Suunta2011 by Otavamedia OMA

Suunta Taloushallintoliiton sidosryhm채lehti 2011

Etulinjassa yritt채jyys Tulevaisuuden ammattilaiset Auktorisoinnin menestystarina 003

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rohkein askelin tulevaisuuteen

uunta-julkaisu juhlistaa Suomen Taloushallintoliiton (TAL) kahden keskeisimmän merkin, KLT-tutkinnon ja tilitoimistojen auktorisoinnin, 30-vuotista taivalta. Katse on taloushallinnon tulevaisuudessa. Olemme keränneet Suunnan artikkeleihin askelmerkkejä monelta eri taholta. Taloushallintoliittoon perustettujen verotuksen, kirjanpidon, tietotekniikan ja henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmien puheenjohtajat pohtivat aihealueensa näkymiä tilitoimistoalan kannalta. Taloushallintoliitto tekee pohjoismaista yhteistyötä Nordic Accountant Federationissa eli NAF:ssa. Ruotsalaisen ja norjalaisen sisarjärjestömme edustajat kertovat alan ajankohtaisimmista kuulumisista. Olemme jäsenenä myös eurooppalaisessa European Federation of Accountants and Auditors for SMEs eli EFAA:ssa, jonka johtaja avaa tilitoimistoalan näkymiä Euroopan laajuisesti. Suunnassa on myös muuta kiinnostavaa luettavaa sekä alan toimijoille että niille, jotka tekevät yhteistyötä tilitoimistojen kanssa tai työstävät päätöksiä alan tulevaisuudesta. Teemme yhdessä alan tulevaisuuden, Suunta on siinä.

JUHA AHVENNIEMI Toimitusjohtaja Suomen Taloushallintoliitto

1/2011

Suunta 03

Kehittyvä tietotekniikka madaltaa kasvun ja kansainvälistymisen kynnystä.

Tulevaisuuden työ on leikkiä KOLUMNI: Maija-Riitta Ollila

Tulevaisuuden yrittäjyys Antti Paasio

En yrkesroll i tillväxt i Sverige Mikael Carlson

Authorization System, Quality Standards and Controls in Norway Sandra Riise

The Development of the Accounting Profession in Europe Federico Diomeda

Liitossa luotsataan tulevaa Liiton asiantuntijaryhmien puheenvuorot

Suomen verojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Outi Kröger

Uutta kasvua taloushallinnon kumppanuudesta Mikko Sandelin

Kerrotko, että yrityksesi on vastuullinen? Maarit Kauniskangas

Laskenta-alan opetus

Asiakaspalvelutaitojen ja kommunikointikyvyn kehittäminen on olennaista, jotta tieto ja osaaminen välittyvät asiakkaille ja henkilöstölle parhaalla mahdollisella tavalla.

Minna Takkunen

Laskentakulttuuria Suomessa 1960-luvulta Leena Rekola-Nieminen

Laadun tae Mikko Akselin

Alan pelisäännöt katsauksessa: KL2004 Taloushallintoliitto

Menossa vai tulossa Pekka Pihlanto

Huipulla huomennakin Juha Ahvenniemi

Se oikea taloushallinnon persoona KOLUMNI: Seppo Laine

TA ( n o t tolii

n i l l a h lous

ta n o j r L) ta

o kint inti t o u s t i r kto KLT u a ojen n t o s t i s oim imi t i o l t i i t Til jen ta ja u t i riso toiminnus o t t Aukkastus rmen elu v l a r a v a p t dun sen ä j laa ja yys n e us Jäs tus skoulut u l i u t -ko ankohta e ma L A T L-Aj aisill et ohjel • TA mattil kestois am Pitkä ivät ä L p A • T vero

A -ST L A di T a r j dot a h i d l e i n s T a imu last p a i o t ts Toim ma o eise l n y sa n Tili Ala 2004 i t sut i h a e l KL k tti ul ma ut j u m A ja m t a j Kir

Suomen Taloushallintoliitto ry Salomonkatu 17 A 11. krs 00100 HELSINKI Puh. 09 6850 570 www.taloushallintoliitto.fi liitto@taloushallintoliitto.fi

Osaava. Luotettava. Riippumaton.

KOLUMNI MAIJA-RIITTA OLLILA filosofi, valtiotieteen tohtori

Tulevaisuuden työ on leikkiä

itä sellaista ihmiset osaavat, jota keinoäly osaa huonosti? Ihmiset tuntevat, käyttävät intuitiotaan ja leikkivät. Tieto-

rationaalisempia. Johtaminen on ollut ihmisten mukauttamista tähän järkevään järjestelmään ja sen valittelemista, että ihmiset ovat kovin irrationaalisia. Tulevaisuudessa juuri

koneet eivät – tietääkseni – nauti. Niiden huumorintaju on heikonlainen. Siksi tulevaisuudessa jäävät jäljelle ne työt, joita ihminen tekee leikkimällä. Lapsi leikkii leikin vuoksi. Kun hylkäämme leikin, kadotamme kaikkein kallisarvoisimman, eli elämän itseisarvot. Alamme tehdä kaikkea elämässämme jonkin muun vuoksi. Kun aikuinen ei leiki, arvoista tulee välinearvoja, pelkkiä työkaluja. Jos sanoo, että työ on parhaimmillaan leikkiä, sanojan ei katsota ymmärtävän elämää. Johtaja, kirurgi ja lennonjohtaja eivät voi leikkiä. Ja kuitenkin juuri heidän pitäisi leikkiä työssään. Leikkivän ihmisen maailmassa ei ole ponnistuksen tunnetta vaan täydellinen imeytyminen ja keskittyminen. Kun mielen jaottelu toimijan, toiminnan ja sen kohteen välillä liukenee, toiminta on tuloksellisinta tulokseen pyrkimättä. Leikki on itseisarvoista. Jos itseisarvot eivät palaa elämäämme, näännymme. Kun kyselee itseltään, mikä on niin arvokasta, ettei sen tuolla puolen ole enää mitään arvokkaampaa, on tavoittanut itseisarvon. Tällä hetkellä ei ehkä olekaan sosiaalisesti hyväksyttyä ruveta suoraa päätä nauttimaan itseisarvoisista asioista. Ensin on raadettava kovasti välinearvojen suunnalla, jotta työt tehtyään olisi oikeutettu nauttimaan auringonpaisteesta ja ystävyydestä. Leikkivä ihminen toimii sydämellään. Joku on kolmevuotiaasta asti puuhannut keittiössä, koska ruoanvalmistus on kaikkinielevä intohimo. Kun tästä ihmisestä tulee kokki, hän

”irrationaalisuus” on se voima ja kyky, joka erottelee meidät keinoälystä, ja siksi johtaminen reagoi ihmisten tunteisiin, laumavaistoihin ja mielikuvitukseen. Olevainen on ollut tapana jakaa kivi-, kasvi- ja eläinkuntaan. Ihminen on kuitenkin alkanut kuvitella olevansa aivan uutta lajiketta, älykuntaa. Kaikki muu on saanut oikeutuksensa älyn kautta: puhumme tunneälystä, systeemiälystä ja hengellisestä älykkyydestä. Äly sinänsä on suurenmoinen asia, mutta älykunnan ylivertaisia edustajia tulevat olemaan robotit. Tulevaisuusoppineet ovat jo pitkään miettineet, mikä tulee olemaan robottien asema tulevaisuuden yhteiskunnassa. Pitäisikö heille antaa äänioikeus? Ehkä jo muutaman vaalikauden päästä robotit jyräävät ”vanhat puolueet” 16–0. Ehdotan, että me ihmiset suosiolla palaamme sellaisiksi eläinkunnan jäseniksi, joilla on myös hengellinen ulottuvuus. Otamme huomioon aivojen varhaiset osat – esimerkiksi aivorungon ja limbisen järjestelmän – ja alamme vaalia niiden mahdollisuuksia. Nämä aivojen osat mahdollistavat sen leikkimisen, kekseliäisyyden ja hulluttelun, josta syntyy intohimoinen ja kepeä asenne työhön. Jo nyt moni johtaja on tunnustanut tarvitsevansa lastentarhanopettajan koulutusta. Työ leikkinä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset heittäytyvät infantiileiksi. Järjestäytymätön kauhukakarajoukkue ei saa aikaan tolkullista taloushallintoa. Pidämme toki rationaalisuu-

leikkii, koska intohimo ei voi olla työtä. Miten tällaista riemukasta ja alkuvoimaista joukkoa on mahdollista johtaa? Viimeiset kolmesataa vuotta, valistuksen ja teollistumisen alkuhämäristä asti, organisaatioista on rakennettu yhä

den ajan parhaan perinnön muistissamme, mutta rikastamme sitä palaamalla todellisiksi ihmisiksi. Todelliseen ihmisyyteen kuuluu paitsi järjenkäyttö myös leikin huumaava lumous.

Kun aikuinen ei leiki, arvoista tulee välinearvoja, pelkkiä työkaluja.

Teksti ANTTI PAASIO Kuva ISTOCKPHOTO

Yrittäjämäisen asenteen merkitys korostuu tulevaisuuden selviytymis- ja vaurastumistaistossa. Asiakaslähtöinen liiketoiminta-ajattelu on osattava yhdistää teknologiaan ja verkottumiseen.

Yrittäjyys avainasemassa

rittäjyys on juuri nyt erityisen kaivattua ja tärkeää. Yrittäjyyden ajatellaan olevan ratkaisu ongelmiimme. Yrittäjyyttä on ollut aina. Se oli pitkään suurten yritysten ja valtioiden johtaman talouspolitiikan varjossa. 30-luvun lamasta noustiin lordi Keynesin opeilla, joiden mukaan julkinen sektori pitää kysynnään oikealla tasolla ja ratkaisee lamahaasteet. Sodan jälkeen meillä Suomessakin uskottiin, että suuri on aina kaunis ja riittävä, parempi kuin pieni. Suuret kunnat uskotaan paremmiksi, samoin suuret yliopistot. Usko on tässä vahvempi kuin tieto. EU:n Lissabonin julistus Euroopan noususta maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä epäonnistui surkeasti. Päätöksentekijät ottivat vasta 5–6 vuotta sitten tosissaan sen, että yrittäjävetoiset yritykset ovat viimeisen 30 vuoden aikana muodostuneet talouden moottoreiksi sekä työllisyyden, innovaatioiden että hyvinvoinnin alueilla. Valmistava

teollisuus on Suomessakin pitkään virtaviivaistanut toimintojaan ja hakenut myös uutta kilpailukykyä halvemman kustannustason maista. Kun nyt globaalista rahoituskriisistä ryömitään hiljalleen kuiville, on ympärillämme paljon raunioita ja yrittäjyys on saamassa vielä keskeisemmän aseman selviytymis- ja vaurastumiskilpailussa.

Yrittäjyyden koulutus laajenee Istuttuani neljännesvuosisadan yrittäjyyden oppituolilla Turun kauppakorkeakoulussa voin todeta, että yrittäjyyden rooli on jo merkittävästi muuttunut ja sama kehitys jatkuu varmasti vielä pitkään. Akateemisessa maailmassa yrittäjyyden tutkimus on voimistunut merkittävästi. Viime vuonna European Council of Small Business and Entrepreneurship, tutkijoiden 30-vuotinen yhteenliittymä, rekisteröitiin Suomeen. Sen kotipaikka on Turussa. Porukkaan kuuluu satoja tutkijoita, opettajia, päätöksentekijöitä ja jokunen yrittäjäkin. Olemme hyvin mukana. Yrittäjyyden opetus alkoi 80-luvulla vaatimattomasti; kauppatieteilijöille pystyttiin tar-

”Yrittäjät ovat tulevaisuudessa entistä koulutetumpia ja osaavampia.”

joamaan vain muutama pk-yritysten johtamiskurssi. Jo toimiville yrittäjille ja sellaisiksi aikoville oli toki enemmän tarjontaa. Yrittäjyydestä tehtiin noin 6 vuotta sitten oma oppiaine, mutta kehitys on ehkä mennyt sen vaiheen ohi. Yrittäjyyttä opiskellaan laajasti maisteriohjelmien sivuaineena, jolloin uudet maisterit saavat yrittäjyys- ja innovaationäkökulman kaikkeen akateemiseen tekemiseensä. Yrittäjyysopetuksen kysyntä on noussut voimakkaimmin kauppakorkeakoulun ulkopuolella. Tietotekniikan koulutuksessa on ymmärretty, että innovaatioita ei synny, ellei liiketoimintaosaaminen ole samanaikaisesti läsnä

vat suuren osan niistä uusista työpaikoista, joita perinteisillä sektoreilla menetetään. Mutta monin paikoin uudet yritykset ovat näinä kriisin aikoina olleet vielä parempia työllistäjiä. Meitä vauraudessa edellä olevat kansakunnat ovat olleet myös parempia osaamisintensiivisen yrittäjyyden kehittäjiä. Mennään perässä, kyllä se suomalaisilta onnistuu. Yrittäjilläkin on käynnissä laaja sukupolvenvaihdos, mikä luo tilaa markkinoille. Entä mitä on tulevaisuuden yrittäjyys? Samaa kuin ennenkin siinä mielessä, että asiakkaita palvellaan edelleen ja heistä kilpaillaan. Toivottavasti Suomeen syntyy runsaasti lisää

teknologian kanssa. Aivan samaa puhumme nyt biotekniikan puolella. Ja sosiaaliset innovaatiot esimerkiksi Facebookin muodossa ovat samalla mitä suurimmassa määrin liiketoimintaa. Eikä kyse ole vain pk-yrityksistä; Nokian haasteet osoittavat yrittäjyyskulttuurin tarpeen myös suuryrityksissä. Yrittäjyys on toimintatapa, mielentila.

ihan tavallisia yrityksiä, jotka palvelevat asiakkaita joustavasti ja lähellä. Myös meitä vanhoja kansalaisia. Palvelut eivät juuri parane sillä, että ne keskitetään suuriin tehtaisiin. Julkinen sektori uskoo juuri nyt kenties vahvimmin suuruuden etuihin. On käsittämätöntä, että pian

Onko olemassa yrittäjätyyppiä? Tutkijat ovat jo kauan tienneet, ettei varsinaista yrittäjätyyppiä ole olemassa. Meissä kaikissa on tarvittavia ominaisuuksia enemmän tai vähemmän ja yrittäjyysprosessia voi aivan hyvin opiskella. Sanomme mielellämme, että yrittäjyys on ”tekemisen tiedettä” ja yrittäjyysopetus on hengeltään juuri tällaista. Suomalaisten yrittäjyysasenteet ovat tosin kansainvälisissä vertailuissa pistäneet silmään. Meillä on perinteisesti arvostettu palkkatyötä kaikkein korkeimmalle yrittäjyyteen verrattuna. Arvostamme kyllä yrittäjyyttä – kunhan hommaan ryhtyy se ”joku muu”. Muutosta on tässäkin ilmassa: yliopistoihimme on syntynyt opiskelijavetoisia innovaatio- ja yrittäjyysyhteisöjä, joissa on reipasta uuden yritystoiminnan pöhinää, hyvää meininkiä. Tulosta kyllä tulee aikanaan, kunhan koko yliopistolaitos saadaan innovatiivisempaan ja nykyistä avoimempaan asentoon.

Ketkä yrittävät tulevaisuudessa ja miten? Keitä sitten ovat tulevaisuuden yrittäjät? Merkittävä veturin rooli lankeaa kasvuyrittäjille. Nopean kasvun kansainväliset yrittäjät luo-

synnyttämään joutuu matkaamaan sadan kilometrin päähän tai poliisin paikalletulo kestää tuntikaupalla. Nyt tulee antaa yrittäjävetoiselle sektorille mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia lähipalveluja markkinahintaan. En usko edes kilpailuttamiseen, koska tällainen ostomonopoli tuhoaa voittajienkin edellytykset kehittyä ja kasvaa. Annetaan asiakkaiden valita, sillä on pärjätty hyvin markkinataloudessa. Asiakkaat ovat osa palvelutuotetta, eivätkä vain passiivisia kuluttajia.

Tietotekniikka ja verkottuminen auttavat kasvamaan Yrittäjyydellä menee siis tulevaisuudessa hyvin. Ja yrittäjyys tekee meille hyvän tulevaisuuden, siinä sen oikeutus. Yrittäjät ovat tulevaisuudessa entistä koulutetumpia ja osaavampia. Ja heitä tulee kaikkialta, kun palkkatyön ja yrittäjyyden erot pienenevät. Tietotekniikka madaltaa kasvun ja kansainvälistymisen kynnystä ja moni yrittäjä nousee tulevaisuudessa suurten yritysten joukkoon. Yrittäjyys on tulevaisuudessa myös entistä verkottuneempaa. Itsekin opetin aiemmin, että yrityksen tulisi kasvettuaan suuremmaksi ottaa taloushallinto omaan hoitoonsa. En opeta enää. Uskon asiantuntijuuteen ja verkoston toimivuuteen – myös taloushallinnossa. p

ANTTI PAASIO Professori Antti Paasio toimii Turun Kauppakorkeakoulun Innovaatiot ja yrityskehitys (Business and Innovation Development, BID) -yksikön johtajana.

Redovisningskonsulten i Sverige

En yrkesroll i tillväxt En auktorisation av yrkesrollen och en ny branschstandard för redovisningstjänter har skapat en extrem tillväxt inom

Sveriges Redovisningskonsulters Förbund, SRF. Samtidigt har revisionsplikten avskaffats och ökad fokus på redovisningskonsultens arbete hos banker och myndigheter.

Text MIKAEL CARLSON Bild JENNY LUCANDER-HOLM

skapa ett nytt fokus på yrkesrollen, som både våra medlemmar och näringslivet har uppmärksammat. Och äntligen kan vi konstatera att vi har uppnått vad som alltid har varit den högsta prioriteringen för yrkesrollen som redovisningskonsult – status och respekt. Det är en fråga om att skapa ett format att leverera våra tjänster som kan bli tydligt och respekterat på marknaden, som en bas för den traditionella marknadsföringen av våra tjänster.

Auktorisationen

År 2011 är det 75 år sedan bildandet av Sveriges Redovisningskonsulters Förbund, SRF. Under varje år sedan starten har nya medlemmar tillkommit, och efter de första 25 åren hade man blivit ca 250 medlemmar. Ytterligare 25 år senare firades 50 års jubileum som branschorganisation, och nu hade man tredubblat medlemsantalet till 750 medlemmar. När vi nu fyller 75 år så skulle man därför kunna anta att en ytterligare tredubbling skett, så att vi har över 2 300 medlemmar, men så är det inte. Den siffran nådde vi redan under 2006, och därefter har vi tredubblats på bara 5 år till nu 6 000 medlemmar, med nästa mål satt till 8 000 medlemmar. Så hur är detta möjligt kan man fråga sig? Svaret ligger hos två viktiga händelser som har skett under de senaste 5 åren – en auktorisation av yrkesrollen och en ny gemensam standard för redovisningstjänster. Dessa båda faktorer har arbetat både internt och externt för att

Redovisningskonsulten har historiskt en svag yrkesidentitet i Sverige, och förväxlas ofta med revisorer. Samtidigt vet man från undersökningar att status och identitet är det viktigaste motivet en enskild medlem har för att bli medlem i SRF. Det beslutades därför vid kongressen 2006 att införa en auktorisation för att skapa en starkare identitet och ökad respekt för yrkesrollen. Parallellt med detta ökades kraven på utbildning för att kunna bli auktoriserad och krav på en regelbunden kvalitets-kontroll infördes. Kraven på en auktoriserad redovisningskonsult ligger därmed på högskolenivå inom redovisning, beskattning och juridik, samt en praktiktid på minst 5 år. Sammantaget har detta skapat en ny möjlighet att profilera redovisningskonsulten som en kompetent resurs inom de mindre företagens administration och rådgivning.

Svensk standard för redovisningstjänster Under 2009 beslutade SRF och Far att gemensamt skapa en standard för vad som skall utgöra hög kvalitet inom redovisningstjänster. Svensk standard för redovisningstjänster, Reko bygger på att man definierar ett arbetssätt för hela pro-

“Delande av erfarenheter har varit en viktig utgångspunkt för den svenska utvecklingen.” 10

cessen, och på temat ”kvalitet i produktionen”. Reko reglerar hela arbetsflödet genom att börja med ett krav på uppdragsavtal med kunden. Med denna utgångspunkt sker arbetet sedan steg för steg enligt de principer som beskrivs i standarden för dokumentation, felhantering, rapportering, byrårutiner mm. Processen har tagits fram enligt det internationella mönstret för compilation och kan även avslutas med en bekräftelse på att kvalitetskraven har uppnåtts i form av en sk bokslutsrapport. Från 2011 skall alla auktoriserade redovisningskonsulter följa Reko.

för mindre företag under 2010. Med detta avses företag som understiger 3 mkr omsättning, 3 anställda och 1,5 mkr balansomslutning under en 2-årsperiod. Vid dessa gränsvärden omfattas drygt 70% av de svenska aktiebolagen eller totalt 250 000 aktiebolag. Denna parallella utveckling har bidragit till att fokus har ökat mot att skapa hög redovisningskvalitet redan i produktionen istället för i efterhand via revision. Såväl banker som skatteverk har i samband med reformen börjat uppmärksamma redovisningskonsulten allt mera, och den kvalitet som följer av auktorisationen

Bokslutsrapporten

och Reko. SRF har även agerat för att stimulera detta intresse genom att besöka banker över hela landet för att informera om auktorisationen, Reko-standarden och boksluts-rapporten. Erfarenheterna från dessa informationsmöten är mycket positiva för yrkesrollen.

En bokslutsrapport kan bara lämnas av den som har sådan insyn i arbetet med redovisningen att han eller hon kan bekräfta att detta arbete har utförts enligt kraven i Reko. Det krävs dessutom att den som avger bokslutsrapporten är auktoriserad redovisningskonsult, eftersom det endast är dessa som är underställda kvalitetskontroll för att bekräfta att kraven i Reko har följts i arbetet. Detta har skapat respekt och bidragit till att profilera yrkesrollen på ett tydligt sätt. Den som vill ha ett ”kvitto” på att redovisningen håller hög kvalitet som medför att den därmed kan användas för en bedömning av företagets resultat och ekonomiska ställning måste således vända sig till en auktoriserad redovisningskonsult. En bokslutrapport kan lämnas för alla företagsformer och även för ett periodbokslut. Detta innebär att företagets rapportering kan kvalitetssäkras löpande under året, vilket är något som banker och finansiärer som följer upp sina krediter löpande har kommit att se som en mycket viktig faktor för sina kunder. Även kreditupplysningsföretagen kommer att registrera vilka företag som får en bokslutsrapport som ett tecken på att redovisningen håller hög kvalitet. Företaget får därmed ökade förutsättningar för en högre kreditvärdighet mot banker, leverantörer och myndigheter.

MIKAEL CARLSON Mikael Carlson är ordförande inom Sveriges Redovisningskonsulters Förbund, SRF. Han arbetar främst med rådgivning inom affärsutveckling och beskattning, och har skrivit ett flertal böcker inom området. Han är en flitigt anlitad föredragshållare och dessutom en av initiativtagarna till auktorisationen av redovisningskonsulter.

Föryngring av yrkesrollen Auktorisationen och Reko har ökat möjligheterna att profilera redovisningskonsulten som en naturlig och viktig del inom företagens ekonomiadministration och beslutsfattande. SRF har även informerat om detta på universitet och högskolor, och en effekt av det är att vi nu har över 1 000 studenter som medlemmar i en särskild form av intressemedlemskap för den som ännu inte är auktoriserad. Den tydligare profilen visar således på ett starkt intresse för redovisningskonsulten som en framtida yrkesroll. Detta är också viktigt för att möta framtidens behov i Sverige, som har ett ökande antal människor som väljer att driva företag istället för att vara anställda.

