Pressin 01/2015 by Otavamedia OMA

PR SS

1/2015

MCI PRESSIN LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT TAVOITTAA JÄSENESI JA ASIAKKAASI

Osuva infografiikka ISKEE TAJUNTAAN

Sähköistä postia UUTISKIRJEEN TAPAAN

Rulettava printti RAKENTUU YHTEISTYÖLLÄ

Sisältömarkkinoinnin strategia

– IDEASTA KÄYTÄNTÖÖN

UUSI

MCI Press luo asiakkailleen näkyvyyttä digi- ja printtimedian sisältöjen sekä liikkuvan kuvan avulla.

OTA VA M

ASVIESTINTÄ

D EC

IAK

ED IA

MCI P

RESS

→ asiakasviestinta.otavamedia.fi

→ decomedia.fi → mcipress.fi

pääkirjoitus PYSY MATKASSA! Pressin saapuu painettuna suoraan työpöydällesi. Tilaa lehti pressin.fi/tilaus

Pressin uutiskirje Varmista uutiskirjeen saanti tilaamalla se osoitteesta pressin.fi/uutiskirje Pressin verkkomedia Kaikki artikkelimme luettavana silloin kun sinulle sopii. www.pressin.fi Pressin Facebook Löydät meidät Facebookista facebook.com/pressinfi Olethan sinäkin jo siellä?

Pressin Twitter Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/pressinfi

Pressin YouTube Liikkuvaa kuvaa ja asiaa omalla äänellä. Käy katsomassa youtube.com/pressiniin Pressin Issuu Saat tilattua näköislehden osoitteesta issuu.com/pressin/ docs/pressin0115 subscribe-painikkeella. Pressin Instagram Löydymme kuvinemme Instagramista instagram.com/pressinlehti Pressin RSS Lisää Pressin RSS-syötteeksi tai tilaa osoitteesta pressin.fi/rss Pressin Flipboard Lisää pressinfi-tili Flipboardiisi.

Seuraa meitä niissä kanavissa, jotka sopivat sinulle parhaiten!

Yhdessä olemme enemmän KUN PERUSTIN MCI PRESS OY:N – tai silloisen MediaConsultit Ky:n – vuonna 1987, mediamaailma näytti aika erilaiselta kuin nyt. Erilaista oli työkin. Faksit lauloivat, autopuhelimet olivat kalliita ja niillä puhuttiin säästeliäästi eikä sähköposteja ja tekstareita juuri tunnettu, somesta puhumattakaan. Tässä numerossa on käsitelty monia ”uuden median” ilmiöitä. Myös MCI Press on uusi. Huhtikuun alussa liikkuvan kuvan palveluihin erikoistunut DeCo Media, Otavamedia Asiakasviestintä ja ”vanha” MCI Press yhdistyivät yhdeksi yritykseksi.Samalla Otavamediasta tuli uuden MCIn pääomistaja. Näiden kolmen toimijan taustoista voit lukea enemmän sivuilta 16–17. Yhdistymisen tavoitteena on entistä vankempi sisältömarkkinoinnin palvelujen kokonaishallinta. Ensinnäkin se on, edelleen, laadukasta printtimedian sisällöntuotantoa. Sivuilla 30–34 kerromme, mitkä asiat painetun lehden suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon. Toiseksi se on käyttäjälähtöistä, laadukasta verkkomediaa. Verkkomedian sisällön sisäänheittäjänä toimivat helposti segmentoitavat uutiskirjeet sekä sosiaalisen median nostot. Some toimii myös itsenäisenä mediana. Somesta brändin rakentajana kerromme sivuilla 26–29. Videotuotanto on kiihkeimmin kasvava digisisällön muoto. Nyt meillä on resurssit vastata kysyntään, olipa sitten kyse nopeasta online-tuotannosta tai laadukkaasta brändinrakentamisesta yritysvideoiden avulla. Myös webcastpalvelut kuuluvat tarjontaamme. Ennen kaikkea kyse on asiakaslähtöisestä palvelusta sisältömarkkinoinnin kaikilla osa-alueilla. Koko kuusikymmenpäinen joukkomme on täällä teitä varten.

Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 1/2015 3

sisältö 1/2015

VIDEOT

Pressinin jutut löytyvät myös videoina!

➜ youtube.com/ pressiniin VINKKEJÄ SISÄLLÖNTUOTANTOON Onnistu briljantilla sisältömarkkinoinnilla.....................................18 Oma media haltuun........................................ 26 Printti rakennetaan yhteisvoimin............... 30 Tavoita yleisö sähköisellä kirjeellä.............. 36 Tehokasta verkkoviestintää..........................44 Hyödy sisältömarkkinoinnin seurannasta.......................................................48 Sisältömarkkinointitesti................................ 54 Sisältöpaketit tarpeisiisi................................. 56 Asiantuntijat palveluksessasi....................... 58

Sinulle on postia. Kolahtiko se luukusta vai saitko sen sähköisesti?

Vaikuta videolla verkossa ja somessa. VISUAALISTA VIESTINTÄÄ Toimiva verkkotypografia...............................10 Videosisältö koukuttaa.................................. 24 Infografiikka huomataan............................... 50

Miten sisältömarkkinoinnin menestystä mitataan?

Osallistu lukijakyselyyn s. 11

44 Verkko on sisällön koti.

4 MCI PRESSIN 1/2015

25 ensimmäistä saa lahjaksi MCI Pressin kangaskassin.

LYHYET Meidän media: Kauppapolitiikan verkko uudistui..................................................................6 Työpisteesi paljastaa sinut...............................8 Terveydeksi! – yhteistyöllä uutta otetta.....11 WhatsApp jyrää.................................................12 Uusi MCI Press esittäytyy...............................16

PR SS

MCI Press Oy:n asiakaslehti 1/2015

MCI Press on sisältömarkkinoinnin suunnittelutoimisto. Luomme asiakkaillemme näkyvyyttä digi- ja printtimedian sisällön avulla.

Testaa tietosi sisältömarkkinoinnista ja osallistu arvontaan!

Julkaisija MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puh. 09 2525 0250 faksi 09 2525 0251 www.mcipress.fi Päätoimittaja Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

Toimitusneuvosto Helen Bekele, Leena Elomaa, Kati Jalagin, Jenni Juntunen, Satu Karppinen, Alisa Kettunen, Nora Kolari, Essi Kuula, Mia Lehto, Laura Lähdevuori, Laura Paananen, Päivi Paatsalo, Tiina Parikka, Sami Pekkala, Minna Rinne, Salla Salokanto, Taru Saxelin, Eini Suominen, Selja Tiilikainen, Vesa Tyni, Suvi Virta, Sofia Wilkman

Onnistuneen printin takaa löytyy tarkka suunnitelma ja huolellinen toteutus.

7. vuosikerta Painatus Libris Oy, Helsinki Painos 5 200 kpl Paperit Sisäsivut: MultiArt Silk 130 g/m2 Kansi: MultiArt Silk 200 g/m2 Paperimyynti: Papyrus

Briljantin sisältömarkkinoinnin ainekset

SIN ET PRES NÄIN LU

PRINTTISISÄLTÖ

ISSN-tunnus 1799-1102 Tarjouspyynnöt mia.lehto@mcipress.fi laura.paananen@mcipress.fi marjatta.leino@otavamedia.fi milla.wiksten@decomedia.fi Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta MCI Pressin kantaa. MCI Press on osa Otavamediaa.

IÄ:

Tämä kuvake johdattaa printin pariin.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset www.pressin.fi/tilaus puhelin 09 2525 0250

VIDEOSISÄLTÖ

Videotuotannon jipot löytyvät tästä kohdasta.

VERKKOSISÄLTÖ

SOMESISÄLTÖ

Kun löydät tämän pallon, verkkomaailman ihmeet ovat käsilläsi.

Kaikki sosiaaliseen mediaan liittyvät jutut löytyvät täältä.

UUTISKIRJESISÄLTÖ

Sähköisen kirjeen salat ovat tämän merkin alla.

KATSO MYÖS VIDEO!

Tästä jutusta löytyy myös video verkossa.

OTA YHTEYTTÄ!

LISÄÄ VERKOSSA!

Tästä kohdasta löydät henkilön, johon voit olla yhteydessä.

Voit lukea aiheesta lisää verkossa, kun löydät tämän ikonin.

MCI PRESSIN 1/2015 5

Lyhyet Yhteistyö Farmasialiiton kanssa laajeni

Kauppapolitiikan verkko uudistui ULKOMINISTERIÖN julkaiseman Kauppapolitiikka-lehden nykyinen printtilehti syntyi vuonna 2012 MCI:llä tehdyn lehtiuudistuksen myötä. Julkaisu täytti 80 vuotta vuonna 2013. Nyt Kauppapolitiikan teossa keskitytään verkon kehittämiseen. Kauppapolitiikka.fi-verkkosivujen ulkoasu päivittyi vuodenvaihteessa aiempaa visuaalisemmaksi. Lehden sisällön lisäksi sivustolle tuotetaan ja lisätään jatkossa oheisaineistoa kuten videoita. – Uuden ilmeen lisäksi sivuston tavoitteena on palvella verkkolukijoita entistä paremmin. Sivustoa on selkeytetty ja aineisto on ryhmitelty teemoittain, sanoo Kauppapolitiikkalehden päätoimittaja Ville Cantell.

Lue lisää www.kauppapolitiikka.fi

6 MCI PRESSIN 1/2015

Huomiota on myös kiinnitetty entistä enemmän tavoittavuuteen tägien sekä Google AdWords –kampanjan avulla. Kauppapolitiikka-lehden kannet saivat myös hiljattain kehuja, kun ProCom palkitsi lehtipäivässään marraskuussa 2014 parhaita yhteisölehtiä. Kauppapolitiikka-lehti sai kunniamaininnan toimivasta kansikonseptistaan. Kantta kehuttiin ehjäksi kokonaisuudeksi, joka houkuttelee tarttumaan lehteen. Se on tuomariston mukaan typografisesti ja kuvituksen puolesta erottuva. Kuvitus toimii hyvin yhteen kannen noston kanssa, ja lehden yläreunan tekstejä – ylähyllyä – pidettiin hyvänä ideana.

Farmasian alan ainoa suomenkielinen tieteellinen julkaisu, farmaseuttinen aikakauskirja Dosis siirtyi vuoden vaihteessa MCI Pressille. Samalla Dosis muuttui sähköiseksi Open Access -julkaisuksi. Verkkojulkaisuna Dosis pyrkii palvelemaan entistä paremmin muutoinkin sähköisten tietokantojen ja välineiden käyttöön siirtynyttä lukijakuntaansa: – Dosiksen käyttäjäkunta on tieteellistä ja käyttötarkoitus hyvin pitkälle tutkimusjohteista. Näin ollen on järkevää, että myös hakumahdollisuudet ovat käyttäjäystävälliset ja houkuttelevat, perustelee Dosiksen julkaisijan, Suomen Farmasialiiton viestintäpäällikkö Riina Law. Dosiksen myötä yhteistyö Farmasialiiton kanssa laajenee, sillä MCI Press tuottaa myös liiton jäsenlehti Farmasiaa. – Odotamme yhteistyöltä samaa jouhevaa ja tehokasta sekä idearikasta otetta, mitä aiemminkin olemme saaneet nauttia, Law kertoo.

Puettava teknologia ei saa kannatusta. Fizz-järjestön teettämän tutkimuksen mukaan 61 % 2 000 kyselyyn vastanneesta kuluttajasta ei ostaisi puettavaa teknologiaa. www.warc.com 6.3.2015

NÄITÄ JUTTUJA LUETAAN VERKOSSA

Tyylipäivitys uudistuksen kunniaksi AREN HENKILÖSTÖLEHTI Areena päivittyi lehtiuudistuksessa, kun se siirtyi MCI Pressin toteutettavaksi. Uudistuksen taustalla on Are-konsernin laajentuminen: Are osti Lemminkäinen Talotekniikan viime kesänä. Henkilöstölehdellä halutaan sitouttaa uutta ja vanhaa työporukkaa sekä rakentaa henkilöstölle kokonaiskuvaa konsernista. Henkilökunnan hyvinvointi on Arelle tärkeää, joten myös henkilöstön tiedotusvälineeseen halutaan panostaa. Areena ilmestyy neljä kertaa vuodessa 24-sivuisena printtinä arelaisten postiluukkuihin. Samalla printti toimii henkilöstön tiedonvälityskanavana. Are on yli 100-vuotias edistyksellinen ja palveleva talotekniikkatalo, joka tarjoaa asiakkailleen koko elinkaaren kattavat talotekniikkaurakoinnin ja kiinteistön ylläpidon palvelut.

Laatua rakentamassa RAKENNUSMESTARIT ja -insinöörit AMK RKL ry ja Otavamedia Asiakasviestintä solmivat loppuvuonna 2014 kustannussopimuksen Rakennustaitolehdestä ja -verkkopalvelusta. Vuodesta 1905 ilmestynyt rakennustaito-lehti uudistettiin Otavamedian toimesta ja samaan aikaa rinnalle rakennettiin kaikille avoin, päätelaiteriippumaton rakennustaito.fi-sisältöpalvelu. Rakennustaito käsittelee laajasti alan yritysten toimintaa, työmaiden johtamista, materiaaleja, suunnittelua ja työmaatekniikkaa, unohtamatta alalla toimivia ihmisiä. Lähes 8 000 rakennustuotannon asiantuntijan liitto on paitsi edunvalvoja, myös rakentamisen laatukriteerien puolestapuhuja ja arvostettu kouluttaja. Liitto myös pyrkii johtamaan keskustelua kiinteistö- ja rakennusalan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Monikanavainen ja moderni liittoviestintä on tärkeä osa tätä työtä. Tutustu uuteen palveluun: www.rakennustaito.fi.

Eniten sivulatauksia saaneet jutut Pressinin verkkosivuilla.

1. Paperi luo tunnelman. www.mcipress.fi/ artikkeli/paperiratkaisee-julkaisuntunnelman

2. Infografiikka taipuu moneksi. www.mcipress.fi/ artikkeli/infografiikka_ taipuu_moneksi

3. Paperi tukee julkaisun viestiä. www.mcipress.fi/ artikkeli/paperi-tukeejulkaisun-viestia

4. Millainen uutiskirje avataan? www.mcipress.fi/content/ millainen-uutiskirjeavataan

Tilaa Pressin-uutiskirje ja pysyt tuoreimman tiedon äärellä pressin. fi/uutiskirje P.S. Löydät kaikki Pressinin vanhat numerot issuusta issuu.com/ pressin

MCI PRESSIN 1/2015 7

Lyhyet Työpöytäsi paljastaa sinut ONKO TYÖPISTEESI siisti, ja kaikki tavarat ovat tarkassa järjestyksessä? Vai onko pöydälläsi kaikki täysin levällään? Oli pöytäsi sitten siisti tai sotkuinen, molemmilla on positiiviset puolensa. Kompaktisti organisoitu ja siisti pöytäsi kielii siitä, että olet jalomielinen, luotettava ja pysyt aikataulussa. Pysyt sovitussa ja pelaat varman päälle. Siisti ympäristösi saa sinut tekemään hyviä asioita: et osallistu rikoksiin etkä roskaa ympäristöäsi. Lappuja siellä, kalenteri tuolla, papereita joka puolella ja laitteet asetettu pöydälle miten sattuu. Tuolisi edestä löytyy ehkä hallittu kaaos tai looginen epäjärjestys. Ei hätää, epäsiisti työpöytä ei ole huono asia. Pöytäsi kertoo, että olet luova ja innovatiivinen työntekijä. Inspiroidut irtautumaan traditioista, minkä vuoksi saat aikaan uusia ja tuoreita oivalluksia. Minnesotan yliopiston psykologian tutkija Kathleen Vohs on tutkinut tutkijakollegoineen työympäristön ja työpisteen siistiyden vaikutuksia sekä selvittänyt sitä, mitä työpöytä kertoo työntekijän ominaisuuksista. Vohsin mukaan olemme alttiita erilaisille meitä ympäröiville tekijöille esimerkiksi työpaikallamme, kotonamme ja internetissä. Vaikka pystyisimme tai emme pystyisi kontrolloimaan ympäristömme siisteyttä, ympäristömme vaikuttavat meihin. Minnesotan yliopiston tutkijat tekivät testin, jossa osallistujia pyydettiin kehittämään pingispalloille uusia käyttötarkotuksia. Sotkuisessa huoneessa innovoineet osallistujat kehittivät yhtä paljon uusia ideoita kuin siistissä huoneessa ideoineet osallistujat. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin, että sotkuisessa huoneessa innovoineet testihenkilöt olivat kehittäneet kiinnostavampia ja luovempia ideoita. Lähteet: ScienceDaily K. D. Vohs, J. P. Redden, R. Rahinel. Physical Order Produces Healthy Choices, Generosity, and Conventionality, Whereas Disorder Produces Creativity. Psychological Science, 2013; DOI: 10.1177/0956797613480186 Yahoo! small business

8 MCI PRESSIN 1/2015

Järjestys voi löytyä kaaoksenkin seasta. Innovatiivisuus kumpuaa aina tekijän sisimmästä.

