Raameja, rajoja ja huolenpitoa Opas voimavaralähtöiseen vapaaehtoistoiminnan johtamiseen
Sisällys 3
Esipuhe
4 Vapaaehtoistoiminnan johtaminen voimavaralähtöisesti 6 Riittävä resursointi vapaaehtoisten johtamisen tukena 7 Vapaaehtoistoiminnan johtajan roolit 13 Vaali onnistumisiasi, huolehdi hyvinvoinnistasi! 14 Muistilista voimavaralähtöiseen vapaaehtoistoiminnan johtamiseen 15
Lähteet
MARTTALIITTO 2021 ISBN 978-952-7484-04-3 Kirjoittaja: Maria Uitto Kuvat: Kerttu Malinen, Marjukka Mikkola, Sami Repo, Shutterstock Marttaliitto on vuonna 1899 perustettu kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma. www.martat.fi 2
Facebook: @martatvinkkaa Instagram: marttailu Twitter: @Marttaliitto YouTube: MartatTV
Hei
vapaaehtoistoiminnan johtaja! Tämä opas on tarkoitettu sinulle. Oppaassa käsitellään vapaaehtoistoimijoiden ja - toiminnan johtamista eri roolien kautta. Keskiössä on voimavaralähtöinen vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Kuinka johtaa innostavasti, kannustavasti ja kuunnellen? Miten auttaa vapaaehtoisia kukoistamaan ja löytämään toiminnasta iloa myös omaan elämäänsä? Oppaassa käsiteltävät roolit sisältyvät useimpien vapaaehtoisia johtavien työntekijöiden tehtävänkuvaan. Jokainen toteuttaa näitä rooleja omalla yksilöllisellä tavallaan. On tärkeää, että löydät itsellesi luontevat toimintatavat. Oppaassa keskitytään toiminnassa jo mukana olevien ihmisten johtamiseen. Onnistunut johtaminen auttaa kuitenkin myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja innostamisessa toimintaan. Hyvät kokemukset kulkeutuvat helposti uusille potentiaalisille vapaaehtoisille ja pian koossa voi olla suurempikin joukko hyvää aikaansaavia toimijoita. Toivon että saat oppaasta ideoita, ajatuksia ja oivalluksia vapaaehtoisten johtamiseen. Toivon myös, että muita ihmisiä tukiessasi ja innostaessasi muistat olla ystävällinen ja armollinen itsellesi ja kiinnittää huomiotasi omiin erityisiin vahvuuksiisi vapaaehtoistoiminnan johtajana. Maria Uitto Hankekoordinaattori 1.11.2021
Tämä opas on kirjoitettu osana STEAn rahoittamaa ja Marttaliiton koordinoimaa valtakunnallista Vilppu-hanketta (2018–2021). Hankkeessa tuettiin ikääntyviä ja lapsiperheitä voimavaralähtöisen vapaaehtoistoiminnan keinoin. Vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoimintaa johtavien työntekijöiden tueksi kehitettiin koulutuksen, materiaalit ja tuen sisältävä vapaaehtoistoiminnan malli. 3
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen voimavaralähtöisesti
okaisella meistä on vahvuuksia, osaamista ja voimavaroja. Niitä on myös yhteisöillä. Kun huomioimme vahvuutemme ja voimavaramme voimme yksilöinä ja yhteisöinä voimaantua ja saada aikaan innostavaa, mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Tällainen toiminta antaa iloa ja energiaa kaikille siihen osallistuville toimijoille. Osallistujat, vapaaehtoiset ja toimintaa koordinoivat työntekijät kokevat ”elävänsä enemmän” ja näkevät erityisen kirkkaasti yhteisen toiminnan merkityksen ja arvon. Innostavassa ja arvostavassa ilmapiirissä päästään helpommin tavoitteisiin, luodaan uutta ja käsitellään haasteita. Kun nostat tietoisesti esille osallistujien ja vapaaehtoisten voimavaroja, sekä yksilöllisiä ja yhteisiä onnistumisia vahvistat jo olemassa olevaa hyvää. Tämä ei tarkoita vaikeiden asioiden sivuuttamista vaan hyvien asioiden tuomista niiden rinnalle ja aktiivista huomioimista. Voimavaralähtöisellä johtamisella lisätään vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksia ja sitoutumista toimintaan. Kukapa ei viihtyisi toiminnassa, josta saa hyvän mielen ja joka tukee myös omaa hyvinvointia? Vapaaehtoistoiminnan johtajana et ole yksin vastuussa tästä kaikesta, mutta sinulla on erinomaiset mahdollisuudet voimavaralähtöisen toimintakulttuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen
4
vapaaehtoistoiminnan johtamisen välineenä. On tärkeää, että annat onnistumisista tarkennettua palautetta ja että tarkastelette yhdessä myös ryhmän ja yhteisön onnistumisia. Tämän voi tehdä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla.
