Kauppapolitiikka 3/2013

Osaaminen houkuttelee investointeja Suomeen

MARKKU KEINÄNEN:

Team Finlandin potentiaali piilee yhteistyössä ja tiedon avoimessa jakamisessa.

Aasian laatutietoiset kuluttajat

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2013

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

ARVO KETJUUNTUU Suomi pärjää arvoketjuissa osaamisella.

›› Suojaa aineettomat oikeutesi ›› OECD kehittää parempia politiikkoja

Perinteinen kuva kiinalaisesta kuluttajasta on murtumassa. Hänestä on tulossa yhä nautinnonhaluisempi ostoskäyttäytymisessään, yksilöllisempi tarpeissaan ja uskollisempi suosikkibrändeilleen.

2

Kauppapolitiikka nro 3|2013

ANNA-KAISA HEIKKINEN

”Miten voisimme olla noilla vielä muodostuvilla markkinoilla ennen muita?”

Päätoimittaja

Arvoista

T

tekemiä uraauurtavia tutkimuksia arvoketjuista on syystäkin lainattu useissa eri yhteyksissä.

Arvoketjukeskustelussa on usein harmiteltu sitä, että arvonmuodostus on karkaamassa pois Suomesta, esimerkiksi Kiinaan. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen ja hallitsematon. Ensinnäkin, arvo syntyy yhä useammin aineettomalle omaisuudelle tai erilaisille palveluille. Esimerkiksi tuotemerkin omistajalla voi edelleen olla suuri osuus perinteisenkin teollisuuden arvoketjussa. Mutta ennen kaikkea kyse on osaamisesta ja sen hallinnasta; tässä kilpailussa Suomellakin on mainiot mahdollisuudet menestyä. Ja toiseksi, globalisaatio ei lopu Kiinaan. Kiinan turbotalouden vuodet ovat ohi, ja sekin on jo joutunut kohtaamaan kilpailukykyhaasteen.

Arvoketjuista puhuu myös kesäkuussa julkistettu vuoden 2014 Team Finland -strategia, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistä toimintaamme siten, että kykenemme tarttumaan globaaliin arvonmuodostukseen ja kerryttämään arvonlisää Suomeen. Strategian paino­pisteissä korostetaan liiketoimintaa, jossa on mukana arvoa tuottavaa tutkimusta, innovaatioita ja designia.

Team Finlandin vuodelle 2014 asetettuihin tavoitteisiin kuuluu myös suomalaisille toimijoille suunnatun, useiden eri toimijoiden tuottaman maa- ja markkinatiedon paketoiminen entistä helpommin löydettävään muotoon.

Kauppapolitiikan toimitus on kantanut oman kortensa kekoon jo nyt: aiemmin sivustolla kauppa­politiikka.fi julkaistu Suomen ulkomaanedustustojen kauppa- ja talouspoliittinen raportointi julkaistaan nyt sivustolla team.finland.fi.

Talousraporttien ohella suosittelen teille kaikille lisälukemiseksi ulkoministeriön vuosittain julkaisemaa, nimenomaan suomalaisen talouselämän tarpeisiin toimitettua Maailman markkinat -katsausta. Vuoden 2013 katsaus on kaikkien aikojen laajin kattaen kaikkiaan 29 maata. ›‹

pääkirjoitus

alous on usein mielletty kovien arvojen alaksi. Yhden voitto on yhden tappio, raha on kaiken mitta, yksin pärjää parhaiten? Kuten viimeistään viime vuosien talousmyllerryksessä on saatu huomata, nämä arvot eivät ole osoittautuneet kestäväksi menestyksen reseptiksi.

– Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, toteaa myös ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen lehtemme haastattelussa ja jatkaa: – Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.

Verkostoitumista ja yhteispeliä tarvitaan lisää kotimaisten toimijoiden kesken – väheneviä taloudellisia resursseja tulee käyttää tehokkaammin ja ketterämmin. Juuri tätä varten on käynnistetty Team Finland -yhteistyö. Lisää verkostoitumista suomalaistoimijat tarvitsevat kuitenkin myös ulkomaailman suuntaan – omaa osaamista on uskallettava ja osattava tarjota, ja silloin pienimmilläkin yksityiskohdilla voi olla väliä, kuten Kiinan ja Japanin kuluttajamarkkinoista kertovassa jutussamme todetaan.

Kuten tunnettua, Suomi ei tällä hetkellä ole kuluttajatuotteiden suurvalta. Globaaleista kuluttajamarkkinoista käytävässä keskustelussa tulisi kuitenkin lakata puhumasta siitä, mitä meillä ei ole tarjota – ja sen sijaan katsoa tulevaisuuden kuluttajamarkkinoille, missä palveluiden ja aineettomuuden merkitys kasvaa kohisten; miten voisimme olla noilla vielä muodostuvilla markkinoilla ennen muita?

Sanaan ”arvo” liittyy tämän päivän talouskeskustelussa toinenkin tärkeä ulottuvuus: tuotteiden ja palveluiden arvon muodostus. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viime vuosina

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

3

sisältö

6 ”On hienoa päästä tekemään työtä, jossa tuntee suoraan hyödyttävänsä kotimaataan.”

MARKKU KEINÄNEN

24

nro 3 | 2013

3

Pääkirjoitus

6 VIP-vieras

Markku Keinäsen mukaan tarvitsemme yhteispeliä enemmän kuin koskaan.

14

Arvoketju aukeaa

Miten ja missä arvo syntyy?

20

Osaamisen perässä Suomeen

John Deere investoi suomalaiseen huipputeknologiaan.

24

Suojaa oikeutesi – Kiinassakin

Aineettomat oikeudet kannattaa suojata ennen Kiinaan lähtöä.

28

Kiina ja Japani janoavat laatua

Maiden kulutussektorit kasvavat ja monipuolistuvat.

4

Kauppapolitiikka nro 3|2013

20

28

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Anna-Kaisa Heikkinen puh. 0295 351347 anna-kaisa.heikkinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Markku Keinänen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Anna-Kaisa Heikkinen, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Jukka Seppälä, Metso Outi Torniainen, Finpro TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

”Olettamuksemme siitä, mitä japanilainen kuluttaja haluaa, ovat todennäköisesti vääriä.”

REIJO MUNTHER

MCI Press Oy

PALSTAT

ILMOITUKSET MCI Press Oy

10

Lyhyesti

17

Anttonen

puh. 09 2525 0250

Suomen suurlähetystö palveluksessanne

18

Kentän ääni

Noora Rikalainen OECD-edustusto, Pariisi

36

Lue

ilmoitukset@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET kauppapolitiikka.um@formin.fi PAINOPAIKKA Scanweb Oy PAINOS 8 300 kpl

PAPERI

37

Q&A

Suomi edelläkävijäksi

38

80 vuotta sitten

UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

18

Taloudellisia tiedoituksia rajoitusviidakosta

39

Kolumni

Antti Niemelä: Myanmarin huikeat mahdollisuudet

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Lumia 920:n! nro 3|2013 Kauppapolitiikka

5

TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT SUSANNA KEKKONEN, THINKSTOCK, ISTOCKPHOTO

Verkostoituminen ja yhteispeli ovat maailman murroksessa tärkeämpiä kuin koskaan, sanoo taloudellisten ulkosuhteiden osaston uusi osastopäällikkö Markku Keinänen.

ESPANJASTA KAUPPAPOLITIIKAN RUORIIN 6

Kauppapolitiikka nro 3|2013

– Edustustojen työ tuottaa hedelmää, kun se tehdään oikeaan aikaan ja viestitään suoraan oikeille ihmisille, Markku Keinänen tietää.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

7

Espanjan Sevillaan vuonna 2011 valmistunut Metropol Parasol on maailman suurin puurakennus. Kuuden valtavan päivänvarjon muodostaman rakennuksen puumateriaalin on toimittanut Metsä Wood.

Yrityksille voitaisiin myös tarjota standardoituja täsmäpalveluja.

E

lokuisena perjantaina Markku Keinänen on käymässä Helsingissä.

Suomen Espanjan-suurlähettiläänä neljä viime vuotta toiminut kesälomalainen aikoo vielä piipahtaa Madridissa ennen uusia haasteita.

Syyskuussa alkaa työ ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston – entisen kauppapoliittisen osaston – päällikkönä.

– Perhe muutti jo vuosi sitten Suomeen tyttären koulun takia, nyt on minun vuoroni. Viihdyin kyllä Madridissa niin hyvin, että olisin voinut jäädä elinikäiseksi suurlähettilääksikin, Keinänen hymyilee.

Paluusta kotimaahan hän on silti silmin nähden innoissaan. Osastopäällikön pesti tuo mukanaan paljon uutta ja sopivasti tuttua.

Ulkoministeriöuransa aikana Keinänen on työskennellyt eniten EU-asioiden parissa, Suomen jäsenyysneuvotteluista lähtien.

– Taloudelliset ulkosuhteetkin ovat suurelta osin EU-politiikkaa. Lisäksi globalisaatio ja talouskriisi ovat palauttaneet ne politiikan tekemisen keskiöön. On hienoa päästä tekemään työtä, jossa tuntee suoraan hyödyttävänsä kotimaataan.

Ennen Madridin-komennustaan Keinänen toimi suurlähetystön kakkosmiehenä Lontoossa.

– Ulkomailta on terveellistä palata välillä Suomeen. Kotimaata tulee tarkkailtua muualta käsin aina hiukan toisenlaisesta vinkkelistä.

TUTTUA UUDESSA TYÖSSÄ Keinäselle ovat alkuvuonna käynnistyneen Team Finland -verkoston teemat, taloudelliset ulkosuhteet yleisesti sekä EU-vaikuttaminen.

8

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Haasteiksi hän mainitsee kauppapolitiikan erityiskysymykset, joihin perehtyminen alkoi jo kesälomalla. Lisäksi Keinänen korostaa hyvän johtamisen merkitystä: – Koen erittäin tärkeäksi sen, että töihin tullaan hyvällä mielellä. Ulkoministeriön keskeinen voimavara ovat omalla päällään ajattelevat ihmiset. Henkilöstön hyvinvoinnista on pidettävä kiinni.

Kuten osaston nimenmuutoskin kertoo, kansainväliset taloussuhteet eivät ole enää pelkkää kauppaa. Niillä luodaan yhä enemmän pärjäämisen mahdollisuuksia koko Suomelle ja elinkeinoelämälle.

– Maailmantalouden rakennemuutos pakottaa Suomenkin tarkastelemaan tuotantorakenteitaan uudelleen, Keinänen kuvaa.

– Globalisoituneessa ja ketjuttuneessa maailmassa ulkoministeriön verkostot, avoimuus ja hyvä koordinointi toimijoiden kesken tuottavat koko maata hyödyttävää lisäarvoa.

ULKOMAANEDUSTUSTOJEN ROOLI on jalostunut maailman muuttuessa. Jos ne ennen olivat lähinnä ulkoministeriön kanavia, spektri on Keinäsen mukaan nyt aivan toinen.

– On kuvaavampaa puhua nykyisin koko valtioneuvoston edustustoista. Niissä paitsi hoidetaan ulkoministeriön perinteistä tonttia ja kansalaisten asioita, myös palvellaan yhä näkyvämmin muita ministeriöitä ja yritys­ elämää.

Viestinnän, avoimuuden ja nopeuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.

– Valtion ulkomaantoimijoilla on mahdollisuus tavata ihmisiä, solmia kontakteja, omaksua tietoa ja yhdistää kokemuksia. Kun tiedot

BARCAN MIEHENÄ MADRIDISSA ›› Mikä sai Markku Keinäsen integroitumaan erityisen hyvin espanjalaiseen yhteiskuntaan? Jalkapallopa tietenkin.

Asiassa oli vain yksi mutta: suurlähettiläs sattui asumaan joukkueensa kannalta väärässä kaupungissa. FC Barcelonan pitkäaikainen kannattaja joutui Madridissa pitämään suurimmat riemut mahassaan.

– Kuulun ulkojäsenenä pieneen Espanjan ulkoministeriön Barcaklubiin. Ministeriön väestä suurin osa on Real Madridin kannattajia, myös ulkoministeri. Jouduimme kokoontumaan puolisalaa paikallisen baarin takakabinetissa, hän kertoo.

Keinänen seuraa kaikki Barcan pelit ja on käynyt kannustamassa suosikkiaan myös paikan päällä.

– Espanjassa tekstaillaan paljon WhatsApp-sovelluksella, ja peli­ päivinä puhelin piippaa koko ajan. Ryhmä se siellä analysoi pelaaja­ valintoja. Jos joskus näprään poikkeuksellisen innokkaasti puhelintani, kyse on todennäköisesti tästä, Keinänen virnistää.

linkitetään oikein, syntyy uusia ideoita ja saadaan paljon aikaan.

Keinänen kertoo yllättyneensä, kun hän viime keväänä Sevillassa suomalaisille yritysjohtajille puhuessaan tuli välittäneeksi Espanjan yhteiskunnasta ja taloustilanteesta tietoa, josta nämä eivät olleet kuulleetkaan.

– Saman olen huomannut tavatessani lehtien päätoimittajia. Edustustoille riittää selvästi tilaa jakaa tietoutta asemamaasta perinteisiä kanavia laajemmin. Myös sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää lisää.

Kesäkuussa hyväksytyssä Team Finland -strategiassa korostetaan myös hyvien mallien hakemista ulkomailta Suomeen sekä niin sanottuja palvelupaketteja.

– Toiminnasta pitää syntyä hyötyä molempiin suuntiin: samaan aikaan edistetään suomalaisten mahdollisuuksia ulkomailla ja houkutellaan ulkomaisia toimijoita Suomeen.

Yrityksille voitaisiin myös tarjota standardoituja täsmäpalveluita.

TEAM FINLANDIN POTENTIAALI piilee Keinäsen mukaan nimenomaan yhteistyössä ja tiedon avoimessa jakamisessa. Espanjassa madallettiin raja-aitoja ”teamfinlandmaisesti” jo ennen konseptin virallista lanseerausta.

– Teimme suurlähetystön, Suomen Madridin-instituutin ja Finpron kesken yhteisen toiminta­ohjelman jo aiemmin, koska se tuntui hyödylliseltä, Keinänen kertoo.

Tuloksena ideat ovat sinkoilleet ja paljon on saatu aikaan.

– Esimerkkejä ovat Suomi–Espanja-tietouden yhteinen nettisivusto sekä Suomen pääsy Madridin Arco-nykytaidemessujen ensi vuoden teemamaaksi, Keinänen mainitsee.

Hankkeet voivat olla hyvinkin erilaisia eri maissa.

– Espanjassa olemme panostaneet muotoiluun ja arkkitehtuuriin, koska ne kiinnostavat siellä. Myös koulutusvientiä on suunnitteilla, Keinänen mainitsee.

– Olennaista on, että hanke on riittävän suuri hyödyttääkseen kaikkia asemamaan toimijoita. Silloin tekemiseen syntyy aito Team Finland -henki.

MUTTA EIKÖ ESPANJAN talous ole sen verran kuralla, että konkreettisia hyötyjä on siellä vaikea saavuttaa?

Keinänen ei koe tilannetta niin toivottomaksi kuin median ja huikeiden työttömyyslukujen perusteella voisi luulla.

– Tilanne on yhä vaikea, mutta Espanja on tehnyt valtavasti sen kohentamiseksi. Monet uudistukset ovat sellaisia, joita meillä ei voitaisi kuvitellakaan. Kolmasosassa yrityksiä on laskettu palkkoja. Eläkeuudistus nosti eläkeiän 67 vuoteen, ja se sitoo tulevat eläkkeet

– Savolaisissa ja espanjalaisissa on jotain samaa. Ymmärrämme toisiamme hyvin, ja huumorintajut käyvät yksiin, Keinänen tuumaa kahden työrupeaman kokemuksella.

MARKKU KEINÄNEN • syntynyt Rautalammilla Savossa 1959 • oikeustieteen kandidaatti, varatuomari • taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö 1.9.2013– • Suomen suurlähettiläs Madridissa 2009–2013 ja kakkosmies Lontoossa 2007–2009 • valtioneuvoston EU-sihteeristössä 2000–2004 • Suomen EU-edustustossa Brysselissä 1996–2000 • Suomen suurlähetystössä Madridissa 1989–1992 • ulkoministeriön virkamies 1986– • perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta, kissa ja koira

elinajan­odotteeseen. Lisäksi perustuslakiin on kirjattu velkaantumiskatot, hän luettelee.

– Kilpailukyky on parantunut rutkasti, joten Espanjan vienti vetää nyt hyvin.

Keinänen huomauttaa, että Espanja on toteuttanut lyhyessä ajassa kaiken, mitä EU:n komissio on siltä vaatinut.