Luova kaaos Missäs se näppis on, tuollahan se. MCI Pressin visupuolella on hommat hallussa. Tämän pöydän ääressä istuu erityisen luova tekijä, valokuvaajamme Vesa Tyni.

Väriä ja viidakkoa Epätavalliset esineet kertovat siitä, että olet luova ja avoin uusille kokemuksille. MCI Pressin sisältötiimistä löytyy väriä ja innovatiivisuutta. Tämä Pocahontas-pöytä kuuluu tuottajallemme Jennille.

Kuvat Vesa Tyni

Puts plank Siisti pöytä ja kaikki hallinnassa. Tämä työntekijä taitaa olla tarkka ja särmä tyyppi, joka toimii tehokkaasti aikataulujen puitteissa ja pelaa varman päälle. Siisteistä siisteimmän työpisteeen omistaa asiakkuuspäällikkömme Laura.

Mukava paikka Kutsuva tila merkitsee sitä, että olet ekstrovertti. Puoleensa vetävä toimisto, jossa on avoimet ovet, mukavat tuolit ja tarjolla karkkipurkkeja, liitetään erittäin sosiaaliseen työskentelypaikkaan.

Arvoitus: Kuka tämä viidakon hemmo on? Vastaus: Mailchimp-apina, joka jakelee uutiskirjepostia viidakon kätköistä.

MCI PRESSIN 1/2015 9

Lyhyet Luotettava kumppani MCI Press teetti asiakkailleen tyytyväisyyskyselyn vuoden 2014 lopussa. Kyselyssä tiedusteltiin asiakkaiden näkemyksiä yrityksen toimintamallista, mielikuvista ja laatutekijöistä asteikolla 0–5. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan MCI Pressin Net Promoter Score (NPS) oli 70 pistettä. NPS on hallinnoinnin työkalu, joka mittaa yrityksen ja asiakkuuksien välistä lojaalisuutta. Yli 50 pisteen NPS-tulosta pidetään erinomaisena. Kyselyn tulokset osoittivat erityistä tyytyväisyyttä muun muassa joustavuuteen, luotettavuuteen sekä ammattitaitoon. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä myös asioimisen helppouteen, aikataulussa pysymiseen sekä prosessin toimintaan ja nopeuteen. Graafiseen suunnitteluun, kuten taittoon ja kuvitukseen oltiin erityisen mieltyneitä. Lopputuotteen onnistuneisuus sekä yrityksen maine saivat niin ikään kiitettävät arvosanat.

Toimivan verkkotypografian ainekset TOIMIVA VERKKOTYPOGRAFIA on suunniteltu niin, että verkkosisältö on helposti luettavissa ja silmäiltävissä. Luettavuuteen voidaan vaikuttaa kirjasimen valinnalla ja typografian perussääntöjä noudattamalla. Suunnittelussa on tärkeää muistaa, että tekstin on toimittava erilaisissa käyttöympäristöissä. Verkkotekstin ja fontin on esimerkiksi mukauduttava erilaisten laitteiden näytöille. Jos fontti ei sovellu ruutu- ja verkkokäyttöön, se saattaa näyttää suttuiselta. – Visuaalinen yhteneväisyys saman brändin paino- ja verkkojulkaisussa on tärkeää, mutta printtilehdessä käytetyt fontit eivät välttämättä toimi sellaisenaan saman brändin verkkojulkaisussa, kertoo MCI Pressin luova johtaja Satu Karppinen. – Ihannetapauksessa brändi suunnitellaan alusta asti niin, että tarvittavat kirjasimet on saatavilla myös nettikäyttöön. Nykyään on mahdollista käyttää vaikka omatekoisia fontteja verkkosivuilla. Fonttitiedosto upotetaan koodiin ja käyttäjän selain lataa puuttuvan fontin, lisää MCI Pressin digimedia-asiantuntija Sami Pekkala.

10 MCI PRESSIN 1/2015

nts oogle Fo Kuvat: G

Googlen tarjoama Google Fonts -palvelu on kätevä työkalu verkkosivustojen ja -sisällön rakentajille. Se tarjoaa ilmaisia verkkofontteja täysin vapaaseen käyttöön ilman lisenssiä. Google Fonts -palvelun fonttiselaimessa on tarjolla lähes 700 fonttiperhettä. – Päätteettömistä otsikkofonteista suosikkeja ovat PT Sans, Lato sekä Source Sans Pro ja päätteellisistä leipätekstifonteista Crimson ja klassikko Georgia, vinkkaa Karppinen. – Aiemmin ei suositeltu päättellisiä fontteja nettileipätekstissä, kun pienten kirjainten päätteet muuntuivat tuhruisiksi epätarkoilla näytöillä. Nykyään näytöt ovat tarkempia, mutta silti päätteellisen fontin valinnassa pitää olla tarkkana, selventää Pekkala. Googlen fonttien etuna on helppokäyttöisyys: fonttipalvelu luo koodin valitulle fontille, jonka voi kätevästi viedä verkkosivulle. Tutustu Googlen fonttitarjontaan: www.google.com/fonts

hyvä valinta

73 %

Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti ilmaisjakelu- ja noutopistelehdissä olevaan mainontaan printin keskiarvon ollessa 68 prosenttia, mikä on huomattavasti suurempi osuus kuin muissa medioissa näkyvään mainontaan. Kaikkein nihkeimmin suhtaudutaan kännykkään tuleviin mainoksiin, joihin suhtautuu myönteisesti vain seitsemän prosenttia.

PR SS

1/2015

MCI PRESSIN

, JOKA HALUAT

LEHTI SINULLE

SI TAVOITTAA JÄSENE

JA ASIAKKAASI

ka Osuva infografiik N ISKEE TAJUNTAA

a Sähköistä posti UUTISKIRJEEN TAPAAN

ti Rulettava print RAKENTUU YHTEISTYÖLLÄ

ia oinnin strateg Sisältömarkkin

– IDEASTA N KÄYTÄNTÖÖ

Vastaa ja voita iPhone 6 Plus! Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.pressin.fi/into. 2. Merkitse numerosarja 882 100. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Yhteistyöllä uutta otetta SUOMEN APTEEKKARILIITON ja MCI Pressin yhteistyö käynnistyi vuoden alussa, kun liiton jäsenapteekeissa jaettava Terveydeksi!-asiakaslehden tuotannosta vastaa MCI Press. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Terveydeksi! on yli 1,1 miljoonalla lukijallaan Suomen ylivoimaisesti luetuin terveyslehti. Se tarjoaa luotettavaa tietoa terveydestä, sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, lääkkeistä ja niiden oikeasta käytöstä sekä apteekkipalveluista. – Lehteä on hiljattain uudistettu vastaamaan paremmin tämän päivän lukijan toiveita, mutta haemme yhteistyöllä uutta otetta lehden tuotantoon ja edelleen kehittämiseen. Halusimme osaavan kumppanin, joka on sisältömarkkinoinnin asiantuntija ja digitaalisen median monitaituri, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen perusteli valintaa yhteistyön alkaessa. Ensimmäinen MCI Pressin tuottama Terveydeksi! ilmestyi apteekkien lehtitelineisiin 2. maaliskuuta. Lehden päätoimittaja, viestintäproviisori Tiina Kuosa Apteekkariliiton viestintäyhtiö PharmaPressistä kertoo yhteistyön käynnistyneen hienosti. – Jo ensimmäistä yhteistä numeroa tehdessämme löytyi sujuva ja mukava tekemisen tapa. MCI Press on miettinyt prosessit todella virtaviivaisiksi, minkä ansiosta laadukasta jälkeä syntyy tehokkaasti ja vaivattomasti, Kuosa 5 VINKKIÄ en kommentoi. tur vallise n itsehoitoo Terveydeksi! tulee SIITEPÖLY Oikea apu allergiaan För din jatkossa panostamaan hälsa! PAINO PUTOA A llä pysyvi aiempaa enemmän lla ksi muuto sähköisiin kanaviin. Lehden sisältöä jaetaan myös sosiaalisen median neuvoja Apteekista kanavissa. IN { APTEEK

ASIA KAS

| 2015 } LEHTI 1

Också svenska sidor 51–56!

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus -puhelin.

Vauva tulossa?

HOID OSS

atalolla SPR:n turv nuorten ratkotaan . ongelmia

ITSE HOIT

tarua? Totta vai itseOikaisimme aluulot. hoidon harh

LEM MIK IT

alkaa, Punkkikausiet ota karkotte käyttöön.

MCI

25 ensimm äistä vastaajaa saa lahjak si MCI Pressin kangaskass in!

5.2.2015

17.indd Terveydeksi_A_1_

MCI PRESSIN 1/2015 11

14.28

Lyhyet WhatsApp jyrää WHATSAPP-PIKAVIESTIPALVELU on löytänyt tiensä älypuhelimen käyttäjien keskuuteen ja on korvaamassa teksti- ja multimediaviestien käytön useissa maissa. WhatsAppin viestiliikenteen uskotaan kasvavan ja peittoavan jopa omistajansa Facebookin viestiliikennemäärän. WhatsApp vetää puoleensa muun muassa nuoria Facebookkäyttäjiä, jotka kaipaavat yksityisyyttä viestien välitykseen. Vuonna 2009 perustetulla palvelulla on tällä hetkellä yli 700 miljoonaa käyttäjää, joista 70 prosenttia käyttää sitä päivittäin. Muutamat brändit ovat WhatsAppin menestyksestä vakuuttuneina päättäneet lisätä WhatsApp-painikkeen verkkosivuilleen. Esimerkiksi yhdysvaltalainen BuzzFeed-sivusto raportoi huikeasta sisällönjakoliikenteestään, joka tuplaantui muutamassa kuukaudessa iOS:iin integroimansa WhatsAppin jakopainikkeen käyttöönoton jälkeen. Espanjalainen jalkapalloseura Valencia CF lisäsi WhatsAppnappulan verkkosivustolleen saaden samalla tietoonsa klikkauslukuja sekä liikenteeseen liittyvää dataa URL-parametrin avulla. Valencia CF:n löytämät tulokset olivat häikäisevät. WhatsAppin osuus klikkauksista oli 33 prosenttia, Facebookin 35 prosenttia, Twitterin 19 prosenttia ja Google+ sai osakseen 13 prosenttia. Kun pelkkä mobiilikäyttö otettiin huomioon klikkausten laskennassa, lähes puolet (48 prosenttia) jakoklikkauksista osui WhatsAppiin Facebookin osuuden ollessa 25 prosenttia. Lähteet: Formerly Digital Marketing Ramblings (DMR) NiemanLab YLE uutiset

Instagram – visuaalisuuden mekka INSTAGRAM on kasvanut suosituksi sosiaalisen median kanavaksi, joka mahdollistaa kuvien ja videoiden jaon käyttäjiensä kesken. Newscredin mukaan Instagram on tällä hetkellä ainoa sosiaalisen median areena, jolla on verkkoon verrattavissa oleva visuaalinen voima ja universaali hyväksyntä. Kun Instagramia verrataan esimerkiksi Facebookiin, Instagram sitouttaa käyttäjänsä 15 kertaa tehokkaammin kuin Facebook. Instagram tarjoaa brändille mainion mahdollisuuden esitellä kohderyhmälleen visuaalisin keinoin esimerkiksi brändin tarinan, jakaa tietoa tuotteista tai palvelusta sekä vahvistaa positiivista imagoa. Brändi löytää Instagramissa jakamillaan kuvilla ja videoilla tiensä palvelun käyttäjien tietoisuuteen ja saa osakseen tunnettuutta sekä mahdollisia uusia asiakkaita. Instagramista löytyy yleisöä: lokakuussa 2010 lanseerattua Instagramia käyttää aktiivisesti kuukausittain yli 300 miljoonaa henkilöä. Kanavan kautta on jaettu yli 30 miljardia kuvaa ja palveluun ladataan päivittäin noin 70 miljoonaa kuvaa tai videota. Jotta brändi menestyisi Instagramissa, huolellisesti ja tarkasti suunniteltu sisältömarkkinointistrategia on hyvä lisätä agendaan. Lähteet: Instagram Formerly Digital Marketing Ramblings (DMR) Newscred

Instagramia käyttää aktiivisesti kuukausittain yli 300 miljoonaa henkilöä. 12 MCI PRESSIN 1/2015

Videon luominen on vaikeaa mutta tehokasta. Tutkimuksen mukaan 290 myynnin ja markkinoinnin ammattilaisesta pitää 59 % videoita vaikeimpana sisältömediana luoda, mutta 46 % mielestä se on tehokkain laji käyttää sisältöä. www.the-cma.com/news/trends-in-content-marketing-2015

Lähteet: Innovations in magazine media 2013 world report Interactive Newsprint World News Publishing Focus Novalia

1/2015

Mindfulness auttaa

Liiton teesit vievät kohti

jaksamaan töiss

tasa-arvoisempaa työelämää

Kun vauhti on hurjimmillaa n, olisi viisasta pysähtyä. Häslääminen voi näyttää tehokkaalta, mutta oikeasti se lamaa luovuutta ja toimintakykyä. Mindfulness tarjoaa erilaisen näköalan työhyvinvointiin.

sivu 8 Vinkit arkeen

Ilmiö

Mindfulness auttaa pysähtymään

Pykälä

Yhdenvertaisuutta edistettävä työpaikoilla

KUVA Shutterstock

Pysähdy hetkeksi: Hengittele muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Voit tehdä välihengittelyjä vaikka ennen kuin puheluun tai sähköpostiviestiin. vastaat Kuuntele aisteja: Keskity tunnistamaan aistien antamaa tietoa: mitä kuulet, haistat, maistat, mitä tuntemuksia kehossasi on? Kun ajatukset harhailevat, vie huomio takaisin aistituntemuksiin. Tunne mitä syöt: Keskity tunnustelemaan, miltä ruoka tai juoma maistuu. Ole tietoinen kaikista vivahteista. Ota asia kerrallaan: Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Ole yhteydessä tähän hetkeen, yhteen tehtävään. Laita rajat tekniikalle: Sinun ei tarvitse olla joka hetki kaikkialla kaikkien kanssa. Jos mahdollista, hoida sähköpostit tiettyinä kellonaikoina ja rauhoita vähintään yöuni jättämällä kännykkä ja tietokone makuuhuoneen ulkopuolelle. Ole säännöllinen: Tee läsnäoloharjoituksia säännöllisesti. Parhaan hyödyn saat, kun harjoittelet joka päivä vähintään 10 minuutin ajan.

indfulness-kouluttaja, alan suomalainen pioneeri Leena Pennanen vakuuttaa, että tietoisuuden tuominen juuri tähän hetkeen auttaa hyppäämään pois kiireen karusellista ja saamaan uudenlaista voimaa työhön ja arkeen. Työelämässä kuvitellaan usein, että kiireellä tekeminen lisää tehokkuutta. Usein tilanne on juuri päinvastoin, sillä kiire johtaa helposti paniikkiin, sitoo energiaa ja kahlitsee luovuuden. Sama koskee hienolta kuulostavaa multitasking-työ skentelyä, jossa ihminen yrittää tehdä monta asiaa samanaikaisesti. Tosiasiassa silloin ei keskity mihinkään kunnolla. Mutta miten mielen saa rauhoittumaan kesken kiireisen työpäivän? Leena Pennasen mukaan riittää lyhytkin irrottautuminen ajatusmyllystä. – Töissä voi ottaa muutaman syvän sisään- ja uloshengityksen ennen kuin vastaa puhelimeen tai sähköpostiviestiin. Tempon vaihtaminen tekee reikiä

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann

LUEMMEKO TULEVAISUUDESSA interaktiivista printtilehteä, joka tarjoaa lukijalleen multimediaelämyksen? Ihmisen kosketukseen reagoiva Interaktiivinen paperi on niin sanottua älykästä paperia, joka mahdollistaa esimerkiksi musiikin tai puheen kuuntelun ja liikkuvan kuvan katselun perinteisen tekstin luennan ohella. Interaktiivinen paperi muodostuu useasta eri kerroksesta. Paperin ensimmäinen kerros on seripainatettu pieniä metallihiukkasia sisältävällä erikoismusteella, joka johtaa sähköä. Seuraava kerros sisältää muotoilun ja tekstin. Kolmas kerros on äänen toistoa varten. Uudenlaiseen lukuelämykseen tarvittava tekniikka on jo käsissämme. Tuotetta on testattu ja tulevaisuuden mahdollisuuksia kartoitetaan. Esimerkiksi Surreyn yliopistossa Isossa-Britanniassa on käynnissä Digital Economy Programme Project -hanke, joka tutkii ja kehittää uudenlaista uutisalustaa, jossa käytetään interaktiivista sanomalehtipaperia. Projektin tarkoituksena on luoda uusia digitaalisen tarinankerronnan mahdollisuuksia, jotka yhdistävät entistä tehokkaammin yhteisöt paikallisiin uutisiin ja informaatioon. Isobritannialainen yritys Novalia on tuonut interaktiivisuuteen perustuvan teknologian käytäntöön. He ovat muun muassa kehittäneet yhteistyössä yhdysvaltalaisen artisti ja muusikko Alexander Massarin kanssa julisteen, joka tarjoaa uniikin oppimisympäristön perehdyttäen yleisön musiikin teorian maailmaan kosketuksen, äänen ja taiteen avulla. Analogisen ja digitaalisen yhdistävä interaktiivinen paperi on vielä tuloillaan. Sen jalkautuminen printtimaailmaan riippuu tuotannollisista tekijöistä ja printtilehtien julkaisijoiden uskalluksesta ottaa uusi teknologia käyttöön.

ilmiö

Interaktiivinen paperi – tulevaisuuden mahdollisuus

Opiskelijat

Työskentely opiskeluaikana kannattaa

ajatuskaruselliin ja näkyy myönteisinä m voissa, Pennanen kertoo.