• Missä olemme yhdessä onnistuneet? • Millaista hyvää olemme saaneet aikaan ja kenelle? • Mitä teit/teimme erityisen hyvin?
Voimavaralähtöinen vapaaehtoistoiminnan johtaminen on prosessi, jonka aikana törmäät todennäköisesti myös haasteisiin. Kyse ei ole pelkistä kauniista sanoista vaan pitkäjänteisestä toiminnasta. Palkintona on kuitenkin innostava ja kannustava ilmapiiri ja hyvä vuorovaikutus vapaaehtoisten kanssa.
5
Riittävä resursointi vapaaehtoisten johtamisen tukena
Kun järjestössä on vapaaehtoistoiminnan johtamiseen erikoistunut ammattilainen, vapaa ehtoistoiminnalla arvioidaan muita järjestöjä useammin olevan erittäin suuri merkitys vapaa ehtoisten hyvinvoinnille, terveydelle ja ihmisten väliselle luottamukselle, vastavuoroisuudelle sekä kansalaistoiminnalle ja sen edistämiselle. (Pessi & Oravasaari, 2010). otta voimavaralähtöisyys voisi vapaaehtoistoiminnan johtamisessa toteutua, on työhön oltava riittävät resurssit. SOSTEn järjestöoppaassa (2020) todetaan osuvasti, että toimivan ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan taustalla on hyvä koordinointi ja että organisaatiolla tulee olla riittävät resurssit, verkostot ja tuki toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan johtamiseen tulee siis panostaa myös rahalli-
6
sesti. Realistinen, taloudellinen resursointi perustuu siihen, että toimintaa johdetaan ammattimaisesti joko kokoaikaisesti, tai niin, että se on tärkeä osa ammattilaisen työnkuvaa. Myös vapaaehtoistoiminnan muut tarpeet, kuten vertaisryhmien, koulutusten ja työnohjauksen kulut, on tärkeää huomioida. Tämä on kuitenkin varsin pieni panos sen rinnalla, millaisia tuloksia hyvin organisoidulla ja innostavasti johdetulla toiminnalla aikaan saadaan.
Vapaaehtoistoiminnan johtajan roolit
V
apaaehtoistoiminnan johtajana toimit monessa eri roolissa. Erilaisissa organisaatioissa nämä roolit painottuvat eri tavoin, mutta nousevat usein jossakin muodossa esille. Vapaaehtoistoiminnan johtajan rooleista lukiessasi voit samalla peilata niitä työtehtäviisi. Ehkä tunnistat omaan työhösi kuuluvia tuttuja elementtejä, mutta onko mukana myös rooleja, joissa et ole itse huomannut toimivasi? Toteutatko jotakin rooleista yhdessä muiden kanssa? Puuttuuko jokin omassa tehtävässäsi tärkeä rooli?