– Nyt maassa seurataan, mitä muut tekevät. Kaikki ei ole omissa käsissä, vaan esimerkiksi Italian ja Ranskan kehitys vaikuttaa suoraan Espanjaan. Muilta EU-mailta odotetaan nyt solidaarisuutta ja halukkuutta taloudellisen integraation syventämiseen, kun oma pesä alkaa olla putsattu.

Iso, 47 miljoonan asukkaan kansantalous katsoo aktiivisesti maailmalle – erityisesti Latinalaiseen Amerikkaan, mutta myös Afrikkaan ja Aasiaan. Pieni Suomikin kiinnostaa niukkuutta jaettaessa. Maailman suurimmista yrityksistä moni on lähtöisin Espanjasta.

– Maan teollisuuden profiili on hyvin monipuolinen. Esimerkiksi tuulivoiman valmistajana Espanja on maailman kärkeä. Uusiutuvan energian investointeja houkutellaan parhaillaan myös Suomeen. ›‹

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Yritysten kansainvälistämisessä ja maakuvatyössä on tärkeää hyödyntää myös kulttuuria ja designia – ne tuovat lisäarvoa ja kiinnostavuutta.”

Kuva: Laura Kotila / VNK

Toimitusjohtaja MIKKO KALHAMA Design Forum 27.8.2013

Team Finland -strategian julkistuksessa 13.6.2013 olivat mukana ministerit Stubb, Katainen, Kiuru ja Hautala.

TEAM FINLAND -STRATEGIA LINJAA TULEVAN VUODEN TOIMINTAA SUOMI Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa vuoden 2014 Team Finland -strategian. Strategia on laatuaan ensimmäinen ja määrittää Team Finland -verkoston toiminnan painopisteet tulevalle vuodelle.

Vuoden 2014 strategialla on kolme yleistä tavoitetta. Ensiksi, Suomesta tulee tehdä edelläkävijä taloudellisia ulkosuhteita, kansainvälistymistä, ulkomaisia investointeja ja maakuvatyötä koskevan välineistön sopeuttamisessa muuttuneeseen globaaliin toimintaympäristöön.

Toiseksi, kansainvälistä ennakointia vahvistetaan ja eri organisaatioiden ennakointitietoa tuodaan yhteiseen käyttöön; samalla uusien hankkeiden käynnistämistä joustavoitetaan. Kolmanneksi, julkisrahoitteiset palvelut määritellään tarkemmin ja niiden päällekkäisyydet poistetaan – teemme enemmän ja tehokkaammin nykyisillä resursseilla.

Team Finland -strategia päivitetään vuosittain, mutta koko pyörää ei ole tarkoitus keksiä joka kerralla uudelleen; pitkäjänteinen työ ja jatkuvuus ovat tärkeitä.

Asenne ratkaisee SUOMI Team Finland -toimijat ulkomailta ja kotimaasta kokoontuivat 27.8. keskustelemaan verkoston uudesta strategiasta ja tulevan vuoden yhteistyöstä.

Pääministeri Jyrki Katainen totesi tilaisuutta avatessaan: – Team Finland tarkoittaa monia – myös uusia, ennakkoluulottomia – asioita, mutta se tarkoittaa myös entistä parempaa ­priorisointia.

– Team Finland olemme me kaikki, alleviivasi puolestaan ministeri Alexander Stubb.

Verkoston toiminta on käynnistynyt maailmalla erittäin hyvin. Ministeri Jan Vapaavuori painotti, että seuraavaksi edessä onkin kotimaassa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Vapaavuori evästi kansainvälisille markkinoille suuntaavia yrityksiä sanoin: – Asenne ratkaisee.

Keskustelu jatkuu Facebookissa facebook.com/teamfinlandfi ja Twitterissä twitter.com/teamfinlandfi.

Lue lisää strategiasta sivulta 39 sekä Team Finland -verkkosivustolta team.finland.fi.

10

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Suomen kautta Venäjälle ja Itämerelle

Team Finland -maakuntakierros jatkuu

Team Finland on koonnut täsmäviestejä Suomen vahvuuksista pohjoisamerikkalaisille toimijoille, jotka etsivät tehokasta väylää tehdä bisnestä Venäjällä ja Itämeren alueella. Esite Finland – A Gateway to Russia and the Baltic Sea Region löytyy sivustolta team.finland.fi.

KIVINET-verkoston valtakunnallinen Team Finland -kiertue jatkuu syyskaudella. ”Team Finland – Yhdessä maailmalle” -tilaisuudet järjestetään loka– marraskuussa Joensuussa, Kajaanissa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kemissä, Mikkelissä ja Kuopiossa. www.kivinet.fi.

Kuva: UM / Eero Kuosmanen

8.

Suomi on sijoittunut kahdeksanneksi sekä maiden mainetta mittaavassa Country RepTrak -tutkimuksessa että RobecoSAMin tekemässä maiden kestävyysvertailussa.

NIMITYKSIÄ TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTOLLA Ulkoministeriön talou­ dellisten ­ulkosuhteiden osaston yksikön­ päälliköt vaihtuivat elo-syyskuussa osana ministeriön ­normaalia virka­miesrotaatiota.

Kauppapolitiikan yksikön (TUO-10) uusi päällikkö on lähetystöneuvos Jukka Pesola, markki­noillepääsyyksikön (TUO-20) uusi päällikkö on lähetystö­ neuvos Marjut Akola ja vienti­valvontayksikön (TUO-30) uusi päällikkö on lähetystö­neuvos Laura Kansikas-Debraise. Ulkoministeriön uutena Team Finland -koordinaatto­rina aloitti ulkoasiainneuvos Eero Suominen.

Ulkoministeriön, Keskuskauppakamarin ja FinnCham-verkoston sekä Finnveran isännöimässä tilaisuudessa puhuivat muun muassa Suomen Soulin-suurlähettiläs Matti Heimonen (toinen vas.) ja Cargotecin Heikki Ranta (kolmas vas.).

MARKKINAT MURROKSESSA – AASIA JAKSAA VETÄÄ AASIA Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean markkinat ovat erilaisissa kehitys­ vaiheissa, mutta kaikilla niillä tapahtuu suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia asioita. Näiden maiden markkinoihin pureuduttiin Team Finland -verkoston kokoaman Maailman markkinat 2013 -katsauksen julkistamistilaisuudessa elokuussa.

Kiina, Japani ja Etelä-Korea valikoituivat keskustelun aiheeksi useastakin syystä. Ensinnäkin, ne ovat Aasian keskeisiä talouksia, ja Suomenkin kannalta tärkeitä toimijoita. Toiseksi, kaikki ovat olleet esillä puhuttaessa EU:n vapaakauppasopimuksista: Etelä-Korean kanssa se jo on, Japanin kanssa se on neuvottelujen alla – ja Kiinankin kanssa sitä on väläytelty, vaikkei edes neuvottelujen aloittaminen ole vielä näköpiirissä. Ja kolmanneksi, Aasia on tärkeä peluri ja merkittävä voittaja kansainvälisissä arvoketjuissa.

Kiinassa turbotalouden vuodet ovat ohi. Japanissa ”Abenomics” on ­tuonut talouteen uutta dynamiikkaa. Suomi-vienti Etelä-Koreaan on kovassa kasvussa. Lue lisää tilaisuudessa käydystä keskustelusta verkkosivustolla team.finland.fi.

Maailman markkinat 2013 -katsaus sisältää kauppapoliittisen yleis­ katsauksen lisäksi maakohtaiset katsaukset 29 maasta avaten niiden viime­ aikaista yhteiskunnallista, taloudellisesta sekä sääntely-ympäristöön liittyvää kehitystä. Katsaus luotaa markkinoita nimenomaan suomalaisen yritys­elämän näkökulmasta ja on tänä vuonna laajempi kuin koskaan aiemmin.

Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa periaatepäätöksen Suomen uudeksi arktiseksi strategiaksi. Se käsittelee Suomen arktisen aseman vahvistamista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ympäristöä, turvallisuutta ja vakautta, maan pohjoisten alueiden asemaa, kansainvälistä yhteistyötä ja arktista osaamista.

Päätoimittajavaihdos

PÄIVI LUOSTARINEN:

Puola uudistuu vauhdilla Chilen vahva vaski

Samanmielisten joukko ei ole yleensä suuri silloin, kun kamppaillaan vaikeuksien keskellä.

LITIIKKA KAUPPAPO TALOUDELLIST

EN ULKOSUHTEIDE

N AIKAKAUSLEHT

I

KAUPPAA PALVELUISTA

nro 2 | 2013

Kasvavaa palvelukauppaa vapautetaan.

in anatomia

›› Palveluvienn

›› Arktiselle osaamiselle

on tilausta Norjassa

Ulkoasiainministeriön talousraportointi nyt Team Finland -sivuilla Team Finland -verkosto kokoaa asteittain yhteen suomalaisille yrityksille ja muille elinkeinoelämän toimijoille suunnattua t­ ietoa kansainvälisistä markkinoista.

Suomen ulkomaanedustustojen uunituoretta kauppa- ja talous­poliittista raportointia on jo vuosien ajan julkaistu sivustolla www.kauppapolitiikka.­fi, joka on myös Kauppa­ politiikka-lehden sähköinen kotipesä.

Edustustojen talousraportointi on elokuun lopulla siirtynyt Team Finland -sivustolle team.finland.­fi, jolla on tähänkin saakka julkaistu uutisia Team Finland -verkoston muusta toiminnasta. ­Tuoreimmat raportit näkyvät etu­sivun uutisvirrassa, ja koko raporttitarjonta löytyy osion ­”Uutisia ja maatietoa” alta maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna.

Tuoreista talousraporteista tiedotetaan myös Team Finlandin sosiaalisen median kanavien eli Twitterin ja Facebookin kautta.

Kauppapolitiikka.fi-sivuston ”Täällä”-palsta, jolla edustustojen työntekijät ovat kirjoittaneet kolumneja asema­ maansa ajankohtaisista kuulumisista, on puolestaan siirtynyt ulkoasiainministeriön blogiportaaliin blogit.ulkoministerio.fi.

Nyt käsissäsi olevan Kauppapolitiikka-lehden sähköinen näköisversio on edelleen luettavissa sivustolla www.kauppa­ politiikka.fi.

Kauppapolitiikka-lehden päätoimittaja vaihtuu.

Lähetystö­neuvos Anna-Kaisa Heikkinen on siirtynyt ulko­ministeriön Venäjä-yksikköön vastaamaan Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä suhteista. Uutena taloudellisten ulkosuhteiden viestinnän vastuuvirkamiehenä ja myös Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana aloittaa lokakuun alussa lähetystöneuvos Ville Cantell.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”Kehitysyhteistyöllä rakennettuja vahvoja suhteita tulisi nyt hyödyntää muun muassa pk-yritysten tukemiseen Afrikassa.”

Suomen Tansanian-suurlähettiläs SINIKKA ANTILA Suurlähettiläspäivät 26.8.2013

3 000

EU–USA: ensimmäiset neuvottelut takana

Marraskuun Slushtapahtumassa odotetaan nähtävän noin 3 000 kasvuyritysten ja sijoittajien välistä tapaamista.

Suomi Moskovan innovaatiofoorumin kumppanimaana VENÄJÄ Moskovassa järjestetään 31.10.–2.11. innovaatioiden ja uuden teknologian kansainvälinen suur­tapahtuma Open Innovations Forum.

Suomi on tänä vuonna tapahtuman kumppanimaa.

Open Innovations ­Forumiin osallistuu yrityksiä, tutkimus­ organisaatioita ja sijoittajia useista maista. Foorumissa käsitellään teknologian ja innovaatioiden kehitystrendejä sekä Venäjän innovaatio-ohjelmia ja investointisuunnitelmia.

Suomalaisten yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja Team Finland -toimijoiden joukkoa Moskovassa johtaa pääministeri Jyrki Katainen.

12

Kauppapolitiikka nro 3|2013

SUOMI PUHEENJOHTAKSI ITÄMEREN VALTIOIDEN NEUVOSTOON Suomi otti vastaan Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea States, CBSS) puheenjohtajuuden heinäkuun alussa. Neuvostossa on 11 jäsentä: Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Saksa, Venäjä ja EU. Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat meripolitiikka, kansalaisturvallisuus sekä Itämeren asukkaiden välinen vuorovaikutus.

Näistä erityisesti ensimmäinen liittyy tiiviisti talouteen. Itämeren alueen yhteinen meripolitiikka voi vahvistaa alueen maiden taloudellista kilpailukykyä sekä tukea ympäristöystävällistä ja turvallista meriliikennettä. Suomen tavoitteena on edistää puhdasta merenkulkua keskittyen erityisesti vaihtoehtoisiin polttoaineisiin sekä tukea merellistä älyliikennettä ja parantaa merenkulun turvallisuutta.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen neuvottelut kauppaja investointikumppanuudesta käynnistyivät sovitun aikataulun mukaisesti heinäkuussa.

Ensimmäisellä neuvottelukierroksella vallitsi rakentava ja hyvä ilmapiiri. Molemmat osapuolet vahvistivat, että tavoitteena on saada aikaan kunnianhimoinen sopimus.

Neuvottelukierroksella käytiin läpi neuvotteluiden kaikki kolme osa-aluetta: markkinoillepääsy, sääntelykysymykset ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt.

Seuraava neuvottelu­kierros järjestetään lokakuun toisella viikolla. Neuvottelujen etenemisestä uutisoidaan ulkoasiainministeriön sivuston formin.finland.fi osiossa ’Taloudelliset ulkosuhteet’.

Jos kohtaat kaupan esteitä…

Jos viet kaksikäyttötuotteita…

…voit ilmoittaa niistä ulkoministeriölle joko sen verkko­ sivuilta formin.finland.fi (Taloudelliset ulkosuhteet -> Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen) löytyvällä lomakkeella (”Ilmoita kansainvälistymissuunnitelmista ja kaupan esteistä”) tai sähköpostilla: tradebarrier@formin.fi.

…tutustu vientivalvonnan sähköiseen asiointipalveluun ulkoministeriön sivustolla formin.finland.fi (Taloudelliset ulkosuhteet -> Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta). Ulkoministeriö on Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientiä valvova lupaviranomainen.

Kuva: Gluten-Free Shanghai

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

ROLF ELMÉR kunniakonsuli Suomen kunniakonsulaatti, Malmö

Ruotsi rullaa, myös Skånessa

Parhaiden kumppaneiden löytäminen on avain menestykseen Kiinassa.

Bastiaan Bakeryn leipomotuotteet täyttävät gluteenittomille tuotteille EU:ssa asetetut vaatimukset.

GLUTEENITONTA KIINAN MARKKINOILLE KIINA Vuoden 2012 suurin suomalainen yhteisvientiponnistus Kiinassa, Radical Design Week, pohjusti lähtöasetelman uudelle radikaalille vientiavaukselle. Suomalaisvoimin perustetun Gluten-Free Shanghain (GFSH) tavoitteena on parantaa gluteenittomien elintarvikkeiden saatavuutta Shanghain ­alueella.

Kiinassa ei ole aiemmin ollut osaamista gluteenittomasta ruokavaliosta, koska pitkään maassa ei keliakiaa juuri ­tunnettu. Suomessa taas on gluteenittomien tuotteiden ­valmistamisesta vankka kokemus.

GFSH on perustanut paikallisten kumppaneidensa kanssa Shanghain ensimmäisen gluteenittoman tuotantolinjan ja tuottanut markkinoille sarjan leipomotuotteita. GFSH tarjoaa myös tietoa keliakiasta ja gluteeniyliherkkyydestä sekä sertifioi tuotteita markkinoille.

Radical Design Weekin hengen mukaisesti hanke edistää suomalaisen osaamisen vientiä innovatiivisella tavalla. ­Gluten-Free Shanghai avaa suomalaisille elintarvikealan ­toimijoille uusia ovia Kiinan kuluttajamarkkinoille. glutenfreeshanghai.com

Uutta potkua koulutusvientiin Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laatii lokakuun loppuun mennessä ohjelman toimenpiteistä, joita tarvitaan koulutusviennin nostamiseksi uudelle tasolle. Suomen vahvaa kansainvälistä mainetta ei vielä ole kyetty muuntamaan merkittäväksi liiketoiminnaksi. Osaamisen tuotteistamiseen etsitään nyt uutta ytyä.

S

kåne ja Juutinrauman alue ovat päässeet nauttimaan mahtavasta kehityksestä sen jälkeen, kun Malmön ja Kööpenhaminan yhdistävä Juutinrauman silta avattiin heinäkuussa 2000. Työssäkäynti salmen puolelta toiselle ja rajakauppa kasvoivat vuodesta toiseen aina vuoteen 2008 saakka, jolloin kansainvälisen talouden tahti alkoi hiipua.

Puolet Skånen 1,2 miljoonasta asukkaasta asuu läänin lounaisosassa. Sen väestö kasvaa edelleen sekä Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen että lähinnä Tanskasta ja Puolasta tapahtuvan maahanmuuton ansiosta.