Nordisk samverkan

Avskaffad revisionsplikt

Genom samarbetet mellan Sverige, Finland och Norge inom Nordic Accountant Federation (NAF) har SRF möjlighet att dela erfarenheter inom den nordiska affärsmiljön. Detta har varit en viktig utgångs-punkt för den svenska utvecklingen av vår profilering och yrkesroll. Utvecklingen i de nordiska länderna kommer även

Samtidigt som SRF har infört en auktorisation och tillsammans med Far har utvecklat en ny kvalitetsstandard för redovisningstjänster har Sverige beslutat att avskaffa revisionsplikten

att spela en mycket viktig roll för den fortsatta utvecklingen. Vi ser därför fram emot ett fortsatt utbyte av erfarenheter inför den fortsatta utvecklingen av en yrkesroll i stark tillväxt! p

Authorization System, Quality Standards and Controls as the Basis for Successful Quality Improvement

Text SANDRA RIISE Photo ISTOCKPHOTO

n Norway, we have had a government authorization system for external accounting from 1993. Before that it was a challenge for both businesses, public authorities and the serious part of the accountancy profession that some people could take assignments without having sufficient expertise, tools or any form of quality management system. Since then much positive has happened. Until 1999, there was a separate authority board that took care of the authorization. Since 1999 The Financial Supervisory Authority of Norway (FSA) took over the supervision of the industry, and one of the first FSA called for was

At NARF, we had a time considered to develop quality standards, and with the FSA inquiry we got speed for our development. In September 2001 the first edition was available, in the areas of accounting and annual reporting. Later, in 2006, we also got standards within payroll and invoicing. All the quality standards have been well received, including both customers, public authorities and the industry itself. All parties now know what kind of minimum standard to expect of authorized accountants. Best of all is, of course, that the quality has improved significantly.

standards for quality of accountantâ&#x20AC;&#x2122;s work. The big question during control activities was what is acceptable quality? The same question was on the minds of lots of accounting professionals.

We believe that the triangle of authorization system, quality standards and controls have been a snow plow in the effort to get the quality up to the level it has today. The aut-

SANDRA RIISE Sandra Riise is The CEO of NARF, The Norwegian Authorized Accountant Federation. She has been working with auditing for five years, and as an accountant for eight years. During her career, Riise has also been a bank manager for five years.

horization ensures that we get skilled workers into the industry. Quality standards tell what is expected of the work performed, and quality control checks that the expected quality is in place. This has given us a confidence and pride that we enjoy. At NARF, we are conducting quality checks by our own members, in cooperation with the FSA. In 2003 there were only 36 % of the accountants that had approved the control without further action. In 2010 this share had increased to 63 %. This is a nice development. About one third of the other accountants need a new control in 2011. What we see is that illness and reorganization is a common cause that the quality is not at a satisfactory level. This is a challenge we focus on. At the same time it

must be acknowledged that the accounting profession is so complicated that we must expect that some will always have a need for follow-up inspection. This is thus a part of a larger learning process. In 2011, we, like several other countries, got leniency in the audit requirement. This means that we take the step further and prepare a compilation report, that is a confirmation from the accountant of the quality that is the basis for periodic reports and financial statements. We believe this will be perceived as a mark of quality to the market, including owners, suppliers, customers, banks and public authorities. We face exciting years, where more automated accounting and consulting expertise seem to become two major trends. p

D Along with updating the definition for

accountant to meet

the current requirements in the evolving business

environment, it's a good time to look at what the key

competence of the future professionals entails.

The Development of the Accounting Profession in Europe and Internationally

Text FEDERICO DIOMEDA Photo JUHA ROININEN

he only current definition of “accountant” is the IFAC one that refers to the individual members of an IFAC member body. Looking into dictionaries will for sure result in finding a variety of definitions that firstly depend on the word used in a specific national language to translate the English common noun “accountant”. I am sure that many of these definitions in general refer to experts in the accounting field providing services to the private sector and to businesses, or working in businesses in accounting and administrative departments. IFAC has recently started a project on the new definition of “accountant” that aims to update the old definition and refers to the key elements of the accounting profession, such as ethical behavior and competence in order to serve the public interest.

Accountants assist the businesses when they start and during their life. Accountants assist the businesses in their annual reporting needs. Accountants assist the businesses with assurance engagements when required by the public interest.

Considering that the origin of the accounting profession is generally credited to Luca Pacioli, Italian friar who in the 16th century created double entry accounting, it is not difficult to agree that an accountant is a person that uses numbers to measure businesses and economic transactions. Using numbers implies a technique to work them into a framework that is useful for the preparer. The preparers that have interrelations with other businesses have a need to “show” their numbers, hence the need to agree on a common framework and also the need to check “how you do it” in order to assure that they have been properly prepared. We can therefore agree that an accountant is an expert that is asked to prepare or asked to help prepare the organization’s representation of economic transactions and its periodic results in order to measure the business (satisfaction of internal needs) and to transfer the financial information to external stakeholders (satisfaction of external needs). The driver of this process is the need to keep alive the related business and to improve it.

This short introduction aims to show that the “raison d’être” of the accounting profession is nowadays strongly linked to businesses, their development and growth. Accountants assist the businesses when they start and during their life. Accountants assist the businesses in their annual reporting needs. Accountants assist the businesses with assurance engagements when required by the public interest. This last activity is normally identified with “auditing” and tends to identify a sort of autonomous profession – the auditor – which in reality is simply a strictly regulated specialization of “accounting”. No doubt, in fact, that without the existence of a business and of a financial reporting framework, no auditing could take place. There are therefore three areas of intervention of the accountants: assisting the current life of businesses, assisting their financial reporting needs/obligations, auditing the financial statements when required by law or regulation or indeed providing an alternative assurance service when demanded on a voluntary basis. These elements are clearly and substantially

Economic personal and social development are involved right from the start. Hence the common link of the accounting profession to the “public interest” (still not yet precisely defined).

evident in that part of the accounting profession called “SMPs”: Small and Medium Sized Practices. They are the majority of the accountants and they normally provide services to

Accountants help businesses to grow and flourish

FEDERICO DIOMEDA

SMEs: Small and Medium Sized Enterprises, covering the above mentioned three areas. Having said that, what are the developing factors of the accounting profession as we see them in 2011? It is quite clear that for a long time the accounting profession has been called to cover compliance needs of businesses (including auditing) more than advisory needs of the businesses themselves. Bookkeeping and tax reporting together with auditing have played a relevant role because of the increasing national regulation in that area. Accountants, therefore, have been forced to forget that advisory services are key elements to allow compliance having a sense. No doubt that compliance is important, but compliance “per se” is useless. For these reasons in recent times there are many, who have started to argue that the accounting profession should go for (I should say

Advisory role of accountants on a rise

resume) a stronger advisory activity in order to satisfy the needs of SMEs (considering the SMPs typical market). Whilst this is widely accepted, these advisory services seem to get less attention.

ting in place sufficient budgeting and reporting systems to prevent the crisis, using the managerial information to measure future performances and apply urgent correction to a

What, then, are the most important advisory needs of SMEs? Starting up a business implies incorporating the company and solving governance issues, financing the start-up, and setting up the right internal administrative organization (entrepreneurs are often too much commercial oriented). Running a business implies measuring and checking performance, reporting to internal and external stakeholders, checking the cash flow and providing proper finance. Improving the business implies taking economic developing strategic decisions based on correct information, measuring the implications of the new strategy on the current business and checking the needs for new finance, measuring the impacts on the organization and preparing relevant changes. Preventing the business crisis implies put-

Federico Diomeda is an Italian Dottore Commercialista practising in Genoa, Italy. His clients are small and medium businesses. Diomeda is CEO of EFAA, European Federation of Accountants and Auditors for SMEs. He was President of EFAA from 2006 to 2008 and previously served as a member of the EFAA board. After his graduation in economics at the Genoa University, he passed the state exam and in1984 joined the self-regulatory body of Ordine dei Dottori Commercialisti e degli Esperti Contabili, the Italian accountancy profession’s organization. He is also an authorised auditor. Diomeda’s career has been oriented right from the beginning towards two specific fields of the accountancy profession: business advice and commercial law for SMEs, and restructuring and insolvency of SMEs (co-operating with the local court in bankruptcy procedures as a trustee).

The level of ability of the accountant in interaction with businesses in a true managerial and dynamic way distinguishes a ‘good’ accountant from a ‘normal’ accountant.

business policy, self-rating the business to avoid bad news when asking for more finance. Helping the crisis implies putting in place the best policy to save the core business and its value, limiting the damages onto the internal organization and avoiding disperse the best human resources, avoiding illegal entrepreneurial behaviour, promoting timely external communication that helps bridging the crisis as much as possible, making use of proper restructuring tools/procedures according to the national legislation. These examples show that the accountant, who is generally acknowledged as the best advisor for SMEs thanks to his personal and strong relationship with the owner or manager of the enterprise, has a high profile role to play mostly based on the wise and proper use of the information coming from the normal compliance services provided. The level of ability of the accountant in interacting with the business in a true managerial and dynamic way distinguishes a “good accountant” from a “normal” accountant.

sory services is driven by an internal evolution of the profession itself through the following elements: • The recognition that advisory services are more and more needed by SMEs and deserve proper attention

The challenge, therefore, for the accounting profession in 2011 (and onwards) is how to increase the number of dynamic accountants. This challenge, in my view, is a pure “private” challenge. No regulator or legislator will ever be interested in directly promoting such an evolution. Looking at the accounting issues now discussed in Europe and worldwide by standard setters and legislators, it is easy to see that financial reporting and auditing are key factors. Although good financial reporting and good auditing are elements affecting also the accounting profession and driving its performances, the needs

The study of key factors in education and training that help accountants to be more dynamic • The implementation of proper action to enhance young accountants starting right from the beginning also with advisory services, rather than relying only on compliance to enter the market • The implementation of proper systematic “tools”, including software, to help dynamic accountants provide meaningful advisory services • The recognition that individuals are important, but small practices suffer more than larger practices because of the need of specialization also in advisory services, hence the need for a policy of wise concentration of SMPs with the proposal of methodologies and organization that allows SMPs to keep the value of individuals within a well-structured company or office. The role of national accounting bodies together with their European and international representative bodies is to facilitate the proposed evolution. I personally believe that individuals may evolve also on a stand-alone basis, but we also have the responsibility to assure that people receive the best assistance to do better whatever their background and experience is. I am sure that all accountants would very much prefer to be surrounded by a more efficient

underlying current policies on both issues are more business and politically oriented. On the contrary, the possibility for the profession to increase the level of high profile advi-

and competent set of colleagues than simply be proud of just themselves. Growing together helps us grow faster and also helps our clients more. p

Evolution of the dynamic accountants

•

Liitossa luotsataan

tulevaa

aloushallintoliitto auttaa jäseniään

menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä. Tätä perustehtävää toteutetaan monin tavoin, joista yksi on vuosi sitten perustetut alan keskeisten osaamisalueiden neljä asiantuntijaryhmää. Ryhmät toimivat seuraavilla alueilla: • Tietotekniikka • Kirjanpito • Verotus • Henkilöstöhallinto. Taloushallintoliiton jäsenistä koostuva asiantuntijaryhmä tuottaa lisäarvoa jäsenistölle. Ryhmät vahvistavat myös liiton edunvalvontatyötä. Asiantuntijaryhmien toiminta perustuu Taloushallintoliiton strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kukin ryhmä on luonut toiminnalliset suunnitelmansa ja tavoitteensa, joita johdetaan liiton strategiasta käsin. Mitä kaikkea tietotekniikan osalta, kirjanpidossa, verotuksessa ja henkilöstöhallinnossa sitten edellytetään mahdollisimman toimivan tulevaisuuden saavuttamiseksi? Seuraavalla neljällä aukeamalla asiantuntijaryhmien puheenjohtajat kartoittavat taloushallinnon tulevaisuuden näkymiä ja niihin liittyviä askelia, joita asiantuntijaryhmissä otetaan. Useita kehityshankkeita on käynnissä jo nyt.

Liiton 4 asiantuntijaa

Teksti KARI ALHOLA ja MINNA TAKKUNEN Kuvat JUHA ROININEN

Ryhmäkuvassa Taloushallintoliiton neljän osaamisalueen asiantuntijaryhmien puheenjohtajat. Vuokko Mäkinen (vas.) vetää tietotekniikan ryhmää, Kari Alhola verotusryhmää, Jaana Ikkala henkilöstöhallintoryhmää ja Sirpa Koponen kirjanpitoryhmää.

u Osaamisalueiden asiantuntijaryhmien vetäjät

VUOKKO MÄKINEN

Tietotekniikasta vipuvartta Asiakkaiden tarpeiden laaja kirjo tuo alalle yhä uusia vaatimuksia. Taloushallinnon ammattilaisen toimintaa helpottaa strategioiden ja omaan erityisosaamiseen luontuvan vision laatiminen.

Kehittyvästä tietotekniikasta kannattaa napata ne ratkaisut, jotka parhaiten tukevat oman asiakaslistan tavoitteita.

erinteisesti tilitoimistojen ei ole tarvinnut miettiä visioita tai strategioita. Tilitoimisto tuottaa pakollisen kirjanpidon ja viranomaisraportoinnin asiakkaan puolesta. Maailma on kuitenkin muuttunut huimasti. Useille asiakkaille ei enää riitä pelkkä lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen. Yritystoiminnasta tarvitaan ajantasaista tietoa lähes reaaliajassa. Asiakkaamme ovat keskenään erilaisia ja niin voivat olla myös taloushallintopalvelujen tuottajat. Suuri joukko yrityksiä ei tarvitse jatkuvaa raportointia taloudellisesta tilanteestaan, kunhan alvit, palkat ja työnantajamaksut tilitetään ajallaan ja määriltään oikeina. Kuitenkin erilaiset asiakkaat ja asiakastarpeet asettavat haasteita palvelujen tuottamiselle. Monet erilaiset prosessit työllistävät ja hankaloittavat yhtenäisten toimintatapojen luomista. Toisaalta myös asiantuntijavaateet ovat laajentuneet ja syventyneet. Muutos on pysyvää myös lainsäädännön osalta. Myös taloushallintoon syntyy erikoisosaamisalueita.

Mikä minusta tulee isona? Taloushallintopalvelujen tuottamisessa on välttämätöntä miettiä, mihin haluaisi keskittyä, millaisia asiakkaita haluaisi hoitaa ja millaisena näkee yrityksensä tulevaisuuden. Oleellista on maalata visio, jossa itse viihtyisi parhaiten. Kaikkien ei tarvitse olla kasvuyrityksiä, hoitaa kansainvälisiä yrityksiä ja olla verokonsultteja. Kun oma visio on olemassa, monet ratkaisut syntyvät luonnostaan ja tukevat vision toteutumista. On paljon helpompi tehdä päätöksiä, kehittää ja ylläpitää osaamista, kun omat tavoitteet ovat selvillä. Vision asiakkailla on tarpeita, joihin haluaa palvelunsa tuottaa. Näiden palvelujen tuottaminen edellyttää sekä henkilötyöpanosta, osaamista ja kaikissa tapauksissa jossain määrin myös tietotekniikan hyväksikäyttöä. Tarvittavan tietotekniikan määrittää lähtökohtaisesti palvelun sisältö.

Tietotekniikan rooli taloushallintopalvelussa Tietotekniikan ensisijainen tehtävä on poistaa rutiinitöitä ja virtaviivaistaa aineiston käsittelyä sekä raportointia. Vaikka palveluvalikoima muodostuisi pääsääntöisesti kirjanpidon ja siihen liittyvien viranomaisraporttien tuottamisesta, varsinaiseen kirjanpito-ohjelmaan on linkitettävissä lisäohjelmia, joilla voidaan poistaa monia työvaiheita ja automatisoida kirjanpidon tekemistä. Esimerkiksi konekielisten tiliotteiden käsittelyohjelmisto vähentää rahatilitapahtumien tallennustyön aivan minimiin. Lisäksi pankkitilit täsmäävät aina. Nopeuttaa palvelun tuottamista Laajennettaessa palveluvalikoimaa ostolaskujen käsittelyllä ja myyntisaatavien valvonnalla nopeutuvat tositteiden käsittelyt aivan luonnostaan. Osto- ja myyntilaskut tiliöidään kirjanpitoa varten jo laskuvaiheessa, ja suorituskirjaukset syntyvät maksuaineistojen käsittelyn kautta suoraan järjestelmistä. Peruskirjanpito on syntynyt integroidussa järjestelmässä reaaliajassa. Suoraan kirjanpitoon tallennettavaksi jäävät vain jaksotukset ja muutamat muistiot. Kirjanpidon raportit ovat hyvinkin saatavissa jo kuukauden vaihteen jälkeisellä viikolla. Yritystoimintansa tilannetta seuraavalle asiakkaalle vain ajantasainen tieto on hyödyllistä. Nopeuttaa raportointia Sähköpostin liitteenä toimitettavat raportit ovat jo yleisessä käytössä, mutta vieläkin nopeammin ja tehokkaammin asiakasraportointia voidaan hoitaa asiakasportaalien kautta. Kun asiakkaalla on mahdollisuus ottaa raporttinsa itse ja porautua tapahtumiin, palveluntuottaja säästyy turhilta kysymyksiltä ja asiakas voi seurata yrityksensä tilanteen kehittymistä vaikka päivittäin. Palveluntuottaja yleensä huolehtii myös viranomaisraportoinnista. Näistä raporteista asiakas ei juurikaan saa lisäarvoa. Mitä tehokkaammin tasekirjat, veroilmoitukset ja tilastoraportit pystytään tuottamaan ja toimittamaan, sitä enemmän jää aikaa varsinaisen osaamisen hyödyntämiseen.

Verohallinto, tilastokeskus ja PRH ovat tietoisia tehostamistarpeista ja kehittävät palvelujaan oikeaan suuntaan. Myös viranomaisten etu on saada raportit nopeammin ja virheettömämpinä. Tämä tulee mahdolliseksi rakentamalla suoria linkityksiä palveluntuottajan järjestelmiin ja tekemällä raporttien siirrot niin helpoiksi kuin mahdollista. Mahdollistaa monipuolisemman tiedonsaannin Laaja tietojärjestelmien käyttö mahdollistaa myös varsinaista kirjanpidon tiliä yksityiskohtaisemman kohdentamisen. Kun asiakas käyttää samaa järjestelmää tai käyttää erillistä hyväksymisjärjestelmää, tapahtumien kohdistukset kustannuspaikoille ja projekteille on mahdollista tehdä jo hyväksymisvaiheessa. Liiketoiminta-alueiden, tiimien ja projektien kannattavuuden seuranta mahdollistuu ilman taloushallinnon erillistyötä.

Kuka määrittää tietotekniikkatarpeet ja kehittämissuunnat? Perinteisesti taloushallinnon järjestelmien kehitys ja sen suunta on ollut ohjelmistotalolähtöistä. Asiakkaat ovat saaneet toivoa ominaisuuksia, mutta suuret linjat ovat syntyneet jossain muulla. Kun talous ottaa ohjat käsiinsä ja määrittää itse tietotekniikkakehityksensä tarpeen, on syytä varautua erilaisella osaamisella, kokemuksella ja näkemyksellä. Tietotekniikka ei ole vain ohjelmisto ja/tai palvelin, vaan näiden ympärillä on paljon muutakin, kuten tietoliikenneyhteyksiä, tietoturvaa ja käyttöjärjestelmiä. Oma palvelin toimiston perähuoneessa ei ole enää itsestäänselvä vaihtoehto; huomattavasti helpompia ja turvallisempia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Mikäli haluaa säilyttää ohjelmistoriippumattomuuden, on järkevää silti ulkoistaa palvelimet, tietoliikenne ja näiden ylläpito asiantuntevalle palveluntuottajalle. Laajoja ohjelmistokokonaisuuksia on saatavilla myös niin sanottuna pilvipalveluna, jolloin suurin osa tietojärjestelmätuskasta on pyyhitty pois. Luonnollisesti yleisestä palvelusta saatavaa ratkaisua ei ole kovin helppo muokata yksilölliseksi ja erilaiseksi palvelukokonaisuudeksi.

alkuvaiheessa asiakaskohtaisesti. Kokonaistuotot eivät kerro kannattavuutta, myös henkilötyö on jollain tavalla pystyttävä kohdistamaan asiakkaalle ja tuotetuille palvelulle. Yksittäisten laskujen siirto hyväksymisjärjestelmästä ostoreskontraan tai maksatustiedoston luominen ja monet muut minuuttityöt on pystyttävä kohdistamaan asiakkaalle, jotta kokonaiskate saadaan aidosti selville.

Tulevat kehityssuuntaukset On selvää, ettei tietotekniikan kehitystä pysäytä mikään – pikemminkin se vain kiihtyy. Tässä huimassa vauhdissa ei tarvitse olla joka hetki aallon harjalla, kunhan seuraa kehitystä ja nappaa omaan käyttöönsä vain sellaista, josta on aidosti hyötyä omassa palvelutuotannossa tai erityisesti asiakaspalvelussa. Mitä varmasti tapahtuu aivan lähitulevaisuudessa, on verkkolaskujen käytön lisääntyminen aivan uudella tahdilla. Verkkolasku on taloushallinnon suuri innovaatio, joka on jo mullistanut taloushallinnon tietojärjestelmäkehityksen ja sen myötä luonut myös aivan uusia palvelutuotemahdollisuuksia taloushallinnon osaajille. Verkkolaskujen ja erilaisten sähköisen laskun käsittelyyn syntyneiden ohjelmistojen myötä myös reaaliaikainen

Palvelujen hinnoittelu asettaa haasteita. Oli tietojärjestelmäratkaisu mikä tahansa, kustannukset on saatava katettua palveluhinnoilla. Kokonaisvaltaisen taloushallintopalvelun tuottaminen on aivan erilaista toimintaa verrattuna perinteisen kirjanpitopalvelun tuottamiseen. Tämän vuoksi myös palve-

taloushallinto on tullut mahdolliseksi tilitoimistoissa. Verkkolaskujen hyödyntäminen on kuitenkin vasta alkutaipaleella. Uusien innovaatioiden myötä kirjanpidon tuottaminen siirtyy suurimmalta osin automatisoiduksi

luhinnoittelu on suunniteltava kokonaan uudelta pohjalta. Hinnoittelu saattaa muodostua täysin toisistaan poikkeavista perusteista eri asiakkailla riippuen tarjotusta palvelukokonaisuudesta. Kannattavuuden seurantaa on syytä tehdä vähintäänkin

ja taloushallinnon osaaja voi todella keskittyä varsinaiseen osaamiseensa ja erityisesti asiakkaiden neuvontaan. p

Kustannukset ja kannattavuus

Kustannukset on saatava katettua palveluhinnoilla.

u Osaamisalueiden asiantuntijaryhmien vetäjät

JAANA IKKALA

Katseet tulevaisuuden tekijöissä Samalla kun taloushallinnon palvelut kehittyvät ja niiden tarve kasvaa, on vastattava alan ikääntymisen ja koulutusvaatimusten haasteisiin. Näihin työstetään ratkaisuja Taloushallintoliiton henkilöstöhallinnon asiatuntijatyöryhmässä. Alan muutokset tarjoavat hyvän tilaisuuden myös alalle nyt tuleville olla mukana luomassa tulevaisuuden toimintatapoja.

aloushallintoliitto perusti jäsenkokouksessaan kesäkuussa 2010 työryhmän nimeltään Henkilöstöhallinnon asiantuntijatyöryhmä. Ryhmän tehtävänä on toimia taloushallintopalveluiden tuottamiseen liittyvissä asioissa ja kehittämishankkeissa, kuten ohjeistuksien ja toimintatapojen yhtenäistämisessä. Työryhmä voi ottaa selvitettäväkseen asioita tai hankkeita, joilla on laaja merkitys toimialan yritysten piirissä.

