Diacor 1/2013

1/2013

LEHTI TERVEYDESTÄ KIINNOSTUNEILLE

S.

8

NYSTRÖMIEN NELJÄS OLKAPÄÄ PELIKUNTOON

12

S. KAIHI JA TAITTOVIRHE KORJAUTUVAT LEIKKAUKSELLA S.

7 SELKÄKIVUT VOI SELÄTTÄÄ

11

S. NIVUSTYRÄÄN TEPSII YKSINKERTAINEN TOIMENPIDE

DIACOR SAIRAALA Osoite: Porkkalankatu 22 C, 1. krs, 00180 Helsinki Puhelin: Vaihde 09 775 088 Vaihteen ollessa suljettuna 09 7750 8183 • Sihteerit 09 7750 8180 • Vakuutuspalveluyksikkö 09 7750 8888 Sähköposti vakuutuspalvelut@diacor.fi • www.diacor.fi

VARAA AIKA DIACOR.FI

DIACOR SAIRAALA Moderni yksityissairaalamme sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa. Nykyaikaisen sairaalamme juuret ovat kaukana historiassa. Sairaalatoiminta Helsingin Diakonissalaitoksella aloitettiin jo vuonna 1867, joten olemme samalla Suomen vanhin yksityissairaala. Sairaala on viikkosairaala, jossa leikataan maanantaista perjantaihin. Suurin osa toimenpiteistä on päiväkirurgisia, jolloin potilas kotiutuu jo toimenpidepäivän iltana. Tarvittaessa on mahdollisuus myös yöpymiseen.

DIACOR SAIRAALAN PALVELUT Tarjoamme kattavaa ja korkeatasoista päiväkirurgista palvelua, joista keskeisimpänä ovat • Olkapään-, polven- ja nilkanalueen leikkaukset • Gastrokirurgia: mm. nivustyräkorjaukset, sappileikkaukset • Naistentautien kirurgiset toimenpiteet • Selkäkirurgia, käsikirurgiaa, verisuonikirurgia • Urologia, korva- nenä- ja kurkkutaudit

LEIKKAAVAT KIRURGIT

TAI SOITA 09 775 0800

Ylilääkäri: Heliö Harri Olkapääkirurgia: Halinen Jyrki, Heliö Harri, Karhunen Janne, Luga Hillar, Moilanen Ilkka Polvikirurgia: Halinen Jyrki, Karhunen Janne, Leinonen Jukka, Lindahl Jan, Linko Eric, Luga Hillar, Moilanen Ilkka, Pippingsköld Peter, Syvähuoko Ismo, Voutilainen Nina, Vitikainen Antti Nilkka- ja jalkateräkirurgia: Lindahl Jan, Michelsson Oliver, Moilanen Ilkka, Pippingsköld Peter, Roukanoja Heli, Syvähuoko Ismo Selkäkirurgia: Luga Hillar, Pippingsköld Peter Gynekologinen kirurgia: Aho Markku, Korhonen Juha Gastrokirurgia: Airo Ilari Yleiskirurgia: Eklund Anne

TOIMENPITEIDEN HINNOISTA Toimenpiteen lopulliseen hintaan vaikuttavat vaivan korjaamiseen käytettävät tarvikkeet ja implantit, leikkauksen vaativuus ja kesto, mahdolliset lisätutkimukset ja osastovuorokaudet. Suosittelemme, että toimenpiteeseen tullaan erikoislääkärin vastaanoton kautta. Leikkauksen kokonaishinta-arvio määritellään vastaanottokäynnin yhteydessä. Lisätietoja leikkaushinnoista sairaalan leikkaushoidon ajanvarauksesta puh. 09 7750 8180.

Käsikirurgia: Göransson Harry, Nieminen Outi, Raudasoja Leena Korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgia: Hammaren-Malmi Sari, Mikkola Jyrki, Rantanen Olli Verisuonikirurgia: Eklund Anne, Harjula Ari, Jormalainen Mikko Urologia: Rintala Erkki Plastiikkakirurgia: Lassila Kai

2

01/2013

2 Diacor Sairaala Moderni yksityissairaalamme sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa.

3 Pääkirjoitus 4 Urheilulääketiede Urheilijan on hyvä käydä terveystarkastuksessa kerran vuodessa.

7 Selkäkirurgia Selkäkivut on hyvä tutkituttaa.

Vaivat voi selättää myös ilman leikkausta.

8 Olkapää Lähes vaiva kuin vaiva voidaan hoitaa tähystyksellä, josta toipuminen on nopeaa.

10 Polvivammat Ortopedille kannattaa hakeutua samana päivänä, kun havaitsee polvivaivan.

11 Nivustyrä Yleisestä vaivasta pääsee eroon helpolla hoitotoimenpiteellä.

12 Näönparannus Leikkauksella saa korjattua niin kaihin kuin taittovirheen.

14 Virtsanpidätyskirurgia Viime kädessä ongelma ratkeaa puoli tuntia kestävällä päiväkirurgisella operaatiolla.

15 Käsikirurgia

Tyytyväisiä potilaita

R

uoholahdessa toimivalla sairaalallamme on pitkät perinteet, sillä Helsingin Diakonissalaitoksen perustajan Aurora Karamzinin varoin se aloitti toimintansa jo lähes 150 vuotta sitten. Olemme Suomen vanhin yksityissairaala ja ylpeitä juuristamme sekä ainutlaatuisen asiakaspalveluperinteemme jatkumisesta. Kun puhumme ihmistä arvostavasta Diacorista, tarkoitamme sekä asiakkaitamme että henkilökuntaamme.

Tällä lehdellä haluamme kertoa nykyaikaisen sairaalamme palveluista ja tunnetuista tekijöistä näiden palveluiden takana. Sanonta ”sairaala tunnetaan kirurgeistaan” tuntuu sopivan meille erityisen hyvin.

Muistutamme myös, että Diacor Sairaalaan on helppo tulla potilaaksi. Kätevimmin se käy sairaalassa toimenpiteitä tekevien erikoislääkäreiden vastaanottojen kautta.

Lehtemme sisällön pääpaino on sairaalamme palvelutarjonnassa. Terveyden edistäminen myös sähköisten välineiden avulla on osa Diacorin roolia terveyspalveluiden uudistajana. Rooli Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisessa konsernissa on puolestaan asia, joka motivoi kaikkia diacorilaisia. Suomalaista, hyvää tekevää ja yritysvastuunsa kantavaa Diacoria on mukava tuoda esille.

Sairaalamme viimeisimmässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa jokainen potilaamme oli valmis suosittelemaan Diacoria hoitopaikaksi myös muille, ystävilleen ja tuttavilleen. Se oli rohkaiseva tulos. Puhumme mielellämme Diacorista terveyspalveluiden suomalaisena suunnannäyttäjänä. Potilaittemme mielipiteen perusteella uskallamme arvioida, että suunta on oikea.

Esko Heikkinen viestintäjohtaja, päätoimittaja esko.heikkinen@diacor.fi

Kymmenen kysymystä rannemurtumasta.

