Suunta2013

Suunta Taloushallintoliiton sidosryhm채lehti 2013

Pk-yritykset nousuun Laadun standardit Talouskin siirtyy reaaliaikaan

Toimialamme haaste on pysty채 palvelemaan yh채 moninaisempaa asiakaskuntaa tehokkaasti ja ammattimaisesti.

PUHEENJOHTAJALTA

Muutostuulissa mukana

K

un ensimmäinen Suunta-lehti julkaistiin reilu vuosi sitten, se sai paljon positiivista palautetta sidosryhmiltämme. Yleinen kommentti oli, ettei alan ulkopuolella tiedetä, mitä kaikkea Taloushallintoliitto tekee; miten se palvelee jäseniään ja on mukana laajasti yhteiskunnassa alan kehitystä ja toimintaedellytyksiä parantamassa.

Tämä sidosryhmälehti Suunta ilmestyy Taloushallintoliiton viettäessä 45 toimintavuottaan. Vuosikymmenien ajan Kirjanpitotoimistojen liiton ja myöhemmin Suomen Taloushallintoliiton toiminta oli vahvasti ammatillisten aiheiden kouluttamiseen painottunutta. Viimeisten vuosien aikana on alalla kuitenkin tapahtunut ja tapahtumassa olennaisia muutoksia niin lainsäädännössä kuin työtavoissa ja –välineissä.

Yhä suurempi joukko ihmisiä työllistää itsensä yhden hengen yrityksissä. Toisaalta kasvuhakuiset yritykset monipuolistuvat ja kansainvälistyvät. Toimialamme haaste on pystyä palvelemaan yhä moninaisempaa asiakaskuntaa tehokkaasti ja ammattimaisesti.

Lainsäädäntöön keskittyvän koulutuksen lisäksi liiton on kyettävä palvelemaan jäseniään myös oman liiketoiminnan kehittämisessä ja tietoteknisissä kysymyksissä.

Toivottavasti tämä uusi Suunta-lehti entisestään monipuolistaa kuvaa Taloushallintoliiton toiminnasta ja alamme nopeasta kehityksestä niin tietotekniikan kuin liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen alueilla.

LEENA REKOLA-NIEMINEN Puheenjohtaja Suomen Taloushallintoliitto

03

2013

Suunta 06

08

6

Juha Ahvenniemi

Asiantuntijaryhmät jäsenten tukena Peter Palmu, Kari Alhola, Jari Rättyä,

Tapio Hannus ja Vuokko Mäkinen

14

The answers of ”good SMPs”

18

22

Kaksi muutosdriveria nousee muiden ohi: tietotekniikan hyödyntäminen ja neuvontaasiantuntemuksen tarjoaminen.

04

Uuteen ulottuvuuteen konsultoinnilla ja kumppanuudella

Federico Diomera

Katsaus kirjanpitolain muutostarpeisiin Jarmo Leppiniemi

18

Sähköinen tulevaisuus – reaaliaikainen talous Saila Toikka

Suunta Taloushallintoliiton sidosryhmälehti

2013 JULKAISIJA

Suomen Taloushallintoliitto ry Salomonkatu 17 A, 11. krs 00100 Helsinki puhelin 09 685 0570, faksi 09 694 9596 PÄÄTOIMITTAJA Juha Ahvenniemi juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi

26

Tilitoimistot ohjaamassa pk-yritykset nousuun Marja-Liisa Tenhunen

30

Auktorisoidun tilitoimiston laatu

Eeva Lyytinen

32

Reaaliaikainen talous koostuu hyvin konkreettisista palasista.

TOIMITUSNEUVOSTO Juha Ahvenniemi, Sirpa Airola, Jyrki Lehto, Mirja Lindgren, Outi Mäkiniemi, Markku Ojala, Tiina Parikka TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy Mikonkatu 8 A 00100 Helsinki puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251

Avaintietoa

info@mcipress.fi, www.mcipress.fi KANNEN KUVA iStockphoto PAINOS 2 000 kpl PAINATUS

30

Scanweb Oy. 2. vuosikerta Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. Artikkelien tiedot perustuvat lähteisiin, jotka lehti on arvioinut luotettaviksi. Julkaisija ei vastaa mahdollisista vaatimuksista, joita saattaa syntyä artikkelien virheiden tai puutteiden perusteella.

ISSN 1799-7682

5

Uuteen ulottuvuuteen

konsultoinnilla ja kumppanuudella

asiakkaat odottavat tilitoimistoilta tulevaisuudessa yhä enemmän kokonaisvaltaista taloushallinnon palvelua ja aitoa kumppanuutta.

Pelkkä lakisääteisten kirjanpitovelvotteiden täyttäminen ei enää riitä.

Laadun varmistamiseksi tarvitaan jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä.

Teksti JUHA AHVENNIEMI Kuva VESA TYNI

T

aloushallintoala on muuttunut lakisääteisyyteen keskittyneestä kirjanpidosta yrityksen taloustoimintoja palvelevaksi asiantuntijatoimialaksi.

Vahva osaaminen ja laadun systemaattinen kehittäminen ovat palvelun tarjoajalle yhä keskeisimpiä menestystekijöitä tulevaisuudessa.

intensiivisen alan kehitystä niin meillä kuin muuallakin. Joissakin maissa se on johtanut luvanvaraisuuteen ja lainsäätäjän asettamiin pätevyysvaatimuksiin. Suomessa kuten monissa muissakin maissa pelisäännöt on asetettu alan itsesääntelyn kautta. Suomessa itsesääntelyjärjestelmä on Taloushallintoliiton yhteydessä toimivan Tili-instituuttisäätiön hoidossa.

Osaamista ja taloudellisia arvoja vaativilla aloilla pätevyys- ja auktorisointijärjestelmät asettavat toimijoille vähimmäisosaamis- ja muun

Taloushallintoliiton tehtävänä on ollut huolehtia toimialan yritysten ja ammattilaisten pätevyyksistä ja niihin liittyvästä osaamisesta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Keskeisiä elementtejä suomalaisessa alan itsesääntelyjärjestelmässä ovat: • Taloushallinnon palveluyritysten auktorisointijärjestelmä, jolla varmistetaan sen piiriin hakevien yritysten kokemus, osaaminen ja hyvät valmiudet toimia lakien ja toimialastandardin mukaisesti, palvelun tunnistaa Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -leimasta.

• Alan henkilöpätevyysjärjestelmä (KLT-tutkinto), jolla henkilö osoittaa talousosaamisensa ja sen ylläpidon ja voimassaolon.

Vähintään yhdellä palveluyrityksessä toimivalla tulee olla hyväksytty ja voimassaoleva alan henkilöpätevyyden osoittava KLTtutkinto.

• Suomen Taloushallintoliitto alan kansallisen standardin asettajana on pitänyt jo vuosikymmeniä yllä alan hyvän tavan ohjeistusta, Suomen Taloushallintoliiton toimialastandardi TAL-STAa, joka toimii sitovana ohjenuorana

vaatimustason, jolla palveluja tarjotaan osaavasti, ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla asiakkaan oikeusturva ja riskit huomioiden. Näin erityisesti vaativalla taloushallinnon alalla.

auktorisoiduille toimijoille.

• Eettiset ohjeet ohjenuorana eettisesti kestävälle toimintatavalle (osana toimialastandardia).

• Tarkastus- eli auditointijärjestelmä; määrä-

Odotukset muutoksen ajureina Eri sidosryhmien ja koko yhteiskunnan odotukset sekä toimialan itsensä määrittelemät vaatimukset ovat ohjanneet vaativan osaamis-

JUHA AHVENNIEMI Ekonomi, OTK Suomen Taloushallintoliiton ja Taloushallintoliiton Julkaisut Oy:n toimitusjohtaja, Tili-instituuttisäätiön asiamies

6

Kehittyvä itsesääntely

ajoin tehtävillä toimistotarkastuksilla eli auditoinneilla sekä muilla seurantajärjestelmillä varmistetaan, että toiminta ja toiminnan laatu täyttävät alan toimijoille asetetut vaatimukset.

• Uudessa hyvä tavan ohjeistuksessa näkyy alan kehitystä huomioivia näkökohtia. Entistä proaktiivisempi toimintatapa on alan ja palvelun luonteesta johtuen yhä useammin tarpeellista ja jopa välttämätöntä.

Tietotekniikkaa ja konsultointiosaamista Mihin toimiala sitten kehittyy? Kaksi muutosdriveria nousee muiden ohi: tietotekniikan hyödyntäminen ja neuvontaasiantuntemuksen laaja-alaisempi tarjoaminen ovat päätrendit.

Tietotekniikan mahdollisuudet taloushallinnon hoidossa ovat vielä monelta osin hyödyntämättä. Edelleenkin tehdään paljon tarpeetonta paperi-, manuaali- ja tarkistustyötä. Talouden raportoinnin kehittäminen mahdollistaa taloushallinnon perusprosessien tehostamisen yhä automatisoidumpaan suuntaan. Tarvitaan vain yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta merkittäviä edistysaskelia saadaan aikaan.

Ehkä suurin alan ammattikuvaan liittyvä muutos seuraavan vuosikymmenen aikana on pakollisten, lainsäädännön vaatimien töiden (kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen ynnä muiden sellaisten) rinnalle nouseva ja kasvava, asiakkaalle ei-pakollinen neuvonta- ja konsultointipalvelu. Tällä palvelulla ei tuoteta viranomaisraportointia vaan yritykselle eväitä pärjätä entistä paremmin markkinoilla yhä kovenevassa kilpailuympäristössä.

Talouskumppani – strategisempi valinta Talouskumppani on yritykselle yhä strategisempi valintakysymys.

Asiakkaiden näkökulmasta auktorisoitu, osaava ja eettisen koodin mukaan toimiva talouskumppani voi lisätä arvoa ja luottamusta yritykseen eri sidosryhmissä. Samalla talouskumppanin osaamisen laatu on yhä suurempi kilpailukykytekijä yritykselle.

Alalla toimiville asiantuntijoille muutos asiakasta konsultoivaan suuntaan luo paineita kehittää omia valmiuksia vastaamaan haasteeseen. Usein asiantuntemusta löytyy, mutta työkalujen käytössä ja ”pehmeissä” vuorovaikutustaidoissa on kehittämispotentiaalia. Asiakas kohdataan entistä säännönmukaisemmin ja keskusteluaiheet ovat yhä useammin tulevaisuuteen katsovia.

