Kauppapolitiikka 4/2013

PEKKA PÄRNÄNEN:

Vastuullisuus luo kasvua

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

Piilaakson seuraava suuri haaste Big Data tarjoaa huikeita mahdollisuuksia.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2013

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

MYYTINMURTAJAT Suomalaiset kasvuyritykset suuntaavat Yhdysvaltain markkinoille.

uutos e osoitteenm te i ta ti h le Tilaa /tilaus apolitiikka.fi www.kaupp

›› Energiavallankumous

›› Koulutusvientiin vauhtia

Yhdysvaltain markkinat ovat perinteisesti haastavat, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat suomalaisten ulottuvilla.

2

Kauppapolitiikka  nro 4|2013

”Välillä on syytä palata perusasioihin.”

VILLE CANTELL Päätoimittaja

Mahdollisuuksien maa

Y

mutta samalla tavalla kuin öljy ei maailmasta 70-luvun ennustuksista huolimatta loppunutkaan, asia ei ole näin yksioikoisen suora­ viivainen. Kriittinen keskustelu ja poliittinen vastustus eri puolilla maailmaa lisääntyvät.

Keskustelu aiheesta on tervetullutta. Vakavia ympäristöhuolia ei pidä sivuuttaa olankohautuksella.

Suomi on menestynyt mainiosti kansain­ välisissä koulutus- ja oppimisvertailuissa.

Tämä on asia, josta meidät maailmalla tunnetaan. Hyvän maineen pullottaminen ja koulutusviennin tuotteistaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeammaksi tehtäväksi. Suurin osa maailman koulutusviennin volyymistä tulee tutkintojen maksullisuudesta. Suomelle ei tästä ole syntynyt rahavirtaa, tutkintojen maksuttomuudesta johtuen. Opetusministeri Kiurun asettaman työryhmän raportti on kuitenkin synnyttänyt tervetullutta keskustelua asiasta.

Suomalaisten toimijoiden pieni kokokin voidaan kääntää eduksi. Pieni liikkuu ketterästi.

Maassa, jossa toimijat tuntevat toisensa, voidaan luoda hyviä, luovia yhteistyöverkostoja.

Team Finland hengessä – yhdessä tekemällä – päästään parhaaseen lopputulokseen.

Haluan kiittää edeltäjääni Anna-Kaisa Heikkistä hienosta työstä lehden peräsimessä.

Yritän parhaani mukaan jatkaa hänen viitoittamallaan tiellä. Lehden olemassaololle suhde lukijaan on kaiken perusta. Kädessä pitämäsi lehti on tehty Sinua, lukijaamme, varten. Hyvän vaikutusmahdollisuuden tarjoaa sivun 38 lukijakysely. Lehden julkistamisen yhteydessä uudistamme myös sähköisen uutis­ kirjeemme. Kaikki palaute ja parannusehdotukset otetaan kiitollisuudella vastaan. ›‹

pääkirjoitus

hdysvaltojen markkinoiden vaikeus on usein kuultu mantra. Monesti kerrotaan tarinoita suomalaisyritysten epäonnistumisista. Takaisin kotiin palataan häntä koipien välissä Amerikan-valloitusaikeiden kariuduttua.

Olisiko syytä tehdä välillä päinvastoin? Epäonnistumisen päivän sijaan juhlisimme onnistumisia. Optimistin lasi on puoliksi täynnä ja seurakin hauskempaa.

Tämän lehden alueellinen teema on Pohjois-Amerikka. Nostamme esille tarinoita suomalaisyritysten onnistumisista eri sektoreilla sekä mahdollisuuksia uusille menestystarinoille. Molempia on todella paljon. Näin myytti murenee.

Viime vuosina on puhuttu paljon nousevista talouksista ja maailmanmarkkinoiden murroksesta. Välillä on kuitenkin syytä palata perusasioihin. Yhdysvaltojen ja EU:n yhteenlaskettu osuus maailmantaloudesta on noin kolmannes. Puhuttaessa kokonaistuotannosta lähestytään jo 50 prosenttia.

Sopimus kaupanesteiden vähentämiseksi maailman kahden suurimman talousalueen välillä kasvattaisi kauppaa ja merkitsisi miljardien kasvua Atlantin molemmin puolin. Ei pidä unohtaa, että Yhdysvallat Euroopan ulkopuolella on Suomen tärkein kauppakumppani.

EU:n ja Kanadan pääseminen sopuun kunnianhimoisesta vapaa-kauppasopimuksesta on positiivinen askel, joka toivottavasti tuo uutta virtaa myös neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa.

Liuske-energiasta puhuttaessa ei ylisanoja ole säästelty. Puhutaan energiavallankumouksesta. Potentiaalia kieltämättä on paljon,

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

3

sisältö

6 ”Tämän hetken suurena trendinä on toimintojen ja palvelujen mobilisointi.”

PEKKA PÄRNÄNEN

nro 4 | 2013

3 Pääkirjoitus 6

VIP-vieras

Pekka Pärnänen tuntee Piilaakson metkut.

14

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

Yritystukien viidakko luo haasteita yrityksille kansainvälistymispyrkimyksissä.

20

Missiona kansainvälisyys

Outotec haluaa osoittaa, että kasvubisnes voi myös luoda parempaa maailmaa.

24

Liuske-energia mullistaa markkinat

Yhdysvallat johtoasemissa

epätavanomaisten kaasu- ja öljylähteiden hyödyntämisessä.

28

24 4

Kauppapolitiikka nro 4|2013

Amerikan myyttejä murtamassa

Valtavilla Pohjois-Amerikan markkinoilla

suomalaisyrityksille on tarjolla merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

20

28

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Markku Keinänen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Jukka Seppälä, Metso Outi Torniainen, Finpro

”Pienen toimijan on unohdettava valtameri ja löydettävä itselleen sopivan pieni lammikko.”

MIIKA MÄKITALO, M-FILESIN TOIMITUSJOHTAJA

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

PALSTAT

MCI Press Oy ILMOITUKSET

10 Lyhyesti

MCI Press Oy puh. 09 2525 0250

17 Anttonen Kaupungistumisesta liiketoimintaa

TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

18

Kentän ääni

Johanna Jokinen-Gavidia Suomen suurlähetystö, Riad

PAINOPAIKKA Scanweb Oy PAINOS

36 Lue

8 200 kpl

37 Q&A

18

ilmoitukset@mcipress.fi

PAPERI

Koulutusvienti vauhtiin

38

50 vuotta sitten

Suomi vei Yhdysvaltoihin sanomalehtipaperia ja juustoa

UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

39 Kolumni

Kristiina Helenius: Mihin diplomaattia tarvitaan?

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa Lumia 920:n! nro 4|2013 Kauppapolitiikka

5

Pekka Pärnänen uskoo, että Big Data on seuraava suuri mahdollisuus Yhdysvaltain markkinoilla.

6

Kauppapolitiikka nro 4|2013

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT RICHARD MORGENSTEIN, THINKSTOCK

Piilaakson vinkkelistä katsottuna ohjelmistoteollisuus ajaa Yhdysvaltojen taloutta eteenpäin.

PIILAAKSON SPARRAAJA nro 4|2013 Kauppapolitiikka

7

Maailmalla katsotaan tarkkaan, mitä suomalainen peliteollisuus voi tuoda markkinoille.

Y

hdysvaltojen budjettikriisi ei ole aiheuttanut unettomia öitä Piilaaksossa.

– Täällä talous on menossa kovaa vauhtia ylöspäin ja fiilis on erittäin positiivinen. Valtion talous­ongelmista keskustellaan kyllä jonkin verran, mutta tilanne ei ole vaikuttanut bisneksen tekoon, Finpron Silicon Valleyn vientikeskuksen päällikkö Pekka Pärnänen toteaa ja muistuttaa, että Yhdysvallat on kaikesta huolimatta optimistinen ”every­ thing is possible -yhteiskunta”.

Pärnäsen mukaan Piilaaksossa on tänä vuonna 30–40 yksityistä listaamatonta firmaa, joiden arvo ylittää miljardin ja jotka myydään lähivuosina. Vuoden päästä näiden yritysten määrän odotetaan nousevan jopa sataan.

– Rahoituspuolella ollaan toki varovaisempia. Rahaa on, mutta myös ulkopuolista rahoitusta ensimmäistä kertaa hakevia yrityksiä on paljon, mikä aiheuttaa tunkua rahoitus­ kanaviin, Pärnänen kuvailee.

PIILAAKSON VINKKELISTÄ katsottuna kaikenlainen ohjelmistoteollisuus ajaa Yhdysvaltojen taloutta eteenpäin, olipa kyse yritysten sisäisiin ja yritysten välisiin prosesseihin tai kuluttajapalveluihin liittyvistä ratkaisuista.

– Tämän hetken suurena trendinä on toimintojen ja palvelujen mobilisointi, minkä tarkoituksena on helpottaa sekä yritysten että kuluttajien arkea. Myös kaikki jakamisen iloon perustuvat sovellukset, kuten AirBnB, Uber ja niin edelleen, ovat erittäin merkittäviä, Pärnänen luonnehtii ja kertoo startup-yrityksissä pöhinän olevan erityisen vauhdikasta juuri näiden innovaatioiden piirissä.

Sisältöteollisuuden eli viestintä-, markkinointi- tai viihdekäyttöön sisältöjä tekevien yri-

8

Kauppapolitiikka nro 4|2013

tysten asema näkyy Piilaaksossa ja Yhdysvalloissa erittäin vahvana.

– Suomalaissyntyisillä pelienkehittäjäyhtiöillä, kuten Roviolla ja Supercellillä on mahtava dominanssi. Maailmalla katsotaan tarkkaan, mitä suomalainen peliteollisuus voi tuoda markkinoille, Pärnänen kertoo.

Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi sisältöteollisuuteen liittyvällä koulutusalalla.

– Vaikka pitkän ajan kuluessa syntynyttä koulutusjärjestelmää on vaikea monistaa ja paketoida sellaisenaan vietäväksi ulkomaille, olisi hienoa, jos esimerkiksi suomalaisesta matematiikan opetuksesta pystyttäisiin jalostamaan toimiva vientituote, Pekka Pärnänen pohtii.

Pärnäsen mukaan muutamia tähän liittyviä yrityksiä onkin jo kasvamassa.

YHDYSVALTALAISJÄTIT Google ja Apple näyttäytyvät Pärnäsen mielessä positiivisina ”dominanttipelureina”, jotka ajavat kumpikin omaa toimialaansa eteenpäin. Hyvä esimerkki tästä on Applen uusimpien puhelimien iPhone 5S:n ja 5C:n lanseeraus syyskuun lopulla.

MYYNTITYKIN OPPITUNTI ›› Finpro Silicon Valleyn vientikeskuksen päällikkö Pekka Pärnänen on kokenut urallaan vauhdikasta nousua, mutta myös romahduksen ITkuplan puhjetessa 2000-luvun alussa. Tuolloin Pärnäsellä oli käsissään internetissä 3D-teknologian soveltamiseen keskittynyt yritys, Cybelius.

– Kun kupla poksahti, tältä liiketoiminnalta putosi pohja. Kaikki meni, jopa hiukset lähtivät päästä, Pärnänen kuvailee.

Kokemus oli rankka, mutta opettavainen.

Erityisen hyvin Pärnäsen mieleen on jäänyt myös eräs myyntitapaaminen Yhdysvalloissa 90-luvun puolivälissä, jolloin hän johti kone­ näkökameroita erilaisille teollisuusautomaatioyrityksille valmistavaa T.V.I. – Temet Vision Industry -yhtiötä. Pärnänen kollegoineen tapasi elintarvikkeiden, muun muassa Starbucksin kahvipapujen, lajitteluun erikoistuneen yrityksen johtajaa.

– Olin hillittömässä myyntimoodissa ja esittelin asiakkaalle suu vaahdossa kameramme upeita ominaisuuksia. Se pystyi kuvaamaan sekunnissa 300–400 ilmassa lentävää papua ja tunnistamaan niistä jokaisen yksitellen, jolloin kameraan yhdistetty ilmasuutin ampui heikkolaatuisemmat pavut eri laariin.

– Myyntipuheestani huolimatta asiakas ilmoitti melko pian ostavansa vain kameran etupään. Ajattelin, että hän ei nyt yhtään ymmärrä, miten hienoa teknologiaa meillä on ja jatkoin myyntipuhettani entistä kiihkeämmin. Jenkkiyrityksemme vetäjä Joe otti kameran kädestäni, irrotti sen etupään ja kysyi asiakkaalta: Tätäkö tarkoitatte? Asiakas vastasi: Juuri tätä.

Joe heitti kameran loppuelektroniikan huoneen nurkkaan ja sanoi: ”Pekka, shut up now.”

– Asiakkaalle hän vakuutti, että voimme ehkä tulla hinnassa vähän vastaan, koska hän halusi ostaa vain puolet kamerasta. Teimme firman siihen asti suurimmat kaupat, eikä hinta tippunut dollariakaan. Opin tästä sen, että asiakasta täytyy kuunnella ja myyminen lopettaa, kun asiakas on jo ostanut, armoton myyntimies nauraa.

Mallien ensimmäisen viikonlopun yhdistetyt myyntiluvut kipusivat kaikkien aikojen ennätykseen, yli yhdeksään miljoonaan.

– On olemassa kaksi dominoivaa mobiilikäyttöjärjestelmää, iOS ja Android. Mitään muuta ei ole näkyvissä, Pärnänen tiivistää.

Hän osallistui startup-yrityksille Yhdysvalloissa järjestettyyn tapahtumaan, jossa Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sekä Yahoon toimitusjohtaja Marissa Mayer asettivat mobiiliratkaisut edustamiensa yhtiöiden ykkösprioriteetiksi. Kumpikaan ei kuitenkaan maininnut sanallakaan Nokian ja Microsoftin yrityskauppoja, vaikka uutinen oli julkaistu vain viikkoa aiemmin.

– Tämä kuvastaa sitä, miten merkityksetön peluri Nokiasta on Yhdysvalloissa viime aikoina tullut. Suomalaisvinkkelistä tämä kuulostaa hämmästyttävältä, mutta Piilaaksossa se on arkipäivää, Pärnänen huomauttaa.

PÄRNÄNEN NÄKEE PIILAAKSON seuraavana suurena haasteena Big Datan. Se tarkoittaa valtavaa sähköistä tietomassaa, joka syntyy ihmisten käyttäessä tietoverkkoja ja digitaalisen median palveluja. Tätä tietomassaa analysoidaan ja siitä suodatetaan pois tiedot, joilla ei ole merkitystä. Loppujen tietojen avulla pyritään tarjoamaan käyttäjille heille juuri sillä hetkellä, siinä paikassa tarpeellisia palveluja.

Pärnäsen mukaan erityisesti sosiaalinen media nosti Big Datan nousuun. Käyttäjien profiileja ryhdyttiin analysoimaan uudella tavalla, jotta profiilin perusteella voidaan tarjota muita kiinnostavia palveluja.

– Big Dataa hyödyntämällä voidaan luoda uusia mielenkiintoisia sovelluksia. Esimerkiksi baseball-joukkue San Francisco Giants on jo neljän vuoden ajan videoinut kaikki koti­ pelinsä. He käyttävät materiaalia oman ja vierailijajoukkueen pelien analysointiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana SF Giants on voittanut baseball-mestaruuden kahdesti – sattumaa vai toimivaa Big Data strategiaa?, Pärnänen pohtii.

Pärnäsen mukaan Big Datassa on huikeat mahdollisuudet yritysten liiketoiminnan ja kuluttajapalvelujen kehittämiseen.

– Suomessakin ihmiset alkavat ymmärtää, että olemme nähneet vasta jäävuoren huipun Big Datan käytöstä.

Entä sitten kuluttajien yksityisyydensuoja?

– Elämme maailmassa, jossa olennaista on palvelun käyttäjän tarpeiden ymmärtäminen juuri siinä ajassa ja paikassa. Ihminen näyttäytyy palveluntarjoajalle nimettömänä yksilönä, jolla on tiettyjä tarpeita, henkilöllisyys ei ole olennaista. Big Datan tarkoituksena ei ole luoda Big Brother -yhteiskuntaa, jossa kuluttajien käyttäytymistä valvottaisiin.