Julkaisija Diacor terveyspalvelut Oy Päätoimittaja Esko Heikkinen Ulkoasu McCann Worldgroup Helsinki, MCI Press Toimitus: MCI Press Kannen kuva: Lehtikuva Painosmäärä 180.000 kpl Paino Scanweb ISSN 2323-7910

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

3

URHEILIJAN TERVEYS TULEE TARKASTAA Teksti Esko Heikkinen Kuvat Aki Kanervo, Thinkstock, MCI Press/Vesa Tyni

Urheilijat mielletään usein vahvoiksi ja terveiksi. Näin asia pääsääntöisesti onkin, mutta siitä huolimatta on syytä kysyä, mikä on urheilijan perusterveydentila. Tähän kysymykseen vastaa urheilijan terveystarkastus.

D 4

iacor Urheilulääketieteen vastuulääkäri Kirsi Korpi tekee väitöskirjaa sydämen ultraäänitutkimuksesta. Ei ole yllätys, että juuri urheilijan sydämen toimintaan liittyvät kysymykset kiinnostavat entistä maajoukkuetason pikaluistelijaa erityisesti.

– Urheilijan sydämessä tietyt poikkeamat ovat sallittuja. Tiedämme, että kestävyysurheilijoilla sydämen kammioiden koko on suurentunut, ja että voimaharjoittelu paksuntaa sydämen seinämiä ja nämä muutokset saattavat aiheuttaa sydänoireiden esiintyessä erotusdiagnostisia ongelmia. Sydämen ultraäänitutkimuksen uusilla menetelmillä pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa näihin ongelmiin. Jonkinlainen haaste on myös se, että eri geneettisillä väestöryhmillä sallitaan hiukan erilaisia poikkeavuuksia muun muassa sydänfilmissä.

Kansainvälistymisen myötä olemme näiden kysymysten edessä Suomessakin, Korpi sanoo.

terveystarkastuksissa. Nämä ovat muutamia syitä, miksi Suomessa ei juuri ole ollut urheilijoiden sydänperäisiä äkkikuolemia. Monissa muissa maissa niitä on, mikä on saanut kansainväliset urheilujärjestöt, jalkapallon FIFA ja UEFA etunenässä, tekemään suosituksia urheilijoiden säännöllisistä terveystarkastuksista.

– Minä suosittelen terveystarkastusta huippu-urheilijoille ja nuorille urheilijoille kerran vuodessa, varsinkin silloin kun harjoittelu alkaa muistuttaa määrältään ja laadultaan aikuisten harjoittelua. Moni huipulle pyrkivä nuori harjoittelee jo 16-vuotiaana varsin ammattimaisesti. Sydänfilmin ottaminen on tärkeää, ja vanha sydänfilmi kannattaa aina ottaa terveystarkastukseen mukaan vertailua varten. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi aikaisempi terveyshistoria, tarkastetaan terveydentila ja tutkitaan nykyongelmia sekä pohditaan muun muassa kuinka välttää lajiin liittyviä tyyppivammoja. Myös rokotusten voimassaolo tarkastetaan. Tämä on mielestäni todellista terveyden edistämistyötä.

Tarkastusta voi vilpittömästi suositella kaikille urheilijoille.

SÄÄNNÖLLISET TARKASTUKSET EDISTÄVÄT TERVEYTTÄ

AITURILUPAUS USKOO TERVEYSTARKASTUKSIIN

Meillä on toimiva neuvolajärjestelmä ja kattava kouluterveydenhuolto, joten synnynnäiset sydänviat tulevat yleensä esille jo lapsena. Myös useat lajiliitot ja seurat vaativat urheilijoitaan käymään

Diacorin kummiurheilija Jussi Kanervo seuraa terveyttään tavallista huolellisemmin. Liekö se ainakin osaselitys nopealle kehittymiselle. Ensi kesänä HIFK-aiturin tavoitteena on 13,60:n

01/2013

Urheilijan terveystarkastus Diacorissa Urheilija käy laboratoriossa­millä tahansa Diacorin ­lääkäriasemalla (tutkimuksina perusverenkuva sekä trombosyytit) ja häneltä otetaan lepo-EKG ­(sydänfilmi).

Urheilijalle varataan aika lääkärintarkastukseen. Tarkastukseen tullessaan u ­ rheilija on täyttänyt esitietolomakkeen, joka löytyy Diacorin kotisivuilta: www.diacor.fi. Mahdollinen aikaisempi tulos kannattaa ottaa mukaan.

Tarpeen mukaan otetaan muita tutkimuksia ja esimerkiksi fysioterapeutin arvio ­lihastasapainosta (erillinen veloitus).

Terveystarkastuspaketin­­kokonaishinta on 125 €. Hinta on voimassa vuoden 2013. ­Tarkastuksia tekevät lääkärit ovat Kirsi Korpi, Aki Kanervo, Stefan von Knorring, Jenni Leppävuori ja Mika Vihavainen.

pintaan tuleva aika.

– Sillä ei ehkä vielä mennä Moskovan MM-kisoihin, mutta menneen kesän EM-kisoissa Helsingissä loppukilpailun sijat 7. ja 8. tulivat ajalla 13,59, 20-vuotias Kanervo kertoo.

Hallitsevalla Kalevan kisojen voittajallakin on oma rasitusvammahistoriansa, muun muassa selän ja takareisien suhteen, mutta varsinaisesti terveyden kanssa ei Jussilla ole ollut ongelmia.

Lääkäri-isä Aki Kanervo arvelee, että syy tähän on sekä monipuolisessa ravitsemuksessa että terveydentilan aktiivisessa seuraamisessa.

– Me todellakin uskomme terveystarkastuksien voimaan. Jussilla on kerran vuodessa kunnon lääkärintarkastus, minkä ohella fysioterapeutti arvioi tilannetta kolmen kuukauden välein. Lihashuoltoa tehdään 1–2 kertaa viikossa ja laboratoriokokeet otamme kolmesti vuodessa ja tarpeen mukaan tietysti useamminkin.

Kun tähän lisätään vielä neljä kertaa vuodessa tehtävät suorituskykytestit sekä se, että isä katsoo perään koko ajan, on terveyden seurantaa varmasti riittävästi.

– Mutta niin sen pitääkin olla, kun tavoitteena on professionaalinen taso. Silti meillä Suomessa riittää vielä kehitettävää, kun esimerkiksi lajikohtaista vammarekisteriä ei ole oikeastaan missään lajissa, Aki Kanervo toteaa.

Pika-aiturilupaus Jussi Kanervo on Diacorin kummiurheilija.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

5

Urheilulääketieteellistä koulutusta DIACOR JÄRJESTÄÄ URHEILULÄÄKETIEDE 2013 -SEMINAARIN huhtikuussa (12.–14.4.2013). Tilaisuuden suhteen voidaan puhua perinteistä, sillä urheilulääketieteelliset laivakokoukset Helsingin ja Tukholman välillä alkoivat jo vuonna 1988.

