Diacor 2/2013

2/2013

Lehti terveydestä kiinnostuneille

4

s.

Polven ristisidevamma – leikkaus vai ei?

10

s.

Kun nilkka ei vain parane

Tapio Nirkko:

UUSIN

SILMIN

kohti Rion kisoja

8

S.

Diacorin voitto poikii hyvää monelle

D

iacor on suurin suomalaisessa omistuksessa oleva yksityinen terveyspalveluyritys. Se on outo lintu piinkovaan kilpailluilla terveyspalvelujen markkinoilla. Suomalaisuus tai erityinen vastuullisuus eivät kuitenkaan riittäisi mihinkään, jos toiminta ja palvelut eivät kestäisi tiukan kilpailun asettamia käytännön kokeita.

Onneksi Diacor pärjää hienosti: terveyspalvelun huippulaadusta, henkilöstön työhyvinvoinnista ja liiketoiminnan arvolähtöisyydestä syntyy taloudellista voittoa.

Diacorin omistaa kokonaan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Laitos perustettiin lähes 150 vuotta sitten vastaamaan tuon ajan yhteiskunnalliseen hätään, kukistamaan köyhyyden ja nälän aiheuttamia kulkutauteja. Säätiö tekee edelleen sitä yhtä ja samaa, pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Onneksi Suomessa ei enää riu’uta lavantaudin tai isorokon kourissa. Ongelmat ovat toisenlaisia. Mielenterveysja päihdeongelmat piinaavat, moni nuori luisuu sivuraiteille, liian usea lapsi joutuu elämään päivittäisen pelon lamauttamana, asuupa joku edelleen veneen alla.

Diacor on poikkeuksellinen yritys.

Sen tuottama taloudellinen tulos ohjataan kaikkein heikompaan asemaan joutuneiden ihmisten palvelujen kehittämiseen. Voitot eivät siirry yksittäisten ihmisten varallisuudeksi.

Niillä tehdään hyvää toisille.

Diacorin tuottamalla voitolla voidaan myös rahoittaa palvelujen tutkimusta ja siten lisätä palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi entisten pitkäaikaisasunnottomien subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimus on näyttänyt toteen palvelujen toimivuuden: pahasti syrjässä olleiden ihmisten henkinen ja fyysinen terveys kohenevat ja luottamus yhteiskuntaan kasvaa. Perhekuntoutuksessa huostaanottoja on pystytty ehkäisemään, 80 prosenttia perheistä on päässyt palaamaan yhtenäisinä kotiin kuntoutuksen jälkeen. Haastavassa päihde- ja mielenterveystyössä vahva vaikuttavuuden osoitus on se, että hiv-infektio suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa on saatu hyvin hallintaan.

Diacorin asiakkaat liittyvät vuonna 1867 alkaneeseen tarinaan.

KAIKKI KUMPUAA IHMISARVOSTA Ihmisten kunnioittava kohtaaminen synnyttää tehokkaita palveluja. Nuorten Vamos-palvelukokonaisuus menee koulusta ja työmaailmasta pudonneiden, syrjäytymis­vaarassa olevien nuorten luo ja auttaa heitä takaisin jaloilleen. Saimithanke etsii ja tukee kotoutumisvaiheessa olevia thaimaalaisia naisia, jotka muuten voivat olla todella yksin. Amigo-mentorointiohjelmassa vapaaehtoiset, tehtävään valmennetut aikuiset toimivat nuorten tukena ja Seniori-­Vamos puolestaan auttaa syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia Helsingin Kalliossa.

Kaikissa näissä esimerkeissä Diacorin osingot toimivat siemenrahana, vipuvartena, joka mahdollistaa laajemman rahoituspohjan löytämisen tärkeälle kehitystyölle. Siten Diakonissalaitos pystyy kasvattamaan monista hankkeista paljon vaikuttavampia kuin jos ne olisivat kokonaan vain omalla rahalla toteutettuja.

OSANA ISOMPAA TARINAA Diacorin tuotot käytetään siten, että yksittäisen ihmisen ja koko yhteisön hyvinvointi lisääntyy. Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin, esimerkiksi pää­ kaupunkiseudun kuntien kanssa.

Tuloksella luodaan hyvää huomista ja rakennetaan reilumpaa yhteiskuntaa. Diacorin asiakkailla on kokonaisuudessa oma roolinsa. He liittyvät omalta osaltaan vuonna 1867 alkaneeseen tarinaan, tekemään hyvää toiselle ihmiselle.

Diacorin asiakas ei ole mikä tahansa asiakas.

Mika Mäkinen viestintäjohtaja Helsingin Diakonissalaitos

Diacor sai ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa Suomalaisen Työn Liiton myöntämän yhteiskunnallisen yrityksen merkin keväällä 2012. Merkki kertoo yrityksestä, joka ratkoo liiketoimintansa avulla yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia. Liiketoimintamalli myös haastaa poikkeuksellisen avoimeen ja läpinäkyvään toimintaan.

2

02/2013

4

Ristisidevamma – nuorten liikkujien vaiva Leikkaus ja kuntoutus on vuoden projekti.

6

Finnjolla-purjehtijan näkö kuntoon Tapio Nirkolle tehtiin näönparannusleikkaus.

8

Yksilöllinen fysioterapia vauhdittaa paranemista

9

Vasektomia yleistymässä Suomessakin Mitä tarkoittaa miehen sterilisaatio?

10

Nilkan tähystäjä Oliver Michelsson on erikoistunut nilkan ja jalkaterän ongelmiin

12

Uutiset

14

Inhimillistä ja asiantuntevaa asiakaspalvelua

D

iacorin jokaisen 1 200 terveyspalvelujen ammattilaisen on joka päivä tehtävä yhdessä töitä asiakkaan tai potilaan parhaaksi. Haluamme kohdata asiakkaamme yksilöllisesti ja kuunnella teitä ja tarpeitanne huolella. Vastuullisuus asiakaspalvelussa tarkoittaa meille lupausten pitämistä ja asioiden loppuunsaattamista.

Laatujärjestelmämme ydin on asiakaspalautteiden ja tyytyväisyyden jatkuvassa mittaamisessa ja seurannassa. Sairaalamme potilaat suosittelevat sairaalaa yli yhdeksän keskiarvolla, kun asteikko on nollasta kymmeneen. Erityisen iloinen olen siitä, että peräti 97 prosenttia kyselyyn vastanneista potilaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä heidän yksilöllisten tarpeittensa huomioimiseen hoidon aikana. Myös magneettitutkimusten osalta palaute on vastaavanlaista. Asiakkaiden antaman suosittelun keskiarvo elokuussa on 9.36, mikä on erinomainen tulos.

Lääkäriasemillamme on vuosittain yli 600 000 käyntiä ja niistä keräämme palautetta tutun ”hymynaama-mittariston” avulla. Tärkein ja ensimmäinen kysymys koskee luottamuksen ansaitsemista. On mukava kertoa, että noin 95 prosenttia ­lääkäriasemiemme kävijöistä on sitä mieltä, että Diacor on heidän luottamuksensa arvoinen.