TAKAVUOSINA NOKIA VETI kylkeensä suuren joukon yrityksiä, jotka halusivat osansa menestyksestä. Vaikka Nokian asema maa-

PEKKA PÄRNÄNEN • Yhdysvalloissa Finpro Silicon Valleyn vientikeskuksen päällikkö elokuusta 2005 • asunut Piilaakossa yhteensä 15 vuotta • diplomi-insinööri (materiaalitiede ja tuotantotalous) • avustaa suomalaisia ohjelmistokehitys-, ict- ja digitaalisen median yrityksiä käynnistämään toimintaa Yhdysvalloissa • ollut käynnistämässä useita yrityksiä, muun muassa internetissä 3D-teknologian soveltamiseen keskittynyt Cybelius ja konenäkökameroita teollisuusautomaatioyhtiöille valmistava T.V.I. – Temet Vision Industry • työskennellyt Solid Information Technology Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtajana • ollut mukana tuomassa markkinoille useita startup-yrityksiä • erikoisosaamisalue teknologiayritysten vieminen kansainvälisille markkinoille • aviopuolison lisäksi perheeseen kuuluu kaksi tytärtä • intohimoinen kokki, harrastaa laskettelua, mökkeilee Suomessa

ilmalla on muuttunut, ei suomalaisilla ole Pärnäsen mukaan pienintäkään syytä tuntea alemmuutta osaamisestaan ohjelmisto- ja mobiiliratkaisujen kehitystyössä.

– Suomi on hyvä koekenttä monelle asialle. Kyllä ulkomaiset yritykset haluavat olla mukana kehittämässä mielenkiintoisia hankkeita, ja investointimahdollisuudet lähtevät nimenomaan yhteistyöprojekteista. Ne sitovat ihmisiä Suomeen ja investointeja tulee sitä kautta, Pärnänen sanoo.

– Suomen startup-skene on dynaaminen ja vauhdikas. Ulkopuolinen investointiruiske puolestaan nopeuttaa yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja auttaa niitä kasvamaan. Näiden yritysten kasvu luo uusia työpaikkoja Suomeen, hän jatkaa.

Ulkomaille tähtäävien yritysten haasteena on Pär näsen mukaan erityisesti markkina­ymmärrys: mitä, miten ja milloin asiakas haluaa ostaa. Piilaaksossa Finpro auttaa suomalaisyrityksiä muun muassa markkinoilla koeponnistuksissa, mikä näkyy selvinä lukuina.

– Viimeisten neljän vuoden aikana on Piilaaksoon etabloituneiden suomalaisyritysten määrä kasvanut kahdestatoista yli neljään­ kymmeneen, mikä on enemmän kuin kaikki muut pohjoismaiset yritykset yhteensä Viro mukaan lukien, Pärnänen kertoo. ›‹

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Esteet koulutusviennin tieltä on purettava. Kannatan sitä, että korkeakoulut voisivat perustaa pisteitä muihin maihin ja tehdä toiminnastaan kannattavaa bisnestä.”

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri ALEXANDER STUBB 4.11.2013, ulkoministeriön lehdistötiedote

Pelialalla menestystä

VIENTILUPAPROSESSIT SÄHKÖISEKSI SUOMI Vientivalvonnan lupaprosessi muuttui sähköiseksi marraskuun alussa. Aiemmin paperisina toimitetut vientiluvat muuttuivat sähköisiksi kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan osalta.

Kaikki yksittäis- ja koontiluvat sekä niihin liittyvät päätösasiakirjat toimitetaan hakijoille sähköisinä. Asiakirjat myös allekirjoitetaan sähköisesti. Käsittelyn jälkeen asiakirjat toimitetaan asiakkaan tilille asiointipalveluun.

Yksittäisvientilupiin tulli tekee merkintänsä sähköisesti asiointipalvelussa. Koontilupiin merkintöjä ei edelleenkään tarvita.

Sähköisen asiointipalvelun tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa vientilupa-asioiden käsittelyä. Kun kaksikäyttötuotteiden vientiluvat ja päätökset toimitetaan sähköisinä asiointipalveluun, poistuu viive tiedon toimittamisessa lupaviranomaiselta hakijalle. Yritysten sijainnilla ei ole myöskään merkitystä ajallisesti hakemuksen vireillepanosta luvan tai päätöksen vastaanottoon.

SUOMI Suomen pelimaailma on hyvässä nosteessa. Neoga­ mesin mukaan Suomen pelitoi­ mialan ydintoimintojen (pelin­ kehitys ja pelipalvelut) liikevaihdon arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin kaksi miljardia euroa.

Maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, japani­ lainen Softbank ja sen tytär­ yhtiö, kännykkäpeleihin erikoistunut Gungho maksoivat 51 prosentin omistusosuudesta Supercellistä yhteensä 1,1 mil­ jardia euroa. Yhtiön nykyarvo nousee näin yli 2,2 miljardiin euroon. Supercellin toiminta Suomessa jatkuu kaupan jäl­ keen kuitenkin ennallaan.

Pelialan arvioidaan koko­ naisuudessaan työllistävän noin 2 200 henkeä, mistä 20 suurimman yrityksen osuus on noin 1 400. Ammattimai­ sen työvoiman tarve on peliyri­ tyksille tehdyn kyselyn mukaan seuraavan vuoden aikana noin 150 työntekijää.

Hakemuslomakkeet löytyvät ulkoministeriön verkkosivuilta formin.finland.fi ja osoitteesta yrityssuomi.fi.

Ilmoita kaupanesteistä Ulkoministeriön kaupanesterekisteriin on kirjattu noin 2 000 kaupanestettä. Ulkoministeriön verkkosivustolta löytyvällä lomakkeella voit ilmoittaa yrityksesi kansainvälistymissuunnitelmista ja kaupanesteistä. Esteistä voi ilmoittaa myös sähköpostitse osoitteeseen tradebarrier@formin.fi tai puhelimitse numeroon 0295 351 133.

10

Kauppapolitiikka nro 4|2013

51 %

Supercellistä maksettiin 51 prosentin omistusosuudesta yhteensä 1,1 miljardia euroa.

Koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa

2 000 Ulkoministeriön kaupaneste­ rekisteriin on kirjattu noin 2 000 kaupanestettä.

UUDET VOIMAT LEHDESSÄ JA TEAM FINLAND VIESTINNÄSSÄ

TEAM FINLAND FUTURE WATCH TARJOAA ENNAKOINTITIETOA SUOMI Team Finland -verkosto tarjoaa tulevaisuudessa pk-yrityksille räätälöityä kansainvälistä ennakointitietoa liiketoimintamahdollisuuksista eri puolilta maailmaa.

Team Finland Future Watch -palvelun tavoite on tuoda kansainvälinen ennakointitieto yritysten kannalta käyttökelpoiseen muotoon. Ennakointipalvelut muodostetaan yritysryhmille, mutta yksittäiset yritykset ovat tiedon hyödyntäjiä. Tulevaisuuteen katsotaan 2–5 vuoden aikajänteellä. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi Kasvuväylän ja Tekesin ohjelmiin osallistuvat kasvu­ hakuiset yritykset.

Tekesin mukaan Team Finland -verkoston kautta saadaan arvokasta tietoa suomalaisille, kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Tulevaisuuden liike­toimintamahdollisuuksia sekä toimintaympäristön muutoksia tunnistetaan ja tietoa välitetään pk-yritysten käyttöön.

Uusia, nousevia asioita on tarkoitus tunnistaa myös laajan ja kattavan edustustoverkoston avulla. Palvelun alkuvaiheessa tullaan kokeilemaan eri ennakoinnissa käytettäviä tietolähteitä Venäjällä, USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa.

Ennakointitietoa kerätään myös Brasiliasta.

Keskeisimmät toteuttajaorganisaatiot ennakoinnissa ovat Tekes, Finpro ja Ulkoministeriö. Sitra, VTT, EK ja Finnvera ovat myös toiminnassa mukana.

Team Finland Future Watch -palvelua varten on perustettu omat verkko­ sivut, joihin kootaan kaikki Team Finland -verkoston tuottama ennakointimateriaali. Sivulta löytyy myös tietoa tulevista asiakastilaisuuksista.

Ville Cantell (puh. 0295 351 874, ville.cantell@ formin.fi) on aloittanut Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana 1.10.2013.

Työparinaan hänellä on toimitussihteeri Riikka Harju (puh. 0295 351 832, riikka.harju@ formin.fi). He vastaavat myös Team Finland verkkoviestinnästä, johon kuuluvat verkko­sivut team. finland.fi, sekä sosiaalisen median kanavat Facebook www.facebook.com/ teamfinlandfi ja Twitter www.twitter.com/ teamfinlandfi.

Team Finlandiin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen teamfinland@ formin.fi.

www.tekes.fi/futurewatch

Etkö saa viestiä auki? Klikkaa tästä avatakse si

SUOMI Opetusministeri Krista Kiuru asetti elokuussa 2013 selvitysryhmän laati­ maan toimenpideohjelman koulutusviennin edistämi­ seksi. Ryhmän asettamisen taustalla oli Team Finland -strategia, jossa opetus- ja kulttuuriministeriön tehtä­ väksi annettiin ohjelman laa­ timinen vuoden 2013 aikana.

Koulutusviennin toimen­ pideohjelma luovutettiin ministeri Kiurulle 4. marras­ kuuta. Selvitysryhmä esitti seitsemän toimenpidettä koulutusviennin edistämi­ seksi. Koulutuksen laadun­ hallinta ja oppiminen nostet­ taisiin keskiöön, Suomeen tulisi rekrytoida lisää moti­ voituneita opiskelijoita, pois­ taa lainsäädännölliset esteet ja tehdä koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa.

Koulutusviennillä tuettaisiin kehityspolitiikkaa ja vahvis­ tettaisiin myönteistä Suomimaakuvaa. Toimenpideoh­ jelman seurantaa varten perustettaisiin arvovaltainen arviointi- ja kehitysryhmä.

Selvitysryhmä, jonka puheenjohtajana oli kansan­ edustaja Päivi Lipponen ja jäseninä opetus- ja kulttuuri­ ministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yli­ opiston kehitysjohtaja Jari Jokinen, rajasi tarkastelunsa korkeakoulutukseen, mutta valtaosa selvitysryhmän ehdotuksista on sovelletta­ vissa myös ammatilliseen koulutukseen.

kirjeen omassa selaimessasi

KAUPPAP OLITIIKK A

UUTISKIRJE

3 I 2013

TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH

TEIDEN AIKAKAU SLEHTI

www.kauppapolitiikka.fi

Kauppapolitiikan sähköinen uutiskirje uudistuu. Uutiskirjeen voi tilata vaivattomasti osoitteessa kauppapolitiikka.fi/ tilaus

Suojaa oikeu

QR-koodi käyttöön

tesi – Kiinassak

in

Aineettomie n Kiinassa on oikeuksien puolustami mahdollista nen kotitehtävä – tärkeintä t ajoissa. on tehdä Myös virano avaamia väyliä maisten kannattaa hyödyntää.

Espanjasta kauppapolitiik an ruoriin

Verkostoitu minen ja yhteis maailman peli ovat murroksess a koskaan, sanoo taloud tärkeämpiä kuin elliste osaston uusi osastopäällik n ulkosuhteiden Keinänen. kö Markku

Kiina ja Japa

ni janoavat laatu

a

Tilaa uutiskirje!

Suomessa on suuri määrä yrityksiä, osaavia, luovia joiden ja pääsy Japan kansainvälistymin en in tai Kiinan kuluttajama kaltaisille rkkinoille hyödyttäisi yhteiskunta koko a.

Suomi maailmall a osoitteess team.finla a nd.fi

Kauppapolitiikka -lehti ottaa käyttöön QR-koodit. Tässä lehdessä koodi sijaitsee viereisellä palstalla, mutta seuraavasta numerosta alkaen löydät koodin aina lehden takakannesta.

››

Joko luit lehde Anna palautettan? ja voita muistiava

toivottaen Pressinin toimit us

in

Kauppapolit iikan printti hiljattain. lehti saapu Palautteesi i sinulle on Käy vastaa massa nopea meille kullan arvois ta. osallistu Lumia an kyselyymme 920:n arvon ja nopeimmalle taan. Jaamm e 25 Vastaa kyselvastaajalle lisäksi muist yyn iavaimen.

facebook.com/tea mfinlandfi

Lopputervehdy

s

toivot Kauppapolit taen iikan toimit

us

twitter.com/teamfi nlandfi

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”Team Finlandille on vahva tilaus yritysmaailmassa.”

Stockmannin varatoimitusjohtaja MAISA ROMAINAINEN 7.11.2013, Team Finland koulutustilaisuudessa.

2015

Euroopan suurin kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma Slush 2013 keräsi kävijöitä

EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppa­ sopimuksen on määrä astua voimaan.

EU:lle ja Kanadalle vapaakauppasopimus Euroopan unioni ja Kanada pää­ sivät lokakuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen kunnian­ himoisen vapaakauppasopi­ muksen solmimisesta. Neu­ votteluja käytiin vuodesta 2009 lähtien ja tavoitteena on lopulli­ sen sopimuksen astuminen voi­ maan vuoden 2015 alkupuo­ lella. Sopimus on EU:n tähän asti tekemistä vapaakauppa­ sopimuksista kunnianhimoisin.

Sopimus edistää talous­ kasvua ja työllisyyttä niin Euroo­ passa kuin Kanadassakin. Sen arvioidaan lisäävän osapuolten välistä tavara- ja palvelukaup­ paa 23 prosentilla eli 26 miljar­ dilla eurolla sekä kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa.

Sopimuksen toivotaan vai­ kuttavan myönteisesti myös EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytäviin neuvotteluihin.

FINPRON TOIMINTA UUDISTUU SUOMI Finpron tarjoamat maksulliset konsulttipalvelut eriytetään omaksi erillisyhtiökseen. Team Finland -strategian mukaisesti Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki keskittyvät jatkossa pk-yrityksien laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymiskonsultointiin.

Elinkeinoministerin vahvistaman uuden mallin tarkoituksena on, että kaikki Finprolle myönnettävä yleisavustus kohdennetaan kokonaisuudessaan yrityksille tarjottaviin, nykyistä laajempiin, julkisiin kansainvälistymispalveluihin sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Pk-yrityksille tarjotaan julkisesti tuettuja ilmaisia tai edullisia kansainvälistymispalveluita.

Lisäksi matkailun edistämiskeskus MEK tulee osaksi Finpro-kokonaisuutta.

Nokia kirjoittaa tarinaansa uutta lukua Matkapuhelintoimintonsa Microsoftille 5,44 miljardilla eurolla myyneellä yhtiöllä on kaupan jälkeen kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: verkkoyksikkö, kartta- ja paikkatietopalveluihin keskittynyt HERE ja teknologiakehitykseen ja -lisensointiin keskittynyt Advanced Technologies. Lopullisen kaupan on määrä toteutua vuoden 2014 alkupuoliskolla.

12

Kauppapolitiikka nro 4|2013

Startup- ja kasvuyrityksille suunnattu Slush -tapahtuma järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 13.–14. marraskuuta.

Voimakkaasti kasvanut tapahtuma keräsi paikalle tuhansia kävijöitä, kasvuyrityksiä, maailman johtavia sijoitusrahastoja, aktiivisia enkelisijoittajia sekä runsaasti median edustajia. Slushin tavoitteena on synnyttää yhteyk­siä yritysten ja potentiaalisimpien rahoittajien välillä.

Startup Saunan järjestämä Slush on yksi Team Finlandin kärkihankkeista. Tavoitteena on vauhdittaa investointeja suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi startup-toiminnan kiinnostavimmaksi sijaintipaikaksi.

Maailman toimivin maa kouluttaa ratkaisijoita ...on Suomen maakuvan keskeinen viesti.

Tavoitteena on herättää ulkomaisten päättäjien, yritysten ja sijoittajien mielenkiinto. Kerro sinäkin Suomen tarinaa maailmalla! Maakuvan edistämisen uudet työkalut löytyvät Team Finland -verkko­sivuilta: team.finland.fi

Kuvat: Ville Cantell

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

ARI HALLENBERG Kunniapääkonsuli Suomen kunniapääkonsulaatti, Auckland, Uusi-Seelanti

Kaukana mutta lähellä

M Olli-Pekka Heinonen.

TEAM FINLAND –VERKOSTOA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMI Ensimmäinen Team Finland -koulutustilaisuus verkoston virallisille toimijoille järjestettiin Helsingissä 7.-8. marraskuuta. Tilaisuus kokosi yhteen toimijoita laajasta verkostosta ympäri maailman. Päivien aikana vaihdettiin kokemuksia eri toimijoiden välillä, kuultiin tarjolla olevista palveluista sekä saatiin paljon uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi jatkossa.

Paikalle saapui lähes 200 osallistujaa. Edustajia oli muun muassa ELY-keskuksista, ulkoministeriöstä ja edustustoista, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Finnverasta, kauppakamareista, Teollisuussijoituksesta, Finnfundista, Finnpartnershipista, FINPROlta, Tekesiltä ja kutsutuista yrityksistä.

Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen avasi tilaisuuden. Tuomas Tapio valtionneuvoston kansliasta kertoi osallistujille Team Finland -strategiasta ja sen toimeenpanosta. Jyrki AliYrkkö ETLAsta loi katsauksen maailmantalouteen ja suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen. Lisäksi käsiteltiin kauppapoliittisen vaikuttamisen keinoja, vaikuttamista EU:ssa, Team Finland -palveluita, maakuvatyön painopisteitä ja investointien edistämistä Suomeen.

Koulutustilaisuuden ohjelmassa oli myös yritysedustajien puheenvuoroja verkoston tämänhetkisestä toimivuudesta ja tulevista tarpeista. Työpajoissa ratkottiin yritysten kansain­ välistymisongelmia.

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 1/2014: Australia, Uusi-Seelanti, Suomen startupja kasvuyritykset maailman huomion keskipisteenä, WTO – ja paljon muuta.

aantieteellisesti Suomi ja Uusi-Seelanti ovat niin kaukana toisistaan kuin vain voi olla. Nämä kaksi pientä maata ovat kuitenkin monessa suhteessa hyvin lähellä toisiaan. Uusiseelantilainen vaimoni sanookin, että ainoat merkittävät erot ovat kieli ja ilmasto. Ihmisten ajattelutapa on hyvin samanlainen.

Pienestä asukasmäärästä johtuen molempien maiden kotimarkkinat ovat rajalliset. On katsottava rajojen yli. Uusi-Seelanti tunnetaan ehkä parhaiten maatalousmaana, jossa maataloustuet poistettiin jo yli 30 vuotta sitten. Maatalous pärjää silti hyvin ja on saanut huomattavia investointeja Euroopastakin. Esimerkiksi Ruotsin valtion eläkerahasto on ostanut useita maitotiloja.

Tämän päivän Uusi-Seelanti ei ole pelkkä maatalousmaa, vaan tarjoaa monella muullakin alalla huippuosaamista. Valtio ja erilaiset rahastot ovat jo pitkään tukeneet pk-sektoria, sekä start-up-yrityksiä, jotka etsivät omaa niche -markkinaansa. Uusi-Seelanti näkee näissä yrityksissä tulevaisuuden voimakkaimman kasvun. Suomi on samassa tilanteessa ja tästä löytyy yhteistyö­ mahdollisuuksia. Suomessa on paljon potentiaalisia pk-yrityksiä, joiden siivet eivät yksin kanna Aasian markkinoille. Uudessa-Seelannissa puolestaan on paljon Aasia-osaamista, jota voisi hyödyntää. Uudella-Seelannilla on myös vapaakauppasopimuksia useiden Aasian maiden kanssa, ja on ainoa länsimaa, jolla on vapaakauppasopimus Kiinan kanssa.

Aasialaiset opiskelijat ovat opiskelleet Uudessa-Seelannissa yhä kiihtyvällä vauhdilla jo 30–40 vuotta. Monet näistä entisistä opiskelijoista ovat nyt johtavissa asemissa kotimaassaan. Tämä auttaa kaupanteossa ja yhteyksien luomisessa. Uudessa-Seelannissa opiskelee tällä hetkellä yksin Saudi Arabiasta 7 000 opiskelijaa. Opiskelu onkin yksi Uuden-Seelannin huomattavampia tulolähteitä, euroissa noin 1,5 miljardia vuosittain ja se luo myös tuhansia työpaikkoja. Suomenkin kannattaisi harkita opetuksensa osittaista kaupallistamista, erinomainen maine tarjoaisi hyvät lähtökohdat.

Uusi-Seelanti on Suomelle hyvä investointikohde. Maassa on vakaa poliittinen tilanne, korkeasti koulutettua työvoimaa, vähän byrokratiaa, ei korruptiota sekä suhteellisen kevyt verotus. Ovet ovat auki Aasiaan. Potentiaalisia sektoreita Suomen kannalta ovat IT, cleantech, bioteknologia, terveys ja hyvinvointi sekä rakennusala.

Maanjäristysten jälkeen puutalot ovat taas rakentajien suosiossa, etenkin 4–6 kerroksiset puukerrostalot. Tämä tarjoaisi yhden mahdollisuuden tavallisten puutalojen rinnalla. Olisi varmasti jymymenestys, jos Aalto-yliopiston professori tulisi tänne luennoimaan aiheesta.

Yhden neuvon haluaisin kuitenkin suomalaisyrityksille antaa. Älkää antako edustustanne Uudessa-Seelannissa australialaiselle firmalle, ennen jakelu­kanavien tarkkaa selvittämistä. Olen nähnyt valitettavan monta ikävää tapausta missä tässä on epäonnistuttu. Euroopassa yleinen luulo on, että Australia ja Uusi-Seelanti ovat yksi ja sama markkina-alue. Näin ei kuitenkaan ole.

Täältä katsottuna näillä alueilla on yli 2 000 kilometriä vettä välissä ja myös jakelukanavat ovat usein aivan erilaiset. Kannustan käyttämään kunniakonsulaattien tarjoamaa apua turhien virheiden välttämiseksi. Konsuleilla on hyvät paikalliset tiedot ja suhteet, jotka voivat auttaa oikean edustajan etsinnässä.

Jos yrityksellänne on tähtäimessä Aasian markkinat, kannattaa harkita menemistä Uuden-Seelannin kautta. Ajatus tuntuu ehkä kaukaiselta, mutta on usein hyvinkin realistinen. Olen iloinen siitä, että Team Finland -verkosto näyttää antavan aivan uudenlaista potkua Suomen viennille. ›‹

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

13

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

Haasteellisinta kansainvälistymisen rahoittamisessa yrityksille on se, että rahoitusinstrumentit ovat jakautuneet eri organisaatioille. Jokaiselle vaihtoehdolle on omat väylänsä ja hakuprosessinsa. Erilaisten yritystukien viidakko saattaa olla ylitsepääsemätön aloittelevalle yrittäjälle. Oceanvoltin tuotekehitysjohtaja Janne Kjellman kertoo, miten he kokivat hakuprosessin ja mistä heidän rahoituksensa koostuu.

TEKSTI RIIKKA HARJU

S ESKU ELY-K

FINNFUND

TEKES

OCEANVOLT Oceanvolt on saanut ulkopuolista rahoitusta yhteensä noin

1,4 milj. euroa

Ulkopuolisen rahoituksen jakautuminen:

20 % 20 % 60 % 14

valtion takaamia lainoja tai avustuksia valtioon sidoksissa oleva pääomarahasto perustajilta ja enkelisijoittajilta

Kauppapolitiikka nro 4|2013

Ulkopuolisen rahoituksen käyttö:

50 % 30 % 20 %

tuotekehitykseen markkinointiin ja myyntitoimintaan kaikkeen muuhun toimintaan

VERA FINN

UUSI LAKI VALTIONAVUSTUKSISTA ELY-keskusten käsittelemiä kehittämisavustuksia säätelee laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006). Laki on voimassa vuoden loppuun ja esitys uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. Uuden lain valmistelun tueksi tarvitaan tietoa nykyisen tukijärjestelmän toimivuudesta sekä tukien vaikuttavuudesta.

Lain uudistamisen taustalla ovat yritystukijärjestelmän selkeyttäminen ja erilaisten avustusten toimivuus sekä parempi vaikuttavuus.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jonka tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Tuen tarkoitus on madaltaa kansainvälistymisen kynnystä.

TYÖ- JA ELINKEINO­ MINISTERIÖ

TEOL L SIJOI ISUUSTUS

FINNPARTNERSHIP

YRITYSTEN ARVIOT AVUSTUKSEN VAIKUTUKSISTA KANSAINVÄLISTYMISEEN Kansainvälistymis­ valmiudet paranivat

17

Yrityksen vienti kasvoi

13

Yritysverkoston vienti kasvoi

9

24

17

(%, noin 770-768)

13

23

6

Hyvin paljon Melko paljon Melko vähän

13

15

10

40

8

Hyvin vähän Ei lainkaan

0%

13 20%

13

19 40%

36 60%

80%

10

En osaa sanoa

100%

Lähde: Yritystukilain vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 23/2013

Vaikutukset kohdistuvat melko pieneen osaan yrityksiä, useimmiten vanhempiin, liikevaihdoltaan yli kahden miljoonan euron yrityksiin. Suurin vaikutus on kansainvälistymisvalmiuksien paraneminen. Viennin kasvuun vaikutus on vähäisempi, paitsi teollisuusyrityksissä.

K

ansainvälistymiseen suunnatut rahoitusinstrumentit ovat jakautuneet monelle eri organisaatiolle.

Pelkästään kansainvälistymiseen suunnattuja erilaisia tukia ja rahoitusinstrumentteja on lukuisia. Laki valtionavustuksesta (688/2001) säätelee yrityksille myönnettävää rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Tekesin kansainvälistymistuilla ja -avustuksilla tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen alkuvaihetta. Yritysten yhteishankkeissa pyritään kustannustehokkuuteen. Näin pienemmillä resursseillakin toimivat yritykset voivat lähteä mukaan jaettuihin kustannuksiin ja samalla kerätä tietoa ja osaamista ryhmässä sekä kehittää vientiään.

Tekes on keskittynyt rahoittamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tekesin nuorille innovatiivisille yrityksille (NIYohjelma) liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarjoaman rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoitus on kohdennettu pienille 5-vuotiaille tai sitä nuoremmille yrityksille, joiden toiminta perustuu innovatiiviseen, osaamis- tai teknologia­ lähtöiseen liikeideaan.

Finnveran kautta rahoitus puolestaan saadaan lainojen, takausten tai vientitakuiden muodossa. Tämäkin tuki on tarkoitettu yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen erityisesti pk-yrityksille. Valtion omistama Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa.

Teollisuussijoitus tekee pääoma­sijoituksia suomalaisiin kasvu- ja kansainvälistymisvaiheen yrityksiin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymishankkeisiin kehitys- ja keskitulotason maissa tarjoaa puolestaan Finnfund. Kehitysmaaliiketoimintaan neuvontaa ja taloudellista tukea saa myös Finnpartnershipilta.

OCEANVOLTILLE 1,4 MILJOONAN RAHOITUS Vuonna 2004 perustettu Oceanvolt on kehittänyt sähkömoottorijärjestelmän korvaamaan huviveneiden perinteiset dieselmoottorit. Yritys on voimakkaassa kasvussa ja markkinat sijoittuvat ulkomaille.

– Liikevaihtomme kasvaa 100–200 prosenttia vuodessa, ollen tänä vuonna todennäköisesti noin 350 000 euroa, kertoo Janne Kjellman, Oceanvoltin tuotekehitysjohtaja.

Yritys on kerännyt rahoitusta tähän mennessä yksityisiltä enkelisijoittajilta, Aloitusrahasto Veralta (Finnvera) ja saanut ELYkeskukselta tukea kansainvälistymiseen.

Jälleenmyyjäverkoston käynnistämiseen ulkomailla tarvittiin tukea ja resursseja.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

15

– Alueellisesti panostamme Ranskaan, joka on tällä hetkellä tuottavin markkina-alueemme, sekä Yhdysvaltoihin, joka vastaa 50 prosentista maail­ man huvivenevalmistuksesta, Kjellman kertoo.

Suurin osa yrityksen saamasta rahoituksesta on mennyt tuotekehitykseen, tällä hetkellä noin 50 prosenttia. Yhä enemmän rahavirrat ovat kuitenkin kääntymässä markkinointiin ja myynti­ toimintaan, joihin on kulunut 30 prosenttia rahoituksesta. 20 prosenttia on kulunut muuhun toimintaan.

RESURSSIT KULUVAT VARAINHANKINTAAN Alkuvaiheen yrittäjän varainhankinta on vaikeaa, Kjellman korostaa. Ongelmana hänen mielestään on se, että rahoitus jakautuu niin moneen eri paikkaan ja pieniin eriin.

– Suomessa saat ehkä 50 000 yhdestä paikasta ja satatuhatta toisesta, ja sitten olet jatkuvassa oravan­pyörässä anomusten ja raportoinnin kanssa. Todella paljon yrittäjän aikaa menee yleensäkin systeemin ymmärtämiseen, mutta myös sen pyörittämiseen.

– Yksittäisillä ihmisillä ei ole selkeätä kuvaa erilaisista rahoitusmuodoista. Me saimme apua ELY-keskuksesta ihan alkuvaiheessa.

myöntämissä lainoissa ei houkuttele Kjellmania.

– Jos omistan alle puolet firmasta ja valtio omistaa osan aloitusrahasto Veran kautta, niin silti minä olisin henkilökohtaisesti yksin vastuussa niistä lainoista, Kjellman toteaa.

– Me käytimme myös yhtä firmaa apuna brändin rakentamisessa. Tällaiseen työhön saa aika vähän tukea mistään, vaikka sekin on bisnekselle ihan olennaista, hän lisää.

YRITTÄJÄLLÄ EI OLE VARAA EPÄONNISTUA Oceanvolt on tietoisesti yrittänyt lähteä heti ulkomaille. Kjellmanin mielestä monessa tapauksessa olisi kuitenkin järkevämpää myydä ensin Suomeen ja katsella hiukan, kuinka toiminta lähtee käyntiin.

Yrityksen etuna on ollut aikaisessa vaiheessa kansainvälistyminen. Nyt heidät tunnetaan alalla laajasti ja se on pakottanut yrityksen myös toimimaan eri tavalla kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen.

– Olemme onnistuneet luomaan todella kattavan verkoston tälle alalle. Olemme muuttaneet tuotettamme asiakaspalautteen perusteella nyt neljän vuoden aikana todella paljon. Ei siis aina kannata odotella ja hioa sitä omaa timanttia itsek-

”Vielä petrattavaa löytyy siinä, että oikeasti kannustettaisiin uusia yrityksiä laajentumaan.”

Rahoitukseen liittyvät asiat muuttuvat Kjellmanin mielestä nopeasti.

– Tekesillä on nyt menty mielestäni hyvään suuntaan. Ennen toiminta oli enemmän byrokraattista. Tuntui, että valtion virastosta kerrottiin, miten firman toimintaa tulisi pyörittää ja millä tavalla teemme vaikka tuotekehitystä.

Erilaiset työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamat yhteishankkeet taas eivät Oceanvoltin tapauk­sessa tulleet kyseeseen, koska Suomessa ei ole alalla vastaavia firmoja, jotka myyvät globaalisti tuotteita venealalle.

– Finnveralla ei ollut meille rahoitusinstrumentteja, joita olisimme voineet käyttää. Jos myisimme moottoreita laivoihin, niin he pystyisivät sitä rahoittamaan, mutta ei heillä meidän tyyppiseen toimintaan ole mitään instrumenttia olemassa. Toki on tämä aloitusrahasto Vera, joka on Finnveran alainen ja rahoittanut meidänkin toimintaamme.

Ongelman Oceanvoltille muodostaa se, että he rakentavat moottoreita jonkin verran myös varastoon, eikä tällaisen rahoitukseen ei ole olemassa mitään soveltuvaa instrumenttia. Muutoinkaan yrittäjän henkilökohtainen vastuu Finnveran

16

Kauppapolitiikka nro 4|2013

seen täydelliseksi, vaan lähteä rohkeasti kokeilemaan miten markkinoilla pärjää ja mitä odotuksia sieltä herää, Kjellman kannustaa.

– Vaikka annan tässä nyt palautetta rahoitusinstrumentteihin liittyen, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomi on todella hyvä maa yrittäjälle toimia. Täällä on monenlaista tukiverkostoa saatavilla. Vielä petrattavaa kuitenkin löytyy siinä, että oikeasti kannustettaisiin uusia yrityksiä laajentumaan.

Monesti yrittäjälle epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että velka lankeaa heille henkilökohtaisesti.

Näin ollen monella ei ole varaa ottaa suuria riskejä ilman julkista tukea.

– Myyntiprosessit ovat alallamme tällä hetkellä erittäin pitkiä, joten hedelmiä projektista pääsemme keräämään vasta tulevina vuosina.

– Tekesin rahoitusprojekti meillä on käynnissä vielä ensi vuoteen asti ja todennäköisesti haemme sille jatkoa. Ulkopuolista rahaa tarvitsee todennäköisesti hakea myös lisää uudella rahoituskierroksella markkinoiden laajentamiseen ja myynti­ toimintaan. Luulen, että yritämme kuitenkin hakea rahoituksen tällä kertaa mieluummin Amerikasta kuin Suomesta, Kjellman päättää. ›‹

”Kaupungistuminen ei johda vain fyysisen ympäristömme muutokseen, vaan se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja elintapoihin.”