Lääkäreille, fysioterapeuteille ja valmentajille suunnatun seminaarin teemoina ovat tällä kertaa muun muassa olkanivelen rasitusvaivat, ylikuormitustila, alaraajavammojen ennaltaehkäisy sekä urheilijan terveystarkastus.

Lisätietoja: www.diacor.fi

Urheilulääketieteen huippuosaamista

Polvilumpion vaivat ovat tavallisia etenkin luistelulajeissa, kertoo Teemu Selänteenkin ”henkilääkärinä” tunnettu Ismo Syvähuoko.

Teksti Esko Heikkinen Kuvat MCI Press/Vesa Tyni

URHEILUVAMMOIHIN ERIKOISTUMISTA Diacorilla on pitkät perinteet erityisesti urheiluvammojen tutkimuksissa ja hoidoissa. Hyvä maine kantaa, joten monet eturivin urheilijamme ovat tuttuja vieraita sekä sairaalassa että vastaanotoilla ja tutkimusyksiköissä. He tulevat seura­sopimusten kautta, mutta erittäin usein myös tavallisina yksityispotilaina. Se on hyvin mahdollista, sillä Diacorilla on palvelusopimukset kaikkien merkittävien vakuutusyhtiöiden kanssa.

Yksi alan konkareista on Teemu Selänteen ”henkilääkärinä” tunnettu ortopedi Ismo Syvähuoko, jolla itselläänkin on omakohtaista kokemusta pääsarjatason jääkiekkoilusta. Niinpä ei olekaan suuri yllätys, että Syvähuoko on monen suomalaisen urheilijan luottolääkäri etenkin polvivaivoissa.

URHEILULÄÄKETIETEEN HUIPPUOSAAMISTA – Taidan olla jossain määrin leimautunutkin ”polvimieheksi”, mutta olen sitä hyvin mielelläni, sillä yksi mies ei voi hallita kaikkea. Erikoistuminen näyttää olevan myös kansainvälinen suuntaus. Diacor Urheilulääketieteen erityisvahvuus on juuri siinä, että meillä on todellista huippuosaamista ainakin olkapäiden, nilkan ja jalkaterän sekä selän ongelmien hoidossa. Minä jatkolähetän näistä vaivoista kärsiviä mielelläni kyseisten asiantuntijoiden hoitoon.

– Polvivammoista kierukkaongelmat sekä etummaisen risti-

6

01/2013

siteen (ACL) repeämät ovat yleisimpiä, mutta vastaanotolleni tulee hyvin paljon myös polvilumpion alueen vaivoista kärsiviä urheilijoita. Puhumme joko polvilumpion sijoiltaanmenosta, tai lumpion ja reisiluun välisen nivelen (patellofemoraalinivel) välisistä ongelmista, jolloin tämän nivelen liike ei ole normaali.

Polvilumpion vaivat ovat hyvin tavallisia nimenomaan luistinlajeissa, joissa vaiva ilmaantuu nimenomaan tietyssä luistelukulmassa.

– Tämä ongelma oli Teemullakin viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta leikkaus onnistui hyvin ja mies onnistui tavoitteessaan eli Stanley Cupin voitossa. Polvilumpion ongelmat ovat ehkä hiukan huonommin tunnettuja kuin yleisimmät polvivaivat, joten monet kiekkoilijat ovat olleet todella tyytyväisiä saadessaan avun mahdollisesti pitkäänkin jatkuneeseen ongelmaansa, Syvähuoko sanoo.

KOKO HOITOKETJU TOIMII – Sairaalassamme on huippuluokan varustetaso, minkä merkitystä ei sovi väheksyä sen paremmin potilaan kuin kirurginkaan näkökulmasta. Kiitosta on annettava myös todella palvelualttiille henkilökunnalle. Erittäin tärkeä osa toimivaa hoitoketjua on magneettitutkimusyksikkömme, jonka asiantuntemus on kunnioitettavaa. Heidän lausuntojensa ja kuviensa perusteella kirurgin on luotettava toimia.

JALKAAN SÄTEILEVÄ SELKÄKIPU Teksti Esko Heikkinen Kuvat MCI Press/Vesa Tyni

Selkä on herkkä paikka. Kovin kipeä selkä hankaloittaa kaikkea liikkumista ja monet tavallisenkin elämän askareista aivastamisesta vessareissuihin tulevat monimutkaisiksi.

V

alitettavasti lähes jokainen suomalainen törmää selkäkipuihin jossakin elämänsä vaiheessa. Iän myötä ne luonnollisesti lisääntyvät.

Ortopedi Peter Pippingsköld on hoitanut selkäpotilaita jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Pippingsköldin mukaan useimmat selkävaivat näyttäytyvät aluksi lihasperäisinä, mutta lopulta kyse on iskunvaimennusjärjestelmän eli selän välilevyjen ongelmista. Toinen mahdollisuus on spinaalistenoosi eli selkäytimen luisen kanavan ahtauma.

– Nuoren ihmisen välilevy on hyvin nestepidoista kudosta, mutta jo 20 ja 40 ikävuoden välillä nestepitoisuus vähenee huomattavasti. Niinpä tavallisin selkäpotilas onkin nelikymppinen mies, jonka painavan taakan nostaminen on jäänyt aikeiksi. Voimakkaassa ponnistuksessa välilevyyn on tullut hermoa painava repeämä ja lihakset ovat krampanneet tueksi ja suojaksi. Aika usein vaivaan liittyy myös säteilykipua raajaan.

nissa urheilulajeissa. Kannattaa myös muistaa, että toistuvat noidannuoletkin viittaavat vahvasti välilevyongelmaan.

Yhdeksän kymmenestä välilevytyräpotilaasta selviää ilman leikkausta. Leikkauspäätös on tehtävä, kun säteilykipu jalkaan etenee ja hermopinne selässä vain pahenee.

– Diagnoosi varmentuu magneettikuvauksella. Nykyaikainen leikkaustekniikka on aika elegantti, sillä ihoon tehdään mikrokirurgisessa operaatiossa vain parin sentin leikkaushaava.

Iäkkäämmillä ihmisillä spinaalistenoosi saattaa aiheuttaa hyvin samanlaisia kiputuntemuksia kuin välilevytyrä.

– Spinaalistenoosi on tavallisesti 70–85-vuotiaiden ihmisten tauti, mutta silloin tällöin sitä tavataan hiukan nuoremmillakin.

Selkäydinkanavan ahtauma ilmenee usein ristiselän kipuna ja paineen tunteena pakarassa, mutta myös reisiin voi tulla kipua ja voimattomuutta.

ENNALTAEHKÄISYSTÄ APUA

VALTAOSA SELVIÄÄ ILMAN LEIKKAUSTA – On selvää, että esimerkiksi kova fyysinen työ huonoissa asennoissa altistaa näille vaivoille. Entisajan köyryssä kulkeneet maataloustyöntekijät käyvät hyvin esimerkiksi. Välilevynsä voi rikkoa myös tapaturmaisesti, esimerkiksi mo-

Selkävaivoissa voi olla kyse selän välilevyjen ongelmista tai selkäytimen luisen kanavan ahtaumasta.