Asiakaskäyntien yhteydessä on luonnollisesti tilanteita, joissa kaikki ei aina suju ennakko-odotusten mukaisesti. Erityisesti näistä toivomme nopeaa palautetta. Jokainen tietoomme tullut ongelma on mahdollisuus palvelun parantamiseen. Lupaan, että tartumme epäkohtiin nopeasti ja määrätietoisesti. Pidetään siis yhteyttä silloinkin, kun kaikki ei suju odotustenne mukaan.

Vahvan asiantuntemuksen ohella inhimillinen palveluote on asia, jossa haluamme erottua eduksemme. Omistajataustan kautta Diacorin arvomaailmaan kuuluu jokaisen ihmisen arvostava kohtaaminen. Toivon, että inhimillinen ote ja aito halu auttaa välittyvät vahvasti asioidessanne Diacorissa!

Kipuun ja tuntohäiriöihin selvyyttä hermotutkimuksilla Mikä ihmeen ENMG?

15

Magneeteilla on eroa

Aktiivista ja energistä syksyä toivottaen, Anni Vepsäläinen toimitusjohtaja

Julkaisija Diacor terveyspalvelut Oy Päätoimittaja Esko Heikkinen Toteutus ja ulkoasu MCI Press Kannen kuva: Vesa Tyni Painosmäärä 175.000 kpl Paino Scanweb ISSN 2323-7910

DIACOR SAIRAALA Osoite: Porkkalankatu 22 C, 1. krs, 00180 Helsinki Puhelin: Vaihde 09 775 088 Vaihteen ollessa suljettuna 09 7750 8183 • Sihteerit 09 7750 8180 • Vakuutuspalveluyksikkö 09 7750 8888 Sähköposti vakuutuspalvelut@diacor.fi • www.diacor.fi

3

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Sami Tirkkonen

Ristisidevamma

– nuorten liikkujien vaiva Ortopedi Eric Linko arvioi, että noin joka kymmenes polvivammapotilas hänen vastaanotollaan kärsii etumaisen

E

ristisiteen vammasta. Kaikkia ei leikata, mutta jos polvi oireilee, korjausleikkausta kannattaa harkita.

turistisiteen eli ACL:n (anterior cruciate ligament) päätehtävänä on kontrolloida reisi- ja sääriluun välistä liikettä siten, että sääri ei mene liikaa eteen suhteessa reisiluuhun. Eturistisiteen repeämä voi syntyä joko kontakti­t ilanteissa, esimerkiksi jalka­pallossa ja salibandyssa, tai vääntymällä, k­ uten laskettelussa. Lajista riippumatta polven vääntyessä ja kiertyessä voimakkaasti on mahdollista, että eturistiside vaurioituu.

Revennyt ristiside ei välttämättä ole kovin kipeä. Kivut aiheutuvat pääsääntöisesti liitännäisvammoista, kuten usein samaan aikaan tapahtuvasta nivelkierukan tai sivusiteen repeämisestä, luuruhjeista tai rustovaurioista. ACL-vammassa polvi turpoaa nopeasti, yleensä jo saman päivän aikana. Vammaan voi liittyä myös tunne polven alta pettämisestä, mutta ei vielä välttämättä silloin, kun polvi on kovin turvonnut ja arka. Osa potilaista tulee hoitoon vasta viiveellä, kun vamma ei alkuun ole tuntunut niin pahalta.

– Voimakas turvotus on ehdottomasti syy ottaa yhteyttä lääkäriin, kuten sekin, että jalalle ei voi varata. Myös voimakkaan ojennus- tai koukistusvajeen kanssa kannattaa hankkiutua lääkärin puheille ripeästi, Eric Linko neuvoo.

Vastaanotolla otetaan yleensä aina röntgenkuva sen varmistamiseksi, että polvessa ei ole murtumia. Myös nopea magneetti­ kuvaus on nykyaikaa.

– Potilaan oman tarinan ohella kaikkein tärkein asia on kuitenkin lääkärin kliininen tutkimus, ”käsitutkimus”. Sillä arvioidaan polven tukevuutta. Tämä voi tosin olla alkuvaiheessa hankalaa, kun polvi on turvonnut, kipeä ja jännittynyt. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että ennen leikkauspäätöstä käsi- ja konetutkimuksien on hyvä vastata toisiaan.

ei tarkoita löysää polvea, sillä noin 15 prosenttia ristisidevammaisista voi tästä huolimatta harrastaa entistä liikuntaansa. Ja jos ei harrasta polven kannalta haastavaa liikuntaa, joka toinen ihminen tulee toimeen revenneellä ristisiteellä.

– Aikanaan ajateltiin, että ristisiteen leikkaaminen estäisi nivelrikon kehittymistä. Näin ei nykytiedon mukaan näyttäisi olevan.

Jos polvi kuitenkin toistuvasti muljahtelee ja menee alta, se ei tee hyvää kierukoille ja rustoille. Tällaisessa tilanteessa polvea tukevoittavaa korjausta tulisi harkita. Jos polvi sen sijaan ei vammasta huolimatta aiheuta henkilölle mitään rajoitteita harrastuksiin tai työhön, ei korjaus välttämättä ole tarpeen.

Nykyään puhutaan paljon leikkaushoidon nopeudesta. Eric Linko puhuisi mieluummin sen oikea-aikaisuudesta ja ylipäätään tarpeellisuudesta.

– Leikkaukseen päädyttäessä se on hyvä tehdä nopeasti eli yhdessä tai kahdessa viikossa, kun vaivaan liittyy esimerkiksi nivelrakoon jäänyt kierukan­pala, jolloin polvi on lukossa. Jos kyse on puhtaasta ristisidevammasta, kannattaa leikkausta odottaa 3–4 viikkoa, sillä polven jäykistymisen riski on pienempi, kun leikkaus tehdään vasta ruhjeiden parannuttua ja polven liikkuessa hyvin.

Paranemisen näkökulmasta ei ole ongelma, vaikka toimenpide tehtäisiin myöhemminkin. Osa urheilijoista saattaa yrittää päästä kauden loppuun rikkoutuneella ristisiteellä ja lähtee leikkaukseen vasta kauden jälkeen. Samoin opiskelu- tai työesteet voivat olla syy siirtää leikkaus sopivampaan ajankohtaan. Takavuosina vammaa kuntoutettiin ensin vuoden ajan ja leikkaukseen mentiin vasta, jos polvi ei vielä ­senkään jälkeen tuntunut t­ ukevalta.

– I kä sen paremmin kuin ylipainokaan eivät ole suoranaisia esteitä leikkauksen suorittamiselle. Silti voimme sanoa, että ristiside­ leikkaus on nuoren ja liikkuvan ihmisen toimenpide. Suurin osa leikkauspotilaista on alle 30-vuotiaita ja melkein jokainen on alle

KAIKKIA EI LEIKATA Kaikkia revenneitä ristisiteitä ei pidä leikata. Näin on varsinkin jo ennen vammaa vahvasti kuluneiden, nivelrikosta kärsivien polvien kohdalla. Polvet, ihmiset ja tarpeet ovat yksilöllisiä. Jokainen ristisiderepeämä

4

02/2013

Suomessa tehdään ­vuosittain yli 30 000 ­erilaista polvitähystys­toimenpidettä, joista reilu 2 000 ­on eturistiside­leikkauksia.

Katso video iPad -lehdestä!

40-vuotias. Tosin vanhempiakin liikunnallisesti aktiivisia joutuu välillä leikkaamaan, jotta kuntoutuksesta huolimatta haittaava epätukevuus saataisiin korjattua.