Muutos on paitsi suuri haaste alan toimijoille myös valtava mahdollisuus parantaa asiakkaiden toimintaedellytyksiä ja lisäarvoa tuottavaa palvelua. Se on myös keino ansaita neuvonannolla monin verroin enemmän kuin pitäytymällä vanhoissa pakollisissa peruspalveluissa. Osaamisen kehittäminen uusia valmiuksia hankkimalla on jokaisen kilpailukyvystään huolehtivalle yritykselle välttämättömyys.p

7

Asiantuntijaryhmät

jäsenten tukena Kuvat VESA TYNI

T

aloushallintoliitossa toimii viisi asiantuntijaryhmää, jotka työskentelevät kukin oman aihepiirinsä osaamisen kehittämisen hyväksi.

Työryhmät myös osallistuvat kansalliseen ja kansalliseen mutostyöhön ottamalla kantaa esimerkiksi lainsäädännön kysymyksiin.

Nämä ryhmät ovat kirjanpidon, verotuksen, henkilöstöhallinnon, tietotekniikan ja uusimpana liiketoimintaosaamisen asiantuntijatyöryhmä. Nämä Taloushallintoliiton jäsenistä muodostuvat ryhmät ovat kukin luoneet toiminnalliset suunnitelmansa ja tavoitteensa liiton strategian pohjalta. Missä mennään nyt kirjanpidon, verotuksen, henkilöstöhallinnon ja tietotekniikan suhteen? Mihin uusi liiketoimintaosaamisen ryhmä pyrkii?

08

Ryhmäkuvassa etualalla Vuokko Mäkinen ja Kari Alhola.

Takarivissä vasemmalta Peter Palmu, Tapio Hannus ja Jari Rättyä. Kullakin on yksi asiantuntijaryhmä vedettävänään.

09

u Osaamisalueiden asiantuntijaryhmien vetäjät

PETER PALMU, KIRJANPIDON ASIANTUNTIJARYHMÄ

Useita uudistuksia kirjanpitolakiin

Tilinpäätösdirektiivin käsittely etenee EU:ssa tämän kevään aikana.

Kirjanpidon asiantuntijaryhmä osallistuu ajankohtaisten uudistusten työstämiseen ja tiedottaa kehityshankkeiden etenemisestä.

K

irjanpidon asiantuntijaryhmä muodostettiin pari vuotta sitten palvelemaan jäsenistöä ohjeistamisessa ja neuvonnassa. Ryhmä muodostuu viidestä alan ammattilaisesta.

Asiantuntijaryhmän toiminnan painopiste on hyvään kirjanpitotapaan liittyvien käytäntöjen ohjeistaminen muun muassa sellaisissa asioissa, joissa niitä ei säännöstasolla ole määritelty ja joissa jäsenistöä on syytä ohjeistaa. Toiseksi elinkeinoelämän eri järjestöiltä tulee julkisuuteen erilaisia julkilausumia ja kannanottoja, joilla on liittymäpintaa yrityksen talouteen ja kirjanpitoon. Tällaisista substanssi-kysymyksistä ryhmän tehtävänä on muodostaa liiton hallitukselle tarvittaessa perusteltu näkemyksensä.

Ajankohtaisia asioita on tilinpäätösdirektiivin kokonaisuudistus 2011/308(COD) ja tähän

10

liittyvät mahdolliset kansalliset kirjanpitolainsäädäntömme muutostarpeet. Keskeisenä kohtana direktiiviehdotuksessa on esitys mikro- ja pienyritysten kokoluokituksesta. Tilinpäätösdirektiivin käsittely etenee EU:ssa tämän kevään aikana, jonka jälkeen pystytään ottamaan kantaa asiaan. Muita ajankohtaisia asioita ovat tilintarkastus- ja osuuskuntalain uudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset. Lisäksi raportointikoodiston ohjeistaminen jäsenistölle on työn alla asiantuntijaryhmässä.

Taloushallintoliitto on mukana erilaisissa työryhmissä vaikuttamassa esimerkiksi taloushallinnon automatisointiin ja sähköistymiseen, joihin myös kirjanpidon asiantuntijaryhmä ottaa kantaa ja tiedottaa jäsenistölle. p

KARI ALHOLA, VEROTUKSEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ

Verotus muuttuu, kiristyy ja monimutkaistuu?

Verotuksen asiantuntijatyöryhmän tärkein tehtävä on huolehtia, että Taloushallintoliiton jäsenistöllä on aina uusin tieto saatavilla.

V

erotuksen asiantuntijaryhmä tukee nimensä mukaisesti Taloushallintoliiton ja erityisesti sen jäsenten työskentelyä verotukseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on tukea jäseniä erityisesti siinä, että he onnistuisivat entistä paremmin omassa liiketoiminnassaan konsultoidessaan asiakkaitaan ja tuottaisivat asiakkailleen lisäarvoa myös verotuksen saralla. Asiantuntijaryhmän tehtäviin kuuluu näin ollen edistää ja kehittää jäsenten monialaista osaamista niin vero-oikeuden kuin siihen tiiviisti kytkeytyvän laskentatoimen ja yritysjuridiikan kysymyksissä.

Tärkeää on myös, että jäsenillä on aina saatavilla ajankohtaisin tieto verotuksen muutoksista. Haluamme myös itse olla muutosvoima ja vaikuttaa lainsäädännön muotoutumiseen. Viimeksi mainittua tehtävää toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja niin kansallisella tasolla kuin kansainväliseen kehitykseen vaikuttaen.

Verotuksen asiantuntijaryhmä on viimeisen vuoden aikana keskittynyt ennen kaikkea verotuksen tulevan kehityksen seuraamiseen. Tätä työtä on ohjannut etenkin elinkeinoverotukseen suunniteltu kokonaisuudistus. Lisäksi lakialoitteisiin ja -luonnoksiin reagoiminen ja kommentoiminen ovat olleet alati työlistalla. Viime aikoina jäsenkuntaamme ovat enenevässä määrin puhuttaneet kiristyvät verotuksen rangaistusseuraamukset (erityisesti veronkorotukset). Viimeksi mainittu oli esillä myös viime syksynä – jo toistamiseen verotuksen asiantuntijaryhmän sisällöllisesti toteuttamassa – Summit-tapahtumassa.

Verotuksen asiantuntijaryhmä tapasi jo viime vuoden puolella osan EVL-asiantuntijatyöryhmän jäseniä. Tämä työ jatkuu EVL-uudis-

Jäsenkuntaamme ovat enenevissä määrin puhuttaneet kiristyvät verotuksen rangaistusseuraamukset.

tuksen edetessä. Näiden tapaamisten tavoitteeksi asetettiin keskustelut niistä linjauksista, joita EVL-asiantuntijaryhmä on sittemmin esittämässä. p

11

u Osaamisalueiden asiantuntijaryhmien vetäjät

Ensimmäinen konkreettinen työkalu jäsentoimistoille on PHT-opas.

JARI RÄTTYÄ, HENKILÖSTÖHALLINNON ASIANTUNTIJARYHMÄ

Hyvä kakkonen Palkkahallinnon palveluiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Tämän osa-alueen asiantuntijat ovat kuitenkin kovaa vauhtia eläköitymässä, eikä koulun penkiltä löydy suoraan uusia tekijöitä.

P

alkkahallinto on perinteisesti jäänyt tilitoimistoissa ”kakkoseksi” taloushallintopalveluiden jälkeen. Viime vuosina palkkahallintoon liittyvien palveluiden kysyntä on kuitenkin kasvanut merkittävästi ja kasvaa yhä voimakkaammin tulevaisuudessa. Palkkahallinto on varsin selkeä kokonaisuus, jonka yritys voi tänä päivänä hoitaa ostopalveluna.

Oppilaitokset eivät tuota valmiita palkkahallinnon asiantuntijoita, ja työelämästä on poistumassa luonnollista tietä näitä osaajia. Palkanlaskennan tarve ei kuitenkaan poistu! Ympäristön asettamat vaatimukset kasvavat entisestään.

Osaamista siis tarvitaan. Tämä antaa mahdollisuuden tilitoimistoille kehittää osaamistaan myös palkkahallintopalveluissa.

Taloushallintoliittoon on perustettu vuonna 2010 Henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmä, mikä osaltaan pyrkii pohtimaan edellä kuvattua problematiikkaa sekä tuomaan jäsenistölle konkreettisia työkaluja palkka- ja henkilöstöhallintoa koskeviin päivittäisiin kysymyksiin.

Asiantuntijaryhmän ensimmäinen konkreetti-

12

nen työkalu jäsentoimistoille on ollut keväällä 2012 julkaistu PHT-opas tilitoimistoille. Tätä opasta käytetään käsikirjana myös PHT-koulutuksessa.

Toimikauden 2012–2013 painopistealueiksi Henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmä on asettanut seuraavat teemat: 1. Palkka- ja henkilöstöhallintoon liittyvien ajankohtaisten asioiden entistä aktiivisempi informointi jäsenistölle.

2. PHT-koulutuksen toteuttaminen, ylläpito ja edelleen kehittäminen sekä PHT:n arvostuksen nostaminen.

3. Hyvä henkilöstötapa tilitoimistossa -oppaan julkaiseminen keväällä 2013.

4. Vähintään yhden, ajankohtaisen palkka- ja henkilöstöhallintoa koskevan artikkelin julkaiseminen Taloushallintoliiton eri kohderyhmille suunnatuissa julkaisussa.

Aiemmin erillisenä toiminut PHT-työryhmä on yhdistetty Henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmään syksyllä 2012. Tämä mahdollistaa entistä paremmat resurssit PHT-koulutuksen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. p

TAPIO HANNUS, LIIKETOIMINTAOSAAMISEN ASIANTUNTIJARYHMÄ

Pelikenttänä johtaminen Liiketoimintaosaamisen asiantuntijaryhmän tehtävät ovat vasta hahmottumassa. Joulukuussa perustetun työryhmän tavoitteena on luoda työkaluja jäsenten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

U

Kehitysideana on käynnistää tj-kiertokoulu.

uden, joulukuussa 2012 nimetyn liiketoimintaosaamisen asiantuntijaryhmän tarkoituksena on

Ryhmän pelikenttänä on kaikki muu tilitoimistotoiminta paitsi myytäviä palveluita koskeva kirjanpito-, vero- ja muu

Ryhmä pyrkii toimimaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa liiton jäsenten kanssa tekemällä nettikyselyitä eri

herättää ajatuksia ja innostaa jäseniä tilitoimistojensa kehittämiseen yrityksinä ja bisneksinä.

