Kauppapolitiikka 4/2012

PÄIVI LEIWO:

Luovat alat singahtavat vientimarkkinoille

Suomalaisyritykset avaavat väyliä Afrikkaan

Pk-yritykset tarvitsevat apua kansainvälistymisessä.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2012 irtonumero 9 €

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

SAMASSA JOUKKUEESSA Team Finland -verkosto edistää yhteisvoimin vientiä, tuontia ja maakuvaa maailmalla.

›› Suomi toivottaa investoinnit tervetulleiksi

www.kauppapolitiik

ka.fi

›› Energia-asiat pitävät kiireisinä Berliinissä

Joulupukin maa vai vihreiden teknologioiden luoja? Team Finland -verkosto pelaa yhtenä joukkueena Suomen maakuvan puolesta ja tuloksia syntyy jo. Lonely Planet valitsi matkailusivustollaan marraskuussa Rovaniemen parhaaksi talvimatkakohteeksi.

2

Kauppapolitiikka  nro 4|2012

Kuva: Pekka Mustonen

ALEXANDER STUBB

”Team Finland ei ole uusi organisaatio, niitä emme tarvitse enää yhtään lisää.”

Pallo on meillä

S

kaupan edistämisestä. Samaan pakettiin kuuluu olennaisena osana Suomen laajempi maakuva.

Maamme vahva maine esimerkiksi koulutusalalla on vaikuttanut suoraan koulutusviennin kehittymiseen. Vastaavasti maailmalla menestyneet yrityksemme – ja urheilijamme ja taiteilijamme – tukevat mielikuvaa Suomesta ratkaisukeskeisenä ja todellista kokoaan paljon suurempana maana.

Toinen tämän lehden pääteemoista on Afrikka, ja syystä. Suomi panostaa tulevina kuukausina historiallisen paljon vienninedistämiseen Afrikan markkinoille. Olin marraskuun alussa EteläAfrikassa ja Namibiassa. Matka oli innostava, ja olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset yritykset voivat osaamisellaan ja luotettavuudellaan saada eteläisessä Afrikassa lisää jalansijaa. Joulukuun alussa vuorossa on Algeria.

Suomi on ollut monissa Afrikan maissa läsnä jo vuosikymmenien ajan kehitysyhteistyön kautta, ja tuon pohjan varaan on nyt hyvä rakentaa uusia kaupan ja talouden kumppanuuksia.

Kauppa ja kehitys on liian usein nähty toisensa pois sulkevina sektoreina – tästä vastakkainasettelusta on syytä vihdoin päästä eroon.

Kauppaa ei ole, jos yhteiskunnasta puuttuvat inhimillisen kehityksen perusedellytykset; kehitystä ei puolestaan ole ilman toimivia talouden rakenteita. Ensi keväänä teen muuten yhteismatkan Tansaniaan ja Sambiaan – jotka molemmat ovat Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyön kumppanimaita – kehitysministerikollegani Heidi Hautalan kanssa.

Miljardin ihmisen Afrikan mantereen markkinat ovat äärettömän monitahoiset, ja työsarkaa tulee riittämään runsaasti vielä näiden viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen suunnattujen matkojen jälkeenkin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Pallo on nyt niin yrityksillä kuin kansain­ välistymispalveluita tarjoavilla julkisilla toimijoillakin – siis koko Team Finlandilla. ›‹

pääkirjoitus

uomen keskeiset vienti- ja kansain­ välistymispalveluiden tuottajat järjestivät syyskuussa Finlandiatalolla Team Finland -kansain­ välistymispäivän. Odotimme tapahtumaan alun perin paria sataa osallistujaa, mutta paikalle tuli peräti 1 400 yritystä ja organisaatiota. Kansainvälistymiselle on siis todella kysyntää. Tuo tapahtuma tuotti suuren määrän ajatuksia siitä, miten Suomen ja suomalaisten yritysten asiaa voisi edistää maailmalla entistä tehokkaammin.

Näiden ajatusten ja ehdotusten jatkotyöstäminen on jo alkanut. Niitä tarvitaan. Muusta maail­ masta erittäin riippuvainen taloutemme tarvitsee uutta potkua. Team Finland -toimintamallin tavoitteena on se, että koko joukkueemme alkaa pelata paremmin yhteen. Muistamme syöttää, muttemme pallottele. Etenemme samaan suuntaan kohti yhteistä päämäärää. Team Finland ei ole uusi organisaatio, niitä emme tarvitse kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen enää yhtään lisää. Team Finland on tapa tehdä yhteistyötä aiempaa asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin.

Kyse ei kuitenkaan ole vain viennin ja kansainvälistymisen edistämisestä, vaan myös tuonnin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistämisestä. Lisäksi meidän täytyy muistaa se, ettei suomalaisten yritysten kansainvälinen toiminta näy enää vain niiden vientiluvuissa – monet niistä ovat jo lokalisoituneet globaalisti. Näille yrityksille tärkeintä on se tuki, jota me viranomaistoimijat voimme antaa tasapuolisten paikallisten toimintaolosuhteiden luomisessa eri puolilla maailmaa.

Team Finlandista on jo nyt tullut ilahduttavan aktiivisesti käytetty sanapari suomalaiselle tekemiselle eri puolilla maailmaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain talouden ja

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi

6 ”Olemme mukana varmistamassa, että verkostomaista toimintatapaa kehitetään mahdollisimman yritysystävälliseksi.”

PÄIVI LEIWO

nro 4 | 2012

3

Pääkirjoitus

6

VIP-vieras

Päivi Leiwo on mukana tekemässä Team Finlandista Suomen yhteistä projektia.

14

Avauksia Afrikkaan

20

Miksi Afrikkaan katsotaan juuri nyt?

Luovien alojen vientinikkarit

Suomen musiikki-, peli- ja elokuva-­

teollisuudet hakevat kasvua vienti­­- markkinoilta.

24

20

Tervetuloa, investoinnit!

Suomella on kaikki edellytykset

houkutella maahan ulkomaalaisia sijoituksia.

4

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Tiimimme maailmalla

Team Finland -verkostot ovat pyörähtäneet

käyntiin myös Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Espanjassa.

Anima Vitae

24

28

KAUPPAPOLITIIKKA

JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Anna-Kaisa Heikkinen puh. 09 160 56350 anna-kaisa.heikkinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riia Järvenpää puh. 09 160 55814 riia.jarvenpaa@formin.fi

28 ”Me teemme kaikki maakuvatyötä.”

MARJA KUOSMANEN

Anna-Kaisa Heikkinen, UM/VKO Esko Hamilo, UM/KPO Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM/VKO Jukka Seppälä, Metso Outi Torniainen, Finpro

PALSTAT

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

10

Lyhyesti

17

Anttonen

MCI Press Oy ILMOITUKSET MCI Press Oy

Pakkoruotsista maahanmuuttajasuomeen

18

Kentän ääni

Markus Heydemann Berliini

18

TOIMITUSNEUVOSTO Matti Anttonen (pj), UM/KPO

36

Kirjat

37

Q&A

Maailman muutosten mukana

38

25 vuotta sitten

Kuumankostea Lagos

39

Kolumni

Köyhyyden poistaminen uusissa käsissä

puh. 09 2525 0250 ilmoitukset@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET Riia Järvenpää riia.jarvenpaa@formin.fi PAINOPAIKKA Scanweb Oy PAINOS 10 000 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa iPhonen!

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

5

– Innovointien tukemista ei voi korostaa liikaa. Vaikka yrityksellä on osaamista, ideoiden tuotteistaminen ja markkinointi järkevällä kustannustasolla on haastavaa, Päivi Leiwo sanoo.

6

Kauppapolitiikka nro 4|2012

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT VESA TYNI

Suomen menestymisen mahdollisuudet ovat pitkälti vientiteollisuuden varassa, sanoo Päivi Leiwo. Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla yhteisvoimin.

YHTEISTYÖ LENTOON nro 4|2012 Kauppapolitiikka

7

landin kautta palvelua pyritään virtaviivaistamaan; yritykset opastetaan oikeiden toimijoiden luo, Leiwo kertoo.

S

uomen menestymisen mahdollisuudet kansantaloutena ovat mitä suurimmassa määrin vientiteollisuuden varassa, Oilon-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja ja Team Finland -ohjaus­ r y h m ä n j ä s e n P ä iv i Leiwo painottaa.

Suomalaisyritysten kansainvälistyminen pitäisi saada entistä jouhevammaksi. Niin ikään olosuhteiden Suomessa tulisi kannustaa sekä ulkomaisia että suomalaisia yrityksiä investoimaan myös Suomeen, hän kuvailee.

Team Finland on uusi toimintamalli erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Se ei siis ole uusi organisaatio, vaan uusi, asiakaslähtöinen tapa tehdä asioita: Team Finland tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat, jotta yritykset eivät kansainvälistyessään ensimmäisenä tuupertuisi kotimaiseen tukiviidakkoon. Julkisista palveluntarjoajista mukana ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaiset toimijat (kuten Finpro, Invest in Finland, Tekes, Finnvera ja ELY-keskukset) sekä ulkoministeriö (mukaan lukien sen edustustoverkosto ja ministeriön hallinnonalaan kuuluva Finnfund).

– Tähän asti suomalaisyritysten kansainvälistymistä tukevat toimijat ovat tarjonneet yrityksille vain omia palvelujaan, ja yritykset ovat joutuneet juoksemaan luukulta luukulle saadakseen tarvitsemansa palvelut. Team Fin-

8

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Meidän pitäisi välittää enemmän hyvästä tahdosta ja fiiliksestä.

TEAM FINLAND -KONSEPTI on hieno esimerkki siitä, että maamme johto on sitoutunut tukemaan yritysten kansainvälistymistä ja kasvattamaan Suomen kilpailukykyä maailmalla.

– Tällä on suuri merkitys yrittäjille, ja myös odotukset Team Finlandille tuntuvat olevan huikeat, Leiwo sanoo.

– Tunne siitä, että yritysten asioita viedään eteenpäin, aiheuttaa positiivista vipinää pk-yrityksissä, mutta myös Team Finland -toimijoille paineita todelliseen palvelutason nostoon, ettei tämä jäisi vain puheen tasolle, Leiwo pohtii.

Jatkossa myös yksityiset, eri toimialoilla toimivat yritykset ja yhteisöt, jotka niin ikään ajavat kansainvälistyvien yritysten asioita, pitäisi saada mukaan Team Finland -malliin.

– Myös jo maailmalla toimivien suomalaisyritysten osaamista viennistä ja kansainvälistymisestä voitaisiin hyödyntää paljon laajemmin vasta kansainvälistymisen alkutaipaleella olevissa yrityksissä. Koen, että meidän pitäisi välittää enemmän hyvästä tahdosta ja fiiliksestä, Leiwo pohtii.

Team Finland ei ole vain yritysten kansainvälistymisen alusta, vaan mahdollistaa myös Suomen maakuvan entistä tiiviimmän nivomisen kansainväliseen yritystoimintaan.

– Kaikki parannukset nykytilanteeseen vähentävät yritysten kansainvälistymisen kustannuksia ja helpottavat liikkeellelähtöä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Team Finland on vain yksi osa kokonaisuutta, Leiwo sanoo

ASENNE RATKAISEE ›› Päivi Leiwo vieraili hiljattain Intiassa Punen lähellä sijaitsevassa pienessä maalaiskylässä tutustumassa uuteen sähköntuotantolaitokseen, jossa sähköä tuotetaan aurinkoenergiasta ja biomassasta. Kyläläisillä on nyt ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus käyttää sähköä muutamia tunteja päivässä.

Laitoksen viereisessä koulussa opiskelevat lapset tekivät Leiwoon suuren vaikutukseen.

– Ilmapiiri oli iloinen ja rento, mutta samalla hyvin rauhallinen ja keskittynyt, vaikka luokassa oli viitisenkymmentä alakouluikäistä lasta, hän kuvailee.

– Ymmärsin, että tässä on yksi Kiinan ja Intian kaltaisten kansantalouksien nousukiidon salaisuuksista. Pienestä pitäen lapset oppivat kunnioittamaan työntekoa ja ymmärtävät sen valtavana mahdollisuutena päästä eteenpäin elämässään.

– Samaa asennetta kaivattaisiin kipeästi Suomessakin. Työn arvostus, yksilön vastuu oman työnsä tuloksista sekä vankka usko tulevaan ovat arvoja, jotka vievät meitä pitkälle niin yksilöinä kuin kansantaloutena, Leiwo painottaa.

ja huomauttaa, että kilpailukyvyn hiomisessa on monta vastuunkantajaa: valtiovalta, työmarkkina­järjestöt, yritykset ja työtekijät.

Valtioneuvoston kanslia on asettanut Team Finland -toimintamallille ohjaus­r yhmän, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Jyrki Katainen ja varapuheenjohtajana Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. Sen muina jäseninä on 12 eri aloja edustavaa suomalaista yritysjohtajaa. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia Team Finlandille yhteinen strategia ja seurata sen toteutumista konkreettisin mittarein.

– Ohjausryhmän jäsenet toimivat yksityishenkilöinä, mutta edustavat monipuolista osaamista eri toimialoilta. Olemme mukana varmistamassa, että verkostomaista toimintatapaa kehitetään mahdollisimman yritysystävälliseksi erityisesti pk-sektorin kannalta, Leiwo tähdentää. Hän näkee ohjausryhmän jäsenten roolin merkittävänä myös asioiden esillä pitäjinä ja innostajina.

– Meidän tehtävämme on viedä yhteen hiileen puhaltamisen meininkiä yrityksiin, hän sanoo ja painottaa aidon yhteisen tahtotilan olevan äärimmäisen tärkeää työn tulosten kannalta.

OILON ON SUOMALAINEN, vuonna 1961 perustettu ympäristö- ja energiatekniikan perheyritys. Se valmistaa öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimia muun muassa voimalaitoksiin, teollisuuteen, ongelmajätteen polttoon, lämpölaitoksiin ja laivoihin sekä erilaisia lämmitysja jäähdytysratkaisuja teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön. Yrityksen tuotanto­laitokset sijaitsevat Lahdessa, Hollolassa ja Kokkolassa sekä Kiinassa, Wuxissa. Lisäksi Oilonilla on myyntiyhtiöitä Venäjällä, Kiinassa ja Brasiliassa sekä myyntiedustajia useimmissa Euroopan maissa, Aasiassa, Venäjällä, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Afrikassa. Vuonna 2011 Oilonin liikevaihto oli noin 70 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli 350 henkilöä.

Oilon on vienyt tuotteitaan Skandina­ viaan, Venäjälle ja Saksaan jo 50 vuoden ajan.

90-luvun taitteessa yritys lähti kansainvälistymään laajemmin aluksi Keski- ja myöhemmin Itä-Euroopan ja Aasian markkinoille.

– Oilonilla halu kasvaa ja kehittyä on ollut toiminnan lähtökohtana. Olemme toimineet pitkäjänteisesti ja jättäneet vuosien varrella mahdollisimman paljon voittovaroja yhtiöön, jotta se pystyisi kasvamaan, Päivi Leiwo kertoo.

Kansainvälistymisprosessissa Oilon on käyttänyt monipuolisesti hyväksi julkisten palveluntarjoajien apua. Esimerkkeinä Leiwo mainitsee muun muassa Finpron markkinatutkimukset ja tuen brändin rakennustyössä, Tekesin tuotekehitysavustukset, Finnveran vientiluotot sekä ministerien järjestämät viennin­edistämismatkat. Kiinan-tehtaan Oilon perusti yhdessä Finnfundin kanssa.

– Olisi koko Suomen etu, että Suomen markkinoille saataisiin uusia yrityksiä ja nykyisiä pk-sektorin toimijoita kasvatettua suuremmiksi, Päivi Leiwo huomauttaa.

PÄIVI LEIWO • OTM, MBA • Oilon-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja.

• Otti yhtiöiden ohjakset käsiinsä yrityksen perustajalta ja isältään Ossi Leiwolta vuonna 2009. Ennen siirtymistään yrityksen korkeimpaan johtoon Leiwo työskenteli Oilonin juristina 20 vuoden ajan.

• Työpaikka on Lahdessa Oilonin pääkonttorilla, mutta hän asuu Helsingissä.

• Perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi teini-ikäistä lasta.

• Työssään matkustaa jatkuvasti ympäri maailmaa, mutta vapaalla ollessaan suuntaa tenniskentälle ja talvella laskettelurinteeseen.

