Kauppapolitiikka 2/2015

MCI

RIKU MÄKELÄ:

Voimalla Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Voiko verkkoa hallita?

Pienestä voi syntyä suurta kansainvälistyvässä Slushissa.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

MAHDOLLISUUKSIEN MEKSIKO

enmuutos i tee osoitte Tilaa lehti ta a.fi/tilaus papolitiikk www.kaup

›› California Dreamin’

›› Kasvuohjelmien kanssa maailmalle

Meksiko on Latinalaisen Amerikan liiketoimintaympäristöjen parhaimmistoa.

2

Kauppapolitiikka nro 2|2015

VILLE CANTELL päätoimittaja

S

uomen ja Meksikon välisissä suhteissa käy positiivinen kuhina. Vientimme Meksikoon on yli kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuo­ den aikana. Korkean tason suhteetkin ovat tii­ vistyneet. Presidentti Sauli Niinistö oli touko­ kuun lopulla valtiovierailulla Meksikossa, kautta historian toisena suomalaisena presi­ denttinä. Vain pari kuukautta aiemmin ulko­ maankauppaministeri Lenita Toivakka johdatti 30 yrityksen delegaation maahan.

Meksiko on tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan kiinnosta­ vin maa. Maassa on tehty suuria uudistuksia ja tulevina vuo­ sina suunnitelmissa on mittavia investointeja. Suomalaisten yritysten kannalta parasta on, että Meksikon tarpeet ja suoma­ lainen tarjonta kohtaavat. Olemme kumppaneita, emme kil­ pailijoita. Meksikossa rakennetaan 4G-verkkoa ja kysyntää on muun muassa meriteknologialle ja koulutusalan osaamiselle.

Lue lisää Meksikon tarjoamista mahdollisuuksista sivulta 22 alkavassa jutussa.

Meksikosta Mikkeliin. Isäni on kotoisin Mikkelistä. Kah­ deksasta sisaruksesta viisi veljestä kävi Mikkelin lyseon. Kou­ lun, jossa isoisäni toimi latinankielen lehtorina. Ei ihme, että sanonnaksi muodostui ”kaikki loppuu aikanaan, Cantellit ei milloinkaan”.

Nepotismisyytösten uhallakin tämä lehti päättyy kuten alkaa: Cantelliin. Lehden viimeisen sivun haastattelussa on nimittäin serkkuni ja viime vuonna vuoden liikemieheksi valittu Normet Oy:n Aaro Cantell.

Erityisesti yksi asia Aaron haastattelussa kolahti. Hän toteaa, että suurin riski yritykselle on paikalleen jämähtäminen.

Saman voisi sanoa Suomesta. Suurin riski meille maana on, ettemme tee mitään. Muuttumattomuus on perikadon tie.

Vaaditaan rohkeutta uudistua ja myös kipeitä ratkaisuja.

Uuden hallituksen toimien lisäksi onnistuminen on kiinni meistä jokaisesta. Historiallisesti tämä on ollut vahvuutemme.

Vaikeista paikoista ja ongelmista on selvitty ja ne ovat lujitta­ neet Suomea.

Tulevaisuus ei ole uhka, vaan mahdollisuus. ›‹

pääkirjoitus

Meksikosta Mikkeliin

”Meksiko on tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan kiinnostavin maa.”

nro 2|2015 Kauppapolitiikka Kaup

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Slush tähtää nyt kansainvälistymiseen.”

RIKU MÄKELÄ

nro 2 | 2015

3

Pääkirjoitus

6

Kovaa faktaa

Kasvuohjelmien kanssa maailmalle

9 Anttonen

Idästä länteen

10 Lyhyesti

18 4

Kauppapolitiikka nro 2|2015

14

VIP-vieras

Slushin uusi toimitusjohtaja Riku Mäkelä uskoo tapahtuman kasvun jatkuvan.

18

Voiko internetiä hallita?

Vuosi 2015 on merkittävä internetin hallinnan kannalta.

22

Mahdollisuuksien Meksiko

Meksikolla on sekä investointitarpeita että ostovoimaa.

30

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM

22

Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Outi Torniainen, Finpro TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

”Meksikon latinalaisessa kulttuurissa on vahva eurooppalainen perusta.”

ANNE LAMMILA

34

nro 2 | 2015

30

Voimalla Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Wärtsilä on löytänyt myös Latinalaisesta Amerikasta omat markkinansa.

34

California dreamin’

Tavanomainen viikko enkelten kaupungin sykkeessä.

36

Lue

37

Kolumni

Kari Komulainen: Digitalisaation siivillä maailmalle

MCI Press Oy ILMOITUKSET Anu Liukkonen puh. 044 313 0397 anu.liukkonen@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

38

Ajassa

39

Q&A

Kasvu on valinta

PAINOPAIKKA Forssa Print PAINOS 10 100 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa iPhone 6 -puhelimen!

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

5

Kasvuohjelmien kanssa maailmalle

AN

TEA

M

D

M TEA ND A L FIN

FI NL

Kasvuohjelmat ja kansainvälistymispalvelut auttavat pk-yritykset maailmalle.

Kontaktit ja neuvontaa: finpro.fi, palvelut.team.finland.fi

TEAM FINLAND -KASVUOHJELMAT

Lähde: Finpro

BIOTALOUS

CLEANTECH

ICT JA DIGITALISAATIO

LIFESCIENCES, TERVEYS

Sahojen kasvuohjelma (EF)

Cleantech Finland (EF), Beautiful Beijing (EF), Vesialan kasvuohjelman esiselvitys (EF), Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat Intiassa -esiselvitys (EF)

MaaS - Mobility as a Service (EF), Teollinen Internet & Big Data, MVNO & Digital Africa esi-selvitykset (EF), Kaatojatko (IIF)

Finland Care (EF), Digitaaliset sairaalat (EF), Team Finland Health (IIF + EF + VF)

Bioenergia (EF), Uudet biojalostusteknologiat ja biojalostamot, innovatiiviset biotuotteet ja sivuvirrat (IIF + EF), Pakkausteollisuus (biomateriaalit & koneet) (EF), Maatalous- ja elintarvikealan koneet (EF)

Cleantech & Bio Invest In (IIF)

Data Centers 3.0 (IIF) E-Commerce-esiselvitys (EF)

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Elintarvikealan vientiohjelma Food From Finland (EF)

LUOVAT ALAT JA DESIGN Luovimo (EF), DigiLuovimo (EF), Sisällöntuotannon ja muoti­ brändien Aasian mahdollisuudet -esiselvitys (EF) Muoti ja Life Style Kasvu­ohjelma (EF)

Cyber Security / Cyber Lab (EF)

Rahoituspäätös on saatu ja ohjelma on käynnissä tai käynnistymässä

6

ELINTARVIKE

Rahoitushakemus on TEMissä tai hakemusluonnos on heillä kommentoitavana

Team Finlandin kasvuohjelmissa uskotaan siihen, että yritysten on helpompaa kansainvälistyä yhdessä kuin yksin.

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI

F

Kasvuohjelmien budjetti vuosille 2015–2017 on

51,3

FI TEA NL M AN D

miljoonaa euroa.

TEAM FINLAND

KOULUTUS JA OPPIMINEN Future Learning Finland (EF), Gulfin alueen koulutusvienti, FLF Kasvuohjelma 2015

VALMISTAVA TEOLLISUUS, ARKTINEN OSAAMINEN

MATKAILU

Meriteollisuuden kasvuohjelma (EF), Kaivosteollisuuden teknologiavienti ja investoinnit (EF)

StopOver Finland (VF), Finrelax (VF), Merellinen saaristo (VF)

TOIMIALARAJAT YLITTÄVÄT OHJELMAT Kehittyvien markkinoiden kasvuohjelman esiselvitys (EF), FinConnect sijoittajapäivät Lähiidässä (EF) Golden Bridge (IIF), Market Data & Business Intelligence Platform (IIF), MOCT 2.0 – Investointeja Venäjältä (IIF), Myanmar (GN) Start-up ecosystems 2015: Slush & VC (IIF + EF)

Hanke on valmistelussa

inpron tavoitteena on suomalais­ ten yritysten kansainvälistyminen ja viennin lisääminen, investointien hankinta Suomeen sekä Suomeen suuntautuvan matkailun edistämi­ nen.

Team Finland -kasvuohjelmat ovat konk­ reettinen toimintatapa, jonka tavoitteena on yritysten viennin lisääminen ja sitä kautta yri­ tysten liiketoiminnan kasvattaminen. Kas­ vuohjelmat on laadittu Team Finlandin ja työ- ja elinkeinoministeriön strategioiden mukaisesti, käytännön suunnitteluun on osal­ listunut laaja joukko toimijoita, muun muassa yrityksiä, toimiala- ja teollisuusliittoja, minis­ teriöitä, alueellisia kehitysyhtiöitä, kauppaka­ mareita ja yrittäjäjärjestöjä.

Partnereihin kuuluu myös esimerkiksi Tekes: kun valtio ohjaa varoja innovaatiotoi­ mintaan, niin ohjelmien kautta innovaatioille voi löytyä uusia markkinoita.

Team Finland Kasvuohjelmien budjetti vuosille 2015-2017 on 51,3 miljoonaa euroa.

Yrityksille ei ole kuitenkaan tarjolla riihikui­ vaa rahaa – vaan muun muassa erilaisia toi­ menpiteitä, taustatukea, verkostoitumismah­ dollisuuksia, mediaviestintää ja markkinointia.

– Keskeisenä ideana on, että kun yritys liit­ tyy osaksi laajempaa ryhmää, niin sen on hel­ pompi saada ulkomailla äänensä kuuluviin kuin yksin, kasvuohjelmien portfoliosta vas­ taava johtaja Jusa Susia Finprosta kertoo.

Ideana on myös lisätä yritysten kansainvä­ listä osaamista. Team Finland tekee tausta­ työtä viennin ja investointien kansainvälisten esteiden poistamiseksi.

– Team Finland -kasvuohjelmien avulla pyritään auttamaan konkreettisten kauppo­ jen solmimista, mutta lisäämään näkyvyyttä ja luomaan markkinoille perustaa myös pidem­ mällä aikavälillä.

UUSIA KASVUALOJA JA UUSIA MARKKINOITA Team Finland kasvuohjelmien keskiössä ovat uudet kasvualat kuten cleantech, bio- ja luon­ nonvaratalous, arktinen liiketoiminta, terveys­ ala sekä digitalisaation luomat mahdollisuu­ det. Painopistealueita ovat myös esimerkiksi ICT-sektorin uuden yritystoiminnan kansain­ välistymisen vauhdittaminen sekä toisaalta yritysten tukeminen niiden hakiessa uusia kor­ vaavia vientimarkkinoita Venäjän laskevan viennin tilalle.

– Kasvuohjelmat perustuvat aina verifioi­ tuihin liiketoimintamahdollisuuksiin ja suo­ malaisten yritysten kilpailukykyiseen tarjoo­ maan, Susia korostaa.

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

7

Ohjelmiin voi liittyä mukaan milloin vain.

Ohjelmissa on kertaluontoinen sitoutumismaksu, joka varmistaa että yritykset ovat toiminnassa ahkerasti mukana.

FOOD FROM FINLAND ETSII UUSIA MARKKINOITA ELINTARVIKKEILLE Team Finlandin kasvuohjelmiin kuuluu esimer­ kiksi koko elintarvikesektorin yhteinen Food from Finland -ohjelma. Siinä on mukana yli 100 suomalaista elintarvikeyritystä, joista pysyviä jäsenyrityksiä on yli 60.

Food from Finlandin (FFF) tämän vuoden kalenteriin kuuluu yli 30 tapahtumaa. Ideana on, että yritykset valitsevat näistä itselleen parhaiten sopivat.

– Listalla on mukana esimerkiksi useita kan­ sainvälisiä messuja sekä suoria, tarkkaan kohdis­ tettuja ostajatapaamismatkoja. Merkittävä osa toimintaa ovat myös esimerkiksi kotimaassa jär­ jestettävät koulutustilaisuudet. Näissä aiheena voi olla vaikkapa brändäys tai se, minkälaiset pakka­ ukset käyvät missäkin maassa, Finpron elintarvi­ kealan toimialajohtaja Esa Wrang kuvailee.

FFF teki taannoin esimerkiksi 20 yrityksen bis­ nesdelegaation Kiinaan. Matkan aikana tavattiin yli 300 potentiaalista ostajaa. Matkan seurauk­ sena useat yritykset käyvät paraikaa kauppaneu­

Digitaaliset sairaalat –kasvuohjelma tuo esille suomalaista osaamista, kun sairaaloiden toimin­ taa tehostetaan digitaalisten palveluiden avulla.

CLEANTECHILLÄ PEKING PUHTAAMMAKSI Cleantech-yritysten kansainvälistymismahdolli­ suuksia edistetään paitsi yleisemmän Cleantech Finland -ohjelman myös esimerkiksi Beautiful Beijing -ohjelman avulla. Beautiful Beijingin pilot­ tiprojektit, joissa etsitään ratkaisuja suurkaupun­ gin ilmansaasteongelmiin, tarjoavat yrityksille nopeita mahdollisuuksia päästä Kiinan markki­ noille. Cleantechin alalla esiselvitysvaiheessa ovat vesialan kasvuohjelma sekä älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat Intiassa -ohjelma.

Biotaloudessa käynnissä on sahojen kasvuoh­ jelma, suunnitelmia on myös bioenergian, uusien biojalostusteknologioiden, innovatiivisten bio­ tuotteiden, maatalous- ja elintarvikealan konei­ den sekä pakkausteollisuuden varalle.

ICT:TÄ, MERITEOLLISUUTTA, ARKTISTA OSAAMISTA, KOULUTUSTA ICT- ja digitalisaatioalan ohjelmiin kuuluu muun muassa MaaS – Mobility as a Service. Siinä täh­ täimessä on uusi markkina, joka syntyy, kun pil­ vipalveluita hyödynnetään älyliikenteessä, autot digitalisoituvat ja autot kiinnittyvät internetiin.

Team Finlandin keskiössä ovat uudet kasvualat. votteluja kiinalaisten kanssa. Osa kaupoista on jo toimitusvaiheessa.

Food from Finland starttasi syyskuussa 2014.

Ohjelman aloitusta aikaistettiin Venäjän elin­ tarvikkeille asettamien vastapakotteiden takia.

Yhtenä ideana oli löytää elintarvikkeille uusia markkinoita.

TERVEYSTEKNOLOGIAA JA SAIRAALOIDEN DIGITALISOINTIA Terveysalalla käynnissä olevia ohjelmia ovat Fin­ landCare, Team Finland Health sekä Digitaaliset sairaalat.

FinlandCare tekee tunnetuksi suomalaista lää­ ketieteellistä huippuosaamista ja teknologiaa hyö­ dyntäviä hoitoja. Sen tavoitteena on ensivaiheessa saada potilaita hoitoon Suomeen ja pitkällä täh­ täimellä edesauttaa kasvuhakuisten yritysten etabloitumista kansainvälisillä markkinoilla.

Team Finland Health keskittyy erityisesti ter­ veysalan myynti- ja markkinointityöhön. Samalla se toimii foorumina julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelulle ja yhteistyölle.

8

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Valmistavaan teollisuuteen ja arktiseen osaa­ miseen linkittyvät muun muassa Meriteollisuu­ den kasvuohjelma sekä Kaivosteknologiavientija investoinnit -ohjelma.

Koulutusvientiä edistetään muun muassa Future Learning Finland –kasvuohjelman avulla sekä Gulfin alueen koulutusvientiohjelman avulla.

Matkailun ohjelmiin kuuluu muun muassa Merellinen saaristo, joka pyrkii tuomaan lisää ulkomaalaisia turisteja Suomen rannikolle ja saa­ ristoon.

Luovien alojen ja designin palveluksessa on Luovimo. Se on kansainvälistymisohjelma, joka aktivoi eri toimialojen ja yritysten välistä yhteis­ työtä ja tukee kansainvälistä kasvua. Luovimon pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä.

Team Finlandin kasvuohjelmissa on myös toi­ mialat ylittäviä ohjelmia. Esiselvitysvaiheessa on parhaillaan esimerkiksi kehittyvien markkinoiden kasvuohjelma. ›‹

”Suurimmassa osassa maailmaa talous kasvaa.”

MATTI ANTTONEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Idästä länteen

S

saadaan esimerkiksi auto- ja muun teollisuuden teknisten määräysten lähentämisestä. Jo nyt osa­ puolet pyrkivät esimerkiksi sähköautojen teknii­ kan yhdenmukaistamiseen.

