Kauppapolitiikka 3/2014

MCI

LENITA TOIVAKKA:

Nouseva Afrikka

Terveysteknologian vienti vetää

Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2014

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

YHDESSÄ MAAILMALLE Uudet Team Finland -palvelut yrityksille.

›› Vaatteen matka maailmalla

›› Kiinassa pitää kiirettä

Tilaa lehti tai te e osoitteenmuu tos www.kauppapol itiikka.fi/tilaus

Monet maat ja yritykset ovat viime vuosina heränneet afrikkalaisten maiden potentiaaliin.

2

Kauppapolitiikka  nro 3|2014

”Nyt on tullut aika astua kulisseista näyttämölle.”

VILLE CANTELL Päätoimittaja

Yritysten asialla

S

mukaisesti jokaiselle palvelulle on määritelty vastuutaho. Ulkoministeriölle on tärkeää, että tar­joamamme palvelut ovat selkeät ja helposti saatavilla. Tavoitteena on poistaa viimeinenkin kynnys yrityksille lähestyä edustustojamme maailmalla.

Lehden VIP-vierashaastattelussa on Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka. Ukrainan kriisi ja pakotteet ovat pitäneet huolen siitä, ettei ministeritaipaleen alkuun juuri luppohetkiä ole mahtunut. Haastattelussa ministeri painottaakin eteenpäin katsomisen merkitystä. Ongelmien sijaan on nähtävä mahdollisuuksia ja lähdettävä rohkeasti maailmalle löytämään uusia markkinoita.

Afrikkaa on luonnehdittu ikuisen tulevaisuuden mantereeksi. Monet maat ja yritykset ovat kuitenkin viime vuosina heränneet afrikkalaisten maiden potentiaaliin. Rakkaat ruotsalaiset naapurimme ovat tässäkin asiassa olleet hieman meitä edellä. Lehden maantieteellinen teema on ”nouseva Afrikka”. Nostamme esille erityisesti kolme maata: Algerian, Ghanan ja Tansanian, joissa on paljon potentiaalia ja jotka heijastavat mantereen mahdollisuuksia. Tärkeä yhdistävä tekijä taustalla on energia, joka luo pohjan investoinneille ja sitä kautta talouskasvulle.

Sanotaan, ettei maailma koskaan tule valmiiksi. Usean vakavan kriisin riehuessa ympäri maailman ja niistä aiheutuvan ihmisten tuskan nähdessään on välillä vaikea pysyä optimistina. Vastakkainasettelun paluu maailmapolitiikkaan on korostanut talouden yhteyttä turvallisuus­politiikkaan. WTO:ssa tilanne näyttää vähemmän valoisalta kuin joulukuussa Balilla. Suomelle ja Euroopalle tämä korostaa kahdenvälisten kauppasopimusten merkitystä.

Kauppa­politiikan avulla pyritään tarjoamaan suomalaisille yrityksille tasavertaiset mahdollisuudet globaalilla pelikentällä. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla. ›‹

pääkirjoitus

uomi pelaa parhaillaan koripallon maailmanmestaruuskisoissa Espanjassa. Koriskuume on maassamme kovassa nousussa, ja paikalle on matkustanut 8 000 suomalaista kannattajaa. Vain muutama vuosi sitten ajatus Suomesta MM-kisoissa tuntui utopistiselta. Esimerkiksi EM-kisoissa Liettuassa vuonna 2011 paikanpäällä joukkueen esityksiä seurasi vain muutama sata suomalaista kannattajaa.

Vertailussa kilpailijamaihin Suomen joukkue on yksi lyhyimmistä ja suuret tähdet loistavat poissaolollaan. Mikä on menestyksen salaisuus? Menestystekijöitä ovat ainakin erinomainen ja hyvin yhteen hitsautunut joukkue- ja puolustuspeli, mainio joukkuehenki sekä sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Näillä samoilla eväillä pärjää myös suomalainen pieni ja keskisuuri yritys uusia markkinoita etsiessään.

Team Finland voi maajoukkueen valmentaja Henrik Dettmannin tavoin mahdollistaa yrityksen menestymisen, mutta kaikki lähtee yrityksestä itsestään. Asenne ja halu kansainvälistyä ovat edellytyksiä maailmalla menestymiseen.

Kriitikot ovat syyttäneet Team Finlandin olevan höttöä ilman sisältöä ja matkustelua ilman tuloksia. Paljon on kuitenkin tapahtunut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Uusia yhdessä tekemisen tapoja on kehitetty ja toimijoiden välistä yhteispeliä hiottu. Nyt on tullut aika astua kulisseista näyttämölle. Yrityksille suunnatut kansainvälistymispalvelut julkaistiin syyskuun alussa (team.finland.fi/palvelut).

Keskiössä ovat yritysten tarpeet. Kerromme tästä lisää lehden sivulla 24 alkavassa jutussa.

Tavoitteena on yritysten näkökulmasta selkeä, helposti lähestyttävä malli, jossa kaikki kansainvälistymispalvelut ovat nähtävissä yhdellä silmäyk­sellä. Yhden luukun periaatteen

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi

6 ”Meidän on haettava uusia markkinoita.”

LENITA TOIVAKKA, EUROOPPA- JA ULKOMAANKAUPPAMINISTERI

nro 3 | 2014

3

Pääkirjoitus

6

VIP-vieras

Tapasimme Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan.

14

Vaatteen matka maailmalla

Puolet vaatteen hinnasta on veroja ja

hallinnollisia maksuja valtioiden välillä.

24 4

Kauppapolitiikka nro 3|2014

20

Terveysteknologian vienti vetää

Planmeca toimii kasvavilla terveysteknologian markkinoilla.

24

Yhteisvoimin uusille markkinoille

Uudet Team Finland -palvelut yrityksille

28

Nouseva Afrikka

Algeriaa, Ghanaa ja Tansaniaa yhdistävät

kasvu ja mahdollisuudet suomalais yrityksille.

20

28

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Markku Keinänen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Outi Torniainen, Finpro TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

”Tansanian uusista tuotteista ja palveluista kiinnostunut keskiluokka kasvaa huimaa vauhtia.”

SINIKKA ANTILA, SUOMEN TANSANIAN SUURLÄHETTILÄS

MCI Press Oy

PALSTAT

10 Lyhyesti 17 Anttonen

Kotimarkkinaksi maailma

ILMOITUKSET MCI Press Oy puh. 09 2525 0250 ilmoitukset@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET

18

Kentän ääni

Leo Svahnbäck Suomen suurlähetystö, Peking

36

Lue

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Scanweb Oy PAINOS 10 000 kpl

37

Q&A

Neuvoja kansainvälistymiseen

38

52 vuotta sitten

PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

Saharan luonnonkaasun tuonti Eurooppaan

18

39

Kolumni

Satu Santala: Afrikan avara taivas 441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Samsung kamerapuhelimen!

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

5

– Team Finland -toiminta on äärettömän tärkeää Suomelle tällä hetkellä, sanoo ministeri Toivakka.

6

Kauppapolitiikka nro 3|2014

TEKSTI VILLE CANTELL KUVAT SAMI TIRKKONEN

Asenne ratkaisee kaiken, toteaa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.

ROHKEASTI MAAILMALLE nro 3|2014  Kauppapolitiikka

7

”Kannustan lähtemään mukaan matkoille.”

V

auhdikas. Näin kuvailee juhannuksen jälkeen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä aloittanut Lenita Toivakka ministeriuransa alkua. Heinäkuussa kuumeni säiden lisäksi myös Ukrainan-kriisistä ja pakotteista käytävä keskustelu.

– Tämä antoi välittömän shokkihoidon siitä, miten tärkeää kauppapolitiikka Suomelle on. Jos siitä ei vähän aikaan ole keskusteltu, niin nyt keskustellaan.

Toivakan mukaan kolme asiaa väkisinkin kannustavat hakemaan Suomelle kauppapoliittisin keinoin kasvua ja kilpailukykyä. Taloudellinen tilanteemme on jo pitkään ollut heikko ja olemme velkaantuneet. Toinen asia on Venäjän taloustilanne ja kolmas Suomen sisäinen teollinen rakennemuutos. Näihin uhkatekijöihin voidaan vastata vain kauppapoliittisin keinoin.

– Meidän on haettava perinteisten hyvien kumppaneidemme lisäksi uusia markkinoita.

TEAM FINLANDIN OSALTA on tehty erinomaista työtä lyhyessä ajassa, Toivakka sanoo.

Kansainvälinen verkosto on varsin kattava ja toiminta maailmalla on lähtenyt hyvin liikkeelle.

Kehujakin on tullut eri suunnilta.

– On tärkeää, että kotimaan toimintaa nyt vahvistetaan. On luotava selkeä polku yrityksille löytää Team Finlandin pariin. Monet yritykset ovat huolissaan siitä, onko oma asia riittävän tärkeä. Tämä kynnys tulee saada todella matalaksi. Yrittäjille tulee tehdä mahdolliseksi toteuttaa unelmansa kansainvälistymisestä.

Hän kertoo tarinan nuoresta yrittäjästä, jonka tapasi Oulussa. Kiinnostusta lähteä maailmalle oli, mutta ei tietoa mistä aloittaa. Tilaisuudessa mukana olleet paikkakunnan Team Finland -toimijat istahtivat yhdessä alas keskustelemaan yrittäjän kanssa. Tilaisuuden jälkeen

8

Kauppapolitiikka nro 3|2014

yrittäjä vetäisi Toivakkaa hihasta todeten ”nyt tiedän keneen ottaa yhteyttä”. Polku oli löytynyt.

– Team Finland -toiminta on äärettömän tärkeää Suomelle tällä hetkellä. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Rahoitus on usein heille kynnyskysymys kansainvälistymisessä.

Suomen koulutusta ja luotettavaa hallintoa voidaan Toivakan mielestä käyttää vielä nykyistä enemmän hyödyksi Suomi-kuvan kirkastamisessa. Erityisesti koulutusvienti on olennainen osa tätä. Oppilaitosten ja yrityskentän tulisi keskustella enemmän keskenään. Usein kuultu palaute on, että olemme suomalaisina hyviä tekemään tuotteita, mutta heikompia myynnissä ja markkinoinnissa.

– Tärkeää olisi olla valmiita kansainvälistymään. Menestyvät suomalaiset yritykset ovat kuitenkin parhaita Suomi-kuvan kirkastajia maailmalla.

Omilla Team Finland matkoillaan ministeri haluaa painottaa erityisesti pk-yritysten osallistumista. Heitä pitää erityisesti kannustaa maailmalle, koska niiden kasvuedellytykset ovat kaikista suurimmat. Ministerin matkakalenterissa ovat Kiina ja Yhdysvallat, jossa erityisesti Silicon Valley ja maan pohjoisosat ovat mielenkiintoisia. Toivakka kuitenkin korostaa myös lähimarkkinoiden merkitystä.

– Läheltäkin kannattaa etsiä. Ruotsi, Norja ja Saksa ovat luonnollisia kohteita yritykselle, joka lähtee kansainvälistymään ensimmäistä kertaa.

Näiden merkitys on Venäjän vastapakotteiden myötä korostunut viimeaikoina.

MINISTERI PAINOTTAA, ETTÄ tilanne Venäjän osalta on hyvin vakava. Venäjän asettamien vastapakotteiden suorat toimialakoh-

”OPETTAVAISINTA MITÄ ELÄMÄSSÄNI ON TAPAHTUNUT ” ›› Lenita Toivakalla on omakohtaista kokemusta siitä, ettei yrittäjän arki aina ole ruusuilla tanssimista. Kun he yhdessä miehensä kanssa vuonna 1994 avasivat Citymarketin Mikkeliin, oli heillä paljon unelmia ja kovat tavoitteet.

– ”Suomen paras kauppa”, oli mainoslause, josta lähdettiin liikkeelle.

Piti luoda jotain uutta, asiakaslähtöisyys oli päivän sana.

Siperia, tai tässä tapauksessa lama, kuitenkin opetti. Vaikea talous­ tilanne ja kova kilpailu pakottivat miettimään kaiken uudestaan.

Syvän ja raskaan tien kautta he onnistuivat saamaan yrityksen jaloil­ leen ja löysivät paikkansa.

– Opettavaisinta mitä elämässäni on tapahtunut, toteaa Toivakka.

Asenne ratkaisee kaiken. Sillä voidaan korvata paljon ja se vie pitkälle.

Hän muistuttaa, ettei mikään ole ikuista ja jokainen kriisi loppuu aikanaan. Niin päättyy myös nykyinen Venäjää koskeva.

– Emme vain tiedä milloin. Tästä mennään eteenpäin ja uusia mah­ dollisuuksia avautuu.

taiset vaikutukset pystytään arvioimaan varsin hyvin. Pakotteiden piirissä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia Suomen suorasta viennistä.

Mutta välilliset vaikutukset ovat merkittävästi suuremmat. Mittasuhteena on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Venäjän vienti on laskenut viime vuosina ja vastaa kahdeksaa prosenttia Suomen kokonaisviennistä.

– Tätä ei pidä kuitenkaan ollenkaan väheksyä. Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle vaikutukset ovat joka tapauksessa merkittävät.

Valtiovarainministeriö pyrkii nyt tarkasti arvioimaan, mitä välilliset vaikutukset tulevat olemaan. Näitä ei tarkalleen tiedetä.

Toivakka painottaa, että realistisen kuvan saamisen lisäksi on tärkeä koko ajan katsoa eteenpäin. Ei pidä lamaantua. Suuri osa Venäjän-kauppaa tekevistä yrityksistä jatkaa toimintaansa. Kun akuutista kriisistä selvitään, on tärkeä suunnata katse kohti uusia markkinoita. On muistettava, että Venäjän talouskasvu on ollut heikkoa jo pitkään ja Suomen idänvientikin on heilahdellut paljon.

– Meidän ei tule olla yhden kortin varassa.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneuvotteluja (TTIP) Toivakka pitää erittäin tärkeinä.

– On laskettu, että TTIP-sopimuksen toteutuessa EU:n talous voisi kasvaa 0,48 prosenttia vuosittain 2027 asti, mikä tarkoittaa 86 miljardia euroa vuositasolla. Laskelmien mukaan EU:n vienti Yhdysvaltoihin voisi kasvaa peräti 28 prosenttia, mikä on aivan huikea lukema.

Sopimus madaltaisi myös pk-yritysten usein korkeaa kynnystä lähteä Yhdysvaltain markkinoille. Nopeampi markkinoillepääsy hyödyttäisi kaikkia eurooppalaisia yrityksiä ja toisi taloudellisia etuja.

– Eurooppa tarvitsee ehdottomasti tätä vapaakauppasopimusta. Sen kautta voidaan luoda kestävää kasvua.

Lisäksi tämä vahvistaisi ylipäätänsä eurooppalaisia arvoja ja toimintatapoja kauppapolitiikassa, mikä olisi globaalistikin hyvä asia Euroopalle. Toivakka toivoo lisääntyvää keskustelua kauppasopimuksista ja niiden merkityksestä.

– Ukrainan kriisi itsessään on esimerkki siitä, miksi vapaakauppakauppasopimuksia tarvitaan. Kanadan ja EU:n välinen sopimus puolestaan on hieno asia ja hyvä esimerkki TTIP:lle.

WTO:N OSALTA TILANNE ON hankala. Jotkut ovat jopa kyseenalaistaneet koko WTO:n tulevaisuuden. Toivakka pitää valitettavana, ettei ratkaisua ole syntynyt. Hän kuitenkin korostaa, että Suomi ja EU, kuten komissaari Karel de Gucht on todennut, ovat sitoutuneita WTO:hon. Intia, joka jätti Balin sopimuksen ratifioimatta, on esiintynyt kehitysmaiden puolestapuhujana. Totuus on kuitenkin, että muut kehitysmaat haluavat sopimuksen.

– Tahtotila sopimuksen saamiselle on olemassa. Nyt tarvitaan kompromissi, jonka kaikki

Ministeri Toivakka kannustaa yrityksiä suuntaamaan rohkeasti maailmalle.

LENITA TOIVAKKA (kokoomus) • 52 vuotta • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 24.6.2014• Koulutus: kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta • Työura: aiemmin lentoemäntänä Finnairilla, kymmenen vuotta Citymarket-kauppiaana Mikkelissä, kansanedustaja • Perhe: mies, kolme aikuista tytärtä, koira • Harrastukset: suppailu (melominen seisten), jooga, juoksu ja laskettelu

voivat hyväksyä. Tämä ei tarkoita, että yhteistyö kaupan vapauttamiselle on kaatunut. On otettu pieni askel taaksepäin, mutta nyt pyritään ottamaan isompi askel eteenpäin.

