Pressin 2/2011

MCI MCI PRESSIN LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT TAVOITTAA JÄSENESI

2/2011

SOMEEN – MITEN JA MIKSI

TUTKI TOIMIVUUS

YKSI TUOTE EI AINA RIITÄ

LEHDENTEON POLULLA

ANNA AMMATTILAISEN AUTTAA ULKOISTAMISEN ASKELMAT

2

MCI PRESSIN 2/2011

PÄÄKIRJOITUS

Valitsijan roolissa

A

siakaslehdet voivat hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan. Tutkitusti niitä luetaan ja niillä on iso rooli muodostettaessa mielikuvaa julkaisijasta. Esimerkiksi Kari Tervonen (sivut 16–21) uskoo, että asiakaslehtien kulta-ajat ovat vasta edessäpäin.

Yhden julkaisukanavan ratkaisu ei kuitenkaan enää riitä. Vaikka painettu lehti on vielä monesti se tärkein kanava – myös lukijan mielestä – rinnalle tarvitaan erilaisia sähköisiä vaihtoehtoja. Vähintäänkin painetun lehden odotetaan löytyvän myös sähköisessä muodossa. Monesti verkolta odotetaan myös omia, painetusta lehdestä irrallisia toimintoja.

Verkossakaan ei tarvitse enää luottaa sattumaan, vaan lukijaa voi ohjata verkkotekstien ääreen esimerkiksi uutiskirjeiden avulla. Uutiskirjeissä palvelujen yksilöiminen on helppoa, mediassa kun voi olla läsnä tahtomattaankin. Sen hallitsemattomuus lukijaa voidaan ohjata juuri herättää epäilyjä. Kannattaako resursseja uhrata vaikutuksiltaan niiden artikkelien ääreen, vaikeasti arvioitavaan kanavaan? Hyviäkin esimerkkejä löytyy jo, joiden oletetaan kiinnosta- mutta suin päin viidakkoon ei kannata syöksyä (ks. 40–44). Samaa van häntä eniten. sisältöä voidaan hyödyntää tehokkaasti eri kanavissa niille sovelSosiaalinen media ja sen tuvin toiminnoin. Lehteä ei enää voida toteuttaa irrallisena osiona, hyödyntäminen nousevat vaan se on kaikkine mahdollisuuksineen entistä tiiviimpi osa kokoesille lähes jokaisen organi- naisviestintää. saation viestintää pohdit­ Edelläkävijät lukevat lehtensä jo tableteista. Tärkeintä on tarjota taessa. Päätös osallistumi­sesta lukijalle mahdollisuus itse tehdä valinta, mistä hän viestisi lukee, ja ei ole enää yksin organisaa­ varmistaa, että tarjotut tuotteet ovat laadukkaita, sillä vain luettu tion ­k äsissä, so­s iaali­­s essa viesti vaikuttaa. Laatua on hyvä tarkastella sekä tiettyjen peruskulmakivien avulla että tutkimalla lukijoiden näkemyksiä säännöllisesti – me teemme sen numeroittain (sivut 22–25).

Haluamme auttaa sinua, paitsi laadukkaan sisällön tuottamisessa, myös tehokkaan monikanavaratkaisun suunnittelussa ja toteutuksessa. Ulkoistaminen on iso päätös. Parhaaseen lopputulokseen pääset etenemällä järjestelmällisesti askel askeleelta ja varaamalla prosessille riittävästi aikaa (sivut 60–61).

Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 2/2011

3

MCI Press oy:n asiakaslehti 2/2011 Julkaisija: MCI Press oy, Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki, puh.

09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, www.mcipress.fi Päätoimittaja: Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi Toimitusneuvosto: Leena Elomaa, Heidi Hänninen, Mia Lehto, Javier Mansilla, Tiina Parikka, Riikka Sippola, Susanna Tuononen, Pirjo Tykkä ja Nico Öfverström Painatus: Libris Oy Helsinki Painos: 3 500 kpl Paperit: Sisäsivut: MultiArt Silk 130 g/m2, kansi: MultiArt Silk 200 g/m2 Myynti: Papyrus Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.mcipress.fi/osoitteenmuutos, puh. 09 2525 0250 ISSN-tunnus: 1799-1102 Tarjouspyynnöt: mia.lehto@mcipress.fi. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta MCI Pressin kantaa.

Pysy matkassa! Seuraa MCI Pressiä Facebookissa ja Twitterissä tai tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Muista myös varmistaa seuraavan lehden perilletulo tarkistamalla osoitetietosi tai vinkkaa lehtialasta kiinnostuneesta kollegastasi, niin lisäämme hänetkin postituslistalle. www.mcipress.fi/osoitteenmuutos

4

MCI PRESSIN 2/2011

SISÄLTÖ

8

Parhaat palat Poimintoja markkinointiviestinnän tilasta, lehdenteosta ja MCI Pressistä.

16

Edessä asiakaslehtien kulta-ajat

Sanomalehdet ehkä kärsivät sähköistyvästä maailmasta, mutta asiakaslehtien kulta-ajat ovat vasta edessäpäin, Kari Tervonen arvioi. Ei asiakaslehtimaailmakaan pelkällä painetulla lehdellä kuitenkaan pärjää.

22

Tutkitusti toimiva lehti Kyllä kansa tietää – vai tietääkö? Lukija ei ainakaan aina tiedä, mitä hän haluaisi. Parhaan lehden tekee se, joka tunnistaa parhaiten lukijan tarpeet – ja onnistuu pitämään mielenkiintoa yllä läpi lehden, numerosta toiseen.

MCI PRESSIN 2/2011

5

SISÄLTÖ

www.tilisanomat.fi

3/2011 YritYstalouden ja laskennan ammattilehti 32. Vuosikerta

Suunta Taloushallintoliiton sidosryhmälehti 2011

summa 1

MCI

26

Tilisanomat

2011

TO TILITOIMIS N L S T RÖ M OY: M A I L A VA L HTI ASIAKASLE

Suomen Taloushallintoliiton

JÄSENTIEDOTE

6

29.4.2011

Yritysrahoituksen saatavuus Bonuspisteet verotuksesssa

Etulinjassa yrittäjyys

SEPA matkalla

MAALIIN

KESÄpÄIvÄT TuruSSa – Jäsenten vuoden päätapahtuma s. 4

Yrityksen

Tulevaisuuden ammattilaiset

muistilista

Auktorisoinnin menestystarina 003

3 Palvelualojen alv

6 Toimiva varasto?

Kattava lehtiperhe Moni pohtii segmentointia ja monikanavaratkaisuja. Taloushallintoliitossa ne on jo toteutettu. Laadukas ja laaja ammattilehti, tiivistä asiakasviestintää liiton avulla ja oma lehti jäsenkunnalle – ja kaikki tämä tietenkin myös sähköisessä muodossa.

32

Raportti reppareista Reportaasit ovat kuolemassa sukupuuttoon. Rehellisiä kunnon reppareita joutuu hakemalla hakemaan, mutta muutamia hyviä esimerkkejä sentään vielä löytyy.

38

Apinalaatikko orvot ja lesket, PMS... Mistä ne oikein puhuu?

6

MCI PRESSIN 2/2011

Anna palautetta ja voita Jura -kahviautomaatti!

62

SISÄLTÖ

46

40

Jytky!

Uudet sanat poimitaan lehdistä ja muista julkaisuista. Osa putoaa pois matkalla, osa jää elämään.

Mekin olemme somessa!

52

Galleria: piirroskuvia Piirroskuvat piristävät lehteä ja tuovat valokuvien sekaan vaihtelua. Tilattu piirros voi pelastaa vaikeasti kuvitettavankin jutun.

60

Lehden ulkoistamisen askelmat Isoon päätökseen pienin askelin.

62

Laadukasta verkkojournalismia Tutkija Panu Uotila pohtii verkkojournalismin tilaa ja tulevaisuutta.

MCI PRESSIN 2/2011

7

LYHYESTI

Sininen SISÄLLÄNI SOI BLUES

TUOTEMERKKINÄ SININEN

Oy Karl Fazer Ab on rekisteröinyt suklaalevyjen käärepaperissa käyttämänsä sinisen värin Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään tavaramerkkirekisteriin 30.4.2001, ensimmäisenä Suomessa hyväksyttynä väritavaramerkkinä.

Muut suklaantuottajat eivät saa käyttää samaa sinistä väriä pakkauksissaan Suomessa.

Suomessa sininen yhdistetään myös toiseen elintarvikemerkkiin. Kukapa ei tuntisi HK:n sinistä lenkkiä.

Lähes kaikissa länsimaisissa kulttuureissa sinistä on pidetty hiljaisuuden ja kaipauksen värinä. Siniseen on liitetty myös puhtaus ja keveys ja sen katsotaan viittaavan kaikista väreistä selvimmin henkisyyteen.

Aikuiset pitävät sinisestä lähes kaikkialla maailmassa. Yli 40 prosenttia eurooppalaisista ja amerikkalaisista pitää sinistä lempivärinään. Yleensä iän myötä silmän linssit kellastuvat, jolloin sinistä havaitaan vähemmän – sinistä kohtaan syntyy ”kaipuu”.

SINISOKEUS

Aristoteleen oppien pohjalta kirjoitetussa värioppikirjassa ei mainita lainkaan sinistä; siksi on jopa oletettu, että kreikkalaiset ovat olleet sokeita siniselle.

Sininen on taivaan ja meren väri ja niin sitä pitkään kuvailtiinkin, ennen kuin väri sai oman nimen.

RAUHOITETUT SINIVUOKOT

SINIVERISET

Siniverisyys merkitsee aatelisuutta. Käsite on peräisin yläluokan vaaleasta ihosta, jonka läpi verisuonet näkyvät selvemmin kuin esimerkiksi peltotöitä tehneiden ruskettuneen ihon läpi.

Faaraoiden uskottiin olevan auringonjumala Ran lapsia. Kulta ja sininen olivat molemmat jumalallisia värejä; sininen oli egyptiläisille totuuden, maailmankaikkeuden ja elämän väri.

Nykyisessä Egyptissä sininen liitetään hyveisiin, uskoon ja totuuteen.

Mayat yhdistivät sinisen filosofiaan ja lääketieteeseen.

8

MCI PRESSIN 2/2011

Sininen on useimmissa länsimaissa poliisin tunnusväri. Ilmeisesti, koska sininen mielletään rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi.

LYHYESTI

Nollaverotus vaarassa HALLITUSOHJELMAAN MUKAAN OTETTU sanoma- ja

aikakauslehtien arvonlisäverovapautuksesta luopuminen on herättänyt etenkin tilauslehtien julkaisijoiden parissa hätäännystä. Nykyisin painettujen lehtien tilausmaksuista ja tuotantoon sisältyvistä kuluista ei makseta lainkaan veroa. Hallitusneuvotteluihin laatimassaan muistiossa liikenne- ja viestintäminis-

teriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kirjoittaa, että lehtien arvonlisäverotuki vähentää valtion verotuloja yli 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Asia on melko ristiriitainen.

Ministeriö katsoo, että nykyinen käytäntö vääristää ja hidastaa median kehittymistä.

Verkkomedioilla ei nimittäin ole mahdollisuutta vastaavaan tukeen. Samalla ministeriöstä myönnetään, että lehtien

tilausmaksujen nostaminen kirjojen tavoin yhdeksän prosentin verokantaan vähentäisi myös tilaus- ja mainostuloja tuntuvasti.

Viestintäpoliittiseen uudistukseen liittyy myös muun muassa tv-lupamaksujen poistuminen. Ylen toiminta rahoitettaisiin jatkossa kaupallistamalla taajuushallinto ja keräämällä matkapuhelinyhtiöiltä lisämaksuja tai televeroa. l

Painotuotteiden osuus kotitalouksien ilmastovaikutuksista on vain

1%.

Asiakkaan näkemys omissa julkaisuissa

ASIAKASLEHDET OVAT par-

haillaan kiinnostavassa, mutta hyvinkin haastavassa tilassa, toteaa Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn. Kun ihmisten lukutottumukset muuttuvat, asiakaslehdissä on ensisijaisesti mietittävä, miksi kukaan haluaa lukea niitä. Lehden on oltava jotain aivan muuta kuin

yrityksen tuottama aikakauslehti ja kyettävä luomaan lisäarvoa asiakkaalle. Kuluttaminen ja asiakkuus muuttuvat entistä aktiivisemmaksi toiminnaksi, mikä on erityisesti asiakaslehdille oiva tilaisuus.

Nykykuluttaja haluaa osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Juuri asiakaslehdet voivat toimia ikään kuin tuottajan ja

kuluttajan välissä. Lehden sisällöntuottamista pitäisi Rehnin mukaan siirtää enemmän asiakkaille.

– Harvoin paneudutaan oike­ asti asiakkaan ongelmiin, mihin lehti olisi loistava kanava.

Asiakaslehden keskeiseksi hahmoksi pitäisi tulla asiakas eikä toimitussisältö. Jos asiakkaat ovat lehdestä todel-

la innostuneita, he haluavat tehdä sitä itse. Sen kiinnostavammaksi lehteä julkaiseva yritys ei oikein voi päästä, Rehn sanoo.

Onnistuneimmat asiakaslehdet ovat selkeästi miettineet, mitä lisäarvoa ne halua­ vat luoda asiakkailleen. Lehti on brändinsä mukainen, tukee sitä, on tunnistettavissa, ja lukija kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Hyvällä lehdellä on asiakkaalle jokin arvo, ja se on yksi tapa saada yritykseen sitoutuneempia asiakkaita.

Rehn uskoo, että tulevaisuudessa pärjäävät lehdet, jotka pystyvät luomaan asiakkaalle lisäarvoa.

– Parhaimmillaan se on sitä, että lehti mahdollistaa kahdensuuntaisen kommunikaation, ja lehdestä tulee luonteva ja jatkuva kommunikaatiokanava asiakkaiden ja tuottajien välillä.

Aikakausmedia teetti Rian Oy:llä Asiakaslehtikartoituksen vuonna 2010. l

MCI PRESSIN 2/2011

9

LYHYESTI

Uusi Suunta Kasvot ja henki, juhlat ja tulevaisuusaisuus – kaikki samassa paketissa YLI 800 auktorisoitua tilitoi-

mistoa edustava Suomen Taloushallintoliitto halusi vahvistaa brändiään, juhlistaa 30 vuoden ikäistä tilitoimistojen auktorisointitoimintaansa ja luoda katsauksen alan tulevaisuuteen. Sen sijaan että olisi laatinut esimerkiksi esitteen, liitto päätyi julkaisemaan juhlavuoden kunniaksi lehden.

MCI Pressin toteuttama julkaisu sai nimekseen Suunta.

Tyylikkäästi hopeanhohtoinen

Suunta toimii lehden muotoon puettuna käyntikorttina sidosryhmille, joihin liiton jäsenyritysten lisäksi kuuluvat muuan muassa alan kansainväliset yhteistyökumppanit, talouden päätöksentekijät ja alalle opiskelevat. Ensi vuonna saatamme kohdata seuraavan, uuden Suunnan.

Suunta täydentää Taloushallintoliiton lehtiperhettä, josta voit lukea tarkemmin sivuilta 26–31. l

Suunta Taloushallintoliiton sidosryhmälehti 2011

Etulinjassa yrittäjyys

Juhlajulkaisuksi suunniteltu Suunta saattaa saada jatkoa ensi vuonna.

Tulevaisuuden ammattilaiset Auktorisoinnin menestystarina 003

Lapsille turvallinen sananvapaus LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO, Journalistiliitto ja Aikakaus-

lehtien Liitto yhteistyökumppaneineen ovat tuottaneet oppaan, jossa tarjotaan apua lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyviin eettisiin ja käytännön kysymyksiin.

Oppaassa pohditaan, miten on mahdollista haastatella ja kuvata lapsia sillä tavoin, että lasten suojelun tarve ja sananvapaus tulevat huomioon otetuiksi, mutta samalla tiedotusvälineet voivat täyttää omaa tehtäväänsä.

Oppaassa käsitellään muun muassa ikärajoja ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten haastatteluun liittyviä kysymyksiä, lapsia rikos- ja oikeusuutisoinnissa, moninaisten perhemuotojen tuomia käytännön haasteita sekä esimerkiksi vaitiolovelvollisuuksia. Oppaassa esitellään myös jo olemassa olevaa normitusta, ohjeistusta sekä kansainvälisiä hyviä käytäntöjä. Lähtökohdaksi oppaan työstämiselle otettiin Journalistin ohjeet, Julkisen sanan neuvoston päätökset sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus. l

Lasten kuvaamiseen ja haastattelemiseen liittyy monia eettisiä ja käytännön kysymyksiä.

10

MCI PRESSIN 2/2011

LYHYESTI

tekniikan akateemis ten jäsenleht i

tekniikan akateemis ten jäsenleht i

tekniikan akateem isten

jäsenlehti

4 Urapolu

käyttäjää kuukaudessa. Yhtei­ söpalvelu saavutti rajapyykin nopeammin kuin mikään muu sivusto aiemmin. Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö comScoren keräämistä lu­vui­sta.

Reutersin mukaan Facebookilla kesti noin kolme vuotta saavuttaa 25 miljoonaa käyttäjää ja Twitterillä yli 2,5 vuotta.

Nopeus ei kuitenkaan ole varman menestyksen tae.

