedin.com/uudenmaan martat

KAVERIKSI KOLMESSA MINUUTISSA?

Miten ihmeessä aikuisena saa uusia kavereita, ystävistä puhumattakaan? Somerolaiset martat tarjosivat tilaisuuden tutustumiseen.

Jotenkin yksinäinen olo. Tunne saattaa yllättää keskellä arjen touhotuksen. Vanhat kaverit ovat ehkä muuttaneet muualle tai elämäntilanteet ajaneet ystävykset vähitellen erilleen. Uudelle paikkakunnalle muuttanut voi kaivata seuraa erityisen akuutisti.

Pari Someron Kurinseudun Marttojen jäsentä oli huomannut ystävystymisen vaikeuden omassa elämässään. Koska marttayhdistyksen voimin voi tehdä melkein mitä vain, päätettiin luoda kaikille somerolaisille tilaisuus saada kavereita.

Niin toteutui kaikkien aikojen ensimmäinen Speed friending Somero -tapahtuma.

– Speed dating eli pikadeittailu on jo ainakin terminä monelle tuttu. Miksei samaa konseptia voisi soveltaa ystävien löytämiseen yhtä hyvin kuin parisuhteen etsimiseen, sanovat tapahtuman järjestäjiin kuuluvat Tiina Hakala ja Päivi Alanen

Käytännössä homma toimii niin, että jokainen saa jutustella muutaman minuutin kahdestaan jokaisen osallistujan kanssa. Kun kello kilahtaa, paikkoja vaihdetaan ja viereen tulee uusi juttukumppani. Jos tuntuu, että kemiat kohtaavat, voi vaihtaa yhteystietoja ja tavata myöhemmin uudestaan.

ROHKEUTTA JA KOKEMUKSIA Somerolla juttuhetken pituudeksi päätettiin kolme minuuttia, jottei aika kävisi pitkäksi sinä tapauksessa, että yhteistä jutunjuurta ei millään löydy. Pulina ei kuitenkaan tauonnut, ja moni harmitteli, kun hyvä keskustelu katkesi. Vähintään viisiminuuttinen olisi tarvittu!

Ilmaistapahtumaa mainostettiin maanläheisesti: ei ollut pakko löytää heti sydänystävää vaan vaikka seuraa kävelylenkeille, retkeilyyn, lautapelien pelaamiseen – mihin itse kukin haluaa.

– Uskon, että tässä tapahtumassa saattoi vain voittaa. Vaikkei uusia ystäviä olisi löytynyt, niin ainakin naamatuttuja ja uusia kokemuksia sekä rohkeutta lähteä mukaan ja tarttua haasteisiin jatkossakin, puheenjohtaja Tiina Hakala toteaa.

EI VÄLIÄ IÄLLÄ TAI TAUSTALLA Johanna

Ristimäki mietti valmiiksi aiheita, joista olisi helppo keskustella vieraan ihmisen kanssa. Mutta tulisiko silti kiusallisia hiljaisia hetkiä?

– Vähän jopa jännitti, vaikka olen tottunut olemaan ihmisten kanssa jatkuvasti tekemisissä. Jännittäminen oli turhaa. Lopulta käytiin parikin juttelukierrosta, ja keskustelu sujui sutjakkaasti. Iällä ja taustalla ei ollut juuri merkitystä. Itselleni kävi siinä mielessä onnellisesti, että uuden ystävän lisäksi löysin

vahingossa myös uuden harrastuksen ja samanhenkisen porukan martoista. Näinkin voi näköjään käydä, Johanna Ristimäki iloitsee.

Hän hehkuttaa tapahtuman ideaa loistavaksi aikana, jolloin moni kamppailee yksinäisyyden tunteiden kanssa.

– Monella ovat vanhat tutut ja ystävät eronneet tai muuttaneet toiselle paikkakunnalle, jolloin uusia tuttavuuksia kaipaa. Mikä tahansa keino, joka antaa mahdollisuuksia kohtaamiseen, on kokeilemisen arvoinen.

Johanna Ristimäki huomasi, että jutun aiheita riitti tuntemattomien kanssa.

JOTAIN IHAN UUTTA Speed friending -tapahtumia on tiettävästi ollut Suomessa aiemmin ainakin Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Somerolaismartat eivät seuranneet, kuinka moni vaihtoi yhteystietoja. Se jäi osallistujien väliseksi. – Osallistujat tuntuivat viihtyvän, ja yhdistyksen toimintakin sai vähän nostetta siitä, että uskalsimme järjestää jotain uutta ja erilaista, Tiina Hakala sanoo.

Etukäteen martat pähkäilivät eniten sitä, miten osallistujat vaihtavat istumapaikkoja loogisesti niin, että kaikki pääsevät kohtaamaan jokaisen eikä sama tyyppi osu kohdalle monta kertaa. Toimiva paikanvaihdon kaava löytyi lopulta esimerkiksi shakkiturnauksissa käytettävästä Round Robin -systeemistä.