MINISTERI KANNUSTAA YRITYKSIÄ olemaan rohkeasti yhteydessä. Hän kuvaille suomalaisia pk-yrittäjiä rohkeiksi ja sinnikkäiksi.

Yrittäjäura ei ole syntynyt kenellekään helposti.

Nyt voisi olla hyvä hetki lähteä kokeilemaan omia siipiä maailmalle.

– Suomalaiselle osaamiselle on valtavasi kysyntää maailmalla. Team Finland verkosto voi auttaa markkinoiden löytymisessä ja kansain­välistymispolun alkuun pääsemisessä.

Kannustan ottamaan rohkeasti yhteyttä.

Team Finland -verkon tulee Toivakan mukaan muodostua sellaiseksi, joka aidosti palvelee, kuuntelee ja auttaa yrittäjää.

– Tulen jatkamaan aktiivista kiertämistä Team Finland -tilaisuuksissa, jotta tapaan yrittäjiä. Samalla kannustan yrittäjiä lähtemään mukaan matkoille. Viime viikkoina olen erityisesti korostanut tätä tapaamilleni elintarvikealan yrityksille. ›‹

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Venäjän tuontikielto koskee noin 5 % Suomen viennistä Venäjälle.” LENITA TOIVAKKA @toivakka 7. elokuuta

Suomesta Euroopan kilpailukykyisin maa

FRANKFURTIN KIRJAMESSUILLA SUOMI TEEMAMAANA SAKSA Frankfurtin kirjamessut on maailman tärkein kirja- ja media-alan tapahtuma, ja Suomi on messujen teemamaa vuonna 2014.

Frankfurtissa 8-12. lokakuuta järjestettävien kirjamessujen tavoitteena Suomelle on kirjallisuus­viennin kasvattaminen. Messuille odotetaan vuosittain noin 300 000 kävijää, joista puolet on kustantamisen ammattilaisia.

Suomalainen kirjallisuus kiinnostaa Saksassa. Saksalaiset kustantajat ovat sitoutuneita markkinoimaan ja tekemään kampanjoita Suomen kirjallisuuden hyväksi tänä vuonna.

Ympäri Saksaa kiertävän COOL2014-satelliittiohjelman ydinteemat, suomalainen lukeminen sekä koulutuksen ja kulttuurin saavutettavuus, avaavat ovet suomalais-saksalaiselle yhteis­ työlle myös muilla aloilla. Suomen Saksan-instituutti koordinoi ohjelmaa, joka levittäytyy helminauhana koko saksankielisen Euroopan alueelle.

SUOMI Uuden vertailun mukaan Suomi on Euroopan kilpailukykyisin maa vuonna 2020. Maailmantalousfoorumi WEF on julkistanut uuden ennusteen, jonka mukaan Suomi on Euroopan kilpailukykyisin talous vuonna 2020. Suomen taakse jäivät muun muassa Ruotsi ja Hollanti.

Suomen vahvaa kilpailukykyä selittävät vertailussa vahva panostus koulutukseen ja opetukseen. WEF:n mukaan Suomi on myös yksi Euroopan innovaatiomoottoreista ja eturintamassa siirtymisessä digitaaliseen talouteen. Suomen vahvuuksia ovat myös työmarkkinoiden toiminta ja yritysten toiminta­ympäristö.

Tutustu tuoreeseen raporttiin ”The Europe 2020 Competitiveness Report, Building a More Competitive Europe”. www3.weforum.org

buchmesse.de

Team Finland -kansainvälistymispalvelut julki Team Finland -konseptin alla tarjotaan kansainvälistyville yrityksille selkeämpi palvelukokonaisuus yhteensovittamisen ja työnjaon selkeyttämisen kautta. Finpron julkiset kansainvälistymispalvelut uudistuvat osana Team Finlandia.

Tarkempaa tietoa palveluista löytyy osoitteesta team.finland.fi/palvelut ja lehden sivulta 24.

10

Kauppapolitiikka nro 3|2014

2020

Suomi on vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin maa Maailmantalousfoorumin ennusteen mukaan.

Topspot Afrikassa

Team Finland @teamfinlandfi 16. heinäkuuta

#COOL2014satelliittiohjelma jatkaa kiertuettaan saksankielisen Euroopan halki. #finnlandinst http://ow.ly/zdfFj #Eurooppa UUTTA PUHTIA KANADAN KAUPPAAN

Team Finland -päivä pidettiin 28. elokuuta Team Finland -päivä on verkoston vuosittainen yhteinen tapahtuma, joka kokoaa Helsinkiin verkoston eri organisaatiot, ulkomaan tiimien puheenjohtajat, Suomen alueelliset koordinaattorit ja keskeiset sidosryhmät.

Päivän järjestivät yhteistyössä valtioneuvoston kanslia, ulkoasiainministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tänä vuonna ohjelmassa huomioitiin erityisesti Finpron ja ulkoasianhallinnon uudistuvat kansainvälistymispalvelut.

KANADA Syyskuun 15. päivä järjestetään eduskunnan Pikkuparlamentissa Suomi–Kanada-bisnesseminaari. Seminaari on alkusysäys useammalle Kanada-aiheiselle tapahtumalle, sillä Suomen pohjoinen kumppanimaa Kanada on nyt ajankohtainen. Kauppaa EU:n ja Kanadan välillä helpottaa jat­ kossa vapaakauppasopimus.

EU ja Kanada saivat elokuussa viimein päätökseen vuodesta 2009 käynnissä olleet neuvottelut kattavasta vapaakauppasopimuksesta (Comprehensive Eco­ nomic and Trade Agreement, CETA).

Seminaarissa tarkoituksena on kertoa yrityksille, mitä uusia mahdolli­ suuksia CETA tarjoaa. Tapahtumaan on kutsuttu puhumaan CETA-sopimuk­ sen kanadalainen pääneuvottelija Steve Verheul. Suomen näkökulmasta sopi­ musta arvioi ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastopäällikkö Markku Keinänen. Omia kokemuksiaan Suomen ja Kanadan liiketoiminta­ ympäristöistä tulevat jakamaan Arctia Shippingin Tero Vauraste, Agnico Eagle Minesin Ingmar Haga ja Wipak Groupin Matti Rovamaa. Tilaisuuden avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Seminaarissa nostetaan esille Kanadan – arktisen jättiläisen – suomalaisille yrityksille tarjoamat mahdollisuudet. Suomalaiselle arktiselle osaamiselle on jo pitkään ollut kysyntää Kanadassa. Maa kehittää määrätietoisesti pohjoisia alu­ eitaan.

Syyskuun lopulla järjestetään pitkän tauon jälkeen myös EU–Kanadahuippukokous. Huippukokouksessa asialistalla ovat sekä CETA-sopimus että sen rinnalla päätökseen saatu strateginen kumppanuussopimus EU:n ja Kana­ dan välillä.

Team Finlandille uusi viestintäpäällikkö

Pure Finland Kiinassa

Mari-Kaisa Brander on aloittanut Team Finlandin viestintäpäällikkönä valtioneuvoston viestintäosastolla. Hänellä ja tiimillään on jatkossa vastuu Team Finland -verkkosivuista ja sosiaalisen median kanavista.

Lisätietoja: Mari-Kaisa Brander, puh. 040 131 3388, valtioneuvosto.fi, team.finland.fi

Lähes 30 suomalaista julkista ja yksityistä organisaatiota järjestää Pekingissä syys-joulukuussa Pure Finland Suomi -tapahtumien sarjan. Tapahtumien kautta Suomea esitellään laaja-alaisesti kiinalaisille vaikuttajille ja kuluttajille. Pure Finlandin kautta kiinalaiset kohderyhmät saavat uutta tietoa muun muassa suomalaisista kuluttajabrändeistä, innovaatioista ja start-up-yrityksistä. purefinland.cn

AFRIKKA TopSpot on suomalainen jalkapallon parissa toimiva yritys. He edustavat afrikkalaisia sekä Karibian alueen pelaajia, jotka pelaavat eri puolilla maailmaa.

Toimintaan kuuluu kykyjen etsintää Länsi-Afrikassa sekä Väli-Amerikan alueella.

Viime vuosina ”TopSpot Talent Tournaments” -konsepti on kiertänyt Nigeriassa yli 20 osavaltiossa ja se on paikallistasolla suosittu ja turvallinen reitti pelaajien tulla huomatuksi.

Yritys kantaa yhteis­ kuntavastuuta ja huolehtii myös niistä pelaajista, jotka niin sanotusti ”jäävät rannalle”, sillä useilla heistä ei ole mitään varasuunnitelmaa. Yritys haluaa antaa myös näille pelaajille koulutuksen avulla uusia mahdollisuuksia. Ammattilaiseksi päätyvistä pelaajista halutaan puolestaan kasvattaa roolimalleja Afrikan nuorisolle.

Toiminnan tavoitteet ovat hyvin pitkälti samoja, kuin esimerkiksi suomalaisella LiiKe Ry:llä Tansaniassa.

LiiKe Ry ovat kansalais­ järjestö, joka urheilun avulla pyrkii saamaan positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Toimintaa on myös ryhdytty kuvaamaan, ja pienestä dokumentista on kasvanut jo 13-osainen TV-sarja ”TopSpot - Spotting the Top Talent”.

Voit tutustua sarjaan osoitteessa topspotted.com.

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”Winter is coming. The registration to Slush 2014 on 18-19 November is now open. www.slush.org.” SLUSH @SlushHQ

400

Soprano nousee Suomen johtavaksi kansainvälistymiskonsultiksi

Alihankinta 2014 -messut

Finpro ry on myynyt kaupalliset kansainvälistymiskonsulttipalvelunsa Soprano Oyj:lle.

Kaupallisten konsulttipalveluiden myynti on osa laajempaa Finpron pk-yrityksille suunnattujen julkisten kansainvälistymispalvelujen uudistusta.

Liiketoimintakaupassa siirtyi 42 kansainvälisen kaupan asiantuntijaa Sopranon palvelukseen nykyisten 220 konsultin rinnalle.

Suomalaisyritykset saavat yhdestä paikasta kaikki Finpron nykyiset kansain­ välistymispalvelut sekä vientityössä tarvittavat johtamisen, viestinnän ja tietoteknologian koulutukset sekä vienninedistämistukien hakupalvelut.

EBAN2014 -tapahtuma kokoaa yhteen jopa 400 sijoittajaa ja sidosryhmien jäsentä Helsingissä.

Alihankinta 2014 -messut järjestetään 16.–18. syyskuuta Tampereen messu- ja urheilu­ keskuksessa. Kansainväliset Alihankinta-messut kokoavat teollisuuden alihankinnan ammattilaiset yhteen saman katon alle.

Suomen johtavan teollisuuden messutapahtuman teemana on tänä vuonna koneenrakennus. Myös uudistuvan teollisuuden markkinat ja Team Finland -palvelut esitellään messuilla yrityksille.

Team Finland -seminaarissa kuulet, miten yritykset ovat jo hyödyntäneet palveluja. Messuille on vapaa pääsy.

TIETOPAKETTI UUSISTA VENÄJÄ-PAKOTTEISTA VENÄJÄ EU:n neuvosto on ottanut käyttöön rajoittavia toimen­ piteitä Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavien Venäjän toi­ mien johdosta. Ne koostuvat pääomamarkkinoihin, puolustus­ tarviketeollisuuteen, kaksikäyttötuotteisiin ja sensitiiviseen teknologiaan kohdistuvista rajoituksista. Säädökset tulivat voimaan 1. elokuuta.

Neuvosto päätti myös ottaa käyttöön rajoituksia, jotka kos­ kevat kuljetus-, telekommunikaatio- ja energiateollisuuteen sekä luonnonvarojen (öljy, kaasu ja mineraalit) hyödyntämi­ seen liittyvää vientiä Krimille tai Sevastopoliin sekä investoin­ teja näiden alojen hankkeisiin.

Lisäksi neuvosto lisäsi uusia henkilöitä ja yrityksiä niin sanottuun pakoteluetteloon, jossa mainittujen henkilöiden ja yhteisöjen varat tulee jäädyttää ja joille on kiellettyä luovut­ taa varoja. formin.finland.fi

EBAN 2014 European Business Angels Conference European Business Angels Conference 17.–18. marraskuuta kokoaa yhteen jopa 400 sijoittajaa ja sidosryhmien jäsentä Helsingissä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Slushin ja European Business Angels Network (EBAN) kanssa. Konferenssi on osa European Business Angels -viikkoa. ebanhelsinki2014.com

12

Kauppapolitiikka nro 3|2014

Tilaa Kauppapolitiikan uutiskirje ja maksuton lehti Oletko jo tilaaja? Onko kollegasi kiinnostunut tilaamaan myös lehden? Tilauksen voit tehdä vaivattomasti internetissä osoitteessa kauppapolitiikka.fi/tilaus

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

PAAVO WIRO Suomen kunniakonsuli Kamerun

Afrikka – suomalaisten yritysten uusi eldorado?

E MAAILMAN MARKKINAT 2014 JULKISTAMISTILAISUUS AFRIKKA Tämänvuotisen Maailman markkinat -julkai­ sun teemana on Afrikka. Vuoden 2014 kirja julkaistiin ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa 21.8., jossa Suomen suurlähettiläät Tansaniasta, Etelä-Afrikasta ja Algeriasta kertoivat maiden markkinanäkymistä.

Lisäksi paikalla oli yritysedustajia muun muassa Mafi Oy:stä jakamassa kokemuksiaan.

Monet suomalaisyritykset ovat heränneet lupaavien Afrikan markkinoiden mahdollisuuksiin. Afrikan talo­ udet kehittyvät vauhdilla. Maanosa on merkittävästi kehittyvä markkina-alue, joka tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia myös suomalaisille yri­ tyksille.

Afrikan talouksien kasvu tuo mukanaan miljardiluokan investointeja muun muassa energiaan, liikenneinfrastruktuuriin ja tietoliikenteeseen.

Ennakointitieto, maatieto ja tieto liiketoimintamah­ dollisuuksista ovat jatkossakin tärkeää yrityksiä tuke­ vaa ulkoministeriön toimintaa verkostoitumis- ja arvo­ valtapalvelujen sekä kaupanestetyön ohella.

Julkaisu on luettavissa sähköisesti ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteessa formin.finland.fi.

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 4/2014: Teemana aina ajankohtainen Venäjä.

Seuraava lehti ilmestyy 27. marraskuuta.

uroopan Unionin maiden kansantalouden kehittyminen on ollut heikkoa jo yli viisi vuotta ja nähtävästi kuluu vielä vuosia, ennen kuin Eurooppa pääsee taloudellisesti uudestaan jaloilleen. Euroalueen keski­määräinen taloudellinen kehitys on maasta riippuen yhden prosentin kummallakin puolella, ja työttömyys on noussut yli 12 prosenttiin. Kuluttajaindeksi on laskussa ja deflaatio uhkaa Eurooppaa.

Tässä tilanteessa suomalaisen vientiteollisuuden on löydettävä nopeasti uusia markkina-alueita. Miksi ei siis Afrikka?

Afrikka on maanosa, jota suomalaiset yritykset ovat vierastaneet, lukuun ottamatta ehkä vientimaina Etelä-Afrikkaa ja Nigeriaa sekä Tansaniaa, joissa Suomella on ollut pitkäaikaisia kehitysapuohjelmia. Saharan eteläpuoliset, ranskankieliset Länsi- ja Keski-Afrikan valtiot eivät ole historiallisesti tuttuja suomalaiselle vientiteollisuudelle, vaikka näiden alueiden keskimääräinen bruttokansantuote kasvaa nykyisin keskimäärin yli kuuden prosentin vuosivauhdilla.

Asiaan on vaikuttanut varmastikin se, että suomalaiset yritykset ovat tähän asti pitäneet Länsi- ja Keski-Afrikkaa epävarmoina markkina-alueina, heikkoina maksajina, poliittisesti korruptoituneina ja fyysisesti vaarallisina alueina. Ranskan kieli on näillä markkina-alueilla yleensä työkieli, mikä on osaltaan jarruttanut suomalaisten yritysten pyrkimyksiä alueelle.