Raamien rakentaja Vapaaehtoisten on tärkeää tietää, mihin toiminnalla pyritään, kuka toimintaa johtaa, millaista tukea, materiaaleja, koulutusta ja vertaistapaamisia on tarjolla, kuinka ajankohtaisista asioista viestitään ja miten toiminnasta voi antaa palautetta ja osallistua itse toiminnan kehittämiseen. Organisaation tehtävänä on kehittää ja ylläpitää vapaaehtoistoimintaa tukevaa vapaaehtoistoiminnan mallia. 7
Vapaaehtoistoiminnan malli antaa välineitä toimintaan ja tukee vapaaehtoisten hyvinvointia. Siihen kannattaa sisällyttää ainakin seuraavat elementit:
• peruskoulutus/valmennus • vapaaehtoisten haas tattelut ja mahdollinen vapaaehtoistoiminnan sopimus • vapaaehtoistoiminnan opas, tai muu selkeä ohjeistus toimintaan • vapaaehtoistehtävien määrittely ja rajaus (mitä tehtäviin kuuluu, mitä niihin ei kuulu) • vapaaehtoisten vertaisryhmät • yksilöllinen tuki • täydennyskoulutus • vapaaehtoistiedote
Jos vapaaehtoistoiminnan mallia ei ole, tai se on puutteellinen, vapaaehtoiset voivat kokea, etteivät he saa tukea, tai tietoa. Tällöin he voivat väsyä toimintaan ja antaa itsestään liikaa. Tästä voi seurata uupumusta ja toiminnan lopettaminen. Vapaaehtoistoiminnan mallilla on siis varsin tärkeä merkitys toiminnan onnistumisessa. Vapaaehtoistoiminnan johtajana tuet vapaaehtoisia toiminnan rajauksessa. Se käy helpommin, kun vapaaehtoistoiminnan malliin on sisällytetty tehtävien sisällön määrittely, josta selviää mitä vapaaehtoisen tehtäviin kuuluu ja mitä niihin ei kuulu. 8
Uusille toimijoille tehtävien sisällöt avataan osana ohjeistusta ja peruskoulutusta. Ikääntyvien ryhmätoimintaa ohjaaville kannattaa kertoa, ettei heidän vapaaehtoisrooliinsa kuulu ryhmäläisten kotona vieraileminen tai heidän kuuntelevaksi korvaksi ryhtyminen ryhmätapaamisten ulkopuolella. Rajausta tukee, jos ryhmälle on määritelty tietty kesto ja kokoontumiskertojen määrä. Ikääntyvien luona vierailevien vapaaehtoisten tehtäviä voidaan puolestaan avata kertomalla, ettei niihin sisälly kotitöiden tekemistä, vaan tehtävänä on toimia ikääntyvän keskustelukumppanina ja arjen ystävänä. Rajauksen avulla vapaaehtoista suojellaan tilanteilta, joissa hän voisi joutua ”ikävänä ihmisenä” kieltäytymään esimerkiksi siivoustyöstä. Kun vapaaehtoistoiminnan mallissa on määritelty tehtävien rajat vapaaehtoinen voi kertoa siivousapua pyytävälle ikääntyvälle, ettei siivous valitettavasti ole toiminnan järjestäjän ohjeistuksen mukaista. Toiminnan rajaus vapauttaa vapaaehtoiset vaikeasta tilanteesta, jossa kohteliaisuussyistä on painetta venyttää omia rajoja. Vapaaehtoistoiminnan tehtävien määrittely ja rajaus auttavat sinua innostamaan toimijoita niihin tehtäviin, joihin he ovat alun perin halunneet ja jotka heitä motivoivat. Tarvittaessa voit olla vapaaehtoisen tukena ohjaamassa ikääntyvää hakemaan apua ammatillisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kautta tai jonkin toisen järjestön toiminnasta.
Kuuntelija ja kannustaja Vapaaehtoisia kuuntelemalla saat parhaiten tietoa siitä missä mennään ja mihin työtäsi kannattaa suunnata. Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin jokaisen vapaaehtoisen yksilöllisestä ja arvostavasta kohtaamisesta. Kuulluksi tulemisen kokemus voimaannuttaa, tuo turvallisuutta ja vahvistaa sitoutumista toimintaan. Aktiivisella kuuntelulla voit tukea vapaaehtoisia ja auttaa löytämään uusia näkökulmia. Samalla omatkin näkökulmasi laajenevat.
Kuuntelemiseen ja kannustamiseen on tärkeää panostaa ja varata riittävästi työaikaa. Vapaaehtoistoiminnan johtajana on hyvä nostaa esille henkilökohtaisten keskustelujen mahdollisuutta ja madaltaa kynnystä yhteydenottoihin. On tärkeää, että vapaaehtoiset tietävät sinun olevan tukena toiminnassa ja sen herättämissä ajatuksissa ja tunteissa. Esimerkiksi puhelimitse voidaan jakaa onnistumisia ja innostumisia, tai arkisia kokemuksia vapaaehtoisena. Haastavissa tilanteissa roolisi vapaaehtoistoiminnan johtajana korostuu. Tehtäväsi voi tällöin muistuttaa valmentajaa, joka kuuntelee, tukee, kannustaa ja tsemppaa.