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Kaupungistumisesta liiketoimintaa

K

Kaupungeissa korostuvat lasten aiheuttamat kustannukset. Koulutus maksaa ja suurperheen ruokkiminen on kalliimpaa kuin maaseudulla.

Syntyvyys ja perhekoko pienenevät. Toisaalta kaupungeissa on vaikea selvitä ilman rahaa, joten paineet julkisen terveydenhoidon ja sosiaali­ turvan kehittämiseen kasvavat.

Koulutettu terveyshenkilöstö työskentelee mieluummin kaupungeissa, joten kaupungistumisen myötä väestön terveyspalveluiden saanti paranee.

Tällä on vaikutuksensa väestön terveydentilaan.

Kaupungeissa menestyminen edellyttää kykyä oppia uusia asioita. Koulutukseen panostetaan ja koululaisten ja opiskelijoiden määrä kasvaa.

Siirtyminen kaupunkeihin mutkistaa elintarvikkeiden reittiä pelloilta ruokapöytiin. Pakkausten ja logistiikan merkitys kasvaa. Käytön jälkeen pakkauksista tulee jätettä. Jätteiden hyötykäyttö on monissa kehitysmaissa laajaa ja se perustuu halvan työvoiman avulla tehtävään lajitteluun. Elintason nousun myötä jätemäärien kasvaessa myös modernimmat jätteiden käsittelyn teknologiat tulevat valtaamaan alaa.

Muuttoliike kaupunkeihin vähentää maaseudun työvoimareservejä, mikä auttaa tehostamaan elintarviketuotantoa. Kaupunkilaisten parantunut elintaso lisää kalliimpien maataloustuotteiden kysyntää ja nostaa myös maaseudun elintasoa.

Suomi on käynyt läpi samat kehityspolut.

Meillä on paljon systeemistä ja teknologista osaamista monissa tärkeissä kaupungistumiseen liittyvissä kysymyksissä, joita yllä on lyhyesti käsitelty.

Jotkut suomalaisyritykset ovat tämän kaupungistumistrendin havainneet ja siitä hyötyneet.

Monille muillekin olisi tilaa. Samalla kun teemme yhteisestä pallostamme hieman paremman paikan elää, autamme kasvavia kaupunkeja välttämään osan niistä virheistä, joita teollistuneet maat ovat vastaavassa kehitysvaiheessa tehneet. ›‹

anttonen

ehitysmaiden kaupungistuminen on oman aikamme suurin globaali muutostrendi. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana kaupunkilaisten määrän on arvioitu kasvavan jopa parilla miljardilla. Määrällisesti muutos tulee olemaan suurin Kiinassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, missä urbanisaatioaste on vielä alhainen: kiinalaisista kaupunkilaisia on vasta puolet, intialaisista kolmannes.

Kaupungistumisen näkyvin muutos on villinä leviävä rakentaminen. Kerrostalot tehdään teräksestä ja betonista, mutta niihin tarvitaan myös kuparijohtimia, vesijohtoja ja hissejä. Slummien hökkelitkään eivät synny ilman rakennustarpeita.

Ihmisten siirtyminen kaupunkeihin nostaa useimmissa tapauksissa tuottavuutta ja elintasoa.

Talojen ulkoseiniä alkavat täplittää ilmastointi­ laitteet. Niiden ja muiden laitteiden vaatiman sähkön tuottaminen yhdessä liikenteen kanssa tuottaa ilmansaasteita. Sähköverkon lisäksi tarvitaan myös vesijohtoverkko. Alkuvaiheessa painopiste on käyttöveden puhdistuksessa ja jakelussa sekä viemärien rakentamisessa.Ajan myötä aletaan vaatia myös jätevesien puhdistamista ja puhtaampaa hengitysilmaa.

Kaupunkiratoja ja metroja rakennetaan yhä uusiin kaupunkeihin ja olemassa olevia verkostoja laajennetaan. Samaan aikaan automäärät kasvavat. Henkilöautoista ei ole kuitenkaan suurkaupunkien pääasialliseksi liikkumismuodoksi niiden vaatiman tilan ja ilmansaasteongelman vuoksi.

Liikenteen sähköistäminen ja kaasun käyttö polttoaineena voivat tuoda ratkaisuja saaste­pulmiin, mutta ruuhkia nekään eivät ratkaise.

Kaupungistuminen ei johda vain fyysisen ympäristömme muutokseen, vaan se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja elintapoihin. Maaseudulla lapset nähdään edullisena työvoimana.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

17

JOHANNA JOKINEN-GAVIDIA

ystön Kirjoittaja on Suomen suurlähet kakkosvirkamies Riadissa Saudi-Arabiassa.

EU-maiden ainoan naiskakkosvirkamiehen arkeen Saudi-Arabiassa kuuluu edustuston arkirutiinien pyörittämisen lisäksi Team Finland -toimintaa sekä politiikan ja yhteiskunnallisen kehityksen seurantaa.

Suomalaiselle koulutusosaamiselle on maassa kysyntää.

Kuningaskunnassa tapahtuu Saudi-arabialainen viikko alkaa pienen Eidkatkon jälkeen. Jokaviikkoinen edustustokokous alkaa kello yhdeksän ja tällä kertaa ihanien kakkujen kera. Juhlimme suurlähettiläs Jarno Syrjälän nimitystä ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osasto­ päälliköksi.

Ei ole kulunut kahta vuorokautta siitä, kun Saudi-Arabia teki historiallisen liikkeen ja kieltäytyi YK:n turvallisuusneuvostopaikasta.

Ilmoitusajankohta on merkittävä siksikin, että kyseessä oli islamilainen juhlapäivä Eid al-Adha -perjantai. Eid al-Adha on uhrijuhlan aikaa, jota vietetään Mekan pyhiinvaelluksen jälkeen. Kakkosvirkamiehen aamu kuluukin EU:n polittisten asioiden kuukausittaisessa kokouksessa, jossa pääaiheena käsitellään tätä historiallista ja totutusta kaavasta poikkeavaa päätöstä. Aamun kokoukseen on sopivasti kutsuttu Yhdysvallat, joka päästetään verekseltään kommentoimaan asiaa. Turvallisuusneuvostopäätös kertoo jotain SaudiArabian kuningaskunnasta. Saudi-Arabia on uniikki maa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Se on sanoinkuvaamattoman mielenkiintoinen asemapaikka.

Sunnuntaina pöydältä löytyy aina kasa edelliseltä viikolta kerääntyneitä asioita.

18

Kauppapolitiikka nro 4|2013

maanantai Nettiyhteydet poikki. Tarjoutuu hetki henkilöstöasioiden läpikäyntiin ja hallinto­ härdelliin. Seitsemän kansallisuuden edustustossa henkilöstöasioiden kirjo on mittava, mutta tiimi sitäkin upeampi. Aamulla käydään läpi kääntäjien kanssa, miten uutisointia tällä viikolla seurataan turvallisuusneuvosto­ päätöksen takia.

Kuva: Tommi Backman

sunnuntai

Päivä, joka on jo illaksi kääntynyt, päättyy kolmen eri maan iltatapahtumaan.

Kuvassa diplomaattialueen aukio Riadissa.

Tämä viikko on muillakin YK-foorumeilla mielenkiintoinen Saudi-Arabialle. Saudi-Arabiaa käsitellään YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Tälläkin saralla edistystä tapahtuu. Saudi-Arabiassa on nyt aloitettu naisten työelämään integrointi ja naisia tuetaan perustamaan yrityksiä.

Iltapäivällä on videolinkkiyhteys Helsinkiin, Afrikan ja Lähi-idän -osastolle.

Aiheenamme on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vierailu, jonka tarkoituksena on tukea suomalaisyritysten ponnisteluja alueella. Painopistealueina ovat energia, ICT ja kaivosteollisuus. Samalla avautuu mahdollisuuksia esitellä osaamistamme myös voimakkaasti kasvavilla rakennus- ja terveydenhuoltoaloilla. Ministerivierailut vahvistavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

tiistai Ennalta sovittu puhelu Abu Dhabiin kello 8.30.

Alueellinen yhteydenpito edustustojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Keskustelu sivuaa jälleen turvallisuusneuvostoa, mutta kääntyy Saudi-Arabian kovasti kasvavaan talouteen.

Toukokuun lopussa 2013 IMF arvioi 4,4 prosentin talouskasvua vuodelle 2013. Vuonna 2012 Saudi-Arabian talous kasvoi 6,8 prosent-

KENTÄN ÄÄNI

Riadissa kohoaa Saudi-Arabian korkein pilvenpiirtäjä, Kingdom Tower, joka ulottuu 302 metrin korkeuteen.

näytä myöskään ei-öljyyn perustuva yksityissektorin kasvu, jossa mennään vuonna 2013 noin 7,6 prosentin kasvuluokkaa. Taloutta jarruttavana tekijänä tulevina vuosina voi olla korkea nuoristyöttömyys, joka on noin 40 prosentin luokkaa 20–24 -vuotiailla. Työministeriö tähtää massiivisilla ohjelmilla nuoristyöttömyyden laskuun. Saudi-Arabialla on kuitenkin iso budjettiylijäämä ja hyvin alhainen velkataso, jotka auttavat asian ratkaisemisessa.

Puolilta päivin kollega, Tommi Backman, muistuttaa yhteisestä tapaamisesta YK:n turvapäällikön kanssa. Alueen turvallisuus­ tilannetta seurataan tarkasti. Pari sanaa kulttuuriasioista vaihdetaan konsulimme, Kristiina Zeroualin kanssa, joka on lähdössä EU:n kulttuuriasioita käsittelevään kokoukseen.

Iltapäivällä on Saudi-Arabian viranomaiskierroksen vuoro. Tapaamisia suurlähettilään seurassa uuden EU-asioista vastaavan päällikön ja protokollapäällikön kanssa.

keskiviikko

tia. IMF rankkasi Saudi-Arabian samanaikaisesti yhdeksi parhaiten toimivista talouksista.

Vaikka Saudi-Arabia onkin maailman suurin öljyntuottaja, tulee sen talouskasvu tulevina vuosina perustumaan siihen, miten se pystyy monipuolistamaan talouttaan. Huonolta ei

Aamu alkaa tapaamisella työministeriössä.

Työministerin naisavustajakaarti on kiinnostunut ammatillisesta pätevöitymisestä, ja siitä miten Suomi ja Saudi-Arabia voisivat edetä yhteistyössä tällä saralla. Tämän kaltaiset tapaamiset ovat naisdiplomaatin etuoikeus Saudi-Arabiassa, eli suorat keskusteluyhteydet naisiin. Tämä onkin Suomen lisäarvo kovin miehisessä Riadin diplomaattikunnassa.

Työministeriön kokouksen lopussa palataan vielä Suomen koulutusjärjestelmään.

Saudi-Arabiassa on ollut kolmisen vuotta käynnissä maailman kenties laajin kouluja opetusalan uudistusohjelma. Vuosittainen opetusalan budjetti on noin 40 miljardia euroa. Kansainvälisissä vertailuissa upeasti pärjännyt Suomi on saanut jalansijaa tähän miljardiluokan toimintaan: Suomi oli vuonna 2013 Riadissa järjestettyjen opetusalan messujen mallimaa. Saudi-Arabia haluaa uudistuksia nopealla tempolla ja siinä vauhdissa on

pysyttävä mukana. Koulutusvienti Saudi-Arabiaan tulee olemaan pitkä prosessi. Markkinaalueena kun on maa, joka satsaa enemmän rahaa vuosittain koulutuksen uudistamiseen kuin mitä Suomen valtion vuosittaiset verotulot ovat.

torstai Torstai alkaa upeissa merkeissä. Edustustolla piipahtaa kuninkaan neuvoa-antavan neuvoston (Shura-neuvosto) yksi 30:stä naisedustajasta. Päätetään, että pieni naisdiplomaatti­ joukko, jota Suomi koordinoi, ehdottaa yhteistapaamista Shura-neuvoston naisille.

Illalla tapaamme myös kauppakamarin nais­ illassa. Puhe kääntyy kauppaan, kuten yleensä Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabian ja Suomen välinen kauppa on viime vuosina ollut Suomelle vahvasti ylijäämäistä. Maa on Suomen viennin suurin kohdemaa alueella. Alueen poliittinen epä­ vakaus on vain lisännyt kuningaskunnan roolia sekä talouden jättiläisenä että poliittisena voimatekijänä alueella.

Yritysten ja Suomen talouselämän näkö­ kulmasta Saudi-Arabian mahdollisuudet liittyvät maan voimakkaana jatkuvaan talouskasvuun ja sitä seuraaviin investointeihin infrastruktuuriin, hyvinvointiin ja osaamiseen sekä talous- ja tuotantorakenteen monipuolistamiseen ja jalostusasteen nostamiseen. WTOjäsenyys ja maltillinen yhteiskuntakehitys ovat vaikuttaneet positiivisesti yritysten toiminta­ ympäristöön. Maahan pyrkivät ja maassa jo toimivat yritykset tarvitsevat usein arvovaltapalveluita. Tähän haasteeseen edustuston on pystyttävä vastaamaan jatkossakin. ›‹

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

19

Outotecin vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Minna Aila kertoo, että vastuullisuus on yhtiön ansaintalogiikan draiveri.

20

Kauppapolitiikka nro 4|2013

Missiona vastuullisuus TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT JARMO KATILA

Kasvubisnes voi olla myös paremman maailman rakentamista.

Metallinjalostuksesta ponnistaneen Outotecin koko liiketoiminta rakentuu yritysvastuun ympärille.

K

aikki alkoi vihreäsydämisistä insinööreistä. Sotien jälkeen Suomessa oli pulaa energiasta, mutta kaivosten oli tuotettava raaka-ainetta jälleenrakennukseen ja sotakorvauksiin. Silloisen kaivos- ja metalli­ yhtiö Outokummun onnistui kehittää energiaa säästävä kuparin liekkisulatusmenetelmä, josta tuli myöhemmin alan käytetyimpiä tekniikoita maailmassa.

Outotec Oyj:n tarina oli polkaistu liikkeelle.

Monen historian lehden käännyttyä Outokummusta irrotettiin omaksi yhtiökseen metallin- ja mineraalin­ jalostuksen teknologioita ja prosesseja kehittävä Outokumpu Technology. Vuonna 2006 se listautui pörssiin, ja seuraavana vuonna nimi lyheni Outoteciksi.

Tänä syksynä yhtiö valittiin arvostettuun Dow Jonesin kestävän kehityksen Euroopan-indeksiin.

Se myös pitää hallussaan kymmenettä sijaa maailman kestävimpien yritysten The Global 100 -listalla.

Samalla liiketoiminta on kasvanut ja kansainvälis­ tynyt nopeasti.

Kuka vielä väittää, etteivät kestävä kehitys ja kasvubisnes sopisi yhteen? Outotecin vastuullisuusja viestintäjohtajaa Minna Ailaa hymyilyttää.

– Meillä asia on juuri päinvastoin. Vastuullisuus on meille missio, keskeinen arvo ja ansaintalogiikan draiveri, hän sanoo.

– Talouskasvun ajatellaan yleensä vahingoittavan ympäristöä joka tapauksessa. Me haluamme näyttää,

että tämä kohtalonyhteys voidaan katkaista moderneilla teknologioilla.

ONKO TÄMÄ KESTÄVÄÄ?

Outotec haluaa auttaa asiakkaitaan hyödyntämään luonnonvaroja mahdollisimman kestävästi. Metallin- ja mineraalinjalostusteknologioiden ja niihin liittyvien elinkaaripalvelujen rinnalle lupaaviksi päänavauksiksi ovat nousseet uusiutuvan energian tuotantotekniikat sekä teollisuusvesien käsittely.

Malmien jalostus metalleiksi kuluttaa huimasti energiaa ja vettä. Energian hinnan noustessa ja ympäristölakien kiristyessä Outotecin osaaminen on alkanut kiinnostaa ympäri maailman.

– Viime vuonna jo 89 prosenttia tilauksistamme oli OECD:n määritelmän täyttäviä ympäristö­ hyödykkeitä ja -palveluja. Tavoitteena on nostaa osuus pysyvästi yli 90 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, Aila kuvaa.

YMPÄRISTÖSTÄ KAIKKI LÄHTEE Outotecin taival alkoi resurssien säästämisestä, ja vähitellen ympärille rakentui kokonainen vastuullisen liiketoiminnan kulttuuri.

Ympäristövastuutaan Outotec toteuttaa ennen kaikkea epäsuorasti asiakkaidensa kautta, sillä valmistus teetetään liki kokonaan alihankkijoilla. Omaa ydintyötä on teknologioiden ja prosessien tutkimus ja kehitys sekä ratkaisujen ja elinkaaripalvelujen tuottaminen.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

21

Minna Aila kävi viime talvena Sambiassa tutustumassa paikallisen asiakkaan toimintaan.