Painon pudottaminen helpottaa kuntoutumista.

JOPA VUODEN PROJEKTI

Eric Lingon vastaanotot Alppikatu, Iso Omena, Itäkeskus, Ruoholahti ja Tapiola,

Eric Lingon mielestä ristisideleikkaus on iso toimen­ pide, jonka jälkeen polvi tulee kuntouttaa huolella. Liitännäisvammoista riippuen leikkaus kestää yleensä tunnista puoleentoista ja se on päiväkirurginen eli illaksi pääsee kotiin. Kipulääkettä tarvitaan, sillä porakanavat­ ja siirteiden ottopaikat ovat arkoja. Myös sauvat ovat aluksi tärkeät, sillä jalan liikekontrolli on leikkauksen jälkeen huono.

Parhaimmillaan polvi saadaan korjattuna lähelle normaalia, mutta aivan normaali se ei ole, sillä siirteen vuoksi hermotus on erilainen ja polven proprioseptiikka eli asento- ja liiketuntemus muuttuu. Tämä pitää muistaa kuntoutuksessa.

– Puhun mielelläni puolen vuoden tai jopa vuoden projektista eturistisidekorjauksen yhteydessä, sillä vaikka kirurgia on esi­merkiksi tähystyksen myötä mennyt eteenpäin, ihmiskehon paranemisvauhti on pysynyt samana. Jos liian aikaisin palaa urheilun pariin, uusintarepeämän mahdollisuus on suuri.

Linko käyttää leikkauksissaan ensisijaisesti tekniikkaa, jossa siirrettävä jänne otetaan polven takaa reisilihas- eli hamstring-jänteistä. Toki myös BTB- eli polvijänteen tekniikka on hallittava, sillä uusintaleikkauksissa ei samaa paikkaa voi käyttää kahdesti. Molemmat tekniikat ovat lopputuloksen kannalta yhtä hyviä, mutta hamstring-tekniikassa jälkivaivat saattavat olla jonkin verran pienempiä. Esimerkiksi salibandymaalivahdille BTB-leikkaus ei sovi ollenkaan, koska polvillaan olo on tuolloin hankalampaa.

Uusintaleikkaus on Lingon mukaan vielä haastavampi­toimenpide kuin ensimmäinen. Joskus se joudutaan ­tekemään kahdessa vaiheessa, kun vanhojen porakanavien­on revenneen siirteen poiston jälkeen ­ensin annettava parantua.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

5

Finnjolla-purjehtijan

näkö kuntoon

Näönparannusleikkaus oli purjehtija Tapio Nirkolle helpotus. Operaatio oli ohi parissa tunnissa ja piilolinssien kanssa pelaaminen loppui.

P

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Maija Saarema, Vesa Tyni

ur jehdusmaajouk kueen grand old man Tapio Nirkko­ on käyttänyt piilolaseja teini-iästä lähtien.

Nuorempana myös kori- ja jalka­palloa harrastaneella Nirkolla on ”joustavat” silmät, jotka ovat sallineet piilo­linssien yhtäjaksoisen käytön pitempäänkin. Purjehduksessa kansainvälisellä huipputasolla niitä ei kuitenkaan parhaalla tahdollakaan voi ­sanoa kovin käteviksi.

Kilpapurjehduksessa vettä lentää myös silmiin ja jatkuvana uhkana on, että linssit huuhtoutuvat mereen.

Linssien kanssa Niin on Nirkollekin käynyt pari kertaa. Linssi myös siirtyy helposti ja pelaaminen häiritsee vaikka sen saisikin takaisin paikoilmyös itse suoritusta. leen, merivesi ei tee hyvää silmälle.

Linssin kanssa pelaaminen häiritsee luonnollisesti myös itse suoritusta.

Auringon ja meriveden vuoksi silmät väsyvät ja rasittuvat muutenkin.

Kun tilannekuvaan lisätään vielä toistuva linssien käsittely ja matkustamiseen liittyvä Katso huono käsihygienia, silmätulehduksia tulee video iPad helposti. Piilolinssejä on kuitenkin ollut pak-lehdestä! ko pitää, sillä silmälasit toimivat merellä vielä huonommin.

6

02/2013

Silmät ovat tärkeä instrumentti urheilussa, joten päätös näönparannusleikkauksesta oli Nirkon kohdalla hyvin ymmärrettävä. Silmäkirurgi Timo Hellstedt suoritti sen Nirkolle syyskuun 13. päivä Diacor Ruoholahdessa.

”MAHTAVA FIILIS” Pari päivää toimenpiteen jälkeen Nirkko vakuuttaa fiiliksensä olevan mahtava.

– Näkö on mainio, laseja ei tarvita ja ­i llalla ei tarvitse ryhtyä piilareiden poistohommiin.

– Vähän leikkaus tietysti jännitti, mutta tunsin koko ajan olevani osaavissa käsissä ja uskalsin heittäytyä potilaaksi. Leikkauspöydällä ei pitkää aikaa kulunut ja toimenpide oli täysin kivuton. Jotakin toki tunsin, mutta siinä tilanteessa on parasta vain pysyä rauhallisena. Minä tein sen ajattelemalla leikkauspäivänä viisi viikkoa täyttänyttä esikoistytärtäni.

Nirkko saapui lääkäriasemalle aamulla klo 8.15, ja paria tuntia myöhemmin hän purki haastattelijalle ensimmäisiä tuntojaan. Timo Hellstedt komppasi purjehtijan ajatuksia todeten tämän olleen koko toimenpiteen ajan kuin viilipytty. Kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti.

– Nyt on vain toteutettava jälkihoito ohjeiden mukaan, ja neljän viikon kuluttua edessä on jo lähtö harjoittelemaan Ranskaan. Eipä

TAPIO NIRKKO • Finnjolla-purjehtija, Espoon Pursiseura • Vuonna 2012 MM-kilpailujen 5.

• Lontoon 2012 olympiakisoissa 10.

• Opiskelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisessä maisteriohjelmassa (Sports Science & Management)

Silmä sumenee – kaihileikkaus auttaa

tarvitse enää pakata piilolinssejä, Nirkko naurahtaa.

RIOON ASTI TÄYSILLÄ Lontoon olympiakisoissa vuosi sitten Nirkko joutui tyytymään 10. sijaan, vaikka saman vuoden­MM-kilpailut olivat sujuneet paljon paremmin. Urheilullisesti hän pitää MMsaavutusta selvästi kovempana, sillä olympia­ kisoissa kukin maa saa asettaa yhteen luokkaan vain yhden osanottajan. Esimerkiksi briteillä on maailman Finnjolla-kärjessä useam­pia purjehtijoita.

–Maailmanmestaruuskilpailuissa taakse jäi monta sellaista miestä, jotka olivat edelläni Lontoossa. Ja lisäksi MM-purjehduksissa vieläkin parempi sijoitus oli aivan käden ulottuvilla.

Siitä jäi kipinä jatkaa ainakin Rio de Janeiron 2016 olympiakisoihin asti. Sitten pitää ensin katsoa, mitä luokkia seuraavissa olympiakisoissa tullaan purjehtimaan.