Myspace saavutti rajapyykin alle kahdessa vuodessa, mutta on menettänyt paljon käyttäjiä viimeisen vuoden ai­kana.

Keskeinen tekijä Google+:n kasvuun vaikuttaa olevan Gmailin levinneisyys. Com­ Scoren mukaan Google+ on yleensä suosittu siellä, missä Googlen Gmail on suosittu.

Google+:lla on eniten käyttäjiä Yhdysvalloissa ja Intias­sa.

Myös Kanadassa, Iso-Britan­ niassa ja Saksassa on kussakin noin miljoona käyttäjää. Luvut eivät sisällä mobiilikäyttöä.

Googlen yhteisöpalvelulla on kuitenkin vielä matkaa muiden yhteisöpalvelujen käyttäjämääriin.

Esimerkiksi Facebookilla on yhteensä yli 750 miljoonaa käyttäjää ja Twitterillä yli 200 miljoonaa. l

2011

Työmarkkinatut kimus: Naisen euro on 95 senttiä

2011

GOOGLE+ keräsi 25 miljoonaa

6.5.20 11

17.6.2011

Yrittäjyys kiinn ostaa tekniikan akate emist

a

Turvalattia hälyt

tää apua

Insinöörityöpalkinto

Anu Vaari VTT:n

etee

säätutkan kehittäjil

le

npäilla n

töissä

Työmarkkinatut kimus: Reaaliansiokehit ys vaarassa Orgaaniset aurinkokennot

tulevat

Kiinan

UHKA

Äänestä edustajas

TEKin valtuusto

on ja tekkiläine

Työmarkkinatutkimus: Työhyvinvointi kohenem assa YTN sanoi sopimuk

sia irti

Tulo

spal

TEKi

i

n eduskuntaan!

kkio

n va

Google+ kasvaa ennätystahtia

2

18.3.2011

2011

tekn iikan akat eem iste n jä senl ehti

TEK-LEHTI on Suomen kolmanneksi suurin ammattiliiton jul-

kaisema lehti. Viime vuoden tarkastettu levikki oli lähes 68 000, mikä oli Suomen Levikintarkastuksen tilastojen mukaan 2,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Suurin ammattiliiton lehti on Tehy-lehti lähes 120 000 kappaleen levikillään ja toinen Opettaja-lehti, jonka levikki oli runsaat 97 000.

Ammatti- ja järjestölehtien ykkönen on Taloustaito, jonka levikki oli viime vuonna 239 965 kappaletta.

MCI Press Oy on vastannut TEK-lehden taitosta vuodesta 2009 lähtien. Tämän vuoden alusta lehti on uudistettu sekä rakenteellisesti että ulkoasun osalta. l

1

2011

TEK kolmanneksi suurin

4.2.2011

t tuliv at ta

ltuus

kaisi

tova al

n

in tu

lokset

Sauna SUOMALAINEN

Sauna-kirjasintyyppiperhe ei oikeastaan ole puhtaasti suomalainen. Sen on suunnitellut vuonna 2002 hollantilais-suomalaisen typografiastu­dion perustajakolmikko Bas Jacobs, Akiem Helmling ja Sami Kortemäki.

Lämminhenkisestä fontista löytyy kolme leikkausta: normaali, lihavoitu ja erittäin paksu (black weight).

Kaikista ­leikkauksista löytyy myös kaksi kursivoitua versiota sekä lisäksi viisi erilaista Dingbats-leik­ kausta. l

MCI PRESSIN 2/2011

11

LYHYESTI

Painotuotteen hiilijalanjälki – laskuri ohjaa ympäristöystävällisempiin valintoihin HIILIJALANJÄLKILASKURILLA

voidaan laskea koko painotalon sekä yksittäisen painotuotteen hiilijalanjälki. Laskuri perustuu Intergraf:n (Euroopan painoalan keskusjärjestö) antamiin suosituksiin hiilijalanjäljen laskemisesta painoteollisuudessa.

Hiilijalanjälkilaskurissa huomioidaan käytetyt materiaalit, energia, tuotetut jätteet, yrityksen autojen päästöt, kaukolämmön tuottamisen aiheuttamat päästöt sekä kuljetusten ja jopa henkilökunnan työmatkoista koituvat päästöt.

Painotalo voi laskurin avulla vertailla esimerkiksi erilaisten paperivalintojen vaikutusta pai-

notuotteen hiilijalanjälkeen ja tarjota asiakkailleen ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.

Painetun tuotteen hiilidioksidipäästöä voidaan verrata muihin ihmisen toiminnan aiheut­tamiin päästöihin, kun vain huomioidaan, miten eri laskentatavat poikkeavat toisistaan.

Esimerkiksi keskiverron bensiinikäyttöisen henkilöauton hiilijalanjälki on yhden kilometrin matkalla noin 164 g CO2 ja painetun 56-sivuisen lehden hiilijalanjälki on noin 154 g CO2. Ihminen siis tuottaa autolla ajaessaan keskimäärin yhden aikakauslehden verran hiilidioksidipäästönä

jokaisella ajamallaan kilo­ metrillä.­ Suomessa toteutettiin vuoden 2011 alussa pilottihanke, jossa selvitettiin Tanskan Graafisen Teollisuuden liiton tekemän hiilijalanjälkilaskurin toimivuutta Suomessa. Hanke toteutettiin insinöörityönä, jonka teki Heli Varvio. Työn tilaaja oli Graafinen Teollisuus ry:n johtaja Lasse Krogell ja työnohjaajana toimi Viestinnän Keskusliiton kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm.

Pilottiyrityksenä hankkeessa oli Libris Oy, jossa työnohjaajana toimi myynti- ja kehityspäällikkö Juha Laukkarinen. l

Libris Oy toimi Suomen pilottiyrityksenä hiilijalanjälkilaskurin testauksessa.

Tablettilehdet lisääntyvät YHÄ USEAMMAT julkaisi-

jat tekevät lehdistään myös tablettiversion. Lehtien julkaisemiseen iPadissa ja muissa lukulaitteissa tarvitaan oma sovelluksensa. MCI Press käyttää monikanavaratkaisu-

MUISTA lukijatutkimus s. 62

12

MCI PRESSIN 2/2011

jen toteuttamiseen alan markkinajohtajaa WoodWingiä.

– Yli puolet Suomessa toteutetuista tablettilehdistä on toteutettu WoodWing-alustaa hyödyntäen, Samuli Jokipaltio Smartium Oy:stä arvioi.

Lukulaitteiden ehdoton markkinajohtaja on nyt ja varmuudella vielä vuosia iPad. Tarkkaa lukua Suomeen myydyistä laitteista ei ole, arviot liikkuvat tällä hetkellä muutamista kymmenistä tuhansista yli 50 000 kappaleeseen. l

Summa kasvoi uutiskirjeellä VUODEN vaihteessa uuden ilmeen saanut

Summa-lehti sai kevään aikana tuekseen myös uutiskirjeen. Samaa visuaalista ilmettä edustava uutiskirje täydentää kolme kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä ajankohtaisilla uutisilla.

Summan lukijakunta koostuu tilitoimistojen asiakkaista eli lähinnä pk-yrittäjistä, joille Taloushallintoliiton jäsenyritykset voivat lehteä tilata. Uutiskirje on siis tilauksen uusi lisäetu. l

LYHYESTI

Maatilan Pirkka MCI Pressin hoiviin NELJÄ KERTAA vuodessa sekä suomen- että ruotsinkielisenä

ilmestyvä Maatilan Pirkka -lehti siirtyy ensi vuoden alusta MCI Pressin toteutettavaksi. Painetun lehden lisäksi toteutuksessa tullaan hyödyntämään monipuolisesti sähköisiä kanavia: verkkolehteä ja personoituja uutiskirjeitä.

Sähköisten tuotteiden lisäksi yhteistyökumppanin valintaan vaikuttivat lehden numerokohtainen mitattavuus ja lehdentekoa helpottava, verkon yli toimiva toimitusjärjestelmä, joka mahdollistaa reaaliaikaisen lehdenteon seurannan. l

MCI Press tekee Securitakselle messulehden SECURITAS OY julkaisee

omaa nimeään kantavan asiakaslehden turvallisuus- ja suojelualan FinnSec-messuille lokakuussa. Lehden tekijäksi on valittu MCI Press, joka on teh-

nyt yritykselle asiakaslehteä aikaisemminkin.

Lehden artikkeleissa pohdit aan ajankoht aisia turvallisuusalan k ysymyksiä niin yksityishenkilöiden kuin­

yritystenkin näkökulmasta.

20-sivuinen lehti toteutetaan aiemmin julkaistun, kolmesti vuodessa ilmestyneen asiakaslehden konseptin mukaisesti. l

Lehdet ohjaavat nettiostoksille AIKAKAUSLEHDET ohjaa-

vat henkilökohtaisen suosittelun jälkeen parhaiten ihmisiä käymään internetissä tutustumassa tuotteisiin ja palveluihin. IROResearchin viime vuonna toteuttamassa Magazine – the Link to Online -tutkimuksessa tarkasteltiin eri medioiden roolia verkko-­ ostamisen prosessissa. Vastaajina oli tuhat internetiä käyttävää 15–65-vuotiasta suomalaista.

Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti aikakauslehtien innostaneen häntä käymään internetissä tiettyä tuotetta tai palvelua tarvitessaan.

Näistä 15 prosenttia ilmoitti aikakauslehden vaikuttaneen

asiaan paljon tai erittäin paljon.

Parempaan tulokseen päästiin vain henkilökohtaisilla suositteluilla.

Vastaajista 57 prosenttia oli käynyt jollakin tietyllä internetsivulla viimeisen kuukauden aikana luettuaan asiasta aikakauslehdestä. Sanomalehdistä saatu tieto oli vaikuttanut

60 prosenttiin ja 68 prosenttia oli päätynyt sivuille kuultuaan asiasta tuttaviltaan.

Artikkelit vaikuttivat tutki­ tusti paremmin kuin lehtimainokset. Aikakauslehdistä luetut jutut vaikuttivat 47 prosenttiin vastanneista (medioista kolmanneksi paras tulos) ja mainonta 43 prosenttiin (medi­oista

toiseksi paras sano­malehtien jälkeen).

Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilökohtaisten suosittelujen (tuttavat, perheenjäsenet ja työkaverit), sanomalehtien, aikakauslehtien, television, radion, suoramainonnan ulkomainonnan, tapahtumien ja kauppojen sisäisen mainonnan vaikutuksia. l

MCI PRESSIN 2/2011

13

LYHYESTI

MCI Pressin asiakkaat kertovat, miksi oma lehti on heille tärkeä.

MEIDÄN LEHTI

Esimerkin voimalla RYHMÄMME TOIMII hyvin erikoistuneel-

la toimialueella: myymme Valion osaamista ja siihen liittyviä ainesosia kansainvälisesti.

Meillä on noin 25 lisenssiasiakasta ympäri maailman ja tämän lisäksi useita yhteistyö-

Sähköisen jakelukanavan tarkoituksena on tavoittaa asiakasyritystemme henkilöstöä mahdollisimman laajasti.

kumppaneita. Asiakaslehden pääasiallinen rooli on toimia näiden asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan tiedostuskanavana. Kertomalla, mitä asiakkaamme tekevät, pyrimme motivoimaan toisia asiakkaita kokeilemaan uusia asioita.

Lehden ensisijainen tavoite on kertoa asiak­k aillemme, mitä meillä ja eri puolilla maailmaa tapahtuu kehittämiemme teknologioiden avulla.

Toissijainen tavoite on toimia markkinointikanavana sekä olemassa oleville että uusille asiakkaille, mutta myös alan lehdistölle ja muille mielipidevaikuttajille.

Ensisijainen jakelukanava on sähköinen kanava. Tämän tarkoituksena on tavoittaa ennen kaikkea asiakasyritystemme henkilöstöä mahdollisimman laajasti. Parhaimmillaan lehteä lukevat sekä markkinoinnin, tuotekehityksen että yleisjohdon henkilöt.

Emme siis lähetä paperista lehteä normaalitilanteessa ollenkaan asiakkaillemme. Toissijainen jakelukanava on paperinen lehti ja sitä käytetään ennen kaikkea asiakastapaamisissa, messuilla ja asiakasseminaareissa. Tiedostamme toki, että sähköinen julkaisu on helppo tuhota tai unohtaa, mutta nettisivuillamme on luet­tavissa myös muutaman aiemman lehden sisältö sekä näköislehden että nettilehden muodossa. Julkaistu tieto ei siis heti häviä.

KUVA: AJ SAVOLAINEN

KALLE LEPORANTA EXPORT MANAGER

14

MCI PRESSIN 2/2011

Toistaiseksi sekä paperijulkaisun että sähköisen version sisältö on ollut aina sama. Jatkossa varmaan mietimme, voisimmeko päivittää sähköistä versiota useammin, jotta ajankohtaisuus säilyisi paremmin.

LYHYESTI

Painetun median puolesta PRINT POWER on Euroopan laajuinen ­projekti,

joka tekee työtä paperi- ja painoteollisuuden tuotteiden puolesta. Projektin käynnistivät eurooppalaiset graafisen alan yritykset ja yhteisöt vuonna 2009. Suomen graafisen alan toimijat liittyivät hankkeeseen mukaan viime syksynä.

Print Power käsittää k­ aksi kampanjaa.

Two Sides kertoo kuluttajille paperi- ja paino­ teollisuuden yleistä mielikuvaa paremmista ympäristöarvoista. Se on liioittelematta ratkaisevan tärkeä päänavaus koko alan säilymisen

kannalta. Kampanjan sivuilta www.twosides.fi löytyy runsaasti tietoa paperin ja painotuotteiden ympäristövaikutuksista.

Two Sides -kampanjan jälkeen ja osittain sen rinnalla toteutetaan Print Power -kampanja, jolla muistutetaan mediapäättäjiä siitä, kuinka tehokas ja kilpailukykyinen viestintäväline painotuote edelleen on. l Lisää tietoa hankkeista osoitteesta www.graafinenteollisuus.fi

Verkkolehti päivittyi ja vei Tilisanomat myös sosiaaliseen mediaan TALOUSHALLINTOLIITON lehtiperheen

keulakuvan Tilisanomien sähköiset palvelut vahvistuvat. Verkkolehden visuaalinen ilme, rakenne ja sisältö uudistuivat elokuun puolivälissä ilmestyneen nelosnumeron yhteydessä.

Ilmeessä on pyritty selkeyteen, tuoreuteen ja yhtenäisyyteen printtilehden kanssa. Rakennemuutoksilla on haettu selkeyttä ja lisää toiminnallisuuksia.

Uudistuksen myötä Tilisanomat laajenee myös sosiaaliseen mediaan; lehden uutisia, artikkeleita ja keskustelua voi seu-

rata myös Facebookissa ja Twitterissä.

Tavoitteena on, että Tilisanomien verkkosivuista kehittyy tärkeä kohtaamispaikka, jossa vaihdetaan kokemuksia ja mielipi­ teitä. Uutta ovat myös RSS-syötteet, ­valmius videoihin ja blogiin sekä uutiskirjeisiin.

Sivuilla vierailevan ei-tilaajan lukuoi­ keutta on jonkin verran lisätty kiinnostuksen herättämiseksi ja uusien tilaajien saamiseksi.

Uudistuksesta ja sivustojen ylläpidosta vastaa MCI Press. l

45,4 %

MCI Pressin toteuttamien lehtien lukijoista kokee lehden lisäävän kiinnostusta julkaisijaorganisaatiota kohtaan.

MCI PRESSIN 2/2011

15

16

MCI PRESSIN 2/2011

Asiakaslehti

hyötyy

media-alan

muutoksesta

Teksti: JARI JOKINEN Kuvitus: THINKSTOCK/MCI

Laadukas painettu lehti rinnallaan sähköiset jakelukanavat. Asiasisältö selkeästi erillään mainosmateriaalista. Jatkuva itsekriittinen tarkastelu ja innovatiiviset kehitysajatukset. Niistä on hyvät asiakaslehdet tehty.

siakaslehtien tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka painettujen lehtien arvioidaan kutistuvan vähintään kolmanneksella seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Näin sanoo N2 markkinointi- ja palvelumuotoilutoimiston roadmap director Kari Tervonen, joka ei tittelistään huolimatta piirtele maantiekarttoja. Hän on strategi, joka on työskennellyt 15 vuotta mediassa ja kuusi vuotta N2:ssa. Tervonen käy vuosittain läpi tukuittain erilaisia tutkimuksia median nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Asiakaslehti voi pienenevillä markkinoilla selvitä jopa voittajana, vaikka säh-

köisen tiedon käsittely joka tapauksessa kasvaa. Kun osa ihmiselle tulevasta tietovirrasta tulee lehtenä, se on vaihtelua. Tärkeintä on positioida asiakaslehti oikein.

Ja toisaalta asiakaslehdet vastaavat myös sähköiseen jakeluun, suurin osa niistä on luettavissa myös verkon kautta.

– Tilattavien lehtien kentässä sekä oikea että vasen reuna vuotavat. Viisi lukijamäärältään suurinta lehteä ovat asiakaslehtiä ja ainoa yli miljoonan lukijan tilattava lehti on Aku Ankka. Toisella laidalla pienem­pien ammatillisten ostajaryhmien tavoitteleminen ei ole kustannustoiminnan kan-

MCI PRESSIN 2/2011

17

T

Tilattavien lehtien kentässä sekä oikea että vasen reuna vuotavat.