– Tuotteemme vähentävät alan teollisuuden ympäristökuormitusta selvästi. Esimerkiksi Kiinassa kuparinjalostuksesta jo 70 prosenttia hyödyntää Outotecin ratkaisuja. Kymmenessä vuodessa tuotanto on kolminkertaistunut mutta päästöt puolittuneet, Aila havainnollistaa.

Kuka vielä väittää, etteivät kestävä kehitys ja kasvubisnes sopisi yhteen?

– Aika merkittävä saavutus näin lyhyessä ajassa, vaikka itse sanonkin, hän hymyillee.

Vastaavaa teknologiaa on toimitettu muun muassa Yhdysvaltoihin, Turkkiin, Filippiineille, Venäjälle ja Meksikoon. Yhä suurempi osa Outotecin liiketoiminnasta suuntautuu kehittyviin talouksiin.

– Haluamme kasvattaa tuotteillamme saavutettua hiilidioksidipäästöjen vähennystä viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Samalla lisäämme panostuksia energian tuottamiseen teollisuusjätteestä ja vedenkulutuksen vähentämiseen, Aila mainitsee.

Huomio kiinnittyy luonnollisesti myös omien prosessien ympäristöystävällisyyteen. Outotec seuraa hiilidioksidipäästöjensä ja jätteidensä

22

Kauppapolitiikka nro 4|2013

määrää, energian- ja vedenkulutustaan sekä paperinkäyttöään. Uusien toimitilojen valinnassa painottuvat ympäristökriteerit.

– Lisäksi teemme eri tavoin hyväntekeväisyyttä silloin, kun se tukee pohjimmiltaan liike­ toimintaamme. Itämerta suojelevan Baltic Sea Action Groupin kanssa olemme toimineet yhdessä jo vuosia, Aila kertoo.

EETTISET SÄÄNNÖT YTIMESSÄ Yritysvastuuverkosto FIBSin keväällä julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan sosiaalisen vastuun merkitys on suomalaisyrityksille keski­määrin ympäristöasioita vähäisempi. Esimerkiksi ihmisoikeusteemat korostuvat yritysten painotuksissa vasta harvakseltaan.

Outotecillä yhdenvertaisuus, reilut työolot ja eettisyys ovat sitä vastoin toiminnan kulmakivi.

– Eettisissä säännöissämme on listattu periaatteet, joiden tuntemista edellytetään jokaiselta liki 5 000 työntekijältämme kaikissa 27 maassa. Alihankkijoille olemme laatineet vastaavan oman eettisen koodiston, Aila painottaa.

– Bisnestä pyrimme tekemään vain sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka toimivat itsekin eettisesti.

Outotecin yksiköiden ja alihankkijoiden on muun muassa noudatettava paikallisia lakeja ja säännöksiä, huolehdittava työterveydestä ja -turvallisuudesta, torjuttava pakko- ja lapsityö sekä pidättäydyttävä korruptiosta. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti.

Esimerkkinä sosiaalisen vastuun onnistumisesta toimii Brasiliassa toteutettu suuren mittaluokan sinkkitehdashanke.

– Projektissa saavutettiin 500 000 työtunnin raja ilman yhtään työtapaturmaa. Se oli hieno osoitus vastuutyön merkityksestä, Aila kuvaa.

Osana sosiaalista vastuutaan Outotec tekee tutkimus- ja koulutusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Esimerkiksi viime vuonna Suomeen saapui metallurgian lisäoppiin yli 20-henkinen mongolialaisopiskelijoiden ja -professorien ryhmä.

TALOUSVASTUUTA JA VALVONTAA Taloudellisen vastuun määritelmän mukaan yrityksen on muun muassa toimittava kestävällä pohjalla ja harjoitettava liiketoimintaansa kannattavasti.

Outotec haluaa myös maksaa työntekijöilleen reilua palkkaa, tarjota kannustimia ja pitää kirjanpitonsa avoimena. Verot maksetaan luonnollisesti kunkin toimintamaan käytäntöjen mukaan.

Vastuullisuuden valvominen ei ole aina helppoa. Yksi merkittävä syy on se, että bisnes pirstoutuu globaalitaloudessa pitkiksi ketjuiksi ja alihankkijoita voi olla loputon määrä.

Suomalaisyritykset mainitsivat FIBSin selvityksessä suurimmaksi vastuullisuushaasteekseen toimitusketjujen hallinnan. Niin koetaan myös Outotecillä.

– Kymmenentuhannen alihankkijamme valvominen on iso haaste, etenkin kun osa on

mukana projekteissa vain kertaluontoisesti. Seuraamme paikallisia oloja muun muassa vierailemalla laitetoimittajiemme luona, Aila kertoo.

Viime talvena hän itse kävi Sambiassa tutustumassa paikallisen asiakkaan kanssa kentän tunnelmiin.

– Asiakas oli rakentanut osana omaa vastuuhankettaan kaksi sairaalaa ja kolme koulua sekä esikoulun, joka ei ollut suunnattu työntekijöiden vaan kyläyhteisön muiden perheiden lapsille, hän muistelee ilahtuneena.

Innostavia yritysvastuuesimerkkejä tulee mieleen muualtakin.

– Etelä-Afrikassa rakensimme yhdessä asiak­k aamme kanssa Tsewelelopeleen esikoulun 2–6-vuotiaille lapsille. Kanavoimme lahjoituksiam­me pitkälti asiakkaiden ja kumppanien paikallishankkeisiin, jotka hyödyttävät koko yhteisöä.

GLOBAALIEN KETJUJEN HAASTE – Yritysvastuun toteuttaminen on aina haastavaa.

Vastuussa ei voi olla valmis. Maailma muuttuu, ja työtä riittää, Aila muistuttaa.

Liiketoiminnan kurottautuminen maailman kaukaisimpiin kolkkiin tuo mukanaan muutakin lisäpohtimista kuin toimitusketjujen sirpaloitumisen. Esimerkiksi vastuun käsite ymmärretään eri tavoin eri maissa, ja lakeihin ja säännöksiin suhtautuminen voi yllättää.

– Paikallisia tapoja pitää kunnioittaa, mutta aina ne eivät vastaa suomalaisia eettisyyskäsityksiä.

Siksi panostamme vahvasti omaan yrityskulttuuriin. Muun muassa korruptioon meillä on nollatoleranssi, vaikka se olisi joissain maissa kuinka yleistä, Aila korostaa.

Maailmantalouden myllerrykset ovat vaikuttaneet Outoteciin ja sen vastuullisuustyöhön vain vähän. Liiketoiminta supistui hetkellisesti mutta palasi sitten kasvun tielle. Energian ja raakaaineiden hinnannousu merkitsee Ailan mukaan kestävään kehitykseen panostavalle yhtiölle pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkaa.

RISKIT JA VASTUUT KIETOUTUVAT Globaalissa toimintamallissa korostuu myös riskienhallinnan merkitys. Outotecillä yritysvastuu on integroitu tiiviisti johdon riskinarviointijärjestelmään, kuten useimmissa muissakin pörssiyrityksissä nykyisin.

– Kaikki realistiset skenaariot käydään läpi ennalta. Pohdimme esimerkiksi toimintatavat siinä tapauksessa, jos jollakin asiakkaistamme tapahtuisi ympäristökatastrofi tai jos omasta toiminnastamme paljastuisi vakava väärinkäytös, Aila kuvaa.

Outotecin kasvu osoittaa, etteivät ympäristöasiat enää ole vaihtoehtoväen piiperrystä vaan jotain paljon isompaa.

– Myös opiskelijat ovat huomanneet meidät.

Vihreäsydämiset insinöörit rakentavat tulevaisuutta jatkossakin, Aila iloitsee. ›‹

Paikallisverkostot valvojiksi

V

astuukysymykset ovat löytäneet suomalaisissa suuryrityksissä tiensä ylimmän johdon agendalle.

Alkuvuonna 2013 toteutetun yritysvastuu­ verkosto FIBSin kyselytutkimuksen mukaan peräti 98 prosenttia vastaajayrityksistä panostaa vastuullisuuteen. Yli puolet on muuttanut toimintatapojaan tai käytäntöjään sidosryhmiltä saadun palautteen takia.

Asian tärkeys on siis sisäistetty. Toisaalta tutkimus paljasti tiettyjä ristiriitoja tahtotilan ja käytännön toteutuksen väliltä.

– On hienoa nähdä, että yritysjohto sitoutuu vastuullisuuteen.

Vastuun toteutuskeinoihin tarvitaan kuitenkin vielä priorisointia ja vaikutusten mittaamiseen uusia tapoja, summaa FIBSin johtava asiantuntija Ulla Roiha.

Suurimmaksi vastuumotivaattoriksi kohosi johtajien vastauksissa yrityksen oma maine. Tässä ei Roihan mukaan ole sinänsä mitään vikaa, mutta imagonrakennus ei saisi johtaa pinnalliseen ”viherpesuun”.

– Ympäristöasiat koettiin selvästi tärkeimmäksi vastuullisuusteemaksi. Sosiaaliseen vastuuseen on herätty Suomessa paljon myöhemmin, mutta toiveita on, että esimerkiksi ihmisoikeudet voivat pian nousta yritysten agendalle, Roiha pohtii.

Pitkissä toimitusketjuissa alihankkijoiden vastuun valvomista on pidetty liki mahdottomana. Roiha kuitenkin kannustaa tarttumaan päättäväisesti toimeen.

– Yritysten keskinäinen yhteistyö sekä toiminta kansainvälisten ja paikallisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa on olennaista.

Suhteiden ja paikallistuntemuksen merkitystä ei voi vastuun valvonnassa korostaa liikaa, hän muistuttaa. ›‹

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

23

Yhdysvallat on johtoasemassa epätavanomaisten kaasu- ja öljylähteiden hyödyntämisessä.

Muu maailma seuraa perässä, ympäristöhuolien ja vaativimpien olosuhteiden jarruttaessa kehitystä.

LIUSKEENERGIA MULLISTAA MARKKINAT 24

Kauppapolitiikka nro 4|2013

mat ovatkin epävarmoja ja muuttuvia, koska maailmassa on vielä paljon tutkimattomia alueita. Yhdysvaltojen energiaministeriön alainen riippumattoman virasto EIA arvioi liuskekaasun osuuden maailman kaasuvarannoista vuonna 2013 olevan 32 prosenttia ja liuske­ öljyn 10 prosenttia.

YHDYSVALLAT EDELLÄ Yhdysvaltojen osalta muutos viidessä vuodessa on ollut merkittävä. Vuonna 2008 Yhdysvaltojen öljytuotannon lasku kääntyi nousuksi.

Suni kuvailee Yhdysvaltoja monella tavalla otolliseksi paikaksi liuske-energian kannalta.

– Maassa on toimiva infrastruktuuri ja hyvä osaamisen taso. Myös maaperä on vähemmän ongelmallinen kuin esimerkiksi Kiinassa, missä korkeuserot ja prosessissa paljon tarvittavan veden riittävyys aiheuttavat ongelmia.

Maassa on myös suuret kotimarkkinat sekä lainsäädäntö, joka mahdollistaa toiminnan.

Liuskekaasun tuotanto on jo ylittänyt tavanomaisen kaasuntuotannon Yhdysvalloissa. Maan arvioidaan nousevan kaasun­ viejäksi vuoteen 2020 mennessä ja liuskekaasun tuotannon nelinkertaistuvan 2040 mennessä. Yhdysvallat ohittanee muutaman vuoden sisällä Saudi-Arabian ja Venäjän maailman suurimpana öljyntuottajana. Kehityksen myötä Pohjois-Amerikasta on tulossa energian suhteen omavarainen vuonna 2030.

Maailmanlaajuisesta energiavallankumouksesta on vielä aikaista puhua, mutta öljyn- ja kaasuntuotanto kasvaa merkittävästi. Pidemmällä tähtäimellä tämä voi parantaa maailmanlaajuista energiaturvallisuutta ja tasoittaa hintaeroja, mutta myös haastaa investointeja uusiutuvaan energiaan.

TEKSTI VILLE CANTELL KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Miljardia kuutiometriä

Lähde: EIA (2013)

YHDYSVALTAIN EPÄTAVANOMAISTEN KAASUJEN JA ÖLJYJEN TUOTANTO

Tuhatta tynnyrillistä päivässä

560

4 su

a ka ke

s Liu

420

3

*

Liuskekaasun tuotanto on jo ylittänyt tavanomaisen kaasuntuotannon Yhdysvalloissa.

Öljy

ö

ljyn piti loppua maailmasta 1970-luvulla tehtyjen laskelmien mukaan 30 vuodessa. Toisin kuitenkin kävi. Viime vuosien aikana on arvioitu maailmanlaajuisen öljyntuotannon saavuttaneen huippunsa, tai ainakin olevan lähellä sitä.

– Öljy ei ole maailmasta loppumassa. Uusia löydöksiä eri muodoissa tehdään koko ajan, mutta eri asia on, mitkä ovat tekniset ja kustannusten asettamat rajoitukset näiden hyödyntämiselle, toteaa ETLA:n ekonomisti Paavo Suni.

Maailmantalouden nopea kasvu 2000luvun alussa ja nousevien maiden talouksien kasvaneet energiatarpeet kasvattivat kysyntää, joka johti raaka-aineiden ja energian hintojen nousuun, taustoittaa Suni. Tämän lisäksi kehitettiin vaakasuoraporaustekniikka, joka lisäsi nestesärötystekniikan tuottavuutta olennaisesti. Nämä tekijät johtivat siihen, että epä­ tavanomaisten energiavarantojen hyödyntäminen tuli kannattavaksi.

Epätavanomaisilla menetelmillä tuotettu kaasu ja öljy ovat lisänneet maailman energia­ resursseja huomattavasti. Laskelmia on useita kertoja jouduttu korjaamaan ylöspäin. Laskel-

280

2 Kaasu*

140

1

0

0 1990

2000

2010

2020

2030

2040

* tavanomaisin menetelmin tuotettua öljyä/kaasua

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

25

Pumppausauto pumppaa kaivoon hiekkaa, vettä ja kemikaaleja sisältävän seoksen.

Noin 200 säiliöautoa kuljettaa vettä särötysprosessia varten.

Liuskekaasu virtaa ulos kaivosta.

Säiliöt Liuskekaasu johdetaan markkinoille.

Kaivo

0m 300

Talteenotettu vesi säilötään avokuopissa, joista se kuljetetaan käsittelylaitokselle.

600 900 1 200 1 500 1 800 2 100

Murtuma

Kaivo kääntyy vaakasuoraan

Marcellus Shale -liuskealue

Ympäristönäkökohdat ovat merkittävä huolenaihe.

Kaivon sisällä oleva paine saa saviliuske­ kerrostuman murtumaan.

Kaivo

Murtumat

Energian viennin Yhdysvalloista odotetaan kasvavan erityisesti kaasun osalta, mutta tähän liittyy vielä haasteita. Jo toimivien kaasu­ terminaalien muuntaminen nesteytetyn kaasun (LNG) vientiterminaaleiksi, tai kokonaan uusien terminaalien rakentaminen, on kallista ja vie aikaa. Vienti myös muista maista on kasvamassa, joten markkinoilla on kilpailua.

Eniten keskustelua aiheuttaa kuitenkin se, miten viennin lisääminen vaikuttaisi kaasun hintaan kotimaassa ja tätä myötä Yhdysvaltojen kilpailukykyyn. Yhdysvalloissa maakaasun hinta on lisääntyneen tuotannon myötä selvästi laskenut. Hinta on huomattavasti alempi kuin Euroopassa tai esimerkiksi Japanissa.

Useita hakemuksia uusien vientiterminaalien rakentamiseksi on kuitenkin vireillä.

Energiaministeriö on myöntänyt jo neljä uutta lupaa, jotka toteutuessaan lisäävät vientiä erityisesti Japanin ja Intian markkinoille.

RISKEJÄ EI TULE UNOHTAA Liuskeöljy ja kaasu ovat saaneet osakseen paljon huomiota. On puhuttu energiavallankumouksesta. Yksi merkittävä riskitekijä liuskeöljyn kannattavuudelle on öljyn maailmanmarkkina­ hinta. On arvioitu, että liuskeöljyä on taloudellisesti kannattavaa tuottaa, mikäli öljyn hinta pysyy yli 70 dollarin barrelilta, mikä on usein esitetty kannattavuusrajana.