Nirkon oma luokka on ollut Finnjolla, jota hyvällä syyllä voi pitää suomalaisten perinne­ luokkana. Ensinnäkin luokka tuli mukaan olympiaohjelmaan Helsingin vuoden 1952 kisoissa ja toisekseen Esko Rechardt voitti­ kyseisen luokan olympiakultaa vuonna 1980 ­Tallinnan vesillä käydyissä Moskovan olympia­ purjehduksissa.

– Avoin kilpailu tuo veneisiin laatua, joten niillä on jopa jälleenmyyntiarvoa. Oman olympiaprojektini jälkeen voin arvioida, että luokka tulee purjehduksessa jopa edulliseksi. Veneen mitat ovat edelleen samat kuin runsas 60 vuotta­ sitten, mutta materiaalit muun muassa hiilikuitumastoineen ovat kehittyneet huimasti.

– Purjehduksessa ratkaisee monipuolisuus eikä mikään yksi yksittäinen tekijä. Fysiikka ja ajotekniikka vievät venettä eteenpäin, ja luokasta riippuen välinekehityspuoli on tärkeää.

Tarvitaan myös omaa kokemusta ja toimivaa asiantuntijoiden yhteistyötä muun muassa olosuhdeanalysoinnissa. Itse kilpailutilanteessa­ ratkaisevat taktiset ja strategiset seikat, kun taistellaan tuulta ja muita veneitä vastaan.

– Mahdollinen hermostuminen näkyy ­veneen kuljettamisessa, sillä se on hienomotorista liikkumista epävakaalla alustalla. Oikea ajoitus ja tuntuma aaltoihin ovat ratkaisevia.

Samanaikaisesta purjeen pumppauksesta ja peräsimen kääntämisestä tulee helposti väkinäistä. Silloin kyky riskien hallintaan laskee, ja purjehtija saattaa arvioida tilanteet väärin. Tässä­ kokonaisuudessa tarkalla näöllä on ­ varmasti oma merkityksensä, Tapio Nirkko summaa.

Ikääntymisen myötä silmän linssin­ ­läpinäkyvyys alkaa sumentua, kun valkuaisaine sen sisällä alkaa ­sakkautua. Ilmiötä kutsutaan harmaakaihiksi. Tämä on korjattavissa 15–20 minuuttia kestävällä ja kivuttomalla leikkauksella, josta potilas toipuu ­lähes välittömästi. Diacorissa kaihileikkausten määrät ovat olleet jatkuvassa kasvussa.

Esitarkastuksessa ennen leikkausta silmät tutkitaan keinolinssin vahvuuden määrittelemiseksi. Leikkaus tehdään kevyessä pintapuudutuksessa.­ Siinä silmän ulkoreunaan tehdään pieni viilto, josta oman linssin sisäosa tyhjennetään. Samasta viillosta asetetaan keinolinssi. Toimenpiteessä ei tunnu kipua, mutta potilas tuntee jotain tapahtuvan.

Näkökyky on parempi jo toimenpidettä seuraavana päivänä, mutta lopullinen tulos nähdään vasta parin viikon kuluttua.

– Toimenpidettä tehdään koko ajan yhä iäkkäämmille potilaille.

Vanhin oma leikkauspotilaani oli 98-­vuotias. Kuitenkin kaikki potilaat lähtevät nykyään kotiin jo toimen­ pidepäivänä, silmäkirurgi Timo ­Hellstedt kertoo.

Linssien vahvuudet voidaan valita silmäkohtaisesti, joten samalla ­voidaan korjata myös ikänäköä.

Uusinta alalla on monitehokeinolinssien asentaminen. Linssit kehittyvät jatkuvasti ja juuri niiden valinta vaikuttaa ratkaisevasti toimenpiteen kokonaishintaan. Linssien hinnat vaihtelevat parista sadasta eurosta lähes tuhanteen euroon.

Diacor Silmäyksikkö Porkkalankatu 22 C, 2.kr Tiedustelut: silmayksikko@diacor.fi Taittovirheleikkaukset Ajanvaraus puh. 09 7750 8111 Ajanvaraus silmälääkäreiden vastaanotolle puh. 09 7750 8160 tai 09 7750 800

7

Yksilöllinen fysioterapia vauhdittaa paranemista Fysioterapialla parannetaan toiminnallisia häiriöitä esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Tulokset ja vaikutusten ymmärtäminen motivoivat myös kotiharjoitteiden suorittamiseen.

Teksti Susan Patronen Kuvat Sami Tirkkonen

D

iacorissa olemme keskittyneet työikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ­hoitoon ja kuntoutukseen sekä leikkaus­ ten jälkeiseen fysioterapiaan, ­ kertoo Diacorin fysioterapian­ kehittämis­päällikkö Ulla Parviainen.

– Toki meiltä löytyy myös monia muita fysioterapian palveluja, hän muistuttaa.

Fysioterapiaan tullaan usein lääkärin lähetteellä, mikä turvaa­sen, että mahdolliset muuta hoitoa vaativat sairaudet on jo etukäteen poissuljettu. Ilman lähetettäkin fysioterapiaan­voi hyvin tulla, ja usein potilaat tulevatkin tutun vaivan uusiessa­ilman lähetettä.

Fysioterapia on tärkeä osa kuntoutumista leikkausten ­jälkeen ja niitä ennen. Leikkausta edeltävän fysioterapian­ tavoitteena on ylläpitää optimaalinen nivelten ja lihasten liike- ja toimintakyky. Tällä tavoin luodaan hyvät edellytykset myös leikkauksen jälkeiselle kuntoutukselle. Leikkauksella korjataan rakenteellinen ongelma tai ­häiriö, muttei toiminnallisia häiriöitä.

– Kipujen taustalla voi olla liikekontrollihäiriö, jota ­hoidetaan leikkauksen jälkeisellä fysioterapialla. Näin vältytään siltä, ettei potilas altistu uudestaan samaan ­vaivaan, Ulla P ­ arviainen korostaa.

Leikkauksen jälkeistä turvotusta ja kipua voidaan hoitaa muun muassa lymfaterapialla, jolla pyritään ­ ­v ilkastuttamaan imunestekiertoa.

– Jokainen fysioterapia suunnitellaan ja toteutetaan aina yksilöllisesti, aivan kuten leikkauksetkin. Oireen syy on aina tärkeä selvittää, eikä hoitaa vain pelkkää ­oiretta, muistuttaa Parviainen.

– Omatoimisesti tehtävillä kotiharjoitteilla on merkittävä rooli kuntoutuksessa ja ne suunnitellaan aina kunkin­ potilaan mukaan yksilöllisesti. Harjoitusmotivaatio löytyy­kyllä kaikilta, kun kertoo oireiden taustalla olevat syyt ja harjoitteiden vaikutukset niiden hoidossa. Tieto auttaa ymmärtämään, ja tulokset motivoivat ­parhaiten.

8

02/2013

Fysioterapia on liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn arviointiin ja ylläpitämiseen sekä parantamiseen tähtäävää kuntoutusta.

Palveluja viidestä toimipisteestä Fysioterapia Diacorissa on keskitetty viiteen fysioterapiayksikköön.

Herttoniemen, Kirkkonummen, Pitäjänmäen ja Tikkurilan yksiköt sijaitsevat lääkäriasemien yhteydessä.

Ruoholahden fysioterapiayksikkö sijaitsee osoitteessa Tallberginkatu 2.