Taloushallinnon toimialan laajuus Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman toimialaraportin mukaan taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli reilu yksi miljardia euroa. Alan yritystoimintaa harjoitettiin noin 5 000 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli noin 13 000. Taloushallintoalan liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat kasvaneet jatkuvasti vuodesta 2002 alkaen ja kasvun ennustetaan jatkuvan edelleen. Yritykset ja yksiköt niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta ulkoistavat yhä enenevässä määrin toimintojaan taloushallinnon palvelukeskuksille.

Toimintaympäristön muutokset – viranomaisten hankkeet Valtiovarainministeriöllä on käynnissä viranomaishankkeita, jotka liittyvät läheisesti Taloushallintoliiton jäsentoimistojen ja heidän asiakkaidensa toimintaan. Päähankkeen nimi on Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe: Työnantajan ja yrityksen perustajan palvelukokonaisuuksien Klus-

teriryhmä. Ryhmään ollaan tällä hetkellä perustamassa pienempiä työryhmiä asioiden työstämistä varten. Perusteilla ovat Yrityksen perustajan tietopalvelut -työryhmä, Työnantamisen tietopalvelut -työryhmä ja Liiketoimintasuunnitelman jatkokehitys -työryhmä. Suomen Taloushallintoliitto ry:n edustaja on ollut mukana SADe-klusteriryhmässä. Ryhmässä on kehitetty muun muassa palkkakoodistoa, tulorekisteriä, palkka.fi-palvelua ja Katso-tunnistautumista. Osa näistä hankkeista on jo näkynyt tilitoimistojen arjessa ja osa on tulossa lähiaikoina. Muutokset vaikuttavat arkiseen työskentelyyn tilitoimistossa esimerkiksi uusina sähköisinä tunnistautumismenetelminä. Tilitoimistoilla on merkittävä rooli tiedon tuottajana ja välittäjänä; sen vuoksi viranomaisten muutokset ovat vaikuttamassa tilitoimistojen työmenetelmiin ja tehtävien roolitukseen.

Kehittämisen haasteita – ikärakenne ja alan yritysten hajanaisuus Tilitoimistojen osaamisen kehittämiseen liittyy useita haasteita, joista seuraavassa esillä muutamia.

Työvoiman ikääntyminen on lähivuosien keskeisimpiä työvoimapoliittisia ongelmia myös taloushallintoalalla. Koko työvoiman ikäjakautumaan verrattuna taloushallintoalan tilanne on kuitenkin hieman vaikeampi. Taloushallintoalalla työskentelee keskimäärin iäkkäämpiä henkilöitä kuin kaikilla toimialoilla yhteensä. Kaikista taloushallintoalalla työskentelevistä henkilöistä (sisältää tilintarkastusalan) noin 45 prosenttia on täyttänyt 45 vuotta. Ennusteiden mukaan nykyisestä työvoimasta reilu viidennes on siirtynyt eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Analyysi viittaa siihen, että eläköityminen on alalla nopeampaa kuin työmarkkinoilla keskimäärin. Nuorten alalle houkuttelu on nähty tärkeäksi. Houkuttelemista vaikeuttaa se, että työskennelläkseen alalla henkilöllä tulee olla tietty peruskoulutus ja -ymmärrys alasta. Tilitoimistojen koko henkilökuntamäärällä mitattuna vaihtelee suuresti. Suomen Taloushallintoliitto ry:n jäsentutkimus vuodelta 2009 osoittaa, että 50 prosenttia tilitoimistossa työskentelevistä henkilöistä (1 951 henkilöä) työskentelee yli 9 henkilön yrityksissä. Toinen puolikas (1 963 henkilöä) työskentelee yrityksissä, joiden koko on 1–9 henkilöä. On selvää, että toimenkuvat näissä yrityksissä ovat hyvin erilaisia ja siksi myös kouluttamisen ja ohjaamisen haasteet poikkeavat toisistaan. Erilaiset toimenkuvat ja prosessit vaikeuttavat alan yhtenäistä kouluttamista. Toimiala on tällä hetkellä hajanainen.

Osaamisen kehittäminen tilitoimistoissa Nuorille opiskelijoille ei ole alalle räätälöityä tai suunnattua koulutusohjelmaa; ei ole niin sanottua kirjanpito- tai palkka-asiantuntijakoulutusta. Taloushallintoliitto on tiedostanut tämän haasteen ja toiminut edelläkävijänä tuottamassa koulutuspalveluita toimialan yrityksien työssäkäyvälle henkilöstölle. Taloushallintoliitolla on tällä hetkellä käynnissä viisi pitkäkestoista koulutusohjelmaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen: • TAL – PHT palkkahallinto tilitoimistossa • TAL – Controller Johdon laskentatoimi • TAL – JET Johtamisen erikoisammattitutkinto • TAL – Taloushallinnon verotutkinto • TAL – AT Taloushallinnon ammattitutkinto. Koulutustoimintaa kehitetään yhä edelleen ja jäsenyritysten koulutustarpeita kysellään ja toiveita kuunnellaan ja toteutetaan. Toimialan yritykset ovat käynnistäneet yritysten sisäisiä kehittämishankkeita osaamisen lisäämiseksi ja alan hiljaisen tiedon siirtämiseksi uusille työntekijöille. Kehittämishankkeissa on käytetty menetelminä muun muassa tiimivalmennusta, mentorointia, kehityskeskusteluita, oppivan organisaation menetelmiä ja tasapainotettua tulosmittaristoa. Myös yritysten oma sisäinen koulutus on tärkeää ja yritykset järjestävätkin monien uusien työntekijöiden peruskoulutustasoon kuuluvaa opetusta ja ohjausta. Tilitoimistot ovat mukana myös oppilaitosten harjoittelujaksoissa ja oppisopimuskoulutuksissa.

Eläköityminen on alalla nopeampaa kuin työmarkkinoilla yleensä.

Tilitoimistojen keskeisiä kehityssuuntia tulevaisuudessa Tilitoimistojen keskeisiä kehityssuuntia voidaan luokitella työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan (Metsä-Tokila, 2009): • painopiste perinteisestä kirjanpidosta johdon laskentatoimen kehittämiseen • tietotekniikan kehitys: paperiton kirjanpito, internetin kautta tarjottavat palvelupaketit, taloushallinnon järjestelmien vuokrauspalvelut, tositehotellit • alan polarisoituminen, pienten toimistojen epävarma asema • suurten yritysten taloushallinnon ulkoistaminen ja siihen liittyvät edistyneimpien tilitoimistojen uudet kasvumahdollisuudet

Tekijäksi alalle – nyt jos koskaan

• kilpailu tilintarkastustoimistojen kanssa taloushallinnon konsultoinnin alueella • tulevaisuuskirjanpidon kehittyminen yritysten ennakointitoiminnan tueksi.

Oppiminen on ilo kaikenikäisille. Ala antaa mahdollisuuden, ja velvoittaa, jatkuvaan oppimiseen. Toivotamme sydämellisesti nuoret, tulevaisuuden tekijät joukkoomme! p

Toimialalla ollaan nyt tilanteessa, jossa kaikki työn tärkeät osa-alueet, kuten asiakastöissä sovellettavat säädökset, tietojärjestelmät, työnantajien yritysrakenne ja asiakasyritysten koko ovat muuttuneet tai ovat muuttumassa. Nyt alalle suuntautuvilla ja työhön jo siirtyvillä opiskelijoilla on ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana luomassa uutta tapaa toimia ja löytää uusia ulottuvuuksia työhön. Työn haasteellisuus on toimialan kasvamisen myötä lisääntynyt ja se antaa erikoistumismahdollisuuksia yrityksen kaikilla organisaatiotasoilla. Toimiala odottaa uudenlaisia näkemyksiä ja luovia ratkaisuja tulevaisuudessa menestymiseen.

u Osaamisalueiden asiantuntijaryhmien vetäjät

KARI ALHOLA

Verotuksen muutosvoimat Kaikki taloushallinnon suuret muutokset näkyvät myös veroasioissa. Verotuksen asiantuntijaryhmän toiminta edistää jäsenten osaamista monialaisesti ja toimii toisaalta mukana lainsäädännön kehittämisessä.

aloushallintoliiton strategisina painopistealueina vuoteen 2015 asti ovat muun muassa taloushallinnon osaamisen ja laadun parantaminen. Seuraavassa katsastetaan niitä linjauksia ja toimintoja,

suosion kasvu ja sitä kautta muutokset sisällöissä ja muodoissa, asiakkaiden palvelua koskevien odotusten muuttuminen vaativammiksi sekä osaavan työvoiman saatavuus eli kilpailu työvoimasta toimialojen välillä ja sisällä.

joilla verotuksen asiantuntijaryhmä osaltaan tukee alan osaamisen ja laadun kehittämistä. Myös jäsenistön osallistumisen kehittäminen kuuluu tavoitelistalle. Taloushallintoliitto hakee yhä useammin eri toimielinten resurssitarpeita täyttäessään kiinnostuneita henkilöitä avoimella jäsenistöön kohdistetulla haulla – myös niin, että toimista kiinnostuneet voivat olla suoraan itse yhteydessä liittoon. Tätä avoimuuden periaatetta on noudatettu niin verotuksen kuin muiden kolmen asiantuntijaryhmän muodostamisessa. Vaikka kaikkia hakijoita ja kiinnostuneita ei voida ottaa mukaan toimintaan yhdellä kertaa, avoimesti toimimalla saadaan kentältä esiin uusia aktiiveja. Verotuksen asiantuntijaryhmä on niin osaamisalueiltaan, toiminta-alueellisesti kuin edustamiensa yhteisöjen koon ja toimintamallien suhteen erittäin monipuolinen. Kokoonpano edustaa täten jäsenkenttää erinomaisesti. Verotuksen asiantuntijaryhmä tukee nimensä mukaisesti Taloushallintoliiton ja sen jäsenten työskentelyä verotukseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on tukea jäseniä erityisesti siinä, että he onnistuisivat entistä paremmin omassa liiketoiminnassaan konsultoidessaan asiakkaitaan ja tuottaisivat asiakkailleen lisäarvoa myös verotuksen saralla. Asiantuntijaryhmä kehittää jäsenten monialaista osaamista niin vero-oikeuden kuin siihen tiiviisti kytkeytyvän laskentatoimen ja yritysjuridiikan kysymyksissä. Tärkeää on myös, että jäsenillä on aina saatavilla ajankohtaisin tieto verotuksen muutoksista. Haluamme myös itse olla muutosvoima ja vaikuttaa lainsäädännön muotoutumiseen. Viimeksi mainittua tehtävää toteutetaan myös antamalla lausuntoja niin kansallisella tasolla kuin vaikuttamalla kansainväliseen kehitykseen.

Kaikilla yllä mainituilla muutosdrivereilla on vaikutuksia myös verotukseen.

Tietotekniikka Tietotekniikan kehitys sähköisessä tiedonsiirrossa yrityksiltä viranomaisille on vain jäävuoren huippu verotuksen toimittamisessa ja tietojenkeruussa. Verotuksen asiantuntijaryhmän yhtenä ”vahdintakohteena” onkin yritysten hallinnollisen taakan keventämisessä onnistuminen. Ylipäätään tilitoimistoalan yksi olennaisimmista toimintaedellytyksistä on tehokkaat toimintaprosessit. Tietotekniikka on tässä oiva apu. Asioiden tulee sujua joustavasti – hyvänä ja toki kriittisenäkin esimerkkinä tästä voidaan pitää verotiliä, jonka kanssa ollaan hiljalleen pääsemässä alkukankeuksien yli. Kauas on kuljettu siitä, kun verottajalle kiikutettiin erilaisia veroilmoituksia faksilla tai postitse. Jokainen toimija on huomannut tietotekniikan kehityksen vaikuttavan myös omaan työnkuvaan ja työskentelyprosesseihin.

Kansainvälistyminen

Alan muutosvoimat muokkaavat kenttää

Toimintaympäristön kansainvälistyminen luo verotuksen kentässä jatkuvaa liikehdintää. Tälläkin hetkellä lainsäädännön kansainvälistyminen tuottaa määrällisesti ehkä eniten pohdittavaa myös verotuksen asiantuntijaryhmässä. Vaikka kansainväliset säännökset ottavat aikansa ennen kuin ne ovat kansallista lainsäädäntöä, on nimenomaan kehityksen alkumetrien kommenttikierroksilla olennaista merkitystä. Juuri nyt esillä ovat muun muassa arvonlisäverotuksen Eurooppa-tasoiset tulevaisuuden kehittämisajatukset. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon esimerkiksi ns. Split Payment -hanke, joka

Tilitoimistoala on elänyt jo pidemmän aikaa murroskautta. Alalla on käynnissä useita muutoksia, kuten tietotekniikkakehitys, joka vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin, toimintaympäristön kansainvälistyminen, taloushallinnon ulkoistuksen

toteutuessaan tarkoittaisi arvonlisäverotuksessa järjestelmää, jossa arvonlisäveron osuus ”tilittäytyy” ostajan maksaessa laskunsa. Puuttumatta tähän mallinnukseen yksityiskohtaisemmin, todettakoon, että se voisi tehostaa tilitoimistoalan

toimintaa, kun arvonlisäverovelvollisten välinen kaupankäynti tapahtuisi ikään kuin ilman arvonlisäveroa. Kun tähän lisätään vielä täyssähköiset ja täysautomatisoidut raha- ja pankkijärjestelmät koko Euroopan tasolla, säästöpotentiaali on valtaisa. Hankkeessa on vielä monta ratkaistavaa kysymystä, mutta taloushallintopalvelujen tuottamisen näkökulmasta hanke on erittäin mielenkiintoinen. Menettelyllä on myös omat vaikutuksena yritysten kassalikviditeettiin. Tilanteen seuraaminen ja kommentointi jatkuvat. Kansainvälinen verokilpailu puhututtaa. Verokannan tason lisäksi keskusteluihin on noussut veropohjaa koskevat uudistushankkeet Eurooppa-tasolla. Myös rajat ylittävät verokysymykset, kuten tappioiden tasaaminen ja voittojen kotiuttaminen, tuovat pohdittavaa. Kansainvälisen tilanteen seuraaminen onkin ollut verotuksen asiantuntijaryhmässä yksi tärkeä osa-alue heti alusta alkaen.

Ulkoistaminen ja asiakkaiden kasvavat odotukset

Osaava työvoima

Verotuksen kansainvälistyminen puhuttaa.

Tilitoimistoalan yhtenä haastealueena on ollut osaavan työvoiman varmistaminen. Asia liittyy niin ammattilaiskunnan valmentamiseen kuin oppilaitosyhteistyöhön. Vaikka molemmat tulevat verotuksen asiantuntijaryhmän työlistalle yhtä vahvoina, työ on päätetty aloittaa nykyammattilaisten työn tukemisesta. Oppilaitosyhteistyössä edetään Taloushallintoliiton yleisemmän toimintasuunnitelman puitteissa. Tilitoimistoammattilaisten työnkuvan muut-

Taloushallinnon ulkoistuksen suosion myötä myös verotuskysymysten kirjo laajenee. Verotuksen asiantuntijaryhmässä tämä näkyy esimerkiksi eri toimialoja koskevien erityissäännösten tulkinnoissa ja ohjeistamisissa. Asiantuntijaryhmän tärkeänä tehtävänä on auttaa ja tukea liiton jäseniä heidän kohdatessaan asiakkaidensa yhä kasvavia odotuksia. Ryhmässä onkin muotoiltu rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden tunnistamista helpottavia apuvälineitä ja oikeuskäytännön luomien välitilojen tulkintoja tilanteissa, joissa tapaukset odottavat valituslupaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Ajankohtainen on myös eduskuntavaalien jälkeisen hallitusohjelmalinjausten ennakointi, jota tehtiin toimittamalla jäsenistölle eri puolueiden verolinjausyhteenvetoja. Vaalien jälkeen verotuksen asiantuntijaryhmä on tavannut muun muassa yrittäjien etujärjestöjen edustajia keskustellakseen paitsi tulevista

tuminen konsultatiivisempaan suuntaan on puhuttanut verotuksen asiantuntijaryhmää niin paljon, että se on noussut Taloushallintoliiton koulutustyöryhmässäkin valmennusohjelmien tavoitelistalle. Tätä työnkuvan muutosta, joka tunkee alalle väistämättä, tulee tukea kaikin keinoin. Tehtävä ei ole helppo; samalla tulisi harjaantua kommunikatiiviseen ja asiakkaan huolenpitoa korostavaan työskentelymalliin. On hyvä myös muistaa, että verotuksessa muut oikeudelliset alueet, kuten yhtiö-, perintö- ja sopimusoikeuteen liittyvät, ovat yleensä verotuskysymysten kanssa samanaikaisesti käsiteltävinä asiakkaan tapahtumissa. Vaikka tilitoimistokenttä on aina ollut moniosaajien areena, nyt kaiken substanssiosaamisen rinnalle ovat tulleet erilaiset metataitojen hallinnan vaatimukset sekä asiakaspalvelun ja markkinoinnin osaaminen ja kansainvälisyyden hallinta. Ala on vaativa, mutta kiehtova. Alan arvostus lähtee alan toimijoista itsestään, mikä vaatii hyvää itsetuntoa ja itseluottamusta. Tunnusmerkkejä alkaa olla ilmassa siinä vaiheessa, kun tuntilaskutus on yleisesti kolminumeroissa luvuissa. Siihen mennee tovi, mutta vaativien lisäarvopalvelujen kysyntään vastaamisen kautta tämä on saavutettavissa. Hyvää ei saa halvalla, eikä hyvää kannata myydä alihintaan. Alana olemme tämän suhteen oppimiskäyrän hyvässä vaiheessa. Vaikka arvostuksen lisääntymisen myötä alan vetovoimaisuus lisääntyy myös oppilaitosmaailmassa, on kentällä syytä huolehtia hiljai-

verouudistuksen linjausvaihtoehdoista, myös hieman laajemmin kansainvälisen verotuksen kehityksen vaikutuksista.

sen tiedon siirtymisestä ja alan kokeneiden konkareiden tietotaidon välittymisestä. Ala on niin vaativa, että nuoremman ja vanhemman työvoiman taitavaa yhdistämistä ei voida ohittaa.p

u Osaamisalueiden asiantuntijaryhmien vetäjät

SIRPA KOPONEN

Kirjanpidon näkymät Hallinnon yhtenäistäminen ja sähköistäminen raivaavat tulevaisuudessa kirjanpidon ammattilaisille tilaa asiakkaiden laajempaan neuvomiseen ja palveluihin.

Samalla ammattitaitovaatimukset kasvavat.

ansallista lainsäädäntöä soveltavia kirjanpitovelvollisia koskevat säännökset eivät ole viime vuosina muuttuneet paljonkaan. Yhtiölainsäädännön,

sina kohtuuttoman paljon haasteita uusien tunnistamismenetelmien kanssa. Työ ei ole vielä lopussa. Tosin hallinnollisen taakan eli yrityksiin kohdistuvan byrokratian vähentämispyrkimykset ovat vai-

kuten osakeyhtiölain ja asunto-osakeyhtiölain muutokset, ovat vaikuttaneet jonkin verran yritysten kirjanpitosäätelyyn. Kirjanpitolautakunta on päivittänyt lähes kaikki yleisohjeensa, joten muun muassa yhtiöoikeudessa tapahtuneiden muutosten vaikutukset on huomioitu säännöksissä hyvin. Epävarmuutta tilinpäätöksiin ja kirjanpitoon tuo edelleen se, että monet uuden osakeyhtiölain tuomat uudet, mm. omia pääomia koskevat elementit, ovat verotuksessa vain väliaikaisen ohjeen varassa, vaikka uusi osakeyhtiölaki on ollut voimassa jo lähes puoli vuosikymmentä. Taloushallintoalalla toimivien työhön tuo haastetta myös ikävällä tavalla ratkaistu, arvostamiseen liittyvä oikeustapaus. Sekä pysyviin että vaihtuviin vastaaviin liittyvien omaisuuserien arvostaminen kuuluu kirjanpitovelvolliselle. Tällaisten vastuiden siirtäminen laskentatoimesta vastaaville on kohtuutonta. Korkeimman oikeuden ratkaisu luo tarvetta tarkentaa asiakassopimuksia ja lisätä asiakastyön ja -keskustelujen dokumentointia. Kirjanpitomenetelmät ovat vuosien varrella muuttuneet, minkä vuoksi kirjanpidon laatimiseen ja työn tuloksena syntyvän materiaalin

kuttamassa säännösten muuttumiseen ja toivottavasti selkeyttävät niitä.

säilyttämiseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti sähköisiä menetelmiä käytettäessä. Tilitoimistoilla on ollut viime vuo-

Yritykset kasvavat ja monien eri rajojen käyttö tarkoittaa, että yritys voi muutaman vuoden aikajaksolla olla mikrokokoinen, pkluokkaan kuuluva, suuri kirjanpitovelvollinen

Kansainväliset säännökset vaikuttavat myös kansallisella tasolla Laskentasäännösten periaatteet perustuvat pitkälti kansainvälisiin IFRS-säännöksiin. Lähes kaikki Suomen kirjanpitolainsäädäntöön tulevat muutokset ovat myötäilleet kansainvälistä normistoa. Erot ovat suurimmat rahoitusleasingsopimusten ja pitkäaikaishankkeiden käsittelyssä. Suomen kirjanpitolainsäädäntö perustuu neljänteen ja seitsemänteen yhtiöoikeudelliseen direktiiviin. Mikroyhteisöjen tilinpäätössäätelyä koskeva direktiivin muutoshanke on tällä hetkellä käsiteltävänä Euroopan neuvostossa. Mikroyhteisönä pidettäisiin yhteisöä, joka ei ylittäisi kahta seuraavista kolmesta raja-arvosta: tase 250 000 €, liikevaihto 500 000 € ja työntekijöitä keskimäärin 10. Ehdotuksessa mikroyrityksille annettaisiin helpotuksia mm. liitetietojen esittämiseen ja tilinpäätöksen julkistamiseen.

Taloushallintoyritysten edunvalvontajärjestö tähtää helpotuksiin Taloushallintoliitto on pitkään ollut sitä mieltä, että liian monia kokorajoja ei tule luoda. Emme kannata Pk-IFRS-normiston käyttöönottoa keskikokoisille yrityksille. Mikäli kasvava yritys haluaa vaativamman normiston, on mahdollista ns. ei estettä, ei pakkoa -periaatteella käyttää noteeratuille yrityksille luotua IFRS-normistoa.

ja jopa IFRS-tilinpäätöksiä laativa. Eri normistoissa on omat siirtymäsäännöksensä ja eri kokorajojen ylitys tai alitus johtaa siihen, että säännöksiä jouduttaisiin noudattamaan päällekkäin. Tilinpäätöksen käyttäjän edun mukaista ei ole, että asioita käsitellään eri standardeissa eri tavoin. Liiton kanta on, että IFRS-normiston käyttäjiä lukuun ottamatta olisi olemassa vain yhdet säännökset. Pienimmille yrityksille voitaisiin antaa säännöksistä huojennuksia. Riittäisi, jos pk-yritykset ilmoittaisivat liitetietona vain vastuut ja vakuudet. Käyvän arvon periaatteiden käyttäminen omaisuuserien arvostamisessa ei myöskään ole pk-yritysten kannalta järkevää. Kirjanpito-ja verotussäännösten yhtenäistäminen karsisi turhaa työtä ja säästäisi aikaa muun muassa asiakkaan sisäisen laskennan kehittämiseen.

Säännösten yhtenäistäminen karsii turhaa työtä.

annetut pantit ja kiinnitykset ja tieto siitä, kenelle ne on pantattu. Kahta säännöstä tulkiten sama tieto pitäisi antaa kahdessa eri paikassa. Liitetietojen vastuissa ja vakuuksissa pitäisi ilmoittaa muutkin vastuut, kuten kiinteistöinvestointien tarkistamisvastuu. Lienee järkevintä ilmoittaa vastuu- ja vakuustiedot liitetietona, johon viitataan toimintakertomuksessa. Uuteen asunto-osakeyhtiölakiin otettiin osakeyhtiölakia vastaava säännös negatiivisen oman pääoman rekisteröintivelvoitteesta ja siitä, että rekisteröinti voidaan jättää tekemättä, mikäli negatiivisuus voidaan oikaista omaisuuden käyvän arvon laskelmalla. Näitä tilanteita on käytännössä jo syntynyt. Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon n:o 2011/1865, jossa annetaan esimerkkejä siitä, miten laskelma voidaan laatia ja mitä todisteita voidaan käyttää omaisuuden käypää arvoa laskettaessa.