18

MCI PRESSIN 2/2011

nalta kannattavaa. Keskelle jäävät tilattavat lehdet.

Tervosen mielestä asiakaslehden kustantamisen hienoin piirre on, että sen dynamiikka ja olemassaolo arvioidaan vuosittain. Silloin tehdään perustavaa laatua olevia kyseenalaistuksia: mikä on sen merkitys, mitä siltä halutaan ja mitä se tarjoaa yritykselle ja asiakkaille. Nämä kyseenalaistukset ovat paljon rajumpia ja perusteellisempia kuin tilattavissa lehdissä.

– Tilattavien lehtien laskevilla markkinoilla asia nähdään siten, että koska tässä on kohtuullisesti pärjätty, niin riski muuttaa lehteä on liian suuri. Asiakaslehdillä ei ole tällaisia taakkoja.

jotka lähtevät joka aamu nollalevikistä, Tervonen toteaa.

– Printtinimikkeiden määrän kääntyessä laskuun toimiala keskittyy. Ja nimikemäärän pudotus kiihdyttää kokonaisvolyymin kasvua.

Asiakaslehtien formaatin suosioon printin yleinen pudotus vaikuttaa kahdensuuntaisesti. Kun maksullisen median tarjontaa poistuu markkinoilta, syntyy lisää tilaa asiakaslehdille.

Ja toisaalta ilmaisen tiedon tarjonta on netin myötä kasvanut räjähdysmäisesti ja ihmisten valmius maksaa on vähentänyt.

Lukijalleen ilmainen hyvin tehty asiakaslehti hyötyy tästä kehityssuunnasta, oli jakelukanava mikä tahansa.

Kaksisuuntainen hyöty

Todellisen uudistumisen tarve

Tervonen on penkonut media-alaa vuosien mittaan paljon myös kustantajien ja alan järjestöjen toimeksiannosta. Reilu vuosi sitten hän teki ison kierroksen mediatalojen johtajien, isoimpien mainostajien ja alan toimistojen johtajien luona.

Hän keräsi näkemyksiä tulevaisuuden tiekartasta.

Finanssikriisin aiheuttaman pudotuksen vuoksi yleinen käsitys oli, että nyt pitää oikeasti uudistaa ja muuttaa rakenteita, koska markkinatilanne on muuttunut pysyvästi.

– Taloudellinen pudotus oli äärimmäisen raju, mutta myös toipuminen siitä oli nopeaa. Näin monet uudistusajatukset ovat jääneet taka-alalle, koska on pitänyt reagoida nopeaan kasvuun. Hulluhan se sellainen yritys on, joka ei myy kysynnän kasvaessa, Tervonen sanoo.

Maailmanlaajuisesti sanomalehdet ovat sukeltaneet syvälle. Esimerkiksi USA:ssa levikkien ja lukijamäärien ­p erusteella huippuvuosi oli 1981, ja sen jälkeen on tultu tasaista alamäkeä. Kymmeniä tunnettuja ja arvostettuja lehtiä on lopetettu.

Suomessa pudotus ei ole ollut yhtä kova, mutta suunta on kuitenkin alaspäin.

– Jos Suomessa lehtien levikki olisi irtonumeropohjainen, kustannustalojen toiminta olisi varmasti paljon dynaamisempaa. Suomessa irtonumeromyynnin merkitys on niin marginaalista, että se on ihan älytöntä. Iltapäivälehdet ovat ainoat,

Tervosen mielestä lehti ei ole mitenkään huono formaatti sähköistyvilläkään markkinoilla. Paperi on uusiutuva, luonnonvarainen, ekologinen ja loistava kierrätysmateriaali. Se on ympäristövaikutuksiltaan kestävä, mukava ja vähän erilainen.

– 40 prosenttia ihmisistä tekee ny­ kyään tietointensiivistä työtä. Työajasta noin 3–4 tuntia katsotaan näyttöpäätettä ja kun siihen lisätään vapaa-ajan televisio ja verkkokäyttö, niin tietyllä tavalla on ihan rentouttavaa katsoa välillä paperia, Tervonen korostaa.

Näkemys printin tilasta ja tulevaisuudesta perustuu pitkälti tilattavien lehtien kehitykseen, joka on ollut laskeva.

Sähköisellä puolella syntyy kuin liukuhihnalta uusia innovaatioita, joiden uskotaan jyräävän printin hyvinkin nopeasti. Vaikka Tervonen uskookin lehteen toimivana käyttöliittymänä, hän on hämmästellyt alan halua ja kykyä uudistua.

– Jos mikä tahansa muu toimiala olisi lopettanut uudistamisen samalla tavalla kuin painettu lehti, sille olisi käynyt huonosti.

– Televisiotkin ovat muuttuneet isosta neliömäisestä laatikosta tauluiksi ja niihin tulee teräväpiirtoa ja kolmiulotteisuutta. Elintarviketeollisuus tuo markkinoille koko ajan uusia tuotteita, vaikka kysymys on ruuasta, jota tarvitsemme päivittäin, Tervonen nostaa esimerkkejä.

K Koko ajan pit채채 uudistua.

MCI PRESSIN 2/2011

19

Kuka maksaa?

Sähköisissä kanavissa suurin ongelma on piratismi. Tästä musiikkiteollisuus on hyvä esimerkki. Tervonen uskoo myös, että televisio kiinnittyy tulevaisuudessa nettiin ja tällöin maksukanavat ovat pulassa.

– Monessa kodissa netti ja televisio ovat jo naimisissa. Myös kanavakäyttäytyminen muuttuu tulevaisuudessa enemmän hakukonepohjaiseksi: voit katsoa haluamaasi ohjelmaa milloin tahansa ja se haetaan jostain muualta kuin kanavalta. Monissa kotita­ louksissa televisio on toiminut lukujärjestyksenä ja puoli yhdeksän

– Tilattavien lehtien puolella ei ole tullut yhtään kustantajan elättävää merkittävää printtiä 7 päivää -lehden jälkeen ja se perustettiin vuonna 1992. Alalla ei ole uskallettu ottaa kunnolla riskiä, vaan on keskitytty pienten kohderyhmien tuotteisiin.

Tervosen mielestä printin tulevaisuuden näkymissä on osittain kyse sellaisista asioista, jotka eivät liity formaattiin. K ­ yse on enemmänkin siitä, kuinka vähän on tuotu uusia ideoita esiin.

– Koko ajan pitää uudistua. Jos joku Putous kerää pirstoutuvilla tv-markkinoilla miljoonayleisön tai OP-Pohjola-lehti reilusti yli miljoona lukijaa, niin suurten yleisöjen medioiden aika ei ole ohi.

– Tällainen uudistusten puute antaa asiakaslehdille aika kivasti tilaa.

Tervonen nostaa esimerkiksi Helsingin Sanomat, jota hän pitää erinomaisena lehtenä ja lukee sitä päivittäin. Hän arvostaa lehden huolellista toimituksellista työtä ja ammattitaitoa.

– Silti se on täysin samassa positiossa kuin 40 vuotta sitten. Lehdessä käsiteltävät aihepiirit eivät ole juurikaan muuttuneet, vaikka maailma ympärillä on täysin toisenlainen. Osastojen paikkojen vaihtaminen lehden sisällä ei ole kovin suuri uudistus.

Lukulaitteet ja mobiiliversiot Tervonen on kiertänyt lukemattomissa tilaisuuksissa, joissa on piirrelty erilai-

20

MCI PRESSIN 2/2011

uutiset ovat traditio, mutta jatkuvasti päivittyvä uutistarjonta murtaa tätäkin perinnettä.

Ohjelmia voi tehdä ja tuottaa ilman, että siinä on kanava välissä. Lisäksi syntyy vielä palveluja, joiden kautta haetaan ja hallitaan ohjelmia. Tällöin nämä tahot voivat myös myydä mainonnan sinne.

– Ohjelmien katsominen k­ anavien kautta tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa. Vuosikymmenen vaihteeseen mennessä tapahtuu jo iso murros ja vuonna 2030 televisiokenttä on muuttunut täysin erilaiseksi.

sia hype-käyriä tiedon jakelukanavista tulevaisuudessa. Jotkut ennustavat, että tablet eli lukulaite on tullut jäädäkseen.

Joidenkin ennusteiden mukaan Suomessa olisi muutaman vuoden kuluttua noin miljoona lukulaitetta, mutta ajatus, että tablettituotot korvaisivat painetun lehden tulonmenetykset kustantajille, on täysin utopistinen.

– Tekniikka kehittyy ja muuttuu nopeas­ ti. Yhteen tuotetyyppiin kiinnittyminen tuntuu vanhanaikaiselta ajattelulta.

Tervosen ajatus perustuu siihen, että sisältö on formaatista ja maksullisuudesta riippumatta vastaanottajalle tärkeintä.

Jakelu eri kanaviin on toissijaista. Hän ei kuitenkaan usko, että ihmiset olisivat valmiita maksamaan printin sähköisistä versioista.

– Niin pitkään kuin tilattavassa me­ diassa toiminta perustuu siihen, että uusiin formaatteihin tuotetaan juttuja ja niiden yhteyteen myydään ilmoituksia, saadaan kymmentä menetettyä printtieuroa kohden takaisin kaksi. En usko tuon positiivisempaan suhteeseen, ellei sitten tekemisen tapa muutu täysin.

Jos asiakaslehtiä tehdään pelkästään sähköiseen kanavaan, niin todennäköisesti tuotteesta tulee sellainen, että sitä voidaan katsoa tietokoneelta, tabletista ja mobiilista. Tai sellaisesta lukulaitteesta, josta emme vielä tiedä mitään.

Tervosen mielestä hyvä esimerkki täysin uudesta asiakasmediasta on Fujitsun teettämä kotimainen nettidraama, joka syntyi yhtiön halusta kokeilla uudenlaista sisällöntuotantoa verkossa. Idean toteuttajiksi valittiin kirjailija Jari Tervo, ohjaaja Pirkka-Pekka Petelius ja tuottaja Ilmo Laevuo.

– Kyseinen tuotanto olisi kova juttu Ylellekin. Olen puhunut tämäntapaisesta netti-tv-ohjelmatuotannosta jo pari vuotta ja olisin odottanut, että sen toteuttaa joku iso toimija kuten S- tai K-ketju, Tervonen pohtii.

– Kansainvälinen ja tarkasti rajattu Bto-B-sektorin sähköinen asiakaslehti voi toimia tiukasti rajatulle ostajaryhmälle arvokkaana ammattilehtenä vaikkapa laivateollisuudelle moottoreita tai potkureita valmistavalle yritykselle.

Lukulaitteen rinnalle Tervonen nostaa mobiilin median. Hän käyttää siihen jo noin puoli tuntia päivässä.

– Mobiili leikkaa 15 minuuttia suomalaisten median käytön kokonaisajasta jo vuoteen 2015 mennessä ja tässä arviossa saatan olla jopa pessimisti.

– Valokuvattujen ympäristöjen vieminen mobiiliin tiedolla rikastettuna vaikkapa ostoskeskuksessa muuttaa sitä vielä paljon vuosina 2015–2025. Siinä pelaa enemmän se logiikka, että ihminen on jossain paikassa ja hyödyntää mobiilin tarjoa­ maa tietoa.

Tervonen sanoo, että puhelimien näytöt ovat jo nyt niin hyviä, että niistä jaksaa lukea perinteiset uutisjutut. Asiakaslehden sisällön tuominen puhelimeen on kuitenkin hankalampaa, varsinkin jos teksti vaatii syventymistä.

– Kun omassa työssäni käyn läpi jotain kansainvälisten huippuyliopistojen raporttia vaikkapa merkittävistä palvelu­ innovaatioista, niin tulostan tekstin. Tietokoneessani on jo aika iso näyttö, mutta teksti on jotenkin helpommin omaksuttavissa paperilta.

Yritysten sähköisen median hyödyntämisessä olennaisinta on omaksua siellä vallitsevat toimintatavat. Verkkosivut säilyvät edelleen keskeisenä välineenä: sieltä saa asiallista, palvelevaa ja tiedottavaa informaatiota. Sosiaalisissa verkostoissa puolestaan pitää olla kevyt, välitön, hauska ja inhimillinen.

– Verkostot eivät toimi samalla tavalla kaikille toimialoille ja yrityksille. Minun on vaikea nähdä nykyisenkaltaisten pankkien toimivan erityisen luontevasti sosiaa­ lisissa verkostoissa. Ja osa tuotteista on niin matalan mielenkiinnon tuotteita, että niiden ympärille on vaikea syntyä sosiaalista ja keskustelevaa yhteisöä, Tervonen määrittelee.

Vuorovaikutusta ja asiallista tietoa Kun internet tuli, ihmiset ja yritykset suhtautuivat kotisivuihin kuin mainoksiin.

Vuosien myötä on hiljalleen tapahtunut sopeutuminen ja nyt yritysten kotisivuihin suhtaudutaan melko neutraaleina tiedonlähteinä.

Samanlainen kehitys on tapahtunut myös asiakaslehdissä. Niistä on tullut asial­lisia, informatiivisia ja palvelevia.

Asiakaslehtien sähköiset versiot tuovat paperin rinnalle myös uusia mahdollisuuksia, jotka täydentävät luettua lehteä.

– Suurin osa B-to-B-asiakaslehdistä oli vielä 10–15 vuotta sitten aika falskeja,

mutta sillä puolella on tapahtunut kehitystä. Vieläkin joskus törmää lipaisu­ kirjoituksiin, mutta ne ovat aika lailla ka­toavaa kansanperinnettä, Tervonen arvioi.

Yrityksistä on tullut rennompia ja avoimempia. Ne ovat oppineet, miten on viisasta asioida omien yleisöjensä kanssa.

Asiakaslehdille nämä muutokset tekevät kentän paljon mielenkiintoisemmaksi.

– Jos yrityksellä ja asiakaslehdellä on kohtuullisen säännöllinen vuorovaikutus yleisön kanssa ja asiakas tuntee molemmat, niin ei siinä voi heittää mitään helppoheikki-vaihdetta päälle. Ja erityisesti nuoret kuluttajat vastustavat tämän tyyppistä puolimainontaa. Heille mainos on selkeä mainos.

Painetun asiakaslehden jatkona voi verkossa korostaa juuri tuota vuorovaikutusta. Kysymyksiä ja ajatuksia herättänyttä lehden artikkelia voi kommentoida jo nykyisillä teknisillä ratkaisuilla vaivattomasti.

Hyvin tehtyjen asiakaslehtien valttina Tervonen pitää sitä, että niissä paneudutaan asioihin syvällisesti ja asiallisesti. Ja tällöin nousee esiin paperin suurin ­valtti: siitä pystyy ja jaksaa lukea pitkänkin ju­tun.

– Ainakaan työhön liittyviä asiakaslehtiä ei lueta pelkästään viihtymisen takia.

L

Lipaisu­ kirjoitukset ovat aika lailla katoavaa kansanperinnettä.

Kari Tervosen mediateesit vuoteen 2020: 1. Printtimedian liikevaihdon arvioidaan kutistuvan noin 35 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

2. Yrityksen omaan mediaan (verkkosivustot, asiakaslehdet, netti-tv-tuotannot, sosiaaliset foorumit, mobiili, paikannuspalvelut etc.) käyttämän rahan arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

3. Sähköisen median volyymikasvu johtaa markkinoinnin rajatehon laskuun; toisaalla kutistuva tilattu printti raivaa aikaa asiakaslehdille.

4. Oman median tuplaantuminen ja printtimedian yleinen volyymipudotus antaisi asiakaslehdille 30 prosentin kasvun vuoteen 2020 mennessä.

MCI PRESSIN 2/2011

21

Vain luettu lehti

vaikuttaa Hyvä lehti on makukysymys. Laadukkuuden takaa löytyy kuitenkin samat ainekset: huolellinen suunnittelu, tasokas journalismi, kiinnostusta herättävä ulkoasu ja huolellinen viimeistely.

Teksti: TIINA PARIKKA Kuvat: ISTOCKPHOTO

M

iksi lehteä julkaistaan?

Jokaisella lehdellä on jokin funktio, miksi sitä julkaistaan. Tai jos sellaista ei ole, kyseessä on turha investointi. Lehdellä halutaan vaikuttaa lukijaan tavalla tai toisella. Voidakseen vaikuttaa

22

MCI PRESSIN 2/2011

lehden pitää herättää lukijan huomio, joten lehti täytyy suunnitella sellaiseksi, että se on lukijan kannalta kiinnostava ja hyödyllinen.

Vastaukset kysymyksiin miksi ja kenelle muodostavat sen pohjan, jolle koko lehti rakennetaan johtavista linjoista viimeistelyn pienimpiin yksityiskohtiin.

Yksittäisen numeron rakentamisen pohjaksi luodaan konsepti, joka määrittelee lehden rakenteen, juttutyypit – ja myös sen, mitä tavoitetta kukin juttu pyrkii toteuttamaan.

– Lukija muodostaa lehden perusteella julkaisijastaan tietynlaisen mielikuvan.

Varmistaaksemme toivottujen mielikuvien

Jatkuvaa seurantaa laadun varmistamiseksi

Lehden kolmiosaisuutta kuvataan kolmen ruokalajin aterialla.

