TEK 2/2011

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

18.3.2011

2011

2

Työmarkkinatutkimus: Naisen euro on 95 senttiä Yrittäjyys kiinnostaa tekniikan akateemista Turvalattia hälyttää apua

Äänestä edustajasi

TEKin valtuustoon ja tekkiläinen eduskuntaan!

4 Pääkirjoitus jNo - jälkeen Nokian

28 Ajassa EDUNVALVONTA

48 Lakitieto Virkamiehen oikeusasemaan esitetään heikennyksiä.

50 TEKin työmarkkinatutkimus Naisen euro on 95 senttiä.

56 Ratkaisut valtiolle, kuntaalalle ja yliopistoille Sopimukset palkankorotuksista syntyivät.

56 Paikalliset palkkaratkaisut teknologiateollisuudessa Palkoista neuvoteltiin, mutta aito keskustelu jäi vähiin.

58 Paperiteollisuudessa kenttäkierros Työnteolle halutaan toimivat edellytykset.

TEKNIIKKA

34 ISO 26000

18–27

Joka kolmas tekniikan akateeminen harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. Myös Alexander Ivainen ja Evgeni Gordejevin ideat kypsyivät yritykseksi. Pekka Jussilan luotsaama Hermia Yrityskehitys on puolestaan ollut kätilönä jo 300 uudelle yritykselle.

Yhteiskuntavastuustandardi opastaa vastuulliseen toimintaan.

60 DI:stä tohtoriksi Henry Rimminen rakensi ohjauselektroniikan turvalattialle.

74 Tekniikan ihmeitä Maailman nopein sähköauto on White Zombie.

Viisaita valintoja!

KOULUTUS

64 Täydennyskoulutus työelämälähtöiseksi Työstä oppimiselle pitää antaa tunnustusta.

OPISKELIJAT

67 Teekkariseminaari Teekkarivaikuttajat määrittelivät tavoitteitaan.

2

TEK

2/2011

2/11 JÄRJESTÖASIAT

5 TEKin valtuustovaali Äänestä sähköisesti tai postitse 27.3. mennessä.

17 TEK-vaikuttaja Joonas Grönlund: Opiskelijoille äänioikeus TEKin vaaleissa.

41 Viisaita valintoja TEKin jäseniä ehdolla eduskuntaan.

71 Jäseninfoa 72 TEK palvelee 75 Teekkarilaulu Sen siiderin

s. 50

Jatkotutkinto edistää uraa, naiseus pienentää palkkaa.

Sen siiderin

P. Karlsson / I. Aaltonen C

                       F

Sen sii - de - rin,

sen sii - de - rin,

sen sii- de-

F                   69 Pylväinen välistä KOLUMNIT

Y H T E I S K U N TA V A S T U U

F F7 näkökulma Bb 47 Eurooppalainen Ari Åberg: Väärää politiikkaa?

Marjo Matikainen-Kallström: rin ku - moon i - men.

Yrittäjäksi? Minäkö?

Dm

     

kal - jaa vi - haan,

Vis - kaan helt- taa -ni mä sen,

Bb



C7

   

F

  

S.

SFS-ISO 26000 YhteISkuntavaStuuOpaS

34

vis -kaan taas kulk - kuun sen!

”Euroopan ay-liikkeen pitäisi nyt ymmärtää, mitä kello on lyönyt.” s. 47

us s.28

utkim Lukijat

VAIN VERKOSSA • lehti.tek.fi Paljonko sinun alallasi tienataan?

Kilpailukieltosopimus on pallo jalassa

Uuden Tehtaan nuoret toivot

TEKin palkkanosturiin on nyt päivitetty viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen eli joulukuun 2010 palkkatiedot. Palkkanosturi avautuu jäsenille osoitteessa www.tek.fi/palkkanosturi

Kilpailukieltosopimus rajoittaa työpaikan vaihtoa ja yrittäjäksi ryhtymistä. Se on pallo jalassa – ja voi tulla kalliiksi.

Tampereella ei seurata tumput suorina Nokian tilannetta. U ­ usia keksintöjä ja yrityksiä suoltava Uusi Tehdas on laajenemassa Hervantaan. TTY:n opiskelijat esittelivät tuote- ja palveluideoitaan Demolassa.

lehti.tek.fi

TEK

3

PÄÄKIRJOITUS

jNo - jälkeen Nokian Nokian strategiamuutoksesta ja siitä mahdollisesti seuraavasta irtisanomisten tarpeesta on kirjoitettu paljon, osin irtopisteitä keräillen ja keskittyen käsillä olevaan kriisin uhkaan. Vähemmän on keskusteltu siitä, mikä merkitys tällä on Suomen elinkeinostrategialle laajemmassa mielessä.

Pitääkö esimerkiksi panostuksia tekniikan osaamiseen lisätä vai vähentää? Onko korkean osaamisen strategia tullut tiensä päähän vai pitääkö vain ryhmittyä uudelleen ja panostaa entistä enemmän muiden kuin matkapuhelinalan tutkimukseen ja tuotekehitykseen?

Nokian merkitys Suomen t&k-toiminnan kokonaispanostuksessa on niin suuri, että näihin kysymyksiin on löydettävä hyvät vastaukset.

Vaikka Suomi on viime vuosikymmeninä menestynyt loistavasti nimenomaan tekniikan osaamisen siivittämänä, rohkenen väittää, että tulevaisuuden menestymistä ajatellen olemme satsanneet ja satsaamme liian vähän. Menestyksen huumassa on nimittäin jäänyt vähälle huomiolle se, että suomalainen perustutkimus, yliopistot ja aivan erityisesti tekniikan yliopistot ovat jääneet resursseiltaan jälkeen maailman johtavista yliopistoista.

Siinä, missä Suomessa on tekniikan yliopistoissa 25-30 opiskelijaa opettajaa kohti, maailman parhaissa alan oppilaitoksissa heitä on alle kymmenen.

Resurssipula näkyy myös tuloksis-

4

TEK

sa. Suomen peruskoulu arvioidaan maailman parhaisiin kuuluvaksi, mutta suomalaisista yliopistoista vain muutama yltää edes listoille, kun maailman parhaita oppilaitoksia arvioi­ daan.

Seuraavan hallituksen kannattaakin ottaa tosissaan uhkaavan osaamisvajeen torjuminen. Vain korkeatasoisen osaamisen kautta voimme tuottaa maailmaan sellaista lisäarvoa, josta muut kansakunnat ovat valmiit maksamaan elintasomme ylläpitämisen edellyttämän korkean hinnan.

Tarvitaan hyvin resursoitu ja määrätietoinen ohjelma, jolla nostetaan Suomen tieteellinen tutkimus ja korkein opetus maailman kärkeen. Ohjelma edellyttää valtiovallalta merkittäviä panostuksia. Panostusten käyttöä ohjaamaan tarvitaan hallitukseen tiedeja innovaatioministeri.

Arvoisat jäsenet, muistakaapa äänes­tää tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarvitsemme kansanedustajia, jotka ymmärtävät, mistä arvo syntyy. Jakopuoli hoituu kyllä aikanaan tavalla tai toisella. n Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Hallitukseen tarvitaan tiede- ja innovaatioministeri.

2/2011

TEKin

VALTUUSTOVAALI Val av TEKs fullmäktige Jäsenäänestys TEKin valtuuston valitsemiseksi kaudelle 2011–2014 Medlemsomröstning för val av TEKs fullmäktige för perioden 2011–2014.

TEKin valtuuston vaali järjestetään 14.–28.3.2011. Voit äänestää sähköisesti tai postitse.

Tekniikan Akateemiset ry:n valtuustoon valitaan 66 edustajaa neljältä maantieteelliseltä vaalialueelta jäsenmäärien suhteessa. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n valtuustoon valitaan näiden lisäksi neljä Tekniska Föreningen i Finland TFiF rf:n edustajaa yhdestä koko valtakunnan kattavasta vaalipiiristä.

Jäsenäänestyksen tulokset julkaistaan TEKin verkkosivuilla 12.4. sekä TEK-lehdessä 3/2011.

Vaali oman kone aut taa e etsimhdokkaan vaali isessä! t.tek. fi

Valet av representanter till Teknikens Akademikerförbund TEKs fullmäktige anordnas 14.–28.3.2011. Man kan rösta antingen elektroniskt eller per post.

TFiFs TEK-medlemmar utgör i valet en egen valkrets, från vilken fyra representanter skall väljas till TEKs förbundsfullmäktige.

Medlemsomröstningens resultat publiceras på TEKs valsidor 12.4. och i TEK-tidningen 3/2011.

Äänestä sähköisesti tai postitse viimeistään 28.3.2011!

NUORI YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI –VAALIRENGAS VAALIRENKAAN OHJELMA TEKin valtuuston sitoutumaton vaalirengas on TEKin Nuoret ja Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki.

Nuori yhtenäinen TEK ja teekkarihenki haluaa muuttaa TEKin kykyä vastata sen jäsenistön uusiin tarpeisiin. Tämä edellyttää rohkeita ulostuloja sekä yhteistä vastuunkantoa tulevaisuudesta ja jäsenistöstä. TEK muuttuu jäsenistönsä mukana; myös jäsenistön etua on ajettava realiteetit tunnustaen ja kaikkia kuunnellen.

Yhteiskunnan pelisääntöjä on rakennettava siten, että yksittäisillä jäsenillä on mahdollisuus tehdä työuraan ja kouluttautumiseen liittyviä valintoja elämäntilanteensa mukaan. Osaamisen hyödyntäminen edellyttää sellaisen kulttuurin vaalimista, joka paremmin arvostaa yrittäjyyttä ja palkitsee asiantuntemuksen.

TEKin Nuorten ryhmä koostuu pääasial­ lisesti DI- tai arkkitehtiuransa ensimmäisellä vuosikymmenellä olevista henkilöistä. Heille oman uran ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tärkeitä asioita ovat perheen ja työn tasapainoinen yhdistäminen.

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki on T ­ EKin valtuuston perinteinen tukipilari. Ryhmittymän ehdokkaina ja valtuutettuina on henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta, vastavalmistuneesta vuorineuvokseen. Ryhmän tavoitteena on pitää ammattikunta yhtenäisenä ja edistää siten sen asemaa ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa vaalien teekkarihenkeä. Ryhmän valtuutetut ovat olleet aktiivisia mm. DI-koulutuksen haasteiden ja kehittämistarpeiden esille tuomisessa, suomalaisen teknologiapolitiikan kehittämisessä ja teknologiayrittäjyyden edistämisessä.

YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI –VAALILIITTO Aidosti aatteellinen, TEKin ja teknologian asialla Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki on TEKin valtuuston tukipilari. Ryhmän ehdokkaina ja valtuutettuina on henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta, vastavalmistuneesta vuorineuvokseen. Ryhmän tavoitteena on pitää ammattikunta yhtenäisenä, edistää sen asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa teekkarihenkeä vaalien. Ryhmä on ollut aktiivinen muun muassa DI-koulutuksen haasteiden ja kehittämistarpeiden esille tuomisessa, teknologiapolitiikan kehittämisessä ja teknologiayrittäjyyden edistämisessä.

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihengen pääteemat tulevalle vaalikaudelle 2011–2014 ovat: 1. Tekniikan koulutuksen resurssit: Tekniikan rahoitus yliopistojen rahoituksessa on saatava samalle tasolle kuin tekniikan merkitys yhteiskunnassa.

2. Tekniikan merkitys hyvinvoinnille: Suomen maailman suurin insinööritiheys on kehitettävä globaaliin käyttöön ottaen huomioon erityisesti kestävä kehitys.

TEK

Hei sinä urasi ensimmäisellä puoliskolla oleva TEKin jäsen!

Käytä äänioikeuttasi TEKin valtuustovaalissa ja tue Nuoria näkökulmia: TEKin Nuorten mielestä OIKEUDENMUKAISUUTTA on, että työelämän joustoista on olemassa selkeät pelisäännöt, eivätkä joustot ole yksipuolisia: • työmatkustamiselle uhrattu vapaapäivä korvataan vastaavalla vapaapäivällä • nuorten asemaa työmarkkinoilla parannetaan jakamalla vanhemmuuden sivukulut tasa-arvoisemmin.

REHELLISYYTTÄ on perustella päätökset tosiasioilla ja kantaa vastuu päätöksentekijänä. Rehellistä on tunnustaa, että: • vain todellinen osaaminen ratkaisee, titteleillä ei töitä tehdä • nuori tekniikan akateeminen haluaa hyvän työpaikan; rekrytointikiellot tai ”last in first out” ajattelu huolettavat enemmän kuin eläkeputket ilahduttavat • koulutusresursseilla ja laadulla on korrelaatio.

3. Yhdessä yrittäminen: Aloittavien yritystoiminnan kynnystä tulee madaltaa, mm. helpottamalla työttömyyskassojen välistä siirtymistä (IAET => AYT).

4. Vastavalmistuneiden työllistäminen: TEKin tulee pohtia systemaattisesti, millaisia diplomi-insinöörejä tarvitaan vuonna 2020.

5. Asiantuntemuksen palkitseminen: Rahallisen palkitsemisen rinnalle on kehitettävä osaamisbonus.

Tekniikka, työ ja teekkarihenki! Jämerä tekemisen meininki, syvällinen ja looginen ajattelu sekä teekkarihuumori sopivat ­TEKin toimintaperiaatteiksi. Äänestäkää tekin valtuustoon!

6

TEKIN NUORET

Meidän mielestämme SUVAITSEVAISUUS on muun muassa sitä, että: • ura etenee, vaikka pienen lapsen isä tai äiti ei halua kiertää puolta vuotta maailmalla • sukupuolten ja erilaisten ihmisten väliset erot ymmärretään, eivätkä ne vaikuta yhteiseen työntekoon Näihin arvoihin tulee perustua myös TEKin toiminta ja tavoitteet.

Nuori maksaa suhteellisesti korkeampaa jäsenmaksua, mutta huomioidaanko nuorten tarpeet riittävästi palveluissa ja edunvalvonnassa? ÄÄNESTÄMÄLLÄ voit vaikuttaa siihen, että nuorten osuus TEKin päätöksenteosta vastaa nuorten osuutta koko jäsenistöstä!