Liiketoimintaosaamisen asiantuntijaryhmän annettuna tehtävänä on edistää ja tukea liiton jäsenten liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Tavoitteena on luoda uusia koulutus- ja kehittämistuotteita sekä työkaluja osaamista edistävään toimintaan.

faktaosaaminen. Teemat liittyvät muun muassa toimistojen johtamisen kehittämiseen, hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen ja muihin jäsentoimistojen menestymistä parantaviin asioihin.

Kun tilitoimisto on innokas kehittämään omaa liiketoimintaansa, tilitoimiston väelle kertyy konkreettista osaamista myös asiakasyritysten konsultointiin liiketoimintaosaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

teemoista ja jakamalla tutkimustulokset tiedoksi jäsenille. Kerättyyn informaatioon perustuen jalostetaan työkaluja ja kursseja aiheista, jotka herättävät mielenkiintoa. Eräänä kehitysideana on käynnistää ”Tj-kiertokoulu”, jossa eikilpailevat tilitoimistovetäjät kokoontuvat pienryhmissä käsittelemään liiketoimintaosaamiseen liittyviä teemoja. p

VUOKKO MÄKINEN, TIETOTEKNIIKAN ASIANTUNTIJARYHMÄ

Tietotekniikka tilitoimistossa – Hitaasti muuttuvan perinteen ja nopeasti kehittyvän tekniikan puristuksessa.

T

ietotekniikan asiantuntijaryhmä pyrkii edistämään jäsenten osaamista tietotekniikasta tilitoimistojen työkaluna. Asiantuntijaryhmä koostuu eri tavoin tilitoimistojen toimintaa lähellä olevien tietotekniikan toimintojen osaajista. Tietotekniikka ei ole asiantuntijaryhmän toiminnassa tai tilitoimistossa itseisarvo, vaan se on olemassa tilitoimiston valitseman palvelulupauksen, vision, mission ja strategian toteuttamiseksi, jotta tili-

Tietotekniikan asiantuntijaryhmän tavoite on tuoda liittoon, sen jäsenille ja muuhun toimintaan osaamista ja näkemystä siitä, miten ohjelmistolähtöistä alaa voidaan kehittää. Jäsenille näkyvimmät tuotteet ovat vuosittainen tietotekniikkapäivä ja jäsensivuilla oleva ohjeistus. Tietotekniikkapäivän sisältöä on ollut muun muassa se, miten sähköisen, integroidun taloushallinnon esteitä kuten sopimustekniikkaan ja -sisältöihin liittyviä tieto-

siirtää tietoa järjestelmästä toiseen, sekä koonnut omalta osaltaan tietoa verkkolaskutusta vaivanneista käytännön ongelmista ja välittänyt niitä edelleen verkkolaskufoorumin työryhmille.

Tietotekniikan asiantuntijaryhmä tarjoaa osaamistaan muille taloushallintoliitossa toimiville asianTietotekniikka on tuntijaryhmille sellaisiin tietoolemassa tilitoimiston teknisiin kehityshankkeisiin, valitseman joihin Taloushallintoliitto

toimiston palvelu voidaan tuotteistaa. Palvelutuote tuotetaan käyttämällä hyväksi tietojärjestelmää, jotta asiakas saa tarvitsemansa tiedon ajantasaisesti ja oikeana.

suojavaaroja voidaan hallita.

Tietotekniikan asiantuntijaryhmä on valmistellut kirjanpidon tapahtumatietuekuvauksen, jonka avulla voidaan

osallistuu, kuten sähköisen tilinpäätöksen kehitystyöhön ja liiton tutkimus- ja tarkastustoimintaan. p

palvelulupauksen, vision, mission ja strategian toteuttamiseksi.

13

A “Beyond compliance”

could well be the slogan for the Accounting

Profession’s decade.

next

Increasing need from SMEs for advisory services:

the answers of “good SMPs”

14

Text FEDERICO DIOMEDA Photo JUHA ROININEN

I

had already the opportunity to comment on the new profile the accounting profession is seeking to reach in order to give better answers to the needs of their SME (small and medium-sized enterprise) clients with respect of non-compliance services. “Beyond compliance” could well be the slogan for the Accounting Profession’s next decade.

The way this can be addressed is not sufficiently clear and implies changes and actions in different fields; for example education and training, tone at the top for the firms and soft-skills for practitioners, continuing professional development and so on. What should not be also forgotten are the ethical implications of any pro-

The SMP has also to have perfect understanding of the legal framework surrounding the business.

fessional activity trying to satisfy increasing and new needs from clients. Both during economic developments and economic crisis the risk for SMPs to put aside ethics to stay closer to the clients’ needs is high.

SMPs ( small and medium-sized accounting and audit practitioner) being business advisers for SMEs does not mean that a practitioner aims to become an entrepreneur and to replace the ability of the businessman. It simply means that the practitioner uses his/her knowledge of the enterprise to help the businessman to better run the business.

The first risk, therefore I see for the SMP, is that to engage fruitfully in this important activity the knowledge of the company assisted has to be deep as well as the understanding of market the company is investing/operating. The SMP has also to have perfect understanding of the legal framework surrounding the business (starting from the statutory point of view and up to the legal/contractual point of view). It is not rare, in fact, that the accountant (because of its close relationship with the entrepreneur) is asked to provide first insights also with regard to legal aspects of businesses and transactions.

There is, therefore, a big question of competence and the SMP has to carefully manage its close relationship with the entrepreneur: this may cause the practitioner desiring not to delude the client and then to engage himself when his understanding is insufficient to cover

These two events may well happen during “positive” or “negative” economic situations of the advised enterprise.

all the risks. There is also the risk for the SMP to ignore entrepreneurial misbehaviours because of the inability to stop them: losing the client may play a role in this.

my right from the start.

1) I was reminded on daily basis to behave fairly, respectful of the law and of ethical principles, increasing my competence on all the

Problems of the foreseen economic success During a period of investments and developments, the foreseen economic success may cause the typical optimism of the entrepreneur to undermine or override the degree of care and prudence that any business transaction always deserves; the SMP has the duty to assist the client in a way that preserves the needed fair operational behaviour which is, ultimately, in the public interest.

During a period of crisis, also, the practitioner has to take care that the entrepreneur does not put in place operations that are contrary to the statutes and to the law especially when an insolvency procedure may income. It is in fact possible that during the crisis of the enterprise the owner-manager tries its best to save the company or his personal patrimony through operations that are not fully in line with the legal framework. Here again the SMP has to assist the client in a way that is useful to the business but not contrary to the law and, ultimately, to the public interest.

When I started my professional career I was very much lucky because I had my training in the office of a very good and high level standing colleague in my city. Two main factors helped

15

FEDERICO DIOMEDA Federico Diomeda is an Italian Dottore Commercialista practising in Genoa, Italy. His clients are small and medium businesses. Diomeda is Cief Executive Officer of EFAA, European Federation of Accountants and Auditors for SMEs. He was President of EFAA from 2006 to 2008 and previously served as a member of the EFAA board. After his graduation in economics at the Genoa University, he passed the state exam and in1984 joined the self-regulatory body of Ordine dei Dottori Commercialisti e degli Esperti Contabili, the Italian accountancy profession’s organization. He is also an authorised auditor. Diomeda’s career has been oriented right from the beginning towards two specific fields of the accountancy profession: business advice and commercial law for SMEs, and restructuring and insolvency of SMEs (co-operating with the local court in bankruptcy procedures as a trustee).

professional aspects, taking care of details, not compromising with unethical situation and be ready to refuse a commitment to preserve my pro������������� ���������������� file, considering the remuneration as the consequence of good rendered services and not as the objective of the professional life.

2) I also had the opportunity to start with business advising rather than with pure compliance and with big commitments. This aspect of my professional training helped me to enter immediately into the main driver for success: getting a complete understanding of the business, the environment, the client, the legal framework and addressing the issue like a big puzzle where at the end the picture is the accurate composition of even the most little detail.

The big challenge today for the profession is how to be sure that what I luckily learnt from the first day of my professional life becomes part of the cultural basis for any professional accountant all over the world.

The major role of experience The standard setters on Ethic (IESBA) and on Education (IAESB) are spending time and efforts in this direction. Still experience will have the major role in the development of professional skills. In my view it is up to the professional national bodies more than to Standard Setters of Legislators to create the condition for good basic education, good training and good CPD (continuing professional development) programmes. Guidance is a key factor to help professionals to compare case studies and to learn about different experiences. Strong preparation right from University is another key factor to set have future professional skills being solidly based. Specific dedicated relationship between Professional body with Enterprises bodies is a tool that may play a role in setting the scene for good business advising. It enhances the common understanding between client and practitioner and can also create exchange of best practice as well as opportunity for CPD. The future is in our hands and it is responsibility of the Profession to do the best to keep the highest possible profile and to spread the desire of “being the best” among the majority of our Colleagues.

EFAA, the European umbrella organisation for SMPs of which I am proud to be the CEO, will continue to push the Profession towards higher ambitions. p

16

Kirjanpito- ja tilintarkastusalat Ammattiroolin ja palveluiden jakautuminen Toteutus/neuvontapalvelut

Kontrolloivat palvelut

Tilikausi

Konsultointi ja Neuvonta TulosAukt:n Tp:n Palkat Budjetit raportit Ilmoitukset toteuttajatieto Maksatus Laskutus, VeroKirjanpito Analyysit, Tilinpäätös Toimintareskontrat ilmoitukset kalkyylit kertomus

Taloushallinnon palvelut maailmalla Taloushallinnon palvelut ja niiden sääntelyjärjestelmät toteutuvat hyvin eri tavoin.

Useimmissa kehittyneissä maissa alalla on auktorisointijärjestelmiä, jossa auktorisointi keskittyy joko henkilöön (accountant), toimistoon (toimisto/yhteisö) tai molempiin.