Vasektomia yleistymässä Suomessakin Teksti Susan Patronen Kuvat Sami Tirkkonen

Vasektomia on miehille tehtävä sterilisaatio. Niiden määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi.

Samanaikaisesti naisille tehtävien sterilisaatioiden määrä on puolestaan vähentynyt hormonikierukan myötä.

Sterilisaatioon päädytään usein pariskunnan yhteisellä päätöksellä.

T

avallinen tarina on hyvällä pohjalla oleva pari­ suhde, jossa muut ehkäisykeinot eivät ole mahdollisia tai mielekkäitä. Kriteerinä toimenpiteelle on 30 vuoden ikä tai kolme alaikäistä lasta. Usein potilailla täyttyvät nämä molemmat. Kriteerien täyttyessä päätöksen toimenpiteestä voi tehdä hoitava lääkäri yksin.

Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa ja aikaa varataan puoli tuntia. Uusin ja käytetyin menetelmä on non-scalpel-vasektomia. Siinä ihoon tehdään pihdeillä pieni aukko, jonka kautta siemenjohtimet katkaistaan.

– Haava on huomattavasti aiempaa pienempi ja toipuminen nopeampaa, kuvaa urologi Lauri Taipale. Toimenpiteen jälkeen potilaalla saattaa esiintyä pientä haavakipua ja muutaman päivän sairasloma vaaditaan, jotta haava lähtee paranemaan oikein.

SATAPROSENTTINEN EHKÄISYKEINO Kolmen kuukauden jälkeen toimenpiteestä potilaalle tehdään sperma-analyysi, jolla varmistetaan, että toimenpide on onnistunut. Vasektomia ei vaikuta miehen hormoni- tai seksuaalitoimintaan. Tämä on kuitenkin asia, joka usein huolestuttaa potilaita, Taipale kertoo. Vastaanotolla käydään tarkasti läpi itse toimenpide, keskustellaan päätökseen johtaneista syistä ja päätöksen peruuttamattomuudesta.

Vasektomia on lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyväksi. Potilaista 60–80 prosentille kehittyy toimenpiteen myötä siittiövasta-aineita. Näin ollen vaikka vasektomia myöhemmin purettaisiin, ei hedelmöittämiskyky enää palaudu.

– Potilaat ovat hyvin tietoisia ja motivoituneita tullessaan vastaanotolle. Yhdysvalloissa jo 11 prosenttia miehistä on sterilisoitu. Tämä tuntuu olevan jossain määrin kulttuurisidonnainen asia.

Haava on aiempaa Suomessa toimenpiteitä tehdään vielä muita maipienempi ja ta huomattavasti vähemmän, mutta tietoisuuden toipuminen nopeaa. lisääntyessä myös määrät tulevat lisääntymään, Taipale uskoo.

Vasektomia on vanha hyvä toimenpide ilman haittavaikutuksia ja käytännössä sataprosenttisen varma ehkäisykeino.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

9

Nilkan tähystäjä Lähes jokainen suomalainen on kuullut polven tai olkapään tähystyksestä ja moni on sellaisen kokenutkin. Huomattavasti harvempi tietää, että myös nilkkaa voidaan tutkia ja hoitaa tähystämällä. Ortopedi ja jalkakirurgi Oliver Michelsson on erikoistunut nilkan ja jalkaterän vaivojen hoitoon.

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Vesa Tyni

N

ilkassa ja jalkapöydässä on yhteensä yli 30 pientä luuta sekä iso määrä nivelsiteitä, jänteitä ja lihaksia. Siksi myös erilaisia vamma­ mahdollisuuksia on hirvittävän paljon,­sanoo ortopedi ja jalkakirurgi Oliver­ Michelsson.

Michelssonia voi pitää varsin harvinaisena ortopedina, sillä hänen kiinnostuksensa on jo vuosia ollut nimenomaan nilkan ja jalkaterän vaivojen hoidossa.

– Kun suuntaa tarmonsa riittävän kapeaan alueeseen, sen voi oppia hyvin. Kiinnostuin alueesta ollessani vajaa parikymmentä vuotta sitten opiskelemassa Harvardissa. Siellä ”löysin” jalka­ kirurgian, josta Suomessa ei tuohon aikaan vielä puhuttu oikeastaan ollenkaan. Kiinnostus on poikinut muun muassa Suomen jalka­ k irurgisen yhdistyksen puheenjohtajuuden sekä lukuisia kongressi- ja esiintymismatkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

”Klassinen tapaus” on nyrjähdyspotilas, jonka nilkka ei vain parane.

TÄHYSTYS PALJASTAA Nilkan takaosan tähystäjiä on Suomessa vielä vähän. Aiemmin sinne ei juuri ole päässyt, mutta nykyään osaava jalkakirurgi tekee jopa luudutusleikkauksia tähystämällä.

– Nilkan takaosan tähystys on melko hankala toimenpide, joka kuitenkin usein palkitsee tekijänsä. Tavallisia löydöksiä ovat v­ arsinkin erilaiset rustovauriot sekä irtopalat. Tanssijoiden ja ­balettitanssijoiden tyyppivamma on kivulias os trigonum eli kolmio­luu, josta ei aina tiedä, onko se tapaturmaisesti murtunut vai jo synnynnäisesti eri osissa. Se voidaan tarvittaessa poistaa ­tähystämällä.

Michelssonin ”klassinen tapaus” on nyrjähdyspotilas, jonka nilkka ei vain parane. Jalkakirurgi antaa nyrkkisäännön, jonka mukaan yli kuukauden kestävän nilkkakivun kanssa on lähdettävä­ lääkärin puheille. Samalla hän hiukan ”puhisee” joskus kovin vaatimattomasti tutkituille potilaille, jotka ovat saattaneet käydä ­monen eri ammattilaisen puheilla.

– Aika ajoin kuulen, että vastaanotolla ei ole pyydetty edes ­riisumaan sukkaa. Silloin ei tutkiminenkaan ole voinut olla kovin huolellista.

– Kannattaa muistaa, että nyrjähdys ei ole yhtä kuin jänne­vaurio.

Esimerkiksi ulkokehräsen ympärillä muljahteleva peronous-­jänne on tyypillinen esimerkki välitöntä leikkaushoitoa vaativasta

10

02/2013

Oliver Michelsson on keskittänyt kaiken toimintansa Diacoriin ja lisännyt vastaanottojaan huomattavasti.

– Vastaanotolle ja hoitoarvioon pääsee nyt selvästi aikaisempaa nopeammin.

Katso video iPad -lehdestä!

Hankala vaivaisenluu Vaivaisenluusta eli väärään asentoon kääntyneestä isovarpaasta kärsii eräiden arvion mukaan jopa kolmannes länsimaisen sivistyksen parissa elävistä naisista. Tässä tapauksessa länsimainen sivistys tarkoittaa käytännössä samaa kuin kenkien pitäminen.

– Vaivaisenluu ei ole – toisin kuin usein luullaan – mikään ”luinen patti”, vaan isovarpaan kääntyminen vinoon ja väärään asentoon. Voimme hyvin puhua biomekaanisesta kävelyongelmasta, sillä tällöin juuri kävely tuottaa eniten tuskaa.