2/2011

SUURI VAALIRENGAS VAALIRENKAAN OHJELMA TEKin jäsenten edunvalvonta ja jäsenpalveluiden kehittäminen ovat SUUREN VAALIRENKAAN painopisteet. TEKissä ajamme seuraavia asioita: TEKin jäsenen asema vahvistuu

• kunnon työstä kunnon palkka • työajan hallinnalla elämisen laatua • vahvaa tukea työelämän muutostilanteissa • työsuhteessa turvattava jatkuva ammattitaidon kehittyminen • laadukkaiden työyhteisöjen rakentamisella menestystä ja hyvinvointia.

TEK on vahva vaikuttaja

• työmarkkinaneuvotteluissa • hyvän työelämän kehittämisessä • koko koulutusjärjestelmän laadullisessa parantamisessa • tulevaisuuden tekniikan kehittämisessä ja hyväksikäytössä • kestävän elinympäristön rakentamisessa • jäsenistön kannalta tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa.

SUURI VAALIRENGAS on TEKin valtuuston laajin ja merkittävin yhteistyörengas. Renkaan vaaliliittojen tärkeä yhdistävä tekijä on jäsenen palvelut ja edunvalvonta valmistumisvaiheessa olevasta aina kokeneeseen senioriin asti.

SUURI VAALIRENGAS haluaa edistää hyvää elämisen laatua ja sen perustana olevaa osaamista, innovatiivisuutta, kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä.

SUUREN VAALIRENKAAN osapuolet ajavat TEKkiläisten asiaa työpaikoilla, työehtosopimuksissa ja yhteiskunnallisilla foorumeilla.

SUURESSA VAALIRENKAASSA ovat mukana Keskustan vaaliliitto Sosialidemokraatit Kokoomuksen vaaliliitto Insinöörityö Vihreät

KESKUSTA

SDP

TEKin tehtävä on olla jäsenistönsä edunvalvoja, palvelija sekä tekniikan arvostusta lisäävä vaikuttaja

Reilun pelin työpaikkojen puolesta

Edunvalvontatyö • TEKin työmarkkinatoiminta on sopeutettava nopeisiin työelämän muutoksiin ja jäsenten yksilöityihin tarpeisiin sekä paikallistason sopimiseen.

• Työsuhteeseen liittyvien ongelmien neuvontaa on lisättävä.

• Pätkätöiden osuutta on pienennettävä ja työttömille on oltava riittävät turvaverkot.

• Palkattoman ylityön vähentäminen ja työssä matkustamisen korvaaminen on edelleen keskeinen tavoite.

Jäsenpalvelut • Järjestön on seurattava muuttuvaa ja kansainvälistyvää koulutus- ja työelämäympäristöä ja tehtävä tarvittaessa päätöksiä jäsenpohjasta ja palveluista.

• Jäsenpalvelujen sisällöt ja muodot tulee kokea “markkinoiden parhaiksi” ja ovat tavoiteltu etu.

• Nuorten rekrytointia ja jäsenpitoa on parannettava.

• Alue- ja paikallistason toiminta sekä ammatilliset kerhot ovat tärkeä osa toimintaa.­

• Sopimiseen perustuvaa yhteistyö työmarkkinaosapuolten välillä • Kanneoikeus ammattijärjestöille • V altion tuottavuusohjelma muutettava henkilöstön leikkausohjelmasta kestävää, todellista tuottavuutta edistäväksi ohjelmaksi Laajat työmarkkinasopimukset turvaavat TEKin jäsenten ostovoiman myönteisen kehittymisen, parantaa tuottavuutta sekä mahdollistaa veroratkaisut, joilla käytettävissä olevat tulot voivat kasvaa.

TEKin jäsenten menestymisen ja työmarkkina-arvon kannalta on keskeistä, että teknisen ja luonnontieteellisen korkeakoulutuksen sisältö ja laatu on korkeatasoista ja että jatko- ja täydennyskoulutusasiat ovat kunnossa.

Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oikeudenmukaisuus, ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasaarvo.­

Yhteiskunnallinen toiminta • TEKin tulee toimia tekniikan arvostuksen lisäämiseksi nuorten keskuudessa. Tekniikan ja sen eettisen käytön merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa ja kestävän kehityksen turvaamisessa korostetaan.

• Panostetaan tekniikan alan koulutuksen kehittämiseen kansainväliselle huipputasolle ja turvataan potentiaalisten yksiköiden tasapuolinen kehittäminen.

• Tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksin on mahdollistettava kilpailukykyisten tuotteiden kehitystoiminta ja valmistus Suomessa.

• TEK on vahva asiantuntija niin, että on luonnollista kysyä TEKin näkemykset.

• TEK tukee yrittäjiksi ryhtyviä jäseniään ja panostaa uusyrittäjien mentoroinnin kehittämiseen.

Keskusta.fi

lehti.tek.fi

TEK

7

SUURI VAALIRENGAS KOKOOMUS

INSINÖÖRITYÖN VAALILIITTO

VIHREÄT

Kun Suomi menestyy, TEKkiläiset menestyvät.

Kun TEKkiläiset menestyvät, Suomi menestyy.

Edunvalvonnan eturintamassa TEKin päätehtävä on ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen parantaminen sekä yksityisissä yrityksissä että julkisella sektorilla. Pelkkään työnantajien hyväntahtoisuuteen ei voi luottaa, vaan tarvitaan pitkäjänteistä edunvalvontatyötä kilpailukykyisen alkupalkan, hyvän ansiokehityksen ja inhimillisten työolojen turvaamiseksi.

Alussa oli suo, kuokka ja Veijo — ja olisi vieläkin ilman Insinöörityötä!

Vihreät haluavat, että TEK edistää jäsentensä ja yhteiskunnan hyvinvointia vaikuttamalla työpaikoilla, työmarkkinaneuvotteluissa ja tarjoamalla jäsenpalveluja.

TEKin tehtävänä on kehittää suomalaista yhteiskuntaa ja ajaa jäsentensä etuja työelämässä. Siihen päästään yhteistyöllä, jota arvostetaan ja joka herättää luottamusta.

Tavoitteitamme yhteiskunnallisessa päätöksenteossa: • verotus kannustamaan työntekoa • kokonaisveroastetta alennettava, jotta työpaikkoja on houkuttelevaa luoda Suomeen • edistettävä työpaikkoja synnyttävää yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa • teknisen alan koulutusresurssit nostettava kilpailijamaiden tasolle • alan opetusta kehitettävä korkeatasoiseksi, ennakoivaksi ja innostavaksi • vanhempainlomasta aiheutuvat kustannukset on jaettava tasapuolisemmin • nuorten siirtymistä työelämään joustavoitettava.

Tavoitteemme TEKin työmarkkinatoiminnassa: • työnteon on tarjottava perusta hyvälle elämälle • työkulttuuriin reilu meininki ja kannustavuutta • eroon palkattomista ylitöistä • työssä matkustaminen on luettava työajaksi • osaamisen kehittäminen osaksi työtehtäviä • etätyötä, joustavaa työaikaa, uusia palkkausjärjestelmiä ja muita uudistuksia on kehitettävä yhdessä sopien.

Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän elinympäristön rakentaminen on tulevaisuuden tekemistä. Myös globaalit markkinat edellyttävät TEKiltä uusia avauksia.

Kokoomuksen vaaliliitolla on sanottavaa ja vaikutusvaltaa kaikilla keskeisillä foorumeilla, myös eduskunnassa.

Kokoomuksen vaaliliitto – vastuuta jäsenistä ja koko Suomesta www.kokoomustek.net

8

TEK

Parempi tulevaisuus ihmiselle ja insinöörille Tekniikan osaamisella turvataan Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky jatkossakin. Ryhmässämme on kokemusta, näkemystä ja tahtoa suunnata suomalaista tekniikan koulutusta ja teknologiapolitiikkaa oikealle uralle. Vaadimme DIA-koulutuksen voimavarojen palauttamista pohjoismaiselle tasolle.

Tekniikan tekijöistä merkittävä ja kasvava osa on yrittäjiä. TEKin palveluista tulee löytyä sopiva paletti myös heidän käyttöönsä.

Insinöörin äänennostattaja TEK on olemassa jäseniään varten, sillä jäsenet ovat TEKin ydin. Insinöörityön tavoitteena on, että TEK palvelee jäseniään asiantuntevasti, ammattimaisesti ja hyvällä asenteella.

Insinöörityön valtuustoryhmä on puoluepoliittisesti riippumaton. Ääni Insinöörityölle on ääni avarakatseisen edunvalvonnan puolesta.

Vihreiden mielestä työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja työajan joustava lyhentäminen ovat keskeisiä työelämäkysymyksiä. Työaikapankki on hyvä tapa hallita joustavia työaikakäytäntöjä. Etätyönä tehtyjä ylitöitä tulee seurata. Lomajärjestelmään on sisällytettävä subjektiivinen ­ oikeus kuukauden palkattomaan vapaaseen.

Epätyypillisessä työsuhteessa olevien asemaa on parannettava. Pätkätyöläisille on saatava lomapankkijärjestelmä.

Määräaikaiset työsuhteet on saatava kuriin. Ammattiliitoille on annettava joukkokanneoikeus työsuhdeasioiden ajamiseen ilman asianomistajien suostumusta.

Vanhemmuuden kustannukset jakaantuvat edelleen epätasaisesti työantajien kesken. Isien vanhempainvapaiden pitämistä on pyrittävä lisäämään. Työsuhdematkalipun ottamista osaksi työehtosopimuksia tulee harkita. Ympäristöä ja terveyttä haittaavista työsuhde-eduista on luovuttava.

Valtion on turvattava jatkossakin yliopistojen perusrahoitus. Tutkintotavoitteisen opiskelun on säilyttävä maksuttomana. Yrittäjyyteen kannustaminen ja sitä kautta syntyvien työpaikkojen tukeminen on elintärkeää. Ilmastoystävällisen energiatekniikan markkinat ovat Suomelle mahdollisuus. TEKin on näytettävä itse esimerkkiä: ilmasto-ohjelma ja GreenOffice -jäsenyys ovat hyviä avauksia.

Reilua työelämää, kestävää kekseliäisyyttä.

-- http://www.vihreat.fi/tek/

Oletko insinöörinä statisti vai tähti omassa työssäsi? Älä jätä sijaa epävarmuudelle, anna äänesi Insinöörityölle!

2/2011

SUURI VAALIRENGAS TFIF-VAALIPIIRI

EHDOKKAAT

TFIFARNA Företagsamhet lyfter Finland

De små och medelstora företagen kommer i framtiden att ha en allt viktigare roll för sysselsättning av diplomingenjörer och arkitekter. Dagens lagstiftning inom de tekniska områdena är i alltför stor grad fokuserad på storföretag. Högklassig teknisk utbildning bör vara mera flexibel för att kunna uppfylla kraven inom de nya kunskapsområdena bioteknologi, nanoteknologi, gruvverksamhet i Skandinavien etc. Små kunskapsbaserade företag inom de nya områdena kommer att bli framtidens vägvisare för tekniken i Finland. TEK bör arbeta för ökad företagsamhet i Finland.

Intressebevakning på svenska inom TEK Det är viktigt att svenska språket beaktas även i TEKs bevakning av lagstiftning, samhällspolitik och ingenjörens samt arkitektens status i samhället. Juridisk service på svenska bör garanteras. Svenskspråkig teknisk utbildning även för finskspråkiga bör främjas. Webbsidornas innehåll på svenska bör utvecklas.

Arbetsmarknadsundersökningen bör förenklas för att höja svarsprocenten men samtidigt utvecklas till en kanal för medlemmar som vill engagera sig.

Den internationella diplomingenjören Aalto universiteten har visat ett gott exempel hur man inom akademisk utbildning har förstärkt samarbetet mellan olika discipliner.

TEK bör uppmuntra även de andra universiteten med teknisk utbildning att erbjuda sina studenter mångsidigt kursutbud. TEK skall sträva till att arbetsmarknadsvärdet på nyutexaminerade diplomingenjörer blir högre både nationellt och internationellt.

Individen har ett stort behov av att känna till sina rättigheter, skyldigheter och förmåner vid tjänstgöring utomlands. Det gäller framför allt frågor relaterade direkt till arbetsförhållandet, men även till det dag­ liga livet och familjens vistelse i utlandet, samt den ännu viktigare returen till hemlandet.

lehti.tek.fi

ETELÄINEN VAALIALUE NUORI YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI-VAALIRENGAS Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1

101

Ilkka Aaltonen, DI, 1957, Espoo, HU-Consulting Oy

102

Timo Ali-Vehmas, DI, 1956, Kauniainen, Nokia Oyj

103

Martti Annanmäki, FM, 1944, Vantaa, eläkkeellä, konsultti/STUK

104

Matti Carpén, DI, 1960, Helsinki, Eläke-Fennia

105

Maria Friman, DI, 1969, Espoo, L M Ericsson Oy Ab

106

Esa Halinen, DI, 1964, Kotka, Andritz Oy

107

Hannu Halkola, DI, 1955, Helsinki, Helsingin kaupunki

108

Tapio Harra, DI, 1941, Espoo, eläkkeellä

109

Pekka Johnsson, DI, 1961, Espoo, Kemira Oyj

110

Matti Juhala, TkT, 1950, Espoo, Aalto-yliopiston ins.tiet. korkeakoulu

111

Hannu Juuso, DI, 1955, Vantaa, Tekes

112

Hanna-Liisa Järvinen, TkL, 1964, Espoo, HFT Network Oy

113

Sami Kaijanen, DI, 1968, Lahti, Stalatube Oy

114

Timo Kaskinen, DI, 1973, Espoo, Salivirta Oy

115

Lauri Kivekäs, DI, 1956, Espoo, Rudus Oy

116

Sampo Kokkonen, DI, 1979, Lpr, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

117

Lasse Koskelainen, TkT, 1950, Lappeenranta, Ekogen Oy

118

Olli-Heikki Kyllönen, DI, 1956, Helsinki, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry

119

Ville Lahtinen, DI, 1981, Lahti, Inspecta Tarkastus Oy

120

Vesa Lehtisalo, DI, 1958, Espoo, Siemens IT Solutions and Services Oy

121

Jarmo Leiniö, DI, 1951, Espoo, Hay Group Oy

122

Erkki Leppävuori, TkL, TkT (h.c.), 1951, Helsinki, VTT Espoo

123

Annareetta Lumme-Timonen, TkT, 1967, Espoo, Solidium Oy

124

Saku Mantere, TkT, 1974, Espoo, Hanken

125 126

Heikki Markkanen, DI, 1951, Vantaa Kirsti Miettinen, DI, 1958, Espoo, Aalto-yliopisto