Auktorisointijärjestelmä tekee läpinäkyväksi alalla ammattimaisesti toimivat, pätevyyden omaavat ja valvotut toimijat.

Niin lakisääteisen tilintarkastajan kuin kirjanpitäjänkin tehtävänkuva ja työnjako vaihtelevat maittain.

Alan kehitys eri maissa on kulkenut omia historiallisia latujaan. Pohjoismaissa (Ruotsi, Suomi ja Norja) on ollut samanlaiset perinteet ja toimintaympäristö jo vuosikymmeniä. Pohjoismaisessa toimintatavassa on keskeisissä peruskysymyksissä samanlaiset lähtökohdat. Tämä koskee esimerkiksi lakisääteisen tilintarkastajan ja kirjanpitäjän tehtävänkuvaa ja roolia.

Tilintarkastajan ja kirjanpitäjän tehtävät ja ammattiroolit ovat erilaiset.

Roolit on pidetty erillään myös tilintarkastuslainsäädännössä ja Suomen kirjanpitoalan kansallisessa itsesääntelyjärjestelmässä (Suomen Taloushallintoliiton toimialastandardi TAL-STA ja auktorisointivalvonta).

Ammattikuvan selkeä määrittely ja rajaukset ovat omiaan vahvistamaan luottamusta tilintarkastustyöhön ja takaamaan muun muassa sen riippumattomuuden ja objektiivisuuden. Tämä näkyy yllä olevassa kaaviossa, joka kuvaa pääpiirteissään Suomen järjestelmää.

Auktorisoitu tilitoimisto, jossa vast. KLT-kirjanpitäjä

Hyväksytty tilintarkastaja

Toimialastandardi TAL-STA

Tilintarkastuslainsäädäntö ja säännökset

• Noudatetaan alan hyvän tavan ohjeistukseksi luotua taloushallinnon palveluiden

• •

•

•

•

toimialastandardia, TAL-STAa, joka perustuu Suomen voimassaoleviin lakeihin ja säännöksiin.

Edustetaan asiakasta koko vuoden ajan ja toimitaan usein yrityksen talousosastona.

Autetaan asiakasta konsultoimalla ja neuvonannolla ilman, että riippumattomuusvaatimus rajaa palvelua.

On mahdollisuus ilmoittaa työn toteuttajatoimistosta ja siihen liittyvästä työn laadusta tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöksen toteuttajatieto ja siihen liittyvä laatu on hyödynnettävissä muun muassa luottotietoyrityksissä.

Toiminta perustuu alan laadunvalvontaohjelmaan (säännönmukainen auditointi ja muu laadunvalvonta).

Hyväksytty tilintarkastaja • on omistajien asettama henkilö, joka tarkastaa yrityksen tilit, toimintakertomuksen ja hallinnon • suorittaa työn hyvän tilintarkastustavan mukaan, jota ohjataan erityisellä sääntelyjärjestelmällä • raportoi omistajille tilintarkastuskertomuksella • voi tarjota joitakin neuvontapalveluja, mutta rajoitetusti, johtuen tilintarkastajan erityisestä asemasta, jossa huomioitava objektiivisuus ja riippumattomuus • on Tilintarkastuslautakunnan valvonnassa.

• tilintarkastuksesta tehtävä tilinpäätösmerkintä tasekirjaan tekee tilintarkastajan työn julkiseksi.

Auktorisoidussa tilitoimistossa • On vähintään yksi kirjanpitotoiminannasta vastaava alan pätevyyden omaava KLTkirjanpitäjä

Erityinen Tilintarkastus tarkastus Erityistilintarkastus

tarkastukseen voidaan taata. Näin ollen tilintarkastaja ei esimerkiksi voi tarkastaa itse laatimiaan tilejä.

Talouskriisin opeissa nostettiin tärkeäksi tekijäksi juuri tilintarkastajan riippumattomuus, joka Pohjoismaissa toteutuu varsin mallikelpoisesti. Se on keskeinen tekijä tilintarkastuksen luottamuksen takaamiseksi.

Tilintarkastaja ei voi esimerkiksi tarkastaa itse laatimiaan tilejä.

Pohjoismaiset alan järjestöt näkevät mallissa vientituotteen aineksia Eurooppaan sen sijaan, että Euroopasta olisi tänne tuotavissa parempi toimintamalli.

Tämä on hyvä lähtökohta myös tulevaisuuden sääntelyssä, sillä ammattiroolien erilaisuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. Sama henkilö voi toimia kummassakin tehtävässä, mutta silloin kyse on kahdesta eri ammattipätevyydestä ja toimeksiantojen erillisyydestä. Taloushallinnon työ olisi tehtävä muun kuin tilintarkastajan ammatin muodossa.

Tilintarkastuksen on oltava tilintarkastusta (audit must be audit). Riippumaton tilintarkastus ja tilintarkastajan selkeä tehtävänkuva ovat olleet ja tulevat toivottavasti olemaan jatkossakin keskeinen fundamentti tilintarkastusjärjestelmän uskottavuuden varmistamiseksi suomalaisessa sääntelyjärjestelmässä. Koko elinkeinoelämän hyväksi.p

Juha Ahvenniemi toimitusjohtaja Taloushallintoliitto

Pohjoismaisessa järjestelmässä korostuu tilintarkastuksen osalta riippumattomuus, joka on keskeinen tekijä, jolla luottamus tilin-

17

18

Teksti JARMO LEPPINIEMI Kuvat ISTOCKPHOTO

Katsaus kirjanpitolain muutostarpeisiin Kirjanpitolakiin on odotettavissa sekä kansainvälisiä että kansallisia muutoksia etenkin peinten ja mikroyritysten osalta.

E

uroopan yhteisöjen yhtiöoikeudellisten direktiivien kehittäminen ja erityisesti pienten kirjanpitovelvollisten hallinnollisen taakan keventämispyrkimykset lähestyvät vaihetta, jossa uusia ja muutettuja säännöksiä ryhdytään toteuttamaan EUmaiden lainsäädännössä. Kun kirjanpitolakiin tehdään muutoksia ja laki saadaan EU-syistä lainsäätäjän käsittelyyn, tarjoutuu samalla mahdollisuus korjata lainsäädännössämme olevia epätarkkuuksia; tilaisuutta on tarkoitus käyttää hyväksi

nen sekä turhien päällekkäisyyksien poistaminen ja direktiivien välisten ristiriitojen ehkäiseminen jo ennakolta. Näiden uudistusten toteuttamisen arvellaan edistävän yritysten kasvumahdollisuutta. Tilinpäätöksen laatijoille keskeiset neljäs ja seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi eli tilinpäätösdirektiivi ja konsernitilinpäätösdirektiivi on tarkoitus yhdistää muutoksen myötä.

Suomessa sekä erillistilinpäätöstä että konsernitilinpäätöstä koskevat säännökset sisältyvät pääosin kirjanpitolakiin ja -asetukseen, lähinnä toimintakertomusta koskevia määräyksiä on myös muussa lainsäädännössä, erityisesti osakeyhtiölaissa ja arvopaperimarkkinalainsäädännössä.

Tilinpäätösten osalta uudistuksen pääpaino on vuodesta 2007 vireillä olleen pieniä yrityksiä

– aiempien kirjanpitolain uudistusten tavoin.

Euroopan yhteisöjen yhtiöoikeudelliset direktiivit on tarkoitus pääosin yhdistää yhdeksi direktiiviksi. Tavoitteena on vaatimusten selkiyttämi-

koskevan hallinnollisen taakan keventämishankkeen toteuttaminen. Merkittäviä uusia vaatimuksia on tulossa myös listayhtiöille ja yhteiskunnallisesti merkittäville yhtiöille; nämä eivät

19

kuitenkaan koske pelkästään eivätkä pääasiassakaan tilinpäätöstä.

Kaikki nyt esillä olevat uudistukset sitoutuvat direktiiviuudistukseen. Mikroyrityksiä ja muita pieniä yrityksiä koskevia huojennuksia ei toteutettane erillisuudistuksena. Osana uutta direktiiviä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia vaatimuksia on tarkoitus porrastaa yrityksen koon ja merkityksen perusteella. Yritykset on tarkoitus jaotella mikroyrityksiin, pieniin, keskisuuriin ja suuriin. Merkittävyyden perusteella eniten vaatimuksia on tarkoitus jatkossakin asettaa suurille yrityksille ja koostaan riippumatta listayrityksille; näitä koskevia vaatimuksia on tarkoitus lisätä. Tietyillä toimialoilla toimiville

puitteissa useat kaavailluista huojennuksista on jo toteutettu.

Ehdotuksen mukaan direktiivitasolla määrättäisiin annettavista liitetiedoista tyhjentävästi, kansallisesti vaatimuksia ei olisi mahdollista kasvattaa. Pienen kirjanpitovelvollisen liitetiedoissa olisi esitettävä direktiivin mukaisesti tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, taseesta ilmentymättömät sitoumukset ja järjestelyt, taseesta ilmentymättömät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, pitkäaikaiset vakuudelliset velat sekä lähipiiriliiketoimet. Suomen vaatimukset ylittävät tällä hetkellä joidenkin yksittäisten tietojen osalta tilinpäätösdirektiivin vaatimukset, tämä ei uudistuksen jälkeen olisi mahdollista.

yrityksille on tarkoitus säätää lisävaatimuksia yksittäisten tietojen osalta. Kyse on öljy-, kaasu-, kaivannais- ja aarniometsien hakkuutoimialojen yrityksistä. Toimialakohtainen lisätietovaatimusehdotus koskee yrityksen valtiolle suorittamia maksuja, jos niiden yhteismäärä ylittää 80 000 euroa.

Uudistuksen jälkeenkin laissa säilytetään oikeaa ja riittävää kuvaa koskeva vaatimus.

Sen nojalla ilmeisesti jatkossakin yksittäistapauksissa kirjanpitovelvollisen voitaisiin edellyttää esittävän liitetiedoissaan sellaisiakin tietoja, joista kirjanpitovelvollinen on nimenomaisesti vapautettu (ks. kirjanpitolautakunnan tätä tarkoittava tulkinta esimerkiksi KILA 2011/1878).