Rentous lisää luovuutta

Mindfulness muuttaa käsitystä siitä, mik paa. Se ei enää olekaan niska limassa raat väkinäistä pusertamista eikä kiireiseltä nä tä. Itsensä piiskaaminen nimittäin lamaa ajattelukykyä. – Läsnäolon meditaatioharjo itukset se vat rentoutta, joustavuutta ja iloa työhön. lee tehokkaampia, kun häslääminen loppu pitää tehdä pakon ja pelon sanelemana, lu tuu ja motivaatio sammuu. Leena Pennanen muistuttaa, että aivot j vitsevat lepoa ja taukoja. Tämä ei tarkoita h lua, vaan tempon vaihtamista. Ulospäin vo tä, että pysähtyminen on ajan hukkaa, mut sa läsnäoloharjoituksessa tapahtuu pään sis

18 Tradenomi huhtikuu 2015

Tradenomi h

Edunvalvontaa uudella ilmeellä TRADENOMILIITTO TRAL ja Otavamedia Asiakasviestintä käynnistivät alkuvuodesta liiton jäsenlehden, Tradenomin, uudistustyön. Ensimmäinen visuaaliselta ilmeeltään täysin uudistettu lehti ilmestyi huhtikuussa. Uuden, raikkaan ilmeen on suunnitellut Otavamedia Asiakasviestinnän AD Jani Söderlund. Tiimin tuottajana toimii Henna Tanskanen. Tradenomi-lehti käsittelee monipuolisesti ajankohtaisia työelämän ilmiöitä. Se on edunvalvontatyötä tekevälle liitolle tärkeä vaikuttamisen väline paitsi jäsenten myös muiden keskeisten sidosryhmien suuntaan, kuten ammattikorkeakouluihin, työelämän vaikuttajiin, poliittisiin päättäjiin ja mediaan. Otavamedia Asiakasviestintä vastaa lehden tuotannosta avaimet käteen -periaatteella. Kokonaispalveluun kuuluu myös lehden ilmoitusmyynnin hoitaminen Otavamedian mediamyynnin kautta. Tradenomi-lehti ilmestyy tänä vuonna viisi kertaa ja vuonna 2016 kuusi kertaa noin 25 000 kappaleen painoksena. Tutustu lehden näköisversioon verkossa: http://issuu.com/tradenomiliitto

MCI PRESSIN 1/2015 13

Lyhyet Kuva Suomen Kansallisooppera

Boheemia taiteilijaelämää MCI PRESSIN jokavuotisia pikkujoulujuhlia vietettiin 12. joulukuuta juhlallisissa merkeissä. Alkuilta vietettiin toimistolla glögiä hörppien ja kuusen alta löytyneitä paketteja availlen. Sitten lähdettiin matkaan. Iloinen pikkujouluporukkamme hyppäsi raitiovaunun kyytiin ja suuntasi matkansa kohti Töölöä. Määränpäänä oli ranskalainen ravintola Lyon, jossa nautimme taivaallisen kolmen ruokalajin illallisen. Tyytyväisinä ja yltäkylläisinä siirryimme seuraavaan kohteeseen, kadun toisella puolella sijaitsevaan Suomen kansallisoopperaan. Pikkujouluiltamme huipentui mahtavaan ranskalaishenkiseen ooppera-spektaakkeliin. Giacomo Puccinin “La bohème” -ooppera kuljetti kuulijakuntamme Pariisin talvisille kaduille, boheemin taitelijaelämän pyörteisiin.

Murua rinnan alle MAANANTAISIN kannattaa tulla ajoissa töihin, ainakin MCI Pressillä. Joka maanantai-aamu klo 8.30 toimistoltamme löytyy aamupalapöytä, joka notkuu terveellisestä purtavasta. Sen lisäksi että työntekijöidemme ravinnonsaanti tulee hoidettua, maanantai lähtee mukavasti käyntiin leppoisan jutustelun ja viikonlopun kuulumisten vaihdon lomassa. Suosittelemme yhteisiä toimiston aamupalahetkiä muillekin!

14 MCI PRESSIN 1/2015

HYVÄ SISÄLTÖ ON KIINNOSTAVAA, RELEVANTTIA JA MYÖS VIIHDYTTÄVÄÄ. Teksti Kati Jalagin Kuva The Content Wrangler

Sisältömarkkinoinnin cowboy

SCOTT ABEL, The Content Wrangler, tietää mitä tekee ja mistä puhuu. Tämä kansainvälisesti noteerattu sisältömarkkinoinnin strategisti ja sosiaalisen median koreografi jakaa tietämystään auttaen yrityksiä viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Abel on jalkautunut moniin eri kanaviin ja on monessa mukana. Hänet löytää verkosta blogien muodossa osoitteesta TheContentWrangler.com. Hän on ahkera Twitterin käyttäjä, suosittu henkilö Facebookissa, ja ahkera kirjojen ja artikkeleiden toimittaja sekä kolumnien kirjoittaja. Abel on myös pidetty puhuja konferensseissa ja toimii myös erilaisten tapahtumien tuottajana. Kaiken tämän lisäksi hän toimii myös luennoitsijana Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa, perehdyttäen tulevaisuutemme toivoja viestinnän maailmaan. Hukumme sisältöön, jota tulvii joka suunnasta. Päivittäisen viestinvaihdon ja viestien jakamisen määrä huitelee pilvissä. Miten brändi voi saada sanansa kuuluville tässä viestihälinässä niin, että tavoiteltu lukija vielä sisäistää sen ja kiinnostuu brändistä ja sen palveluista? Ratkaisuna on hyvä sisältö. Abelin mukaan hyvä sisältö on kiinnostavaa, relevanttia ja myös viihdyttävää. Tämän lisäksi sisällöntuotannossa tulee ottaa huomioon seuraavat viisi tekijää: tekstin on oltava helposti luettavaa, koukuttavaa ja johdonmukaista. Teksti tulee olla löydettävissä ja kielenkäännön tulee olla jouhevasti toteutettavissa globaaleilla markkinoilla. Lähde: www.acrolinx.com/blog/5-characteristics-of-greatcontent

KUKA

• Scott Abel • Asuinpaikka San Francisco, Kalifornia

• Takana journalismin koulutus vuosilta 1986–1991, Indiana University-Purdue University at Indianapolis

• Kiinnostuksen kohteita: uudet teknologiat, digitaaliset julkaisut, musiikki, moderni taide, patikointi, kulttuuri.

MCI PRESSIN 1/2015 15

Uusi MCI Press on yhdistelmä ketteryyttä ja vakautta DeCo Median, MCI Press Oy:n ja Otavamedia Asiakasviestinnän yhdistymisestä uutisointiin huhtikuun 1. päivänä. Kolmen kovan toimijan yhteenliittymän tavoitteena on olla murrosvaihetta elävässä mediaympäristössä oman median toteuttamisessa ja sitä tukevissa palveluissa askeleen edellä ja valmiina vastaamaan sen moninaisiin tarpeisiin. Mitä nämä eri toimijat tuovat mukanaan uuteen yhtiöön?

16 MCI PRESSIN 1/2015

Otavamedia Asiakasviestintä Sisällöntuotannon laatutalona tunnettu Otavamedia Asiakasviestintä on ollut alalla jo yli kolmekymmentä vuotta. Juuremme ovat asiakaslehdissä ja laadukkaassa yritysjournalismissa. Digimedioiden roolin kasvaessa lehdet ovat asettuneet luontevasti yhdeksi jakelukanavaksi muiden rinnalle. Bisneksemme ydin on alusta alkaen ollut sisältöjen konseptoinnissa. Sisältöjen pitää palvella kohdeyleisöä ja sitä kautta julkaisevaa yritystä. ”Sisältö ei ole palvelun esittelyä – sisältö on palvelu,” kuului mantramme jo paljon ennen kuin sisältömarkkinoinnista tuli viestinnän ”uusi musta”. Olemme panostaneet sisältömarkkinoinnin työkaluihin, kuten brändien omiksi medioiksi kehitettyihin verkkoratkaisuihin ja julkaisuprosesseihin, jo pitkään. Samaan aikaan olemme kehittäneet Otavamedia-tason tarjontaa yhdessä mediamyyntimme kanssa: Suomen suurimpiin lukeutuvan verkkomediatalon kohderyhmät ja mediat ovat myös yritysasiakkaidemme käytettävissä. Otavamedia Asiakasviestinnän 30 hengen toimituksessa on ihmisiä hyvin erilaisilla taustoilla: teologista valtiotieteilijään, taiteen maisterista insinööriin. Kaikkia heitä yhdistää rakkaus lajiin: laadukkaaseen viestintään ja brändinhallintaan. Käytännön työtä tehdään viestinnän strategisen suunnittelun ja sisältökonseptien parissa sekä toimitustiimeissä asiakkaan mediasisältöjä ideoiden ja toteuttaen. – Meillä asiakastyön ytimessä on substanssiosaaminen: asiakkaan bisneksen ja toimintaympäristön ymmärtäminen. Sitä kautta syntyy luottamus, joka on edellytys toimivalle, syvälle yhteistyölle, kertoo johtaja Marjatta Leino Otavamedia Asiakasviestinnästä. – Myös sisällön laatu on olennaista: olemme puhuneet yritysjournalismista, mikä on paljon enemmän kuin pr:ää. Se on rehellistä ja asiantuntevaa osallistumista oman toimialan diskurssiin. Sosiaalisen median aikakaudella tällaisen vuorovaikutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa.

DeCo Media DeCo Media on elävän kuvan palvelu- ja asiantuntijayritys, joka toimii kahdella liiketoiminta-alueella: video- ja webcasttuotannot. Suunnittelemme ja luomme asiakkaillemme vaikuttavia viestinnällisiä ratkaisuja elävän kuvan avulla. Tarjoamme asiakkaalle koko video- ja webcast-tuotantoprosessin ”avaimet käteen” -periaatteella suunnittelusta tuotantoon ja valmiin videon jakeluun tarkoituksenmukaisissa jakelukanavissa. Videokuvauspalvelumme kattaa tuotannot pienistä taktisista online-videoista aina suuriin elokuvallisiin ja tarinallisiin elävän kuvan toteutuksiin. Toinen vahva osaamisalueemme on live- ja tallenne-webcast-lähetykset ja tapahtumataltioinnit. Webcast-lähetykset toteutamme omalla QSB-julkaisujärjestelmällä. Julkaisujärjelmä käyttää globaalia jakeluverkostoa, joka takaa näkyvyyden ympäri maailman. – Yhdistämällä luovat voimavarat, pitkän kokemuksen, uudet teknologiat ja mediat, saavat asiakkaamme aina parhaan

mahdollisen lopputuloksen, kertoo johtaja Milla Wiksten DeCo Mediasta. Kaikki tärkeimmät liiketoimintaa tukevat ydintoiminnot ovat talon sisällä. Maistraatinportissa Pasilassa, Viestintätalon kuudennessa kerroksessa sijaitsevat DeCon juuri rakennetut uudet studio- ja editointitilat. Elävä kuva on aina ollut vahva vaikuttamisen väline, mutta koskaan aiemmin se ei ole ollut ihmisten saatavilla kuten nyt. Mobiilipäätelaitteiden kehittyminen on tuonut videon ihmisten taskuun ja nostanut räjähdysmäisesti sen merkitystä yritysten viestinnässä ja markkinoinnissa. Video on tutkitusti tehokas brändimainonnan väline ja ostohalukkuuden lisääjä. DeCo Mediassa kehitystä seurataan hymyssä suin. – On upeaa työskennellä kasvavalla toimialalla ja tehdä sisältöjä, joiden vaikuttavuutta ei tänä päivänä tarvitse todistella, Milla Wiksten toteaa.

MCI Press Oy Digitaaliset palvelut ja koko monikanavaisuuden kirjo on ollut osa MCI Pressin palvelutarjontaa jo toistakymmentä vuotta. Vuonna 1987 perustetussa perheyhtiössä on paitsi tuotettu sisältöjä, oltu jo vuosituhannen vaihteesta asti mukana rakentamassa digitaalisia julkaisukanavia yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkuuksissa pitkäaikaiset yhteistyökumppanuudet ovat meille sydämen asia. Monet asiakassuhteet ovatkin kestäneet jo toistakymmentä vuotta ja muuttuneet ja syventyneet ajan trendien myötä. Printtilehtien rinnalle kasvoi ensin verkkomedia, nyt sen kyljestä ovat ottaneet paikkansa myös videot, sosiaalisen median sisällöt ja uutiskirjeet – toisinaan ne ovat jopa korvanneet osittain tai kokonaan printtilehdet. MCI Pressin lähes 30 hengen toimistosta löytyy niin sisällöntuotannon kielinikkareita, visuaalisten ratkaisujen luojia kuin digitaalisen tekniikan hallitsijoitakin. Ennen kaikkea kaikki tekijämme ovat sisältömarkkinoinnin monitaitureita, jotka tuntevat eri jakelukanavien ominaispiirteet ja vahvuudet. Tarkkaan hiotuissa prosesseissamme korostuvat laadunvarmistus ja vaikuttavuuden seuranta. – Digitaalisten kanavien seurantaan on tarjolla runsaasti valmista aineistoa, jota aktiivisesti seuraammekin ja koostamme oleellisimmat tiedot asiakkaillemme. Printtilehtien vaikuttavuutta seuraamme numerokohtaisesti luomamme sähköisen palautekyselyn kautta. Jatkuva seuranta on tärkeä työkalumme palvelujen edelleenkehittämisessä ja sisältöjen suunnittelussa, toimitusjohtaja Jyrki Lehto korostaa.

MCI PRESSIN 1/2015 17

Kun sisältömarkkinointi on toimivassa paketissa, siitä hyötyvät niin brändi kuin viestin vastaanottaja. Kaiken takana on hyvin laadittu sisältömarkkinointistrategia. Teksti Salla Peltonen Kuvat iStockphoto, MCI Press

Onnistumisia

briljantilla sisältömarkkinoinnilla

ISÄLTÖMARKKINOINTI perustuu nimensä mukaisesti laadukkaaseen, kohteelleen hyödylliseen ja viihdyttävään sisältöön. Siinä missä perinteinen markkinointi pyrkii vakuuttamaan asiakkaan tietyn tuotteen tai yrityksen ylivertaisuudesta, sisältömarkkinoinnissa asiakas ja hänen näkökulmansa asetetaan keskiöön. Mitä hän tarvitsee? Mistä hän on kiinnostunut? Miten voimme auttaa asiakastamme? Laajemmin katsottuna kyse on kulttuurin muutoksesta, missä myynnin sijaan painotetaan asiakkaan palvelua. Toki sisältömarkkinoinninkin tavoitteena on herättää asiakkaassa mielen-

18 MCI PRESSIN 1/2015

kiintoa yritystä ja sen tuotteita kohtaan, luoda ja vahvistaa yrityskuvaa, sitouttaa asiakasta sekä kasvattaa myyntiä tai edistää muun tavoitteen toteutumista, mutta asenne ja tapa tehdä ovat toisenlaisia. – Muutamien viime vuosien kuluessa maailma on muuttunut pitkälle verkostoituneeksi online-ympäristöksi ja tästä johtuen myös brändi-imagon, -uskollisuuden ja -yhteisön käsitteet ovat muuttuneet. Nimenomaan sisällöt ovat verkostoituneen online-maailman ytimessä. Voidakseen luoda yhteyden asiakkaisiinsa, brändien on investoitava hyvään sisältömarkkinointistrategiaan, Aalto-yliopiston Markkinoinnin laitoksen apulaisprofessori Ashish Kumar sanoo.

MCI PRESSIN 1/2015 19

Amerikkalaisen NewsCred-sisältömarkkinointipalvelun strategiajohtaja ja alan tunnettu vaikuttaja Michel Brenner yhtyy Kumarin näkemyksiin. – Perinteinen markkinointi on täysin hajalla. Monet brändit kuluttavat koko markkinointibudjettinsa viestien välittämiseen, joita kukaan ei halua. Kuluttajina suljemme helposti korvamme yritysten markkinointiviesteiltä, mutta kiinnostumme itsellemme hyödyllisestä ja viihdyttävästä sisällöstä, olipa julkaisijana kuka tahansa. Brändien pitää ryhtyä julkaisijoiksi ja investoida sisältömarkkinointiin ansaitakseen yleisönsä sen sijaan, että se yritetään ostaa tv- tai bannerimainosten kautta, jotka häiritsevät asiakkaiden elämää, Brenner tähdentää.