127

Kari Mikkelä, DI, 1957, Espoo, Tomi Järvelin Design Oy

128

Mikko Misukka, DI, 1967, Espoo, Sogeti Finland Oy

129

Esko Niemi, TkT, MBA, 1959, Helsinki, Aalto-yliopisto

130

Jyrki Noponen, DI, 1971, Espoo, Pöyry Finland Oy

131

Simo Nurmi, DI, 1974, Helsinki, Energiamarkkinavirasto

132

Olli Nurminen, DI, 1961, Espoo, Control Express Finland Oy

133

Pentti Paalu, DI, 1946, Espoo, ICP-Tele

134

Virpi Paavola, DI, 1966, Järvenpää, Metso Paper Oy

135

Nani Pajunen, DI, 1968, Helsinki, Aalto-yliopisto

136

Juha Pankakoski, DI, eMBA, 1967, Helsinki, Konecranes Oyj

137

Arto Parkko, DI, 1984, Lappeenranta, Pemamek Oy

138

Olli-Pekka Peltola, DI, 1963, Espoo, UPM-Kymmene Oyj

139

Jani Peltoniemi, DI, 1983, Nastola, Peikko Group Oy

140

Markku Pietilä, DI, 1957, Vihtijärvi, Profiz Business Solution Oyj

141 142

Keijo Pösö, DI, 1941, Espoo, eläkkeellä Ilkka Pöyhönen, TkT, 1948, Joutseno, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

TEK

9

EHDOKKAAT 143

Pekka Rytilä, TkL, 1938, Helsinki, Pöyry CM Oy

144

Teppo, Saari, DI, 1982, Helsinki, EmbedOne

145

Kaisa Sariola, DI, 1970, Tuusula, Metso Automation Oy

146

Katriina Schrey-Niemenmaa, DI, 1959, Espoo, Metropolia Ammattikorkeak. Oy

147

Mikko Seppäläinen, DI, 1965, Kauniainen, Innotiimi Oy

148

Kari Sipilä, TkL, 1940, Espoo, Future Innovations

149

Tuula Sivusaari, DI, 1958, Helsinki, Insinööritoimisto Tritium Oy

150

Merja Strengell, DI, 1959, Järvenpää, hallituksen puheenjohtaja

151

Mika Suomalainen, DI, MBA, 1966, Imatra, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

152

Petteri Suomalainen, DI, 1959, Helsinki, Goodmill Systems Oy

153

Martti Surakka, DI, 1967, Nurmijärvi, Pöyry Finland Oy

154

Minna Takala, TkL, 1964, Espoo, Aalto-yliopisto

155

Petri Takala, DI, 1968, Helsinki, Nokia Oyj

156 157

Risto Tapanen, DI, 1979, Lappeenranta Martti Tiuri, TkT, 1925, Espoo, TKK, Eduskunta (eläkkeellä)

158

TEKin Nuoret

201

Kaisa Aalto, DI, 1977, Espoo, Sanoma News Oy

202

Miikka Aalto, DI, 1976, Espoo, Aalto-yliopisto

203

Antti Castrén, DI, 1976, Espoo, Liikennevirasto

204

Heidi Falkenbach, TkT, 1982, Espoo, Aalto-yliopisto

205

Reetta Grenman, DI, 1975, Espoo, VTT Espoo

206

Heikki Harju, DI, 1983, Espoo, Aalto-yliopisto

207

Petri Heikkinen, DI, 1983, Helsinki, Aalto-yliopisto

208

Victor Heinänen, DI, 1984, Espoo, Aalto-yliopisto

209

Heikki Hirvonen, DI, 1979, Espoo, HiQ Finland

210

Eero Holmila, DI, 1980, Helsinki, Rohea Oy

211

Joonas Iivonen, DI, 1975, Espoo, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL

212

Eero Judin, DI, panostaja A, 1981, Helsinki, IBM Oy

213

Olli Kantanen, DI, 1983, Espoo, Newsec Valuation Oy

214

Paula Kantanen, DI, 1983, Espoo, Finavia Oyj

Seppo Tuominen, DI, 1941, Helsinki, eläkkeellä

215

Sebastian Knight, DI, 1982, Helsinki, Esperi Care Oy

159

Anu Vaari, DI, 1962, Espoo, VTT

216

Auli Lastunen, DI, 1975, Helsinki, VTT Expert Services Oy

160

Risto Varala, TkL, eMBA, 1960, Lappeenranta, UPM-Kymmene Oyj

217

Jussi Mantere, DI, 1977, Espoo, Nokia Oyj

161

Tuomo Varila, DI, 1970, Espoo, Cap Gemini

218

Antti Myllys, DI, 1976, Tuusula, Metos Oy Ab

162

Heli Viik, DI, 1971, Lappeenranta, UPM

219

Rauli Oikarinen, DI, 1974, Espoo, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

163 164

Riitta Viinanen, DI, 1947, Lahti Raimo Voutilainen, FT, SHV, 1955, Espoo, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy

220

Pekka Peljo, DI, 1984, Espoo, Aalto-yliopisto

165

Kari Vuorela, DI, 1970, Espoo, Procofin Oy

221

Jukka Saarikorpi, DI, 1978, Helsinki, Tieto

166

Vesa Vuori, DI, 1981, Espoo, Kemira Oyj

222

Tarmo Savolainen, DI, 1975, Espoo, Rapal Oy

167

Mikko Vuorikoski, DI, 1958, Helsinki, Ixonos Business Solutions Oy

223

Minna Seppälä, TkL, 1977, Helsinki, Philips Oy

168

Anna Maria Vähäkuopus, DI, 1949, Helsinki, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

224

Jukka Seppänen, DI, 1975, Helsinki, GloCell Oy

169

Jukka Yli-Penttilä, DI, 1970, Espoo, YIT Teollisuus Oy

225

Laura Taajamaa, DI, 1982, Helsinki, Aalto-yliopisto

226 227

Jussi Vakkilainen, arkkit., 1981, Helsinki Jussi Vesala, DI, 1979, Helsinki, Reaktor Oy

10 TEK

228

Pekka Virtanen, DI, 1981, Espoo, Aalto-yliopisto

229

Jussi Väisänen, DI, 1977, Helsinki, NCC Rakennus Oy

230

Kaarlo Väisänen, DI, 1975, Helsinki, Aalto-yliopisto

SUURI VAALIRENGAS Keskustan vaaliliitto

241

Vesa Hirvonen, DI, 1956, Vantaa, Pöyry Finland Oy

242

Timo Huhtaluoma, DI, 1950, Tuusula, Ympäristöministeriö

243

Pertti Huotari, DI, 1945, Kerava, eläkkeellä

244

Tapani Ilmonen, DI, 1954, Helsinki, Freelancer

245

Olavi Imppola, DI, 1952, Hyvinkää, Wetend Technologies Ltd.

246 247

Juha Kekki, DI, 1952, Riihimäki Juhani Keskitalo, DI, 1949, Hämeenlinna, Hämeen amk

248 249

Harri Koski, TkT, 1939, Espoo, eläkkeellä Timo Leskinen, TkT, 1953, Helsinki, Työterveyslaitos

250

Pekka Luhtasela, DI, 1958, Espoo, ABB Oy

251

Kalevi Luoma, DI, 1955, Vihti, Suomen Kuntaliitto

252

Johannes Moisio, DI, 1960, Taipalsaari, Etelä-Karjalan liitto

253

Jorma Myyri, TkL, 1945, Helsinki, Outotec Oy

254

Sami Porkka, DI, 1973, Kouvola, Raussin Metalli Ky

255

Seppo Rantamaula, TkL, 1945, Helsinki, ZAO Intoureks Moscow

256

Timo Ronkainen, DI/rak., 1936, Kauniainen, HUS/eläkkeellä

257

Pirjo Sjögren, DI, 1953, Lohja, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry

258

Teemu Turunen-Saaresti, TkT, 1977, Taipalsaari, Lpr:n teknillinen yliopisto

259

Ilkka Vanttaja, DI, 1959, Lappeenranta, VTT Lappeenranta

260

Hannu Väänänen, DI, 1958, Helsinki, ABB Oy

261

Arto Ylikotila, DI, 1956, Lappeenranta, Oy Santa Margarita SA

Sosialidemokraatit

271

Erkki Hiltunen, FM, 1963, Helsinki, Planmeca Oy

2/2011

EHDOKKAAT 272

Anne Karjalainen, FM, 1970, Kerava, Tieturi Oy

319

Samuli Kauranne, FM, 1985, Espoo, Espoon kaupunki

346

Jarmo Nieminen, DI, 1960, Espoo, Efore Oyj

273

Jukka Kivi, DI, 1941, Espoo, Intelligent Systems Oy Finland

320

Pirjo Kemppi-Virtanen, DI, 1958, Espoo, Genpro Solutions Oy

347

Tapio Nikula, DI, 1948, Helsinki, Keuda

274

Risto Nevalainen, TkL, 1950, Espoo, Spinet Oy

321

Juha Kestilä, DI, 1954, Helsinki, ABB Oy

348

Arto Nuorkivi, TkT, 1953, Helsinki, Energy-an Consulting

275

Riitta Ollila, DI, 1951, Vantaa, Rakennustieto Oy

322

Aarre Kilpinen, DI, ekonomi, 1946, Helsinki

349

Timo Nyman, DI, 1961, Vantaa, Neste Jacobs Oy

276

Matti Ropponen, TkL, 1947, Helsinki, Opetusministeriö

323

Kari Klemi, tekn. yo, 1962, Espoo, Aalto-yliopisto

350

Petri Ojamies, DI, 1964, Helsinki, Patentti- ja rekisterihallitus

277

Pekka Tuominen, DI, 1981, Espoo, VTT

324

Pekka Koivisto, FK, 1947, Raasepori, Finanssivalvonta (Fiva)

351

Petri Orava, DI, 1965, Mäntsälä, Neste Jacobs Oy

278

Antti Vuorela, DI, 1964, Helsinki, Helsingin seudun liikenne (HSL)

325

Petri Koivula, DI, 1962, Forssa, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU

352

Kari Pakarinen, TkL, 1945, Espoo, Suomen Kuntaliitto

279

Leena Westlund, DI, 1957, Helsinki, Cassidian Finland Oy

326

Mikael Kokka, MSc, 1969, Espoo, Hansaprint Oy

353

Simo-Pekka Parmala, DI, 1951, Espoo, Loginet Oy Ab

327

Jussi Koskinen, DI, 1963, Espoo, Nokia

354

Asko Pekkala, DI, 1984, Espoo, ABB Oy Drives

Kokoomuksen vaaliliitto

301

Olli Ahti, tekn. yo, 1952, Kerava, Helsingin seudun liikenne (HSL)

328

Pekka Kotiaho, DI, 1956, Hollola, Strateal Oy

355

Sanna Perkiö, TkT, 1962, Helsinki, Eduskunta

302

Kari Alho, TkL, 1960, Espoo, ImproveIt Oy

Marja Pirttivaara, FT, MBA, 1958, Espoo, Sitra

Tero Anttila, TkL, 1960, Vantaa, WSP Finland Oy

Alari Kujala, DI, 1941, Espoo Pasi Laitala, DI, 1971, Espoo, Aalto-yliopisto

356

303

329 330

Aleksi Päiväläinen, DI, 1982, Helsinki, Puolustusvoimat

Teemu Arvonen, DI, 1970, Vantaa, L M Ericsson Oy Ab

Ilkka Larjomaa, DI, 1942, Espoo, eläkkeellä

357

304

331

Heikki Rautajoki, DI, 1948, Helsinki, Twinbic Oy

Jenni Enroth, DI, 1983, Helsinki, Neste Oil Oyj

Ville Lehtola, TkT, 1980, Espoo, Aalto-yliopisto

358

305

332

Kari Reunanen, DI, 1967, Espoo, Techila Technologies Oy

Lotta Forssell, DI, 1972, Helsinki, UPM-Kymmene Oyj

Mikko Lempinen, DI, 1974, Hämeenlinna, NCC Property Development Oy

359

306

333

Pekka Riiali, DI, 1970, Lappeenranta, TeliaSonera Finland Oyj

Jarmo Hallikas, TkL, 1952, Espoo, Falcon Leader Oy

Elina Lepomäki, DI, KTM, 1981, Espoo, Royal Bank of Scotland

360

307

334

Eira Rosberg, FM, 1973, Heinola, Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokeskus

Markku Harmaala, DI, 1974, Nurmijärvi, AEL Oy

Jukka Makkonen, DI, 1979, Helsinki, Työtehoseura TTS

361

308

335

Arttu Ruismäki, DI, 1969, Espoo, Newsec

Jorma Heikkilä, DI, 1955, Riihimäki, TTS Koulutus

Arja Manelius, FM, 1953, Espoo, Silta Oy

362

309

336

Pirjo Silius-Miettinen, FM, eMBA, 1959, Hyvinkää, Eläketurvakeskus

Jani Heimala, tekn. yo, 1979, Helsinki, Heimala Oy

Anneli Manninen, DI, KM, 1956, Järvenpää, K-Uudenmaan koul.kuntayht. Keuda

363

310

337

Markku Suokko, tekn. yo, 1969, Helsinki, ÅF-Consult Oy

Mika Helenius, DI, 1966, Espoo, Aalto-yliopisto

Markku Markkula, DI, 1950, Espoo, Aalto-yliopisto

364

311

338

312

Tero Hilska, DI, 1979, Espoo, Eltel Networks Oy

339

Marjo Matikainen-Kallström, DI, eMBA, 1965, Espoo, Eduskunta

365 366

Jouni J Särkijärvi, arkkit, 1948, Espoo Jukka Tamminen, DI, yli-insinööri, 1949, Helsinki, TSP-Safetymedia Oy