Suuri merkitsee tärkeää. toteutumisen tutkimme numerokohtaisesti asiakkaidemme lehtiä INTO-viestinnän vaikuttavuusmittauksen avulla, MCI Pressin toimitusjohtaja Jyrki Lehto kertoo.

Hyvä lehti rakentuu suurista linjoista pieniin yksityiskohtiin. Lukija ei ehkä aina osaa sanoa, mikä lehdessä häiritsee, mutta viimeistelemätön lehti herättää helposti tyytymättömyyttä, oli sitten kyse visuaalisista yksityiskohdista tai tekstissä esiintyvistä virheistä.

Rytmi Rytmi on sanakirjamääritelmän mukaan jonkin asian säännöllisen vaihtelun aiheuttama jaksollisuus. Lehden rakenne ei toimi ilman vaihtelevan rytmikästä sisältöä.

Perinteinen ja yhä hyvin suosittu tapa rytmittää lehti on kolmijakoinen. Sen juuret yltävät jo Aristoteleen aikoihin, mutta kolmijakoon liittyy myös muita tekijöitä ja suurelta osin kyse on tottumuksesta.

Lehden kolmiosaisuutta kuvataan usein kolmen ruokalajin aterialla. Ensin tarjolla on pientä naposteltavaa, sitten syvennytään painavampaan pääruokaan ja lopuksi tarjolla on vielä makeaa ja vähän kevyempää jälkiruokaa.

Suuri merkitsee lukijalle tärkeää: suuri otsikko, suuri kuva, pitkä teksti. Pienempien juttujen merkitystä ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Samalla, kun ne antavat tilaa merkittäville jutuille, ne ovat ikään kuin levähdyshetkiä lukijalle pitkien ja syventymistä vaativien juttujen välissä.

Selkeä rakenne ja toistuvat vakioelementit helpottavat lukijaa. Samalla kun lukija haluaa tietää, mitä lehdeltä on odotettavissa, hyvä lehti myös joka kerta yllättää lukijansa.

– Uusien aiheiden ja muutostarpeiden huomioimiseksi keräämme lukijoilta myös vapaata palautetta, Jyrki Lehto toteaa.

– Vaikka näkemyksissä saattaa olla ristiriitaisuuksia, kaikki kommentit kannattaa huomioida ja analysoida tekijöiden kesken, hän jatkaa.

Tekstin osalta rytmi tarkoittaa koko lehden mittakaavassa erilaisten juttutyyppien rytmittämistä. Kahta henkilöhaastattelua ei ole syytä laittaa peräkkäin tai yhtä numeroa täyttää samaa aihetta koskevilla jutuilla.

– Kun eri juttutyyppien järjestys on etukäteen määritelty ja lehdet käsittävät samanlaisen sisältörakenteen numerosta toiseen, on numerokohtaisten tutkimusten avulla helppo seurata, minkä tyyppiset jutut ja aiheet kohderyhmää kiinnostavat, Jyrki Lehto toteaa.

Myös yksittäisellä jutulla tulee olla oma rytminsä. Edetäänkö jutussa kronologisesti, aloitetaanko nykyhetken tilanteesta ja siirrytään sen jälkeen taustoittamaan vai rakennetaanko juttu erillisistä osioista, joiden järjestystä voidaan keskenään helposti vaihdella? Sekava juttu on vaikeaselkoinen ja punaisen langan hukannut lukija kääntää helposti sivua. Myös tässä suhteessa artikkelien on hyvä poiketa toisistaan.

MCI Press mittaa numerokohtaisesti asiakkaidensa lehtien viestinnän vaikuttavuutta.

INTO - viestinnän vaikuttavuuden mittaus seuraa lehteen käytettyä aikaa, juttujen luettavuutta ja tasoa, tavoiteltujen mielikuvien saavuttamista, lehden hyödyllisyyttä ja yleistä näkemystä niin ulkoasusta kuin koko lehdestäkin.

Käy vastaamassa kyselyyn tämän lehden osalta. Tarkemmat tiedot löydät sivulta 62.

Vastaajien kesken arvotaan kahvi­ automaatti.

Palastelussakin pitää muistaa kohtuullisuus. Jos asioita on eroteltu toisistaan väkinäisesti, puhutaan pirstaloitumisesta.

Lehdestä tai yksittäisestä artikkelista tulee sekava ja lukijan on vaikea seurata jutun kulkua.

Tarttumapinnat

Palastelu

– Vain luettu viesti vaikuttaa, Jyrki Lehto muistuttaa.

Jos kannen tehtävä on saada lukija avaamaan lehti, jokaisen artikkelin tulee vielä herättää lukijan kiinnostus. Puhutaan tarttumapinnoista, jotka kiinnittävät lukijan huomion. Niiden perusteella lukija tekee päätöksen, syventyykö jutun lukemiseen vai kääntääkö sivua.

Tällaisia tarttumapintoja ovat otsikko, kuvat, tekstistä tehdyt nostot ja faktaboksit.

Kuten lehti, yksittäiset artikkelitkin on syytä jakaa osiin. Pitkät tekstimassat tuntuvat lukijasta helposti raskailta. Monet asiat, kuten luettelot, on selkeämpää ilmaista visuaalisesti taulukoissa tai listana omassa faktaboksissaan. Informaatiota voidaan kerätä myös kuvagrafiikkaan.

– Jutun palastelua on hyvä pohtia jo jutun suunnitteluvaiheessa, Jyrki Lehto kehottaa.

Jokin yksityiskohta voidaan nostaa esiin omassa erillisessä kainalojutussaan, jossa usein käytetään eri kirjasintyyppiä erottuvuuden korostamiseksi.

– Vaikka lukija ei aina osaa yksityiskohtaisesti määritellä, miksi lehti tuntuu viimeistelemättömältä, pieniin yksityiskohtiin on aina syytä kiinnittää ­huomiota oli sitten kyse oikeakielisyydestä tai visuaalisista yksityiskohdista, Jyrki Lehto huomauttaa.

Seuraavalla aukeamalla on tarkasteltu lehden aukeamaa yksityiskohtien osalta niin journalistisesta kuin visuaalisestakin näkökulmasta. Parhaimmillaan ne kulkevat käsi kädessä.

Viimeistely

MCI PRESSIN 2/2011

23

1.

2.

3.

OTSIKKO: Parhaissa otsikoissa kuva, teksti ja typografia puhuvat samaa kieltä.

Otsikon tulee olla lyhyt, selkeä ja houkutteleva. Sillä ei saa olla sellaisia kaksoismerkityksiä, että lukija voi ymmärtää sen väärin. Otsikoissa suositaan pienaakkosia. Suuraakkoset ovat usein vaikealukuisia jo muutaman sanan otsikoissa. Rivitykseen vaikuttaa kaksi seikkaa: otsikon ajatussisältö ja ulkonäkö. Ajatukseltaan toisiinsa liittyvät sanat kuuluvat samalle riville. Rivipituudet eivät kuitenkaan saisi vaihdella liikaa.

Pikkusanat, kuten ”ja”, ”tai” sijoitetaan mieluummin alemman rivin alkuun kuin ylemmän rivin loppuun.

INGRESSI: Ingressi on otsikon pari. Se voi esimerkiksi avata iskevän otsikon merkitystä.

Varsinaiseen leipätekstiin nähden ingressin tulee olla itsenäinen. Usein nähdään ingressi, joka todellisuudessa on leipätekstin ensimmäinen kappale. Ingressin tehtävä on olla lukijalle kuitenkin vielä houkutin, jonka tarkoitus on avata jutun sisältöä.

KULTAINEN LEIKKAUS: Kultaista leikkausta pidetään sommittelun kulmakivenä. Kultainen leikkaus eli kultainen suhde saadaan, kun jana jaetaan kahteen osaan niin, että lyhyemmän osan suhde pidempään osaan on sama kuin pidemmän osan suhde koko janaan; suhde on pidemmän ja lyhyemmän jako-osan pituuksien suhde. Kultainen leikkaus on kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa sommittelun perussääntöjä.

Muodot, joissa esiintyy kultainen leik­ kaus, koetaan esteettisesti miellyttäviksi.

4.

Lapin Kulta Ingressi on otsikon pari. Se voi esimerkiksi avata iskevän otsikon merkitystä.

Varsinaiseen leipätekstiin nähden ingressin tulee olla itsenäinen.

Kuvatekstin merkitys unohtuu helposti. Silmäilevä lukija kuitenkin lukee otsikon, ingressin ja nostojen tai pienten boksien lisäksi ensimmäiseksi juuri kuvatekstit.

Niihin kannattaa siis sisällyttää jutun kannalta mielenkiintoista informaatiota.

LEIPÄTEKSTI: Palstoitus: Silmä hahmottaa kerrallaan 5–10 kirjainta. Mitä tottuneempi lukija on, sitä pitempiä ovat hahmottuvat jaksot. Silmän tottumusten perusteella on määritetty ihanteelliseksi rivin pituudeksi 55–60 merkkiä. Leipätekstin rivinväli on yleensä 1–4 pistettä suurempi kuin kirjainkoko. Mitä pidempiä rivit ovat, sitä suurempi rivinväli.

Kappaleet: Lyhyet, muutamia virkkeitä sisältävät kappaleet tuovat tekstiin rytmiä ja sivuun ilmavuutta. Painotekstissä käyte-

24

MCI PRESSIN 2/2011

tään mieluiten sisennystä kappaleiden erottamiseen. Ensimmäistä otsikon, väliotsikon tai muun katkon jälkeistä kappaletta ei sisennetä.

Pahempi jäädä leskeksi kuin orvoksi. Leskellä tarkoitetaan kappaleen viimeistä, vajaata riviä, joka on joutunut seuraavan palstan tai sivun ylimmäksi riviksi. Orpo taas on uuden kappaleen ensimmäinen rivi, joka on jäänyt yksin palstan alareunaan. Leskiä pidetään orpoja pahempina taittovirheinä. Ne voidaan sallia korkeintaan nopeatempoisessa taittotyössä kuten sanomalehdissä.

5.

L

untis ut aliqui blaccab oratus modit, quas aliqui velicat enimi, pslnim vidi kkcorum rem excerum atiunto bero et enis voluptat prature molum imporpore sed exped modis voluptur, que re, sumquid most quodit quiam sit arci ut odis quia desequatur sitiost modipid molorru ptatum seque peribusam et venia volo endi tem quam velibus sandit modit fuga. Tiis rem sim ut rem repelit aut aut debis ducid et rerum rernam, adita sundicia imolesseque id minciti abo. Ovit esserist occum et, con rera vendis dolorro qui blacestia ad quia vellis mil moluptatur sinverferum si sed quiae ra sus rehendes doles et aceaquaspit latur?

Väliotsikko

Pedita sunt estiaspero omniet ommos etur? Si ipsae si rem cullest oressit es Si ipsae si rem cullest oressit est unt laborep udiaecto moditemque reper.

Cercitia quatiore labor sunt

volorumque nos sintorat estem illuptatatus dolore, comnihi llaceperunt alitius sunt.

Väliotsikko

Tur aciae que nobit, et facitatem re pra cus vel inulpa sectem verit acia coressitatum et utati aut eturepudame molesti scipsundi quas mo essimpero officit atureped experunt.em excerum atiunto bero et enis voluptat prature molum imporpore sed exped modis voluptur, que re, sumquid most quodit quiam sit arci ut odis quia desequatur sitiost modipid molorru ptatum seque peribusam et venia volo endi tem quam velibus sandit modit fuga. Tiis rem sim ut rem repelit aut aut debis ducid et rerum rernam, adita sundicia imolesseque id minciti abo.

Ovit esserist occum et, con rera vendis dolorro qui blacestia ad quia vellis mil moluptatur us magniantur?

Palla coribus est, quasim rem nates am que ex ea voluptatur assinctus, ident explataspe et et laborem veruptas nobitatiosam cullectat pro.

Kirjasimet: Pienaakkosia eli gemenoita on helpompi lukea kuin suur­ aakkosia eli versaaleja. Antiikvateksti on useissa yhteyksissä todettu helppolukuisemmaksi kuin groteski, koska antiikvojen vaakasuorat pääteviivat ohjaavat silmää ja auttavat rivillä pysymisessä. Toisaalta ei ole selvää, onko tutkimustuloksiin vaikuttanut tottumus – antiikvoja on huomattavasti enemmän leipätekstissä kuin groteskeja.

Tavutus: Hyvässä tavutuksessa noudatetaan seuraavia sään­ töjä: sanaa ei pidä tavuttaa siten, että jommalle kummalle riville

6.

VÄLIOTSIKOT: Väliotsikoissa pätevät pitkälti samat säännöt kuin jutun otsikoissa.

Niiden tehtävä on rytmittää juttua ja toimia myös houkuttimina.

Väliotsikko ei asetu typografisesti oikealle paikalleen vain rivinvaihtoja lyömällä. Väliotsikon kuuluu olla lähempänä seuraavaa kuin edeltävää kappaletta. Väliotsikon jälkeen palstaan tulee mahtua vähintään kaksi, mieluiten kolme riviä leipätekstiä.

Jos väliotsikko osuu palstan ylimmäksi riviksi, sen tulee olla samalla peruslinjalla kuin viereiset tekstirivit. Toivottava pituus on yksi tai kaksi riviä. Väliotsikoihin pätevät samat säännöt kuin otsikoihinkin. Jos kuitenkin sanoja on esimerkiksi pakko tavuttaa, se pitäisi tehdä yhdyssanojen yhdysosien välissä.

Tämän hetken trendinä on jättää väliotsikot monesti pois ja k­ orva­ta ne muilla rytmitystä tuovilla elemen­ teillä ylimääräisen rivinvaihdon jälkeen korostamalla ensimmäisiä sanoja lihavoinnilla, suuraakkosilla tai anfangeilla.

KUVATEKSTIT: Kuvatekstien merkitystä aliarvioidaan helposti ja kuvan alle kirjoitetaan editoinnin viime metreillä nopeasti jotain yleispätevää. Kuvatekstitkin toimivat kuitenkin lukijan houkuttimina ja niissä kannattaakin tuoda esiin jokin kiinnostava yksityiskohta.

Aina kuvatekstejä ei t­ arvita, jos kuvalla ei ole sisällöllistä merkitystä tarinaan, vaan se on kuvituskuva, joka ainoastaan elävöittää taittoa.

tulee vain yksi kirjain tai että sanan alkuun tai loppuun jää k­ aksi samaa vokaalia (aa, ää, ii...), ei myöskään vokaaliparien välissä (määrä-ys). Sanan katkeaminen väärästä kohdasta voi jopa muuttaa sanan merkitystä (runoil-ta, runo-ilta).

Lähteet: Töyry-Räty-Kuisma: Editointi aikakauslehdessä 2008 Rantanen: Mistä on hyvät lehdet tehty? 2007 Itkonen: Typografian käsikirja 2003

MCI PRESSIN 2/2011

25

Toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi uskoo kohdennettuun viestint채채n Taloushallintoliiton toiminnan tukena.

26

MCI PRESSIN 2/2011

Kohdennettu viestintä puhuttelee

O

Taloushallintoliitto luottaa kohdennetun viestinnän voimaan; liiton lehtiperheeseen kuuluu neljä jäsentä, joista kukin puhuu juuri oman kohderyhmänsä kieltä.

man äänen esillesaaminen on alan valtakunnalliselle järjestölle, Taloushallintoliitolle (TAL) tärkeä osa sen toimintaa. Siksi viestintä on nostettu liiton uudessa strategiassa entistäkin tärkeäm­ pään osaan.

Koska liiton vaikutuspiiriin kuuluu hyvin laajaalaisesti taloushallinnon alan ammattilaisia ja asiak­kaita, on viestien perillemeno haluttu turvata kohderyhmäajattelulla. Tätä ajattelutapaa tukee myös Taloushallintoliiton lehtiperhe. Kullekin kohderyhmälle on kehitetty oma, juuri viiteryhmää puhutteleva media. Lehtiä täydentävät verkkovies-

Teksti: HEIDI HÄNNINEN Kuvat: AJ SAVOLAINEN

tinnän tarjoamat mahdollisuudet, niistä uusimpana alan oman sosiaalisen median avaaminen.

Lukijaa puhutellen Taloushallintoliiton lehtiperheeseen kuuluu nykyisin neljä, selkeästi toisistaan poikkeavaa jäsentä: Tilisanomat, Saldo, Summa ja kesäkuussa lanseerattu Suunta.

Perheen lippulaivana kulkee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Tilisanomat, joka on suunnattu ensisijaisesti taloushallinnon ammattilaisille eli tilitoimistojen johdolle ja toimihenkilöille, muille taloushallinnon ja verotuksen asiantuntijaorganisaatioille sekä yrityksissä toimiville taloushallinnon asiantuntijoille. Tilisanomien printtilehteä tukee aktiivisesti sen verkossa toimiva, itsenäinen versio.

MCI PRESSIN 2/2011

27

Koska jäsentoimistot ovat Taloushallintoliitolle tärkeä viitekehys ja kohderyhmä, näiden tiedottamista helpottamaan on luotu asiakaslehti Summa. Summan lukijat ovat yrittäjiä ja pienyritysten omistajia, jotka saavat Summasta tietoa yritystoimintaan vaikuttavista laeista ja vinkkejä oman tilitoimistonsa palveluiden hyödyntämiseen. Lehti onkin osa liiton jäsenpalvelutoimintaa: sen avulla pyritään tukemaan jäsentoimistoja hyvässä tilitoimistotavassa määritellyn tiedotusvelvollisuuden hoidossa.