Afrikka on kuitenkin muuttunut paljon ja jatkaa muuttumistaan yhä nopeammin. Afrikan väestökasvun kehitys on maailman nopeinta. Mantereella on nyt 1, 2 miljardia ja vuonna 2050 2,4 miljardia asukasta. Koko asukasluvusta noin puolet on alle 18-vuotiaita. Koulutettujen nuorten määrä nousee nopeasti. Osallistava demokratia tulee koulutuksen avulla parantamaan kansantalouden jakoa ja laajentamaan jo olemassa olevaa keskiluokkaa ja sen ostovoimaa. Afrikkaan on syntymässä uusi, erittäin suuri ja progressiivisesti vaurastuva kuluttajaryhmä.

Afrikan maiden taloudelliset kehitysluvut ovat olleet viime vuosien aikana korkeita. Ei pidä silti unohtaa, että nämä luvut perustuvat lähes kokonaan niin sanottuun raaka-ainepohjaiseen markkinatalouteen (esimerkiksi öljy, kaasu, erilaiset mineraalit, kulta, timantit, metsä- ja maataloustuotteet), jossa maailmanmarkkina­hintojen vaihtelut voivat keinotekoisesti antaa väärän kuvan maiden taloudellisesta vakaudesta.

Jotta Länsi- ja Keski-Afrikka voisivat rakentaa paremman pohjan taloudelliselle kehitykselle sekä parantaa asukkaidensa hyvinvointia ja koulutuksen tasoa, tulevat uudet infrastruktuurit sekä paikallisen teollisuuden kehitys olemaan prioriteetteja tulevina vuosikymmeninä.

Luotettava sähköntuotanto ja -jakelu, juomakelpoisen veden jakelu, toimiva telekommunikaatio sekä tieverkoston ja satamalogistiikan kehittäminen ovat välttämättömiä investointeja, joita ilman alueellinen kehitys ei voi onnistua. Lisäksi kaivos-, rakennus- ja metsäteollisuus sekä maataloustuotanto ja siihen liittyvän teollisuuden kehittäminen tulevat olemaan avainasemassa maanosan kestävässä kehityksessä. Näillä sektoreilla suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista.

Tähän mennessä vain muutamat suomalaiset teollisuusyritykset, kuten Wärtsilä ja Metso, ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman tytäryhtiöidensä kautta Länsi- ja Keski-Afrikassa. Nykyisin ei näille markkinoille enää pääse käymällä spot-kauppaa, vaan suomalaisten yritysten olisi nyt kiireesti kehitettävä itselleen Afrikan kehitysstrategia ja saatava omilla toimillaan pysyvä jalansija näillä uusilla tulevaisuuden markkinoilla. Aikaa ei ole enää hukattavaksi! ›‹

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

13

Vaatteen matka maailmalla 10 €

24%

83%

Kauko-Itä ja EU:n ulkopuoliset maat edustavat 83 prosenttia kaikesta vaatealan tuonnista.

7%

8%

24%

17%

Euroopan maista tuodaan noin 17 % kaikesta vaatealan tuonnista. Alle 1 % siitä on suomalaista.

14

Kauppapolitiikka nro 3|2014

2% 2%

Suurin kustannuslisä vaatteessa on todellisuudessa tulleja ja veroja, jotka myös jäävät suurimmilta osin Suomeen ja EU:hun. Puolet vaatteen hinnasta on veroja ja hallinnollisia maksuja valtioiden välillä. Tuotteet myös usein kulkevat Suomen kautta, vaikkeivät varsinaista arvonlisää matkalla saisikaan. TEKSTI RIIKKA HARJU

V

aate- ja tekstiilialan markkinoilla Suomen omavaraisuusaste oli hyvä vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tekstiilituotanto on kuitenkin viime aikoina vähentynyt.

– Tällä hetkellä Kauko-Itä ja EU:n ulkopuoliset maat edustavat 83 prosenttia kaikesta tuonnista vaatealalla. Euroopan maista tuodaan puolestaan noin 17 prosenttia ja pieni osuus, eli käytännössä alle yksi prosentti on sitten sitä suomalaista, kertoo Tekstiili- ja Muotialat TMA:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

30% KYMMENEN EURON HINTAISEN T-PAIDAN KUSTANNUSTEN JAKAUMA Prosenttiosuus ja lukumäärä

3%

100%

TILASTOT VÄÄRISTÄVÄT TODELLISUUTTA Vienti tekstiilialalla on keskittynyt Venäjälle.

– Me hoidamme logistiikkakeskusten kautta viennin Venäjälle, ja suurin osa tavarasta kulkee Suomen kautta. Venäjällä on jonkin verran paikallistakin brändiedustusta, mutta käytännössä niiden vienti näkyy tilastoissa Suomen vientinä, jatkaa Kankaanpää.

– Ruotsista tulee tänne tilastollisesti eniten vaatteita ja jalkineita ja ne näkyvät tilastoerheinä, sillä suurin osa näistä on todellisuudessa ruotsalaisten ketjujen logistiikkaa, joissa vaate ainoastaan kulkee Ruotsin kautta myös esimerkiksi Venäjälle, Kankaanpää toteaa.

Jos vaatteen alkuperämaata ei tiedetä, lähtömaa merkitään alkuperämaaksi. Tällöin se on monella tuotteella Ruotsi, vaikkei Ruotsissa juuri omaa vaatevalmistusta olekaan.

– Lähes koko vaatetuontimme onkin siis jotain muuta kuin ruotsalaista, vaikka tilastot näyttävät aivan toisin, Kankaanpää pohtii.

KAUPPAPOLITIIKKA MUUTTAA YHTEISKUNTAA Euroopassa on tietulleja, joilla rajoitetaan kaupunkeihin ajamista. Kauppojen aukioloaikoja säännellään. Työvoimakustannukset ovat kasvamassa entisestään. Verkkokaupat, joihin työntekijöitä ei tarvitse samassa määrin palkata, ovat aina auki. Monet näistä asioista muuttavat jo itsessään yhteiskuntaa.

Suomi on pieni markkina-alue ja pelkät kuljetuskustannukset kasvavat tänne asti helposti merkittäviksi. Suomessa on vähän omia vahvoja brändejä. Esimerkiksi Italialla on vahvat brändinsä, jotka myyvät Suomeenkin. Kankaanpää pohtiikin, miksi italialainen kuluttaja ostaisi Suomen verkkokaupasta italialaisen brändin, jonka voi tilata suoraan Italiasta?

– Komission selvitys muutaman vuoden takaa paljastaa, että eurobrändejä kopioidaan jo 20 miljardilla eurolla vuosittain Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Aasia on kopioiden kultamaata ja siellä ne myös eniten myyvät. Tuot-

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

15

teiden nopea kiertäminen on onneksi tehnyt kopioinnista vaikeampaa, ja tullivalvonta Euroopassa on tehokasta. Vaatteita ei nykyään enää osteta tarpeeseen, vaan niistä on tullut nautintohyödykkeitä. Ostaminen tuottaa kuluttajalle mielihyvää ja on elämys.

– Vastuullisuuden kautta tulevat lisäksi myös ympäristönäkökohdat. Meidän tulee osoittaa, ettei tuotteita ole valmistettu ympäristöä haittaavalla tavalla myöskään alkuperämaiden säännösten mukaan, Kankaanpää kertoo.

TULLITTOMUUS HYÖDYNTÄISI KAIKKIA Kankaanpää kertoo kannattavansa siirtymistä täydelliseen tullittomuuteen kaikessa tuonnissa ja viennissä, muttei usko sen toteutuvan tässä taloudellisessa tilanteessa.

– Pikemminkin kasvava oman tuotannon suojaaminen tulee olemaan oma haasteensa jatkossa, Kankaanpää sanoo.

– EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus tulee olemaan merkittävä ennen kaikkea markkinoiden avautumisen vuoksi. Tiukat alkuperäsäännöt estävät vapaakauppasopimuksen hyödyntämisen. Tällöin tullimaksutkaan eivät pienene. Jos ei tullittomuutta tule, ei synny hyötyjä, Kankaanpää korostaa.

Hänen mielestään vapaakauppasopimuksessa olisikin tärkeää alkuperäsääntöjen mahdollisimman liberaali tulkinta ja niiden vapauttaminen, erityisesti koskien teollisuustuotteita. Myös Venä-

15%

Vaatteissa tullittomuus merkitsee noin 15 prosenttia pienempää hintaa.

– Näkisin, että nämä ovat syitä, miksi Afrikka on pysynyt pitkään isojen toimijoiden hankintojen ulkopuolella myös meidän alallamme, Kankaanpää toteaa.

– Etelä-Afrikan tasavallan kanssa on vapaakauppasopimus, ja maassa on myös itsenäistä tuotantoa.

Etäisyydet ovat kuitenkin suuret ja kilpailu kovaa myös kehitysmaiden välillä.

– Vaatteissa tullittomuus merkitsee noin 15 prosenttia vaatteen hinnasta pois. Tämä on aika merkittävä ero markkinoilla, joilla kilpailu on kovaa. Tämän vuoksi tilauksia siirtyy paljon pois Kiinasta kolmansiin maihin. Afrikka sellaisenaan nauttii lähes kokonaisuudessaan tullittomuutta, Kankaanpää huomauttaa.

Afrikka nauttii lähes kokonaisuudessaan tullittomuutta. jän ja EU:n välillä tulisi saada vastaava vapaakauppasopimus aikaiseksi.

– Täysi tullittomuus ja alkuperäissääntöjen myönnytykset saattaisivat olla vastaus kilpailukyvyn lisäämiseen myös alikehittyneillä mailla, Kankaanpää jatkaa.

ENTÄS AFRIKKA? Afrikka on meille yhä manner, jossa valmistus on hyvin pientä.

– Sieltä mistä hankitaan, perusedellytys eivät ole halvat työvoimakustannukset, vaikka ne sanelevatkin paljon. Esimerkiksi Turkissa työvoimakustannukset ovat viisinkertaiset Kiinaan verrattuna, mutta maa on silti kilpailukykyinen, koska tuottavuus on hyvä. Myös sopimuskäytännöt merkitsevät paljon, sillä kyseessä on sektori, jossa marginaalit ovat hyvin pienet. Tavaran täytyy liikkua ajallaan ja tavarankierron toimia.

Afrikan maissa aikakäsite on hyvin erilainen kuin länsimaissa ja se asettaa haasteita liike­ toiminnalle.

16

Kauppapolitiikka nro 3|2014

LOGISTISIA HYÖTYJÄ Tuotteen lopputarkastus tai hinnoittelu halutaan usein tehdä lähellä päämarkkinoita. Logistiikka­ keskukset ovat suuria ja tarjoavat tiettyjä logistisia hyötyjä. Kysynnän mukaan on mahdollista varastoida ja myydä tuotetta, ja säilytys tapahtuu yhdessä paikassa.

Kankaanpää kertoo, kuinka aiemmin maksettiin kiintiöistä aiheutuneita kustannuksia.

Vienti­m aasta myönnettiin ensin maksullinen vienti­lisenssi, ja Suomessa puolestaan taas tuonti­ lisenssi. Kustannuksina lisensointi saattoi ylittää tuotteelle asetetun hinnan. Kiintiöt poistuivat muutama vuosi sitten, mikä näkyi Suomessakin vaatteiden laskeneina hintoina.

– Yhä noin puolet vaatteen hinnasta on hallinnollisia maksuja ja erilaisia veroja tai veroluonteisia maksuja. Nyt aletaan kuitenkin olla lähellä sitä tilannetta, että kuluttaja maksaa vaatteen todellisia valmistuskustannuksia, aikaisemmin erilaisia hallinnollisia kustannuksia maksettiin vieläkin enemmän, Kankaanpää päättää.›‹

”Fiksuille tuotteille ja palveluille on kysyntää.”

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Kotimarkkinaksi maailma

S

liki 20 prosenttia, eli Suomeen verrattuna nelin­ kertainen.

Viimeksi mainitun eron puolittamisessa olisi hyvä ja selkeä tavoite seuraavalle hallituskaudelle.

Miksi kansainvälistyminen ei kiinnosta? Tyydymmekö luontaisesti vähempään kuin muut?

Onko syynä riskien pelko vai median luoma kuva maailman tilasta?

Viime vuodet on puhuttu globaalista talouskriisistä, vaikka suurin osa maailman asukkaista elää maissa, joiden talous on kasvanut suomalaisittain huimaa vauhtia. Ja lähiympäristössämmekin Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä (tähän vuoteen asti) talouden kehitys on ollut varsin suotuisaa.

Venäjän talous tulee lähiajat ottamaan henkeä, mutta se perusfakta, että Venäjän vauraimmat alueet sijaitsevat naapurissamme, ei muutu.

Eikä energiatalouden suhdanneherkkyys.

Tässä tilanteessa on hyvä katsoa laajemmalle.

Monet IT-alan yritykset ovat jo syntyessään globaaleja, mutta myös monilla muilla olisi mahdollisuuksia valtamertenkin takana.

Viime vuosien talousvaikeudet Yhdysvalloissa ovat saaneet monet unohtamaan, että se on Venäjän jälkeen toiseksi suurin EU:n ulkopuolinen markkinamme.

Toukokuussa Chicagon alueella toimivia suomalaisyhtiöitä tavatessani tunnelma oli varsin myönteinen. Kaikki arvioivat hyötyvänsä kiihtyvästä talouskasvusta.

Paikallisten suomalaisten viesti oli selvä: kotityönsä tehneet voivat kasvaa ja menestyä. Fiksuille tuotteille ja palveluille on yli 300 miljoonan asukkaan markkinoilla kysyntää.

Maailmalla tarjoutuvista mahdollisuuksista pääsevät hyötymään vain ne, jotka ovat valmiit yrittämään. Juuri heidän tukemisekseen Finpron maksuttomia palveluita laajennetaan ja Team Finland -työtä tehdään.

Impivaarasta ei meitä kukaan tule kylille hakemaan. Ne askeleet on otettava ihan itse. ›‹

anttonen

uomen rajojen ulkopuolelle suuntautuva tavaroiden ja palveluiden myynti on useimmille suomalaisyrityksille vieras ajatus. Lähes kaikki yrityksemme ovat niin sanottuja koti­ markkinayrityksiä. Vientimme on suuryritysvaltaista, ja alle 50 henkeä työllistävien yritysten osuus viennistä on vajaa viisi prosenttia.

Tähän on saatava tuntuva muutos, mikäli mielimme saada Suomeen lisää työpaikkoja ja taloutemme uudestaan kasvuun. Tarvitsemme satoja ja mieluummin tuhansia uusia yrityksiä, jotka aktiivisesti etsivät markkinoita maamme rajojen ulkopuolelta.

Osallistumalla eurooppalaiseen integraatioon (EFTA-liitännäisjäsenyys, EEC-vapakauppa­ sopimus, ETA, EU-jäsenyys) suomalaisille yrityksille on pyritty luomaan kilpailijamaidemme yritysten kanssa tasavertaiset olosuhteet ja mahdollisimman laajat markkinat.

Samaan on tähdätty kun olemme tukeneet EU:n laajentumista ja viimeksi EU:n pyrkimyksiä laajentaa vapaakauppasopimusverkkoaan esimerkiksi Etelä-Korean, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa.

Esimerkiksi Suomen ja Viron välistä vilkasta taloudellista ja muuta kanssakäymistä EU-jäsenyys on avittanut merkittävästi. Ero Venäjän rajan yli tapahtuvan kaupan ja muun taloudellisen kanssakäymisen sujuvuuteen on ilmeinen.

Vaikka maailman markkinat ovat suomalais­ yrityksille avoimempia kuin koskaan ja vaikka yritysten ja niiden työntekijöiden koulutus, osaaminen ja kielitaito on globaalisti huippuluokkaa, kansainvälistymistä ei edelleenkään nähdä yrityksen normaalin kehityskaaren osana.

Ero Ruotsiin, joka toimii ihan samoilla EU:n sisämarkkinoilla ja jolla on EU-maana ihan samanlainen pääsy kolmansien maiden markkinoille, on suuri. Pohjanlahden toisella puolella viennin osuus taloudesta on merkittävästi suurempi, vaihtotase vahvasti plussalla ja alle 50 henkeä työllistävien yritysten osuus viennistä on

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

17

LEO SVAHNBÄCK

ulkoasiainsihteeri, kaupallis-taloudelliset asiat Suomen suurlähetystö, Peking

Kiina ei koskaan nuku ja lomailee harvoin. Pohjoinen pääkaupunki Peking ja Kiinan yli 300 suomalaisyritystä, miljardi-investoinnit, jatkuva vierailuvaihto ja syksyn Pure Finland -tapahtuma pitävät Team Finland -väen lähetystöstä kauppayhdistyksiin kiireisenä.