Jokainen voi auttaa itseään huolehtimalla ennaltaehkäisystä, Peter Pippingsköld muistuttaa.

Selkäkivut ovat toisinaan todella kovia ja aiheuttavat muun muassa virtsaamis- ja ulostamisongelmia, täydellisistä halvauksista puhumattakaan. Miltei jokaista potilasta voidaan kuitenkin auttaa.

– Sen lisäksi jokainen voi auttaa itseään huolehtimalla ennaltaehkäisystä. Tämä tarkoittaa ainakin kahta asiaa eli venyttelyä ja lihaskuntoharjoittelua. Etenkin vatsalihakset on syytä pitää kunnossa. Samaten on syytä huolehtia siitä, ettei ristiselässä, pakaroissa tai reisissä ole lihaskireyttä, Pippingsköld neuvoo.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

7

ERIKA NYSTRÖMIN OLYMPIAHAAVE ELÄÄ Teksti Esko Heikkinen Kuvat Lehtikuva, Janne Mikkilä

H

arri Heliö teki viime vuonna Diacorissa noin 800 olkapääleikkausta. Määrä on suurimpia ellei suurin koko maailmassa. Potilaina on paljon urheilijoita. Yksi heistä on maamme tunnetuin beach volleyn – tuttavallisemmin ”biitsin” – pelaaja Erika Nyström. Oikeastaan Erika on tunnettu nimenomaan identtisen kaksoissisarensa Emilian rinnalla.

Kaksikko on kiertänyt maailmaa kymmenen vuotta ammatikseen.

– Olen saanut tehdä täysillä sitä, mitä ehdottomasti haluan. Ja tällä työllä on hankittu elanto ja asuntokin kotipaikkakunnalta Muuramesta. Asiat voisivat olla huonomminkin, iloinen Erika naurahtaa.

Viime kesänä Rooman turnauksessa ilo oli kuitenkin kauempana. Käsi vammautui kesken kisan ja magneettikuvaus paljasti, että yhdessä jänteessä (supraspinatus) oli repeämä. Leikkaushoito oli ainoa mahdollisuus jatkaa uraa.

8

01/2013

HUIPPUOSAAJAT KOHTASIVAT – Harri Heliö operoi lyöntikäden olkapään syyskuun alussa. Jälkitarkastukset kertoivat, että liikeradat ovat palanneet hyvin, ja edessä – ja osin jo takanakin – on kova kuntoutusjakso. En kuitenkaan halua hätiköidä kuntoutuksen kanssa, sillä tavoitteita riittää vielä. Se on kuitenkin selvää, että vietän nyt elämäni pisintä lajitaukoa. Ja kyllä täytyy tunnustaa, että talvi on ollut aika pitkä: kuntopyörän polkeminen alkaa jo maistua vähän puulta.

No, nyt on ainakin ollut aikaa ajatella ja ihmetellä.

Ihmetelty on ainakin vuosien nopeaa vierähtämistä. Kaksoset ovat kiertäneet maailmaa vuosikymmenen ja asuvat suurimman osan vuodesta ulkomailla, tällä hetkellä pääosin Kyproksella. Suomessa käydään normaalivuonna vain kolmisen kertaa vuodessa.

TAVOITE KIRKKAANA MIELESSÄ Tavoitteista puhuttaessa Erikan silmät kirkastuu. Kaksikko tähtää täysillä Rio de Janeiron olympiakisoihin.

– Kaikki riippuu tietenkin käden kuntoutumisesta. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin, joten suhtaudun tulevaisuuteen hyvin toiveikkaasti.

Nyströmien toistaiseksi parhaat saavutukset ovat aikuisten EM-pronssi vuodelta 2010 ja junioreiden Euroopan mestaruus.

Maailmankiertueen osakilpailuissa he ovat parhaimmillaan sijoittuneet viidenneksi.

– Arvostan juniorimestaruutta vieläkin kovasti, sillä turnauksen voittaminen on aina jotenkin erilaista. Silloin tuntuu, että jotakin on jäänyt käteen.

Beach volley on lentopallon sisarlaji. Perustekniikka on monessa mielessä sama, mutta kummassakin lajissa vaaditaan osin myös erilaisia ominaisuuksia.

– Lentopalloilijat ovat sirorakenteisimpia, sillä he eivät ole niin voimakkaita. Sanoisin myös, että ”biitsin” pelaajat ovat monipuolisempia. Ja kyllähän me pystymme helposti pelaamaan lentopallon kotimaisessa pääsarjassa.

OLKAPÄÄ ”JÄÄTYY”

O

lkapäähän sattuu, kun ojentaa aamulla kättä kohti herätyskelloa. Hampaiden pesu tuntuu, ja paidan päälle pukeminen pitää tehdä varovaisesti. Mailapelien harrastamisessa saa olla vähintään varovainen, jos niihin pystyy ollenkaan. Pienemmätkin olkapään vaivat vaikuttavat jokapäiväiseen elämään yllättävän tehokkaasti.

Tapaaminen Suomen johtavan olka-asiantuntija Harri Heliön kanssa on helpottava kokemus.

– Läheskään kaikkia olkavaivoja ei suinkaan leikata. Ja jos leikataankin, lähes vaiva kuin vaiva voidaan korjata tähystyksellä, josta toipuminen on huomattavasti kivuttomampaa kuin perinteisissä ”ison viillon” kautta tehtävissä leikkauksissa, ortopedi Heliö sanoo.

LEIKKAUS EI OLE AINOA RATKAISU Vastaanottohuoneessa Heliö pyytää ensin ottamaan paidan pois ja vääntelee tai pyytää vääntämään kättä eri suuntiin. Kättä on yritettävä liikuttaa haluttuihin suuntiin, ortopedin laittaessa välillä vastaan. Kun samalla käydään tarkasti läpi, kuinka vaiva on syntynyt ja mitkä olivat sen ensioireet, tapaus alkaa selvitä.

– Sinulla on melkoisella varmuudella niin sanottu jäätynyt olkapää eli ”frozen shoulder”. Haluan vielä kuitenkin varmistaa asian varjoaineen kanssa tehdyllä magneettitutkimuksella, kuuluu arvio lopulta.

Heliö selittää, että magneettikuvaus on tässä tapauksessa välttämätön, sillä monet olkanivelen vaivat antavat samankaltaisia oireita. Lisäksi olkapäässä voi jäätymisen ohella olla muutakin vaivaa.

NIVELKAPSELI TULEHTUU ”Jäätyminen” on määritelmänsä mukaisesti ”olkanivelen liikerajoitus ilman rakenteellista syytä, esimerkiksi kulumaa tai mekaanista estettä”. Yleensä sen saa poikkeavan rasituksen jälkeen, esimerkiksi syksyn lehtienharavointiurakan päätyttyä. Käytännössä kyse on siitä, että olkaniveltä ympäröivä, 1–2 millimetriä paksu ”pussi” eli nivelkapseli tulehtuu.