Paljon on kuitenkin joutunut tekemään myös itse.

– Kansainvälistyminen on meidän kohdallamme vaatinut kovaa työtä, aikaa, rahaa, päteviä työntekijöitä ja hyviä hermoja, Leiwo summaa.

– Voi kuvitella, millaisten haasteiden edessä aivan pienet yritykset tässä tilanteessa ovat, hän muistuttaa.

– ONNISTUIMME SIINÄ, että ylipäätään uskalsimme lähteä hyvissä ajoin Aasian-markkinoille, vaikka emme tienneet tuolloin juuri mitään sikäläisten asiakkaiden toivomuksista tai tuotestandardeista, Leiwo sanoo. Onnistumisesta kertoo se, että Oilonin liikevaihto Kiinassa on kasvanut peräti 30 prosentin vuosivauhtia.

– Olemme myös pystyneet tarttumaan tekno­logian kehityksen ja liiketoiminta­ ympäristön muutoksiin ja hyödyntämään niitä omassa tuotekehityksessämme. Oilonin osaaminen uusiutuvien energioiden käyttämisessä ja soveltamisessa kokonaisvaltaisesti asiakkaiden tarpeisiin on maailman kärkiluokkaa, ja se on pystynyt voittamaan markkinaosuuksia kooltaan huomattavasti suuremmilta kilpailijoiltaan. ›‹

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti

Energia- ja ympäristöalan yritys­ edustajat vierailivat Etelä-Afrikan matkan yhteydessä Benonissa tutustumassa aurinkoenergian tuotantoon.

Anne Tarvainen

”Suomalaisten kannattaisi lopettaa synkistely, joka taitaa olla kansallisurheilu täällä.” KEITH SILVERANG 23.10.2012, Kauppalehti

Tulevat Team Finland -vienninedistämismatkat Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johdolla: 2012 joulukuu: Algeria (yritysvaltuuskuntaa koordinoi Finpro)

BISNESTÄ ETELÄISEEN AFRIKKAAN ETELÄ-AFRIKKA JA NAMIBIA Yli 20 suomalaisyritystä vieraili Etelä-Afrikan tasavallassa ja Namibiassa marraskuun alussa. Finpron kokoamaa Team Finland -vienninedistämisdelegaatiota veti ministeri Alexander Stubb, yritysvaltuuskunnan johtajana toimi Outotecin markkinatoiminnoista vastaava johtaja Robin Lindahl. Vierailukohteina olivat Johannesburg, Pretoria, Kapkaupunki ja Windhoek.

Etelä-Afrikka on koko miljardin ihmisen mantereen talousveturi; se vastaa neljänneksestä maanosan taloudesta sekä tuottaa lähes puolet mantereen kaivannaisista ja teollisesta tuotannosta. Monille yrityksille se toimii porttina koko eteläisen Afrikan markkinoille. Luonnon­ varoiltaan rikas maa hakee uutta iskua kilpailukykyynsä muun muassa mittavin infrastruktuurihankkein.

Namibiassa Suomella on historiallisista syistä edelleen erityisasema. Namibian talous kasvaa tasaisesti ja maan poliittinen järjestelmä on vakaa. Talouden keskeinen kulmakivi on kaivosteollisuus, ja sen lisäksi maa panostaa erityisesti energiasektorin, logistiikan, turismin, valmistavan teollisuuden, maatalouden ja koulutussektorin kehittämiseen.

Syksyn vienninedistämismatkoilta Lokakuu: Kazakstan, Keski-Aasian avainvaltio, nopeasti kasvava talous. Matkalla ministeri Stubb ja 55 yritystä. Vierailukohteet Almaty ja Astana.

Kysyntää monella Suomen vahvalla osaamisalueella, muun muassa ympäristöteknologioissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa.

10

Kauppapolitiikka nro 4|2012

2013 helmikuu: Intia ja Sri Lanka (Finpro) maaliskuu: Saudi-Arabia / Qatar / Yhdistyneet arabiemiiri­kunnat (Finpro) huhtikuu: Meksiko ja Kolumbia (Finpro) toukokuu: Sambia ja Tansania, yhteismatka kehitysministeri Heidi Hautalan kanssa (Finpro) kesäkuu: Jekaterinburg (Suomalais-Venäläinen kauppakamari)

Kauppapoliittisen alivaltiosihteeri Esko Hamilon johdolla: 2013 toukokuu: Latinalainen Amerikka, mm. Peru (Finpro)

Marraskuu: Burma/Myanmar, noin 60 miljoonan asukkaan avautuva talous.

Kansainvälinen kilpajuoksu maan markkinoille on alkanut. Matkalla alivaltiosihteeri Hamilo ja 24 yritystä.

Vierailukohteet Yangon ja Naypyidaw.

Maan koko perusinfrastruktuuri kaipaa uusimista.

200

Puolassa toimii noin 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 30 000 ihmistä.

SOLVED: Viennin edistäminen, versio 2.0

TÄLLEKIN KLINIKALLE OLI TUNKUA

Venäjä valmistautuu jalkapallorakentamiseen VENÄJÄ Vuonna 2018 Venäjällä järjestettävien jalkapallon MM-kisojen isäntä­ kaupungit on nimetty.

Otteluja pelataan kaik­ kiaan yhdessätoista kaupungissa: Moskovassa, Pietarissa, Kazanissa, Sotšissa, Jekaterinburgissa, Samarassa, Saranskissa, Donin Rostovissa, Nižni Novgorodissa, Volgogradissa ja Kaliningradissa.

Moniin kaupunkeihin on rakennettava paitsi uusia jalkapallo­ stadioneita, myös lentokenttiä, pikajunaratoja ja teitä. Myös uusia hotelleja, ravintoloita ja muita turistipalveluja tarvitaan.

Investointitarve liikkuu millä tahansa valuutalla mitattuna monimiljardiluokassa.

Kaksikäyttötuotteita vievät suomalaisyritykset kokoontuivat ulkoministeriön järjestämälle ”vientivalvontaklinikalle” syyskuun puolivälissä. Klinikan järjesti ministeriön kauppapoliittisen osaston vientivalvonta-asioiden yksikkö, jonka edustajat yhdessä ministeriön oikeuspalveluiden asiantuntijoiden kanssa kertoivat kaksikäyttötuotteiden viennin lupamenettelyistä.

Vientivalvonta-alan koulutusta on ollut tarjolla ennenkin, mutta nyt järjestetylle ensimmäiselle laajemmalle vientivalvontaklinikalle oli selvästi tilausta.

Viennin muotoseikat, kuten sähköisen asiointipalvelun älykkäiden hakemus­ lomakkeiden täyttäminen, ovat monille yrityksille tuttuja, mutta substanssipuolella vientiin liittyvää tietoa täytyy alati päivittää. Yritysten edustajat olivat tyytyväisiä päästyään keskustelemaan heitä askarruttavista asiois­ta kasvokkain hakemusten käsittelijöiden kanssa.

Kaksikäyttötuote tarkoittaa hyödykettä, jota voi siviilikäytön lisäksi käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen. Suomessa valmistettavia valvonnan alaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi telekommunikaatio- ja salaustuotteet.

Ulkoministeriön vientivalvonta-asioiden yksikkö on kaksikäyttötuotteiden lupaviranomainen Suomessa ja tarjoaa yrityksille vientivalvontaan liittyviä palveluja. Vientivalvontayksikön tehtäviin kuuluu myös yritysten neuvonta ja tiedottaminen sekä yhteistyö teollisuuden ja muiden intressiryhmien kanssa.

10,6 %

Marraskuu: Zürich. ICT-kasvuyritykset hakivat pääomaa kansainvälistymiseen bisnesenkeleiden ja pienyritysten luvatusta maasta. Yritykset tapasivat sijoittajia ja Suomea esiteltiin myös investointi­ kohteena. Matkalla ministeri Stubb ja kasvuyrityksiä, järjestäjänä Sveitsin Team Finland -verkosto.

Suomalainen cleantechala kasvoi 10,6 prosenttia vuosina 2010–2011.

Marraskuu: Kazan, Tatarstanin tasavallan pääkaupunki Venäjällä, tunnettu erityisesti IT-alan kehityksestä. Mahdollisia yhteistyösektoreita muun muassa rakentaminen, öljy- ja kaasuala, energiatehokkuus, cleantech ja koulutus. Matkalla ministeri Stubb sekä noin 30 yritystä ja organisaatiota.

Lue lisää vienninedistämismatkoista: www.kauppapolitiikka.fi.

Cleantech Finlandin ja Finpron luoma SOLVED-asiantuntijapalvelu vie viennin edistämisen uudelle tasolle.

Nyt ei matkusteta minnekään, vaan verkostoidutaan verkossa. Tavoitteena on luoda maailman suurin puhtaiden teknologioiden eli cleantechin yhteisö.

– Ympäristöhaasteiden parissa kamppaillaan ympäri maailmaa. Me suomalaiset olemme tunnettuja kyvystämme ratkaista ongelmia, ja meillä on myös huippuluokan teknologiaosaamista.

SOLVED-verkkopalvelussa poolaamme cleantechosaamisemme eli tuomme yhteen alan johtavat asiantuntijat ja organisaatiot, kertoo Cleantech Finlandin johtaja Santtu Hulkkonen.

– Tämä mahdol­listaa uudenlaiset yhteistyön muodot ja tukee sitä kautta ympäristöliiketoiminnan kasvua.

Eli, missä päin maailmaa tahansa ympäristöongelman kanssa painiskeleva asiakas voi sivustolla solved.fi esittää suomalaisille asiantuntijoille mieltään painavan kysymyksen – ilmaiseksi.

Vastaus hänelle tulee kulloisenkin teeman erityisasiantuntijalta. Viestinvaihto voi lyödä alkutahdit pidemmälle bisnesystävyydelle.

Cleantech Finland hyödyntää esimerkillisesti myös sosiaalista mediaa. Nordic Innovation -raportin mukaan Cleantech Finland on johtava pohjoismainen cleantech-media Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”Miksi teollista mielenkiintoa Arktikan valloitukseen ei tahdo Suomesta löytyä?” MIKKO NIINI, AKER ARCTIC TECHNOLOGY OY 16/2012, Kauppalehti Optio

46%

Afrikka tähtää ­talousunioniin

Brasilia tuottaa tällä hetkellä 46 % ener­giastaan uusiutuvista lähteistä.

Kaupanestekyselyn tulokset selvillä Venäjä on yhä suomalaisyritysten kansainvälis­tymis­ suunnitelmien kannalta houkuttelevin markkina, ja Venäjän eri alueille suuntautuvat vienninedistämis­ matkat kiinnostavat yrityksiä.

Samalla Venäjä on kaupan ja investointien esteiden kannalta ongelmallisimmaksi koettu maa. Myös EU-markkinat vaativat huomiota.

Tämä tuli esiin suomalais­ yrityksille suunnatussa kansain­välistymistavoitteita ja kaupanesteitä kartoittaneessa selvityksessä, johon saatiin kaikkiaan 600 vas­ tausta. Lue lisää selvityksen tuloksista seuraavasta Kauppapolitiikka-lehdestä.

KEHITYS SYNTYY TYÖSTÄ UM julkaisi syyskuussa Suomen toimintasuunnitelman kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä vuosille 2012–2015. Sen mukaisesti Suomi pyrkii edesauttamaan ihmisarvoisten työpaikkojen ja yrittäjyyden mahdollisuuksien syntymistä kehitysmaihin. Kauppa ja kehitys täydentävät toisiaan.

Yksi ulkoministeriön tukema kehitysmaakaupan helpottaja on Finnpartnership, joka myöntää suomalaisille yrityksille tukea liikekumppanuuksien rakentamiseen kehitysmaissa.

Finnpartnership on myös osa laajempaa eurooppalaista, kehitys­maatuontia edistävää TRIC-verkostoa.

TRIC (Trade Related Instruments Connected) -verkosto kokoontui Helsingissä syyskuussa keskustelemaan muun muassa keinoista kehitysmaatuojien Eurooppa-tuonnin helpottamiseksi sekä yhteiskuntavastuun roolista kehitysmaiden kanssa käytävässä kaupassa.

Viro vetää matkailijoita Viron matkailusektori kasvaa tänä vuonna ennätys­ lukemiin. Sen osuus maan bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia. Suomalaiset matkailijat muodostavat tästä melkein puolet; panoksemme Viron talouteen on suurempi kuin maan maataloussektorin. Yhdensuuntaisia matkoja maidemme välillä tehtiin vuonna 2011 yli seitsemän miljoonaa.

12

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Toinen Afrikan talousfoorumi pohti YK:n Afrikan-talousedustajan kutsusta syyskuussa koko maanosan kattavan talousalueen syntymistä.

Afrikan Unioni (AU) vahvisti osaltaan jo kesällä pyrkivänsä vapaakauppa-­alueeseen vuoteen 2017 mennessä.

Vapaakauppa-alueen olisi määrä kiihdyttää maanosan sisäistä kauppaa, mikä tarjoaisi myös markkinoilla oleville ulkomaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Afrikan sisäinen kauppa jää nyt vain kymmeneen prosenttiin. Tuleva vapaakauppaalue korvaisi nykyisiä Afrikan talousyhteisön (AEC) alueellisia yhteisöjä.

AU:n lopullisena tavoitteena on kokonaisvaltainen talousunioni, jolla on yhteinen valuutta.

650 000 turistia vierailee tänä vuonna Islannissa, mikä on kaksi kertaa maan väestön määrä.

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

GABRIEL ZAMBRANO kunniakonsuli Suomen kunniakonsulaatti: Monterrey, Meksiko

Meksikon pikajuna

M

eksikolla on paljon tarjottavaa investointikohteita etsiville ulkomaisille yrityksille. Maan sijainti on erinomainen maailman suurimman talouden, Yhdysvaltojen kyljessä. Investoijien kannalta merkityksellistä on se, että Meksikolla on vapaakauppasopimus sekä Yhdysvaltojen että Kanadan

AITIOPAIKALLA WTO-NEUVOTTELUISSA KAZAKSTAN Ulkoasiainneuvos Vesa Himanen valittiin kesällä Kazakstanin WTO-jäsenyyttä valmistelevan liittymistyö­ ryhmän puheenjohtajaksi. Kazakstan on suurin ja merkittävin vielä WTO:n ulkopuolella oleva maa.

Kazakstanin liittymisneuvottelut olivat muutaman vuoden ajan lähes pysähdyksissä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa käytyjen tulliliittoneuvottelujen vuoksi. Työryhmän työ käynnistyi uudelleen viime keväänä Venäjän WTO-neuvottelujen päätyttyä.

Kazakstanilla on mittavat luonnonvarat, se vie muun muassa öljyä ja kaasua. Maa houkuttelee myös ulkomaisia investointeja.

– Nämä seikat vaikuttavat Kazakstanin WTO-neuvotteluihin, Himanen toteaa.

– Oman lisänsä tuo maan jäsenyys kolmen maan tulliliitossa, sillä osa kysymyksistä kuuluu tulliliiton toimivaltaan.

Vesa Himaselle puheenjohtajatehtävä on tuttu jo entuudestaan, sillä hän toimi samassa tehtävässä vuosina 2003– 2008 ollessaan Suomen pysyvänä edustajana Genevessä. Olo­ suhteet ovat kuitenkin muuttuneet, neuvotteluissa on nyt uusi vaihde päällä.

– Tavoite oli saada neuvottelut päätökseen jo kuluvana vuonna, mutta tästä joudutaan tinkimään.

Laosista on tulossa WTO:n seuraava uusi jäsenmaa. Maan liittymispöytäkirja allekirjoitettiin lokakuun lopulla, ja Laosin odotetaan ratifioivan sen lähikuukausina. Kaakkoisaasialainen Laos haki WTO:n jäsenyyttä vuonna 1997. Maailman kauppajärjestössä on tällä hetkellä 157 jäsentä.

kanssa.

Meksiko on viime vuosina luokiteltu yhdeksi parhaista ulkomaisen pääoman sijoituskohteista. Suurin osa Amerikoiden viidestä­ sadasta tärkeimmästä yrityksestä on sijoittanut toimintoja maahamme. Investoinnit Meksikoon ovat nyt historiallisen korkealla tasolla. Myös suomalaiset investoinnit ovat kasvaneet: maassa toimi maaliskuussa 2012 kaikkiaan 38 suomalaista yritystä, ja niiden sijoitusten yhteisarvo oli noin 675 miljoonaa dollaria. Suurin osa yrityksistä toimii teollisuuden, kaupan ja palveluiden aloilla. Suomesta tuodaan Meksikoon esimerkiksi koneita ja niiden osia sekä paperia.