Haasteet kokonaisuuden hallinnassa Digiaikana hyvin tarkastikin räätälöidyn sisällön kohdentamiseen eri asiakasryhmille on jo olemassa ja jatkuvasti kehitteillä uusia sähköisiä kanavia. Verkkosivujen ja -palvelujen, sähköpostin, blogien, videoiden, lukuisten somekanavien ja webinaarien viidakossa moni julkaisija on hukkumassa runsaudenpulaan. Mitä julkaista missäkin? Mikä palvelu tavoittaa minkäkin asiakasryhmän? Kuka tämän kaiken tekee? Miten kokonaisuutta hallinnoidaan? – Sinänsä sisältömarkkinoinnissa ei ole kyse mitenkään uudesta asiasta. Yritysten viestinnässä eri ryhmille kohdennettua sisältöä on tehty vuosikaudet esimerkiksi asiakaslehtien, uutiskirjeiden ja erilaisten julkaisujen kautta. Nyt sisältömarkkinoinnin merkitys on sisäistetty yrityksissä laajemmin, ja se on otettu markkinoinnin työkaluksi, sisältöjohtaja Tiina Parikka MCI Pressistä kuvailee. Tämänhetkisenä haasteena Parikka näkee nimenomaan sisältömarkkinoinnin kokonaisuuden hahmottumattomuuden. Vaikka sisältömarkkinointi on todettu kustannustehokkaaksi toimintatavaksi, käytännön toteutuksen rakentaminen ja hallinta aiheuttaa paljon kysymyksiä.

20 MCI PRESSIN 1/2015

– Monesti sisältömarkkinointi on Suomessa vielä hyvin pitkälti ad hoc -toimintaa. Selkeisiin raameihin ja suunnitelmallisuuteen kaivataan apuja, Parikka sanoo.

Online-maailmassa sisältö ratkaisee Sisältömarkkinoinnin perustana on huolella harkittu strategia, jossa huomioidaan toiminnan pitkäjänteisyys. – Hyvä strategia lähtee siitä, että yrityksen sisällä sitoudutaan rajoittamaan perinteisiä markkinointiviestejä ja siirtämään painopistettä asiakkaille lisäarvoa tuottavaan sisältöön. On tärkeää, että vastuu sisältömarkkinoinnin kokonaisuudesta määritellään tietylle henkilölle tai tiimille, Michael Brenner kertoo. Lisäksi sisällölle olisi Brennerin mukaan hyvä rakentaa brändin omistama, mutta perinteisistä nettisivuista erillinen palvelu. NewsCred on auttanut esimerkiksi Pepsiä rakentamaan Pepsi Pulse -palvelun, jonka kautta yritys julkaisee asiakkaitaan kiinnostavaa musiikkiin, urheiluun ja viihteeseen liittyvää sisältöä. – Yrityksen toimintaa liittyvää ja asiakasta kiinnostavaa sisältöä tulisi sitoutua julkaisemaan päivittäin ja miettiä, miten tätä kautta ansaittu yritystä ja sen tuotteita kohtaan saavutettu mielenkiinto muutetaan mitattaviksi liiketoiminnan tuloksiksi, Brenner kiteyttää. Ashish Kumarin mukaan verkostoitumispalvelu on olennainen osa sisältömarkkinointistrategiaa. – Verkostoitumispalvelu tarjoaa yleisölle mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun sekä linkittymiseen toisten palvelun käyttäjien sekä yrityksen kanssa. Palvelun tulisi luoda käyttäjilleen tunnetta siitä, että he voivat osallistua sisällön luomiseen ja jakamiseen yrityksen kanssa, Kumar selventää.

Miten hyvä sisältömarkkinointistrategia rakennetaan? Askel 1: Selvitä, mitä haluat

Vaikka asiakkaan mieltymykset ja tarpeet ovat sisältömarkkinoinnin ytimessä, onnistuneen sisältömarkkinointistrategian rakentaminen lähtee joka tapauksessa yrityksen omista liiketoiminnan tavoitteista ja linkittyy näin koko yrityksen strategiaan. Olennaista on ymmärtää, mitä sisältömarkkinoinnilla halutaan saavuttaa? Miten asiakkaisiin halutaan vaikuttaa? Mitä heidän toivotaan tekevän? Askel 2: Asetu asiakkaasi asemaan

Onnistunut sisältömarkkinointi edellyttää eri asiakassegmenttien ja heidän tarpeidensa, kiinnostuksenkohteidensa ja mieltymystensä selvittämistä, ymmärtämistä sekä asettumista asiakkaan asemaan. Millaisesta sisällöstä olisi aidosti hyötyä asiakkaille? Missä kanavassa ja muodossa sisällöt mieluiten kohdataan? Mistä tietoja etsitään? Mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen ja miten sitä voitaisiin edistää sisällön avulla? Erilaiset kyselyt, web-analytiikka ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa sosiaalisen median kanavissa sekä suorissa kohtaamisissa auttavat asiakkaiden tarpeiden selvittelyssä. Askel 3: Määrittele budjetti, prosessi ja vastuuhenkilöt

Etukäteen hyvin suunniteltu on sisältömarkkinoinnissakin puoliksi tehty. Tuotantoprosessin vaiheiden, siihen osallistuvien henkilöiden ja heidän vastuidensa, käytettävien kanavien ja ilmaisun tyylin määrittely tuo selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta toimintaan ja auttaa hallitsemaan laajaa prosessia kokonaisuutena. Michael Brennerin mukaan sisältömarkkinoinnin toteutustiimissä olisi hyvä olla: • Strateginen julkaisija, joka vastaa koko brändin sisältömarkkinointiohjelmasta.

• Sisällöntuottajista ja suunnittelijoista koostuva asiantuntijatiimi, joka keskittyy laadukkaan sisällön luomiseen. • Päätoimittaja, joka päättää, mitä missäkin julkaistaan ja vastaa sisällön jakamisesta. • Yhteisöjohtaja, joka vastaa vuorovaikutuksen syntymisestä sosiaalisen median kanavissa. • Henkilö, joka vastaa analytiikasta ja sisällön optimoinnista kootun tiedon perusteella. • Lisäksi tarvitaan riittävä budjetti, jotta määriteltyä strategiaa pystytään toteuttamaan. Globaaleilla markkinoilla toimivien yritysjättien mahdollisuudet toteuttaa laajamittaista sisältömarkkinointia ovat luonnollisesti täysin eri kokoluokkaa kuin esimerkiksi keskisuuren suomalaisyrityksen. Hyviin tuloksiin voidaan silti päästä paljon pienemmilläkin resursseilla. – Koko maailmaa ei tarvitse saada valmiiksi kerralla. On parempi tehdä valikoidusti ja hyvin kuin sohia vähän jotakin joka puolelle, Tiina Parikka sanoo. Askel 4: Suunnittele sisältö, aikatauluta toteutus

Sisältöjen suunnittelu ja julkaisujen aikataulutus ennalta ainakin karkealla tasolla auttaa säilyttämään sisällöntuotannon ja jakelun säännöllisenä eri kanavissa. Muutoin jonkin kanavan, pahimmassa tapauksessa usean, seuraajia saatetaan kuormittaa samantyyppisellä sisällöllä moneen kertaan päivässä, erehdytään tuuttaamaan ulos perinteistä markkinointiviestiä tai sisältöjen julkaisu unohtuu täysin pitkäksikin ajaksi. Suunnittelussa on hyvä muistaa myös sisällön varioiminen eri muotoihin ja kanaviin. Videot, grafiikka, blogit, ohjeet, reseptit, arvostelut, testit, käyttäjäkokemukset ja tutkimustulokset tuovat piristävää lisävivahdetta perinteisten uutisten ja artikkeleiden rinnalle. – Käytössä olevat sisällön jakelukanavat on hyvä roolittaa ja ottaa eri lähestymiskulmien pohdinta mukaan sisällön strategiseen suunnitteluun. Ilman

”VOIDAKSEEN LUODA YHTEYDEN ASIAKKAISIINSA, BRÄNDIEN ON INVESTOITAVA HYVÄÄN SISÄLTÖMARKKINOINTISTRATEGIAAN.” ASHISH KUMAR

suunnitelmaa julkaistuksi tulee sisältöä, jota sillä hetkellä saadaan kasaan, Tiina Parikka sanoo. Kuluttajien huomiosta kilpailee päivittäin valtava määrä hyödyllistä ja hyvin tehtyä sisältöä. Miten vaikuttaa kuluttajiin ja saada heidät pysähtymään juuri sinun sisältösi äärelle? – Paras tapa saada ihminen tekemään jotakin, on auttaa häntä ensin. Sisältömarkkinoinnin saralla menestyneimmät brändit luovat todella hyödyllistä ja auttavaista sisältöä, mikä houkuttelee kohderyhmää. Jos kohdeyleisösi haluaa oppia lisää tuotteistasi, auta heitä, Michael Brenner ohjeistaa.

MCI PRESSIN 1/2015 21

– Kannusta yleisöä osallistumaan aktiivisesti brändiyhteisön toimintaan verkossa, tee aloitteita, osallistu keskusteluun reaaliajassa ja saa heidät tuntemaan itsensä erityisiksi. Käytä tarinoita, jotka vetoavat yleisön mielikuvitukseen ja tunteisiin. Tämä tekee sisällöstä mieleenpainuvampaa, pidettävämpää ja jaettavampaa, Ashish Kumar jatkaa. Askel 5: Tekniikka avuksi

Lähes valmista, mutta miten yleisö löytää laadukkaiden sisältöjen äärelle? Jokainen meistä tietää, miten turhauttavaa on kahlata läpi netin loputonta maailmaa, jos laadukasta tietoa etsimästään aiheesta ei löydy kohtuullisen nopeasti. Asetu jälleen asiakkaasi asemaan ja mieti, mitä hakusanoja käyttäisit etsiessäsi tietoa aiheesta. Näiden sanojen sisällyttäminen erityisesti otsikoihin mutta myös leipätekstiin ja sisällön metatietoihin auttaa sisältöäsi nousemaan hakutuloksissa. Myös maksetun mainonnan, erimerkiksi Google AdWordsin, käyttäminen auttaa asiakasta löytämään perille. Ehdottoman tärkeää on niin ikään varmistaa, että kaikki sisällöt ovat helposti jaettavissa sosiaalisen median palveluihin ja sitä kautta ihmiseltä toiselle. Hauskat, hoksaavat ja yllättävät, mutta myös ärsytystä, ristiriitaisia mielipiteitä ja keskustelua herättävät sisällöt leviävät somessa kuin kulovalkea. Yhteisöllisyyden ja suo-

22 MCI PRESSIN 1/2015

sittelun merkitys on suuri. Parhaat brändit vetävät ihmisiä puoleensa magneetin tavoin. Askel 6: Kokeile, testaa ja kehitä

Sisältömarkkinointi on jatkuva prosessi, jossa tulosten seuraaminen on onnistumisen edellytys. Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmän lanseeraama Kokeilemalla kehittämisen malli sopii sisältömarkkinointiinkin kuin nenä päähän. Kokeillaan rohkeasti hyviä ideoita, tehdään aluksi pienesti ja nopeasti, opitaan onnistumisista ja virheistä ja jatkojalostetaan prosessia. Pyydetään palautetta, kuunnellaan ja keskustellaan asiakkaiden kanssa eri kanavissa ja seurataan esimerkiksi kävijätietojen, sisällön jakamisen, suosittelun, vuorovaikutuksen sekä myynnin kehittymistä suhteessa tuotettuun sisältöön ja käytettyihin kanaviin. Tältä pohjalta pystytään tekemään päätelmiä siitä, millaiset sisällöt kiehtovat eniten, mitkä kanavat koukuttavat parhaiten ja mihin kannattaa jatkossa laittaa paukkuja, jotta toivottuja tuloksia syntyisi.

Sisällön räätälöintiä yksilötasolle Michael Brennerin mukaan sisältömarkkinoinnissa nähdään jo nyt globaaleja toimituksia, joissa yli maiden rajojen toimivat tiimit jakavat keskenään resursseja, oivalluksia ja vinkkejä.

– Ylipäätään tämä näyttäisi laskevan sisällöntuotannon kuluja ja lisäävän sisältömarkkinoinnin tuottoa. Vaikka lähestymistapa voidaan jakaa, paikallista näkökulmaa ja toimittajaa tarvitaan aina. Tulevaisuudessa Brenner uskoo brändien luovan nykyistä paljon viihdyttävämpää ja visuaalisesti korkealaatuista sisältöä. Esimerkkinä hän mainitsee muun muassa RedBullin, jonka saitilla pääosaa näytteleekin monipuolinen kattaus moottoriurheiluun, lumilautailuun, skeittaukseen, musiikkiin ja peleihin liittyvää sisältöä. – Sisältömarkkinoinnin menestys riippuu pitkälti internetin käytöstä yhteiskunnassa. Jos ja kun yhä useammat ihmiset käyttävät nettiä ja luovat yhteyksiä, sisältömarkkinoinnin merkitys tulee vain kasvamaan. Tällä hetkellä sisältöjä ei vielä kovin paljon räätälöidä. Olettaisin, että tulevaisuudessa big datan avulla pystymme muokkaamaan sisältöjä jopa yksilötasolla, mikä tekee sisällöstä kuluttajan kannalta vieläkin olennaisempaa ja informatiivisempaa, Ashish Kumar pohtii. Lue lisää sisältömarkkinoinnista verkosta: www.mcipress.fi/artikkeli/kohdenna-jakoukuta www.mcipress.fi/artikkeli/mutkatonta_ sisaltomarkkinointia

Lähteet: contentmarketinginstitute.com newscred.com

KUN HYVÄ VERKKOSISÄLTÖ VIE MUKANAAN

Monipuolisen sisällön luonti onnistuu verkkomaailmassa, jossa viestin voi laittaa eteenpäin usean eri somekanavan kautta.

Ö T L Ä S I S O E D VI osuu ja uppoaa Teksti Kati Jalagin Kuvat iStockphoto

Videot rulettavat verkossa ja somessa. Verkkosisällön tuottaminen videoina on yksi sisältömarkkinoinnin kasvavista trendeistä. Videoiden katselu on lisääntynyt ja päätynyt osaksi jokapäiväistä elämää. Digital Information Worldin mukaan päivittäin noin sata miljoonaa verkkokäyttäjää katsoo videoita ja kolmannes kaikesta verkossa tapahtuvasta toiminnasta käytetään videoiden katseluun. YouTuben käyttäjistä noin puolet katsoo viikoittain yritystoimintaan liittyviä videoita YouTubesta.

1/3

verkkotoiminnasta videoiden katselua

KERTAA TODENNÄKÖISEMPI LÖYDETTÄVYYS Videot vaikuttavat myös verkkonäkyvyyteen. Verkkosivu on löydettävissä hakukonetulosten ensimmäisellä sivulla 50 kertaa todennäköisemmin, mikäli verkkosivulla on video.

Joka pävä

SATA MILJOONAA verkkokäyttäjää katsoo videoita

24 MCI PRESSIN 1/2015

1/2 Puolet yrityksistä tulee panostamaan markkinoinnissaan eniten sisältömarkkinointiin. Tämä kävi ilmi Markkinointiviestinnän viikolla 23.–24.9.2014 tehdystä kyselystä, jossa tapahtumaan osallistuneet vastasivat markkinoinnin trendeihin liittyviin kysymyksiin.

50 %

panostaa sisältömarkkinointiin

SÄÄNNÖLLINEN JULKAISUTAHTI Menestyvät videot pohjautuvat aitouteen ja laadukkaaseen sisältöön. Onnistuneen videosisällöntuotannon takaa löytyy jatkuvuuden idea. Säännöllisesti julkaistut videot pitävät verkkolukijoiden mielenkiinnon yllä ja sitouttavat heidät brändiin ja sen jakamaan sisältöön.

ÄLTÖ VIDEOSIS Videon katsojista noin

75 %

vierailee yrityksen verkkosivuilla.

LUE LISÄÄ VIDEOISTA PRESSIN.FI:STÄ: www.mcipress.fi/artikkeli/nayta-ja-tule-nahdyksi www.mcipress.fi/artikkeli/kaappaa-katsojia-youtubessa Osallistu lukijakyselyyn ja kerro mielipiteesi tästä artikkelista osoitteessa www.pressin.fi/into. Lähteet:

Digital information world

ANIMAATIOT Luvut kiinnostaviksi ja selkeyttä vaikeasti ymmärrettäviin prosesseihin. REFERENSSIVIDEOT Liikkuvaan kuvaan saa paljon lyhyeen hetkeen: asiantuntemusta, tilanteita ja tietoa. WEBCAST Hetkessä mukana – tunnelmia tai tiukkaa asiaa.