Neuvottelut ovat kesken, eikä loppusuora vielä häämötä. Vapaakaupalla on suuriin yhte­ näisiin markkinoihin tottuneissa Yhdysvalloissa huonompi maine kuin Euroopassa, missä merkit­ tävä osa viime vuosikymmenten elintason nou­ susta selittyy taloudellisella integraatiolla, jonka elimellinen osa tavaroiden ja palveluiden vapaa­ kauppa on.

Suomalaisessa keskustelussa on ymmärretty hyvin kaupan taloudellista kasvua tukeva vaiku­ tus. Kriittisissä puheenvuoroissa esille on nostettu kysymys yksityisten investointien suojaamiseen liittyvien riitojen ratkaisumallista. Investointien suoja on Suomen kaltaiselle vahvasti kansainvä­ lisistä investoinneista riippuvalle maalle tärkeä ja meidän on huolehdittava, että Suomesta tehtyjen investointien suoja ei heikkene.

Asia ei ole vain yritysjohtajien huoli, vaan sillä on suorat vaikutuksensa jokaiseen suomalaiseen rahastoivan eläkejärjestelmämme kautta. Iso osa eläkkeensaajien rahoista on sijoitettuna eri puo­ lille maailmaa ja tarvitsee sitä suojaa, mitä inves­ tointisuojasopimukset voivat tarjota.

Yhdysvaltojen Eurooppaa selvästi menestyk­ sellisempi talouspolitiikka on vahvistanut dolla­ ria, mikä tekee Atlantin takaisista markkinoista aiempaa houkuttelevamman. Samalla Suomen kilpailuasema myös muihin dollarisidonnaisiin talouksiin nähden on vahvistunut.

Idän suunnalla maisema on sumuisempi ja suomalaisyritykset kärsivät öljysidonnaisen talou­ den vuoristoradan lisäksi myös voimakkaasti hei­ kentyneen ruplan aiheuttamista vaikeuksista.

Eikä Venäjän houkuttelevuutta lisää sen enna­ koimattoman ulkopolitiikan aiheuttamat geopo­ liittiset jännitteet.

Suunta on siis jälleen kerran idästä länteen. ›‹

anttonen

uomalaisesta talouskeskustelusta voisi päätellä, että maailmantalous on krii­ sissä. Otsikoita dominoivat Venäjän ja muutaman Euroopan maan talousvai­ keudet ovat todellisuuden tasolla kui­ tenkin poikkeus.

Suurimmassa osassa maailmaa talous kasvaa.

Kiinassa ja Intiassa vauhti on seitsemän prosentin tienoille, mutta eteenpäin mennään myös isossa osassa Eurooppaa, Amerikkaa ja Afrikkaa.

Venäjän osaavimpien ekonomistien mukaan maan talous rämpii vielä pitkään. Suomen kan­ nalta naapurimme vaikeudet eivät ole hyvä juttu.

Talouden uudistukset unohtuivat korkean öljyn hinnan siivittämässä kehityksessä. Nyt korjataan tämän politiikan satoa. Kestää taas vuosia ennen kuin pääsemme idänviennissä romahdusta edel­ täneelle tasolle.

Venäjän aseman Suomen tärkeimpänä EU:n ulkopuolisena vientimarkkinana on ottanut Yhdysvallat. Kuva ei vastaa Suomessa yleistä käsitystä, jonka mukaan Yhdysvallat on eri­ tyisen vaikea markkina. Kulutushaluja ja osto­ voimaa sieltä löytyy, mistä kertoo se, että se on koko EU:n ylivoimaisesti tärkein vientimarkkina: Yhdysvaltojen osuus Unionin viennistä on noin 18 prosenttia eli kaksi kertaa enemmän kuin Kii­ nan tai kolme kertaa enemmän kuin Venäjän.

Investointien merkitys on vielä kauppaakin suurempi. EU:n osuus Yhdysvaltoihin tehdyistä ulkomaisista investoinneista on 60 prosenttia ja näissä eurooppalaisissa yrityksissä työskentelee neljä miljoonaa amerikkalaista. Tästä suomalais­ yritysten osuus on noin 27 000.

Kaupan ja investointien mittakaava on perus­ teena pari vuotta sitten alkaneille neuvotteluille EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppa­ sopimuksesta (Transatlantic Trade and Invest­ ment Partnership, TTIP). 500 miljardin euron arvoisessa vuotuisessa tavarakaupassa, nykyis­ ten matalien tullienkin poistolla saadaan vajaan 15 miljardin hyvinvointihyöty. Suurimmat edut

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Suomen vienti kasvoi 5 % maaliskuussa (EU-maihin +3 %, EU:n ulkopuolelle +8 %).” MARKKU KEINÄNEN @MKeinanen, 15. toukokuuta EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvottelut – 9. kierros

TIEDONSAANTI KAUPANESTEISTÄ NOPEUTUU SUOMI Tuotteiden uudet tai muuttuvat tekniset määräykset eri maissa voivat luoda tarpeettomia esteitä ulkomaankaupalle sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Kaupanesteiden kansainvälisissä kysymyksissä tietolähteitä ovat EU ja WTO. WTO:n teknisiä määräysehdotuksia koskeva Suomen WTO-tietopiste on siirtynyt Suomen standardisoimisliitosta (SFS) työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). Standardisointia käsittelevissä asioissa tietopisteenä toimii edelleen SFS. Samalla siirrytään käyttämään EU:n ja WTO:n tietokantoja, jolloin myös tietojen saatavuus nopeutuu.

Yritysten on mahdollista varautua tuleviin muutoksiin vientimarkkinoillaan ja pyrkiä vaikuttamaan teknisten määräysten sisältöön seuraamalla kauppakumppanien Maailmankauppajärjestö WTO:lle tekemiä ilmoituksia tulevista määräyksistä. Näin on mahdollista seurata esimerkiksi Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan suunnittelemia tuotemääräyksiä ja sertifiointivaatimuksia jo varhaisessa vaiheessa.

Jos tuleva määräys hankaloittaisi tarpeettomasti vientiä kohdemaahan, yrityksiä pyydetään olemaan yhteydessä ulkoministeriöön osoitteella tradebarrier@formin.fi tai suoraan EU-komissioon, jonka on mahdollista ottaa asia esille kauppakumppanin kanssa WTO:ssa.

Tietoja tulevista määräysehdotuksista saa ajantasaisesti EU-komission TBT-tieto­ kannasta, joka sisältää WTO:n TBT (Technical Barriers to Trade, Sopimus kaupan teknisistä esteistä) -sopimuksen mukaiset ehdotukset, jotka sisältävät tuotteita koskevat tekniset määräykset ja sertifiointimenettelyt. Lisäksi WTO:n tietokanta sisältää WTO:n SPS (Sanitary and Phytosanitary measures, Sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista) -sopimuksen mukaiset määräysehdotukset.

Uudistuneet tietokannat ovat helppokäyttöisiä ja monipuolisia tietolähteitä, joissa jokainen voi räätälöidä käyttäjäasetuksensa omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan.

YHDYSVALLAT EU:n ja Yhdysvaltojen välisten vapaakauppaneuvottelujen yhdesäs kierros järjestettiin New Yorkissa huhtikuussa. Kymmenes neuvottelukierros käydään heinäkuussa Brysselissä.

Yhdeksäs neuvottelukierros keskittyi aiempaan tapaan erityisesti sääntelykysymyksiin.

Edistystä saavutettiin myös erityisesti tulli-, energia- ja raaka-ainekysymyksissä sekä valtioden välisten kiistojen ratkaisemiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhdeksäs neuvottelukierros oli toinen uuden kauppakomissaarin Cecilia Malmströmin aikana. Kauppa­komissaarin tavoitteena on ollut uusi alku niin avoimuuden kuin itse neuvottelujenkin suhteen. EU:n neuvotteluesityksiä on julkistettu vuoden 2015 alusta lähtien.

Jatkossa EU:n neuvotteluesityksiä jaetaan julkisuuteen sen jälkeen, kun ne on ensin annettu neuvottelukumppanille.

Suomalaisia merituulivoiman yrityksiä esillä Kööpenhaminassa Viisi suomalaisyritystä, Meriaura, Moventas Gears, Pemamek, Meritaito ja Ursuit Dry Suits esittelivät ratkaisujaan maailman suurimmassa merituulivoimaan keskittyvässä kansainvälisessä EWEA OFFSHORE -tapahtumassa Kööpenhaminassa. Merituulivoima tarjoaa alustan Itämeren alueen energia-

10

Kauppapolitiikka nro 2|2015

yhteistyölle ja kotimaisen osaamisen viennille. Itämeren valtioilla oli messuilla kick off -tilaisuus yhteistyön käynnistämisestä merituulivoimassa. Esimerkiksi merikaapeli helpottaisi merituulipuistojen liittämistä sähköverkkoon ja sähkön siirtoa Itämeren maiden välillä.

Ystävyyskaupunki­ toiminta – oikotie Kiinan markkinoille

Finpro @FinproRy

Suomalaisille meriteollisuuden yrityksille on mielenkiintoisia mahdollisuuksia Saksan telakoilla www.exportfinland.fi/ saksan-telakat

Vientitakuut suojaavat riskejä Venäjällä VENÄJÄ Venäjän taloudellinen tilanne tuo epävarmuutta suomalaisyritysten Venäjänviennille. Finnveran vientitakuiden kysyntä Venäjälle on alkuvuonna lisääntynyt.

Venäläispankkien ja -yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta ovat vaikeutuneet, ja yritysten kyky suoriutua taloudellisista vastuista on heikentynyt. Kasvaneet luottotappioriskit hankaloittavat myös suomalaisyritysten Venäjän-vientiä.

Finnveran mukaan ostajariskien ja ostajan maksukyvyn pohtiminen on osa ulkomaankauppaa käyvän yrityksen riskienhallintaa. Heikoille ostajille kannattaa myydä vain ennakkomaksuilla tai muuten turvatuilla maksuehdoilla.

VTT @VTTFinland

Suomen #kyberkartoitus käynnissä – yrityskysely alkaa #kyberturvallisuus http://bit.ly/1zDHTER

MONGOLIA-KEHITYSYHTEISTYÖ AVAA OVIA TEKNOLOGIAVIENNILLE MONGOLIA Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Mongolian Central Geological Laboratoryn (CGL) seitsemän vuoden yhteistyö huipentui 22. huhtikuuta, kun Mongolian presidentin myöntämät kunniamerkit jaettiin Suomen ja Mongolian välisten suhteiden kehittäjinä kunnostautuneille henkilöille.

Kunniakonsuli Henrik Jankesin luona pidetyssä tilaisuudessa palkittiin GTK:n vientijohtaja Mika Räisänen, yhteysjohtaja Pentti Noras ja jo eläkkeelle ehtinyt Reijo Kalapudas. Kaikki kolme ovat olleet mukana ulkoasiainministeriön (UM) rahoittamissa kehitysyhteistyöprojekteissa, joiden aikana Mongoliassa on parannettu mineraalitekniikan laboratorion johdon ja henkilökunnan osaamista, sekä modernisoitu laboratorion laitekantaa vastaamaan kansain­ välisten asiakkaiden tarpeita.

– Saamamme kunnianosoitukset velvoittavat meitä jatkamaan hyvää yhteistyötä Mongolian kanssa. Paikallinen ja oma osaamisemme etenkin harvinaisten maametallimineraalien rikastustekniikassa on projektien aikana kehittynyt huomattavasti, vientijohtaja Mika Räisänen kertoo.

Mongolia on lähes viisi kertaa Suomen kokoinen valtio, jolla on huomattavat mineraalivarat. Niiden hyödyntämisessä on kuitenkin otettava huomioon vuoristoisen ja aavikkoisen maan herkkä luonto. Kaivosteollisuudelta edellytetäänkin puhtaiden teknologiaratkaisujen lisäksi tehokkuutta.

Mongolia esitti UM:lle kiinnostuksensa mineraalitekniikan kehittämiseen liittyvään yhteistyöprojektiin, erityisesti rikastustekniikan laboratoriovalmiuksien parantamiseksi, jo vuonna 2009. CGL:n laboratorion tilat ja laitteet olivat tuolloin peräisin 1970-luvulta, eivätkä vastanneet nykyajan vaatimuksia. Rahoitus projektille hyväksyttiin UM:n kehitysyhteistyöinstrumentti IKI:n avulla.

Projektin keskeinen tavoite on ollut Mongolian nopeasti kehittyvän kaivannaisalan tukeminen ja osaamisen vahvistaminen. Projektin tulokset näkyvät konkreettisesti; muun muassa laboratorion tilauskanta on moninkertaistunut.

Koulutuksen ja kehitysyhteistyön lisäksi projektin aikana on tuettu suomalaisten yritysten toimintaa ja markkinoille pääsyä Mongoliassa.

Mahdollisuuksia Tatarstanissa

KIINA Vierailut kiinalaisiin ystävyyskuntiin avaavat suomalaisyrityksille ovia, jotka muuten pysyisivät tiukasti säpissä. Parhaimmillaan Suomesta saapuvat ystävyys­kuntadelegaatiot otetaan Kiinassa vastaan lähes ministeritason vierailua vastaavalla arvokkuudella.

Moderni ystävyyskunta­ yhteistyö on siten paljon muuta kuin vanhakantaista pokkurointia. Kiina etsii tavoitteita ja tuloksia sekä ennen kaikkea lisää suomalaisia yhteistyökumppaneita.

Suomen Kiinan-edustustot ja Kuntaliitto tekivät alkuvuodesta kyselyn ystävyyskuntayhteistyötä tekeville kunnille. Kyselyyn vastanneista 40 kunnasta ja maakunnasta 20 tekee virallista ystävyysyhteistyötä jonkin Kiinan kunnan tai alueen kanssa. Ystävyyskunta­ yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä erityisesti elinkeinotoimen kannalta.

Kiinan kulttuurissa henkilökohtaisten suhteiden ja viranomaistuen merkitys liike-elämässä on hyvin suuri. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on vaikea yrittää Kiinan markkinoille yksin ja siten virallisen ystävyysyhteistyön tuoma tuki on merkittävä apu. Suomen Kiinan-edustustot auttavat mielellään ja tukevat yhteydenpitoa paikan päällä.

Tarvittaessa Pekingin-suurlähetystö ja Shanghain-pääkonsulaatti voivat tuoda valtiollisen tason arvovaltansa mukaan ystävyystoimintaan.

Tatarstan Venäjällä tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia muun muassa cleantechin, rakentamisen, koulutuksen ja teollisuuden aloilla. Suomalais-venäläinen kauppakamari järjestää vienninedistämismatkan Tatarstaniin kesäkuussa.

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti

Kuva: Petri Artturi Asikainen

F I NL A ND

TEM @TEM_uutiset

Vientitakuulaki muuttuu: http:// tinyurl.com/lyxhpfv

Team Finland -johtamismalli uudistuu Team Finland -verkoston johtamismalli uudistuu. Verkoston käytännön toimintaa johtaa jatkossa operatiivinen johtoryhmä, joka tuo saman pöydän ääreen keskeisimmät Team Finland -organisaatiot.

Team Finlandin uusi johtoryhmä yksinkertaistaa ja tehostaa verkoston päätöksentekoa.

Johtoryhmässä ovat edustettuina verkoston toiminnan kannalta keskeisimmät ministeriöt ja asiakastyöstä vastaavat organisaatiot, mukaan lukien Finpro, Tekes ja Finnvera. Harvemmin tapaavassa laajennetussa kokoonpanossa mukana ovat myös keskeiset Team Finland -kumppanit, kuten kauppakamarit, seutujen ja kaupunkien kehittämisyhtiöt sekä elinkeinoelämän järjestöt.

SLUSH GOES ASIA JAPANI Team Finland oli mukana ensimmäisessä Slush Asia -startup-tapahtumassa Tokiossa 24. huhtikuuta. Kyseessä oli toistaiseksi suurin Suomen ulkopuolinen Slush-tapahtuma, joka keräsi 3 000 osallistujaa. Tapahtuma myytiin loppuun jo ennakkoon.

Tapahtuman järjestelyistä vastasi Slush Asian toimitusjohtaja, Antti Sonninen ja Suomesta pääpuhujiksi oli kutsuttu Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen, Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka sekä lapsille ja naisille suunnatun koodauksen puolestapuhuja Linda Liukas. Lisäksi paikalla oli kymmenisen työntekijää Slushin päämajasta, mukaan lukien nykyinen ja entinen toimitusjohtaja, Riku Mäkelä ja Miki Kuusi, sekä Team Finlandin edustajia suurlähettiläs Manu Virtamon johdolla.