Kielletty kaupunki toimi viisi vuosisataa vallan salattuna paikkana Pekingin keskellä.

Taivas ja tavoitteet korkealla maanantai Maanantaiaamuna aikainen aamulento Shanghaihin ja Team Finland Kiina -poru­ kan strategiatapaamiseen. Onneksi viikonlop­ puna on taas kierretty Pekingin vuoria ja pää on täynnä raikkaampaa happea. Porukkaa on palaverissa mukana niin Tekesistä, Shanghain kauppayhdistyksestä kuin pääkonsulaatista­ kin. Tiivis aikataulu ja ensimmäinen agenda­ kohta läpi take away -lounaan lomassa. Luon­ nostelua, keskustelua ja ideointia, tiivistystä ja täsmennystä seuraa. Hyvä tästä tulee ja toi­ miva juuri meille Kiinassa toimiville. Erityis­ tarpeisiin erityinen strategia, tätä tarvitaan!

Strategiaa lähdettiin uudistamaan kysyn­ tälähtöisesti. Ensin teetettiin laaja kysely ja kartoitettiin yrityskentän tarvetta. Sitten suurlähettilään ja Finpron vetämänä itse stra­ tegiapaperin työstämiseen ja nyt strategia­ luonnos on laajalla kommenttikierroksella.

Tavoite on määrittää Team Finland -työn sisältöä entistä tarkemmin, jotta suomalai­ nen kysyntä sekä tarjonta kohtaavat Kii­ nassa tarjoamamme taustatuen ja palveluiden kanssa. Lisää strategisuutta ja tavoitteiden määrittelyä – tämä periaate on ohjannut työ­ tämme. Iltalennolla takaisin kotiin ja satapäi­ sen taksijonon kautta kaupunkiin. Pekingin

18

Kauppapolitiikka nro 3|2014

lentokenttä on muuten yksi maailman lii­ kennöidyimmistä, johtuen suurelta osin valta­ vasta sisäisten lentojen volyymista.

tiistai Aamupala toimistolla. Starbuckseja on Kii­ nassa jo nyt lähes 1000 kappaletta ja maa on kahvilaketjun toiseksi suurin markkina. Kah­ vin jälkeen suunta on kohti Kiinan kauppami­ nisteriötä. Tapaamisen teemana syksyn Pure

Finland -tapahtumakokonaisuus Pekingissä, johon pyritään saamaan yritystemme lisäksi myös ministeriedustusta paikalle. Lehdistöja kulttuurineuvoksemme Mikko Puustinen esittelee tulevaa hanketta ja ajatuksia yhteis­ työlle kauppaministeriön kanssa.

Suomi ja Kiina allekirjoittivat vastikään yhteistyöasiakirjan investointien edistämi­ sestä ja tapahtuma olisi pikaista seurantaa ja käytännön toimintaa yhteistyösopimuksen hengessä. Seuraavat askeleet sovitaan kaup­ paministeriön edustajien kanssa ja jatkoa seu­ raa.

Illalla tapaamme Tekesin Kari Hiltusen kanssa Pekingin kauppayhdistyksen puheen­ johtajaa Erika Grönroosia. Pekingin kauppa­ yhdistys on Shanghain vastaavaa pienempi ja Nokian muutosten aallot vaikuttavat sii­ henkin. Toimintaa kehitetään kuitenkin mää­ rätietoisesti. Perinteisesti suurlähetystöstä ja toisesta Team Finland -organisaatiosta on ”neuvonantaja” kauppayhdistyksen hallituk­ sessa ja näin pyritään vahvistamaan tiedon­ vaihtoa ja ideoimaan yhteistyötä.

Tänään käydään läpi syksyn kalenteria ja silmäillään kauppayhdistyksen toimintasuun­ nitelmaa. Hyvä draivi puolin ja toisin. Yritys­ kenttämme sitominen tiiviimmin osaksi Team Finland -työtä on ensisijaisen tärkeää. Team Finlandin ei tule olla virkamieskuplassa.

KENTÄN ÄÄNI

Kuva: Katja Svahnbäck

Kuva: Katja Svahnbäck

Kiinassa perinteet ovat vahvasti läsnä.

töön vihkimä sauna saa nimittäin vieraakseen niin kiinalaisviranomaisia kuin muiden mai­ den diplomaatteja. Myös suomalaista yritys­ kenttää on mukana.

Saunamme on tiivis osa diplomaattista arsenaaliamme ja kiuas käy kuumana ja lau­ teet ovat lopulta täynnä väkeä. Pohditaan saunan merkitystä Kekkosen neuvottelutak­ tiikoissa, jutellaan Ahtisaaresta, Nobeleista, alastomuudesta ja suomalaisuudesta. Kansal­ linen mystisyytemme karisee joiltain osin ja vahvistuu samalla toiselta laidalta. Pieni myk­ käkoulu ja lisää löylyä, näin korostetaan vai­ kutusta. Yhteenvetona todetaan, että erikoista tämä pohjolan väki – joskin hyvällä tavalla.

Vihdan puuttumisesta tulee pyyhkeitä poh­ joismaisilta kollegoilta. Ilta päättyy valomerk­ kiin ja Pekingissä ulkolämpötila on edelleen 31 astetta.

torstai

Kuvassa Pekingin Central Business District CBD. Lähetystömme sijaitsee kuvan oikean reunan tornissa, kerroksessa 26.

keskiviikko Tämän päivän kohokohtani edustaa suoma­ laista diplomatiaa parhaimmillaan. Suurlähe­ tystön ja presidentti Martti Ahtisaaren käyt­

Torstai-iltapäivällä tapaamme Finpron tiloissa Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) asiantuntijoita, jotka ovat tutustumassa kiina­ laiseen vastinpariinsa SIPO:on (State Intellec­ tual Property Office). Tällä sektorilla suoma­ laisosaamista on paljon ja haluamme päästä sisälle tähän yhteistyöhön entistä paremmin.

Tekijänoikeus- ja patenttikysymyksissä suomalaisyritykset ovat usein ovellamme ja osaamisemme yhdistäminen voi luoda mer­ kittävää etulyöntiasemaa Kiinan markkinoilla Team Finland hengessä. PRH on solminut Kii­ nan kanssa patenttipikatien, joka mahdollis­ taa Suomessa käynnistetyn patenttihakemuk­ sen (tai hyväksytyn patentin) pikakäsittelyn myös Kiinassa. Sama koskee vastavuoroisesti kiinalaisia Suomessa. Tästä mahdollisuudesta haluamme jatkossa tiedottaa entistä laajem­ min suomalaisyrityksille.

Pekingin ankkaa.

perjantai Perjantaina lähetystömme kakkonen, minis­ teri Paula Parviainen pitää pääpuheen China Investment Federationin tilaisuudessa. Ydin on Suomen investointimahdollisuuksissa ja kiinalaisia varten räätälöidyissä soft landing -palveluissa.

Kiinalaiset arvostavat investointeja harki­ tessaan riittävän suuria kotimarkkinoita, rää­ tälöityjä tukipalveluita ja vahvaa olemassa olevaa kauppayhteistyötä. Suomella on näitä kaikkia, erityisesti jos laajennamme kotimark­ kina-ajatteluamme Venäjälle, Ruotsiin ja vaik­ kapa Viroon. Logistisesti tämä ei olisi meille temppu eikä mikään.

Selväksi viimeisen vuoden aikana on tullut, ettei Suomea tunneta Kiinassa riittävän hyvin.

Nokia toki tunnetaan, sillä yritys oli pitkään suurin yksittäinen veronmaksaja Pekingissä ja iso syy kiinalaisille vierailla Suomessa. Nyt tarvitaan lisää näkyvyyttä ja uusia avauksia miljoonien mahdollisuuksien Kiinassa. Pieni­ kin siivu riittää tyydyttämään tarpeitamme.

Yhdessä Finpron ja Invest in Finlandin kanssa valmisteltu puhe uppoaa sijoittajayleisöön ja yhteyksiä luodaan. Tästä voi syntyä jotain, mutta vain määrätietoisella työllä. Vastaavat tilaisuudet ovat meille arkipäivää Kiinassa. ›‹

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

19

Terveysteknologian vienti vetää TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT VESA TYNI

Suomalainen Planmeca on maailman johtavia hammaslääketieteen kuvantamis- ja hoitolaitteiden sekä ohjelmistojen valmistajia. Myös muun suomalaisen terveysteknologian vienti on myötätuulessa.

D

igitaalinen skanneri muodostaa potilaan hampaasta ja ikenistä 3D-mallin. Työ suunnitellaan ohjelmistossa ja sen perusteella jyrsin valmistaa yksilöllisen, täydellisesti suuhun sopivan paikan tai kokonaisen kruunun. Paikka voidaan sovittaa suuhun vielä saman hammaslääkärikäynnin yhteydessä.

Helsingin Herttoniemessä Planmeca-ryhmän myynti- ja markkinointijohtaja Tuomas Lokki esittelee ylpeänä Planmeca PlanScan® -intraoraaliskanneria, ProMax 3 D Max kuvantamislaitetta.

CAD/CAM-ratkaisut lukeutuvat Planmecan uusimpiin aluevaltauksiin. Sen muita vahvoja alueita ovat esimerkiksi hammaslääketieteen digitaaliset hoitokoneet ja 2D- ja 3D-kuvantamislaitteet ja ohjelmistot. Planmeca-ryhmä valmistaa kuvantamislaitteita myös mammografia-seulontoihin sekä raajojen kuvantamiseen.

Suomalainen yksityisomistuksessa oleva Planmeca-ryhmä lukeutuu maailman kolmen suurimman hammasalan toimijan joukkoon. Yhtiöryhmän liikevaihto viime tilikaudella oli 654 miljoonaa euroa.

Planmecan laitteita on asennettu noin 120 maahan.

PITKÄJÄNTEISESTI ETEENPÄIN Planmecan tarina alkoi vuonna 1971 hammaslääkärin tuoleista ja instrumenttikaapistoista. Ensimmäi-

20

Kauppapolitiikka nro 3|2014

nen patentoitu tuoli tuli markkinoille vuonna 1975 ja ensimmäinen hoitoyksikkö vuonna 1979. Planmeca alkoi heti perustamisestaan lähtien tarjota määrätietoisesti tuotteitaan ja osaamistaan ulkomaille.

– Perussyy on yksinkertainen. Suomessa on 4 500 hammaslääkäriä, koko maailmassa hammaslääkäreitä on noin 1,2 miljoonaa, Tuomas Lokki huomauttaa.

Hänen mukaansa yhtiön pitkä historia ja pitkät yhteistyösuhteet ovat yksi syy sen menestykseen.

– Joihinkin maihin olemme toimittaneet ensimmäiset laitteistomme kehitysyhteistyöprojektien puitteissa. Nyt samaiset maat ovat vaurastuneet ja ne pystyvät tekemään ihan oikeaa kauppaa. Asiakkaat arvostavat pitkäjänteisyyttämme.

Kuvantamis- ja hoitolaitteiden myyntiä vauhditetaan myös muun muassa kansainvälisten hammas­ alan ammattitapahtumien ja kongressien avulla.

Planmeca panosti voimakkaasti läsnäoloon ulkomailla myös esimerkiksi lamavuosina 2008–2009, kun monissa muissa yrityksissä asetettiin henkilöstölle matkustuskieltoja.

– Me ajattelimme juuri toisin päin, että nyt maail­ malla on hiljaista, nyt kannattaa olla aktiivinen. Se osoittautui järkeväksi päätökseksi.

Liikenne käy nykyään vilkkaana myös toiseen suuntaan. Yhtiön hallinto, tuotanto, tuotekehitys sekä näyttelytilat on keskitetty Herttoniemeen.

Planmecan myynti- ja markkinointijohtajan Tuomas Lokin mukaan suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla hyvä maine.

nro 3|2014  Kauppapolitiikka

21

Herttoniemen Showroomista on tullut maailman hammaslääkärien kohtaamispaikka.

– Herttoniemessä käy vuodessa 4 500 vierailijaa ympäri maailmaa tutustumassa tuotteisiimme. Tänään meillä on vieraita esimerkiksi Egyptistä, Ranskasta, Japanista ja Norjasta.

ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELUTAPA Planmeca-yhtymä työllistää maailmanlaajuisesti 2 600 henkilöä, joista Suomessa on noin tuhat.

– Meille on valtavasti etuja siitä, että tuotanto ja tuotekehitys ovat lähellä toisiaan, se tekee meistä joustavan ja nopean toimijan.

Lokin mielestä Planmecan keskeinen valtti on se, että yhtymä ymmärtää asiakkaitaan ja heidän tarpeitaan. Yhtymä tekee läheistä yhteistyötä myös lukuisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

– Hoitotuolien suunnittelussa olennaisen tärkeitä asioita ovat esimerkiksi hygienia ja ergonomia. Eri kulttuureissa on myös hieman erilaisia käytäntöjä, miten vaikkapa hammaslääkärin ja hammashoitajan tiimi työskentelee yhdessä, Lokki kertoo.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkärin ja hoitajan jalat eivät saa mennä limittäin ja instrumenttien on oltava visusti piilossa kaapissa.

OHJELMISTOJEN MERKITYS KOROSTUU Planmeca panostaa tuotekehityksessään voimakkaasti myös ohjelmistoihin.

– Nykyään puhutaan paljon teollisesta internetistä, missä koneet vaihtavat keskenään informaatiota ja kertovat huoltotarpeistaan.

Meidän laitteemme ovat olleet yhdistettyinä verkkoihin jo kymmenen vuotta.

Planmeca pystyy näin tarjoamaan kansainvälisille asiakkailleen laitteiden etähuoltopalvelua tai lisäarvopalveluita keskitetysti ja kustannustehokkaasti. Esimerkiksi suurille yliopistoasiakkaille, joiden klinikalla tai eri toimipisteissä voi olla jopa satoja hoitokoneita, verkotettu ratkaisu tuo merkittäviä säästöjä ja etuja.

– Saamme tehtyä vaikkapa uuden ohjelmistopäivityksen yli verkon yhdellä napinpainalluksella, Lokki mainitsee.

VALMIINA, KUN INFRASTRUKTUURIA ALETAAN RAKENTAA Planmeca on markkinajohtaja alallaan Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Ranskassa, missä valtio on subventoinut hammaslääketieteen huipputeknologian käyttöönottoa. Planmeca on 2D-kuvantamisen markkinajohtaja myös Yhdysvalloissa.

– Yhdysvalloissa kaikki maavoimien, ilmavoimien ja laivaston alokkaat kuvataan Planmecan laitteilla. Taustalla ovat myös hieman proosalliset syyt. Hammaskartat ovat hyvä tapa tunnistaa sotilaita, jos käy huonosti.

Kiinassa, jossa yhtymä on ollut läsnä jo vuodesta 1984, Planmeca on 2D-panoraamakuvauksen ja 3D-kuvauksen markkinajohtaja.

22

Kauppapolitiikka nro 3|2014

Planmecan uusimpiin aluevaltauksiin kuuluvat CAD/CAM-ratkaisut.

– Kiina on meille erittäin voimakkaasti kasvava markkina-alue. Maassa aletaan nyt rakentaa terveydenhuollon infrastruktuuria myös pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle.

Planmecalla on vahva asema myös esimerkiksi Lähi-idässä, joka muistuttaa Lokin mielestä markkina-alueena Kiinaa 10–15 vuotta sitten. Yhtymällä on laaja jakelijaverkosto ja aktiivista toimintaa myös Afrikassa.

– Jonakin päivänä sinnekin tulee samanlainen infrastruktuurin tarve, Lokki arvioi.

Planmeca on kasvanut tasaisesti yli sata viimeisintä vuosineljännestä. Sen tavoitteena on yltää miljardin euron liikevaihtoon 3–5 vuoden sisällä.

TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ PIDETTÄVÄ HUOLTA Tuomas Lokin mukaan suomalaisten vahvuus terveysteknologiassa on korkea teknologinen osaaminen – yhdistettynä suomalaiseen lääketieteelliseen osaamiseen ja kattavaan, hyvin organisoituun terveydenhuoltojärjestelmään.