– Vaivalla on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on se, että useimmiten liikerajoitus menee ohi itsestään. Huono puoli on, että käsi on usein hyvin kipeä ja paraneminen saattaa kestää pitkään, pahimmillaan jopa vuosia. Tästäkin voi päätellä, että jäätymisiä on kovin erilaisia, pienestä liikerajoituskivusta olkapään täydelliseen jämähtämiseen asti.

Viikottain kymmeniä olkapäitä leikkaava Heliö toteaa, että jäätynyttä olkapäätä ei juurikaan leikata.

– Aivan ääritapauksissa kiinnikkeitä voidaan irrotella tähystämällä, mutta se on todella harvinaista. Hiukan yleisempää on manipulaatio, jossa potilaan kättä liikutellaan nukutuksessa kiinnikkeiden irrottamiseksi. Se ei ole huono keino, mutta liikkeelle lähdetään aina yksinkertaisemmilla hoidoilla.

– Tulehduskipulääkkeet sekä kylmähoito ovat ensimmäisiä asioita kapselin venyttelyn ohella. Jälkimmäises-

sä kokeneen fysioterapeutin ohjeista on paljon apua. Varsinaista kuntoutusta ja ergonomiaakin saatetaan tarvita, varsinkin jos vaiva on aiheutunut työstä.

PALJAS SILMÄ PALJASTAA PALJON Heliö ihmettelee vielä sitä, että hän kohtaa turhan usein niin sanottuja huonosti tutkittuja potilaita.

– Vastaanotolla käy toistuvasti ilmi, että olkapotilasta on tutkittu ilman, että häntä on pyydetty ottamaan paita pois. Se on suuri virhe, sillä paljaalla silmällä näkee muun muassa lihassurkastuman helposti. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että lääkärin kliininen tutkiminen on kuitenkin tärkeämpi kuin mikään konetutkimus.

– Toinen yleinen ongelma on se, että olkanivelestä on otettu pelkästään ultraäänitutkimus, jossa ei ole löytynyt mitään vikaa. Ultraäänitutkimus soveltuu kuitenkin olkaniveleen aika huonosti ainoana kuvantamistutkimuksena. Jos siinä löydetään joku vaiva, diagnoosi on todennäköisesti oikea. Mutta ultraäänitutkimus ilman löydöstä ei kuitenkaan sulje pois monia vaivojen syitä.

– Jäätyneessä olkapäässä ei juurikaan käytetä leikkaushoitoa, ortopedi Harri Heliö muistuttaa

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

9

POLVI PARANEE HYVÄLLÄ HOIDOLLA Teksti Terhi Kivikoski-Hannula Kuva MCI Press/Vesa Tyni

Valtaosa hoitoa vaativista polven nivelkierukan repeämistä voidaan korjata tähystysleikkauksella, jonka jälkeen toipuminen on yleensä nopeaa.

K

ierukat ovat sidekudosrustoa, ja niiden tehtävänä on toimia reisi- ja sääriluun nivelpintojen pehmusteina ja iskunvaimentimina, kertoo ortopedi Jyrki Halinen Diacorista.

– Ne myös tukevoittavat polvea ja tuottavat sitä ravitsevaa nivelnestettä.

Nivelkierukkavammat syntyvät, kun koukistunut polvi, jolle paino on varattu, vääntyy sivusuunnassa esimerkiksi urheillessa tai liukastuessa.

– Tällöin polveen kohdistuvat suuret voimat, sillä reisi- ja sääriluu ovat elimistön pisimmät vipuvarret.

Yhtäaikainen vääntö ja puristus voivat rikkoa joko polven sisä- tai ulkokierukan reunan, toisinaan kummankin. Sisempi kierukka vammautuu ulkokierukkaa useammin, ja silloin repeämän aiheuttama pistävä kipu tuntuu yleensä nivelraossa polven sisäsyrjällä noustessa esimerkiksi portaita tai ulos autosta. Tasamaalla kävely ei ole välttämättä kivuliasta.

LÄÄKÄRIIN MENOA EI KANNATA LYKÄTÄ Halinen suosittelee ortopedille hakeutumista jopa saman päivän aikana, kun polvi turpoaa, on epätukeva tai kun se ei siedä astumista, lukkiutuu tai ei liiku kunnolla.

Nivelkierukan repeämän diagnoosi perustuu potilaan kertomukseen vamman synnystä ja oireista sekä lääkärin tekemiin havaintoihin. Vahvasti kierukkavammaan viittaa kova kipu taivutettaessa polvea syvään koukkuun.

– Diagnoosi varmistetaan magneettikuvauksella, minkä jälkeen repeytynyt kierukan osa voidaan poistaa tai kiinnittää uudelleen tähystysleikkauksessa.

– Leikkauksen jälkeen polvi ei yleensä ole kovin kipeä, Halinen sanoo.

– Kierukkavamma on mekaaninen vaiva, jonka hoitaminen tähystysleikkauksella on kuin ottaisi kiven pois kengästä.

10

01/2013

Kierukkavammat ovat yleisimpiä polvivammoja, kertoo ortopedi Jyrki Halinen.

Polven tähystysleikkaus • Toimenpide kestää noin 15–30 minuuttia.

• Polvelle saa alkaa varata heti leikkaus- päivänä, mutta suurempaa rasitusta tulee välttää kahden viikon ajan.

• Sairauslomaa tarvitaan parista päivästä muutamaan viikkoon.

• Lihaksiston vahvistaminen esimerkiksi kuntopyörää polkemalla kannattaa aloittaa mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen. Jo 3–4 viikon levossa lihasmassasta voi kadota jopa 45–50 prosenttia.

Kirurgi Ilari Airo kehottaa ottamaan heti yhteyttä lääkäriin tyrävaivan ilmaantuessa.

NIVUSTYRÄ PITÄÄ HOITAA! Teksti Esko Heikkinen Kuvat MCI Press/Vesa Tyni

Lähes joka kolmannella 65-vuotiaalla miehellä on tai on ollut nivustyrä.

Tähystysleikkaus on hyvä hoitomenetelmä ja jo leikkausta seuraavana päivänä saa tehdä mitä tahansa.

N

ivustyrä on ihmisen rakenteellinen heikkous, jossa vinojen vatsalihasten ja nivustaipeen välinen kudos venyy ja synnyttää ulospäinkin näkyvän pullistuman. Nivustyräleikkaus on vuosikausia ollut yleisimpiä leikkaustoimenpiteitä Suomessa. Ei ihme, sillä 80-vuotiaista miehistä se joko on tai on ollut joka toisella ja 65-vuotiaistakin lähes joka kolmannella.

Suorasta tyrästä puhutaan, kun pullistuma lähtee ison vatsalihaksen molemmilta reunoilta. Suora tyrä on yleensä molemminpuolinen. Epäsuoralla tyrällä tarkoitetaan kudoksen venymistä nivuskanavaan. Miehillä nivuskanavassa kulkevat kiveksen tiehyet, naisilla kohdun ripustinsysteemi. Tämä tyrä on tavallisesti yksipuolinen. Molemmat nivustyrätyypit näyttävät ulospäin samanlaisilta. Usein vasta leikkauksessa selviää, kummasta tyrätyypistä on kyse.