313

Tuomas Hirvonen, DI, MBA, 1969, Helsinki, Capiloa Oy

340

Antti Matinlauri, DI, 1984, Espoo, Fortum Power and Heat Oy

367

Terho Tikkanen, DI, ekonomi, 1951, Lohja, Tikon Oy

314

Godwin Ikegwuonu, TkT, 1946, Espoo, ABB Oy, Product Support, H:ki, Finland

341

Jouko Mattila, arkkit., 1945, Lahti, eläkkeellä

368

Turo Turja, DI, 1967, Helsinki, Rautaruukki Oyj

315

Jerry Jalassola, DI, 1975, Kirkkonummi, Accenture Oy

342

Veli-Pekka Mattila, DI, 1947, Espoo, VTT Espoo

369

Petri Turtiainen, DI, 1958, Helsinki, Tieto Healthcare & Welfare Oy

316

Pauli Jantunen, DI, Kyo, 1971, Helsinki, Bonum Omen Oy

343

Lars Miikki, DI, 1963, Helsinki, Tomi Järvelin Design Oy

370

Janne Tähtikunnas, DI, 1977, Espoo, Nobina Finland Oy

317

Jari Jokinen, DI, 1967, Helsinki, Aalto-yliopisto

344

Hanna-Riikka Myllymäki, DI, 1964, Kauniainen, Aalto-yliopisto, Aalto PRO

371

Pertti Vesanto, arkkit, 1949, Helsinki, Asumisen rahoitus- ja keh.keskus (ARA)

318

Jaakko Karas, DI, 1972, Espoo, Blue Energies Oy

345

Mika Mänttäri, TkT, 1967, Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

372

Tero Vierros, DI, 1954, Helsinki, Outotec (Finland) Oy

lehti.tek.fi

TEK 11

EHDOKKAAT 373

Taina Vilo, DI, 1964, Espoo, Espoon Kokoomus

425

Mikko Lehtonen, DI, 1966, Lohja, Salcomp Manufacturing

458

Virpi Junttila, TkT, 1975, Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

374

Maarit White, DI, 1966, Leaz, Ranska, Honeywell International

426

Elina Moisio, TkL, 1958, Espoo, Aalto-yliopisto

459

Antti Kaakinen, FM, 1978, Hämeenlinna, Oikeushallinon tietotekniikkakeskus

427

Raija-Liisa Muinonen, DI, 1962, Espoo, Nokia Oyj

460

Johanna Karimäki, DI, 1973, Espoo, Eduskunta

Insinöörityö

401

Antero Alku, DI, 1955, Helsinki, Alkutieto Oy

428

Petteri Palviainen, tekn. yo, 1970, Helsinki, Ramboll Finland Oy

461

Marko Kosunen, TkT, 1974, Helsinki, Aalto-yliopisto

402 403

Pentti Arpalahti, DI, 1952, Helsinki Iiro Auterinen, DI, 1957, Helsinki, VTT Espoo

429

Joose Pohjanen, DI, 1975, Vantaa, VTI Technologies Oy

462

Matti Kuronen, DI, 1979, Australia/ Espoo, Aalto-yliopisto (YIT Rakennus Oy)

404

Jari Gustafsson, DI, 1963, Helsinki, Neste Jacobs Oy

430

Veikko Porra, TkL, prof. em., 1938, Espoo, TKK

463

Hannele Lampela, TkT, 1974, Lpr, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

405

Piri Harju, FM, 1972, Helsinki, Pöyry Finland Oy

431

Ossi Porri, DI, 1971, Espoo, Pöyry Management Consulting Oy

464

Mari Puoskari, DI, 1979, Helsinki, Logica Suomi Oy, perhevapaalla

406

Kari Hartikainen, DI, 1949, Lappeenranta, Lappeenrannan kaupunki

432

Pentti Puhakka, DI, 1955, Helsinki, Työ- ja elinkeinoministeriö

465

Jari Ruokolainen, TkT, 1961, Espoo, Nokia Siemens Networks

407

Merja Huhtala, DI, 1980, Lappeenranta, Etteplan Oyj

433

Timo Ristikankare, DI, 1958, Helsinki, Fingrid Oyj

466

Antti Sipilä, FM, 1979, Vantaa, Vantaan kaupunki

408

Jani Huhtamella, 1973, Vantaa, Uusi Insinööriliitto UIL ry

434

Antti Sallinen, DI, 1980, Espoo, ABB Oy

467

Petri Suominen, DI, 1971, Espoo, Espoon kaupunki

409

Anu Hämäläinen, DI, 1960, Lappeenranta, International Paper Velarium Oy

435

Sami Sallmén, tekn. yo, 1975, Tuusula, Nokia Oyj

468

Erkki Juhani Tenhunen, DI, 1951, Helsinki, Suomen ympäristökeskus SYKE

410

Harri Hämäläinen, DI, 1955, Helsinki, Elisa Oyj

436

Tomi Saranka, DI, 1972, Helsinki, Nokia Siemens Networks Finland Oy

469

Teemu Vihinen, DI, 1962, Helsinki, Sanoma Magazines Finland Oy

411

Tapio Hölttä, TkL, 1950, Helsinki, HKL-Metroliikenne

437

Hannu Siitonen, DI, 1958, UK, Nokia Siemens Networks

412

Jyri Jämsä, LuK, 1962, Helsinki, Fujitsu Services Oy

438

Pia Talja, TkL, 1972, Vantaa, Suunto Oy

413

Kirsi Kaasinen, DI, 1958, Espoo, Outotec (Finland) Oy

439

Jukka Tolvanen, DI, 1969, Helsinki, ABB Oy Drives

414

Juha Kajanen, TkL, 1965, Helsinki, Tekla Oyj

440

Juha Tuomela, DI, 1954, Kouvola, Etteplan Oyj

415

Sari Kohonen, DI, 1962, Kouvola, Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas

441

Olli Turunen, DI, 1948, Helsinki, Fiskars Brands Finland Oy Ab

416

Janne Koivukoski, FM, 1958, Helsinki, Sisäasiainministeriö

442

Aarno Valkeisenmäki, DI, 1948, Helsinki, Destia

417

Kimmo Kokkila, DI, 1981, Helsinki, ABB Oy Marine

443

Tuula Vartela-Tiala, DI, 1954, Porvoo, Ensto Finland Oy

418

Tapani Korppi-Tommola, erik.sairaalafyysikko, FL, 1947, Helsinki, HUS

419

Jari Kostama, DI, 1961, Järvenpää, Energiateollisuus ry

420

Kaisa Kyläkoski, DI, 1972, Helsinki, Nokia Oyj

421

Ira Laitakari-Svärd, TaM, 1972, Lahti, Yksityisal. Esimiehet ja Asiantuntijat YTY

422

Lauri Laitinen, FM, 1954, Espoo, Nokia Oyj

423

Tuula Lammi, DI, 1953, Espoo, Fortum Oyj

424

Antti Lauri, FT, 1972, Vantaa, Helsingin yliopisto

12 TEK

Vihreät

451

Tuula Aaltola, DI, 1960, Helsinki, Nokia Siemens Networks

452

Arttu Arstila, DI, 1983, Helsinki, Sulava Oy

453

Harri Haanpää, TkT, 1972, Siuntio, Stonesoft

454

Lauri Hiekkanen, DI, 1980, Espoo, Helsingin Energia

455

Hanna Holopainen, DI, 1976, Lappeenranta

456

Sami Häkkinen, DI, 1984, Helsinki, Suomen palopäällystöliitto

457

Jari Ihonen, TkT, 1972, Espoo, VTT

LÄNTINEN VAALIALUE NUORI YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI-VAALIRENGAS Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1

501

Perttu Aittoniemi, DI, 1963, Kangasala, Nokia Siemens Networks

2/2011

EHDOKKAAT 502

Mika Hannula, TkT, 1968, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

534

Jarno Hellman, DI, 1976, Akaa, Suomen Keräystuote Oy/Lassila&Tikanoja

565 566 567

Aleksi Kallinen, DI, 1976, Tampere Eero Karinen, DI, 1983, Tampere Jaakko Kleemola, TkT, 1976, Jyväskylä, Moventas Wind Oy

503

Juho Hyytiäinen, DI, 1982, Tampere, Walki Oy

535

Raimo Hyvönen, TkL, 1942, Turku, Eläkkeellä

504

Hannu-Matti Järvinen, TkT, 1959, Tre, Tampereen teknillinen yliopisto

536

Pekka Jussila, DI, 1963, Tampere, Hermia Yrityskehitys Oy

568

Jarno Kolehmainen, DI, 1978, Tampere, Hermia Yrityskehitys Oy

505

Heli Kellokoski, DI, 1978, Jyväskylä, Metso Paper Oy

537

Raimo Kaipiainen, DI, 1965, Pori, Teollisuuden Voima Oyj

569

Emmi Laukkanen, DI, 1982, Tampere, Ilmatieteen laitos

506

Matti Koskinen, DI, 1952, Perniö, Nokia Oyj Devices

538

Arto Kiema, DI, 1959, Salo, Nokia Oyj

570

Timi Lehtonen, DI, 1979, Tampere, Metso Mining and Construction

507

Janne Kytökari, DI, 1982, Tampere, Sandvik Mining and Construction Oy

539

Markku Kivikoski, TkT, 1952, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

571

Pekka Leikas, DI, 1978, Tampere, UPM

508

Juha Latikka, DI, 1975, Turku, Suomen Akatemia

540

Markku Kotomäki, DI, 1957, Tampere, Patria Land Systems Oy

572

Suvi Melakoski-Vistbacka, DI, 1976, Tampere, KarpaloGroup

509

Katri Linden, DI, 1974, Tampere, Puolus­tus­voimat Maav. materiaalilait. esik.

541

Jari Kujala, DI, 1963, Rauma, STX Finland Oy

573

Markus Mäkelä, DI, 1980, Kangasala, Nokia Oyj

510

Jukka Lintusaari, DI, 1958, Tampere, Nokia Corporation

542

Taira-Julia Lammi, DI, 1971, Vaasa, ABB Oy

574

Janne Nyman, DI, 1976, Lempäälä, Sandvik IT Services Ab

511

Ilmo Lounasmaa, DI, 1974, Ylöjärvi, There Corporation

543

Pekka Lähteinen, DI, 1964, Jyväskylä, Nokia Oyj

575

Juri Pelkonen, arkkit., 1973, Tampere, Arkkit.toimisto Laaksonen Wiren Oy

512

Kristiina Lähde, DI, 1969, Jyväskylä, Advansis Oy

544

Juha Mannila, DI, 1964, Nokia, VTT Tampere

576

Sanna Piispa, DI, 1976, Akaa, Bemis Valkeakoski Oy

513

Tuija Mannila, DI, 1968, Nokia, Tampereen kaupunki

545

Antero Martinmäki, DI, 1957, Turku, Wallac Oy

577

Mikko Puonti, DI, 1980, Tampere, Affecto Finland Oy

514

Pekka Markkula, DI, 1970, Tampere, TeliaSonera Finland Oyj

546

Juha Mykkänen, DI, 1960, Tampere, Metso Automation Oy

578

Pasi Rautiainen, DI, 1975, Tampere, TTY, tutkimus- ja innovaatiopalvelut

515

Kari Mettälä, DI, 1963, Tampere, ifm electronic Oy

547

Päivi Myllylä, TkL, 1966, Tampere, Puuinfo Oy

579

Jukka Siltala, DI, 1975, Nokia, Alma Media Oyj

516

Jouni Myllymäki, DI, 1966, Tampere, Tredea Oy

548

Auli Nevantie, DI, 1971, Tampere, MPS Finland Consulting Oy

580

Anna Sydänmaa, DI, 1980, Jyväskylä, CP Kelco Oy

517

Petri Rosenlöf, DI, 1957, Tampere, OivaTieto Oy

549

Esa Rahiala, DI, 1956, Ulvila, Satakunnan ammattikorkeakoulu

581

Matti Tiainen, DI, 1983, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

518

Matti Sievänen, TkT, 1965, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

550

Elina Sillanpää, DI, 1974, Tampere, Metso Automation Oy

582

Petja Venäläinen, DI, 1978, Tampere, Grey-Hen Oy

519

Toni Sulameri, DI, 1964, Pori, Hermia Oy

551

Kimmo Suupohja, DI, 1963, Kaarina, Hella Lighting Finland Oy

583

Olli Vistbacka, DI, 1977, Tampere, Hermia Oy

520

Pirkko Syrjälä, DI, 1965, Jyväskylä, M-real Oyj

552

Juha Tanner, DI, 1960, Tampere, Uusyrityskeskus Ensimetri

584

Jyri Vuorinen, DI, 1984, Tampere, Accenture

521

Arto Timperi, TkT, 1958, Tampere, Norrhydro Oy

553

Heikki Toivanen, TkT, 1963, Jyväskylä, Tiimiakatemia (JAMK) / Strategiaretki Oy

585

Eeva Ylhäinen, DI, 1985, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

522

Mika Uusi-Pietilä, DI, 1963, Tampere, Minutor Oy

554

Hannu von Essen, DI, 1967, Tre, Puolustusvoimat Maavoim. materiaalilait. esik.