KYSY LISÄÄ laura.paananen@mcipress.fi 040 763 6953 Webcast: milla.wiksten@decomedia.fi 040 700 1861

Voit tutustua videoihimme ja seurata videokoulua osoitteessa youtube.com/pressiniin.

MCI PRESSIN 1/2015 25

OMAN MEDIAN

TEKIJÄT Teksti Minna Rinne

LTÖ SOMESISÄ SOMESTRATEGIA Otetaan hallitsematon media hallintaan. SISÄLTÖRATKAISUT Kuvia ja nostoja kanavan tapoja ja julkaisijan tyyliä kunnioittaen. SOMEN KOKOINEN VIDEO 20 sekuntia on sopivasti.

KYSY LISÄÄ laura.paananen@mcipress.fi 040 763 6953

MCI PRESSIN 1/2015

Somen tärkein tehtävä on luoda lisäarvoa niissä kanavissa, joissa kohderyhmäsi jo on.

un yritys tai brändi ennen halusi tavoittaa kohderyhmäänsä, se osti näkyvyyttä perinteisessä mediassa. Sosiaalisella aikakaudella tilanne on toinen. Kohderyhmää ei enää tarvitse tavoitella ostetun mediatilan kautta, kun aivan yhtä hyvin yritys tai brändi voi itse olla oma mediansa – puhutella asiakkaita ja sidosryhmiä kohdennetusti, nopeasti ja tehokkaasti yrityksen omassa monikanavaisessa mediassa. Oma media on monikanavainen kokonaisuus, jota yritys itse ylläpitää ja hallitsee, ja jossa se voi tarjota kohderyhmilleen juuri heitä varten rakennettuja sisältöjä: artikkeleita, videoita, kuvia ja infografiikkaa. Pelkkä laadukas sisältö ei riitä, vaan se tulee viedä sinne, missä kohderyhmät ovat. Oman median pääkanavana toimii parhai-

ten yrityksen oma verkkosivu, jossa kaikki sisältö julkaistaan. Sinne tuotettua sisältöä on helppo jakaa tai linkittää eteenpäin yrityksen muissa mediakanavissa, kuten somessa, uutiskirjeissä ja printissä.

Somen suosio kasvaa Oman median kanavana some tarjoaa loistavan mahdollisuuden näkyvyyden kasvattamiseen, suurempien kohderyhmien tavoittamiseen ja brändin vahvistamiseen. Suurin osa nuorista alle 30-vuotiaista on nykyään sosiaalisessa mediassa, eikä somen suosio ainakaan ole vähenemään päin mobiilikäytön laajentuessa räjähdysmäisesti. Käytetyimmät some-kanavat ovat Facebook ja Twitter, mutta myös LinkedIn, Instagram ja YouTube ovat nousussa. Varsinkin videoiden määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Yhdysvalloissa

videopalvelu YouTube haastaa tutkimusyhtiö Nielsenin mukaan jo perinteisen television, ja sillä on enemmän katsojia kuin millään kaapelitelevisioyhtiöllä. Sisältömarkkinoinnin trendit tutkimuksen mukaan sisältömarkkinoinnin näkökulmasta suosituimmat yritysten hyödyntämät sosiaalisen median kanavat vuonna 2014 olivat Facebook (61 %), YouTube (59 %), Linkedin (50 %) ja Twitter (41 %). Samana vuonna sosiaalinen media oli merkittävin suosionsa kasvattaja digitaalisen markkinoinnin muodoista Suomessa, ja ohitti ensimmäistä kertaa suosiossaan sähköposti- ja hakusanamarkkinoinnin. Siinä, missä hakukone- ja sähköpostimarkkinointi sekä verkkomainonta tavoittelevat selkeästi myynnin lisäämistä, somen tavoitteet ovat muualla: sosiaalisen median tärkein teh-

MCI PRESSIN 1/2015 27

Some kannattaa ottaa mukaan brändin sisältömarkkinointistrategiaan.

tävä sisältömarkkinoinissa on tuottaa yritykselle tai brändille lisäarvoa, rakentaa luottamusta ja vahvistaa brändimielikuvia (Digitaalisen markkinoinnin barometri 2014).

Miksi juuri sinua pitäisi seurata? Pelkkä somessa oleminen ei riitä strategiaksi, vaan some kannattaa sulauttaa yhdeksi tavaksi toteuttaa yrityksen tai brändin markkinointi- ja viestintästrategiaa. Ensin on mietittävä selkeät tavoitteet sosiaalisen median toiminnalle: kuka siellä halutaan tavoittaa ja miksi? Seuraava askel on miettiä, millä ratkaisuilla tähän päästään, ja miten eri kanavista kootaan dynaaminen ja johdonmukainen kokonaisuus. Sisältömarkkinointi lähtee aina asiakkaan tarpeista, ja siksi somessakin kannattaa ensisijaisesti hyödyntää juuri niitä kanavia, missä asiakas tai sidosryhmä jo valmiiksi viettää aikaansa. Ei siis ole oikeastaan väliä, missä kanavassa viestiään jakaa – kunhan se menee perille. Jos haluat vakuuttaa asiantuntemuksella, ajantasaisuudella ja osallistua keskusteluun, valitse Twitter. Facebookissa solmit parhaiten uusia kontakteja ja viestit asiakkaiden kanssa suoraan, ja yritysmaailman näkyvyyttä saat LinkedIn:ssä.

28 MCI PRESSIN 1/2015

Instagramin kuvavirrassa sitoutat asiakkaita kurkkaamaan, mitä verhon takana tapahtuu. Oma tv-kanava YouTubessa on omiaan havainnollistamaan yrityksen tai brändin toimintamalleja tai jakamaan konkreettisia how to -neuvoja. Pelkkä passiivinen hyötytiedon jakaminen ei riitä vahvistamaan yrityksen tai brändin asiantuntijuutta ja uskottavuutta, vaan ihmiset odottavat näkevänsä brändien ja yritysten inhimillisemmän puolen. Tärkeintä onkin olla avoin ja oma itsensä. Monissa tilanteissa esimerkiksi rennompi ja epävirallisempi keskustelutyyli saattaa toimia virallista paremmin. Viesti on kuitenkin tärkeää pitää yhtenäisenä kanavasta ja palvelusta toiseen.

Tunnistettava ilme kanavasta toiseen Some-kanavat ovat keskenään erilaisia ja erinäköisiä, mutta niiden profiilit kannattaa rakentaa visuaalisesti mahdollisimman yhtenäiseksi ja tunnistettavaksi. Profiilien tulee olla julkaisijansa näköisiä, sillä visuaaliset elementit vaikuttavat voimakkaasti mielikuviin yrityksestä tai brändistä. Linkittämällä kaikki mahdolliset kanavat visuaalisesti toisiinsa säilyy myös kokonaisuus johdonmukaisena ja brändi tunnistettavana kanavasta toiseen.

Visuaalisen ilmeen yhtenäistämiseen ei vaadita ihmeitä. Useimmissa somen palveluissa käyttäjäsivua voi personoida ainakin kansi- ja profiilikuvilla sekä omavalintaisella tekstillä, joka voi olla vaikkapa yrityksen tai brändin slogan tai palvelulupaus. Jos yrityksellä on olemassa visuaalinen ohjeistus tai brändimanuaali, sitä kannattaa noudattaa myös sosiaalisessa mediassa. Valitse profiilikuvaksi yrityksen tai brändin logo, ja hyödynnä brändin värimaailmaa, slogania tai palvelulupausta ja fonttia. Myös visuaalinen sisältö, kuten valokuvat, videot tai grafiikat, kannattaa rakentaa tukemaan brändin tavoittelemaa mielikuvaa. Kuvia ja videoita on helppo jakaa ja linkittää eteenpäin, ja ne ovat omiaan vahvistamaan brändin tunnistettavuutta. Löydät lisää faktaa somesta sivuilta mcipress.fi: www.mcipress.fi/uutinen/mihinsomekanavia-kaytetaan www.mcipress.fi/artikkeli/sosiaalinenmedia-maailma

Lähteet: Digital Information World, Digitaalisen markkinoinnin barometri 2014, Sisältömarkkinoinnin trendit 2014

Brändin rakentaminen somessa – päivä ja päivitys kerrallaan

Varmista selkeä kokonaisuus Kaikkien kanavien tulee olla osa kokonaisuutta, jotta käyttäjäkokemuksesta tulee eheä.

2. 3.

Sosiaalinen media kaipaa toisinaan heittäytymistä, ja nopea reagointi kuuluu asiaan. Julkaisuaikataulua kannattaa kuitenkin myös suunnitella etukäteen, jotta sisältö päivittyy varmasti tarpeeksi usein.

Aivan kuten televisiossa on parhaat katseluajat, myös sosiaalisessa mediassa on mahdollista valita optimaalisimmat ajat sisällön jakamiselle. Ajasta esimerkiksi postauksia viikonlopulle, jolloin ihmiset ovat varmasti somessa.

Ohjaa ihmisiä omille verkkosivuillesi linkittämällä sisältöä sieltä sosiaaliseen mediaan. Tee vastaavasti sisällön jakaminen tai tykkääminen helpoksi verkkosivuillasi. Hashtagit lisäävät ja tehostavat näkyvyyttä – muista kuitenkin, että liika on aina liikaa.

Rakenna yhteyksiä Sosiaalinen media on vuorovaikutusta. Vastaa kun kysytään, ja vaikuta ihmisten mielikuviin keskustelemalla. Sitouta seuraajiasi jakamalla kiinnostavaa sisältöä eteenpäin.

Erotu joukosta Jatkuvassa sisältöjen virrassa on helppo kyllästyä. Koukuta seuraajia yllätyksellisellä sisällöllä. Jaa kuvia, blogeja, videoita, infografiikkaa, artikkeleita, neuvoja...

8. 9.

Tavoita parhaaseen aikaan

Käytä linkkejä ja hashtageja

6. 7.

Onnistunut sisältömarkkinointi lähtee aina liikkeelle asiakkaan tai sidosryhmän tarpeista ja niistä kanavista, joissa hän jo valmiiksi liikkuu. Pidä viesti yhtenäisenä ja brändinmukaisena kanavasta toiseen, ja jaa vain sellaista sisältöä, josta on aidosti hyötyä kohderyhmällesi.

Suunnittele etukäteen

4. 5.

Mieti, kenet haluat viestilläsi tavoittaa?

Ole aito Somessa ihmiset odottavat näkevänsä brändien ja yritysten inhimillisemmän puolen. Ole aito ja rehellinen – totuus tulee somessa nopeasti ilmi.

Seuraa tuloksia Seuraa, mittaa ja analysoi onnistumisiasi, ja mikä tärkeintä, tee muutoksia.

MCI PRESSIN 1/2015 29

MCI PRESSIN 1/2015

Parhaimmillaan jäsenlehti palvelee sekä lukijaa että julkaisijaa. Hyvä printtilehti vaatii tarkan suunnitelman ja huolellisen toteutuksen. Teksti Alisa Kettunen Kuvat Vesa Tyni & Istockphoto

rakentuu yhteistyöllä MCI PRESSIN 1/2015 31

Taloushallintoliiton Saldo-lehti uudistettiin vuonna 2014, jolloin mustavalkoinen lehti sai värit sivuillensa.

E Are Oy:n henkilöstölehti Areena freesattiin keväällä 2015.

teisen matolla odottava lehti on kotiin tullessa iloinen yllätys, jonka haluaa mielellään poimia käteensä. Huolella tehty ja laadukas printtilehti erottuu edukseen minuuttiaikataululla tuotetusta informaatiosta, jota tulvii joka tuutista. Varsinkin jäsen- ja asiakaslehdet tarjoavat lukijalleen sisältöä, jossa käsitellään aiheita itselle läheisestä näkökulmasta tai johon ei muualla törmää. – Painettu sisältö tavoittaa lukijan eri tavalla kuin monet muut mediat. Hyvin tehdystä printtilehdestä tulee olo, että tämä on tehty juuri minua varten, toteaa MCI Pressin luova johtaja Satu Karppinen. Miten hyvä jäsenlehti sitten syntyy?

Konseptilla linja lehdelle Juttu sieltä ja toinen täältä – vanhanaikaisella tyylillä tehty jäsenlehti koottiin

niistä aineistoista, joita kulloinkin saatiin haalittua kasaan. Sittemmin jäsenlehdissä on siirrytty kohti konseptiajattelua. – Nykyisin lehden taustalla on suunnitelma, jonka pohjalta jokainen numero tehdään, tietää MCI Pressin sisältöjohtaja Tiina Parikka. Lehden konseptia rakennettaessa lähdetään miettimään kohderyhmää: keitä ja millaisia lukijat ovat sekä mitä tarpeita heillä on. Samalla pohditaan julkaisijan tavoitteita: onko lehti väylä kertoa alan ajankohtaisista asioista, vahvistaa julkaisijan imagoa vai saattaa yhteen asiasta kiinnostuneita lukijoita? Konseptiuudistuksella myös pyritään palvelemaan jäseniä entistä paremmin. Kun Taloushallintoliiton Saldo-lehden konsepti uudistettiin täysin vuoden 2014 alussa, korostui printtilehden merkitys osana jäsentiedottamista.

1980-luku

2000-luku

Kirjoituskoneet alkavat vaihtua tietokoneisiin. Ensimmäiset julkaisuohjelmat eli taitto-ohjelmat (desktop publishing) kehitettiin.

Valokuvaus digitalisoituu täysin ja kuvanmuokkausohjelmat yleistyvät.

32 MCI PRESSIN 1/2015

1990-luku Perinteisestä saksitaitosta siirrytään taitto-ohjelmiin. Sivujen suunnittelu ja taitto siirtyy kirjapainosta toimituksiin.

2010-luku Printtilehden suosio säilyy edelleen, vaikka digilehtiä luetaan sen rinnalla yhä enemmän.

Pintaurakoitsijoiden Väri ja Pinta -lehti pääsi muodonmuutokseen syksyllä 2014.

– Viime vuosina sähköiset kanavat ovat nopeuttaneet uutisten jakelua ja näin muuttaneet printtilehden merkitystä. Sähköisen uutisvirran rinnalla printtilehden vahvuuksia ovat asioiden taustoittaminen ja toimialan yhteishengen luominen. Lehdessä voidaan selittää monimutkaisiakin aiheita infografiikan ja hyvän tekstin avulla, summaa Outi Mäkiniemi, Taloushallintoliiton viestintä- ja markkinointipäällikkö. Lehden ulkoasu on tärkeää lehdessä kuin lehdessä – visuaalisuus tukee lehden sisältöä ja luo sille rytmiä. Visuaalista konseptia tehtäessä luodaan myös imagoa. – Heti kannessa pitää saada lukijan huomio, ja kaikella visualisudella pitää kertoa julkaisijan imagosta ja siitä, mitä mielikuvaa halutaan rakentaa, neuvoo Satu Karppinen. Jos lehdestä on olemassa vanhempi julkaisu, siitä hyödynnetään hyväksi havaitut elementit ja tuodaan ne mukaan uuteen konseptiin. Niitä hiotaan, niille mietitään sopiva paikka, ja pohditaan kuinka ne voidaan tuoda paremmin esiin visuaalisesti. Lehden tyyli ja laatu toteutuvat parhaiten järjestön ja lehdenteon ammattilaisen yhteistyössä. Järjestön vuosien syvä kokemus ja suora palaute jäseniltä yhdistettynä lehdenteon ammattilaisten journalistiseen otteeseen takaavat laadultaan ja tyyliltään toimivan kokonaisuuden. Myös Taloushallintoliitossa ollaan tyytyväisiä siihen, että ammatti-

laiset hoitavat lehdenteon kokonaisuudessaan. – Ennen teimme paljon itse, nyt aikaa säästyy tärkeimpään eli sisällöntuotantoon. Arvostan sitä, että saman katon alta löytyy osaamista printtilehden kehittämiseen, verkkolehden ylläpitoon, videoiden tekoon ja vielä toimittaja- ja valokuvaaja-ammattilaiset, Mäkiniemi toteaa. Konseptilla varmistetaan myös se, että jäsenistön ääni lehdessä säilyy. – Jäseniä pitää toki näkyä lehdessä myös konkreettisesti: kasvoilla ja kirjoituksilla. Niin, että he oikeasti ovat osa lehteä, eivätkä vain muualta tulleen sisällön kuluttajia, Parikka sanoo.

Lehti syntyy askel askeleelta Kun taustalla on idea mitä lehdeltä halutaan, yksittäisen numeron suunnittelu helpottuu ja rakenne pysyy kasassa. Lehden teko etenee systemaattisesti, askel askeleelta, ja kaikki tekijät tietävät milloin kenenkin osapuolen pitää reagoida. – Kaikille vaiheille on mietitty paikkansa, jolloin kokonaisuus pysyy hallinnassa ja lopputulos on hiottu, Parikka kuvailee. Ajatus konseptista takaraivossaan toimitus lähtee ideoimaan ja suunnittelemaan numerokohtaista sisältöä. Suunnitteluvaiheessa mietitään juttujen aiheet ja keitä henkilöitä juttuihin haastatellaan. Tietyt juttutyypit toistuvat numerosta toiseen hyvin samanlaisina, kun taas joidenkin juttujen rakenne tarkentuu vasta suunnitteluvaiheessa. Myös lehden visu-

Kuntarahoituksen lehti Huomisen tekijät uudistettiin keväällä 2015.