Slush Asian tavoitteena on luoda Japaniin uudenlaista start­up-kulttuuria, joka perustuu avoimiin, kansainvälisiin verkostoihin. Yrityksiä rohkaistaan tähyämään suoraan globaaleille markkinoille ja siksi Slushissa kaikki puhuvat englantia.

Slush Asian järjestäminen juuri Tokiossa johtuu otollisesta ajoituksesta ja viime vuosina vahvistuneista kontaktiverkostoista. Vuosien 2013 ja 2014 Slush-tapahtumissa on ollut lukuisten japanilaismedioiden ja -sijoittajien lisäksi pääpuhujina japanilaisia bisnesvaikuttajia.

Kasvajat palkitsee kasvuyrityksiä Kauppalehden Kasvajat 2015 -kiertue etsii ja palkitsee jo kuudetta kertaa Suomen kovimmat kasvuyritykset. Team Finland -verkoston Finnvera, Finpro ja Tekes ovat mukana kertomassa, miten Team Finland auttaa yrityksiä maailmalle.

12

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Autoalan murroksesta bisnesmahdollisuuksia Toukokuussa käynnistynyt Mobility as a Service (MaaS) -kasvuohjelma kannustaa yrityksiä tarttumaan ajoneuvo­teollisuuden digitalisoitumisen avaamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Liikenteen palvelumarkkinoiden uskotaan kasvavan lähivuosien aikana vauhdilla.

Ohjelma tukee suomalaisten teknologia- ja palvelu­ tarjoajien menestymistä digiautojen, älyliikenteen ja liikenteen palveluiden markkinoilla. Tähtäimessä ovat aluksi etenkin Saksan, IsonBritannian, Italian ja Espanjan markkinat, myöhemmin Yhdysvallat ja Etelä-Korea.

Pk-yrityksille suunnattu ohjelma auttaa muun muassa palvelukonseptien kehittämisessä ja kontaktien luomisessa ulkomailla.

Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Team Finland -toimijoiden, Älykkään liikenteen verkosto ITS Finlandin sekä yritysten kanssa.

Lenita Toivakka @toivakka

Matkalla Brysseliin kauppaministerien kokoukseen.

Tärkeä kokous. Kaupan vapauttaminen luo työtä ja kasvua.

Niitä Suomi nyt tarvitsee.

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

TAPIO ANTTILA kunniakonsuli Antioquia, Kolumbia

Kolumbia – tuhkasta noussut ja hedelmällinen

K KYMMENIÄ TEAM FINLAND -MATKOJA VUODESSA SUOMI Team Finland -matkoja tehtiin viime vuonna yli 30 presidentti Niinistön ja eri ministerien johdolla. Vientiä edistäville matkoille osallistui yhteensä yli 200 yritystä. Matkat avaavat ovia ja monilla matkalle osallistuneilla yrityksillä on matkan jäljiltä konkreettisia hankkeita vireillä.

Viimeisin Team Finland -matka tehtiin eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan johtamana maaliskuussa, kohteina Kalifornia ja Meksiko, joissa on molemmissa valtavasti markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille. Yrityksiltä saatu palaute matkasta oli myönteistä.

Meksikon ja Latinalaisen Amerikan markkinoista ja kokemuksia niillä toimimisesta voit lukea lisää tämän lehden artikkeleista Mahdollisuuksien Meksiko, s.22, jossa muun muassa suomalaisyritys Pemamek kertoo kokemuksistaan Team Finland -matkalla ja Voimalla Yhdysvaltoihin ja Meksikoon s. 30, jossa maaliskuiselle Team Finland -matkalle osallistunut Wärtsilän varapääjohtaja Markus Pietikäinen kertoo yrityksen toiminnasta alueella.

Tanssitaidetta maailmalle Suomalainen Susanna Leinonen Company avasi Linzissä, Itävallassa maineekkaassa Posthofissa järjestettävän TanzTage 2015 -festivaalin. Esiintyminen oli sinnikkään työn tulos, portin Itävaltaan avasi yhteistyö Finpron ja sen luoville aloille suunnatun kansainvälistymisohjelman Luovimon kanssa. Team Finland toivottaa Susanna Leinonen Companylle onnea ja menestystä jatkossakin.

olumbia saa aikaan monissa – erityisesti amerikkalaisissa – pelon­ sekaisia tunteita. Kun tulin maahan vuonna 2008, oli vielä käyn­ nissä FARC-sissien marginalisoiminen ja huumekaupan kitkemi­ nen. Prosessissa on sittemmin onnistuttu hyvin ja maan talous on kasvanut järjestelmällisesti viiden prosentin vuosivauhtia. Turval­ lisuus on hyvällä tasolla, kidnappaukset ovat historiaa. Ulkomai­ set investoinnit ovat kasvaneet vauhdilla mutta paljon on vielä tekemätöntä työtä ja mahdollisuuksia. FARC ja ELN-sissien kanssa neuvoteltavan rauhan toteu­ tuessa ulkomaiset investoinnit tulevat räjähtämään.

Kolumbia on iso maa: pinta-alaltaan noin 2,5-kertaa Suomen kokoinen ja väkiluvultaan (48 miljoonaa) maailman kolmanneksi suurin espanjankielinen maa Meksikon ja USA:n jälkeen. Maa jakautuu vahvasti erillisiin talousaluei­ siin, joissa on oma markkinansa ja bisneskulttuurinsa: Bogotan pääkaupunki­ alue, Antioquian Medellín (“Kolumbian Barcelona”), Calin kaupunki Tyynen­ meren talouden kehittäjänä ja Barranquilla/Cartagena Atlantin puolella USA:n ja Euroopan kaupan satamakaupunkeina. Bogotan osuus on noin 24 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Maantieteellinen sijainti on ihanteellinen Latinalaiseen Amerikkaan etabloi­ tumiseen: maa makaa pohjoisella pallonpuoliskolla kolmen tunnin lentomat­ kan päässä Miamista. Luonnonvaroja Kolumbiassa on valtavasti: esimerkiksi Antioquian osavaltion kultaesiintymät on arvotettu neljään miljardiin dollariin.

Metsäsektori on vielä kehittymätöntä, mutta valtiollinen strategia on olemassa.

Kolumbian infrastruktuuri odottaa miljardi-investointeja niin teiden kuin sata­ mienkin osalta. Mutta digitaali-infrastruktuurin osalta Kolumbia niittää palkin­ toja: maassa lanseerattiin muun muassa Latinalaisen Amerikan ensimmäinen LTE-verkko jo vuonna 2012. Lähes kaikki kaupungit ja kirkonkylät ovat valo­ kaapelin piirissä.

Yhteiskunnan ja yrityselämän rakenteita sekä kansainvälisiä kauppasopimuk­ sia on uudistettu ennakkoluulottomasti: Kolumbia on osa Pacific Alliance -tulli­ liittoa. Vapaakauppasopimukset USA:n ja EU:n kanssa tulivat voimaan vuo­ sina 2012 ja 2013. Yrityksen perustaminen on helppoa. Maailmanpankin Doing Business 2015 -rankingissä Kolumbia sijoittui Latinalaisen Amerikan ykköseksi sijalle 34. Siis ykköseksi.

Kolumbia on ensisijaisesti ”eurooppalainen” maa. Vaikkakin poliittiset kyt­ kökset USA:han ovat olleet huumesodan vuoksi vahvat, suuret Euroopan maat ovat luoneet tänne kolonialistisen perinnön, jota eurooppalaiset yritykset ovat jatkaneet ennakkoluulottomasti: Medellinin metron toi Siemens 20 vuotta sit­ ten, supermarketit ranskalaiset Carrefour ja Casino Group.

Entä me suomalaiset sitten? Onhan meitä toki Kolumbiassa ehkä noin 200, Antioquian osavaltiossa alle kymmenen. Kaupan ja diplomatian osalta meillä ei (vielä) ole suurlähetystöä, eikä Finpro ole perustanut tänne toimistoa. Suomituntemus on siis heikohkoa, vaikkakin viime aikoina koulutusosaamisemme on saanut laajaa huomiota. Sen varaan voisi nyt rakentaa maabrändiä, mutta siihen tarvitaan strategia ja voimavaroja. Mahdollisuudet kaivostoiminnassa, energiaalalla, metsäsektorilla ja cleantechissä ovat valtavat.

Mikään Latinalaisessa Amerikassa ei liene helppoa ja Kolumbiaan vienti tai etabloituminen vaatii oman opettelunsa. Me täällä Team Finlandissa olemme oppirahoja maksaneet ja mukana verkoistoissa, joten kysykää ihmeessä lisää ja tulkaa tutustumaan! ›‹

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

13

Vuonna 2011 Slushissa kävi kaksi pörssiyhtiön toimitusjohtajaa, vuonna 2012 neljä ja vuonna 2013 kuusitoista. Räjähdys tapahtui viime vuonna: noin 150 toimitusjohtajaa oli paikalla, sanoo Riku Mäkelä.

14

Kauppapolitiikka nro 2|2015

TEKSTI RIITTA EKHOLM KUVAT VESA TYNI, SLUSH/JUSSI HELLSTEN ja SAMULI PENTTI

Slush on esimerkki siitä, miten pienestä voi syntyä suurta. Samalla kun Eurooppa on maannut taantumassa, startup-yrittäjät ovat tehneet Suomesta vientituotteen.

AALLON HARJALLA nro 2|2015 Kauppapolitiikka

15

”Slush on yhtä kuin Suomi.

Brändin näkyminen maailmalla on iso juttu myös vienninedistämisen kannalta.”

K

un Yhdysvaltojen asunto­ lainamarkkinat sukelsivat syvälle, ja maailmantalous pysähtyi kuin seinään seitse­ män vuotta sitten, Suomessa tapahtui kummia. Ryhmä helsinkiläisiä startup-yrittä­ jiä päätti luoda suomalaisesta talvesta ja hyisestä säästä kil­ pailuedun, jolla erottautua.

Nimenä oli Loska, ja vuosi oli 2008. Paljon on tapahtu­

nut sen jälkeen.

Tammikuun 2015 alusta Slushin toimi­ tusjohtajana aloittanut Riku Mäkelä kertoo olleensa keväällä 2013 lomalla, kun opiskelu­ kaveri soitti ja houkutteli hänet Slush-tapah­ tumaan. Silloinen vetäjä Miki Kuusi tarvitsi lisää tekijöitä ydintiimiin.

Niin siinä sitten kävi, että Mäkelä huomasi muutamassa päivässä suuntaavansa askeleensa kohti Slushin toimistoa ja sulautuneensa tii­ miin kuin olisi siellä ikänsä ollut. Osa poru­ kasta oli tuttuja jo tuotantotalouden laitok­ selta Aalto-yliopistosta. Kesällä remmiin liittyi myös Mäkelän opiskelukuvioista tuttu nykyi­ nen varatoimitusjohtaja Marianne Vikkula.

Pari ensimmäistä vuotta Mäkelä vastasi operatiivisena johtajana tapahtuman yhteis­ työkumppanuuksista. Työ sisälsi kaikkea mah­ dollista viestinnästä tekniikkaan. Nyt vahva suunta on viedä Slush maailmalle ja tuoda sieltä pääomasijoittajia tänne. Käytännössä tämä tarkoittaa jalkautumista maailman eri kolkkiin, viime aikoina vahvasti Aasiaan.

Slushin toimistossa Helsingin Kampissa on 12 hengen tiimi, mutta ilman 1 300 vapaa­ ehtoisen sankkaa tukijoukkoa homma ei toi­ misi. Näyttää vahvasti siltä, että hitsautunut ydinporukka kasvaa sisäpiiriläisistä: jokaisella on ollut joko linkki ydintiimiin tai muuten vain palava intohimo tehdä Slushista globaali ilmiö.

16

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Kengät jäävät eteiseen ja tunnelma on juuri sellainen kuin alkuperäisiin perustajiin kuu­ luva Peter Vesterbacka on sanonut: jos rakas­ taa sitä, mitä tekee, ei tee elämässään päivää­ kään töitä.

Pienestä voi syntyä suurta. Tärkeintä on liike.

VUONNA 2011 SLUSH-TAPAHTUMA kokosi 1 500 kävijää, joista kaksi oli kotimai­ sen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa ja neljä kan­ sainvälistä sijoittajaa. Viime vuotta Mäkelä kuvaa globaaliksi hypyksi.

– Kahden päivän ajan Slush on mielenkiin­ toisin kohtaamispaikka maailmassa.

Tuore toimitusjohtaja on tyytyväinen siitä, että suuryritykset alkavat olla kiinnostuneita, mitä startup-kentässä tapahtuu. Viime vuoden 14 000 osallistujasta toimitusjohtajien määrä kohosi 150:een. Slushin koko alkaa olla riit­ tävän suuri vakuuttamaan sijoittajat ympäri maailmaa. Toki ”supercellit ja roviot” ovat luoneet hyvän alustan tapahtumalle.

Myös luvut puhuvat puolestaan. Vuoden 2013 jälkeen on syntynyt 280 miljoonan euron verran sijoituksia startup-yrityksiin. Ennak­

AALLON HARJALLA ›› Ennen kuin Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi, syntyi opiskelijoiden keskuudessa Aalto Entrepreneurship Society, Aaltoes. Tämä on ollut alku kasvuyritysten syntymiselle ja myös asennemuutokselle yrittäjyyttä kohtaan.

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri on monessa yhteydessä sanonut, että yrittäjyyden uusi nousu on lähtenyt liikkeelle nimenomaan opiskelijoiden vetämänä.

Aallon sylistä syntyneiden kasvuyritysten määrää on vaikea arvioida, koska liikehdintä on levinnyt niin nopeasti käsistä. Lopun perin ei ole kovinkaan suurta merkitystä sillä, mistä kaikki lähti. Mutta opiskelijaliikehdintää ei pidä vähätellä, sillä se on ollut tärkeä veturi.

Alkuvuosina syntyi myös yrityskiihdyttämö, Startup Sauna, jossa jopa 60 prosenttia hankkeeseen hakeutuneista yrityksistä on Suomen ulkopuolelta.

Kevät 2011 oli merkittävää aikaa Slushin alkutaipaleella. Aalto-yliopistossa muutaman vuoden opiskellut Miki Kuusi järjesti Finlandiatalossa tilaisuuden, jossa puhujina olivat Jorma Ollila, Björn Wahlroos ja Risto Siilasmaa.

Jo samana vuonna opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa vetovastuussa Slush-tapahtumasta. Se keräsi 1 500 kävijää. Vaikka kansainvälisisä sijoittajia ja toimittajia oli vain muutama, se oli alan suurin sijoittajatapahtuma Pohjoismaissa.

Vuosi 2012 toi paikalle myös sijoittajat ja median, kun toimitusjohtaja Miki Kuusi buukkasi skype-tapaamisia eurooppalaisten ja amerikkalaisten kovan luokan sijoittajien kanssa.

Tästä lähti liikkeelle lumipalloefekti, jolle loppua ei näy. Median kiinnostusta lisäsivät Supercellin ja Rovion menestys sekä Jolla, joka julkaisi puhelimensa Slushissa.

koon sovittuja sijoittaja–startup-tapaamisia oli vuonna 2013 noin 2 000 ja viime vuonna jo 3 800.

– Slush on pohjoismainen tapahtuma, joka 26 miljoonan ihmisen äänellä kertoo kiehto­ vaa kasvuyritystarinaa eurooppalaisille, mutta ennen kaikkea Euroopan ulkopuolella asuville ihmisille, Mäkelä sanoo.

Suomi voi tulevaisuudessa olla portti Eurooppaan, mutta yksin viiden miljoonan asukasmäärällään se ei onnistu. Yhdessä Poh­ joismaat ovat melkein Kalifornian kokoluok­ kaa.

– Slush on yhtä kuin Suomi. Brändin näky­ minen maailmalla on iso juttu myös viennin­ edistämisen kannalta.

Slush toimii yhteistyössä Ulkoministe­ riön kanssa monella tavalla, muun muassa Team Finlandin puitteissa. Se on ollut Slushin pääyhteistyökumppani vuodesta 2013 lähtien.

– Ulkoministeriön vahva verkosto ulko­ mailla on ollut Slushille avuksi paikallisten kontaktien luomisessa, Mäkelä painottaa.