Meksiko hyötyy ulkomaisista investoinneista paitsi suoran talou­ dellisesti, myös muilla tavoin. Ulkomaiset investoijat voivat vauhdittaa keskustelua ympäristökysymyksistä tai nostaa esiin työolosuhteisiin liittyviä seikkoja. Inhimillisesti kiinnostavaa on se, että ulkomaisten yritysten kautta maahamme saapuu tuulahduksia muista kulttuureista.

Hyvässä kunnossa olevan julkisen taloutensa ja vahvojen sisämarkkinoidensa ansiosta Meksiko on selvinnyt hyvin maailmantalou­den turbulenteista ajoista. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin toimijat pitävät Meksikon talout­ta tällä hetkellä varsin vakaana. Maan kilpailukyky ja talouden kasvu­perspektiivit ovat kohentuneet huomattavasti.

Meksikon valmistavan teollisuuden kilpailukyky on hyvä useilla eri sektoreilla. Maassa on merkittäviä luonnonvaroja kuten öljyä ja mineraaleja. Maatalous on tärkeässä roolissa myös viennissä. Meksiko tunnetaan tietysti matkailumaana; turistit eri puolilta maailmaa matkustavat tänne katsomaan historiallisia kohteita, lepäämään ranta­lomalla ja patikoimaan vuoristossa.

Työvoima on täällä edullisempaa kuin suurimmassa osassa kehittyneitä maita. Meksikon työväestö on nuorta ja suhteellisen koulutettua. Maalle ennustetaan suotuisaa talouskasvua tulevaisuudessakin. Tänä vuonna bruttokansantuotteen kasvuvauhti on ollut neljän prosentin luokkaa.

Joulukuussa presidentin tehtävät vastaanottaa PRI-puolueen Enrique Peña Nieto. Puolueella on enemmistö myös parlamentissa, mikä tulee helpottamaan useiden tarpeellisten rakenteellisten uudistusten tekemistä. Uudistuksia kaivataan työlainsäädäntöön, verotukseen, energialainsäädäntöön, sosiaaliturvaan sekä toiminnan yleiseen läpinäkyvyyteen. Peña Nieto on korostanut uudistusten läpiviemisen merkitystä myös talouskasvun kannalta.

Meksiko kuuluu nousevien talousmahtien MIST-ryhmään.

Brutto­kansantuotteella mitattuna Meksiko oli vuonna 2011 maailman 12. suurin talous. Tämä MIST ei siis ole usvaa – talouskehitystämme kannattaa seurata tarkoin silmin. ›‹

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

13

z

Avauksia Afrikkaan TEAM FINLANDIN VKE-MATKAT

Algeria joulukuu 2012

TÄRKEIMMÄT YKSITTÄISET KAUPPAKUMPPANIT Afrikan yhteenlasketussa ulkomaankaupassa (2010)

%-osuus 1. EU (27 jäsenmaata)

34 %

2. Kiina

12,5 %

3. Yhdysvallat

11,4 %

4. Intia

5%

5. Japani

2,5 %

6. Etelä-Korea

2,4 %

7. Brasilia

2,2 %

8. Etelä-Afrikka

2,2 %

9. Turkki

1,7 %

10. Saudi-Arabia

1,7 %

Sambia ja Tansania toukokuu 2013

Euroopan unioni on Afrikan mantereen tärkein kauppakumppani. Kun mukaan lasketaan kaikki maat, joilla on kauppaa maanosan kanssa, Etelä-Afrikka menee sijalle kahdeksan.

14

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Namibia ja Etelä-Afrikka marraskuu 2012

Suomi panostaa tällä hetkellä vahvasti Afrikan markkinoille. Mantereelle tehdään puolen vuoden kuluessa kolme vienninedistämismatkaa, yhteensä viiteen eri maahan.

Miksi Afrikkaan katsotaan juuri nyt? TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN

Suomen Afrikan-vienti vuonna 2011

Suomen kokonaisvienti vuonna 2011

1,2

56

mrd. euroa

mrd. euroa

AFRIKAN YHTEENLASKETTU ULKOMAANKAUPPA (VIENTI+TUONTI) Kauppa, milj. €

Ajanjakso

Tase

2007

590 830

– 15 500

2008

708 556

9 617

2009

554 342

– 53 243

2010

711 534

– 19 522

2011 Q1

191 867

– 1 997

2011 Q2

191 447

– 7 673

Lähde: EU DG Trade Statistics

milj. €

400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 – 50 000 – 100 000

2007

2008

2009 Tuonti

2010 Vienti

Tase

A

frikan talouskasvu on jo vuosikymmenen ajan ollut globaalin keskiarvon yläpuolella.

Luonnon­v aroiltaan rikkaan, miljardin asukkaan mantereen talous käy läpi suurta murrosta, joka avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreilla. Samaan aikaan globaali taloustilanne pakottaa suomalaiset yritykset etsimään uusia markkinoita.

Tässä tilanteessa on luonnollista, että Suomi panostaa tulevina kuukausina his­ toriallisen paljon yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen (VKE) juuri Afrikan markkinoille; sinne tehdään puolen vuoden kuluessa kolme Team Finland -VKE-matkaa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb johdatti ensimmäisen yritysdelegaation Etelä-Afrikkaan ja Nami­biaan marraskuun alussa (ks. s. 10). Joulukuun alussa hän matkustaa yritysdelegaation kanssa Algeriaan. Toukokuussa 2013 ministeri Stubb ja kehitysministeri Heidi Hautala tekevät yritysdelegaation kanssa yhteismatkan Tansaniaan ja Sambiaan.

MITEN SISÄÄN MARKKINOILLE? Afrikan markkinoilla tapahtuu nyt paljon, ja kilpailu on koventunut sen mukaisesti. Kisassa ovat mukana niin erityissuhteitaan Afrikkaan vaalivat vanhat eurooppalaiset siirtomaavallat, Kiinan tapaiset uudet suurtoimijat kuin pienemmät kansainväliset ja alueelliset peluritkin.

Missä on suomalaisyritysten markkinarako?

– Suomi voi tarjota Afrikkaan tällä hetkellä etenkin investointihyödykkeitä, toteaa ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolla työskentelevä neuvonantaja Antti Loikas.

– Eikä vain niitä. Mutta kotityöt täytyy joka tapauksessa tehdä – toimintaympäristö pitää tuntea pintaa syvemmältä.

Samaa mieltä on myös ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Iina Soiri. Maiden reaaliolosuhteisiin tulee tutustua ennen markkinoille pyrkimistä. Maan­ tieteellisiltä mittasuhteiltaan valtava manner ei myöskään ole monoliitti, vaan paikalliset erot ovat suuria. Soiri muistuttaa siitä, että Afrikan uusi kehitysvaihe on tosiasia.

– Vaikka kehityskulut eivät välttämättä ole suoraviivaisia, on kuitenkin selvää, että ihmiset – siis kansalaiset ja kuluttajat – etsivät nyt muutosta.

Hänen mukaansa Suomen vahvuutena Afrikan-markkinoilla on se, ettei maallamme ole siirtomaavallan historiaa; myös yhteiskuntamallimme menestystä arvostetaan.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

15

– Myös Suomen aiempaa, kehitysyhteistyön varaan syntynyttä läsnäoloa monissa Afrikan maissa tulisi hyödyntää; kauppa ja kehitys voivat tukea toisiaan hyvinkin luontevasti, muistuttaa Antti Loikas.

EI VAILLA RISKEJÄ Markkinan realiteetit täytyy kuitenkin tunnustaa.

Erityisesti pk-yritykselle Afrikan markkinoille meno on luonnollisesti haastavampaa kuin lähimarkkinoille meno.

– Ensimmäisenä törmätään siihen, että Afrikkaan matkustaminen on kallista. Afrikka on meistä kaukana – tai kääntäen, Suomi on kaukana Afrikasta, Loikas huomauttaa.

– Jo tämänkin vuoksi vientiä tukeva rahoitus olisi monille yrityksille avainasemassa.

Valtioiden ja viranomaisten keskeinen rooli liike­toiminnassa on tärkeää ymmärtää. Siksi myös perinteisillä, ministerivetoisilla VKE-matkoilla on Afrikan markkinoilla edelleen suuri merkitys; ne voivat auttaa voittamaan ainakin osan byrokratiasta.

Loikas kehottaa Afrikan-markkinoille harkitsevia yrityksiä ylipäätäänkin viileään harkintaan.

Poliittisessa tilanteessa on monissa maissa joko näkyviä tai pinnan alla kuplivia jännitteitä. Lainsäädännön ja oikeusvaltion puutteet sekä liike­ toiminnan ajoittainen läpinäkymättömyys asettavat omat haasteensa.

– Toimintaedellytykset ovat haastavat, mutta mahdollisuudet ovat suuria. Läpinäkyvä toiminta maksaa itsensä takaisin, vakuuttaa DSM Corridorin talousjohtaja Junnu Kärkkäinen. Tansanialainen DSM Corridor on toiminut kahdeksan vuoden ajan satamiin liittyvien palveluiden tarjoajana ja kasvanut hyvin.

MUISTILISTA AFRIKAN-MARKKINOILLE

(Antti Loikas, KTT, Afrikan ja Lähi-idän osaston neuvonantaja)

1. Kehittyvien markkinoiden manner: Afrikan osuus maailman­ kaupasta kasvaa 11 prosentin vuosivauhtia. Afrikan osuus maailman­ kaupasta on kuitenkin vain kolme prosenttia.

2. Kasvava kulutus- ja investointihyödykkeiden markkina: teollis­ tuminen ja kuluttavan keskiluokan nousu ovat vasta alussa.

3. Kehitysmaiden manner: valtioilla ja kansainvälisellä yhteisöllä on edelleen keskeinen rooli talouden pelisääntöjen määrittäjänä, erityisesti rahoituksessa.

4. Korkeat riskit: kustannustaso on korkea, alueelliset markkinat vasta kehittyvät.

5. Puutteellinen infrastruktuuri: yhteydenpito, kulkeminen ja kuljetukset ovat hitaita ja maksavat.

6. Kilpaillut markkinat: olemassa olevat markkinat on jo pitkälti jaettu, uusilla markkinoilla kilpaillaan aasialaisten ja perinteisten eurooppalaisten kauppakumppaneiden kanssa.

Soiri ja Loikas kannustavat myös muunlaisiin mielikuvaharjoituksiin.

– Historia tulee tuntea ja vanhojen siirtomaavaltojen vahva rooli ymmärtää; esimerkiksi Portugalilla on Angolassa ja Mosambikissa edelleen erityisasema, Soiri sanoo. Näissä maissa kannattaa tuntea siis myös portugalilaiset. Eikä Kiinankaan rooli ole aivan yksiselitteinen.

Ammattiosaajat pitää aina kouluttaa työhönsä.

– Yksi konkreettinen haaste on se, ettei ammatti­osaajia ole helppo löytää, vaan heidät pitää aina kouluttaa työhönsä.

Loikas muistuttaa myös numeroiden suhteellisuudesta.

– Ekonomistina kannustan suhtautumaan maiden bruttokansantuotteen kasvulukuihin terveellä kritiikillä, sillä tilastojen paikkansa pitävyyttä ei ole aina helppo varmistaa.

MIELIKUVAHARJOITUKSIA Markkinoita haltuun otettaessa Afrikka pitäisi pystyä riisumaan erilaisista mielikuvaröyhelöistä.

– Afrikkaan liitettävästä eksotiikasta olisi jo päästävä eroon, Iina Soiri toteaa.

16

Kauppapolitiikka nro 4|2012

– Halvat kiinalaiset tuotteet ovat tuoneet elektroniikan kaltaiset kulutushyödykkeet yhä uusien kansanosien ulottuville ja sillä tavalla muuttaneet lukemattomien ihmisten arkea, Soiri kertoo.

– Kiinan roolista Afrikassa lienevät puhuneet eniten ne, joiden perinteisiä apajia se on noussut uhkaamaan, naurahtaa puolestaan Antti Loikas.

Ulkoministeriön vuosittain ilmestyvässä Maailman markkinat -julkaisussa on tänä vuonna esitelty yksityiskohtaisesti seuraavat Afrikan markkinat: Etelä-Afrikka, Algeria, Libya, Nigeria, Ghana ja Mosambik. Julkaisun sähköinen versio: kauppapolitiikka.fi > julkaisut

”Menestysstrategioita hiottaessa on hyvä muistaa, että myydä kannattaa aina asiakkaan kielellä.”

MATTI ANTTONEN Kauppapoliittisen osaston päällikkö

Pakkoruotsista maahanmuuttajasuomeen

K

Euroopan rautamalmista tuotetaan Ruotsissa, lisää kapasiteettia rakennetaan Pajalaan lähelle Suomen rajaa. Ruotsissa Jäämeren rata ei ole haave. Kiirunan malmi on yli sadan vuoden ajan kuljetettu Norjan Narvikiin.

Norjan öljysektori investoi tällä hetkellä vuositasolla 35 miljardia euroa. Puolet summasta käytetään nykykenttien ylläpitoon ja uudistamiseen.

Loput uusien etsimiseen ja kehittämiseen. Öljynja kaasunetsinnän painopiste siirtyy Pohjanmereltä Barentsinmerelle. Tuotanto seuraa viiveellä perässä.

Hammerfest, josta 1960-luvun pikkupojan muistiin piirtyi vain jalkakäytävällä seissyt täytetty jääkarhu, on nyt Euroopan ainoan maakaasun nesteytyslaitoksen kotikaupunki. Kuljetetaanpa tulevien kaasukenttien tuotanto markkinoille laivoilla tai putkilinjoja pitkin, kaupungille voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta kaamoksesta huolimatta.

Me Suomessa voisimme katsoa tarkemmin, olisiko meillä tarjottavaa Pohjolassa avautuviin hankkeisiin. Menestysstrategioita hiottaessa on hyvä muistaa, että myydä kannattaa aina asiakkaan kielellä. Voi vain ihmetellä niiden laskutaitoa, jotka näkevät koulujen ruotsinopetuksen ongelmana tilanteessa, jossa taloutemme on integroitunut muiden Pohjoismaiden talouteen likeisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Esimerkiksi Helsingin pörssin kaksi arvokkainta yhtiötä on ruotsalaisia, kolmesta suurimmasta pankistamme kaksi on pohjoismaisia ja suomalaisten päivittäin kuluttamasta sähköstä 20–25 prosenttia tuotetaan ruotsalaisissa vesi- ja ydinvoimaloissa.

Pohjoismaista voisi oppia muutakin. Esimerkiksi sen, miten ruotsalaiset ovat valmiita kuuntelemaan vieraalla korostuksella puhuttua kieltään. Olisiko meilläkin syytä korottaa maahanmuuttajasuomi murteeksi muiden joukkoon, ja samalla työllistymisen ja sopeutumisen tärkeäksi apu­välineeksi. ›‹

anttonen

uulun sukupolveen, jonka kansainvälistyminen alkoi Pohjoismaista.

Ensimmäiset ulkomaanmatkani tein Ruotsiin ja Norjaan. Ensimmäisen ulkomaisen työkokemuksen hankin Ruotsista ja Tanskasta. Taksikuskien ja asiakkaiden seurassa kouluruotsini muuttui kommunikaatioksi.

Pohjoismaat ovat edelleenkin Suomen kanssa samankaltaisimpia maita yhteiskunnan rakenteen, toimivuuden ja vaikkapa oikeusvarmuuden osalta. Yrityksiä eivät piinaa ennakoimattomuus ja ­korruptio.

Kyse on myös mittavasta markkinasta. Kolmen naapurimme bruttokansantuote on yhteensä liki tuhat miljardia euroa. Väestön määrä ja sen ostovoima kasvavat. Norja on noussut Ruotsin rinnalle merkittäväksi maahanmuuton kohdemaaksi. Norjan väkiluku on kasvanut yli 50 000 henkeä vuodessa, nykyvauhdilla se ohittaa Suomen 2020-luvun lopulla. Tarvitaan uusia asuntoja, kouluja ja teitä.

Naapurustomme ei juuri nouse esiin yritysten kansainvälistymisestä käytävässä keskustelussa, vaikka toimintaympäristö on tuttu ja vaikka näihin maihin suuntautuu 16 prosenttia viennistämme.

Saman verran kuin Venäjälle ja Yhdysvaltoihin yhteensä.

