Pressin 2/2012 by Otavamedia OMA

LUEnäe MCI PRESSIN LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT TAVOITTAA JÄSENESI JA ASIAKKAASI

Lehti on enemmän kuin nippu paperia. Parhaimmillaan se tarjoaa lukijalleen elämyksiä – myös verkossa.

2/2012 1/2012

Ville Niinistön energiavalinnat Votkin kaasuttaa makkaramarkkinoilla Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2012

. 012 0/2 1 tuu dis Uu

Bioenergiaa luonnon helmasta

1_KANSI.indd 1

Crux Kirkollisten oma ammattilehti

Evli Oman tiensä tekijöille

Farmasia Yhteistyötä lääkealan asiantuntijoiden parhaaksi

Foods&Functionals The latest developments in Valio’s technologies

6.6.2012 10.45

Gasetti Puhtaita luonnonkaasuratkaisuja

Hima Tieto kodista ja asumisesta Helsingin kaupungin vuokralaisille

Ilmailu Ilmailun erikoisaikakauslehti 10 kertaa vuodessa

ERKKI HUITTINEN:

Kaupan esteitä raivaamassa

Maghreb-maissa kasvua ja kysymyksiä

Monet myrskyt uhkasivat Kreikkaa jo vuonna 2007, mutta mitään ei tehty tilanteen korjaamiseksi.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2012

irtonumero 9 €

ULKOMAANKAUPAN POLIIT TINEN AIKAKAUSLEHTI

0. 5.1 u2 u t dis Uu

ARABIKEVÄÄN JÄLKEEN Kaupankäynnin näkökulmasta Välimeren arabimaissa piilee poliittisen myllerryksen takana monia mahdollisuuksia.

www.kauppapolitiikka.fi

›› Tansania luo nahkaansa

›› VKE-matka Turkkiin

Kauppapolitiikka 2_2012_A-osa.indd 1

Impulse A magazine on science, technology and business

Impulssi Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

28.5.2012 17.27

Kauppapolitiikka Taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti

Lakimiesuutiset Ainoa juridinen aikakauslehti

Maatilan Pirkka Tulevaisuuden maatilayrittäjän päämedia

Metsään Tietoa yli 200 000 metsänomistajalle

Muisti Välitä, innostu, huolehdi, muista

PsyconViews Lehti henkilöstöosaamisen kehittäjille

Saldo Tilitoimistojen jäsentiedote

Summa Lehti tilitoimistojen asiakkaille

Tammenlastuja Suomen Kulttuurielämän tueksi

TEK Teknikan Akateemisten edunvalvontaa

Työ&taito Ammatillisen koulutuksen yritysasiakaslehti

Ura Lehti yhteiskunta-alan korkeakoulutetuille

Vakuutuskuntoutus Lehti kuntoutusalan ammattilaisille

Verso Lehti kansakuntamme puutarhureille

Åker Birka Framtidens jordbrukföretagares huvudmedia

MCI Press 25 vuotta!

MCI pressIn lehtI sInulle, joka haluat tavoIttaa jäsenesI ja asIakkaasI

Viestinnän valintoja vuonna 2015

Kuvilla haetaan tunnereaktiota

1/2012

Näin tehdään tablettilehdet

Pressin_A_1_21.indd 1

Polemiikki Uuden kuntatietouden erikoislehti

28.5.2012 14.21

Pressin Sinulle, joka haluat tavoittaa jäsenesi ja asiakkaasi

Klikkaa nettiin www.tesso.ﬁ

Sosiaali ja terveyspoliittinen aikakauslehti nro 5 2012

ma TeeLasten

eriarvoisuuden ehkäisy

× käsihygienia

aNKKUrihaNKe tarttUU NUoriiN mUistisairaUKsia Jää diaGNosoimatta

ennakOivaa tukea perHeille Perheen syrjäytyminen horjuttaa lapsen elämää

mUUtosJohtamiseN aVaimet

Tesso_5_2012 1

27.6.2012 14.26

Tesso Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti

? Sinun lehtesi? Huomispäivän monikanavainen laatujulkaisu

Tilisanomat Yritystalouden ja laskennan ammattilehti

Painettu lehti

Verkkolehti

Uutiskirje

Sosiaalinen media

LUKIJAN ODOTUKSET YLITTÄVÄÄ, TULOKSELLISTA JA MITATTUA VIESTINTÄÄ JO 25 VUODEN AJAN

Suomen johtava asiakasmedian riippumaton suunnittelutoimisto

Ota yhteyttä: kehitysjohtaja Mia Lehto 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

PÄÄKIRJOITUS

Laajakulma julkaisuratkaisuihin

oimitettua sisältöä tarvitaan viestien välittämiseksi, siitä ei kenelläkään ole epäselvyyttä. Mutta missä ja miten sitä viestiä tulisi jakaa? Monet asiakkaistamme ovat edistyksellisesti halunneet toiminnassaan ottaa huomioon lukijoiden muuttavat tarpeet. Tä mä on näkynyt meillä useiden uusien moni kanavaratkaisujen lanseerauksina. Verkkomedioita on toja selataan yhä useammin kännykäl rakennettu jo vuosituhannen alusta painetun lehden rin lä tai tablettitietokoneella, mikä vaatii nalle, nyt mukaan tulevat entistä useammin myös sosiaali käytettävyyden uudelleenpohtimista. sen media ratkaisut. Verkossakin on tullut uusia haasteita. Seuraava haaste on lukijoiden saa Elävän kuvan ja vuorovaikutteisuuden tarve kasvaa. Sivus minen mukaan sisällön tuottamiseen. Joukkoistamisen ajatukseen voit tutus tua artikkelissamme sivuilla 16–21. Näihin esimerkkeihin ja monikana vaisuuden yksityiskohtiin palaamme tä mänkin numeron sisällössä useampaan otteeseen. Ei printtikään ole jämähtänyt paikal leen. Visuaalisuuden merkitys painetus sa lehdessä kasvaa sähköisten kanavien pelkistetyn rakenteen myötä. Tiedon visualisointia on tarkasteltu muun mu assa infografiikan esimerkkien avulla sivuilla 52–59. Kokonaisuuden hallinnan tärkein työkalu on huolella pohdittu konsepti (sivut 22–25). Paitsi uusien ratkaisujen pohjaksi, konseptia on hyvä tarkastella aika ajoin jo olemassaolevien mediaper heiden uudistamiseksi ja ajantasaista miseksi. Mediamaailmassa eletään aina vähän etuajassa, joten syksy on meille usein uudistumisen aikaa. Joko on aika kääntää katseet 3D-maailmaan? Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 2/2012

MCI Press Oy:n asiakaslehti 2/2012 Julkaisija: MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puh. 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, www.mcipress.fi Päätoimittaja: Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi Toimitusneuvosto: Leena Elomaa, Kati Jalagin, Satu Karppinen, Taru Kinnunen, Essi Kuula, Mia Lehto, Javier Mansilla, Päivi Paatsalo, Tiina Parikka, Maiju Ristkari, Riikka Sippola, Hannele Tavi, Selja Tiilikainen, Vesa Tyni ja Suvi Virta Painatus: Libris Oy Helsinki Painos: 3 500 kpl Paperit: Sisäsivut: MultiArt Silk 130 g m2, kansi: MultiArt Silk 200 g/m2 Myynti: Papyrus Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.mcipress.fi/osoitteenmuutos, puh. 09 2525 0250 ISSN-tunnus: 1799-1102 Tarjouspyynnöt: mia.lehto@mcipress.fi. • Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta MCI Pressin kantaa. Pysy matkassa! Seuraa MCI Pressiä Facebookissa ja Twitterissä tai tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi. Muista myös varmistaa seuraavan lehden perilletulo tarkistamalla osoitetietosi tai vinkkaa lehtialasta kiinnostuneesta kollegastasi, niin lisäämme hänetkin postituslistalle. www.mcipress.fi/osoitteenmuutos

MCI PRESSIN 2/2012

SISÄLTÖ

Anna palautetta ja voita Applen iPhone!

Poimintoja Uudet lehtikonseptit rakennetaan monikanavaisina ratkaisuina.

Kollektiivinen äly vs. älyttömyys Joukossa älykkyys tiivistyy. Vai onko joukkoistamisessa kyse vain henkisestä laiskuudesta?

Mielikuvien kartta

Mediakonsepti on lupaus lukijalle, mutta on siitä apua myös tekijöille.

MCI PRESSIN 2/2012

SISÄLTÖ

26 Pilkuille uudet paikat Kauppapolitiikka-lehteä on toimitettu vuodesta 1933. Kesäkusta lähtien lehteä on tehty enemmän lukijoiden ehdoilla.

Paperi ratkaisee julkaisun tunnelman Printtilehti on käsinkosketeltava tuote. Paperivalinta vaikuttaa kuviin, väreihin, luettavuuteen ja siihen, millaisen mielikuvan lehti julkaisijastaan antaa.

Tee visainen pikatesti ja tunnista oma tyyppisi. Oletko sinä Huoleton Hillevi, Hermostunut Hemmo vai Haukankatseinen Hannaliisa?

MCI PRESSIN 2/2012

Millainen lehtinikkari olet?

SISÄLTÖ

Minne viestit karkaavat? Sisällön tuottaminen eri kanaviin on monen yhteisön päänsärkynä. Mistä resurssit uusien kanavien tarpeiden täyttämiseen?

Muilla mailla vierahilla Itänaapurimme Vendi ja Norjan lohet. Vieraskielisten nimien oikeinkirjoitus muuttuu maailman mukana.

Galleria: infografiikka Esillä tiedon visualisoimisen esimerkkejä maailmalta.

5 vinkkiä sisältömarkkinointiin Ammattimaisesti tuotettu sisältö markkinoi julkaisijaansa. Sisältömarkkinoinnin teho perustuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja sitä kautta sitouttamiseen.

MCI PRESSIN 2/2012

LYHYESTI

Violetti

ANTIIKIN ARVOTAVARAA

Purppura mielletään usein eräänlaiseksi violetin sävyksi, mutta sen voi myös ajatella olevan aivan oma värinsä. Antiikin aikana purppura oli erityisen arvokasta, sillä sitä saatiin ainoastaan merenpohjassa elävästä purppurakotilosta. Väri korosti kantajansa yhteiskunnallista asemaa: sitä käytettiin keisarin viitassa ja rikkaiden ihmisten asuissa. Kerrotaan myös, että Rooman keisarilliset lait kirjoitettiin purppuralla. FUNKLEGENDAN VALINTA

Yksi maailman menestyneimmimistä artisteista, soul- ja funk legenda Prince, tunnetaan violetin värin kestoystäväntä. Sinipunainen kokovartaloasu ei ole harvinainen näky hänen maailmanlaajuisilla kiertueillaan. Prince on myös tehnyt 1980-luvulla elokuvan Purple Rain. Sen kymmeniä miljoonia kopioita myynyt, myöskin Purple rain -niminen soundtrack on useamman kerran rankattu historian parhaimpien levyjen joukkoon.

VIOLETTI VIE PAASTOON

Luterilaisella kirkolla on viisi liturgista väriä, joista yksi on violetti. Se kuvastaa katumusta, odotusta ja parannusta, ja sitä käytetään jumalanpalveluksissa paaston ja adventin aikaan.

MCI PRESSIN 2/2012

VIOLETTI TURVAKORU

Ametisti on violetin värinen kvartsinmuunnos, jota käytetään korukivenä. Sen sävy saattaa vaihdella vaaleanpunaisesta tummaan violettiin. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat ametistin suojaavan päihtymykseltä, ja myöhemmin Euroopassa sotilaat kantoivat ametistikorua kaulallaan – kiven kun ajateltiin suojelevan taistelussa ja parantavat haavat. Ranskalaisen, 1600-luvulla kirjoitetun runon mukaan Dionysoksella, Kreikan mytologiassa esiintyvällä viinin jumalalla, on ametistin synnyssä sormensa pelissä. Myytille Dionysoksesta ja kuvankauniista Amethystos-neidosta ei kuitenkaan löydy pohjaa klassisista teksteistä.

KIRJAIMELLISESTI KASVIVÄRI

Suomen kielessä sana violetti on lainaa: se tulee ranskan kielen sanasta violette, orvokki. Vaaleanviolettia kuvaava sana liila taas juontuu ranskan sanata lilas, joka tarkoittaa syreeniä. Sen persiankielisellä alkumuodolla l¯lak on viitattu sinertävään väriin. Myös vanhahtava kretliini tarkoittaa violettia. Sen eri murremuotoja ovat muun muassa gredliini, retliini, retuliini ja kretuliini. Kretliini pohjautuu ranskan sanaan gridelin, pellavan harmaa (gris de lin). Vaikka sana violetti tavataan jo latinalaisruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa vuodelta 1678, se oli vieras väri-ilmaus suomalaisissa teksteissä vielä 1900-luvulla. Esimerkiksi Elsa Beskowin 1920-luvulla suomennettujen satukirjojen tädit tunnetaan nimellä Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen.

Palkittu kansikuvapoika SANOMALEHTIEN LIITTO antoi Vuo-

den parhaat 2011 -kilpailussa kunniamaininnan etusivusta Koillissanomille. Kansikuvan oli ottanut Vesa Tyni. Elokuun alusta 2012 alkaen Vesa on työskennellyt MCI Pressin kuvaajana. Valokuvien lisäksi hän kuvaa liikkuvaa kuvaa eri verkkomedioihin, käsittelee valokuvia ja ohjeistaa freelancerkuvaajia.

Kuusamon ammattikoulussa mediaassistentiksi opiskellessaan Vesa kiinnostui liikkuvan kuvan ohessa valo kuvauksesta ja huomasi luontokuvien sijasta valitsevansa kohteekseen mieluummin ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Opinnot jatkuivat VVI:ssa valokuvauslinjalla. – Mieluiten lähden kuvauskeikalle yhdessä toimittajan kanssa. Haastattelua kuunnellessa saa usein sel-

LYHYESTI

keimmän näkemyksen siitä, millainen kuva tukee juttua parhaiten, Vesa kertoo. – Kuvattavien kanssa on vain osattava kommunikoida. Kyllä ujoiksi ja jäykiksi haukutut suomalaisetkin saa tekemään, mitä pyytää. Moni kuvauksia kammonnut on osoittautunut varsinaiseksi malliksi! Parhaiten asiat toimivat, kun ihmiset panee tekemään jotakin poseerauksen sijasta, Vesa jatkaa. n

Kuvaajan lisäksi Riikka Sippolan (toinen vas.) johtamaan visutiimiin kuuluu tällä hetkellä neljä graafikkoa: Essi Kuula (vas.) Satu Karppinen, Suvi Virta, Taru Kinnunen sekä Riikan oikea käsi ja koko tiimin tukipilari AD-assistentti Leena Elomaa. Vesa on siis tullut varsinaisen naisenergian keskelle.

MCI PRESSIN 2/2012

LYHYESTI

Uusin siivin ilmoja päin SUOMEN ILMAILULIITTO RY ja MCI Press

Oy ovat keväällä tehneet sopimuksen Ilmailu-lehden uudistamisesta ja toimittamisesta. Ensimmäinen uuden konseptin mukainen lehti ilmestyi syyskuussa. Ilmailu on Ilmailuliiton jäsenlehti ja alansa yleisaikakauslehti, joka paneutuu harrasteilmailun eri lajeihin sekä liikenne- ja sotilasilmailuun. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Asiantuntevan aikakauslehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Pekka Virolainen. Hänellä on useiden vuosien kokemus sekä toimittajan että päätoimittajan tehtävistä. Virolainen on toiminut muun muassa Kauppalehdellä ja Talentumilla toimittajana sekä M&M:n

päätoimittajana. Takanaan hänellä on korkeakouluopinnot viestinnän, sosiaalipsykologian ja taloushistorian saralla. Ilmailualan saloihin Virolainen on perehtynyt monivuotisen henkilökohtaisen kiinnostuksen myötä. Uudistetun lehden tulevaisuus näyttää Virolaisen mielestä kiinnostavalta. Hän toivoo, että visuaalisesti raikas, faktaa ja kokemuksia sisältävä Ilmailu on eturivissä kertomassa alan kehityksestä, ei pelkästään omalle jäsenkunnalle, vaan myös muille alaa seuraaville, tuleville harrastajille ja uusille ilmailukerhojen jäsenille. l

”Aivan oivallinen uudistus Ilmailulehdessä! Ulkoasu muuttui kerralla aivan kärkijulkaisujen tasolle. En ole aiemmin nähnyt vastaavaa tasonnostoa missään lehdessä.” (Poiminta lukijapalautteesta, joita Pressinin painoonlähtiessä oli tullut 112 kappaletta.)