Vaatimus alentaa palveluntarjoajien, erityisesti tilitoimistojen ja tilintarkastajien, uskallusta soveltaa huojennuksia. Mikroyritysten osalta on tarve säätää direktiivin mukaisten tietojen antaminen täyttämään oikeaa ja riittävää kuvaa koskevat vaatimukset. Ellei näin säädetä tai tulkita, esimerkiksi nykyisen tuloslaskelman lyhentämismahdollisuuden (KPA 1:1 § ja 1:2 §) soveltaminen tulisi vain harvoin kysymykseen.

Ei kai voida ajatella, että tuloksesta syntyisi yleisesti oikea ja riittävä kuva ilmoittamalla vain bruttotulos, eikä bruttotuloksen muodostavaa liikevaihtoa ja kuluja?

Pienten yritysten hallinnollinen taakka Pienten yritysten hallinnollisen taakan keventämissuunnitelmat ovat vuosien aikana eläneet.

Toimet ovat kirjanpitolainsäädännön osalta jäämässä pääasiassa liitetietohuojennuksiksi. Huojennuksia on tarkoitus sisällyttää myös muuhun lainsäädäntöön muun muassa tilintarkastuksen osalta.

Huojennuksia saavien pienten yritysten kokorajat, joista enintään yksi saa ylittyä, ovat ehdotuksen mukaan: taseen loppusumma neljä miljoonaa euroa, liikevaihto kahdeksan miljoonaa euroa (M€) ja henkilöstömäärä 50.

Lisäksi tarkoitus on ottaa käyttöön mikroyrityksen käsite (taseen loppusumma 0,35 M€, liikevaihto 0,7 M€ ja henkilöstömäärä kymmenen); mikroyrityksille asetettavat vaatimukset olisivat pieniä yrityksiä vähäisemmät. Nykyisessä kirjanpitolaissa huojennuksia saavan pienen kirjanpitovelvollisen rajat ovat: taseen loppusumma 3,65 M€, liikevaihto 7,3 M€ ja henkilöstömäärä 50 (KPL 3:9.2 §) sekä erityisiä huojennuksia saavien osalta: taseen loppusumma 1,7 M€, liikevaihto 3,4 M€ ja henkilöstömäärä 25 (KPA 1:1.4 § ja KPA 1:2.4 §).

Huojennusten saaminen näyttäisi siis kiristyvän, joskaan sillä ei Suomessa näyttäisi olevan kovin paljon merkitystä. Direktiivien sallimissa

20

Esimerkkejä muutoksista Tuloslaskelmassa ei ehdotuksen mukaan säilytettäisi satunnaisten erien käsitettä. Oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen perusteella olennaiset poikkeukselliset erät olisi kuitenkin esitettävä (ainakin) liitetiedoissa.

Sallittuja vaihtoehtoja on tarkoitus karsia.

Tuloslaskelmakaavan vaihtoehtoja on tarkoitus supistaa direktiivin nykyisin sallimista neljästä kahteen: jäljelle jäisivät Suomeen jo nykyisin valitut kululajikohtainen ja toimintakohtainen laskelma. Varaston käyttöjärjestysolettamavaihtoehdoista on tarkoitus poistaa LIFO-periaate – tälläkin muutoksella on Suomessa vähäinen

JARMO LEPPINIEMI Professori (em.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

Jarmo Leppiniemi on toiminut kirjanpitolautakunnan (KILA) puheenjohtajana ja toimii valtion tilintarkastuslautakunnan (VALA) jäsenenä.

Ei kai voida ajatella, että tuloksesta syntyisi yleisesti oikea ja riittävä kuva ilmoittamalla vain bruttotulos, eikä bruttotuloksen muodostavaa liikevaihtoa ja kuluja?

merkitys, koska elinkeinoverotuksen vuoksi nykyisin valitsevaa on FIFO-periaatteen käyttö.

Suurimpien yritysten osalta erillisessä direktiivissä on tarkoitus määrätä molempien sukupuolten tasa-arvoisesta valitsemisesta yhtiön hallitukseen (vaatimus koskisi valtaosaa Suomen pörssiyhtiöistä). Tasa-arvon edistämiseksi saatetaan määrätä, että liitetiedoissa tai toimintakertomuksessa annetaan tietoja naisten ja miesten määrästä yritysjohdossa, ehkä henkilökunnassakin. Suurimpien yritysten ja erityisesti listayhtiöiden osalta omistajien vaikutusmahdollisuuksia on tarkoitus kasvattaa; tätä varten liitetietoihin tai toimintakertomuksiin saatetaan lisätä tietovaatimuksia esimerkiksi johdon palkitsemisesta ja lähipiiriliiketoimista. Paineita on myös siihen, että joitakin nykyvaatimuksia erityisesti selostusten osalta täsmennettäisiin tietojenantamisen tason parantamiseksi.

Minkälaisia tilinpäätössääntöjä pk-yritykset tarvitsevat?

Konsernitilinpäätöksen vaatimisesta on tarkoitus luopua pienten konsernien osalta direktiivin määräyksellä. Suomessa vaatimusta ei nykyisinkään kirjanpitolaissa ole, mutta varojenjaon edellytyksenä osakeyhtiölaissa ja osuuskuntalaissa on konsernitilinpäätöksen laatiminen.

Muutos olisi konsernimuodossa toimiville uutta periaatetta soveltamaan oikeutetuille todellinen huojennus. Vaatimuksen olemassa oloa nykyisinkin on vaikea perustella, koska osakeyhtiötä koskee jo nykyisin vaatimus, ettei voitonjaolla saa vaarantaa yrityksen maksuvalmiutta.

Yritysjohdon on hankittava tätä varten kaikki

Direktiiviehdotuksen lähtökohtana on ”Think Small First” – periaate, jonka mukaisesti tilinpäätössäännöt tiukentuvat yrityksen kokoluokan kasvaessa. Pieniä varten olisi omat säännöt ja mikroyrityksiä varten jäsenmaa voisi halutessaan säätää niistä hieman poikkeavat tilinpäätössäännöt. Mutta tarvitsevatko pk-yritykset kaksia pelisääntöjä vai olisiko parempi suunnata voimavarat pelikentän parantamiseen?

Tilinpäätösten sähköiseen, rakenteelliseen, muotoon saattaminen on ollut yksi direktiivin teemoista. Rohkeana ajatuksena oli, että XBRL-kieli (eXtensible Business Reporting Language) olisi otettu unionissa pakollisena käyttöön tilinpäätösraportoinnissa vuoden 2018 alusta. Tämä olisi ohjannut myös järjestelmien kehittämistä.

Näin pitkälle menevästä ajatuksesta on luovuttu, mutta ei sitä kokonaan ole haudattu. Taloushallintoliitto on ollut ja on mukana raportointikoodiston kehittämisessä ja Suomen XBRL-konsortiossa. Pk-yritykset tarvitsevat koodiston, jonka avulla veroilmoitusten antaminen ja muu viranomaisraportointi sujuu ja XBRL-muotoisen standardin, jolla tilinpäätös tasekirjoineen voidaan muodostaa sähköiseen muotoon.

Sähköisyys haastaa viranomaiset ja alan osaajat – erityisesti ohjelmistotalot.

Pk-yritykset tarvitsevat selkeät tilinpäätössäännöt ja ennen kaikkea tehokkaat ja taloudelliset järjestelmät. Pk-yritykset tarvitsevat taloushallinnon, joka tukee sitä omaa pärjäämistä ja vastaa yrityksen omiin tarpeisiin rahoittajien ja viranomaisten raportointivaatimusten rinnalla. Sen sijaan Pk-yritykset eivät tarvitse kahdenlaisia – hieman eri sisältöisiä – tilinpäätössääntöjä.

olennainen tieto, lähtökohtaisesti konsernikokonaisuutta koskeva tietämys sisältyy tavalla tai toisella selvitettäviin asioihin. p

Markku Ojala johtava asiantuntija Taloushallintoliitto

Konsernitilinpäätösvaatimus

21

Teksti SAILA TOIKKA Kuvat THINKSTOCK

Sähköinen

tulevaisuus - reaaliaikainen talous

Reaaliaikaisessa taloudessa kaikki organisaatioiden ja toimijoiden väliset transaktiot ovat digitaalisia, automaattisesti luotuja ja tapahtuvat reaaliaikaisesti niin liiketoiminnan kuin it-prosessien näkökulmasta.

Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla näemme nyt konkreettisia kehitystrendejä, jotka vievät kohti reaaliaikaisen talouden visiota.

R

22

eaaliaikainen talous ei ole itseisarvo. Se on keino lisätä Suomen kilpailukykyä, säästää hallinnollisissa kustannuksissa sekä vähentää harmaata taloutta. Samanaikaisesti se luo puitteet tehokkaammalle riskien hallinnalle.

Reaaliaikainen talous tapahtuu verkostossa eri toimijoiden välillä. Verkostoon kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot ja palveluiden tarjoajat, suuret

tilausvahvistukset, ilmoitukset, laskut ja maksut liikkuvat toimijoiden välillä järjestelmästä toiseen ilman viivettä. Tällöin myös hallinnollisten velvoitteiden täyttämiseen tarvittavat tiedot kerätään yritysten taloushallinnon järjestelmistä automaattisena sivutuotteena pääosin palkanlaskennasta ja kirjanpidosta.

Reaaliaikainen talous koostuu hyvinkin konkreettisista palasista, joita ovat julkisen sektorin mahdollistama infra-

ja pienet yritykset, operaattorit, pankit, kirjanpitotoimistot ja kansalaiset.

Eri toimijoille reaaliaikainen talous tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tilaukset,

struktuuri ja rakenteet, standardoidut rajapinnat ja tietorakenteet sekä ajanhermolla pysyvät, käyttäjälähtöiset palveluiden kehittäjät.

23

Infrastruktuuri mahdollistajana

SAILA TOIKKA HM, Kirjoittaja on ollut edistämässä reaaliaikaisen talouden kysymyksiä Tekesrahoitteisessa Real-Time Economy -ohjelmassa lähes kolme vuotta.