SLUSH ON JÄRJESTÄNYT parin vuoden aikana noin sata kansainvälistä tapahtumaa, kuten pitching-kilpailuja ympäri maailmaa.

Vastikään Reykjavikissa Islannissa Slush jär­ jesti hyvin kohdennetulle ryhmälle, peliteolli­ suus – ja Virtual Reality -startupeille tilaisuu­ den, jonka osallistujamäärä oli noin 350.

– Tämä oli uudenlainen, toimialafokusoitu­ nut niche-tapahtuma, jollaisia on tulossa lisää, Mäkelä sanoo.

Tämän vuoden huipputapaus oli Tokiossa järjestetty tapahtuma, joka kokosi noin 3 000 kävijää 23 eri maasta. Paikalla oli sata­ kunta sijoittajaa, 250 kasvuyritystä sekä mediaa. Slush järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Aasiassa.

– Tekemisen meininki paikallisen tiimin kanssa muistutti täysin Helsingin päätapahtu­ maa ilmapiiriä, asennetta ja kulttuuria myöten.

Paikan päällä oli sama energialataus kuin koti­ maassa, sanoo Mäkelä.

Mäkelä piti aivan ennennäkemättömänä sitä, miten hierarkkinen japanilainen yritys­ kulttuuri oli tipotiessään tapahtuman aikana.

– Miljardöörit halasivat nuoria opiskelijoita.

Tokion Slush-tapahtuman tähtipuhuja oli suursijoittaja Talzo Son, jonka suomalaiset tuntevat siitä, että hän osti veljensä kanssa Supercellistä 51 prosenttia vuonna 2013. Suo­ messa vieraillessaan hän sanoi Japanin tarvit­ sevan oman Slush-tapahtumansa, minkä se myös sai.

Slushin seuraaviin etappeihin kuuluvat Peking, Shenczen, Taiwan ja Singapore.

– Mutta ensin kesän kynnyksellä takaisin Yhdysvaltoihin, tällä kertaa länsirannikolle.

HUIKEATA ON SE, miten yrittäjyyden ilma­ piiri on kääntynyt Suomessa päälaelleen. Kun

– Slush Tokiosta jäi mieleen erityisesti pitching-kilpailu, johon osallistui 50 yritystä, joista parikymmentä oli Japanin ulkopuolelta, sanoo Riku Mäkelä.

RIKU MÄKELÄ • Nykyinen tehtävä: Slushin toimitusjohtaja • Koulutus: tuotantotalouden kandidaatti • Ura: Aikaisempia tehtäviä muun muassa Accenturella, PwC:llä ja Boston Consulting Groupissa.

• Perhe: avovaimo • Harrastukset: kamppailulajit, paini, olympiapainonnosto, vapaaottelu

Peter Vesterbacka kysyi luennolla Otaniemessä vuonna 2008, kuinka moni opiskelijoista aikoo ruveta yrittäjiksi, vain muutama käsi nousi pystyyn. Sama kysymys viime vuonna nostatti yli 400 kättä ylös.

– Yrittäjät ovat nyt roolimalleja, rokkitäh­ tiä, sanoo Mäkelä.

Piilaakso Yhdysvalloissa on monille nuo­ rille yrittäjyyden pyhiinvaelluskohde. Suoma­ laisia yrityksiä on Piilaaksossa tällä hetkellä noin 47, joista ict-alan yrityksiä on noin 25.

– Yhdysvalloista voi ottaa mallia monessa.

Suomessa ollaan liian täydellisyydenhakuisia ja kärsimättömiä.

Yhdysvalloissa asenteet ja kannustaminen ovat kohdallaan ja kasvuyritysten rooli talous­ kasvun lähteenä on tunnustettu. Mäkelä mai­ nitsee Salesforcen, joka aikanaan sai hyvän alkuvaiheen rahoituksen, mutta lentoon yhtiö lähti vasta, kun asiakaspinta oli saavutettu.

– Tässä olivat isona tukena suuremmat yri­ tykset, jotka ovat edelleen kumppaneina rin­ nalla. Nyt Salesforce on 50 miljardin euron kokoinen firma ja monet alkuvaiheen tukijat ovat sitä pienempiä, kertoo Mäkelä.

– Suomessa tämä ei olisi ollut mahdollista vielä muutama vuosi sitten. Kun Suomi täyt­ tää 100 vuotta vuonna 2017, eri kokoluokassa ja kasvuvahdissa olevat yritykset hyödyntävät toistensa osaamisalueita. ›‹

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

17

VOIKO VERKKOA HALLITA? 18

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Vaikka internetin laajamittainen käyttö Suomessa alkoi vasta parisenkymmentä vuotta sitten, on siitä jo pitkään puhuttu yhteiskunnan selkärankana.

TEKSTI JUUSO MOISANDER KUVITUS SUSANNA TUONONEN

I

nternet on muodostunut suhteellisen lyhyessä ajassa yhteiskunnan toiminnalle kriittisen tärkeäksi – sitä voisi verrata vaikkapa sähkön- tai vedenjakeluun.

Talouskasvulle ja innovaatioille internetin merkitys on kiistaton; internettalouden osuus Suomen BKT:stä on arvioista riippuen noin kymmenen prosentin suuruusluokkaa.

Internetin käyttäjämäärän ja käyttötarkoituksen kehitys on ollut huimaa ja jatkuu edelleen vauhdilla. Jo yli 40 prosenttia maailman väestöstä käyttää internetiä. Samaan aikaan kun kehitysmaissa vielä otetaan ensi askeleita internetin käytössä, on kolmas teollinen vallankumous jo vaivihkaa käynnissä ja se ulottuu kaikille elämän osa-alueille.

Siinä missä internet vielä kymmenkunta vuotta sitten oli pääasiallisesti uusi markkina­ kanava ilman merkittävää sähköistä asiointia tai sosiaalista mediaa, on se kuluttajille tänä päivänä ensisijainen viestintä-, ostos- ja asiointikanava, joka on muun muassa mullistanut perinteiset mediat ja haastanut kivijalka­ kaupat.

Tulevaisuudessa internet-liikenteestä yhä suurempi osa on koneiden ja laitteiden välistä keskinäistä viestintää, jossa automaatio on korvannut ihmiset. Tässä piilee mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

TÄRKEÄ VUOSI 2015 Internet on autonomisista verkoista muodostuva verkko, jota ei sanan varsinaisessa mer-

Suomi voi kehittyä teollisen internetin kärkimaaksi.

kityksessä voi hallita. Internetin hallinnalla tarkoitetaankin suppeassa mielessä vain nimipalvelujärjestelmän teknistä hallinnointia ja verkon toimintavarmuuden kannalta kriittisen tärkeinä pidettäviä resursseja. Nimipalvelulla verkkotunnus eli internet-osoite kytketään internetiin.

Internetin hallinta ei ole juurikaan noussut otsikoihin – ja hyvä niin – sillä se on merkki siitä, että kaikki toimii. Internetiä on kyetty hallinnoimaan tavalla, joka on taannut sen toimintavarmuuden ja kehittämisen – tai ainakin minimoinut kehitystä jarruttavan vaikutuksen.

Vuosi 2015 on internetin ja digitalisaation tulevaisuudelle erityisen tärkeä. Internetin toimintavarmuuden kannalta kriittisen tärkeinä pidettyjen resurssien (niin kutsutut IANAtoiminnot) hallintaan ollaan tekemässä historiallista muutosta, kun Yhdysvallat siirtää IANA-toiminnot globaalin monitoimijayhteisön haltuun.

Loppuvuodesta valtiot kokoontuvat YK:ssa arvioimaan, kuinka kymmenen vuotta sitten järjestetyn tietoyhteiskunta-huippukokouksen (World Summit on the Information Society, WSIS) toimeenpanossa on edistytty. Toimenpiteistä huolimatta digitaalista kuilua teollisuus- ja kehitysmaiden välillä ei ole kyetty kaventamaan, vaan kehitys on pikemminkin ollut päinvastainen ja siihen yritetään etsiä lääkkeitä.

YK:n jäsenkunnassa on eriäviä näkemyksiä internetin hallinnasta. Osa maista on vahvasti sitä mieltä, etteivät ne voi toteuttaa rooliaan yhteiskunnassa täysimittaisesti niin kauan, kun maat eivät itsenäisesti hallinnoi kansallista internet-segmenttiään, johon kuuluvat esimerkiksi maapäätteet (kuten .fi).

Perimmäisenä tavoitteena ei ole digitalisoida yhteiskuntaa entisestään, vaan halu rajoittaa ilmaisunvapautta ja tiedonsaantia.

Internet on sosiaalisen median kautta haastanut autoritääriset hallitukset ja jopa kaatanut niitä, minkä seurauksena keskustelu internetin hallinnasta on mustavalkoistunut taisteluksi avoimen ja rajoitetun internetin välillä. Länsi­ maat tukevat nykyiseen monitoimijamalliin perustuvaa hallintaa, koska vapaan internetin ja talouskasvun välillä nähdään olevan vahva yhteys.

MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittyä teollisen internetin kärkimaaksi. Tekniset edellytykset internetiin perustuvan liiketoiminnan kehittämiseksi ovat maailman huippu­luokkaa, minkä lisäksi meillä on osaamista muun muassa mobiiliteknologiassa sekä koneiden ja laitteiden hyödyntämissä antureissa.

Perinteisten teollisuusyritysten tulee lähteä heti alussa mukaan muutokseen palvelusektorin­

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

19

Vientipotentiaalia löytyy erityisesti digitaalisista palveluista.

20

Kauppapolitiikka nro 2|2015

toimijoiksi. Kasvava osa viennistämme on tavaroiden ja palveluiden yhdistelmää, ja erään arvion mukaan noin puolet teollisuuden työvoimasta työskentelee jo nyt palvelutehtävissä.

Tuotteisiin liittyvät palvelut toimitetaan usein digitaalisesti, kuten esimerkiksi laitteiden etähuolto. Vientipotentiaalia löytyykin erityisesti digitaalisista palveluista.

Tuotteiden ja niihin liitettyjen palvelu­ konseptien etäseurannassa fyysisellä sijainnilla ei ole väliä – kunhan tietovirrat kulkevat luottamuksellisesti ja vapaina. Teollisten yritysten digitalisaatiokehityksen lisäksi Suomessa on saanut runsaasti huomiota suosiollinen maantieteellinen asemamme sekä vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö digitaalisen liikenteen solmukohtana ja lentoliikenteen tapaan ”porttina Aasiaan”.

Suomi on investoinut Saksaan menevään merikaapeliin, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2016 alkupuolella. Arktisille vesille mahdollisesti laskettava kaapeli Euroopasta Aasiaan kulkisi Suomen kautta. Tämä loisi edellytykset sille, että Suomeen voisi kehittyä kokonainen klusteri datakeskus-investointien ympärille.

Suomi on pieni kansantalous ja markkinaalue myös digitaalisesti, minkä vuoksi elämme digitaalisesta vapaakaupasta. Tänne ei investoida kotimarkkinan vuoksi, vaan Suomeen investoidaan sen vuoksi, että nykypäivän kauppa­tavara, eli data, ylittää rajat vapaasti ja ilman kauttakulkumaksuja. Yritysten tulee voida toimia siellä, missä se on niiden kannalta järkevintä, eikä niin, että paikalliset vaatimukset ja isojen maiden markkinat määräävät, missä niiden tulee sijaita.

Digitaaliset kysymykset ovat keskeinen osa kauppapolitiikkaa jo nyt. Kahdenväliset ja alueelliset kauppaneuvottelut – kuten TTIP – pyrkivät parantamaan yritysten toimintaa helpottamalla markkinoillepääsyä. Niissä voidaan sopia pelisäännöistä koskien muun muassa henkilötietojen käsittelyä EU:n ja Yhdysvalto-

KOMMENTTI

jen välillä. Kahden merkittävän talousalueen väliseen sopimukseen kirjatuilla pelisäännöillä on myös mahdollista edistää asioiden kehittymistä monenvälisissä neuvotteluissa. Kauppaneuvotteluissa tehdyillä sitoumuksilla voidaan lisäksi edistää internetin säilymistä avoimena, luotettavana ja vapaana.

MONITOIMIJAYHTEISTYÖ MAHDOLLISTAJANA Suomessa käydään aiheellista keskustelua uusien muun muassa ICT-alaan liittyvien investointien houkuttelemisesta maahamme, mutta valitettavan vähän keskustellaan ulkoisen toimintaympäristön uhkatekijöistä. On elintärkeää, ettei nykyiseen hallintomalliin tehdä muutoksia sellaiseen suuntaan, joka siirtää päätöksentekoa valtioidenvälisiin prosesseihin.

Luottamus internetissä tapahtuvaan toimintaan on kaiken avain ja se voidaan säilyttää vain kaikkien osapuolten välisen keskustelun ja yhteistyön kautta. Kaikkea verkkoliikennettä tulee kohdella mahdollisimman yhdenvertaisesti. Lisäksi tulee pyrkiä säilyttämään rajat ylittävän tiedon vapaus sekä se, ettei yrityksiin ja niiden hallinnoimaan dataan kohdisteta tarpeettomia lokalisaatiovaatimuksia. Tällaiset ajatukset heikentävät internetin toimintalogiikkaa ja voivat asettaa verkon toimintavarmuuden kyseenalaiseksi. Tarvitaan avointa keskustelua asioiden ymmärtämiseksi ja luottamuksen kasvattamiseksi.

Keskeinen keino edistää digitalisaatiosta hyötymistä on osallistua internetin hallinnasta käytävään keskusteluun, jossa kaikilla sidosryhmillä on yhtäläinen mahdollisuus tuoda näkemyksiään julki ja tätä kautta edistää hyviä käytäntöjä sekä periaatteita.

Suomessa tällaisen avoimen keskustelun käyminen on luontaista. Kansallisesti Finnish Internet Forum (FIF) tarjoaa alustan keskustelulle ajankohtaisista kysymyksistä.

Kaikille avoin ja maksuton, vuodesta 2010 lähtien pidetty FIF järjestetään yhteistyössä viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, liikeelämän, akateemisen maailman ja eduskunnan kanssa. Tänä vuonna FIF keskusteli teollisen internetin Suomelle tuomista mahdollisuuksista sekä palvelunestohyökkäyksistä.

Käynnissä on suuri murros, joka tulee muuttamaan maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Internetin hallinnan osalta vuosi 2015 on erityisen tärkeä. Suomi jatkaa työtä monitoimijayhteistyöllä hallittavan internetin toimintavarmuuden ja avoimuuden edistämiseksi. Luottamus eri toimijoiden välillä on keskeistä. Yritysten tulisi aktiivisesti osallistua kansalliseen keskusteluun ja pyrkiä seuraamaan – edes jossain määrin – kansainvälistä keskustelua. Monitoimijamalli antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. ›‹

Internet kehittyy monitoimijamallilla ›› Internet on kasvanut pienestä, akateemisesta tutkimusverkosta tärkeäksi osaksi talouselämää, yhteiskuntaa ja ihmisten jokapäiväistä elämää. Internet on muuttanut elämäntapaamme ja tapaamme kommunikoida. Kuten edellä oleva artikkeli toteaa, on internetin vaikutus talouskasvulle ja innovaatiolle kiistaton. Internetistä on tullut ihmisille korvaamaton, ja se on elinehto koko talouselämälle.

Yhteiskunnan digitalisoituminen kasvattaa internetin merkitystä entisestään.

Internetin seuraava aalto on teollinen internet (Internet of Things), jossa ihmisten lisäksi esineet ja asiat ovat yhteydessä verkkoon, eli fyysinen maailma muuttuu osaksi internetiä. Internetin kasvu ei ole enää riippuvainen ihmisten määrästä vaan kasvu perustuu esineiden, koneiden ja asioiden määrään. Esimerkiksi Nokia on arvioinut, että internetiin liittyneiden laitteiden määrä tulee kasvamaan 10–100 -kertaiseksi ihmisten lukumäärään verrattuna.

Tämä muutos tuo uusia haasteita Internetin rakenteisiin. Välitön haaste on siirtyminen uuteen, kuudenteen internetin protokollaversioon (IPv6), kun nykyisen IPversion osoiteavaruus on jo loppunut. Teollisen internetin mahdollistama esineiden ja asioiden liittäminen internetiin lisää myös internetin ja siihen liittyvien laitteiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimuksia.

Olemme uuden aikakauden alussa. Voimme nähdä jo mahdollisuudet, mutta emme vielä tarkkaan tiedä, millaiseksi uusi aikakausi käytännössä muotoutuu.