61% sisältömarkkinointia tekevistä brändeistä hyödyntää monikanavaratkaisuja.

Uudistettu Tesso tuli ulos TESSO on Terveyden ja hyvin-

Klikkaa nettiin

voinnin laitoksen sekä Sosiaalija terveysministeriön yhteinen julkaisu. Viime keväänä tehty lehtiuudistus on nyt täyttä totta. Ensimmäinen uudella rakenteella ja ilmeellä tehty lehti tuli lukijoille elokuun 8. päivä. Samaan aikaan avattiin tesso.fi-verkkosivusto. l

www.tesso.ﬁ

Sosiaa li ja tervey spoliit tinen aikaka usleht i nro 5 2012

Teema

Lasten eriarvoisuuden ehkäisy

Lähde: Mintel

× käsihygienia

aNKKUrihaNKe tarttUU NUoriiN mUistisairaUKsia Jää diaGNosoimat ta mUUtosJohtamise N aVaimet

ennakOivaa tukea perHeille Perheen syrjäytyminen horjuttaa lapsen elämä ä

Tesso_5_2012 1

MCI PRESSIN 2/2012

27.6.2012 14.26

LYHYESTI

Printti pitää pintansa

UUSIMMAN KANSALLISEN MEDIATUTKIMUKSEN (KMT

Syksy 2011/Kevät 2012) mukaan paperilehti on edelleen ylivoimaisesti suosituin lukemistapa Suomessa: suomalaisista 12 vuotta täyttäneistä 95 prosenttia lukee edelleen painettuja lehtiä. Digitaalisuus on kuitenkin kasvussa. Samaa lehteä, jota on aamulla luettu painettuna, saate-

taan lukea päivän mittaan digitaalisessa muodossa. Sekä maksulliset että maksuttomat sähköiset lehdet kiinnostavat lukijaa, ja printin suosiosta huolimatta suomalaisten asenteet maksullisia digitaalisia lehtiä kohtaan ovat myöhteiset. Noin 16 prosenttia suomalaisista sanoo, että voisi ostaa tai tilata sähköisen lehden. Sitä mukaan kuin uusia lukemiseen soveltuvia laitteita on otettu käyttöön, on myös digitaalisten lehtien lukeminen eri luku välineillä yleistynyt. Nykyään lähes kaksi kolmas osaa lukaisee lehti juttuja tietokoneella, ja puhelimella ja lukulaitteilla lukeminen on kasvanut selvästi. Lähes joka kymmenes suomalainen suunnitteleekin sähköisen lukulaitteen hankkimista lähitulevaisuudessa. l

70% kuluttajista lukee asiakaslehtiä. Lähde: APA

Nice to meet you Mr Porter KUN MR PORTER, miesten online-

muotiliike, avattiin helmikuussa 2011, sen verkkosivuilta loisti Underwaren luoma Mr Porter -käsialafontti. – Suunnittelemamme käsialafontti on ollut alusta lähtien yksi brändin rakennuspalikoista, kertoo Sami Kortemäki Underwaresta. Mittatilaustyönä tehdystä Mr Porter -fontista rakennettiin mahdollisimman inhimillinen, käsialakirjoitusta lähentelevä kirjasintyyppi, johon on ujutettu mukaan hallittuja epätäydellisyyksiä.

Mr Porter on matkustellut paljon ympäri maailmaa; fontti tukeekin yli 200 kieltä. Älykkään Mr Porter -fontin ohelle on muotoiltu Mr Porter Std -fontti, joka on riisuttu versio Mr Porterista. Mr Porter -kirjasintyyppi on saanut osakseen mainetta ja kunniaa: se on palkittu TDC 2012 ”Type Design Prize” -palkinnolla Tokiossa ja TDC 2012 ”Certificate of Excellence in Type Design” -palkinnolla New Yorkissa. l

MCI PRESSIN 2/2012

LYHYESTI

Ikuiset bestikset LEHTI VALITAAN SAMALLA TAVOIN KUIN YSTÄVÄT, osoit-

tavat useat tutkimukset. Lukija valikoi lehden luettavakseen sen mukaan, kuinka hyvin se vastaa ja täydentää hänen tarpeitaan, persoonallisuuttaan ja elämäntilannettaan. Miellyttävään lehteen saattaa kehittyä tunnepitoinen kiintymyssuhde: lukija tuntee olevansa yhtä lehden kanssa. Lehdestä tulee lukijan ystävä, ”oma lehti”, joka tarjoaa tietoa ja auttaa lukijaa olemaan haluamansa kaltainen ihminen. Hyvät ystävät luottavat toisiinsa, ja samoin myös lukijalle

muodostuu voimakas luottamussuhde valitsemaansa lehteen. Ystävälehti luetaan tarkasti ja antaumuksella. Lukemiseen käytetään paljon aikaa, lehti luetaan kannesta kanteen ja sen parissa viihdytään useampaan otteeseen, palaten aina uudestaan mielenkiintoisiin aiheisiin. Lehden lukuhetki on lukijalle omaa aikaa, joka mielletään rentouttavaksi, viihdyttäväksi, kiehtovaksi ja arvokkaaksi hetkeksi. IPC Median julkaiseman ”Ad Sense” -tutkimuksen (Iso-Britannia, 9.7.2012) mukaan lukijat ovat sitoutuneita lukemiinsa lehtiin.

Hima tulee kotiin HEKA OY:N eli Helsingin kaupungin asunnot Oyn

asukaslehti Hima uudistuu vuoden kolmannessa numerossa. Uutta on myös kumppani: lehteä tehdään jatkossa MCI Pressin kanssa. Uudistuksen tavoitteena on saada aikaan entistä enemmän lukijoiden oloinen, aiheiltaan ja ulkomuodoltaan yhtä kiinnostavampi lehti. Hima kertoo Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden asumisen arkeen liittyvistä asioista monipuolisesti, ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Lehti haluaa kannustaa lukijoitaan aktiiviseen, ympäristön ja kanssa-asujat huomioonottavaan, käytännölliseen ja viihtyisään asumiseen. l

MCI PRESSIN 2/2012

Lähes puolet (49 prosenttia) tutkimukseen vastanneista kääntyy lehden puoleen silloin, kun he haluavat omaa aikaa. Vastaajista 45 prosenttia lukee lehtiä viihdyttääkseen itseään. Tutkimus osoitti myös sen, että kaiken ikäiset kuluttajat luottavat vahvasti lukemiinsa lehtiin. l

Artikkelien ALV-laskutus pysyy ennallaan EDELLISESSÄ PRESSINISSÄ (1/2012) uutisoitiin jäsen-

lehtityöhön liittyvästä arvonlisäverosta: veroa koskevan lain sanamuotoa muutettiin vuodenvaihteessa, ja pyysimme verottajalta ohjausta lain tulkintaan. Hämmennystä herätti ohjauksen kohta, jonka mukaan verottaja katsoo toimitustyön ja lehtikuvituksen olevan 23 % -verokannan mukaisia – vaikka tekijänoikeudelliset työt laskutetaan tavallisesti ilman arvonlisäveroa. Asiasta pyydettiin uusi ohjaus, joka ei kuitenkaan ehtinyt toimitukseen ennen lehden painoon menoa. Nyt asia on selvinnyt: verottajan ennakkopäätöksen mukaan myös tekijänoikeudelliset työt kuten artikkelit voi laskuttaa 0 % -verokannan Jatkoa viime mukaan. Jäsenlehtien artikkelivaltanumerosta! kunnassa siis kaikki kuten ennenkin. l

LYHYESTI

KATSO MYÖS KUVAT!

STAA S PALJA TOIMITU

Tiputerapian tarpeessa TOIMITUKSESSA RIITTÄÄ usein kiirettä. On tekstidead

linea, editointia, vedoksen tarkistusta ja painotilausten tekemistä – parhaassa tapauksessa kaikkea yhtä aikaa. Silloin on hyvä osata pysähtyä hetkeksi. Pressinin toimitus paljastaa nyt oman vinkkinsä aivojen nollaamiseen kesken ruuhkaisen päivän: terapiatiput. Ne seisovat rivissä keskellä toimistoa, aina valmiina henkiseen apuun. Jokaisella toimituksen jäsenellä on oma tapansa rentoutua terapiatipujen seurassa: yksi asettelee minikananpojat esteettiseksi kokonaisuudeksi, toinen napauttelee niitä pitkin pöytää kuin neppisautoja ja kolmas ampuu kuminauhalla. Puoli minuuttia tipuja ja pää on jälleen valmis uuteen koitokseen. Kaikkea on aiemmin kokeiltu taukojumpasta pullansyöntiin, mutta mikään ei ole osoittautunut yhtä toimivaksi. Toimitus suosittelee. l

lukijatutkimus

s.62

Maria luotsaa Maatilan Pirkkaa MAATILAN PIRKKA -LEHDEN uudeksi

päätoimittajaksi on nimitetty maa talous- ja metsätieteiden maisteri Maria Munck. Hän aloitti tehtävässään elokuussa, ja ensimmäinen Munckin toimittama Maatilan Pirkka -lehti jaetaan lukijoille lokakuun alussa. Munckilla on vahva kokemus niin lehti- kuin maatalousalalta. Toimitustyön lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Nylands svenska producent förbundin toiminnanjohtajana. Munck, 37, asuu Espoossa. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta 2008 pääaineenaan kotieläinravitsemus. l

NI VESA TY KUVA:

MUISTA

Kuvan tiput aukseen. tap liittyvät

MCI PRESSIN 2/2012

LYHYESTI

MEIDÄN LEHTI MCI P ressin

asiakkaat kertovat , miksi oma lehti on heille tärkeä .

Konkreettisia esimerkkejä Ensimmäinen uudistettu lehti sai paljon rohkaisevaa palautetta.

LEHTI ON YKSI TÄRKEÄ KANAVA asiakas- ja sidosryhmä viestinnässämme. Erityisesti toivomme tavoittavamme lehdellä sidosryhmiämme, joiden haluamme tuntevan Gasumin ja sen tuotteet ja palvelut, vaikka he eivät välttämättä ole säännöllisesti kanssamme tekemisissä. Yksi esimerkki tällaisesta ryhmästä ovat kuntapäättäjät, jotka toimivat asiakkainamme olevien kunnallisten energiayhtiöiden päättävissä elimissä tai energia-asioihin liittyvissä kunnallisissa luottamustehtävissä, kuten lautakunnissa. Gasetin tarkoituksena on tuoda suomalaiseen energiakeskusteluun luonnonkaasunäkökulma, eli kertoa luonnonkaasun sekä maa- ja biokaasun mahdollisuuksista ja käyttökohteista mahdollisimman konkreettisesti sekä visioida tulevaisuuden luonnonkaasuratkaisuja. Samalla lehti kertoo Gasumista alansa ammattitaitoisena ja kestävää kehitystä edistävänä toimijana. Gasumin liiketoimintastrategia on uudistettu. Myös lehti uudistettiin tukemaan Gasumin strategiaa. Uudistuksessa hyödynnettiin myös lukijatutkimustamme. Lisäksi meillä oli ilo saada Bonnier kumppaniksemme uudistuksen suunnitteluun. Lehden toteuttajaksi valittiin MCI Press, joka osallistui uudistuksen viimeistelyyn. Muutokseen kuuluivat lehden kohderyhmän tarkentaminen, sisällön, rakenteen ja juttutyyppien uudelleen määrittely sekä ulkoasun päivittäminen Gasumin uuden yritysilmeen mukaiseksi. Ensimmäinen uudistettu lehti oli kesänumeromme, josta saimme paljon mukavaa ja rohkaisevaa palautetta. Uudistuksessa keskityttiin tässä vaiheessa printti versioon. Seuraavaksi vuorossa on netin kehittäminen.

NI VESA TY KUVA:

MINNA OJALA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ GASUM OY

MCI PRESSIN 2/2012

– Lehden uudistus tukee koko yrityksen uudistettua liiketoimintastrategiaa.

LYHYESTI

MCIPress Oy

MCI Press Oy:n liikevaihto

Monikanavaisuudella tavoittaa lukijan MONIKANAVAISUUS jyrää nykyajan lehtimaail-

massa. Yhä useampi lukee lehtensä digitaalisesti tai yhteiskäyttää erilaisia lukutapoja, kertoo tuorein Kansallinen mediatutkimus. Hyvä osoitus monikanavajulkaisuiden toimivuudesta on niihin satsaava MCI Press Oy, jonka liikevaihdon tasainen kasvu on 20 prosentin vuosi luokkaa. l

86% älypuhelinten omistajista haluaisi sisältövalmistajilta nykyistä korkealaatuisempaa ja omaperäisempää materiaalia puhelimeensa. Lähde: Cint

2011 Liikevaihto

2012

Prosentuaalinen kasvu vuodesta 2011 20%

Budjetoitu liikevaihto

44%

2013 Liikevaihdon ennuste

Twiittien twiittaajat NUORET LUKIJAT ovat innos-

tuneet aikakauslehtien somesivustoista. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia 18–34-vuotiaista Twitterin käyttäjistä seuraa lukemansa aikakauslehden Twitter-kanavaa. Jos vastaaja määritteli itsensä innokkaaksi lehden lukijaksi, pompahti luku 69 prosenttiin. Innokkaista lukijoista kaksi kolmasosaa oli twiitannut uudelleen lehden twiittejä, raportoi Adweek verkkosivuillaan. Luvut ovat samanlaisia Facebookin kohdalla. Puolet vastaajista oli käynyt aika-

kauslehden Facebook-sivuilla. Yli 41 prosenttia oli käynyt tykkäämässä sivusta. Kysyttäessä, miksi nuoret olivat vierailleet Facebook-sivuilla, suurin osa vastasi, että sisältö oli heille relevanttia. Kun some-sivustoja kaihtavilta kysyttiin, miksi he eivät olleet vierailleet aikakauslehtien sivustoilla, ylivoimaiseksi vastausvaihtoehdoksi nousi se, etteivät he olleet koskaan edes harkinneet asiaa. Nuoresta yleisöstä ei siis automaattisesti kasva sitoutuneita, monikanavaisia lukijoita, vaan sen eteen on tehtävä töitä. l

MCI PRESSIN 2/2012

Kollektiivinen äly vs. ÄLYTTÖMYYS Lukijat on valjastettu tekemään itselleen uutisia ja kehittämään tuotteita. Onko joukkoistamisessa kyse kustannussäästöistä vai kollektiivisen älyn hyödyntämisestä? Teksti: JARI JOKINEN

MCI PRESSIN 2/2012

Lukijan toive!

uutama vuosikymmen sitten suomalaiset torpat ja omakoti talot rakennettiin talkoilla. Sil loin ei vielä tiedetty, että kyse oli crowdsourcingista eli hajaute tusta ongelmanratkaisusta, kol lektiivisen älyn ja osaamisen hyödyntämisestä. Talkoissa sukulaiset, ystävät ja kylän miehet kan toivat kortensa kekoon kaljan ja makkaravoileivän tai parhaimmillaan lihasopan toivossa. Idealistit sanovat, että crowdsourcingin eli joukkois tamisen avulla ratkotaan ongelmia, joihin yksittäisten yritysten omat voimavarat eivät riitä. Skeptikot sano vat, että näin hyödynnetään ilmaista työvoimaa.

NYT KAIKKI JOUKOLLA OOPPERATALOA TEKEMÄÄN Jos menneen ajan merkintöjä on uskominen, crowdsourcingin voimin on luotu niin tunnetun auto firman logo, ikoninen oopperatalo kuin ensiarvoisen tärkeä väline avomerenkulun kannalta. Crowdsoursing-käsitteen lanseerasi vuonna 2006 amerikkalainen Jeff Howe. Sitä on yritetty kääntää suomeksi monin tavoin: on puhuttu joukkoistamisesta, yleisöosallisuudesta, joukkouttamisesta, talkoistami sesta ja niin edelleen. Termiä on arvosteltu rankastikin – jopa sellaisilta tahoilta, jotka itse hyödyntävät toimintamallia. Periaat teessa kysymys on ongelmanratkaisusta, jossa hyödyn netään yrityksen tai yhteisön omaa tai ulkopuolisten ammattilaisten ja amatöörien osaamista. Wikipedian perustaja Jimmy Wales on termin äänek käimpiä kritisoijia. Kyseinen nettisivusto on kuitenkin yksi tunnetuimmista joukkoistamisen ja vertaistuotan non hyödyntäjistä.