Vauraiden kuluttajien lisäksi naapurustossamme voisivat kiinnostaa investoinnit. Tanska rakentaa siltoja, Norja ja Ruotsi teitä ja ratoja. Moniko suomalainen tietää, että Ruotsi rakentaa uuden, yli 40 kilometrin oikoradan Suomen rajalle Tornioon.

Ruotsin ja erityisesti Norjan mahdollisuudet nähdään tarkimmin Pohjois-Suomessa. Pohjoisosien talous on vahvassa nousussa.

Ruotsissa on jo pitkään kehitetty kaivosteollisuutta ja siihen liittyvää metallinjalostusta. Suomessa tämä näkyi kuparin- ja sinkinjalostuksen siirtymisenä ruotsalaisomistukseen. Yli 90 prosenttia

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

17

MARKUS HEYDEMANN Kirjoittaja toimii lähetystösihteerinä Suomen Berliinin-suurlähetystössä.

Markus Heydemann Suomen Berliinin-suurlähetystöstä painii ajankohtaisten energia-asioiden kanssa.

Viikko arkista aherrusta ei pääty perjantaihin.

”Vendaa tossa!”

Muuttorekka saapuu, mutta mistä asunnon avaimet, onkohan nuoremmallakin pojalla jo koulupaikka, miten vältän sakot ilman parkki­ tunnusta, iltapäivähoitoonko tarvitaan kaupungintalon lupalappu? Ja monta muuta kysymystä. Uusi komennus Suomen Berliinin-suurlähetystössä alkoi elokuun alussa.

Ensimmäiset viikot kuluvat perheen asettautumiseen.

Töissä palettini on aika laaja: Venäjä ja ItäEurooppa, energia, ilmasto ja ympäristö, liikenne, IT-ala, maa- ja metsätalous, rahoitus­ kehykset. Mitähän muuta? Itämeri. Takana on nelisen vuotta tiukkaa työtä ulkoministeriön itäosastolla itäisen naapurustomme sitouttamiseksi Euroopan unionin arvoihin. Vielä jäi tehtävää.

maanantai Syksy saa, ja tahti työpaikalla tiivistyy. On maanantainen aamu. Pian alkaa pohjoismaisten lähetystöjen yhdessä valmistelema kaksipäiväinen seminaari Saksan suuresta energiakäänteestä – Die Energiewendestä.

Saksa on Fukushiman jälkitilanteessa tehnyt päätöksensä: ydinvoimasta luovutaan, se korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. Seminaarin päävieras on Sak-

18

Kauppapolitiikka nro 4|2012

san ympäristö­ministeri Peter Altmaier, jota media grillaa kokouksen alla. Siirto-operaattorit ovat aamulla julkaisseet arvionsa sähkön kuluttaja­hintojen noususta. Se on tehnyt käänteestä kuuman sisäpoliittisen perunan liittopäivävaalien lähetessä. Paikalla on spiegeliä, economistia, handelsblattia, fazia ja monta televisiokanavaa. Saamme paljon näkyvyyttä seminaarillemme.

Ennen seminaarin alkua odottelen Paavo Lipposta, yhtä pääpuhujista, sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiajohtajaa Esa Härmälää saapuviksi. Aamun alkajaisiksi käymme ministerineuvos Leena Aallon ja vieraiden kanssa läpi Saksan sisäpolitiikkaa, energiasuunnitelmia ja hieman Venäjä-suhteitakin.

Viime viikon aivoriihi Moskovan-lähetystössämme kantaa nyt hedelmää. Koolla olivat Venäjä-asioita seuraavat työtoverit suurimmista lähetystöistämme. Mielenkiintoisia tapaamisia ja hyvää analyysia niin omalta väeltämme kuin Venäjän ulkoministeriöltä, think tankeilta, kansalaisjärjestöiltä ja tutkijoiltakin. Suomelta odotetaan aina vähän enemmän, kun Venäjästä puhutaan.

Seminaari käynnistyy hienosti. Vilkasta keskustelua vaikeasta aiheesta, mitä oppeja Pohjola, uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijä, voi Saksalle tarjota. Jostain mieleeni juolahtaa kesäkuskin pesti 1980-luvulta, kun eksyilin talkkarin kanssa laboratorio Medixin Hiacella jossain Lepuskin ja Kartsin välillä. Talkkari huusi: ”Vendaa tossa!” Nyökkäsin ymmärtämättä ja jatkoin matkaa viivasuoraan. Siis täyskäännöskö? Ehkäpä suuret energiahaasteet hämmentävät nyt samaan tapaan monien maiden johtajia. Pitäisköhän vendata? Päivän päätteeksi vielä seminaarin iltavastaanotto.

Iltamyöhällä kirjoitan meriselityksen nuoremman poikani, ekaluokkalaisen, opettajalle reissuvihkoon. Syyslomatehtävä eli kymmenen lehden kerääminen jäi vähän kesken.

Laitamme reppuun yhden lehden ja yhden kastanjan. Lupaamme toimittaa puuttuvat yhdeksän lehteä hetimmiten.

KENTÄN ÄÄNI

Brysseliin ostetut verhot löytyvät pahvilaatikosta.

väliin. On aika rientää Saksan ulkoministeriöön, jossa tapaan Herr Ptassekin. Hän vastaa Saksan kannoista neuvotteluissa Euroopan unionin budjetista eli rahoituskehyksistä.

Esitän hänelle pääkaupungista saamani kysymyspatterin sekä Suomen kannat. Näissäkin aiheissa voimme tukea toisiamme. Kuulumme molemmat niin sanottujen nettomaksajien likeminded-ryhmään.

Auswärtiges Amtista riennän kiireen vilkkaa poikani koululle, Grundschule am Kollwitzplatziin, vanhempainvarttiin. Tapaamme vaimoni kanssa vanhemman poikamme opettajan, Herr Wildin. Olen paikalla kaksi minuuttia ennen vartin alkua. Opettaja kehuu kovasti poikaamme. Odotamme mutta-lausetta. Sitä ei tule. Koulunkäynti on lähtenyt hyvin käyntiin ja kielitaito etenee harppauksin.

keskiviikko

tiistai Energiaseminaari jatkuu aamupäivällä työ­ pajoilla. Osallistun kansalaisten osallistamista pohtivaan ykkösryhmään Suomen suur­ lähetystön neukkarissa. Muut työpaja­ryhmät kokoontuvat Ruotsin ja Tanskan tiloissa yhteispohjoismaisessa lähetystökompleksissa.

Lähetystön viikkopalaveri jää nyt minulta

Aamulla kirjoitan vauhdilla raporttini rahoituskehyksistä, jotta pääsen tarttumaan puhtaalta pöydältä loppuviikon muihin askareisiin. Hommia näyttäisi riittävän.

Aamupäivällä tapaan kollegani Anna Hakalan kanssa Hollannin lähetystön kauppapoliittisen osaston väkeä.

Suomen tapaan Hollanti on joutunut säästö­paineissa sulkemaan Hampurin-pääkonsulaattinsa. Se on paikannut aukkoa innovatiivisella vientiverkostollaan, joka on hyvä ja hieman halvempi. Kuulostelemme kokemuksia, josko Suomikin voisi ammentaa oppia kehittäessään Team Finland -konseptiaan.

Iltapäivällä osallistun liittokanslerin­ virastossa tiedotustilaisuuteen lähestyvästä Eurooppa-neuvoston kokouksesta. EMUa on syvennettävä ja kasvua sekä työllisyyttä tuettava. EU:n pitää noudattaa budjettikuria, kun paine siihen kansallisellakin tasolla on kova.

Vaimon Anna-tytär ja hänen poikaystävänsä Make tulevat viikonloppuna kylään.

Sovimme vaimon kanssa, että hän tilaa yli-

määräisen vieraspatjan kotiinkuljetuksella.

Venäjänsininen Fjodor-kissamme on merkinnyt uuden reviirinsä vanhaan patjaan. Minä lupaan hankkia verhotangon ja kaivaa Brysseliin ostetut verhot pahvilaatikosta.

torstai Torstaiaamuinen virkamiespalaveri jää minulta vähän kesken, sillä Saksan maatalousministeriön ”neuvostobriiffi” alkaa Französischer Strassella kello 11. Ministerit kokoontuvat Luxemburgissa maanantaina. On siis hyvin peliaikaa. Voin kirjoittaa Eurooppa-neuvosto-raportin iltapäivällä ja maatalousraportin perjantaina. Asialistalla on muun muassa Suomellekin tärkeä maa­ talouspolitiikan rahoitus ja viljelijöiden tukeminen. Sekä tietysti aasianrunkojäärä. Aina oppii uutta.

Illalla viesti Annalle Suomeen: tuo tullessasi Urpo ja Turpo -kirjoja. Niitä on toivottu.

perjantai Naputtelen maatalousraportin, sillä ilta­ päivällä on ympäristöministeriön neuvostobriiffi Köthener Strassella. Missähän se on? Tsekkaan Google Mapsista. Langattomat akkuporakoneet on vedetty pois asialistalta.

Itselläni on vain vanhanaikainen langallinen porakone, mutten vuokralaisena uskalla sitä käyttää. Tuloksena on yleensä nyrkin kokoinen reikä seinässä. Ja taulu edelleen lattialla.

Sellainen ei vetele valtion tiloissa. Ympäristöneuvostoraportin jätän maanantaille, sillä kokous on vasta keskiviikkona. Plenty of time.

Sisustamme vierashuoneen. Huomenna hän tulee. ›‹

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

19

Levymyynnistä bittikauppaan TEKSTI RIIA JÄRVENPÄÄ KUVAT VESA TYNI

Digitaalisen jakelun ja mobiilimaailman aikakaudella luovat alat ovat käännekohdassa. Fyysiset jakelukanavat eivät enää määrää viennin rajoja, mutta miten tahkoa verkosta rahaa?

L

uovien alojen liikevaihto syntyy palvelumyynnistä tai omien immateriaalioikeuksien kaupasta. Aineettomiin oikeuksiin perustuvan viennin keskiössä ovat peli­ teollisuus, AV-tuotannot ja musiikkiala.

Luovien alojen ytimen muodostavan kulttuurialan osuus kaikkien Suomen yritysten henkilöstöstä oli jo vuonna 2009 noin yhdeksän prosenttia. Tämä oli saman verran kuin rakennusalalla.

Osuus on ollut edelleen kasvussa.

Luovien alojen vientipotentiaalisimmat yritykset ovat usein nuoria ja pieniä, kuten musiikin monitoimitalo Fullsteam. Kymmenessä vuodessa Fullsteam on kasvanut kahden musiikki-intoilijan projektista 16 ihmistä työllistäväksi monitoimitaloksi, jonka liike­vaihto on noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa.

– Fullsteam ei ole ainoastaan levy-yhtiö. Liikevaihtoa saadaan keikoista, tekijänoikeuksista, sponsoriyhteistyöstä ja oheistuotteista. Biisien käyttö mainoksissa ja elokuvissa on tärkeä osa toimintaa. Levymyynti ei ole enää isossa roolissa, vaan raha­virrat koostuvat pienistä puroista, kertoo Full­ steamin Head of International, Ville Kilpeläinen.

20

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Fullsteamin artistit eivät leipälajinaan tee valta­ virtamusiikkia ja Top 20 -listabiisejä, mutta ovat omassa genressään kannattavia. Kilpeläisen työkenttänä on edistää yhtyeiden menestystä ulkomailla.

– Musiikkibisneksen toiminta on samantyyppistä kuin start-uppien: on pakko mennä markkinoille kokeilemaan, toimiiko idea. Meidän tuote ei ole samanlainen kuin vaikka tohvelit, joiden kysyntä voidaan markkinatutkimuksella selvittää. Musiikille ei koskaan ole valmiina tilausta, vaan kysyntä pitää luoda, toteaa Kilpeläinen.

VIIDAKON LAIT SUOSIVAT KETTERÄÄ Musiikkialan ansaintamenetelmät ovat menneet kerralla uusiksi, kun sähköiset jakelupalvelut sekä piratismiin perustuvat vertaisverkot ovat vieneet pohjan fyysiseltä levymyynniltä. Kehitystä on mahdotonta kääntää takaisin, joten tuulimyllyjä vastaan on turha taistella.

– Vaikka kiellettäisiin lailla kaikki sähköiset palvelut, niin tuskin Sokos avaisi enää levyosastoa ja Epe’s Megastorea, Kilpeläinen toteaa.

– Disco Ensemble buukattiin yli kymmenelle festivaalille Eurooppaan yhden showcaseesityksen ansiosta, Ville Kilpeläinen kertoo vienti­ ponnisteluiden hedelmistä.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

21

Alalla eletään vielä kasvukipuaikaa, koska fyysisten levyjen myynnissä olisi edelleen isompi kate. Kulut kuitenkin laskevat, kun digitaalinen julkaisu kehittyy. Sisällöntuottajien kannalta on hyvä, että jakelijoiden välille tulee lisää kilpailua. Esimerkiksi Microsoft avasi X-Box-pelikonsolissa toimivan palvelun musiikin elektroniseen jakeluun, ja haastaa tällä hetkellä suosituimman palvelun Spotifyn.

Viennin kannalta on helpottavaa, ettei fyysisille levyille tarvitse löytää jakelijaa. Myös kampanjointi on siirtynyt verkkoon. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävän sisällön on mahdollista saada näkyvyyttä vaikka toisella mantereella ilman massiivista markkinointikoneistoa. Sama logiikka pätee muillakin luovilla aloilla: suhteellisen pienen yrityksen on Rovion tapaan mahdollista tehdä maailmanlaajuinen läpimurto.

– Musiikille ei koskaan ole valmista tilausta, vaan kysyntä pitää luoda, Ville Kilpeläinen painottaa.

VIENNIN NÄLKÄISET LINNUT ›› Suomalaisesta pelialasta on tullut jättimäisten globaalien toimijoiden itsenäinen haastaja.

– Tilanne on suoraan verrattavissa ohjelmistotoimialan Linux-ilmiöön, Favexin toiminnanjohtaja Petra Theman sanoo.

Vuoden 2012 alussa pelikehityksen parissa toimi vähän alle sata yritystä, joista suurin osa oli pieniä tai keskisuuria toimijoita.

Pelialalla yhdistyvät teknologiaosaaminen, luova kulttuuripuolen koulutukseen tai harrastuneisuuteen pohjautuva osaaminen ja terävä kaupallisten kansainvälisten brändien hyödyntämiseen liittyvä osaaminen. Alan työntekijöiden keski-ikä on poikkeuksellisen alhainen ja toimialat vetävät osaajia myös suoraan koulunpenkiltä.

Monista muista toimialoista poiketen peliala, kuten myös AV-ala, kilpailee kuluttajien ja palvelujen ostajien suosiosta lähtökohtaisesti maailmanlaajuisilla markkinoilla. Pelialan yritysten liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee viennistä.

Pelialan liikevaihdoksi vuonna 2011 on arvioitu noin 180 miljoonaa euroa. Yhdessä AV-alan kanssa ne toivat rahaa Suomeen investointien, rahoituksen ja vientitulojen sekä palvelumyynnin muodossa noin 290 miljoonaa euroa.

22

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Musiikkialan digitalisoituminen on myös avannut kentän erilaisille musiikkialan startupeille. Esimerkiksi suomalainen pilvipalveluna toimiva levy-yhtiö Music Kickup laajentaa juuri toimintaansa Singaporeen ja New Yorkiin.

SISÄLTÖ RATKAISEE – Kaupoissa tuotteita maistattavat konsulentit. Netissä olevia ilmaisia näytteitä pitää osata hyödyntää samalla tavalla, Kilpeläinen kertoo.

Esimerkiksi Fullsteamin viime vuoden hittibändi Rubikin levy oli kokonaisuudessaan verkossa ilmaisessa kuuntelussa määräajan.

– Seuraava kysymys on kuitenkin se, miten verkkomenestyksen voi rahastaa? Täytyy olla hereillä, jotta huomio saadaan käännettyä kaupalliseksi menestykseksi. Myös piratismin ­olemassaolo on pakko hyväksyä. Täytyy vain olla niin hyvä tuote, että ihmiset ovat valmiita myös maksamaan siitä, Kilpeläinen kertoo.

Musiikkiala on kohdannut digitalisoitumisen lieveilmiöt medioista ensimmäisenä. Kilpeläisen mielestä ala on tehnyt piratismin vastaisessa toiminnassa virheitä. Tämän filosofian mukaan asiakkaat tulisi nähdä pikemminkin faneina kuin kuluttajina, eikä vertaisverkkoja vastaan kannata taistella oikeussaleissa.