523

Vesa Vaskikari, DI, 1955, Turku, Turku Energia Oy

555

Otso Ylönen, DI, 1964, Salo, Nokia Oyj

524

Jyri Vilpo, DI, 1943, Tampere

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 2

531

Osmo Eerola, TkL, 1956, Kaarina, Turun ammattikorkeakoulu

532

Jarmo Harju, DI, 1949, Kaarina, Matti Leppä Oy Sähköins.tsto

533

Pirjo Heikkilä, TkT, 1974, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

lehti.tek.fi

TEKin Nuoret

SUURI VAALIRENGAS Keskustan vaaliliitto

601

Pentti Huovari, DI, 1946, Vaasa, Vaasan Kotitiimi

561

Juhani Haaparanta, DI, 1982, Tampere, Nokia Oyj

602

Antti Juva, DI, 1957, Tampere, Lappeenranta Innovation Oy

562

Salla Heinänen, DI, 1978, Tampere, Cybercom Plenware Oy

603

Heikki Laurikainen, DI, 1957, Mustasaari, Wärtsilä Finland Oy

563

Siina Jokinen, DI, 1979, Tampere, Idean Enterprises Oy

604

Andi Mwegerano, DI, 1954, Salo, Nokia Oyj Salo

564

Jarkko Kailanto, DI, 1977, Tampere, Nokia Siemens Networks

605

Tapio Nieminen, DI, 1960, Rauma, Teollisuuden Voima Oyj

TEK 13

EHDOKKAAT 606

Pauli Niskala, DI, 1958, Karvia, Practecor Engineering Oy

648

Teppo Lainio, DI, 1967, Turku, Rudus Oy

675

Jouni Björkman, FT, 1960, Seinäjoki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

607

Seppo Pietiläinen, DI, 1957, Viitasaari, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

649

Antti Latva-Aho, DI, 1974, Lempäälä, Notava Oy

676

Hannu Eskola, TkT, 1954, Kangasala, Tampereen teknillinen yliopisto

608

Tuomo Tiainen, TkT, 1947, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

650

Leena Liius-Jalonen, DI, ekonomi, 1953, Muurame, Tili-Lii Oy

677

Pekka Hjon, DI, 1955, Tampere, Agco Sisu Power Oy

609

Jorma Tiiri, DI, 1958, Loimaa, Domus Yhtiöt Oy

651

Tea Liukkonen-Olmiala, FM, 1974, Ylöjärvi, Linja Design

678

Jukka Ihalainen, LuK, 1957, MänttäVilppula, Patria Aviation Oy

610

Juha Tikkanen, TkT, 1965, Tampere, Pegasor Oy

652

Rauno Luoma, TkT, 1963, Pori, Norilsk Nickel Harjavalta Oy

679

Kaisa Juva, DI, 1958, Tampere, Metso Power Oy

611

Aleksi Vesanto, DI, 1982, Tampere, Infotripla Oy

653

Kalevi Lystimäki, DI, 1937, Ähtäri, Eg Furnace Oy

680

Klaus Juvas, TkL, 1954, Parainen, Consolis Technology Oy

654

Seppo Mahla, DI, 1970, Nokia, Patria Land Services Oy

681

Kalle Kauppila, DI, 1958, Turku, Elomatic Oy

Sosialidemokraatit

621

Pentti Klemetti, arkkit., 1966, Pori, Porin kaupunki

655

Risto Meriala, DI, 1976, Turku, Valmet Automotive Oy

682

Kari Kinnunen, DI, 1953, Turku, STX Finland Oy

622

Miska Paulorinne, DI, 1981, Tampere, Oulun Yliopisto ja T:reen aik.koul.keskus

656

683

Tommi Korhonen, DI, 1970, Tampere, Insta Oy

623

Ari Uusikartano, FM, 1960, Ylöjärvi, Ulkoasiainministeriö

Marianne Munkki, DI, KTM, 1969, Vähäkyrö, The Switch Drives Systems Oy

657

Olli Puttonen, DI, 1958, Jämsä, Patria Aviation Oy

684

Jorma Koskelainen, DI, 1959, Turku, Mirion Technologies (RADOS) Oy

658

Ilkka Raatikainen, TkT, 1962, Vaasa, DesNetti Oy

685

Mikko Laitinen, DI, 1962, Vaasa, ABB Oy

659

Jukka Rantala, DI, 1969, Akaa, Pemamek Oy

686

Aimo Leskelä, DI, 1955, Salo, Nokia Oyj

660

Marjut Seppälä, DI, 1975, Rusko, Neste Jacobs Oy

687

Jussi Liipo, FT, 1963, Ulvila, Outotec Research Center, Pori

661

Petri Seppänen, DI, 1971, Ylöjärvi, Millog Oy

688

Jari Nummikoski, DI, 1967, Tampere, Nokia Siemens Networks

662

Sanna Sianoja, DI, 1970, Sastamala, Aberdeen Asset Management

689

Kalle Ranto, FT, 1974, Turku, Renesas Mobile Europe

663

Juha Simola, DI, eMBA, 1964, Salo, Nokia Oyj

690

Markku Ruonavaara, DI, 1968, Lempäälä, Nokia Oyj

664

Timo Sysilampi, DI, 1956, Seinäjoki, Frami Oy

691

Antti Tuomisto, FL, 1968, Turku, Turun yliopisto

665

Jarmo Talvitie, DI, 1962, Tampere, Nokia Oyj

692

Tanja Tyvimaa, TkT, 1974, Pirkkala, Tampereen teknillinen yliopisto

666

Anna Tamminen, DI, 1971, Tampere, Pirkan­­maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

693

Harri Törmänen, FM, 1972, Tampere, Nokia Oyj

667

Hannu Tervonen, DI, 1949, Turku, Turun kaupunki

694

Markus Urponen, DI, 1965, Tampere, Nokia Oyj

668

Tommi Vihervaara, DI, 1982, Tampere, Solita Oy

Kokoomuksen vaaliliitto

631

Tapio Angervuori, TkL, 1956, Tampere, Tamtron Oy

632

Ari Anttila, DI, 1958, Eura, Teollisuuden Voima Oyj

633

Tero Arvonen, DI, 1978, Tampere, Nokia Siemens Networks

634

Kauko Autio, DI, 1952, Hämeenkyrö, Cargotec Finland Oy

635

Matti Eskola, DI, 1965, Nokia, FinnMedi Oy

636 637 638

Kati Fonsell-Laurila, DI, 1971, Somero Jaakko Halla, DI, 1944, Turku, eläkkeellä Hannu Heman, DI, 1969, Kangasala, Metso Minerals Oy

639

Matti Höyssä, TkL, 1948, Tampere, Pirkanmaan ELY-keskus

640

Matti Ilveskoski, DI, 1947, Tampere, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä

641

Antti Ivanoff, DI, 1978, Tampere, Fastems Oy Ab

642

Kari Jussila, DI, 1968, Tampere, Nokia Oyj Devices

643

Petteri Kainu, DI, 1975, Vehmaa, Citec Engineering Oy

644

Tarmo Konstari, DI, 1955, Jämsänkoski, UPM-Kymmene Oyj

645

Juha Koski, DI, 1961, Tampere, Tampereen kauppakamari

646

Jaakko Kuosmanen, DI, 1958, Turku, Wakaru Partners Oy

647

Janne Laine, DI, 1968, Laihia, Vacon Oyj

14 TEK

Insinöörityö

Vihreät

701

Touko Apajalahti, DI, 1982, Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto

702 703

Johanna Hakonen, TkL, 1977, Tampere, Sami Kallio, DI, 1971, Tampere, Gofore Oy

671

Jarmo Aho, DI, 1955, Lempäälä, Alstom Grid Oy

672

Leena Aho-Manninen, DI, 1969 Tre, T:reen seudun opiskelija-as.säätiö TOAS

704

Minna Kilpala, FM, 1976, Jyväskylä, Tieto Finland Oy

673

Jarmo Alanko, DI, 1952, Jyväskylä, Puolustusvoimat Ilmav. materiaalilaitos

705

Matti Lankiniemi, FK, teknikko, 1953, Ulvila, Porin kaupunki

674

Berit Björklund, FM, KTM, 1967, Piikkiö, Nokia Oyj

706

Jarkko Saarinen, Dosentti, FT, 1978, Turku, Åbo Akademi

2/2011

EHDOKKAAT 707

Kirsikka Siik, arkkit., 1972, Tampere, Ramboll Finland Oy

708

Jaakko Stenhäll, DI /tuotantotal., 1984, Tre, Tampereen teknillinen yliopisto

709

Tero Tilus, FM, 1977, Jyväskylä, Aava Ohjelmistot Oy

SUURI VAALIRENGAS Kokoomuksen vaaliliitto

771

Mikko Alin, DI, 1972, Suonenjoki, Suonenjoen kaupunki

772

Maija Henell, DI, 1981, Kuopio, Savon Voima Oyj

773

Kimmo Koskinen, DI, 1964, Varkaus, Foster Wheeler Energia Oy

774

Jari Nykänen, DI, 1968, Pieksämäki, JL-Rakentajat Oy

775

Hannu Poutiainen, TkT, 1963, Kuopio, Itä-Suomen yliopisto

776

Markku Rautio, DI, 1975, Iisalmi, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Insinöörityö

781

Tuula Hämäläinen, DI, 1962, Joroinen, Enics Finland Oy

782

Ari Korpelainen, DI, 1964, Joensuu, Blancco Oy

POHJOINEN VAALIALUE

783

Ari Nevalainen, DI, 1968, Varkaus, Foster Wheeler Energia Oy

NUORI YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENK I-VAALIRENGAS

784

Ari Pääkkönen, FT, 1953, Kuopio, Kuopion yliopistollinen sairaala

785

Pasi Virnes, DI, 1976, Kuopio, Lewel Group Finland Oy

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1

801

Kari Hopia, DI, 1947, Oulu, PlanHelp Prognoses

802

Jonna Häkkilä, TkT, 1975, Kempele, Nokia Oyj

803

Juha Kalliokoski, TkL, 1951, Kajaani, Oulun yliopisto

ITÄINEN VAALIALUE

804

Harri Kohonen, DI, MQ, 1969, Kemi, Stora Enso Magazine Paper Oy

NUORI YHTENÄINEN TEK JA TEEKKARIHENKI -VAALIRENGAS

805

Henna Korhonen, DI, 1981, Oulu, Lewel Group Finland Oy

806

Lasse Määttä, DI, 1981, Oulu, Codemate Oy

807

Juhani Niskanen, TkL, 1957, Oulunsalo, Oulun yliopisto

808

Jukka Säkkinen, DI, KTM, 1964, Oulu, Oulun ammattikorkeakoulu

809

Risto-Matti Toivanen, DI, 1958, Tornio, Outokumpu Stainless Oy

810

Aleksi Ukkola, DI, 1976, Oulu, Lewel Group Finland Oy

Vihreät

791

Sari Nyrhinen, DI, JET, 1964, Savonlinna, kansaned.ehd., yrittäjä, Strategiaenkelit

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1

751

Pertti Kupiainen, DI, 1953, Kuopio, Savonia ammattikorkeakoulu, tekniikka

752

Harri Ruotsalainen, DI, 1971, Varkaus, Metso Oyj

753

Henrik Sjögrén, DI, 1949, Mikkeli, UPM-Kymmene Wood Oy

754

Anni Tähtinen, DI, 1983, Iisalmi, Normet

TEKin Nuoret

761

Helmi Keskinen, TkT, 1978, Kuopio, Itä-Suomen yliopisto

762

Timo Partanen, DI, 1964, Vehmersalmi, ISS Palvelut Oy

763

Iivo Vänskä, mais.arkkit., 1977, Kuopio, FCG Finnish Consulting Group Oy

lehti.tek.fi

Vaalikone auttaa oman ehdokkaan etsimisessä! vaalit.tek.fi

TEKin Nuoret

821 822

Pekka Aho, DI, 1979, Oulu, VTT Oulu Teemu Haapala, DI, 1979, Oulu, Symbio Services Oy

823

Vesa Ruusunen, DI, 1979, Oulu, ISS Palvelut Oy

824

Juha Tiensyrjä, DI, 1982, Oulu, Oulun yliopisto

TEK 15

EHDOKKAAT SUURI VAALIRENGAS Keskustan vaaliliitto

Insinöörityö

871

Hannele Aikio, DI, 1966, Tornio, Outokumpu Stainless Oy

831

Mikko Alatossava, TkL, 1980, Ii, Kolster Oy Ab

872

Pertti Henttu, sairaalafyysikko, TkL,1963, Oulunsalo, OYS/sädehoidon yksikkö

832

Erkki Hietanen, DI, 1957, Haapavesi, Kannustalo Oy

873

Marko Honkalampi, DI, 1974, Oulu, Nokia Oyj

833

Alpo Jokelainen, DI, 1946, Kajaani, Kainuun maakunta -kuntayhtymä

874

Mari-Selina Kantanen, DI, 1970, Oulu, Kemi-Tornion amk

834

Mirja Savolainen, DI, 1970, Kiiminki, Kontiotuote Oy

875

Timo Kokkonen, TkL, 1967, Oulu, Oulun yliopisto

835

Jouni Tornberg, TkT, 1955, Oulunsalo, Measurepolis Development Oy

876

Petteri Linja, DI, 1972, Keminmaa, Outokumpu Chrome Oy

877

Raimo Niemelä, DI, 1949, Oulu, Nokia Siemens Networks

Sosialidemokraatit

841

Antti Haapala, DI, 1982, Oulu, Liilak Oy

878

Petri Nieminen, DI, 1954, Oulu, Stora Enso Oyj Fine Paper, Oulun tehtaat

842

Sari Halonen, DI, 1966, Oulu, Nokia Siemens Networks

879

Jaakko Savola, DI, 1967, Liminka, Rautaruukki Raahe

843

Anneli Pekkarinen, TkT, dosentti, 1949, Oulu, Työterv.laitos, ergon. ja käytettävyys

880

Kati Vierimaa, DI/pros.tekn., 1981, Liminka, Rautaruukki Oyj

Kokoomuksen vaaliliitto

851

Kristiina Ahonen, DI, 1981, Tornio, Nanso Group Oy

852

Markku Hentilä, 1977, Oulu, Opal Blue Oy

853

Mikko Hiljanen, DI, 1977, Oulu, Nokia Oyj

854

Olavi Kangas, DI, 1943, Oulu, OK Konsultointi

855

Harri Leppänen, FT, 1967, Raahe, Rautaruukki Oyj

856

Ville Liisanantti, DI, 1980, Tornio, Outokumpu Stainless Oy

857

Timo Lindborg, TkT, 1955, Oulu, Sotkamo Silver AB

858

Anne Lukkarila, DI, 1983, Oulu, Nokia Siemens Networks

859

Mikko Merihaara, DI, 1976, Oulu, Nokia Oyj

860

Kaisu Miettinen, DI, 1945, Oulu, POHTO Oy

861

Jaakko Okkonen, DI, 1951, Kempele, Oulun Kauppakamari

862

Asko Saastamoinen, DI, 1963, Kiiminki, BRP Finland Oy

863

Mari-Leena Talvitie, DI, 1980, Oulu, Eduskunta

864

Leena Yliniemi, TkT, LuK, 1945, Oulu, Oulun yliopisto

16 TEK

Nyt voit äänestää myös sähköisesti! vaalit.tek.fi

Vihreät

891

Paula Himanen, DI, 1955, Oulu, Stora Enso Oyj

TFIF-VAALIPIIRI Tfifarna

901

Martin Evers, DI, 1976, Grankulla, ABB Oy

902

Nora Ilivitzky, DI, 1965, Helsingfors, Nokia Siemens Networks

903

Kimmo Leveelahti, DI, 1970, St. Karins, LSJ Partners Oy

904

Annica Lindfors, DI, 1976, Åbo, Forest Pilot Center Oy

905

Kalevi Linko, DI, 1959, Åbo, Metso Paper Oy

906

Sami Liponkoski, DI, 1974, Lembois, Walki Oy

907

Siv Pensar, DI, 1960, Esbo, YIT Information Services

908

Lars Stormbom, DI, 1961, Vanda, Vaisala Oyj

2/2011

TEK-VAIKUTTAJA

2001

TEKin valtuustoon opiskelijaedustajaksi

2003

teekkariyhdysmieheksi Lappeenrantaan

2006

TEKin opiskelijakenttäasiamieheksi

2008

TEKin hallitukseen opiskelijaedustajaksi

Opiskelijoille äänioikeus TEKin vaaleissa!

lehti.tek.fi

Olli Häkämies

O

piskelijoita TEKin hallituksessa edustava Joonas Grönlund toivoo, että opiskelijat otettaisiin entistä paremmin huomioon TEKin toiminnassa.