– Modernissa tyräleikkauksessa venyneen lihaskalvon tilalle asetetaan verkko. Kun toimenpide tehdään tähystystekniikalla, verkko tulee tarkalleen lihaskalvon paikalle. Verkko voidaan laittaa myös avoleikkauksessa, mutta tällöin se tulee vatsalihasten ulkopinnalle. Menetelmä ei ole yhtä hyvä kuin tähystys, kirurgi Ilari Airo sanoo.

Vielä kriittisemmin Airo suhtautuu vanhanaikaiseen avoleikkaukseen, jossa venynyt kohta ”harsitaan” kokoon vetämällä vatsalihakset kiinni nivussiteeseen. Siinä toisiinsa liitetään kaksi kudosta, jotka eivät anatomisesti kuulu yhteen.

Toipuminen on hidasta ja vaiva myös uusiutuu helposti.

HELPPOON HOITOON KANNATTAA HAKEUTUA Uusimmalla tähystystekniikalla toimenpide tehdään hyvin pienessä tilassa nivusen kerrosten välissä. Ihon päällä näkyy vain kolme pientä reikää, vaikka sisään laitettava verkko ulottuu vatsan keskeltä yli suoliluun harjan. Toimenpide tehdään aina nukutuksessa.

Vaikka leikkausalue on laaja, jo leikkausta seuraavana päivänä saa tehdä mitä tahansa. Osa potilaista ei tarvitse kipulääkitystä toimenpiteen jälkeen lainkaan. Sairausloman pituus on yksi viikko työstä ja harrastuksista riippumatta. Koska leikkaus on päiväkirurginen, potilas pääsee miltei aina kotiin jo toimenpidepäivän iltana. Modernilla tähystysmenetelmällä ja verkolla korjattu nivustyrä ei uusiudu juuri lainkaan.

Ilari Airo korostaa, että tyrävaivan ilmaantuessa tulee ilman muuta ottaa yhteyttä lääkäriin.

– Isot pullistumat ovat paitsi esteellinen haitta, usein myös varsin kivuliaita. Vielä oleellisempaa on kuitenkin tyrästä aiheutuva kureutumisriski; seuraukset voivat olla vakavia, jos suoli jää nivustyrän myötä puristukseen.

– Ennen vanhaan vanhat miehet kävivät selälleen ja painoivat omin käsin tyrästä ulos ”muljahtaneen” kudoksen takaisin. Tämä aika on mennyttä ja niin sen pitääkin olla.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

11

Teksti Terhi Kivikoski-Hannula Kuvat MCI Press/Vesa Tyni

EROON SILMÄLASEISTA Kun rillit haittaavat harrastuksia, tehokas ja turvallinen apu löytyy taittovirhekirurgiasta. Myös kaihin heikentämän näön voi korjata leikkauksella nopeasti.

J

os silmään kohdistuvat valonsäteet eivät taitu lista ohuempi, PRK-leikkaus sopii potilaalle paremmin, koska verkkokalvolle, ihminen näkee epätarkasti. Silsiinä käsitellään vain sarveiskalvon pintaa. män rakenteesta johtuvia taittovirheitä – liki-, kauko- ja hajataitteisuutta – voidaan korjata YKSILÖLLISTÄ HOITOA laserleikkauksella, jossa sarveiskalvoa muotoilLASIK-leikkauksessa silmä puudutetaan silmätipoilla ja sarveislaan niin, että kuva saadaan tarkentumaan verkkalvoon muodostetaan femtolaserin tai mikrohöylän avulla ohut kokalvolle oikein. läppä, joka jää sarveiskalvoon kiinni pienellä ”saranalla”, kun läp– Leikkauksella saavutetaan usein jopa parempi näöntarkkuus pä taittovirheen korjaamisen ajaksi käännetään sivuun. kuin potilaalla oli silmä- tai piilolasikorjauksella, sanoo silmätau– Varsinainen taittovirhe korjataan nopealla ja hyvin tarkaltien erikoislääkäri, silmäkirurgi Tapio la excimer-kylmävalolaserilla, joka muovaa Ihanamäki Diacorin Silmäyksiköstä. sarveiskalvoa yksilöllisesti valitun korjausohTaittovirheleikkausta edeltää huoleljelman mukaisesti, Ihanamäki kertoo. Laserlinen esitutkimus, jossa mitataan muun hoidon aikana silmän liikkeiden seurantalaite muassa silmän taittovoima, optiset vää(eye tracker) varmistaa, että lasersäde kohdisristymät ja sarveiskalvon paksuus sekä tuu oikeaan kohtaan. suljetaan pois leikkausta estävät silmäLeikkauksen lopussa sarveiskalvoläppä sairaudet. käännetään takaisin paikoilleen ja silmän pin– Leikkaus sopii kaikille 18 vuotta nalle tiputetaan antibiootti- ja kortisonitippotäyttäneille, joilla on terveet silmät ja ja. Pintaa suojaamaan voidaan asettaa piilolasi, joiden silmien taittovoimassa ei ole tajoka poistetaan seuraavana päivänä. pahtunut muutoksia viimeisen kahden Jos taittovirhe on suuri, sen korjaamiseksi vuoden aikana. voidaan käyttää linssikirurgiaa. Joskus linssiEsteitä toimenpiteelle ovat esimerkirurgiaa voidaan harkita lievemmissä taittokiksi sydämentahdistin, raskaus ja imevirheissä, jos esimerkiksi ohuen sarveiskalvon tys, limakalvoja kuivattavat lääkitykset takia ei voida tehdä excimer-laserleikkausta. tai liian ohut sarveiskalvo.

– Keinolinssien kehityksen myötä osana Esitutkimuksessa päätetään leikkataittovirhekirurgiaa on alettu käyttää kaihiLeikkausta edeltävät leikkaustekniikkaa, kertoo silmätautien eriusmenetelmästä. Ihanamäen mukaan useimmiten päädytään LASIK-menehuolelliset koislääkäri, silmäkirurgi Timo Hellstedt telmään, mutta joissakin tapauksissa, esitutkimukset. Diacorista. esimerkiksi sarveiskalvon ollessa taval– Tällöin potilaan oma silmänsisäinen

12

01/2013

linssi eli mykiö korvataan keinolinssillä. Saatavilla on hajataitteisuutta korjaavia toorisia linssejä ja ikänäköisille tarkoitettuja monitehokeinolinssejä.

KAIHIA EI TARVITSE KYPSYTELLÄ Kaihi on silmäsairaus, jossa silmänsisäinen linssi samenee. Kaihin aiheuttamia oireita ovat muun muassa näön heikkeneminen, häikäisyn lisääntyminen, värinäön hidas heikentyminen ja silmän taittovoiman muuttuminen.

– Leikkaus voidaan tehdä nykyään heti, kun kaihin oireet alkavat häiritä potilasta, Hellstedt kertoo.