PITKÄJÄNTEISYYDELLÄ KANNATTAVAA BISNESTÄ Pelkällä verkkohuomiolla musiikkibisneksessä kuitenkaan harvoin luodaan tuottoa pidemmän päälle. Pitää mennä paikan päälle ja soittaa. Uran alkuvaiheessa ulkomaankiertue on yhtyeelle melkoinen sijoitus.

– Suomen kokoisesta maasta ei pystyisi tekemään vientiä ilman tukitoimia. Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja toistaiseksi Suomessa kaupallisesti isossa mittakaavassa menestyneet bändit ovat pitkälti suomenkielisiä. Kansainvälisille markkinoille suuntautuvat bändit taas ovat alkuvaiheessa marginaalissa, ja siksi on vaikea koota pääomaa, Kilpeläinen kertoo. Teollisen tuotteen malli, jossa ensin kootaan pääoma kotimarkkinoilta, ei siis päde luovilla aloilla.

Miten verkkomenestyksen voi rahastaa?

Tekijänoikeuksia ja niiden kehittämiseen tehtyä työtä ei voi viedä yrityksen taseeseen. Siksi luovien alojen yritysten taseet ovat kevyet, ja yritysten on vaikea saada ulkopuolista rahoitusta. Luovat alat kilpailevat lähtökohtaisesti kansainvälisillä markkinoilla, joten heppoisilla resursseilla ei kannata leikkiin ryhtyä. Pullonkaulatilanteen korjaamiseksi alan toimijat ehdottivat syyskuussa järjestetyssä Team Finland -tilaisuudessa, että immateriaalioikeuksia tulisi saada käyttää rahoituksen takeeksi.

– Music Finlandin antama tuki kansain­ välistymisen alkuvaiheessa on tärkeää. Oman

KATSEET ISOSSA-BRITANNIASSA – Kilpailu maailmalla on kovaa – ajatellaanpa vaikka brittimarkkinoita. Lähtökohtaisesti me olemme Suomessa saarella, ja kulut ovat suuria, kun artisteja lennätetään ulkomaille. Etenkin uusia artisteja esiteltäessä markkinoillemenovaiheen kulut ovat merkittävä tekijä paikallisen järjestäjän silmissä. Siksi Music Finland tulee tässä mukaan tukemaan kiertueiden ja muiden tuotantojen toteutumista ja onnistumista, kertoo Music Finlandin projektipäällikkö Riku Salomaa.

Salomaa vetää kärkihanketta, jossa Suomen musiikkiviennin huomio on vuosiksi 2012–2013 suunnattu Isoon-Britanniaan.

Music Finlandin hanketta tukevat muun muassa Suomen Lontoon-suurlähetystö ja Lontoon kulttuuri-instituutti, Team Finland -hengessä. Kulttuuri-instituutti on tarjonnut Music Finlandille tilat ja edustusto yhdessä ulkoministeriön kanssa on auttanut ministeritason vierailun järjestelyissä ja tiedotuksessa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb teki 19.–20. syyskuuta ensimmäisen suomalaisen musiikkiviennin edistämismatkan juuri Lontooseen.

Stubb tapasi suomalaisista musiikkialan toimijoista koostuvan valtuuskunnan kanssa muun muassa BBC:n, jazz-promoottori Seriousin ja maailman suurimman levyyhtiön, Universal Music Groupin johtoa.

– Universalille saatiin välitettyä viesti, että ainakaan musiikista homma ei ole kiinni. Suomessa tehdään monipuolisesti laadukasta musiikkia ja meillä on huippu­ osaavaa alan väkeä rattaissa, Salomaa kertoo. ›‹

Anima Vitae Mykolas Vaitieknas

sijoittamisen ja riskinoton päälle tarvittava apu on välttämätöntä, jotta voidaan lähteä ensimmäisille keikoille ulkomaille, painottaa Kilpeläinen. Music Finland on musiikin alan vientiorganisaatio, joka muodostui tänä vuonna suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen FIMICin ja Music Export Finlandin yhdistettyä voimansa.

Music Finland vie suomalaista musiikkia esimerkiksi Euroopan tärkeimpään live-alan tapahtumaan, Hollannissa järjestettävään Eurosoniciin. Suomi on valittu Eurosonicin kumppanuusmaaksi vuonna 2013 ja näkyy tapahtuman showcase-lavoilla 17 artistin voimin. Fullsteamin artisteista muun muassa Rubik ja Disco Ensemble tulivat jälleen valituiksi tapahtuman lavoille. Bändeille tapahtumassa näkyminen on ovi isommille estradeille.

– Esimerkiksi Disco Ensemble buukattiin yli kymmenelle festivaalille Eurooppaan yhden showcase-esiintymisen ansiosta, Kilpeläinen kertoo.

Luovista aloista kilpailuvaltti kaikille sektoreille ›› Luovat alat ja viihdeteollisuus eivät ole mitään nappikauppaa, toteaa elokuva- ja televisioalan vientijärjestö Favexin toiminnanjohtaja Petra Theman. Esimerkiksi AV-alan liikevaihto oli vuonna 2011 220 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on 40 miljoonaa euroa.

Luovalle taloudelle on tyypillistä, että se synnyttää uusia liiketoiminnan alueita, arvoketjuja ja palveluverkostoja kaikkien toimialojen käyttöön. Vaikuttamiseen, visualisointiin ja viihdyttämiseen tähtäävä osaaminen on merkittävässä roolissa kaikkien sektoreiden lävitse.

Luovat alat ovat avainroolissa tuotteiden ja palveluiden muotoilussa ja markkinoinnissa. Alojen osaaminen voidaan valjastaa myös uusien tuotteiden luomiseksi: esimerkiksi paperikoneiden huoltoohjeet voidaan toteuttaa animaatiolla ja pelien animaatiohahmot voisivat seikkailla MM-kisojen maskottina.

Luovat sisällöt tekevät samalla myös maakuvatyötä. AV-tuotantojen maisemat ja tuotesijoittelu ovat vain esimerkkejä siitä, mitä kerrannaishyötyjä luovien alojen tuottamisella voi olla.

– Suomella on hyvät edellytykset luovien sisältöjen tuottamiselle.

Meillä olisi paljon tarjottavaa esimerkiksi AV-tuotantojen kuvauspaikkana: huikeat maisemat, kesäisin pitkä valo ja talvella varma lumi. Lapissa on erämaahankin ulottuva infrastruktuuri: metsä­ teollisuutta varten luotu tieverkko ja hiihtokeskusten hotellit. Suomessa on myös englannintaitoinen osaamispohja, Theman listaa.

– Ainoa, mikä meiltä puuttuu, on kannustinjärjestelmä. Siksi esimerkiksi suomalainen Rare Exports -elokuva tuotettiin Norjassa.

Menetettyjä ulkomaisia tuotantoja on paljon. Kannustimet eivät ole apurahaa eivätkä riskisijoituksia, Theman toteaa.

Kannustimet tarkoittavat tuotantoyhtiölle Suomi-kuluista jälkikäteen hyvitettäviä osuuksia. Kannustimien kannattajien mukaan tuotannot tuottaisivat kannustimena maksetun summan Suomelle moninkertaisesti takaisin, AV-tuotantojen ympärillä pyörivät palvelut työllistäisivät rutkasti väkeä, puhumattakaan kaupan päälle tulevasta näkyvyydestä.

Nyt suomalaiset luovat alat ovat käynnistäneet yhdessä uudenlaisen vienninedistämishankkeen. Favex on liittänyt voimansa yhteen Music Finlandin ja Design Forum Finlandin kanssa New Cut -hankkeessa, joka tähtää ensi vuonna New Yorkin markkinoille. Tarkoituksena on antaa tukea kansainväliseen toimintaan sekä marginaalista ponnistaville että jo paikkansa vakiinnuttaneille koti­ maisille tekijöille.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

23

Keskustelu jatkuu Facebookissa facebook.com/businessteamfinland ja Twitterissä twitter.com/bizteamfinland

Suomi on maailman kärkeä useissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa.

Tämä ei kuitenkaan näy Suomeen tehtyjen ulkomaisten investointien määrässä. Härkää on nyt tartuttu sarvista – ulkomaisia investointeja halutaan lisää.

TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

TERVETULOA, INVESTOINNIT! 24

Kauppapolitiikka nro 4|2012

INVESTOINTISTRATEGIAA HIOTAAN JO Elinkeinoministeri Jyri Häkämies muistutti kuulijoita siitä, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin hallituksen laativan strategian ulkomaisten investointien ja pääomien houkuttelemiseksi Suomeen. Näin päätettiin tehdä, sillä investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suoritus­ kyvylle on elintärkeä. Investoinnit kasvattavat pääomakantaa sekä myötävaikuttavat uusien työpaikkojen syntyyn ja tuottavuuden nousuun.

Investointistrategiaesitys on nyt valmis – se esiteltiin julkisuudessa päivää ennen tasa­vallan presidentin isännöimää tilaisuutta. Valtio­ neuvoston lopullinen periaatepäätös uudeksi strategiaksi on määrä saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

– Suomi tarvitsee ulkomaisia investointeja vakaan kehityksen ja kasvun pohjaksi. Onnistuminen ulkomaisten investointien hankinnassa edellyttää yritystoimintaan kannustavaa liike­ toimintaympäristöä, Suomen investointiympäristön aktiivista myyntiä ja markkinointia sekä yritystoiminnalle myönteistä maakuvaa, painotti elinkeinoministeri Häkämies.

– Vuonna 2011 ulkomaisten investointien kanta Suomessa oli alle EU:n keskiarvon.

Tavoitteenamme on, että ylitämme EU:n keskimääräisen tason vuoteen 2020 mennessä, Häkämies totesi.

Numeroina viimevuotinen ulkomaisten investointien kanta tarkoitti hieman yli 60 miljardia euroa eli 32 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n keskiarvo oli viime vuonna 42 prosenttia bruttokansantuotteesta.

V

iennin edistäminen Suomesta maailmalle on tärkeää – mutta yhtä tärkeää on edistää ulkomaisia investointeja Suomeen, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö lokakuun alussa järjestetyssä talousseminaarissa, jonka kuulijakunta koostui Suomessa toimivien ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten edustajista.

Tasavallan presidentti oli kutsunut yritysedustajat koolle presidentinlinnaan saadakseen heiltä suoraa palautetta siitä, mikä Suomessa yhtäältä toimii ja mitä Suomi toisaalta voisi tehdä paremmin, jotta maamme alkaisi näyttäytyä ulkomaalaisten sijoittajien silmissä entistä houkuttelevammalta investointikohteelta. Omat näkemyksensä Suomen vahvuuksista ja kehityskohteista tilaisuudessa esittivät myös elinkeinoministeri Jyri Häkämies, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Ville Niinistö ja liikenneministeri Merja Kyllönen.

Tasavallan presidentti Niinistö totesi Suomella olevan monia valttikortteja.

– Yhteiskuntamme on erittäin vakaa – mikä ei muuten nykymaailmassa ole itsestään­ selvyys, hän alleviivasi.

– Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja he pitävät sanansa, Niinistö jatkoi.

– Venäjän suuret markkinat ovat aivan vieressä ja pääsy niille on täältä käsin helpompaa kuin monista muista suunnista; myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueella tehtävä yhteistyö on vahvuutemme. Elämän laatu on Suomessa korkea.

Yhteiskuntamme on erittäin vakaa – mikä ei muuten nykymaailmassa ole itsestäänselvyys.

VALTTIKORTIT VEDETTÄVÄ ESIIN Vahvuuksia Suomella riittää, muistuttivat ministerit. Sekä elinkeinoministeri Jyri Häkämies että ulkoministeri Erkki Tuomioja korostivat, että suomalainen hallintojärjestelmä on kansain­välisessä mittapuussa hyvin läpinäkyvä ja tehokas.

– Erityisen ylpeä olen Suomen ykkössijasta vertailussa, jossa etsittiin maailman vähiten epäonnistunutta valtiota, the least failed state in the world, totesi ulkoministeri Tuomioja.

– Mutta vähiten epäonnistunut tarkoittaa sitä, että myös meillä on vielä parannettavaa!

Samoilla linjoilla oli myös se yritysedustaja, joka huomautti kommenttipuheenvuorossaan, että Suomi on fantastinen maa, mutta sen pitäisi hyödyntää valttejaan paljon tehokkaammin.

Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi Suomen panostuksista puhtaisiin teknologioihin, cleantechiin. Kestävä kasvu on mahdollista; ympäristöarvot ja kannattava liiketoiminta eivät meillä ole ristiriidassa keskenään, totesi ministeri.

Liikenneministeri Merja Kyllönen muistutti kuulijoita Suomen sijainnista sekä hyvästä infrastruktuurista vanhojen ja uusien liikennevirtojen solmukohdassa.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

25

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli kutsunut talousseminaariin Suomessa toimivien ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten edustajia.

Jotta kaikki nämä viestit saadaan aiempaa voimallisemmin esiin, investointien edistäminen, samoin kuin viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, integroidaan vastaisuudessa entistä tiiviimmin osaksi niin Suomen ulkomaanedustustojen toimintaa kuin myös mahdollisimman monen ministerin matka­ ohjelmaa, lupasi ulkoministeri Tuomioja.

Investoinneista päävastuullinen elinkeino­ ministeri Häkämies itse teki ensimmäisen puhtaasti Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseen keskittyneen matkan Yhdysvaltoihin pari päivää tasavallan presidentin isännöimän tilaisuuden jälkeen. Matka suuntautui itärannikolle ja Piilaaksoon.

TOSIASIOIDEN TUNNUSTAMINEN ON… Alustajia kuunnelleet yritysedustajat tunnustivat Suomen vahvuudet, mutta muistuttivat isäntiä myös kokemusperäisistä havainnoistaan suomalaisesta liiketoimintaympäristöstä.

Tässä niistä muutamia: Suomi on pieni markkina-alue. Ilmasto on karu. Venäjän markkinat ovat ehkä lähellä, mutta ne eivät ole helpot. Kaikki lainsäädäntö, lupakäytännöt ja muut hallinnon prosedyyrit eivät Suomessakaan aina toimi nope-

26

Kauppapolitiikka nro 4|2012

asti ja joustavasti. Peruskoulutus on loistavaa, mutta kovan tason akateemiset ammattilaiset ovat tietyillä aloilla harvassa. Innovaatiopolitiikassa olisi syytä keskittyä muutamiin avainaloihin. Suomi ei satsaa riittävästi rahallisia ja henkilöresursseja investointien houkuttelemiseen. Suomessa ei aina ymmärretä investoijan tarpeita.

Suomessa ei aina ymmärretä investoijan tarpeita.

Palataan tässä yhteydessä vielä edellä mainittuun investointistrategiaesitykseen ja katsotaan, miten se huomioi nämä ja monet muut haasteet.

TEHTÄVIÄ MEILLE Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä laati esityksen Team Finland -strategiaksi ulkomaisten investointien edistämiseksi yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa sekä

VASTAKOMMENTTI sidosryhmiä konsultoiden. Team Finlandilla viitataan (tässä lehdessä laajemminkin esiteltyyn) uuteen toimintamalliin, jossa Suomen ja suomalaisten yritysten asiaa ajetaan maailmalla yhteisvoimin – asiakaslähtöisesti ja pragmaattisesti.

Strategiaesitys toteaa vallitsevan tilanteen: globalisaatiokehitys on johtanut siihen, että suomalaiset yritykset investoivat selkeästi enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Suomeen. Kilpailu investoinneista on koventunut.

Suomen kaksi merkittävintä teollisuudenalaa käy läpi rakennemuutosta, joka yhtäältä haastaa Suomen elinkeinoelämän, mutta toisaalta avaa uusia mahdollisuuksia ulkomaisille investoijille: maassamme vapautuu uuteen käyttöön niin osaamispääomaa kuin tuotantotilaakin.

Ulkomaiset investoinnit hyvin laajasti ovat tervetulleita Suomeen, todetaan esityksessä. Strategiassa painotetaan kuitenkin erityisesti osaamispohjaa vahvistavia investointeja; Suomen tulee entistä enemmän erottua huippuosaajien maana. Alakohtaisissa painotuksissa investointeja pyritään edistämään erityisesti ympäristöliiketoimintaan, ICT-sektorille ja kaivannaisteollisuuteen. Investointien edistämistyötä kohdennetaan erityisesti Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan suuntaan. Paino on kaikissa sanalla ”erityisesti” – lista toki jatkuu sen jälkeenkin.