Somerolaismartat hoksasivat, että tapahtuman järjestäminen oli lopulta aika helppoa. Monitoimitalon aulatila tuoleineen ja pöytineen saatiin maksutta käyttöön kaupungilta. Samalla esiteltiin yhdistyksen toimintaa.

Marttaliiton hallitus

Sonja Haapakoski

Emilia Särkiniemi

Sirpa Pietikäinen puheenjohtaja

Katja Rippstein

Marika Hurskainen

Ulla Parviainen varapuheenjohtaja sähköpostit: etunimi.sukunimi @martat.fi

Aila Naalisvaara

Taina Raiski varapuheenjohtaja

NETISSÄ NYT

Hui hai HÄVIKILLE

Opettele käyttämään kaikki raaka-aineet ja tähteet hyödyksi ruoanlaitossa. Perehdy aiheeseen Hävikintaklaajat-kurssilla Marttaakatemiassa.

• martat.fi/martta-akatemia

ROUSKURUOKAA

Kori pullollaan rouskuja –mutta mitä niistä tehtäisiin?

Tai muista syksyn sienistä?

Martat opastavat!

• martat.fi/sienet

KOMPOSTOISINKO?

Uusi jätelaki velvoittaa kierrättämään biojätteen erilliskeräyksellä tai kompostoimalla ensi vuoden alusta lähtien isoissa taajamissa. Perehdy kompostointiin, se kannattaa! martat.fi/kompostointi

ITÄMERELLINEN ILLALLINEN

Itämeripäivänä 31.8. toteutetaan ulapan oma nimikkomenu: Baltianpannari, seesamisilakat ja puolukkakarpalomarengit.

martat.fi/itameri-illallinen

Ole hyvä

KONEILLESI

Kodinkoneetkin kaipaavat hoitoa ja pinttyneet masiinat putsausta.

• martat.fi/kodinkoneet

POIMI JA POPSI

Metsän punaposkesta valmistat sekä suolaista että makeaa.

• martat.fi/puolukka

INSTASTA taitoja

Osaatko kiillottaa hopeat tai pikkelöidä sipulit? Marttojen täsmäohjeet videoina Instagramissa, ja uusia livelähetyksiä joka kuukausi.

• Instagram: Marttailu

PISTETÄÄN

KEITTO TULILLE

Sesongin sopassa on sieniä ja kesäkurpitsaa.

• martat.fi/vaalea-sieni-kurpitsakeitto

KIITOS KASVUKAUDELLE

Nyt pöydässä loistavat suomalaisen sadon antimet; marjat, sienet, juurekset.

• martat.fi/sadonkorjuujuhla

KOONNUT HENNI KUUSISTO

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 4/2023?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Emäntälehti

SUOMALAISEN MARTTALIIITON ÄÄNENKANNATTAJA

N:o 9/Syyskuu 1937

Perunankuorimista

Miten sitten on perunat kuorittava? Ensiksikin hyvä asento kuorijalle, selkä suoraksi. Tämä käy päinsä esim. käyttämällä kuorimarahia, jolle asetetaan kuorittavien perunoiden ja kuorien astia, kuoritut perunat voi kyllä heittää lattiallakin olevaan sankoon. Kuorija työntää jalkansa rahin alle, jolloin astiat ovat mukavasti ikään kuin hänen sylissään. Ja sitten itse perunat on ehdottomasti pestävä, ennen kuin kuorimistyöhön ryhdytään. Pienemmän määrän voi pestä käsin, suurempaa määrää pestäessä käytetään puupulikkaa. Pesuvesiä tarvitaan ainakin kaksi, saviset perunat eivät tule puhtaiksi kahdellakaan.

Kuorimisen suurin taito on saada mahdollisimman ohut kuori, koska arvokkaimmat ravintoainekerrokset ovat juuri kuoren alla. Erittäin sopiva on kuorimisveitsi, jonka aukko säätää kuoren paksuuden. Jos aukko on suuri, voi sen litistää vielä pienemmäksi. Se, joka luulee saavansa ohuen kuoren tavallisella veitsellä, tehköön sen kokeen, että kuorii saaman määrän perunoita tavallisella veitsellä ja kuorimaveitsellä ja punnitsee kummallakin kerralla saadun kuorimäärän, joka näin ratkaisee työvälineen arvon. Kun peruna on kuorittu, pannaan se kokonaisena vesiastiaan. Perunat lohkotaan vasta perunoita pataan pantaessa.

Ja lopuksi, luettuamme tämän edellä olevan kirjoituksen perunasta ja sen ravintoarvosta, teemme järkevän päätöksen kuoria perunoita raakoina vain silloin, kun valmistamamme ruokalaji sitä välttämättä vaatii, ja tarjota vitamiinirikkaampia ”kuori päällä perunoita” perheellemme ja vieraillemme entistä useammin.

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 marttamuki-pakettia (paketissa 2 mukia, värit lila & valkoinen).