Kaihileikkauksessa samentunut silmänsisäinen linssi – ja voimakasasteisia taittovirheitä korjatessa kirkas mykiö – poistetaan noin 2,2–2,4 millimetrin pituisen leikkaushaavan kautta ja korvataan keinolinssillä. Toimenpide tehdään kivuttomasti tippapuudutuksessa ja se kestää noin 20 minuuttia. Tarvittaessa suonensisäisesti voidaan antaa jännitystä lieventävää lääkitystä.

Kaihileikkauksen esitutkimuksessa kartoitetaan silmien muu terveys, tehdään keinolinssin vahvuuden määrittävät mittaukset ja keskustellaan potilaan kanssa leikkauksen hyödyistä, riskeistä sekä tavoitteesta.

– Jos kaihileikkauksessa poistetaan myös taittovirheet, potilas ei välttämättä tarvitse enää lainkaan silmälaseja.

Silmäleikkaukseen menevän ABC VALMISTELUT • Piilolasien käyttö tulee lopettaa viimeistään viikko ennen taittovirheleikkausta. Muita erityisiä valmisteluita ei tarvita.

JÄLKIHOITO • Kaihileikkausten jälkeen silmätippoja käytetään noin kolme viikkoa ja taittovirheleikkausten jälkeen noin viikko.

• Kostutustippoja joutuu käyttämään pidempään.

• Silmiä ei saa kosketella tai hieroa.

• Yöksi silmät suojataan.

• Kaihileikkauksen jälkitarkastukset ovat leikkauspäivänä sekä kuukauden kuluttua leikkauksesta, taittovirheleikkauksissa seuraavana päivänä sekä kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua.

TOIPUMINEN •

•

Kotiin pääsee saman tien ja töihin muutamassa päivässä. Näkö kirkastuu nopeasti, laserleikkauksen jälkeen jo seuraavana päivänä.

Silmät voivat tuntua jonkin aikaa kuivilta ja roskaisilta.

Oireiden syy selville turvallisesti

Fysioterapia auttaa toipumaan leikkauksesta

Magneettikuvaus on paras tapa kuvantaa ihmiskehon kaikkia kudoksia. Se antaa tarkkaa tietoa jo pienestä, vaikkapa vain muutaman millimetrin kipu- tai oirekohdasta.

Radiologi Osmo Saarinen Diacorin magneettikuvausyksiköstä muistuttaa, että toisin kuin muut kuvantamismenetelmät, magneettikuvaus ei tuota lainkaan säteilyä. Siksi se on potilaalle turvallisin tapa selvittää oireiden syitä. Diacorin yksikkö on Euroopan ainoa yksityinen, jossa on Siemensin sekä 3T- että 1,5T-laitteet.

– Kaksi magneettikuvauslaitettamme varmistaa sen, että potilas pääsee nopeasti kuvaukseen – yleensä jo samana päivänä, kun erikoislääkäri on kirjoittanut lähetteen, Saarinen kertoo.

Eniten Diacorissa magneettikuvataan niveliä, kuten polvea ja olkapäätä, sekä lanne- ja kaularankaa.

– Nivelvammat ja -kulumat estävät joskus työn ja harrastukset pitkäksikin aikaa. Jos kuvantamisen, diagnoosin ja hoidon kanssa viivytellään, seurauksena voi olla lihasten surkastumista, ja kuntoutuminen käy kalliiksi.

FYSIOTERAPIASSA KANNATTAA KÄYDÄ jo ennen leikkausta ja jatkaa kuntouttamista fysioterapeutin ohjeiden mukaan leikkauksen jälkeen.

Ammattilaisen antamilla ohjeilla ja harjoitteilla on iso merkitys muun muassa kehon liikkuvuuden ja lihastoiminnan palautumiselle.

– Fysioterapian avulla varmistetaan liikunta- ja toimintakyvyn normalisoituminen, kun kudoksia kuormitetaan optimaalisesti.­Sillä voidaan myös lievittää­ turvotusta ja kipua, kertoo­OMT-­fysioterapeutti Ulla ­Parviainen Diacorista.

Fysioterapia suunnitellaan kullekin potilaalle­ yksilöllisesti.­Ei ole kahta s­ amanlaista leikkausta, joten ei ole kahta samanlaista fysioterapiaohjelmaakaan.

Harjoittelun lähtökohtana ovat aina asiantuntijan neuvot: fysioterapeutti tietää liikehäiriöiden taustat ja osaa ohjata potilaan turvallisten ja toimivien harjoitteiden pariin.

FYSIOTERAPIA on lääkinnällistä kuntoutusta.

TARKOITUS JA TAVOITE on ylläpitää ja parantaa hyvää liikunta- ja toiminta­kykyä.

YKSILÖLLISESTI SUUNNITELTU terapeuttinen harjoittelu ja ohjeet ­omatoimiseen kuntoutukseen ovat k ­ eskeistä fysioterapiassa.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

13

VIRTSANKARKAILU – KIUSALLINEN ONGELMA Teksti Esko Heikkinen Kuvat MCI Press/Vesa Tyni

Jopa joka neljäs 30–59-vuotias nainen on kokenut tilapäistä virtsankarkailua. Yli 65-vuotiaista naisista parisenkymmentä prosenttia kärsii päivittäisestä karkailusta. Vaivan perimmäisenä syynä on sidekudosten synnynnäinen heikkous tai lantionpohjan kudosten venyminen synnytysten yhteydessä. Sulkumekanismi pettää helpommin myös, jos potilaalla on runsaasti ylipainoa.

G

ynekologi Juha Korhonen pitää virtsankarkailua eli inkontinenssia epämiellyttävänä vaivana, joka voi eristää sosiaalisesti ja invalidisoida elämää. Hän uskoo, että varsinkin vanhempien ikäluokkien kohdalla osa tapauksista jää todennäköisesti hoitamatta häpeilyn takia.

Tavallisimmin ”pissa tulee housuihin” naurunpyrskähdyksen, aivastuksen, noston tai muun ponnistamisen yhteydessä.

– Stressi- eli ponnistusinkontinenssi lisääntyy iän myötä ja pahenee usein menopaussin jälkeen, sillä virtsaputkea ympäröivät kudokset ovat riippuvaisia estrogeenista. Myös synnytykset lisäävät ponnistusinkontinenssia. Toinen tyyppi on pakkoinkontinenssi, jossa virtsarakon yliaktiivinen seinämälihas aiheuttaa – usein ilman varoitusta – kovan virtsaamispakon, johon liittyy virtsankarkailua.

APUA ARKALUONTOISEEN VAIVAAN

keumalla hoidon kannalta merkitystä. Yli 90 prosenttia potilaista pääsee leikkauksen avulla eroon vaivastaan.

VAIVA PARANEE HELPOLLA TOIMENPITEELLÄ Nykyisin ensisijainen leikkaus on TVT tai sen eri muunnokset, tavallisimmin TVT-O. Nimi tulee englannin sanoista Tensionfree Vaginal Tape, mikä tarkoittaa jännitteetöntä emättimen tukiverkkoa tai -nauhaa.

– Se on puolisen tuntia kestävä päiväkirurginen toimenpide, josta yleensä pääsee samana päivänä kotiin, Juha Korhonen kertoo.