Koska tulevaisuuden teknologioiden ja käyttötarkoitusten muotoutumista on mahdoton ennustaa, on internetin kehityksen edellytyksenä aina ollut internetin avoimuus. Avoimuus on edellytys internetin jatkuvalle kasvulle ja uusien käyttötapojen mahdollistamiselle.

Internet on kehittynyt koko olemassaolonsa ajan. Näin ollen myös internetin hallinnon on tuettava jatkuvaa kehitystä. Internetin hallinto onkin muotoutunut monitoimijamalliin, joka tukee hyvin jatkuvaa kehitystä. On ymmärretty, että yrityksessä hallita jatkuvasti kehittyvää organismia, pitää kaikkien kehityksestä vastuussa olevien tahojen olla mukana hallinnossa. Monitoimijayhteisön muodostavat tahot, jotka vastaavat internetin teknologian ja käytön kehityksestä ja käytöstä; eli julkinen ja yksityinen sektori, internetin tekninen yhteisö ja kansalaisjärjestöt.

Internetin hallinto on organisoitu hajautetusti. Eri toiminnoista vastaavat niihin erikoistuneet organisaatiot, jotka muodostavat kuhunkin alueeseen erikoistuneita monitoimijayhteisöjä. Esimerkkeinä näistä ovat standardit (IETF), osoitteet (RIR) ja nimien hallinta (ICANN). Jokaisella organisaatiolla on oma tehtävänsä osana kokonaisuutta. Lisäksi Internet Governance Forum (IGF) on muotoutunut koko moni­ toimijayhteisön yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Globaalien organisaatioiden lisäksi paikallisen monitoimijamallin soveltaminen on hyvin tärkeää. Kuten artikkelissa oli mainittu, on Suomessa internetiin liittyvässä yhteistyössä jo pitkään sovellettu monitoimijamallia, esimerkiksi Finnish Internet Forum (FIF).

Tämän koko yhteisön uskottavuuden perustana on riippumattomuus ja luottamus siihen, että kaikilla monitoimijayhteisön jäsenillä on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa Internetin hallintaan. Yhdysvaltojen korostetuksi mielletty asema on ollut joitain tahoja hiertävä asia, ja ICANN on jo siirretty Yhdysvaltain alaisuudesta toimimaan puhtaasti monitoimijamallin mukaisesti . Vaikka IANA-toiminto sinänsä on puhtaasti administratiivinen kuten Yhdysvaltain roolikin, on IANA-toiminnon suorittamisella Yhdysvaltain valtion sopimuksen alla suuri symbolinen merkitys.

Juuri tämä symbolinen arvo antaa suuren merkityksen IANA-toimintojen odotetulle siirrolle monitoimijayhteisölle.

JONNE SOININEN Head of Software Industry Initiatives, Nokia Networks johtokunnan jäsen, ICANN

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

21

Mahdollisuuksien Meksiko Meksikolla on investointitarpeita, mutta myös ostovoimaa. Maa on portti niin pohjoiseen, etelään, länteen kuin itäänkin. Myös Meksikon suuret reformit avaavat uusia kauppamahdollisuuksia.

TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK, PROMÉXICO

M

eksiko on maailman 15. suurin talous ja ostovoimapariteetilla korjattuna maailman 11. suurin talous.

Maassa on 122 miljoonaa asukasta ja iso ostovoimainen keskiluokka. Suomen Meksikon – ja yhdeksän muun alueen maan – suurlähettiläs Anne Lammila huomauttaa, että tämä on vasta alkua.

– Meksikossa on paljon luonnonvaroja, muun muassa öljyä ja mineraaleja. Sen talous ei perustu kuitenkaan raaka-aineiden vientiin, vaan omaan teollisuuteen.

Presidentti Sauli Niinistö teki Meksikoon valtiovierailun toukokuun lopussa. Kyseessä oli vasta toinen suomalaisen presidentin valtiovierailu maahan: presidentti Ahtisaari teki edellisen valtiovierailun Meksikoon vuonna 1999.

Team Finland -vienninedistämismatka Meksikoon tehtiin maaliskuussa. Matkalle osallistui kymmeniä suomalaisyrityksiä, joiden joukossa matkasivat pk-yritykset Pemamek, Team Action Zone ja Roidu. Heidän kokemuksensa matkan tarjoamasta annista ja Meksikon tarjoamista bisnesmahdollisuuksista ovat positiivisia.

22

Kauppapolitiikka nro 2|2015

KIINNOSTAVAT TELAKAT, OFFSHORE JA ENERGIATEOLLISUUS Pemamek Oy on erikoistunut hitsausautomaatio­ ratkaisuihin, joita se on toimittanut ympäri maailmaa, muun muassa telakka-, offshore- ja energiateolllisuudelle. Yhtiön asiakkaina on myös liikkuvien työkoneiden valmistajia sekä muita konepajateollisuuden toimijoita.

Pemamek tekee yleensä kokonaistoimituksia, joko yksittäisiä asemia tai kokonaisia tuotantolinjoja. Ratkaisut on räätälöity tarkasti asiakkaan tarpeiden mukaan.

– Panostamme Pohjois-Amerikkaan – ja Meksiko on osa sitä. Meksikossa meitä kiinnostavat erityisesti telakat ja offshore-sektori sekä energiateollisuus, myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Rantala kertoo.

Meksikon energiateollisuus on avautumassa aikaisempaa enemmän kilpailulle. Oletettavaa on, että maassa rakennetaan lähivuosina paljon esimerkiksi järeitä voimalaitosten kattiloita sekä tuulivoimaloita.

– Pemamekin tuotantoautomaatioratkaisut sopivat erityisen hyvin tällaisiin isoihin kappaleisiin, Rantala huomauttaa.

Cancún Manzanillo

México

MEKSIKO 1. Väkiluku: 120 286 655 (7/2014) 2. Bruttokansantuote per capita: 17 900 USD (2014) 3. BKT:n kasvu: 2,4 % (2014) 4. Valtion velka: 41 % (2014) 5. Työttömyysaste: 4,7 % (2014) Luvut ovat arvioita.

Lähde: CIA World Factbook.

Ensenadan kaupunki on lähellä Yhdysavaltojen rajaa. Ensenada on myös Meksikon toiseksi tärkein satama.

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

23

Meksikossa avataan myös energiasektoria kilpailulle.

SUOMALAISILLA ON MEKSIKOLAISESTA NÄKÖKULMASTA PALJON KIINNOSTAVAA OSAAMISTA.

24

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Hän on tyytyväinen taannoisen Meksikon Team Finland -matkan antiin.

– Matka antoi yleisymmärrystä maasta, tavasta toimia siellä ja mahdollisuuksista.

Luonnollisesti vaatii paljon omaa jalkatyötä havainnoida ja tutkia vielä tarkemmin oikea bisnespotentiaali meille. Varmasti vuoden sisällä olemme paljon viisaampia asian suhteen. ÄKSÖNIÄ YLIOPISTOON Suomalaisyritys Team Action Zone tunnetaan uudenlaisesta, paikkatietoja hyödyntävästä sähköisestä Action Track -alustastaan, jolla voi toteuttaa erilaisia aktiviteetteja.

– Ideana on, että kun saavut johonkin paikkaan, niin kännykällä tai tabletilla aktivoituu sarja erilaisia toiminnallisuuksia. Ne voivat olla vaikkapa interaktiivisia tarinoita tai multimediaa hyödyntäviä tehtäviä, joita oppilaat ratkovat yhdessä. Tarjoamme hauskoja ja pelillisiä tapoja oppia. Toisaalta yritykset voivat käyttää alustaa vaikka Amazing Race -tyyppisissä tiimiseikkailuissa, toimitusjohtaja Kari Laurila kuvailee.

Opetusalalla yhtiön järjestelmiä on Suomessa käytössä niin peruskouluissa, korkea-

Pääkaupunki Méxicon keskustaa halkova suuri Paseo de la Reforma -katu on sunnuntaisin suljettu autoliikenteeltä. Kadun täyttävät pyöräilijät, juoksijat ja ulkoilevat perheet.

kouluissa kuin aikuiskoulutuksessakin. Alustaa hyödynnetään esimerkiksi VALTERI:ssa, Opetushallituksen toimialaan kuuluvassa valtakunnallisessa oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkostossa.

Laurila mainitsee, että Meksikon Team Finland -matkan kohokohtiin kuului vierailu UNAM-yliopistossa (Universidad Nacional Autónoma de México), jossa on huikeat yli 300 000 opiskelijaa.

– Saimme UNAM:sta yhden päivän aikana kaksi eri tarjouspyyntöä, hän myhäilee.

Matkalle osallistui Team Action Zonen ohella myös muita uudenlaisia oppimisratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Näitä olivat esimerkiksi Rovio, Sanoma Learning/Grammata ja People Group Academy.

Laurila kertoo, että yhtenä matkan tavoitteena oli se, että sille osallistuneet edu-yritykset tutustuisivat paremmin toisiinsa.

– Tämäkin tavoite täyttyi hyvin. Pohdimme koulutuspaketteja, joita voisimme jatkossa tarjota yhdessä. On järkevää pistää paukkuja yhteen.

– Suomen ongelmana koulutusviennissä on ollut usein se, että tarjolla ei ole valmiita tuotteita, joilla on tietty hinta – ja joita on siis helppo ostaa, Laurila huomauttaa.

MOBIILILAITTEIDEN HALLINTAA ETÄNÄ Roidu Oy:n kehittämällä ohjelmistolla mobiililaitteissa pyörivää digitaalista sisältöä voidaan

450

miljardin investoinnit vuoteen 2018 mennessä kuuluvat Meksikon hallituksen infrastruktuuriohjelmaan.

hallita helposti etänä. Ominaisuutta voidaan hyödyntää yhtä hyvin opetuksessa kuin vaikkapa erilaisissa liiketiloissa tapahtuvassa markkinoinnissa ja tiedonkeruussa.

– Opettaja voi ohjata oppilaiden tabletteja, vaikkapa niin, että heillä on kaikilla sama näkymä. Kun tabletteja on telineissä kaupoissa tai vaikkapa pankeissa, niin niiden avulla voidaan puolestaan tehdä markkinointia ja kerätä tietoa – ja tabletit ovat jälleen hallittavissa etäältä ja keskitetysti, Roidun kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Henrik Keinonen kuvailee.

Hän kertoo, että Team Finland -matkan tuloksena Roidu on alkanut neuvotella erään

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

25

meksikolaisen opetusalan toimijan kanssa kaupasta, joka sisältäisi mahdollisesti jopa lähes kaksi miljoona lisenssiä.

Keinonen laskee, että matkan tuloksena syntyivät kontaktit kaikkiaan kuuteen potentiaa­liseen yhteistyökumppaniin ja kolmeen asiakkaaseen. Roidu on nyttemmin palkannut Meksikoa varten myös oman työntekijän sekä kääntänyt materiaalejaan espanjaksi.

– Meksiko on meille oivallinen kohdemaa. Meksikon markkinat kasvavat ja digitaaliset ratkaisut yleistyvät. Keskiluokkakin kasvaa kohisten. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupoissa ja pankeissa voidaan alkaa panostaa nykyaikaisiin tapoihin kerätä tietoa.

Roidua kiinnostavat Meksikon lisäksi myös muut Latinalaisen Amerikan maat.

– Latinalaisessa Amerikassa on kulttuuri, joka on aidosti kiinnostunut tämän tyyppisistä ratkaisuista, uuden teknologian hyödyntämisestä ja esimerkiksi palvelukulttuurin kehittämisestä.

– Tärkeää on myös se, että ihmiset ovat kiinnostuneita tekniikan hyödyntämisestä – eivät kopioimisesta. Riski, että törmäisimme pian Roidu-duplikaatteihin, on pieni, Keinonen arvioi.

Méxicon historiallisen keskustan katukuvaan kuuluvat kirkot ja kaupungin vanhimmat rakennukset.

EU:N JA MEKSIKON VÄLISTÄ KAUPPASOPIMUSTA HALUTAAN UUDISTAA. APUA TARJOLLA VAKAA TALOUS JA LOISTAVA SIJAINTI Suurlähettiläs Anne Lammilan mukaan Meksikon markkinat tekee erittäin houkuttelevaksi myös se, että toisin kuin Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay), Meksikon talous on avoin.

– Maalla on kymmenen vapaakauppasopimusta, jotka takaavat pääsyn 45 maahan. Yritys, joka asettuu Meksikoon, pystyy viemään vapaasti tuotteitaan niin USA:han kuin Latinalaiseen Amerikkaankin.

Meksikon Suomen-suurlähettiläs Norma Pensado on Lammilan kanssa täsmälleen samaa mieltä.

– Taloudellisen vakautensa ansiosta Meksiko on alueen parhaimpia liiketoimintaympäristöjä. Meksikon strateginen sijainti on loistava: maasta on pääsy niin Pohjois-Amerikkaan, Keski-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Eurooppaan kuin Aasiaankin, maailman suurimpien kuluttajamarkkinoiden äärelle.

Pensado mainitsee esimerkkinä talousluvuista, että Meksikon inflaatio alittaa vuonna

26

Kauppapolitiikka nro 2|2015

›› Team Finland tarjoaa apua Meksikon markkinoille mieliville.

– Suurlähetystö ja Finpro toimivat pääkaupunki Méxicossa samoissa tiloissa. Finpro antaa vinkkejä, miten edetä ja millä alalla kannattaa toimia, Anne Lammila sanoo.

Lammila kertoo, että hän tekee myös itse vierailuja eri puolille laajaa maata ja pyrkii kutsumaan näille mukaan maahan jo etabloituneiden suomalaisyritysten väkeä.

Myös Team Finland teki äskettäin eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan johdolla Meksikoon vienninedistämismatkan, johon osallistui noin 30 suomalaisyrityksen delegaatio. Matka pohjusti osaltaan myös presidentti Sauli Niinistön Meksikon vierailua toukokuun lopulla.

– Matkaan liittyi yli 70 korkean tason tapaamista. Mukana olleilta yrityksiltä on tullut hyvää palautetta. Matkan seurauksena on ollut myös uusia konkreettisia pelinavauksia.

– Myös Finpro ja Meksikon vastaava organisaatio ProMéxico miettivät parhaillaan, miten ne voisivat tiivistää yhteistyötään, Anne Lammila kertoo.

Suurlähettiläs Norma Pensado lisää, että myös Meksikon suurlähetystö jo ProMéxico auttavat suomalaisyrityksiä oikeiden päätösten tekemisessä ja parhaiden yhteistyökumppanien löytämisessä.

2015 neljä prosenttia. Maan kansainväliset varat ylsivät viime vuonna ennätyslukuun, 176 miljardiin.

– Vuonna 2013 Meksikon-vienti nousi ennätykselliseen 380 miljardiin dollariin – ja vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla 226 miljardiin dollariin.

Meksikon keskeinen haaste on se, että suuri osa maan väestöstä elää vielä köyhyysrajan alapuolella.

35

suomalaisyritystä toimii tällä hetkellä Meksikossa.

MONOPOLEJA RIKOTAAN, INFRAA RAKENNETAAN Mikäli mahdollista, niin kiinnostus Meksikoa kohtaan on kasvanut viime aikoina entisestään. Syynä on se, että maassa on käynnistetty historiallinen uudistusohjelma.

Meksikossa puretaan monopoleja ja avataan kilpailua myös energia- ja telekommunikaatiosektoreilla. Verouudistuksella pyritään parantamaan teollisuuden toimintamahdollisuuksia sekä turvaamaan ulkomaisten investointien jatkuvuus.

Lisäksi Meksikon hallitus julisti reilu vuosi sitten suuren infrastruktuuriohjelman. Siinä luvataan noin 450 miljardia investointeja vuoteen 2018 mennessä.

Suunnitelmissa on rakentaa muun muassa lisää hyvillä maaliikenneyhteyksillä varustettuja ja moderneja laivoja palvelevia satamia – satamakapasiteetti on kaupankäynnin kasvun myötä nykyään jo äärirajoillaan. Tietoliikennettä aiotaan kehittää rakentamalla maahan kattava 4 G -verkko.

Suurlähettiläs Pensadon mielestä merkittävin uudistus on kuitenkin se, että Meksikon koulutusjärjestelmää on alettu uudistaa. Nuori, koulutettu ja kielitaitoinen työvoima varmistaa hänen mielestään teollisuus- ja palvelusektorien kehittymisen myös tulevaisuudessa.