”HYVIN TEHDYSTÄ PRINTTILEHDESTÄ TULEE OLO, ETTÄ TÄMÄ ON TEHTY JUURI MINUA VARTEN.” SATU KARPPINEN

MCI PRESSIN 1/2015 33

”HYVÄ LEHTI PUHUTTELEE LUKIJAKUNTAA LAAJASTI.”

ISÄLTÖ

PRINTTIS

ASIAKASLEHTI Lehti on lahja, joka hyödyttää lukijaa ja julkaisijaa – eikä sitä voi sivuuttaa. KONSEPTOINTI Ei mitä milloinkin vaan harkitusti ja laadukkaasti. PROSESSINHALLINTA Anna lehti ammattilaisten käsiin.

aalinen ilme suunnitellaan numerokohtaisesti yhdessä toimituksen kanssa. – Hyvin tehty konsepti helpottaa yksittäisen numeron tekemistä. Voimme hyödyntää sabluunaa osassa jutuissa, ja käyttää sitten paukkuja suurempiin kokonaisuuksiin, Satu Karppinen kertoo. Suunnittelun jälkeen, kun juttuihin haastateltavat henkilöt ovat varmistuneet, toimittajat ja kuvaajat ohjeistetaan juttujen tekoa varten. Kun valmis teksti saapuu toimittajalta toimitukseen, lehden editoija varmistaa, että se vastaa haluttua sisältöä ja sopii lehden tyyliin. Tämän jälkeen juttu siirtyy graafisen suunnittelijan hyppysiin ja saa rinnalleen sopivan ulkoasun. Seuraavaksi lehden taitetut sivut oikoluetaan sekä sisällön ja visuaalisen ilmeen linja tarkastetaan ennen kuin lehti lähtee tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Mahdollisten korjausten tarkastamisen jälkeen valmis lehti laitetaan painoon ja jakeluun. Kun lehti on lukijan käsissä, seuraavien numeroiden suunnittelu on jo pitkällä.

Jokaiselle jotakin KYSY LISÄÄ mia.lehto@mcipress.fi 0400 666 605 marjatta.leino@otavamedia.fi 040 822 0655

34 MCI PRESSIN 1/2015

Hyvä lehti puhuttelee lukijakuntaa laajasti. Vaikka jäsenlehdessä lukijoita yhdistää monet seikat, heidän lukumieltymyksensä saattavat erota toisistaan. Lehden tulisi siis palvella lukijoita monipuolisesti ja pyrkiä tarjoamaan jokaiselle jotain. Juttujen on hyvä olla vaihtelevia, jotta erilaisten lukijoiden mielenkiinto pysyy yllä.

Lehden täytyy myös olla huolella rakennettu. Siinä on oltava lukijalle tuttuja asioita ja toisaalta vaihtelevuutta. Hyvä rakenne on tasapainossa sekä sisällöltään että visuaalisesti, painottavat MCI Pressin Tiina Parikka ja Satu Karppinen. – Jokaisessa numerossa tulisi olla juttuja, joissa on erilaisia lähestymisnäkökulmia ja joissa on erilainen rakenne visuaalisesti. Tällöin lehdestä jää jotain mieleen, vaikka sen vain selaisi läpi, Parikka kertoo. Kun kokonaisuus on suunniteltu ja lehteen tulevia juttuja voidaan ennakoida, on helpompi tarkkailla laatua ja tehdä lehdestä sellainen, että se palvelee laajaa lukijakuntaa. Täytyy toki myös hyväksyä se, että lukija ei välttämättä ole kiinnostunut jokaisesta lehden jutusta tai ei lue kaikkea lehden tarjoamaa sisältöä. Sisällön monikanavaistuminen palvelee niin lukijaa kuin julkaisijaa: lukematta jäänyt juttu saattaakin olla ajankohtainen tai kiinnostava myöhemmin, kun se tulee vastaan verkossa tai vaikka ystävän jakamana sosiaalisessa mediassa. – Kun on panostettu hyvään printtisisältöön, se myös halutaan hyödyntää monessa kanavassa, Tiina Parikka toteaa.

Lisää mielenkiintoista luettavaa printistä: www.mcipress.fi/artikkeli/asiakas-jahenkilostolehdet-ovat-lukijalleen-tarkeita www.mcipress.fi/artikkeli/vaikuttavateksti

KUN HYVÄ PRINTTISISÄLTÖ VIE MUKANAAN

Painettu asiakas- ja jäsenlehti on käsinkosketeltava elämys.

MCI PRESSIN 1/2015 35 1/2013 35

Sinulle Teksti Tiina Parikka Kuvat Vesa Tyni

on postia tarina Sähköpostista

on tullut vähintäänkin arkipäivää, jos ei suorastaan rasite. Massassa on vaikea erottua, mutta riittävän haluttu viesti tavoittaa kyllä vastaanottajansa ja tulee taatusti luetuksi. Tee itsesi halutuksi!

MCI PRESSIN 1/2015

OLETKO NÄHNYT Nora Eprohn elo kuvanSinulle on postia (1998)? Suuren kirjakauppaketjun omistaja Joe Fox (Tom Hanks) ja pienen lastenkirjakaupan pitäjä KathleenKelly (Meg Ryan) rakastuvat internetin välityksellä, mutta eivät tiedä jo tavanneensa tosielämässä ja inhoavansa toisiaan. Virtuaalirakkaus toimii kummankin lohtuna arjen myrskyissä. Kyse on Ernst Lubitschin romanttisesta komediasta Kauppa kulman takana vuodelta 1940. Sähköisen viestinnän rooli elokuvassa on tämän päivän näkökulmasta katsottuna surkuhupaisa. Sähköinen viestintä on kehittynyt vajaassa 20 vuodessa niin paljon, että kertomuksen voisi kirjoittaa jälleen uudelleen. Kuta kuinkin näin se menisi:

MCI PRESSIN 1/2015 37

1998: Kathleen on laittanut jonkinlaisen ilmoituksen deittipalstalle ja kun hänen nykyinen kumppaninsa poistuu aamuisin kotoa, hän ryntää modernille kannettavalleen, avaa nettiyhteyden ja odottaa kiihkeästi sähköpostinsa ilmoitusta: Sinulle on postia. Muistathan sen r ytmikkään piipityksen, kun modeemi yhdisti tietokoneesi internetiin? Ja taas illalla, heti kun Kathleen on vain hetken omissa oloissaan, hän avaa koneensa uudelleen. Aina, kun ruutuun ilmestyy tuo viesti, jossa on kolme maagista sanaa, hänen sydämensä läikähtää yhtä voimakkaasti. Joe Fox asuu enemmän asemaansa kuin luonteeseensa ihastuneen naisen kanssa ja on kovin viehettynyt deittipalstalta löytämäänsä älykkääseen keskusteluseuraan. Hän lukee poikamaisen innokkaasti sähköpostiviestejä kannettavaltaan aina kotona ollessaan. Nuo maagiset kolme sanaa saavat hänet kohottamaan kulmiaan hyväksyvästi ja sitten hän suorastaan ahmii saamansa viestin.

Ensivaikutelma ratkaisee 2015: Kathleen surffailee deittipalstalla ja koettaa valikoida valtavasta ilmoitusten määrästä parhaat. Ilmoituksiin liitetyillä kuvilla on ollut iso merkitys siihen, mitkä ilmoitukset hän on avannut. Toisaalta myös ilmoitusten otsikot ja aloitussanat ovat ratkaisevia: liikaa itseään tyrkittävien ilmoituksia hän ei ole viitsinyt katsoa sen tarkemmin. Viesteissä pitää älykkään Kathleen mielestä olla myös sanomaa. Kathleen vastasi lopulta kouralliseen viestejä. Yksi oli yli-innokas ja alkoi pommittaa häntä heti lukemattomilla viesteillä. Toisesta ei ensimmäisen viestin jälkeen kuulunut pitkään aikaan mitään ja sitten hän menikin suoraan asiaan ja ehdotti tapaamista. Kolmannen kirjoitukset olivat niin pitkiä ja puuduttavia, että kerran hän oikeasti nukahti kesken lukemisen. Yksi ilmotus kuitenkin nousi heti alkuun ylitse muiden. Siinä oli pullistelevien lihasten sijasta kuvassa söpö kultainen noutaja ja otsikko oli positiivisella tavalla poikkeava. He ovat käyneet niin kiinnostavaa keskustelua, että Kathleen odottaa viestiä aina innolla ja vilkuilee älypuhelintaan jatkuvasti, josko kaivattu viesti saapuisi. Ja kun sähköpostiin tulee yksikin viesti, se pitää lukea heti, vaikka yleensä se on tietenkin jokin mainos tai arkinen asia. Ainoa, mikä häntä harmittaa on miehen salaperäisyys. Hän ei vahingossakaan kerro, kuka hän on. Toisaalta, Kathleen on itsekin suojautunut tarkasti nimimerkin taakse. Joe Fox on laittanut ilmoituksensa palstalle muka puolihuolimattomasti, vaikka mietti pitkään, mitä haluaa itsestään viestiä. Hän haluaa vastapuolelta vuorovaikutteisuutta ja kykyä haastaa itsensä. Vastauksia tulikin paljon, mutta vain tämä yksi on riittänyt hänen kiinnostuksensa jatkumiseen.

38 MCI PRESSIN 1/2015

Informaatioähkyssä on vaikeaerottua joukosta. Toisaalta välineiden lisääntyminenmahdollistaasen, että vastaanottaja on tavoitettavissa jatkuvasti ajasta ja paikasta riippumatta. Aina ei voi tietää, kuinka läheltä (kaivattu) viesti saapuu...

ä t ä r e H nnostus kii Otsikoi ajatuksella: Kun viestejä tulee joka suunnasta paljon, vastaanottaja joutuu tekemään valintansa nopeasti. Jos otsikossa (ja jo sähköpostin aihekentässä) on jotakin, mistä vastaanottaja kiinnostuu, olet jo s aanut hänen huomionsa.

Panosta kuviin: Pelkkä teksti harvoin riittää huomion herättämiseksi. Visuaalisuuden merkityksestä viestinnässä on lukemattomia tutkimuksia eikä se ainakaan ole vähenemässä.

Segmentointi: Viestin yksilöllinen kohdistaminen on uutiskirjeessä helppoa ja kustannustehokasta. Mieti, mitkä asiat mitäkin kohderyhmääsi kiinnostaa.

Tule tutuksi: Lähetä viesti aina samasta osoitteesta. Silloin vastaanottaja osaa jo lähettäjän nähdessään asettaa viestillesi tietyn odotusarvon ja saattaa avata sen, vaikka otsikko ei sillä kertaa häneen täysin kolahtaisikaan.

MCI PRESSIN 1/2015 39

Ole tettavissa

u saavTule tutuksi:

Uutiskirje kannattaa pitää melko kompaktina pakettina. Siksi siinä usein on vain lyhyt ingressiteksti, joka toimii linkkinä varsinaiseen sisältöön verkossa. Pidä huoli, että linkit todella toimivat!

Tarjoa lisätietoa: Kirjeestä tulee käydä selkeästi ilmi, mikä taho sen takana on. Varsinaistenviestien lisäksi olla myös jotakin tietoa julkaisijasta – vähintäänkin logo ja jonkinlaiset yhteystiedot. Kirjeessä kannattaa myös tarjota muita kanavia seurattavaksi.

Ö JESISÄLT IR K IS T U U KONSEPTOINTI JA ULKOASU Yhdestä harkitusta mallista voidaan helposti personoida eri segmenttien omat kirjeet. SISÄLLÖNTUOTANTO Vähemmän on tässä enemmän. Houkuttelevuus ja koukuttavuus avainajatuksena. LÄHETYS JA SEURANTA Valmista alusta loppuun –

40 MCI PRESSIN 1/2015

onnistumisen seurantaa unohtamatta.

KYSY TARJOUSTA: laura.paananen@ mcipress.fi 09 2525 0250

1998: He kulkevat toisensa ohi kadulla, käyvät samassa kahvilassa hakemassa aamukahvin mukaansa ja ostavat ruuat samasta kaupasta tietämättä, että kyseessä on Hän. Sitten he tapaavat alan tapahtumassa ja saavat tietää liike-elämän erimielisyyksistään. Netissä Kathleen purkaa tuskaansa keskusteluissa tästä hänen pientä puotiaan uhkaavasta pahantekijästä paljastamatta yksityiskohtia. Kokeneena liikemiehenä Joe innostuu neuvomaan häntä taistelemaan. He tapaavatkin työn merkeissä ja ovat heti ilmiriidoissa tietämättä, että ovat toistensa kaivatut keskustelukumppanit netissä. Lopulta he sopivat sokkotreffit. Kathleen menee paikalle ensin. Joe käy kurkkaamassa ovesta ja saa tietää totuuden. Hän antaa Kathleenin ymmärtää, että virtuaalinen tuttava on jättänyt tulematta eikä paljasta todellista persoonaansa.

Avoimuuden oletus 2015: Koska Kathleen ja Joe työskentelevät samalla alalla, he tottakai seuraavat samoja blogeja ja sivustoja sosiaalisessa mediassa – ja julkaisevat myös itse aktiivisesti omissa kanavissaan kannanottoja. Koska heidän välillään vallitsee kilpailutilanne, he luonnollisesti seuraavat myös toisiaan. Modernisoidun elokuvan käännekohta, jossa Joelle selviää hänen virtuaalisen ihastuksensa todellinen persoona, ei suinkaan vaadi perinteisiä sokkotreffejä kahvilassa kirjan ja kukkasen kera. Sen sijaan hän tunnistaa Kathleenin blogissa saman kielikuvan, jota tämä on käyttänyt heidän yksityisessä viestinnässään, googlaa hänet tarkemmin ja löytää yhä enemmän yhtäläisyyksiä, kunnes on varma siitä, että kyseessä on sama henkilö. Kathleenkin tottakai on tutkinut tarkkaan Joen profiilin LinkedInissä ja seurannut hänen twiittejään,

mutta liike-elämässä kovaksi keitetty Joe ja hänen yksityis viesteissä kohtaamaansa mies eivät tietenkään yhdisty romanttisen Kathleenin mielessä. Lopulta Joekin kuitenkin tekee ”virheen” ja paljastuu. Varomattomasti hän julkaisee Instagramissa kuvan, jossa deittiprofiilissa esiintynyt koira on mukana, vieläpä nimellä, jota hän on käyttänyt deittinimimerkkinään. Kathleen laskee yhteen yksi plus yksi ja ymmärtää, että hänen rakkaan kirjakauppansa pahin uhkaaja ja tappio mielialassa valopilkkuna ollut mies on yksi ja sama.

Tehokasta ja haluttua markkinointia McKinsey & Companyn viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan sähköpostimarkkinointi on 40 kertaa tehokkaampaa sosiaaliseessa mediassa (Facebook ja Twitter) markkinointiin verrattuna. Syynä on sähköpostin säännöllinen lukeminen. Sähköpostia luetaan ueita kertoja päivässä, kun taas sosiaalisen meidan käytössä saattaa olla väliä jopa useita päiviä. Sosiaalisen median markkinoinnilla on myös tapana hukkua muun uutisvirran sekaan eikä se saavuta kohdeyleisöään sähköpostin mahdollistamalla tehokkuudella. Sähköpostimarkkinointi on myös vastaanottajien suosiossa markkinointikanavana. eMarketerin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin ranskalaisten internetkäyttäjien ostokäyttäytymistä ja todettiin, että puolet kuluttajista, jotka saivat markkinointiviestin sähköpostitse, siirtyivät viestin lukemisen jälkeen tekemään ostoksia. Tutkimukseen vastaajista 46 prosenttia oli halukkaita saamaan markkinointiviestejä sähköpostitse ja 32 prosenttia suosi yrityksen verkkosivuja. Printattua mainontaa suosi vastaajista kymmenen prosenttia, sosiaalisen median mainontaa vain viisi. Vähiten markkinointia (2 %) haluttiin puhelimen sovellusten, tekstiviestien sekä puhelinmyynnin kautta. Sähköpostimarkkinoinnin suosiota selittää myös se, että sähköpostia luetaan kasvavassa määrin kannettavilla laiteilla. Vuodesta 2012 lähtien älypuhelimella sähköpostia lukevien määrä on noussut kuudesta prosentista 38 prosenttiin. Älypuhelinten lisääntyessä sähköpostia luetaan aina sopivan hetken tullen missä tahansa.