Ja mitä tulee edellä mainittuihin yritysedustajien kriittisiin kommentteihin: monet niistä löytyvät lähes sanatarkasti myös strategiaesityksen osiosta, jossa käsitellään Suomen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.

Esitys sisältää kaikkiaan 17 toimenpide-ehdotusta.

Ne koskevat pääpiirteissään kahta asiakokonaisuutta: Ensiksi, Finprossa toimivan kansallisen investointien edistämisorganisaatio Invest in Finlandin yhteistyön tiivistämistä muun Team Finland -verkoston kanssa niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Toiseksi, niin sanottua ”kiihdytyskaistatoimintaa”. Ulkomaisen investoijan ”kiihdytyskaista” voidaan rakentaa nopeuttamalla tukipäätöksiä ja lupa-asioiden käsittelyä, tarjoamalla arvovaltapalveluita ja räätälöityjä palveluprosesseja tai myöntämällä erityisrahoitusta investointipäätöksen edistämiseksi.

Toimenpide-ehdotuksiin sisältyvät myös ulkomaisten investoijien neuvoston perustaminen sekä investointien edistämistä tukevan Suomi-maakuvatyön edelleen vahvistaminen.

Pallo on nyt siis laajasti ottaen koko Team Finlandilla – eli suomalaisella elinkeinoelämällä niin kansainvälisellä, valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Investointien houkutteluun on valjastettava kaikki maastamme irtoava osaaminen ja charmi. Jalkautukaamme. ›‹ P. S. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön ulkomaisten investointien edistämistä koskevan strategiaesityksen kanssa julkaistiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimus ”Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?”. Tutkimuksen laatineen Ville Kaitilan kommenttipuheenvuoro investointikeskusteluun löytyy viereiseltä palstalta.

Jutussa mainitut raportit internetissä: www.tem.fi > ajankohtaista > tiedotteet > 3.10.2012 www.etla.fi > julkaisut

Piristystä Suomen yrityskenttään ›› Yritystoiminta on globalisoitunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ulkomaankaupan merkitys on kasvanut ja yhä useammalla suomalaisella yrityksellä on toimintaa myös ulkomailla. Lisäksi arvoja tuotantoketjut ovat kansainvälistyneet ja sirpaloituneet.

Vientimarkkinat ovat aina olleet Suomelle tärkeitä, koska vienti­ tuloilla voidaan maksaa tuontituotteet. Monikansallisuus – eli toimiminen Suomen lisäksi muissa maissa – lisää osaltaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyötyä maailmanmarkkinoista. Suomelle ovat kuitenkin tärkeitä myös täällä toimivat ulkomaisten monikansallisten yritysten tytäryritykset.

Suuren ulkomaisen yrityksen osana Suomessa toimiva yritys voi hyötyä emonsa kansainvälisistä alihankinta-, asiakas- ja muista verkostoista. Suomelle ulkomaisten yritysten läsnäolo on tärkeää siksi, että ne lisäävät kilpailua kotimarkkinoillamme. Tämä pakottaa muutkin yritykset uusiutumaan, innovoimaan ja kehittämään omaa liike­ toimintaansa.

Kiristynyt kilpailu johtaa toimialan mikrorakenteiden uusiutumiseen. Tällöin hyötyviä ja kasvavia yrityksiä ovat sellaiset koti- ja ulkomaiset yritykset, joissa on korkea tuottavuus ja jotka innovoivat. Sen sijaan tehottomammat yritykset supistuvat ja menettävät markkinaosuuksiaan. Tästä hyötyvät myös tehokkaampien yritysten asiakkaat eli muut yritykset, kuluttajat ja julkinen sektori. Tehokkaiden yritysten kasvu johtaa toimialan keskimääräisen tuottavuuden nousuun. Tuottavuuden kasvu puolestaan tekee mahdolliseksi tulojen ja verotulojen kasvun.

Siksi Suomeen olisi hyvä saada suoria sijoituksia myös sellaisille aloille, joilla kilpailua on suhteellisesti ottaen vähän. Siksi kotimarkkina­sektoria ei pitäisi unohtaa ulkomaisia suoria sijoituksia houkuteltaessa.

Toinen alan tutkimuksissa siteerattu seikka on se, että kehittyneistä maista – mielellään kohdemaata kehittyneemmistä maista – tulleilla suorilla sijoituksilla on usein keskimääräistä suurempi positiivinen tuottavuusvaikutus kuin vähemmän kehittyneistä maista tulleilla suorilla sijoituksilla. Tämä on loogista, sillä kehittyneimmissä maissa on korkein tuottavuus. Siten näistä maista tulevilla monikansallisilla yrityksillä voi olla eniten annettavaa myös Suomen tuottavuuskehitykselle. Lisäksi yrityskulttuurien väliset erot ovat Suomen kohdalla todennäköisesti pienempiä.

Tilastojen valossa ulkomaisten yritysten merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle voisi hyvinkin olla nykyistä suurempi. Ulkomaisten yritysten osuus kaikkien maassa toimivien yritysten henkilöstöstä, liikevaihdosta ja arvonlisäyksestä on Suomessa Euroopan unionin mittakaavassa suhteellisen alhainen. EU:ssa on vain puolen tusinaa maata, joissa ulkomaisten yritysten osuus on pienempi kuin Suomessa.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen, suoria sijoituksia on tullut Suomea vähemmän vain Sloveniaan, Saksaan, Italiaan ja Kreikkaan.

Suorien sijoitusten tuottoaste on kuitenkin ollut Suomessa EU15-maiden huippua, joten sijoitusten kannattavuus ei keskimäärin ole voinut olla syy niiden suhteellisen vähäiselle määrälle.

VILLE KAITILA Tutkija, VTL ETLA

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

27

Tiimimme maailmalla Suomen edustajat eri puolilla maailmaa tiivistävät yhteistyötään.

Tavoitteena on tukea suomalaisia yrityksiä entistä paremmin ja samalla luoda yhdenmukaista maakuvaa. Saammeko esitellä: Team Finland!

TEKSTI HANNELE TAVI KUVAT RADICAL DESIGN WEEK, MARIMEKKO, NOKIA, THINKSTOCK, SUOMEN MADRIDIN-INSTITUUTTI, SUOMEN WASHINGTONIN-SUURLÄHETYSTÖ

Marimekko esittäytyi kiinalaiselle muoti- ja designmedialle Shanghain People’s Parkissa järjestetyssä muotinäytöksessä lokakuussa. Tapahtuma oli osa Radical Design Week -tapahtumaa, joka sai kunnian toimia ensimmäisenä Team Finland -statuksen saaneena yhteishankkeena maailmalla.

28

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Copyright © Marimekko Oyj

F

inpro, Finnfund, Finnvera, kauppakamarit, Suomen edustustot… kun yritys lähtee laajentamaan toimintaansa ulkomaille, odottaa sitä erilaisten viennin- ja kansainvälistymispalvelujen kirjo. Keneen olla yhteydessä, kun kaipaa apua innovaatiotoiminnassa? Entä kuka osaa auttaa paikallisten viranomaisten ja kaupan esteiden kanssa?

Team Finland -toimintamalli luotiin helpottamaan palveluntarjoajien ja yritysten kohtaamista. Tarkoituksena on, että yritys saisi tarvitsemansa tiedon aina kussakin maassa yhdestä luukusta, tai ainakin tästä yhdestä luukusta osattaisiin auttaa eteenpäin.

Yhdysvalloissa Suomen joukkueessa ovat tällä hetkellä jo ulkoasiainministeriö suur­ lähetystöineen ja pääkonsulaatteineen, Finpro, Tekes, FinNode, VTT ja Puolustusasia­miehen toimisto Washingtonissa. Laajassa maassa toimijat ovat keskittyneet kolmelle eri alueelle:

Washington DC:hen, New Yorkiin ja Stam­ fordiin (Connecticut) sekä Los Angelesiin ja Piilaaksoon.

– Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde toimii koko Team Finland Yhdysvallat -toiminnan puheenjohtajana täällä Washingtonissa, kertoo Team Finland -verkoston koordinaattori, lähetystöneuvos Marja Kuosmanen.

– Sen lisäksi meillä on viidellä paikkakunnalla kontaktihenkilö. Yhdysvaltojen Team Finlandiin saa yhteyden myös Stamfordissa, Piilaaksossa, Houstonissa, New Yorkissa ja Los Angelesissa, Kuosmanen luettelee.

– Yhden luukun periaate toimii joka paikkakunnalla. Toiminta on nyt käynnistysvaiheessa, joten näemme vasta jatkossa, miten paljon yhteydenottoja tulee Washingtoniin ja miten paljon suoraan eri paikkakunnille.

Yhdysvaltain Team Finland -verkoston puheenjohtaja ja koordinaattori ovat töissä

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

29

Kuva: Nokia

Nokia esitteli Windows Phone 8 -uutuuttaan syyskuussa New Yorkissa.

Kuva: Oknim Jo

suurlähetystössä, mutta esimerkiksi Piilaakson kontaktihenkilö on Finprosta. Näin vastuuta on pyritty jakamaan eri toimijoiden välille.

– Oman haasteensa yhteistyöllemme luo USA:n koko ja se, että toimipisteet ovat kaukana toisistaan. Kuosmanen kertoo.

Verkosto pitää yhteyttä puhelinkonferenssein ja sähköpostitse. Yhteistyömuotoja ollaan kehittämässä, ja tarpeen mukaan järjestetään myös yhteisiä kokoontumisia, Kuosmanen toteaa.

New Yorkin nykytaiteen museo MoMa:ssa vietettiin suomalaista kouluruokapäivää lokakuussa 2012.

30

Kauppapolitiikka nro 4|2012

KOORDINAATIO TIIVISTYY Virallisesti Team Finland Yhdysvallat aloittaa ensi vuonna, mutta yhteistyötä suomalaistoimijoiden välillä on ollut jo tätä ennekin. Jo vuosi sitten ulkoministeriön, Finpron, Tekesin, VTT:n ja FinNoden kesken sovittiin Yhdysvaltojen toiminnan koordinaatiosta.

– Päädyimme jakamaan toiminnan kuuteen klusteriin niin sanotun julkisuusdiplomatia­ ohjelmamme mukaisesti, Kuosmanen kertoo.

Julkisuusdiplomatia on järjestelmällistä vaikuttamista ja viestimistä, jossa tukeudutaan Suomen vahvaan maabrändiin. Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystön julkisuusdiplomatiaohjelman mukaisesti klustereidenkin painopisteiksi nousivat 1) cleantech ja ympäristö, 2) kulttuuri ja luova teollisuus, 3) koulutus,­ 4) terveydenhoito, 5) informaatio- ja kom­ munikaatioteknologia ja 6) turvallisuus.

– Samalla sovimme, kuka klustereita koordinoi. Klusterit on tarkoitus säilyttää, mutta meidän täytyy vielä katsoa, miten ne lopulta nivoutuvat yhteen Team Finland -verkoston kanssa, Kuosmanen kertoo. Kuosmanen myöntää, että myös resurssit nousevat esiin toiminnan suunnittelussa.

TEAM FINLAND LUO IKÄÄN KUIN SATEENVARJON, JONKA ALLA TOIMIMME.

Yhdysvaltojen suuri koko luo oman haasteensa Team Finland -työlle. Verkostolla on toimipiste muun muassa Piilaaksossa.

– Usein konkreettista yhteistä toimintaa kuten seminaareja suunnitellessa on tullut esiin kysymys vaikkapa siitä, mistä rahat otettaisiin, Kuosmanen kertoo.

– Myös henkilöresurssit ovat tärkeä kysymys. Kaikilla toimijoilla on vastaisuudessakin omat ydintehtävänsä, eikä tarkoituksena ole luoda uutta organisaatiota ja lisätyötä kaikille. Päin vastoin, Team Finland luo ikään kuin sateenvarjon, jonka alla toimimme ja tiivistämme yhteistyötämme.

MAAKUVATYÖ TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Perinteisempien Team Finland -toimijoiden lisäksi verkosto on tunnistanut paljon muitakin

6.

Yhdysvallat oli vuonna 2011 Suomen kuudenneksi suurin vienti- ja tuontimaa.

suomalaisia ja paikallisia kumppaneita Yhdysvalloissa. Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin, jolla on yhdeksän itsenäistä osastoa eri puolilla Yhdysvaltoja, lisäksi verkosto pitää yhteyttä muun muassa Suomen kulttuuri-instituuttiin ja 29 kunniakonsuliin.

Verkostoituminen on tärkeää myös maa­ kuvatyön takia – Suomen maineen kannattaminen maailmalla on keskeinen osa Team Finland -työtä. Maakuvatyön pohja luotiin jo Jorma Ollilan johtaman maabrändivaltuuskunnan raportissa, jossa maakuvan pääviesteiksi määritettiin yhteiskunnan toimivuus ja suomalaisten kyky ratkaista mahdottomaltakin tuntuvia ongelmia.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

31

KOULUESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ

VIENTITUOTTEET JA PALVELUT VAHVISTAVAT MAAKUVAA, JA TOISAALTA VAHVA MAAKUVA EDISTÄÄ VIENTIÄ.

– Tästä meidän kaikkien tulisi viestiä yhdenmukaisella tavalla. Tätä varten Team Finlandin puitteissa tehdään viestintätyö­ kaluja ja niitä sovelletaan asemamaakohtaisten tarpeiden mukaan, yksikönpäällikkö Timo Heino ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston julkisuusdiplomatiayksiköstä kertoo.

– Vientituotteet ja palvelut vahvistavat maakuvaa, ja toisaalta vahva maakuva edesauttaa vientiä. Maan yleinen arvostus ja kiinnostavuus esimerkiksi koulutuksessa tai kulttuurissa vaikuttaa myönteisesti moniin erilaisiin meitä koskeviin ratkaisuihin ulkomailla, Heino taustoittaa.

Team Finland tavoittelee laajaa kokonaisvaikuttamista ja tulee tiivistämään julkisten toimijoiden, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä myös maakuvan näkökulmasta.

– Me teemme kaikki maakuvatyötä. Koulutus on hyvä esimerkki: Suomen koulutusjärjestelmä on herättänyt täällä hyvin paljon mielenkiintoa. Sen avulla kuvaa Suomesta on mahdollista rakentaa, vaikka Yhdysvallat ei olekaan koulutusviennin kannalta ainakaan vielä keskeinen kohde Suomelle, Marja Kuosmanen täydentää Washingtonista.

– Haluamme kertoa täällä, että Suomi on moderni, vihreä ja tasa-arvoinen maa, jossa innovaatiot ovat keskeisellä sijalla. Tässä maakuvatyössä esimerkiksi kulttuurilla on keskeinen rooli, Kuosmanen sanoo.

32

Kauppapolitiikka nro 4|2012

›› Kiina, maailman väestörikkain maa ja huiman talouskasvun tanner, on suomalaisille yrityksille tärkeä mutta haastava toimintaympäristö.

Valtavat kotimarkkinat, asiakkaiden vaatimukset ja globaalit strategiat vetävät suomalaisyrityksiä itään. Alueellisesti suomalaiset investoinnit ovat keskittyneet Pekingiin, Shanghain ympärille ja Helmijoen suiston alueelle.

Suomalaiset viranomaiset ovat tehneet Kiinassa yhteistyötä yritysten kanssa jo pitkään. Yhteistyötä on pidetty niin esimerkillisenä, että edustustot sekä Pekingissä että Shanghaissa ovat saaneet olla kertomassa toiminnastaan usein.

– Meillä ei ole mitään ihmeellistä reseptiä. Toimimme luonnostaan yhteisenä tiiminä, kertoo pääkonsulin sijainen Arto Haapea Shanghain-pääkonsulaatista.

– Toimintaa ja kysyntää on Kiinassa niin monella alalla, että ilman yhteistyötä asiantuntemus ei millään riittäisi eri sektoreille. Roolimme täydentävät toisiaan, Haapea lisää.

Esimerkiksi Shanghain-pääkonsulaatin toiminta-alueella asuu 260 miljoonaa ihmistä ja yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkejakin on 15. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa hyvinkin arkisia, konkreettisia toimia, joilla tietoa jaetaan eri Team Finland -toimijoiden kesken.

– Pidämme yhteyttä päivittäin ja kokoonnumme säännöllisesti, Haapea kertoo.