Malmön ja Lundin alueella asuu noin 3 000 suomalaista maahanmuuttajaa ja arviolta 7 000 suomea puhuvaa ihmistä. Monet heistä pitävät yhteyttä aktiivisten paikallisjärjestöjen, Malmön Suomi-yhdistyksen (Malmö Suomi Förening) ja Suomenruotsalaisen Skåne-killan (Finlandssvenska Skånegillet) puitteissa. Viime vuosina yhä useammat suomalaisnuoret ovat löytäneet Lundin yliopiston opiskelupaikkana. Tämä ilahduttava tendenssi on näkynyt myös yhä useampina yhteydenottoina kunniakonsulaatin suuntaan.

Vaikka maatalous on edelleen tärkeä ala Skånessa, ovat työpaikat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti yrityspalveluissa ja rakennussektorilla. Maatalouden kannalta tärkeä kysymys on pohjaveteen ja Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen. Tämä on synnyttänyt cleantech-teollisuudelle luonnollisia kehittymismahdollisuuksia. Muun muassa vedenpuhdistukseen sekä kaasupäästöjen analyysiin keskittyneet yritykset ovat kasvaneet jo kansainvälisillekin markkinoille. Kauppa ja kasvinjalostus kuuluvat Skånen vahvuuksiin. Myös maantiede on Skånen valtti: Keski-Euroopan markkinat ovat lähellä.

Lundissa tehtävä tutkimustyö on luonut kasvualustan monille yrityksille ja houkutellut paikalle myös uusia toimijoita. Tunnettuja yrityksiä alueella ovat muun muassa Gambro, Tetra Pak, Ericsson ja Sony. Vahvoja klustereita on syntynyt lääketeollisuuteen, life science -toimialalle ja telekomiin. Skånessa toimii myös monia suomalaisyrityksiä – kuten Ruukki, Metso, Kemira, Fazer ja Jaakko Pöyry. Ålandsbanken avasi hiljakkoin konttorin Malmöön.

Työvoiman kysyntä Skånen työmarkkinoilla vaihtelee voimakkaasti sekä alueellisesti että toimialoittain. Monet yritykset kertovat vaikeuksista löytää ammattitaitoisia hitsareita, peltiseppiä ja LVI-osaajia, ja koulutettujen insinöörien kysyntä on useilla aloilla erittäin suurta. Samaan aikaan alueen monet korkeakoulut – Lundin yliopiston johdolla – houkuttelevat koko joukon opiskelijoita eri puolilta maailmaa Skåneen. Lundissa rakennetaan parhaillaan uusia tutkimus- ja tuotekehitystiloja lähes 4 000 työntekijälle.

Skånen osuus Ruotsin viennistä on neljä prosenttia – rahassa mitattuna noin 93 miljardia kruunua. Alueella on yli 4 500 euroalueelle vievää yritystä; noin 60 prosenttia Skånen viennistä menee yhteisvaluutta-alueelle. Siksi euroalueen kriisillä on ollut vaikutusta Skånen talouteen. Viime aikoina tilanne vaikuttaa kuitenkin vakautuneen, ja monet yritykset katsovat valoisasti tulevaisuuteen.

Myös suomalaiselle, Skåneen asettuvalle yritykselle on tarjolla hyviä neuvoja ja vahvaa tukea. Muun muassa elinkeinoelämän kehittämisestä vastaava Region Skåne tarjoaa runsaasti tietoa alueesta kiinnostuneille. Jokaisella kunnalla on oma elinkeinoyksikkönsä, joka voi antaa paikallista tukea.

Asioiden alustaminen yhdessä Suomen Malmön-kunniakonsulaatin kanssa voi olla hyväksi avuksi. ›‹

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

13

Arvoketju aukeaa TUOTANTO SUOMESSA, BALTIASSA TAI AASIASSA

5 % 5 %

Helkaman polkupyörän arvon maantieteellinen jakauma eri valmistuspaikkavaihtoehdoissa, kun loppuasiakas on Suomessa

21 % 59 %

Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Suomen osuus kokonaisarvonlisästä on korkea (58–67 %). Helkaman kannalta paras vaihtoehto olisi teettää kokoonpano Baltiassa. Tällöin yrityksen voitto on näistä vaihtoehdoista suurimmillaan.

9 %

Muut maat Aasia Pohjois-Amerikka Muu EU

Valmistettu Aasiassa

Suomi

5 % 5 %

5 % 5 %

11 % 13 %

21 % 67 %

58 % Valmistettu Suomessa

Valmistettu Baltiassa

Lähde: Kalm ja Seppälä (2012)

11 %

Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää Osuus arvonlisäyksestä Brändi

Teknologian kehitys

Markkinointi Tuotekehitys

Korkeiden kustannusten maat

Prototyypit Lähtevän tavaran logistiikka

Massatuotannon pilotointi Kokoonpano

Tuotantoa edeltävät toiminnot

14

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Valmistus / teollinen massatuotanto

Matalan kustannustason maat

Tuotannon jälkeiset toiminnot

Lähde: Seppälä ja Ali-Yrkkö (2013)

After sales

Miten ja missä arvo syntyy, ja kenelle se jää? Mikä on Suomen rooli uudessa globaalitaloudessa? Mikä vaikutus valmistuspaikalla on tuotteen arvonmuodostukselle ja toisaalta Suomen kansantaloudelle? TEKSTI RIIA JÄRVENPÄÄ

V

astauksia arvoketjujen arvoituksiin on haettu purkamalla yksittäisten tuotteiden arvoketjuja osiin.

ETLAn julkaisussa Mysteeri avautuu – Suomi globaaleissa arvoverkostoissa tutkimusjohtaja Jyrki AliYrkkö vetää yhteen eri toimialoja koskeneen tutkimushankkeen kymmenet osatutkimukset.

Tutkimus on laajin tähän mennessä suoritettu – myös maailmanlaajuisesti.

Vaikka yksittäisten tuotteiden arvoketjuanalyyseja on julkaistu jo ennenkin, ei näin laajaa ja yksityiskohtaista aineistoa ole aiemmin ollut käytössä. Laajan tutkimuksen mahdollisti yhteistyö yritysten kanssa – tutkijat saivat käyttöönsä niiden sisäistä aineistoa.

Tutkimuksen tärkein havainto on, että arvonlisä muodostuu usein arvoketjun muussa osassa kuin yleisesti ajatellaan tai tilastojen pohjalta voidaan päätellä. Vain harvat yritykset ovat laskelmissaan kyenneet ottamaan huomioon hajaantuneen tuotantoprosessin kokonaiskustannukset.

Sisäisten palvelujen kustannukset ylittävät usein kokoonpanokustannukset. Arvo syntyy entistä useammin aineettomalle omaisuudelle tai erilaisille palveluille: t&k-pääomalle, muotoilulle, brändille, markkinoinnille ja jakelulle.

VALMISTUS SYNNYTTÄÄ VAIN PIENEN OSAN TUOTTEIDEN ARVOSTA Eri tuotteiden arvonlisän syntyminen, osuuksia tuotteen loppukäyttäjän maksamasta hinnasta (alv 0 %)

Elintarvikkeet

18 %

Osat ja raaka-aineet Valmistuskustannukset Muut

59 %

23 %

8 %

Tekstiilit

8 %

Osat ja raaka-aineet Valmistuskustannukset Muut

84 %

Konepajateollisuus

Valmistuskustannukset

43 %

47 %

Muut

10 %

Tekstiili- ja vaate­­teollisuuden tuotteissa

brändin ja kaupan yhteenlaskettu osuus tuotteen arvonlisästä case-tuotteiden tapauksessa keskimäärin

70–80%

Lähde: Jyrki Ala-Yrkkö: Mysteeri avautuu ja Ali-Yrkön täydentävät laskelmat

Osat ja raaka-aineet

TUOTTEIDEN ARVOKETJUT OVAT ERILAISIA Kehittyvien maiden nopeasta kasvusta huolimatta merkittävä osa tuotteiden lisäarvosta jää edelleen kehittyneisiin maihin. Erilaiset tuotteet tuottavat arvoa kuitenkin hyvin eri tavoin.

Kuluttajatuotteiden arvontuottologiikka poikkeaa konepajateollisuudesta.

Kuluttajatuotteiden arvonmuodostuksessa jakelulla – tukku- ja vähittäiskaupalla – on suuri rooli. Erityisesti vaatteissa lopullisen arvon luo vasta kauppa; jakelun osuus kuluttaja­tuotteissa on edelleen kasvamassa.

Konepajateollisuudessa kuljetuskustannukset ovat suuret, ja siksi paikallisilla klustereilla on yhä merkitystä. Kulutuselektroniikkatuotteiden komponentit ovat puolestaan pieniä ja lennätettävissä rahtina.

ARVONLISÄÄ SYNTYY AINEETTOMASTI Vaikka tuotteen loppukokoonpano synnyttää usein vain vähän arvonlisää, valmistuksella on kytköksiä muiden toimintojen sijaintiin. Etenkin konepajateollisuudessa valmistuspaikan vaihdoksella on suurta merkitystä. Jos investointitavaran tuotanto viedään Kiinaan, vie valmistaja mennessään myös tuotantoklusterin – komponenttihankinnat ja palveluita. Kansantaloudelle negatiivinen vaikutus kertautuu.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

15

GLOBALISAATIO EI LOPU KIINAAN Kansantalouden ja yrityksen etu ei siis välttämättä osu yksiin: Suomen kansantalouden kannalta kokoonpanon siirtäminen alemman palkkatason maihin ei ole hyvä uutinen. Mutta onko se aina yrityksenkään näkökulmasta kannattavaa?

Nimittäin, kun otetaan huomioon kohonneet työvoimakustannukset, varastoihin sitoutunut pääoma ja kuljetuskustannukset, tuotanto ei välttämättä olekaan Kiinassa kannattavampaa kuin Suomessa.

Nokia 3310:n kohdalla loppukokoonpanon sijainnilla on merkitystä Nokia-puhelimen arvonlisäyksen jakautuminen

100 % 80 % 60 %

4 %

4 %

20 %

20 %

6 %

6 %

Aasia

31 % 46 %

40 %

SUOMEN ELINKEINORAKENNE VEDENJAKAJALLA Kilpailu korkean lisäarvon ja palkkatason tehtävistä lisääntyy. Muutokset arvonmuodostuksen maantieteessä ovat nopeita ja yllätyksellisiä. Korkea koulutustasokaan ei välttämättä suojaa työtehtävien siirtymiseltä.

Arvoketjujen hajautuminen on muuttanut Suomen ammattirakenteita. Korkean palkka- ja osaamistason tehtävien osuus on kasvanut. Sen sijaan keskitason osaamista vaativien tuotantoprosessi- ja toimistotehtävien osuus on selvästi pienentynyt.

Ainakin viime vuosikymmenen lopulle asti kehitys oli Suomelle myönteistä – nyt olemme kuitenkin taitekohdassa. Ratkaisevaa on uuden kasvun löytäminen muun muassa tieto- ja viestintätekniikan laitteiden valmistuksen tilalle. Pie-

16

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Pohjois-Amerikka Muu EU Suomi

20 %

39 % 24 % Valmistettu Suomessa, loppuasiakas KeskiEuroopassa

Valmistettu Keski-Euroopassa, loppuasiakas Keski-Euroopassa

Tuotanto ei välttämättä olekaan Kiinassa kannattavampaa kuin Suomessa.

Ainakaan kustannustason ero ei ole niin suuri kuin pelkkä tuotannon työvoimakustannus­ vertailu antaisi ymmärtää. Lisäksi palkat ovat etenkin Kiinan itärannikolla nousseet 10–20 prosentin vuosivauhtia. Edullisempi sisämaa taas on logistisesti hankala.

Muut maat

nemmät suomalaiset yritykset eivät myöskään enää voi luottaa vain suurten veturiyritysten imuun, vaan niiden on ryhdyttävä myös omiin kansainvälistymisponnisteluihin.

Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä tässä uudessa, eriytyneessä kilpailussa. Kaupallinen menestys edellyttää kuitenkin hyvän tuotteen lisäksi onnistumista myös myynnissä ja brändäämisessä sekä etenkin jakelukanavien hallinnassa.

PÄÄOSA MAAILMANKAUPASTA SYNTYY KONSERNIEN SISÄISESTÄ KAUPASTA Koko maailmankaupasta noin kaksi kolmasosaa käydään monikansallisten konsernien sisällä.

Sisäisessä kaupassa saman konsernin eri yksiköt myyvät tuotteita ja palveluita toisilleen.

Siirtohinnat kertovat siitä, millä hinnoilla sisäistä kauppaa käydään. Yritysten sisäinen kauppa ratkaisee pitkälti sen, missä yritysten voitot näkyvät. Tällä on suora yhteys siihen, missä maissa tuotteen arvonlisän katsotaan syntyvän, ja minkä maan bruttokansantuotteessa se näkyy. ›‹ Lähde: Jyrki Ali-Yrkkö: Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkostoissa. (2013)

Lähde: Seppälä ja Ali-Yrkkö (2013) ja Ali-Yrkön laskelmat

Usein myös osa teollisuuden tuotekehityksestä seuraa tuotantoa. Osaamista siirtyy yritysten sisällä sinne, missä sen hyödyntäminen on – ainakin lyhyellä tähtäimellä – yrityksen näkökulmasta edullisinta.

Arvoketjuanalyysit osoittavat, että tuotemerkin omistajalla ja verkoston hallinnalla on yllättävän suuri osuus konepajateollisuudenkin arvon luomisessa ja sen ”nappaamisessa”. Jos tuotemerkki on suomalaisessa omistuksessa ja tuotekehitystyö tehdään Suomessa, on tuotantopaikan siirrolla pienempi merkitys arvonlisän muodostumisen kannalta.

”Suurlähetystöt tuovat mielellään osaamisensa kotimaan toimijoiden käyttöön.”

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Suomen suurlähetystö palveluksessanne

O

Monet suurlähettiläät osallistuvat alueellisten toimijoiden ja kauppayhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin Suomessa etenkin vuosittaisten suurlähettiläspäivien yhteydessä.

Kotimaan ja ulkomaanverkoston laajuus huomioon ottaen videokokoukset ovat kuitenkin todennäköisesti käytännöllisin ja paras tapa suurlähetystöjen ja Suomen alueellisten toimijoiden verkottautumiseen.

Suurlähetystöt tuovat mielellään osaamisensa kotimaan toimijoiden käyttöön. Pallo on nyt kotikentällä – kannustan teitä ottamaan rohkeasti yhteyksiä teitä kiinnostavan maan Team Finland -koordinaattoriin.

Toimiessani suurlähettiläänä Moskovassa tein vuosittain useita matkoja eri puolille maata. Useimmilla mukana oli yritysmaailman edustajia. Tämä oli ollut edeltäjieni tapana ja näin Moskovassa toimitaan edelleen. Maakuntamatkoilla tavattiin alueiden ja kaupunkien johtoa sekä paikallisia yrityksiä ja luotiin samalla liikemiehille tarpeellisia kontakteja päättäjiin. Vastaavanlaisia suurlähetystöjen ja liike-elämän yhteisesiintymisiä harrastetaan muuallakin. Mutta toimintaa voi aina tehostaa ja parantaa.

Ihan merkityksetön ei ole yritysten kannalta sekään apu, jota annetaan niissä tilanteissa, joissa asiat eivät mene suunnitellulla tavalla.

Näitä tapauksia esitellään harvoin julkisuudessa, sillä kukapa haluaisi julkisesti setviä kokemiansa vastoinkäymisiä. Suurlähetystö ei ole asianajotoimisto, mutta sieltä voi silti pyytää apua, jos arvonlisäveron palautukset jäävät saamatta tai lahjusten perässä juoksevat viranomaiset kaappaavat yrityksen tuotevaraston.

Suurlähetystöjen ja pääkonsulaattien henkilöstön määrä ja muut resurssit vaihtelevat suuresti. Ne ovat kuitenkin täysillä mukana Team Finlandissa, koko Suomen palveluksessa, ympäri maailmaa. Kannattaa olla yhteyksissä. ›‹

anttonen

tatko yhteyttä Suomen paikalliseen suurlähetystöön, kun haluat tietoa kiinnostavan maan toimintaympäristöstä?

Uskotko, että suurlähetystöstä voisi olla hyötyä, kun organisaatiosi tarvitsee apua yhteyksien luomisessa paikallisiin viranomaisiin? Voisiko promotilaisuutesi järjestää suurlähetystössä?

Kesäkuussa hyväksytyn Team Finland -strategian hengessä vastauksen kaikkiin kolmeen kysymykseen pitäisi olisi myönteinen. Tiedon tuottaminen, yhteyksien luominen paikallisiin viranomaisiin ja muihin toimijoihin sekä toimitilojen käyttö ovat strategiassa määritellyt kolme suurlähetystöjen ja pääkonsulaattien päätehtävää viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä.