Tieteellistä tutkimusta auttavat myös esimerkiksi potilastietojärjestelmiin kertyneet tietomassat.

– Suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla hyvä maine. Toisaalta se ei tietenkään riitä, että me sanomme laitteidemme olevan hyviä ja turvallisia, vaan se on aina osoitettava myös tieteellisellä evidenssillä.

Lokki arvioi, että suomalaisella terveysteknologialla on jatkossakin hyvät kasvumahdollisuudet – kunhan toimintaympäristöstä pidetään hyvää huolta.

– Tämä tarkoittaa panostusta esimerkiksi yliopistoihin, tieteelliseen tutkimukseen ja terveydenhuoltoon. Myös teollisuuden yleiset toimintaedellytykset on turvattava.

– Alan kannalta on tärkeää myös se, että lainsäädäntöä ei muutettaisi sillä tavalla, että se vaikeuttaisi tieteellistä tutkimusta.

KAIKKI VOITTAVAT Lokki huomauttaa, että vaikka tuotteet ja toimintaedellytykset olisivat kunnossa, niin uusien yritysten ei silti ole helppo murtautua voimakkaasti kilpaillulle ja teknologiaintensiiviselle alalle.

”Team Finland -toiminta on hyvä konsepti.”

– Havaittavissa on myös ilmiö, että monet maat haluavat tulkita alaa ohjaavia kriteerejä hieman omalla tavallaan. Suomen pitää jatkossakin puhua voimakkaasti kaupan vapauden ja yhteisten standardien puolesta.

– Myös Team Finland -toiminta, jossa ministerit vierailevat eri maissa niin isojen kuin vähän pienempienkin yritysten kanssa, on mielestäni hyvä konsepti, Lokki mainitsee.

Hänen mielestään terveysteknologiaan panostamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

– Huippuyritykset tuovat maahan veroja ja työpaikkoja. Lisäksi toiminnan ansiosta syntyy entistä kustannustehokkaampia ja parempia hoitomuotoja, Tuomas Lokki korostaa. ›‹

Suomalaiset vahvoja erikoisalueillaan

T

erveysteknologia on noussut telekommunikaation ohi maamme suurimmaksi huipputekniikan vienti­alaksi. Vuonna 2013 Suomesta vietiin terveysteknologiaa 1,7 miljardin euron arvosta. Kasvua edellisvuoteen oli euroissa laskettuna prosentti ja dollareissa laskettuna neljä prosenttia. Ylijäämä kasvoi myös ja sitä kertyi 750 miljoonaa euroa.

Terveysteknologian globaalien markkinoiden arvo on 250–260 miljardia. Markkinat kasvavat vuosittain noin neljällä prosentilla.

Lukujen valossa suomalaiset onnistuivat myös vuonna 2013 säilyttämään asemansa kasvavilla markkinoilla.

Terveysteknologian Liiton FIHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajasteen mukaan suomalaiset pärjäävät ennen kaikkea vahvan osaamisensa ja erikoistumisensa ansiosta. Alan suurista yrityksistä Planmeca on suomalaisomisteinen, monet muut isommat menestyvät suomalaiset yritykset on integroitu osaksi globaaleja monikansallisia yrityksiä. Näistä esimerkkejä ovat GE Healthcare, Thermo Fisher Scientific, PerkinElmer Wallac ja Danaherin omistama PaloDEx, joilla kaikilla on Suomessa isohkot tuotantoyksiköt.

– Tyypillistä on, että suomalaiset ovat fokusoituneet tarkasti jollekin tietylle korkean teknologian alueelle, jolla he pyrkivät olemaan parhaita. Tällaisia alueita saattavat olla esimerkiksi hammaslääkärien ja anestesiologien hoitoasemat tai laboratoriojärjestelmät. Suomessa on myös monenlaista diagnostiikkaosaamista.

KASVU JATKUU Terveysteknologian globaalille kasvulle ei näy loppua. Esimerkiksi diagnostiikka ja hoitokäytännöt kehittyvät koko ajan.

Kajasteen mukaan havaittavissa on myös, että monet kehittyvät maat haluavat hankkia – kenties omanarvontuntoon liitty-

vistä inhimillisistä syistä – parasta mahdollista terveysteknologiaa.

Kiina on esimerkiksi kieltänyt käytetyn ja kunnostetun terveysteknologian maahantuonnin.

Kajasteen mielestä suomalaisilla on erittäin hyvät mahdollisuudet pärjätä alalla jatkossakin. Haasteitakin toki riittää.

– Suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen. Ala on hyvin tutkimus- ja tuotekehityspainotteista. Uuden innovaation kehittämisestä kestää vähintään 5–10 vuotta ennen kuin se alkaa tuottamaan tuloja.

Markkinat kasvavat vuosittain noin neljällä prosentilla.

Toinen hidastava tekijä on Kajasteen mukaan se, että ala on erittäin säänneltyä ja viranomaisvaatimukset saattavat olla erilaisia eri maissa.

– Toivottavaa olisi, että Suomi pyrkisi edesauttamaan vapaakauppasopimuksia ja yrittäisi muutenkin vähentää turhaa sääntelyä, Kajaste huomauttaa. Äskettäin julkaistiin myös terveysalan kasvustrategia, jota ovat olleet laatimassa työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa. Strategiassa Suomen tavoite on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä. ›‹

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

23

Neuvonta Verkostot Yritysten verkottumista tukevat palvelut (kumppanit, palveluntarjoajat)

Yrityksille tarjottava kansainvälistymisneuvonta ja -koulutus

Näkyvyys Yritysten liiketoimintaa edistävät matkat, tapahtumat ja viestintä

Yhteiskuntasuhteet

Rahoitus

Vaikuttamiseen liittyvät palvelut kohdemarkkinoilla (kontaktit viranomaisiin, kaupan esteet)

Kansainvälistymistä mahdollistava rahoitus

Mahdollisuudet Lyhyen ja keskipitkän aikavälin tieto mahdollisuuksista ja riskeistä maailmalla

elut .fi/palv d n la n eamfi www.t

YHTEISVOIMIN UUSILLE MARKKINOILLE 24

Kauppapolitiikka nro 3|2014

Tavoitteena siis on, että yritysten näkö­ kulmasta palvelut löytyvät aiempaa helpommin ”yhdeltä luukulta” ja palvelutarjonta on kuvailtu selkeämmin. Tätä kautta yritysten on helpompi tietää, mistä aloittaa kansainvälistymisen kartoitus taikka mihin soittaa ensimmäisenä kansainvälistymisneuvojen perässä.

Suomen vienti kaipaa kipeästi nykyistä voimakkaampaa vetoa. Vastaukseksi tähän huutoon on kotimaiset Team Finland ­-palvelut myllätty uuteen uskoon. Nyt loppuu yritysten seikkailu tukiviidakoissa ja huhuilu eri palveluluukuilla.

TEKSTI LAURA LÄHDEVUORI KUVITUS SUSANNA TUONONEN

V

altioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2014 Team Finland ­-verkoston toimintaa ohjaavan strategian vuodelle 2015. Strategiapäivityksen myötä Team Finlandin kansainvälistymispalveluihin liittyvän työnjaon selkeytyminen avaa mahdollisuuksia palvella yrityksiä paremmin.

Kansainvälistymispalveluiden tarjonnasta on poistettu päällekkäisyyksiä ja palvelu­ prosesseista mutkikkuutta. Osana uudistusta Finpro on luonut omaa palvelupolkua, joka on rakennettu yritysten näkökulmasta. Ulkoministeriön tarjoamat palvelut yhdistetään samaan polkuun.

– Ulkoministeriö ja Finpro ovat luoneet aikaisempaa selkeämmän, yrityksille suunnatun palvelukokonaisuuden, kertoo Tuomas Tapio, valtio­neuvoston taloudellisten ulkosuhteiden yksikön päällikkö.

Tapion mukaan aiemmin palvelukokonaisuus on ollut siiloutunut, vaikeaselkoinen ja eri organisaatioiden yhteistyössä palvelujen tarjonnassa on ollut toivomisen varaa. Asiakaspalvelun ja yritysten näkövinkkelistä tilanne on ollut ongelmallinen.

Nyt palvelujen löytäminen helpottuu, asiakkaiden ”pallottelu” vähenee ja yrityksistä pystytään huolehtimaan kokonaisvaltaisesti, riippumatta siitä mihin organisaatioon tai toimipisteeseen yritys ensiksi ottaa yhteyttä.

Finpron uusi palvelupolku on rakennettu yritysten näkökulmasta.

KOHTI KONKRETIAA Finpron uudet, julkiset kansainvälistymispalvelut ovat keskeisessä osassa uudistuvaa Team Finland ­-yhteistyötä, jotka julkistettiin osana Team Finland ­-palveluita 3. syyskuuta.

– Kyseessä on ikään kuin lähtölaukaus uusille Team Finland -palveluille, kertoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.

Finpron kaupalliset kansainvälistymis­ konsultoinnin palvelut myytiin alkukesästä Soprano Oyj:lle, joka tarjoaa jatkossa kansainvälistymiskonsultointia nimellä Finpro Consulting. Finpron aiemmin tarjoama maksullinen konsultointi jää tätä kautta historiaan.

Käytännössä Finpro muuttuu kokonaan julkisrahoitteiseksi palveluorganisaatioksi ja konsulttitoiminta on yksityistetty.

Jatkossa Finpro keskittyy tarjoamaan neuvontaa yrityksille, tarjoamaan pk-yrityksille tietoa ja neuvontaa kansainvälistymisestä, tunnistamaan uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja verkottamaan pk­-yrityksiä.

– Maksullista konsultointia emme enää tee, mutta tarjoamme pitkälle menevää asiantuntija­neuvontaa. Ero on siinä, että nyt kun yritys ottaa meihin yhteyttä, keskustelu ei ala konsultti­projektin myyntikeskusteluna, Suomi kertoo.

Nyt Finpro siis auttaa yritystä konkreettisesti ja nopeasti selvittämään, millaiset ovat yrityksen mahdollisuudet ja tarpeet kansainvälistymisen osalta. Uutta on myös se, että ottaessaan yhteyttä kansainvälistymiskysymyksissä Finprohon, yrityksen ei tarvitse enää tehdä päätöstä siitä, aikooko se ostaa kansainvälistymisprojektin konsulttipalveluna.

– Neuvonnan avulla yritykselle selviävät kansainvälistymiseen tarvittavat toimenpiteet, jonka jälkeen yritys voi halutessaan etsiä itselleen konsultin käytännön toimenpiteitä varten – joko Sopranon tai muun tahon, sanoo Suomi.

Suomi toivoo, että laajempi osa yrityksistä tarttuu palveluihin.

– Jos muutama kivenmurikka saadaan kansainvälistymispolulta poistettua, niin yrityksille jää aikaa keskittyä muihin haasteisiin, hän sanoo.

Suomi korostaa, että kyse ei ole julkis­ hallinnon projektista, vaan EK, Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät ovat olleet vahvasti mukana uudistustyössä.

– Sitä kautta on hyvin löydetty se suunta, jota yritykset kaipaavat.

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

25

Yritykset ovat olleet varovaisia käyttämään palveluita.

KIINALAINEN PALVELUMALLI ›› Kiinassa toimijat, kysyntä ja tarpeet ovat erityislaatuisia verrattuna moneen muuhun maahan. Kenttä on laaja, yrityksiä paljon ja muutosvauhti talouden, politiikan ja yhteiskunnan tasolla kova, sanoo Jari Gustafsson, Suomen suurlähettiläs Suomen Pekingin-suurlähetystöstä.

Näistä syistä Team Finland China -strategian valmistelut aloitettiin viime vuonna. Pyrkimyksenä on tarjota palveluita, jotka vastaavat erityisesti Kiinassa toimivien tai sinne tähtäävien yritysten tarpeisiin.

Strategia on enemmän kuin pelkkä kuvaus siitä, mitä julkisesti rahoitetut organisaatiot Kiinassa tekevät.

– Tavoite on strategian myötä luoda suunnitelmallinen toimintatapa, joka auttaa suomalaisyrityksiä peilaamaan Kiinassa tapahtuvaa kasvua ja muutostrendejä yritysten omiin mahdollisuuksiin, auttaa suomalaisyrityksiä suoriutumaan Kiinassa entistä paremmin ja saada Kiina kiinnostumaan Suomesta.

Työn eri vaiheisiin ovat osallistuneet kaikki Kiinassa toimivat julkiset suomalaisorganisaatiot, Kiinassa toimivat kauppayhdistykset ja joukko suomalaisyrityksiä. Työn pohjana on käytetty yrityskyselyä.

Erityisen tärkeää on, että uusi toimintamalli auttaa julkisten toimijoiden ja Kiinassa jo läsnä olevien suomalaisyritysten välistä yhteistoimintaa. Vuoropuhelu tavoitteista ja painopisteistä varmistaa, että Team Finland China tekee oikeita asioita oikeaan aikaan.

– Toki tästä voi ottaa oppia muuallakin, kun strategia saadaan valmiiksi, hyvin jalkautettua ja tuloksia aikaiseksi, Gustafsson sanoo.

26

Kauppapolitiikka nro 3|2014

EROON SIILOISTA – Uudistuksessa on ideana, että esimerkiksi yritys Kuopiossa saa yksinkertaisella tavalla selville, mitä tukea ja palveluja heille voidaan tarjota, kun heillä on jokin kansainvälistymisen haave. Ihan sieltä haavevaiheesta voidaan lähteä liikkeelle, sanoo Markku Keinänen, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö. ”Yhden luukun” -periaatteella yritykset saavat eri toimijoiden tarjoamaa tietoa ja palveluja helposti ja keskitetysti.

– Yritysten kannaltahan on sinänsä yhdentekevää, mistä palvelun saa, mutta on oltava yksi ainut ikkuna, josta näkyy, mitä palveluja heille voidaan tarjota.

Kansainvälistymispalvelut ylipäätään eivät ole Keinäsen mukaan joka puolella yritys­ kenttää kovin tunnettuja.

– Esimerkiksi maakunnissa yritykset eivät välttämättä tunne tätä asiaa. Nyt pitäisikin saada tieto ympäri valtakuntaa siitä, että yrityksille on tarjolla tällaista apua, Keinänen sanoo.

Ulkoministeriö tarjoaa samoja palveluja kuin ennenkin, mutta uudistus tuo tarjontaan lisää systemaattisuutta.

– Team Finland -toiminnalla pyritään tulemaan pois poteroista ja siiloista ja rakentamaan järjestelmää, joka kantaa yli ministeriörajojen, Keinänen pohtii.

KOMMENTTI

Haussa uusia menestystarinoita TARJOLLA RUNSAASTI PALVELUITA Kulunut vuosi on kulunut julkisten toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja palveluiden tarkempaan määrittelyyn sekä verkostoitumiseen ja kouluttamiseen. Nyt huomio on käännetty yrityksiin.

– Haluamme jalkautua palveluidemme kanssa paremmin yritysten keskuuteen ja tuoda ne asiakaslähtöisemmin esille. Yrityksille halutaan esitellä palvelut yhden luukun periaatteella, sillä eri julkisia toimijoita on ollut useita ja on tehty päällekkäistä työtä. Nyt toiminnan tehokkuutta on tarkoitus parantaa, sanoo ulkoasiainneuvos Eero Suominen.

Keskeisiä tarjolla olevia uudistuneita Team Finland -kansainvälistymispalveluita ovat Suomisen mukaan tieto- ja raportointi­palvelut, verkostoitumispalvelut ja tilapalvelut. Lisäksi tarjolla on arvovalta­palvelua. Esimerkiksi tila- ja arvovaltapalveluiden puitteissa yrityksen tilaisuuksia on mahdollista järjestää ulkoministeriön tiloissa, ja paikalle voidaan kutsua tärkeitä kontakteja sekä arvovaltainen vieras.

Tietopalveluiden kautta saa esimerkiksi ajantasaista tietoa eri maista ja niiden markkinoista.Tätä kautta myös tiedotetaan eri markkinoiden mahdollisuuksista.

– Näitä voisi sanoa tietopalveluiksi ja markkinamahdollisuuspalveluiksi.