Lähimmälle sisäpiirille eli jäsenistölle julkaistaan aiemmin Jäsentiedotteen nimellä kulkenutta Saldoa, ja sidosryhmille – päättäjät, virkamiehet, toimialajärjestöt, opettajat, opiskelijat – on nyt luotu Taloushallintoliiton tavoitteita ja alan tulevaisuutta luotaava Suunta.

Taloushallintoliitossa uskotaan vahvasti vuosien kehitystyön tuloksena syntyneen kohderyhmäajattelun voimaan.

– Selkeät kohderyhmät tuovat selkeyttä kaiken julkaisutoiminnan suunnitteluun, johtaja Sirpa Airola pohtii. Airola on osallistunut Taloushallintoliiton lehtien suunnitteluun ja toteutukseen aina Tilisanomien synnystä, vuodesta 1979 lähtien.

– Meidän on helpompi puhutella lukijaa, kun tiedämme tarkasti, kuka vastapuolella on, tiedottaja Satu Korpela täydentää.

Eturintamassa verkkoon Taloushallintoliitolle verkon mahdollisuuksien hyödyntäminen on ollut alusta lähtien itsestäänselvyys. Liiton omat verkkosivut luotiin eturintamassa vuonna 1996, jolloin netin hyödyntäminen vastaavanlaisten järjestöjen toiminnassa oli vielä harvinaista. Tilisanomien nettisivut luotiin 2000-luvulla. Aluksi niiden tarkoituksena oli tukea ja vahvistaa printtilehden viestiä, mutta vuosien saatossa Tilisanomien verkkolehdestä on arkistoineen syntynyt aivan oma mediansa.

Sähköiset uutiskirjeet Taloushallintoliitto otti käyttöönsä ensin koulutuksen markkinointivälineenä, paperisen suoramainonnan tukena.

Nyt uutiskirjeet ovat jo osittain korvanneetkin printtimainontaa.

28

MCI PRESSIN 2/2011

– Meidän on seurattava jatkuvasti maailman kehityksen kulkua, ja sähköisyys on tullut sitä kautta meidän viestinnässämme ja julkaisutoiminnassamme tärkeään osaan, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi toteaa.

Tuorein osoitus sähköisen verkkomedian seurannasta ja jatkuvasta kehitystyöstä ovat Tilisanomien täysin uusitut verkkosivut. Tällä muodonmuutoksella halutaan vastata yhä paremmin Taloushallintoliiton tarpeisiin, joita on muun muassa yksittäisten artikkelien ja numeroiden sekä laajan artikkeliarkiston myyminen verkkokaupan välityksellä. Ja vaikka tulevaisuudessakin Tilisanomat on printtivetoinen väline, pyritään verkkolehteä hyödyntämään entistä paremmin Taloushallintoliiton viestin viemisessä.

Luotettavuuden sertifiointi Facebookin ja Twitterin aikakaudella sosiaalisen median luomat tarpeet, kuten verkottuminen, ovat nousseet esille myös Taloushallintoliiton toiminnassa.

– Uskon, että sosiaalisen median tekniikka tarjoaa tähän tarpeeseen jo lähitulevaisuudessa jotain sellaista, mitä emme vielä osaa ajatellakaan. Toivoisin, että taloushallinnon alan ammattilaisilla olisi jokin oma sosiaalisen median muotonsa, joka tuntuisi alan ihmisistä kotoisalta ja jossa kynnys osallistua olisi matala, Sirpa Airola toteaa ja jatkaa: – Taloushallintoliitolla on aina ollut tosi hyvä kaiku eli kun sanomme jotain, siihen uskotaan ja saatua tietoa pidetään luotettavana. Olisi

Olisi mainiota, jos me voisimme jollain tavalla sertifioida julkaisemaamme tietoa luotettavaksi myös digitaalisessa maailmassa.

Taloushallintoliitto pyrkii jatkuvaan kehitystyöhön julkaisutoiminnassaan.

Johtaja Sirpa Airola ja asiantuntija Markku Ojala ovat tärkeä osa julkaisutoimintaan osallistuvaa ydinjoukkoa.

MCI PRESSIN 2/2011

29

Meid채n on helpompi puhutella lukijaa, kun tied채mme tarkasti, kuka vastapuolella on.

Tiedottaja Satu Korpelan vastuulla on erityisesti j채senille suunnatun Saldo-lehden toimitus.

30

MCI PRESSIN 2/2011

mainio­ta, jos me voisimme jollain tavalla sertifioida julkaisemaamme tietoa luotettavaksi myös digitaalisessa maailmassa.

Miten tämä käytännössä toteutuu, jää Airolan mukaan vielä tulevaisuuden innovaatioiden ratkaistavaksi.

Jo nyt osoitus Taloushallintoliiton luotettavuudesta tiedonlähteenä käy ilmi esimerkiksi Tilisanomista tehdyistä lukemistutkimuksista, joissa lehti saa lähes poikkeuksetta korkeimmat arvosanat uskottavuudesta, luotettavuudesta ja asiantuntijuudesta, julkaisukoordinaattori Mirja Lindgren muistuttaa.

Sparrausta ja painostusta Taloushallintoliiton ja MCI Pressin yhteistyö aloitettiin vuosituhannen vaihteessa.

– Kun aloimme keskustella yhteistyöstä MCI Pressin kanssa, haimme hyvää kumppania, jonka kanssa saamme aikaiseksi laadukasta lehteä niin, että meidän ei tarvitse tehdä kaikkea itse, Juha Ahvenniemi toteaa.

Hänen mukaansa valinta on ollut hyvä, ja tätä päätelmää tukevat myös kaikki liiton eri lehdistä tehdyt tutkimukset ja tulokset.

Taloushallintoliitossa pidetään erityisen tärkeänä sitä, että liiton julkaisuista vastaava kumppani on selvillä maailmanlaajuisesti aikakauslehtimarkkinoiden viimeisimmistä trendeistä ja tekniikoista.

Impulsseja alan kehityksen seuraamisesta täytyy tuoda myös asiakkaan tietoon, pyytämättäkin. Sirpa Airolan mukaan hyvän yhteistyökumppanin on tunnettava oma arvonsa, tarvittaessa sparrattava asiakastaan ja joskus hienovaraisesti jopa painostettava tätä mukaan uusiin kokeiluihin.

– Me itse ajattelemme, että yritysten kannattaa ulkoistaa taloushallintonsa niille, jotka sen osaavat parhaiten. Samaa me tarvitsemme lehden tekemisessä, Satu Korpela täydentää.

Taloushallintoliiton ja MCI Pressin roolit yhteistyössä ovat selkeät: – Meillä on vastuu lehden sisällöstä ja ajankohtaisuudesta, Juha Ahvenniemi määrittelee ja jatkaa: – Meillä on julkaisujen lisäksi liitossa hyvin monenlaista viestintää. Siksi meidän täytyy pitää huolta myös siitä, että jokainen osa istuu koko ajan kehittyvään kokonaisuuteen ja vahvistaa liiton omaa brändiä.

Tulevaisuuden tekijänä Taloushallintoliiton ja MCI Pressin yhteistyöhön kuuluu myös taukoamaton kehitystyö eri julkaisujen kanssa. Erityisesti nuorten saaminen varsinkin Tilisanomien lukijoiksi on yksi jatkuva huolenaihe.

– Vaikka lehteä on kehitetty ja kevennetty erityisesti visuaalisin keinoin, ehkä myös sisällöllistä keventämistä ja elävöittämistä luettavuuden parantamiseksi pitää miettiä, julkaisukoordinaattori Mirja Lindgren pohtii.

Myös sisällön jonkinasteinen uudelleenlinjaus saattaa olla seuraava yhteisen keskustelun aihe.

– Esimerkiksi palkkahallinto on yhä keskeisemmin osa tilitoimistojen palvelukirjoa, ja olemmekin viime vuosina linjanneet lehden sisältöä siten, että se kattaa laajasti myös niitä osaamistarpeita, joita tämä kehityssuunta tuo mukanaan, asiantuntija Markku Ojala pohtii.

Yhteisestä keskustelusta syntyi myös Taloushallintoliiton uusin lehti Suunta, joka pyrkii vastaamaan liiton tavoitteisiin toimia oman alan visionäärinä. Ero Tilisanomien ja Suunnan välillä on määritelty selkeästi jo luomisvaiheessa: Tilisanomat on ammattilehti, Suunta on alan lehti.

– Suunta on puhetta meiltä niille, jotka luovat alan tulevaisuutta. Suunta on meidän osa tästä tulevaisuuden tekemisestä, Sirpa Airola uskoo.

Ainoa Pohjoismaissa Taloushallintoliitto on pohjoismaisista tilitoimistoalan järjestöistä ainoa, joka julkaisee ammattitaitoisesti toteutettua, maksullista tilauspohjaista ammattilehteä.

– Meillä on käytössämme kaksi kanavaa – Tilisanomat-lehti ja koulutustilaisuudet – joilla kehitämme alan osaamista. Nämä kaksi rytmittyvät sisäisessä suunnittelussamme keskenään: Koulutustilaisuudella voidaan tukea artikkelia, ja artikkelilla koulutustilaisuutta.

Asiantuntijuutta rakennetaan kummallakin areenalla ja niitä hyödynnetään puolin ja toisin, johtaja Sirpa Airola pohtii.

Ero muiden Pohjoismaiden toimintaan saattaa johtua kansallisten markkinoiden kehittymisestä vuosien aikana. Muissa Pohjoismaissa vastaavantyyppisiä tuotteita on tuonut aikanaan markkinoille jokin muu taho, ja markkinat on jo kyllästetty.

– Me olimme lehden perustamisen kanssa liikkeellä oikeaan aikaan, toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi miettii.

MCI PRESSIN 2/2011

31

32

MCI PRESSIN 2/2011

reppari Teksti: TIINA PARIKKA Kuvat: ISTOCKPHOTO

Jokaisessa kunnon lehdessä on reppari, reportaasi. Se on tarina jostakin tapahtumasta tai tapahtumasarjasta. Asiasta on kerrottu omien havaintojen ja kokemusten perusteella.

Toki siinä voi myös jututtaa ihmisiä, tai kirjoittaja voi ikään kuin kulkea matkan jonkun toisen kanssa.

Pettymyksekseni olen huomannut, että kunnon reppareita on nykyisin aika harvassa. Kun lähdin etsimään repparimalleja, törmäsin helposti sellaisiin puolitien kulkijoihin, jotka ovat aloittaneet tarinansa repparimaisesti ikään kuin saapumalla paikalle ja jatkaneet siitä sitten uutismaiseen asialinjaan tai asialliseen haastatteluun sen kummemmin havainnoimatta.

Tässäkin jutussa on vaarana käydä tuo ensiksi mainittu vaihtoehto.

Kuvat ovat repparissa merkittävämmässä osassa kuin ehkä missään muussa juttutyypissä. Yleensä ne – ainakin osa – ovat isoja ja niitä on monta. Reppari on lehdessä isoimpia juttuja ainakin tilankäytöllisesti. Joskus tekstiä voi kuitenkin olla hyvinkin vähän, sillä kuvahan kertoo vanhan sananlaskunkin mukaan enemmän kuin tuhat sanaa. Vaikka tuhat sanaa ei aikakauslehtimaailmassa ole kylläkään kovin paljon.

MCI PRESSIN 2/2011

33

Tämä National Geographicin reppari, yksi lehden monista reportaaseista, on niin pitkä, etten ole edes ihan varma, missä kohtaa se päättyy. Kuvista on haluttu niin isoja, että lehden raamit eivät ole edes riittäneet, vaan ensimmäisille aukeamille on lisätty ikään kuin kolmas sivu sisäänkääntyvänä läppänä.

Ensin juttu vaikuttaa täysin kuvareportaasilta, sillä ensimmäisellä kolmella aukeamalla on vain kuvatekstejä, mutta kyllähän sieltä sitten löytyy tarinaakin jokunen sivu. Tässä jutussa mennään kuitenkin yksi kuva aukeamalla -periaatteella, tosin se kuva usein täyttää koko aukeaman.

National Geographic

Homes & Gardens

34

MCI PRESSIN 2/2011

Sport Diver

Ihan vaan kotona

Veden päällä ja alla

Rakastan sisustamista ja sisustuslehtiä. Niissä tekstin merkitys on oikeastaan aika yhdentekevä. Katselen mieluummin kuvia ja etsin niistä ideoita, joita voin soveltaa omaan kotiin, ehkä, joskus.

Tai sitten en. Kiva kuitenkin katsella. Homes & Gardensin englantilainen maalaistyyli nyt ei ehkä meidän taloon sopisi, ainakaan lampaita ei kaupunkialueelle saisi tuoda. Mutta selailen sivuja kyllä ihan mielenkiinnolla ja myöhemmillä sivuilla törmään muun muassa upeaan kattaukseen.

Okinawa – Bow to mystery. Jaajaa, sukellusreppariin nyt ei kukaan ole voinut olla törmäämättä. Mutta kyllähän vedenalainen maailma aina onkin tarinan arvoinen. Tässä se on toteutettu jotenkin hyvin perinteisellä repparirakenteella muutenkin: iso avauskuva, sitten teksti ja vähän pienemmät kuvat kulkemassa rinta rinnan, tekstiä rytmittämässä muutamia bokseja ja nykymuodin mukaan joitakin esiin nostettuja lauseita.

Tai sitten niitä vesiharrastuksia voi esitellä enemmän kuvien pohjalta, surffikuvissa vesipisarat vain roiskuvat.

Aina­kin tulee hyvä kesäfiilis, jos ei muuta.

Transworld Surf

MCI PRESSIN 2/2011

35

Monocle

Bon AppĂŠtit

Science Illustrated

36

MCI PRESSIN 2/2011

Vierailulla Sisustuslehdet eivät ole ainoita, jotka käyvät vierailuilla. Toimittaja Steve Bloomfield ja kuvaaja Roderick Aichinger tekivät yhdysvaltalaiselle Monocle -lehdelle jutun Al Jazeeran pääkonttorilta Qatarin pääkaupungista Dohasta. Kuvissa länsieurooppalainen pukeutumistyyli ja moderni toimistoarkkitehtuuri kohtaavat hienosti paikallisen arabikulttuurin ja perinteisen miljöökuvan.

Kaupunkia voidaan tarkastella niin monesta näkökulmasta.

Bon Appétit tarkastelee luonnollisestikin kaupunkia ruokakulttuurin puolesta. Jutussa on paljon pieniä bokseja, jotka esittelevät hyviä ruokapaikkoja, kuvissa sen sijaan on ruoka-annosten sijasta etenkin nuoria lapsia herkuttelemassa. En tiedä, kumpaa minun tekee tätä juttua selailtuani enemmän mieli, hyvää ruokaa vai lentolippua Roomaan.

Science Illustrated sen sijaan tutustuu reportaasissaan New Yorkin arkkitehtuuriin varsin tieteellisestä näkökulmasta. Kukin tyylillään, eikö niin? Isojen kuvien ja pienien pyöreiden yksityiskohtakuvien lisäksi artikkelista löytyy infografiikkaa. Hyvä muistutus senkin käyttömahdollisuuksista, täytyypä taas panna korvan taakse.

Miten muutenkaan matkasta voisi kertoa kuin repparina?

Tämä Scanorama Portfolion tapa on sellainen, joka minulle aina ensimmäisenä tulisi matkarepparista mieleen.

Isojen kuvien ja pienten pyöreiden yksityiskohtakuvien lisäksi artikkelista löytyy infografiikkaa.

Kuvat on otettu siinä reissatessa matkan varrelta ja esitetty taitossa postikorttimaisesti. Mutta kyllähän tässä matkakuume nousee ja herää hinku tien päälle, joten sikäli tyyli kyllä puoltaa paikkaansa.

Scanorama Portfolio

MCI PRESSIN 2/2011

37

Lesket ja orvot Leskiriveiksi kutsutaan kappaleen viimeistä, vajaata riviä, joka joutuu seuraavan palstan ylimmäksi riviksi. Orpo puolestaan on kappaleen ensimmäinen rivi, joka jää yksin palstan alimmaksi riviksi.

Näitä pyritään huolitellussa taitossa välttämään.

Me ollaan apinoita kaikki Apinalaatikko on lehden alusta tai lopusta löytyvä listaus lehden julkaisijatiedoista.

Esimerkiksi tämän lehden apinalaatikko löytyy sivulta 4.

38

MCI PRESSIN 2/2011

PMS Graafinen ala on varmaan a­ inoa, joka suosii PMS:ää. Yleensähän se yhdistetään vähän vähem­ min miellyttäviin ajatuksiin, vaikka toki naiset käyttävät sitä paljonkin hyväkseen. Pantone Matching System (PMS) on standardiksi muodostunut painoteollisuuden värijärjestelmä.

Leipäteksti Toimittajien käyttämä nimitys... No ei sentään. Leipäteksti on artikkelin varsinainen tekstiosio ilman otsikoita, otsikon jälkeen seuraavaa johdattelevaa ingressiä, kuvan alta löytyviä, muusta tekstistä erottuvia kuvatekstejä ja omaan laatikkoon erotet­tuja tekstiosioita.