Toimenpiteessä alavatsan iho ja ihonalainen kudos tai nivustaipeet puudutetaan. Ihoon tehdään kaksi noin sentin pituista viiltoa häpyluun päälle tai nivustaipeisiin. Kolmas pieni haava tulee emättimen etuseinämään virtsaputken alle. Emättimen kautta pujotetaan tukiverkko virtsaputken ja häpyluun alta tai nivustaipeiden kautta molemmin puolin ihon alle ja kiristetään sopivaksi. Verkko tarttuu kudokseen ja muodostaa arpeutuessaan tukirakenteen potilaan omien venyneiden sulkumekanismien tueksi.

Virtsaamisen onnistumisen jälkeen potilas pääsee kotiin.

Sairauslomaa tarvitaan noin kymmenen päivää ja kotona pärjää hyvin tavallisten särkylääkkeiden avulla. Yleensä potilaat hämmästyvät toimenpiteen helppoutta ja levittävät TVT:n ilosanomaa muillekin.

Lievän ponnistusinkontinenssin ensimmäinen hoito on fysioterapia, jossa erilaisilla lihasharjoituksilla pyritään palauttamaan lantiopohjan toimintakykyä. Jos se ei auta, suositellaan potilaalle leikkaushoitoa. Vaikean ponnistusinkontinenssin hoidoksi voidaan suositella myös suoraan leikkaushoitoa. Leikkaus tehoaa hyvin ponnistusinkontinenssiin, mutta pakkoinkontinenssiin se ei sovi. Ero selviää urodynaamisilla tutkimuksilla ja kyselylomakkeilla.

Leikkaukseen tullaan yleensä Gynekologi Juha Korhonen gynekologin kautta, sillä hän on kertoo potilaiden hämmästyvän paras arvioimaan, onko esimerkiksi mahdollisella kohdunlastoimenpiteen helppoutta.

14

01/2013

kysymystä käsikirurgille Teksti Minna Pernaa Kuva MCI Press/Vesa Tyni

1. Millainen on tyypillinen rannemurtumapotilas?

Rannemurtuma on niin tavallinen vamma, ettei tyypillistä tapausta ole. Niitä sattuu kaikenikäisille ja molemmille sukupuolille.

2. Tarvitsevatko kaikki rannemurtumat leikkaushoitoa?

Vain murto-osa rannemurtumista päätyy leikkaukseen. Rannemurtuma leikataan, jos asento on niin huono, että jälkiongelmia on odotettavissa.

puristusotteessa voi kestää. Saattaa mennä vuosi ennen kuin ranteessa olleeseen vaivaan ei kiinnitä enää huomiota.

3.

Miten rannemurtuma hoidetaan?

Aluksi rannemurtumaa reponoidaan eli asetetaan murtuma paikoilleen vetämällä. Siten asento saadaan yleensä aika hyväksi ja pelkkä kipsihoito riittää. Leikkauksessa pyritään saamaan murtumakohta mahdollisimman lähelle ranteen värttinäluun alkuperäistä anatomista rakennetta.

4.

Pitääkö leikkaukseen päästä heti?

Rannemurtuma pyritään leikkaamaan kahden viikon kuluessa, koska silloin murtumakappaleet eivät vielä ole ehtineet luutua väärään asentoon. Joskus viive on tarpeen, jotta kädestä saadaan hoidettua pois turvotusta.

5.

Kuinka kauan paraneminen kestää?

Valtaosa murtumista paranee hyvin nopeasti, ja 2–3 kuukauden kuluttua toiminta on palautunut ihan hyväksi.

6.

Entä kuntoutus?

Jälkihoito ja kuntoutus voivat kestää pitkään. Ranteessa voi olla jäykkyyttä, ja voimien palautuminen

7.

Voiko rannetta itse ­ kuntouttaa kipsinpoiston jälkeen?

Fysioterapeutti osaa neuvoa, miten käden toiminnallisuuden saa mahdollisimman nopeasti palautumaan.

Kaikenlaista toipumista edesauttaa se, että käsi on kivuton. Lääkkeiden ohella tärkeitä kivunhoitomenetelmiä ovat kylmäkompressio ja kohoasento.

8.

Vaikuttaako osteoporoosi rannemurtumiin?

Osteoporoottinen luu luutuu samalla tavalla kuin terveeseen luuhunkin tullut murtuma. Osteoporoosi kuitenkin lisää murtumariskiä.

9.

Mistä rannemurtuman voi itse tunnistaa?

Merkittävä murtuma on niin kipeä, että sen kanssa hakeutuu heti hoitoon. Muita merkkejä ovat turvotus, virheasennot ja pari päivää jatkunut kova kipu.

10.

Miten murtumaa voi ehkäistä?

Liukuesteiden käyttö ainakin iäkkäillä potilailla on talvisin helppo ja tehokas tapa vähentää murtumia.

Toinen hyvä keino ovat nastakengät.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

15

Näin tulet potilaaksi Diacor Sairaalaan Yksilöllinen hoito ja ohjaus käynnistyvät jo leikkaavan lääkärin vastaanotolla, jolloin saat tietoa erikoisalojen asiantuntijoilta sairauksien optimaalisesta hoidosta ja vaihtoehdoista.

Lisäksi vastaanoton yhteydessä kerrotaan leikkaustoimenpiteen sisällöstä, leikkauksen kestosta sekä kustannusarviosta.

Turvallinen potilashoito sisältää myös huolellisen arvioinnin potilaan fyysisestä tilasta ja yleiskunnosta sekä mahdollisista riskitekijöistä.

Kirurgin lisäksi hoidon valmisteluun ja ohjaukseen osallistuvat anestesiologi ja sairaalan sairaanhoitajat. Diacor Sairaala saa kiitosta potilailta hyvästä hoidosta. Yksilöllinen valmistelu varmistetaan yhteydenotolla puhelimitse kaikille potilaille ennen leikkausta.

SAIRAALA Porkkalankatu 22 C 00180 Helsinki

KESKUSTA Keskuskatu 7 00100 Helsinki

DIACOR LÄÄKÄRIASEMAT

KIRKKONUMMI Saloviuksentie 3 02400 Kirkkonummi

ALPPIKATU Alppikatu 2 B 00530 Helsinki

LEPPÄVAARA Leppävaarankatu 7 A 02600 Espoo

FLAMINGO Tasetie 8 01510 Vantaa

PASILA Maistraatinportti 2 00240 Helsinki

HERTTONIEMI Suunnittelijankatu 2 00880 Helsinki

PITÄJÄNMÄKI Hiomotie 8 00380 Helsinki

ISO OMENA Piispansilta 9, 2. krs 02230 Espoo

RUOHOLAHTI Porkkalankatu 22 A 00180 Helsinki

ITÄKESKUS Tallinnanaukio 4 A 00930 Helsinki

TAPIOLA Itätuulentie/-kuja 11 02100 Espoo

KANNELMÄKI Avataan syksyllä 2013

TIKKURILA Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen iPad.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/diacor 2. Merkitse numerosarja 261178 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.