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen / 2023

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

PIDÄ PUUTARHAKASVIT OMASSA PIHASSA

VIEKAS

Vuonna 2023 kerromme, kuinka vieraslajien leviämistä kotipihasta voi estää. Pienilläkin teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Vieraslajien torjunta on osa

eikä niistä haluaisi luopua. Jos kuitenkin jokin kasvi valtaa tilaa, on se turvallisinta hävittää. Voimakkaasti levittäytyvä kasvi voi olla tulevaisuuden haitallinen vieraslaji. Jos havaitset pieniä siementaimia ryhminä, etkä tunnista kasvia, hävitä taimet. Jätä vain muutama taimi kasvamaan, jos haluat selvittää lajin.

ÄLÄ LEVITÄ JÄTETTÄ

Vastuullinen

tarhuri pitää silmällä kotipihan kasveja, etteivät ne pääse livahtamaan ympäristöön. Opettele tunnistamaan pihassasi kasvavat kasvit ja nimeä ne. Näin niiden kasvun seuraaminen on helpompaa.

TARKKAILE MUUTOKSIA

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa yllättävällä tavalla puutarhakasvien leviämiseen. Kasvukauden pidentyessä yhä useammat vieraslajit saattavat esimerkiksi kehittää itämiskykyisiä siemeniä, mikä edesauttaa niiden leviämistä kotipihalta luontoon. Jos huomaat kasvien lisääntymistavoissa muutoksia, ryhdy toimiin. Leikkaa nurmikolle levinneet juuriversot säännöllisesti ruohonleikkurilla.

RAJAA PIHA

Joskus tontin rajat saattavat olla epäselvät ja kasvit leviävät huomaamatta metsään tai muualle pihan ulkopuolelle. Päätä,

missä pihan rajat kulkevat, ja pidä rajoista kiinni. Rajatun pihan kasveja on helpompi tarkkailla. Rajaa juuriversoja kasvattavien lajien juuristo kasvupaikalla juuriesteellä. Erota ryhmät huolellisesti myös kulkureiteistä ja nurmikosta esimerkiksi puulla, kivillä tai erilaisilla reunanauhoilla. Kohopenkistä kasvin on vaikeampi siirtyä kasviryhmän ulkopuolelle kuin tasaiselta maalta.

ESTÄ SIEMENESTÄ LEVIÄMINEN

Leikkaa siemeniä tekevien kasvien kukinto heti kukinnan jälkeen, ennen kuin siemenet kehittyvät. Joskus siemenet kehittyvät vielä katkaistussakin kukkavarressa, joten hävitä kukinto huolellisesti kompostoimalla tai polttamalla, tai pakkaa muovipussiin ja laita polttokelpoisen sekajätteen joukkoon.

RAASKI LUOPUA

Kotipihan kasvit saattavat olla rakkaita,

Kasvijätteen vieminen pihan ulkopuolelle on kiellettyä. Moni haitallinen vieraslajiesiintymä on saanut alkunsa tontin rajojen ulkopuolelle siirretyn kasvijätteen tai puutarhamullan mukana. Ota huomioon, että kasvien siemenet ja juuren palaset voivat kulkeutua uusille alueille myös jalkineissa, vaatteissa, työvälineissä ja -koneissa.

LINNUILLE KOTIMAISTA

Lintujen siemenseoksissa saattaa olla vieraslajien siemeniä. Tarkista, mitä lajeja siemenseos sisältää. Valitse kotimaisia seoksia, joissa on vain turvallisia lajeja, kuten kauraa tai auringonkukkaa.

LISÄTIETOA

VieKas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. martat.fi/viekasvieraslajit.fi

Kasviryhmän voi rajata vaikka oksilla ja kepeillä.

JUUNI PENTIKÄINEN //KUVAT TIINA IKONEN

TUNNISTA SIENIÄ KAMERAN AVULLA

9,90€ vuositilaus 0 a € us

Sieniäppi tuntee yli 200 tärkeintä Suomessa esiintyvää sienilajia. Sovelluksen avulla voit tunnistaa sieniä puhelimen kameralla. Koneäly vertaa ottamaasi kuvaa laajaan tausta-aineistoon ja palauttaa tulokset muutamassa sekunnissa.

Tietokirjailija, biologi Lasse Kososen laatimat lajikuvaukset ja sienten käytettävyystiedot ovat sovelluksen perinteistä tietosisältöä.

LATAA SIENIÄPPI JA ALOITA 7 VUOROKAUDEN

MAKSUTON KOKEILU

- Tunnista sieniä kameran avulla

- Yli 200 kotimaisen lajin kuvaukset, levinneisyyskartat ja syötävyystiedot

- Karttahavaintojen ja muistiinpanojen tekeminen

- Pelilliset ominaisuudet: opi tuntemaan uusia lajeja

- Tietoa sienten käsittelystä ja säilönnästä

CHRISTIAN SPUCK – GIUSEPPE VERDI

Baletin ensi-ilta 20.10.–18.11.2023

GIACOMO PUCCINI

Ooppera 2.–29.11.2023

JOHANN STRAUSS

Lepakko

Operetti 24.11.2023–5.1.2024

DAVID BINTLEY – SALLY BEAMISH

Baletin ensi-ilta 1.–30.12.2023