Verkostoitumispalveluiden kautta yritys saa tietoa kunkin maan verkostoista ja apua esimerkiksi kontakteissa eri maiden viranomaisiin ja julkisen sektorin toimijoihin. Monissa maissa tämä rooli on hyvinkin tärkeä. Team Finland toimii samalla ovien avaajana ja ongelmien ratkaisijana sekä avustaa tilanteissa, joissa viejät kohtaavat kaupanesteitä.

Hieman laajempi ”palvelun” muoto on kauppapoliittinen vaikuttaminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi kaupan esteiden ratkaisemisen eteen tehtävää työtä. Tätä kautta voidaan usein auttaa sekä yksittäisiä yrityksiä että yrityssektoria.

Tulevan vuoden haasteena on Suomisen mukaan päästä voimakkaammin ja paremmin yritysrajapintaan ja tuoda palveluita paremmin esille yrityksille.

– Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet varovaisia käyttämään palveluita, mutta nyt ne on määritelty asiakaslähtöisemmin ja selvemmin, Suominen kertoo.

Käytännössä palveluita markkinoidaan yrityksille tiedottamisen lisäksi esimerkiksi yritystapahtumissa ja messuilla. ›‹

›› Kun ennen kaikki oli paremmin, niin miksemme toistaisi menneitä viennin menestystarinoita? Maailma taitaa vain olla muuttunut niin nopeasti, että tarinoiden toistaminen sellaisenaan voi olla vaikeaa, Sinänsä viennin perusreseptit eivät ole muuttuneet; kovaa työtä, viisaita analyysejä, asiakaskohtaamisia ja silkkaa onnea.

Isojen ja pk-yritysten viennin perusreseptit kuitenkin poikkeavat toisistaan. Pienemmillä yrityksillä on usein rajalliset henkilöresurssit ja vientikaupassa, jossa myydään konkreettisia laitteita, myös kassa­tilanne voi olla toiminnan pullonkaula. Myynnin tavoitteena on kauppa ja mahdollisimman nopeasti, mitä tavoitetta vientitoiminnan tuen on palveltava.

Toki sama tavoite on isoilla yrityksillä, mutta pk-yrityksissä on harvoin kassaa tai luottoa edes muutamien kuukausien viivästyksiin.

Lisäksi pk-yrityksissä usein yrittäjä tai pieni ydinryhmä käytännössä hoitaa viennin; myyntialueena on koko maailma ja toimistoina lentokenttien odotushallit. Siksi pk-yritykset tarvitsevat joustavaa ja konkreettista tukea kohdemarkkinalla, rahoitusapua vientiprojekteihin ja tietysti onnea.

Vienninedistämisen haaste on tunnistaa ja vahvistaa yritysten kipeimmin tarvitsemia palveluita. Ne yritykset, jotka juoksevat maailmalla myymässä, eivät välttämättä ehdi vaikuttaa palvelusisältöön, vaikka juuri näille pitäisi tuen kohdistua, jotta yritykset kasvaisivat riittävän suuriksi menestymään kiristyvässä kilpailussa. Jos yrityksiltä kysytään, haluatteko tätä maksutonta palvelua, vastaus lienee, että varmaankin. Jos taas kysytään, mitkä viisi näistä viidestäkymmenestä palvelusta valitsisit, voi palvelutarjonnan kohdistaminen saada hieman erilaisen sisällön.

Pk-yritysten tukemiseksi vientiponnisteluissa on osana Team Finland -työtä selkeytetty julkisia palveluita vientiyrityksille. Eri toimijatahot ovat peranneet palveluiden sisältöä ja kokonaistarjoomaa sekä selvittäneet yritysten tarpeita palveluille. Työ ei vielä riittävästi ole näkynyt ulkopuolisille tahoille, vaikka historiaakin on tehty. Toimijat ovat ensikertaa luoneet palvelumatriisin, jossa on esiteltynä kaikki julkisin varoin tehtävä vienninedistämistoiminta. Vielä on työn alla kouluttaa toimijaverkosto ja ennen kaikkea tuoda tieto yritysten ulottuville.

Jos emme voi toistaa aiempia viennin menestystarinoita, niin voisimmeko kopioida ja paranneilla toimivia konsepteja? Esimerkiksi Tanska ei ole pohjoismaisessa vertailussa etujoukossa ulkomaisten investointien houkuttelussa kotimaahan, mutta hyvinkin kärkijoukossa kehitysmaihin tehtävässä vientityössä. Tanskan mallissa on nerokkaasti yhdistetty diplomatian tuki kansainväliseen kehitysapu­ rahoitukseen, ja tuloksena on ollut toistuvia menestystarinoita.

Suomessa Team Finland -yhteistyö on poikinut uudenlaista ministeriöiden välistä yhteistyötä, mistä esimerkkinä kesäkuussa uutisoitu Tekesin ja ulkoasiainministeriön valmistelema yhteinen kehitysmaa­ innovaatio-ohjelma. Ehkäpä voisimme parannella tanskantyylistä konseptoitua kehitysmaavientimallia vaikkapa suomalaisten pk-cleantech-yritysten vientiprojektien edistämiseen.

PIRITA MIKKANEN Team Finland -ohjausryhmän jäsen Partner, TM System Finland Oy

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

27

Nouseva Afrikka Yli miljardin asukkaan Afrikka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin maanosa. Algeriaa, Ghanaa ja Tansaniaa yhdistävät energiamarkkinat, kasvupotentiaali ja mahdollisuudet suomalaisyrityksille.

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK

A

frikan osuus maailmankaupasta on noin kolme prosenttia. Kaksi kolmannesta kauppatavarasta on polttoaineita ja mineraaleja. Alueen noin neljän prosentin vuosittainen talouskasvu on teollisuusmaiden kasvua nopeampaa, mutta jää jälkeen kehittyvien markkinoiden tyypillisesti korkeammista kasvuluvuista. Maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon kuuluu silti useita Afrikan maita.

Talouden rakenteiden monipuolistamiseksi välttämättömät investoinnit tuotantoteknologiaan ja infrastruktuuriin luovat mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia – myös suomalaisyrityksille.

Afrikka jakautuu Pohjois-Afrikan arabimaiden ja Saharan etelänpuolisten maiden markkinoihin, joiden liiketoimintaympäristöt eroavat toisistaan. Suomen vienti Pohjois-Afrikan maihin on ollut perinteisesti metsä- ja teknologiateollisuuden kone- ja laitekauppaa. Vuositasolla viennin arvo on ollut noin 1-1,5 miljardia euroa. Kulttuurinen naapuruus ja Pohjois-Afrikan maiden läheinen suhde Eurooppaan helpottavat kaupankäyntiä.

Saharan etelänpuolisen Afrikan markkinat ovat Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta valtaosin kehittymässä olevia kehitysmaiden markkinoita, joiden säädösympäristö ei ole vakiintunut ja infrastruktuuri on puutteellista. Tuotanto perustuu pitkälti raaka-aineiden alkutuotan-

28

Kauppapolitiikka nro 3|2014

toon. Suomen vienti Saharan etelänpuoliseen Afrikkaan on vuositasolla ollut miljardin euron luokkaa, mistä Etelä-Afrikkaan on suuntautunut noin puolet.

Afrikan mantereen kehityksen perustana ja kasvun mahdollistajana on infrastruktuurin kehittyminen. Suomalaisyrityksillä on edellytyksiä tukea maiden oman tuotannon vahvistumista esimerkiksi lisäämällä investointihyödykkeiden ja -palvelujen vientiä Afrikkaan.

Kasvusektoreita ovat myös muun muassa terveysteknologia, energia-ala sekä kaivosteollisuus. Puhtaalla tuotantoteknologialla ja it-ratkaisuilla riittää kysyntää.Suomalaisttain kiinnostavien maiden joukkoon kuuluvat myös Algeria, Ghana ja Tansania.

ALGERIA – VAKAA JA VELATON ENERGIAJÄTTI Algeria on Pohjois-Afrikan alueen vakain maa.

– Vuonna 2002 päättyneen sisällissodan jälkeen Algeria on pystynyt vakauttamaan yhteiskunnallisen tilanteensa ja jatkamaan kasvuraiteilla jo lähes 15 vuoden ajan, Suomen Algerian suurlähettiläs Hannele Voionmaa kuvailee.

Nykykehityksellä Algerian talouskasvun arvioidaan kohoavan vuosina 2014–2019 jopa seitsemään prosenttiin. Runsaat energiavarat ovat siivittäneet maan talouskasvua. Tilastosta riippuen maa arvioidaan yleisesti maailman neljänneksi suurimmaksi maakaasun tuottajaksi. Öljyn osalta se sijoittuu kymmenen suurimman tuottajamaan tienoille.

Alger

1

Accra Dar Es Salaam

1. ALGERIA 1. Väkiluku: 38,8 miljoonaa (2014) 2. Bkt per capita: 7 500 USD (2013) 3. Bkt:n kasvu: 3,1 % (2013) 4. Valtion velka: 13,2 % (2013) 5. Työttömyysaste: 10,3 % (2013)

2. GHANA 1. Väkiluku: 25,7 miljoonaa (2014) 2. Bkt per capita: 3 500 USD (2013) 3. Bkt:n kasvu: 7,9 % (2013) 4. Valtion velka: 53,1 % (2013) 5. Työttömyysaste: 11 % (2000)

3. TANSANIA 1. Väkiluku: 49,6 miljoonaa (2014) 2. Bkt per capita: 1 700 USD (2013) 3. Bkt:n kasvu: 7 % (2013) 4. Valtion velka: 42,7 % (2013) 5. Työttömyysaste: 3,5 % (2012)

Ghana kuuluu Afrikan vakaimpiin valtioihin.

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

29

Algerian pääkaupunki Alger on kolmen miljoonan asukkaan kaupunki.

Kiinalaisia rakennustyöntekijöitä Algerissa.

Liuskekaasussa Algerian varantoja pidetään maailman kolmanneksi suurimpina. Energiatuloillaan Algeria on pystynyt maksamaan pois ulkomaanvelkaansa käytännössä kokonaan. Sen bruttokansantuote vuonna 2013 oli 227 miljardia dollaria.

Talouskasvu näkyy myös algerialaisten elinolosuhteiden parantumisena. Työttömyys on laskenut hienoisesti alle kymmenen prosenttiin kuuden vuoden takaisesta 40 prosentista.

ONGELMANA VIENNIN YKSIPUOLISUUS Algerian talous nojaa tällä hetkellä lähes täysin öljyn ja kaasun vientiin, joiden osuus maan vientituloista on 97 prosenttia. Energiasektorin hintakehitys on näin ollen maalle äärimmäisen oleellinen. EU-maihin algerialaista öljyä ja kaasua vietiin viime vuonna jo lähes 65 prosenttia.

Vaurastumisen myötä kulutustarvikkeiden kysyntä on kasvanut nopeasti, ja Algeria onkin poikkeuksellisen riippuvainen tuonnista. Myös huomattava osa elintarvikkeista joudutaan tuomaan ulkomailta.

– Kansallisen tuotannon lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää, Voionmaa sanoo. Muutokset ulkomaankaupan rakenteessa vaatisivat kuitenkin perusteellisia talouden rakenne­ uudistuksia, joiden ei odoteta tapahtuvan lähivuosina.

Sen sijaan muita uudistuksia on tulossa.

Seuraavien viiden vuoden aikana Algeria suunnittelee tekevänsä investointeja lähes 300 miljardilla dollarilla.

– Öljy- ja kaasusektorin kehittämisen lisäksi Algeria investoi mittavia summia muun muassa tie- rautatie- ja satamainfrastruktuuriin, asuntorakentamiseen, ICT:hen ja jätehuoltoon, Voionmaa luettelee.

30

Kauppapolitiikka nro 3|2014

ALGERIA SUUNNITTELEE LÄHES 300 MILJARDIN DOLLARIN INVESTOINTEJA.

SUOMALAISYRITYKSILLÄ VAHVAA POTENTIAALIA EU on Algerian suurin kauppakumppani yli 50 prosentin osuudella sekä tuonnissa että viennissä. Suomen vienti Algeriaan on kasvanut viime vuosina vahvasti ja nousi vuonna 2013 208,6 miljoonaan euroon. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 22 prosenttia.

Suomalaisyrityksille Voionmaa näkee Algeriassa avautuvan jatkossa yhä enemmän hyvää bisnespotentiaalia.

– Lähitulevaisuudessa maahan rakennetaan valtavasti uusia asuntoja. Tämä luo mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle puuteollisuudelle ja elementtivalmistajille. Myös terveyssektorilla tarpeet ovat suuria ja investoinnit mittavia. Algeriassa toimii jo 25

22%

Suomen vienti Algeriaan kasvoi vuonna 2013 edellisvuoteen nähden 22 prosenttia.

suomalaisyritystä, joista useimmilla menee erittäin hyvin.

LEIKKUUPUIMUREISTA BISNESTÄ Toistaiseksi merkittävin suomalaisinvestointi Algeriaan on ollut Sampo Rosenlewin leikkuupuimuritehdas, josta kokemukset ovat Voionmaan mukaan hyvin positiivisia.

Vastaavanlaisia hankkeita on vireillä esimerkiksi uusien energiamuotojen parissa sekä puunjalostus- ja ICT-sektorilla.

– Afrikka on erittäin mielenkiintoinen ja meidän sektorillamme nopeimmin kehittyvä markkina-alue. Pääjoukossa pysyäkseen kannattaa jo kiristää tahtia, Sampo-Rosenlew

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

31

Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Sami Seppälä kuvailee.

Sampo-Rosenlew Oy on osakkaana CMASampo SPA yrityksessä, joka on valmistanut leikkuupuimureita Algerian markkinoille vuodesta 2009. Osa komponenteista toimitetaan Sampo-Rosenlewin Porin tehtaalta ja osa valmistetaan paikallisesti Algeriassa. Lokalisaatioastetta lisätään vuosittain. Nyt puimureita valmistuu vuodessa satoja ja noin 40 prosenttia tuotteen arvosta paikallisesti.

Seppälä kuvailee Algerian toimintakehystä melko byrokraattiseksi ja valtionhallinnon asemaa vahvaksi.

– Asiat kestävät joskus hyvinkin kauan, mutta toteutuvat loppujen lopuksi aika tarkasti suunnitelmien mukaan. Toimintatavat saattavat olla melko vanhakantaisia, mutta myös positiivisia poikkeuksia on olemassa.

GHANA HALUAA VÄLTTÄÄ NIGERIAN ÖLJYKIROUKSEN. Algeriasta kiinnostuneita yrityksiä Seppälä neuvoo menemään paikan päälle ja varaamaan runsaasti aikaa oikean kohteen, kumppanin ja yhteyshenkilöjen löytämiseen.

Algeriassa toimivat myös muun muassa Wärtsilä, Nokia, Kone, Metso, Outotec ja Abloy sekä terveyssektoria edustavat Planmeca ja Merivaara.

– Suomesta löytyy paljon myös täällä tarvittavaa ICT- ja koulutusosaamista, Voionmaa sanoo ja huomauttaa, että palvelujen tuonnilla voitaisiin avata portteja muullekin myynnille.

Maassa arvostetaan kokonaisvaltaisia palvelupaketteja, joihin sisältyy tuotannon tai kokoonpanon kehittämisen lisäksi myös hankehallintoa ja koulutusta.

HYVÄ TEKEMISEN MEININKI – Usein sanotaan, että Algeriassa haasteena on kieli, mutta sanon aina, että eivät kiinalaisetkaan siitä häiriinny, Voionmaa hymyilee ja muistuttaa, että Kiina ohitti viime vuonna Ranskan Algerian suurimpana yksittäisenä tuontimaana. Toki ranskan kielen hallitseminen on Algerian markkinoilla ehdoton etu.

Vakaudestaan huolimatta Algeria on liiketoimintaympäristönä haasteellinen.

Voionmaan mukaan sitä leimaavat jäykkyys ja byrokraattisuus. Myös rahoituksen saaminen on ollut ongelmallista. Rajoittavana tekijänä niin ikään on ollut ulkomaisilta investoinneilta vaadittava vähintään 51 prosentin algerialaisomistus.

32

Kauppapolitiikka nro 3|2014

Dar es Salaam on Tansanian suurin kaupunki, talouselämän keskus ja entinen pääkaupunki.

BISNESSIGNAALEJA AFRIKASTA ›› Monissa Afrikan maissa kaupunkien ja keskiluokan huima kasvu luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Infrastruktuurin kehittämiseen tehdään valtavia investointeja, ja yksilötasolla laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kovaa.