MCI PRESSIN 2/2012

Myös Toyotan alkuperäinen logo ja Sydneyn oopperatalo ovat joukkoistamisen tuloksia. Wikipedia tietää kertoa, että ensim mäinen joukkoistamisen projekti liittyi pituusasteongelmaan. Iso-Britannian hal litus lupasi 1700-luvulla 20 000 punnan palkkion ongelman ratkaisuun. Sen voitti kelloseppä John Harrison, joka keksi tur valliseen valtameripurjehdukseen riittä vän tarkan kronometrin. Myös Toyotan alkuperäinen logo ja Sydneyn kuuluisa oopperatalo ovat tällaisen julkisen, kaikil le avoimen kilpailutuksen tuloksia. Yleisesti joukkoistaminen liitetään avoi men innovaation, lähdekoodin ja tiedon projekteihin. Nykypäivän tunnetuimpia ja kaupallisesti onnistuneimpia joukkois tamisia ovat muun muassa Lego Groupin ja t-paitoja painavan Threathless-yhtiön tuotteet. Molemmissa käyttäjät osallistu vat tuotteiden suunnitteluun ja he saavat siitä jonkinlaisen taloudellisen hyödyn – esimerkiksi ilmaisia t-paitoja. Joukkois tamista ovat myös Linux-käyttöjärjestel mä ja Kansalliskirjaston ja Microtaskin Digitalkoot, joissa indeksoidaan vanhoja sanomalehtiä hakukelpoisiksi internetiin.

MCI PRESSIN 2/2012

SÄÄSTÖÄ VAI HENKISTÄ LAISKUUTTA? Joukkoistaminen houkuttaa nopeutensa ja kustannustehokkuutensa takia. Kaupal lisen toimijat ovat pystyneet supistamaan tutkimus- ja tuotekehityskustannuksiaan saamalla hetkellisesti käyttöönsä valtavan määrän asiantuntemusta. Trendisanaksi joukkoistaminen tuli vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Sen mahdollisti pitkälti teknologinen kehi tys: internetin myötä tiedon etsiminen ja jakaminen helpottui. Käytännössä inter net on massiivinen inhimillisen tiedon ja käyttäytymisen laboratorio, jota voidaan hyödyntää eri projekteissa. James Surowiecki popularisoi kol lektiivisen älykkyyden kirjassaan The Wisdom of the Crowds (2004). Suro wiecki osoitti, että ongelmatilanteisiin voidaan saada laadukas vastaus, kun it senäisiä ehdotuksia kerätään suurelta ja monimuotoiselta joukolta. Samalla am mattilaisten ja amatöörien välinen raja hämärtyy: ratkaisu mahdottomalta tun

tuvaan ongelmaan saattaa löytyä alan harrastajalta. Varsin yleistä on, että joukkoistamises sa ei makseta rahallisia korvauksia kuin korkeintaan voittaville ehdotuksille. Mo nille ongelmanratkaisuun osallistuvalle riittää, että he voivat sanoa olleensa mu kana projektissa. Oikeasti kysymys on toimeksiantajan henkisestä laiskuudesta ja kustannus säästöistä, sanovat joukkoistamista kriti soivat tahot. Kollektiivisen älyn hyödyn täjät ovat heidän mukaansa kadottaneet oman tekemisensä fokuksen. Lisäksi laatuongelmat voivat kasvaa. Käytännön kokemukset osoittavat myös, että tuloksia tuottava joukkoistaminen vaatii aktiivi suutta ja osallistumista myös projektin käynnistäjältä.

KUNNIANHIMOISTA JOUKKOÄLYJOURNALISMIA Joukkoistaminen on tullut myös yritys ten viestintään ja mediaan. Suora yhteys asiakkaaseen, kuluttajaan ja lukijaan, kat sojaan tai kuuntelijaan, on erinomainen

MCI PRESSIN 2/2012

kanava sekä asiakaspalautteen, viestinnän, tuotekehityksen että myös sitouttamisen kannalta. Viime vuodet on puhuttu mikroblogien eli Facebookin, Twitterin ja YouTuben hyödyntämisestä. Niiden käyttäminen vaatii kuitenkin nopeasti liikkuvan ja rea goivan nettikansan toimintatapojen ym märtämistä ja hyväksymistä. Mediatalojen kunnianhimoisimmat ja samalla myös onnistuneimmat projektit ovat liittyneet niin sanottuun datajourna lismiin eli verkossa olevan vapaan datan hyödyntämiseen: olemassa olevan tiedon hankintaan, käsittelyyn, tulkintaan ja vi sualisointiin. Datajournalismi vaatii tekijältään sekä tietojenkäsittelytaitoja, ohjelmointiosaa mista että visuaalista näkemystä. Eri tieto kantojen yhdistäminen ei kuitenkaan ole vielä journalismia, vaan näin syntyneestä tiedosta pitää löytää se olennainen tulkit semalla tai kysymällä. Esimerkiksi vuoden 2011 eduskunta vaalien yhteydessä Helsingin Sanomien ja Aalto-yliopiston yhteisessä hankkeessa yhdisteltiin vaalikoneisiin kerättyä tietoa ja eduskunnan äänestystuloksia. Myös Yleisradio ja Suomen Kuvalehti ovat hyö dyntäneet datajournalismia aktiivisesti. Joukkoistamisesta on hyötyä erityisesti tutkivassa journalismissa, mistä on hyviä esimerkkejä sekä maailmalta että meiltä. The Guardian hyödynsi lukijoitaan pera tessaan parlamentin jäsenten kulutosite tietoja viiden vuoden ajalta ja Helsingin Sanomat pankkiirien ja omaisuudenhoita jien sisäpiirirekisteritietojen käsittelyssä. Tietokantojen hyödyntämisen kannalta merkittävä suomalainen päätös tuli kesä kuun lopulla, kun tietosuojavaltuutettu

MCI PRESSIN 2/2012

totesi, että toimituksen kontrollissa olevat joukkoistamisprojektit ovat osa journa lismia ja toimituksellisia rekistereitä eikä niihin sovelleta henkilötietolakia. Päätös liittyi edellä mainittuun HS:n selvitys työhön.

SISÄLTÖÄ VAILLA? LAITA LUKIJA ASIALLE Mediataloissa sanotaan, että joukkoista mistahan on tehty jo pitkään: on kerätty uutisvinkkejä ja julkaistu lukijakirjoituk sia. Teknologian kehittyminen on kuiten kin tarjonnut toimittajien ja lukijoiden keskustelulle uuden alustan. Suoranaisessa sisällöntuotannossa suo situiksi ovat tulleet lukijoiden blogit. Me dia joko kutsuu ihmisiä kirjoittamaan eri laisista aiheista tai tarjoaa vapaan kanavan lukijoidensa mielipiteille. Jälkimmäisessä tapauksessa ei kuitenkaan ole kysymys puhtaasta joukkoistamisesta, jossa on sel keä tehtävänanto, vaan lukijoiden osallis tamisesta sisällöntuotantoon. Verkkolehti Uusi Suomi on tässä pisim mällä. Se tekee myös blogeistaan uutisia, mi käli niistä aihe sellaiseen löytyy. Uusi Suomi on luonut myös selvät säännöt blogisteilleen ja riman alittavat tekstit poistetaan. Perinteinen media tarjoaa blogisteille kanavan ja samalla sitouttaa lukijoitaan. Blogien ongelmana on useimmiten, että kun niissä tuodaan esiin oma – välillä vä rittynyt tai jopa provosoiva – mielipide jo honkin asiaan, kommentointi menee hel posti eriävien näkemysten jankkaamiseksi. Liittojen, yhdistysten ja yhteisöjen jul kaisemissa lehdissä alan asiantuntijoiden ja harrastajien kirjoittamia artikkeleita on käytetty jo pitkään, mutta nyt tuolle toi minnalle on keksitty uusi nimi.

Kirjoitamme siitä, mistä sinä haluat Idea tähän artikkeliin lähti lukijan toiveesta. Entä mistä aiheesta sinä olet aina halunnut tietää enemmän? Mikä aihepiiri on askarruttanut pitkään? Nyt sinulla on tilaisuus päästä lukemaan juuri siitä, mikä eniten kiinnostaa. Rakennamme seuraavaan Pressiniin (1/2013) jutun lukijoidemme ehdoilla. Tule Facebookiin MCI Pressinin sivulle ehdottamaan juttuaihetta. Työstetään joukkovoimalla kokoon artikkeli, joka vastaa lukijoitamme askarruttaviin kysymyksiin. www.facebook.com/MCIPress

MUUTTUUKO JOURNALISMI? Ajat ovat muuttumassa. Journalismin perusperiaatteena on pyrkimys objektii visuuteen ja demokratian ylläpitämiseen. Joukkoistamisen ja teknologian myötä journalistisen työn yksinoikeus ei kui tenkaan ole enää pelkästään mediataloilla, vaan eri jakelukanavien myötä uutisia ja tietoa voi jakaa kuka tahansa. Uutisia on tuotettu ja otettu vastaan vuosisata samalla tavalla – mutta nyt on muutoksen aika. Esimerkiksi mikro blogien kautta on jo vuosia noussut esiin tapahtumia, joista on syntynyt maail manlaajuisia uutisia. Yksi suurimpia on Pohjois-Afrikan valtioiden kansannousu. Suljetuissakaan maissa ei enää pystytä suodattamaan tiedonkulkua. Denverin yliopiston professori Adrienne Russell toteaakin teoksessaan Networked: A Comtemporary History of News in

Transition, että media-alan kova pinta kuori on murtumassa. Massamedian aika on loppumassa ja elämme verkos toituneen median alkukautta. Miljardeilla ihmisillä on taskussaan puhelin, jonka avulla voi jakaa ku via, videoita ja tekstiä reaaliaikaisesti verkkoon. Sattumalta ihmisestä tulee tiedonvälittäjä, toimittaja tai kuvaaja. Oikean, väärän tai tietoisesti vääris tellyn tiedon raja hämärtyy tekijän oikeuksista tai yksityisyyden suojasta puhumattakaan. Talkoissakaan ei ole tähtäimessä pystyttää yksittäisiä seiniä vaan raken taa talo. Joukkoistamisessakin kollek tiivista älyä ja osaamista pitää ohjata. Aika näyttää, tapahtuuko se media konserneissa tai jossain muualla – mut ta ilman ohjausta taloon tulee helposti kierot seinät kauaksi toisistaan.

MCI PRESSIN 2/2012

Mielikuvien

KARTTA Mediakonsepti on työkalu, joka varmistaa, että lehden jokainen numero vastaa julkaisijan arvoja ja lukijan odotuksia. Teksti: HANNELE TAVI Kuvitus: ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK, 123 RF

lioppilaskirjoituk sissa kokelaiden eteen kasataan pino ruudullisia A3-arkkeja, jotka on taitettu kes keltä niin, että arkki muodostaa neljä A4-paperia. Ylioppilaskokelaat alka vat sitten täyttää näitä papereita ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan sisällöllä, jonka tulisi vastata sensoreiden odotuksia ja mielikuvia oikeasta vastauksesta. Aikakauslehteä suunniteltaessa leh den tekijöitä odottaa samanlainen urakka. Suunnittelijoiden tulisi luoda lehti, jonka joka numero kuvastaa julkaisijan arvoja ja vastaa lukijoiden odotuksia sekä sisällölli sesti että visuaalisesti. Apuna tässä luomis työssä on mediakonsepti. Sivistyssanakirja määrittelee konsep tin kirjallisen työn luonnokseksi, puh taaksi kirjoitettavaksi kappaleeksi. Media konsepti on valmiin lehden suunnitelma.

Lehden konsepti toteutuu enemmän tai vähemmän täydellisesti valmiissa lehdessä, joka viimein päätyy todellisen lukijan arvi oitavaksi.

Julkaisijan arvot Mediatuotteiden määrän räjähdysmäinen kasvu esimerkiksi internetin ansiosta on johtanut yleisön sirpaloitumiseen ja luki joiden ajankäytön rajallisuuteen. Media konsepteista väitellyt Merja Helle osoittaa väitöskirjassaan, kuinka kilpailu lukijoi den ajasta ja mielenkiinnosta on johtanut entistä tarkempaan mediatuotteiden sisäl lön, rakenteen ja tyylin ennakkosuunnitte luun. Tässä ennakkosuunnittelussa media konsepti on tärkein väline. Mediakonseptin ensimmäisellä, perusta valla tasolla määritellään julkaisijan arvot ja tavoitteet sekä lehdentekoon käytettävät resurssit. Tämä on perusta, jolle journalis tinen sisältö rakennetaan. Samalla selvi tetään kohderyhymän tarpeet ja mielen kiinnon kohteet.

Nämä lähtökohdat saattavat olla ris tiriidassa keskenään. Lukijan odotukset eivät täysin kohtaa julkaisijan tavoitteiden kanssa. Konseptissa rakennetaan keskuste luyhteys julkaisijan tavoitteiden, journalis tisen sisällön ja lukijan välille. Tasapainon löytäminen tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien välillä on konseptoin nin tärkein tehtävä.

Lupaus lukijalle Miten kohderyhmä määritellään? Kuka lukija on? Joku todellinen henkilö vai ken ties julkaisijan toiveajatus? Onko todel linen lukijaryhmä sama kuin tavoiteltu kohderyhmä? Kohderyhmiä voi olla use ampiakin, ja eri ryhmillä voi olla erilaiset odotukset ja tarpeet, mikä tekee sisällön suunnittelusta haastavaa. Mediatutkimuksessa on kehitelty edel leen kirjallisuudentutkimuksessa syn tynyttä mallilukijan käsitettä. Media konseptiin rakennetusta mallilukijasta saatetaan jopa puhua ikään kuin hän olisi

MCI PRESSIN 2/2012

konkreettinen henkilö: lehti saattaa olla suunnattu 32-vuotiaalle työssäkäyvälle Lauralle, joka harrastaa uimista, matkailua sekä käsitöitä. Laura on huolissaan ympäristöstä ja haluaisi elää eko logisemmin. Joku toinen lehti puhuu konseptissaan mallilukijasta leveäm mällä pensselillä: mallilukija on laatutietoinen ja tiedostava keskiikäinen, joka hakee ahkerasti tietoa myös verkosta. Mallilukija ei kuitenkaan ole oikea henkilö vaan hahmo, joka tiivistää tärkeitä asioita lukijasta, kuten asuinpaikan, elämäntyy lin tai sosioekonomisen aseman. Lehden tavoitteet saattavat Helteen mukaan myös ohjata luki jaa esimerkiksi kuluttajaksi tai sijoittajaksi. Järjestölehti taas vah vistaa lukijoiden muodostamaa sosiaalista yhteisöä. Esimerkiksi johonkin työntekijäjärjestöön saattaa kuulua satojatuhansia jäse niä, eivätkä he kaikki tule koskaan tapaamaan toisiaan. Lehden lukijoina he kuitenkin muodostavat kuvitteellisen yhteisön, ja lehti täyttää lukijoissa tämän tarpeen. Miten todellinen lukija sitten vastaanottaa lehden ja suostuuko hän asettumaan lehden määräämään arvomaailmaan, määräytyy todellisuudessa vasta vastaanottotilanteessa, kun lehti kolahtaa lukijan postiluukusta tai ilmestyy työpöydälle.

Helteen mukaan lehti voi myös tarjota keskenään ristiriitaisia asemia lukijalle: lehden terveysjutuissa lukijaa voidaan houkutella kevyempään ruokavalioon, ruokajutussa taas käyttämään runsaasti rasvaa ja sokeria ja kolumnisti puhuu elämästänauttimisen taidosta.