Paljon on toki tehty ennenkin, mutta Team Finland -toimintamallin myötä yritysten, ELYkeskusten ja alueellisten toimijoiden kynnys ottaa yhteyttä suurlähetystöihimme ja hyödyntää niiden tarjoamia palveluita ja osaamista toivottavasti alenee entisestään. Team Finland -strategian tavoitteena on vähentää hallinnonalojen välistä kitkaa ja verkottaa toimijat kotija ulkomailla entistä paremmin.

Esimerkiksi: Useimmissa suurlähetystöissämme on erinomaiset videoneuvottelulaitteet, mutta niitä käytetään pääasiassa keskusteluun ulkoministeriön pääkonttorin kanssa. Yhtä helposti asemamaan talouskehityksestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin kertoa vaikkapa ELY-keskusten tai alueellisten kehittämisyhtiöiden järjestämissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea.

Kustannustehokkaat videokokoukset ovat oman kokemukseni mukaan hyödyllisimmillään silloin, kun halutaan luoda peruskuva jostain alueesta tai kun keskitytään selkeästi rajattuun kysymykseen.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

17

NOORA RIKALAINEN

Kirjoittaja toimii ulkoasiainsihteerinä Suomen pysyvässä edustustossa OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisissa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n päämajassa Pariisissa pohditaan, miten maailman hyvinvointi saataisiin kasvuun. Noora Rikalaisen viikkoon kuuluu myös palvelukauppa- ja arvoketjuasioita.

Parempaa politiikkaa

18

maanantai

tiistai

Viikko käynnistyy toimistolla. Luen saapunutta postia, kuten muistiota Liettuan EUpuheenjohtajuuskauden keskeisistä kysymyksistä. OECD nousee esille ainakin vero-, kauppa- ja kehityspoliittisten teemojen ­yhteydessä.

OECD:n toiminta kattaa lähes kaikki talous- ja yhteiskuntapolitiikan lohkot. Se tuottaa tutkimusta, luo käytäntöjä, antaa suosituksia. Sen analyysit tarjoavat tietoa eri sektorien kehityssuunnista ja pärjäämisestä suhteessa muihin – oli kyse vaikkapa kilpailukyvystä tai koulutuksesta. Esimerkiksi oppimistuloksia mittaava PISA on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma.

OECD:n mottona on yksinkertaisesti ”parempien politiikkojen kehittäminen hyvinvoinnin lisäämiseksi”. No, nykyisin kyse on kyllä paljolti kriisistä selviytymisestä ja siitä oppimisesta.

Iltapäivä kuluu budjettikomiteakokouksessa. Leikkausten koettelemat jäsenmaat tahtovat lisätietoa järjestön hallinnon tehostamishankkeesta. OECD tunnetaan rikkaiden maiden klubina (The Economistin tarkentamana nyt ”club of mostly rich nations”), mutta useimmilla jäsenmailla tuntuu ”la vie en rose” olevan ohitse.

Osallistun kauppatyöryhmän kokoukseen, jossa käsitellään elektroniikka- ja autoteollisuuden kilpailukykyyn liittyviä Etelä-Korean, Meksikon, Uuden-Seelannin ja Puolan tapaustutkimuksia. Ne tarkentavat osaltaan laajaa kuvaa OECD:n sektorit leikkaavasta arvoketju­analyysistä.

OECD:n ministerikokous keskusteli kaupan arvonlisäystä kuvaavan OECD/WTOyhteishankkeen tuloksista toukokuussa;

Kauppapolitiikka nro 3|2013

perinteiset kauppatilastot eivät nyky­päivänä kerro tarpeeksi, ja uusi analyysi tarkentaa kuvaa eri maiden sijainnista globaaleissa arvoketjuissa. Laaditut indikaattorit nähtiin hyödyllisinä, ja jatkossa toivottiin arvoketjujen työllisyysvaikutusten ja vaurauden kumuloitumisen tarkastelua. Kaupan menettelyjen helpottaminen ja WTO:n joulukuun ministeri­ kokouksen onnistuminen oli yhteinen toive.

Jotkut maat mainitsivat tuotannon hajautumiseen liittyvät riskit – Bangladeshin turma oli tuoreessa muistissa.

Päivän tauottaa lounas ranskalaisen ja brasilialaisen kollegan seurassa, ja konferenssikeskuksessa nautitun patongin maustaa keskustelu OECD-työn suunnasta. Järjestön seuraavan kaksivuotiskauden työohjelman laatiminen on käynnistymässä ja sen muotoutumiseen vaikutetaan seuraavan puolentoista vuoden ajan substanssikomiteoissa, budjettikomiteassa ja lopulta neuvostossa. Jos esimerkiksi arvoketjuihin liittyvälle tarkastelulle on kysyntää, sen heijastuminen sopivalla tavalla myös eri ”tuotosalueilla” pyritään varmistamaan.

Brasilia sekä Kiina, Intia, Indonesia ja EteläAfrikka ovat OECD:n ”avainkumppaneita”, Venäjän ohella merkittävimmät OECD:n ulkopuoliset taloudet, jotka osallistuvat järjestön sisältötyöhön monin tavoin. Vuorovaikutus eijäsenten kanssa on muutenkin laajaa.

KENTÄN ÄÄNI

Konferenssikeskuksen patongin maustaa keskustelu OECD:n suunnasta.

OECD:n päämaja Château de la Muette sijaitsee Pariisissa. Tänä vuonna OECDviikkoa vietettiin toukokuussa.

palvelu­kaupan esteistä on puutteellista. Siksi OECD:ssä kootaan rajoituksista kattavaa tietokantaa sekä niitä kvantitatiivisesti kuvaavia indeksejä. Näin voidaan osoittaa päätöksentekijöille, missä palvelukaupan pullonkaulat ovat.

Palvelukauppayksikön norjalainen, palvelualtis analyytikko kuvailee hankkeen etenemistä: Tässä vaiheessa dataa on tarkasteltu muun muassa tietotekniikka-, televiestintä-, jakelu- ja liike-elämän palveluista. Kokonaisuus, eli OECD:n tilastot ja analyysi palvelukauppaa koskevista rajoituksista, julkaistaan ensi keväänä – mukaan lukien kaikki Suomen palvelukaupan kohdemarkkinoihin lukeutuvat, myös nousevat, taloudet.

torstai

keskiviikko Tapaaminen sihteeristössä palvelukaupan rajoituksia selvittävän hankkeen tiimoilta.

Saan seuraa kokousmatkalla olevasta pää­ kaupunkikollegasta.

Vaikka palvelujen merkitys maailmankaupassa on tiedostettu, systemaattinen tieto

Koko päivän kestävä neuvoston – järjestön korkeimman päättävän elimen – kokous, jossa kirjaan keskusteluja suurlähettilään tuolin takana. Agenda on laaja ja raportointi vie osan seuraavastakin päivästä.

OECD:n G20-sherpa* Gabriela Ramos kertoo G20-valtiovarainministerikokoukseen valmistautumisesta. G20-maille tullaan esittelemään OECD:n laatima 15-kohtainen ohjelma, jolla kansallisten verosäädösten välisiä aukkoja voitaisiin paikata. OECD-maiden ministerit sitoutuivat julkilausumassaan veropohjan kaventumisen ja voittojen siirtelyn vastustamiseen toukokuussa, ja toimintaohjelma hyväksyttiin järjestön verokomiteassa heinäkuussa.

Kauppaosaston päällikkö Ken Ash selostaa OECD:n ja WTO:n Aid for Trade at a Glance -raportin esittelyä Genevessä. Raportti kertoo konkreettisesti muun muassa siitä, mitä arvoketjuihin liittymisen esteitä kehitysmaissa toimivat yritykset kohtaavat käytännössä.

Lisäksi neuvostokokouksessa kuullaan esimerkiksi ajankohtaiset talous-, työllisyys- ja rahoitusmarkkinatilanteen katsaukset.

perjantai Viikkopalaveri. Suomen pysyvässä edustustossa OECD:ssä työskentelee yleisestä järjestö­ politiikasta, kehitysyhteistyöstä ja kauppakysymyksistä vastaavien ulkoministeriön virkamiesten lisäksi viisi valtionhallinnon eri sektorien asiantuntijaa. Tour de table alkaa finanssineuvoksen tunnelmista viimeisimmän maakatsauksen käsittelystä ja jatkuu koulutus-, elinkeino- ja maatalousasiantuntijoiden kuulumisilla.

Sosiaali- ja terveyssektorin ajankohtaiset eivät jätä kylmäksi: tuore OECD-data paljastaa, että elinajan pidentyminen on taittumassa yhä paremmin voivien ihmisten harrastamien paheiden johdosta. Raflaavana esimerkkinä profiloituvat nautintoaineita kuluttavat tanskalaisnaiset.

Terveiseni budjettikomiteasta onnistuvat harvemmin yhtä lailla säväyttämään kuulijakuntaa. Kiinnostava hanke on kuitenkin koko järjestön työohjelman kattava analyysi OECD:n tuotosten kuten tilastojen, julkaisujen ja politiikkasuositusten lisäarvosta ja vaikutuksesta päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.

Toimiiko vertaispaine? Parantuvatko politiikat? OECD:n vaikuttavuuden mittaaminen on tehtävä, joka järjestölle – moniulotteisten asioiden kvantifioijalle – itselleenkin on haaste. ›‹ * Sherpa on kansainvälisen politiikan termi, jolla viitataan hallitusten tai järjestöjen henkilökohtaisiin edustajiin erityisesti G8- ja G20-ympyröissä.

Nimitys on lainattu vaikeat vuoristo-olosuhteet hyvin tuntevilta Nepalin sherpoilta.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

19

John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Kyttälän mukaan korkea osaaminen on yksi Suomen vahvuuksista investoinneista kilpailtaessa.

20

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Osaamisen perässä Suomeen TEKSTI ARI RYTSY KUVAT VESA TYNI

Suomalaiset metsäyhtiöt keskittävät uutta tuotantoaan Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan. Samaan aikaan ulkomaiset toimijat sijoittavat Suomen metsäteollisuusinfraan.

M

etsäteollisuuden globalisoituminen on muokannut alan yhtiöiden omistussuhteita sekä vienyt toiminnan painopistettä entistä kustannustehokkaampaan suuntaan. Siitä päällimmäisinä esimerkkeinä ovat suomalaisyhtiöiden ulkomaille tekemät investoinnit sekä kotimaisen paperiteollisuuden ahdinko.

On totta, että uutta toimintaa luovien greenfieldhankkeiden investointivirta on käynyt pääsääntöisesti Suomesta poispäin. Samaan aikaan ulkomaiset toimijat ovat kuitenkin tarttuneet mahdollisuuteen hankkia täältä olemassa olevia tehtaita. Näin kävi myös nykyiselle John Deere Forestry Oy:lle.

Yrityksen tarina juontaa juurensa vuonna 1952 perustettuun metsä-, metalli- ja telakkateollisuutta harjoittaneeseen Rauma-Repolaan. Vuonna 1970

Rauma-Repola hankki Tampereella toimivan konepajayhtiön Lokomo Oy:n, jonka tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa kaivinkoneet, murskaimet, tiehöylät, nosturit ja metsäkoneet.

Tampereella ja myöhemmin Joensuussa valmistetut metsäkoneet toivat Rauma-Repolalle 1980-luvun alkuun mennessä Pohjoismaiden markkinajohtajuuden. Globaalia johtoasemaa haettiin ostamalla Timberjackin, Koehringin ja Peerlessin metsäkonevalmistus. Kauppojen myötä yritys nousi maailmalla käytettävien puunkorjausteknologioiden kiistattomaksi ykköseksi.

Seuraavalla vuosikymmenellä tapahtuneiden yritysjärjestelyjen seurauksena metsäkonevalmistus päätyi lopulta Metso Oyj:lle. Vaatimattoman alun jälkeen Metso terävöitti otettaan hankkiutumalla eroon ydinliiketoiminnan ulkopuolisista liiketoiminnoista.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

21

Metsäkonevalmistukselle ei tarvinnut pitkään etsiä uutta omistajaa. Vuonna 2000 Deere & Company, paremmin tunnettu nimellä John Deere, osti Metsolta Timberjack-ryhmän.

Viisi vuotta myöhemmin yrityksen nimi vaihtui John Deere Forestry Oy:ksi.

– Amerikkalaiset eivät uskoneet Timberjackin tulevan myyntiin. Kun tilaisuus lopulta avautui, niin ostopäätös syntyi nopeasti. Sen myötä John Deere sai haluamansa globaalin markkinajohtajuuden metsäkoneiden saralla, kertoo John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Kyttälä.

TEKNOLOGIAOSAAMINEN TUO INVESTOINTEJA Timberjackin lopullinen brändäys John Deere -perheeseen tapahtui vuonna 2005. Sitä edeltäneitä välivuosia Kyttälä kuvailee eräänlaiseksi koeajaksi. John Deere Forestryn kohdalla saavutettuihin näyttöihin lukeutui muun muassa vuonna 2004 Venäjän suurimman metsä­ teollisuusyhtiö Ilim Pulpin kanssa sovittu, yli 300 metsäkoneen toimituksen raamisopimus yhtiön laitoksille Kotlakseen, Bratskiin ja Ust Ilimskiin.

Seuraavana vuonna amerikkalaiset osoittivat luottamuksensa suomalaisiin pistämällä Joensuun tehtaat kokonaan uusiksi. Investointeja tehtiin yhteensä noin 20 miljoonan dollarin edestä.

– John Deeressä vallitsee niin sanottu earnthe-right-to-grow-ajattelu. Investointeja tehdään, mutta ne on aina ansaittava, Kyttälä selventää.

Maailmantalouden notkahduksesta huolimatta John Deeren Construction & Forestry -osasto saavutti viime vuonna 6,5 miljardin dollarin liikevaihdon. Yhteensä koko Deere & Company -konserni myi metsä- ja maa­ talouskoneita noin 36 miljardin dollarin edestä.

John Deere Forestry Oy:n osuutta Construction & Forestry -divisioonan liikevaihdosta ei kerrota, mutta Kyttälä uskoo konsernin arvostavan sitä erityisesti oman alansa vahvana markkinajohtajana ja teknologiapainotteisena huippuyhtiönä. Nämä seikat ovat puolustaneet suomalaisen osakeyhtiön olemassaoloa ja sen kehittämistä vaikeinakin aikoina.

– Meiltä löytyy huippuosaamista automaatio- ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä.

Niiden tarve on kasvanut jatkuvasti metsä­ koneiden lisääntyneen etävalvonnan myötä.

Kalliimmat harvesterit muistuttavat tänä päivänä pieniä tehtaita, joita ohjataan tuotantolaitoksista käsin, kertoo Kyttälä.

ASIAKASKESKEISYYS MUOKKAA ARVOKETJUJA John Deere Forestry Oy:n arvo piilee sen T&K:ssa, jolla on merkittäviä heijastusvaikutuksia ympäri maailmaa. Koneet ovat aina koneita, mutta niiden entistä monimutkai-

22

Kauppapolitiikka nro 3|2013

– John Deeressä tehdään investointeja, mutta ne on aina ansaittava, Timo Kyttälä sanoo.

sempi tekniikka vaatii erikoisosaamista, jota amerikkalaisen yrityksen kannattaa hankkia vaikka kaukaa pohjoisesta.

– On totta, että viimeisintä puunkorjuu­ teknologiaa ei välttämättä tarvita länsimaisessa mittakaavassa esimerkiksi Indonesiaan.

Toisaalta alueen modernit sellutehtaat vaativat entistä enemmän reaaliaikaista tietoa puuvirroista ja -varastoista. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten puunkorjuussa informaatiota tuottavien järjestelmien tarve lisääntyy jatkuvasti myös kehittyvissä maissa, pohtii Kyttälä.

John Deere Forestryn kyky kehittää maailmanmarkkinoille kelpaavia ratkaisuja istuu hyvin Deere & Companyn toimintamalliin, joka pohjautuu yrityksen globaalin aseman kasvattamiseen toinen toistaan tukevia divisioonia eli osastoja hyödyntämällä. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille heidän tarvitsemaansa infrastruktuuria pelkkien koneiden sijaan.

PALVELUT ENSISIJALLE Hyvä metsäkone ei hyödytä sen paremmin suomalaista kuin uruguaylaistakaan metsäyhtiötä, jos sen tarvitsemat huolto- ja varaosapalvelut eivät toimi odotetulla tavalla. Metsäteollisuuden muuttuminen entistä tuotantokeskeisem-

Nopea ja joustava yhteistyöympäristö on puoltanut investointihankkeiden rahoittamista.

mäksi toimialaksi onkin muovannut metsäkonebisneksen arvoketjuja uudenlaisten palvelukonseptien suuntaan. Niiden myötä myös toiminnan eettisyys on korostunut.