– Olisi hienoa, jos kaikki TEKin vaikuttajat kokisivat opiskelijoiden asiat omakseen! Opiskelijoissa on TEKin tulevaisuus ja siksi liiton pitää näkyä nykyistä paremmin yliopistoissa. Esimerkiksi Otaniemen opiskelijoiden pariin tarvittaisiin ehdottomasti lisätyövoimaa, hän sanoo.

Grönlund tietää mistä puhuu. Hän oli muutama vuosi sitten käynnistämässä Otaniemessä sijaitsevaa TEKin Uudenmaan aluetoimistoa.

Grönlundilla on nuoreksi mieheksi jo pitkä ura TEKin opiskelijatoiminnan kantavana voimana aluksi Lappeenrannan kampuksella, myöhemmin opiskelijakenttäasiamiehenä, valtuutettuna ja nyt kolme vuotta TEKin hallituksessa opiskelijaedustajana.

Grönlundin mielestä nyt on myös aika herättää keskustelua opiskelijoiden asemasta TEKin valtuustossa. Tätä nykyä opiskelijat saavat yli 20 000:n joukollaan vain viisi kiintiöpaikkaa TEKin 75-jäseniseen valtuustoon.

– Opiskelijoilla pitäisi olla äänioikeus ja ehdokaskelpoisuus TEKin vaaleissa, sillä opiskelijat ovat meidän tulevia työikäisiä jäseniämme. Eläkeläisetkin saavat äänestää vaalissa, vaikka eivät maksa jäsenmaksua, Grönlund huomauttaa.

Grönlundin mielestä valtuuston keski-ikää pitäisi saada laskettua alemmas.

– Nyt siellä on aika paljon eläkeläisiä tai eläkeikää lähestyviä päättämässä ruuhkavuosiaan elävien asioista, Grönlund harmittelee.

Hän arvelee ja toivoo, että mahdollisuus sähköiseen äänestämiseen saisi ­TEKin nuoremman polven paremmin liikkeelle meneillään olevissa vaaleissa.

TEKin ohella Grönlund on ollut aktiivinen vaikuttaja Lappeenrannan ylioppilaskunnan edustajistossa ja hallituksessa. Tätä nykyä hän istuu myös Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana Kokoomuksen edustajana – kelpo saavutus alunperin turkulaiselta.

Järjestötyö on lykännyt Grönlundin valmistumista niin, että 1998 aloitetut opinnot ovat edenneet vasta nyt diplomityövaiheeseen. Samaan aikaan aloittanut vaimo ehti jo väitellä vuosia sitten.

– Yhtään ei kaduta. Vaikka opinnot ovat viivästyneet, tämä kaikki on ollut sen arvoista.

Suomen Pankin turvallisuusyksikössäkin työskennellyt Grönlund kaavailee diplomityötään yritysturvallisuudesta. Sillä voisi pohjustaa yhtä työuran tavoitetta: päästä turvallisuuspäälliköksi suureen yritykseen. Ellei sitten intohimo jalkapalloon veisi alan kansainvälisiin urheilutehtäviin Sveitsiin.

– Diplomityöpaikkaa en ole vielä löytänyt. Tänä vuonna on kuitenkin tarkoitus valmistua. Ja sinne mennään, mistä työpaikka löytyy. (MH)

Lue lisää verkkolehdestä! tek.lehti.fi

TEK 17

18 TEK

2/2011

TEKIN TUTKIMUS:

Joka kolmas harkitsee yrittäjyyttä Teksti Lauri Kutinlahti Kuva Aleksi Rinta-Kauppila

Joka kolmas tekniikan akateeminen harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä.

Yrittäjyyttä myös arvostetaan, vaikka palkkatyössä pysytäänkin, selviää TEKin tutkimuksesta.

lehti.tek.fi

TEK 19

T

EKin yrittäjyyskyselyyn vastanneiden joukko oli varsin yksituumaista väkeä. Vain harvoissa kyselyn osa-alueissa oli nähtävissä merkittäviä eroavaisuuksia.

Yli puolet vastaajista piti yrittäjyyttä palkitsevampana kuin palkkatyötä, mutta silti suurin osa olisi mieluummin palkkasuhteessa kuin yrittäjänä. Naiset olivat miehiä useammin ja voimakkaammin palkkatyön kannalla.

Suurimman osan mielestä palkkatyössä on myös helpompaa kuin yrittäjänä.

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaiset arvostavat ja kadehtivat yrittäjiä, mutta eivät halua ryhtyä yrittäjiksi.

Joka kolmas tekniikan akateeminen kertoi harkitsevansa yrittäjäksi ryhtymistä.

Naisia yrittäjäksi ryhtyminen ei kiinnostanut yhtä paljon kuin miehiä. Naiset valitsivat useimmiten Olen täysin eri mieltä -vaihtoehdon, kun miehet valitsivat useimmiten Olen osittain samaa mieltä -vaihtoehdon.

Noin puolet vastaajista arveli olevansa riittävän kyvykäs ja uskaltavansa ryhtyä yrittäjäksi, jos siihen ilmenisi sopiva tilaisuus.

Suurin osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisilta puuttuu uskallus ryhtyä yrittäjiksi.

Insinööritaitoa tarpeeksi Tekniikan akateemisia pyydettiin arvioimaan eräitä taitojaan ja kertomaan, kokevatko he kyseisen taidon esteeksi vai kannusteeksi yrittäjäksi ryhtymiselle. Arviointiasteikko oli viisiportainen ja mahdollisti mielipiteen voimakkuuden ilmaisemisen. Koko otoksesta tai vastaajaryhmien väliltä ei kuitenkaan löytynyt selkeitä mielipiteen voimakkuuseroja, joten taulukkoon vastaukset on luokiteltu vain kolmeen kategoriaan. (Taulukko 1) Taulukosta nähdään, että ongelmanratkaisukyky ja työtehtävien tai koulutuksen mukainen

ammattitaito eli perinteiset insinööritaidot ovat voimakkaimpia kannusteita yrittäjyyteen. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä selvemmin ammattitaidon merkitys korostui kannusteena.

Liikeideoista pulaa Useimmiten riittävien myynti-, markkinointi- ja liiketoiminnansuunnittelutaitojen puute koettiin esteeksi. Miesten mielestä heidän taitonsa suunnitella liiketoimintaa on kuitenkin useammin kannuste kuin este. Naiset kokivat päinvastoin.

Perinteiset insinööritaidot ovat voimakkaimmat kannusteet yrittäjyyteen.

Kaikista vastaajista 62,2 prosenttia kertoi, etteivät ole keksineet hyvää liikeideaa.

Mitä pidemmälle vastaaja oli edennyt opinnoissaan, sitä enemmän hän uskoi omaan ideaansa, mutta sitä epäilevämmin hän suhtautui teknisen yliopistokoulutuksen tarjoamiin yrittäjyysvalmiuksiin. (Taulukko 2) Yrittäjälle tai yrittäjyyttä harkitsevalle on tarjolla monenlaista apua niin yrityksen perustamisessa, liiketoiminnan käynnistämisessä, tuotekehityksessä kuin rahoituksen hankkimisessa.

TEK, Tekes ja yliopistot tunnetuimpia Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona eri tahojen tunnettuus tekniikan akateemisten ammattikunnassa.

Suurin osa yrittäjistä ei osannut sanoa, olisiko TEK vai Suomen Yrittäjät parempi ammattiliitto teknisen yliopistokoulutuksen saaneille yrittäjille.

Kysely koko ammattikunnalle Artikkeli perustuu TEKin yrittäjyysvaliokunnan käynnistämään kyselyyn, joka tehtiin viime vuoden loka-marraskuussa verkko- ja kirjekyselynä. Kysely suunnattiin koko ammattikunnalle, ei pelkästään TEKin jäsenille.

• Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yrittäjyysasenteiden ja aikomusten nykytila.

• Kyselyyn vastasi 1 103 henkilöä, joista TEKin jäseniä oli 92,7 prosenttia. Naisia oli vastanneista lähes kolmasosa.

20 TEK

• Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneita oli puolet. Ylioppilaita tai tekniikan kandidaatteja oli kolmasosa.

Teknisen jatkotutkinnon oli suorittanut yli neljä prosenttia vastaajista.

• Vastaajista lähes puolet oli Aalto-yliopiston (Teknillinen korkeakoulu) ja noin neljännes Tampereen kasvatteja.

• Koko otoksesta yrittäjiä oli 43 eli 3,9 prosenttia, mikä vastaa hyvin Tilastokeskuksen tietoa ammattikunnan yrittäjien määrästä.

2/2011

1 2 3

Ammattikunnan taidot Ongelmanratkaisukyky Koulutuksenne mukainen ammattitaito Ammattitaito viimeisimmässä työtehtävässä Tuote-, palvelu- tai teknologiakehitys Ihmisten johtaminen Neuvottelutaidot Verkostoituminen Liiketoiminnan suunnitteleminen Myynti ja markkinointi

Este % 2,30 8,20

Neutraali % 19,20 32,10

Kannuste % 78,50 59,60

6,30

37,40

56,50

11,30

37,60

51,00

14,70 19,70 23,30 30,00

40,50 36,40 37,70 35,10

44,80 44,00 39,00 34,90

45,50

32,80

21,70

Teknillinen ��������������� yliopistokoulutus antaa hyvät valmiudet ryhtyä yrittäjäksi Ylioppilas tai kandidaatti DI tai arkkitehti Tekninen jatkotutkinto Joku muu Kaikki

Eri mieltä %

Neutraali %

Samaa mieltä %

Miten hyvin tunnette seuraavien tahojen yrittäjyyspalvelut?

TEK TEKES Yliopisto(t) Suomen yrittäjät Ely-keskus Keksintösäätiö Uusyrityskeskukset Yrityskummit

En ollenkaan %

Jossain määrin %

Hyvin %

Erinomaisesti %

21,60 26,30 30,00 61,40 66,00 69,50 82,10 86,70

46,30 49,20 43,00 32,70 26,80 26,00 13,60 11,70

27,10 18,50 22,10 4,80 5,50 0,00 3,40 1,20

5,00 6,00 4,80 1,10 1,80 1,10 0,90 0,40

32,00 52,70 61,70 38,00 44,00

30,60 23,90 19,20 36,60 27,60

37,30 24,10 19,20 25,40 28,40

Vastaajia 359 532 47 142 1080

TEKin kannattajia oli kaksinkertaisesti Suomen Yrittäjien kannattajiin nähden siinä joukossa, joka osasi tehdä valinnan järjestöjen välillä.

Perhe tukisi, mutta toimeentulo huolettaa Yli puolet vastaajista ilmoitti perheensä kannustavan ja tukevan, jos he ryhtyisivät yrittäjäksi.

50 prosentin mielestä perheen taloustilanne ja 63,5 prosentin mielestä oma henkilökohtainen taloustilanne ei ole suotuisa yrittäjäksi ryhtymiselle.

Mitä pidemmälle vastaaja oli edennyt opinnoissaan, sitä suotuisammalta hänen elämäntilanteensa ja taloustilanteensa vaikuttivat yrittäjyyden kannalta.

Vastaajista yli puolet ajatteli voivansa ryhtyä yrittäjäksi, mikäli koko toimeentulo ei riippuisi yksinomaan siitä. Noin puolet vastaajista pitää osa-aikayrittäjyyttä mielenkiintoisena uravaihtoehtona. n­­

lehti.tek.fi

En lähde yrittäjäksi, koska…

Tekniikan akateemiset suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti, mutta yrittäjien osuus ammattikunnasta on silti pieni. Myönteinen suhtautuminen ja aikomus eivät jostain syystä kanna yrittäjäksi.

Kerro, minkä pitäisi muuttua, jotta juuri sinä lähtisit yrittäjäksi! Lähetä viesti tutkimuksen tekijälle osoitteeseen lauri.kutinlahti@tut.fi.

TEK 21

Yhdessä menestyminen -blogissaan Kutinlahti pohtii yrittäjyyttä.

Jokaisellahan nyt liikeidea on!

T

EKille yrittäjyystutkimuksen tehnyt ja siitä DItyötään valmisteleva Lauri Kutinlahti iloitsee tekniikan ammattikunnan yrittäjyyteen liittyvistä myönteisistä asenteista. Myös yrittäjyyttä harkitsevien osuus riemastuttaa tutkijaa.

Yllätys oli, että jokaisella ei ollutkaan mielessään hyvää liikeideaa.

– Me insinöörit olemme päivittäin uusien tuulien, teknologioiden ja sovelluskohteiden ympäröimiä. Emmekö näe niissä liikeideoita tai mahdollisuuksia? Vai onko kyse siitä, että idea ei tunnu hyvältä tai laskelmat sen toteuttamiseksi eivät osoita niitä kannattaviksi, Kutinlahti miettii.

– Toisaalta on huolestuttavaa, että mitä enemmän vastaaja oli kouluttautunut, sitä epäilevämmin hän suhtautui teknisen yliopistokoulutuksen antamiin yrittäjämahdollisuuksiin.

Kutinlahden mielestä mahdollisuudet yrittäjyyteen voisivat olla jopa paremmat pitkälle kouluttautuneilla.

– Kyse on kuitenkin oman tiedon ja ammattitaidon soveltamisesta.

Yrittäjyys kiinnostaa Tampereella teollisuustaloutta opiskeleva Kutinlahti suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjäksi. Vuosien varrella on jo ollut muutamia virityksiä.

– Omaa yritystä ei vielä ole, mutta se päivä koittaa aivan lähitulevaisuudessa, Kutinlahti sanoo.

Kutinlahti pohtii Yhdessä menestyminen -blogisivustollaan yrittäjäksi ryhtymistä ja liiketoiminnan suunnittelua. Hän on myös mukana Stream Tampereessa, joka kuuluu Finnish Student ­Entrepreneurship Societies -rinkiin.