Hallitusohjelma ja JulkICT-strategia muodostavat pohjaa reaaliaikaiselle kehitykselle. JulkICTstrategia näyttäisi vastaavan julkisen sektorin tarpeeseen tehostaa ja keskittää omia toimintoja, mutta samanaikaisesti se myös rakentaa tärkeää palasta reaaliaikaisen talouden kokonaisuudessa. Julkisen sektorin tietohallintoratkaisujen tavoitteena on vastata myös asiakaspalvelun kehittämiseen. Erityisesti JulkICT-strategian toimenpide-ehdotukset koskien tietojen yhteiskäyttöä ja viranomaisten yhteen toimivuutta tukevat verkostoituneen reaaliaikaisen talouden tavoitteita.

Lisäksi elinkeinoministerin asettaman ICT2015-työryhmän suositusten kärjessä on reaaliaikaisen talouden vaatiman infrastruktuurin rakentaminen, jotta julkisella sektorilla on valmius vastaanottaa reaaliaikaista tietoa yrityksiltä. Ryhmän tavoitteena oli löytää ehdotuksia uudistuksista, joilla Suomi voidaan nostaa taas kasvun aalloille. Ei ole sattumaa, että digitaalinen talous ja tämän myötä myös reaaliaikaisen talouden infrastruktuuri on nostettu raportissa kärkisijoille.

Reaaliaikainen infrastruktuuri mahdollistaa ensisijaisesti – mutta ei ainoastaan – automaattiset alv-ilmoitukset, reaaliaikaisen palkkatietojen raportoinnin ja sähköisten tilinpäätösten välittämisen.

Muun muassa siirtyminen reaaliaikaisuuteen palkkatietojen raportoinnin osalta on väistämätön kehityssuunta Suomessa.

Tanskassa, Hollannissa, Saksassa, Unkarissa ja Virossa on jo siirrytty palkkatietojen saajakohtaisten tietojen ilmoittamiseen kuukausittain.

Kuukausittaisen ilmoittamisen sijasta reaaliaikaisuuden vaatimukseen vastaa vielä paremmin ICT2015-työryhmän esittämä palkanmaksukohtainen ilmoittaminen, jossa jokaisen palkanmaksun yhteydessä ohjelmisto generoi automaattisesti lasketuista palkoista verohallinnon, Kelan ja esimerkiksi työeläkeyhtiöiden vaatimista tiedoista yhden tietokoosteen.

Tämä tietokooste lähetetään vastaanottajille yhtä kanavaa pitkin eteenpäin.

Reaaliaikainen palkkailmoittaminen mahdollistaisi tulevaisuudessa siirtymisen reaaliaikaiseen verotukseen. Ilmoitusten reaali-

24

aikaisuus on myös edellytys ajantasaisen ja viranomaisten yhteiskäytössä olevan ansiorekisterin perustamiselle. Kuinka paljon työnantajien ja viranomaisten aikaa (ja rahaa) säästyy, kun erillisiä kyselyitä ei tarvitse tehdä?

Tarvittavat tiedot olisivat saataville keskitetysti ja kumuloitavissa aina kunkin viranomaisen tarvitsemalla tavalla.

Toinen välttämätön kehityssuunta on siirtyminen sähköiseen ilmoittamiseen tilinpäätösten osalta.

ICT2015-työryhmän suosituksissa on myös huomioitu, että tulisi rakentaa vastaanottokanava sähköisten ja standardoitujen tasekirjojen vastaanottoon muun muassa patenttija rekisterihallituksen alaisuuteen. Esimerkiksi Virossa, Hollannissa, Tanskassa ja Italiassa tilinpäätöstietojen raportointi sähköisessä muodossa on jo pakollista. On selvää, että Suomi tulee seuraamaan näitä maita tässä kehityksessä.

Aalto-yliopiston alaisuudessa toimiva 19 organisaatiosta koostuva XBRL-konsortio on tehnyt vaadittavat määritykset sähköisen tasekirjan toteuttamista varten.

Kun viranomaisten infrastruktuuri on toteutettu oikein, rajapinnat mahdollistavat yksityisten palveluntarjoajien kehittää palveluitaan siten, että yritykset linkittyvät yhä paremmin osaksi reaaliaikaisen talouden verkostoa.

Standardit ja digitaalinen data Viranomaisten tukema infrastruktuuri on merkittävä palanen reaaliaikaisessa taloudessa, jossa yritysten ja viranomaisten vaihdanta toteutuisi sähköisesti ja reaaliaikaisesti. Toimivan infrastruktuurin lisäksi askel kohti reaaliaikaista taloutta voidaan ottaa, kun hyödynnetään olemassa olevaa digitaalista dataa ja standardeja käyttäjälähtöisessä palvelukehityksessä.

Esimerkkinä tästä on paljon parjattu verkkolaskutus. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton verkkolaskubarometrin mukaan lähes 70 prosentilla yrityksistä verkkolaskutus on jo käytössä. Siirtyminen verkkolaskutukseen ei ole itseisarvo, vaan suorien säästöjen lisäksi se luo mahdollisuuden kehittää palveluita, jotka perustuvat verkkolaskun strukturoidun datan hyödyntämiseen. Myös ICT2015-työryhmä huomioi, että verkkolaskutus luo pohjan

pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille. Verkkolaskudataa voitaisiin tulevaisuudessa linkittää sähköiseen SEPA-tiliotteeseen ja muihin tilitapahtumiin ja muodostaa näin pk-yrityksen tai järjestön kirjanpitoaineisto automaattisesti.

Toinen esimerkki verkkolaskutuksen tietovirtojen hyödyntämisestä on Tiedon ja Aaltoyliopiston Real-Time Economy -ohjelmassa viimeisen neljän vuoden aikana kehitetty malli, jossa verkkolaskutuksen sivuvirtana voitaisiin hoitaa yritysten alv-raportointi.

Samantyyppistä mallia viedään nyt vahvalla rintamalla eteenpäin rakennusteollisuudessa, jossa harmaan talouden torjuntaan liittyviä tiedonantovelvoitteita voidaan tulevaisuudessa toteuttaa hyödyntämällä verkkolaskusanomia. Malli mahdollistaa harmaan talouden torjuntaan liittyvien tietojen keruun siten, että se ei aiheuta kohtuutonta taakkaa yrityksille.

Verkkolaskutus on siis erinomainen esimerkki siitä, kuinka strukturoitua ja standardoitua dataa voidaan hyödyntää uusien palvelujen kehittämisessä osana reaaliaikaista taloutta.

Standardien merkitys korostuu myös aikaisemmin esille nostetussa reaaliaikaisessa palkkaraportoinnissa ja sähköisessä tilinpäätösraportoinnissa. Palkkaraportoinnin osalta FIP-palkkakoodisto voidaan nähdä pohjana keskitetylle palkkaraportoinnin mallille sisältäen tärkeimmät vastaanottajien vaatimat tiedot. Vastaavasti raportointikoodisto luo pohjaa XBRL-standardin muodostamiselle ja tilinpäätöstietojen sähköiselle välittämiselle.

Kaikki toimijat mukana Reaaliaikainen talous ei koske vain suuria yksiköitä. Toimiva infrastruktuuri, rajapinnat ja standardit luovat mahdollisuuden kehittää palveluita muun muassa viranomaisraportointiin, riskien hallintaan ja kassavirtaennustamiseen. Uudet pilvipalvelu- ja mobiiliteknologiat mahdollistavat myös kansalaisten ja erikokoisten yrittäjien linkittymisen reaaliaikaiseen talouteen sekä käyttöön perustuvan hinnoittelun. p

Pitkä ja polveileva polku Visio oli olemassa. Teimme parityöskentelynä tilitoimistoyrittäjä Vuokko Mäkisen kanssa liitossa raportointikoodiston versiota 1.0, oli alkuvuosi 2009. Olimme saaneet kutsun ja hyväksyneet liitossa edustuksen Tekes-rahoitteeseen Fully Integrated Accounting -hankkeeseen. Toimme siellä esille huolemme viranomaisraportoinnin vaivalloisuudesta ja asian helpottaminen otettiinkin hankkeeseen osaprojektiksi.

Olimme työn touhussa, mutta samalla visioimme, mihin kaikkeen tämä voisi johtaa.

Siltikin olen hämmentynyt ja toisaalta ylpeä siitä, millaiselle etapille tuo polun alku on johtanut vain neljässä vuodessa. Raportointikoodiston standardoinnin kautta olemme nyt määritelleet, millaista informaatiota ja missä tiedostomuodossa taloushallinnon ohjelmistoista otetaan ulos tietoa tarvitseville.

Olemme siis määritelleet, mitä tuotamme ja miten, sekä kutsuneet tärkeimmät tiedonsaajatahot eli verottajan, Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Tilastokeskuksen samaan pöytään kanssamme kehittämään järjestelmää.

Olemme mukana Suomen XBRL-konsortiossa yhtenä sen 19 jäsenestä.

Kun tiedon vastaanottajatahot kehittävät omia vastaanottojärjestelmiään, he voivat ottaa huomioon lähettäjäpään eli meidän luomamme tiedosto- ja sisältömäärittelyt yritystaloutta koskevalle tiedolle. Vastaavasti me voimme kehittää omaa järjestelmäämme sopimaan vastapuolen kehitystyössä ilmeneviin uusiin piirteisiin.

Tarvitaan kansalliset väylät tiedonsiirtoon, paikka tietojen varastolle sekä vakaat tunnistusjärjestelmät – tähän panostamiseen on Suomessa nyt selkeästi ymmärrystä.

Myös saavutukset muualla – esimerkiksi Hollannin malli – kannustavat meilläkin tarttumaan toimeen.

Ohjelmistotaloille Taloushallintoliiton viesti on selkeä: XBRL-raportoinnin mahdollistaminen kustakin pääkirjanpitosovelluksesta tulee olla kehityslistan kärkihanke.

Sirpa Airola johtaja Taloushallintoliitto

25

Tilitoimistot ohjaamassa

Pk-yritykset nousuun Suomen nousu edellyttää pk-yritysten kasvua kansainvälisille markkinoille. Tilitoimistot voisivat toimia tämän kehityksen moottoreina tarjoamalla asiakasyrityksilleen strategisen suunnittelun palveluja.