– Deere & Company pitää kiinni korkeasta bisnesetiikasta. Suomalaisina meidän on ollut helppo hypätä siihen mukaan. Sen lisäksi amerikkalaisilla on erittäin terävä ote työ­ turvallisuuteen. Kaupan myötä olemme menneet siinä asiassa huimasti eteenpäin, Kyttälä toteaa.

VENÄJÄ-YHTEYS KIINNOSTAA AMERIKKALAISIA Puhuttaessa Suomen ja suomalaisten yritysten merkityksestä kansainvälisille markkinoille on lähes mahdotonta ohittaa Venäjää. Metsäteollisuuden näkökulmasta katsottuna kyseessä on maailman suurin havupuureservi, jossa piilee vuosittaista korjauspotentiaalia noin 600 miljoonan kuutiometrin edestä.

Deere & Company on vahvasti sitoutunut suurien lupausten itämarkkinoille. Moskovaan on keskitetty yrityksen maatalous-, maan­rakennus- ja metsäkoneosaston Venäjäntoimintojen pääkonttori.

– Amerikkalaiset yritykset kokevat suomalaisten Venäjä-tuntemuksen erittäin positiivisena asiana. Se on usein sivuttu keskustelunaihe, kun puhutaan etabloitumisesta Venäjälle, Kyttälä muistuttaa.

Vastavuoroisesti ulkomaiset omistajat tuovat suomalaisiin yrityksiin uudenlaista keskustelukulttuuria, joka kehittää pitkällä tähtäimellä kilpailukykyä ja paikallisia toimin­ tatapoja. Metsäteollisuuden pääluottamusmiesten parissa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella ulkomaisten investoijien mukaantulo toiminnan ylläpitämiseksi koetaan tervetulleena. Tämä on yksi osoitus globaalin omistajuuden yleistymisestä, mikä hämärtää perinteisen metsäklusterin rajoja.

Globaalilla tasolla sellun kysyntä ja puunkäyttö kasvaa edelleen, mutta toiminnan paino­pisteet siirtyvät lähemmäs raaka-ainelähteitä ja markkinoita. Samaan aikaan puunkorjuulla ja siihen liittyvällä teknologiaosaamisella tuntuu riittävän kysyntää. Näiden seikkojen valossa suomalainen metsäklusteri ja sen T&K-osaaminen ovat hyvissä asemissa, mutta luotetaanko ulkomaisissa yrityksissä huippuosaamisemme riittävyyteen?

– Meillä on erittäin hyvää yhteistyötä teknisten korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa. Koska varsinaisen työn osuus metsässä vähenee, tarvitaan alalla entistä enemmän metsäkoneiden korkeaan laatuun, innovatiivisiin ratkaisuihin ja palvelukonsepteihin erikoistuneita ammattilaisia, Kyttälä summaa. ›‹

Kuvat: John Deere

Emoyhtiössä on kiitelty suomalaista asenneilmapiiriä sekä yhteiskunnan taloudellisia tukitoimia, joista on apua pitkän tähtäimen T&K-hankkeissa. Positiivisena yllätyksenä on tullut myös tiivis partneroituminen Tampereen ja Joensuun kaupunkien kanssa. Nopea ja joustava yhteistyöympäristö on puoltanut investointihankkeiden rahoittamista.

– Suomalaista byrokratiaa ei ole nähty ongelmana. Itse asiassa Deere & Companyn omat standardit ovat osoittautuneet kansallisia vaatimuksia tiukemmiksi, summaa Kyttälä.

Metsäteollisuus kaipaa uusia tuotteita

G

lobaalissa markkinataloudessa suomalainen metsäteollisuus on jäämässä kauas loistonsa ajoista. Sen vaikeudet kulminoituvat ennen kaikkea metsäyhtiöiden investointipakoon sekä Venäjän-markkinoiden byrokratiaan ja maan heikkoon infraan.

Perinteisen tuotannon tilalle on mahdollista luoda korkean jalostusasteen tuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa. Tämän sektorin innovaatiota ovat muun muassa älypaperi sekä nanosellu, josta kaavaillaan uuden materiaalitekniikan käynnistäjää. Molempien tuotteiden kärkihankkeissa on nähty runsaasti suomalaista tutkimusosaamista.

Myös metsäbiojalostamot ovat nouseva konsepti monipuolistamaan perinteisen selluteollisuuden ympärille rakentuvaa, tulevaisuuden metsä­ teollisuuden tuotepalettia. Suomalainen perustutkimus on monella tapaa avainasemassa, mutta sen päälle on ryhdyttävä ripeästi rakentamaan uusia tuotteita. Kotimaisen paperiteollisuuden kutistuessa kehitysputkeen kaivataan erityisesti suurien volyymien tuoteaihioita.

Tutkimuksen vauhdittaminen on pitkälti kiinni taloudellisista resursseista, joita Suomen tulisi houkutella ulkomaisilta sijoittajilta. Tätä tavoitetta tukee toukokuussa työnsä aloittanut ulkomaisten investoijien neuvosto, joka kokoaa yhteen yritysten kokemuksia investointien edistämisestä sekä Suomen vahvuuksista ja heikkouksista investointikohteena.

– Yksi Team Finland -verkoston keskeisistä tehtävistä on madaltaa ulkomaisten investointien kynnystä. Suomen markkinointivaltteja ovat erityisesti T&K-hankkeiden rahoitustuki sekä liiketoiminnan helppouden takaava luottamusyhteiskunta, sanoo metsäteollisuuden markkinoinnin ja johtamisen professori Anne Toppinen.

Hänen mukaansa metsäteollisuudessa on käynnissä laaja transformaatio, jonka puitteissa suuret muutokset tapahtuvat hitaasti. Haasteena ovat myös suomalaisen metsäteollisuuden vähäiset T&K-panostukset, jotka ovat vain noin puolen prosentin luokkaa. Panostuksia tulisi kasvattaa sekä rahallisesti että kehittämällä yksityisen ja julkisen tutkimuksen välistä yhteistyötä. ›‹

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

23

SUOJAA OIKEUTESI – KIINASSAKIN 24

Kauppapolitiikka nro 3|2013

rajat ylittää. Pitääkö tämä väite tämän päivän maailmassa enää paikkansa?

Aineettomien oikeuksien puolustaminen Kiinassa on mahdollista – tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa. Myös viranomaisten avaamia väyliä kannattaa hyödyntää.

TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Y

hä suurempi osuus tuotteiden arvosta syntyy aineettomista tuotannontekijöistä – kuten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, suunnittelusta, muotoilusta, brändistä ja markkinoinnista. Tämän vuoksi myös aineettomien tuotannontekijöiden oikeuksien puolustamisesta on tullut yrityksille yhä tärkeämpää. Englanninkielisen nimensä Intellectual Property Rights vuoksi lyhenteellä ”IPR” tunnetut aineettomat eli immateriaalioikeudet koskevat muun muassa tavaramerkkejä ja patentteja, mallioikeuksia sekä tekijänoikeuksia.

Arvoketjujen hajaantuessa ja markkinoiden globalisoituessa immateriaalioikeuksien puolustaminen on siirtynyt kotimarkkinoilta maailmanlaajuiselle pelikentälle. Yhtenä kaikkein vaativimmista IPR-toimintaympäristöistä on suomalaisyritystenkin keskuudessa pidetty Kiinaa; yritykset ilmoittivat vuoden 2013 kansain­ välistymis- ja kaupanestekyselyssä pitävänsä Kiinan suurimpana kaupanesteenä juuri IPRasioita.

Kiinalla on kasvun hidastumisesta huolimatta yhä valtava kasvupotentiaali niin teollisuuden kuin kulutustavaroidenkin markkinana. Tämän lisäksi se on nyt itse liikkeessä arvoketjussa ylöspäin eli vahvistaa rooliaan aineettomien pääomien synnyttäjänä ja haltijana. Kiinan merkitys immateriaalioikeuksien kentässä kasvaa siis edelleen.

Yleisen käsityksen mukaan Kiina on villiä itää, ja siellä kopioidaan kaikki, mikä maan

Omat oikeudet pitää rekisteröidä Kiinassa ennen sinne menoa, ei vasta sen jälkeen.

KOTITEHTÄVÄT ON TEHTÄVÄ – Tärkeintä on tehdä kotitehtävät ajoissa, toteaa ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston kauppapolitiikan yksikön lähetystöneuvos Lauri Pullola, joka on seurannut Kiinan IPR-kysymyksiä niin Shanghaista kuin Helsingistäkin käsin.

– Omat oikeudet pitää rekisteröidä Kiinassa ennen sinne menoa, ei vasta sen jälkeen – silloin se voi olla jo liian myöhäistä.

Immateriaalioikeuksien rekisteröiminen maksaa toki jotain, muttei maltaita.

– Siihen tulisi suhtautua Kiinaan m ­ entäessä liiketoiminnan aloittamisen peruskuluna, kuten henkilökunnan palkkaamiseen, toteaa Pullola.

Ja monet toki näin jo toimivatkin: suomalais­yritykset tekevät Kiinassa vuosittain toistatuhatta patenttihakemusta.

Pullolan mukaan monen kansainvälisille markkinoille suuntaavan suomalaisyrityksen kannattaa rekisteröidä Kiinassa joka tapauksessa vähintään tavaramerkkinsä, vaikkei juuri Kiina ensimmäisenä tähtäimessä olisikaan.

– Jos olet rekisteröinyt oikeutesi, voit niitä myös puolustaaa.

Rekisteröinti ”kaiken varalta” on tärkeää, koska yhdellä markkinalla saavutettu menestys saatetaan huomata Kiinassa, ja esimerkiksi Euroopassa hyvin rakennetulle tuotemerkille riittää Kiinassa ”lainaajia”.

Nämä niin sanotut bad faith -rekisteröinnit ovat Kiinassa toistuva ongelma: kiinalaistoimija – joka voi olla vaikka yrityksen oma paikallinen alihankkija – voi ottaa yrityksen tai sen tuotteen tavaramerkin haltuunsa ja rekisteröidä sen omiin nimiinsä. Yritykselle jää tällaisessa tilanteessa käteen vain huonoja vaihtoehtoja: joko se joutuu ostamaan tavaramerkin itselleen takaisin – todennäköisesti ylihintaan, tai pahimmassa tapauksessa joutuu jopa vaihtamaan oman tai tuotteidensa nimen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTYY Kiinan IPR-rintamalla on tapahtunut merkittävää positiivista kehitystä viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Kiina on ymmärtänyt, että sen on kehitettävä lainsäädäntöään ulkomaisten investoijien houkuttelemiseksi. Myös Kiinan WTO-jäsenyys on myötävaikuttanut IPRsektorin kehitykseen.

Lainsäädännössä edelleen olevat puutteet ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa monet kansainväliset yritykset ovat ryhtyneet harkitsemaan toimintojensa siirtämistä ­muualle: halvemmat tuotantokulut eivät enää riitä paikkaamaan aineettomalla puolella tapahtuvia menetyksiä. Ja kuten ETLA (Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila: Kenelle arvoketju hymyilee?) on tutkimuksessaan todennut,

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

25

Kiinassa tehdään lukumääräisesti eniten patenttihakemuksia maailmassa.

Kiina pyrkii jo patenttistrategiansakin kautta vähentämään riippuvuuttaan tuontiteknologiasta ja merkittävästi lisäämään kotimaisten patenttien määrää – mikä osaltaan kannustaa ”takaisinmallintamiseen” eli kansainvälisiltä markkinoilta poimitun alkuperäisen tuotteen purkamiseen, kopioimiseen, edelleen kehittämiseen ja patentoimiseen uutena, kotimaisena tuotteena.

Ulkomaalaiset yritykset eivät toki kilpaile Kiinan markkinoilla enää vain keskenään, vaan kilpailuun on tullut myös paikallisia toimijoita ja niiden omaa osaamista. Kiinassa tehdään lukumääräisesti eniten patenttihakemuksia maailmassa – vuonna 2012 hakemuksia jätettiin yli 600 000. Myös kiinalaisyritykset voivat joutua kohtaamaan kotimarkkinoillaan samoja IPR-ongelmia kuin ulkomaiset kilpailijansakin.

Kiinan markkinoille suuntaavan suomalais­ yrityksen ei tarvitse miettiä IPR-asioita omissa kammioissaan, vaan apua löytyy Team Finland -verkostosta, joka on yritysten käytettävissä niin Suomessa kuin Kiinassakin. Team Finland -toimijoilla on paitsi tietotaitoa Kiinan IPR-asioista, myös kontakteja asioista vastaaviin viranomaisiin.

PIKATIE PATENTTIHAKEMUKSILLE Suomalaisyritysten kannalta merkittävää myötä­tuulta IPR-asioiden hoidolle Kiinassa antaa kuluvan vuoden alusta lähtien voimassa ollut ”patentinkäsittelyvaltatie” eli Patent Prosecution Highway -sopimus. Suomen ja Kiinan patenttivirastojen välinen sopimus takaa patenttihakemuksille tavallista nopeamman ja tehokkaamman käsittelyn.

– Yrityksen kannalta nopeus tarkoittaa paitsi ajan, myös rahan säästöä – sekä omien oikeuksien suojaaminen että bisneksenteon aloittaminen nopeutuvat, kertoo Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kehittämisjohtaja Juha Rekola.

Käytännössä Patent Prosecution Highway -sopimus tarkoittaa sitä, että suomalainen yritys voi suomalaisen, PRH:lle tehdyn patenttihakemuksen pohjalta saada nopeutetun tutkimuksen Kiinan patenttivirastossa, jos PRH on

26

Kauppapolitiikka nro 3|2013

LISÄTIETOJA KIINAN IPR-ASIOISTA ›› Team Finland Kiinassa: www.finland.cn/teamfinland Helsingissä: Ulkoasiainministeriö, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, kauppapolitiikan yksikkö: TUO-10@formin.fi ›› Patentti- ja rekisterihallitus neuvonta.patentti@prh.fi ›› Euroopan unioni Tietoa Kiinan markkinoista pk-yrityksille (EU SME Centre): www.eusmecentre.org.cn IPR-helpdesk Pekingissä pk-yrityksille (China SME IPR helpdesk): www.china-iprhelpdesk.eu

The European Observatory on Infringements of Intellectual Property Rights: oami.europa.eu/ows/rw/pages/OBS/index.en.do Komission kauppapääosasto (DG Trade), immateriaalioikeuksien ja julkisten hankintojen yksikkö (B3)

KOMMENTTI todennut Kiinaan tehtävän patenttihakemuksen täyttävän vaaditut edellytykset. PRH:n mielipide ei kuitenkaan sido kiinalaiskollegoita, vaan he tekevät päätöksensä lopulta itse.

Sopimus toimii toki myös päinvastaiseen suuntaan, eli kiinalaisyritysten hakiessa patenttia Suomesta.

Suomella on kahdenväliset Patent Prose­ cution Highway -sopimukset kymmenen maan – Kiinan lisäksi Espanjan, Etelä-Korean, Israelin, Itävallan, Japanin, Kanadan, Unkarin, Venäjän ja Yhdysvaltain – kanssa.

– Etenkin Yhdysvaltain suuntaan sopimus on osoittautunut hyvinkin hyödylliseksi, Rekola toteaa.

VOIMME VAIKUTTAA MYÖS EU:N KAUTTA Lisää vipuvartta Kiinan suuntaan Suomi saa IPR-asioissa myös EU:n kautta. Euroopan unioni on Kiinan suurin kauppakumppani ja omaa siksi neuvotteluvoimaa. Eivätkä suomalaisten EU-vaikuttamismahdollisuudet rajoitu vain virkamiesten keskinäiseen kanssakäymiseen – myös yritykset voivat olla suoraan ­yhteydessä EU-kollegoihin joko Brysselissä tai Kiinassa.

– Yritysten on hyvä tietää, että EU neuvottelee Kiinan kanssa IPR-asioista säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja konkreettiset esimerkit kentältä ovat näissä neuvotteluissa olennaisen tärkeitä, toteaa kauppa­neuvottelija Benoît Lory, joka hoitaa Euroopan komission kauppapääosastolla Kiinan immateriaalioikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

Säännöllisten neuvottelujen merkitys korostuu senkin vuoksi, ettei EU:n ja Kiinan välillä ole vapaakauppasopimusta, joka pitäisi sisällään myös IPR-määräyksiä. Pohjan EU:n kahdenvälisille neuvotteluille Kiinan kanssa tarjoaa TRIPS (Trade Related Aspects of Intellectual Property Rights) -sopimus, joka on keskeisin monenvälinen IPR-asioita sääntelevä sopimus. Neuvotteluissa huomioidaan myös muut kansainväliset sitoumukset sekä teollisja tekijänoikeuksien yleinen kehitys.