– Kaikkien uudistusten tarkoituksena on lisätä tuottavuutta, mikä lisää talouskasvua ja kehitystä – sekä myös vahvistaa ja laajentaa meksikolaisten demokratiaa, vapautta ja oikeuksia, Pensado muotoilee. ÖLJYNPORAUSTA JA UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ Anne Lammila ja Norma Pensado arvioivat, että suomalaisilla olisi meksikolaisesta näkökulmasta paljonkin kiinnostavaa osaamista. He aloittavat mahdollisuuksien kartoittamisen energia-alasta.

Meksikon suuren energiareformin yhtenä tavoitteena on päästä käsiksi syvemmällä merenpohjassa olevaan öljyyn.

– Öljynporaukseen ja sen tukitoimintoihin tarvitaan uusia aluksia ja teknologiaa. Kuten tunnettua, Suomessa on paljon muun muassa laivojen moottoreihin,

Teollisuuskaupunki Monterreyn keskustan vilinää (yllä).

Teotihuacán on intiaanien rakentama muinaiskaupunki, jonka keskustassa on kaksi suurta pyramidia, joita kutsutaan Auringon ja Kuun pyramideiksi. Kuvassa Auringon pyramidi (alla).

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

27

Maailmanperintökohde Taxcosta löydettiin 1700-luvulla runsas hopeasuoni.

MEKSIKON KULTTUURISSA ON VAHVA EUROOPPALAINEN PERINTÖ.

Team Action Zonen kehittämä Action Track -alusta hyödyntää paikkatietoa.

28

Kauppapolitiikka nro 2|2015

propulsiojärjestelmiin sekä öljynporauslauttoihin liittyvää osaamista, Lammila pohtii.

Toisaalta energiareformin tavoitteena on myös tehostaa sähköntuotantoa sekä uusiutuvien energioiden käyttöä.

– Meksikossa olisi tarjolla todella paljon uusiutuvaa energiaa, muun muassa aurinko-, tuuli- ja aaltovoimaa, geotermistä energiaa sekä biomassaa.

Energiasektoriin kytkeytyvät läheisesti esimerkiksi cleantech, jätteiden käsittely ja kierrätys.

– Meksikossa on vielä valtavia kaatopaikkoja. Jätteiden käsittely ja kierrätys ovat alkutekijöissään, joten kehitettävää olisi todella paljon. Tarvetta on myös esimerkiksi vedenpuhdistusteknologioille, Lammila muotoilee.

– Myös kaivosteollisuudessa tarvitaan erilaisia green mining -ratkaisuja – kukaan ei halua ympäristöongelmia.

Suurlähettiläs Pensado huomauttaa, että Meksiko on sitoutunut kamppailemaan ilmastonmuutosta vastaan. Hänen mukaansa puhdas energia on keskeinen osa energiareformia.

TIETOTEKNIIKKAA, KOULUTUSTA, FUNKTIONAALISTA LÄÄKETIEDETTÄ Meksikossa on ollut sähköisen viestinnän alueel­la kaksi suurta yksityistä toimijaa, joista Grupo Televisa on hoitanut televisiotoiminnan ja AmericaMovil telekommunikaation.

Monopolit purkamalla halutaan lisätä alan kilpailua ja avata entistä useammalle kansalaiselle portti tietoyhteiskuntaan. Vuonna 2013 noin kolmasosalla meksikolaisista oli pääsy internetiin.

– Suomalaisilla olisi varmasti tarjota Meksikoon sopivia verkko- ja mobiiliratkaisuja, Lammila pohtii.

Sekä Lammila että Pensado korostavat myös koulutusviennin merkitystä.Pensado arvioi, että meksikolaisten olisi hyödyllistä tutustua esimerkiksi suomalaisiin opetustekniikoihin, -metodeihin sekä eri koulutusasteilla sovellettaviin parhaisiin käytäntöihin. Maiden yliopistojen välillä on jo entuudestaan yhteistyötä ja oppilasvaihtoa.

– Meksikoa kiinnostavat myös erityisesti sähköiset oppimisvälineet ja -ympäristöt. Ne voivat olla auttamassa opetuksessa esimerkiksi silloin, kun välimatkat ovat pitkiä eikä opettajia ole tarjolla riittävästi.

Lammila nostaa esille myös terveyssektorin.

Meksikossa olisi kysyntää esimerkiksi funktionaaliselle lääketieteelle, sairaala- ja hammaslääkäritarvikkeille sekä diagnoosilaitteille.

– Terveysongelmia lisäävät muun muassa ylipaino ja siihen liittyvä diabeteksen yleisyys.

Meksikolaiset ovat nykyään jo maailman lihavin kansa, he ovat ohittaneet pohjoiset naapurinsa. NAFTA-vapaakauppasopimuksen myötä Meksikon markkinoille on tulvinut Yhdysvalloista roskaruokaa ja maissisiirapilla makeutettuja juomia kuten Coca Colaa.

Lammila mainitsee, että Suomella ja Meksikolla on myös pitkät yhteiset perinteet metsäteollisuuden alalla. Monet meksikolaiset metsäalan ihmiset ovat opiskelleet tai olleet vaihdossa Suomessa.

– Metsäalan yhteistyötä olisi varaa syventää entisestään, hän miettii.

EI KAIKKIA MUNIA SAMAAN KORIIN Meksiko sijaitsee maailman suurimman talousmahdin naapurissa. Käytännössä maiden taloudet ovat osittain integroituneet toisiinsa – Meksikossa valmistetaan tuotteita suoraan Yhdysvaltain markkinoille ja päinvastoin.

Tällä hetkellä 80 prosenttia Meksikon viennistä suuntautuu USA:han.

Mieleen tulee helposti ajatus, onko suomalaisilla mahdollisuuksia kilpailla yhdysvaltalaisia vastaan heidän naapurissaan?

– Kyllä on. Meksikossa on ymmärretty, että heidän taloutensa on liiankin riippuvainen Yhdysvalloista. Maassa on selvästi voimistunut ajattelutapa, että kaikkia munia ei kannata panna yhteen koriin, Lammila pohtii.

Hän kertoo, että merkkejä tästä on esimerkiksi Meksikon, Kolumbian, Perun ja Chilen kunnianhimoinen Tyynenmeren allianssi -hanke (Pacific Alliance), jossa maat pyrkivät yhdessä lisäämään kauppaa Aasian markkinoiden kanssa. Näitä neljää ”amigoa” yhdistää muun muassa se, että niillä kaikilla on avoin talous sekä kattava vapaakauppaverkosto. Tyynenmeren allians­siin on tulossa myöhemmin mukaan myös Costa Rica.

Meksiko on ollut myös aktiivisesti mukana Tyynenmeren kumppanuussopimusneuvotteluissa (Trans Pacific Patnership, TPP), jotka tähtäävät niin ikään Aasian talouksien ja Pohjois-Amerikan välisen kaupankäynnin lisäämiseen.

Myös EU:n ja Meksikon välistä vapaakauppasopimusta halutaan uudistaa. Lisäksi monella Euroopan maalla on jo entuudestaan hyvät kahdenväliset kauppasuhteet Meksikon kanssa.

Euroopan maista Espanjalla on Meksikossa perinteisesti vahvin asema. Mutta Meksikolla on läheiset liikesuhteet myös esimerkiksi Ranskan, Saksan, Ison-Britannian ja Italian kanssa.

– Lisäksi täällä käy kiihtyvällä vauhdilla valtuuskuntia muistakin Euroopan maista. Viime aikoina täällä on näkynyt esimerkiksi baltteja ja pohjoismaalaisia.

– Säännöllisiä vieraita ovat muut öljyntuottajamaat. Ja aktiivisia ovat olleet myös esimerkiksi Australia ja Uusi-Seelanti. Afrikkalaisiakin on ollut.

Lammilan mukaan Meksikossa toimii tällä hetkellä tytäryhtiöidensä kautta noin 35 suomalaisyritystä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Nokia, Kone, Wärtsilä, PKC, Stora Enso, UPM, Tecnotree ja Comptel.

KULTTUURI TUTTUA EUROOPPALAISILLE Lammilan mielestä meksikolaiset ovat hyvin lämpimiä ja sydämellisiä ihmisiä, joihin on helppo tutustua.

– Maan latinalaisessa kulttuurissa on vahva eurooppalainen perusta, joten tapakulttuuri on helpompi omaksua kuin vaikkapa aasialainen.

Espanjan kielen taito ei ole pakollinen, mutta

sen hallitseminen tuo kanssakäymiseen tietenkin uuden ulottuvuuden.

Bisneksessä olennaista on hyvien paikallisten kumppanien löytäminen.

– Meksiko on paljolti verkostoihin perustuva yhteiskunta, joten on suuri apu, jos yhteistyökumppani tuntee jo etukäteen oikeat firmat, viranomaiset ja kauppayhdistysten avain­henkilöt.

– Tietenkin kannattaa aina tehdä mahdollisimman hyvin myös omat kotityöt eli tutkia markkinat, selvittää täkäläiset toimijat ja miettiä, mikä toimii täällä.

Myös Pensadon mielestä eurooppalaisten on helppo sopeutua Meksikoon.

– Bisneskulttuuri on samanlaista kuin USA:ssa, koska mailla on ollut pitkään yhteistyötä ja Meksikolla on ollut myös muuten paljon kansainvälisiä yhteyksiä.

– Kun tehdään kauppoja, niin meksikolaiset ovat tosissaan ja lojaaleja. Toisaalta liikeneuvotteluja käydään usein myös epämuodollisesti, vaikkapa lounas- ja aamiaistapaamisten yhteydessä.

Pensado kertoo, että meksikolaiset tekevät pitkiä työpäiviä ja suosivat puhelinta enemmän kuin sähköpostia.

– Etäisyyksien ja liikenteen takia sähköpostin merkitys on kuitenkin kasvanut. Useimmissa toimistorakennuksissa tarjolla on nopea internet-yhteys.

USKALTAAKO PELLAVAPÄÄ MEKSIKOON? Tuhansilla suomalaisilla on jo kokemusta Meksikon lomarannoista. Tietomme saattavat kuitenkin olla rajallisia: mielikuvamme ovat

peräisin amerikkalaisista elokuvista, televisio­ sarjoista sekä televisiouutisista.

Fiktiivisissä kertomuksissa Meksiko edustaa usein jotain eksoottista, villiä ja vaarallista.

Uutisissakin kerrotaan lähinnä Meksikon huumerikollisuudesta ja väkivaltaisuudesta. Uskaltautuuko pellavapäinen suomalainen siis moiseen maahan ollenkaan?

– Meksikolla on valitettava imago-ongelma.

Maassa on toki huumausaineisiin liittyvää rikollisuutta, mutta se on onneksi varsin paikallista, Lammila aloittaa.

Hän huomauttaa, että YK:n alaisen, huumeita ja rikollisuutta seuraavan UNODC:n tilastojen mukaan Meksikossa tapahtuu paljon vähemmän murhia kuin monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa.

– Viimeisimpien UNODC:n tietojen mukaan Brasiliassa tapahtuu vuodessa 25 murhaa 100 000 ihmistä kohden. Keskiamerikkalaisissa El Salvadorissa ja Hondurasissa luvut ovat niinkin korkeat kuin 70 ja 90. Meksikossa vastaava luku on 21. Tästä huolimatta Meksikon vaarallisuudesta puhutaan eniten.

Lammila huomauttaa, että Meksikon ongelmat ovat ymmärrettäviä, kun otetaan huo­mioon maantiede. Meksiko sijoittuu keskeisten kauppareittien varrelle myös huumekaupassa. Pohjoisessa on maailman eniten huumeiden käyttäjiä ja etelässä tuottajia.

Suurlähettiläs korostaa, että hän ei halua vähätellä Meksikon rikollisuusongelmaa, mutta toivoo, että siihen suhtauduttaisiin oikealla painoarvolla. ›‹

Taloudellisen vakautensa ansiosta Meksiko on hyvä liiketoimintaympäristö.

T Taloudellisen vakautensa ansiosta Meksiko on alueen parhaimpia liiketoimintaympäristöjä. aloudellisen vakautensa ansiosta Meksiko on alueen parhaimpia liiketoimintaympäristöjä.

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

29

Voimalla Yhdysvaltoihin ja Meksikoon Wärtsilä takoo voimalaitoskauppoja etenkin Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Markkinarako on löytynyt nopeasta voimantuotannosta.

TEKSTI RIITTA EKHOLM KUVAT LAURIE PEREZ

L

aivamoottoreita ja voimaloita valmistavan ja huoltavan Wärtsilän vuoden ensimmäinen neljännes ei ollut mieltä ylentävää luettavaa. Liikevaihto putosi edellisestä vuodesta prosentin verran ja oli 988 miljoonaa euroa. Factsetin keräämä analyytikkoennuste odotti 115 miljoonan liikevoittoa, mutta toteuma jäi 100 miljoonaan.

Viime vuonna 180 vuotta täyttäneen yhtiön vaiheet ovat olleet varsin vivahteikkaita. Sen omistuksessa on ollut niin Nuutajärven lasitehdasta kuin pääosa Arabian keramiikkatehdastakin ja paljon muuta.

Matkan varrella on kertynyt myös kokemusta konkurssin uhasta vuonna 1938 ja toteutuneesta vuodelta 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminta loppui.

Ikä ja kokemus ovat yhtiön voimavaroja: aina on noustu.

Houstonissa Yhdysvalloissa sijaitsee Wärtsilän Pohjois, Etelä- ja Keski-Amerikan voimalaitosmarkkinoista vastaava toimipiste, jonka liiketoimintavastuu on kauppatieteen maisteri, johtaja Markus Pietikäisellä.

– Jotta ymmärtää liike-elämästä, pitää osata ottaa riskejä ja joskus myös epäonnistua, sanoo Pietikäinen aitoamerikkalaiseen tapaan.

30

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Houstonissa Pietikäinen on ollut vuoden 2014 marraskuusta ja puhkuu intoa kertoa draivereista, jotka vetivät Yhdysvallat nousuun. Rahoitusta Hankenilla opiskelleena ja seitsemän Lontoon vuotta investointipankissa vakuuttivat hänet, että ura jatkuu sijoittamisen saralla.

Tosin seuraava haaste oli peri-insinöörimäinen miljöö Wärtsilässä vastuualueena voimalaitostoiminnan kehittäminen. Mutta koska kysymys ei ole ollut mutterikaupasta, vaan 20–250 miljoonan euron projekteista, työtehtävien sisältö oli kuitenkin omaa ydinosaamista muun muassa groupkontrollerina, yritys­kauppojen vetäjänä, rahoitusjohtajana ja nyt Amerikan voimalaitosmarkkinoiden vetäjänä.

WÄRTSILÄ AMERIKAN RAITILLA Kun katsoo Wärtsilän osavuosikatsausta tarkemmin, sieltä erottuvat vahvuudet, jotka pitävät yhtiön raiteilla. Kysymys on sekä Wärtsilän strategisista valinnoista että Yhdysvaltojen syvään juurtuneista tsemppiasenteista.

– Kun yhtiöllä on kaksi vahvaa osaamisaluetta, jotka globaalin taloustilanteen mukaan tasapainottavat toisiaan, yhtiön talous ei ole niin kriisialtis.

Tällä hetkellä kasvu tulee voimalaitoksista ja niiden

nro 2|2015  Kauppapolitiikka

31

huoltamisesta, ja tämä tasapainottaa heikentyneitä merenkulun markkinoita, Pietikäinen sanoo.

Toinen vahvuus on se, että Wärtsilällä on toimintaa yli 70 maassa. Globaali talous on tällä hetkellä hyvinkin eri vaiheessa eri maissa.

Kun yhdellä markkinalla takkuilee, panoksia ladataan vahvemmassa kasvussa oleviin maihin.

Nyt hyvässä vireessä on Yhdysvallat, joka toimii globaalina veturina. Tosin laajemmin katsoen Pietikäisen vastuulla olevien Pohjois-, Etelä- ja Keski-Amerikan maiden välillä on suuriakin eroja.

– Öljyn hinta vaikuttaa tällä hetkellä monen maan, kuten Kolumbian, Venezuelan ja Equadorin pärjäämiseen. Meksikossa on hyvä vire päällä. Sieltä Wärtsilä sai vastikään strategisesti tärkeän voimalaitoskaupan.

Kolmas puskuri on se, että juuri Yhdysvaltojen markkinoilla, missä talouden rattaat pyörivät, löytyy kysyntää sähkömarkkinoilla.