Apuna johtamisessa Mediakonsepti on tuonut mukanaan suomalaiseen lehtimaail maan läjän muitakin käsitteitä. Visuaalista puolta johdetaan tyyli kirjan avulla. Sivukartassa määrittyy lehden rytmi: miten julkaisu alkaa, minkälaisilla jutuilla se johdattelee kohti lehden sisintä, miten lukijalle sanotaan lopuksi ”hei hei, tulethan mukaamme taas ensi numerossa”. Työprosessianalyysissa tarkastellaan, miten juttuja pallotel laan tilaajan, tuottajan, toimittajan ja esimerkiksi haastatelta van välillä. Enää toimittaja ei puurra yksin valmiin jutun parissa alusta loppuun, vaan tekstiä pallotellaan koko lehdentekotiimin ja kyseisen artikkelin haastateltavan välillä kesken prosessinkin. Toimitus- ja taittotyön johtamisessa tärkeimpänä apuna on sivukartta. Siinä määritellään julkaisun jutut ja niiden tyypit, kuten vaikkapa henkilöhaastattelu mustavalkoisin lähikuvin tai 8 000 merkin reportaasi. Näillä perusteilla tilataan jutut,

in li vars mero o u . n n n e e n uoli ysein n Tämä k ava ja monip tusneuvosto i t s m o i o n kiin mme t slehte juttu antoi Asiaka i hitti nä mon aihetta ja ke e n e s ä j n lemise ajatte . ideoita

Ihanaa , e ttä joku vielä jak kirjoitt s aa ja pit ää framil aa kielenh la uoltoon liitt y viä Lehden k asioita . onsepto innista vielä mie lukisin lelläni lisää .

MCI PRESSIN 2/2012

briiffataan kuvaajat ja johdetaan muutenkin lehden suunnit telutyötä. Sivukartta ei ole pelkkä monotoninen lista juttutyypeistä, vaan siihen voidaan listata myös, mitä mielikuvia kullakin jutuilla halu taan herättää lukijassa. Nämä mielikuvat johdetaan julkaisijan arvoista. – Listaamalla sivukarttaan juttukohtaisesti, mitä mielikuvia kullakin artikkelilla halutaan tavoitella, varmistamme sen, että konseptiin kirjatut tavoitteet näkyvät varmasti käytännön toi mitustyössä, kertoo sisältöjohtaja Tiina Parikka MCI Pressiltä.

Käytännön työhön Mediakonsepti ei ole vain läjä paperia, jossa määritellään julkai sijan arvot, se on myös käytännön väline tuotannon organisoin tiin. Silti konseptissa harvemmin määritellään yksityiskohtaisesti, miten esimerkiksi otsikot valitaan. Tämä työ jätetään toimituk selle luottaen, että tekijät ammattitaitonsa avulla osaavat toteut taa konseptia. Helle kuitenkin osoittaa väitöskirjassaan, että vasta päivittäi set työprosessit ja journalistisen sisällön tuottamisen yksityis kohdat tuottavat konseptin käytännössä. Kenen näkökulmasta

juttuaihetta tarkastellaan, mitä kuvia valitaan, miten otsikot teh dään? Lehden tekijöillä on suuri vastuu lehden konseptin saatta misessa käytäntöön. Aikakauslehtijournalismia Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa opettava Maija Töyry on kritisoinut, että monilla lehdillä on huolella luotu konsepti, joka kilpailijoiden pelossa on lukittu päätoimittajien kassakaappiin. Konsepti toteuttaa strate gisen johtamisen tavoitetta, mutta se unohtuu jakaa lehden todel lisille työmuurahaisille: toimittajille, valokuvaajille ja taittajille. Töyryn mukaan lehden julkaisijat pelkäävät aivan turhaan kon septien vuotamista kilpailijoille, sillä osaava lukija kyllä analysoi lehden konseptin suoraan valmiista lehdestä. Jos lehden konsep teja jaettaisiin auliimmin myös esimerkiksi freelancer-toimitta jille, säästyisi lehden editoijilta aikaa, koska valmiit jutut istuisi vat paremmin lehden konseptiin. Lähteet Helle, Merja: Toimitustyö muutoksessa. Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä. Tampereen yliopisto 2011. Konsepti on työkalu ja lupaus lukijalle, Suomen L ehdistö, www.suomenlehdisto.fi/blog/2010/03/17/konsepti-toimituksen-tyokalu-ja-lupaus-lukijalle.

Lehti lehdistä oli iloinen yllätys Kesän korvalla ilmestynyt Pressin 1/2012 sai lukijoiltaan positiivista palautetta. Lehteä pidettiin etenkin korkeatasoisena ja asiantuntevana. Kiinnostus julkaisijaa kohtaan lisääntyi 65,5 prosentilla lukijoista. Eniten lukijoita keräsi kielellisiä kysymyksiä käsitellyt Vaihtelut tuovat kieleen rikkautta -artikkeli. Yli 40 prosenttia lukijoista luki myös kansainvälisten lehtien kansia esitelleen Kannen voima -artikkelin, tablettijulkaisujen teosta kertovan Tablettijulkaisut sähköistävät lehtimarkkinoita -artikkelin, pääkirjoituksen, asiakas- ja jäsenviestinnän kehitysnäkymistä kertoneen jutun (Toimitettu sisältö leviää eri kanaviin) sekä kuvien merkitystä käsittelevät Totuus kuvien takana -artikkelin. Yli puolet lukijoista vähintään silmäilivät kaikki lehden artikkelit läpi. Artikkelit ovat edelleen luettavissa MCI Pressin verkkosivuilla osoitteessa www.mcipress.fi. MCI Press mittaa tuottamiensa lehtien viestinnän tehokkuutta numerokohtaisella kyselyllä. Tämän numeron kyselyn ohjeet löydät sivulta 62.

Tosi hy v (pinkki ännäköinen k -valkoi a nen toi nsi! mii)

en sten asioid ajankohtai ja an a t al s is o is t o ii K kiint tä , mielen irkistävää käsittelys eista . On v el k ik iseen t ar tä imituksell hyödyllisis n, jossa to u su . ai u t k t l u tutustua ju lkoasuun on paneud ja u n ö ö t l sä si

MCI PRESSIN 2/2012

Pilkuille uudet paikat Vanhoja tapoja on joskus ravisteltava rankallakin kädellä, jotta viestintä pysyy mukana ajassa. Ulkoasiainministeriö päätti antaa lehtensä uusien tekijöiden käsiin. Teksti: TIINA PARIKKA Kuvat: VESA TYNI

MCI PRESSIN 2/2012

Riia Järvenpää kulki lehden mukana askel kerrallaan kohti uutta toimitustapaa.

udistamistarve kävi nopeasti selväksi, kun Kimmo Laukkanen otti Kauppa politiikka-lehden päätoimittajan teh tävät hoitaakseen syksyllä 2010. Tarve tavoittaa lukijat paremmin loi paineita niin painetun lehden houkuttelevuuden kuin sähköisten kanavienkin kehittämiselle. – Teetimme lehdestä konsepti analyysin seuraavana keväänä. Leh den vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämistarpeita kartoittaneen ana lyysin keskeinen suositus oli kilpai luttaa lehden uudistaminen, Laukka nen kertoo. Tarjouskilpailu oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki halukkaat saattoivat tarjoutua yhteis työkumppaneiksi. Toiselle kierrok selle karsiutuivat potentiaalisilta vaikuttavat tekijät, joita valikoitui mukaan viisi toimistoa.

Uudenlaista otetta arvostettiin Kakkoskierroksella lehden uudis tettu konsepti oli merkittävin kri teeriperuste. Arvioinnissa vertailtiin

MCI PRESSIN 2/2012

ERKKI HUITTINEN:

Maghreb-maissa kasvua ja kysymyksiä

Kaupan esteitä raivaamassa

Monet myrskyt uhkasivat Kreikkaa jo vuonna 2007, mutta mitään ei tehty eksi. tilanteen korjaamis

Näyttävästi liikkeelle

IKKA KAUPPAPOLITI ULKOMAA NKAUPAN

LEHTI POLIIT TINEN AIKAKAUS

o9€ nro 2 | 2012 irtonumer

ARABIKEVÄÄN JÄLKEEN

Kauppapolitiikka-lehdelle pidettiin ensimmäisen uudistuneen numeron ilmestymispäivänä lanseeraustilaisuus, jonka pääpuhujana esiintyi ulkoasiainministeri Alexander Stubb. Tilaisuuteen oli kutsuttu ulkoasiainministeriön sisäisten sidosryhmien lisäksi ulkoisia sidosryhmäkumppaneita ja median edustajia. Laajempaa lukijakuntaa jatkossa tavoitteleva lehti oli lanseerausviikolla näyttävästi esillä Akateemisen kirjakaupan ikkunassa. Myös sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Twitterissä rummutettiin niin uudistuvan painetun lehden ulostuloa kuin samana päivänä avatun kauppapolitiikka.fi -sivuston julkistamistakin. masta Kaupankäynnin näkökul issa piilee Välimeren arabima ksen takana poliittisen myllerry . monia mahdollisuuksia

www.kauppapolitiikka.fi

›› Tansania luo nahkaan

›› VKE-matka Turkkiin

28.5.2012 17.27

.indd 1

2_2012_A-osa Kauppapolitiikka

Miten tieto kerrotaan lukijoita kiinnostavalla tavalla?

konseptin rakennetta, sivu karttaa, rytmitystä, erottuvuutta, kontekstin ymmärrystä, lukija lähtöisyyttä ja otsikoiden kiin nostavuutta. Tarjousvertailun suo rittaneet arviointiryhmän jäsenet, jotka koostuivat ulkoasiainministe riön, lehdistön ja viestinnän ammatti laisista, eivät missään vaiheessa tienneet, kenen tarjouksia he vertailivat. – Etenkin taitettu juttunäyte paljasti monien tahojen uudistumiskyvyn heik koudet. Teksti oli monissa tarjouksissa lähes alkuperäisessä muodossa ja konsepti hyvin olemassaolevan lehden kaltainen, toisella kierroksella projektiin mukaan hypännyt Riia Järvenpää toteaa. Kilpailutuksen voitti MCI Press, jonka ehdotuksesta raadille jäi hyvin selkeä ja kattava mielikuva. ”Lehti on kuin tie, mitä pitkin kulkea”, vertailuperusteissa kuvail tiin. Ulkoasua pidettiin raikkaana, sivu karttaa täydellisenä, juttutyyppejä hyvin toisistaan erottuvina ja lehteä hyvin ryt mitettynä. Luonnosta pidettiin koukut tavana sekä sisällöllisesti että visuaalisesti.

MCI PRESSIN 2/2012

Sosiaalinen media kovin pala Kauppapolitiikka-lehteä on julkaistu vuo desta 1933 lähtien. Se on toki uudistettu matkan varrella useastikin, mutta tähän asti lehteä on toteutettu aina substanssi osaamisen ehdoilla. Lehti on koottu niistä artikkeleista, joita ulkoasiainministeriön asiantuntijoilta on kulloinkin saatu. – Meillä on valtavasti sellaista tietoa, mitä ei mistään muualta voi saada. Haaste on siinä, miten tuo tieto kerrotaan luki joita kiinnostavalla tavalla. Myös laajem man kohderyhmän tavoittamiseksi tarvi taan lukijalähtöisempää otetta, Järvenpää linjaa. Uudistuminen vaatii pitkän linjan teki jöiden ja huippuasiantuntijoiden teks tien taivuttamista muottiin, jossa artikke lin pituus ja lähestymistapa on määritelty ennakkoon. Yllättäen tähän malliin taipu minen ei vaatinutkaan lainkaan niin pal jon työtä kuin olisi voitu odottaa. Tai ehkä artikkelien kanssa painiminen vain jäi uusien sähköisten ratkaisujen varjoon. – Eniten kysymyksiä herätti sosiaali nen media. Esimerkiksi Facebookiin meno

vaati hyvät perustelut, juuri sähköisiin ratkai suihin keskittynyt Riia Järvenpää myöntää.

Liian hieno tavoite? Vaikka lehden rakennetta ja visuaalista ilmettä oli tarkasteltu jo kilpailutuskierrok sella, varsinainen konseptin luominen aloi tettiin MCI Pressin kanssa lähes tyhjältä pohjalta. Kun konseptimallit esiteltiin, suu rin huoli oli, riittääkö ulkoasiainministeriön resurssit näin hienon tuotteen – ja etenkin koko mediaperheen – toteuttamiseen. Aikaresurssien lisäksi pelättiin kustan nusten nousua. – Pakettimme lehden toteuttamisesta verkkoratkaisut mukaan lukien on määri telty numerokohtaisesti ja se kattaa koko työn. Lisähinnasto esimerkiksi ylimääräi sille artikkeleille on annettu etukäteen ja

varmistamme aina lisätyön vastaanottaes samme, että asiakas on tietoinen lisäkuluista. Yllätyksiä ei siis ole odotettavissa, MCI Pressin toimitusjohtaja Jyrki Lehto lupaa. Kimmo Laukkasen siirtyessä toukokuun alussa uusiin tehtäviin Tansaniaan ensim mäisen numeron käytännön toteutus jäi pit kälti Riia Järvenpään vastuulle. – Ensimmäinen numero uudella konsep tilla teetätti paljon viilausta. Yhteistyö MCI Pressin kanssa kuitenkin sujui hienosti ja joustavasti, Riia kuittaa. Anna-Kaisa Heikkinen aloitti lehden päätoimittajana elokuun alusta eli vasta toi sen numeron teon käynnistyttyä. – Meillä sisällön kanssa pitää olla aivan erikoisen tarkkana, ja kun toimitustapa nyt muuttui, tarkistin tekstin yhä uudelleen ja uudelleen, jotta jokainen pilkku saatiin

oikeaan paikkaan. Tiesin, että ainakin sisäi sesti lehteä tullaan lukemaan s uurennuslasin kanssa.

Vaivannäkö kannatti Nyt muutama kuukausi uudistetun lehden ilmestymisen jälkeen Järvenpää on vain iloi nen, että työ tuli tehtyä. – Lehti on saanut paljon kiitosta. Eten kin moderni ulkoasu on herättänyt huomi ota positiivisella tavalla. Paras kiitos vuoden verran aikaa vieneestä uudistusprosessista kilpailutuksineen on oma tyytyväisyys. – Nyt esittelen lehteä ja verkkoratkaisuja hyvillä mielin, Riia iloitsee.

Vinkkejä kumppanin valintaan: Tarjoajan taustat: vakaa taloudellinen asema turvaa jatkuvuuden ja toimitusvarmuuden. Pitkäaikainen toiminta kertoo luotettavuuden lisäksi kokemuksesta. Läpinäkyvä prosessi: työn jatkuva seurattavuus antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. Työn jälki: paras tapa tarkistaa tekijöiden ammattitaito ja toimi alan ymmärrys on tarkastella olemassa olevien asiakkaiden tuotteita. Myös omasta julkaisusta voi pyytää näkemyksiä. Seuranta: viestinnän tuloksellisuus on hyvä mitata säännöllisesti.

Kaikkien pilkkujen varmistaminen vei aikaa, mutta lopputulosta esittelee mielellään, Riia Järvenpää toteaa.

MCI PRESSIN 2/2012

Paperi ratkaisee julkaisun tunnelman Paperi viestii tuotteen julkaisijasta. Valintakriteereinä ovat hinta, painotuotteen käyttöympäristö ja imago sekä tekniikka. Koonnut: TIINA PARIKKA Kuvitus: ISTOCKPHOTO, 123RF

aperi antaa paljon mahdollisuuk sia painotuotteille. Painotuotteen tavoiteimago vaikuttaa paperin valintaan. Paperi voi viestiä talo udellisuudesta, korkeasta tekno logiasta tai vihreistä arvoista. Paperin valinta tulisi tehdä niin, että se tukee painotyön vies tiä ja kohderyhmän arvoja. Paperin ominai suuksia tarkastellaan seitsemän eri ominaisuu den mukaan. Neliömassa eli grammapaino kertoo, kuinka monta grammaa yksi neliömetri pape ria painaa. Tavallisen kopiopaperin gramma paino on 80 g/m2, aikakauslehtien paperin paksuus arkkipainossa on keskimäärin 90–115 g/m2, kannet ovat usein paksumpiakin. Painoarkin A0 koko on 841 x 1 189milli metriä, mikä on lähes tasan yksi neliömetri. Siihen mahtuu 16 kappaletta A4-arkkeja. Jos haluat tietää jonkin paperin neliömassan, voit siis punnita 16 kappaletta A4-arkkeja. Opasiteetilla mitataan paperin läpinäky mättömyyttä. Aikakauslehdissä käytetään yleensä papereita, joiden opasiteetti on 96–97 prosenttia (täysin läpikuultama ton 100 %), jotta nelivärikuvat eivät kuulla paperin läpi. Pelkkää teks a a tiä sisältävissä tuotteissa riittävä isemp a t h o opasiteetti on 88–92 prosenttia. yisk a t Yksit s i e r Bulkki kertoo materiaalin pape n tietoa ominaistilavuuden. Bulkkinen i Press I C M paperi on siis jäykkä ja paksu. t löydä elista k k t r Bulkkisia papereita ovat tyy a uilta iä. t v s i s ie i v t pillisesti päällystämättömät n net lkaisu kee ju u paperit. Erittäin sileäpintaiset t i r e Pap ja täyspäällystetyt paperit ovat vähemmän bulkkisia.