Merkittävä riski liuskeöljyn tuotannolle onkin maailmantalouden pitkä taantuma, tai

26

Kauppapolitiikka nro 4|2013

Vedestä, hiekasta ja kemiallisista aineista koostuva seos

perinteisen öljyntuotannon kasvu, mikäli esimerkiksi Irakissa pystyttäisiin hyödyntämään maan valtavia öljyvaroja nykyistä paremmin tai Saudi-Arabia lisäisi tuotantoaan. Etenkin pienemmille energiayhtiöille tämä aiheuttaisi ongelmia ja ne voisivat joutua perumaan investointejaan, mikäli hinnat putoaisivat ja rahavirta tyrehtyisi. Suuren rahakirstun tarjoamaa suojaa kun ei ole.

Ympäristönäkökohdat ovat myös merkittävä huolenaihe. Liuske-energian hyödyntämiseen käytetty nestesärötystekniikka on monimutkainen ja monelta osin kiistanalainen. Sillä puututaan luontoon varsin rankalla tavalla. Liuskeöljy ja kaasu saadaan maan pinnalle poraamalla syvällä sijaitsevaan kerrostumaan vaakatasoinen reikä, jonne johdetaan suurella paineella kemikaaleja sisältävää sorapitoista vettä. Tämä saa säröt kerrostumaan, ja hyvin pieniin mineraalihuokosiin lukittuneet öljy­pisarat ja kaasut kulkeutuvat putkea pitkin maan pinnalle. Särötystekniikka edellyttää runsaasti veden käyttöä, maaperään ruiskutetaan kemikaaleja ja kuljetukset ovat vaativia infrastruktuurille.

Joillakin alueilla kansalaisten huolena esimerkiksi on, että tekniikan käyttö johtaisi maanjäristyksiin, tai että maaperään suihkutetut kemikaalit voivat saastuttaa pohjavesivarantoja. Lisäksi puuttuvat markkinat, jotka varmistaisivat liuske-energian tasaisen tarjonnan ilman kielteisiä vaikutuksia uusiutuvan

KOMMENTTI energian tuotannolle. Poliittinen oppositio menetelmän käytölle eri puolilla maailmaa onkin kasvussa.

MUU MAAILMA SEURAA PERÄSSÄ Etelä-Afrikan, Kiinan ja Argentiinan odotetaan hyödyntävän liuske-energiavarantojaan amerikkalaisen teknologian avulla. Euroopassa Puolan liuskekaasuvarannot on arvioitu maanosan suurimmiksi ja myös Ukrainassa on liuskekaasuvaroja. Venäjä jatkanee tavanomaisen energian tuotantoaan erityisesti kaasun kohdalla, mutta liuskeöljyn hyödyntämistä tutkitaan.

Kiinalla on mittavat hiilimetaani- ja liuskekaasu­varannot, mutta maasto ja epäsuotuinen liiketoimintaympäristö haittaavat hyödyntämistä. Kiinassa epätavanomaiset kaasuvarat sijaitsevat keskimäärin noin kahden kilometrin syvyydessä aivan erilaisessa kallioperässä kuin Yhdysvalloissa, missä liuskekaasuesiintymiä voidaan hyödyntää edullisemmin, otollisemmassa kallioperässä ja haja-asutusalueilla. Amerikkalaista teknologiaa ei Kiinan kallioperän geomorfologiasta ja tiiviistä asutuksesta johtuen voida hyödyntää sellaisenaan. Ongelmia aiheuttavat myös muun muassa Kiinan vaikea vesipula, maanomistuskysymykset ja putkiverkostojen hallintakysymykset.

Puolassa arviot synnyttivät euforian muutama vuosi sitten, kun puhuttiin liuskekaasun riittävän maan tarpeisiin 300 vuodeksi ja mullistavan energia­politiikan. Tarkistetuissa laskelmissa selvästi pienemmäksi arvioidut esiintymät ovat kuitenkin hillinneet innostusta. Ympäristöhuolet ja lainsäädännölliset esteet ovat puolestaan viivästyttäneet tuotannon käynnistymistä. Nyt tuotannon odotetaan käynnistyvän muutaman vuoden päästä.

Tiukka EU:n ympäristölainsäädäntö voi kuitenkin laittaa Puolan suunnitelmille kapuloita rattaisiin. EU-instituutiot tarkastelevat erityisen kriittisesti liuskekaasun tuottamiseen liittyviä riskejä ympäristönäkökulmasta. Muutamat EU-maat ovat kieltäneet liuskekaasun tuotannon kokonaan (Ranska, Tsekki ja Bulgaria). Myös Yhdysvalloissa on osavaltioita, joissa tuotanto on kielletty. Ympäristöhuolet ovat olleet tärkein syy kielloille.

Vaikka tekniikka on olemassa, saavutetut edistysaskeleet merkittäviä ja tulevaisuuden tuotantotrendit lupaavia, ei liuske-energian tie menestykseen ole yksioikoisen ruusuinen. Epävarmuustekijät, vientiin liittyvät ongelmat ja riski­ tekijöistä kumpuava vastustus jarruttavat maailmanlaajuista energianvallankumousta. Toisaalta energiantuotannon lisääntyminen uusilla alueilla eri puolilla maailmaa parantaisi globaalia energia­turvallisuutta ja johtaisi hintojen tasoittumiseen. Yksi asia on varma: Yhdysvaltojen nousu yhä merkittävämmäksi kaasun ja öljyntuottajaksi muuttaa maailmanlaajuisia energiamarkkinoita ja haastaa EU:n energiapolitiikan. ›‹

Liuskebuumi ei vielä tee energiavallankumousta ›› Globaaleja energiamarkkinoita on viime vuosina muovannut kaksi suurta muutosta: kysynnän kasvu on siirtynyt Aasian nopeasti kasvaviin talouksiin ja tuotantotekniikan kehitys on lisännyt tarjontaa. Energian­ kulutuksen kasvu perinteisillä suurilla markkinoilla EU:ssa ja Pohjois-Ame­ rikassa on pysähtynyt. Tähän on syynä sekä talouskriisin hyydyttämä talouskasvu että energiankäytön tehostuminen. Kulutuksen painopiste siir­ tyy jatkuvasti Aasian kasvavien talouksien suuntaan. Eurooppa ja PohjoisAmerikka ovat tulevaisuudessakin suuria markkinoita, mutta Aasian ener­ giankulutuksen kasvu suuntaa energian kauppavirtoja entistä enemmän Atlantilta Tyynellemerelle.

Malakan salmen ja Etelä-Kiinan meren kautta kulkee jo tällä hetkellä kolmannes globaalista raakaöljykaupasta ja noin puolet nesteytetystä maakaasusta. Kiinalaiset, korealaiset ja intialaiset energiayhtiöt ovat yhä merkittävämpiä toimijoita sekä Lähi-idän, Afrikan ja Keski-Aasian tuot­ tajamaissa että kansainvälisessä kaupassa. Kiinan ja muiden nousevien talouksien kasvavalla kysynnällä on myös suoria vaikutuksia energiaraakaaineiden maailmanmarkkinahintoihin. Osalle energiantuottajamaista tämä markkinoiden maantieteellisen painopisteen muuttuminen tarkoittaa mer­ kittäviä haasteita. Esimerkiksi Venäjän nykyinen kaasun ja öljyn vientiput­ kisto suuntautuu liki yksinomaan Eurooppaan.

Samaan aikaan tuotantotekniikassa on tapahtunut merkittäviä edistys­ askeleita. Aiemmin kannattamattomina pidettyjä liuskekivivaroja pysty­ tään nykytekniikalla hyödyntämään erittäin kannattavasti, mikä on johta­ nut suoranaiseen liuskekaasu- ja öljybuumiin. Yhdysvallat ohitti Venäjän maailman suurimpana maakaasuntuottajana vuonna 2009 ja maasta on hyvää vauhtia tulossa myös maailman suurin raakaöljyn tuottaja. Vielä kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen kaasuntuonnin ennakoitiin kasva­ van nopeasti, ja muun muassa Qatarissa ja Venäjällä suunniteltiin kaasun vientiterminaaleja nimenomaan Yhdysvaltojen kasvavia markkinoita silmälläpitäen. Epätavanomaisia hiilivetyjä on runsaasti muuallakin, mutta toistaiseksi vastaavasta tuotantobuumista Pohjois-Amerikan ulkopuolella ei ole merkkejä.

Liuskebuumiakin suurempi tuotantotekniikan muutos on nesteyte­ tyn maakaasun (LNG) tuotannon kasvu ja sen tuottamisen, kuljettamisen ja vastaanottamisen kustannusten lasku. LNG:n vastaanottoterminaalien kapasiteetti on kasvanut yli kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Maa­ kaasusta on hyvää vauhtia tulossa globaali kauppatavara. Perinteiset putki­ kaasun tuottajat kohtaavat jatkossa entistä kovempaa kilpailua, mikä on hei­ jastunut eurooppalaisille kaasuntuojille myönnettyinä hinnanalennuksina.

Kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuneiden suurten muutosten lisäksi kol­ mas globaali muutos liittyy energiantuotannon rakenteisiin. Globaalia tuo­ tantoa tarkastellessa valtio-omisteisten yhtiöiden rooli on selvästi kasvanut.

Kahdenkymmenen maailman suurimman öljyn- ja kaasuntuottajan jou­ kossa on kolmetoista valtionyhtiötä. Samaan aikaan monin paikoin (muun muassa EU:ssa) kansallisten yhtiöiden pilkkominen ja yksityistäminen jat­ kuu. Nämä kaikki kolme suurta muutosta muovaavat tulevaisuuden ener­ giamarkkinoita. Liuskekivivarojen hyödyntämisen mahdollistava tekniikka on vain pieni osa tätä suurta muutosta. ›‹ LAURA SOLANKO Neuvonantaja Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT laura.solanko@bof.fi

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

27

Amerikan myyttejä murtamassa Yhdysvaltojen valtavat markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Myytti markkinoiden vaikeudesta on murtunut yhä useamman suomalaisyrityksen käsissä.

TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT THINKSTOCK, ISTOCKPHOTO

Y

hdysvallat on suurin yhtenäinen markkina-alue maailmassa, missä onnistuminen saattaa avata tien vieläkin laajemmille apajille.

Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen neljänneksi suurin vientikohde Ruotsin, Venäjän ja Saksan jälkeen. Viennin arvo oli yhteensä 3,6 miljardia euroa, mikä oli hieman yli kuusi prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Kauppa Yhdysvaltojen kanssa on perinteisesti ollut ylijäämäistä. Palveluiden vientikohteena Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen toiseksi suurin markkina.

Yhdysvaltain markkinat ovat perinteisesti haastavat, mutta onnistumisen mahdollisuudet ovat suomalaisten ulottuvilla. Aktiivisesti Yhdysvaltojen markkinoille pyrkivien suomalaisten kasvuyritysten määrä on ilahduttavasti lisääntymässä. Suomalaisten startup-yritysten määrä on muutamassa vuodessa kasvanut Piilaaksossa on yli 40:een, kun niitä vielä neljä vuotta sitten oli 12. Erityisen runsaasti startup-

28

Kauppapolitiikka nro 4|2013

yrityksiä on syntynyt juuri ICT-sektorille, mutta myös muilla aloilla kehitys vaikuttaa lupaavalta.

– Amerikkalaiset kuluttajat ovat kokeilunhaluisia ja nopeita päätöksissään. Kilpailu on kovaa, ja maan tavat sekä osavaltioiden lainsäädäntö on tunnettava, mutta muuten Yhdysvaltojen markkinat eivät ole sen vaikeammat kuin muutkaan markkinat, vakuuttaa Suomen Yhdysvaltojensuurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde.

Menestykseen tarvitaan innovatiivinen liikeidea, mutta myös yrityksen liiketoimintamallin on oltava sopiva USA:n markkinoille: nopealiikkeisen toiminnan lisäksi arvoverkot ovat monimuotoisia.

Presidentti Barack Obaman lanseeraama terveydenhuollon uudistus, niin sanottu ObamaCare, on osaltaan siivittänyt Yhdysvaltain terveydenhuollon markkinat lähes 10 prosentin kasvuvauhtiin. Suomalaisten ulottuvilla on konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia tälläkin saralla, esimerkiksi terveydenhuollon laitteissa ja lääketeollisuudessa.

Chicago

New York

San Francisco San Diego

Dallas Houston

YHDYSVALTOJEN TUNNUSLUVUT Väkiluku: 311 591 917 (2011) Bruttokansantuote per capita: 49 880 USD (2012) BKT:n kasvu: 2,1 % (2012) Valtion velka: 15 930 mrd USD (2012) Työttömyysaste: 8 % (2012)

San Francisco kuuluu kasvukeskuksiin, joita suurlähetystö neuvoo seuraamaan Piilaakson ulkopuolella.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

29

The High Line Park New Yorkissa.

Mikäli EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kumppanuusneuvottelut johtavat sopimuksen syntymiseen, suomalaisille tarjoutuisi lisää merkittäviä hyötyjä USA:n julkisten hankintojen markkinoiden avautuessa.

Piilaakson alueella Big Data ja mobiili­ ratkaisut ovat edelleen nousussa ja näihin etsitään uusia ratkaisuja. Suurlähetystön mukaan Piilaakson lisäksi kannattaa myös seurata erityisesti seuraavia kasvukeskuksia: New York, Boston, Seattle, San Francisco, Austin, Houston, Dallas, Chicago, Minneapolis ja Atlanta.

MENESTYS LUO MENESTYSTÄ – Markkinoiden valtava koko oli yksi syy, miksi halusimme Yhdysvaltoihin, tunnustaa M-Files Oy:n toimitusjohtaja Miika Mäkitalo.

Asiakirjahallinnan ratkaisuja kehittävä M-Files teki ensimmäisen myyntisopimuksensa Yhdysvalloissa vuoden 2009 lopulla.

Suomessa M-Filesin metatietoihin perustuva tuote tiedon etsintään on ollut markkinoilla vuodesta 2005. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen osuus M-Filesin liikevaihdosta on noin viidennes, ja tavoite on kasvattaa osuutta edelleen.

Markkinakoko ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vetää M-Filesiä Pohjois-Amerikkaan.

Sikäläiset yritykset ovat usein kansainvälisiä, mikä helpottaa pienen suomalaisyhtiönkin kansainvälistymistä. Lisäksi yhdysvaltalais­ yritykset ovat usein tunnettuja myös maansa ulkopuolella, ja tunnettu yritys toimii referenssinä tuntematonta paremmin.

– Yhdysvaltojen merkitystä korostaa vielä se, että alamme arvostetuimmat markkina-

30

Kauppapolitiikka nro 4|2013

”AMERIKKALAISET KULUTTAJAT OVAT KOKEILUNHALUISIA JA NOPEITA PÄÄTÖKSISSÄÄN.”

New York on merkittävä rahoituksen ja kaupan keskus. Metropolissa asuu noin 8,3 miljoonaa ihmistä, joista Manhattanilla noin 1,6 miljoonaa.

tutkimusyhtiöt Gartner ja Forrester ovat amerikkalaisia ja ne sisällyttävät selvityksiinsä ja suosituksiinsa vain siellä toimivia yhtiöitä.

Pääsimme nyt toista kertaa Gartnerin 22 parhaan dokumentinhallintatuotteen joukkoon maailmassa. Forresterin raportissa pääsimme seitsemän kovimman haastajan joukkoon.

Nämä ovat meille todella hienoja saavutuksia ja tuovat nimemme hankinnoista päättävien tietoon, iloitsee Mäkitalo.

M-Filesin liikevaihto vuonna 2012 oli noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kasvuvauhti on ollut 40–50 prosenttia vuosittain, ja samassa tahdissa aiotaan pysyä. Yhtiöllä on Yhdys­

10%

Yhdysvaltain terveydenhuollon markkinoiden kasvuvauhti on kiihtynyt lähes 10 prosenttiin.

valloissa tytäryritys Dallasissa Texasissa, minkä lisäksi osa myynnistä tapahtuu jälleenmyyjien kautta.

TYTÄRYHTIÖ LUO USKOTTAVUUTTA Tytäryrityksen kautta toimivat myös kokkolalainen pneumaattisia, ammattikäyttöön tarkoitettuja kuntosali- ja kuntosalilaitteita valmistava HUR Oy. Vuonna 1989 perustettu HUR rantautui Amerikan mantereelle 2000-luvun puoli­välissä ensin jälleenmyyjän välityksellä. Tytäryhtiö perustettiin Chicagoon vuonna 2008. Laitteet valmistetaan edelleen Kokkolassa.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

31

– Vaikka jälleenmyyjillä on laajemmat kontaktit, oman yrityksen kautta pääsee lähemmäksi loppuasiakasta ja pystyy kehittämään tuotetta yhdessä asiakkaan kanssa, perustelee tytäryrityksen perustamista HUR:n toimitusjohtaja Lena Karjaluoto.