Teksti MARJA-LIISA TENHUNEN Kuvat THINKSTOCK

26

P

k-yritysten merkitys on kasvanut globalisaation ja sen mukanaan tuoman intensiivisen kilpailun myötä. Tarvitaan uudenlaista, entistä laajempaa strategista ajattelukykyä: strategian laadinta ja kyky toimeenpanna strategioita on yrityksen menestykselle ratkaisevan tärkeää. Strateginen ajattelu sekä strateginen johtaminen muodostavat perustan pk-yrityksen toiminnalle. Ne ovat ratkaisevia, kun yritys pyrkii luomaan ja ylläpitämään kilpailukyvyn muuttuvilla markkinoilla.

Kansainvälinen liiketoiminta on useissa tapauksissa yrityksen kasvun ja kehityksen mahdollistaja. Kansainvälisen liiketoiminnan tulee olla linjassa pk-yrityksen strategian kanssa. Erilaisten pk-yrityksille, erityisesti mikroyrityksille suunnattujen kyselyjen tulosten mukaan asiantuntemusta tarvitaan strategian laadintaan sekä sen toimeenpanemiseen erityisesti silloin, kun tavoitteena on pk-yrityksen kilpailukyvyn vahvistaminen erityisesti kansainvälistymisen avulla.

Kansainvälistymisessä on syytä huomioida seikkaperäisesti yrityksen kokonaistavoitteet. Kansainvälistymisen osa-alueisiin sisältyy toimintaympäristön analysoiminen sekä verkostojen luominen ja niiden ylläpitäminen. On huomioitava kulttuurien tuntemus, kielitaito, markkinointi, myynti- ja jakelukanavat, asiakassuhteiden luominen ja niiden ylläpitäminen sekä taloushallinto.

Muutoksen johtaminen ja sen hyödyntäminen ovat keskeisiä tavoitteita pk-yrityksen kilpailukyvyn kehittämisessä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Liiketoiminnan kasvua koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää pk-yritykseltä, erityisesti mikroyritykseltä asiantuntijapalvelujen hankkimista. Näiden palvelujen tarjoaja voi olla oma tilitoimisto, johon on jo luotu luottamukselliset suhteet.

Muuttuneet kilpailuasetelmat Kasvun ja kansainvälistymisen yhteys on mitä ilmeisin. Tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjauksen 2011–2015 (Tutkimus- ja innovaationeuvosto) mukaan ”Suomi tarvitsee vientivetoisena taloutena kasvuyrityksiä, jotka onnistuneesti

kaupallistavat ideoita tuotteiksi ja palveluiksi kansainvälisille markkinoille. Tarvitaan yksilöitä, joilla on kykyä ja halua yrittäjyyteen ja maailmanmarkkinoilla toimimiseen. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomessa on alkavia ja kasvavia yrityksiä suhteellisen paljon, mutta kansainvälisille markkinoille eteneminen ja kasvun jatkaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Koulutettujen nuorten vähäinen kiinnostus yrittäjyyteen on yksi keskeisistä haasteista.”

Vuoden 2013 alussa julkaistun 21 polkua Kitkattomaan Suomeen -raportin (Työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. Muutoksen

MARJA-LIISA TENHUNEN Kauppatieteiden tohtori KLT-kirjanpitäjä Ammattikorkeakoulun emerita rehtori

myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet entistä tiiviimmin toisiinsa.

Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen roolissa. Asiakkaat arvioivat usein palveluista saamaansa lisäarvoa enemmän kuin perustuotetta. Digitaalisessa taloudessa palvelujen ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon määrä.

Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käytetään entistä enemmän useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti vaihtoehtoja, kun nämä valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys on kiinni yhä enemmän siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit tuottavat.

Näihin tavoitteisiin sisältyy useita uusia palveluja, joilla tilitoimistot voivat laajentaa liiketoimintaansa ja jotka koituvat viime kädessä asiakasyritysten hyödyksi.

Tilitoimistot lipunkantajina Tilitoimistojen strategiseen osaamiseen liittyvät palvelut edellyttävät tilitoimistojen oman strategian uudelleen suuntaamista ja sen mukaista henkilöstön kehittämistyötä. Henkilöstölle tulisi luoda kehittämisohjelmat ja uudenlaiset työkalut palvella asiakasyrityksiä näiden strategisen ajattelun vahvistamiseksi. Voidaankin kysyä: kuinka tilitoimistot voivat edistää asiakasyritystensä kilpailukyvyn vahvistamista kansainvälistyvässä toimintaympäristössä sekä millaisia

27

”Strategisen keskustelun käynnistäminen vaatii alkuvaiheessa aikaa ja perusteluja.”

28

strategiaprosessin ja strategisen johtamisen työkaluja tilitoimistot tarjoavat tai voisivat tarjota asiakasyrityksilleen.

Auktorisoidut tilitoimistot voisivat olla tulevaisuudessa ”lipunkantajia” ja keskustelun avaajia pk-yritysten strategisen ajatteluun vahvistamisessa. Auktorisointijärjestelmä on Suomessa merkittävä osa taloushallinnon palvelujen ammattimaisuuden ja laadunvarmistuksen kokonaisuutta. Sillä on merkitystä erityisesti pkyritysten liiketoiminnan kehittämiseen mutta myös suuryrityksiin ja julkiselle sektorille.

Tilitoimiston auktorisoinnin yhtenä edellytyksenä on, että toimiston toiminnasta vas-

kysymään itseltään: Keskittyykö yritykseni sille alueelle, jonka parhaiten hallitsen? Onko toiminnassani rönsyjä, jotka voisin karsia pois? Mitä hyötyä minulle olisi vientikaupan käynnistämisestä tai laajentamisesta?

Kansantalouden tasolla meillä kaikilla on huoli Suomen tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä maailman markkinoilla. Kasvun aikaansaamiseen ei enää löydy avaimia yhden tai muutaman ison yrityksen avulla, vaan kasvu syntyy pienistä pk-yritysten muodostamista puroista. p

Kannattavuusnoste Asiakaslupauksen täyttäminen vahvistaa asiakkaan luottamusta ja yhteis-

taava henkilö on suorittanut KLT-tutkinnon.

Pääsy tutkintoa suorittamaan edellyttää pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa, joka sisältää riittävästi aihealueeseen liittyviä opintoja sekä vähintään kolmen vuoden pituista alan työkokemusta. Kirjanpitäjien ja tilitoimistojen auktorisointijärjestelmä on luonut Suomeen laadunvarmistuksen läpäisseiden tilitoimistojen verkoston. Auktorisoitu tilitoimisto on läpikäynyt vähintään kahden vuoden mittaisen seurantajakson. Auktorisointiin liittyy erinäinen määrä vaatimuksia, jotka koskevat kirjanpitäjien ammattitaitoa.

Työkalujen, joilla kirjanpitäjä voisi tarjota asiantuntijapalvelujaan asiakasyrityksen strategiatyöhön, tulee olla yksinkertaisia ja nopeita soveltaa. Strategisen keskustelun käynnistäminen vaatii alkuvaiheessa aikaa ja perusteluja.

Tilitoimiston kirjanpitäjän asema on kuitenkin poikkeuksellinen verrattuna ulkopuoliseen asiantuntijaan. Kirjanpitäjällä ja asiakasyrittäjällä on taustalla pitkäaikainen luottamuksellinen yhteistyösuhde. Lisäksi kirjanpitäjällä on vahva taloushallinnon osaaminen, joka luo hyvän perustan strategiselle ajattelulle.

Uudenlaisten palvelujen kehittäminen toisi myös tilitoimistoihin lisää kilpailukykyä sekä niiden henkilöstölle mahdollisuuden kehittää uudenlaista osaamistaan. Kuinka sitten kannustetaan pk-yritystä kasvamaan ja kehittymään?

Vastauksen löytäminen on vaikeaa. Perusteluja olisi etsittävä tapauskohtaisesti. Kyse ei ole siitä,

työtä. Luottamuksen ja yhteistyön syventyminen kannustaa tilitoimistoa LUOTTAMUS & kasvattamaan osaamiskyvykkyyttään.

YHTEISTYÖ Osaamiskyvykkyyden vahvistumisen kautta voidaan täyttää entistä vaativampia asiakaslupauksia.

Juuri tästä tilitoimistossa on kysyPALVELULUPAUS/ OSAAMISASIAKASLUPAUS KYVYKKYYS mys, kun pyritään entistä konsultatiivisempaan työotteeseen ja samalla asiakkaalle lisäarvoa tuovaan, tilitoimistolle kannattavampaan toimintaan.

Digitaaliseen taloushallintoon siirtyminen vapauttaa meidät, joille numerot ovat kavereita, katsomaan tarkemmin asiakasta: asiakkaan liiketoimintaa, asiakkaan tarvetta, asiakkaan tulevaisuutta. Voimme kääntää laskentavoimamme tulevaisuuden ohjaamisen avuksi sitä tarvitseville. Voimme olla valituille asiakkaalle enemmän kuin alv- ja työnantajaraportoinnin tuottava perustoiminto ja virallisen tilinpäätöksen toteuttaja.

Millaisia konkreettisia osaamiskyvykkyyksiä alallamme toimivat tarvitsevat?

Tulee esimerkiksi perehtyä asiakkaan ansaintalogiikan ja prosessien toimimiseen, ymmärtää kestävän kehityksen laskentaa ja raportointia, auttaa asiakasta olemaan numeroiden valossa luotettava kauppakumppani, jakaa eri toimialojen

että kirjanpitäjä ottaa asiakasyrittäjän liiketoimintariskiä kannettavakseen. Kyse on kirjanpitäjän asiantuntijapalvelujen tarjoamisesta asiakasyrityksen käyttöön.

Pk-yrittäjä ei kaikissa tapauksissa ole keskittynyt pohtimaan omaa ydinosaamistaan eikä

siinä samalla.

best practice -ideoita, auttaa asiakasta tekemään päätöksiä niin, että toiminnan resurssit käytetään kannattavaan toimintaan. Tilitoimistossa tulee painottaa esimerkiksi kielitaitoa, esiintymiskykyä, vuorovaikutustaitoja, informaation kiteyttämistä olennaiseen, arvostavaa ja motivoiva johtamista. Laskentaosaaminen on palvelun keskiössä, mutta alan palvelukonsepti tulee nähdä konsultatiivisen työotteen kautta.