MCI PRESSIN 2/2012

Paperin vaaleutta pidetään usein paperin kokonaislaadun mittana. Näin ei kuitenkaan ole, sillä muun muassa opasiteetti useimmi ten heikkenee, mitä vaaleammasta paperista on kyse. Mainosmaailmassa haetaan yhä valkoi sempaa paperia, jotta kuvat ja sävyt toistuisi vat mahdollisimman kirkkaina. Keltasävyinen paperi on taas todettu lukijaystävällisemmäksi. Delta-kiilto kertoo, mikä on painetun ja painamattoman pinnan välinen kiiltoero. Delta-kiilto on heikoin päällystämättömissä papereissa ja täyskiiltävissä papereissa. Silkki pintaisten papereiden delta-kiilto on paras, sillä painettu kuvapinta kiiltää painamattoman pinnan jäädessä mataksi. Paperin kuitusuunta vaikuttaa painotuot teen taitto-ominaisuuksiin, jäykkyyteen sekä veto- ja repäisylujuuteen. Kuitusuunnan tulisi kulkea painotyön selän mukaisesti, eli esimer kiksi kannessa pystyyn. Hienopaperit jaetaan päällystettyihin ja päällystämättömiin. Päällystetyissä pape reissa päällyste voi olla kiiltävä, matta tai silk kinen. Kiiltävä paperi toistaa värit ja kuvan yksityiskohdat parhaiten. Silkkipaperissa pai nettu kuvapinta kiiltää, mutta tekstiosuus pysyy mattana. Mattapaperit soveltuvat hyvin kaikenlaisiin painotöihin. Kuitenkaan laaja ja runsaasti painoväriä sisältävä painojälki ei toistu niin tasaisesti kuin kiiltävällä tai silkki paperilla, joiden pinta on sileämpi. Seuraavilla sivuilla on testattu erilaisten papereiden painojälkeä. Ensin on kerrottu, millaisesta paperista on kyse ja kun käännät sivua, näet, miten sivu toistaa värit, kuvat ja tekstin.

Kokeile milttuäntuu! paperin pinta

i Hiokkeeton paper

lmistettu paperi on va eli puuvapaa sta kokonaan se ek in ua pu muusta lluloosasta. irrotetusta se

G-Print on hiokkeeton, keskivahvasti päällystetty mattapainopaperi. Se soveltuu raskaitakin kuvia sisältäviin neliväritöihin. G-Print sopii hyvin erilaisiin painotöihin mattaisan pintansa ja hyvän jäykkyytensä ansiosta. G-Print kuivuu nopeasti, sen ajettavuus on korkean bulkin ja pinnan ainutlaatuisen päällystystekniikan ansiosta huippuluokkaa. G-Print sopii hyvin erilaisiin painotöihin mattaisan pintansa ja hyvän jäykkyytensä ansiosta.

Tekniset tiedot Käyttö Aikakauslehdet, arvat, asiakas- ja henkilöstölehdet, esitteet, julisteet, kartat, kirjat, kirjekuoret, käyttöohjeet, lehtiöt ja vihkot, luettelot, suoramarkkinointituotteet sekä vuosikertomukset. Kuvat/teksti Soveltuu erinomaisesti raskaitakin kuvia sisältäviin neliväritöihin. Heijastamaton mattapinta tekee runsaankin tekstin lukemisen miellyttäväksi. Jälkikäsittely Taitettavuusominaisuudet hyvät. Soveltuu lakattavaksi. Voidaan laminoida sadasta grammasta ylöspäin. Erinomaiset liimasidontaominaisuudet. Päällystys Keskivahvasti päällystetty

G-PRINT 2 130 g/m

Rasterilinjatiheys Käytetyimmät linjatiheydet ovat 54–70 linjaa/cm.

Liimasidonta

ien sidonta Taitettujen arkk iin. ella koviin kans selkäliimauks

Pinta Matta

Ympäristö Grycksbon tehtaalla on ympäristösertifikaatti ISO 14001 ja se EMAS-rekisteröity toimipaikka. Valkaisu ilman kloorikaasua (ECF). PEFC-sertifioitu. Tehdastilaukset saatavana FSC-sertifioituna. Valmistus Arctic Paper Grycksbo, Ruotsi. Tehtaalla on käytössään ISO 9001 -laatujärjestelmä sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Tehdas on EMASrekisteröity toimipaikka.

MCI PRESSIN 2/2012

G-Print

I S I

T T

Ihminen ei tietäisi ympäröivästä maailmasta mitään ilman aistikokemuksia. Kokonaiskuva ympäristöstämme rakentuu lukuisten eri aistihavaintojen summana.

IKKUNA

Maximolent aciet laccumquo torro bea sum iusda nonsequi adicabore, etur? Ullupta turibus. Agnimoditiae et fugiatquunto tesciti busdaecaeri solum in eosa assimpe lestiae volorun debita consequi blacesecus et quo dollendel maior molecatem eum rehendis ditat at exereperci cor sundae reperna tustium vel ipicias et et aped quia dolo volutectate net andam, optatus daepror aut minum quiatquatiur rest idebit dem nis remporem exceptatur si nostrum ut pore volupta tibusti anitius ciaspicta nobis ma sam, nat hiligendic tem quam que ditium consectem soloreius. Ecatur, que quasperovit doleseq uiatus quatate ceatur asped etum que consequi omnisci tatur, corepudanto blam erest facest, velibere porrorerio. Udit aborestorro mod ut et porem exceptia velicia num reicto qui commolu ptatur mi, et ma voloris am ut et dolorpor aut facepta taturit ius eum aut eos et plit et prae et as est ut quis doluptiunt a dolecer oribus, sequi ditas quia es ist volent voluptatis moluptust et et ent eos sim estiusapidi bernat porit alia pores dicae dus etur andaecae desequi alit, quis mincientem ea quae cum non net landiatam, volorpos res aut quati omnihil luptatur? Atem ut laboresti idis asit fugiae parum ipsam, omnimus evelibusam, coribea riatem nonsedion posa volectur reperci eniendit pliqui natio totae culliquo id mod quam, cum aboribus evenim nonsedia sum imus dolessedis moloren impori ut ese corectate aliandae nosa pla quatibuscias ma dolentiae volut et quiate earcim voleseque volorit inciis videbis resto ipsam ni blandi sunt que nusam, culpa quas rendundendia vel ma consecte por aut faccull oriossi nvelique endit optam fugit, quis doluptatquae consequi consed est eos simaximus voluptati incit antiatium fugiatis nis eturestecti berum ea qui cum essimusant ligenis rem idistorpos dolut aut lique cone nos de ent evereribus nis quide nis audae ne nulliame pre doluptatia quo dolupta tempore, ex et dolenih iciatis abo. Cae. Lique re dicae pa ducilit odis eruptatet volestem a site n

maailmaan

MCI PRESSIN 2/2012

MultiOffset on hiokkeeton, UPMKymmenen valmistama päällystämätön offsetpainopaperi.

Offsetpaperi

essa on a valmistuks Paperi, jonk enetelmän om in pa et fs s. huomioitu of ten pintalujuu ku t, se uk erikoisvaatim

Tekniset tiedot Käyttö Asiakas- ja henkilöstölehdet, esitteet, folderit, julisteet, kirjat, kirjelomakkeet, kutsukortit ja käsiohjelmat, käyttöohjeet, lehtiöt ja vihkot, luettelot, mainospainotuotteet, taskukalenterit, vuosikertomusten kannet ja sisäsivut.

MultiOffset on hiokkeeton, UPM-Kymmenen valmistama päällystämätön offsetpainopaperi.

Rasterilinjatiheys Käytetyimmät linjatiheydet ovat 48–54 linjaa/cm. Ympäristö Valmistajalla ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja EMAS-rekisteröinti. EU-kukka lupanro FI/11/001. Valmistus UPM, Nordland Papier GmbH, valmistajalla ISO 9001 -laatujärjestelmä.

Rasteri

MultiOffset 2 120 g/m

kuvien niikassa sävy elmä, Kirjapainotek a menet av itt rv ta n toistamisee istetaan aalin sävyt to jossa origin ina is ko ko i er painokuvassa ä. rasteripistein

MCI PRESSIN 2/2012

MultiOffset

Ikkuna

MAAILMAAN

Ihminen ei tietäisi ympäröivästä maailmasta mitään ilman aistikokemuksia. Kokonaiskuva ympäristöstämme rakentuu lukuisten eri aistihavaintojen summana.

Pe core consequ aspersp erorrum nulpariae eius parumqu untiore doluptas et aut eatiberum, nectoritia solupitatem rem velit aut audaepuda sinullessim voloriossum reruptas eatinvendis quidicium sin poria eum fugia sint lacipitium quidest iistectur re, sam et veliquatus. Olut et optaqui rerions equam, sit,Pe core consequ aspersp erorrum nulpariae eius parumqu untiore doluptas et aut eatiberum, nectoritia solupitatem rem velit aut audaepuda sinullessim voloriossum reruptas eatinvendis quidicium sin poria eum fugia sint lacipitium quidest iistectur re, sam et veliquatus. Olut et optaqui rerions equam, sit, occabor isinull igenime illanto tatecul laborenim et qui dolor mi, volor si occabor eressequae eatibus apitaeratur? Fugitiantem quam eratemos explit, est, quamus voluptio voluptasped modignim ut hillaccaes dis si dolorei cientem. Cit etusciis aut voluptatis magnitatem dollandit rera vene deles aut reri aut offic te entota id quunt eum nissi re dus et offictatur autemporum ut veliqui nos si doluptius et auta pellandio. Nam, omni iduntotatem

MCI PRESSIN 2/2012

harchil iumquuntin reriatque voluptus nonse niendae veles enditati de experibus, nonsequas aliquissit faccum eossus sequist iuscide quo occus, to et apis ut latusanimus iur autatec aeptatur res est eum volor aut eicientis accaborestia nihitiam, et vendaniste porrunt eicabor poritia ea consed ex eum es etur molum que etur solo temodita nobis repudam quasinctur repernatest peribus, cum quodit eos atur? Met perum dolorporesto eium re res estrumquae aboreiciet dit res aceaquae. Et milit liae conseriae. Ant rem nobitatem abo. Rati que ommoles autempo restis sequodit od quatia et ma acessus, omniendantio consent erios pratureium quam estent exero ent molorro vidustia soloribus abore sundam aut fuga. Nam harion porio tem nobit eumquod escipic torunt dolore, niet re aut vit aditibusam quo moditiandis volorio nseque comniti orerum se nimpori di to cum recus explace repedit, conetur alitasit voloribus eatqui tem. Et volore porem. Aximos verovit, que por mo tem que opta volores tiassed et, occatur, occum cuptas ut odipiciamus et volo inimus mi, con num dolorion nihille nisquibus ut il is event.Nis apiet doluptatem aut ipsunte et, sim nes antectur.

MultiArt Gloss on hiokkeeton täyspäällystetty taidepainopaperi ja -kartonki, jota on saatavissa laajalla neliöalueella 100– 350 g/m2. MultiArt Gloss on pinnaltaan korkeakiiltoinen ja sen valkoisuus on huippuluokkaa. Opasiteetiltaan se on erinomainen myös alhaisissa neliömassoissa.

Tekniset tiedot MultiArt Gloss on pinnaltaan korkeakiiltoinen ja sen valkoisuus on huippuluokkaa.

Käyttö Aikakauslehdet, asiakas- ja henkilöstölehdet, esitteet, folderit, julisteet, kuvateokset, mainoskirjeet, ruoka- ja viinilistat, seinäkalenterit sekä vuosikertomusten kannet ja sisäsivut. Kuvat/teksti Soveltuu erityisen hyvin korkeatasoisten kuvien painoalustaksi. Rasteripisteen leviäminen MultiArtilla on markkinoiden vähäisintä. Rasterilinjatiheys Käytetyimmät linja tiheydet ovat 70–80 linjaa/cm.

Preeglaus

ssa kirjaimet Painanta, jo vat näkyviin le tu va ja ku . Käytetään na oi vi ku koho rkopainanta. ko eä m ni myös

MultiArt Gloss 2 130 g/m

Jälkikäsittely Soveltuu preeglaukseen, lakkaukseen, laminointiin, foliointiin jne.

Foliointi

Päällystys Täyspäällystetty Pinta Kiiltävä

lihohtokalvon Ohuen metal painettavalle en in äm itt kiinn avulla. ön m m lä le al pinn

Ympäristö Valmistavilla tehtailla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Tuote on valkaisu ilman kloorikaasua (ECF). PEFC- tai FSC-sertifioitu. Valmistus Stora Enso Fine Paper: Oulun tehdas (100–200 g) ja Uetersen Mill, Saksa (250–350g). Tehtailla on käytössään ISO 9001 -laatujärjestelmät sekä ISO 14001 -ympäristösertifikaatit ja ne ovat EMAS-rekisteröityja toimi paikkoja. Lisätietoja Soveltuu digitaaliseen painamiseen.

MCI PRESSIN 2/2012

MultiArt Gloss

Ihminen ei tietaisi ymparoivasta maailmasta mitaan ilman aistikokemuksia. Kokonaiskuva ymparistostamme rakentuu lukuisten eri aistihavaintojen summana.

maailmaan 36

MCI PRESSIN 2/2012

ilique provit vitio bernam del ideliqui aboris non cullam, es dessed et eatem. Sum as cum qui quate excearum que molenia sandictur restrumqui aut eos estrum ipid qui cor acessed quatum into int eum quam, omnis expliqui occusae earcias dent estiis pro consed moditatem hicabor epelecumquam ne essim aut aut audi undist, ut everiaspedi odiores mincips aniscipid quiamet offic tem is volorro qui repercia vel et et adit, sedio. Nam quiatetur? Onsequaeptae sus dita sam eumet, nossit lab il experfe rferorae sero et et faccupt atemossin consequae eribeat urepta nobitas excest, qui tes porempos as eos in re laboriam re ella vitia voloris eturehenis dolupta voloriatur? Is duciusc ientur? Maximolent aciet laccumquo torro bea sum iusda nonsequi adicabore, etur? Ullupta turibus. Agnimoditiae et fugiatquunto tesciti busdaecaeri solum in eosa assimpe lestiae volorun debita consequi blacesecus et quo dollendel maior molecatem eum rehendis ditat at exereperci cor sundae reperna tustium vel ipicias et et aped quia dolo volutectate net andam, optatus daepror aut minum quiatquatiur rest idebit dem nis remporem exceptatur si nostrum ut pore volupta tibusti anitius ciaspicta nobis ma sam, nat hiligendic tem quam que ditium consectem soloreius. Ecatur, que quasperovit doleseq uiatus quatate ceatur asped etum que consequi omnisci tatur, corepudanto blam erest facest, velibere porrorerio. Udit aborestorro mod ut et porem exceptia velicia num reicto qui commolu ptatur mi, et ma voloris am ut et dolorpor aut facepta taturit ius eum aut eos et plit et prae et as est ut quis doluptiunt a dolecer oribus, sequi ditas quia es ist volent voluptatis moluptust et et ent eos sim estiusapidi bernat porit alia pores dicae dus etur andaecae desequi alit, quis mincientem ea quae cum non net landiatam, volorpos res aut quati omnihil luptatur? Atem ut laboresti idis asit fugiae parum ipsam, omnimus evelibusam, coribea riatem nonsedion posa volectur reperci eniendit pliqui natio totae culliquo id mod quam, cum aboribus evenim nonsedia sum imus dolessedis moloren impori ut ese corectate aliandae nosa pla quatibuscias ma dolentiae volut et quiate earcim voleseque volorit inciis videbis resto ipsam ni blandi sunt que nusam, culpa quas rendundendia vel ma consecte por aut faccull oriossi nvelique endit optam fugit, quis doluptatquae consequi consed est eos simaximus voluptati incit antiatium fugiatis nis eturestecti berum ea qui cum essimusant ligenis rem idistorpos dolut aut lique cone nos de ent evereribus nis quide nis audae ne nulliame pre doluptatia quo dolupta tempore, ex et dolenih iciatis abo. Cae. Lique re dicae pa ducilit odis eruptatet volestem a site n

MultiArt Matt on hiokkeeton päällystetty paperi painotöihin, joissa vaatimuksena on sekä erinomainen painettavuus että korkea bulkkisuus. Paperin opasiteetti mahdollistaa matalampien neliömassojen käytön ja hyvän luettavuuden. Korkea pinnan sileys mahdollistaa hyvän rasteripisteen toiston sekä terävien ja yksityiskohtaisten kuvien painamisen.