Kansainvälistä kasvua tavoitteleville pk-yrityksille tarkoitetussa Team Finland Future Watch -palvelussa havainnoidaan nousevia trendejä mielenkiintoisilta kansainvälisiltä markkinoilta, muun muassa Afrikasta, sekä kerätään ja jatkojalostetaan tietoa uusista bisnes­ mahdollisuuksista suomalaisyritysten käyttöön. Palvelun avulla yritykset pystyvät muun muassa kehittämään liiketoimintaansa kansainvälistymisnäkökulman huomioiden.

Toukokuussa järjestetyssä Team Finland Future Watch Africa Sense Making -työpajassa löydettiin yhteensä 720 Afrikkaan liittyvää signaalia, jotka jaettiin 17 eri teemaan. Teemoista työstettiin kahdeksan eri liiketoimintamahdollisuutta suomalaisyrityksille Afrikan markkinoilla: esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat, rakentaminen, koulutus ja pohjoismainen terveysklusteri.

Työpajaan osallistui muun muassa Afrikan tulevaisuudesta kiinnostuneita yrityksiä ja asiantuntijoita. Team Finland Future Watch -palvelu toteutetaan yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Finpron, Tekesin ja muiden Team Finland -verkoston toimijoiden kanssa.

Ulkoministeriö ja Tekes valmistelevat parhaillaan Team Finland -yhteistyönä myös kehitysmaihin suuntautuvaa BEAM – Business with Impact -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on liittää kehitysyhteistyö tiiviimmin innovaatiotoimintaan ja synnyttää näin uutta kilpailu­ kykyistä liiketoimintaa sekä lisää työpaikkoja ja hyvinvointia niin kehitysmaihin kuin Suomeenkin. Ratkaisuja pohditaan nimenomaan kehitysmaiden tarpeista lähtien yhteistyössä paikallisten ja suomalaisten toimijoiden kanssa.

Lisätietoja: katso Team Finland Future Watch Africa Sense Making -työpajan aineisto: slideshare.net/futurewatch/team-finland-future-watchafrica-2014, tekes.fi/futurewatch

Suurlähettilään mukaan tähän on kuitenkin sopeuduttu, ja maassa on hyvä tekemisen meininki. Myös takavuosina räjähdysmäisesti kasvanutta korruptiota on onnistuttu kitkemään, joskin se on edelleen merkittävä ongelma.

– On huomioitava, että Algeriassa yhdistyvät monenlaiset kulttuurit. Algeria on afrikkalainen, islaminuskoinen arabimaa.

Toisaalta se on ollut vuosisatoja osa Roomaa ja Ranskaa. Algerian markkinoille tulevan yrityksen täytyy tuntea hyvin paikalliset säädökset, ja luotettavan paikallisen kumppanin käyttö on näin ollen usein välttämätöntä, Voionmaa painottaa.

Myös yritysjohdon henkilökohtaista läsnäoloa arvostetaan.

– Pariisista ja Frankfurtista tänne lentää parissa tunnissa, Voionmaa kannustaa.

Cape Coast on Ghanan nykyisiä turistikohteita. Aikoinaan Ghana tunnettiin nimellä Kultarannikko.

40milj.

Suomen vienti Ghanaan on noin 40 miljoonaa euroa.

Suomen suurlähetystö on panostanut vahvasti Suomen näkyvyyteen ja maakuvan rakentamiseen.

– Suomalaisilla on täällä hyvä maine sekä kansan että hallinnon edustajien parissa.

Erityisesti korruptoitumattomuuttamme ja moderniuttamme arvostetaan, Voionmaa sanoo.

GHANA – LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ AFRIKAN KÄRKEÄ – Ghana on demokraattinen, turvallinen ja yksi Afrikan alueen vakaimmista valtioista.

Todella kiinnostava suomalaisyrityksille, Suomen Ghanan suurlähettiläs Riitta Korpivaara kuvailee.

– Ghana painiskelee tällä hetkellä taloutensa tasapainottamiseksi, mutta maa on aina selvinnyt ongelmistaan. Uskon, että rahoitusvaikeudet saadaan ratkaistua, suurlähettiläs Korpivaara toteaa.

Vuonna 2013 Ghanan bruttokansantuotteen kasvu hiipui aiemmista vuosista kuuteen prosenttiin. Samaan aikaan inflaatio kohosi 13,5 prosenttiin. Talouden heikkenemisen syitä ovat muun muassa maan vientituotteiden, kuten kullan ja kaakaon maailmanmarkkinahintojen lasku, ylisuuret etuuksien ja julkisen sektorin palkkojen korotukset sekä öljy- ja kaasusektorin hidas kehitys.

– Tilanteeseen on vaikuttanut myös vuonna 2012 järjestetyt presidentinvaalit. Vaalilupaukset johtivat budjetinylityksiin, Korpivaara taustoittaa.

Budjettia pyritään tasapainottamaan laajentamalla veropohjaa erityisesti kehittämällä kulutukseen perustuvaa verotusta.

INVESTOINTEJA TUOTANTOTEKNOLOGIAAN JA INFRASTRUKTUURIIN Hyödyntääkseen tulevaisuudessa öljy- ja kaasu­varantojaan ja monipuolistaakseen talou­tensa rakenteita Ghana tarvitsee mittavia investointeja tuotantoteknologian sekä infrastruktuurin kehittämiseen. Tällä hetkellä erityisesti sähkön saatavuus ja heikko tieverkosto ovat ongelmia.

– Ghanan öljyntuotanto on vielä hyvin pientä. Maa on halunnut edetä tuotannon suunnittelussa varovasti välttääkseen naapurimaa Nigerian öljykirouksen, missä mustan kullan tuoma varallisuus on kohdistunut vain harvoille ja ympäristö monin paikon pilaantunut. Öljytulojen halutaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa, Korpivaara tähdentää.

Tuloja valtiolle öljyn ja kaasun laajamittaisemmasta tuotannosta on kuitenkin odotettavissa vasta useiden vuosien jälkeen.

Accra on Ghanan pääkaupunki, maan suurin kaupunki sekä talouden ja hallinnon keskus.

EU TÄRKEÄ KAUPPAKUMPPANI EU on Ghanan ylivoimaisesti tärkein vientialue. Sen merkittävimpiä vientituotteita ovat öljy, kulta, kaakao, bauksiitti, puutavara,

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

33

Stone Town Tansaniassa on Sansibarin kaupungin vanha osa. Valtaosa kaduista on liian kapeita autoille.

TUKEA JA TIETOA SUOMALAISYRITYKSILLE ›› Suomen suurlähetystöt tukevat kaupallisten suhteiden edistämistä muun muassa tuomalla esille Suomen osaamista korkean tason tapaamisissa ja erilaisissa tapahtumissa sekä edistämällä suomalaisten ja paikallisten yritysten kohtaamista.

Vajaan parin vuoden sisällä Algeriassa, Ghanassa ja Tansaniassa on vieraillut ahkerasti Suomen ministerijohtoa ja muita kauppavaltuuskuntia.

Myös Suomeen on tehty ministeritason vastavierailuja.

Finpron paikallistoimistojen ammattilaiset tuntevat hyvin kunkin maan erityispiirteet ja neuvovat Afrikan markkinoille suuntaavia yrityksiä. Niin ikään Finpro järjestää ulkomaille suuntautuvia yritysvaltuuskuntavierailuja sekä kiinnostavia markkinoita esitteleviä roadshowtapahtumia eri puolilla Suomea.

Maakohtaiset yhteystiedot: team.finland.fi

34

Kauppapolitiikka nro 3|2014

tonnikala, timantit, magnesiummalmi ja maataloustuotteet. Maahan tuodaan eniten koneita ja laitteita, öljyjalosteita sekä elintarvikkeita.

Tuonnissa suurin kauppakumppani on Kiina.

Suomen noin 40 miljoonan euron vienti Ghanaan muodostuu tällä hetkellä suuryritysten toimittamista investointituotteista. Maassa toimivat muun muassa Outotec, Metso Minerals, Kone, Wärtsilä, Vaisala ja Nokia.

Korpivaaran mukaan potentiaalia maassa olisi suomalaisyrityksille kuitenkin huomattavasti enemmän.

– Keskiluokka kasvaa hitaasti, mutta varmasti ja koulutettua työvoimaa on tarjolla yhä enemmän, hän sanoo.

Erityisesti sähkö- ja energiasektori, kaivos­ teollisuus, cleantech-osaaminen, logistiikkapalvelut, maa- ja metsätalouden tietyt osaalueet sekä ICT-sektori vaikuttavat lupaavilta suomalaisyrityksille.

ULKOMAALAISET TERVETULLEITA GHANAAN Ghanan hallitus haluaa maahan ulkomaisia investointeja ja toimijoita.

– Yritysten toimintaedellytykset halutaan tehdä mahdollisimman hyviksi, Korpivaara painottaa.

Ghana on pyrkinyt nopeuttamaan LänsiAfrikan talousyhteisö ECOWASin ja EU:n välille solmittavan EPA-sopimuksen (Economic Partnership Agreement) allekirjoittamista. Aiemmin keväällä Ghanan presidentti John Dramani Mahama valittiin ECOWASin puheenjohtajaksi ja hän on vieraillut aktiivi-

sesti ulkomailla edistääkseen ulkomaisia investointeja maahan.

YRITYSYSTÄVÄLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Liiketoimintaympäristönä Ghana on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna helpompi kuin moni muu Afrikan maista. Liiketoiminta­ ympäristön ominaisuuksia mittaavan Doing Business -indeksin mukaan Ghana oli viime vuonna sijalla 67 Italian ja Turkin välimaastossa.

– Korruptiota toki on, mutta siihen pyritään puuttumaan. Myös ministerien ja virkamiesten puheille pääsee helpommin kuin monissa muissa maissa, Korpivaara kertoo.

Muut pohjoismaat ovat jo aktivoituneet Ghanan suhteen. Korpivaaran mukaan erityisesti ruotsalaisiin, mutta nyt myös norjalaisiin ja tanskalaisiin törmää joka paikassa.

Korpivaara kuvailee suomalaisten mainetta Ghanassa erittäin hyväksi.

– Meidät tunnetaan luottavina kauppakumppaneina ja laadukkaiden tuotteiden myyjinä. Erityisesti Nokia on tehnyt todella hyvää työtä. Monien paikallisten ensimmäinen kännykkä on ollut Nokia, jonka hyvä laatu on jättänyt luotettavuuden mielikuvan.

Ghanan markkinoille mieliviä suomalaisyrityksiä Korpivaara kannustaa rohkeasti saapumaan tutustumisvierailulle sekä kääntymään Finpron puoleen.

TANSANIA – DYNAAMINEN MARKKINA-ALUE LOISTAVALLA SIJAINNILLA Tansania on kiihkeässä siirtymävaiheessa

kohti monipuolistuvaa taloutta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan talous on kasvanut huimaa seitsemän prosentin vuositahtia.

– Tansania on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kaupungistuvista alueista, rakennus­buumi on valtava, ja uusista tuotteista ja palveluista kiinnostunut keskiluokka kasvaa huimaa vauhtia, Suomen Tansanian suurlähettiläs Sinikka Antila kuvailee.

Talouden rakenteen kannalta on merkittävää, että kotimainen kysyntä ruokkii yhä suurempaa osaa talouskasvusta, vaikka edelleen Tansanian kasvu lepää pitkälti alkutuotantoon liittyvän viennin varassa. Kullan osuus viennistä on 40 prosenttia, mistä johtuen maan talous on herkkä kullan maailmanmarkkinahinnan heilahtelulle.

Rakennusteollisuuden ohella Antilan mukaan houkuttelevia kasvualoja myös suomalasiyritysten näkökulmasta ovat telekommunikaatio- ja IT-sektori, vähittäiskauppa, valmistus- ja kaivosteollisuus sekä maa- ja metsätalous.

Tansanian rannikolta on niin ikään löydetty valtavasti kaasua, mutta tuloja odotetaan vasta vuoden 2020 tienoilla. Kaasun hyödyntäminen tehokkaasti vaatii suuria investointeja. Antilan mukaan suomalaisosaamiselle olisi tarvetta myös energiasektorin rinnakkaistoimialoilla, kuten voimalaitosteknologiassa ja maakaasun kuljettamisessa sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä.

ICT-sektorilla suomalaisille merkittävää potentiaalia löytyy erityisesti mobiiliaplikaatioiden kehittämisessä.

Lähes 46 miljoonan asukkaan Tansaniassa on jo 30 miljoonaa kännykkäliittymää.

– Esimerkiksi kännykällä käytettävä maksujärjestelmä M-Pesa on tuonut miljoonia ihmisiä rahoituspalvelujen piiriin, Antila sanoo.

Kehityksen varjopuolena urbanisoituminen on tuonut mukanaan myös elintasosairaudet.

– Osaavaa hoitoa on vaikea löytää. Tarve on suuri, ja suomalaisilla on paljon teknistä osaamista sekä tietotaitoa myös wellbeing-sektorilla.

sottuna haasteita ovat muun muassa yhteisen kielen löytäminen sekä erilaisten toimintatapojen ja kulttuurin ymmärtäminen.

– Mieti selkeä budjetti ja tavoite, mitä lähdet hakemaan. Älä pelkää, mutta tutustu huolella, mihin olet menossa. Ole määrätietoinen, mutta nöyrä. Älä lähde opettamaan, miten homma hoidetaan. Ota hallittuja riskejä, Jaakkola kiteyttää.

Niin ikään oikeantyyppisen kumppanin löytäminen, jolla on suhteet paikallisiin organisaatioihin on Jaakkolan mukaan tärkeää.

– Homma ei toimi etätyönä. Paikalla pitää varautua olemaan paljon.

KOKEMUKSIA 16:STA AFRIKAN MAASTA Vaativia teräsrakenteita suunnitteleva ja valmistuttava Mafi Oy on toimittanut tuotteita 16:een eri Afrikan maahan viimeisten 10 vuoden aikana. Yrityksen tärkein vientituote on matkapuhelinmastot sekä niiden suunnitteluun ja valmistuttamiseen liittyvä osaaminen.

– Kilpailu on kovaa. Muun muassa eurooppalaiset, pohjoisamerikkalaiset, kiinalaiset ja intialaiset yritykset hakevat jatkuvasti markkinaosuuttaan, Mafin toimitusjohtaja Mika de la Chapelle sanoo.

– Kehittyvänä talousalueena Afrikassa on valtavasti mahdollisuuksia suomalais­ yrityksille. Oman markkinaosuuden saaminen on mahdollista, mutta vaatii pitkäjänteistä, kovaa työtä. Tuotteet, tarjonta ja toiminta tulee niin ikään sovittaa vastaamaan kunkin maan tarpeita.

De la Chapelle muistuttaa, että Afrikkaa koskeva uutisointi on hyvin yksipuolista ja vähäistä. Jotta voi ymmärtää, mitä markkinoilla todella tapahtuu, on oltava paikan päällä. ›‹

KIINNOSTUS TANSANIAAN LISÄÄNTYNYT Tällä hetkellä Suomen ja Tansanian välinen kauppa ei ole rahamääräisesti kovin suurta. Vuonna 2013 Suomesta vietiin maahan etupäässä elektronisia laitteita, koneita ja instrumentteja noin 27 miljoonan euron edestä ja tuotiin muun muassa kahvia, teetä, kaakaota ja mausteita kuudella miljoonalla eurolla.

– Euroopan taloustilanteen vuoksi suomalaisyritykset kuitenkin etsivät aktiivisesti uusia markkinoita. Lähetystössä tämä näkyy selvästi erilaisten kyselyjen ja vierailujen lisääntymisenä, Antila sanoo.

– Liiketoiminnan käynnistämiseksi yritysjohdon on kuitenkin tultava itse paikalle ja tavattava tulevia kumppaneita moneen kertaan. Etänä näitä asioita ei voi hoitaa.

Suomalaisyrityksistä Tansaniassa toimivat muun muassa Wärtsilä, Nokia, kestävän kehityksen konsulttipalveluja tuottava Gaia ja valo- ja kuparitelekaapeleita ja asennustarvikkeita valmistava Nestor Cables.

– Pohjolassa on talvikuukausina kylmää ja tehtaalla riittää kapasiteettia. Lähdimme etsimään uusia markkinoita alueilta, jotka ovat aktiivisia läpi vuoden, Nestor Cablesin toimitusjohtaja Timo Jaakkola kertoo.