Vaivaan on olemassa leikkaushoito, jonka läpikäyneet ovat lopputulokseen pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Leikkaus on kuitenkin iso toimenpide, josta toipuminen sidoksien vaihtamisineen ja kantakorotuskenkineen kestää jopa puoli vuotta. Toimenpiteessä luu käännetään ja laitetaan parempaan asentoon.

Uusiutumisriskikin on olemassa.

– Optimaalisen leikkausajankohdan valinta vaatii tarkkuutta, sillä toimenpidettä ei pidä tehdä liian vähäisten oireiden vuoksi. Toisaalta liian pitkälle päästetty vaiva vaatii luudutusleikkauksen.

Suurin osa leikkauspotilaasta ei voi käyttää haluamiaan kenkiä ja kävely tuottaa kipua ja vaivaa.

Aivan kaikki eivät pysty kävelemään korkkareilla toimenpiteen jälkeenkään, mutta suurimalla osalla kivut ovat poissa ja esimerkiksi liikunnan harrastaminen on taas mahdollista.

”KORKKARIT” OVAT HERKKÄ PAIKKA Aiheuttavatko korkokengät vaivaisenluun?

– Huonot kengät ovat huonot. Tiedämme myös, että kulttuureissa, joissa naiset eivät käytä kenkiä, tätä ongelmaa ei juuri esiinny, jalkakirurgi muotoilee diplomaattisesti.

– Korkokengät voivat kipeyttää jalkoja ja ainakin pahentaa vaivaisenluuta. Ne aiheuttavat myös vasaravarpaita ja sekä kivuliaan niin kutsutun Mortonin hermopinteen. Siksi on oleellista valita kengät jalan mukaan eikä yrittää muokata jalkaansa kenkiin sopiviksi. Jälkimmäinen ei vain onnistu.

Erityisesti Michelsson varoittaa nuoria tyttöjä, sillä jalan vielä kasvaessa siihen kehittyy tavallista helpommin erilaisia virheasentoja, kuten juuri vaivaisenluu tai vasaravarpaat. Säännöllisempi korkeiden korkojen käyttö saisi olla sallittua vasta 14–16-vuotiaana. Sitä ennen niitä suositellaan käytettäväksi vain lyhytaikaisesti.

vaivasta.­Uskallan suositella, että kovasti turvonneen ja kipeän nilkan kanssa lähdetään aina lääkäriin, vaikka joskus kipukohta löytyy tarkemmin vasta parin viikon kuluttua vammautumisesta.

HARVINAISIA VAMMOJA Oliver Michelsson luettelee listan vaivoja, jotka ovat perusteltuja syitä nilkan tähystämiselle: impingement eli pinnetila, nivelen irtopalat, vammanjälkeiset rustovauriot, luutumattomat tumakkeet sekä nivelrikko.

Joskus tähystys pitää tehdä ensisijaisesti vain vaivan löytämiseksi, kun lääkärin kliininen tutkimus sen paremmin kuin konetutkimuksetkaan eivät ole antaneet vaivoihin järkevää selitystä.

– Nilkan nyrjähdyksinä on myös hoidettu esimerkiksi katkennutta akillesjännettä ja erilaisia jalkapöydän ongelmia.

Jalkapöytä – Michelssonin toinen kiinnostuksen kohde nilkan ohella – on sekin monimutkainen kokonaisuus. Ainakaan kaikissa nilkan nyrjähdyksissä ei pelkkä nilkan kuvaaminen riitä, vaan l­ääkärin on muistettava myös jalka­terän ongelmat ja tutkiminen.

Kun erilaisia vaivoja ja vamma­ mahdollisuuksia on paljon, magneetti­ kuvaus nousee nilkkavammoissa tär­keään rooliin. Etenkään­pienten luiden vammat eivät väkttämättä näy tavallisessa röntgenkuvassa lainkaan. Michelsson­ kaivaa­esimerkiksi nuoren Oliver Michelssonin liikkuja­naisen, jolla vasta vastaanotot Alppi­ magneetti­kuvaus paljaskatu, Flamingo, ti erittäin harvinaisen Itäkeskus, cuneiforme-luunmurtuRuoholahti ja man (kuva yllä).

Tikkurila

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

11

Diacor Kannelmäki Tiedustelut lääkäriaseman päällikkö Sanna Himberg, sanna.himberg@diacor.fi

Diacor Kannelmäki avaa ovensa

D

iacorin pääkaupunkiseudun 14. lääkäri­asema avaa ovensa 17. lokakuuta. Kauppa­keskus Kaaren kolmanteen kerrokseen valmistuu koko perheen lääkäriasema, joka tarjoaa muun muassa laajat­yleis- j­a e ­ rikoislääkäreiden vastaanottopalvelut, ­röntgen- ja labora­toriotutkimukset sekä fysioterapia- ja rokotus­palvelut. Diacor Kannelmäen aukioloajat ovat maanantaista­perjantaihin klo 7.30–20, lauantaisin klo 10–17 ja sunnuntaisin klo 12–17. Tarjolla on erinomaista palvelua moder­neissa tiloissa hyvien kulkuyhteyksien päässä viikon jokaisena päivänä.

– Meillä on perinteiseen diacorilaiseen tapaan myös kattavat työterveyspalvelut, kertoo lääkäriaseman pääl-

likkö Sanna Himberg, joka sai kauppakeskukseen valmistuneet uudet tilat kalustettavakseen syyskuun alussa.

Syys-lokakuun aikana erilaista tavaraa on tullut sisään lähes päivittäin. Lääkäriaseman henkilökunta on rekry­ toitu pääosin jo keväällä, mutta lääkäriresursseja on tarkasteltu aktiivisesti vielä syksyn aikanakin.

Himberg iloitsee erityisesti voimakkaasta panostamisesta lastenlääkäritoimintaan.

– Asemalle tulee useampi lastentautien erikoislääkäri ja muun muassa lastenkardiologi ja lastenneurologi.

Fysioterapiapalvelut taas tulevat pääosin Diacor Pitäjänmäeltä, jonka fysioterapeutit siirtyvät kokonaan Kannelmäkeen loppuvuoden aikana.

Diacor Kannelmäestä tulee Himbergin mukaan Diacor Ison Omenan tai Diacor Leppävaaran kaltainen kauppakeskusyksikkö, Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoita jossa käy paljon yksityisasiakkaita.­ • Uusimme suositun Hyvinvointi-illan Finlandia-talolla 24.10. klo 17.30 alkaen. Tapahtumas– Uusi on aina uutta ja tilamme sa kuullaan painavaa asiaa muun muassa laserleikkauksista ja liikunnan merkityksestä ovat todella hienot. Ilahduttavaa hyvinvoinnissa. Ilmoittautumiset ja tarkempi ohjelma diacor.fi ja silmayksikko.fi on ollut myös se, että lääkärit ovat olleet poikkeuksellisen • Järjestämme yhdessä Helsingin diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa yleisökiinnostuneita toiminnan aloittatilaisuuden aiheesta ”Täyttä elämää vaikka muisti pettää” 30.10 klo 18 Helsingin misesta ­Kannelmäessä.