Tekniset tiedot Korkea pinnan sileys mahdollistaa hyvän rasteripisteen toiston sekä terävien ja yksityiskohtaisten kuvien painamisen.

Käyttö Taidekirjat, esitteet, luettelot, tasokkaat aikakauslehdet ja kannet, folderit, julisteet, liitteet sekä kortit. Kuvat/teksti Erinomainen valinta korkeatasoisiin painotöihin. Mattainen pinta luo hyvän kontrastin ja bulkkisuus ylivoimaisen ajettavuuden. Rasterilinjatiheys Tavallisesti paperi ei aseta rajoituksia. Käytetyimmät linjatiheydet ovat 74 ja 80 linjaa/cm. Jälkikäsittely Lakkaus ja laminointi mahdollista. Lanka-, wire- ja liimasidonta. 150g/m2 ja paksummissa suositellaan nuuttausta ennen taittoa. Päällystys Vahvasti päällystetty

MultiArt Matt 2 130 g/m

Pinta Matta

Mattapaperi

Ympäristö Grycksbon tehtaalla on ympäristösertifikaatti ISO 14001 ja se on lisäksi EMAS-rekisteröity toimipaikka. Valkaisu ilman kloorikaasua (ECF). PEFC-sertifioitu. Tehdastilaukset saatavana FSCsertifioituna.

kiillotettu, Himmeäksi ri. lystetty pape äl pä ä ns ee yl

Valmistus Artctic Paper Grycksbo, Ruotsi. Tehtaalla on käytössään ISO 9001 -laatujärjestelmä sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä tehdas on lisäksi EMAS-rekisteröity toimipaikka.

MCI PRESSIN 2/2012

MultiArt Matt

maailmaan ILIQUE provit vitio bernam del ideliqui aboris non cul-

lam, es dessed et eatem. Sum as cum qui quate excearum que molenia sandictur restrumqui aut eos estrum ipid qui cor acessed quatum into int eum quam, omnis expliqui occusae earcias dent estiis pro consed moditatem hicabor epelecumquam ne essim aut aut audi undist, ut everiaspedi odiores mincips aniscipid quiamet offic tem is volorro qui repercia vel et et adit, sedio. Nam quiatetur? Onsequaeptae sus dita sam eumet, nossit lab il experfe rferorae sero et et faccupt atemossin consequae eribeat urepta nobitas excest, qui tes porempos as eos in re laboriam re ella vitia voloris eturehenis dolupta voloriatur? Is duciusc ientur? Maximolent aciet laccumquo torro bea sum iusda nonsequi adicabore, etur? Ullupta turibus. Agnimoditiae et fugiatquunto tesciti busdaecaeri solum in eosa assimpe lestiae volorun debita consequi blacesecus et quo dollendel maior molecatem eum rehendis ditat at exereperci cor sundae reperna tustium vel ipicias et et aped quia dolo volutectate net andam, optatus daepror aut minum quiatquatiur rest idebit dem nis remporem exceptatur si nostrum ut pore volupta tibusti anitius ciaspicta nobis ma sam, nat hiligendic tem quam que ditium consectem soloreius.

Ecatur, que quasperovit doleseq uiatus quatate ceatur asped etum que consequi omnisci tatur, corepudanto blam erest facest, velibere porrorerio. Udit aborestorro mod ut et porem exceptia velicia num reicto qui commolu ptatur mi, et ma voloris am ut et dolorpor aut facepta taturit ius eum aut eos et plit et prae et as est ut quis doluptiunt a dolecer oribus, sequi ditas quia es ist volent voluptatis moluptust et et ent eos sim estiusapidi bernat porit alia pores dicae dus etur andaecae desequi alit, quis mincientem ea quae cum non net landiatam, volorpos res aut quati omnihil luptatur? Atem ut laboresti idis asit fugiae parum ipsam, omnimus evelibusam, coribea riatem nonsedion posa volectur reperci eniendit pliqui natio totae culliquo id mod quam, cum aboribus evenim nonsedia sum imus dolessedis moloren impori ut ese corectate aliandae nosa pla quatibuscias ma dolentiae volut et quiate earcim voleseque volorit inciis videbis resto ipsam ni blandi sunt que nusam, culpa quas rendundendia vel ma consecte por aut faccull oriossi nvelique endit optam fugit, quis doluptatquae consequi consed est eos simaximus voluptati incit antiatium fugiatis nis eturestecti berum ea qui cum essimusant ligenis rem idistorpos dolut aut lique cone nos de ent evereribus nis quide nis audae ne nulliame pre doluptatia quo dolupta tempore, ex et dolenih iciatis abo. Cae. Lique re dicae pa ducil.

Ihminen ei tietäisi ympäröivästä maailmasta mitään ilman aistikokemuksia. Kokonaiskuva ympäristöstämme rakentuu lukuisten eri aistihavaintojen summana.

MCI PRESSIN 2/2012

sinPres n e lehd i! r pape MultiArt Silk on hiokkeeton täyspäällystetty taide painopaperi ja kartonki, jota on saatavissa laajalla neliömassa-alueella 100–350 g/m2. MultiArt Silk on pinnaltaan silkkimattainen ja sen valkoisuus on huippu luokkaa. Opasiteetiltaan se on erinomainen myös alhaisissa neliömassoissa.

MultiArt Silk on pinnaltaan silkkimattainen ja sen valkoisuus on huippuluokkaa.

Tekniset tiedot Käyttö Aikakauslehdet, asiakas- ja henkilöstölehdet, esitteet, folderit, julisteet, kuvateokset, mainoskirjeet, ruoka- ja viinilistat, seinäkalenterit sekä vuosikertomusten kannet ja sisäsivut. Kuvat/teksti MultiartSilk soveltuu erinomaisesti vaativiakin kuvia sisältäviin painotuotteisiin. Paperi on myös hyvin suosittu paljon tekstiä sisältävissä painotuotteissa muun maussa vuosikertomuksissa ja erilaisissa lehdissä. Rasterilinjatiheys Käytetyimmät linjatiheydet 70–80 linjaa/cm.

MultiArt Silk 2 130 g/m

Jälkikäsittely Soveltuu preeglaukseen, lakkaukseen, laminointiin, foliointiin jne. Päällystys Täyspäällystetty Pinta Silkki Ympäristö Valmistavilla tehtailla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti ja ne ovat EMAS-rekisteröityjä toimipaikkoja. Valkaisu ilman kloorikaasua (ECF). PEFC- tai FSCsertifioitu. Valmistus Stora Enso Fine Paper: Oulun tehdas (100–200 g) ja Uetersen Mill, Saksa (250–350g). Tehtailla on käytössään ISO 9001 -laatujärjestelmät sekä ISO 14001 -ympäristösertifikaatit ja ne ovat EMASrekisteröityjä toimipaikkoja.

MCI PRESSIN 2/2012

TESTI

Millainen LEHTINIKKARI olet? Lehdentekijöitä on moneen junaan, ja erilaiset aviisitoimijat voidaan karkeasti katsoen jakaa kolmeen persoonallisuustyyppiin. Tee visainen pikatesti ja löydä sisäisen lehtinikkarisi luonteenlatu!

1 2 Teksti: MAIJU RISTKARI

OLET LÄHTENYT MUKAAN ASIAKASLEHDEN POLVEILEVAAN PROSESSIIN. MITEN ENSIMMÄINEN TOIMITUSNEUVOSTON KOKOUS SUJUU?

A) Ketä nämä kaikki ihmiset ovat? Mistä ne oikein puhuvat? Näpläät vaivihkaa puhelintasi ja piirtelet paperiin, sillä konseptoinnit, liimasidonnat sun muut ovat sinulle silkkaa siansaksaa. B) Hmm, hämärästi tuttuja nuo lehtimaailman käsitteet. Kirjoitat kiinnostuneena ylös esiin tulleita asioita, mutta samalla epäilys kalvaa sisikuntaasi: Pysyykö oma porukkamme aikataulussa? Mitä jos juttumme leviävät niin kuin mummon rahat Rodoksella? C) Lehtiähän on tehty maailman sivu! Tuttua ja turvallista kuin neljän viljan puuro. Tiedät tasan tarkkaan, miten homma hoituu ja konsepti kulkee.

MCI PRESSIN 2/2012

LEHDELLE ON AIKA PYKÄTÄ UUDET NETTISIVUT. MITEN SUHTAUDUT PROJEKTIIN? A) Ei minua siihen tarvita, lehtifirma hoitaa homman näppärän näpsäkästi. Kunhan nyt suurin piirtein sepostan, mitä sivuilta haluan. Näyttäkööt sitten lopputuloksen. B) Aikataulu on kyllä kovin tiukka. Pitäisikö siitä huolestua? Keikunko vielä kärryillä vai putosinko jo? C) Tahdot vain parasta, ja parhaan tiedät sinä itse. Olet mietinyt millilleen sivujen ulkonäön ja rakenteen, ja odotat saavasi tasaiseen tahtiin tietoa siitä, missä mennään.

3 4 5

Vastasitko näin nopean näpsäkästi kaikkiin kysymyksiin? Olalle taputuksen paikka! Laske nyt, saitko eniten A-, Bvai C-vastauksia. Tulos kertoo, oletko Huoleton Hillevi, Hermostunut Hemmo vai Haukankatseinen Hannaliina.

PANNAHINEN! LÄPYSKÄN SIVUILLE ON PÄÄTYNYT VIRHE: JUTUN YHTEYDESSÄ OLI TARKOITETTU KÄYTETTÄVÄN TYYSTIN TOISTA KUVAA. MITÄ NOUSEE MIELEN PÄÄLLE?

Eniten A-vastauksia: HUOLETON HILLEVI Annat paljon vastuuta lehtifirmalle ja luotat sen toimitukseen – oman asiantuntemuksesi suuntaat mieluummin muualle. Otat rennosti: maailma ei pariin pikkuseikkaan kaadu. Tar vitset lehtikonseptin, jossa sinulle jää mahdol lisimman vähän vastuuta. Toimituspalaveri ja vedos, se riittää. Muista: tekijätiimi ei voi tietää, mitä haluat, jos et sitä kerro.

A) Äh, samapa se. Ihan hyvähän tuokin otos on. B) Ei sille enää mitään mahda. Kehittymisen paikka. Mutta ikävästi moka kieltämättä kaihertaa. C) Törkeää törttöilyä! Yhtä ojaa ja allikkoa koko touhu!

KIIREISEN MAAILMANKANSALAISEN KOLMEN AUKEAMAN HENKILÖHAASTATTELU MENEE PUIHIN. DEADLINE KOLKUTTELEE OVELLA. MITÄ KUUDELLE TYHJÄLLE SIVULLE TÄLLÄTÄÄN? A) Turha sitä on murehtia. Homma hoituu omalla painollaan. B) Voi ei! Mikä neuvoksi? Apua! C) Nyt äkkiä tilalle jotain ajankohtaista ja kiinnostavan mullistavaa. Hopi hopi!

VEDOS ON TARKISTETTU JA HYVÄKSYTTY. TOIMITUS PYYTÄÄ SINULTA SÄHKÖPOSTITSE POSTITUSLISTOJA JA PAINOSMÄÄRÄTIETOJA. MITÄ TUUMAAT? A) Jahas. Välität viestin Eskolle ja unohdat koko jutun. B) Oijoi. Entä jos antamasi luvut ja listat ovat päin pöpelikköä? C) Helppo nakki. Muistat painosmäärän ulkoa ja postituslista on ollut jo pitkään plakkarissa.

ESKO...

Eniten B-vastauksia: HERMOSTUNUT HEMMO Olet vastuuntuntoinen ja lehti on sinulle tärkeä. Sinua huolettavat monet asiat, etkä oikein ole varma, miten paljon voit antaa vastuuta lehdenteosta muille. Tunnet kaiken olevan kontollasi. Tarvitset konseptin, joka takaa sinulle sen, että pääset helposti seuraa maan lehdenteon edistymistä ja mahdollisesti myös itse muokkaamaan juttuja. Muista: sinun ei yksin tarvitse huolehtia kaikesta. Eniten C-vastauksia: HAUKANKATSEINEN HANNALIINA Tiedät, mitä tahdot etkä häpeile sanoa sitä. Saatat joskus pamauttaa pahastikin, jos tilanne niin vaatii. Visiosi on tarkka, ja haluat huo mioida pienimmätkin yksityikohdat. Sinulle sopii lehtikonsepti, jossa sinulla on laajat mah dollisuudet vaikuttaa. Muista: prosessissa mukana olevilla lehdenteon ammattilaisilla on vankka kokemus alasta. Eikö tulos mielestäsi pitänyt paikkaansa – tuliko sinusta Hemmo vaikka olet ilmiselvä Hillevi? Siinä tapauksessa toimitus kehottaa tekemään testin uudelleen. Vaihtoehtoisesti voit myös ottaa meihin yhteyttä. Autamme sinua selvittämään, millainen lehdentekoprosessi sopii sisäisen letinikkarisi luonteelle parhaiten.

MCI PRESSIN 2/2012

MultiArt - visuaaliseen viestintään Kun visuaalisuus on tärkeintä painotyössäsi, valintasi on

häikäiseviä kohteita, joissa visuaalinen vaikutelma on oleellisinta

MultiArt. Se on erittäin valkoinen, päällystetty hiokkeeton

ja missä MultiArtin ominaisuudet todella tulevat esille. MultiArt

paperi, jolla on erityisen sileä pinta. MultiArtilla saat esiin

on jalokivi papereiden keskuudessa, kun haluat varmistaa, että

kuvistasi luonnolliset värit, erittäin tarkat yksityiskohdat ja

tarkimmatkin valokuvasi näyttävät upeilta. Olipa sitten kyseessä

vahvan kontrastin. Laitoimme äskettäin MultiArtin koetukselle

kuvateos, kalenteri tai korkeatasoinen esite.

Antwerpenissä, timanttien kaupungissa. Valitsimme valoa

Lue lisää MultiArtista kotisivuiltamme www.papyrus.com.

supporting you

Minne viestit

karkaavat? Painettu lehti, verkkomedia, vai some? Kannattaako lähettää uutiskirje? Tehokkain viestintäpaletti tarjoaa lukijalle kaikki vaihtoehdot. Teksti: TIINA PARIKKA Kuvat:123RF

iestiä pitäisi lähettää kaikille, kaikkialle ja jatkuvasti. Tehokkainta on hyödyn tää kerran tuotettua sisältöä eri kana vissa. Ihan sellaisenaan aineisto ei kui tenkaan kaikkiin kanaviin taivu.

Painettu lehti Painetun lehden työstöprosessi on yleensä se parhaiten suunniteltu osa viestintäkanavien ketjussa. On myös totutuin tapa lähteä sisällöntuotannossa liikkeelle prin tistä ja viedä sinne tuotettu sisältö sellaisenaan sähköi siin kanaviin. Vahvuus: visuaalisuus. Aalto-yliopiston aikakaus median professori Maija Töyry pitää printtimedian erot tuvuuskeinona sähköisiin kanaviin verrattuna visuaalisia mahdollisuuksia. Siksi hän suosisi printtimedian tarinan kerronnassa reportaasimaisia artikkeleita jopa lyhyem pien juttujen kirjoittamisessa. Lähetämme siis sisältömme matkalle sähköisten kanavien maailmaan.