Vertaistuen mahdollistaja Säännölliset vapaaehtoisille järjestettävät vertaistapaamiset toimivat tärkeinä jakamisen foorumeina. Muissakin kokoontumisissa, kuten koulutuksissa kannattaa kannustaa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia. Keskinäinen yhteys ja kannustava henki innostavat ja sitouttavat toimintaan ja mahdollistavat onnistuneen vertaistapaamisen. Siksi positiivisen ilmapiirin luomiseen kannattaa panostaa. Ryhmän alkaessa on tärkeää sopia, että kaikki tapaamisessa esille nostetut asiat ovat luottamuksellisia. Roolisi vertaisryhmän vetäjänä on tärkeä. Olennaista on miettiä, kuinka tuet parhaiten vapaaehtoisia tutustumaan toisiinsa, jakamaan toimintaan liittyviä ajatuksia ja tunteita sekä keskustelemaan haastavistakin asioista. Oman työsi kannalta tärkeää on myös ryhmässä esille nousseiden teemojen ja ideoiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Vertaisryhmän kokoontumisen voi aloittaa esimerkiksi kuulumiskierroksella, jonka yhteydessä kaikki kertovat omista onnistumisistaan, hyvistä kohtaamisistaan, tai siitä mitä toiminta on lähiaikoina antanut. Tämän jälkeen on helpompi keskustella myös haasteista. Vertaistapaamiset tarjoavat vapaa ehtoisille mahdollisuuden tunteiden ja 9
10
kokemusten jakamiseen ja reflektointiin, sekä iloa antavaan yhdessäoloon. Vapaaehtoisten vertaisryhmän merkitystä voi parhaimmillaan verrata hyvään työyhteisöön, jossa erilaisia työhön liittyviä onnistumisia ja haasteita kuullaan, pohditaan ja ratkaistaan yhdessä, erinomaisessa hengessä. Vaikka vapaaehtoistoiminnan johtaja ei ole vapaaehtoisten esimies hänen tehtävänsä on tässä paljolti samanlainen, kun työyhteisön esimiehelläkin, mahdollistaa kuulluksi tulemisia, kohtaamisia, onnistumisia ja ratkaisuja kohti yhteistä visiota ja tavoitteita.
Tehtäviisi voi kuulua myös koulutusten tarjoiluista huolehtiminen, ulkopuolisten kouluttajien valitseminen ja tilajärjestelyt. Tätäkin kautta voit olla rakentamassa voimavaralähtöistä, arvostavaa ilmapiiriä. Koulutustilojen koko, tekniset edellytykset ja tarjoilujen laatu heijastuvat tilaisuuksien ilmapiiriin. Monipuolisten ja kauniisti aseteltujen tarjoilujen avulla voit osoittaa arvostusta vapaaehtoisia kohtaan. Vuorovaikutusta ylläpitävät istumajärjestelyt, kuten puolipiiriin asetellut tuolit puolestaan kannustavat osallistujia vuorovaikutukseen.
Kouluttaja
Innostaja
Onnistuneen vapaaehtoistoiminnan edellytyksenä on, että vapaaehtoinen saa toimintaa tukevan koulutuksen, tai valmennuksen. Vapaaehtoistoiminnan johtajana toimit ehkä myös kouluttajan roolissa. Tässä tehtävässä autat osallistujia omaksumaan toiminnassa tarvittavat tiedot ja taidot. Erityisen tärkeää on, että osallistujille kirkastuu toiminnan idea, tarkoitus ja merkitys ja että he kokevat olevansa osa innostavaa, hyvää aikaan saavaa yhteisöä. Koulutus on myös sosiaalinen tapahtuma, joka mahdollistaa osallistujille uusien ystävien löytämisen, ja ajatuksia laajentavat keskustelut. Kouluttajana kehität vapaaehtoisten yhteisöä ja positiivista toimintakulttuuria ja tuet toimijoiden edellytyksiä tulevien asiakkaiden, tai osallistujien voimavaralähtöiseen kohtaamiseen. Valmentava ja osallistava kouluttaminen sopii vapaaehtoisten kouluttamiseen. Toiminnalliset harjoitukset, ryhmä- ja parityöt, sekä yhteiset keskustelut ovat tärkeitä ja auttavat oppimaan uutta ja ymmärtämään toiminnan eri puolia. Toiveita jatko- ja täydennyskoulutusten aiheiksi on hyvä kuunnella ja huomioida. Mistä tarvitaan lisää tietoa? Mikä innostaisi jatkamaan toiminnassa ja pyytämään siihen muitakin mukaan?
Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa. Toiminnan on siis itsessään oltava niin innostavaa ja merkityksellistä, että vapaaehtoiset haluavat antaa siihen omaa aikaansa ja osaamistaan ilman rahallista hyötyä. ”Palkka” ei muodostu rahasta, vaan siitä, mitä arvoja ja merkityksiä toiminnalla on vapaaehtoiselle itselleen. Innostus tarttuu! Muiden innostusta voit parhaiten tukea olemalla innostunut. Siksi on tärkeää, että löydät itseäsikin motivoivia tapoja tukea vapaaehtoisia ja toteuttaa toimintaa. Erilaisilla kysymyksillä voit herätellä omaa innostustasi vapaaehtoistoiminnan johtajana.
• Mikä on tärkeää? • Mikä motivoi sinua? •M ikä tehtävässäsi antaa eniten iloa ja voimaa?
Voit kysyä myös vapaaehtoisilta mikä heidät motivoi vapaaehtoistoimintaan. Jollakin motiivina saattoi olla uuden oppiminen, toinen halusi ehkä löytää ystäviä uudelta asuinpaikkakunnaltaan ja kolmas näki tärkeänä, että voi vapaaehtoistehtävässään auttaa muita ihmisiä. On mahdollista ja todennäköistäkin että onnistunut toiminta tarjoaa uusia hyviä motiiveja alkuperäisten rinnalle. Voit tarkastella asiaa myös kysymällä millaiset asiat saavat vapaaehtoiset ja toiminnan kohteena olevat osallistujat loistamaan. Usein käy niin, että se hyvä, joka auttaa ja voimaannuttaa osallistujia, tarttuu myös vapaaehtoisiin ja toimintaa johtaviin työntekijöihin. Esimerkiksi ikääntyvien ryhmäläisten kokemukset siitä, että he saivat ryhmästä uusia ystäviä, vahvistavat toiminnan merkityksellisyyttä myös ryhmää ohjaaville vapaaehtoisille.
Suunnittelija ja kehittäjä Onnistunut toiminta edellyttää suunnittelua. Suunnittelu- ja kehittämistyössä voit käyttää apunasi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.
• Kuinka kehität toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa? •M itkä ovat tärkeimmät tavoitteemme?
Palaute- ja tilastointitietojen kerääminen antaa perspektiiviä suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen. On tärkeää, että tiedät, montako vapaaehtoista ja osallistujaa toiminnassa on, mihin he ovat tyytyväisiä ja millaisia kehittämisideoita heillä on. Kyselyjen avulla voit seurata säännöllisesti tilannetta ja nostaa onnistumisia ja vaikutuksia esille. Myös vapaaehtoisten ja muiden toimintaan osallistuvien suullinen palaute ja kehittämisideat on tärkeää huomioida. Vapaaehtoistoiminnan johtajana tarvitset kirjallisia suunnitelmia, joihin voit peilata toiminnan tavoitteita esimerkiksi vuosi- ja kuukausitasolla vapaaehtoisia kuunnellen ja heidän kanssaan toimintaa kehittäen. Apunanne voi olla myös vapaaehtoistoiminnan strategia. Suunnitelmat ja strategiat kertovat arvostuksesta ja pyrkimyksestä kehittää toimintaa pitkäjänteisesti kohti yhteisiä tavoitteita.