Kiinassa protokolla on tärkeää ja korkea-arvoisten viranomaisten läsnäololla on konkreettista merkitystä yritysten menestykselle.

– Työ onkin hyvin kiitollista ja konkreettista. Minun ei koskaan tarvitse miettiä, miksi teen tätä työtä, Haapea toteaa.

YRITYKSET MUKANA Kiinan Team Finlandiin kuuluu vaikuttava lista toimijoita: suur­ lähetystö Pekingissä, Shanghain- ja Hongkongin-pääkonsulaatit, Finpro, Tekes, FinNode, Cleantech Finland, VTT, Finnish Business Council Pekingissä, Shanghaissa ja Guangzhoussa sekä Suomen kauppakamari Hongkongissa.

Suuri osa Kiinassa toimivista suomalaisyrityksistä osallistuu suomalaisten kauppayhdistysten toimintaan Pekingissä, Shanghaissa ja Kantonissa tai Suomen kauppakamarin toimintaan Hongkongissa.

– Team Finland Kiinan osapuolina nämä kumppanit ovat osallistuneet aktiivisesti vuoden 2013 toimintasuunnitelman laatimiseen, kertoo ministerineuvos Juhani Joutsen Suomen Pekingin-suurlähetystöstä. Joutsen vetää suurlähetystössä kaupallis-taloudellista tiimiä.

– Ideoimme yhdessä yrityksiä kiinnostavia aiheita workshopeille, roadshow-tapahtumille, seminaareille ja muille promootiotilaisuuksille. Arvostamme suuresti sitä, että yritysten edustajat antavat omaa kallista aikaansa kauppayhdistysten toimintaan, Joutsen lisää.

– Kontakteissa kehitetään Kiinassa tärkeitä suoria henkilösuhteita.

Aktiivisissa viranomaiskontakteissa keskushallintoon ja maakuntiin päin keskitytään Team Finland Kiinan painopistealoihin, jotka täydentävät hyvin Kiinan 12. viisivuotissuunnitelman prioriteettialoja, Joutsen taustoittaa.

TUKIVERKOSTO ON JO OLEMASSA Keskeinen osa Kiinan Team Finlandia on FinChi-keskus. Keskus tarjoaa suomalaisille yrityksille ja julkisille toimijoille matalan kynnyksen aloittaa toiminta Kiinassa.

Työvoima- ja elinkeinoministeriön yhdessä Finpron ja Tekesin kanssa perustama FinChi-keskus on voittoa tavoittelematon organisaa-

Kuvateksti

tio, joka tukee suomalaisten korkean teknologian yritysten etabloitumista ja laajentumista Kiinassa. Tällä hetkellä FinChi-keskuksia on Shanghaissa Zhangjiangin yrityspuistossa sekä Shenzhenissä.

– FinChin Pekingin-keskus on valmisteilla yhteistyössä Shongguangcunin tiedepuiston kanssa, Juhani Joutsen kertoo.

– FinChi-keskuksessa yritys saa pelkällä tilavuokralla asettautumisalustan. Yrityksen ei tarvitse heti käydä läpi vaativia byrokratioita, vaan se saa aikaa asettautua, Haapea kertoo Shanghaista.

Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa ei aina ole helppoa.

Liiketoiminnan sääntely-ympäristö on Kiinassa hyvin monimutkaista ja sääntöjen toimeenpanokin välillä vaihtelevaa.

– Ulkomaisten yritysten kannalta Kiinan liiketoiminnan sääntely on viime vuosina kiristynyt ja moni ulkomainen yritys odottaa sen tulevan yhä haastavammaksi, Joutsen sanoo.

Team Finlandilla onkin keskeinen rooli auttaa yrityksiä luovimaan sääntelyviidakossa.

– Suurlähetystö raportoi säännöllisesti sääntely-ympäristön muutoksista ja auttaa yrityksiä löytämään oikeudellista apua sitä tarjoavilta tahoilta. Kiinan sääntely-ympäristön seurannassa teemme yhteistyötä muun muassa EU:n komission asiantuntijoiden kanssa, joilla on erinomaiset palvelut Kiinassa.

Shanghai ja sen lähimaakunnat erottuvat monista muista Kiinan alueista edukseen taloudellisen toimintaympäristönsä suhteen.

– Shanghai on helpompi ympäristö myös suomalaisyrityksille matkalla Kiinan markkinoille. Viranomaisympäristö on tuttua, perusinfra on jo olemassa, suomalainen kauppayhdistys on iso ja aktiivinen ja sieltä saa vertaistukea ja apua, Arto Haapea kertoo.

RADIKAALIA DESIGNIA Kiina oli viime vuonna Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani. Kahdenvälinen kauppa kasvoi miltei kahdeksan prosenttia ja ylsi arvoltaan noin seitsemään miljardiin euroon. Kiinassa toimii yli 300 suomalaisyritystä, ja suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kivunneet jo kymmeneen miljardiin euroon. Kiinalaisten kokonaisinvestoinnit Suomeen ovat tästä summasta alle 0,6 prosenttia eli 60 miljoonaa euroa. Kiinalaiset ovat alkaneet sijoittaa rahojaan myös Eurooppaan, mutta miten sijoitusvirta saataisiin käännettyä juuri Suomeen?

– Suomi on viime vuosina nostanut toistuvasti Kiinan viran-

omaisten kanssa esille kiinalaisten investointien houkuttelemisen maahamme. Myönteisinä piirteinä Kiinan kehityspankin edustajat vierailivat keväällä 2012 Suomessa, ja Espooseen perustettu suomalais-kiinalainen innovaatiokeskus on aloittanut toimintansa, Joutsen listaa saavutuksia.

Haasteena on se, ettei Suomesta tiedetä Kiinassa tarpeeksi.

– Sikäli kun Suomea tunnetaan, se nähdään Kiinassa puhtaana ja raikkaana sekä luonnonläheisenä maana. Suomi tunnetaan Kiinassa myös muun muassa korkean teknologian ja innovaatioiden maana sekä hyvien PISA-tulosten ansioista. Suomella on useimmille kiinalaisille hyvä kaiku, Joutsen sanoo.

FinChi-keskus tarjoaa matalan kynnyksen aloittaa toiminta Kiinassa.

Team Finland panostaakin Kiinassa myös aktiiviseen maa­ kuvatyöhön. Loka-marraskuun vaihteessa Shanghaissa järjestettiin Radical Design Week -tapahtuma. Kyseessä oli Helsingin World Design Capitalin laajin ulkomainen satelliittitapahtuma, jossa esiteltiin suomalaista muotoilua.

– Radical Design Week oli erittäin laajapohjainen tapahtuma ja siinä mielessä kouluesimerkki Team Finland -työstä, Haapea kehuu.

– Tapahtuman ohjausryhmässä olivat mukana kaikki Shanghain suomalaistoimijat kuten esi­merkiksi pääkonsulaatti, Tekes, Finnish Business Council ja paikalliset korkea­koulut, joilla on suomalaistoimintaa, Haapea jatkaa.

Ottamalla mukaan ohjausryhmään hyvin erilaisia tahoja varmistettiin, että Suomen mittakaavassa megaluokan tapahtumassa huomioitiin eri intressit.

Team Finland pyrkii myös edistämään kiinalaisten matkailua Suomeen. Arto Haapea toivoo, että Suomi satsaisi entistä enemmän matkailun edistämiseen.

– Kiinalainen matkailija ei säästä ollessaan ulkomailla. Meistä tuntuu, että mahdollisuudet ovat rajattomat.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

33

Kuva: Maurice/Suomen Madridin-instituutti

PERUSKOULU VALTTINA ›› Espanjan Team Finland -verkostossa on kolme perustoimijaa: suurlähetystö, kulttuuri-instituutti ja Finpro. Toimijat tapaavat toisiaan joka toinen viikko.

– Eilenkin meillä oli kokous. Istuimme kaksi ja puoli tuntia, ja joka kerta syntyy jotain uutta, kertoo suurlähettiläs Markku Keinänen Madridista.

Perustoimijoiden lisäksi verkostossa vaikuttavat myös esimerkiksi Visit Finland Barcelona, espanjalais-suomalainen kauppakamari, Suomen kunniakonsulit sekä Aurinkorannikon suomalainen koulu. Koulutus kuuluukin designin ohella Espanjan Team Finlandin painopistealueisiin, ja Aurinkorannikon suomalainen koulu on ollut yhteistyössä mukana jo pitkään.

– Olemme viritelleet täällä koulutusosaamisvientihankkeita sekä Espanjaan että Latinalaiseen Amerikkaan, ja niissä koulu on ollut luonnollisena osana konsultointiapuna.

– Finpron toimeksiantojen myötä toimintaan mukaan on tullut myös it-hankkeita, Keinänen valaisee.

Tällä hetkellä Madridissa on esillä ekologisen muotoilun näyttely, joka tullee kiertämään myös muualla Espanjassa. Näyttelyn yhteydessä yritetään hyödyntää niitä kaupallisia mahdollisuuksia, joita suomalaiselle designille syntyy. Lisäksi kaupungissa päättyi juuri suomalaisen palvelumuotoilun näyttely.

– Olemme rakentaneet Team Finland -hankkeet niin, että meillä on yhteisiä intressejä, joissa voidaan linkata kulttuuri, talous ja suurlähetystö.

Espanja kärsii talousvaikeuksista, mutta Keinänen uskoo maan tulevaisuuteen.

– Maa on pystynyt parantamaan kilpailukykyään ja täällä on paljon erittäin hyvin toimivia yrityksiä, jotka näkyvät Suomenkin katu­ kuvassa.

– Uudistusten myötä työmarkkinoille on tullut joustavuutta lisää ja yksityisen sektorin palkankorotukset ovat olleet usein inflaatioita pienempiä.

Espanjan kauppa Latinalaiseen Amerikkaan kasvaa koko ajan ja vienti tulee kasvamaan tänä vuonna kaiken kaikkiaan yli kymmenen prosenttia.

– Kun luottamus taas palautuu markkinoille, ei sekään ole pois­ suljettua, että Espanjasta alkaisi tulla investointeja Suomeen.

Vaikka Team Finlandissa on mukana virkamiehiä, kieltää Keinänen jyrkästi, että sen mukana syntyisi uutta byrokratiaa ja hallinnollisia koukeroita.

– Byrokratian olemme nimenomaan halunneet estää. Kaikki me toimijat näemme tämän yhteistyön hyödyt. Ainoa hallinnollinen lisä, joka on Team Finlandin myötä syntynyt, on se että nykyään pidämme kokouk­sistamme pöytäkirjaa englanniksi.

34

Kauppapolitiikka nro 4|2012

SUOMI ON MODERNI, VIHREÄ JA TASA-ARVOINEN MAA, JOSSA INNOVAATIOT OVAT KESKEISELLÄ SIJALLA. Timo Heinon mukaan Team Finland tarjoaa myös luoville toimialoille suurlähetystöjen, Finpron ja kulttuuri-instituuttien entistä yhtenäisemmän verkoston maailmalla. Ne keskittävät ponnistelunsa yhteisiin toimintasuunnitelmiin, joissa myös kulttuuritapahtumilla ja -verkostoitumisella on tärkeä rooli – läheisessä yhteistyössä kotimaan kulttuurikentän kanssa.

– Luovien tuomialojen ihmisten kannattaisi ottaa rohkeasti yhteyttä lähetystöihin ja muihin toimijoihin. Team Finlandissa ei ole kyse pelkästään toimintasuunnitelmista vaan päivittäisestä palvelusta, Heino sanoo.

JOUKKUEVOIMAA Yhdysvallat oli vuonna 2011 Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja myös kuudenneksi suurin tuontimaa. Viennin vähentymisestä ja tuonnin lisääntymisestä huolimatta kauppatase pysyi Suomelle ylijäämäisenä ollen noin 700 miljoonaa euroa.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat erinomaiset. Keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö kattavat lähes kaikki sektorit kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan, investoinnit, tutkimuksen sekä esimerkiksi luovan teollisuuden ja kulttuurin.

– Yhdysvallat on tärkeä markkina-alue ja tarjoaa valtavaa potentiaalia suomalaisille yrityksille. Vaikka se sijaitsee vähän kauempana ja vaikka se usein koetaan haasteelliseksi

Suomen Washingtonin-suurlähetystössä toimivat myös Finpro, Tekes, VTT sekä FinNode. – Yhteistyötä toimijoiden kesken on ollut luonnostaan, koska toimimme samassa talossa, Marja Kuosmanen kertoo.

Kuva: Nokia

Nokia palkittiin vuonna 2012 Mobile World Congress -tapahtumassa Barcelonassa.

Kuvassa Nokian tiimi juhlimassa palkintoa.

MITEN LISÄÄMME INVESTOINTEJA SUOMEEN? Suorat sijoitukset Suomesta vuonna 2011

Suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2011

Yhdysvallat

7 297 milj. €

746 milj. €

Espanja

802 milj. €

225 milj. €

Kiina

3 057 milj. €

28 milj. €

Maa

Lähde: Suomen Pankki

markkinaksi, se tarjoaa suuria mahdollisuuksia niin tavaraja palvelukaupassa kuin innovaatiosektorillakin, Kuosmanen kertoo.

– Amerikkalaisten yritysten investointipotentiaali on myös huomattava. Kentällä kontakti yrityksiin on tähän mennessä tapahtunut lähinnä kauppakamarien kautta. Viime toukokuussa suurlähetystössä järjestettiin kauppakamarien vuosittainen kokous, jonka pääteemana oli Team Finland. Parhaillaan mietimme, miten yrityksiä voitaisiin vielä tiiviimmin nivoa Team Finland -työhön, Kuosmanen kertoo.

Ulkoministeriö lähetti syksyllä 7 000 yritykselle kansainvälistymis- ja kaupanestekyselyn. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa suomalaisyritysten kohtaamia haasteita ulkomaankaupassa. Saatuja vastauksia hyödynnetään myös Team Finland -joukkueiden työssä maailmalla. Yritykset pääsevät siis myös tällä tapaa vaikuttamaan siihen, miten Suomen oma joukkue pelaa maailmalla. ›‹

BJL

BERGMANN

Asianajotoimisto

Kansainvälisille markkinoille räätälöityjä juridisia asiantuntijapalveluja BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki p. +358 9 696207 0 f. +358 9 696207 10 helsinki@bjl-legal.com

www.bjl-legal.com

“...rajat ylittävän liiketoiminnan tarpeisiin” “Huomio asiakkaan liiketoimintaideassa ja päämäärissä”

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

35

Kirjat

Afrikan talous: Töitä nuorille Työmahdollisuuksien luominen koulutetuille nuorille afrikkalaisille vaatii uudenlaista ajattelua talouskasvusta, todetaan tuoreessa Afrikan talous­ raportissa. African Economic Outlook -raportin teemana on Pohjois-Afrikka.

Vuosittain julkaistava raportti arvioi Afrikan talouden tilaa ja kehitysnäkymiä. Koko maanosan kattavan arvion lisäksi raportti sisältää maakohtaiset katsaukset kaikkien Afrikan Unionin jäsenmaiden osalta Somaliaa lukuun ottamatta.

Afrikan kehityspankin, OECD:n kehityskysymysten keskuksen, YK:n kehitysohjelma UNDP:n ja YK:n Afrikan talouskomissio UNECA:n yhdessä tuottaman raportin kuva Afrikan taloudesta on yleissävyltään myönteinen ja parempaan tulevaisuuteen luottava.

Afrikan talouskasvu on jo vuosikymmenen ajan ollut globaalin keski­arvon yläpuolella. Vuonna 2010 talouden kasvu­vauhti oli viisi prosenttia, mutta hidastui 3,4 prosenttiin vuonna 2011.

Kasvua hidasti arabikevään yhteiskunnallinen murros, joka käänsi koko Pohjois-Afrikan talouden laskuun etenkin Libyan, Tunisian ja Egyptin osalta.

Libyan odotetaan ponkaisevan uudelleen kasvuun jo ensi vuonna, kun öljyteollisuuden vauriot on korjattu.

Raportin erityisteemana on nuorison työllistäminen. Afrikassa on maailman nuorin ja nopeimmin kasvava väestö, ja väkiluvun lisäys syö osan kasvusta.

Raportin aineistot ovat luettavissa sivustolla www.africaneconomicoutlook.org/en.