MCI PRESSIN 2/2012

Viisaasti yhdistetty verkko ja printti voivat ruokkia toisiaan.

Verkkomedia Sisällön julkaisemiseen verkkomediassa on kaksi kanavavaihtoehtoa. Joko sisäl töä voidaan lisätä julkaisijan kotisivujen yhteyteen tai toimitetulle sisällölle voi daan luoda oma sivusto, verkkolehti. – Jos sisältö lisätään kotisivuille, toimi tetut kertomukset esimerkiksi käyttäjä kokemuksista voidaan linkittää kyseisen palvelun yhteyteen, jolloin sisältö tukee vahvasti julkaisijan palvelutarjontaa. Ongelmana taas voi olla aineiston runsaus. Toimitetut artikkelit saattavat hukkua muuhun sisältöön, jota etenkin järjestö jen sivuilla on usein runsaasti. Tehty työ voi valua hukkaan, kun tarina ei tavoita lukijaansa, MCI Pressin teknologiajohtaja Javier Mansilla sanoo. – Erillisestä verkkomediasta on hel pompi luoda selkeä ja käyttäjäystävällinen kokonaisuus. Hyvällä jaottelulla lukija löytää sivustoilta juuri sitä tietoa, josta itse on kiinnostunut. Haasteena tässä mallissa on toimitetun sisällön ja julkaisijan pal velujen yhdistäminen. Toimitetun sisäl lön kautta tulisi aina olla linkki julkaisijan varsinaiseen toimintaan, Mansilla jatkaa. Vahvuus: vuorovaikutteisuus. Verkossa lukija voidaan osallistaa aivan eri tavoin kuin printissä. Lukija voi ottaa kantaa ja jakaa tietoa eteenpäin. Viisaasti yhdistetty verkko ja printti voivat myös ruokkia toi siaan: verkossa aloitettu keskustelu voi daan tuoda printtiin juttuaiheena, prin tissä taustoitettua aihetta voidaan jatkaa verkossa. Verkkoon voidaan tuoda myös elävää kuvaa. Videot kannattaa suunni tella ennakkoon, jotta ne saadaan tuotet tua tehokkaasti haastattelun yhteydessä.

MCI PRESSIN 2/2012

Printin sisältöä voidaan jakaa verkossa ennakoivasti tai samaan aikaan painetun lehden ilmestymisen kanssa. Toisaalta jotakin tietoa voidaan tuoda verkkoon myös jälkikäteen. Tätä rytmitystä on hyvä hyödyntää verkon aktiivisuuden ylläpitä miseksi. Ihan sellaisenaan printtiin kirjoitettua artikkelia ei verkossa aina kannata jul kaista. Lukija päätyy useimmiten sivuille hakuoptimoinnin kautta. Silloin prin tissä hyvin palvellut, kiinnostusta herät tävä otsikko voi kääntyä itseään vas taan. Verkko artikkelissa kannattaakin suosia etenkin otsikoinnissa (myös väli otsikoissa) ja ingresseissä sellaisia sanoja, joiden avulla lukija voisi etsiä kyseisestä aiheesta tietoa. Verkkomedia toimii myös hyvänä alustana, kun sisältöä jaetaan muihin kanaviin. Jatketaan siis matkaa.

Uutiskirje Uutiskirjeiden tehokkuus on herättänyt viime aikoina keskustelua. Lukeeko niitä kukaan vai joutuvatko ne suoraan sähkö postiin ilmestyttyään roskakoriin? Yksi tapa varmistaa lukijan kiinnostus kirjeen sisältöä kohtaan on tehdä kirjeestä tilat tava. Ainakin kannattaa tarjota lukijalle mahdollisuus poistaa tietonsa postitus listalta, jotta kirjeet eivät käänny julkaisi jaansa vastaan. Lähettäjän toiminnasta tai tarjoamasta tiedosta kiinnostuneelle uutis kirje toimii hyvänä lähettinä.

Vahvuus: helppous. Uutiskirje on kustannustehokas tapa tavoittaa kohde ryhmä joustavasti silloin, kun se on jul kaisijan kannalta oleellista. Uutiskirje voidaan ajoittaa printin ilmestymisaikataulun tai verkkoon erik seen tuotetun sisällön kanssa yksiin. Uutiskirjeen tekstin tulee kuitenkin olla vain lyhyt viittaus aiheeseen, johon voi verkko mediassa tutustua paremmin. Uutiskirjeen sisäänheittotekstien tulee olla mahdollisimman lyhyitä, eikä yhteen kirjeeseen kannata tunkea kovin montaa aihetta. Tutkitusti nimittäin ylin otsikko kerää eniten klikkauksia, sitten toiseksi ylin ja niin edelleen. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös aiheiden järjestystä miet tiessä – tärkein viesti ylimmäksi. Mihinkään ulkoasun kikkailuun ei ener giaa kannata kuluttaa, sillä yhä useampi lukee sähköpostinsa, siis myös uutis kirjeensä, kännykän kautta. Jatkamme siis matkaa mobiilimaailmaan.

Mobiiliviestintä Mobiiliviestintä on ajasta ja paikasta riip pumatonta ja tapahtuu mukana kannetta van päätelaitteen kuten matkapuhelimen välityksellä ja yleisesti käytössä olevan verkon kautta. Vahvuus: paikkariippumattomuus ja aikariippumattomuus. Matkapuhelin kul kee lähes aina mukana ja siihen tuleviin viesteihin reagoidaan nopeasti. Tutkitusti yli 97 prosenttia tekstiviestien vastaanot tajista lukee viestin ja 90 prosenttia näistä lukee viestin 4–6 minuutin sisällä sen vas taanottamisesta (Juniper Research 2011). Tekstipohjaiset palvelut ovat kuiten kin vain yksi mobiilipalvelujen sovellus.

Lisäksi palvelut voivat olla selainpohjai sia tai puhelimeen erikseen ladattavia pal veluja, kuten syötteenlukija, jonka kautta puhelimeen voi tilata rss-syötteitä halu amistaan sivupäivityksistä. Sisällöntuontannon hyödyntämisessä mobiilipalveluja käytetään kännykkään tilattavien syötteiden lisäksi lähinnä selain palveluina. Älypuhelinten yleistymisen myötä kännykästä luetaan paljon verkko sivustoille tuotettua sisältöä. Tämä kan nattaa huomioida myös sivujen suunnit telussa. Mobiiliversio helpottaa lukemista pieneltä näytöltä ja hitaammalla verkolla. Tabletit ovat mobiilimaailman uusin tulokas. Juhani Mykkänen on tutkinut diplomityössään tablettilehtien käytettä vyyttä. Tablettilehti on painetun lehden kaltainen, selattava lehti. Helppokäyttöinen navigaatioratkaisu auttaa käyttäjää saavuttamaan tavoit teensa tarkasti ja tehokkaasti. Käyttäjä oppii navigoimaan tablettilehteä nopeim min, jos lehti hyödyntää joko printistä tai verkosta tuttuja navigointikäytäntöjä. Sähköisen lehden sokkeloihin eksymistä voi ehkäistä tarjoamalla visuaalisia apu välineitä paikantajun säilyttämiseksi. Sisällysluettelo on navigaatioratkaisun tärkein elementti. Käyttäjän on löydet tävä se välittömästi, ja sisällysluettelon on tarjottava monipuoliset työkalut sekä leh dessä liikkumiseen että sen silmäilyyn. Tablettilehdestä on hyvä olla sekä vaakaettä pystyrotaatioversio. Vahvuus: viihdyttävyys. Tablettilehti voi tarjota printin tavoin visuaalisen ja viihdyttävän lukukokemuksen ja tuoda

lehden lukijan saataville yhtenä kokonai suutena. Helposti mukana kulkeva, kan nettavaa tietokonetta pienempi ja kevy empi, mutta kännykkään verrattuna katseltavuudelta miellyttävämpi tabletti voi tuoda yhdessä paketissa useita lehtiä lukijan saataville silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Nyt meidän täytyy kuitenkin palata reitillä hieman taaksepäin. Verkkomediasta voidaan siis levittää tekstiä uutiskirjein ja rss-syöttein eteenpäin, mutta sisältö voi myös jatkaa matkaansa verkossa.

Sosiaalinen media Pahinta, mitä sosiaalisessa mediassa voi tehdä, on perustaa tili esimerkiksi Face bookiin tai Twitteriin ja jättää sitten tuot tamatta sinne sisältöä. Onneksi sivustolle on helppo linkittää sisältöä verkkomedi asta – jälleen voidaan hyödyntää vaikka alkujaan printtiin tuotettua sisältöä, joka tuodaan someen rytmitetysti. Vuodesta 2007 lähtien erilaisten sosiaa lisen median välineiden käyttöä kansain välisissä suuryrityksissä tutkinut konsult tiyhtiö McKinsey on jo parin vuoden ajan korostanut, että sosiaalinen media muut taa yrityksen suhteita kaikkiin sen keskei siin sidosryhmiin: asiakkaisiin, henkilös töön ja yhteistyökumppaneihin. Markkinoinnin maailmassa korostetaan asiakaskokemuksen merkitystä yritysten strategisena kilpailuvälineenä ja kas vun lähteenä. Asiakaskokemuksen käsite perustuu ajatukseen siitä, että yrityksen

ja asiakkaan välinen suhde ei ole joukko irrallisia kohtaamisia, vaan että positii vinen asiakaskokemus on yhteistulosta kaikista tapahtuneista kohtaamisista. On luontevaa, että tällaisen kokonaisvaltaisen kokemuksen luomisessa käytetään myös sosiaalisen median mahdollistamia uusia keinoja. Vahvuus: dialogisuus. Sisällön jakami sessa sosiaalisen median antama palautteen mahdollisuus on muihin välineisiin ver rattuna ylivoimainen. Viesti tulee sinne, missä lukija muutenkin viettää aikaansa ja tavoittaa ilman ylimääräisiä ponnisteluja myös lukijan lähipiirin. Tieto siis leviää helposti. Dialogisuudessa moni näkee myös riskin – entä jo palaute on negatii vista ja tulee julkisesti esille? Tässä kuiten kin piilee kansalaisjournalismin luonne. Eikö kuitenkin ole parempi, että palaute tulee sivujen kautta myös lähettäjän tie toon sen sijaan, että mahdollinen negatii vinen keskustelu käydään jossakin toisessa foorumissa, jossa se ei ehkä tavoita julkai sijan edustajia? Pääsikö viesti siis perille? Sen selvittääksemme tarvitsemme jälleen uusia välineitä viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseksi.

MCI PRESSIN 2/2012

a l l i a m a l l i Mu hilla viera Teksti: MAIJU RISTKARI Kuvitus: ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK, 123 RF

Maailman eri kolkat ovat lähempänä tavallista kaduntallaajaa kuin koskaan aiemmin. Matkailu, televisio ja internet tuovat kaukomaatkin liki, ja vieraat nimistöt tuottavat helposti vaikeuksia kirjoittajalle. Myös kieli itsessään joutuu mukautumaan maailmanmenon muutokseen.

MCI PRESSIN 2/2012

Teidän Korkeutenne Hallitsijoiden nimet on ollut tapana suomalaistaa: Carl Gustav tunnetaan meillä Kaarle Kustaana, Elizabeth II on Elisabet II ja Iso-Britannian historia vilisee suomalaisissa teksteissä Jaak koja, Vilhelmejä ja Henrikkejä. Nimien mukauttaminen suomen kieleen vakiintui 1800-lu vulla, ja kuninkaallisten nimien omakielistäminen on ja on ollut käytäntönä myös monissa muissa maissa. Tavat kuitenkin muuttuvat: vanhaa tapaa nimien omakielistämisestä on eri puo lilla maailmaa jonkin verran kyseenalaistettu. Nykyajan maailmankansalaiset osaavat ja tuntevat vieraita kieliä enemmän kuin aiemmat sukupolvet, ja monesta suoma laisesta tuntuisi oudolta vääntää Charles Kaarleksi tai Victoria Viktoriaksi kruunajaisten jälkeen. Myös kuninkaallisten mer kitys on muuttunut: aiemmin maailmanpolitiikassa keskeisesti vaikuttaneet mahtihallitsijat ovat nyt pääasiassa julkkiksia, joita paparazzit seuraavat ja joista juorulehden kirjoittavat kuin ke nestä tahansa filmi- tai tosi-tv-taivaan tähdestä. Suomen kielen lautakunta suositteleekin, ettei tulevien mo narkkien nimiä enää mukautettaisi suomen kieleen. Takau tuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta aluperäiskielisen asuun. Siispä muistisäännöksi tulevaisuutta ajatellen: Charlesista ei tule Kaarlea eikä prinssi Williamista Vilhelmiä. Ja vaikka Carlista väännettiin Kaarle, Vickan pysyy aina Vickanina.

Viva Paris! Vanhoissa kartoissa saattaa nähdä monen laisia kirjoitusasuja eri kaupunkien nimis tä. Esimerkiksi Pariisi voi olla muodossa Parisi tai Paris. Kirjoitusasu vaihtelee sen takia, että romantiikan, taiteen ja punaviinin pääkaupungin suomenkielinen nimi ei ollut vielä karttojen tekoaikaan vakiintunut.

MCI PRESSIN 2/2012

Vendistä Venäjäksi Meille uusia, vieraskielisiä paikannimiä ei nykyisin mu kauteta suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan samalla tavalla kuin lähtökielessä. Monilla tutuilla vieraskieli sillä nimillä on kuitenkin vakiintuneet suomalaisasut, joita suositellaan käytettävän, kuten vaikkapa Luulaja (Luleå), Juutinrauma (Öresund), Lyypekki (Lübeck) ja Kiova (Kijev). Maista esimerkiksi Kongo, Indonesia ja Zimbabwe ovat omakielisiä, mutta Ruotsi, Norja, Venäjä ja Kiina suomennettuja. Yleensä käännetyt ja äänteellisesti suo men kieleen mukautuneet nimet ovat kotiutuneet kie leemme hyvin pitkän ajan kuluessa. Suomalaistaminen on tapahtunut eri tavoin: nimiä on opittu korvakuulolta, Raamatusta, sanomalehdistä, käännöskirjallisuudesta ja kartastoista. Pitkä mukautumisaika on taannut sen, että vakiintuneen aseman suomen kielessä saanut paikanni mimuoto on saattanut käydä läpi hyvinkin monivaihei sen muutosprosessin. Esimerkiksi Venäjä on kehittynyt eri välivaiheiden kautta vendi-sanasta, joka oli aikoinaan nimitys muinai sille slaaveille. Ruotsi taas pohjaa soutuvenekuntaa tar koittaneeseen roddlag-sanaan, ja Norja oli 1700-luvulla suomen kielessä Norrja. YK:n maailmanlaajuinen suositus on, että nykyään kustakin maasta käytettäisiin sen omakielistä nimeä. Poikkeuksena hyväksytään ne nimet, jotka on omak suttu toiseen kieleen aikojen saatossa. Niinpä saamme edelleen puhua Venäjästä Rossijan sijaan.

MCI PRESSIN 2/2012

Lähelle ja kauas Israeliin matkustava saattaa kuvitella olevansa Lähi-Idässä ja Kiinan-reissaaja Kauko-Idässä. Näin ei kuitenkaan ole. Lähi-itä ja Kaukoitä ovat suomen kieleen vakiintuneita erisnimiä, joten siksi ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Nimiin sisältyvä itä-sana ei kuitenkaan ole erisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Sanassa Lähi-itä kirjoittajia sekoittanee eniten siinä oleva yhdysmerkki. Merkkiä tarvitaan sen takia, että il man sitä eri tavuihin kuuluvat i-kirjaimet asettuisivat peräkkäin. Sen sijaan Manner-Euroopan koluaja ei mene metsään, jos muistaa kirjoittaa molemmat sanat isolla alkukirjai mella. Paikannimeen liittyvä alkumäärite nimittäin alkaa isolla kirjaimella, kun määrite maantieteellisesti rajaa pai kannimen tarkoittamaa aluetta. Manner-Eurooppaan ei vät maantieteellisesti kuulu Euroopan saaret, aivan kuten Suomen länsipuoli ei ole osa Itä-Suomea.