KILAn yleisohje selkeyttää kirjanpitoa Kirjanpitolautakunta julkaisi helmikuussa 2011 yleisohjeen kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista. Yleisohjeessa kuvataan tositevaatimuksia, kirjanpidon laatimista ja säilyttämistä. Säännöksiä on tarkennettu sekä tilikauden aikaisen että päättymisen jälkeisen pysyväissäilytyksen osalta. Ohjeeseen on tiivistetty säilytettävän materiaalin luetteloita säilytysajoittain sekä annettu esimerkkejä siitä, millaisia tietovälineitä käyttäen säilytys on turvallista. Myös kirjanpitovelvollisen vastuu ulkoisia palveluntarjoajia käytettäessä on tuotu ohjeessa esille. Yleisohjeessa esitetään tärkeä vaatimus, että sekä tilikauden aikainen säilytys että pysyväissäilytys on toteutettava siten, että kirjausketjun tositteesta tilinpäätökseen ja tilinpäätöksestä tositteeseen tulee olla vaikeuksitta todettavissa. Apuna audit trailin toteuttamiseen esitetään tilikohtaisia tuloslaskelmia ja taseita sekä järjestelmällisyyttä arkistoinnissa. Ongelmana audit trailin käytössä on, että sähköinen kirjausketju etenkin tilinpäätöksestä tositteeseen ei ole helposti todettavissa. Mikäli viennit pää- tai päiväkirjanpidosta tositteeseen eivät ole kaikkien tositteiden osalta linkitettyinä, tulee sähköisesti arkistoidun tositteen nimeämisessä noudattaa jotakin loogista tapaa, kuten tositteen nimeäminen numerolla. Skannausjärjestelmän antamaan satunnaiseen numeroon perustuva arkistointitapa ei täytä vaatimuksia.

Asunto-osakeyhtiölain muutokset tilinpäätökseen Uusittu asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010. Suurimmat muutokset koskivat vastuunjakokysymyksiä ja yhtiökokousten kutsumenettelyä. Kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvinä asioina tuli säätelyä mm. vastuiden ja vakuuksien ilmoittamiseen. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää toimintakertomuksen laatimista ja vastuiden ja vakuuksien ilmoittamista toimintakertomustietona. Kirjanpitoasetuksen toisen luvun 11 § säätää vastuut ja vakuudet ilmoitettavaksi liitetietona. Asunto-osakeyhtiölaki taas säätää, että toimintakertomuksessa esitetään

Kirjanpitolautakunta ohjeisti myös kulujen kirjaamista tuloslaskelmaan KILA antoi 2010 kuljetus-ja maanrakennusyrityksiä koskevan lausunnon, jossa ohjeistettiin menojen paikkaa kirjanpitovelvollisten tuloslaskelmissa. Vaikka kyseessä oli yksittäistä toimialaa koskeva lausunto, periaatteena oli, että meno on merkittävä sitä ylemmäs tuloslaskelmassa, mitä läheisempi on sen yhteys suoritetuotantoon. Lausunto vaikuttanee myönteisesti tilinpäätösten vertailukelpoisuuteen.

Tilinpäätösten julkistamisessa haasteita Viranomaiset ovat jo vuosia pyrkineet ns. yhden luukun periaatteeseen tilinpäätösten toimittamisessa julkistettavaksi ja viranomaiskäyttöön. Vuoden 2011 alusta lukien yhteisöt, jotka käyttävät verolomaketta n:o 6B, tulevat lähettämään veroilmoituksensa liitteenä julkistettavat tilinpäätösasiakirjat. Tällä tavoin patenttija rekisterihallituksesta lunastettujen tilinpäätösasiakirjojen yhtenäisyys ja laatu paranevat huomattavasti ja vältytään moninkertaiselta työltä.

Automatisointi tekee tilaa ohjaavalle asiakastyölle Lisääntyvä kansainvälinen kanssakäynti ja harmonisoidut tilinpäätökset auttavat vertailemaan tilinpäätöksiä. Tilitoimistot voivat edelleen olla asiakkailleen apuna yhä laajemmilla osaamisalueilla. Tämä tuleekin olemaan tulevaisuudessa yksi erikoistumiskohteista alalla. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa pitkälti automatisoitua taloushallintoa. Samalla on huomioitava tietoturvallisuus. Taloushallintoammattilaisen valvova silmä on silti automatisoiduissa tapahtumissa tarpeen. Ammattitaitovaatimukset korostuvat. Rutiineilta säästyvää aikaa voidaan käyttää asiakasneuvontaan ja -palveluun. p

1968 Taloushallintoliitto perustettiin Kirjanpitotoimistojen Liitto -nimisen채

Suomen verojärjestelmä

kansainvälisessä vertailussa Suomen verojärjestelmä on muuttunut kansainvälisen kehityksen suuntaisesti. Ansiotulojen verotusta on kevennetty ja verotuksen painopiste on siirtynyt välillisen verotuksen suuntaan.

Suomi verottaa suhteellisen kevyesti omaisuus- ja yritystuloja. Sen sijaan ansiotulojen verotus, erityisesti suurimmissa tuloluokissa, on kansainvälisesti vertaillen kireää. Teksti OUTI KRÖGER Kuva ISTOCKPHOTO

Espanjan 18 prosentin arvonlisävero on EU-maiden matalin.

Omaisuuden verotus vaihtelee voimakkaasti Euroopan maiden välillä. Isossa-Britanniassa se oli vuonna 2008 lähes 12 prosenttia verotuotoista, kun monissa maissa luku jää samaan aikaan alle kolmen prosentin.

Pankkivero on jo käytössä Ruotsissa. Pankkiveron käyttöönotosta myös Suomessa keskustellaan parhaillaan.

Luonnollisten henkilöiden tuloihin kohdistuvien verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen osuus verotuotoista oli vuonna 2008 suurin Saksassa ja toiseksi suurin Suomessa.

Ranskassa peritään veroa myös metsästä.

Verorakenne vaihtelee eri maissa

OUTI KRÖGER Projektipäällikkö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Kirjoittaja on VATT:n vuosittain julkaiseman Talouden rakenteet -teoksen toimittaja. Julkaisu on laaja tietopaketti Suomen taloudesta ja sen kehityksestä. Se sisältää runsaasti verotuksen kansainvälisiä vertailuja. Kirjoittaja on laatinut myös useita selvityksiä yritys- ja pääomaverotuksesta.

Seuraavassa esitetään katsaus verotuksen rakenteeseen ja sen kehitykseen Suomessa ja eräissä keskeisissä teollisuusmaissa. Tavoitteena on antaa yleiskuva näiden maiden merkittävimmistä veroista, verotuksen tasosta ja näissä tapahtuneista muutoksista. Kansainvälisen vertailun perusteella saadaan käsitys Suomen verotuksen erityispiirteistä. Samalla nähdään, miten eri maiden verojärjestelmät poikkeavat toisistaan.

TAULUKKO 1

Suomessa ja EU15-maissa pääosa verotuotoista kerätään henkilöiden tuloveroina, sosiaalivakuutusmaksuina ja kulutusveroina (Taulukko 1). Luonnollisten henkilöiden tuloihin (ml. ansio- ja pääomatulot) kohdistuvien verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen osuus verotuotoista oli vuonna 2008 suurin Saksassa ja toiseksi suurin Suomessa. Vähiten henkilöiden tulojen perusteella kerättiin veroja Espanjassa ja IsossaBritanniassa.

Eri verojen osuus kaikista veroista vuonna 2008, prosenttia Luonnollisten henkilöiden tulovero

Sovamaksut

Arvonlisäverot

Valmisteverot

Omaisuusverot

Yhteisövero

Muut verot

Tanska

52,3

2,1

20,9

9,8

4,1

7,1

2,1

Ruotsi

29,8

24,8

20,3

6,4

2,4

6,5

8,9

Italia

26,8

31,2

13,3

8,2

4,4

8,5

4,6

SUOMI

30,9

28,1

19,5

9,7

2,6

8,1

0,2

Ranska

17,4

37,3

16,8

7,0

7,9

6,7

6,3

Iso-Britannia

30,0

19,0

17,8

9,8

11,8

10,1

0,3

Saksa

25,9

37,6

19,2

8,3

2,4

5,1

0,5

Espanja

21,3

36,3

15,5

7,8

6,9

8,4

2,1

EU 15

26,5

28,6

19,0

9,0

5,1

8,2

2,6

VÄLILLISET VEROT

Lähde: OECD

Välillisten verojen osuus verotuotoista oli kaikissa maissa 25:n ja 32 prosentin välillä. Arvonlisäveroa kerättiin suhteellisesti eniten Pohjoismaissa, noin 20 prosenttia verotuotoista. Näissä myös alv-verokannat olivat korkeammat kuin muissa maissa. Italiassa ja Espanjassa osuus oli taas pienin, mikä johtuu osaksi maiden arvonlisäveropohjan suppeudesta, mutta myös harmaan talouden suuresta roolista. Arvonlisäverojen osuus verotuotoista on useimmissa maissa kasvanut sen jälkeen, kun verokannoille asetettiin minimitaso. Valmisteverojen osuus jäi kaikissa maissa alle 10 prosenttiin ja niiden osuus on vuodesta 1995 huomattavasti pienentynyt. Suuri osa valmiste-

yhteydessä lukuisia pienehköjä valmisteveroja poistettiin ja myöhemmin myös alkoholiveroa alennettiin. Yhteisöveron osuus verotuloista on ollut tarkastelluissa maissa lähellä EU15-maiden keskiarvoa, 8 prosenttia. Kaikissa maissa yhteisöveron osuus on noussut vuodesta 1995 – eniten Suomessa. Omaisuuteen kohdistuvien verojen osuus verotuotoista vaihtelee voimakkaasti maiden välillä. Isossa-Britanniassa se oli lähes 12 prosenttia verotuotoista ja monissa maissa alle kolme prosenttia.

veroista on ympäristöveroja. Myös mielenkiinto terveysvaikutteisiin veroihin on kasvanut. Suomessa valmisteverojen osuuden pienenemiseen vaikutti muun muassa se, että EU-jäsenyyden

Suomen keräämien omaisuusverojen osuus oli vuonna 2008 maiden alimpia ja selvästi EU15maiden alapuolella (Taulukko 2). Kiinteistövero on omaisuusveroista suurin erä lähes kai-

Omaisuusveroissa suuria eroja maiden välillä

kissa maissa. Varallisuusveron merkitys on hyvin vähäinen, sillä sitä maksavat enää Ranskassa luonnolliset henkilöt. Suomi poisti varallisuusveron vuonna 2005, Ruotsi vuonna 2007 ja Espanja vuonna 2008. Perintö- ja lahjaveroa peritään

TAULUKKO 2

useimmissa maissa, vaikkakin sen merkitys on joissakin maissa hyvin pieni. Ruotsi on poistanut perintö- ja lahjaveron kokonaan. Varainsiirtoverot tai leimaverot ovat monille maille merkittäviä verotulon lähteitä.

Omaisuuteen kohdistuvien verojen osuus verotuotoista eri maissa vuonna 2008, prosenttia Kiinteistövero ja muut omaisuuden perusteella maksettavat verot

Varallisuusvero

Perintö- ja lahjavero

Varainsiirtoverot

Tanska

2,6

–

0,6

1,0

Ruotsi

1,6

–

0,7

Italia

1,5

–

0,1

2,6

SUOMI

0,1

–

0,8

0,6

Ranska

5,0

0,5

0,9

1,3

Iso-Britannia

9,2

–

0,6

1,8

Saksa

1,2

–

0,5

0,6

Espanja

2,0

0,7

0,8

2,8

Maa

Lähde: OECD

Isossa-Britanniassa yli 9 prosenttia verotuotoista saadaan kiinteistöverosta ja muista omaisuuden perusteella perittävistä veroista. Myös Ranska kerää merkittävästi kiinteistöveroja, ja siellä peritään veroa myös metsästä. Suomessa kiinteistöverojen tuotto on hyvin vähäinen verrattuna muihin maihin. Varainsiirtoverojen osuus verotuotoista on Espanjassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa huomattava. Isossa-Britanniassa verot koostuvat leimaveroista, jota peritään esimerkiksi osakkeiden vaihdosta 0,5 prosenttia ja asuin- tai

muiden kiinteistöjen vaihdosta korkeimmillaan 5 prosenttia. Espanjassa kiinteän omaisuuden varainsiirtovero on 6 prosenttia. Italiassa kiinteän omaisuuden siirrossa vakiovero on 7 prosenttia, 15 prosenttia maatalousmaasta. Toinen merkittävä erä vuonna 2008 oli osakkeiden leimavero, joka myöhemmin Italiassa poistettiin. Suomessa kiinteistöjen varainsiirtovero on 4 prosenttia ja muiden kuin pörssissä vaihdettujen arvopapereiden vero 1,6 prosenttia. Suomen omaisuusverojen heikko tuotto johtuu pääasiassa kiinteistöveron alhaisesta tasosta.

Suurimmat erot maiden välillä ovat ansiotulojen verotuksessa. 33

Verojärjestelmissä osin lähentymistä Suurimmat erot maiden välillä olivat ansiotulojen verotuksessa. Työn efektiivinen veroaste oli vuonna 2008 matalin Isossa-Britanniassa (26,1 %) ja korkein Italiassa (42,8 %). Suomessa se oli

TAULUKKO 3

lähes samaa tasoa kuin Ruotsissa, Italiassa ja Ranskassa. Työn verotus on 2000-luvulla keventynyt muualla paitsi Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa (Taulukko 3).

Työn efektiivisen veroasteen kehitys

Maa

1995

2000

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Muutos 2008/1995 %-yks.

Muutos 2008/2000 %-yks.

Tanska

40,2

41,0

38,1

37,5

37,1

37,2

36,5

36,4

– 3,8

– 4,6

Ruotsi

45,2

46,0

43,9

44,0

44,2

43,8

42,5

42,1

– 3,1

– 3,9

Italia

38,2

42,2

41,9

41,6

41,3

41,1

42,6

42,8

+ 4,6

+ 0,6

SUOMI

44,3

44,1

42,5

41,5

41,6

41,3

– 3,0

– 2,8

Ranska

41,2

42,0

41,5

41,4

41,9

41,4

+ 0,2

– 0,6

Iso-Britannia

25,7

25,3

24,3

24,9

25,6

26,0

26,1

+ 0,4

+ 0,8

Saksa

39,4

40,7

40,4

39,2

38,8

38,9

38,6

39,2

– 0,2

– 1,5

Espanja

29,0

28,7

29,9

30,3

30,7

31,4

30,5

+ 1,5

+ 1,8

EU15

33,7

36,5

35,7

35,6

35,9

36,0

36,1

+ 2,4

– 0,4

Lähde: EU

Työn efektiivinen eli todellinen veroaste on laskettu jakamalla ansiotulojen verot ja niistä maksetut työntekijän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut työnantajan maksamilla palkkatuloilla ja sosiaalivakuutusmaksuilla.

Ansiotulojen korkein marginaaliveroprosentti (ml. työntekijän sosiaalivakuutusmaksut) vaihteli vuonna 2009 Espanjan 43:sta Tanskan 62,8 prosenttiin (Taulukko 4). Pohjoismaissa

TAULUKKO 4

Eri maiden verojärjestelmien peruspiirteitä Ansiotulojen korkein marginaalivero-% 2009

Yhteisöveroprosentti 2011

Osinkojen veroprosentti 2011

Osinkoverojärjestelmä 2011

Alv-% ja alemmat verokannat 2011

Tanska

62,8

25,0

28–42, alempi kuin ansiotulojen verotus

Kahdenkertainen

Ruotsi

56,5

26,3

Kahdenkertainen

25 / 6 ja 12

Italia

50,7

27,5

12,5

Kahdenkertainen

20/ 10 ja 4

SUOMI

55,0

26,0

Osittain kahdenkertainen

23 / 9 ja 13

Ranska

49,8

33,33

30,1 lopullinen lähdevero

Kahdenkertainen

19,6 / 5,5 ja 2,1

Iso-Britannia

51,0

28,0

10–42,5

Yhtiöveron hyvitys 1/9 osingon määrästä

20 / 5

Saksa

47,5

29,41

26,38 lopullinen lähdevero

Kahdenkertainen

19 / 7

Espanja

43,0

30,0

19–21, alempi kuin ansiotulojen verotus

Kahdenkertainen

18 / 8 ja 4

Maa

Lähde: OECD, IBFD

veroprosentit olivat muita maita selvästi korkeammat. Myös ansiotulojen korkeimmat veroasteet ovat 2000-luvulla alentuneet. Poikkeuksen tästä tekevät Iso-Britannia, Ranska ja Ruotsi.

Verokilpailua käydään eniten yhteisöverotuksessa. Maiden yhteisöveroprosentit olivat vuonna 2011 lähellä toisiaan ja vaihtelivat 25:n ja 33,33 prosentin välillä. Nyt tarkasteltuja maita selvästi alempia yhteisöverokantoja on itäisen Euroopan maissa ja Irlannissa. Verokilpailu näkyykin sel-

nettuja verokantoja on korotettu muun muassa Espanjassa ja Suomessa.

vimmin juuri yhteisöverotuksessa, jossa verokannat ovat alentuneet lähes kaikissa maissa. Osinkoverotuksessa veroprosenttien erot olivat jonkin verran suuremmat kuin yhteisöverotuksessa. Myös eri maiden osinkoverojärjestelmät ovat lähentyneet. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä on yleisesti luovuttu ja siirrytty voitonjaon kahdenkertaiseen verotukseen. Samalla osinkoveroprosentti on asetettu huomattavasti matalammaksi kuin muiden tulojen veroprosentti. Se on usein myös osinkojen lopullinen suhteellinen lähdevero. Osakas voi valita osinkojen verottamisen myös muiden tulojen yhteydessä, jolloin verotus on progressiivista (Ranska, jolloin 60 % osingosta on veronalaista, ja Saksa). Tanskan ja Espanjan tapaan osinkoverotus voi olla myös progressiivista, mutta kevyempää kuin muilla tuloilla. Eriytetyn tuloverotuksen maissa osinkoon kohdistuu erillinen pääomatuloveroprosentti (Ruotsi ja Suomi). Tällöinkin osa osingosta on voitu vapauttaa verosta (Suomi). Vain IsoBritannia soveltaa enää yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, mutta hyvitys on varsin pieni. Arvonlisäverotuksessa vakioverokannat ovat lähellä toisiaan, Espanjan 18 prosenttia on maiden matalin ja Tanskan ja Ruotsin 25 prosenttia korkein. Suomi on lähellä muita Pohjoismaita. Arvonlisäverokannat ovat lähes kaikissa maissa nousseet 1990-luvun lopun jälkeen. Viime vuosien kansainvälisen finanssikriisin seurauksena monien maiden julkinen velka on kasvanut, ja tämä on pakottanut kiristä-

EU15-maiden verorakenteessa ovat olleet valmisteverojen osuuden lasku sekä arvonlisäverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen osuuksien nousu. Valmisteveroja on pyritty käyttämään aiempaa enemmän ohjaamaan tuotanto- ja kulutuspäätöksiä ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Mielenkiinto erilaisia terveysvaikutteisia veroja kohtaan on myös lisääntynyt. Verotuksen painopiste on myös siirtynyt ansiotuloverotuksesta sosiaalivakuutusmaksujen suuntaan, ja ansiotulojen verotus on keventynyt. Erityisesti ansiotuloverotuksen korkeimpia marginaaliveroasteita on alennettu. Myös yhteisöverotuksessa verokantoja on voimakkaasti alennettu ja veropohjaa laajennettu. Pitkällä aikavälillä yhteisöveron tuotto ei ole pienentynyt. Pääomatulojen verotuksessa suuntauksena on ollut pääomatulojen verottaminen ansiotulojen verokantaa alemmalla prosentilla. Siirtyminen yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen on lisännyt osingonsaajan verorasitusta. Omaisuuden verotuksessa ei ole nähtävissä selvää trendiä, vaan maakohtaiset erot ovat suuret. Suomen verorakenteen muutokset ja verotuksen trendit ovat muuttuneet melko samansuuntaisesti kuin EU15-maissa. Uusimpana veromuotona on viime aikoina puhuttu pankkiverosta, jolla pyrittäisiin saamaan pankit paremmin osallistumaan niiden toiminnasta aiheutuviin riskeihin. Pankkivero

mään verotusta. Suomi nosti arvonlisäverokantaansa yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin vuonna 2010 ja Iso-Britannia 2,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin vuonna 2011. Myös alen-

on jo käytössä muun muassa Ruotsissa. IsoBritannia, Ranska ja Saksa ottavat pankkiveron tänä vuonna käyttöönsä, ja myös muissa maissa on suunnitelmia veron säätämiseen. p

Pankkivero tekee tuloaan Merkittävimmät pitkän aikavälin muutokset

Uutta

kasvua taloushallinnon kumppanuudesta Tuoreiden tutkimusten mukaan yritykset, jotka ottavat nopeasti käyttöönsä johdon laskentatoimen työkaluja, menestyvät paremmin kuin yritykset, joilta nämä työkalut puuttuvat. Miten taloushallinnon ammattilainen sitten voisi auttaa asiakastaan menestymään paremmin?

Teksti MIKKO SANDELIN Kuvat ISTOCKPHOTO

yvin organisoitu taloushallinto todennäköisesti auttaa yritystä kasvamaan ilman vakavia kriisejä. Moni yrittäjä kuitenkin mieltää taloushallinnon vain liiketoiminnan ulkopuoliseksi pakolliseksi pahaksi. Tämän mielikuvan muut-

tamiseksi tilitoimiston onkin otettava aktiivinen rooli taloushallinnon kehittämisessä lisäarvoa tuottavaksi, halutuksi palveluksi.

MIKKO SANDELIN Mikko Sandelin toimii tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella, minkä ohessa hän kouluttaa muun muassa Taloushallintoliiton TAL-Controller Johdon laskentatoimi -ohjelmassa. Hän uskoo, että tilitoimistojen rutiinityön automatisoituminen siirtää työn painopistettä kohti asiakas- ja tilannekohtaista ongelmanratkaisua, mitä puolestaan edesauttaa vahva johdon laskentatoimen osaaminen.