Paikan päältä on helpompi seurata myös markkinoiden ja mahdollisten viranomais­ vaatimusten muutoksia. Tytäryritys on lisäksi tapa saada yhdysvaltalaiset yhteystiedot, sillä amerikkalaiset yritykset asioivat mielellään vain amerikkalaisten yhtiöiden kanssa. Eurooppalainen puhelinnumero on monelle ylitsepääsemättömän eksoottista ja ulkomaalainen pankkitili suorastaan epäilyttävä.

ENSIN ON MYYTÄVÄ ITSENSÄ Yhdysvaltain markkinoilla on vähemmän esimerkiksi kuluttajamarkkinointiin liittyvää säätelyä, mutta kaupan tekoa hidastavat usein sääntöjen erilaisuus ja kotimaisuuden suosiminen.

”HENKILÖKOHTAISET VERKOSTOT OVAT YHDYSVALLOISSA ERITTÄIN TÄRKEITÄ.”

HUR ei ole törmännyt Yhdysvalloissa erityisiin kaupan esteisiin. Terveyteen liittyvissä tuotteissa on tiukat laatuvaatimukset sertifiointeineen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Lena Karjaluoto korostaa kauppatapojen tuntemusta ja suomalaista sisua.

– Henkilökohtaiset verkostot ovat Yhdysvalloissa erittäin tärkeitä. Vaikka tuote on kuinka kilpailukykyinen, ensin on myytävä itsensä eli saavutettava asiakkaan luottamus. Kaikki kontaktit ja liidit on vietävä huolellisesti ja sinnikkäästi loppuun saakka eikä ensimmäiseen ei-vastaukseen pidä tyytyä.

HUR:lla on markkinatilanne puolellaan.

USA:n terveydenhuolto on maailman suurin yksittäinen terveydenhuollon markkina ja kasvaa lähes kymmenen prosentin vuosivauhdilla.

Kasvua vauhdittavat erityisesti presidentti Obaman terveydenhuollon uudistukset, vanhusten kasvava määrä sekä terveyteen liittyvien sovellusten ja hyvinvointipalveluiden lisääntyminen. Taustalla

32

Kauppapolitiikka nro 4|2013

TRANSATLANTTISTA KUMPPANUUTTA ›› Yhdysvallat ja EU ovat neuvottelemassa kauppasopimuksesta, joka kattaisi puolet maailman bruttokansantuotteesta. Neuvottelut kunnianhimoisesta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuus­ sopimuksesta alkoivat kesällä 2013. Tavoitteena on WTO-sitoumuksia pidem­ mälle menevä, laaja-alainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen. Eri­ tyisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä halutaan parantaa. Sopimus sisältää kolme kokonaisuutta: markkinoillepääsyn, sään­ telykysymykset ja tullien ulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt.

Suomelle on keskeistä markkinoillepääsyn parantaminen tavarakaupassa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä tullimenettelyjen helpottaminen ja kaupan teknisten esteiden vähentäminen. Julkisissa hankinnoissa lupaavim­ pana kasvualueina pidetään tieto- ja viestintäsektoria, energia- ja ympäristö­ osaamiseen liittyviä tuotteita ja palveluita, terveydenhoitoalaa ja infrasektoria.

BUY AMERICAN Varsinkin julkisissa hankinnoissa EU:n neuvottelutavoitteet ovat kunnian­ himoiset. Tällä hetkellä vain 32 prosenttia Yhdysvaltain julkisista hankin­ noista on ollut tarjolla muille kuin kotimaisille yrityksille. EU:ssa vastaava luku on 85. Ulkomaalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden hankintaa vaikeuttaa erityisesti Buy American -säännös. Esimerkiksi lentokenttien hankinnat ovat kokonaan ulkomaalaisyritysten tavoittamattomissa. Toinen protektionistinen este on merenkulussa, jossa niin sanottu Jones Act estää ulkomailla valmistettujen alusten hankkimisen.

Sääntelykysymyksissä suomalaisyritykset pitävät suurimpana ongelmana teknisiä esteitä kuten syrjiviä tai kohtuuttomia tuote­määräyksiä tai testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Yksi keino tähän olisi kansainvälisten stan­ dardien käyttö. Tällä hetkellä esimerkiksi paitojen vienti voi kompastua sii­ hen, että pesuohjelappu on ommeltu amerikkalaisittain väärään saumaan.

Kosmetiikka­tuotteissa puolestaan on erilaiset pakkausmerkintävaatimukset.

Helpotusta tavoitellaan myös työ- ja oleskelulupiin ja viisumeihin liit­ tyviin vaatimuksiin. Startup-yrityksen on vaikea hankkia uskottavuutta ilman yhdysvaltalaisia yhteystietoja, ja niiden saamiseen voi mennä enem­ män aikaa kuin oleskeluun on varattu. Vaatimukset vaikeuttavat usein myös huolto­palveluita.

– Pienten ja keskisuurten yritysten vientiedellytysten parantaminen on yksi Suomen keskeisiä tavoitteista, toteaa ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Jukka Pesola.

KAUPAN ESTEET TARKASTELUSSA Suomi pitää tärkeänä, että avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota koko neuvottelujen ajan. Ulkoasianministeriö järjesti aiheesta syyskuussa ensimmäisen avoimen kuulemistilaisuuden. Seuraava on suunnitteilla ensi vuoden alkuun.

– Nyt on oikea aika kertoa meille kaupan esteistä ja viennin vaikeuksista, korostaa ulkoministeriön kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen, joka koordinoi neuvotteluja Suomen osalta.

Takarajaa neuvotteluille ei ole, mutta yhtenä sellaisena pidetään Barack Obaman presidenttikauden päättymistä vuonna 2016.

EU:n komissio on arvioinut, että EU:n bruttokansantuote kasvaisi trans­ atlanttisen sopimuksen ansiosta vuosittain noin 0,5 prosenttia vuoteen 2027 asti. Samalla EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi 28 prosentilla. Positiivi­ set vaikutukset ulottuisivat myös kehitysmaihin. Elinkeinoelämän tutkimus­ laitoksen ETLA:n selvityksen mukaan myös suomalaiset yritykset arvioivat tuotannon arvonsa kasvavan ja kannattavuutensa paranevan kumppanuus­ sopimuksen seurauksena.

on myös hoito­suositusten painottuminen aiempaa enemmän ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon uudistuksiin kuuluu, että sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia sakotetaan nyt potilaiden ottamisesta sisään uudestaan 30 päivän aikana. Vaikka demokraattien ja republikaanien näkemykset talouskysymyksistä ovat kaukana toisistaan, puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että pitkän aikavälin ratkaisuja tarvitaan muun muassa terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan.

Toistaiseksi HUR:n suurin vienti­ markkina on sairauksien ennaltaehkäisyn ja senioriterveyden mallimaa Japani.

40

Piilaaksossa toimivien suomalaisten startupyritysten määrä on kasvanut 40:een.

Chicago on suuri teollisuuden ja elinkeinoelämän keskus. Kaupunki on USA:n rautatieliikenteen tärkein risteysasema.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

33

Dallas kuuluu myös suurlähetystön listaamiin kasvukeskuksiin. Kaupunki tuli tunnetuksi öljyntuotannostaan, mutta on nykyisin monipuolisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kehto.

USA tulee seuraavana Suomen ja Japanin jälkeen. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli noin 10 miljoonaa euroa.

OMAT PAKKAUKSET USA:N MARKKINOILLE Kosmetiikkayhtiö Lumene lähti Amerikan valloitukseen vuonna 2003 paikallisen CVS-ketjun avustamana. CVS oli tuolloin noin 2000 myyntipisteen drugstore ja on sittemmin laajennut 7 000 myymälän ketjuksi. Tytäryritys perustettiin vuonna 2006.

Tällä hetkellä Yhdysvallat on yksi Lumenen päämarkkina-alueista. Muiksi päämarkkinoikseen yhtiö on linjannut Suomen, Skandinavian ja Venäjän. Noin 90 miljoonan euron liike­vaihdosta noin 90 prosenttia tulee näiltä markkinoilta. Suomen ulkopuolelta tulee noin puolet liikevaihdosta.

Lumene on onnistunut pääsemään trendien aallonharjalle luonnonraaka-aineillaan.

– Olemme ensimmäisiä kosmetiikkayrityksiä, joka hyödyntää tuotteissaan muun maussa lakan kantasoluja. Myös BB- ja CC-kasvo­ voiteiden markkinoille tuomisessa ajoituksemme on onnistunut erinomaisesti, toteaa toimitusjohtaja Tapio Pajuharju tyytyväisenä.

Drugstoret myyvät sekä kosmetiikkaa että lääkkeitä. CVS-ketjun lisäksi Lumenen tuotteita löytää Ulta- ja Walgreens-ketjuista. Eri

34

Kauppapolitiikka nro 4|2013

ketjujen myötä Lumenen tuotteita on myynnissä kaikissa osavaltioissa yhteensä 15 000 myyntipisteessä.

Yhdysvalloissa kosmetiikan ja lääketeollisuuden tuotteiden välissä on Euroopassa tuntematon ”puolilääketieteellinen” luokka, johon kuuluvat muun muassa aurinkosuojaa sisältävät tuotteet. Ylimääräistä työtä Lumenelle on aiheuttanut luokittelun ohessa se, että aurinkosuojan teho mitataan Euroopassa ja Yhdysvalloissa eri tavalla. Myös tuoteselostevaatimukset ovat erilaiset, joten samaa tuotetta varten on oltava eri nimikkeet, pakkaukset ja varastot.

– Tullimuodollisuudet sujuvat nykyään melko ongelmitta. Eri osavaltioilla on tosin eri käytännöt. Kaikkein tiukimmat vaatimukset on Kaliforniassa. Yllättäviä ongelmia saattaa tulla eteen, jos laiva ajaa eri satamaan kuin tavallisesti, kertoo Pajuharju.

RIITTÄVÄN PIENI LAMMIKKO Amerikan valloittajat ovat havainneet todeksi asiantuntijoiden ohjeet oman, riittävän tarkasti rajatun asiakaskunnan tärkeydestä.

– Yhdysvalloissa kauppa ja markkina­ tutkijat saavat ostokuiteista hyvin tarkat tiedot tehdyistä ostoksista. Tätä kautta päädyimme antiaging-tuotteisiin ensisijaisena kohderyhmänä 35–55-vuotiaat drugstore-liikkeistä

ihonhoitotuotteensa ostavat naiset. Brändilupauksemme ”wild arctic nature – refined by science” erottaa meidät kilpailijoistamme, kertoo Tapio Pajuharju.

Värikosmetiikan, eli arkikielellä meikkien, myyntiäkin kokeiltiin. Se ei kuitenkaan osoittautunut riittävän kannattavaksi, sillä hyllyjen ylläpito ja täyttäminen on kallista.

Lisäksi jokaisen myyntipisteen tarjontaa olisi pitänyt muokata asukkaiden ihonvärin mukaan. Ihonhoito­tuotteissa etnisyydellä ja ihonvärillä ei ole suurta merkitystä.

HUR:n keskeinen alue on kuntoutus ja seniori­liikunta.

Ne tukevat toisiaan, sillä sama laite soveltuu esimerkiksi lonkkaleikkauksesta kuntoutumiseen että kunnon ylläpitoon sen jälkeen. Lihaskunnon ja tasapainon testaus pitäisi Lena Karjaluodon mielestä olla samanlainen rutiini kuin ajokorttiin vaadittavien ominaisuuksien testaus.

M-Files on valinnut ensisijaiseksi kohteekseen life science -yhtiöt ja perinteisen valmistavan teollisuuden.

– Pienen toimijan on unohdettava valtameri ja löydettävä itselleen riittävän pieni lammikko, kuvaa M-Filesin Miika Mäkitalo.

– Ensin kannattaa etsiä itselle soveltuvin vertikaali ja sieltä sopiva alasegmentti ja sitten vielä maantieteellinen alue. Jos erikoistuu vaikkapa tietyn toimialan pk-yrityksiin Etelä-Kaliforniassa, se tarkoittaa, että potentiaaliset asiakkaat keskustelevat palveluntarjoajista keskenään.

Markkinointikulujen osuus myynnistä pienenee.

Erikoistuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että M-Filesin verkkosivut on suunniteltu siten, että ne osuvat tavoiteltujen yritysten tekemiin hakuihin mahdollisimman hyvin.

– Kun yritys ilmoittaa olevansa kiinnostunut meidän tuotteistamme ja jättää verkkosivuillemme yhteydenotto­ pyynnön, vastaamme kahden tunnin kuluessa. Viikon päästä on turha enää soitella.

Nopeus on valttia myös kuluttajamarkkinoilla. Amerikkalaiskuluttajat reagoivat nopeasti, joidenkin mielestä jopa sopulimaisesti. Jos aaltoon ei pääse heti mukaan, se saattaa olla pian jo laantunut ja kuluttajat intoilevat jostain muusta. Vauhti näkyy myös tuotelupauksissa ja lainsäädännössä.

– Suomalainen kuluttaja ymmärtää, että kosmetiikkaa on käytettävä jonkin aikaa ennen kuin tuloksia alkaa näkyä. Amerikkalaiselle pitää luvata välittömiä vaikutuksia tyyliin instantly redusing wrinkles, Pajuharju kuvaa.

– Myöskään lainsäädännössä ei tunneta siirtymä­ aikoja, joten tulossa oleviin muutoksiin on varauduttava ajoissa.

VILLI ARKTINEN LUONTO PUREE – Ne, jotka tuntevat suomalaisia, arvostavat teknologiaosaamistamme ja sitä, että suomalainen tekee mitä lupaa, tietää suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde.

Arvostus näkyy esimerkiksi tietotekniikka-alan lehtien ja bloggaajien kirjoituksissa. Asiakkaat asioivat kuitenkin mieluummin amerikkalaisen tytäryhtiön kanssa, jonka henkilöstö on paikallista. M-Filesin suomalaisuutta ei kannata Miika Mäkitalon mielestä tuoda myyntitilanteessa useinkaan esiin.

Lumenella ei ole tarvetta peitellä suomalaisuutta, sillä puhdas luontomme ja Lapin marjat purevat patriootteihinkin. Villin arktisen luonnon raaka-aineiden jalostaminen teknologian keinoin on osoittautunut osuvaksi viestiksi.

Amerikassa arvostetaan innovatiivisuutta kaikilla alueilla.

Blogien merkityksestä Tapio Pajuharju ja Mäkitalo ovat samaa mieltä: pieni yhtiö, jonka markkinointibudjetti on markkinoiden kokoon nähden vaatimaton, ei voi yliarvioida bloggaajien merkitystä.

Myös sosiaalista mediaa on seurattava aktiivisesti.

Varsinkin kuluttajamarkkinoilla bloggaajien huomiosta taistellaan kiivaasti. Seuratuimmat blogit sisältävät näyttäviä videoita ja ovat muutenkin erittäin ammattimaisesti tehtyjä.

Lumenella on markkinointiviestinnässä kumppanina paikallinen PR-yhtiö. Ensimmäinen yhteistyökumppani saatiin CVS-ketjun kautta.

– Ilman CVS-ketjua näin pieni tekijä ei olisi herättänyt osaavien PR-toimistojen kiinnostusta, Pajuharju toteaa.

Myös tuotevastuuseen ja muuhun lainsäädäntöön on oltava osaavat kumppanit. Niiden löytämiseen tarvitaan osaava kontaktiverkko, jonka luomiseen on Yhdysvalloissa oma ammattikuntansa, brokerit.

Nämä välittäjät voivat auttaa eri osapuolia ja yhteistyökumppaneita tutustumaan toisiinsa. ›‹

ERGMANN Attorneys at Law

Teollisuuden asianajotoimisto Projektirakentaminen Energia

Teknologia

Asianajotoimisto Bergmann Oy Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki

p. +358 9 6962 070 office@bergmann.fi www.bergmann.fi

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

35

Lue

Edustustojen talousraportointia

Taloudellisten ulkosuhteiden blogi

Suomalaisille yrityksille ja muille elin­ keinoelämän toimijoille suunnattua tietoa kansainvälisistä markkinoista on olemassa paljon. Team Finland -verkosto kokoaa tätä tietoa asteittain yhteen, jotta se on jatkossa entistä hel­ pommin löydettävissä ja hyödynnet­ tävissä.

Suomen ulkomaanedustustojen tuo­ retta kauppa- ja talouspoliittista rapor­ tointia on jo vuosien ajan julkaistu lehden omalla sivustolla www.kauppa­ politiikka.fi. Edustustojen talousrapor­ tointi on siirtynyt syksyn aikana Team Finland –sivustolle.