Diakonissalaitoksen auditoriossa osoitteessa Alppikatu 2. Tilaisuudessa puhuvat Lokakuussa tapahtuu myös geriatri Harriet Soveri-Finne ja toimittaja Hanna Jensen, joka on kirjoittanut kirjan Diacor Keskustassa, kun runsaan­ ”940 päivää isäni muistina”. Ilmoittautumiset puh. 09 7750 59880. Lisätietoa 800 neliömetrin uudet tilat ­tapahtumasta sivuilta diacor.fi sekä hdl.fi. avataan maanantaina 28.10.2013. ­Tämän jälkeen alkavat­muutos• Torstain 31.10 urheiluvammaillassamme Urheilumuseolla klo 18 (Paavo Nurmen tie 1, työt toisessa ja kolmannessa Stadionin kupeessa) ortopedi Oliver Michelsson puhuu jalkaterän rasitus­murtumista kerroksessa. Niiden myötä työ­ ja ortopedi Ismo Syvähuoko polvilumpion vaivoista. Tilaisuus on maksuton. terveyshoitajat saavat toimisto­ tilaa ja työ­fysioterapeutit testi• Ortopedi Peter Pippingsköld luennoi työikäisten selkäongelmista keskiviikkona 27.11. huonetilaa suihkuhuoneineen. klo 17 Laurea ammattikorkeakoulun pienessä auditoriossa Espoossa. Tarkka osoite Myös välinehuoltoa laajennetaan. on Vanha maantie 9. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Järjestämme yhteis­ työssä Pääkaupunkiseudun selkäyhdistys ry:n kanssa.

12

02/2013

Heal thc ar e p ar tn er

Olympiakomitean terveydenhuoltokumppaniksi Suomen Olympiakomitea uudisti Lontoon kisojen jälkeen tukiurheilijoidensa ja siihen liittyen myös urheiluakatemiaohjelmansa terveydenhuollon rakennetta ja tuotantotapaa voimakkaasti. Jo kesällä Olympiakomitea solmi uudistuneen mallin mukaisen ensimmäinen kumppanuussopimuksen Diacorin kanssa.­Sopimus ”maailman tunnetuimman urheilubrandin” kanssa kattaa käynnissä olevan olympiadin Rio de J ­ aneiron kesäkisoihin saakka.

– Diacor on alan ehkä perinteikkäin toimija ja sillä on maan laajin asiantuntijaverkosto urheilulääketieteen eri erikoisalojen ammattilaisia. Esimerkiksi sairaalan yli­lääkäri Harri Heliö on monen suomalaisen ja ulkolaisenkin huippu-urheilijan luottolääkäri olkapäävaivoissa.

Diacor on meille monessa mielessä kovin mieluinen kumppani, sillä nyt pääsemme yhteistyössä rakentamaan myös Suomen suurinta urheilulääketieteellistä koulutustilaisuutta, Olympiakomitean vastaava lääkäri Harri Hakkarainen arvioi. Urheilulääketiede 2014 järjestetään ensi vuoden maaliskuussa.

Eurooppalaista työnantajatunnustusta Diacor sai kesällä merkittävän tunnustuksen, kun se nimettiin Euroopan 25. parhaaksi suureksi eli yli 500 työntekijän työpaikaksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen yritys menestyy Euroopan parhaat työpaikat –kilpailussa tässä sarjassa.

Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen­ ­näkee menestyksen monen eri osatekijän summana.

– Sitä selittävät mm. Diacorin hyvin tekojen palkitsemiseen tähtäävä yrityskulttuuri sekä koeteltuihin arvoihin nojaava omistuspohja.

Omistajamme Helsingin Diakonissalaitos on yhteiskunnassamme monin tavoin hyvää tekevä organisaatio. Sitä kautta kantamamme yritysvastuu on koko ajan tärkeämpää sekä asiakkaittemme että diacorilaisten mielestä.” ”Tärkeintä on tietenkin olla terveyspalvelualan paras työpaikka Suomessa, sillä taloudellisesta laskusuhdanteesta huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta käy alallamme kiivaana.”

sivut ieliset koti . et nettisivut Venäjänkne lis et venäjänkie Olemme avan .diacor.fi/ru tteesta www oi os ät yv yt Ne lö

Kokonaan kotimaisia laboratoriotutkimuksia Diacorin lääkäriasemilla tehtävien laboratoriotutkimusten lisäksi käytämme paljon keskuslaboratoriomme eli Yhtyneet Medix Laboratoriopalveluiden (YML) analytiikkaa. YML on Diacorin tavoin täysin kotimaisessa omistuksessa oleva yritys, jonka omistajatahojen – mm. Diacorin juuret ovat vahvasti suomalaisessa lääketieteessä.

YML:n analytiikka tehdään lähes kokonaan Suomessa omien laitteiden ja henkilökunnan voimin. Lähinnä harvinaisiin tutkimuksiin kohdistuvien alihankintojen osuus on hyvin pieni ja niistäkin yli puolet tehdään Suomessa. Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden osuus tutkimusvolyymista on alle puoli prosenttia. Voimme sanoa, että Diacorin laboratoriopalveluissa koko toimitusketju on täysin kotimainen ja suomalaisiin viitearvoihin perustuva.

Lehti ja haastatteluja iPadissa Asiakaslehtemme on luettavissa iPadsovelluksena marraskuun alusta lähtien App Storessa. Lehtisisällön ohella ”padissa” on myös neljä videotarinaa. Tapio Nirkko kertoo silmäleikkauksestaan ja ortopedi Oliver Michelsson nilkan ja jalkaterän ongelmista.

Ortopedi Eric Linko selvittää polven tutkimista ja kliininen neurofysiologi Andreo Larsen näyttää, mitä ENMG-tutkimus on käytännössä.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

13

Hermojuuren vaurioista tunnetuin ja yleisin on iskias.

Teksti Susan Patronen Kuvat Vesa Tyni

Kipuun ja tuntohäiriöihin selvyyttä hermoratatutkimuksilla Hermoratatutkimukset ovat Suomessa vielä verrattain harvinaisia.

Tyypillisimmin kyse on hermopinteestä.

H

ermoratatutkimuksilla on pitkät perinteet Diacorissa, sillä niitä on tehty jo vuodesta 1984 lähtien, kertoo kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Andreo Larsen.

Hermoratatutkimukset ovat Suomessa harvinainen erikoisala. Sen osaajia löytyy koko maasta vain viitisenkymmentä.

Hermoratatutkimus eli ENMG (elektroneuromyografia) on hermojuurten ja ääreishermojen sekä lihasten sähköinen tutkimus.

Sen tarkoituksena on selvittää ääreishermoston toimintaa, häiriöitä ja lihassairauksia.

– Lihassairaudet ovat harvinaisia ja käytännössä melkein 99 prosenttia tutkimuksista kohdistuu ääreishermoihin. Useimmiten kyseessä on pinne, joissa hermo on jäänyt spontaanisti jumiin. Yksi yleisimmistä tutkittavista vaivoista on rannekanavapinne. Hermojuuren vaurioista tunnetuin ja yleisin on puolestaan iskias, Larsen kuvaa.

Itse tutkimus kestää 15–30 minuuttia. Tutkimuksiin tullaan yleensä lääkärin lähetteellä. Tyypillisimpiä oireita, joiden perusteella ENMG-tutkimus potilaalle määrätään, ovat erilaiset tuntohäiriöt, kipu, puutuminen, voimanpuute tai lihasten surkastuminen.