– Haluamme yhdistää tamperelaiset korkeaasteen opiskelijat tekemään ideoista liiketoimintaa yhdessä muiden yrittäjyystoimijoiden kanssa.

Olemme luomassa opiskelijoille erilaisia uramah-

TEK yrittäjän asialla TEK palvelee yrittäjäjäseniään monin tavoin.

Yrittäjyysvaliokunta on oheisen tutkimuksen alkuunpanija kuten myös lukuisten muiden hankkeiden ideoija. Esimerkiksi menestyksekkään Protomo-konseptin synnyttämisessä yrittäjyysvaliokunta oli mukana alusta alkaen.

Valiokunnan puheenjohtaja on Minutor Oy:n toimitusjohtaja Mika Uusi-Pietilä, mika.uusi-pietila@minutor.fi, p. 0400 505 386.

22 TEK

– Unelmatyöni olisi itsenäinen, liikkuva, tulosvastuullinen, sosiaalinen ja toimintaympäristölle merkityksellinen. Toimialalla ei ole niinkään merkitystä, oman yrityksen perustamista suunnitteleva teekkari Lauri Kutinlahti tuumaa.

dollisuuksia, tasoittamassa tietä ja nauttimassa onnistumisen ilmapiiristä.

Omista liikeideoistaan Kutinlahti on vienyt ystäviensä kanssa pisimmälle blogin lisäosan, jolla heidän asiakkaansa pystyvät myymään ja räätälöimään verkkopalvelujaan tehokkaammin.

– Näillä näkymin aloitamme siitä keväällä Promoto-projektin.

Bloggaaminen on Kutilahdelle harrastus, hieno tapa jäsentää ajatuksia.

– Monet kirjoitukset teen ohjelistoiksi itselleni, jotta pääsisin huomenna helpommalla. Ei ole minulta pois, jos jaan listat muiden kanssa. Päinvastoin. Mukavaa, kun muutkin saavat niistä iloa tai muuta hyötyä. (MH) Lue lisää: Stream Tampere, http://www.streamtampere.fi/ Yhdessä menestyminen, http://www.menestyminen.fi/

2/2011

Idea kypsyi tuotteeksi omassa yrityksessä Teksti Marketta Harinen Kuvat Mikael Hautala

Alexander Ivaine ja Evgeni Gordejev yhyttivät toisensa fysiikan laboratoriotöissä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Nyt heillä on oma yritys yhdessä teekkari Eero Leivon kanssa.

A

lexander Ivaine on sukujaan inkeriläisia. Tie Venäjän Jekaterinburgista toi 13-vuotiaan Jyväskylään 11 vuotta sitten. Evgeni Gordejev muutti Petroskoista Suomeen 14-vuotiaa­ na, kun äiti tuli Juankoskelle suomalaisen vaimoksi.

Molemmat valmistuivat viime keväänä diplomi-insinööreiksi TTY:ltä, Ivaine automaatiotekniikan koulutusohjelmasta ja Gordejev mikroelektroniikasta.

Oma yritys, IGL Technologies, oli perustettu jo joulukuussa 2009 TTY:n Yritystallin ja tamperelaisen Hermia Yrityskehityksen avustuksella. IGL kirjainyhdistelmä muotoutui kolmikon sukunimien alkukirjaimista.

IGL Technologies on erikoistunut lyhyen kantaman verkon sovelluksiin ja verkon hallintalaitteisiin. Sen ensimmäinen innovaatio eTolppa on internetin kautta hallittava pistorasia.

Esimerkiksi kaukomailta palaava voi matkapuhelimellaan soittaa kotimaan lentoaseman parkkipaikalla olevan autonlämmityspistorasian päälle. Tolppaan kytketty auto on lämmin juuri silloin, kun rattiin istuva haluaa. eTolpan voi asentaa myös olemassa oleviin piharasioihin, ja sitä voidaan soveltaa sähkö- ja hybridiautojen lataukseen. Ohjelmistopäivityksellä järjestelmään pystytään lisäämään uusia ominaisuuksia.

Rahoituksesta pulaa – Ryhdyin miettimään ideaa jo viitisen vuotta sitten. Löysin Evgenin ja Eeron kumppaneiksi ja TTYyritystallissa rakennettiin liiketoimintasuunnitelma ja -strategia, toimitusjohtajana hääräävä Ivaine kertoo.

Yrityksen perustaminen vei puolisen vuotta.

Rahoitusta saatiin ensin Finnveralta pienlainana

lehti.tek.fi

IGL Technologiesin Alexander Ivaine ja Evgeni Gordejev muuttivat Suomeen ennen lukiovuosiaan. Molemmilla diplomi-insinööreillä on suomen kieli hallussa, vaikka venäjä onkin äidinkieli.

ja myöhemmin myös Tekesiltä, kun tukijaksi oli saatu innovaatioon uskova businessenkeli ja Tekesin vaatima omarahoitusosuus oli koossa.

– Rahoituksen saaminen oli hankaa, kun omaa rahaa ei ollut yhtään. Kaverilta lainasin 2 500 euroa yrityksen rekisteröintimaksuihinkin. Alkuvaihe oli melko stressaavaa aikaa, Ivaine toteaa.

Idean kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi kesti lähes vuoden.

Ensimmäinen kauppa syntyi jo yritystä perus-

”Kaverilta lainasin 2 500 euroa yrityksen rekisteröintimaksuihin.”

TEK 23

Alexander Ivainen innovaatio sai jo vuonna 2009 Pirkanmaan INNOSUOMI-kunniamaininnan materiaali- ja energiatehokkuus -sarjassa.

Viime vuonna hänet palkittiin Nuorten yritysidea -kilpailun parhaana ideoijana.

tettaessa, kun tamperelainen HH-Kiinteistöpalvelut halusi demotuotteen testattavaksi. Siitä saatu ennakkomaksu auttoi rahapulassa, ja testivaiheesta oli todellista hyötyä eTolpan kehitystyössä.

– Oikeat työntekijät antoivat meille palautetta, sekä myönteistä että kielteistä. Yllätyksiä tuli. Muutoksia tehtiin vielä aika paljon, ja esimerkiksi koko elektroniikka vaihdettiin, Ivaine selittää Nyt eTolppia on myös Oulun lentoasemalla, kun muun muassa piharasioita valmistava Satmatic löysi sattumalta IGL Technologiesin innovaation ja lisensoi käyttöönsä etäohjausjärjestelmän.

Nuoret yrittäjät eivät haikaile muiden töihin.

– Omassa yrityksessä ideoitaan pystyy toteuttamaan paremmin. Minulle oli pettymys, että palkkatyössä ei uskottu teekkarin ideaan, Ivaine kertoo.

Uusia tuotteita kehitellään parhaillaan.

– Ei yhden tuotteen varaan voi jäädä. Toivottavasti pääsemme myös kansainvälistymään.

Ivainen mielestä yrittäjyydessä on oma vapautensa ja uutta oppii jatkuvasti. Yrityksen koko toimintakirjoon osallistuminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin istua vain tuotekehityspalvereissa. n

Auto lämpiää eTolpassa IGL-Technologiesin innovaatio eTolppa koostuu lyhyenkantaman verkkomoduuleista ja GSM/GPRS-ohjausmoduuleista.

Verkkomoduulit asennetaan piharasioiden sisälle, jossa ne hoitavat autojen lämmityskytkennät.

Ohjausmoduulin lähettämä signaali kattaa koko parkkialueen.

Sen tehtävä on lähettää käskyt verkkomoduuleille, ottaa dataa vastaan ja lähettää se eTolppa-palvelimelle.

Jokainen käyttäjä saa oman käyttäjätunnuksen eTolpan verkkosivulle, jonka kautta piharasiaa ohjataan. Käyttäjien ei tarvitse asentaa erillisiä ohjelmia omalle tietokoneelleen, tavallinen verkkoselain riittää.

Tolpan käyttäjä lähettää ohjauskäskyjä netin selaimella tai matkapuhelimella palvelimelle, josta käskyt välittyvät eteenpäin suoraan tolppaan.

Ajastuksessa käyttäjä voi hyödyntää eko-toimintoa, jolloin riittää pelkän lähtöajan asettaminen. Järjestelmä ottaa huomioon ulkolämpötilan ja lämmittää autoa ainoastaan sen verran kun on tarpeen.­ Lämmitysajan pituuden voi määrittää myös itse.

Lue lisää www.igl.fi

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Nuoret tekniikan osaajat näyttäisivät rohkenevan yrittäjiksi useammin kuin koko tekniikan ammattikunta.

Näin voisi päätellä, kun vertaa viime syksyn TEKin yrittäjyystutkimusta ja TEKin vastavalmistuneille suunnattua kyselyä keskenään.

Vastavalmistuneiden kyselyn mukaan itsenäisinä yrittäjinä aloitti työllistyneistä vastaajista viisi prosenttia. TEKin koko ammattikunnalle suuntaaman tutkimuksen vastaajista yrittäjinä toimi 3,9 prosenttia.

Tuoreet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit perustivat tietojenkäsittelypalveluja tarjoavia yrityksiä sekä insinööri- ja arkkitehtitoimistoja.

24 TEK

2/2011

Hermia Yrityskehitys tarjoaa

Apua yritystoiminnan tielle Teksti Marketta Harinen Kuvat Mikael Hautala

Vajaassa kymmenessä vuodessa Pekka Jussilan yritys on käynyt läpi yli 3 000 yritysideaa, luonut reilut 500 liiketoimintasuunnitelmaa ja ollut kätilönä 300 uudelle yritykselle.

T

eknologiakeskuksista diplomityön tehnyt Pekka Jussila perusti 1992 Hermia Yrityskehityksen palvelemaan Tampereen teknillisen korkeakoulun tarpeita.

– TTKK:lla pyrittiin silloin lisäämään tutkimustulosten kaupallistamista ja tukemaan yrittäjyyttä myös korkeakouluissa ja yliopistoissa. Strategia oli ostaa palveluja, Jussila kertoo.

Vuosina 1998–2003 TTKK ulkoisti perusbudjetilla synnytettyjen tutkimustulosten kaupallistamisen eli arvioinnin, tukirahojen kohdentamisen, lisensioinnin ja yritysten perustamisen Jussilan yritykselle.

Silloin syntyi myös mainetta niittänyt TTKK:n Yritystalli -konsepti. Vaikka sitä ei enää sellaisenaan ole, TTY tarjoaa edelleen monipuolisia yrityspalveluja ja esimerkiksi yritysvalmennusta.

Yli 300 yrityksen kätilö Hermia Yrityskehitys on sittemmin kasvanut ja laajentunut.

Sen tiimiin kuuluu kahdeksan liiketoiminnan ammattilaista. Tampereen lisäksi yrityksellä on toimistot myös Lappeenrannassa ja Salossa.

Jussila on edelleen pääomistaja 59 prosentin osuudellaan, mutta nyt yrityksessä on mukana muitakin omistajia kuten Tampereen Teknillinen Seura, Tampereen kaupunki, Zernike ja yksityisiä sijoittajia.

Vuosien varrella Hermia Yrityskehityksen arvioin­nin on käynyt läpi yli 3 000 yritysideaa. Liiketoimintasuunnitelmia on syntynyt yli 500 ja yrityksiä on aloittanut yli 300.

Hermia Yrityskehitys on sparrannut edellä esiteltyä IGL Technologiesiakin sen yrityspolulla.

– Arvioimme yhtiön panostuksen arvoiseksi.

Liiketoiminnassa on potentiaalia, Jussila kehuu.

Hermia Yrityskehityksen vuokralaisena olevalle IGL:lle on esimerkiksi etsitty rahoitusta ja yh-

teistyötahoja sekä rakennettu etenemispolkuja ja strategiaa.

Kansainväliset markkinat kiinnostavat – Yhä enemmän teemme työtä jo olemassa olevien yritysten kanssa. Nyt panostamme kansainvälistymiseen ja erityisesti Kiinan markkinoihin, Jussila kertoo.

Jussila ja Hermia Yrityskehityksen hallituksen puheenjohtaja ja businessenkeli Vilho Korkeamäki ovat viime vuosina vierailleet Kiinassa useampaan kertaan kartoittamassa yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia. Siellä on solmittu suhteita ja avattu väyliä suomalaisille teknologiayrityksille.

IGL Technologiesin Alexander Ivaine ja Evgeni Gordejev osallistuivat viime syksynä Hermia Yrityskehityksen seminaarimatkalle Kiinan Wuxiin.

Mukana oli myös muita anturiteknologiaan erikoistuneita yrityksiä ja lisäksi VTT:n väkeä.

Reilun kuuden miljoonan asukkaan Wuxi satsaa reippaasti alueen elinkeinojen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Se sai hiljattain roolin kansallisen anturiteknologian kehittämiskeskuksena ja kolme miljardia euroa aktivointirahaa.

Jussilan ja Korkeamäen ponnistukset ovat tuottaneet tulosta. Liikesuhteita on syntynyt, ja jokunen teknologiayritys on jo saanut heidän avullaan jalansijaa Kiinan markkinoilla.

Hermia Yrityskehityksen Tampereen tiloihin on tullut uusi vuokralainenkin: Wuxin kaupunki.

Hermia Yrityskehityksen toimitusjohtaja Pekka Jussila esittelee kiinalaisen Wuxin kaupungin Euroopan toimiston kylttiä. Toimisto on Hervannassa Jussilan vuokralaisena.

Siemenrahoittajista on pulaa.

TEK 25

– Tähän Euroopan toimiston avajaisiin Wuxista tuli väkeä, mutta sen jälkeen ketään ei ole näkynyt.

Vuokran kyllä maksavat säntillisesti, Jussila nauraa.

Jussilan mielestä Suomi kävisi hyvin kiinalaisten kumppaniksi myös Euroopan markkinoilla, sillä Suomen innovaatiojärjestelmä on hyvä.

”Nyt panostamme kansainvälistymiseen.”

Siemenrahoittajana Nykyään Jussila kumppaneineen osallistuu myös yritysten rahoitukseen.

Hermia Ventures -siemenrahastolla on pääomaa miljoonan verran. Tavoitteena on kasvattaa se neljään miljoonaan. Keskimääräinen vuosituottotavoite on 15 prosenttia.