MCI PRESSIN 1/2015 41

Älätuputa Ajoitus: Liian usein vai liian harvoin? Tähän ei ole mitään valmista kaavaa, mutta tätä voi toki testata. Myös lähetysajankohtaa kannattaa testata ajoittamalla kirjeen lähtemään vaikkapa kolmessa tai neljässä osassa hieman eri ajankohtana.

Perumis- mahdollisuus: Jokaisessa kirjeessä tulee olla mahdollisuus kirjeen tilauksen peruuttamiseen. Kirjeiden lähettäminen väkisin herättää kuitenkin vain huonoa verta.

1998: Nimimerkin takaa Joe pyytää poissaoloaan anteeksi ja jatkaanettikeskustelua. Samalla hän pyrkii ystävystymään omana itsenään Kathleenin kanssa, vaikka tämä lopulta joutuu sulkemaan puotinsa hänen takiaan. Kathleen on aluksi ärsyyntynyt, mutta kilttinä ihmisenä hän alistuu kuuntelemaan jatkuvasti seuraansa tuppautuvaa pahantekijäänsä ja lämpenee vähitellen hänen puheilleen. Elokuvan lopussa rakkaus tietenkin voittaa ja totuus paljastuu.

Valinnan vapaus 2015: Kun Kathleen saa tietää, kuka hänen virtuaalinen ystävänsä oikeasti on, hän ohjaa tämän tähän asti kipeästi kaivatut sähköpostit roskapostiin, estää tätä seuraamasta omia sosiaalisen median sivustojaan ja kerta kaikkiaan sulkee hänet pois elämästään. Itsekunnioituksensa säilyttävä Joe ei alennu pommittamaan Kathleenia ylenmäärin kaveripyynnöillä tai toisen profiilin kautta. Kathleen on yrityksensä suljettuaan lopettanut myös bloggaamisen, joten sekään kanava ei auta. Joe kuitenkin lähettää hänelle sähköpostiviestejä entiseen tapaan ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut vain sillä erotuksella, että ne eivät enää tavoita Kathleeta. Koska tämä on romanttinen elokuva, Kathleen käy tietenkin salaa lukemassa näitä viestejä roskapostista ja murtuu lopulta vastaamaan Joelle, jotta tarinaan 2015 vuonnakin saadaan onnellinen loppu. Ilman palavia tunteita väkisin tuputtaminen tuskin tehoaa vastaanottajaan. Lue lisää uutiskirjeestä Pressin.fistä: www.mcipress.fi/artikkeli/ajantasainen-osoitteistotavoittamisen-haasteena www.mcipress.fi/artikkeli/uutiskirje_viestinnan_tukena Osallistu lukijakyselyyn ja kerro mielipiteesi tästä artikkelista osoitteessa www.pressin.fi/into

Katso Sinulle

on postia -video YouTubesta. ➜ youtube.com/ pressiniin

42 MCI PRESSIN 1/2015

ILMAN PALAVIA TUNTEITA VÄKISIN TUPUTTAMINEN TUSKIN TEHOAA.

KUN HYVÄ UUTISKIRJESISÄLTÖ VIE MUKANAAN

Kohdennetulla uutiskirjeellä viestit suunnitelmallisesti ja säännöllisesti.

MCI PRESSIN 1/2013 43

VERKON PERUSAJATUKSIA ON SISÄLLÖN JAKAMINEN TOISILLE.

Teemu Leinonen • tohtori, professori, New Media Design and Learning, Aaltoyliopisto School of Arts, Design and Architecture • varadekaani, Aalto-yliopisto • tutkimusryhmä Aalto Media Labissa • erityisosaaminen: uusmedia ja oppimisympäristöt • syntynyt 1969

MCI PRESSIN 1/2015

Teksti Laura Lähdevuori Kuvat Sami Tirkkonen

Osallistu lukijakyselyyn ja kerro mielipiteesi tästä artikkelista osoitteessa www.pressin.fi/into

VERKKO ON SISÄLLÖN KOTI

uonna 1990 sain yliopistossa unix-tunnukset ja innostuin chattaamisesta – se oli aika uutta silloin, naurahtaa Teemu Leinonen, Aalto-yliopiston varadekaani ja professori. 90-luvulta tähän päivään internetin kehityskaari onkin ollut melkoinen. Perusasiat ovat kuitenkin ennallaan, koko pyörää ei ole tarvinnut keksiä uudelleen. Kuten vieläkin, Leinonen oli nuorena opiskelijana kiinnostunut uudesta mediasta ja opetteli aluksi itse tekemään verkkoa. – Web tuli tietoisuuteeni alun perin kasvatustieteen opintojeni aikana 1993. Kiinnostuin asiasta ja ryhdyin tekemään verkkoa itse. Siihen aikaan se olikin kovin helppoa: silloin tulivat HTML-versio 1 ja 2. Tein myös radiohommia ja toteutin webbisaitin radio-ohjelmalle hyvin aikaisessa vaiheessa. Tuolloin verkon tekeminen oli Leinosen mukaan melkolailla ruohonjuuritason hommaa. – Verkkoa vain ”tehtiin” sen kummempia miettimättä. Sekä opiskelijat että tutkijat, jotka olivat kiinnostuneita, kokeilivat verkon tekoa. Nyt Leinonen vetää Aalto-yliopistossa uusmediapuolen Media Lab -yksikössa omaa tutkimusryhmää.

– Mietimme siellä uutta mediaa, webbiä ja mobiilia sekä uutta digitaaliteknologiaa. Varadekaanin tehtäviin Aallossa hurahtaa puolet Leinosen työajasta.

Alkujaankin sosiaalinen media – Sosiaalinen media on minulle ollut hieman outo käsite, koska mielestäni koko webin idea on olla sosiaalinen media, Leinonen lataa. Leinonen itse kirjoittaa uuden median historian niin, että 90-luvun lopulla perinteinen media eli printti sekä perinteisen median sähköinen puoli heräsivät internet-aikakauteen. – Nettiin panostettiin ja siitä koitettiin tehdä enemmänkin yksisuuntainen broadcasting-media. Osittain tässä onnistuttiinkin. Kuitenkin, koska web on suunniteltu sosiaaliseksi mediaksi lähtökohtaisesti ihan teknisestikin, sosiaaliset mediat kuitenkin tulivat läpi. Leinonen näkeekin, että esimerkiksi Web 2.0 on oikeastaan paluu takaisin alkuperäiseen ideaan, joka elää nyt uutta kauttaan esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä. – Nämä kanavat tavallaan toteuttavat verkon perusluonnetta. Pidän internetin isona juttuna yhteisöllisyyttä, eli yhteisöjä jotka syntyvät internetissä ja tuottavat sisältöä verkossa.

MCI PRESSIN 1/2015 45

Leinonen antaa myös metaforan mietittäväksi: jos saat postissa kaksi lähetystä, joista toinen on tilaamasi lehti ja toinen on rakkaan tädin lähettämä kirje, kumman avaat ensiksi? Luetko ensin lehden vai rakkaan tädin lähettämän kirjeen, jossa saattaa olla vielä sisällä vaikkapa juuri sinulle tehdyt villasukat? – Tavallaan sama idea, eli tuttuus ja identifioituminen sisällön lähettäjään, on meille ihmisille arvokasta, Leinonen selventää. Verkkomedian tekijöiden pitäisi siis pyrkiä ja päästä mahdollisimman lähelle vastaanottajaa, puhutella ja tarjota juuri vastaanottajalle tärkeää sisältöä. – On puhuttu tietynlaisesta ”persoonasta” brändien osalta, taikka että viestinvälittäjän voi kokea melkein omaksi kaverikseen tai vähintään tyypiksi, johon voi samaistua. Leinosen mukaan tämä on uutta – aiemmin nähtiin enemmän puhtaasti mediabrändejä, mutta nyt suunta on siirtynyt ”henkilöihin”. Tällaisen ”hyvän tyypin” jutut koetaan uskottavana, luotettavana ja todennäköisesti myös viihdyttävänä. – Tämä liittyy siihen, että mediahenkilöstä voi tulla vähän niin kuin se rakas täti. Anonyymien ”luotettavien mediakanavien” aika on ehkä vähän katoamassa.

Verkkomedia tänään

Vinkit verkkokehitykseen • Panosta asiakaskokemuksen parantamiseen: helppokäyttöisyyteen ja löydettävyyteen. • Hyvä ja tarkoituksenmukainen suunnittelu on tärkeää. • Varmista eri laitteiden kuten mobiilin toimivuus kaikilla selaimilla. • Videot ja näyttävät kuvat ovat tärkeitä ulkoasulle, mutta grafisuus ei saa sivuuttaa käytettävyyttä.

46 MCI PRESSIN 1/2015

Sosiaalisen median kanavat toteuttavat verkon perusluonnetta, sanoo Teemu Leinonen.

Leinosen mukaan nykypäivän verkkojulkaisemisessa Twitter on hyvä esimerkki siitä, miten tietty merkkimäärä linkitetään pidempään tekstiin tai julkaisuun. – Viestintä on menossa selvästi lyhyempään suuntaan. Se liittyy osittain mobiiliin siirtymiseen, sillä ruutujen pieneneminen muuttaa myös viestien formaattia. Mobiilikäyttö taas liittyy usein ”tyhjän ajan” täyttämiseen ja tilanteisiin, jotka suosivat hyvin lyhyttä muotoa, kuten esimerkiksi bussin odottaminen. Mitä enemmän mobiili- ja tablet -laitteita käytetään, sitä enemmän sisältöjen muotokin joutuu muuttumaan. Uusista formaateista voi samalla tulla pysyvämpiä, kun ihmiset tottuvat niihin kulttuurisesti.

– Jos olemme tottuneet lyhyeen viestintään, niin silloin myös isompia laitteita tai näyttöjä käyttäessä odotetaan tiiviimpiä viestejä. Leinosen mukaan tämä pätee myös kuvamaailmaan, erityisesti videoihin. – Minuutinkin mittainen video alkaa olla pitkä, eli kovin lyhyitä niidenkin pitäisi olla.

Sisältöä eri kanaviin Verkon perusajatuksiin kuuluu Leinosen mukaan myös sisällön jakaminen toisille. Sisältöjen jakamisen ajankohtien ja kanavien toimivuuden tutkiminen on myös olennaista, sillä siten voidaan todentaa vaikuttavuutta. Leinosen mukaan seuranta on myös reaaliaikaistumassa. – Se on ihan varma, että tämä on tulossa: jatkossa halutaan nähdä koko ajan, millaista liikehdintää omissa verkkokanavissa tapahtuu. Tulevaisuudessa ei siis ehkä tehdäkään erillistä tutkimusta siitä, miten tietty kampanja on toteutunut, vaan kerätään tietoa matkan varrella. Viestejä voidaan silloin reaaliajassakin muokata ja kokeilla, mikä toimii parhaiten. Seurantaan on olemassa hyviä työkaluja. – Niiden tulee kuitenkin olla erittäin hyvin tehtyjä, jotta tietojen tulkitseminen on helppoa ja päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, Leinonen sanoo.

Mitä useampi sen parempi Pelkkään kanava-ajatteluun ei kannata Leinosen mukaan jumiutua. – Se on ehkä myös hieman passé. Ehkä paremminkin voisi ajatella mediamuotoa – kannattaako tehdä tekstiä, kuvaa, videota vai ääntä? Lisäksi sanoisin, että video ja audio kannattaisi tehdä myös tekstinä, jolloin saman informaation saa eri muodoissa. Silloin vastaanottaja voi valita sen hetkiseen tilanteeseen itselleen parhaiten sopivan kanavan, oli se sitten lukeminen tai videon katselu. – Myös paloittelua kannattaa miettiä, samoin kuin linkittämistä. Leinonen vinkkaa myös uuden, nousevan asian: transmedian.

SAMAISTUMINEN VIESTIN LÄHETTÄJÄÄN ON ARVOKASTA. – Ideana on, että tarina rakentuu monen median kautta. Juttu on etukäteen käsikirjoitettu ja se aukeaa eri medioista – kuitenkin tarina toimii myös itsenäisinä osioina.

Alustalla on väliä Verkkomedian luomisessa huomiota pitää kiinnittää myös käytettävään julkaisualustaan. Leinosella on selkeä suosikki. – Pidän Wordpressiä ihan ylivoimaisena. Se on ykkösvaihtoehto saitin luomiseen, myös suurille sivustoille, sillä se skaalautuu hyvin. Wordpress on kehittynyt blogialustasta ehkä maailman helpoiten ylläpidettäväksi julkaisujärjestelmäksi, jonka muokattavuus on ylivoimainen. Leinonen kiittää myös Wordpressin arkkitehtuuria, joka on hyvin suunniteltu ja taipuu moneen. Vielä joskus törmää vanhoihin ennakkoluuloihin, että Wordpress olisi pelkkä blogialusta. – Se on ihan täysiverinen julkaisujärjestelmä, ja suurin osa Wordpress-sivuistoista ei ole enää blogeja, Leinonen nauraa ja toteaa, että myös blogit saattavat olla hieman passé tällä erää.

Luopuisinko verkkosivuista? Teemu Leinosen mukaan jokaisella itseään kunnioittavalla toimijalla tulee edelleen olla verkkosivusto. Pelkkä Facebook-sivusto ei riitä, siinä törmätään helposti ongelmiin sivuston luotettavuuden kanssa. – Brändin rakentamisessa näen saitin edelleen tärkeänä. Sen tulee näyttää ja

vastata brändiä ja mielikuvia, joita rakennetaan. Leinosta häiritsee myös, jos yrityksen verkkosivustolla ei esitellä ihmisiä työn takana – sanoin ja kuvin. – Tämä liittyy yksilöllistymiseen verkossa ja siihen, että luotamme enemmän ihmisiin kuin instituutioihin tai brändeihin, jolloin yksilöiden merkitys korostuu. Lue lisää verkosta: www.mcipress.fi/artikkeli/ verkkolukijoiden-seuraaminen www.mcipress.fi/artikkeli/kaikki-tietvievat-responsiivinen-verkkosivusto

ISÄLTÖ

VERKKOS

SISÄLLÖT Tarinoita, vinkkilistoja, uutisia, blogeja, liikkuvaa kuvaa ja vuorovaikutteisuutta. HAKUKONEOPTIMOINTI Sisällöt eivät yksin riitä, ne täytyy tulla löydetyiksi. SIVUSTOJEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Juuri teille oikea ratkaisumalli käyttäjälähtöisesti toteutettuna. KYSY LISÄÄ, laura.paananen@mcipress.fi 040 763 6953

MCI PRESSIN 1/2015 47

Erilaiset sisältömarkkinoinnin seurantatyökalut auttavat arvioimaan, oliko oma sisältö ja sen jakelu onnistunutta. Niiden avulla kehitetään myös entistä toimivampaa sisältöä. Teksti Jenni Juntunen

MITEN

sisältömarkkinoinnin menestystä

MITATAAN?

Tilastoja analysoimalla päästään jyvälle siitä, millaisia sisältöjä kohderyhmä haluaa lisää.

48 MCI PRESSIN 1/2015

illaisia nämä kävijät ovat, mistä he oikein tulevat ja mikä heitä kiinnostaa? Verkkosivujen kävijäseurantaan tarkoitetut ohjelmat, kuten ilmainen Google Analytics, antavat vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Ennen kuin voidaan arvioida, onko verkkosisältö – esimerkiksi yksittäinen artikkeli – onnistunut, sille on täytynyt asettaa tavoite. Jos tähtäimessä on yksinkertaisesti houkutella paljon lukijoita, menestyksen mittareina toimivat kävijöiden määrä ja toisaalta vierailujen kesto, joka paljastaa, onko juttu todella luettu klikkauksen jälkeen.

Verkkoanalytiikka paljastaa suosituimmat sisällöt Kun verkkoanalytiikkaa tutkitaan pidemmällä aikavälillä, nähdään mihin suuntaan oma sisältömarkkinointi on menossa. Samalla opitaan kehittämään entistä parempia sisältöjä – ja rummuttamaan niitä oikeissa kanavissa. Verkkosivun suosituimmat sisällöt vihjaavat kävijöitä kiinnostavista aihepiireistä, esitystavoista tai tekijöistä. Vähintään yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, mitä kautta kävijät ovat löytäneet luetuimpien juttujen tai katsotuimpien videoiden pariin. Tavoitetaanko kohderyhmä parhaiten siis esimerkiksi uutiskirjeen, sosiaalisen median vai hakukoneiden kautta? 07

at ituimm ä s o u s ävijöit osivun Verkk vihjaavat k ireistä, i t sisällö avista aihep jöistä. st ki kiinno avoista ja te t esitys

Sitouttaminen on onnistunut, kun sivustolle palaavien kävijöiden määrä on suuri.

Kiinnostavaa on myös tarkastella, tulevatko kävijät sivulle ensimmäistä kertaa, vai ovatko he vierailleet siellä aikaisemmin. Sitouttaminen on onnistunut, kun sivustolle palaavien kävijöiden määrä on suuri. Toisaalta uudet kävijät kasvattavat kohderyhmää. Verkkosisällöillä voidaan tavoitella myös suoraa myyntiä tai liidejä eli potentiaalisia asiakkaita. Tuolloin sisältömarkkinoinnin onnistumisen mittarina voidaan pitää toteutuneita ostotapahtumia tai esimerkiksi yhteydenottopyyntöjen tai uutiskirjeen tilauksien määrää. Myös nämä saadaan selville Google Analyticsilla.