Vanha vitsi, lehden taittaminen Taittotyön voisi erottaa lehden kääntelemisestä puoliksi ja neljäsosaan ja niin edelleen puhumalla lehden taitosta ja taittelusta, jätetään koko taittaminen-sana pois valikoimasta.

MCI PRESSIN 2/2011

39

N

Teksti: JUHO JOKINEN Kuvitus: MCI PRESS

ettisukupolven vaatimukset aiheuttavat yritysten viestinnälle päänvaivaa. ”Sosiaalinen media” on muodostunut hypesanaksi, mutta kysymys on muusta kuin nettikeskustelusta. Ihmisen käytös viestinnän kuluttajana on muuttumassa vauhdilla, joka huimaa päätä. Miten pysyä mukana?

Vouhkaamme sosiaalisesta mediasta, kuin kaikki olisi nyt toisin ja viestijöiden tulisi äkkiä unohtaa kaikki vanha ja upottaa päänsä uuteen. Moni vouhkaa siitä työkseen, kuten minäkin. Kehun, suosittelen ja evankelioin.

Mutta mieluummin kuin sosiaalisesta me­ diasta, voisi puhua muutoksesta viestinnässä, toiminnassa, elämässä.

Tutkitusti sosiaalisen median aiheuttamasta murroksesta kertoo Tilastokeskuksen tutkimustulos, jonka mukaan 16–24-vuotiaista 84,3 prosenttia on kirjoittanut Internetiin. Kansa-

40

MCI PRESSIN 2/2011

laisjournalismista on tullut arkipäivää. Tilastoja katsoen voidaankin todeta, että yli puolet alle 40-vuotiaista kertoo tuottavansa sisältöä verkkoon.

Tilastot tulevat auttamatta nettikäytöksen perässä. Siksi on vaikea todentaa mediakentän muutosta luvuilla. Suomalaisia viestintäalan ammattilaisia häiritsee myös verkkopalvelujen tilastotiedon puutteet.

Verkkosivu-ranking (TNS-Gallup) ei listaa suomalaisten käyttämiä kansainvälisiä sivustoja ja Tilastokeskuksen mediankäyttötutkimukset ovat paitsi auttamattoman myöhässä, myös kyselytutkimuksia, joissa vastaajat painottavat aina asiapuolta verkkotekemisessä.

Jos TV-ohjelmien katsojia tutkittaisiin samalla tavalla, dokumenttien katsojaluvut nousisivat huimasti.

Tilastojen lisäksi pitäisikin katsoa ympärilleen. Minkä verkkosivun nimen kuulit kesäterassilla useimmin? Mikä sivu vilahtaa piiloon, kun käyt kollegasi luona juttelemassa?

Tykk채채 jooko?

MCI PRESSIN 2/2011

41

Facebookin ylivoima Facebook on ylivoimainen verkkomedia, laskisipa asiaa sitten me­ diassa käytetyllä ajalla, kävijämäärillä tai viestien uskottavuudella. On turha peitellä sen valtaa tai kyseenalaistaa sitä hyötyä, jonka näkyvyys Facebookissa tuo.

On olemassa lukuisia fiksuja analyyseja siitä, miksi jokin organisaatio on/ei ole Facebookissa ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Analyysit ovat perusteltuja ja tarpeellisia, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että Facebookissa oleminen tulee lopulta välttämättömäksi. Se on puhelinluetteloon verrattavissa oleva alusta, josta haetaan luonnollisia henkilöitä siinä missä yrityksiäkin. Aiheen syvemmälle analyysille antaa se, kannattaako Facebookissa viestiä vai riittääkö läsnäolo ja kysymyksiin vastaaminen.

42

MCI PRESSIN 2/2011

Inhimillinen muutos – uusi sosiaalinen piiri Ystäväporukan lähtiessä juhannuksen viettoon on porukka tarkoin valittu ja yhteen hitsautunut. Joukossa saattaa olla uusi puoliso, joskus jopa muille vieras ystäväperhe. Joukon koko on kuitenkin laskettavissa, eikö totta?

Ei. Tämän joukon lisäksi juhannuksen vietosta kuulee kunkin osallistujan digitaalinen lähipiiri. Joko reaaliajassa tai myöhemmin, vahingossa tai uteliai­ suuttaan.

Ihmisen istahtaessa mihin tahansa sosiaaliseen tilanteeseen kulkee hänen mukanaan joukko ihmisiä, jotka ovat virtuaalisesti läsnä. Tämä virtuaaliseurue voi olla pieni tai suuri, riippuen tilanteesta ja tilaisuudesta.

Kun Prince täräytti ensisävelet Hartwall Areenalla, oli moni saanut muistutuksen asiasta sosiaalisen median kautta.

Tuttavat hehkuttivat illan keikkaa. Kun keikan päätteeksi lehtien kulttuurisivut vasta muotoutuivat tietokoneen ruudulla, oli suurin osa kansasta jo kuullut tuttaviltaan, oliko Prince rohkea, huikea vai vanha.

Kuluttajista on tullut kriitikoita, mainosmiehiä ja toimittajia. Heidän sanaan uskotaan ja heillä on yhteenlaskettuna paljon kuulijoita. Organisaatioiden viestinnällä ei sen sijaan ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tähän uuteen kansalaisjournalistien joukkoon. Vai onko?

Sidosryhmälehtien rooli on usein kanssakäyminen yrityksen oman ”heimon” kanssa. Tavoite on vaikuttaa niihin, jotka jo ovat tekemisissä organisaation kanssa.

Täsmälleen samaan heimoajatteluun pohjaavat sosiaaliset mediat.

Sen sijaan että organisaatioissa pohditaan, lähteäkö sosiaaliseen mediaan vai ei, viestinnän tekijöiden tulisi keskittyä laadukkaan sisällön saatavuuteen ja tuotantoon. Heidän tulisi ruokkia kansalaisjournalisteja.

Avainkysymys on se, minkälaisia viestejä tai sisältöjä organisaatiosi heimo haluaisi jakaa omille ystävilleen ja muille heimoille.

On melko yhdentekevää, julkaiseeko organisaatio sisällön sosiaalisen median alustalla vai muualla Internetissä. Tärkeintä on linkattavuus eli sisällön jaettavuus ja tietenkin se, että oma heimo löytää ja jakaa viestit.

Kansalaisjournalismin nousu Kansalaisjournalistien nousu ei ole olankohautuksella ohitettava seikka. He valtaavat kuluttajien uutisvirtoja. Organisaatioista positiivisinta näkyvyyttä saavat ne, joiden tuotteista ja tekemisestä on helposti ja laajasti saatavilla mairittelevaa sisältöä ja uskottavaa tietoa. Yksinkertaisinta on, että yritys tuottaa tätä tietoa itse.

Oman organisaation nykytila on helppo todentaa suorittamalla hakuja organisaation ja tuotteiden nimillä Googlen lisäksi eri sosiaalisen median alustoista.

Jos tuloksia on vähän tai ei ollenkaan, on

syytä huolestua. Silloin ollaan tilanteessa, että yksikin yksityishenkilön negatiivinen kirjoitus voi viedä koko huomion, mikäli vastakaikuna ei synny positiivista sisältöä.

Jaettavan sisällön (sisältö, johon voi linkata) puute vaikeuttaa positiivisen wordof-mouthin syntymistä. Twiittaajalla pitää olla otsikko, johon hän voi linkata. Bloggaajan pitää pystyä tarkastamaan tuotteen ominaisuudet ja mielellään saada sisällytettyä YouTube-video kirjoitukseensa.

Jaettavan sisällön tuotanto ja julkaisu pitäisi olla yksi asiakaslehtien toimitusten perustehtävistä. Aluksi muutos on melko pieni. Sen sijaan, että yrityksen sisällöt ovat tarjolla mediapankissa ja pdf-muotoisessa ”nettilehdessä”, tarvitaan hakukoneoptimoituja artikkeleita, taulukoita, kuvia ja videoita, joihin kansalaisjournalistit voivat viitata. Ja jotta ihmiset saadaan lukemaan asiakaslehtiä, kannattaa harkita mediapeittoa niissä kanavissa, joissa kohderyhmät aikaansa viettävät.

Lisäksi tarvitaan myös nettikeskustelulle herkistetyt korvat sekä nopeat, positiivisuutta henkivät reaktiot.

Uusi julkaisemisen tahti Uusi mediakenttä vaatii organisaatioilta vaikuttavien julkaisujen lisäksi jatkuvaa läsnäoloa ja reaktiokykyä. Tämä on haaste, johon asiakaslehtien tekijöiden ja yritysviestijöiden tulee vastata.

Uusien media-alustojen käyttäjä ei odota saavansa tuoreita uutisia painetusta lehdestä. Painetulla lehdellä on muita tehtäviä: tarjota elämyksiä, ajanvietettä tai turvallisuutta. Tiedottamisen kanavana painettu paperi on 2010-luvulla vanhentunut. Valokuvien julkaisuunkaan se ei ole kätevin mahdollinen forum.

Onkin syytä miettiä, vastaako viestinnän organisaatio uuden mediakentän tarpeita. Nykyisin eri viestinnän tiimien tehtäviä määrittelee usein media, johon sisältöä tuotetaan. Yksi tuottaa asiakaslehteä, kun toinen pitää huolta verkkosivuista. Tämän organisointitavan on vaikea palvella tilannetta, jossa kukin sisältö tulisi julkaista kymmenissä kanavissa eri muotoisena.

Uuden median aikakausi vaatii järjestäytymistä, joka ei pohjaudu enää me­ dioihin vaan sisältöihin. Tämä tarkoittaa sekä keskittämistä että hajauttamista. Sisällöntuotanto keskitetään mutta julkaisu ja jakelu hajautetaan – ”portinvartijoista” luovutaan.

Näin toimien esimerkiksi asiakaslehden artikkelin kirjoitusprosessiin voi kuulua automaattisesti asian esittelevä blogikirjoitus, keskustelua herättäviä pikaviestejä Twitterin tai Facebookin kaltaisissa medioissa, itse artikkeli, blogikirjoitus siitä sekä mahdollisesti myös haastattelu podcastina tai videona. Näin yksi sisältö

Muistilista 1. Älä sensuroi.

Mitään.

2. Aloita keskusteluja, älä viesti.

3. Puhu vain totta.

4. Puhu positiivisesti.

5. Vastaa kun kysytään.

MCI PRESSIN 2/2011

43

Miksi me emme ole sosialisessa mediassa – Yleisimmät (teko)syyt ”Ei meillä ole mitään sanottavaa sosiaalisessa mediassa.”

Sosiaalinen media on yksi tapa kohdata asiakkaita ja kohderyhmiä.

Jos organisaatio ei halua keskustella näiden tahojen kanssa, miksi organisaatio näkyy missään kanavassa? ”Meille ei ole mitään hyötyä olla siellä.”

Yli 2 miljoonaa suomalaista on kokenut Facebookissa olemisen hyödylliseksi ja suurin osa on valmis näkemään yrityksiä siellä. Onko organisaatiosi niin erilainen muista? ”Asiakkaat arvostavat kuitenkin fyysistä lehteä.”

Aivan. Sitä arvostetaan ja odotetaan, mutta kimmokkeen tarttua lehteen saa usein siitä mediasta, jota on tapana kuluttaa joka päivä. ”Meillä ei ole resurssia.”

Jos asiakkaanne tai sellaiseksi haluava kysyy organisaatioltanne jotakin, onko teillä resurssia vastata?

Digitaalisessa mediassa vastaaminen on tutkitusti halvempaa.

Suurimmat riskit.

Miksi ei kannata käyttää sosiaalista mediaa?

• Sosiaalinen media on kuin peili. Jos tiedät, että kuulijasi ovat tyytymättömiä organisaatioon, voit olla varma, että he ovat sitä myös sosiaalisessa mediassa.

• Jos et aio vastata kysymyksiin tai halua keskustella ­organisaation nimissä, käytä yksisuuntaisia kanavia.

• Jos asiakkaasi haluavat asiakassuhteenne säilyvän salassa, mieti, ketä tavoittelet sosiaalisen median palveluissa.

• Älä vie organisaatiotasi sosiaaliseen mediaan, jos johto ei ymmärrä, mistä on kysymys.

44

MCI PRESSIN 2/2011

rikastuu jopa kymmeneksi eri julkaisuksi, joilla on eri kohderyhmät ja tarkoitukset.

Samoin voidaan toimia tuotejulkaisun tai muun viestin kohdalla.

Myös resurssien laajuus ansaitsee pohdintaa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä asiakaslehti ansaitsee kyllä oman toimittajakunnan, mutta kenen tehtävänä on suunnitella neljä kertaa viikossa kirjoitettavat statukset? Voivatko nämä toiminnot olla erillään? Lisäksi vaaditaan paljon teknisiä resursseja ja osaamista: perusosaaminen videotuotannosta, äänitekniikasta sekä monipuolinen mediaosaaminen.

Hyvä sisällöntuotanto ei ole koskaan ollut helppoa. Se vaikeutuu edelleen, kun sisällöt tuotetaan monipuoliseen mediaympäristöön. Moderni viestintä muistuttaakin usein enemmän reality-sarjan käsikirjoittamista kuin perinteistä kommunikaatiota.

Ravista organisaatiotasi Jos viestintä- ja media-alalla on joskus ollut tarvetta shokkihoidolle ja ravistelulle, niin nyt on se aika. Kuluttajien mediankulutus on suurimmassa murroksessa sitten television tulon ja medioiden käyttö on pirstaloitunut ennennäkemättömällä tavalla.

Tämä on loistava aika kääntää viestinnän työn organisointi medialähtöisestä sisältölähtöiseksi. Tämän voi tehdä laajentamalla toimitustiimin tehtävää yli oman median.

Samoin nyt on aika kokeilla uusia viestintämuotoja: bloggaaminen, YouTube-videot ja Facebook-statukset sopivat useimmille organisaatioille. Rohkeimmat voivat lisäksi lähteä kokeilemaan Twitteriä, luomaan asiakasforumeita tai tuottamaan podcasteja.

Useimmiten pelko uusien mediaalustojen vaaroista on turha. Todennäköisin alkuajan uhkakuva on vähäinen seuraajamäärä, joka kuitenkin häiritsee ennen kaikkea viestijän omaa itsetuntoa, ei asiak­kaiden tai muiden kohderyhmien kokemaa arvoa.

Uudet media-alustat eivät ole pelkästään uusi resurssisyöppö. Niiden käyttöönotto vaatii alussa hirvittävän määrän kouluttamista, mutta lopulta käyttöön kuluva aika on suhteellisen pieni. Vaadittava murros on tavassa, jolla järjestämme sisällöntuotantoa. Siksi sosiaalinen media on paljon isompi.

Luontoa säästäen Libriksessä saat käyttöösi omissa painotuotteissasi laajalti tunnettuja ympäristömerkkejä, jotka kertovat myös sinun vastuullisista valinnoistasi.

Teet kestäviä hankintoja, sillä Libriksen toimintatapa täyttää vaativammatkin vastuullisen hankinnan kriteerit.

Saat kumppaniksesi energiatehokkaan painotalon, joka on alansa edelläkävijä.

Voit valita ympäristöystävälliset painomateriaalit jo suunnitteluvaiheessa. Libris tarjoaa useita sertifioituja painomateriaaleja, käyttää kasviöljypohjaisia painovärejä ja tarjoaa laajan valikoiman ympäristöystävällisiä erikoisefektejä.

Ja muistathan; käytön jälkeen painotuote kannattaa toimittaa kierrätyksen kautta uusio- tai energiakäyttöön, jotta arvokkaat raakaaineet voidaan hyödyntää edelleen.

ISO 9001

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä

Libris Oy Kontulantie 12 • 00940 Helsinki Puhelin (09) 478 330 • Fax (09) 478 333 33 info@libris.fi • www.libris.fi

MCI PRESSIN 2/2011

45

46

MCI PRESSIN 2/2011

Uudissanat kertovat:

Mistä Suomi puhuu?

Sixpack-hallitus. Ehec-bakteeri. Lokkivahti.

Mitä kertovat kesäkuussa kiivaasti käytetyt sanat suomalaisen yhteiskunnan kiinnostuksen kohteista?

Teksti: HEIDI HÄNNINEN Kuvitus: SUSANNA TUONONEN

Jytky oli liki jokaisen suomalaisen huulilla, kun Timo Soinin johtama Perussuomalaiset nappasi huikean äänivyöryn kevään 2011 eduskuntavaaleissa ja sana lainattiin nopeasti kuvaamaan vain muutamaa viikkoa myöhemmin saavutettua jääkiekon maailmanmestaruutta. Kun hallitusneuvotteluissa ei viikkotolkulla kestäneiden neuvottelujen aikana näyttänyt löytyvän sopua, pohdittiin koko Suomen voimin, saadaanko

maahan kokoomuslaisen Jyrki Kataisen johdolla sixpack-, paella- vai kenties rosollihallitus. Hallituksen muodostuksessa käytettiin joidenkin viestimien mukaan apuna jopa puoluelottokonetta, jonka avulla hallituspuolueet lopullisesti arvottiin.