Kyvykkyyksien lista on loputon, mutta samalla innostava. Liiton koulutuksen ja muiden alalle tuottamiemme osaamistyökalujen on vastattava liiton asiakkaiden eli tilitoimistojen tarpeeseen. Liitolla ja sen asiakkaalla tilitoimistossa on yhteinen haaste – kasvaa sellaiseksi kuin olemme: pidämme asiakaslupauksemme, syvennämme asiakkaiden luottamusta ja yhteistyötä, kasvamme itse Sirpa Airola johtaja Taloushallintoliitto

29

laatu

Auktorisoidun tilitoimiston Teksti EEVA LYYTINEN Kuva ISTOCKPHOTO

Auktorisointivalvonta on taloushallinnon

ulkoistuspalveluja tarjoavien ammattilaisten laadun tae.

Taloushallinnon toimialastandardi tal-sta uudistettiin viime vuonna. Se kokoaa liiton jäsenille työkalut tal-laadun ylläpitämiseen.

EEVA LYYTINEN Asiantuntija Tilitoimiston tietotekniikkaja laatu Taloushallintoliitto

30

V

iitisenkymmentä vuotta sitten tilitoimistoalan toimijoista koostuva pieni aktiivinen ydinryhmä päätti ryhtyä töihin alan arvostuksen ja laatutason kohottamiseksi.

Koska standardia sille, miten tilinpitoammattia tulisi hyvien tapojen mukaan harjoittaa, ei yhteiskunnan puolesta annettu, alan sisäiseen itsesääntelyyn perustuva toiminta käynnistettiin 1968 perustamalla Kirjanpitotoimistojen liitto. Tätä

jäsentoimiston toimialaliitoksi, joka työllistää noin puolet alan ammattilaisista.

samaa tehtävää hoitaa tänä päivänä sama yhteisö, nykyiseltä nimeltään Suomen Taloushallintoliitto. Kolmentoista perustajajäsenen jälkeen Taloushallintoliitto on kasvanut yli 800

tilitoimistojen auktorisoinnin myöntäminen.

Käytännössä tärkeimpiä Tili-instituuttisäätiön tehtäviä hoitaa KLT-lautakunta, joka tekee päätökset KLT-tutkintoon ja tilitoimiston

Tili-instituuttisäätiö valvoo tilitoimistojen osaamista Alan auktorisointia tarjottiin aluksi kauppakamarien tehtäväksi, mutta lopulta kuitenkin valvonta päätettiin ottaa omiin käsiin. Perustettiin Tili-instituuttisäätiö, jonka vastuulle annettiin alan asiantuntijatutkinnon, KLT-tentin, järjestäminen ja tutkinnon ylläpidon hallinnointi sekä

Toimialastandardin päämäärä on oikeasisältöinen ja asiakkaalle merkityksellinen raportointi.

auktorisointiin liittyvissä asioissa. KLT-lautakunnan jäsenet edustavat korkeakouluja, julkishallintoa ja elinkeinoelämän keskusjärjestöjä sekä liike-elämää. Verohallinnon pääjohtajat ovat perinteisesti johtaneet puhetta KLT-lautakunnassa. Lautakunnan laaja edustus takaa sen, että KLT-tutkinnossa tulee huomioiduksi aina juuri sen hetkiset yrityselämän haasteet.

Ensimmäiset KLT-tentin suorittaneet saivat tammikuussa 1981 KLT-kirjansa. Tänä päivänä, KLT-kirjanpitäjien joukko on kasvanut 2686:n ammattilaiseen. Ensimmäiset tilitoimistot auktorisoitiin kesäkuussa 1981. Tähän päivään asti auktorisointijärjestelmä ja siihen liittyvä tilitoimistotarkastustoiminta sekä säännöllinen raportointi ovat taloushallinnon ulkoistuspalveluita tarjoavien ammattilaisten laadun tae ja kehittäjä.

hallinnon palveluyritys voi tuottaa oikeaa tietoa asiakkaille ja viranomaisille.

Keskeinen toimialastandardin päämäärä on oikeasisältöinen ja asiakkaalle merkityksellinen raportointi. Asiakkaille on turhaa toimittaa ohjelmistojen tuottamia lisäarvottomia vakioraportteja, jos he tarvitsevat vain lakisääteisiä palveluita. TAL-STA ohjaa taloushallinnon palveluyrityksiä tuottamaan sovitunlaista asiakkaalle merkityksellistä tietoa tämän liiketoiminnasta tilikauden aikana.

Työkaluja laadukkaan työn tueksi

Liiton toiminnan alusta asti mukana ollut hyvän tilitoimistotavan ohjeistus sai uuden muodon

Taloushallintoliitto tarjoaa jäsenilleen TALSTAan perustuvan TAL-laatukokonaisuuden: työkaluja sopimuslomakkeista työpapereihin ja kirjallisuudesta markkinointiesitteisiin. Taloushallintoliiton rooli edunvalvojana tukee myös koko alan kehitystä, aktiivisena toimijana liitto voi tarjota jäsenistölleen laadukasta jäsenpalvelua, tiedotusta ja koulutusta asiakastyön tueksi.

TAL-laatutyökalujen tuottaminen ja osaamispalveluiden tarjoaminen ovat liiton toiminnassa

vuonna 2012, kun Taloushallintoliiton toimialastandardi TAL-STA julkaistiin. Toimialastandardi ei ole tyhjentävä listaus hyvän tavan noudattamiseen, vaan kuvaa sen kehyksen, jossa talous-

lisääntyneet viime vuosina. Voimakkaasti alan sisällä kasvava palkkahallinnon ulkoistuspalvelu on myös liiton tarjoamassa palvelussa näkyvämmin esillä. p

Hyvä tilitoimistotapa toimialastandardiksi

31

Avaintietoa Tilitoimistoala Suomessa:

Alalla työskentelee

12 303 henkilöä

• • • •

• • •

• •

Yrityksiä 4 194 * Alan liikevaihto 861 Me * Alalla työskentelee 12 303 henkilöä * Alan yritykset tarjoavat mm. talousjohtamisen, verotuksen, palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin sekä tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille Alan palveluja käyttää 90 % kaikista pk-yrityksistä Alan asiantuntijatutkinto on KLT Toimipaikkakoko vaihtelee 1-2 henkilön toimistoista yli 50 henkilön toimistoihin. Isoimmat alan toimijat ovat tuhansia henkilöitä työllistäviä kansainvälisiä konserneja.

Arvioitu alan henkilöstömäärän muutos vuosina 2011 - 2013 on + 16 % valtakunnallisesti ** 5 - 9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 145 yrityksen asioita **

Lähde: * Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2011 / ** Taloushallintoliiton jäsentutkimus 2011

Alan liikevaihto

861 miljoonaa euroa

KLT:n suorittaneita

PHT:n suorittaneita

joista 2 071 työskentelee tilitoimistossa

henkilöä

2 686 Yrityksiä

4 194

249

Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden liikevaihto kasvoi vuonna 2011 kaikkiaan 5,7 prosenttia.

Liikevaihdon vuosimuutokset neljännesvuosittain

2005=100 16

16

14

14

12

12

10

10

8

8

6

6

4

4

2

2

0

0

-2

-2

Lähde: Tilastokeskus

2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2005 2006 2007 2008 2008 2009 2010 2011 2011 2012 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3

Vuosimuutos %

Jäsenyrityksissä lasketaan

250 000 palkkapussia/kk

Tilastokeskus/Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Liiton jäsenet: • Hoitavat lähes 130 000 yrityksen ja yhteisön, pääosin pk-yrityksen, taloushallintoa • Jäsenyrityksissä lasketaan 250 000 palkkapussia kuukaudessa • Jäsentoimistojen keskimääräinen toimipaikkakoko on 7,1 henkilöä (Jäsentutkimus 2011) • Liiton jäsentoimistoissa n. 30 % on suorittanut KLT:n (Jäsentutkimus 2011) • Yhdellä tilinpäätöstaitoisella kirjanpitäjällä on keskimäärin 24 asiakasta

33

Taloushallintoliitto lukuina • Auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialaliitto • Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin 800 • Taloushallintoliiton konsernin liikevaihdosta

• • • • • •

•

•

suurin osa tulee koulutustoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja jäsentoiminnasta: Koulutuksen liikevaihto noin 1,5 milj. euroa vuodessa Koulutustilaisuuksia 70 kpl vuodessa Osallistuminen koulutustapahtumiin: yhteensä n. 7 700 päivää vuodessa Julkaisujen liikevaihto noin 900 000 euroa vuodessa Henkilöstöä 15 Tili-instituuttisäätiö hoitaa tilitoimistojen auktorisointijärjestelmää ja raportointikoodistoa sekä vastaa KLTtutkinnosta.

Tilisanomat, alan johtavaa ammattilehti, jota julkaisee Taloushallintoliiton Julkaisut Oy. Levikki 11 548 (LT 2011), lukijamäärä 25 000 (Taloustutkimus Oy 2012), verkkolehden kävijämäärä 12 000 – 15 000 kuukausittain, keskimäärin yli 700 kävijää joka arkipäivä.

Liitto on jäsenenä kansainvälisissä järjestöissä: • The European Federation of Accountants and Auditors for small and medium-sized enterprises, EFAA • The Nordic Accountant Federation, NAF

Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin

800 Julkaisujen liikevaihto

900 000 euroa vuodessa

70

koulutustilaisuutta vuodessa

34

Koulutuksen liikevaihto

1,5 milj. €

Taloushallintoliiton jäsentutkimuksen 2011 tuloksia: Liikevaihto/henkilö (koko maa ja pääkaupunkiseutu)

Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen liikevaihto/henkilö vuonna 2011 oli

90 000 € 81 983 €

80 000 €

68 744 €

70 000 €

68 744 €

€/henkilö

60 000 € 50 000 € 40 000 € 30 000 €

Pääkaupunkiseutu Koko maa

20 000 € 10 000 € -€ 1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad!YHTIÖOIKEUSKOULU Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua!

Suunta älehti 2013

Taloushallintoliiton sidosryhm

Pk-yritykset nousuun Laadun standardit Talouskin siirtyy reaaliaikaan

VASTAAMINEN ON HELPPOA JA NOPEAA! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/suunta 2. Merkitse numerosarja 110277.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen iPad.

35

Suunta taloushallinnon tulevaisuuteen