Tämä on Wärtsilän pelastus.

– Yhdysvallat on osannut sopeutua muuttuvaan maailmantalouteen joustavuudella markkinastruktuureissa ja työn teon kulttuurilla, selittää Pietikäinen nousun taustoja.

Ajatusmaailma perustuu siihen, että kaikki ovat oman onnensa seppiä. Töitä tehdään pal-

UUSI NORMAALI ›› ”Globaalin talouden epävarmuus on myrkkyä pääomatavarakaupalle.

Se merkitsee sitä, että investointeja ei uskalleta tehdä. Taloudet kulkevat hyvin eri tahtiin tällä hetkellä. Yhdysvalloissa ollaan tilanteessa, jossa odotukset ovat jo koronnostossa. Euroopan talous on suurimmassa osassa maita kehno.

Markkinoilla on menossa uusi vaihe, jota voisi kutsua uudeksi normaaliksi. Tämä haastaa yritykset ja eri toimijat sopeuttamaan toimintansa uuteen markkinatilanteeseen.

Jos ei nyt pidä subprimesta alkanutta vuotta 2008 ihan uuden ajan alkuna, niin merkittävä käännevuosi se on.

Ennen kriisiä kasvu oli markkinoilla tasaisempaa kuin nyt.

Joustavuus on yritysten toiminnassa nyt tärkeää: yritysten pitää osata hyödyntää investointien ajoitus maantieteellisesti oikein.”

Markus Pietikäinen

32

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Globaalista taloustilanteesta huolimatta pystymme valtaamaan markkinaosuuksia Power Plants -yksikössä erityisesti Yhdysvalloissa ja Meksikossa, Markus Pietikäinen sanoo.

jon ja toteutetaan amerikkalaista unelmaa.

Työtä tekemällä voi menestyä ja vastuu on itsellä.

– Työn saaminen ja menettäminen ovat arkipäivää. Jos jossakin, kuten nyt Detroitissa ovet sulkeutuvat, amerikkalaiset muuttavat sinne, missä ovet ovat auki, Pietikäinen sanoo.

Tämä näyttää olevan Yhdysvalloissa itsestään selvää, mutta Euroopassa iso poliittinen ongelma.

VIIDEN MINUUTIN MARKKINARAKO Meksikoon viime vuoden puolella myyty voimalaitos oli iso päänavaus Wärtsilälle ja lataa toiveita uusille tilauksille myös tulevaisuudessa. Markkinoille pääsyn mahdollisti sähkö­ markkinoiden avautuminen yksityisille tarjoajille.

Wärtsilän kilpailuetu piilee siinä, että yhtiön moottorivoimalaitokset pystytään käynnistämään täydelle teholle ja laskemaan alas alle viidessä minuutissa. Tällainen nopea voimantuotanto on markkinarako, jonka hyödyntämiseen pistetään nyt paukkuja.

– Kun sähköverkkoon tulee koko ajan lisää tuuli- ja aurinkoenergiaa, se merkitsee suuriakin vaihteluja sähköntuotannossa. Pitää olla nopea valmius tuottaa sähköä, jos aurinko menee pilveen tai tuuli tyyntyy, Pietikäinen selittää.

Perinteisillä kaasuturbiinivoimalaitoksilla kierrosten nostaminen ja laskeminen kestää pidempään ja se on kallista. Kun sähkönhinta on korkealla, piikki pitää saada hyödynnettyä

WÄRTSILÄ • • • • •

Wärtsilä, liikevaihto: 4,8 mrd. euroa Meriratkaisut, liikevaihto: 1,7 mrd. euroa Öljy ja kaasu Voimalat, liikevaihto: 1,1 mrd. euroa Huolto, liikevaihto: 1,9 mrd. euroa

WÄRTSILÄ POWER PLANTS 2014 (2013) • Liikevaihto 1 138 milj. euroa (1 459) • Tilauskertymä 1 293 milj. euroa (1 292) • Tilauskanta vuoden lopussa 1 475 milj. euroa (1 367) • Henkilöstö vuoden lopussa 978 (1 053)

ja voimalaitos saatava tuotantoon mahdollisimman lyhyessä ajassa, ja vastaavasti hinnan ollessa alhaalla, verkko pitää sulkea nopeasti.

– Sähköntuotannon tasaaminen uusiutuvien energialähteiden ja perinteisen sähköntuotannon kesken säästää sekä rahaa että luontoa.

Wärtsilän tulevaisuus globaaleilla voimalaitosmarkkinoilla näyttää hyvältä: trendi uusiutuvien energialähteiden kehityksessä jatkuu vahvana. ›‹

IMF ennustaa Meksikon talouskasvun kiihtyvän.

KASVUNÄKYMÄT YHDYSVALLOISSA JA LATINALAISESSA AMERIKASSA Bkt:n kasvu, % v. 2014

Bkt:n kasvu, % v. 2015 ennuste

Inflaatio, % v. 2014 lopussa

Inflaatio, % v. 2015 ennuste

USA

2,4

3,3

1,6

0,1

Brasilia

0,1

-1,0

6,4

8,0

Meksiko

2,1

3,0

4,1

3,1

Venezuela

-4,0

-7,0

68,5

94,9

Lat. Am. ja Karibia

1,3

0,9

Lähde: IMF World Economic Outlook, huhtikuu 2015

Meksiko kasvaa USA:n imussa

T

alous kehittyi Yhdysvalloissa viime vuonna jopa odotuksia paremmin. Vuosille 2015–2017 bruttokansantuotteen kasvuennusteet liikkuvat noin kolmessa prosentissa. Tämän vuoden alussa USA:ta koetteli ankara talvi, joka häiritsi muun muassa rakennus­ sektoria. Lisäksi dollarin vahvistuminen on heikentänyt maan vientisektorin kilpailukykyä.

Teollisuustuotannon kasvu on hidastunut ja teollisuuden luottamus heikentynyt, mutta historiaan nähden teollisuuden luottamus on edelleen melko hyvä. Talouskasvun uskotaan toipuvan hyvin alkuvuoden ongelmista ja piristyvän kevään ja alkukesän aikana. Öljyn halpeneminen on hidastanut merkittävästi myös USA:n inflaatiota, joka oli maaliskuussa nollan tuntumassa.

Latinalaisen Amerikan maiden talousennusteita on laskettu viime kuukausina. Alue on kärsinyt muun muassa Kiinan hidastuneesta kasvusta ja poliittisesta epävakaudesta. Useimmat maanosan maat ovat hyötyneet öljyn hinnan laskusta, mutta alueen öljyntuottajat ovat kärsineet siitä vaihtelevasti.

Brasilian bruttokansantuotteen supistuvan prosentin verran tänä vuonna.

Realin arvon devalvoituminen on jonkin verran pehmentänyt Brasilian talouden heilahteluja. Toisaalta se on kiihdyttänyt inflaatiota, joka on ollut viime vuodet kuuden prosentin tuntumassa ja kiihtyy tänä vuonna IMF:n mukaan kahdeksan prosenttiin.

BRASILIA AJAUTUMASSA TAANTUMAAN Kehittyviin BRIC-talouksiin lukeutuva Brasilia kasvoi usean vuoden ajan ennen globaalia finanssikriisiä noin viiden prosentin vuosi­vauhtia. Se hyötyi pitkään etenkin ruoan ja raaka-aineiden hintojen noususta Kiinan kasvun vanavedessä.

Viime vuonna Brasilian talouskasvu tyrehtyi globaalin talouden ja etenkin Kiinan kasvun hidastuessa ja USA:n rahapolitiikan määrällisten elvytystoimien päätyttyä, kun pääomia alkoi siirtyä maasta takaisin Yhdysvaltoihin. Teollisuustuotanto on kehittynyt heikosti ja ongelmia on lisännyt vielä maata koetteleva kuivuus, joka on johtanut veden ja sähkön puutteeseen. IMF ennustaa

MEKSIKON TALOUSKASVU KIIHTYY Myös Meksiko on merkittävä öljyn viejä, mutta se on onnistunut suojaamaan öljytulonsa Venezuelaa paremmin, joten öljyn hinnan lasku ei ole lamauttanut sen taloutta samalla tavalla.

Meksikon taloutta on tukenut talouskasvun kiihtyminen rajan takana USA:ssa. IMF ennustaakin Meksikon talouskasvun kiihtyvän tänä vuonna kolmeen prosenttiin. Myös Meksikon inflaatio on pysynyt suhteellisen maltillisena. ›‹

VENEZUELA VARARIKON PARTAALLA Latinalaisen Amerikan maista öljyn tuotanto on tärkeintä Venezuelalle, joka on maailman seitsemänneksi suurin öljyn tuottaja ja viejä. Vanhojen ongelmien päälle tullut öljyn hinnan romahdus on ajanut maan konkurssin partaalle. Venezuelan julkinen talous perustuu pitkälti öljytuloihin, ja sen lähes kaikki ulkomaantulot ovat peräisin öljystä.

Maan valuutan bolivarin arvo on romahtunut ja inflaatio kiihtyi viime vuoden lopulla lähes 70 prosenttiin. Tälle vuodelle IMF ennustaa Venezuelalle seitsemän prosentin bkt:n supistumista ja noin 95 prosentin inflaatiota.

Asiantuntija: Seija Parviainen, vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

33

JUSSI SALONEN

kaupallinen neuvonantaja, Suomen Los Angelesin pääkonsulaatti

Los Angelesin bisneshenkinen keskusta eli Dowtown on rakennettu pitkälti yritysten palvelukseen.

Team Finland on läntisessä USA:ssa vahvassa myötätuulessa. Kalifornia on maailman kahdeksanneksi suurin talous ja ilmapiiri lännessä on optimistinen ja tulevaisuusorientoitunut, mikä tarjoaa hyvän alustan talouden kasvulle ja kansainvälistyville suomalaisyrityksille.

Tervetuloa kurkistamaan tavanomaiseen viikkoon enkelten kaupungin sykkeessä.

Viikko lähtee vauhdilla käyntiin pääkonsuli Juha Markkasen tavatessa paikalle saapunutta suomalaisyritystä. Useimmat suomalaisfirmat käyvätkin ensin tunnustelemassa markkinoita ja arvioivat sitten länsirannikolle etabloitumista. Pääkonsulaatti on syksystä 2014 lukien avustanut jopa 90 suomalaisyritystä. Aamun tapaamisessa keskustellaan amerikkalaisesta bisneskulttuurista, joka edellyttää etenkin henkilökohtaisten kontaktien solmimista ja konkreettista toimintaa paikan päällä.

Lounasaikaan päivä jatkuu tapaamalla paikalliskontakteja. Pääkonsulaatti toimii yhteistyössä muun muassa Los Angelesin kauppakamarin kanssa. Tämä Kalifornian suurin voittoa tavoittelematon organisaatio ja vaikutusvaltaisin bisneksen edistäjä tarjoaa pääkonsulaatille ikkunan alueen keskeisiin bisnesvaikuttajiin. Tapaamisessa suunnitellaan yhteistyössä järjestettävää suomalaista liiketoimintaa edistävää seminaaria.

MA

Pääkonsulaatti pitää myös Pohjoismaiden kesken säännöllisesti yhteyttä. Päivä päättyykin tapaamiseen Tanskan paikallisen bisnesyhteisön vetäjän kanssa. Suunnitteilla on webinaari Suomeen bisneksen tekemisestä USA:ssa.

Päivä päättyy myöhään. Ne ovatkin usein pitkiä, mutta antoisia. Kaliforniassa tämä on tavallista, ja työhön suhtaudutaan intohimolla. Ihmiset elävät tehdäkseen töitä, eivät työskentele elääkseen. Läntinen USA tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta kilpailu on myös kovaa.

Aamu alkaa varhaisella videopuhelulla Suomeen. Kymmenen tunnin aikaeron vuoksi on kätevintä keskustella aikaisin aamusta. Suomalainen terveysalan yritys suunnittelee länsirannikolle tuloa, ja videopuhelussa paneudutaan yhteistyössä Finpron kanssa toimialan haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi yritystä avustetaan eteenpäin vientiponnisteluissa.

Terveydenhuolto on USA:ssa mielenkiintoisessa vaiheessa johtuen Obamacaresta. Muutoksen myötä kaikilla ihmisillä on pääsy terveydenhuoltoon vakuutusten ja tukien kautta.

Muutos on noteraattu myös monessa suomalaisessa alan yrityksessä.

Seuraavaksi vuorossa on Team Finland USA Cleantech -tiimin videopuhelu. Yhteistyö on USA:ssa hyvin tiivistä suomalaisten toimijoiden kesken. Puhelussa ovat mukana myös Finpro ja Tekes. Tällä kertaa käydään läpi ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakan äskettäistä vierailua. Vasta

TI

Ministeri Toivakka bisnesdelegaation kanssa Los Angelesin kauppakamarilla.

34

Kauppapolitiikka nro 2|2015

KENTÄN ÄÄNI

Los Angeles 34°3’0˝N, 118°15’0˝W Asukkaita 3 884 307 Asukastiheys 3 198/km2 Pääkonsulaatin ohjelmassa on tänään koko päivän mittainen start­ up-tilaisuus suomalaisille yrityksille. Firmat pääsevät pitchaamaan paikallisille sijoittajille ja verkottumaan talouselämän vaikuttajiin. Tilaisuuteen osallistuu kymmenen yritystä sekä Suomesta että paikan päältä.

Suomalaisten yritysten teknologia on lähes poikkeuksetta huippuluokkaa, mikä tekee vaikutuksen myös yleisöön.

Los Angeles nähdään usein pelkästään elokuvateollisuuden kehtona, mutta LA on itse asiassa yksi nopeimmin kasvavista startupkeskuksista Yhdysvalloissa. Kaupungissa on enemmän korkean teknologian työpaikkoja kuin missään muussa metropolissa. Silicon Beachille ovatkin avaamassa valtavia toimistoja muun muassa Google ja Yahoo.

KE

Tänään ohjelmassa on vierailu Nevadan osavaltioon. Pääkonsulaatin toimialueeseen kuuluu 13 USA:n läntistä osavaltiota eli valtava 14 kertaa Suomen kokoinen alue. Tänään ohjelmassa on vierailu Nevadan osavaltioon. Nevada on varsin mielenkiintoinen alue, jonka merkitys kasvaa vauhdilla.

Tesla rakentaa parhaillaan osavaltioon valtavaa akkutehdasta, ja Switch ilmoitti vastikään perustavansa maailman suurimman palvelinkeskuksen.

Matka tarkoittaa aikaista lähtöä kohti osavaltion pohjoisosaa, Renoa. Renoon saavuttaessa jatkamme vielä hetken matkaa etelään kohti osavaltion pääkaupunkia Carson Cityä.

Pääkaupungissa tapaamme kuvernööri Brian Sandovalia ja hänen taloustoimistonsa henkilökuntaa. Keskustelemme tapaamisessa Suomen ja Nevadan yhteistyöstä. Agendalla ovat erityisesti koulutus ja puhtaat teknologiat.

TO

vienninedistämismatkojen jälkeen alkaa varsinainen työ, kun yritysten saamia liidejä avustetaan eteenpäin. USA:ssa follow up on keskeisessä roolissa. Kirjoittamattomana sääntönä on jatkaa keskustelua 24 tunnin sisällä tapaamisesta.

Päivän päätteeksi osallistumme cleantechtapahtumaan Orange Countyssa. Agendalla on suomalaisen osaamisen markkinointi. Los Angelesissa on varmasti enemmän tapahtumia viikon aikana kuin Suomessa kuukaudessa. Ajoittain onkin vaikeaa päättää, mihin on relevanttia osallistua Suomen edun kannalta ja mihin ei.

Kaliforniassa liiketoiminta puhtaiden teknologioiden ympärillä on maailman huippua.

Osavaltio on panostanut jo pitkään kestävään kehitykseen. Eikä vähiten siitä syystä, että Kalifornia kärsii historiallisen pahasta kuivuudesta ja ilmanlaatu on ollut hyvinkin huonoa.

Kalifornialaista rantaelämää näkee Santa Monica Beachilla.

Pääkonsuli Juha Markkanen Nevadan kuvernööri Brian Sandovalin kanssa osavaltion pääkaupungissa Carson Cityssä.

Kuvernöörin tapaamisen jälkeen matka jatkuu takaisin pohjoiseen Desert Research -instituuttiin. Tutkimusyksikössä käymme läpi sekä tutkimus- että liiketoimintamahdollisuuksia.