– Tutkimuksessa on kaksi erilaista menetelmää. Ensimmäisessä potilaalle annetaan sähköärsykkeitä ja rekisteröidään niiden vaste.­

14

02/2013

Se tuntuu lähinnä naputukselta iholla. Toisessa menetelmässä ­potilasta pistetään akupunktioneulan kokoisella neulalla lihaksiin.

Neula­tutkimus on hermojuuren vaurioiden – kuten niska- tai lannerangan tutkimisessa – se oleellisin menetelmä. Tutkimusta ei missään nimessä tarvitse pelätä. Pieniä tuntemuksia toimenpiteet aiheuttavat, mutta korkeintaan vähäistä kipua. Tutkimuksesta ei ole mitään jälkiseuraamuksia, tähdentää Andreo Larsen.

Mikäli tutkimuksessa ilmenee selkeä löydös, voidaan se todeta jo vastaanotolla. Käytännössä signaali pitää kuitenkin analysoida ja tulokset lausutaan seuraavaan päivään mennessä, tavallisimmin saman päivän aikana. Potilas kuulee tulokset aina hoitovastuussa olevalta lääkäriltään, joka on saattanut määrätä potilaalle useita eri tutkimuksia. Esimerkiksi hankalissa niskaoireissa tarvitaan toiminnallisen ENMG-tutkimuksen rinnalle myös rakenteellisia kuvantamis­ tutkimuksia. Erilaiset tutkimukset täydentävät toisiaan. Tutkimusten jälkeen hoitava lääkäri tekee niiden tuloksista yhteenvedon ja suosituksen jatkotoimenpiteistä potilaalle.

ENMG-tutkimukset Diacorissa Alppikatu, puh 09 7750 7471 Ruoholahti, puh. 09 7750 8120

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Vesa Tyni

Magneeteilla on eroa Valistuneet kuluttajat tietävät, että magneettitutkimusten hinnoissa on huomattavaa vaihtelua. Verkossa toimivat hintavertailut osoittavat, että pääkaupunkiseudulla puhutaan helposti kymmenien prosenttien hintaeroista.

D

iacorin sairaalan ylilääkäri Harri Heliö lähettää potilaitaan magneetti­ tutkimukseen jokaiselta vastaanotoltaan. Jokaisella vastaanotollaan hän myös tarkastelee niin Diacorissa kuin muuallakin otettuja kuvia ja niiden lausuntoja.

– Uskallan omaan kokemukseeni nojaten sanoa, että magneettitutkimus­ yksiköissä ja -laitteissa on merkittäviä eroja. Kun diagnoosia ei löydy, oikean hoidon aloittamiseen tulee helposti viivästyksiä.

Heliö muistuttaa, että vaikka laitteissa ja niiden tehoissa on eroja, vielä

ratkaisevampi osuus tulee taitavan ­radiologin osaamisesta.

– Kyse on aina laitteen ja radiologin yhdistelmästä. Osaavalla radiologilla on ymmärtämys myös vaivojen syistä, jolloin lausunnot eivät ole pelkkää diagnoosien luettelua.

– Saatan myös soitella vastaanotolta ja kysellä, mitä mieltä asiantuntijamme ovat ruudulla näkyvästä kuvasta.

Heliö törmää kaikesta tästä huolimatta tapauksiin, joissa leikkaus­ löydös ei vastaakaan magneettikuvauksen perusteella tehtyä diagnoosia.

– Onneksi voin myös sanoa, että meidän magneettimme on hyvä.

Diacorilla on yhteistyösopimukset useiden suomalaisten­ vakuutusyhtiöiden kanssa. Kaikki sopimukset kattavat­ kaikki vakuutuslajit, eli lakisääteiset tapaturma­ vakuutukset (työ­tapaturmat ja liikennevahingot), yritysten ja yksityishenkilöiden sairauskuluvakuutukset, yksityistapaturmavakuutukset, matka­vakuutukset ja urheilulisenssien vakuutukset. Henkilöasiakas voi pääsääntöisesti itse valita hoitopaikakseen Diacorin, tosin lakisääteissä vakuutuksissa vakuutusyhtiöllä on oikeus valita hoitolaitos.

Kalleimmissa hoidoissa ja tutkimuksissa – käytännössä magneettitutkimuksissa ja erilaisissa leikkaushoidoissa – hoitava lääkäri pyytää vakuutusyhtiöiltä maksusitoumuksen, jonka saadaan useimmiten hyvin nopeasti. Diacorin vakuutuspalveluyksikkö palvelee arkisin klo 8–16. Se vastaa maksusitoumuksia ja leikkaushoitoja koskeviin ­kysymyksiin. Yhteydenpito vakuutuspalveluyksikköön käy kätevimmin sähköpostilla vakuutuspalvelut@diacor.fi.

Sairaalan ylilääkäri Harri Heliö kiittelee sujuvaa yhteistyötä kaikkien yhtiöiden kanssa.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

2/2013

Yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa Lehti terveydest ä kiinnostune ille

4

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

s.

Polven ristisidev amma – leikkaus vai ei?

10

s.

Kun nilkka ei vain parane

Tapio Nirkko:

UUsin

silmin

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

kohti Rion kis oja

8

s.

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/diacor.

2. Merkitse numerosarja 261178.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Anna pa la lehdest utetta ä ja voit a

Lumia!

Arvottav on noin a palkinto 4 arvoinen 00 euron 920 -p Lumia uhelin

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä.

Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Kevätkauden lukijapalkinnon Applen iPadin voitti Gasetti-lehden lukija Esa Notkonen Kirkkonummelta.

Tikkurila

VANTAA

Kehä III

Nurmijärventie

Kannelmäki

VARAA AIKA Turunväylä

DIACOR.FI TAI

Flamingo

Tuusulantie

Vihdintie

09 775 0800

Kehä I

ESPOO Kehä I

Lahdentie Pitäjänmäki

KAUNIAINEN

Itäkeskus

Leppävaara Pasila

Herttoniemi Alppikatu

Tapiola

Itäväylä

Keskusta

Länsiväylä Ruoholahti

Iso Omena

KIRKKONUMMI

HELSINKI

Kirkkonummi

SAIRAALA Porkkalankatu 22 C 00180 Helsinki

HERTTONIEMI Suunnittelijankatu 2 00880 Helsinki

KESKUSTA Keskuskatu 7 00100 Helsinki

PITäjäNMäKI Hiomotie 8 00380 Helsinki

DIACOR lääkäRIAsemAt

ISO OMENA Piispansilta 9, 2. krs 02230 Espoo

KIRKKONUMMI Saloviuksentie 3 02400 Kirkkonummi

RUOHOLAHTI Porkkalankatu 22 A 00180 Helsinki

ALPPIKATU Alppikatu 2 B 00530 Helsinki

ITäKESKUS Tallinnanaukio 4 A 00930 Helsinki

LEPPäVAARA Leppävaarankatu 7 A VARAA AIKA 02600 EspooDIACOR.FI

FLAMINGO Tasetie 8 01510 Vantaa

KANNELMäKI Kantelettarentie 1, 00420 Helsinki

PASILA Maistraatinportti 2 00240 Helsinki

TAI

TAPIOLA Itätuulentie/-kuja 11 SOITA 09 775 0800 02100 Espoo TIKKURILA Unikkotie 5 a A 01300 Vantaa

DIACOR.FI

Diacorin omistaa helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Diacorin maksamilla osingoilla se tuottaa hyvinvointia ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

LäheLLäsi.