ON TYYPILLISTÄ, että tilitoimisto keskittyy tuottamaan asiakkaalle rutiiniraportteja. Yrittäjä tekee merkittäviä päätöksiä markkinoista, asiakkaista, jakelukanavista, tuote- ja palveluvalikoimasta, mutta silti näitä päätöksiä tukevia laskelmia ei löydy tilitoimiston palvelutarjonnasta. Tilitoimisto tyytyy usein kirjoittamaan taloudellisin faktoin historiaa, vaikka todellinen asiakastarve kohdistuu tulevaisuuden vaihtoehtojen vertailuun. On myös todennäköistä, että yrittäjä tarvitsee apua niin liiketoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä kuin ohjaamisessa kohti toivottuja taloudellisia tuloksia. Nämä asiakastarpeet avaavat tilitoimistolle mahdollisuuden tuottaa controller-palvelua ja näin kehittyä asiakkaan strategiseksi, merkittävää lisäarvoa luovaksi partneriksi. Controller-palvelun sisältö riippuu niin asiakasyrityksen elinkaaren vaiheesta kuin sen koosta. Eri vaiheissa laskelmilla voidaan kuitenkin avustaa yrittäjän päätöksentekoa, vaikka hän helposti väittää, vedoten esimerkiksi liiketoiminnan kasvuun, että oikeat päätökset syntyvät ilman sen ihmeellisempää laskentaa. Liikevoitto on saattanut kasvaa 5 prosenttia markkinoinnin myötä, kun taas jakelukanavaa kehittämällä kasvu olisi voinut olla 15 prosenttia. Toisaalta on mahdollista, että laskelmat osoittavat uusien tuotteiden olevan absoluuttisesti kannattavia, mutta yrityksen sijoitetun pääoman tuotto kuitenkin laskee. Päätökset ovat voineet olla hyviä, mutta eivät välttämättä optimaalisia.

taako tietty toiminto ulkoistaa. Katetuottoanalyysin hengessä voidaan tulosta myös pyrkiä optimoimaan toimintaa rajoittavan tekijän suhteen. Moni muukin lyhyen aikavälin päätöstilanne voidaan katetuottoanalyysin keinoin laskea riittävällä tarkkuudella. Analyysin sisältämän epävarmuuden vaikutusta voidaan edelleen arvioida herkkyysanalyysin keinoin. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi hinnoittelun tukena tarvitaan kuitenkin täyskatteellista kustannuslaskentaa. Tällöin haasteeksi muodos-

PÄÄTÖKSENTEKOA tukevat vaihtoehtolaskelmat edellyttävät luotettavaa kustannuslaskentaa. Jos luotettava jako muuttuviin ja kiinteisiin kus-

tuu välillisten kustannusten kohdistaminen suoritteille. Välillisten kustannusten täsmällinen kohdistaminen esimerkiksi toimintolaskennan periaatteiden mukaan on erityisen tärkeää silloin, kun niiden osuus kustannusrakenteessa on merkittävä. Näiden kustannusten kaavamainen jakaminen laskentakohteille ei tuota lisäarvoa päätöksentekoon. Täsmällinen, aiheuttamisperiaatteen mukainen yleiskustannusten kohdistaminen sen sijaan nopeasti paljastaa, kuinka vain pieni osuus asiakkaista tai tuotteista tuo merkittävimmän osan liikevoitosta. Täten täsmällinen kustannuslaskenta tuottaa tietoa siitä, miten toimintaa voitaisiin tehostaa karsimalla esimerkiksi tuotevalikoimaa. Myös investointivaihtoehtojen vertailua ja valintaa voidaan tukea laskelmin, joko painottaen rahoitusvaikutuksia takaisinmaksuajan menetelmällä tai arvioiden kannattavuutta nettonykyarvolaskelmin. Kustannus- ja kannattavuusanalyysein tilitoimisto voi tuoda taloudellis-rationaalisen näkökulman yrittäjän arkeen ja avustaa vaihtoehtojen vertailussa, toiminnan tehostamisessa ja niukkojen resurssien optimaalisessa käy-

tannuksiin on tehtävissä, tällöin voidaan yksinkertaisella katetuottoanalyysillä auttaa yrittäjää tekemään päätöksiä esimerkiksi siitä, kannat-

tössä. Tämä ulkopuolinen näkökulma on varmasti tervetullut, sillä se avaa helposti uusia, faktapohjaisia perspektiivejä toiminnan kehit-

Rutiiniraportoijasta strategiseksi kumppaniksi

Kustannus- ja kannattavuuslaskennan työkalut terään

tämiseen. Siinä missä päätöksenteon tukeminen on enemmän kertaluonteista, kustannus- ja kannattavuuslaskenta mahdollistavat myös tuote-, tuoteryhmä- tai asiakaskatteiden kehityksen jatkuvamman valvonnan ja raportoinnin. Toisaalta controller-palvelun ulottaminen toiminnan ohjaamiseen mahdollistaa jatkuvamman raportoinnin ja palvelutuotannon. Perinteinen toiminnanohjausajattelu ja siihen liittyvä raportointi rakentuu pitkälti vuosibudjettien varaan. Vuosibudjetti numeerisena toimintasuunnitelmana luo vertailukohdan sille, kuinka hyvin esimerkiksi ensimmäinen vuosineljännes on sujunut: ollaan yli, ali tai täsmälleen budjetin mukaisessa vauhdissa. Oikean vauhdin määrittäminen on toki haastavaa. Niinpä vuosibudjettia realistisempi ratkaisu saattaisikin olla neljännesvuosittain tapahtuva budjetin tarkistus tai jopa kuukau-

perinteisen tulosraportoinnin arvoa voidaan lisätä pidemmälle viedyin analyysein. Tuloslaskelman vertaaminen edellisvuosiin tuottaa tietoa yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisempi tulosanalyysi hintasuhteiden, kasvun ja tuottavuuden vaikutuksista tulokseen on kuitenkin informatiivisempaa, koska se paljastaa kuinka hyvin yrittäjän kasvu- ja tuottavuustoimenpiteet ovat purreet. Toisaalta raportoitavien rivien lukumäärän vähentäminen parantaa informaatioarvoa. Kenties myynti, käyttökate ja pääoman tuotto riittäisivät perusraporttiin täydennettynä verbaalisella analyysiosiolla. Erityisesti analyysin arvoa lisää se, jos se nykytilanteen ohella arvioi tulevaisuuden kehitystä. Täl-

sittain päivittyvä 12 kuukauden rullaava ennuste. Toisaalta ali- tai ylisuoriutumista voidaan selittää eroanalyysilaskelmin ja näin tuottaa asiakkaalle yksityiskohtaista palautetietoa ja osoittaa toimenpiteitä kaipaavat osa-alueet. Vaikka perinteistä vuosibudjetointia kritisoidaankin, budjettisuunnittelu ja -seuranta tuovat systematiikkaa ja hallinnollista rakennetta moneen pk-yritykseen. Ennen kaikkea suunnittelu ehkäisee epämiellyttäviä yllätyksiä, kun taas seuranta tekee toiminnasta tavoitteellista.

löin controller-palvelu ei enää ole vain toteavaa raportointia vaan aktiivista yritysjohdon haastamista ja avustamista päätöksenteossa. Tämä toki edellyttää rohkeutta kriittiseen tarkasteluun, mutta asioiden nostaminen esiin ja niistä puhuminen lienee juuri se, mitä moni yrittäjä kaipaa.

Mittaristoilla johdonmukaisuutta ja oikeisiin asioihin keskittymistä

BUDJETTIEN OHELLA tai niiden sijaan toimintaa voidaan pyrkiä ohjaamaan mittaristoin. Systemaattisesti johdettu mittaristo, esimerkiksi Balanced Scorecard, mahdollistaa paitsi liiketoiminnan syy– seuraus-suhteiden hahmottamisen ja niistä oppimisen, myös olennaiseen keskittymisen. Ajatuksena on mitata niin taloudellisia tuloksia kuin niihin positiivisella tavalla vaikuttavia eirahamääräisiä tekijöitä kuten asiakastyytyväisyyttä, prosessien virheettömyyttä ja henkilöstön osaamista ja tyytyväisyyttä. Talouspainotteiseen budjettiohjaukseen verrattuna mittaristo ohjaa ihmisten huomiota monipuolisemmin ja toiminnallisempiin asioihin. Kun nämä asiat on oikein määritetty, huomio ohjautuu oikeiden asioiden tekemiseen, puhumattakaan siitä, että mittareihin kytketään palkitseminen. Täten mittaristo ehkäisee tempoilevaa ja ehkä ristiriitaistakin toimintaa liiketoiminnan pyörteissä. Mittariston laatiminen, sen ylläpito ja raportointi tarjoavat tilitoimistolle mahdollisuuden luoda lisäarvoa asiakkaille. Katteiden, budjettien ja mittareiden seuranta ja valvonta muodostavat mahdollisia raportointikohteita, mutta myös

Ymmärrä asiakastasi ja havainnollista palvelusi tuoma lisäarvo

CONTROLLER-PALVELUN tuottamisen keskeinen haaste, mutta myös mahdollisuus, on asiakkaan liiketoiminnan syvällinen ymmärtämys. Asiakas- ja toimialatuntemuksen taso pitkästi ratkaisee tuotettujen raporttien informaatioarvon. On myös mahdollista, että tilitoimiston kapasiteetti ei välttämättä jousta riittävästi asiakastarpeista nousevien tilannekohtaisten raporttien ja analyysien tuottamiseen. Keskeistä on siis pohtia myös omaa toimintamallia ja resurssointia. Lopulta haasteena on palvelun myynti. Olennaista on kääriä hihat, jäsentää kunkin palvelun asiakashyödyt ja laskelmin osoittaa controller-palvelun asiakkaalle tuottama lisäarvo. Johdon laskentatoimen ajattelumallein ja tekniikoin voit paitsi laajentaa omaa palveluvalikoimaasi, myös syventää olemassa olevia asiakassuhteita. Olisiko tässä siemeniä myös tilitoimiston strategiatyöhön? p

Kerrotko, ett채 yrityksesi on vastuullinen? 40

Yritysvastuuraportteja tekevät Suomessa lähinnä suuryritykset. Myös pk-yritysten kannattaisi kertoa, että ne toimivat vastuullisesti etenkin pyrkiessään laajentumaan kansainvälisille markkinoille.

Teksti MAARIT KAUNISKANGAS Kuvat ISTOCKPHOTO

altaosa pk-yrityksistä toimii vastuullisesti mutta ei osaa hyödyntää sitä. Vastuullisuudesta kertominen voisi auttaa esimerkiksi brändin luomisessa sekä lisätä yrityksen houkuttelevuutta työpaikkana, huomauttaa neuvotteleva virkamies Maija-Leena Uimonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Uimosen tehtäväkenttään TEM:ssä kuuluvat yhteiskunta- ja yritysvastuuasiat ja hän on perehtynyt alaan muun muassa vuonna 2006 julkistetussa väitöskirjassaan.

Mikä yritysvastuu? Mitä sitten yhteiskunta- ja yritysvastuulla tarkoitetaan? TEM määrittelee asian yritysten julkisen hallinnon ja muiden työyhteisöjen vastuuksi vaikutuksistaan ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiin. Kyse voi olla taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista. Toisin sanoen yritys vaikuttaa taloudellisesti maksamalla palkkaa työntekijöilleen ja veroja valtiolle ja kunnille. Sosiaalisesti yritys vaikuttaa esimerkiksi henkilöstönsä hyvinvointiin työpaikalla sekä tuotteidensa ja palveluidensa kautta asiakkaidensa tyytyväisyyteen. Ympäristövastuusta kertovat muun muassa, kuinka säästeliäästi yritys käyttää materiaaleja, energiaa ja vettä sekä osallistuu ilmastonmuutoksen torjumiseen. Käytännössä pieniltä yrityksiltä ei edellytetä yhteiskuntavastuuraportointia taloudellisista, henkilöstöön ja ympäristöasioihin liittyvistä asioista. Tosin merkittävistä ympäristöriskeistä on kerrottava yrityksen koosta riippumatta. Uimosen mukaan pk-yrityksissä kuitenkin usein pelätään, että yritykset joutuvat vain tiiviimmän tarkkailun kohteiksi, jos ne nostavat esiin hyviä

käytäntöjään. Entä jos sattuukin jokin vahinko ja joutuu repostelun kohteeksi? Vastuullisuudestaan kertonut yritys Uimosen mielestä kuitenkin selviytyy paremmin kriisistä avoimuutensa ansiosta. Kertoohan vastuullisuus myös siitä, että yritys noudattaa lakeja niiden minimivaatimukset ylittäen.

Monta syytä raportoida Pienimmissäkin yrityksissä ymmärretään, että ympäristöasioiden on oltava kunnossa. Mutta usein sosiaalisesta vastuullisuudesta tuntuu riittävän, että yrittäjä työllistää itsensä tai lisäksi mahdollisuuksien mukaan muita henkilöitä, sanoo vastuullisen yritystoiminnan verkosto Finnish Business & Society FiBS:stä toiminnanjohtaja Mikko Routti. Hän myöntää, että yritysvastuu ja siitä raportointi pienyrittäjän näkökulmasta voi olla haasteellista. Vastuullisen liiketoiminnan lähtökohtana on taloudellinen kannattavuus, jotta yritys pystyy pitämään huolta ympäristöstä ja henkilöstöstään. Vastuullisuus voi aluksi tuntua kalliimmalta, sillä monet esimerkiksi ympäristöön liittyvät investoinnit eivät lyhyellä aikavälillä näytä kannattavilta, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat sitä ja saattavat tuoda yrityksille uusia asiakkaita, Routti kuvailee. Varsinkin yritysvastuusta raportointi voi pkyrityksen näkökulmasta kuulostaa lisäbyrokratialta. Routin mielestä raportointi sinänsä ei ole asian ydin, vaan se että yritys toimii vastuullisesti. Raportoida voi vaikkapa kertomalla vastuullisuudestaan toiminta- tai vuosikertomuksessa. Pk-yritys voi kertoa esimerkiksi, minkälaisia tavoitteita yrityksellä on hiilijalanjäljen pienentämiseksi tai kuinka paljon enemmän aiotaan satsata henkilöstön koulutukseen. Ja tietenkin, mitä näiden asioiden tiimoilta on jo tehty.

”Kun yritys kertoo tavoitteistaan toimintakertomuksessaan, tämä on jo tietynlainen sitoumus.” 42

Kun yritys kertoo tavoitteistaan toimintakertomuksessaan, tämä on jo tietynlainen sitoumus. Yrityksessä esimerkiksi sitoudutaan pitämään tuotantoprosessit siisteinä tai siirrytään vähäpäästöisiin työsuhdeautoihin. Monet pk-yritykset toimivat suuryritysten alihankkijoina. Yhä useampi suuryritys edellyttääkin nykyään alihankkijoiltaan vastuullisuutta. Niinpä asiasta kertominen kannattaa, Routti huomauttaa. Hän käyttäisi yritysvastuuraportoinnin sijaan mieluummin termiä vastuullisuusviestintä. Myös TEM:n Maija-Leena Uimonen korostaa, että vastuullisuuden ei pitäisi olla jotakin

Tietopaketti pk-yrityksille

päälle liimattua, vaan sen pitää näkyä liiketoiminnassa. Vastuullisuus voisi olla kirjattu yrityksen strategiaan sekä johtamiskäytäntöihin ja -järjestelmiin. Sekä Uimonen että Routti nimittävät syntyvää vastuullisuusviestintää yrityksen käyntikortiksi. Routti korostaa, että vastuullisuudestaan kertovan yrityksen sopimuskumppani pystyy tarkistamaan helposti raportista, minkälaiset toimintaperiaatteet yrityksellä on. Raportointi myös tuo avoimuutta viestintään, sillä siinä kerrotaan myös sellaisia talousasioita, joiden kertomista laki ei velvoita. Tällaista uskaltaa kertoa vain mallikelpoinen yritys. Kansainvälistyvät pk-yritykset ja kasvuyritykset tarvitsevat tällaisia käyntikortteja esimerkiksi silloin, kun ne osallistuvat alihankintakilpailuihin. Varsinkin julkisissa hankinnoissa niin Suomessa kuin EU-maissa yritysvastuuraportointi otetaan huomioon. Parhaimmillaan vastuullisuus lisää yrityksen kilpailukykyä, Uimonen kertoo. Suomessa ei olla yritysvastuuraportoinnin edelläkävijöitä. Esimerkiksi Ranskassa on vuodesta 2002 julkisesti noteerattujen yhtiöiden pitänyt raportoida vastuullisuudestaan ympäristö- ja sosiaaliasioissa osana toimintakertomusta ja viime vuodesta lähtien laki on koskenut kaikkia yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Isossa Britanniassa on vuodesta 2007 ollut voimassa vastaava pörssiyhtiöitä koskeva laki. Ruotsissa valtionyhtiöiltä, joita on nelisenkymmentä kappaletta, on vuodesta 2008 edelly-

toteaa. p

tetty kestävän kehityksen raporttia. EU-maissa yritysvastuuraportointi nojaa vielä pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen. Tätä linjaa Uimosen mukaan myös suomalaiset ajavat.

Pk-yrityksen vastuullisuudesta raportoinnin ei tarvitse olla yhtä laajaa ja kattavaa kuin ison yrityksen. Raportoinnin helpottamiseksi TEM:ssä on laadittu tietopaketti pk-yrityksille: Yritysvastuun raportoinnin ensi askeleet. Esitteen mukaan pk-yrityksessä voidaan laatia yritysvastuuraportti, joka perustuu soveltaen kansainvälisesti hyväksytyn Global Reporting Initiativen GRI G3 -ohjeiston indikaattoreihin ja toimintatapoihin. Lisäksi on käytetty kirjanpitolautakunnan Toimintakertomuksen laatiminen -yleisohjeeseen sisältyviä tunnuslukuja, jotka koskevat toimintakertomuksen henkilöstö- ja ympäristötietoja. Pk-yrityksen vastuullisuudesta kertomiseen riittää jopa yritysvastuuseen liittyvistä asioista laadittu tiedote, joka lähetetään paikallislehtiin. Eli ei tarvitse painattaa hienoa julkaisua suuryritysten tapaan, Uimonen

Viherpesua, hyväntekeväisyyttä vai mitä? YRITYSVASTUURAPORTOINNIN saatetaan epäillä olevan maineen puhdistamisen asialla. Sekä TEM:n Maija-Leena Uimonen että FiBS:n Mikko Routti korostavat, että raportoinnin tulee perustua todellisuuteen. Ja jonkinlainen pelote lienee, että vastuullisuudestaan kertovan yrityksen toimintaa saatetaan syynätä tarkemmin kuin muiden. Myöskään viestinnän avoimuus ei sovi yhteen jonkin kielteisen asian piilottamisen kanssa. Yleensä vastuullisuudesta kertominen kuitenkin tuo myönteistä julkisuutta. Toiminnan hyväntekeväisyydeksi leimaaminen ei sekään kuvaa vastuullisuutta, sillä ilman taloudellista kannattavuutta ei yrityksessä löydy sijaa vastuullisuudellekaan. Mutta yrityksen osallistumisesta hyväntekeväisyyteen toki voi ja pitääkin kertoa yritysvastuuraportissa. – Tieto kulkee nopeasti sosiaalisessa mediassa. Kuluttajat pystyvät leimaamaan tuotteita ja palveluja ja siten vaikuttamaan yritysten toimintaan, Uimonen huomauttaa. Routti lisää, että jos jokin viesti ei pidäkään paikkaansa, hyvin nopeasti esimerkiksi tuotteen huonosta laadusta syntyy keskustelua sosiaalisessa mediassa. Yksi vastuullisuusviestinnän työkalu raportoinnin lisäksi voisi olla dialogi myös muiden kuin asiakkaiden kanssa. Lisätietoja: www.tem.fi/yritykset, www.fibsry.fi

806 Taloushallintoliiton jĂ¤sentoimipaikkaa hoitaa

130 000 yrityksen ja yhteisĂśn taloushallintoa.

Teksti MINNA TAKKUNEN Kuvat ISTOCKPHOTO

Laskennan aakkoset Mitä vaaditaan laskenta-alan opetukselta seuraavan kymmenen vuoden aikana? Kaksi opettajaa väläyttää trendejä ja ikuisia klassikoita. Hannu Ojala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu:

askennan opetuksen sisällöt ovat yhdenmukaistuneet eten-

vat liiketaloudellista ajattelua, tulevat säilymään opetuksessa, Ojala arvioi.

– Riskeistä tulisi olla entistä paremmin selvillä.

kin IFRS:n tulon myötä, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella toimiva yliassistentti Hannu Ojala sanoo. Laajentunut kansainvälinen viitekehys näkyy voimakkaasti myös alan opetuksen muutoksessa.

Toisaalta käynnissä oleva liiketoiminnan prosessien nopea automatisoituminen, kuten laskutuksen ja palkkahallinnon sähköistyminen ja raportointikoodiston käyttöönotto, muuttavat myös opetusta. – Kun esimerkiksi suomalaiset osakeyhtiöt saavat Raportointikoodiston avulla etukäteen tietoonsa tulevan vuoden pakollisen raportoinnin sisällön, turha raportointitaakka vähenee ja resursseja vapautuu korkeamman lisäarvon tekemiseen. – Koska sähköistyminen on myös kilpailukykyasia, siihen liittyvät asiat on tuotava mukaan opetukseen, Ojala korostaa.

On osattava käsitellä esimerkiksi informaation luotettavuuteen liittyviä riskejä ja ottaa ne mukaan talouden suunnitteluun. Ojala tähdentää, että alan epävarmuustekijöiden kasvamisen tulee heijastua myös opetukseen. – Liiketoiminnan käynnistämisen lisäksi opetukseen on tuotava mukaan exit-strategiat ja niiden ymmärtämisen tärkeys.

Rajat katoavat alan kehityksessä Kansainvälisesti yhteiset säännökset ovat Ojalan mukaan tuoneet opetukseen varsinkin opetusmateriaalien runsaudenpulan. Ja kun opettajat voivat liikkua yli rajojen, oppimismateriaaleja voidaan rakentaa globaalissa verkostossa yhdessä. – Alan yhdenmukaistumisen myötä kansainvälisiä verkostoja voitaisiin hyödyntää enemmänkin käyttämällä opetuksessa vierailevia opettajia. Globaali kehitys tekee mahdolliseksi myös oppimisympäristöjen monipuolistumisen; virtuaaliopetukseen tulee lisää muotoja ja sisältöjä. Samalla kovenee alan tutkimuksessa käytävä kilpailu. – Tutkijoita on enemmän kuin aiemmin, ja verkostoissa on mukana myös useampia yliopistoja. Tutkimusta tehdään useammin myös tiimityönä.

Ikivihreät pysyvät, mutta automatisointi tuo murroksen – Ne aikaa kestävät teemat, jotka tuke-

Epävarmuutta osattava mallintaa Alalla tarvittavista ominaisuuksista ja osaamisesta Ojala pitää keskeisenä erityisesti kokonaisuuksien hahmottamisen taitoa. – Laaja-alaisuus on tärkeää, Ojala sanoo. Kokonaisuuksien hallintaan kuuluu myös se, että opetuksessa on mukana niin johdon konsultointiin kuin alan rutiinitehtäviin liittyviä sisältöjä. Yhtä lailla merkittävää on ja tulee yhä voimakkaammin olemaan ennakoimisen ja muutostrendien havaitseminen. – Epävarmuuden mallintaminen on tärkeä suuntaus. Markkinadynamiikan polarisoitumista ja siihen liittyviä vaikutuksia on osattava tarkastella.

Suomalaista osaamista maailmalle Ojalan kuvaamat trendit eli taloushallintoalaa yhdenmukaistavat kansainväliset säännökset ja automatisointi kohtaavat korkealuokkaisessa suomalaisessa osaamisessa, mikä on läsnä myös alan opetuksessa. – Aallon kauppakorkeakoulu sijoittuu kansainvälisissä ranking-tilastoissa korkealle. Laskentatoimen aineessa on esimerkiksi kansainvälisesti menestyksellisesti tutkittu balanced scorecardin käyttöä, käyttötapoja ja niistä saatavia hyötyjä sekä tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tilintarkastustutkimusta. – Opetuksen ja tutkimuksen avulla rakennettava laskentatoimen prosessiosaaminen tulisi kaupallistaa suomalaiseksi vientiartikkeliksi, Ojala sanoo. p

Marjatta Pasanen Lahden ammattikorkeakoulu:

laa koskevan tiedon määrä on kasvanut niin valtavasti, että kaikkea on mahdotonta saada mukaan opetukseen, Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden yliopettaja Marjatta Pasanen sanoo. Niinpä kokemus tuo tarvittavan lisäopin työpaikoilla sen jälkeen, kun opiskelija siirtyy työelämään. Juuri nyt suosittuja erikoistumisalu-

ten alalla tärkeitä tulevaisuudessa? Pasanen ottaa ensimmäisenä esille kommunikaatiotaidot. – Ylipäätään vuorovaikutteisuus ja tiimityötaidot ovat tärkeitä, samoin joustavuus. Alan ammattilaisen on kyettävä vastaamaan asiakkailta yhtäkkiä tuleviin pyyntöihin erilaisissa asioissa. Joustavuuteen kytkeytyy myös muutosvalmius, josta on etua nopeasti

eita Lahdessa liiketaloutta opiskelevien keskuudessa ovat taloushallinto, markkinointi, johtaminen ja viestintä sekä yrittäjyys. – Johtaminen on viime aikoina hieman syönyt markkinointia, Pasanen kertoo kiinnostuksen suuntautumisesta.

kehittyvällä alalla. Vuorovaikutusvalmiuksen lisäksi alan vaatimuksia ohjaa kaikkeen levittäytyvä sähköistyminen. – Excel-taidot on vähintään osattava. – Sähköinen laskutus ja esimerkiksi verotili ovat myös sähköisten palveluiden sellaisia yleistyviä muotoja, jotka tulevat kaikille taloushallinnossa toimiville vastaan, Pasanen luettelee.