Pienemmissä osavaltioissa ollaan usein yllättävänkin kiinnostuneita Suomea kohtaan.

Nevadan tapauksessa osavaltio pyrkii ennakkoluulottomasti uudistamaan perinteisen kasinoteollisuuden kylkeen uusia toimialoja.

Kulttuuria ei sovi unohtaa maailman viihdepääkaupungissa. Pääkonsulaatti järjestää residenssissä usein kulttuuritapahtumia ja tällä kertaa on vuorossa prominentin suomalaisen artistin konsertti.

Erilaisilla kulttuuritapahtumilla on Los Angelesissa itse asiassa tärkeä rooli viennin edistämisen ja yritystoiminnan kannalta, sillä niissä tapaa vaikutusvaltaisia henkilöitä. Los Angeles on siitä uniikki kaupunki, että luovien alojen vaikutus on valtava. Vaikutus näkyykin yhä useammalla toimialalla perinteisen viihdeteollisuuden ulkopuolella.

Työviikon jälkeen viikonloppu menee kalifornialaisittain hyvin aktiivisissa merkeissä.

Viikonloppuun mahtuu rantalentopalloa Muscle Beachillä, joogaa Santa Monicassa ja vaeltamista Angeles Crest -kansallispuistossa.

Eteläinen Kalifornia on paratiisi ikiliikkujalle.

Saman päivän aikana voit surffata Malibun rannoilla, rullalautailla Venicessä ja lumilautailla Big Bear -vuorella. ›‹

PE

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

35

Lue Team Finland: Seurantaraportti Team Finland: Seurantaraportti 2014 -julkaisu pohjautuu valtioneuvoston kesällä 2014 tekemään linjaukseen, jonka mukaan ministeriöiden on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota yritysten kansainvälistymistä, investointien edistämistä sekä maakuvaviestintää koskevan toiminnan tuloksellisuuden arviointiin.

Team Finland -verkoston asiakkaille tehty kysely suunnattiin yrityksille, jotka viimeisen vuoden aikana

olivat käyttäneet vähintään yhden Team Finland -verkostoon kuuluvan organisaation palveluja. Kyselyllä selvitettiin, miten hyvin organisaatioiden tarjoamat palvelut vastaavat yritysten tarpeita kansainvälistymiseen liittyen sekä kartoitettiin palvelukokemuksia.

Jatkossa koko Team Finland -verkoston toimintaa on tarkoitus arvioida säännöllisesti vuosittain. ›› vnk.fi/julkaisut

Kirjaviennin uusi aika Suomalainen kirjallisuus rynnistää maailmalle. Käännöksiä ilmestyy vuosi vuodelta enemmän. Suomalainen kirjallisuus on, sanalla sanoen, uuden portilla.

Voidaan puhua jo ilmiöstä. Ketkä ovat sen takana? Maailmalle: Kirjaviennin uusi aika -kirja esittelee kirjailijat, kääntäjät ja viennin ammattilaiset pääsevät ansaitusti ääneen.

Maailmalle-kirja kertoo onnistumisista, kovasta työstä ja hyvästä ajoituksesta. Yhtä lailla se kertoo kirja-alaa jäytävästä murroksesta, suhdanteista ja rahan vallasta.

Markku Kaskelan ja Jukka Koskelaisen kirjoittamassa Maailmalle-kirjassa tekijät puhuvat omalla äänellään. Kohtaamiset ja kommellukset värittävät suomalaisen kirjallisuuden tietä kohti uusia kielialueita.

Jukka Koskelainen on kirjailija, suomentaja ja kriitikko, joka on kirjoittanut runokokoelmia, tietokirjoja ja esseitä. Markku Kaskela on kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu runoja, lastenkirjoja ja sanoituksia. ›› Avain, 2014

Changing Russia?

Changing Russia? on Venäjän historiateos englanniksi niille, jotka haluavat tuntea ja ymmärtää Venäjää paremmin. Kirja on suomalainen esitys Venäjän menneisyydestä Putinin kolmanteen kauteen asti. Keskeistä on Venäjän valtion historian tarina – kulttuuria ja bisnestä unohtamatta.

Venäjän kirjallisuus antaa vihjeitä siitä, miten venäläisten kanssa on neuvoteltu ja käyty kauppaa. Mainonnan historia avaa käsite-eroja lännen ja Venäjän välillä.

Poliittiset julisteet ja mainokset kertovat propagandan päämääristä, ihmismielen muokkauksesta ja myös arkipäivän elämästä.

36

Kauppapolitiikka nro 2|2015

Kirjan ovat kirjoittaneet kaksi suomalaista historian ja kaupan ammattilaista, Kari Ketola ja Timo Vihavainen, jotka yhdistävät akateemisen tutkimuksen ja käytännön kaupan kokemuksen. Kirja auttaa muodostamaan omakohtaisen Venäjä-kuvan, jonka pohjana on faktoihin perustuva tieto Venäjästä, eivät toiveet tai ennakkoluulot. ›› Finemor, 2014

”Venäjän kirjallisuus antaa vihjeitä siitä, miten venäläisten kanssa on käyty kauppaa.”

”Palveluliiketoimintaa voidaan nopeasti kasvattaa digitalisoimalla.”

KARI KOMULAINEN Team Finland -vastuualueen johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö

Digitalisaation siivillä maailmalle Alkuvuoden tilastot kertovat Suomen viennin hiipumisesta. Digitaalisesti suuntautuneet yritykset poikkeavat yleisestä kuvasta, sillä niistä lähes 30 prosenttia uskoo kasvattavansa vientiään. Joka neljäs digitaalisesti suuntautunut yritys tekee kauppaa ulkomaille, mikä on kaksinkertainen pk-yritysten keskiarvoon nähden.

Kansainvälistyville yrityksille tarjottuja julkisia rahoitus- ja asiantuntijapalveluita on koottu Team Finland -kokonaisuudeksi. Digitaalisen liiketoiminnan edistäminen teollisuudessa ja palveluissa on yksi toimintamme painopisteistä. Palveluita on hiljattain täydennetty Team Finland -kasvuohjelmilla sekä lisärahoituksella yritysten kansainvälistymisselvityksiin.

Digitaalisuus tasoittaa työn kustannuserojen vaikutusta kilpailukykyyn, vähentää maantieteellisen sijainnin merkitystä ja edistää liiketoiminnan skaalautuvuutta. Tässä piilee digitaalisuuden erityinen mahdollisuus juuri Suomelle.

Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehitys on kuitenkin ollut hidasta verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin, ja siksi digitalisaatiota ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään kuluttajien ja yritysten parhaaksi. Tästä syystä Team Finlandin -toimintaan kuuluu digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen niin, että digitaalisesti suuntautuneilla yrityksillä olisi edellytykset hyödyntää täysimääräisesti eurooppalainen kotimarkkina.

Viime kädessä tähdellisintä on keskittyä asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Internetin tähänastisesta hyödyntämisestä on opittavissa se, että digitalisaatio muokkaa perinpohjaisesti liiketoimintamalleja.

Edelläkävijät hyötyvät näistä murroksista, alakynteen jäävät ne jotka uskovat, että muutos ei heihin saakka ulotu. ›‹

kolumni

Suomalaisella Onemind Dogs -yrityksellä on asiakkaita yli 150 maassa. Saavutus on hämmästyttävä, kun kyseessä on reilun vuoden toiminut yritys joka myy – koirankoulutuspalvelua. Liiketoiminnan vauhdikas kansainvälistyminen on onnistunut netissä toimivalla oppimisalustalla, jossa julkaistaan opetusvideoita ja artikkeleita. Alusta tarjoaa välineet myös asiakkaidensa keskinäiselle yhteydenpidolle.

Turkulaisen Janita Leinosen perustama yritys on esimerkki siitä, miten palveluliiketoimintaa voidaan nopeasti kasvattaa digitalisoimalla.

Kansainvälistä bisnestä Suomesta käsin tehdään myös yhdyskuntajätteen kuljetusten järjestämiseen, vähittäiskaupan tuotevalikoiman optimointiin, koneiden ja laitteiden etäseurantaan sekä vaikkapa joogaopetukseen liittyen.

Näitä ratkaisuja yhdistää toimialojen perinteisiä menettelytapoja uudistavat liiketoimintamallit, joissa hyödynnetään datan hankintaan, siirtoon ja jalostamiseen liittyviä uusia teknologioita.

Suomalaiset digitaalisesti suuntautuneet yritykset näkevät tulevaisuutensa selvästi valoisampana kuin yritykset keskimäärin. Niistä lähes 40 prosenttia odottaa liike­ toimintanäkymien paranevan kuluvan vuoden aikana. Ne käyttävät digitaalisia kanavia markkinoinnissa, myynnissä ja hankinnoissa, hyödyntävät big dataa esimerkiksi markkina-analyyseissä tai soveltavat teollisen internetin ratkaisuja koneissa ja laitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä havaittiin, että digitaalisesti suuntautuneilla yrityksillä positiivinen suhdanneodotus oli kaksi kertaa yleisempää kuin muilla pk-yrityksillä (Digitaalisesti suuntautuneet pk-yritykset.

TEM 5/2015).

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

37

Ajassa MCI

riKu mäKelä:

EK @Elinkeinoelama

EK, Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät ehdottavat lisäpanostuksia Team Finlandiin.

Voiko verkkoa hallita?

Voimalla Yhdysvaltoihin ja meksikoon

Pienestä voi syntyä suurta sä kansainvälistyväs Slushissa.

itiiKKa Kauppapol TALOUD ELLISTEN

ULKOSU HTEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 2 | 2015

KSIEN MAHDOLLISUUEK M SIKO Valtioneuvosto @valtioneuvosto

Tutkimus: Suomesta teollisen internetin Piilaakso http://dlvr.it/9YsSx6 os enmuut osoitte aus ti tai tee a.fi/til Tilaa leh papolitiikk aup www.k

n’

›› California Dreami

Finnvera @FinnveraFi

Finnveran TJ Pauli Heikkilä nostaa pk-yritysten rahoitusrakenteen suurimmaksi ongelmaksi oman pääoman vähäisyyden. http://bit.ly/1P5yXzr Kasvu Open @kasvuopen

”Sielunkumppani voi löytyä myös ulkomailta.

Kansainvälistyäkseen ei tarvitse olla loppuun asti hiottu timantti.” @FinnveraFi #kopsavo

49 vuotta sitten

Meksiko uusii kauppalaivastoa Kauppapoliittisia tiedoituksia -julkaisun numerossa 9/1966, 25.8.1966 kerrottiin Meksikon kauppalaivaston uusimisen olevan ajankohtaista ja uushankintoja odotettavissa.

Kauppalaivasto käsitti Meksikonlahden ja Tyynenvaltameren valtameri­ laivaston sekä hinaaja-, proomu- ja kalastus­laivaston. Laivasto oli suurelta osalta yli-ikäistä ja peräisin 1930- ja 40-luvulta, uusimmat 1950-luvulta. Moni

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 3/2015: Teemana arktiset mahdollisuudet

38

Kauppapolitiikka nro 2|2015

laiva oli rakennettu Meksikossa, mutta myös Yhdysvalloissa, Englannissa, Espanjassa, Ranskassa, Länsi-Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Maan suurin laivanvarustamo oli liitto­valtion omistama, maan ainoa öljyyhtiö Petroléos Mexocanos. Meksikolaiset telakat pystyivät valmistamaan aluksia 3 500 tonnin kantoisiin saakka. Kehittämistä suunniteltiin. ›‹

Seuraava lehti ilmestyy 10.9.

n kanssa maailmalle

›› Kasvuohjelmie

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPhone 6!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen Applen iPhone 6 -puhelin.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat.

Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Kasvu on valinta Paikalleen jämähtäminen maailman muuttuessa on yritykselle kaikkein suurin riski. Johtajilla tulee olla rohkeutta yrityksensä jatkuvaan uudistamiseen, toteaa Normet Groupin yrittäjäomistaja Aaro Cantell.

TEKSTI VILLE CANTELL KUVA VESA TYNI

Mitkä ovat periaatteesi johtajana?

Avoimuus, läpinäkyvyys ja ihmisten kunnioittaminen ovat johtajuudessani tärkeitä. Tuloksia ja uudistumista ei saavuteta määräämällä ylhäältä alas, vaan uudet ideat syntyvät ihmisiltä eri puolilla organisaatiota ja varsinkin asiakasrajapinnassa.

Keskitetyn johtamisen sijaan tavoitteena on hajautettu johtaminen ja vähemmän hierarkiaa.

Kynnyksen epäonnistua tulee olla matala. Muussa tapauksessa tukahdutetaan luovuus ja uuden synnyttäminen.

Pitää antaa mahdollisuuksia kokeilla ja koetella rajoja.

Suomen taloudellinen menestys syntyy yritysten kasvusta. Johtajien ja omistajien on kuitenkin itse otettava vastuu yritystensä kasvusta. Tällaista päätöstä valtio ei voi heidän puolestaan tehdä. Usein uudistamista ei haluta tehdä riskien välttämiseksi. On kuitenkin vastuutonta johtamista pysyä paikallaan.

Toiveita uudelle hallitukselle?

Vaikka olemme Suomessa hyviä, emme ole niin paljon parempia kuin kilpailijamaat Ruotsi ja Saksa, että voimme antaa heille etumatkaa. Kustannuskilpailukykymme tulee siksi olla vertaismaiden tasolla. Sama koskee Suomen houkuttelevuutta uuden kehittämisessä ja vaikkapa yritystukia. Esimerkiksi Yhdysvallat antaa paljon yritystukia, eikä meidän turhaan tule jättäytyä takamatkalle. Oleellisempaa kuin mitä tunti maksaa, on kuitenkin mitä siinä saadaan aikaan.

Tutkimukseen ja kehitykseen sijoittaminen on tärkeää. Mikäli huonosti menestyvässä yrityksessä leikataan tuotekehityksestä, tämä on viimeinen naula arkussa.

Panostusta tuotekehitykseen pitää tällaisessa tilanteessa tuplata. Ilman sitä ei voi syntyä uutta liiketoimintaa.

Mikä on keskisuurista yrityksistä koostuvan Kasvuryhmän tavoite?

Startup-maailmassa on tosi hieno energia ja innostus. Sieltä tulee hienoja asioita jatkossakin. Kasvuryhmä pyrkii synnyttämään samaa innostusta uuden kehittämiseen ja kasvuun keskisuurissa (10–1 000 miljoonan liikevaihto) yrityksissä. Toiminnassa pureudutaan syvälle niihin konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla uutta kasvua on näissä yrityksissä onnistuttu saavuttamaan, ja jaetaan kokemuksia onnistumisista ja epäonnistumisista.

Keskisuurissa yrityksissä on kaikista suurimmat ja nopeimmin hyödynnettävät mahdollisuudet synnyttää Suomeen merkittävää kasvua. Suomi on pieni maa ja yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä. Halu auttaa muita yrittäjäkollegoja on yllättävän vahva. Kasvuryhmän lähes 100 jäsentä edustavat jo yli 10 miljardin liikevaihtoa.

Kunnianhimoiset kasvutavoitteet ovat hyvin tärkeitä. Tutkimuksissa on osoitettu, että 20 prosenttia yrityksistä joilla on tavoitteena kasvaa, myös kasvoivat. Sen sijaan niillä joilla kasvutavoitteita ei ollut, vain 0,2 prosenttia kasvoi.

Neuvoja kansainvälistymisen ensiaskeleitaan ottavalla yrittäjälle?

Ihmiset ja ostokriteerit ympäri maailman ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia, vaikka kulttuurit ovatkin erilaisia.

Yrityksen, joka lähtee kansainvälistymään, kannattaa mennä suoraan potentiaalisimpien asiakkaiden luo, riippumatta siitä missä päin maailmaa nämä ovat. Ei ole mitään tarvetta edetä perinteisen kaavan mukaan ensin naapurimaihin ja vasta sitten maailmalle. ›‹

Aaro Cantell pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Normet Group hallituksen puheenjohtaja, VTT Oy ja Affecto Group Oyj

Lisätietoa: kasvuryhma.fi

nro 2|2015 Kauppapolitiikka

39

Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti Seuraamme Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeitä kansainvälisen kaupan ja talouden tapahtumia ja muutosprosesseja.

Avaamme niitä sekä maantieteellisten alueiden että kauppapolitiikan eri sektoreiden kautta.

Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sen tilaaminen on maksutonta. www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .9.2015 ilmestyy 10

www.kauppapolitiikka.fi