Eri asteen matkakohteet Suomen kielen ominaispiireitä on astevaihtelu: sanaa taivutettaessa siinä olevien konsonantien määrä saattaa vaihdella tai niitä voi jopa ko konaan kadota tai korvautua toisilla konsonanteilla (esimerkiksi leipä, leivän; ruoka, ruoan). Muun muassa Latvian pääkaupungin nimi Riika on suomen kieleen mukautettu muoto, joten se taipuu astevaihtelua noudattaen. Nimeä taivutetaan kuten suomenkielisiä sanoja: ostamme lennot Riikaan, varaamme hotellin Riiasta ja kiertelemme Riian historiallisissa kortte leissa. Sen sijaan vieraskieliset nimet eivät tottele astevaihtelua. Niinpä Riian-matkan jälkeen voi vaikkapa haaveilla Mississippin liplattavista laineista tai lähteä keskelle Nordkappin jylhiä maisemia.

Pekingistä Beijingiin Kartantekijöillä on muitakin kuin maantieteellisiä probleemia. Monissa kielissä ei käytetä latinalaista kirjaimistoa, kuten esimerkiksi lukuisissa Itä-Euroopan, Aasian ja Afrikan kielissä. Tällöin lähtökieliset nimet täytyy siirtää latinalaiseen kirjainasuun. Siirto voidaan tehdä translitteroimalla, eli kääntämällä kirjoitusasu kirjain kirjaimelta, tai transkriboimalla, jolloin latinalainen kirjainasu muodoste taan sanan ääntämyksen perusteella. Esimerkiksi kiinan ja japanin kielen nimistö suomen kielessä pohjaa usein englannin kielen mukaiseen traskriptioon eli ääntämykseen perus tuvaan kirjoitusasuun – yleensä kotoisin mukauksin höystettynä. Kiinan suhteen tilanne muuttui vähitellen vuoden 1979 jälkeen. Kiina laiset rupesivat tuolloin käyttämään itse kehittämäänsä pinyin-järjestel mää nimiensä latinalaistamiseen. Maan pääkaupungista on pitkään puhuttu suomen kielessä Pekinginä. Se on vakiintunut sovinnaisnimi aivan kuten Pariisi ja Tukholma. Pinyinjärjestelmän mukainen muoto maan pääkaupungille on kuitenkin Beijing, jota näkee paljon varsinkin kansainvälisissä yhteyksissä. Kiinan valtio on virallisesti suositellut Beijing-kirjoitusasun käyttöä. Molempia nimiversioita voi käyttää suomenkielisessä tekstissä. Käyttö yhteys ratkaisee, kumpaa suosia: Peking on ensisijainen muoto, mutta kansainvälisissä yhteyksissä, kuten EU-teksteissä, Beijing on luontevampi vaihtoehto.

MCI PRESSIN 2/2012

Mikä mietityttää?

Mennäkö Cannesiin vai Glasgow’hun? Eri paikoista puhuttaessa suomen kielen sijamuodot tulevat tarpeeseen. Joku kävi Tukholmassa, jonkun toisen serkut muuttivat Kiinasta Brasiliaan. Vieraskielisten nimien sijapäätteet valitaan suomen taivutusjärjestelmän mukaisesti, ja eri sijamuo doissa käytetään yleensä mallina suomen kielen samanhahmoisia sanoja. Monesti taivutuspäätteen pystyykin korvakuulolta päättelemään: matkustetaan Sydneyyn (sidniin), tavataan tuttuja Baltimoressa (boltimooressa) ja ihaillaan Can nesia (kannia). Sijamuodot menevät prikulleen oikein, vaikka nimien ääntöasut poikkeavatkin niiden kirjoitetusta muodosta. Mutta kannattaa muistaa, että on olemassa myös poikkeuksellisella tavalla taipu via paikannimiä – joten taivuteltaessa on syytä olla tarkkana. Aina omaan kielikor vaan ei kannata aukottomasti luottaa. Etenkin heittomerkkiä vaativat nimet ovat monelle kirjoittajalle oikea sudenkuoppa. Kun vierasperäiseen nimeen liittää sijapäätettä, olennaista on, päättyykö nimi kirjoitettaessa ja äännettäessä konsonanttiin vain vokaaliin. Eniten oikeinkirjoitus ongelmia tuottavat vieraskieliset nimet, joiden kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Silloin nimen ja sijapäätteen väliin tulee heittomerkki. Tämä kannattaa pitää mielessä Glasgow’hun lähtiessä.

Toivoisitko jotain tiettyä aihetta esille otettavaksi Pressinin suomen kieltä käsittelevään juttuun? Aiemmin olemme pähkäilleet uudissanoja, kielenkäyttöä tekstiviesteissä sekä kielen vaihtelua ja kielioppisääntöjen vanhenemista. Jos mieltäsi kutkuttaa jokin kinkkinen kielikysymys, laita meille viestiä osoitteeseen kielijuttu@mcipress.fi. Ties vaikka toimitus tarttuisi juuri sinun ehdottamaasi aiheeseen!

Rakkaan lapsen paras nimi Joillain kaupungeilla on sen seitsemän nimeä – kuten Ranskan Stras bourgilla, jossa sijaitsee muun muassa EU-parlamentin päätoimipaik ka, Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Se on vanha eurooppalainen kaupunki, jolla on monia eri kielten äänne järjestelmään mukautettuja, muista kielistä poikkeavia nimimuotoja. Englanniksi ja ranskaksi paikka Strasbourg, ruotsiksi ja Saksaksi Strassburg, hollaniksi Straatsburg ja espanjaksi Estrasburgo. Kaupunki ei ole ollut yhtä tunnettu Suomessa kuin Keski-Euroo passa, joten meillä ei ole sille omakielistä muotoa. Vanhastaan suomen kielessä on käytetty saksan Strassburgia, kun kaupunki oli Saksan hallinnan alla. Koska metropoli kuuluu nykyisin Ranskaan, siitä suo sitellaan käytettäväksi sen ranskankielistä muotoa Strasbourg.

Lähteet: Kotimaisten kielten keskus, asiantuntijoina Sirkka Paikkala ja Sari Maamies www.kotus.fi Terho Itkonen: Uusi kieliopas (2000, 2. painos)

MCI PRESSIN 2/2012

Luontoa säästäen Libriksessä saat käyttöösi omissa painotuotteissasi laajalti tunnettuja ympäristömerkkejä, jotka kertovat myös sinun vastuullisista valinnoistasi.

Teet kestäviä hankintoja, sillä Libriksen toimintatapa täyttää vaativammatkin vastuullisen hankinnan kriteerit.

Saat kumppaniksesi energiatehokkaan painotalon, joka on alansa edelläkävijä.

Voit valita ympäristöystävälliset painomateriaalit jo suunnitteluvaiheessa. Libris tarjoaa useita sertifioituja painomateriaaleja, käyttää kasviöljypohjaisia painovärejä ja tarjoaa laajan valikoiman ympäristöystävällisiä erikoisefektejä.

Ja muistathan; käytön jälkeen painotuote kannattaa toimittaa kierrätyksen kautta uusio- tai energiakäyttöön, jotta arvokkaat raakaaineet voidaan hyödyntää edelleen.

ISO 9001

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä

Libris Oy Kontulantie 12 • 00940 Helsinki Puhelin (09) 478 330 • Fax (09) 478 333 33 info@libris.fi • www.libris.fi

MCI PRESSIN 2/2012

GALLERI 52

MCI PRESSIN 2/2012

Infografiikka

Informaatiomuotoilu

INFO DESIGN

Tiedon visualisointi

Kuvituksen ei tarvitse olla pelkkä koriste, vaan se voi sisältää monimutkaistakin informaatiota. Malliesimerkit maailmalta osoittavat, kuinka vaikkapa tennislyönnin tai avaruuslennon saa esiteltyä kuvituksen avulla.

Ylös, alas, ylös, alas. Seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä ruotsalainen jalkapallolehti Offside käsittelee vuoden viidennessä numerossaan italialaisen Juventuksen vaihtelevaa menestystä Serie A:n kentillä.

MCI PRESSIN 2/2012

GALLERI 54

MCI PRESSIN 2/2012

Miten opettaa tennislyönti yhdellä aikakauslehden aukeamalla? Amerikkalainen Tennis-lehti ratkaisee asian neljän askeleen kuvasarjalla tennistähti Maria Sharapovasta.

Kanadalainen bisnesaikakauslehti Fast Company kertoo artikkelissan elintarvikemuovista käytetystä kemikaalista BPA:sta. Infografiikassa tuttipullon vasemmalla puolella kasvaa ihmiseen kertyvä BPA-määrä elämän aikana, vasemmalla puolella taas kerrotaan koe-eläimillä ilmenevistä haittavaikutuksista samalla altistuksella.

Miten opetta a tennislyönti yhdellä aikakausleh den aukeamalla ?

MCI PRESSIN 2/2012

GALLERI 56

MCI PRESSIN 2/2012

Matka läpi moottorin. Erilaisia esimerkiksi kotiin liittyviä teknologia-aiheita käsittelevässä Popular Mechanics -lehden jutussa on läpileikkaus veneen moottorista.

Käppyröissä ja graafeissa on usein liikaa numeroita ja hankala luettavuus. Massachusetts Institute of Technologyn julkaisemassa Technology Review -lehdessä käsitellään hiilidioksipäästöjen sieppaukselle asetettuja tulevaisuuden tavoitteita yksinkertaisella käyrällä. Pelkällä x-akselilla ja oikein skaalatuilla käyrillä lukija saa tarpeellisen tiedon yhdellä silmäyksellä.

Yksinkertais et kuvat yhdiste ttynä lyhyisiin tek steihin havainnollis tavat monimutka isen ilmiön.

Lumivyöryvaara! Aikakauslehti Wiredin brittieditio havainnollistaa lumivyöryn synnyn nelivaiheisella kuvasarjalla, joka on painettu räikeällä lisävärillä. Yksinkertaiset kuvat yhdistettynä lyhyisiin teksteihin havainnollistavat monimutkaisen ilmiön.

American Boeing 787 Dreamliner saattaa olla lentokoneen nimi, mutta Wired-lehti osoittaa jutussaan, että todellisuudessa koneen nimen tulisi olla Global Boeing. Värittämällä lehden eri osat eri väreillä lukija saa yhdellä silmäyksellä kuvan, kuinka monesta eri maasta koneen osat tulevat.

MCI PRESSIN 2/2012

GALLERI 58

MCI PRESSIN 2/2012

Mitä tapahtui, missä ja milloin? Popular Mechanicsin jutussa olympialaisten ajanoton kehittymisestä kaikki nämä tiedot on yhdistetty yhden kartan päälle.

Paras tapa havainnollistaa reseptejä on ottaa kuvia eri tekovaiheista. Tässä englantilaisessa, kansainvälisiä asioita käsittelevässä Monoclelehdessä esittelyvuorossa ovat Sveitsin armeijan reseptit.

110-vuotias amerikkalainen tiedelehti Popular Mechanics tiivistää maailman ensimmäisen yksityisrahoitteisen avaruussatelliitin matkan ilmakehään ja takaisin yhdelle aukeamalle.

MCI PRESSIN 2/2012

vinkkiä

Teksti: MAIJU RISTKARI

Sisältömarkkinoinnin ideana on tuottaa julkaisijan tavoittelemalle kohderyhmälle ammattimaisesti tuotettua sisältöä, joka sekä hyödyttää lukijaa että tukee julkaisijan toimintaa.

sisältömarkkinointiin Tartu toimeen Sisältömarkkinointi on todettu tehokkaaksi keinoksi ta voittaa sidosryhmät ja sitouttaa heitä. Puolet sisältömark kinoinnin kuluttajista sanoo, että markkinoinnilla on ollut positiivinen vaikutus ostopäätökseen ja 61 prosenttia ker too sen lisäneen myönteistä mielikuvaa brändistä.

Tavoita oikeat tyypit Brändiä uudistettaessa tai sen pystyttämisessä tarvitaan viestintämenetelmä, joka välittää halutun sanoman nope asti ja kontrolloidusti. Kun nettisivuille, sähköposteihin, kännyköihin ja printteihin tuotettu sisältö on laadukasta ja toimivaa, lukija joutuu keskittymään. Se antaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa hänen käsityksiinsä yrityksen brändistä.

MCI PRESSIN 2/2012

Tarjoamalla yhtäaikaisesti viihdykettä ja tietoa sisältömarkkinointi palkitsee lukijan.

Älä tyydy hetken huumaan Toisinaan sisältömarkkinointiin ryhdytään lyhyen aikavälin voitto jen takia. Sen merkittävin kyky on kuitenkin pitkäaikainen sitout taminen. Kun lukijaan on yhteydessä tasaiseen tahtiin, rakentuu side, joka lisää lukijan luottamusta brändiin ja samalla tekee sen tuotteesta tai palvelusta ensisijaisen valinnan. Yhteydenpito kohderyhmään eri kanavien kautta avaa mahdolli suuden dialogiin: julkaisija saa lukijalta säännöllisesti palautetta, jota se voi käyttää toimintansa kehittämiseen.

Sisältömarkkinoinnin teho on sitouttamisessa.

Pidä lukija lähellä Kulttuurimme pirstaloituu jatkuvasti yhä pienempiin osiin, mikä lisää kilpailua lukijan huomiosta. Sisältömarkkinoinnin teho on si touttamisessa. Tarjoamalla yhtäaikaisesti viihdykettä ja tietoa sisältö markkinointi palkitsee lukijan: tämä pääsee kätevästi nauttimaan sekä toimituksellisesta sisällöstä että julkaisijan palveluita koskevasta päivitetystä tiedosta.

Paketti kasaan Modernin sisältömarkkinointiosaamisen kovinta ydintä on taito luoda ja levittää sisältöä laajalti kaikkiin markkinoinnin avain medioihin: printtiin, nettiin, kännyköihin ja sosiaaliseen mediaan. Jokaiseen kanavaan tuotetaan yksilöllistä ja juuri siihen sopivaa sisältöä – mutta osaavissa käsissä kanavat myös muodostavat yhte näisen kokonaisuuden. Sillä on suuri merkitys viestin välittymisen kannalta. Lähde: Julia Hutchison, APA (Association of Publishing Agencies)

MCI PRESSIN 2/2012

Kuva: Michael Neunstedt

VÄLÄHDYS MENNEESTÄ

Ikivanha reprokamera

EPROKAMERAA ELI REPRODUKTIOKAMERAA on käytetty

suomalaisella kirjapainoalalla kuvalaattojen valmistukseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Reprokamera on niin sanotusti vanhan ajan skanneri, jolla pystyttiin käsittelemään pääasiallisesti ainoastaan yksivärisiä aineistoja. Kameralla kuvattiin aineistoa paperille ja filmille painotuotteen tekemistä varten ja sillä myös tehtiin erilaisia kuvarasterointeja. Kun modernit skannerit tulivat markkinoille, ne syrjäyttivät vanhan reproduktiotekniikan lähes täydellisesti. Kuvan puinen reprokamera, oman aikaluokkansa mersu, on ollut käytössä Nordbladin kuvalaattalaitoksella Helsingissä.

Vastaa ja voita Applen iPhone! Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi /pressin. 2. Merkitse numerosarja 882 100. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

MCI PRESSIN 2/2012

tä vastaajaa 50 ensimmäis ssin! saa lahjaksi ka

UUTISKIRJE

VERKKOMEDIA TABELTIT

SISÄLLÖNTUOTANTO

MITTAUS

PRINTTILEHTI

SOSIAALINEN M EDIA

Valitse haluamasi palvelut tai ota vaikka kaikki! Mikä on sinulle toimivin ratkaisu? ta Muista tila uutiskirje!

ss.fi

www.mcipre

Kysy lisää tai lähetä tarjouspyyntö:

Mia Lehto kehitysjohtaja 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

MCI PRESSIN 2/2012

V A I N

L U E T T U

V I E S T I

V A I K U T T A A.

Autamme sinua menestymään jäsenesi tai asiakkaasi tavoittamisessa tehokkaasti. Ota jo tänään yhteyttä mia.lehto@mcipress.fi tai jyrki.lehto@mcipress.fi, niin mietitään yhdessä paras ratkaisu jäsen- tai asiakasviestintääsi.

MCI Press Oy M I K O N K A T U 8 A, H E L S I N K I mcipress.fi • 09 2525 0250