Yhtiö on toimittanut kaapeleita Tansanian lisäksi Keniaan ja Etiopiaan. Nyt kiikarissa on myös Algeria. Jaakkola kuvailee Afrikkaa mielenkiintoiseksi liiketoimintaympäristöksi, joka kasvaa varmuudella. Suomalaisvinkkelistä kat-

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

35

Lue Maailman markkinat 2014 Maailman markkinat on ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus.

Se valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia.

Elokuussa julkaistu vuoden 2014 Maailman markkinat sisältää kauppapoliittisen yleiskatsauksen lisäksi maakohtaiset katsaukset lähes 30 maasta kaikilta eri mantereilta avaten niiden viimeaikaista yhteiskunnallista, taloudellisesta sekä sääntely-ympäristöön liittyvää kehitystä.

Tämänvuotisen julkaisun teemana on Afrikka. Viime vuonna maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukossa oli kuusi Afrikan maata. Monet suomalais­ yritykset ovat heränneet näiden lupaavien markkinoiden mahdollisuuksiin. Maailman markkinat -julkaisu on osa Team Finland -verkoston kansainvälisillä markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille tarjoamaa maa- ja markkinatietoutta.

Tuore Maailman markkinat 2014 -julkaisu on ladattavissa ulkoministeriön verkkosivuilta. ›› Formin.finland.fi > Taloudelliset ulkosuhteet > Julkaisut, raportit, katsaukset

Muuttuva Afrikka -blogi Tunnetko jo ulkoasianhallinnon blogit?

Ulkoministeriön vasta uudistuneen blogisivuston kirjoitukset tarjoavat omakohtaisia näkökulmia edustustojen arkeen ja maiden muuttuviin tilanteisiin. Suomen Dar es Salaamin -suurlähetystön henkilökunta päivittää Muuttuva Afrikka -blogiin tuoreet kuulumiset Afrikasta.

Esimerkiksi suurlähettiläs Sinikka Antila, joka on työskennellyt Afrikassa yhteensä jo yli 15 vuotta, kirjoittaa Afrikan noususta. Puolet maailman 20:stä voimakkaimmin kasvavasta maasta on hänen mukaansa tällä hetkellä Afrikassa ja näiden joukossa on Suomen viidestä pitkäaikaisesta yhteistyömaasta neljä: Etiopia, Tansania, Sambia ja Mosambik.

Lähetystöneuvos Kimmo Laukkanen taas on kirjoittanut blogiin globalisaation ja kaupan kysymyksistä, kuten siitä, miten Afrikka on hypännyt suoraan uusimpaan teknologiaan kiinni. Blogissa myös pohditaan mikä tekee Afrikasta kiinnostavan suomalaisyritysten kannalta juuri nyt? Vastaus ei välttämättä löydy raaka-aineista, uusista investoinneista tai edes pelkästään kauppavaihdon lisäämisestä. ›› Blogit. ulkoministerio.fi > Muuttuva Afrikka

Kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukossa oli kuusi Afrikan maata viime vuonna.

In 100 years, Leading economists predict the future Johtavat ekonomistit ennustavat tulevaisuutta ytimekkäästi ja mukaansatempaavasti kirjassa, joka visioi seuraavan vuosisadan tapahtumia taloustieteilijöiden näkökulmasta.

Kirja on saanut inspiraationsa John Maynard Keynesin esseistä, jotka ennustivat tapahtumia 1930-luvulla vuodelle 2030.

Ignacio Palacios-Huertan koostamassa kirjassa 10 maailman johtavaa taloustieteilijää, joukossaan Nobelisteja ja todennäköisiä tulevia sellaisia, ennustavat kirjoituksissaan miltä maailman talous 100 vuoden päästä näyttäisi. Skenaariot vaihtelevat optimistisista synkempiin näkökulmiin.

36

Kauppapolitiikka nro 3|2014

Käsittelyssä on erilaisia aiheita, kuten työn ja palkan muutos, lisääntyvä eriarvoisuus, Kiinan ja Intian taloudellinen nousu, loputtomasti toistuvat kriisit, teknologian tarjoamat hyödyt, poliittisten ääriliikkeiden vaikutukset ja ilmastonmuutoksen seuraukset. Myös ihmisten jatkuvasti pidentyvä elinikä aiheuttaa muutoksia työelämään ja siihen, miten ihmiset kokevat tulevaisuuden mahdollisuutensa. ›› Ignacio Palacios-Huerta: In 100 years, Leading economists predict the future; Massachusetts Institute of Technology

Neuvoja kansainvälistymiseen TEKSTI LAURA LÄHDEVUORI

Finpron kansainvälistymispalvelut uudistuvat syyskuussa osana Team Finlandia. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi kertoo, mitä muutokset tuovat tullessaan.

Millä tavoin Finpro uudistuu?

Finpron uudistuksen tavoitteena on luoda vahva toimija, joka tuo kasvua Suomeen.

Uuden Finpron muodostavat kolme toimintoa: Invest in Finland, Visit Finland ja kansainvälistymispalvelut.

Autamme suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankimme Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvatamme ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen.

Finpro jatkaa edelleen kansallisten ohjelmien, kuten Cleantech Finland, FinlandCare ja Future Learning Finland, toteuttamista.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

Finpron kansainvälistymistoiminto keskittyy jatkossa valmentamaan ja neuvomaan suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisen eri vaiheissa, tunnistamaan liiketoiminta­ mahdollisuuksia sekä verkottamaan yrityksiä Suomessa ja maailmalla. Kansainvälistymispalvelut ovat maksuttomia tai edullisia ja niitä tarjotaan aiempaa laajemmalle pk-yritysten joukolle.

Kun yritys ottaa yhteyttä, selvitetään heti yrityksen tilanne ja tarpeet kansainvälistymissuunnitelmien osalta. Neuvonnalla pyritään ensin siihen, että yritykselle kirkastuvat edellytykset päästä ulkomaan markkinoille. Tästä eteenpäin esimerkiksi, jos Saksaan haluttaisiin mennä ja pitäisi löytää paikallinen myyntiagentti, niin neuvomme, ketkä kaupalliset toimijat voisivat auttaa. Yritys itse päättää konsultin valinnasta.

Uudella toimintamallilla uskomme, että aiempaa useampia yrityksiä pystytään auttamaan ja palvelun laatua voidaan paran-

taa. Kotimaiset voimavarat kannattaa valjastaa mahdollisimman tehokkaasti yrityksille avuksi, jotta yritys voi käyttää meitä silminä ja korvina kansainvälisillä markkinoilla.

Minkälainen verkosto Finprolla jatkossa on maailmalla?

Finpron kansainvälisessä verkostossa on yhteensä 58 toimistoa, joista 13 Aasiassa, 12 Euroopassa, 10 Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, 6 Baltiassa ja Venäjällä, 3 Afrikassa, 3 Intiassa ja 2 Lähi-idässä.

Suomessa Finpro palvelee yhdeksällä paikkakunnalla: Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

toimitusjohtaja, Finpro Markus Suomi

Toimitusjohtaja Markus Suomi on johtanut Finpron toimintaa huhtikuusta 2014 lähtien.

Valottaisitteko vielä hieman konsulttiliiketoiminnan kauppaa Sopranolle?

Osana uudistusta kaupallinen kansain­ välistymiskonsultointi siirtyi kesäkuussa liiketoimintakaupalla Soprano Oyj:lle. Kaupan yhteydessä 42 konsulttia siirtyi Finprolta Sopranon palvelukseen.

Soprano tarjoaa jatkossa yritysten tarpeisiin vastaavia yrityskohtaisia kansainvälistymis­ palveluita ja -konsultointia nimellä Finpro Consulting.

Soprano jatkaa aiemmin Finpron tarjoamien kaupallisten palveluiden tuottamista, esimerkiksi kansainvälistymisidean testausta ja partnerihakuja. Finpro ei enää jatkossa tarjoa maksullisia konsultointipalveluita yrityksille, vaan keskittyy yleisemmällä tasolla annettavaan tietoon ja neuvontaan.›‹

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

37

52 vuotta sitten MCI

LENITA TOIVAKKA:

Terveysteknologian vienti vetää

Nouseva Afrikka

Suomalaiselle osaamiselle on lla. kysyntää maailma

TIIKKA KAUPPAPOLI TALOUDE LLISTEN

nro 3 | 2014

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

YHDESSÄ MAAILMALLE Uudet Team Finland

lle.

-palvelut yrityksi

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutos www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

›› Vaatteen matka

maailmalla

›› Kiinassa pitää

kiirettä

Anna palautetta lehdestä ja voita Samsungin kamerapuhelin!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Saharan luonnonkaasun tuonti Eurooppaan

P

ariisin suurlähetystö raportoi Kauppapoliittisissa tiedotuksissa 8/1962 vuonna 1956 löydetystä Hassi-R’Mel’in luonnonkaasuesiintymästä Saharassa. Kyseessä oli eräs maailman huomattavimpia luonnonkaasulähteitä. Se käsitti noin 2 000 miljardia kuutiometriä kaasua. Koska Algerian oma kaasu­kysyntä oli tuohon aikaan alle miljardi kuutiometriä vuodessa, oli luonnollista, että kaasun kuljetus- ja markkinointimahdollisuuksia Eurooppaan tutkittiin.

Englannin hallitus oli hyväksynyt Saharan nestekaasun tuonnin Englantiin.

Samassa yhteydessä perustettiin CAMEL (Compagnie Algériennen du Méthane Liquide), jonka pääomistajia olivat Continental Oil ja Shell sekä ranskalaiset yhtiöt.

38

Kauppapolitiikka nro 3|2014

CAMEL rakensi Arzek’iin tehdaslaitokset luonnonkaasun nesteyttämistä varten. Sen investointikustannukset olivat noin 20 miljardia vanhaa frangia.

Kaasu kuljetettiin Englantiin erikois­ valmisteisilla säiliölaivoilla. Koska kaasu oli ennen laivaamista nesteytetty, se voitiin kuljettaa sellaisenaan suurissa säiliöissä. Tällöin osoitettiin, että nestemäisen kaasun laivaaminen oli täysin mahdollista sekä myös taloudellisesti kannattavaa.

Ranskan kaasuyhtiö, Gaz de France, ilmoitti tuolloin, että se tulee vuodesta 1964 lähtien tuottamaan Ranskaan HassiR’Mel’in luonnonkaasua. Yhtiö ostaa nesteyttämislaitoksesta 335 000 tonnia nestekaasua vuodessa, joka vastaa määrältään puolta Pariisin silloisesta kaasunkulutuksesta. ›‹

Arvottava palkinto on noin 500 euron arvoinen Samsung Galaxy K zoom -kamerapuhelin.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Afrikka on aivan uudella tavalla kiinnostava markkina-alue.”

SATU SANTALA Maailmanpankin johtokunnan jäsen (Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustaja)

Afrikan avara taivas tältä sektorilta. Kaivannaistuotteiden viennin arvo lähes kymmenkertaistui vuosien 1995 ja 2012 välillä, noin 300 miljoonaan dollariin. Tämän rinnalla kuitenkin kotitalouksien kysyntä ja palvelusektori ovat tasaisen varmasti vahvistumassa. Keskiluokka kasvaa ja Afrikka on aivan uudella tavalla kiinnostava markkina-alue.

Nykyisestä näkövinkkelistäni Maailmanpankin johtokunnassa ajattelen, että kolme megatrendiä tulee muuttamaan Afrikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ensinnäkin mantereella panostetaan ennennäkemättömässä mittakaavassa energian tuotantoon, jakeluun ja energiatehokkuuteen. Toiseksi kaupungistuminen kiihtyy. Lagos, Kinshasa, Kairo, Dar es Salaam ja Johannesburg ovat mantereen nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Kolmanneksi koulutuksen vallankumous auttaa kasvavaa nuorta väestöä vauhdittamaan mantereen menestystä. Vuonna 2050 Afrikan työikäinen väestö on suurempi ja nuorempi kuin Kiinassa ja Intiassa.

Kaikki kolme ovat myös aloja, joilla Suomessa on erinomaista osaamista, joten uskon, että monet yrityksemme hyötyvät Afrikan menestyksestä. Sivumennen sanoen kaikki ovat myös aloja, joille Maailmanpankki panostaa vahvasti.

Tietenkin Afrikan toisetkin kasvot ovat edelleen olemassa. Erot maiden välillä ovat valtavia ja 19 Afrikan maata on konfliktien vaivaamia tai niin sanottuja hauraita valtioita. Infrasruktuuri ja logistiikka ovat monin paikoin kehnoja ja yritykset kohtaavat monia riskejä.

Myös maiden sisällä erot tuloissa ja hyvinvoinnissa ovat suuria. Kehitysyhteistyötä jatketaan mantereella vielä pitkään, mutta onneksi yhä useammin rinta rinnan yksityisen sektorin kanssa.

Jos niin pitkälle elän, olisi hienoa tarkastella Afrikkaa seuraavan neljännesvuosisadan kuluttua. Avara taivas varmaan on edelleen paikallaan, mutta uskon että köyhyys ja kurjuus ovat harvinaisia ongelmia tuolla upealla mantereella. ›‹

kolumni

Sain ensimmäisen kosketukseni ulkomailla työskentelyyn 1980-luvun lopulla Etiopiassa. Afrikan avara taivas ja sen alla elävät ihmiset tekivät minuun suuren vaikutuksen.Sen jälkeen minulla on ollut etuoikeus työskennellä Afrikassa ja sen asioiden parissa monesta näkökulmasta.

Tämän päivän Afrikka on erilainen manner kuin se oli 26 vuotta sitten, kun matkasin sinne ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin nuorisodelegaattina. Tuolloin ajattelimme Afrikkaa lähinnä köyhyyden, sotien ja nälänhätien kotina. Kehitysyhteistyön kautta halusimme auttaa, mutta harva ajatteli Afrikkaa markkinana tai yhteistyökumppanina. Nyt yhä useammalla mielikuvissa kurjuuden ja toivottomuuden tilalle on tullut talouskasvu, investoinnit ja mahdollisuudet.

Kukapa olisi uskonut, että viimeisen kymmenen vuoden aikana maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta kuusi olisi Afrikassa. Saharan eteläpuolisen Afrikan talouskasvu on ollut vakuuttavalla tasolla vuosien ajan ja sen odotetaan jatkuvan noin viiden prosentin tasolla. Ulkomaiset investoinnit ovat jatkaneet kasvuaan. Tämä tarkoittaa lisää työpaikkoja ja parempia mahdollisuuksia hyötyä globaalista kaupankäynnistä.

Itse ajattelen, että hallinnon ja instituutioiden paraneminen ovat keskeinen selitys Afrikan menestykselle.

Jos takavuosina monissa maissa valtion tilinpito oli rempallaan ja yritysten toimintaympäristö hyvin epävarma, nyt monissa maissa hallinto toimii. Edistys käy ilmi myös Maailmanpankin vuosittaisissa arvioissa maiden hallinnosta ja instituutioista. Nämä perusasiat luovat pohjaa taloudelle ja hyvinvoinnille.

Toinen tärkeä tekijä on julkiset investoinnit, joita viime vuosikymmeninä on rahoitettu myös kehitysyhteistyöllä. Panostukset infrastruktuuriin ja inhimilliseen pääomaan kantavat hedelmää. Nyt yhä useammat maat pystyvät myös investoimaan omia julkisia varojaan esimerkiksi energiantuotantoon, teihin ja koulutukseen.

Luonnonvarat ovat tärkeä osa Afrikan menestystä, sillä 12,5 prosenttia koko mantereen taloudesta tulee

nro 3|2014 Kauppapolitiikka

39

vapaakauppa Ghana CETA talouspakotteet sopim VENÄJÄ startup EU FINPRO TEAM FINLAND ti Tansania Algeria afrikka terveysteknologia

WEF

Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti Seuraamme ulkoministeriön ja sen ulkomailla sijaitsevien edustustojen kautta Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeitä kansainvälisen kaupan ja talouden tapahtumia ja muutosprosesseja. Avaamme niitä sekä maantieteellisten alueiden että kauppapolitiikan eri sektoreiden kautta.

Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sen tilaaminen on maksutonta. www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo 14 0 7.11.2 ilmestyy 2

www.kauppapolitiikka.fi