Kesäkuun alussa Julkisen sanan neuvosto ilmoitti ottavansa käsittelyyn ne lukuisat kantelut, joita persu-sanan käyttäminen Perussuoma-

MCI PRESSIN 2/2011

47

laiset-puolueen jäsenen nimityksenä oli saanut aikaan.

– En muista, että pitkään aikaan olisi tullut näin paljon uudissanoja nimenomaan politiikan alueelta, tutkija ja Kielikello-lehden päätoimittaja Riitta Eronen toteaa ja palaa vastinetta etsiäkseen aina 1970-luvulle.

Tuolloin koettiin liki vastaavanlainen poliittisten uudissanojen vyöry, kun rötösherrat, unohdettu kansa ja seteliselkärankaiset levisivät Suomen Maaseudun Puo-

lueen puheenjohtajan Veikko Vennamon puheista koko kansan käyttöön. Samantapaista retoriikkaa pyritään nyt hyödyntämään poliittisen pelin kiemuroissa. Mainostoimistojen käyttö vaalikampanjoissa on tehnyt politiikassakin kielellä leikittelystä yhä tietoisempaa vallankäyttöä.

Toisaalta taas osa politiikan uudissanoista nousee suoraan värikkäiden persoonien, kuten Timo Soinin, olemuksesta. Hänen käyttämiään termejä on kieliyhteisön

Poimintoja Kielitoimiston

UUSISTA SANOISTA

Suosinnasta positiiviseen erityiskohteluun Suomen kieli saa päivittäin lukuisia uusia sanoja yhteiskunnan eri alueilta, ja vuosittain Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanatietokantaan tallennetaankin tuhansia sanoja. Osa sanoista on uusia, joita maailman ja yhteiskunnan eri osa-

Somettaa

Toimia somessa eli sosiaalisessa mediassa.

Rupatto

Usu

Keinukengät

Sixpack-hallitus Palvelukylä

Small talk.

keinupohjakengät. Kaarevapohjaiset kengät, joiden käyttämisen sanotaan edistävän tasapainoa ja auttavan kohentamaan kuntoa.

48

helppo napata yleisempäänkin käyttöön, Riitta Eronen pohtii.

MCI PRESSIN 2/2011

(lyh. slangia) = uussuomalainen. Vakituisesti Suomessa asuva maahanmuuttaja.

Kuuden puolueen hallitus, johon Jyrki Katainen monien hallitusneuvottelujen jälkeen pyrki saamaan mukaan kokoomuksen, SDP:n, vasemmistoliiton, vihreät, RKP:n ja kristillisdemokraatit.

Sote-ala Sosiaali- ja terveysala.

Suurkuntien ulkopuolelle jäävät kylät, joihin kuitenkin pyritään turvaamaan ainakin osa palveluista kuten kauppa tai koulu, turvallinen koulumatka, keskitetty vesihuolto ja kohtuullinen julkinen liikenne.

Faktaa uudissanoista • Uusi sanasto syntyy vanhoista aineksista eri tavoin yhdistymällä tai vieraista kielistä lainautumalla.

• Usein uudissana on niin tutun ja itsestäänselvän oloinen, ettei sitä tunnisteta heti uudissanaksi. Vaivattomasti omaksuttavia ja merkitykseltään selkeitä ovat muun muassa nukahtamislääke ja ohutkalvotekniikka.

• Toisinaan uuden yhdyssanan osat ovat tuttuja, mutta yhdistelmän merkitys ei avaudu, esimerkiksi samettivallankumous tai vasikanpyy.

• Hankalasti avautuvia ovat myös monet uudet johdokset, kuten eriyttää tai etenemä.

• Eri sanatyyppien jakauma 1990-luvun alun Perussanakirjan uudissanastossa: neljä viidesosaa on yhdyssanoja, vajaa viidennes johdoksia ja noin prosentti yhdistämättömiä ja johtamattomia sanoja. Viimeksi mainitut ovat lähes kaikki vierasperäisiä, joko sellaisenaan lainattuja tai kirjoitusasultaan suomalaistettuja, esimerkiksi cannelloni tai kanneloni.

alueiden kehitys tuo mukanaan, osa niistä on vanhoja sanoja, jotka nousevat uudelleen käyttöön ajankohtaisuutensa vuoksi.

Hyvin suuri osa sanoista on kansainvälisiä, ja ne otetaan kieleen uusien asioiden kautta joko lainasanoina tai käännöksinä.

Valtaosa suomen kielen uusista sanoista syntyy spontaanisti ilman tietoista sanojen luomista, vaikka myös tietoisella sanastonkehittelyllä on silläkin pitkät perinteet Suomessa. Tietoisesti sanoja synnytetään

kuvaamaan muun muassa lääketieteen tai tekniikan alan termejä. Yleensä sanat syntyvät kielessä olemassa olevista aineksista olemassa olevien mallien mukaan.

Myös lakikieli tuo Suomeen uusia termejä; esimerkiksi viime aikoina on keskusteltu yleisesti siitä, pitäisikö puhua suosimisesta ja positiivisesta syrjinnästä vai käyttää yhdenvertaisuuslain 7 §:n mukaista termiä positiivinen erityiskohtelu.

Lakikielen vaikutuksesta holhoojista on

tullut edunvalvojia ja pienten taloyhtiöiden ja yhdistysten hallituksessa käytetään auktorisoitujen tilintarkastajien sijaan toiminnantarkastajaa. Oma kuvionsa on ollut myös läänien poistumisella ja avien ja elyjen esiinmarssilla.

ERVV

Smotti

Lutkaliike

Soinismi

Lokkivahti

(lyh.)

Euroopan rahoitusvakausväline, euroalueen väliaikaiset rahoitusvakausjärjestelyt.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin sana tai sanomus; myös hänen edustamansa ajatusmaailma, soinilaisuus.

Synonyymi sanalle smoothie.

Helsingin kauppatorilla otettiin kesäkuussa käyttöön lokkivahdit torjumaan ärhäköiden lokkien tuomia haittoja. Samaan tulokseen pyrittiin myös lokkiverkoilla.

Radiohiljaisuus Some Alkukesän tilanne, jossa hallitusneuvottelujen kulusta ei suostuttu kertomaan sanaakaan medialle.

Sosiaalinen eli yhteisöllinen media.

Tabletti vai sormitietokone?

Toisinaan uudissanojen synnytystä varten saatetaan järjestää myös esimerkiksi jossain lehdessä kilpailu, jonka avulla haetaan

Lutkaliike, SlutWalk sai alkunsa tammikuussa Kanadasta vastalauseena sille, kun torontolainen poliisiviranomainen kehotti opiskelijanaisia pukeutumaan säädyllisesti, jotta he eivät joutuisi raiskauksen uhreiksi.

Oranssi kortti

Suomen Palloliitto otti alkukesästä käyttöön niin sanotun oranssin kortin saadakseen urheilukenttien laidoilla räyhäävät lasten vanhemmat kuriin.

MCI PRESSIN 2/2011

49

Kielitoimiston sanakirja Kielitoimiston sanakirja on uusin ja ajantasaisin yksikielinen suomen kielen sanakirja. Sanakirjassa on lähes 100 000 hakusanaa, ja sen parissa työskentelee viisi henkilöä. Parhaillaan työn alla on sanakirjan sähköisen version päivitys. Tämän työn on tarkoitus olla valmis ensi vuoden alussa.

Kielitoimiston sanakirjan tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Keskeisen sanaston lisäksi mukana on harvinaisempiakin sanoja ja yleiskielisten sanojen ohella hakusanoina on erikoisalojen termejä, lähinnä sellaisia, jotka esiintyvät usein joukkoviestimissä. Esimerkiksi nisäkkäiden nimiksi ehdotetut tikut ja takut eivät ainakaan vielä ole läpäisseet sanakirjan tekijöiden seulaa, sen sijaan valkohäntäkauris (täsmällisempi nimitys kuin valkohäntäpeura) löytynee ensi vuonna julkaistavasta päivityksestä.

Hakusanoina sanakirjassa on myös arkikielisiksi luonnehdittuja sanoja, jos niitä käytetään paitsi puhutussa kielessä myös rennossa kirjoitetussa kielessä.

Edellinen versio Kielitoimiston sähköisestä sanakirjasta ilmestyi vuonna 2008.

Tuolloin mukaan otettiin uusia sanoja yli 2 000 kappaletta. Tällä hetkellä päivitettävään versioon on ehdolla liki 2 000 uutta sanaa. Aivan kaikki sanakirjaan otettavista sanoista ei ole puhtaasti uusia, vaan osa niistä on saattanut poistua aiemmin käytöstä, mutta maailman jatkuvasti muuttuessa niistä on yllättäen tullut taas ajankohtaisia. Hyvä esimerkki tästä on sana alakoulu, joka ala- ja yläasteiden maailmassa tippui kielenkäytöstä, mutta on taas alaja yläastejaon poistuttua otettu mukaan vuonna 2006 julkaistuun, painettuun sanakirjaan.

50

MCI PRESSIN 2/2011

joko uutta sanaa tai vaihtoehtoista ilmausta jollekin vieraskielestä lainatulle termille. Esimerkiksi joulukuussa 2010 Helsingin Sanomat organisoi kilpailun, jossa etsittiin uutta nimitystä pienille, kosketusnäytöllisille tietokoneille. Ennen kilpailua näitä tietokoneita oli jo kutsuttu muun muassa tableteiksi tai taulutietokoneiksi, mutta mikään nimitys ei vielä ollut ehtinyt vakiintua yleiseen käyttöön. Kaikkiaan 6 500 ehdotuksen joukosta voittajaksi nostettiin kolmen osallistujan ehdottama sormitietokone.

Valintaa perusteltiin seuraavasti: Yleistajuinen sana kiteyttää raadin mielestä hyvin sen, mikä on ”tablettien” ominaispiirre verrattuna tietokoneisiin ja matkapuhelimiin. Sormitietokoneita käytetään nimenomaan sormen pyyhkäisyllä ja näpäytyksillä.

Nähtäväksi jää, osoittautuuko sanakilpailun tuloksena luotu sormitietokone päiväperhoseksi ja korvautuuko se kielenkäytössä jollain toisella termillä vai vakiintuuko se osaksi luontevaa suomalaista käyttökieltä.

Sanakilpailun tuloksena ovat syntyneet myös sanat kaamosmasennus, työuupumus ja kieppo, joista kaksi ensimmäistä ovat yhä laajasti käytössä, viimeisin nostetaan usein esiin kuvaamaan esimerkkiä kummajaisesta, jonka käyttöä kielenhuoltajat pitkään suosittelivat yleisesti käytössä olleen roll-onin sijaan.

Sakset ja yliviivauskynä käytössä Sanastus on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa kovaa työtä; tätä kuvastaa hyvin jo se, että vuonna 2010 tutkimuskeskuksen tietokantaan poimittiin eri lähteistä reilut 5 000 uutta tai muuten ajankohtais-

ta sanaa. Jokainen Kielitoimiston työntekijä tuntuukin kulkevan tuntosarvet pystyssä ja paikallistaakseen yhteiskunnassa käytävästä keskustelusta uusia, kieleen tulleita sanoja ja ilmauksia.

Esimerkiksi kesäkuisena perjantaina Kielitoimiston kirjastossa yliopistoharjoittelijat Hanna Leskelä ja Laura Paananen lukevat intensiivisesti vastailmestyneitä lehtiä yrittääkseen löytää niistä u ­ usia sanoja, jotka sitten tallennetaan Kielitoimiston tietokantaan. Sakset ja yliviivauskynä käyvät, kun harjoittelijat bongaavat tekstistä uuden termin, jonka he haluavat tallettaa ylös.

Esimerkiksi Helsingin Sanomista peräisin olevassa lehtileikkeessä on alleviivattu sana lutkaliike, joka on tuore suomenkielinen vastine maailmalla leviävälle SlutWalk-liikkeelle.

Lutkaliike perustettiin Kanadassa vastalauseena sille, kun torontolainen poliisi kehotti opiskelijanaisia pukeutumaan säädyllisesti, jotta nämä eivät joutuisi raiskauksen uhreiksi.

Riitta Eronen kierrättää asiasta innostuneen toimittajan myös Kielitoimiston kahvihuoneeseen, jonka seinältä löytyy uudissanataulu. Sinne voi kirjata lähinnä joukkoviestimistä nousseita, kaikkein ajankohtaisimpia uudissanoja, jotka ovat tyyliltään rentoja ja arkisiakin.

Kesäkuun alussa taululta löytyvät muun muassa jutilanoranssi, rosollihallitus, herjakortti / oranssi kortti, rupatto sekä asiapentti.

Kieli kertoo yhteiskunnasta Uudissanojen syntyminen ei siis ole mikään yhteiskunnasta irrallaan oleva prosessi, jota johdettaisiin tutki-

jankammioista käsin. Uudissanat ovat pikemminkin osa yhteiskunnan jatkuvaa kehitystä, ja vilkaisu tuoreimpien sanojen listaan osoittaa käytännössä sen, mistä suomalaisessa yhteiskunnassa kullakin hetkellä puhutaan tai on puhuttu.

Esimerkiksi alkuvuodesta 2011 valtaosa uudissanoista näytti liittyvän tekniikkaan, ympäristökysymyksiin, ruokaan, lääketieteeseen ja muotiin, kunnes värikkäät eduskuntavaalit ja niiden jälkeen kiihkeänä käyty keskustelu euromaiden tukemisesta räjäytti politiikan sanaisen arkun auki.

Myös maailmanlaajuiset katastrofit – Japanin maanjäristys ja sen aiheuttama tsunami, Islannin tulivuorenpurkaukset tuhkapilvineen sekä ehecbakteeri – ovat viime aikoina tuoneet oman, pelottavankin lisänsä suomen kielen sanastoon.

Stroke Unit ei kelpaa Tutkija Riitta Eronen kertoo, että myös aikaisemmin sanoja syntyi nykyiseen tapaan. Tuolloin kuitenkin kesti ajallisesti pidempään, ennen kuin sanat läpäisivät kansankerrokset ja päätyivät yleiskielen käyttöön.

Esimerkiksi kesti pitkään, ennen kuin sana matkapuhelin syrjäytti virallisena terminä muun muassa autoja taskupuhelimen. Sana kännykkä lienee kuitenkin käytössä yleisin.

Nykyisin netti on räjäyttänyt myös sanamaailman ja uudet sanat leviävät käyttöön huimaa vauhtia. Maailmalla esille nousevia ilmiöitä kutsutaan Suomessa lähes samalla sekunnilla joko suoralla lainasanalla tai sen käännöksellä. Aina alkukielistä lainasanaa ei kuitenkaan kelpuuteta kuvaamaan suomalaisia ilmiöitä. Tämä koettiin muun muassa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa Stroke Unit – STRO-yksikkö sai väistyä oikeusasiamiehen päätöksellä aivoverenkiertohäiriöyksikön tieltä. Päätöstään oikeusasiamies Petri Jääskeläinen perusteli sillä, ettei kyseinen nimi täyttänyt kielilain ja hyvän hallintotavan vaatimuksia, joiden mukaan viranomaisten on käytettävä asiallista ja ymmärrettävää kieltä.

Lähteinä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivut: www.kotus.fi Kieliviesti 1 ja 2 /2011, uudissana-palsta, Riitta Eronen.

Tabletista sormitietokoneeseen, Minna Haapanen, Kielikello 1/2011. Tutkija, Kielikello-lehden päätoimittaja Riitta Erosen haastattelu ja vierailu Kielitoimistossa.

Kuukauden sanat 2011 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanatietokannasta poimitaan kuukausittain yksi edellisen kuukauden aikana laajalti käytössä ollut uusi sana.

TAMMIKUU: Sahasää, tiedotusvälineiden käyttämä ilmaus viittaa kovien pakkasten ja suojasään välillä tiheästi vaihtelevaan säähän. Vastaavasta ilmiöstä on käytetty myös ilmausta jojosää.

HELMIKUU: Jasmiinivallankumous. Tunisiassa vuoden 2011 alussa tapahtunut kansannousu, joka sai nimensä Tunisian kansalliskukasta jasmiinista.

Demokratiaa vaativa liikehdintä levisi nopeasti muihinkin PohjoisAfrikan arabimaihin.

MAALISKUU: Magnitudi. Japanin maaliskuinen maanjäristys johti pintaan sanan magnitudi. Magnitudi tarkoittaa suuruutta tai voimakkuutta, tässä tapauksessa maanjäristyksen voimakkuutta. Käsitteenä se on ominaisuus (vrt. tilavuus) ei mittayksikkö (vrt. litra). Maanjäristyksen magnitudin suuruutta mitataan usein Richterin asteikolla.

HUHTIKUU: Jytky. Sana nousi esiin Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin juhlittua puolueensa huikeaa vaalivoittoa. Jytky kuvaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan jotain suurta tai äänekästä. Sanaa käytetään enemmän itä- kuin länsimurteissa. Sana on tuttu myös Tyko Sallisen maalaistanssia kuvaavasta maalauksesta Jytkyt.

TOUKOKUU: Ilmaveivi. Urheilukielen sanalla tarkoitetaan mailalla ilmassa tehtävää kiepauttavaa liikettä, jonka aikana pallo tai kiekko pysyy mailan lavassa.