Viestijä Hyvä vapaaehtoistoiminnan viestintä on selkeää ja voimaannuttavaa. Sen avulla tiedotetaan ajankohtaisista asioista, innostetaan ja avataan toiminnan merkityksellisyyttä. Voit tarkastella aihetta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla.
•M iten ja millä areenoilla kerrot vapaaehtoisille ajankohtaisista asioista ja tapaamisista?
•M itä tulisi kehittää/ muuttaa?
• Millaisella viestinnällä rakennat voimavara lähtöistä vuorovaikutus kulttuuria?
•K uinka toimintaa ja sen kannustavuutta voisi lisätä?
•M issä, miten ja kenelle nostat esille toiminnan vaikutuksia?
• Mikä toimii jo hyvin?
11
Voit viestiä vapaaehtoisille esimerkiksi säännöllisesti lähetettävillä vapaaehtoistoiminnan tiedotteilla ja sosiaalista mediaa avuksi käyttäen. On hyvä muistaa, että viestiessäsi välität muotoilemasi tekstin kautta myös tunnelmia, ajatuksia ja arvostuksia. Parasta on, jos kirjoittamiesi sanojen kautta voi aistia lämmön ja iloisen me-hengen. Organisaation sisäisen viestinnän lisäksi tehtäviisi voi kuulua myös ulkoista viestintää ja verkostoitumista esimerkiksi muiden vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tahojen, kuten järjestöjen tai kaupunkien kanssa. Vapaaehtoistoiminnan johtajan tehtävässä verkostoituminen ja omasta toiminnasta kertominen ovat tärkeällä sijalla. Webinaarit ja koulutukset tarjoavat ajankohtaista tietoa. Koulutuksissa ja tapaamisissa saat uusia ideoita ja vertaistukea muilta samaa työtä tekeviltä. Toiminnasta, sen onnistumisista ja tarinoista kannattaa viestiä myös medialle ja sosiaalisessa mediassa.
Etätapaamisten mahdollistaja Kun vapaaehtoistoiminnan tapaamisia ja koulutuksia järjestetään etäyhteyksin, esille nousee uudenlaisia asioita. Seuraavat kaksi kysymystä tiivistävät tärkeimmän.
•M iten kannustat ja ohjeistat etäyhteyden käyttöön? •K uinka kehität innos tavaa ilmapiiriä ja tuet aitoja etäkohtaamisia?
12
Toimivien tapaamisten mahdollistamiseksi etäyhteyteen tulee päästä vaivattomasti selkeän ohjeistuksen avulla. Myös tietoturvasta on tärkeää huolehtia. Tekniikka on kuitenkin vain väline. Onnistumisessa tärkeintä on vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Kameran käyttö, pienryhmiin jakaminen, osallistavat työtavat ja chatin käyttö hymiöineen tukevat läsnäoloa ja aitoja kohtaamisia. Lari Karreinen on kouluttanut erilaisia toimijoita etätoiminnan ohjaukseen. Helpot keinot aktivoida etäosallistujat! -webinaarissa (27.11.2020) hän nosti esille lämpimän ilmapiirin merkityksen webinaarin, koulutuksen, ryhmätapaamisen tai muun kohtaamisen alusta lähtien. Ilmapiirin luomisessa Karreinen näkee tärkeänä rentouttamisen, osallistujien tervehtimisen, osallistumiseen ja sovellusten käyttöön totuttamisen, aiheeseen virittämisen, keskittymisessä tukemisen ja turvallisuuden luomisen. Lisäksi Karreinen toi esille, että etätapaamisten ohjaajan on tärkeää olla korostetun sosiaalinen, kertoa puheella ajatuksista ja tunteista, sekä tuoda tilanteeseen empatiaa ja energiaa myös sanoin ja äänenpainoin. Tarkastelemalla suhdettasi etätoimintaan saat uusia näkökulmia vapaaehtoisten ohjaamiseen etäyhteyksin. Omien kokemustesi kautta voit välittää kohtaamisen iloa vapaaehtoisille ja rohkaista onnistuneisiin etätapaamisiin.
•M ikä auttaa sinua saa maan yhteyden muihin etänä? Mitkä asiat rikko vat tällaista yhteyttä? •M ikä on paras koke‑ muksesi etäyhteydestä? Mitä hyvää tapahtui?