Klassikoilla liikkeelle Vaikka maailman muuttuminen näkyy myös opintojen muutoksina, samalla laskennassa on joitakin alati muuttumattomia asioita, jotka tulee hallita riippumatta siitä, millaisiin tehtäviin opiskelija työelämässä sijoittuu. – Kirjanpidon perusteet tulee aina osata, sillä niiden päälle rakentuu kaikki muu. Laskennan perusasiat ovat osaamisen pohjana, ja kaikki muut taidot antavat sitten mausteet. Samoin aina ajankohtainen aihe on rahoitus ja sijoittaminen. – Kassavirran seuraaminen on entistä tärkeämpää. Rahoitus kun voi kaataa yrityksen, vaikka liiketoiminta olisikin muutoin toimivalla pohjalla.

Joustavasti ja sähköisesti Millaiset kyvyt ja ominaisuudet ovat sit-

Lisää johdon laskentaa? Alalla keskustellaan, tulisiko taloushallinnon ammattilaisten satsata johdon laskentaa tukeviin palveluihin aiempaa voimakkaammin. Miten johdon laskennan osuus näkyy opinnoissa? Pasanen kertoo, että opintoihin kuuluvassa harjoittelussa johdon laskenta on osoittautunut suosituksi. – Kuitenkin käytännön työssä useammin korostuvat kirjanpito ja verotus, hän muistuttaa. – Johdon laskenta on enemmänkin yrittäjän väline, joka vaatii lisätyötä ja lisäaikaa. Toistaiseksi IFRS-tilinpäätöksen ja kansainvälisen laskennan rooli jäävät opinnoissa pienemmiksi.

Oppia haetaan ympäri maailman Onko työelämässä sitten määrättyjä tarpeita, jotka näkyvät myös ammattikorkeakoulun opetuksen sisällöissä? Pasanen kertoo erityisesti kansainvälisyyden merkityksen lisääntyvän. – Kielitaidon merkitystä korostetaan alalla. Kansainvälistyminen tulee esiin jo opinnoissa myös siten, että vuosittain yli 90 opiskelijaa lähtee ulkomaille vaihto-opintojen pariin. Venäjän lisäksi etenkin Aasian maat, kuten Kiina, Intia ja Vietnam, vetävät puoleensa. – Opiskelijat tulevat takaisin rohkaistuneempina. Kansainvälisyys näkyy myös hiljalleen kasvavana, kotimaassa englanniksi suoritettavien opintojen määränä.

Alan arki mukana projektitöissä ja aikuisopinnoissa Tuoreimpana työelämän lähtökohtia heijastelevana muutoksena amktason tutkinnossa Pasanen mainitsee myös projektiin osallistumisen, joka on kaikille opiskelijoille pakollista. Alan arkeen liittyvää ymmärrystä onkin hyödyllistä kasvattaa jo opintojen aikana. Liiketalouden perustutkintoa opiskelevien lisäksi oppia muuttuvalla alalla tarvitsevat myös työelämässä jo mukana olevat taloushallintoammattilaiset, mikä näkyy myös Lahden ammattikorkeakoulussa. – Aikuiset pystyvät suorittamaan opintoja paljolti virtuaalisesti ja, kun aineistot tulevat omasta takaa, heidän opinnäytetyönsä syntyvät nopeammin. p

Teksti LEENA REKOLA-NIEMINEN Kuvat ISTOCKPHOTO

Laaja-alaista laatua 1960-luvulla pieni joukko alan toimijoita kokosi voimansa yhteen taloushallintopalvelujen laadun kohottamiseksi ja perusti

Taloushallintoliiton. 30 vuoden iän saavuttanut KLT-tutkinto pitää edelleen huolta alan vaatimustasosta.

un Suomessa ei taloushallinnon palvelujen myyntiä yrittäjille ja yrityksille säädetty lailla, kuten tilintarkastuspuolella oli tapahtunut, heräsivät muutamat valveutuneet tilitoimistoammattilaiset 1960-luvun puolivälissä. He päättivät käynnistää alan sisäiseen itsesäätelyyn perustuvan toiminnan alan yleisen laatutason kohottamiseksi ja toimialan arvostuksen lisäämiseksi. Alan toimijat oli voitava jakaa jyviin ja akanoihin. Vuonna 1968, kesäkuun 10. päivänä, kol-

Huoli alan maineesta, tilitoimistopalvelujen tarjonnan laadun epätasaisuus, 1.1.1969 voimaan astunut uusi Laki elinkeinotulon verottamisesta ja tietoisuus edessä olevasta kirjanpitolain uudistamisesta saivat valistuneet tilitoimistoyrittäjät kokoamaan voimansa yhteiseen liittoon. Vuonna 1973 tuli voimaan uusi kirjanpitolaki, joka olikin sitten voimassa vuoteen 1997 asti. Käytännössä kuitenkin verotus vaikutti suuresti kirjanpidon laatimiseen. Niin jaksotuskuin arvostuskysymyksetkin ratkottiin verotusnäkökulmasta ja tuloslaskelmakaavassa erien esittäminen usein johdettiin niiden vähennyskelpoisuudesta tai -kelvottomuudesta, veronalaisuudesta tai verovapaudesta.

metoista tilitoimiston johtajaa kokoontui perustamaan Kirjanpitotoimistojen Liittoa, myöhemmältä nimeltään Suomen Taloushallintoliitto.

KLT-tutkinto syntyy alan osaamisen merkiksi Uusi kirjanpitolaki vakiinnutti vähitellen asemansa ja tilinpäätöksissä ratkaisuja haet-

tiin sen pohjalta. Koulutuksen merkitys kasvoi, tilitoimistoammattilaiset halusivat heille kohdennettua ja heidän tarpeistaan lähtevää koulutusta. Vaikka liiton jäsenyys jo sinällään oli erottava tekijä pääosasta alalla toimivista muista toimistoista, haluttiin osaamiselle antaa vielä näkyvämpi tunnus. Pitkän kypsyttelyn jälkeen muotoutui kirjanpidon- ja laskentatoimen tutkinto KLT. Ensimmäinen tentti oli syksyllä 1980 ja ensimmäiset KLT-kirjat jaettiin Tili- ja veropäivillä tammikuussa 1981, jolloin KLT-kirjan sai 101 KLT-kirjanpitäjää. Vuodesta 1981 on tutkinnon suorittaneiden

lintoliitto on jo pidemmän aikaa vaatinut uusilta jäseniltään KLT-tutkinnon suorittaneen vastaavan hoitajan, jolloin auktorisoinnin saanti mahdollistuu kaikille liiton jäsenille. KLT-tutkinnon ylläpito edellyttää säännöllistä raportointia Tili-instituuttisäätiölle KLTarvon saavuttaneen henkilön hoitamista työtehtävistä ja raportointikauden aikaisesta kouluttautumisesta.

määrä moninkertaistunut, ja tällä hetkellä 2 674 henkilöllä on voimassaoleva KLT-arvo.

perusteltua miettiä, tulisiko ylläpitokoulutuksen määrää jatkossa lisätä. Samoin on pohdittava, onko määriteltävä taloushallinnon osa-alueita, joita koulutuksen vähintään tulisi sisältää. Tietotekniikkaa ei kukaan alan ammattilainen voi ohittaa, sen perusteiden hallinta kuuluu tänä päivänä alan perusosaamiseen. Myös ylläpitokoulutuksessa sen määrää on tarpeen harkita. KLT-tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat yleensä ammatissaan eteenpäin pyrkiviä ja haluavat kehittää taitojaan ja osaamistaan. KLT-tutkinnon jatkoksi onkin kehitetty erikoistumisosia, joissa painotetaan jotakin määrättyä osaamisen osa-aluetta. TAL-Controller – Johdon Laskentatoimi, TAL–JET Johtamisen erikoisammattitutkinto, TAL–PHT Palkkahallinto tilitoimistossa ja TAL– Taloushallinnon verotutkinto tarjoavat tavallisen ajantasakoulutuksen rinnalle pitkäkestoisen ja laajan oppimiskokonaisuuden. KLT-tutkinnon suorittaneet ovat yksinoikeutettuja osallistumaan jokasyksyiselle KLT-risteilylle, jossa alan asioita tutkitaan normaalia ylläpitokoulutusta syvällisemmin ja esillä on taloushallinnon erityiskysymyksiä.

Sisäinen laskenta ja rahoitus mukana alusta asti KLT-tentin rakenne ja kohdealueet ovat pysyneet koko kolmen vuosikymmenen ajan lähes samoina. Ensimmäisen tentin laatijat olivat aikaansa edellä, kun tentin eräiksi osa-alueiksi otettiin sisäinen laskenta ja rahoitus – eli aihealueet, joita useimmissa tilitoimistoissa ei siihen aikaan juurikaan tunnettu. Jo alusta alkaen on ollut selvää, että KLTasiantuntija pystyy toimimaan tavallista kirjanpitäjää vaativammissa ja monimuotoisemmissa tehtävissä juuri sen takia, että hän on perehtynyt laskentatoimen eri osa-alueisiin. Myös oikeustieteen puolella tulee olla tietämystä tavallisten arvonlisävero- ja elinkeinoverolain ongelmia laajemmalta alueelta.

Tili-instituuttisäätiö nyt vastuussa KLT-tutkinnosta KLT-tentin järjestäminen ja KLT-tutkinnon ylläpidon hallinnointi on annettu Tili-instituuttisäätiön vastuulle. Tentin kysymykset laatii ja tentin tarkastaa KLT-tutkintovaliokunta. Säätiön KLTarvon myöntämisestä ja auktorisointiin liittyvistä tehtävistä vastaava ylin elin on KLT-lautakunta. Säätiö myöntää myös auktorisoinnit tilitoimistoille, joilla on vastaavana hoitajana KLT-tutkinnon suorittanut henkilö. Ensimmäiset auktorisointikirjat jaettiin Kesäpäivillä Kuusamossa kesäkuussa 1981. Auktorisoinnin edellytyksenä on myös jäsenyys Suomen Taloushallintoliitossa. Taloushal-

Ylläpito- ja lisäkoulutuksen tarve puntarissa Maailman muuttuessa yhä kiihtyvällä nopeudella kasvaa myös koulutustarve. Siksi onkin

Raportointikoodistosta standarditukea työhön Säilyttääkseen saavuttamansa auktorisoinnin on tilitoimiston läpäistävä määräajoin suoritettava toimistotarkastus. Siinä käydään läpi tarkastettavan toimiston edellytykset toimia edelleen auktorisoituna tilitoimistona. Tarkastustoiminta on organisoitu Taloushallintoliitossa olevalle Tarkastuslautakunnalle.

LEENA REKOLA-NIEMINEN Ekonomi, KLT Toimitusjohtaja, Kirjanpitotoimisto Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Kirjoittaja on Suomen Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja ja jäsenyrittäjä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus alan kouluttajana ja hän on kirjoittanut kirjanpitoalaa käsitteleviä teoksia.

Säätiöstä on saanut kotipaikkansa uusi Raportointikoodisto. Vastavalmistunutta koodistoa ylläpitää raportointilautakunta, jossa on edustettuna valtakunnan tärkeimpiä tilinpäätöstietoja sääteleviä, hyödyntäviä ja tuottavia tahoja. Raportointikoodisto on standardi, joka ohjaa täydentämään tilikarttaa niin, että yrityksen lakisääteinen raportointi on vaivatonta. Raportointikoodistolla on virallisen tilinpäätöksen rakenne. Kun liiketapahtumat kirjataan alusta alkaen koodiston standardin mukaisesti, virallisen tilinpäätöksen saldot ja tarvittavien erittelyjen tiedot ovat eri käyttäjien raporteissa kohdallaan. Raportointikoodistoa voi käyttää myös suoraan tilikarttana. Kun tilinpäätös on saatu raportointikoodiston avulla standardimuotoon, on seuraava askel kokonaan sähköinen tilinpäätös ja tasekirja.

Viestintätaidot korostuvat entisestään Maailma muuttuu ja KLT-tutkinnon on seurattava aikaansa. Sen rakenne on monipuolisuudessaan varmasti vielä vuosia nykyisenlainen. Tentin pääsyvaatimuksia ja tutkinnon ylläpitovaatimuksia sen sijaan joudutaan varmasti aika ajoin miettimään. Pääsyvaatimuksena olevan yliopisto- tai korkeakoulututkinnon rinnalla on oltava polku

Liiton kursseilla opeteltiin vaikean asiakkaan kohtaamista näyttelemisen keinoin. tenttiin myös niille, joilta tämä muodollinen peruskoulutusvaatimus puuttuu, mutta joilla on takanaan pitkä ura taloushallinnon piirissä. KLT-asiantuntijat toimivat usein isommissa toimistoissa toimistopäällikköinä tai tiimivastaavina, pienemmissä toimistoissa heillä voi

olla vastuu koko toimiston toiminnasta ja asiakaskontakteista. Tällöin asiakaspalvelutaidot ja kommunikointikyky ovat olennaisia taitoja, jotta tieto ja osaaminen välittyy asiakkaille tai alaisille parhaalla mahdollisella tavalla. Uusien työtapojen ja tietojärjestelmien sisäänajo sekä uusien asiakkuuksien alkumetrit ovat ihmissuhdetaitojen koetinkiviä. Myös näihin tilanteisiin KLT-asiantuntijat tarvitsevat jatkossa yhä enemmän työkaluja. Tosin, jo kauan sitten viime vuosituhannella, liiton kursseilla opeteltiin jopa näyttelemisen keinoin vaikean asiakkaan kohtaamista. Parhaat onnittelut 30-vuotiaalle KLT-tutkinnolle ja kaikille KLT-arvon saavuttaneille! p

Laadun tae Taloushallintoliiton toimistotarkastus

on kehittynyt perussuoriutumisen

varmistamisesta tilitoimistojen liiketoimintaa kokonaisuutena arvioivaksi toiminnaksi.

Alan muutokset ohjaavat tarkastuksen vuosittain vaihtelevia painopisteitä.

aloushallintoliiton toimistotarkastus on keskeinen osa tilitoimiston toiminnan laadunvarmennusta. Tarkastuksella varmennetaan, että tilitoimisto toimii riippumattomasti, noudattaa Hyvää Tilitoimistotapaa, sen toiminta on kannattavaa ja sillä on hyvät edellytykset toimeksiantojen hoitamiseen. Taloushallintoliiton tarkastustoimintaa

kevia säännöksiä. Tapahtumana toimistotarkastus tarjoaa tarkastettavan toimiston johdolle mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun kokeneen tilitoimistoalan ammattilaisen kanssa.

ohjeistaa Hyvä tilitoimistotarkastustapa. Taloushallintoliitto tarkastaa kaikki liiton jäseneksi pyrkivät tilitoimistot. Jäseninä olevia tilitoimistoja tarkastetaan viiden vuoden välein.

Tarkastuksen sisältö

Tarkastustoiminnan historia Tilitoimistoja on tarkastettu jo 1980-luvulla. Alussa toiminta haki muotoaan. Tarkastajat saattoivat käydä kysymässä paikallisten toimistojen laadusta myös verojohtajalta. Alkuaikojen tarkastusten päähuomio keskittyi tilitoimistojen perustehtäviin. Sittemmin toiminta on kehittynyt merkittävästi. Säännöllistä tarkastuksesta tuli 1990-luvulla, ja vuodesta 1993 tarkastajia on koulutettu vuosittain. Nykymuotoinen tarkastus sai vahvistuksensa vuonna 2003, jolloin Taloushallintoliitto vahvisti Hyvän Tilitoimistotarkastustavan.

Tarkastuslautakunnan rooli Tarkastustoimintaa organisoi Taloushallintoliiton Tarkastuslautakunta. Toiminnan tehtävänä on jäsenvaatimusten täyttymisen toteaminen sekä esitykset Taloushallintoliiton hallitukselle jäsenasioiden käsittelemiseksi tarvittavista toimista. Tarkastuslautakunta voi myös määrätä toimistolle aikaistetun tarkastuksen. Tarkastuslautakunta vastaa toimistotarkastuksen kehittämisestä ja kutsuu tilitoimistotarkastajiksi hyvämaineisia taloushallintoalan asiantuntijoita.

MIKKO AKSELIN

Tarkastuspäivänä haastatellaan Toimitusjohtaja, KLT, TietoAkseli Oy tilitoimiston johtoa ja henkilökuntaa. Johdon haastattelussa arvioidaan muun muassa toiminnan kehittämisen suunnitelmallisuutta, vakavaraisuutta ja riippumattomuutta, palvelujen hinnoittelua, vastuuvakuutuksen riittävyyttä, kirjallisten asiakassopimusten dokumentointia, tietoturvaa sekä henkilöstön osaamista. Vuosittain painopistealueiksi valitaan osa-alueita, joiden osalta tarkastustoimintaa halutaan kehittää toimintaympäristön muutosten pohjalta. Viime vuosina painopistealueina ovat olleet tietoturva, asiakasraportointi ja arkistointi. Tietoturvaan kehitettiin kartoituslomake, jonka avulla käydään läpi muun muassa varmistuksia, palomuuria, virustorjuntaa ja tiedostojen sijaintia. Asiakasraportoinnin osalta tuotettu kysely koostuu raportoinnin sisältöön, tasoon, toimitustapaan ja raportointikieliin liittyvistä kysymyksistä. Arkistoinnissa on kiinnitetty huomiota uusien sähköisten toimintamallien mukanaan tuomiin haasteisiin. Henkilöstöä haastateltaessa selvitetään, vastaavatko toimiston työtavat johdon kuvauksia. Pääpainopiste henkilöstön haastattelussa on asiakastöiden tarkastamisessa. Tarkastuspäivänä haastatellulta henkilöstöltä tarkastetaan pistokokein 1–2 asiakastyötä haastateltavaa henkilöä kohti.

Tarkastajan toiminta Tarkastajan on perustettava puolueettomat ratkaisuehdotuksensa ja johtopäätöksensä tosiasioihin. Toimistotarkastajan esteellisyydessä sovelletaan tilintarkastajan esteellisyyttä kos-

Tarkastajan on perustettava puolueettomat ratkaisuehdotuksensa ja johtopäätöksensä tosiasioihin.

Tarkastus on kehittänyt toimistojen laatua Nykyisin tilinpäätösten laatimiseen liittyviä olennaisia puutteita ei enää tule vastaan. Viime vuosina tarkastetuista jäsentoimistoista on huomautettavaa löytynyt noin 20 prosentilla. Kohteena ovat olleet muun muassa kirjallisten asiakassopimusten puuttuminen ja vakavaraisuus. Kun vielä 1990-luvulla tarkastusten yhteydessä jouduttiin puuttumaan eniten tilinpäätösten sisällölliseen laatuun, toimistotarkastuksella voidaan todeta olevan merkittävä rooli tilitoimistojen laadun kehittäjänä. p

Pelisäännöt

KL2004 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN MUKAAN

uu Tilitoimistoilla on merkittävä asema asiakasyritysten taloushallinnon tiedon tuottamisessa niin yrityksille kuin yritysten sidosryhmille ja yhteiskunnallekin. Hyvän tilitoimistotavan mukaan liiton valvoma tilitoimisto solmii sopimuksen toimeksiannosta asiakkaan kanssa kirjallisena. Taloushallintoliitto on laatinut alan ensimmäiset yleiset sopimusehdot 1980-luvun alkupuolella. Nyt ovat voimassa KL2004 yleiset sopimusehdot, joissa on selkeät pelisäännöt muun muassa seuraavilla sivuilla oleviin kysymyksiin.

ß Mitkä palvelut kuuluvat sopimuksen piiriin? Milloin palvelut aloitetaan? Sopimukseen sisältyvät palvelut yksilöidään sopimuksen liitteenä olevassa palveluerittelyssä. Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan myös muihin asiakkaan tilauksesta tehtäviin palveluihin. Tilitoimisto aloittaa palvelun viipymättä sen jälkeen, kun asiakas on antanut tilitoimistolle tarvittavat tiedot ja aineiston sekä maksanut mahdollisesti sovitun ennakkomaksun. Tilitoimiston tulee huolehtia palveluista huolellisesti ja ammattitaitoisesti tilitoimiston työ- ja raportointimenetelmien mukaan. Hyvän tilitoimistotavan mukaan tilitoimiston tulee huolehtia siitä, että sillä on riittävä asiantuntemus ja resurssit toimeksiantojen hoitamiseen. Olennainen osa tilitoimiston huolellista ja ammattitaitoista toimintaa on tunnistaa ne tilanteet, joissa on tarpeen pidättäytyä toimeksiannosta tai käyttää erityisasiantuntijoita. Asiakkaan kanssa sovitaan ulkopuolisten erityisasiantuntijoiden käyttämisestä ja näistä aiheutuvista kustannuksista.

ß Mitä perustietoja tilitoimisto tarvitsee asiakkaastaan? Asiakas huolehtii, että tilitoimistolla on tästä aina ajan tasalla olevat perustiedot. Tällaisia tietoja ovat yhteys-, henkilö-, tilikausi- ja kaupparekisteritiedot, toimiala, kotipaikka, kansallisuus, hallituksen jäsenet sekä muut tarvittavat tiedot ja toimenpideohjeet. Asiakas nimeää ja valtuuttaa yhteyshenkilön antamaan tilitoimistolle tarvittavat palveluihin liittyvät tiedot ja päätökset. Osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteyshenkilön vaihtumisesta.

ß Mitä tarkoittaa asiakkaan myötävaikuttaminen palvelujen suorittamisessa? Palvelujen suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja aineisto on annettava tilitoimistolle niin hyvissä ajoin, että tilitoimisto voi tehdä tehtävänsä asianmukaisesti normaalina työaikana. Asiakas myötävaikuttaa palvelujen tuottamiseen ja täyttää omat tehtävänsä huolellisesti sopimuksen ehtojen sekä viranomaisten ja tilitoimiston ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Tilitoimiston tiedusteluihin ja tarkistuspyyntöihin on asiakkaan vastattava viipymättä.

ß Ovatko liikesalaisuudet suojassa?

nitelmat ja muu aineisto ovat luottamuksellisia tietoja. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös sopimuksen päätyttyä. Tilitoimisto ja asiakas huolehtivat kumpikin siitä, että myös heidän henkilöstönsä sitoutuu salassapitoon.

ß Miten sopimuksen voi irtisanoa? Miten määräajat lasketaan? KL2004-sopimus on voimassa toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin, ellei muuta ole sovittu. Sopimuksen irtisanominen tai purkaminen samoin kuin muut sopimuksen mukaiset huomautukset ja ilmoitukset on tehtävä todisteellisesti. Ilmoitukset katsotaan tehdyiksi ja tulleen vastaanottajan tietoon sitä päivää ensiksi seuraavana arkipäivänä, jolloin ne on jätetty postin kuljetettavaksi osoitettuna sopimuksessa mainittuun tai sopimusosapuolen myöhemmin kirjallisesti ilmoittamaan osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen. Irtisanomisaikana tehdään niitä asiakastöitä, joita tehtäisiin vastaavana ajanjaksona palvelun jatkuessa normaalisti. Kahden kuukauden irtisanomisaikaa pidetään yleisesti kohtuullisena, vaikka kirjallista sopimusta ei olisikaan. Näin varataan kummallekin osapuolelle mahdollisuus irtaantua sopimuksesta hallitusti.