Sanaa ovat käyttäneet 1990-luvulta lähtien salibandyn ja sählyn harrastajat. Muille suomalaisille sana tuli tutuksi jääkiekon maailmanmestaruuden yhteydessä, kun hyökkääjä Mikael Granlund teki Suomi–Venäjä-ottelussa ratkaisevan maalin juuri ilmaveivillä.

KESÄKUU: Sixpack. Kevään hallitusneuvottelut laajensivat lainasanan sixpack merkityskirjoa. Tällä hetkellä sana viittaakin ensisijaisesti kuuden puolueen hallitukseen. Sanan kotoperäinen vastine on kuusikko, joksi uutta hallitustakin on nimitetty.

HEINÄKUU: Lokkisota. Lokkisota on esiintynyt tiedotusvälineissä, kun on uutisoitu ihmisten ruokia toreilla näpistelevistä lokeista. Sanaa alettiin käyttää, kun Helsingin Kauppatorille viritettiin kesällä lokeilta suojaava verkko.

Koska sota on voimakas ja tunnepitoinen sana, lokkisota herättää mielikuvia varsin järeistä keinoista lintuja vastaan.

Lähde: www.kotus.fi

MCI PRESSIN 2/2011

51

www.istockphoto.com

Ennen valokuvauksen ja kirjapainotekniikan yhdistymistä piirtämällä tapahtuva kuvitus oli ainoa kuvittamisen keino. Myöhemmin erilaiset graafiset menetelmät kehittyivät mahdollistaen yhä sävykkäämpien ja tarkempien kuvitusten toistamisen.

Digitaalinen piirtäminen ja maalaaminen on helpottanut ja osittain monipuolistanutkin niin kuvituksen tuotantotekniikoita kuin käyttötarkoituksia.

Kuvituksen tekeminen ja sen välittäminen lehtien toimituksiin on nopeutunut ja helpottunut ja kuvittamisesta on tullut yhä suositumpi osa mediaa.

52

MCI PRESSIN 2/2011

Kuvittaja Kirsi Tapani teki joutsenkuvituksen elektroniikka-alan julkaisuun, jossa jutun aiheena oli ”A+++ sekä joutsenmerkki”. www.kirsitapani.com

MCI PRESSIN 2/2011

53

54

MCI PRESSIN 2/2011

Jenny Lucander kuvitti 5 tips for organising a green meeting -artikkelin Meet in Finland -lehteen vuonna 2010. Kyseessä oli ekologisen kokouksen järjestelyistä kertova juttu.

Askelia pitkin kuljettiin myös Asukas-lehden jutussa 10 askelta vihreämpään asumiseen. Tänä vuonna julkaistu artikkeli käsitteli ekologista kuluttamista. www.jennylucander.com

MCI PRESSIN 2/2011

55

Murmanskin ympäristön tilaa käsittelevän jutun vuonna 2009 kuvitti Vihreään Lankaan Ulrika Ylioja.

Tänä vuonna niin ikään Vihreään Lankaan tehdyn kuvituksen aiheena oli matkailuelinkeinot ja turismi Lapissa. www.ulrika.fi

56

MCI PRESSIN 2/2011

www.istockphoto.com

Myös kuvituskuvia löytyy kuvapankeista samalla tavoin kuin valokuvia. Kuvituksia voi etsiä aihepiiriin liittyvien hakusanojen avulla.

Kuvitus voi olla hyvä ja raikastava vaihtoehto valokuville.

Galleriaan kerätyt, ympäristöaiheiset kuvitukset on etsitty iStockphoto-kuvapankista.

MCI PRESSIN 2/2011

57

Kylpevä nainen -piirros on kuvittanut asiakaslehdessä jutun ”ekologinen kylpyhuone”. www.kirsitapani.com

58

MCI PRESSIN 2/2011

Paino-lehti esitteli kuvittaja Susanna Tuonosen numerossa 2/2008. Kuvitusaiheeksi annettiin kosketus, ja Tuononen ajatteli kosketuksen kosketuksena luontoon (vasen alareuna).

Samasta kuvitusmaailmasta syntyi myös toinen kuva-aihe (vasemmalla ylhäällä, jonka aiheena on Lapin kaamos. Operaatio Merenneitoa ja saastunutta Itämerta kuvaava Itämerikuvitus on hiljattain syntynyttä tuotantoa.

Katso aiemmin julkaistuja gallerioita verkosta www.mcipress.fi -> galleria

MCI PRESSIN 2/2011

59

ULKOISTAMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Asiakaslehden ulkoistaminen viestintätoimistojen tai lehtitalojen toteutettavaksi alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikean yhteistyökumppanin valinta on prosessin yksi tärkeimmistä vaiheista ja pitkäaikainen kumppanuus monelle tavoitetila.

Teksti: HANNA OJANPÄÄ

60

MCI PRESSIN 2/2011

Ulkoistamisella haetaan usein taloudellisia ja toiminnallisia etuja. Aivan yhtä usein mukana tulee myös erityisosaamista, jota ulkopuolinen toimija tuo ostajayritykselle. Asiakaslehden tapauksessa paketin mukana tulevat ammattitaitoiset tekijät sekä laaja yhteistyöverkosto valokuvaajista painotaloyhteyksiin. Ulkoistamisen tullessa ajankohtaiseksi on syytä muistaa muutamia perusasioita, joista on matkan varrella apua.

1

Miksi ulkoistaa?

Vielä tässä vaiheessa on syytä pohtia omaa osaamista ja resursseja suhteessa ulkopuoliseen tekijään. Yksinkertaisimmillaan nykytilanteesta voi listata hyvät ja haastavammat puolet; voisiko asioita mahdollisesti tehdä toisin; entä olisiko vapautuville voimavaroille muuta käyttöä; kuinka paljon itse on halukas osallistumaan lehden tekoon jne. Samalla on hyvä kiteyttää ne tavoitteet, joihin ulkoistamisella pyritään. Näitä voi olla esimerkiksi lehden uusi ilme, uudentyyppinen lähestyminen itselle jo tutuksi tulleisiin teemoihin tai sisällön hyödyntäminen useammissa julkaisukanavissa.

Ulkoistamisprosessin alussa on hyvä selvittää kaikille osapuolille, miksi näin tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Prosessin käynnistyksen kolmen kärjen muodostavatkin tavoitteet, vaatimukset ja budjetti. Näissä on hyvä pysyä – ja välillä muistuttaakin itseään – läpi kaikkien vaiheiden. Sama linja kannattaa säilyttää yhteistyön käynnistyttyä.

on syytä ottaa toimeksiannossa ja osaamisessa huomioon. Myös näihin on helppo tutustua olemassa olevien asiakkuuksien kautta.

3

Tarjouspyynnön laatiminen

Tarjouspyyntö on järkevää laatia kirjallisesti siten, että se on mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Asiakaslehden sisällön osuus muodostaa kustannuksista suuren osuuden. Tarjouspyynnössä onkin hyvä ilmetä, kuinka paljon materiaalia itse tuotetaan, missä määrin yhteistyökumppanin halutaan omaa aineistoa käsittelevän ja onko vanhastaan jotakin kirjoittajasuhteita, joita toivotaan jatkettavan.

Suosituin vaihtoehto on pyytää tarjous sivumäärällä ja yksilöidä ne kriteerit, joita lehdeltä halutaan. Osaava kumppani voi sitten rakentaa mahdollisimman toimivan alustavan konseptin. Tällöin on syytä antaa myös noin budjetti sisällölle, koska juttumäärä saattaa vaikuttaa hintaan merkittävästi.

Myös tekniset seikat, painosmäärä, koko ja paperi on hyvä yksilöidä jo tarjouspyynnössä. Mikäli toiveena on hyödyntää sähköisiä jakelukanavia, kanavat, niissä julkaistava sisältö ja julkaisutiheys on syytä eritellä.

Tarjouspyynnön laatimiselle jätettävä aika tulee mitoittaa niin, että toteutus- ja suunnitteluaikaa jää riittävästi vielä ajanjaksolle, jolloin sopimus on jo allekirjoitettu. Järkevintä on varata mahdollisuus esitellä tarjous henkilökohtaisesti, näin myös lisäkysymykset voi esittää välittömästi. Siten turvataan myös se, että tar­ joaja täyttää ne vaatimukset, jotka tulevalle yhteistyökumppanille on asetettu.

2 4 Yhteistyökumppanin etsintä

Suomessa asiakaslehden tekijöiden markkinat ovat vielä helposti hallittavissa.

Googlaamalla, kyselemällä, alan tapahtumiin osallistumalla sekä asiakaslehtiä selaamalla pääsee jo pitkälle todellisesta tarjonnasta. Perusseikat asiakaslehtifirmoista – vakavaraisuus, tekijät, pitkä­ aikaiset kumppanuudet ja asiakastyytyväisyys – on hyvä selvittää jo varhaisessa vaiheessa. Referensseistä ja tehdyistä lehdistä saa hyvin viitteitä siihen, sopisiko yritys omiin tarpeisiin. Sähköisten kanavien hyödyntäminen, lehden tavoitteiden seuranta ja nykyaikaisten työvälineiden mahdollistama avoimuus ja läpinäkyvyys

Henkilökemioiden testaus

Koskaan ei voi aliarvioida osaamisen määrää, mutta ainakin yhtä tärkeää ovat henkilökohtaiset suhteet. Loppupeleissä ihmiset ja henkilökemiat määrittelevät, kuinka työnteko onnistuu yhdessä. Ennen asiakaslehden ulkoistamista on syytä tavata paitsi johtoa, myös tiimiä, jonka kanssa tullaan työskentelemään. Tapaaminen voi olla lyhyt työkokous haasteiden ja mahdollisuuksien tiimoilta tai sen luonne voi olla täysin sosiaalinen. Tapaamisista ja kokemuksista on hyvä antaa palautetta,

sillä päätöksen jälkeen muutoksia henkilösuhteissa on huomattavasti vaikeampi toteuttaa.

5

Päätöksenteko ja sopimuksen kirjoittaminen

Yleensä on hyvä valita pienehkö ryhmä päätöksentekoon, liian monta kokkia ei mahdu saman kattilan ääreen. Suositeltavaa on valita ryhmä, jonka kaikki jäsenet tuntevat oman liiketoiminnan kaikki osa-alueet. Joskus päätöksenteko on helpompaa ulkoistamalla myös tämä osuus, tai ainakin osa siitä. Niin tai näin, tietty objektiivisuus on päätöksenteossa olennaista. Tarkistuslista on hyvä luoda niin, että se tukee prosessin alkuvaiheessa mietittyjä tavoitteita sekä prioriteetteja aina kalkkiviivoille saakka.

Sopimus on hyvä tarkistuttaa lain­ oppineella, jotta kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet ovat yhteisesti tiedossa. Pääasia on kuitenkin, että kaikki seisovat samojen periaatteiden takana. Hyvä kumppanuus syntyy avoimesta ilma­piiristä ja tekijöiden välisestä luottamuksesta. Yhteiset pelisäännöt on hyvä selvittää heti yhteistyön alkumetreillä.

6

Prosessin käynnistäminen

Aika on rahaa ja aikataulussa pysyminen osa tehokasta ulkoistamisprosessia. Mutta hosumalla eivät hyvät päätökset synny: mahdolliselle suunnittelulle ja yhteisten käytäntöjen sopimiselle ja luomiselle kannattaa varata riittävästi aikaa. Kiireellisissä tapauksissa uudet toimintatavat, konsepti, tekninen toteutus sekä lehden sisältö ja ulkoasu rakentuvat muutamassa kuukaudessakin, mutta vähänkin suurempaan projektiin on suositeltavaa varata useampia kuukausia.

Parhaimmillaan ulkoistaminen tuo yritykselle uutta osaamista, raikasta näkökulmaa ja vapautuneita resursseja muihin tärkeisiin tehtäviin.

Jos haluat tietoa ulkoistamisen eri vaihtoehdoista, kysy lisää: kehitysjohtaja Mia Lehto, p. 0400 666 605, mia.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 2/2011

61

KOLUMNI

Verkkojournalismi 2.0

T

akana on aika, jolloin verkkojournalismi tarkoitti verkkoon siirrettyä lehtijournalismia ja verkkoversion tekeminen sanomalehtijutun lyhentämistä. Verkkojournalismi 1.0 nilkuttaa ansaintalogiikaltaan niin pahasti, että se on pakko päivittää nopeasti versioon 2.0. On vaikeaa myydä huomisen lehdessä samaa sisältöä, jonka tarjoaa tänään ilmaiseksi verkossa.

Ongelma näkyy lehtien levikeissä.

Asia on yksinkertainen: Verkkojournalismi on oma lajityyppinsä eikä lehtijournalismin jatke. Verkkojournalismin huikeita potentiaaleja, kuten multimediaalisuutta, sosiaalisen median tahdissa hengittävää interaktiivisuutta, reaaliaikaisuutta, arkistomaisuutta sekä rajatonta tilaa ja aikaa hyödynnetään vielä vajaateholla. Lehtijutun siirtäminen sellaisenaan verkkoon on kuin siirtäisi radiojutun televisioon ilman kuvaa.

Verkkojournalismi on tuotteena ja käyttöliittymänä vielä pahasti kesken. Onhan se selvä; painettuja lehtiä on hiottu ja kehitetty vuosisatojen ajan, verkkojournalismia vasta pari vuosikymmentä. Lisäksi tekniikan kehitys hämmentää pakkaa edelleen. Nyt mietitään iPadin ja muiden lukulaitteiden vaikutusta sähköisen julkaisemisen sisältöihin, mutta oven takana odottaa jo auringonvalosta virtansa saava, taiteltava sähköinen paperi, joka päivittää automaattisesti uudet jutut.

Verkkojournalismi 2.0 tarkoittaa ihmisten kaksisuuntaista verkottumista laadukkaan journalismin äärellä. Verkkojournalismi 2.0 tarkoittaa ikiliikkujamaisesti molempiin suuntiin elävää yhteyttä painetun lehden ja verkkolehden välillä. Verkkojournalismi 2.0 tarkoittaa elämyksellisiä, tunteeseen vetoavia aikakauslehtimäisiä feature-juttuja,

joiden toiminta yhdistää tietokonepelien keinoin elävää grafiikkaa, videota, audiota, linkkejä ja kuvagallerioita.

Verkkojournalismi 2.0:ssa jutut suunnitellaan alusta lähtien multimedian ehdoilla.

Verkkojournalismi 2.0 ei tapa painettuja aikakaus- ja sanomalehtiä, vaan päivittää ja vahvistaa kokonaisuuksia.

Eihän elokuvien tulo tappanut kirjaa, eikä videoiden tulo elokuvateattereita. Uudet mediat kasvavat vanhojen rinnalle, ravisuttavat hetken koko mediajärjestelmää, kunnes muuntautumiskykyiset ”vanhat” mediat löytävät uuden ekologisen lokeronsa mediabisneksen ravintoketjussa.

Huonosti käy vain dinosauruksille, jotka eivät osaa lukea ajan merkkejä ja päivittää toimintaansa mediaevoluution pelisääntöjen ehdoilla.

Verkkojournalismi 2.0 ei ole halpaa. Osaavia ja idearikkaita nuoria tekijöitä löytyy Suomestakin, mutta pelkällä mainosrahoituksella on vaikea palkata toimittajaa, graafikkoa ja teknistä suunnittelijaa tekemään useiksi päiviksi verkkojuttua. Toisaalta kallista on myös lapioida verkkoon bulkkijuttuja, joista kukaan ei ole valmis maksamaan. Journalismin historia opettaa, että myyntiarvoisia menestystarinoita syntyy vain uniikilla ja vetovoimaisella, kohderyhmänsä laadukkaaksi kokemalla sisällöllä. Siihen kaikki edellytykset ovat olemassa, tarvitaan vain luovaa, innovatiivista ajattelua.

PANU UOTILA

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa verkkojournalismin tulevaisuudesta.

Kerro, mitä haluat lukea, ja voita kahviautomaatti!

Vastaaminen on helppoa.

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi /pressin.

2. Merkitse numerosarja 882 100.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen Jura-kahviautomaatti

62

MCI PRESSIN 2/2011

Kahviautomaatin arvontaan osallistuvat kaikki 1.8. - 31.12.2011 MCI Pressin tuottamien lehtien kyselyyn osallistuneet vastaajat. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon iPadin voitti Impulssi-lehden lukija Seppo Rouvinen.

Tavoittelet asiakasta tai jäsentä

Viestintäpaletin rattaat pyörivät 24/7

Printtilehti

Verkkomedia

Sisällöntuotanto

Uutiskirje Tabletit Mittaus

Sosiaalinen media

Valitse haluamasi palvelut tai ota vaikka kaikki!

Mikä on sinulle toimivin ratkaisu?

ta Muista tila je uutiskir !

ss.fi

www.mcipre

Kysy lisää tai lähetä tarjouspyyntö:

Mia Lehto kehitysjohtaja 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 2/2011

63

V A I N

L U E T T U

V I E S T I

V A I K U T T A A.

Autamme sinua menestymään jäsenesi tai asiakkaasi tavoittamisessa tehokkaasti.

Ota jo tänään yhteyttä mia.lehto@mcipress.fi tai jyrki.lehto@mcipress.fi, niin mietitään yhdessä paras ratkaisu jäsen- tai asiakasviestintääsi.

MCI Press oy M I K O N K A T U 1 8 B, H E L S I N K I mcipress.fi • 09 2525 0250