Edustustot ovat viimeaikoina rapor­ toineet muun muassa seuraavista kiin­ nostavista ja ajankohtaisista aiheista sivustolla: EU on Iranille tärkeä kauppa­kumppani ja pakotepolitiikasta huolimatta Iranissa käydään kaup­ paa. Brasiliassa taas on vahvistunut suuntaus, jossa maassa toimivan teol­ lisuuden asemaa vahvistetaan erilai­ silla tuontia rajoittavilla toimenpiteillä.

Norjassa puolestaan öljy- ja kaasualan investoinnit ovat edelleen nousussa ja Saksan taloudessa on viitteitä siitä, että työllisyyden odotetaan kasvavan.

Tuoreimmat raportit löytyvät sivus­ tolla etusivun uutisvirrasta ja koko raporttitarjonta löytyy osion ”Uutisia ja maatietoa” alta maantieteellisten aluei­ den mukaan jaoteltuna.

Tuoreista talousraporteista tiedote­ taan julkaistessa myös Team Finlandin sosiaalisen median kanavien eli Twitte­ rin ja Facebookin kautta.

Taloudellisia ulkosuhteita käsitte­ levässä ulkoministeriön blogissa ”Vapaasti kaupasta” tutustutaan edus­ tustojen näkemykseen asemamaidensa talousaiheista. Maantieteellinen hai­ tari ulottuu naapurimaistamme aina etäisimpiin edustustoihimme saakka ja taas takaisin Katajanokalle.

Talousaiheisessa blogissa lukijalle kiinnostavimpia ovat havainnot, jotka ovat olleet kirjoittajalle itselleenkin ehkä yllättäviä tai erikoisia kokemuk­ sia talouden saralla verrattuna Suo­ men elinkeinoelämään. Maailmanta­ lous ja siitä esitettävät ennusteet elävät hyvin dynaamisesti ja edustustot pää­ sevät seuraamaan tätä kehitystä oman asema­maansa näkökulmasta.

Blogista voit lukea esimerkiksi miksi maailman kauppaministerit kokoontu­ vat pitämään kokoustaan juuri Balille.

Nigerian suurlähetystössä puolestaan on havaittu runsaasti mahdollisuuk­ sia tehdä kauppaa maassa, mahdolli­ sista ennakko-odotuksista huolimatta.

Mitkä alat kannattavat suomalaisille yrityksille? Myös Israelissa on mahdol­ lisuuksia. Maa on perustettujen start up -yritysten määrässä sijalla kaksi heti Piilaakson jälkeen.

Blogi tarjoaa suurlähetystöjen viral­ lisen raportoinnin ja verkkosivujen rin­ nalle vapaamman ilmaisu­ kanavan ja samalla paikan muuta sosiaalista mediaa syvällisemmälle analyysille.

Vapaasti kaupasta -blogia voi luonnollisesti – ja mielel­ lään – kommentoida.

team.finland.fi blogit.ulkoministerio.fi/ vapaastikaupasta

36

Kauppapolitiikka nro 4|2013

Akateeminen talousblogi Vuonna 2009 perustettu suomenkieli­ nen blogi tarkastelee maailmaa talo­ ustieteellisestä näkökulmasta. Sen ovat perustaneet silloisen Helsingin kauppa­korkeakoulun kansantalous­ tieteen laitoksen tutkijat.

Tämänhetkisiä kirjoittajia ovat Aalto-yliopistosta Pertti Haaparanta, Matti Liski, Niku Määttänen, Tuomas Pekkarinen ja Marko Terviö, HECERistä Roope Uusitalo sekä Jyväskylän yliopistosta Ari Hyytinen.

Kirjoituksissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.

Blogin mukaan sille asetettuja epävirallisia tavoitteita ovat: • tuottaa uusia analyysejä (eikä vain kritisoida muiden esittämiä pointteja) • taloustieteellisen tutkimustiedon esittäminen kansantajuisesti • tuoda taloustieteestä uusia aiheita ja näkökulmia julkiseen keskusteluun • yleisen tietämyksen lisääminen siitä mitä taloustiede on http://blog.hse-econ.fi/

”Blogista voi lukea esimerkiksi miksi maailman kauppaministerit kokoontuvat pitämään kokoustaan juuri Balille.”

Koulutusvienti vauhtiin TEKSTI VILLE CANTELL

Koulutusvienti on Suomessa vielä uusi vientiala, jonka haasteena on ollut tuotteistaminen. Maailman koulutusviennin volyymistä suuri osa tulee lukukausimaksuista. Uusi toimenpideohjelma suosittaa lukukausimaksujen mahdollistamista Suomessakin.

Suomi on pärjännyt mainiosti kansainvälisissä oppimistuloksia mittaavissa tutkimuksissa. Koulutusvienti ei kuitenkaan vielä ole muodostunut taloudellisesti merkittäväksi liiketoimintaalueeksi. Miksi näin on?

Kannattaa muistaa, että koulutusvienti on uusi vientiala, kuten palveluiden vienti kokonaisuutenakin. Hyvä osaaminen ei vielä itsessään ole tuote, vaan juuri tuotteistaminen on ollut ja on osittain edelleen haaste. Suomalaiset toimijat ovat kansainvälisellä mittakaavalla pieniä, eli yhteistyöverkostojen luominen on vaatinut aikaa.

Perustettu kansallinen koulutusvientiklusteri Future Learning Finland on kerännyt yhteen yli 70 suomalaista koulutusalan kaupallista toimijaa. Tässä verkostossa ja sen ympärille on syntynyt toimivaa osaamisen yhdistämistä.

Yhtenä esimerkkinä Edu-ICT -alan ja yliopiston yhteistyö, jossa tutkimustieto oppimisesta yhdistyy esimerkiksi peliteknologiaan.

Selvitysryhmä luovutti opetusministeri Krista Kiurulle 4.marraskuuta toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. Mitkä ovat toimen­pideohjelman keskeiset havainnot ja suositukset?

Selvitysryhmä rajasi suositustensa kärjen korkeakoulutukseen. Maksulliset tutkinnot muodostavat maailmalla leijonanosan koulutuskaupan volyymista, ja Suomen mahdollisuudet toimintaan tällä saralla ovat olleet erittäin rajallisia. Lainsäädäntö rajoittaa tällä hetkellä oppilaitosten toimintaa merkittävästi.

Työryhmä suosittaakin lukukausimaksujen käyttöönottoa ei-EU/ETA-maiden opiskeli-

joille silloin, kun he opiskelevat englanniksi tai muulla vieraalla kielellä; joko Suomessa tai suomalaisten yliopistojen ohjelmissa ulkomailla.

Mitkä ovat potentiaalisimmat alueet ja maat suomalaiselle koulutusviennille tulevaisuudessa?

Kiinnostusta on eri puolille, ja eri painotuksilla toimivat yritykset orientoituvat eri tavoin. Persianlahden alue, Kiina ja Kaakkois-Aasia sekä Latinalainen Amerikka näyttävät tällä hetkellä vetävän eniten. Venäjällä on myös potentiaalia, samoin Yhdysvalloissa.

Mitkä ovat Suomen valtit suhteessa vertaismaihin koulutusvientimarkkinoista kilpailtaessa? Mitä voisimme oppia maista, jotka ovat menestyneet koulutus­viennin osalta?

Suurin ero koulutusviennin mahtimaihin on nimenomaan ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkintokoulutuksen maksuttomuus.

Suomi on joutunut rakentamaan omaa konseptiaan toisista lähtökohdista, mikä on ollut sekä vahvuus että toimintaa haasteellisemmaksi tekevä tekijä. Myös pienuutemme on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se hankaloittaa toimintaa, mutta pienessä maassa, jossa toimijat tuntevat toisensa, voidaan luoda myös hyvin joustavia ja nopeasti reagoivia toimintamalleja. Julkisen ja yksityisten sektorien toimijat pystytään saattamaan yhteen. Samoin suomalaisella koulutuksella on erinomainen brändi maailmalla. Olemme lähtö­kohtaisesti kiinnostavia yhteistyökumppaneita. ›‹

Kansainvälisten asiain johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jaana Palojärvi

Jaana Palojärvi toimii kansallisen koulutusvientihankkeen Future Learning Finlandin varapuheenjohtajana. Koulutusviennin toimenpide­ohjelma luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle 4. marraskuuta.

Selvitys­ryhmä, jonka puheenjohtajana oli kansanedustaja Päivi Lipponen ja jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston kehitysjohtaja Jari Jokinen, esitti seitsemän kohdan toimenpideohjelmaa koulutusviennin edistämiseksi.

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

37

50 vuotta sitten PEKKA PÄRNÄNEN:

Mistä rahaa kansainvälistymiseen?

Vastuullisuus luo kasvua

Piilaakson seuraava suuri haaste Big Data tarjoaa huikeita mahdollisuuksia.

TIIKKA KAUPPAPOLI TALOUDE LLISTEN

nro 4 | 2013

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

T MYYTINMURTAJA itykset Suomalaiset kasvuyr oille. altain markkin

suuntaavat Yhdysv

os enmuut osoitte tilaus i tai tee a.fi/ Tilaa leht papolitiikk aup www.k

mous

›› Energiavallanku

›› Koulutusvientiin

vauhtia

Anna palautetta lehdestä ja voita Lumia 920!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Suomi vei Yhdysvaltoihin sanomalehtipaperia ja juustoa

K

auppapoliittisissa tiedoituksissa Yhdysvaltain uutiset olivat hyvin esillä 60-luvulla.

Suomen San Franciscon -pääkonsulivirasto raportoi lehdessä syksyllä 1963, kuinka Suomen vienti Yhdysvaltain länsi­ rannikon satamiin oli edellisenä vuonna ollut 7 401 058 Yhdysvaltain dollaria.

Taulukossa kuvataan tavararyhmittäin Suomen vientiä Yhdysvaltain länsirannikon satamiin vuonna 1962. Sanomalehtipaperin osuus viennin kokonaismäärästä oli vähentynyt ollen silti peräti 79 prosenttia Suomen kokonaisviennistä alueelle. Sen sijaan vanerin ja kovalevyn osuus kokonaismäärästä oli huomattavasti kasvanut. Juuston ja lasiteollisuuden tuotteiden osuudet olivat pysyneet entisellään. ”Suomen vienti länsirannikolle tapahtuu itärannikolla olevien satamien välityksellä, eli yleensä maahantuojien varastoista.

Tämän vuoksi suomalaisten vientituotteiden myynti on todellisuudessa huomattavasti

38

Kauppapolitiikka nro 4|2013

suurempi kuin mitä yllä mainituista vientiluvuista ilmenee”, raportissa todetaan.

Yhdysvaltain länsirannikon satamista vietiin Suomeen vuonna 1962 tavaraa yhteensä 5 803 990 dollarin arvosta. Tärkeimmät tuontitavarat Yhdysvaltain länsi­ rannikolta olivat kasvikunnan tuotteet erilaisine valmisteineen. Hedelmien ja erilaisten hedelmätuotteiden vienti oli arvoltaan yli puolet koko länsirannikon satamien välityksellä tapahtuneesta viennistä Suomeen. ”Ulkomaankaupan kehitykseen tulee vastaisuudessa vaikuttamaan huomattavassa määrin Suomen ja länsirannikon välisen laivaliikenteen kehitys”, raportissa kerrotaan. ”Viimeisten kahden vuoden aikana on liikenteessä ollut myös suomalaisia aluksia. Ennen suomalaisen laivaliikenteen alkamista Suomen ja länsirannikon välisestä tavarankuljetuksesta huolehti käytännöllisesti katsoen monopoli­asemassa ollut ulkomainen laivayhtiö.” ›‹

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920 -puhelin.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Diplomaatit tiesivät, kuinka kansallisvaltioista tulee kavereita keskenään.”

KRISTIINA HELENIUS amerikkalaisen kauppakamarin johtaja AmCham Finland

Mihin diplomaattia tarvitaan? puukina. Hänen mielestään olisi haihattelua kuvitella, että Nato-jäsenyydellä olisi taloudellista vaikutusta Suomelle yleensä, yksittäisille toimialoille tai yrityksille erityisesti. Hän ei kuitenkaan päässyt vähällä. Yleisössä sattui nimittäin olemaan muutama ansioitunut diplomaatti, joiden mielipide oli päinvastainen.

Diplomaatit tiesivät, kuinka kansallis­ valtioista tulee kavereita keskenään. He tiesivät, mikä vaikutus on sillä, että korkeat virkamiehet tapaavat toisiaan säännöllisesti vuosien ajan ja luovat edellytyksiä suurille kaupoille ja yhteishankkeille. Heillä oli esimerkkejä tilanteista, joissa yhteinen kansainvälinen linja oli laukaissut taloudellisen bonanzan.

Heidän näkemyksensä olivat osuva kuvaus diplomaattisesta ydinosaamisesta. Ne muistuttivat, kuinka kansakunnan menestys pohjautuu ensi kädessä historialle ja rakenteille, ja vasta sen jälkeen kuumille aloille ja markkinointiviesteille. Päätoimittaja ei mieltään muuttanut. Hän paljasti selkeästi, ja melko huolestuttavasti, kuinka vieras kansainvälisen vaikuttamisen maailma hänelle oli.

Palasten liikuttelun ei tietysti koskaan pidä olla itsetarkoitus. Tavoitteena on saada taloudellisten ulkosuhteiden hoitajat saumoihin, joissa he eivät vain jaa kakkua vaan kasvattavat sitä. Iskukykyinen ja joustava koneisto kannattelee Suomea menestyksestä toiseen. ›‹

kolumni

Rakastan strategiatyötä. Mikään ei ole yhtä kiehtovaa kuin liikutella palasia ja määritellä, mitä tehtävää kunkin niistä pitäisi hoitaa matkalla täydelliseen maailmaan.

Tämä syksy onkin ollut herkkua. Vaikka Team Finlandin tehtävien uudelleenmäärittelyyn liittyy monenlaista säätämistä, Suomella on pitkästä aikaa mahdollisuus terävöittää julkisen ja yksityisen puolen työnjakoa. Samalla yleishyödylliset toimijat, kuten nykyinen työnantajani Amcham, voidaan saada entistä paremmin mukaan.

Itse olen aina ollut lisäarvonaisia. Uskon David Ricardon teoriaan, jonka mukaan jokaisen kannattaa tuottaa sitä, missä on suhteessa parempi kuin muut, ja keskittyä hiomaan erikoisosaamistaan huippuunsa. Niin myös diplomaattien.

Maailmassa on paljon bisnesmahdollisuuksia, joita vain diplomaatit voivat kotimailleen pedata. Yksi mielenkiintoinen näköala avautui kesällä tilaisuudessa, jossa puhuttiin Natosta.

Keskustelussa pohdittiin Pohjois-Atlantin sopimuksen merkitystä taloussuhteille ja kaupankäynnille. Toinen artikla sanoo, että sopimuksen osapuolet suosivat keskinäistä taloudellista toimintaa. Voisiko Nato-jäsenyydestä olla hyötyä suomalalaisille yrityksille?

Paneeliin osallistunut suomalaisen talousmedian päätoimittaja piti koko ajatusta hum-

nro 4|2013 Kauppapolitiikka

39

koska maail

ma ei ole val

KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS.

lokakuu 3.20

riet

13

TILAA ITSELLESI TAI YSTÄVÄLLESI MAKSUTON KEHITYS-LEHTI.

riö_Utrikesmin iste

k ansat k aduilla

opiskelija dieg o victor Jesus valmistautuu mielenosoitusm arssiin heinäkuu ssa rio de Jan Brasiliassa. keh eirossa itys-utveckling selvitti, minkä ja mitä vastaan puolesta eri puolilla maa ilmaa marssita an.

ulkoasiainmin iste

Joululahjavinkki:

mis

milloin köyh

yys häviä ä? | nam, ötökkä

risottoa! | kehit ysmaide n

KE0313_2509.in

dd 1

koulutuskr iisi

Numeron 4/2013 aiheina ovat muun muassa:

• Arabikevään alkupisteessä: mitä tunisialaiset ajattelevat nyt?

• Yli 30 kehitysmaan velat pyyhittiin pois: mitä seurasi?

• Miten keksiä uutta Vietnamissa, kun kulttuuri karsastaa epäonnistumisia?

Lähetä tilauksesi osoitteeseen kehitysutveckling@esaprint.fi Kun toimit nopeasti, saat vuoden viimeisen numeron jouluksi kotiin. Lehti on maksuton.

ULKOMINISTERIÖN JULKAISEMA AIKAKAUSLEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA.

9/26/13 2:24 PM