ß Milloin tilitoimisto voi keskeyttää palvelut? Tilitoimistolla on oikeus keskeyttää palvelut kolmessa tapauksessa: 1. asiakkaan maksu tilitoimistolle viivästyy yli seitsemän päivää tai 2. asiakas ei toimita tarvittavia tietoja tai aineistoa ajallaan tai ei muutoin asianmukaisesti myötävaikuta palvelujen tuottamiseen tai 3. asiakas rikkoo sopimusta muutoin tai palvelujen tuottamiselle merkityksellisiä lakeja tai viranomaisten määräyksiä, ohjeita tai suosituksia. Palveluiden keskeyttämisestä on annettava kirjallinen keskeytyshuomautus asiakkaalle. Keskeytyshuomautuksessa on tieto, että tilitoimisto purkaa sopimuksen, ellei asiakas oikaise tilannetta ilmoitettuun määräpäivään mennessä. Asiakkaalle on varattava vähintään seitsemän päivää oikaista tilanne.

ß Voiko tilitoimisto purkaa palvelut ilman irtisanomisaikaa?

Tilitoimiston ja asiakkaan on pidettävä salassa tietoon

Jos asiakas ei oikaise tilannetta määräpäivään mennessä tilitoimiston kirjallisesta keskeytyshuomautuk-

saamansa toisen osapuolen liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot. Niitä ei saa käyttää muutoin kuin sopimuksen täyttämiseksi. Tilitoimiston tarjous, tilausvahvistus ja sopimus ehtoineen sekä niihin sisältyvät suun-

sesta, tilitoimistolla on oikeus purkaa sopimus. Purkamisesta ilmoitetaan asiakkaalle kirjallisesti. Kopiot keskeytyshuomautuksista ja sopimuksen purkamisilmoituksista säilytetään tilitoimistossa.

ß Milloin asiakas voi purkaa sopimuksen? Asiakkaalla on oikeus purkaa sopimus, jos tilitoimisto rikkoo sopimusta olennaisesti eikä ryhdy oikaisemaan tilannetta seitsemän päivän kuluessa asiakkaan kirjallisesta huomautuksesta. Tilitoimisto tai asiakas saa myös purkaa sopimuksen, jos toinen osapuoli asetetaan konkurssiin tai sitä haetaan saneeraus- tai velkajärjestelymenettelyyn.

ß Miten menetellään, kun sopimus päättyy ennen kuin tilinpäätös on valmis? Jos sopimus päättyy ennen kuin sopimuksen aikana päättyneen tilikauden tilinpäätös on tehty, tilitoimisto laatii tilinpäätöksen, jos asiakas maksaa siitä ennakkomaksun ja toimittaa tilitoimistolle tilinpäätöstä varten tarvittavat tiedot ja aineiston.

ß Entä jos sopimus päättyy kesken tilikauden? Jos sopimus päättyy kesken tilikauden, ennakkomaksun saatuaan tilitoimisto laatii käytettävissään olevien tietojen perusteella tasetilien erittelyt. Vastaavasti tilitoimisto huolehtii palkanlaskennan ja palkkakirjanpidon kannalta tarpeelliset erittelyt. Tilitoimisto veloittaa edellä mainituista palveluista kustannukset ja palkkion käytäntönsä mukaan.

ß Kenelle kuuluvat oikeudet tilitoimiston tuottamaan aineistoon ja tietokantoihin? Tilitoimiston tuottaman aineiston ja tietokantojen oikeudet kuuluvat tilitoimistolle. Tällä ehdolla ei ole vaikutusta niihin oikeuksiin, jotka asiakkaalla on tilitoimistolle antamaansa (tosite) aineistoon.

ß Mitä tarkoittaa tilitoimiston pidätysoikeus saatavansa vakuudeksi? KL2004-ehtojen mukaan tilitoimistolla on oikeus pitää hallussaan olevat asiakkaan toimittaman aineiston perusteella tai muutoin asiakasta varten laatimansa aineistot, kunnes kaikki tilitoimiston asiakkaalta olevat saatavat on maksettu, ellei konkurssi- tai muusta pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.

ß Miten menetellään, jos asiakas ei nouda omaa aineistoaan?

oikeus säilyttää kopiot laatimastaan aineistosta myös sopimuksen päätyttyä. Perustiedot tilitoimisto säilyttää vähintään viisi vuotta sopimuksen päättymisestä. Tilitoimistolla on oikeus periä asiakkaan aineiston säilyttämisestä eri maksu.

ß Mitä palkkioita ja kustannuksia tilitoimisto veloittaa? Tilitoimiston palkkion määräytymisperusteet on sovittu toimeksiannosta sovittaessa. Palkkion lisäksi asiakkaan tulee maksaa tarpeelliset suoranaiset matka- ja muut kustannukset. Asiakkaan tulee maksaa tilitoimiston käytännön mukaiset eri korvaukset lisätöistä, ellei toisin sovita.

ß Mikä voi olla maksullista lisätyötä? Maksullista lisätyötä on esimerkiksi viivästyneen aineiston käsittely, lainmuutoksesta tai viranomaismääräyksestä tai käyttöön otettavasta alan suosituksesta johtuva tilikarttojen tai muun aineiston muutostyö sekä viranomaisen tiedonanto- tai muusta kehotuksesta johtuva tai muu tilitoimistosta riippumaton lisätyö. Jos viranomaisen tiedonanto- tai muu kehotus johtuu tilitoimiston virheestä tai laiminlyönnistä, kehotuksesta johtuvasta lisätyöstä ei kuitenkaan ole oikeutta periä eri maksua.

KL2004 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN MUKAAN

Pelisäännöt

ß Jos palveluja ei käytetä irtisanomisajalta, voiko maksuja kuitenkin periä? Palvelumaksua tulee maksaa myös irtisanomisajalta, sen mukaan mitä tilitoimiston hinnastossa on mainittu, vaikka tilitoimistolla ei olisi teetetty palveluja irtisanomisaikana. Maksun perusteena hinnastossa voi olla esimerkiksi viimeisten kuuden kuukauden keskimääräisen kuukausikorvauksen mukainen kuukausittainen maksu.

ß Miten tilitoimiston on toimittava maksuja korottaessaan? Mikäli työvoimakustannukset tai muut maksujen määräytymisperusteet muuttuvat, tilitoimistolla on oikeus muuttaa maksuja vastaavasti. Tilitoimiston on ilmoitettava maksujen muutoksista asiakkaalle kirjallisesti viimeistään kolmekymmentä päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Tällöin asiakkaalla on oikeus neljäntoista päivän kuluessa ilmoituksen päiväyksestä kirjallisesti irtisanoa sopimus päättymään muutoksen voimaantulopäivänä.

Tilitoimisto luovuttaa maksun saatuaan asiakkaan aineiston viipymättä asiakkaalle. Asiakas huolehtii kustannuksellaan aineiston noutamisesta. Jos asiakas ei nouda aineistoa tilitoimiston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, tilitoimisto lähettää sen kirjattuna postiennakkolähetyksenä, ellei toisin sovita. Tilitoimistolla on

uu 55

ß Mistä asiakas vastaa palvelun ja lopputuloksen onnistumisessa? Asiakas on kirjanpitovelvollisena vastuussa kirjanpidostaan, verovelvollisena veroistaan ja henkilöstönsä työnantajana työantajavelvoitteistaan. Asiakas on vastuussa asianmukaisten valvonta- ja viranomaisilmoitusten tekemisestä ja tarpeellisten lupien hankkimisesta. Nämä vastuut eivät siirry tilitoimistolle. Asiakas huolehtii siitä, että liiketapahtumia kuvaava asianmukainen aineisto kootaan, säilytetään ja toimitetaan tilitoimistolle. Vastuu tilitoimistolle toimitettujen tietojen ja aineiston oikeellisuudesta, täydellisyydestä ja kuulumisesta kirjanpitoon on asiakkaalla. Asiakas päättää, mitä laskelmia ja raportteja tehdään ja miten niitä hyödynnetään.

ß Millainen on tilitoimiston vastuu taloushallinnon aineiston oikeellisuudesta? Tilitoimisto antaa palvelut ja asiantuntemuksensa asiakkaan käytettäväksi sopimuksen mukaisesti. Tilitoimiston on ilmoitettava asiakkaalle tämän toimittamassa aineistossa havaitsemistaan virheistä. Tilitoimisto ei kuitenkaan ole velvollinen tarkkailemaan tai korjaamaan asiakkaan toimittaman aineiston mahdollisia lasku- tai muita virheitä tai tarkastamaan asiakkaan antamia tietoja, ellei toisin ole sovittu.

ß Mistä tilitoimisto vastaa? Tilitoimisto vastaa yleisten sopimusehtojen mukaisin rajoituksin sopimusrikkomuksestaan, virheestä palvelussaan ja laiminlyönnistään asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta. Tilitoimisto on velvollinen korvaamaan vahingon vain sikäli ja siltä osin kuin asiakas osoittaa, että tilitoimiston asianmukaisesti ja ajallaan suorittama sopimuksen mukainen toimenpide olisi estänyt vahingon tai rajoittanut sitä.

ß Miten asiakkaan on meneteltävä, jos se huomaa palvelussa virheen? Jos palvelussa ilmenee virhe, asiakkaan on viipymättä ilmoitettava siitä tilitoimistolle. Tilitoimistolla on tällöin oikeus ja velvollisuus korjata aiheuttamansa virhe veloituksetta niin pian kuin olosuhteet sallivat. Jos asiakas laiminlyö ilmoittaa virheestä, jonka tämä on havainnut tai tämän olisi pitänyt kohtuudella havaita, asiakkaalla ei ole oikeutta esittää virheen perusteella vaatimuksia.

ß Mistä tilitoimisto ei ole vastuussa? Tilitoimisto ei vastaa asiakkaan veroista eikä muista kuin aiemmin kohdassa Mistä tilitoimisto vastaa -koh-

dassa mainituista vahingoista. Tilitoimisto ei ole korvausvelvollinen, jos vahinko on aiheutunut asiakkaan antamien tietojen tai ohjeiden taikka toimitetun aineiston puutteellisuudesta, virheellisyydestä tai viivästymisestä tai muutoin asiakkaan syystä tai mikäli vahingon on aiheuttanut asiakkaan puolesta tai lukuun toiminut muu kuin tilitoimiston henkilö. Tilitoimisto ei vastaa vahingosta, joka johtuu siitä, että asiakas ei ole noudattanut tilitoimiston palvelulle suoraan tai välillisesti merkityksellisiä lakeja tai viranomaismääräyksiä taikka sovittuja ehtoja. Tilitoimisto ei milloinkaan vastaa liiketoiminnallisista tai liikkeenjohdollisista ratkaisuista, vaan niistä päättää ja vastaa asiakas.

ß Voiko tilitoimiston vastuu milloinkaan ulottua asiakkaan liiketoiminnan onnistumiseen? Tilitoimisto ei vastaa välillisistä vahingoista, kuten tulon, liikevaihdon tai markkinoiden menetyksestä, tuotannon tai palvelun keskeytymisestä, saamatta jääneestä voitosta taikka muusta niihin verrattavasta vahingosta. Tilitoimisto vastaa vain huolimattomuudestaan johtuvista välittömistä vahingoista. Liiketoiminnallisista tai liikkeenjohdollisista ratkaisuista päättää ja vastaa aina vain asiakas.

ß Sisältävätkö yleiset sopimusehdot vastuunrajoituksia? Tilitoimiston vastuun enimmäismäärä on KL2004 yleisten sopimusehtojen mukaan enintään 10 000 euroa yhdessä vahinkotapahtumassa ja saman tilikauden aikana ilmenneistä vahinkotapahtumista yhteensä enintään 20 000 euroa. Vahinko katsotaan yhdeksi vahinkotapahtumaksi, vaikka siihen olisi vaikuttanut saman virheen toistuminen ja vaikka se vaikuttaisi useampaan tilikauteen. Vahingon katsotaan ilmenneen kokonaan sen tilikauden aikana, jolloin se olennaisilta osiltaan ilmeni, vaikka jokin vahingon osa ilmenisi muuna tilikautena. Sopimusrikkomus, virhe tai laiminlyönti palvelujen suorittamisessa eivät aiheuta tilitoimistolle muuta seuraamusta kuin mitä edellä on todettu.

ß Vastaako tilitoimisto alihankkijansa suorituksesta? Sekä tilitoimisto että asiakas vastaavat alihankkijansa suorituksesta kuin omastaan. Asiakkaan velvoitteet tilitoimistolle ja ehdot tilitoimiston vastuunrajoituksista ovat voimassa myös tilitoimiston alihankkijan, henkilöstön, osakkaiden ja johtohenkilöiden hyväksi.

ß Onko tilitoimistolla vastuuvakuutus? Tilitoimisto ylläpitää kustannuksellaan asianmukaisen vastuuvakuutuksen. Vahinkotapahtuman sattuessa asiakkaan tulee osaltaan antaa vakuutusyhtiölle tarpeelliset selvitykset ja varata tälle mahdollisuus vahingon määrän ja laadun arvioimiseen.

ß Mitkä ovat vastuuroolit tietoturvallisuudessa? Tilitoimisto ja asiakas vastaavat kumpikin osaltaan tietoturvallisuudesta ja huolehtivat viruksentorjunta- ja muiden suojausjärjestelmiensä kunnosta ja ajanmukaisuudesta. Osapuolet tietävät ja hyväksyvät, että tästä huolimatta sähköinen viestintä voi häiriytyä. Osapuolet saavat lähettää toisilleen sähköpostitse viestejä ja liitetiedostoja niitä salaamatta, jos muuta ei ole sovittu. Osapuoli ei vastaa siitä, että hänelle sähköisen viestintäjärjestelmän kautta lähetetty viesti tai liiteaineisto on vastaanotettu muuttumattomana tai viivytyksettä.

ß Onko ohjelmiston etäkäyttöön pelisääntöjä? Jos on sovittu siitä, että asiakas tuottaa osan kirjanpito-, laskenta- tai muusta palveluja koskevasta aineistosta etäkäyttäen tilitoimiston käyttämää sovellusohjelmistoa tietoverkon välityksin, noudatetaan, ellei muuta sovita, muun muassa seuraavaa: • Asiakas vastaa tietoliikenneyhteyden rakentamisesta ja tietojen siirron kustannuksista sekä käyttämiensä ohjelmistojen ja pääte- ja tietokonelaitteiden sopivuudesta, toimivuudesta ja kunnossapidosta. Asiakkaalla tulee olla käytettävissään ajantasaiset virussuojaus- ja suojamuurijärjestelmät. • Asiakas vastaa omasta ohjelmiston käytöstään ja sen avulla luomansa materiaalin sisällöstä, oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta. Asiakkaan näin tuottama aineisto katsotaan asiakkaan tilitoimistolle luovuttamaksi kirjanpitoaineistoksi. • Asiakkaan tulee noudattaa tilitoimiston ja/ tai kolmannen osapuolen, kuten ohjelmiston valmistajan, antamia ohjeita ja käyttää etäkäyttöoikeuttaan vain sovittuun tarkoitukseen. Asiakkaalla ei ole oikeutta ilman tilitoimiston kirjallista suostumusta luovuttaa etäkäyttöoikeutta osaksikaan eikä sillä tuotettua aineistoa tai palvelua edelleen, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. • Asiakkaan on säilytettävä saamiaan etäkäyttäjätunnuksia ja salasanoja huolellisesti. Jos muuta ei

Ellei erikseen ole muuta sovittu, tilitoimisto ei vastaa siitä, että sovellusohjelmisto on jatkuvasti häiriöittä ja katkoksitta käytettävissä. Tilitoimisto ei vastaa häiriöistä tai katkoksista johtuvista vahingoista. Asiakkaan tulee ilmoittaa tilitoimistolle häiriöistä yksilöidysti ja tilitoimisto pyrkii ratkaisemaan ongelman niin pian kuin häiriön laatu kohtuudella edellyttää ja ratkaiseminen on mahdollista. Korjaus voidaan tehdä esimerkiksi antamalla ohjeet ongelman kiertämiseksi. Jos häiriö johtuu muusta kuin tilitoimiston vastattavasta seikasta, tilitoimistolla on oikeus saada selvitystyöstä eri korvaus.

ß Millaisia sääntöjä etäkäyttöoikeuden päättämisessä noudatetaan? Kumpikin osapuoli saa irtisanoa etäkäytönoikeudesta tehdyn sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla, ellei muuta sovita. Etäkäyttöoikeus on voimassa enintään vain niin kauan kuin tilitoimistolla on käyttöoikeus sovellusohjelmistoon. Etäkäyttöoikeus lakkaa viimeistään silloin, kun toimeksiantosopimus palveluista päättyy.

KL2004 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN MUKAAN

Pelisäännöt

ß Voiko palkata toisen osapuolen työntekijän? Asiakas tai tilitoimisto ei saa ilman toisen osapuolen suostumusta ottaa palvelukseensa toisen palveluksessa olevaa henkilöä tai ollutta henkilöä, joka on tehnyt keskeisiä palvelun tarkoittamia tehtäviä eikä sopia muustakaan järjestelystä tällaisen henkilön työpanoksen hankkimiseksi, ennen kuin on kulunut kuusi kuukautta palveluista tehdyn sopimuksen päättymisestä. Ellei muuta ole sovittu, rekrytointirajoitusta rikkoneen osapuolen on maksettava toiselle osapuolelle kyseisen henkilön kuuden kuukauden bruttopalkan suuruinen korvaus. Rekrytointirajoitus ei ole voimassa, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

ß Miten palvelusopimuksen voi siirtää? Sopimuksen siirto on sallittu vain toisen osapuolen kirjallisella suostumuksella.

ß Miten sopimusta muutetaan? Muut kuin maksuja ja sopimusehtojen muutokset sopimukseen on tehtävä yhteisellä päätöksellä kirjallisesti.

ole sovittu, etäkäyttäjätunnuksia saa käyttää vain asiakkaan henkilöstöön kuuluva nimetty käyttäjä. Asiakas vastaa aina asiakkaalle annetuilla käyttäjätunnuksilla tehdyistä toimenpiteistä.

Teksti PEKKA PIHLANTO Kuva ISTOCKPHOTO

Meno-tulo-teoria:

Menossa vai tulossa Meno-tulo-teorialla on muuttuneessa maailmassa edelleen tärkeä pedagoginen merkityksensä. Sen avulla on helppo antaa kirjanpitoa opiskeleville selkeä perusnäkemys yrityksen talousprosessista ja tilinpäätöksestä.

PEKKA PIHLANTO Professori emeritus Pekka Pihlanto on toiminut Turun kauppakorkeakoulussa, viimeksi laskentatoimen professorina 1985–2003. Hän on erikoistunut johdon laskentatoimeen, ja tutkinut erityisesti päätöksentekijöiden käyttäytymistä laskentainformaation tuottamisen ja hyväksikäytön yhteydessä.

askentatoimen professori Martti Saario (1906–1988) kehitti maailmanlaajuisestikin arvioiden ainutlaatuisen kirjanpitoteorian, jonka hän nimesi kirjanpidon meno–tulo-teoriaksi. Tuloslaskentaa korostavana meno-tulo-teoria luetaan dynaamisiin tilinpäätösteorioihin. Saario kehitti teoriansa vastapainoksi vallitsevalle taseyhtälöteorialle, joka luonteeltaan staattisena korosti tasetta. Meno–tulo-teorian kiistaton etu on sen teoreettinen kirkkaus ja yksinkertaisuus – vastakohtana taseyhtälöteorian monimutkaisille säännöille, joiden mukaan yrityksen omaisuus-

Kirjanpito on meno–tulo-teorian mukaan yrityksen rahaprosessin kuvausta – kuten professori Jouko Lehtovuori (1933–1986) asian ilmaisi saariolaisessa hengessä. Kirjanpidossa seurataan menoja, tuloja ja rahoitustapahtumia. Tuskin mikään kirjanpidon teoria tulee toimeen näin vähällä peruskäsitteistöllä. Meno–tulo-teoria sisältää myös yrityksen teorian – kirjanpidon käsittein ilmaistun näkemyksen siitä, mikä on yritys ja miksi se on olemassa. Yrityksen tarkoituksena on rahan ansaitseminen. Alun perin Saario näyttää ajatelleen tyypillistä yrittäjä-yritystä, yhden henkilön yhtiötä. Sen omistaja uhraa menoja saadakseen tuloja. Teoria ei kuitenkaan ota kantaa

aseman muutoksia seurattiin. Kyseessä on teoreettinen konstruktio, joka kertoo yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi erään näkemyksen siitä, mitä kirjanpito ja tilinpäätös ovat.

siihen, missä laajuudessa tuloja tavoitellaan. Siten kysymys ei ole voiton maksimointiteoriasta, vaan asia jätetään yrittäjän harkinnan ja tilanteen varaan.

Tilinpäätöstä sävyttää aina epävarmuus. Meno–tulo-teorian ydinajatuksen mukaan tilinpäätöksessä jaetaan tilikauden aikana saadut (brutto-) tulot kahtia, kuluiksi ja voitoksi. Saario kertoi keksineensä tämän idean pikkutunneilla istuessaan keinutuolissa. Jaon kriteeri on periaatteessa yksinkertainen, mutta käytännössä ongelmallinen: tuloslaskelmaan tuotoiksi kirjatuista tuloista vähennetään kuluina ne menot, joiden katsotaan aiheuttaneen tuotot. Loput

tuo omalla tavallaan subjektiivisuuden tilinpäätöksen laadintaan, sillä läheskään kaikille taseen erille ei löydy markkina-arvoa tai muuta objektiivista arvostusperustetta. Tilinpäätöstä sävyttää aina epävarmuus ja ainoastaan yrityksen koko elinajan tulos voidaan laskea yksiselitteisesti. Meno–tulo-teoriassa epävarmuus kohdistuu erityisesti pitkävaikutteisiin menoihin, jotka tuottavat tuloja

menoista aktivoidaan eli siirretään taseen välityksellä seuraavalle tilikaudelle. Taseen sisältämät erät eivät siis edusta omaisuutta, vaan rahoituseriä ja menoja, joita ei ole vielä vähennetty tuloista. Juuri tämä harkinnanvarainen kahtiajako osoittaa Saarion konstruktion teorialuonteen: se ei sovellu sellaisenaan käytännön ohjeeksi. Harkinnanvaraisuus myös kertoo, että Saarion aikoina ei ollut tapana kiinnittää huomiota yrityksessä toimivaan ihmiseen. Teorian hiljainen oletus oli, että yrittäjä suorittaa harkinnan niin oikein kuin pystyy. On kuitenkin ilmeistä, että jos tilinpäätöksen laatija saa vapaasti valita, miten paljon kuluja tuloslaskelmaan kirjataan tuottojen vastapainoksi, hän suorittaa tehtävän tarkoitushakuisesti eli ”kotiin päin vetäen”. Asia on tietenkin jo kauan sitten oivallettu, ja siksi on säädetty enimmäispoistoprosentteja sekä muita tilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Olennaiseen keskittyvä teoria voi tietenkin ottaa idealistisia kantoja ja jättää sovellusongelmat käytännössä ratkaistaviksi. Nykypäivän IFRS-maailmassa on jälleen siirrytty taseyhtälöteorian suuntaan siinä mielessä, että tase ja omaisuuslaskenta korostuvat. Paitsi anglosaksinen perinne, myös rahoitusmarkkinoiden kasvanut merkitys vaativat, että tilinpäätöksen on kerrottava yrityksen markkina-arvoon vaikuttavista tekijöistä. Osakemarkkinavetoinen rahoitusmaailma suorastaan elää markkina-arvoista. Tämä merkitsee sitä, että taseen erät on arvos-

useina tilikausina. Ainoastaan yhden tilikauden aikana tuloja kerryttävät menot on tunnetusti helppo jaksottaa oikeaan tilikauteen. Nykykäytännössä epävarmuutta on lisäksi omaisuuden arvostamisessa. Meno–tulo-teorian ja nykykäytännön keskinäistä paremmuutta arvioitaessa keskeinen kysymys on, pidetäänkö nykytilinpäätökselle annettua yrityksen arvonmääritystehtävää niin arvokkaana, että siitä kannattaa maksaa se hinta, jonka monimutkaiset arvostusmenettelyt erilaisten kustannusten muodossa aiheuttavat. Eräs tällainen kustannus on tilinpäätöksen manipulointiin tarjoutuvien mahdollisuuksien lisääntyminen. Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää subjektiivista arvojen punnintaa. Jos tilinpäätöksen suhteelliselle yksiselitteisyydelle annetaan pääpaino, meno–tulo-teoria on ehdoton voittaja. Selvää kuitenkin on, että esimerkiksi Euroopan Unioni ja Yhdysvallat eivät voi jo arvovaltasyistä muuttaa järjestelmäänsä jossakin pienessä maassa kehitellyn teorian suuntaiseksi, vaikka se uskottaisiin edulliseksi. Meno–tulo-teorialla on kuitenkin edelleen tärkeä pedagoginen merkityksensä. Sen avulla on helppo antaa kirjanpitoa opiskeleville selkeä perusnäkemys yrityksen talousprosessista ja tilinpäätöksestä. Tämän pohjalta on sitten helppo rakentaa ja opetella se loputon poikkeusten ja säännösten verkosto, joka leimaa vallitsevaa tilinpäätösajattelua. Lisäksi meno–tulo-teoria tarjoaa selkeän

tettava tilinpäätöspäivän arvoon. Sama tavoite johti 1920- ja 1930 -lukujen vaihteen talouskriisissä hyvin monimutkaisiin ehdotuksiin inflaatiolaskennasta erityisesti Saksassa. Päivän arvo

perusterminologian, jota voitaisiin nykyistä laajemminkin käyttää hyväksi lainsäädännössä ja muissa kirjanpidon sääntelyjärjestelmissä, vaikka teoriaa ei muilta osin seurattaisikaan. p

Huipulla Taloushallinnosta on viime vuosikymmeninä tullut yhä vankemmin ammattimaisempaa toimintaa. Alan asiakaslähtöisyys, laatu ja osaaminen ovat Suomessa huippuluokkaa. Odotukset myös kasvavat. Taloushallintopalveluiden ennakoidaankin myös lähivuosina olevan yksi nopeimmin kehittyvistä toimialoista.