Oliko uutiskirje menestys? Sähköpostikampanjointiin tarkoitetut palvelut, kuten MailChimp, mittaavat lähetetyn uutiskirjeen menestystä. Raportista selviää, kuinka suuri osa kirjeen saajista avasi sen, kuinka moni klikkasi uutiskirjeen sisältämää linkkiä ja mitkä sisällöt ylipäätään houkuttelivat lukemaan lisää aiheesta. MailChimpissä uutiskirjeen lukijat eivät ole anonyymeja, toisin kuin Google Analyticsin seuraamat verkkosivujen kävijät. Niinpä uutiskirjeen lähettäjä näkee suoraan, mistä osoitteesta uutiskirjettä on avattu ja klikattu eniten – siis ketkä ovat lähettäjän sisällöistä kaikkein kiinnostuneimpia. 11

Onnistumista arvioitaessa kannattaa verrata avaus- ja klikkausprosentteja aikaisempiin omiin uutiskirjeisiin. Palvelussa voi verrata oman uutiskirjeen avausprosenttia myös muiden saman alan toimijoiden lähettämien uutiskirjeiden lukemiin. Raportointi on toimiva työkalu entistä parempien uutiskirjeiden laadintaan. Kahdella erillisellä testilähetyksellä selviää esimerkiksi kumpi lähetysaika tai uutiskirjeen otsikko takaa eniten avauksia.

Saiko somesisältö toimimaan? Sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa sisältömarkkinoinnin onnistumisen mittarina voidaan pitää paitsi saavutettua näkyvyyttä myös käyttäjien aktiivisuutta – joka puolestaan tuo lisää näkyvyyttä. Esimerkiksi Facebookin oma, sivujen kävijämäärien analysointiin tarkoitettu Facebook Insights -työkalu mittaa, kuinka paljon jakamaasi sisältöä on kommentoitu, klikattu, tykätty tai jaettu eteenpäin. Tilastoja analysoimalla päästään jyvälle siitä, millaisia sisältöjä kohder yhmä haluaa lisää.

Pysäyttikö printtilehti? Painetun lehden lukeminen ei ikävä kyllä tallennu automaattisesti analysoitaviksi tilastoiksi ja graafeiksi samalla kun lukija siirtyy sivulta toiselle. Me MCI Pressillä 15

seuraamme jokaisen printtilehden lukemista verkkokyselyllä, johon vastaamalla lukijat voivat samalla osallistua arvontaan. Lukijakyselyn pohjalta saadaan tietoa muun muassa siitä, kuinka kauan lehden parissa on vietetty aikaa ja kuinka moni vastaajista luki tai selasi yksittäisen jutun. Verkkosivun käyttäjäseurannan tuloksista poiketen lukijakysely paljastaa myös lukijoiden mielipiteet: millaisen arvosanan he antavat lehdelle ja kullekin sen jutulle. Lukijakyselyllä mitataan lisäksi kuinka hyvin lehti onnistui herättämään julkaisijan sisältömarkkinoinnillaan tavoittelemia mielikuvia – esimerkiksi asiantuntevuudesta, innostavuudesta tai hyödyllisyydestä. Kun tuloksia vertaillaan numeroittain pitkällä aikavälillä, saadaan vihiä siitä, millainen lehden ulkoasu ja sisältö lukijoita miellyttää. Lehteä kehitetään myös vapaaseen kommenttikenttään jätettyjen suorien palautteiden perusteella. Mitä saimme selville, kun tarkastelimme kävijäseurannan avulla Pressinin Menestyjät eivät pysähdy -verkkoartikkelin lukijoiden liikkeitä? Lue löydöksistämme verkossa osoitteessa www.mcipress.fi/ artikkeli/menestyjat-eivat-pysahdy tai katso Lukijoita jäljittämässä -video samasta aiheesta osoitteessa www.youtube.com/pressiniin.

MCI PRESSIN 1/2015 49

Valitut palat A HDATTA O J S t U aid en LN G-t erm ina ali KUVIT Sk an ga ssi n Po hjo ism et EtanEtolNaitoks ja tuo AIHEES

INFOGRAFIIKKA – YTIMEKÄSTÄ KUVAKERRONTAA

Hämäläinen TEKSTI Timo

LNG TULEEle

TEEMA LNG

otantolaitos Valmis terminaali/tu teluvaiheessa Rakenteilla/suunnit

TORNIO hanke Terminaali, yhteis Manga LNG

markkinoil

• Suunniteltu etti varastointikapasite 50 000 kuutiometriä

ØRA

Arvioitu käyttö

Terminaali

önotto 2017

kkeet ja -terminaalihan Itämeren LNG täyttä elmat kulkevat -kuljetussuunnit in. Pohjoismaiden npä höyryä etee ektiivi ja EU:n rikkidir htiin markkinatilanne vau taan projektien vaikuttavat osal tulevaisuuteen. ja LNG:n käytön

pasiteetti • Varastointika 6 500 kuutiometriä

GÄVLE Terminaali

RISAVIKA s, Lyse

Tuotantolaito ma Energia AS:n omista • 300 kilotonnin i tuotantokapasiteett metrin • 30 000 kuutio etti varastointikapasite

metrin • 30 000 kuutio etti varastointikapasite Suunnitteluvaihees

PORVOO s

LYSEKIL

Tuotantolaito

Terminaali

metrin • 30 000 kuutio etti varastointikapasite

Viljanto KUVITUS Sami

• 20 kilotonnin i tuotantokapasiteett

PORI

metrin • 2 000 kuutio etti varastointikapasite

Terminaali • Suunniteltu etti varastointikapasite metriä • 30 000 kuutio önotto 2016

LÄHDE: GASUM

Arvioitu käyttö

fied aasu eli LNG (lique esteytetty maak kuljetsu maakaasun logistinen ratkai natural gas) on imiseen. Euroopan tamiseen ja hankk kiinnostaa sekä aasu maak Nesteytetty nta lisäisi enerea, koska sen hanki unionia että Suom vuutta Venäjältä ja vähentäisi riippu giavaihtoehtoja ta. Kaasu on ymasta maakaasus rputkia pitkin tuotav aine kuin esime lta puhtaampi poltto päristön kanna öljy. kiksi kivihiili ja a monipuolisesti ään prosesseiss Maakaasua käytet nnykseen. kypse tai n kuivauksee kuumennukseen, a korvata sähmonissa prosesseiss muun Kaasulla voidaan raaka-aineena käyttää kaasua köä. Teollisuus laitoksissa stuksessa. Voima n sähkön- ja muassa vedyn valmi maakaasun tapaa ä käyttä an LNG:tä voida ineena polttoöljyn n sekä varapolttoa tantoo öntuo lämm i LNG:n sijasta. ristönormien vuoks a. Kiristyneiden ympä en polttoaineen mässä uusien laivoj käyttö on yleisty etti 5 3/2014 gas

3/2014 4 gasetti

Perusgraafien elävöittäminen ja kokoaminen Aiheeseen liittyvän grafiikan oheen on tuotu johdattelevaa kuvitusta, ja itse graafien annetaan kertoa numeerinen tieto.

MCI PRESSIN 1/2015

Lisää informaatiota kuvitukseen Vapaamuotoisesti piirretyn kartan päälle on tuotu faktaboksit LNGterminaaleista. Näyttävä kokonaisuus, jossa kuvitus yhdistyy asiatietoon.

Kuvista ja grafiikasta rakentuva infografiikka vangitsee lukijan huomion. Infografiikka muistetaan paremmin kuin tekstisisältö, ja parhaimmat palat jaetaan verkossa muiden nähtäväksi.

Numerot esiin! Numeerisen datan pohjalta syntyykin kuvitus: kauppakuitin järjestys kertoo t-paidan kustannusten muodostumisesta. Numerot on tuotu visuaalisesti mielenkiintoisesti esiin.

NUMERAA LINEN DATA

Puhdasta dataa

VIESTI ON TEHOKAS JA KERTOO HETI MISTÄ ON KYSE.

Graafeilla ei ole lähdetty kikkailemaan, vaan tieto visualisoidaan värien avulla näyttäväksi kokonaisuudeksi. Viesti on tehokas ja kertoo heti mistä on kyse.

MCI PRESSIN 1/2015 51

INEN M A T S I L NOL HAVAIN

52 MCI PRESSIN 1/2015

Keskity olennaiseen Vieraan tai uuden ilmiön hahmottaminen helpottuu visualisoinnilla: asiat kannattaa yksinkertaistaa niin helposti ymmärrettävään muotoon kuin mahdollista. Turha koristelu jätetään pois ja keskitytään havainnollistamaan oleelliset asiat.

Näin se menee Monimutkaisen prosessin esittämiseen toimii flowchart-tyyppinen visualisointi, jolla on alku ja loppu.

PROSESSIN K UVAUS

LNG

Visualisointia on hauska lukea, se johdattaa lukijan polkua pitkin eri reiteille ja sen kautta asian omaksuminen on huomattavasti helpompaa ja hauskempaa kuin pelkän tekstin lukeminen.

Vieraan tai uuden ilmiön hahmottaminen helpottuu visualisoinnilla.

MCI PRESSIN 1/2015 53

➲

Testi

Sisältömarkkinointi-termi on todella in, mutta tiedätkö, mitä se pitää sisällään näinä monikanavaisuuden aikoina? Testaa tietosi ja osallistu arvontaan! Teksti Selja Tiilikainen Kuvat Thinkstock & Istockphoto

lisäät lehdessä ilmestyneen ❶ Kun artikkelin verkkoon, mikä seuraavista toimii hakukoneissa parhaiten? A) Artikkeli, jonka leipätekstissä on mahdollisimman paljon julkkisten nimiä. B) Artikkeli, jossa otsikko, ingressi ja väliotsikot sisältävät sisällön kannalta keskeisiä avainsanoja. C) Artikkeli sellaisena kuin se on ollut lehdessä.

MCI PRESSIN 1/2015

sisältöä ➎ Kenelle kannattaa tuottaa?

❷ Mitä tarkoittaa SMO?

A) Suurten massojen organisointi: suomenkielinen vastine Big Datalle. B) Sosiaalisen median optimointi: kohdeyleisöä houkutellaan yrityksen pariin laatimalla someen kiinnostavaa sisältöä. C) Selittämättömän monimutkainen otsikointi: tätä kannattaa harrastaa, kun halutaan hämmentää lukijaa.

seuraavista uutiskirjeeseen ei ❸ Mitä kannata liittää? A) Linkkiä uutiskirjeen lähettäjän sivuille. B) Vastaanottajia kiinnostavaa, ajankohtaista asiaa. C) Isoja kuvia, joiden lataus kännykällä kestää kymmeniä sekunteja. verkkosivun ❹ Kuinka responsiivisuus varmistetaan? A) Lehti toimii eri päätelaitteilla parhaiten, kun sivut ovat pdf-tiedostoja. Pdf:t näyttävät aina samalta eri laitteilla ja selaimissa. B) Sivu näyttää kaikilla laitteilla samalta, joten riittää, että suurennan ja pienennän kokeeksi oman selaimeni fonttikokoa. C) Rakentamalla verkkolehti julkaisujärjestelmällä, joka tekee sisällöstä automaattisesti responsiivisen. Tällaisia ovat esimerkiksi Drupal ja Wordpress. Koodikielinen CSS3 huolehtii responsiivisuudesta mukauttaen tekstin eri laitteille. Tämän lisäksi responsiivisen sivun toiminta kannattaa vielä testata eri selaimissa ja laitteilla.

A) Sisältö kannattaa laatia niin yleisluontoisesti, että se voisi kiinnostaa ketä tahansa. Esimerkiksi elintarvikealan yrityksen kannattaa laatia jokaiseen henkilöstölehden numeroon pari artikkelia tieliikenteestä. B) Sisältöä suunniteltaessa kannattaa miettiä tarkkaan, kenelle sitä tuotetaan. Avuksi voi laatia mallilukijaprofiilin, joka on kuvitteellinen henkilö, jossa konkretisoituu kohdeyleisön intressit. C) Suuntaa sisältö itsellesi - itsehän sinä parhaiten tiedät, mistä asiakkaat haluavat lukea. seuraavista saa kohdistettua ➏ Millä mainontaa tarkimmin?

valmis sisältö on jaettu ❽ Kun yleisölle, mitä tehdään seuraavaksi? A) Seuraat verkon klikkauksia ja hakukoneoptimoinnin onnistumista analytiikka- ja CRM-ohjelmien avulla ja printin lukijoita lukijakyselyiden avulla. Otat tuloksista opiksesi tulevaisuutta varten. B) Jaettu sisältö on taputeltu juttu. Nostat maljan tehdylle työlle ja siirryt uusiin haasteisiin. C) Soitat jokaiselle vastaanottajalle henkilökohtaisesti ja kysyt, mitä mieltä he olivat sisällöstäsi ja kuinka kauan he viettivät sen parissa aikaa.

A) Facebookilla B) Teippaamalla ilmoituksen vilkasliikenteisen tien varressa sijaitsevaan lyhtypylvääseen. C) Kyttäämällä potentiaalista vastaanottajaa pusikossa. seuraavista EI ole ➐ Mikä printtilehden vahvuus? A) Luotettavuus: netissä on helppo esiintyä kenenä hyvänsä ja kynnys sisällön julkaisuun on matala, printin taustalla on pidempi prosessi, joka karsii nopeammin hämärähemmot. B) Jakaminen: kun löydät kiinnostavan jutun, voit helposti jakaa sen tutuillesi kirjoittamalla sen paperille ja viemällä kaverin postiluukkuun. C) Käsinkosketeltavuus: paperilehteä voi käännellä, taitella ja pyöritellä, ja eri paperit tekevät kuviin ja tekstiin eloa.

Oikeat vastaukset:

MCI PRESSIN 1/2015 55

VALITSE PAKETTI TARPEISIISI PRINTTISISÄLTÖ Konseptointi Asiakaslehti Henkilöstölehti

VERKKOSISÄLTÖ Jatkuva sisällöntuotanto Hakukoneoptimointi Sivuston suunnittelu ja toteutus

VIDEOSISÄLTÖ

Painettua sanaa ja otolliset mahdollisuudet visualisointiin Asiakaslehti vie taatusti viestin perille. Tavoita kohderyhmäsi postiluukusta tipahtavalla printillä.

Taivas on rajana – vai olisiko se paremminkin pilvi? Ota verkko haltuun kertomalla brändisi tarina ja olemalla näkyvästi esillä verkkomaailmassa.

Videosisältö ui sisään sisältömarkkinointiin Säväytä verkossa videoilla ja tuo yrityksesi ja palvelusi esiin liikkuvan kuvan taianomaisella voimalla.

Animaatiot How to do -videot 56 MCI PRESSIN 1/2015

Haastatteluvideot

Uutiskirjeellä tarjoilet vain tärkeimmän. Uutiskirje on edelleen edullisin tapa napata kohderyhmäsi huomio. Nappaa lukijoittesi huomio kätevästi sähköisellä kirjeellä.

UUTISKIRJESISÄLTÖ

Konseptointi ja ulkoasu Sisällöntuotanto Lähetys ja seuranta

Somessa huomio herätetään yhdellä viestillä tai kuvalla. Vaikuta sosiaalisessa mediassa seisauttavalla infografiikalla tai mukaansatempaavalla kuvakilpailulla. Somessa sinut huomataan.

Webcast – seuraa ja osallistu verkossa silloin kun sinulle sopii. Webcast, verkossa tapahtuva suora lähetys tai jälkitallenne, on kustannustehokas ja helppo tapa viestiä suurelle joukolle ihmisiä yhdellä kertaa, maailmanlaajuisesti.

SOMESISÄLTÖ

Somestrategia Sisältöratkaisut Somevideot

WEBCAST

Tiedotustilaisuus tai vuosikatsaus Juhlatapahtuma Globaali jakeluverkko MCI PRESSIN 1/2015 57

Paremman

sisällön puolesta Kuljemme kehityksen kärjessä ja tavoittelemme aina parasta lopputulosta.

asi s s e s k u el v l a p t e ilais t t a m Am

Ota yhteyttä!

58 MCI PRESSIN 1/2015

Laura Paananen 040 763 6953, laura.paananen@mcipress.fi

Mia Lehto 0400 666 605, mia.lehto@mcipress.fi

Marjatta Leino 040 822 0655, marjatta.leino@otavamedia.fi

Milla Wiksten 040 700 1861, milla.wiksten@decomedia.fi

Tässä o le

mme m

MCI PRESSIN 1/2015 59

Kerro tarina

joka vaikuttaa

PRINTTISISÄLTÖ

SOMESISÄLTÖ

VERKKOSISÄLTÖ

UUTISKIRJESISÄLTÖ

VIDEOSISÄLTÖ

WEBCAST