ADB, OECD Development Centre, UNECA, UNDP: African Economic Outlook 2012

36

Kauppapolitiikka nro 4|2012

Pyramidin kivijalassa Käsitteellä BOP (Base of the Pyramid) tarkoitetaan sitä kuluttajasegmenttiä, joka on aiemmin usein unohtunut: vähävaraisempia kuluttajia, jotka muodostavat noin kaksi kolmasosaa maailman väestöstä. Tälle kuluttajasegmentille tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluja, joissa oleellista on edullisuus ja riittävä laatu.

BOP-väestönosa on jatkuvassa muutoksessa: joka vuosi miljoonat ponnistavat parempaan tuloluokkaan.

Suomesta käsin voi olla vaikea ymmärtää, millaista on elämä, kun perushyödykkeet ovat kortilla. Miten voidaan pitää huolta hygieniasta, jos ei ole vettä? Voiko kännykkäsovelluksia käyttää ilman lukutaitoa? BOP-tuotteita pyritään innovoimaan vastuullisesti ja yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Muun muassa Intia on investoinut voimakkaasti inklusiiviseen innovaatiostrategiaan.

Aalto-yliopiston BOP-tutkimusryhmä on tutkinut sektorin liike­ toimintaa vuodesta 2006 lähtien. Tänä vuonna julkaistu opas tarjoaa suomalaisille pk-yrityksille vinkkejä liiketoimintamahdollisuuksista, liiketoiminta­ mallien kalibroimisesta kehittyville markkinoille ja tuotteiden räätälöinnistä paikallisille markkinoille.

Esimerkit energian, elintarviketeollisuuden, terveydenhuollon, vesihuollon ja sanitaation alalta valottavat, miten tuote voi menestyä BOP-markkinoilla.

Myös tärkeät yritysvastuukysymykset ovat esillä.

Kirja on luettavissa verkossa osoitteessa http://management.aalto.fi/en/ research/groups/bop/.

Doing Business At Emerging Markets: Guide For Inclusive Innovation Aalto Global Impact 2012

Vaihtokaupasta ruplatalouteen Venäjä on maailman seitsemänneksi suurin talous ja voi ohittaa Saksan Euroopan suurimpana kansantaloutena muutamassa vuodessa. Maa on yksi Suomen kolmesta suurimmasta kauppakumppanista. Tiedotusvälineet seuraavat Venäjää ahkerasti, mutta maan kehityksen tulkinta voi olla vaikeaa.

Venäjää neljän vuosikymmen ajan seurannut Pekka Sutela tarjoaa kattavan kokonaiskuvan Venäjän taloudesta ja talouspolitiikasta uudessa kirjassaan Ruplan maa – kuinka Venäjästä tuli normaali talous. ”Venäjän kuvaaminen yhdellä hetkellä – asioiden taso – on hankalaa.

Kuvaaminen yli ajan – asioiden muutos – on sitäkin hankalampaa”, Sutela toteaa. Hän onnistuu tehtävässään kuitenkin erittäin hyvin perustaen analyysinsa niin historiaan (Neuvostoliiton vaikutukseen nyky-Venäjän talouteen) kuin monipuoliseen taloustieteelliseen tutkimukseenkin.

Mistä sitten kirjan nimi? Sutelan mukaan Venäjän nousu 1990-luvun alun talousalhosta on perustunut tärkeältä osaltaan ruplan lujittumiseen, sen vakiintumiseksi uskottavaksi valuutaksi, sekä rahatalouden kehittymiseen.

Sutela pohtii, pystyykö Putinin hallinto uudistamaan luomansa järjestelmän ja toteaa pitävänsä myönteistä vastausta ”mahdollisena – mutta todennäköisyydestä en mene sanomaan mitään”.

Venäjään ei tarvitse vain uskoa – sitä voi ymmärtää myös järjellä.

Pekka Sutela: Ruplan maa – kuinka Venäjästä tuli normaali talous Siltala 2012

Maailman muutosten mukana TEKSTI NINA BJÖRKLUND

Team Finland tiivistää suomalaistoimijoiden yhteistyötä maailmalla ja tehostaa toimintaa taloudellisten ulkosuhteiden sektorilla. Yksikön päällikkö Tuomas Tapio valtioneuvoston kansliasta kertoo verkoston taustasta ja tavoitteista enemmän.

Mistä Team Finland on saanut alkunsa?

Team Finland -konseptin taustalla on kaksi toisiinsa liittyvää tekijää. Ensimmäinen on hallitusohjelmaankin merkitty tarve keskittää Suomen kansainvälisiä toimintoja ja parantaa julkisrahoitteisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Toisaalta pyritään Suomen taloudellisia ulkosuhteita koskevan toiminnan tehostamiseen. Molemmat tavoitteet ovat tärkeitä nykyisessä tilanteessa, jossa suomalaisten hyvinvointi riippuu entistäkin voimakkaammin tapahtumista ja ilmiöistä Suomen ulkopuolella.

Mitkä ovat verkoston toiminta­ periaatteet?

Tiivistäen voidaan sanoa, että Team Finland on verkostomainen toimintamalli Suomen taloudellisiin ulkosuhteisiin, maa­ kuvatyöhön ja Suomi-promootioon, yritysten kansainvälistymiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien toimintojen tuottamiseen. Se kattaa siis paljon laajemman kokonaisuuden kuin esimerkiksi vain viennin edistämisen tai yrityksille tarjottavat palvelut.

Käytännön toteutusta varten rakennetaan globaali, Suomen ulkomailla ylläpitämät toimi­pisteet kattava verkosto, jossa eri toimijoiden välinen yhteistyö on nykyistä tiiviimpää ja järjestelmällisempää. Yhteistyötä tuetaan yhteisellä ohjauksella sekä yhteisin resurssein esimerkiksi viestinnässä, tiedon jakamisessa ja koulutuksessa.

Mitkä ovat Team Finland -yhteistyön keskeiset tavoitteet tulevaisuudessa?

saadaan hyödynnettyä nykyistä kattavammin luomatta samalla kokonaan uutta organisaatiota tai raskasta byrokratiaa. Samalla tehdään Suomi-toimijoiden kokonaisuudesta asiakkaiden kannalta selkeämpi ja helpommin lähestyttävä.

Hyvin tärkeitä ovat myös toiminnan sisältöä koskevat tavoitteet: verkostomallin avulla yhteistyöhön saadaan mukaan laajempi joukko valtion ulkopuolisia resursseja, esimerkiksi yrityksiä, järjestöjä ja korkea­kouluja.

Tällaisen joustavan verkoston puitteissa pystymme toivottavasti paremmin havaitsemaan ja ennakoimaan maailman muutoksia sekä tarttumaan muutoksista avautuviin mahdollisuuksiin. Kyseessä on kuitenkin pitkä­jänteinen projekti, eikä kokonaisuus ole kerralla valmis.

Mikä on oma roolisi Team Finland -verkostossa?

Johdan valtioneuvoston kansliaan perustettua taloudellisten ulkosuhteiden yksikköä, jonka tehtävänä on avustaa pääministeriä, hänen johtamaansa taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmää sekä kansliapäälliköitä verkoston ohjaamisessa. Käytännössä yksikössämme siis valmistellaan esimerkiksi strategiat ja päätökset, joiden kautta verkostoa ohjataan.

Työssä on tärkeää laaja yhteydenpito eri organisaatioiden, järjestöjen, yritysten ja myös esimerkiksi tutkimuslaitosten kanssa. Koska verkoston toimintakenttä on niin laaja, ajatuksia toiminnan suuntaamiseen on haettava hyvin monipuoliselta joukolta asiantuntijoita, sekä Suomessa että ulkomailla. ›‹

Asiantuntijana yksikön päällikkö Tuomas Tapio

Valtiotieteiden tohtori ­Tuomas Tapio (s. 1970) johtaa valtioneuvoston kanslian taloudellisten ulkosuhteiden yksikköä. Hän siirtyi tehtävään ulkoasiainministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikön päällikön tehtävästä.

Ulkoasiainministeriön palveluksessa Tapio on työskennellyt vuodesta 1997. Hän on ollut ulkomaankomennuksilla Washingtonissa ja Pariisissa.

Tavoitteena on rakentaa verkosto, jossa eri toimijoiden vahvuudet ja asiantuntemus

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

37

Noin 25 vuotta sitten PÄIVI LEIWO:

Pk-yritykset tarvitsevat apua essä. kansainvälistymis

Luovat alat singahtavat vientimarkkinoille

Suomalaisyritykset n avaavat väyliä Afrikkaa

TIIKKA KAUPPAPOLI TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

ro 9 € nro 4 | 2012 irtonume

SAMASSA JOUKKUEESSA to Team Finland -verkos edistää yhteisvoimin vientiä, tuontia ja alla. maakuvaa maailm

www.kauppapolitiikka.fi

leiksi

a investoinnit tervetul

›› Suomi toivotta

›› Energia-asiat

pitävät kiireisinä

Berliinissä

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Kuumankostea Lagos

K

esällä 1986 Kauppapolitiikassa kuultiin suurlähettiläs Vilho A. Koirasen kuulumisia Nigerian Lagosista. Koiranen huomauttaa halunneensa kir joittaa ”kauppapoliittisesti lämpimän kirjeen” muttei nähnyt Nigerian silloisen talous­ tilanteen tarjonneen siihen substanssi­ mahdollisuuksia. ”Jääköön tämä ainoastaan kirjeeksi Lagosin lämmöstä.”

Suurlähettiläs kuvailee kansantaloutensa pääasiassa öljytulojen varaan rakentaneen maan kohtaamia vaikeuksia. Nigerialla oli kunnianhimoisia tavoitteita vielä vuosi­kymmen aiemmin. Nyt maa oli kuitenkin joutunut öljytulojen laskettua vakaviin ongelmiin; sen koko poliittinen järjestelmä oli alkanut horjua. ”Saavuttuani yhdeksän kuukautta sitten ensimmäisellä Euroopasta tulleella lento­ koneella, jonka sallittiin laskeutua kaksi päivää viimeksi sattuneen – onnistuneen –

38

Kauppapolitiikka nro 4|2012

vallankaappauksen jälkeen tänne, käsiini työnnettiin ensimmäiseksi kirja nimeltään How to survive in Lagos”.

Nimen olisi tosin voinut yleistää koskemaan koko maata. Vaikka maan taloudelliset ongelmat vaikuttivat ylitsepääsemättömiltä, eivät ihmiset kuitenkaan nähneet nälkää. Ainakaan, jos ei pitänyt sokerin, leivän, voin tai lihan päivittäistä syömistä välttämättömyytenä.

Koiranen ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, ettei Suomen ollut tarvinnut turvautua Nigerian-viennissään ”toisiin markkinoihin”, eli laajamittaiseen salatuontiin. ”Rehellisyyskin näyttää kaupanteossa kannattavan, jos sitä osataan oikein käyttää.”

Kirjoituksensa lopussa Koiranen toteaa Nigerian taloudellisten vaikeuksien olleen niin suuria, etteivät ne voineet enää paljon pahentua. ”Kehityksen suunnan on – ja se on mahdollista – käännyttävä ylöspäin”, hän summaa – mahdollisesti optimismiakin äänessään. ›‹

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen iPhone.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Kiina on jo ohittanut Maailmanpankkiryhmän suurimpana lainoittajana Afrikassa.”

JARI GUSTAFSSON suurlähettiläs Suomen Tokion-suurlähetystö

Köyhyyden poistaminen uusissa käsissä

***

Useat kehitysmaat ovat riippuvaisia viennistä.

ASEAN-maiden kasvu on ollut vientivetoista. Saharan eteläpuolisten maiden vaurastuminen on perustunut raaka-aineiden, erityisesti kaivannaisteollisuuden vientiin. Talouskriisi romahdutti hinnat vuonna 2008, eikä toipuminen ole näköpiirissä.

Kehitysmaiden haasteena on kompensoida laskeva vienti kotimarkkinoilla, mutta talouspoliittinen liikkumavara on vähäistä. Infrastruktuuri-investointien jatkuminen on ratkaisevaa. Kun rakennetaan satamat ja tiet ja käynnistetään tehtaat, luodaan työpaikkoja. Työpaikka vaikuttaa suoraan kehitykseen, lasten koulutukseen, terveydenhuoltoon – ja vähentää hanakkuutta sotia.

Kasvun hidastuminen pakottaa kiinnittämään huomiota myös sen laatuun. Pienempi kakku on jaettava paremmin. Keskiluokkaa on lavennettava molemmista päistä, sillä ilman vahvaa keskiluokkaa kasvu ei ole pysyvää. *** Kun vanhojen teollisuusmaiden osuus maailmantalou­ desta pienentyy, ottavatko nousevat taloudet enemmän vastuuta myös kehityspolitiikassa? Vastaus on kyllä.

Kiina on jo ohittanut Maailmanpankkiryhmän suurimpana lainoittajana Afrikassa.

Euroopassa Kiinan toimintaa Afrikassa, kuten ennen Japanin toimia Aasiassa, on pidetty oman edun tavoitteluna, pyrkimyksenä varmistaa pääsy raaka-ainevaroihin. Seuraavan vuosikymmenen aikana Afrikkaan tarvitaan arviolta 250 miljardin US-dollarin infrastruktuuri-investoinnit. Vaikka yksityiset investoinnit kasvavat, rahoitusvaje on arviolta kolmanneksen suuruinen.

Kun Eurooppa leikkaa ja sen auttamishalusta on tullut suhteellista, niin ketkä muut kuin nousevat taloudet Kiinan johdolla tuota vajetta paikkaisivat? Uusilla vastuun­kantajilla on omat toimintatapansa.›‹

kolumni

Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokoukset pidettiin tänä vuonna Tokiossa. Lokakuun kokous oli Maailmanpankin uuden pääjohtaja Jim Kimin ensimmäinen näytön paikka. Työsarkaa riittää, sillä teollisuusmaiden talouskriisi on kehitysmaiden tuplakriisi: kehitysapu hiipuu samaan aikaan, kun niiden vienti pysähtyy.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana köyhyys on vähentynyt maailmasta nopeammin kuin koskaan aiemmin. Puolensataa kehitysmaata on kyennyt yllä­ pitämään yli 5,5 prosentin vuotuista talouskasvua.

YK:n vuosituhattavoite köyhyyden puolittamisesta saavutettiin viisi vuotta etuajassa vuonna 2010.

Miljoonien ihmisten elämä on kiistatta parantunut, mutta silti yli miljardi maapallon asukasta elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Jim Kim sanoo, että köyhyyden uusi puolittaminen vuoteen 2020 mennessä olisi mahdollista, jos sitä päätettäisiin haluta.

Mutta lähivuosina köyhyyden vähentäminen on haasteellisempaa kuin aikoihin. Yhdysvaltojen ja Euroopan talousongelmat vaikuttavat suoraan kehitys­maihin.

Kyse ei ole vain kehitysavun leikkauksista, vaan myös tuonti kehitysmaista on hiipunut.

Euroopassa talouskriisi on koventanut asenteita.

Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen ja luopuminen vanhoista sitoumuksista on yhtäkkiä poliittisesti korrektia, sosiaalisesti hyväksyttävää politiikkaa. Kansainvälinen kehitysapu on ensimmäisen kerran sitten vuoden 1997 kääntynyt laskuun. Trendin kääntäminen takaisin nousuun ei ole helppoa.

Jim Kimillä oli viesti myös suomalaisille: nyt ei ole oikea hetki ajatella lyhytnäköisesti vain omaa etua.

Hän on oikeassa. Kansainvälinen vastuuntunto, muista välittäminen ja sitoutuminen köyhyyden poistamiseen myös vaikeina aikoina on kansakunnan sivistyksen mittari.

nro 4|2012 Kauppapolitiikka

39

kauppapolitiikka.fi Julkaisemme ulkoministeriön kauppa- ja talouspoliittista raportointia myös verkossa. Muutamia otsikoita marraskuulta: • • • • • • •

Suomalaisten matkailu merkittävä osa Viron taloutta Brasilia on uusiutuvan energian suurvalta Vihreän kasvun strategia avaa ovia investoinneille Etelä-Koreassa Maailman kauppakansat Myanmarin porteilla Venäjä yhä kiinnostavin mutta vaikein markkina suomalaisyrityksille Yhdysvaltojen energia- ja ilmastopolitiikka vaalien alla Sveitsillä ja Suomella eri keinot kasvuyritysten kehittämiseksi

Tutustu näihin ja muihin raportteihin verkkosivuillamme www.kauppapolitiikka.fi.

facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

äinen 13 ensimm Vuoden 20 ti h e -l litiikka Kauppapo 3.2013 ilmestyy 7.