Teksti JUHA AHVENNIEMI Kuva ISTOCKPHOTO

avattoman paljon kehitystä on tapahtunut sen jälkeen, kun alan toimialajärjestö Suomen Taloushallintoliitto – alkuperäiseltä nimeltään Kirjanpitotoimistojen liitto – perustettiin vuonna 1968. Tärkeä tekijä liiton perustamisessa oli verottajan antama murskaava palaute työn huolimattomasta laadusta.

Auktorisoitu tilitoimisto ja KLT

JUHA AHVENNIEMI Ekonomi, OTK Suomen Taloushallintoliiton ja Taloushallintoliiton Julkaisut Oy:n toimitusjohtaja, Tili-instituuttisäätiön asiamies

Alalle on viime vuosikymmeninä luotu Taloushallintoliiton toimesta toimistojen auktorisointijärjestelmä siihen liittyvine vaatimuksineen ja tilitoimistotarkastuksineen. Samalla on rakennettu yritystalouden ja laskentatoimen asiantuntijoiden KLT:den tutkinto jatkuvine tietojen ja taitojen ylläpito- ja raportointivelvoitteineen. Elinikäisen oppimisen ajatus on yhä tärkeämmällä sijalla KLT-järjestelmässä. Toimistojen säännöllinen auditointi eli tilitoimistotarkastusjärjestelmä osana auktorisointijärjestelmää käynnistettiin jo 30 vuotta sitten ja sitä on jatkuvasti kehitetty vastamaan kulloisenkin ajan olosuhteita. Järjestelmää on systemaattisesti kehitetty tavoitteena laadukas ja osaava auktorisoitujen ammattilaisten yhteisö, joka toimii valvotusti yhteisten eettisten tavoitteiden ja alan hyvän tavan mukaisesti.

Muutosvauhti nopeuttaa ammatillistumista Muutos haastaa alan yritykset ja henkilöstön myös tulevaisuudessa, mikä johtaa yhä suurempaan ammatillistumiseen. Tietotekniikan kehitys vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin. Tilintarkastuksen pakollisuuden poistuminen pienyrityksiltä jo nyt ja jatkossa nykyistä vielä laajemmin johtaa siihen, että ulkopuolinen tilintarkastaja ei enää välttämättä tarkasta tilitoimiston toteuttamia tilejä ja tilinpäätöksiä. Samalla asiakkaiden odotukset palvelujen suhteen muuttuvat, kun uudet yrittäjäpolvet astuvat ohjaksiin. Pelkkien pakollisten lakivelvoitteisten palvelujen tuottaminen ei riitä asiakkaille, vaan palvelulta odotetaan yhä suurempaa

huo

lisäarvoa yrityksen toiminnan ja talousohjauksen tueksi. Myös kansainvälistyminen tuo omat vaikutuksensa alalle ja asiakkaiden odotuksiin.

Osaaminen ja laatu korostuvat Kehitys näyttää johtavan sekä kirjanpitäjien että Auktorisoitujen Tilitoimistojen laadun ja osaamisen merkityksen korostumiseen alalla, joka vaatii paljon enemmän osaamista kuin asiakaskunta tai suuri yleisö usein ymmärtääkään. Eri osaamisalojen ammattikunnat ovat syntyneet sitä kautta, että lainsäätäjä asettaa pätevyysvaatimukset alalle. Näin on monella toimialalla; lääkärit, asianajajat ja tilintarkastajat ovat tästä esimerkkejä. Kun tällaisia vaatimuksia ei lainsäädäntöteitse ole asetettu, erityisesti korkeaa osaamista vaativat alat ovat omasta toimestaan itsesääntelyn muodossa laatineet pelisäännöt ja luoneet vastaavan tyyppiset järjestelmät. Tilitoimistoalan auktorisointi ja KLT ovat alan itsesääntelystä hyvä esimerkki. Niiden vahvuutena lainsäädäntöön verrattuna on joustavuus, jonka ansiosta kulloiseenkin tilanteeseen voidaan sopeutua tarvittaessa nopeastikin. Toimialalla nähdään asiakastarpeiden muutokset ja siitä syntyvät vaatimukset alan yhteisten pelisääntöjen muutoksille ehkäpä paremmin ja nopeammin kuin lakia valmistelevien virkamiesten ja lakeja säätävän eduskunnan toimesta.

Suomen järjestelmässä asiakas tärkein Mitä alan ammatillistuminen tarkoittaa käytännössä? Alan pelisäännöt ja niiden jatkuva kehittäminen sekä niiden mukaisesti toimiminen korostuvat. Kun katsotaan alan kansainvälistä kehitystä Euroopassa ja laajemmin, alalla on lähes kaikissa maissa pyrkimys korkeaan laatuun ja sen kehittämiseen, jotta asiakkaiden tarpeet

voidaan täyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän mukaisesti on luotu erilaisia tutkinto-, pätevyys- ja auktorisointijärjestelmiä, joiden piiriin kuuluvat joko kaikki alan toimijat tai osa heistä. Kansalliset erot järjestelmissä ovat kuitenkin melko suuria erilaisten perinteiden vuoksi. Suomalaisen alan auktorisointijärjestelmän ero useimpiin muihin maihin on siinä, että auktorisoinnin kohteena on palvelun tarjoajana toimiva yritys, sen toiminta ja prosessit. Lisäksi alan henkilöstölle on oma pätevyyden osoittava KLT-tutkinto siihen liittyvine ylläpito- ja raportointivelvoitteineen. Suomalainen järjestelmä meneekin asiakaslähtöisyydessään pidemmälle kuin useimpien muiden maiden järjestelmät. Tätä voidaan pitää suomalaisen, kaukokatseisen järjestelmän ehdottomana vahvuutena: asiakas on keskiössä, kun koko tilitoimiston palveluprosessi ja samalla kuitenkin myös koko henkilöstö ovat auditoinnin kohteena.

Auktorisoinnin merkitys yhä suurempi Merkittävä muutos alalla niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa on ollut pakollisen, lakiin perustuvan tilintarkastuksen poistuminen pieniltä yrityksiltä. Useimmissa Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta. Suomen vapautusrajat ovat tällä hetkellä alhaisimmat niin Pohjoismaissa kuin koko EU-alueella. Sen vuoksi on oletettavaa, että nykyistä useammat pienyritykset vapautetaan tulevaisuudessa pakollisesta tilintarkastuksesta myös meillä. Mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 työntekijää, on suomalaisista yrityksistä yli 99 %. Jo nyt näistä vapautuksen piirissä on yli 70 000 yritystä. Samalla uusista kaupparekisteriin

mennakin 61

merkityistä yhtiöistä yli 80 % ei ainakaan perustamisvaiheessa ota yhtiöjärjestykseen tilintarkastajamääräystä. Millä ei-lakisääteisellä tavalla voidaan kustannustehokkaasti ja riittävän luotettavasti toteuttaa luotettavat pienyritysten tilinpäätökset markkinoiden eli rahoittajien, tavarantoimittajien ja muiden sidosryhmien tarpeisiin? Tämä on nyt markkinoiden, ei enää lainsäätäjän asettama kysymys. On välttämätöntä, että on olemassa jatkuvasti kehittyvä tilitoimistojen auktorisointijärjestelmä, joka varmistaa pienyritysten luotettavat tilinpäätökset valvottujen ja alan pelisääntöjen mukaan toimivien tilitoimistojen

on ollut mahdollisimman luotettavan tilinpäätöksen tuottaminen markkinoiden tarpeisiin. Kyseessä ei ole jälkikäteinen lakisääteinen tilintarkastus, vaan auktorisoidun ammattilaisen toteuttama, alan pelisääntöjen mukainen kirjanpito- ja tilinpäätöstyö ”kerralla oikein -periaatteella” tehtynä. Ongelma monissa Euroopan maissa on ollut, että järjestelmät ovat nojanneet jälkikäteisen pakollisen tilintarkastuksen tekemiseen, joka on nyt kuitenkin monissa maissa pakollisena poistunut tai poistumassa.

toteuttamina tilanteissa, joissa tilinpäätöstä ei enää välttämättä tarkasteta. Kun näin tapahtuu, auktorisoitujen tilitoimistojen ja KLT:den työn merkitys on korostunut ja korostuu. Jokaisessa auktorisoidussa tilitoimistossa tulee olla vastuullisena kirjanpitotoiminnasta vastaavana hoitaja KLT-pätevyyden omaava yritystalouden ja laskentatoimen asiantuntija. Usein KLT:tä on on yhdessä toimistossa useita.

Kun vertaillaan eri maiden tilitoimistoalan järjestelmiä Suomen vastaavaan, lähimpänä ovat Pohjoismaat ja näistä lähinaapurimme Ruotsi ja Norja. Tähän vaikuttaa erityisesti samankaltainen lainsäädäntöhistoria ja saman tyyppiset markkinat. Yhdistäviä tekijöitä löytyy lähes kaikista keskeisistä tilinpäätöksen luotettavuutta lisäävistä tekijöitä. Näitä ovat erityisesti alan auktorointijärjestelmän olemassaolo, hyvää tilitoimistotapaa määrittävien standardien olemassaolo ja jäseniin kohdistuvat laadunvarmennusjärjestelmät. Raportointi tilinpäätöksestä ja sen toteutuksesta vaihtelee eri maissa ja on uudessa tilanteessa arvioinnin kohteena mm. tietoteknisen kehityksen ja markkinaodotusten myötä. Kun odotukset tilitoimistojen työlle pikemminkin kasvavat kuin pienenevät, on tärkeää, että ala vastaa tähän huutoon pitkäjänteisellä työllä. Viesti pitkäjänteisestä työstä luoda yhä parempaa luotettavuutta ja laatua markkinoiden tarpeisiin on tärkeää. Kerralla ei voi olla täysin valmis. Yhteinen tahtotila kehittyä markkinoiden vaatimusten mukana on olemassa ei vain Suomessa, vaan ylipäätään alan ammattilaisten keskuudessa koko Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin.

Tilitoimistojen rooli kasvaa Jatkossa yhä reaaliaikaisemman tiedon tuottaminen asiakkaan tarpeisiin korostuu, esimerkiksi tilikauden aikana toimitettavina kuukausikohtaisina raportteina asiakkaalle, rahoittajille tai muille sidosryhmille. Tilitoimiston toteuttama taloushallinto pystyy tarjoamaan asiakkaan tai tämän sidosryhmien tarpeiden mukaisia raporttejamme aina tarvittaessa. Edellä kuvattu kehitys merkitsee osaltaan, että tilitoimiston työstä tulee asiakkaalle entistä tärkeämpää. Auktorisointileiman ja sitä kautta alan pätevyyden omaavien ammattilaisten merkitys korostuu. Samalla yhteisten pelisääntöjen merkitys ja vaatimustaso korostuvat. Alan pelisääntöjä kehitetään entistä määrätietoisemmin muutoksen ja markkinoiden odotusten mukana. Markkinat odottavat myös entistä suurempaa avoimuutta alan pelisäännöistä voidakseen arvioida järjestelmän todellista merkitystä. Auktorisoitujen Taloushallintoliiton jäsentoimistojen alan pelisääntöjen mukaan tehty tilinpäätöstyö on saanut viime aikoina kansainvälisissä alan keskusteluissa osakseen huomiota alan eurooppalaisen kattojärjestön EFAA:n piirissä. Tavoitteena tilinpäätöksen toteutustyössä

Pohjoismaisessa kehityksessä yhtäläisyyksiä

Tueksi asiakkaan talouspäätöksissä Keskeinen alan kehitystrendi liittyy asiakkaiden tarpeiden muutokseen. Uusi yrittäjäpolvi odottaa talouskumppaniltaan pakollisen kirjanpitotyön päälle ulottuvaa taloustukea. Tilitoimisto ja sen yritystalouden ja laskennan asiantuntija on yrittäjän tärkein talouskumppani. Useat yrittäjät eivät kysy palvelua tilitoimistoltaan, koska eivät usko tämän kykenevän antamaan pakolli-

Yhteinen tahtotila kehittyä markkinoiden vaatimusten mukana on olemassa ei vain Suomessa, vaan ylipäätään alan ammattilaisten keskuudessa koko Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. sen kirjanpitotyön ulkopuolelle ulottuvaa talouden neuvonannon palvelua. Kuitenkin tilitoimiston kirjanpitäjä tuntee yrityksen talouden paremmin kuin mikään muu taho. On selvää, että tässä on yksi suurimmista haasteista koko alan kannalta, ei vain Suomessa vaan ylipäätään kirjanpitäjien ammatissa maailmanlaajuisesti. Talouden neuvonannon hoitaa markkinoilla varmasti joku ja uskon, että osaavilla tilitoimistojohtajilla ja -ammattilaisilla on tähän ylivoimaiset lähtökohdat. Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tärkeimmistä henkilöstön kehittämisen kohteista. Ala tarvitsee myös uutta henkilöstöä, jolla on hyvät valmiudet kehittyä hyviksi yrityksen talouden ja laskentatoimen neuvonantajiksi.

Nuorille ala tarjoaa kehittyvän näköalapaikan Alan ammatillistuminen ja kehitys kohti uusia lisäarvopalveluja avaa uusia haasteita ja mielenkiintoisia ura- ja kehittymismahdollisuuksia tilitoimiston henkilöstölle ja nuorille alalle tulijoille. Esimerkiksi lakisääteisessä tilintarkastustyössä oleville ei avaudu tällaisia haasteita työn painottuessa jälkikäteiseen, menneiden tapahtumien tarkasteluun. Osaltaan tietotekniikan kehittyminen ja sitä kautta turhan rutiinityön väheneminen avaa aikaa ja mahdollisuuksia entistä paremman ja lisäarvoa tuottavan palvelun tarjoamiseen.

Rajattomat mahdollisuudet odottavat

Alan pätevyyden omaavien yritystalouden ja laskentatoimen asiantuntijoiden KLT:iden merkitys henkilötasolla sekä alamme ammattikunnan osaamista yleisesti koskevat odotukset korostuvat. Siksi vaatimustaso Suomessa tulee varmuudella pikemminkin kasvamaan kuin laskemaan. Tämä saattaa tulevaisuudessa näkyä muun muassa tietojen ja taitojen nykyistä suurempina ylläpitovaatimuksina. Vastaava kehitys on

Taloushallinnon tehtäviin liittyy paljon lakisääteisyyttä, jota moni asiakas pitää ”pakkopullana”. Tulevaisuudessa niiden asianmukaista hoitamista pidetään itsestäänselvyytenä. Asiakas ei erityisesti riemastu siitä, että asiat on hoidettu lakien mukaan. Sen sijaan asiakas riemastuu, kun näkee että tilitoimiston talousasiantuntemus ja talousohjaus vie liiketoimintaa eteenpäin ja sitä kautta oma tulevaisuus näyttää selkeämmältä. Asiakas on myös valmis maksamaan tällai-

nähtävissä Euroopan laajuisesti, kun alan pätevyyden omaavien kirjanpitäjien tutkinto-, koulutus-, työkokemus- ja ylläpitovaatimukset ovat arvioinnin keskiössä.

sesta palvelusta suuremman korvauksen. Tulevaisuus kiinnostaa asiakkaita aina, ja hyvän talouskumppanin kanssa sitä myös halutaan rakentaa. Hyvälle talousosaamiselle riittää kysyntää! p

KLT- ammattikunta haasteiden edessä

Suunta Taloushallintoliiton sidosryhmälehti 2011 JULKAISIJA Suomen Taloushallintoliitto ry Salomonkatu 17 A, 11. krs, 00100 Helsinki, puhelin 09 685 0570, faksi 09 694 9596 PÄÄTOIMITTAJA Juha Ahvenniemi, juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Juha Ahvenniemi, Sirpa Airola, Jyrki Lehto, Mirja Lindgren, Markku Ojala, Minna Takkunen. TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy, Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki, Aikakauslehtien liiton jäsenlehti puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi KANNEN KUVA iStockphoto PAINOS 1 000 kpl PAINATUS Libris Oy. 1. vuosikerta Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisöjen kantaa. Artikkelien tiedot perustuvat lähteisiin, jotka lehti on arvioinut luotettaviksi. Julkaisija ei vastaa mahdollisista vaatimuksista, joita saattaa syntyä artikkelien virheiden tai puutteiden perusteella.

ISSN 1799-7682

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad!YHTIÖOIKEUSKOULU Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! VASTAAMINEN ON HELPPOA JA NOPEAA! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/suunta 2. Merkitse numerosarja 110277. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPad.

KOLUMNI SEPPO LAINE KLT, KHT Hallituksen puheenjohtaja, Elektrobit Oyj

Se oikea taloushallinnon persoona

askentatoimen ammattilaisille asetetaan monia odotuksia. Yrittäjästä riippuen odotukset liikkuvat kirjanpito- ja vero-osaajasta liikkeenjohdon

män tarvitaan tarkkaa ja aikatauluissa pysyvää osaajaa. Ja korostan, että tällä en ota kantaa siihen mikä tai kumpi on tärkeämpää; molemmat asiat on tärkeää tehdä oikein.

kokonaisuuksia ymmärtävään konsulttiin. Odotuskuilu käytännön mahdollisuuksien ja yrittäjän odotuksien välillä on suuri. Jos ajatellaan hyväksikäytön kasvavan, kun mennään seuraavassa listauksessa eteenpäin, voimme hahmottaa minkälaisia odotuksia henkilölle asetetaan. Ensin tulevat minimipalvelut eli viranomaisiin ja tilintarkastajaan liittyvät, ”vankilasta-pois-pitävät” palvelut. Tämän jälkeen tulevat menneisyyden tunnistamisessa auttavat palvelut, eli yhtiön taloudelliset luvut sekä vastuualueittaiset luvut. Kolmanneksi on tulevaisuuteen suuntautuvia palveluita, kuten budjetti- ja tavoitelaskelmia ja operatiivista prosessia kuvaavia palveluita, joiden kuvaamat tekijät heijastuvat heiketessään myös numeroihin. Neljänneksi tulevat strategisia päätöksiä ohjaavat, ”Sinisen meren strategian toteuttamispalvelut”. Kun tarkastellaan tätä palveluskaalaa, on selvää, että erilaiset palvelut vaativat myös erilaista suhtautumista palvelun tuottamiseen. Laskentaihmisen haasteeksi muodostuu, pystyykö hän olemaan yhtä aikaa sekä kokonaisuuksien tarkastelija – mikä on erittäin tärkeää kun mennään hyväksikäyttöalueella eteenpäin – että tarkka toteuttaja, mikä taas on erittäin tärkeää kun tuotetaan aikarajoihin ja normeihin sidottua peruspalvelua. Laskennan ammattilaisen tulisi vielä pystyä liikkumaan näillä kyvykkyysalueilla tilanteen edellyttämällä tavalla ääripäitä vaihdellen eli helikopterista ruo-

On olennaista tunnistaa, mihin omat kyvyt ja ominaisuudet parhaiten soveltuvat. Oma kokemukseni on, että erittäin harvoin löytyy henkilöitä, joilla on yhtä aikaa ominaisuudet menneisyyden rekisteröinnin edellyttämään pikkutarkkuuteen ja täsmällisyyteen sekä samanaikaisesti laajoja kokonaisuuksia hahmottavaan visiointiin. Käytännössä pikkutarkka toteuttaja on usein kyvytön visioija ja kyvykäs visioija taas suurpiirteisyydessään pahaa vahinkoa veroilmoitusten teossa aiheuttava koheltaja. Molempia äärilaitoja tarvitaan. Yksi ratkaisu on sijoittaa eri henkilöt erilaisiin rooleihin. Tätä on tehtykin. Onko sitten mahdollista liikkua janalla suuntaan tai toiseen? Oman kokemukseni mukaan kyllä. Kun visionääri pyrkii pikkutarkkuuteen, hänen kannattaa käyttää hyväkseen tekniikkaa ja erilaisia varmistuspisteitä. Numeronikkarin pyrkiessä visionääriksi kannattaa taas opetella irtautumaan omista, perinteisistä käyttäytymistavoista ja opetella kokonaan uusia malleja. Kumpikaan ei ole helppo tie, mutta mahdollisia ne ovat. Tavallaan kiireellisempi polku on pikkutarkalla numeronikkarilla, koska pikkutarkan työn määrä vähenee ja kokonaisuuksien ymmärtämistä vaativa lisääntyy. Jo pelkästään toimintaympäristön monimutkaistuminen ja muuttuminen entistä epävarmemmaksi johtavat tähän. Oma näkemykseni on, että Taloushallintoliiton koulu-

honjuuritasolle ja päinvastoin. Mitä enemmän mennään hyväksikäytön alueella eteenpäin, sitä enemmän tarvitaan kokonaisuuksien tarkastelijaa, mitä enemmän taas ollaan viranomaispalvelussa, sitä enem-

tus ohjaa juuri oikeaan suuntaan. Numeronikkarit siis nyt mahdollisimman eksoottiseen ja itselle etäältä tuntuvaan koulutukseen ja visionäärit opettelemaan tarkkuutta ja sitä nöyryyttä, jota yksityiskohtien toteuttaminen vaatii.

Pikkutarkka toteuttaja on usein kyvytön visioija ja kyvykäs visioija suurpiirteisyydessään vahinkoa veroilmoitusten teossa aiheuttava koheltaja.

Suunta taloushallinnon tulevaisuuteen 001