Vaali onnistumisiasi, huolehdi hyvinvoinnistasi!
V
apaaehtoistoiminnan johtajana olet tärkeässä tehtävässä toiminnan mahdollistajana. Toteutat työtäsi kokopäiväisesti, tai osana laajempaa työnkuvaasi. Ehkä joudut miettimään mistä löydät aikaa tähän kaikkeen ja millä voimilla jaksat työtäsi tehdä. Siksi on tärkeää, että huomaat myös omat onnistumisesi ja panostat jaksamiseesi ja hyvinvointiisi. Kun halutaan saada realistinen kuva toiminnasta, tulee haasteiden lisäksi huomioida myös onnistumiset. Itse kullekin tekee hyvää tarkastella, millaisia asioita on saanut aikaiseksi ja missä on onnistunut. Ajoittain on tärkeä vastata seuraaviin kysymyksiin.
Onnistumisista huolimatta on hyvä muistaa, että ihmisenä olet aina enemmän, kuin onnistumistesi ja osaamisesi summa, olet arvokas juuri sellaisena, kuin olet. Huolehtimalla omasta itsestäsi ja jaksamisestasi toimit oikein itseäsi kohtaan. Vapaaehtoistoiminnan johtajan roolissasi teet tärkeää työtä, ansaitset työstäsi arvostusta. Ansaitset myös asioita, jotka antavat sinulle voimaa ja iloa. Löytäisitkö niitä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla?
•M illaiset asiat saavat sinut loistamaan? •M itkä asiat antavat voi maa työhösi? Kuinka järjestät niitä lisää? •M illaista tukea tarvitset juuri nyt?
•M itä uutta olet lähi aikoina oppinut tai oivaltanut?
• Millaisia lepohetkiä tarvitset ja kuinka annat niitä itsellesi?
•M issä olet onnistunut erityisen hyvin? •M iten tämä hyvä heijas tuu muihin ihmisiin? •K uka on sinulle kiitolli nen juuri nyt?
Vapaaehtoistoiminnan johtajan tehtävä muodostuu eri roolien kudelmista. Teet töitä ammatillisesti, mutta omana itsenäsi. Ajan myötä löydät omat parhaat tapasi tehdä töitä ja johtaa vapaaehtoisia kannustavasti, innostavasti omalla persoonallisella tavallasi.
13
Muistilista voimavaralähtöiseen vapaaehtoistoiminnan johtamiseen •A nna välineitä onnistumisen mahdollistamiseksi (koulutus, materiaalit, ohjeet ja tuki). • Panosta hyvän ilmapiirin luomiseen. • Avaa vapaaehtoistehtävien sisällöt ja tue rajauksessa. • Kehitä yhdessä vapaaehtoisten kanssa! • Kuuntele ja kannusta! • Innosta ja innostu! • Anna tukea ja aikaa! • Nosta esille onnistumisia ja mahdollisuuksia. • Kiitä! •A vaa palautteet, tulokset ja vaikutukset osallistujille ja vapaaehtoisille. •K annusta kokemusten jakamiseen muiden vapaaehtoisten kanssa (vertaisuus). • Nosta esille toiminnan merkityksellisyys. • Tilastoi, kirjaa ja dokumentoi. • Viesti kannustavasti. • Suunnittele tavoitteista käsin. • Kohtaa ja innosta myös etänä! • Huomaa omat onnistumiset ja ole itsellesi armollinen.
14
Lähteet Tämä opas perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin neljän eri vapaaehtoistoiminnan hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista, sekä seuraaviin kirjoittajan laatimiin verkkoluentoihin Diakonia-ammattikorkeakoululle: Uitto, M. (2016). Vapaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneen vapaaehtoistoiminnan edellytykset. Luentotallenne. Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Luentotallenne. Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa? Luentotallenne. Lisäksi on käytetty seuraavia lähteitä: Karreinen, Lari. (27.11. 2020). Helpot keinot aktivoida etäosallistujat! webinaari. Opintokeskus Sivis. Pessi, A-B & Oravasaari, T. (2010). Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY. SOSTE (2020). Järjestöopas. Vapaaehtoistoiminta. 15