Suurilla yrityksillä on IPR-osaamista usein omasta takaa, mutta pienempien yritysten täytyy etsiä sitä ulkopuolelta. Pekingissä onkin tarjolla myös EU:n järjestämää neuvontaa Kiinaan tuleville pk-yrityksille niin yleisistä markkinaolosuhteista kuin immateriaali­ oikeuksistakin (yhteystiedot sivulla 26).

EU-maiden yrityksiä Kiinassa vaivaavat erityisesti väärennökset ja laiton kopiointi, mutta säännöllisistä virkamiestason neuvotteluista kiinalaisten kanssa on ollut konkreettista hyötyä.

– Yritystason ongelmia on saatu ratkaistua, ja Kiina on ottanut huomioon EU:n näkemyksiä myös lainsäädännössään. Kiinan IPR-järjestelmä on itse asiassa lähempänä EU:n kuin esimerkiksi Yhdysvaltain vastaavaa, Lory kertoo. ›‹

Luovuus peliin oikeuksia suojattaessa ›› Yrityksen aloittaessa liiketoimintaansa Kiinassa tai muilla kehittyvillä markkinoilla, joilla immateriaalioikeuksien kunnioitus ja suojaaminen eivät ole vielä kehittyneiden maiden tasolla, tärkeintä on etukäteis­valmistautuminen. Yrityksen täytyy suunnitella huolellisesti, mitä immateriaalioikeuksia suojataan ja miten.

Suojauskeinoja on monia. Rekisteröintien ja kattavien IPR-sopimus­ lausekkeiden lisäksi tehokas keino voi olla esimerkiksi paikallisten työntekijöiden ja yhteistyökumppanien kouluttaminen immateriaali­ oikeusasioissa yhdistettynä tiukempaan valvontaan.

Kansainvälistyvät pk-yritykset kokevat immateriaalioikeuksien rekisteröintikulut uusilla markkinoilla usein liian kalliiksi vaiheessa, jossa kaupallisesta menestyksestä ei ole vielä mitään varmuutta. Esimerkiksi tavaramerkkien rekisteröinteihin liittyvät maksut ja asiamieskulut ovat kuitenkin useimmiten pieni mutta tärkeä osa kokonais­ investointia, joka aina joudutaan tekemään uusille markkinoille mentäessä. Näihin kuluihin tulisi suhtautua kuin vakuutusmaksuihin.

Ilman rekisteröintejä loukkauksiin puuttumiselle ei useimmiten ole juridista perustaa.

Kansainvälistyvillä yrityksillä on jopa mahdollista saada julkista rahoitusta valmisteluvaiheen IPR-suunnitteluun, kuten esimerkiksi asiantuntijan käyttämiseen suojattavan aineettoman omaisuuden kartoittamiseen ja suojauskeinojen valintaan. Samalla yrityksen omaa rahaa säästyy enemmän varsinaisiin rekisteröintikuluihin.

Kiinassa immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat eivät enää johdu niinkään lainsäädännöstä tai sen puutteista. Kiina on kansainvälisiin immateriaalioikeussopimuksiin liittymisen myötä viimeisen 20 vuoden aikana kehittänyt IPR-lakejaan sisällöllisesti vastaamaan länsimaiden vastaavia. Tuoreimpana esimerkkinä lainsäädäntötyöstä on tavaramerkkilain kolmas uudistus, joka tulee voimaan ensi vuonna. Toisena esimerkkinä on immateriaalioikeuksien tullivalvonnan kehittyminen tasolle, jossa maasta vietäviä tuoteväärennöksiä saadaan aidosti pysäytettyä rajalla.

Suurimmat IPR-haasteet Kiinassa liittyvät oikeuskulttuurin kehittämiseen yleisesti sekä immateriaalioikeuksien tuntemuksen ja sitä kautta kunnioituksen lisäämiseen erityisesti. Osa yrityksen IPR-suunnittelua on myös miettiä, miten toimitaan väistämättä eteen tulevissa loukkaustapauksissa.

Perinteiset kotimaassa ja muissa länsimaissa käytetyt keinot puuttua loukkauksiin eivät välttämättä toimi Kiinassa, jossa liiketoiminta­ ympäristö ja -kulttuuri ovat erilaisia. Usein yrityksen pitää miettiä pelkkien lakipykälien sijaan sitä, miten kiinalaiseen loukkaajaan on tehokkainta päästä kiinni ja saada painostettua tai joskus jopa houkuteltua loukkaaja lopettamaan kopiointi.

Hyvät suhteet paikallisviranomaisiin voivat olla suureksi avuksi myös immateriaalioikeusloukkaustapauksissa, koska korruptio on Kiinassa edelleen valitettavan yleistä. Kiinassa on oltava innovatiivinen mietittäessä ja valittaessa keinoja, joilla puututaan havaittuihin loukkauksiin. ›‹ JANI KAULO Kirjoittaja työskentelee IPR-lakimiehenä Kolster Oy Ab:lla Helsingissä.

Hän on aikaisemmin asunut ja työskennellyt Kiinassa ja Vietnamissa.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

27

Kiina ja Japani janoavat laatua Suomessa on suuri määrä osaavia, luovia yrityksiä, joiden kansainvälistyminen ja pääsy Japanin tai Kiinan kaltaisille kuluttajamarkkinoille hyödyttäisi koko yhteiskuntaa. Näiltä markkinoilta löytyy myös aitoja mahdollisuuksia, kunhan vain osutaan oikeisiin suoniin.

TEKSTI LAURA LÄHDEVUORI KUVAT ARABIA, ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK, DREAMSTIME

K

iinan ja Japanin kuluttajamarkkinoilla on markkinarakoja edelleen myös suomalaisille yrityksille, kunhan oikeat kontaktit löytyvät ja matkaan lähdetään hyvin valmistautuneina. Markkinoilla onnistuminen ei välttämättä tarkoita, että kuluttajien huomiosta olisi saatava haukatuksi jättimäisiä palasia. Riittävän monesta pienestä purosta syntyy yhdessä vuolaana valuvia virtoja.

Erityisiä valtteja Suomen hihassa ovat laatu, design, puhtaus ja hyvä maabrändi, eli Suomi-kuva. Myös suomalaisten luovien alojen hedelmät kiinnostavat maailmalla Japania ja Kiinaa myöten, mutta vienti on vielä vähäistä.

Japanin ja Kiinan kuluttajamarkkinoille pääseminen on työn takana, mutta ei suinkaan mahdotonta. Erityisesti Kiinassa luksus myy kasvavassa määrin. Japanissa laatutietoisuus on jo vakiintuneempaa.

YHTEISTYÖTÄ TIIVIIMMÄKSI Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden kesäkuussa ensimmäisen Team Finland -strategian. Se määrittelee Team Finland -toiminnalle ensi kertaa yhteiset, vuosittain päivitettävät painopisteet. Kansainvälistymisen painopiste­alojen joukossa vuonna 2014 ovat luovat alat

28

Kauppapolitiikka nro 3|2013

ja design. Maantieteellisesti strategiassa painotetaan EU:n ulkopuolella suuria kasvumarkkinoita, mukaan lukien Kiinaa. Maakuvatyössä erottaudutaan kolmella kärkiteemalla: puhtaus, design ja osaaminen.

Hyödyntämällä Team Finlandin laajaa verkostoa yritykset saavat yhteyden oikeisiin ihmisiin markkinoilla, joilla suomalaiset tuotteet ja osaaminen ovat herättäneet kiinnostusta.

Suomi ei ole perinteisten kuluttajatuotteiden suurvalta. Markkinoiden palveluvaltaistuessa ja aineettoman osaamisen merkityksen kasvaessa myös suomalaiset voivat kuitenkin alkaa takoa kuluttajamarkkinoilla uusia rautoja. Jokainen yritys ei voi kasvaa alansa globaaliksi markkina­johtajaksi, mutta juuri tällaisista aineksistahan suomalainen menestys ja hyvinvointi tämän päivän maailmassa syntyy – erikokoisista puroista, oivaltavasta osaamisesta ja kohdemarkkinoiden tuntemuksesta.

Myös tässä yhteistyö on valttia. Yhteinen riski on jaettu riski. Yhteinen näkyvyys on suurempaa näkyvyyttä. Yhteisvoimin haasteet ovat voitettavissa.

KIINAN KASVAVA KESKILUOKKA KULUTTAA Elintason nousu on muovaamassa Kiinasta maailman suurinta luksustuotteiden markkinaa vuosikymmenen puoliväliin tultaessa. Vaikka Koneen hissit ja Nokian

Tokio

Peking

Shanghai

KIINAN TUNNUSLUVUT Väkiluku: 1,3 miljardia Bruttokansantuote per capita: 6 080 US-dollaria (2012) BKT:n kasvu: 7,8 % (2012) Valtion velka: 50 % BKT:sta (5/2013) Työttömyysaste: 6,5 % (2012) JAPANIN TUNNUSLUVUT Väkiluku: 128 miljoonaa Bruttokansantuote per capita: 46 720 US-dollaria (2012) BKT:n kasvu: 1,9 % (2012) Valtion velka: 245 % BKT:sta (5/2013) Työttömyysaste: 4,4 % (2012)

Kiinan suurimmassa kaupungissa Shanghaissa on asukkaita virallisesti yli 16 miljoonaa.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

29

puhelimet tunnetaan Kiinassa, on Suomi yleisesti ottaen maassa vielä jokseenkin tuntematon toimija.

– Mutta kyllähän Suomella positiivinen maine on, sanoo Tekesin Sari Arho Havrén, joka työskentelee Shanghain-pääkonsulaatissa innovaatioista vastaavana konsulina ja seuraa Kiinan muuttuvaa toimintaympäristöä.

Kiinassa tunnetaan hyvin ruotsalaisia vaateja huonekalumerkkejä, kuten esimerkiksi Ikea ja H&M. Myös suomalaisilla olisi tarjottavana monia laadukkaita tuotteita näillä aloilla.

Kiinan kasvava keskiluokka lisää kokonaiskulutusta maassa. Suomen Pekingin-suur­ lähetystö arvioi, että kiinalaisten kulutuksen ominaispiirteet tarjoavat suomalaiselle elinkeino­elämälle mahdollisuuksia ja uutta vientipotentiaalia. Kilpailu on kuitenkin kovaa.

Ansiotason noustessa ja kulutustottumusten muuttuessa vaativammiksi palvelujen kysyntä kasvaa. Sosiaalinen media, kännykät, kasvava keskiluokka ja lisääntynyt ulkomaanmatkailu vaikuttavat kiinalaisten asenteiden ja kulutustottumuksien kehitykseen.

Kiinan arvioidaan Pekingin-suurlähetystön mukaan kattavan noin 50 prosenttia maailman luksustuotteiden markkinoista. Vauraampien kuluttajien määrän arvioidaan kasvavan, ja varsinkin rikkaampien kuluttajien mieltymykset muuttunevat merkkitietoisemmiksi ja vaativammiksi. Ansiotason kasvun myötä myös laadukkaiden elintarvikkeiden kysyntä pysyy korkealla. Kiinalaiset epäilevät usein elintarvikkeiden turvallisuutta maassa sattuneiden myrkytystapausten takia.

Suomalaisilla olisi paljon annettavaa ruokapuhtaudessa, mutta markkinoille pääsy vaatii paikalliset sertifioinnit.

Kiinan avautumisen myötä myös suomalainen musiikki on alkanut herättää kiinnos-

30

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Shanghain kiireisimmän ostoskadun Nanjing Roadin historia ulottuu 1800-luvun puoliväliin.

SUOMALAISILLA OLISI PALJON ANNETTAVAA RUOKAPUHTAUDESSA.

tusta. Yksi vetonauloista on suomalainen metalli­ musiikki. Suomalaiset orkesterit ja kuorot ovat alkaneet liittää reitteihinsä Japanin lisäksi myös Kiinan.

Kiina on noussut suomalaisille kiintoisaksi kulttuuriviennin kohteeksi lyhyessä ajassa. Kulttuurivientiin, kuten muuhunkin viennin edistämiseen pätee sama sääntö: on resurssien haaskausta yrittää yksin.

NETTIKAUPALLA KIINAAN Internetkaupan arvioidaan kasvavan Kiinassa jopa 35-kertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Monille kansainvälisille merkeille juuri internet-

35 x

Internet-kaupan arvioidaan kasvavan jopa 35-kertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

kauppa onkin ollut menestyksekäs maahantulostrategia. Sari Arho Havrénin mukaan suomalaisten kannattaisi miettiä verkkokaupan hyödyntämistä vaate-, kenkä-, tekstiili- ja design-aloilla.

Vaatteiden, viihteen ja pelien kulutus lisääntyy ja nopeutuu Kiinan keskiluokan vaurastumisen myötä. Lapsiin ja nuoriin panostetaan lisäksi lähes rajattomasti, mikä liittyy myös Kiinan yhden lapsen politiikkaan.

– Pienet suomalaiset brändit voisivat pyrkiä hyödyntämään kiinalaisia verkkokauppa-alustoja, koska liikkeen perustaminen on paljon vaikeampaa, Arho Havrén pohtii.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

31

Designin arvostus nousee samalla, kun varallisuus ja tuotemerkkitietoisuus kasvavat. Kiinassa design ei kuitenkaan käsitä vain vaatteita tai huonekaluja vaan myös henkilö­kohtaisten palveluiden ja tuotteiden räätälöintiä.

Arho Havrén ei näe Kiinaa ja Japania toistensa jatkumoina. Hänen mukaansa Japanin valloitus ei valitettavasti juurikaan ole avuksi Kiinan markkinoille pyrittäessä.

KÄNNYKKÄPELI VAATII LUOVUUTTA Kiinan viihdeteollisuus kasvaa kohinalla. Suomalaiselle mobiilialan asiantuntemukselle olisi kysyntää Kiinan nopeasti kasvavilla viihde­ teollisuuden markkinoilla. Kiinan digitaalisen viihteen markkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen. Vuonna 2010 markkinoiden koko kasvoi 85 miljardiin dollariin.

Mahdollisuuksia olisi suomalaisten sisältöjen viemisessä Kiinan markkinoille sekä kiinalaisyritysten avustamisessa niiden laajentumispyrkimyksissä.

Rovio ja Angry Birds ovat saaneet suomalaisyritykset keskittymään mobiilipeleihin.

Suuremmat mahdollisuudet voisivat kuitenkin piillä pelikehityksessä, jossa suomalaiset voisivat toimia konsultteina kiinalaisten pelien markkinoinnissa länteen. Suomalaiset voisivat myös ulkoistaa omia pelikehitys-, grafiikka- ja animaatiotöitään Kiinaan. Huolimatta Kiinan valtavista osaamisreserveistä ulkomaalaisten asiantuntijoiden tarve kasvaa jatkuvasti.

Tekesin johtavan asiantuntijan Reijo Muntherin mukaan Japanissa on mahdollisuuksia samoilla markkinoilla. Mobiilipelit ovat hyvin suosittuja, mutta niiden kehittäminen vaatii länsimaisilta out of the box -ajattelua. Esimerkiksi kännykkään ladattava virtuaalityttöystävä on saavuttanut Japanissa suurta suosiota.

JAPANI RAKASTAA LAATUA Suomi on kokoaan suurempi maa Japanissa.

Suomi tunnetaan hyvin ja Suomella on vahvuuksia esimerkiksi taiteen ja designin saralla.

Suomalaisuus on Japanin markkinoilla ehdoton lisäarvo. Kulutuksen suunnan Japanissa määräävät nuoret naiset, joilla on varaa panostaa itseensä.

– Japani on äärettömän iso markkina high class -kuluttajille. Suomalaisen muotoilun pitäisi suuntautua niin, että myydään brändiä, laatua ja tiettyä mielikuvaa, sanoo Reijo Munther.

Munther toimi Tokiossa vuosina 2009–2012 Tekesin johtajana ja Team Finlandin koordinaattorina. Viime syksynä hän palasi takaisin kotimaahan.

Munther kertoo mielikuvien olevan erittäin tärkeitä Japanissa. Se, että Suomesta on vahva mielikuva, on iso valtti.

– Suomalaisilla on annettavaa laadukkaissa, hyvien katteiden tuotteissa. Meillä on jo tun-

32

Kauppapolitiikka nro 3|2013

3.

Kiinan digitaalisen viihteen markkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen.

nettuja brändejä kuten Marimekko, Iittala ja muumit, jotka kaikki vahvistavat toisiaan.

Markkinoille on menossa muitakin ja sinne mahtuu edelleen, Munther sanoo.

Muntherin mukaan suomalaisen designin lisäksi suomalainen tanssi, musiikki, nykytaide ja puuarkkitehtuuri kiinnostavat japanilaisia kovasti.

– Luotettavuus, korkea laatu, design, ekologisuus, hyvä palvelu, luettelee Finnairin Japanin-myyntijohtaja Sakari Romu asioita, joita japanilaiset arvostavat.

Romun mukaan kotimaisuus merkitsee japanilaiselle kuluttajalle todella paljon, koska siihen liitetään automaattisesti korkea laatu ja luotettavuus. Ulkomaisille tuotteille rima on siis asetettu jo valmiiksi korkealle. Suomalaisten etuna kuitenkin toimii se, että Suomi tunnetaan jo laadusta.

– Japanilaiselle kuluttajalle ensiarvoisen tärkeää ei kuitenkaan ole pelkästään itse tuote ja sen laatu, vaan myös jakeluketju, sanoo Romu.

Se tarkoittaa, että tuote hankitaan mieluiten hyvämaineisesta, arvostetusta, pitkään alalla

Tokion peli- ja elektroniikkakeskus Akihabara on oma sähköinen kaupunkinsa.

LEVYMYYNNIN SUHTEEN KIINA JA JAPANI OVAT TOISTENSA PEILIKUVIA.

RASKAAN ROCKIN LÄHETTILÄÄT ›› Yksi Suomen eniten ulkomailla keikkailevista bändeistä, Turisas, on rakentanut uraansa määrätietoisesti. Ahkerimpina vuosina yhtyeellä on ollut keikkoja yli 130. Sinfonista metallia nahka­ puvuissa ja punamustissa maskeissa soittava bändi hakee aktiivisesti yleisöjä myös Aasiasta Alun perin Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Turisas on aina tavoitellut kansainvälisiä yleisöjä. Levy-yhtiöksikin valikoitui levytys­uran alussa Century Media Records, jolla on toimistoja sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Näin julkaisut ovat heti maailman­laajuisia.

– Kun teimme levytyssopimuksen, olimme vain pieni demobändi Suomesta. Mietimme levy-yhtiön valintaa jo silloin sitä kautta, ettemme halua jäädä pelkästään Suomeen. Metallilla ei pärjää vain yhdessä maassa, Turisaksen laulaja ja keulahahmo Mathias Nygård kertaa.

Yhtye soitti ensimmäisen Euroopan-kiertueensa vuonna 2005, Yhdysvalloissa takana on jo viides kiertue.

– En tiedä, olemmeko ikinä päässeet siellä omillemme. Mutta kyseessä on valtava markkina, joka vaatii paljon töitä. Se, mitä nyt joskus sattuu jäämään yli jostain kiertueelta, lyömme aika ­nopeasti jonkun muun markkinan työstämiseen, Nygård kertoo.

OIKEAT KUMPPANIT Kansainvälistymisessä suurena apuna on ollut myös Music Finland. Ulkomailla Turisaksen yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet kadehtien suomalaiseen järjestelmään, jossa yksi taho rakentaa siltaa rokkareiden ja valtiollisten instanssien välille.

– Music Finland on onnistunut koordinoimaan tukia eteenpäin sellaisille hankkeille, joilla on vientipotentiaalia. Suomessa oikeasti suhtaudutaan musiikkiin samanlaisena vientialana kuin mihin tahansa muuhun teollisuuteen, Nygård pohtii.

Esimerkiksi Japanissa Turisas esiintyi tänä vuonna Music Finlandin järjestämässä show case -tapahtumassa, johon Music Finland oli kutsunut ammattilaisvieraita Japanin musiikkibisneksestä.

– Kyseessä on vähän niin kuin jollekin teollisuusfirmalle messut, jossa pääsee esittelemään tuotteitaan ja seurustelemaan potentiaalisten asiakkaiden kanssa, Nygård taustoittaa.

Ensimmäisen kerran kuusihenkinen Turisas keikkaili Kiinassa ja Japanissa vuoden 2010 keväällä. Japanin keikat menivät niin hyvin, että bändi kutsuttiin uudestaan vierailemaan Loud Park -festivaaleille. Tänä keväänä bändi keikkaili Kiinassa toista ja Japanissa kolmatta kertaa.

Yleisö on Nygårdin mukaan samanlaista melkein missä päin maailmaa tahansa, mutta eroja löytyy esimerkiksi takahuoneista ja keikkajärjestelyistä.

– Japanissa on ihan viimeistä huutoa olevaa teknologiaa ja kaikki ovat todella tarkkoja. Kiinastakin löytyy kyllä tavaroita ja laitteita, mutta knowhow-ammattitaitoa ei suuresta yrityksestä huolimatta silti aina tahdo löytyä. Mutta kohisten Kiinakin menee eteenpäin.

METALLIN MALLIMAA Nygårdin mukaan Suomi-brändillä on helppo ratsastaa ulkomailla. Maailmalla jo pärjänneet yhtyeet ovat helpottaneet seuraajien pääsemistä vielä pidemmälle.

– Yleisesti suomalaisella raskaammalla rokilla ja hevillä on ihan äärettömän hyvä maine. Kyseessä on hevin Made in Germany -tyyppinen tarra.

Neljä albumia julkaissut bändi yhdistelee musiikissaan kansan­ musiikkia metallivaikutteisiin. Levymyynnin suhteen Kiina ja Japani ovat toistensa pelikuvia.

– Kiina on tekijänoikeuksien suhteen villi itä – fyysisiä kopioita ei ole edes järkeä jaella, koska piratismi on niin iso juttu. Käytännössä levyjämme voi ostaa iTunesista, Nygård toteaa.

– Japanissa taas on ollut kauan todella hyvät tekijänoikeuslainsäädännöt. Monet tykkäävät keräillä fyysisiä levyjä ja kaikenlaisia erikoispainoksia. Japani on niitä harvoja paikkoja, joissa fyysisiä levykauppoja siinä mittakaavassa enää on.

Kiina houkuttelee silti bändejä.

– Livemarkkinana Kiina olisi ihan järjettömän iso mahdollisuus, Nygård haaveilee.

Mutta onko Aasian-keikoilla mahdollista hyötyä taloudellisesti?

– Kiinan ja Japanin kiertueet kuuluvat vielä niihin keikkoihin, joista teemme tappiota. Viime levyllä meillä oli hyvä noste meneillään Japanissa, mutta vuoden 2011 tsunami sotki suunnitelmat.

Tämän vuoden kiertueella olimme ottaneet askeleen taaksepäin.

Mutta Music Finlandin järjestämä show case -keikka oli meille tietoinen mahdollisuus investoida Japaniin uudestaan.

Nygård uskoo, että Japanissa yhtye voisi varsin pian päästä omilleen kiertueista. Turisaksen toiveena on palata pian Japanin lavoille, kun uusi levy on ilmestynyt elokuussa. Kiinan markkinat taas ovat haastavampia.

– Maa on koko ajan rikkaampi, ja he ovat ottaneet kiinni länsimaita. Mutta yleisön löytämisessä on vielä valtavasti työsarkaa.

Livemarkkinana Kiina voisi kannattaa hyvinkin pian, mutta voi olla vaikeaa saada tekijänoikeuspuolta mitenkään järkeväksi.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

33

KASVAVA ELÄKELÄISTEN MÄÄRÄ LUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA.

toimineesta liikkeestä. Sama koskee myös internetmyyntiä.

– On turha ajatella, että tietty tuote ei sovellu Japanin markkinoille. Jos tuote on korkea­tasoinen ja sen jakelu ja jälkimarkkinointi ovat kunnossa, niin mahdollisuuksia on lukemattomia kaikissa päivittäistavara- ja designtuotteissa sekä elintarvikkeissa. Kasvava eläkeläisten määrä luo lisäksi uusia mahdollisuuksia, Romu sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että Japanin markkinoille pääsy on tuskin milloinkaan helppoa, nopeaa tai halpaa, mutta vastapainona on onnistuttaessa ostovoimainen ja tuoteuskollinen kuluttaja. Mutta miten markkinoille sitten päästään?

– Markkinoille pääsy on erittäin haastavaa, mikäli tuotteella – oli se sitten kotimainen tai ulkomainen – ei ole uskottavaa jakelijaa, Romu toteaa.

– Markkinoille meno riippuu paljon tuotteesta. On tärkeä miettiä, miten sinne mennään, ketkä ovat kumppaneita ja pohtia innovatiivisesti jakelukanavia ja kaupankäynnin rakennetta, sanoo Tekesin Munther.

Munther nimeää esimerkiksi Ivana Helsingin, joka juuri on aloittanut yhteistyötä japanilaisen vaatejätin Uniqlon kanssa.

– Täytyy nostaa hattua, yhteistyö on erittäin hyvin keksitty. Uniqlon perusideana ovat olleet laadukkaat ja edulliset käyttövaatteet, joihin Ivana tuo designin sisään. Uniqlolla on myymälöitä myös Kiinassa. Tällaisia k ­ uvioita siellä kannattaa rakentaa, Munther kannustaa.

VIENNIN VAIKEUS Kumppanin löytäminen Japanin markkinoilta on kovaa työtä. Se on silti paras keino päästä bisneksen syrjään kiinni.

– Siellä pitää käydä ja rakentaa suhteita.

Japania pidetään hirveän vaikeana markkinana ja näin se onkin, jos lähtee summa­ mutikassa koputtelemaan ovia. Mutta jos tuntee liike-elämää, toimintatapoja ja osaa verkottua, asiat voivat edetä nopeastikin, Munther kannustaa.

Alkuvaihe on kuitenkin äärimmäisen tärkeä.

– Laadulla on suuri merkitys. On esimerkiksi turha lähettää laatikoita, joissa osoite­ tarrat on liimattu vinoon. Sen, että kyseessä on laatutuote, pitää näkyä joka asiassa, ja pakkauksellakin on suuri merkitys. Aasiassa mer-

Japanilaisella vaatejätillä Uniqlolla on liikkeitä myös Kiinassa.

kitsevät yksityiskohdat ja länsimaissa katsotaan kokonaisuutta. Tästä se ero tulee.

Munther muistuttaa, että Japanissa on suurin yksittäinen kuluttajamarkkina muotoilutuotteille.

– Ei löydy Kiinasta vielä sataa miljoonaa kulutushalukasta keskiluokkaista ihmistä, Japanista löytyy, hän naurahtaa.

Suomalainen yhteistyö on valttia ponnisteltaessa maailmanmarkkinoilla.

– Näkisin, että suomalaisten toimijoiden yhteisiskuilla on merkitystä.

– High end -tuotteet, joihin muotoilutuotteetkin kuuluvat, ovat meille aivan uusi mahdollisuus. Pelituotteet näkisin tähän rinnalle, koska Japani on hahmojen luvattu maa ja ne näkyvät joka paikassa.

Munther peräänkuuluttaa myös luovaa ajattelua. Se on tärkeää bisneksen kannalta.

– Pitää ajatella eri tavalla kuin yleensä. Olettamuksemme siitä, mitä japanilainen kuluttaja haluaa, ovat todennäköisesti vääriä. Sellaiset asiat, jotka tuntuvat meistä eksoottisilta, saattavat olla juuri oikeita. Pitää rohkeasti kokeilla ­asioita ja tehdä uudella tavalla, sitä hekin etsivät.

Munther näkee Japanin ja Kiinan ainakin osittain toistensa jatkumoina. Maat kulkevat eri tahtia, mutta Muntherin mielestä etenkin muotoilua pitäisi viedä molempiin maihin.

– Aasiaa kannattaa miettiä myös kokonaisuutena, koska maat ovat taloudellisesti sidoksissa toisiinsa.

Sakari Romu ei usko, että onnistuminen Japanissa olisi lupaus siitä, että Kiinassakin homma onnistuu.

– Se, että molemmat ovat Aasiassa, ei tarkoita mitään. Kiina ja Japani ovat maina niin erilaisia kuin vain kaksi maata voi olla. Silti toki sama korkealaatuinen tuote kelpaa heille molemmille, kun sen myynti hoidetaan Japanissa japanilaisittain ja Kiinassa kiinalaisittain, Romu sanoo.

HEVIÄ TOKIOSSA Japanissa klassinen suomalainen musiikki vetää, kuten myös suomalainen hevimusiikki.

Suomen raskaamman musiikin vientiylpeys on Nightwish, mutta myös muita yhtyeitä on mennyt vanavedessä, esimerkkinä Turisas ja Mokoma.

Japanin musiikkimarkkinoita dominoivat kotimaiset artistit, mutta liiketoimintaa suomalaisille asti soljuu silti pienemmissäkin puroissa. Vaikka hevi- tai jazz-musiikki voi olla niche-ala Japanissa, juuri tällaisia markkina­ rakoja suomalaiset voivat hyödyntää.

Uusi tulonlähde suomalaisessa musiikki­ bisneksessä ovat olleet lauluntekijät eli suomalaiset biisinikkarit, jotka ovat työstäneet kappaleita japanilaisartisteille.

– Biisivienti on yksi markkinarako, johon olemme pyrkineet. Suomalaiset biisinkirjoittajat tekevät paikallisille artisteille musiikkia ja

34

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Vuonna 2003 avattu ostos- ja monitoimikeskus Roppongi Hills edustaa Tokion nykyarkkitehtuuria.

saavat tekijänoikeuskorvauksia. Lisäksi musiikin myyminen mainoskäyttöön on yksi kasvava mahdollisuus, sanoo Music Finlandin projekti­päällikkö Sami Häikiö, joka tapaa yhtenään japanilaisia yhteistyökumppaneita sekä Japanissa että Suomessa.

Suomalaisten kappaleiden lisäksi myös musiikin tuottamista on myyty laulujen vanavedessä puolivahingossa.

– Studiotuottajat ovat monesti biisinkirjoittajia ja ovat tehneet demokappaleen tuotannon: rummut, syntikat ja niin edelleen. Japanilaisartisti on todennut, että tuotanto on hyvä ja halunnut ostaa sen levylle käytettäväksi.

Häikiön mukaan Kiinan osalta musiikkimarkkinoilla ongelmana on vielä kunnon infran puuttuminen.

– Toimivaa tekijänoikeusjärjestöä eikä oikein levyyhtiöitäkään ole, ainakaan samassa mittakaavassa kuin muualla. Markkina on vielä vähän epäselvä ja villi. Kiinalaiset kuitenkin janoavat koko ajan enemmän viihdettä, ja kaikkihan sitä odottavat vesi kielellä, mitä sieltä saattaa aueta. Showhommille on ainakin markkinaa, koska gaaloja riittää.

Häikiön mukaan musiikkialalla on selvää, että kaikki auttavat toisiaan. Yhden artistin läpimurto auttaa merkittävästi myös muita. Musiikillinen esiintulo voi lisäksi auttaa muiden alojen yrittäjiä.

– Pitäisi keksiä hyvä keino, miten saataisiin paketoitua kaikki yhteen, esimerkiksi jos diggaat skandi­ popista niin diggaat ehkä myös Marimekosta ja designista. Siinä, miten kaikki linkitetään yhteen ja miten se tulos kotiutetaan parhaiten, on vielä paljon keksittävää, Häikiö pohtii.

Häikiö käyttää mielellään islantilaisartisti Björkiä esimerkkinä siitä, miten asiat linkittyvät toisiinsa musiikkibisneksessä.

– Kun Björk breikkasi, niin yhtäkkiä kaikki tykästyivät myös Islantiin: sinne haluttiin mennä, katsoa leffoja ja nähdä muita bändejä sieltä. Sama juttu on käynyt monen popparin kohdalla, saksalaisia tyttöjä tulee Suomeen Ville Valon takia. ›‹

ERGMANN Attorneys at Law

Teollisuuden asianajotoimisto Projektirakentaminen Energia

Teknologia

Asianajotoimisto Bergmann Oy Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki

p. +358 9 6962 070 office@bergmann.fi www.bergmann.fi

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

35

Lue

Konkretiaa kauppapolitiikkaan ECIPEn (The European Centre for International Political Economy) mielestä abstrakteista ideoista on jauhettu jo tarpeeksi. Ajatushautomo haluaa alistaa kansainvälisen talouspolitiikan t­ iukalle analyysille hyödyistä ja ­haitoista ja esittää johtopäätökset helposti lähestyttävässä muodossa.

Esimerkiksi Euroopan komission taannoinen päätös asettaa kiinalaisille aurinkopaneeleille polkumyyntitulli sai tutkimuskeskukselta pöllytystä. ECIPEn mukaan EU:n uudessa kauppa­poliittisessa linjassa on riskejä.

Kauppaa vääristävää valtiollista tukea vastaan ei kannata taistella vääristämällä itse kauppaa.

ECIPE on itsenäinen think tank, joka omistautuu kauppa­politiikan ja kansainvälisen talouspolitiikan kysymyksille. ECIPEn ideologiset ­juuret ovat vapaan kaupan ja vapaan maailman­talouden perinteessä. ECIPE on Euroopan ainoita ajatushautomoita, jotka keskittyvät pääasiallisesti kauppa­politiikkaan.

ECIPE haluaa edistää ”­evaluaation kulttuuria”. Kun monimutkaiset asiakokonaisuudet tehdään yleisölle paremmin ymmärrettäviksi, voidaan niitä arvostella rakentavasti ja edistää parempien käytäntöjen kehittämistä.

Kuumia puheenaiheita ECIPEssä ovat tällä hetkellä Kiina maailmantaloudessa, protektionismin nousu, Venäjä ja Euraasia, työllisyys sekä ­globali­saatio.

The European Centre for International Political Economy www.ecipe.org

36

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Transatlanttinen linkki

Liberaalin omatunto

The SAIS Center for Transatlantic Relations on washingtonilainen tutkimus­ keskus, joka keskittyy nimensä mukaisesti transatlanttisiin suhteisiin.

Keskus pyrkii analysoimaan kahden mantereen välistä suhdetta uudesta perspektiivistä. Pitkään suhteiden tärkein fokus oli maanosien omassa turvallisuudessa ja vakaudessa. Vaikka nämä näkökulmat ovat yhä tärkeitä, transatlanttisen suhteen kriittisimmät haasteet – ja mahdollisuudet – viriävät tänään mannerten ulkopuolelta.

Syksyn kuumin puheenaihe ­keskuksen foorumilla ovat luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kauppa- ja investointikumppanuus­ sopimusneuvottelut. Keskuksen sivusto tarjoaa etusivullaan esimerkiksi valmiiksi pureskellun ”pakollisten lukemisten” paketin aiheesta.

Keskus on julkaissut The Transatlantic Economy 2013 -tutkimuksen, joka tarjoaa tietoa Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellisesta integraatiosta.

Tutkimuksessa luodataan maailman suurimpien keskinäisten kauppa­ kumppanien suhdetta analysoiden keskinäisiä investointeja ja arvoketjujen jakaantumista. Transatlanttinen talousalue on maailman vaurain, ja EU ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeimmät kauppakumppanit.

Tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat vetäneet investointejaan Kiinasta, ja sen sijaan sijoittaneet toisiinsa. Euroopan ja Yhdysvaltojen tärkeimmät sektorit ovat niin verkottuneita, että ne ovat kirjaimellisesti ”in each other’s business”.

Taloustieteen nobelisti Paul Krugman pureutuu The New York Timesin blogissaan ”The Conscience of a Liberal” laaja-alaisesti sekä talouteen että politiikkaan. Blogin pääpaino on Yhdysvaltojen taloustilanteessa, mutta Krugman käsittelee kirjoituksissaan myös muita maita.

Nobelisti kirjoittaa kaikesta päivänpolitiikan ja makrotalousteorian välillä.

Teoriapainotteiset kirjoitukset eivät jää akateemiseksi hiustenhalkomiseksi, vaan uuskeynesiläiseksi tituleerattu Krugman perustelee kannattamiaan teoriasuuntauksia ajankohtaisella empirialla.

Vannoutuneena vapaakaupan kannattajana Krugman argumentoi useissa kirjoituksissaan, että globalisaatio ja etenkin 1980-luvun jälkeen nopeasti kasvanut kansainvälinen kauppa ovat muuttaneet muita makrotalouden rakenteita yllättävän vähän. Tällä hän perustelee muun muassa sitä, että taloudellinen elvytys toimii edelleen taantuman aikoina.

Krugman on käsitellyt kirjoituksissaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAn vaikutuksia alueen maille. Hän toteaa, että sopimuksen myötä kauppa maiden välillä on odotetusti kasvanut, ja myös maiden työvoima on aiempaa tuottavampaa.

Krugmanilta on siis odotettavissa huomioita myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä kauppasopimusneuvotteluista.

The SAIS Center for Transatlantic Relations transatlantic.sais-jhu.edu

The Conscience of a Liberal krugman.blogs.nytimes.com

Suomi edelläkävijäksi TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

Team Finland -strategia vuodelle 2014 julkistettiin kesäkuussa. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kertoo, mitä strategia pitää sisällään sekä verkoston asiakkaille että sen toimijoille.

Mitä konkreettisia asioita strategia pitää sisällään verkoston asiakkaille – kuten yrityksille?

Keskeistä on ensimmäisen kontaktin periaate. Yrityksen ei tarvitse miettiä, kuka sen asiaa hoitaa, vaan se voi ottaa yhteyttä mihin tahansa Team Finland -toimijaan, esimerkiksi ELY-keskukseen, Finproon tai edustustoon.

Siellä yritystä autetaan eteenpäin.

Keskitämme Team Finland -palveluja pkyritysten kansainvälistymisen alkuvaiheeseen.

Finpron julkisesti tuettua palvelua laajennetaan. Kansainvälistymisestä kasvua hakevien yritysten tueksi kehitetään uusi, entistä toimivampi työkalupakki.

Edustustoverkoston tarjoamia palveluja yrityksille täsmennetään. Finpron julkisrahoitteisia palveluja kohdemarkkinoilla keskitetään yritysten verkottumista tukeviin palveluihin sekä mentorointi- ja veturiyritystoiminnan kehittämiseen.

Mikä on strategian keskeinen viesti verkoston toimijoille?

Tavoitteenamme on tehdä Suomesta edellä­k ävijä muuttuneessa globaalissa toiminta­ympäristössä. Valtapolitiikan rooli kansakuntien menestyksessä on pienenemässä. Ne kansakunnat ovat voittajia, jotka saavat koko yhteiskuntansa, mukaan lukien yritykset ja kansalaisjärjestöt, mukaan tavoittelemaan yhteistä maalia.

Team Finland -yhteistyöllä saamme nykyisillä voimavaroilla aikaan enemmän ja tehokkaammin. Tärkeää on ennakointi, uusien mahdollisuuksien havainnointi ja niiden hyödyntäminen.

Millä perusteella strategian painopisteet valittiin?

Strategian tavoitteena on kehittää toimintaamme siten, että kykenemme tarttumaan globaaliin arvonmuodostukseen ja kerryttämään arvonlisää Suomeen. Strategian painopisteissä korostetaan liiketoimintaa, jossa on mukana arvoa tuottavaa tutkimusta, innovaatioita, designia.

Kansainvälistymispalvelujen painopisteet ovat kansainvälisesti lupaavimpia aloja, joilla meillä on jo menestyneitä yrityksiä, osaamista ja tarjontaa, ja vastaavasti maailmalla on kysyntää. Muita yrityksiä ei jätetä palvelujen ulkopuolelle. Valitsemalla muutamia keskeisiä aloja haluamme varmistua siitä, että verkostolla on kykyä ja osaamista näiden alojen edistämiseen. Samalla meidän on oltava avoimia ja nähtävä myös uudet, nousevat alat.

Alueellisesti painotamme maita, joista suomalaisilla yrityksillä on jo kokemusta ja ennen kaikkea kiinnostusta lähteä kansainvälistymään.

Haastateltavana valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen.

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen johtaa Team Finland -verkoston kansliapäälliköiden koordinaatioryhmää.

Ryhmä vastaa verkoston toiminnallisesta ohjauksesta sekä pääministerin johtaman taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmän tuottamien linjausten toimeenpanosta.

Mitä julkisrahoitteisten palvelujen päällekkäisyyksien poistaminen tarkoittaa käytännössä?

Julkisen talouden tilanne tulee säilymään haastavana. Valtion rahoittamat palvelut tulee määritellä nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi: • Useat toimijat tuottavat omaa ennakointi ja maatietoaan. Olemme nyt yhdistämässä ja kokoamassa nämä tiedot yhteen paik kaan.

• Samoin Suomen maakuvaviestintää koske vat työkalut tuodaan yhteen.

• Asiakastiedonhallinta yhtenäistetään: luomme TEM-toimijoiden ja ulkoasiain ministeriön yhteisen yritysasiakkuuksien järjestelmän, jotta tieto löytyy yhdestä pai kasta ja auttaa meitä palvelemaan yritys asiakkaitamme entistä paremmin. ›‹

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

37

80 vuotta sitten Osaaminen houkuttelee investointeja Suomeen

MARKKU KEINÄNEN:

Aasian laatutietoiset kuluttajat

Team Finlandin potentiaali piilee tiedon yhteistyössä ja ssa. avoimessa jakamise

TIIKKA KAUPPAPOLI TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

nro 3 | 2013

ARVO KETJUUNTUU juissa

Suomi pärjää arvoket osaamisella.

OECD kehittää mat oikeutesi ››

oja parempia politiikk

›› Suojaa aineetto

Anna palautetta lehdestä ja voita Lumia 920!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Taloudellisia tiedoituksia rajoitusviidakosta

K

auppapolitiikka-lehti viettää tänä syksynä 80-vuotis­ juhliaan. Lehti julkaistiin ensimmäisen kerran 6. lokakuuta vuonna 1933 nimellä Taloudelliset tiedoitukset.

Lehden historia ankkuroituu 1930-luvun alun suureen lamaan. Kansallisvaltiot reagoivat romahtaneeseen maailmankauppaan kiristämällä sääntelyään. Maailma siirtyi tiukkaan protektionismiin.

Kiristynyt viranomaissääntely lisäsi ­tilausta ulkoasiainministeriön raportoinnille maailmalta. Elinkeinoelämä tarvitsi ajantasaista tietoa kauppakumppaneiden soveltamasta viennin ja tuonnin säännöstelystä.

Tiedotteita laadittiin aluksi viikoittain.

Tullikorotukset, lisäverot ja kontingentit eli kiintiöt kuuluivat talouden kriisiajan jokaviikkoisiin uutisiin. Etenkin kiintiöistä uutisoitiin ahkerasti. Noin puolet uutisista koski sitä, mille suomalaisille tuotteille kukin maa oli myöntänyt tuontikiintiöitä.

38

Kauppapolitiikka nro 3|2013

Tuonti saatettiin käytännössä myös torpata. Esimerkiksi Puolassa julkaistiin 581 tuotetta käsittävä luettelo tavaroista, joiden tuonti oli kielletty määräajaksi. Luettelo sisälsi melkein kaikki Suomen viennin kannalta tärkeät tavarat – sanomalehtipaperia ja hevosenkenkänauloja lukuun ottamatta.

Myös kauppakumppaneiden kanssa solmituista sopimuksista raportoitiin. Jo 1930-luvulla Suomen ulkomaankauppa oli käytännössä kokonaan kauppasopimusten alaista.

Uutisointi Tiedoitusten ensimmäisinä vuosina koski enimmäkseen Euroopan maita ja Yhdysvaltoja. Kiinastakin osattiin kuitenkin kertoa jo ensimmäisessä numerossa: tuontitavaroiden alkuperämerkintöjä koskevia määräyksiä oli siellä muutettu niin, että merkinnässä sallittiin kiinan kielen asemasta käyttää myös alkuperämaan kieltä. ›‹

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920-puhelin.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat ­osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Talouskeskus Yangonin toimistohinnat ovat nousseet Manhattania korkeammiksi.”

ANTTI NIEMELÄ ulkoasiainsihteeri Suomen suurlähetystö, Bangkok

Myanmarin portit avautuvat Myanmarin talouden rakenteen takia tämä saattaa vaatia jonkin verran salapoliisityötä, mutta siitä saatava etu on huomattava.

Joka tapauksessa Myanmar on huikea mahdollisuus, joka matkaa kovaa vauhtia oikeaan suuntaan. Talous kasvaa vauhdikkaasti ja investoinnit ovat moninkertaistuneet. Aasian kehityspankki odottaa Myanmarin talouden kasvavan 6–7 prosentin vuosivauhtia seuraavat vuodet. Tästä ainakin pari prosenttia on suoraa seurausta poliittisista uudistuksista.

Poliittiset uudistukset ovat edenneet jopa uskomattoman nopeasti. Esimerkiksi median vapautuminen sensuurin ikeestä on tapahtunut noin vuodessa.

Taloudelliset uudistukset eivät ole edenneet poliittisten uudistusten tahtia, tehtävää on ollut selvästi enemmän. Yksi perushaaste on se, että talouslakien uudistaminen vaatii enemmän harkintaa ja asian­ tuntemusta kuin esimerkiksi lehdistösensuurin lakkauttaminen.

Vuosi 2015 on Myanmarin demokratiapolulla tärkeä vedenjakaja. Silloin maassa järjestetään parlamenttivaalit. Demokratiaikoni ja nobelisti Aung San Suu Kyi hakee silloin puolueineen valta-asemaa. Tällä hetkellä valta on vielä siviiliin siirtyneiden sotilaiden käsissä.

Suomi on mukana tukemassa Myanmarin matkaa kohti rauhaa, demokratiaa ja osallisuutta kansain­ välisessä talousjärjestelmässä. Suomi suunnittelee avaavansa diplomaattisen toimipisteen Yangoniin syksyn 2013 kuluessa. Tämä Bangkokin-suurlähetystön alainen toimipiste tehostaa tukea myös Myanmarista kiinnostuneille suomalaisille yrityksille ja seuraa Myanmarin talouden kehitystä.

Lisäksi Suomella on Yangonissa kunniakonsulina paikallinen liikemies Htet Nyi. Myös hän voi neuvoa suomalaisia yrityksiä Myanmarin kiemuroissa. ›‹

kolumni

Myanmarin/Burman nopea avautuminen viimeisen kahden vuoden aikana vuosikymmenten sotilas­ diktatuurista on saanut kansainväliset yritykset innostumaan. Syy on selvä: Myanmar on kenties Aasian viimeinen eldorado, koskematon rajaseutu, jossa kaikki on mahdollista.

Strateginen sijainti Kiinan, Intian ja KaakkoisAasian tulevan talousyhteisön keskiössä, rikkaat luonnon­varat sekä nuori ja työkykyinen väestö houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä. Myanmar on kuin luotu osaksi Aasian uusia arvoketjuja, joissa Kaakkois-Aasian rooli tuotannon ja raaka-aineiden lähteenä korostuu.

Kaikki ei kuitenkaan ole kullasta kultaisessakaan maassa (Myanmar mainostaa itseään nimellä Golden Land). Myanmar on vasta toipumassa yli puoli vuosi­sataa raivonneista sisällissodista, sotilasvallasta ja talouspoliittisesta sekaannuksesta. Uusi hallinto on puuttunut tiukasti kaikkialla rehottavaan korruptioon, mutta uusiutuminen on vasta alussa.

Myanmarin korruptioon sisältyy lisäksi aivan erityinen haaste. Talous on ollut armeijan ja parinkymmenen sotilasjunttaa tukeneen perheen, ”hännystelijä­ pohattojen”, hallussa. Esimerkkinä heistä voi pitää äskettäin kuollutta Myanmarin ”talouden tukipilaria” (The Economist) Lo Hsing Hania. Hän rikastui miljardööritasolle heroiinikuninkaana ja tekemällä mitä erilaisimpia rakennushankkeita kiinalaisten kanssa. Tasainen rahavirta kenraalien kassaan auttoi kummasti.

Muitakin haasteita riittää. Harmaa talous, maan hinta sekä tietotaidon ja infrastruktuurin puute ovat ongelmia, jotka saavat yritykset viivästyttämään Myanmariin menoaan. Eikä sekään auta, että talouskeskus Yangonin toimistohinnat ovat nousseet Manhattania korkeammiksi.

Maahan suuntaavien yritysten kannalta tärkeää onkin löytää hyvä ja luotettava paikallinen partneri.

nro 3|2013 Kauppapolitiikka

39

Kehitys Utveckling – Globaali kehitys kotiin kannettuna Numeron 3/2013 aiheina ovat muun muassa: * * *

Nokian johtaja kertoo, miten tehdä bisnestä Afrikassa.

Mistä kertoo maailmanlaajuinen mielenosoitusaalto?

Poistuuko köyhyys maailmasta vuoteen 2030 mennessä?

Kun toimit nopeasti, ehdit saada numeron 3/2013 kotiisi.

Tilaus on ilmainen. Lähetä tilauksesi osoitteeseen kehitysutveckling@esaprint.fi

eenä ”Kehitysapua ei pitäisi nähdä ihmelääkk

Utveckling

Ulkoministeriön julkaisema aikakauslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

kehitykseen” s. 4.

3.2012

Uganda : Döds straff fö r

Kabul elää arkea Osta kengät Etiopiasta!

Utveck ling

homos exuella ? s. 6

2.2013

KAUKAS Libanon Mystik IAN ISLAM kommer ateistiäkomummo, : ut ur iti garderoben radikaali tyjatä r

TEEMA: Luonnonvarat

Ŕ Ŕ Ŕ

s. 28 Etsintäkuulutettu: hyvä kaivoslaki Veden arvo nousee s. 48 Förbannelse eller välsignelse s. 32 – Moçambiques naturrikedomar

TEEM Maa A: uusjakn o

•

Jo kolm maata en Suomen ve siirty rran

• Reportaasi agnyt sijoittajille s. 10 ribisnek luvatusta • Maa vaihtuumaasta s. 17 sen viina Saamen maalla ksi s. 36