– Siemenrahoittajista on pulaa, kun kunnat eivät ole enää mukana ja yksityistä rahaa on vähemmän tarjolla, Jussila harmittelee.

Siemenrahalle on kysyntää. Hermia Venturesillekin hakemuksia tulee runsaasti. Viime syksynä selvitysvaiheeseen eteni 12 hanketta.

– Parhaimmillaan rahoituspäätös voi syntyä kuudessa viikossa, mutta siihen voi myös mennä puoli vuotta. n

Omaehtoista tukea yrittäjyyteen

K – Punaisena lankana on ollut itsensä kehittäminen, sanoo DI Jussi Lahtinen, yksi ProHown perustajajäsenistä ja sen viime kesän golfkisan voittaja.

26 TEK

ymmenkunta diplomi-insinööriä ja ekonomia kuuntelee, kun apulaisaluejohtaja Matti Reijonen kertoo Finnveran rahoitustarjonnasta. Näin ProHown jokaviikkoisissa tilaisuuksissa opitaan uutta, tavataan vierailijoita ja vieraillaan välillä yrittäjyyteen ja uuteen uraan valmentavissa kohteissa.

Kuusi vuotta toiminut yhdistys sai alkunsa edellisen laman tunnelmissa, kun työllistyminen tuntui ylivoimaisen vaikealta kokeneille osaajille. Ikärasismiin törmänneet miehet lyöttäytyivät yhteen TEKin, Ekonomiliiton ja Helsingin Insinöörien Idea-Pointsin tehovalmennuskoulutuksessa ostaakseen tai perustaakseen yrityksen.

Syntyi ProHow, joka on toimintansa aikana koonnut yhteen kokeneita, useimmiten johtotehtävissä tai pienyrittäjinä työskennelleitä osaajia.

Vuosien varrella yhdistyksen läpi on virrannut noin sata ihmistä. Heistä 20 on ryhtynyt yrittäjiksi, 20 on työllistynyt muuten.

Muutamat konkarit ovat olleet koko ajan mukana ProHowssa antamassa vertaistukea, sparraamassa toisia, auttamassa uusia tulijoita verkostoitumaan ja löytämään omaa urapolkuaan sekä tukemaan yritysostoissa ja yritysanalyyseissä.

– Viime syksynä autoimme kahden yrityksen synnyssä, ja nytkin on tekeillä uusi yritys. Pari aktiiveistamme työstää parhaillaan väitöskirjaa, ProHowta vetävä DI Raimo Keskinen kertoo.

Kokoontumisia oli viime vuonna noin 40. Tiukan asian lisäksi yhdessä nautitaan myös kulttuu-

rista, käydään vuosittain Tallinnassa, ulkoillaan ja pidetään golfkisa.

– Uudet jäsenet ovat tervetulleita, Keskinen vakuuttaa, vaikka välillä kokoustila TEKin toimistorakennuksen alakerrassa tuppaa täyttymään. Nyt aktiivijäseniä on parikymmentä. (MH) Lisää tietoa: www.prohow.fi

TEKin oppaita yrittäjille Teknologiayrittäjän opas -sarjan osat 1 ja 2.

• Osa 1: Teknologiayrityksen talousjohtaminen ja rahoitus, 2007 • Osa 2: Innovaatiotoiminnan kannusteet, 2009.

Yhdessä YTN-liittojen kanssa tehtyjä julkaisuja: • Yrittäjän opas, 2003 • Osakassopimusopas, 2005 • Immateriaalioikeudet työsuhteessa, 2007 Julkaisuja voi ladata pdf-tiedostoina ja/tai tilata osoitteesta www.tek.fi/julkaisut.

Lisää tietoa TEKin yrittäjyyspalveluista: www.tek.fi/yrittajyys

2/2011

Mikko Kurunsaarta ja Guruxin muita omistajia yhdistää aiempi yhteinen työpaikka – Nokia.

Yrittäjällä on monta roolia Teksti Marketta Harinen Kuvat Mikael Hautala

– Yrittäjyys on intohimoisten miesten laji ja elämäntapa, tietoliikenneinsinööri Mikko Kurunsaari sanoo.

M

ikko Kurunsaari perusti yrityksensä Guruxin vuonna1998. Sittemmin hän houkutteli mukaan Sampsa Gummeruksen ja Rami Nurmen.

Guruxin kolme omistajaa ovat myös työssä yrityksessä. Yhteinen nimittäjä on entinen työpaikka Nokia.

Yrittäjyyden taipaleella parasta on ollut uuden oppiminen.

– Hankalaa on, että pitää jatkuvasti ”vaihtaa hattuja”. Nyt olen tuotekehityksen ammattilainen, mutta kun asiakas soittaa tunnin päästä, pitäisi olla myynnin ammattilainen. Toisaalta tästä oppii valtavasti, Kurunsaari tuumaa.

Gurux on erikoistunut tuotantojärjestelmien ja sulautettujen järjestelmien valvontaan ja hallintaan. Tarjolla on avoimen lähdekoodin ratkaisuja laitekommunikointiin.

DLMS-protokollaa käyttävien sähkömittareiden etälukuohjelmisto toimii verkon kautta. Verkossa toimivaan Gurux-yhteisöön kuuluvat jäsenet saavat täkynä ilmaiseksi yhden DLMS-laitteen valvonnan.

– Keräämme tietoa erilaisilta latteilta, esimerkiksi sähkön kulutuksesta tai vaikkapa tuulen nopeudesta.

Kurunsaaren mukaan yrityksellä menee hyvin.

– 12 toimintavuoden olemme saavuttaneet Suo-

lehti.tek.fi

men markkinoilla jo jonkinlaisen aseman. Parhaillaan meillä on meneillään suuri tuotekehitysprojekti, joka valmistunee kevään aikana.

Kiinaan tähyillään Avoimen lähdekoodin ratkaisuille näyttäisi olevan kysyntää myös kansainvälisesti.

– Erityisesti Intiasta tulee tiedusteluja paljon.

Ovat löytäneet meidät internetin kautta.

Guruxin ensimmäinen todellinen yritys kansainvälistyä suuntautui kuitenkin Kiinaan. Kurunsaari oli mukana, kun Hermia Yrityskehitys vei sinne viime syksynä 21 hengen valtuuskunnan.

Matkan jälkeen yhteydet Kiinaan ovat olleet lähes viikoittaisia.

– Toivomme, että saamme jonkun kiinalaisen yrityksen innostumaan tuotteistamme. Aikaa se vie, mutta ehkä syksyyn mennessä pääsemme konkreettiseen myyntiin.

Guruxilla ei ole ollut aiemmin suoraa myyntiä ulkomaille, mutta yhteistyökumppanit ovat vieneet sen tuotteita kansainvälisille markkinoille.

– Yritysten pitää ryhtyä kansainvälistymään.

Työtä ja rohkeutta se vaatii. Pikavoittoja ei ole tarjolla, mutta Kiinan markkinat ovat niin valtavat, että se riski kannattaa ottaa, Kurunsaari tuumaa. n

Uuden oppiminen on parasta yrittäjyydessä.

Lue lisää: www.gurux.fi

TEK 27

AJASSA

Kiista Metso Paperin tulospalkkioiden maksamisesta päättyi sopimukseen. Metso Paper maksoi suosiolla tulospalkkion vuonna 2007 muutaman tunnin lakkoon osallistuneille työntekijöilleen.

Jyväskylän Rautpohjan ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt saivat nyt kyseisen vuoden bonuksensa korkoineen.

TEKin jäsenten bonukset vaihtelevat useasta sadasta lähemmäs tuhanteen ­euroon.

Aiemmin käräjäoikeuden käsittelyssä Metso Paper tuomittiin maksamaan tulospalkkiot korkoineen toimihenkilölle. Asia oli jo etenemässä hovioikeuteen, mutta sovintoon pääsyä vauhditti Korkeim-

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad!

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /lukijakyselyt.

2. Valitse kyseinen lehti.

3. Merkitse numerosarja 785362.

4. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

28 TEK

man oikeuden ennakkopäätös lakkolaisten hyväksi vastaavassa tapauksessa Stora Ensossa.

Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan laittomaan lakkoon osallistuminen ei vie oikeutta tulospalkkioon, vaikka palkkioehdoissa olisi näin sovittu. Lakkoilusta rankaiseva sopimusehto on syrjivä ja rikkoo työsopimuslakia.

Laittomasta lakosta voidaan sakottaa ammattiliittoa, mutta ei sen yksittäisiä jäseniä.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Rauno Minkkisen mukaan bonukset on jo maksettu kaikille niille 378 ylemmälle toimihenkilölle, joita asia koski. Heistä 144 oli riitauttanut asian. (MH)

Marketta Harinen

Metso Paper taipui maksamaan bonukset

Rauno Minkkinen on Metso Paperin Rautpohjan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies.

Suomeen halutaan tiedeministeri Tiede- ja innovaatiopolitiikan vaikuttajat ehdottavat Suomeen tiedeja innovaatioministeriä. 34 henkilön allekirjoittama julkilausuma julkistettiin lehdistötilaisuudessa 3. maaliskuuta Helsingissä.

Allekirjoittajat toteavat, että korkean osaamisen työpaikat ovat välttämättömiä maamme tulevalle hyvinvoinnille, joten tiede- ja innovaatiopolitiikka vaatii osakseen ratkaisevasti enemmän huomiota ja

vahvempaa panostusta. Julkilausumassa ehdotetaan, että haasteeseen vastaaminen uskotaan vaalien jälkeiseen hallitukseen valittavalle tiede- ja innovaatioministerille.

Julkilausuman mukaan tiedepolitiikkamme vaatii uudistamista, sillä akateemisen tutkimuksen tulokset siirtyvät nyt riittämättömästi yritysten jatkokehittelyyn ja tuotekehitykseen. Jos ideat jalostettaisiin tehokkaammin, innovaatioita voisi syntyä moninkertaisesti.

Uudenmaan OTTY ja Markkinointi-instituutti järjestävät

YRITTÄJYYSVALMENNUKSEN

Tule yrittäjyysvalmennukseen Koulutus tukee yritystoiminnan perustamista ja alkuvaihetta. Toiminnan peruspilari on sinun liikeideasi, kehitämme sen yhdessä toimi­vaksi ja kannattavaksi.

kehittymistä tukee verkko-opiskelu, jonka aikana voit soveltaa opiskeltavia asioita omaan ideaasi ja yritykseesi. Saat tehtäviisi ohjauksen ja palautteen. Koulutus on mahdollista suorittaa myös työn ohella.

Hyödyt koulutuksesta monin tavoin Parannat yrittäjävalmiuksiasi ja saat taitoja toteuttaa menestyvää yritystoimintaa.

Rakennat yrityksellesi kannattavan liikeidean.

Opit perustamaan yrityksen.

Saat henkilökohtaista ohjausta.

Koulutus valmistaa ���������������������������������� sinut suorittamaan Yrittäjän ammattitutkinnon ensimmäisen osan.

Koulutus alkaa Helsingissä 5.4.

Koulutuksen kesto: 4 kk (3 koulutuspäivää, etäopiskelua, työhön soveltamista).

Osallistumismaksu: Omarahoitusosuus 250 euroa + tutkintomaksu 58 euroa.

Saat ohjausta asiantuntijoilta Asiantuntijoina toimivat yrittäjät. Osaamisen

Lisätietoja koulutuksesta ja sisällöstä antaa Heidi Piirto, heidi.piirto@markinst.fi, 010 473 6287 Katso myös osoitteesta www.otty.fi > tulevat tapahtumat

2/2011

AJASSA

kierrättää monot ja mekot Suomalainen Netcycler.fi on ilmainen nettipalvelu, jossa voi hankkia ja antaa tavaroita tekemällä vaihtokauppoja ja lahjoituksia.

Käyttäjät määrittelevät itse, mitä haluavat vastineeksi mistäkin tavarasta. Esimerkiksi tulostin on vaihdettu kännykkään ja lastenrattaat polkupyörään. Tavaroita annetaan paljon myös täysin ilmaiseksi. Jo tuhannet tavarat – kirjat, elokuvat, elektroniikka, huonekalut, lastentarvikkeet, urheiluvälineet ja vaatteet – ovat löytäneet uuden kodin palvelun kautta.

Nettikierrättäminen säästää rahaa ja auttaa hallitsemaan kodin tavarakaaosta. Kierrättäminen on ympäristöystävällistä, ja palvelun avulla voikin muuttaa omia kulutustottumuksiaan vastuullisempaan suuntaan.

Netcyclerin erikoisuus on sen itse kehittämä vaihtorinkiteknologia, joka tehostaa vaihtokauppojen muodostamista.

Vaihto- ja lahjoituspalvelu osoitteessa www.netcycler.fi

Ilmasto-ohjelmaa täydennetään TEKin ja UIL:n vuonna 2009 yhdessä julkaisemaa Insinöörien ilmasto-ohjelmaa täydennetään tänä vuonna osana kansainvälisen Future Climate – Engineering Solution -projektin kakkosvaihetta.

Aiempaa tekstiä päivitetään tuoreimmilla tilastotiedoilla ja lisäksi ohjelmaan sisällytetään tarkempia analyysejä kolmelta eri osa-alueelta: puupohjainen biotalous, älykkäät verkot ja kestävä yhdyskuntarakenne.

Osa-alueista tehtyjä taustaselvityksiä on käyty läpi aihepiirin asiantuntijoille suunnatussa työpajassa, jossa pohdittiin myös sitä, miten tulevaisuuden ajurit muuttavat insinöörien työtä ja osaamistarpeita

NIMITYKSIÄ

ja miten ajurit vaikuttavat insinöörien työllistymiseen. Kevään aikana järjestetään myös laajemmalle yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Ehdotuksia kaivataan Alakohtaisten tarkastelujen lisäksi ohjelmaan on tarkoitus lisätä osio, jossa esitellään esimerkein suomalaista osaamista ja teknologiaa, jolla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa.

Jotta siitä saataisiin mahdollisimman kattava, pyydämme lukijoita lähettämään omia ehdotuksiaan.

Ehdotusten toivotaan olevan tiiviitä, enintään noin yhden A4:n pituisia kuvauksia teknologiasta ja sen hyödyistä. Mukaan on hyvä liittää

myös lähettäjän ja lisätietoja antavan henkilön/henkilöiden yhteystiedot. Tekstit voi lähettää ohjelmaa kokoavalle asiamies Martti Kiviojalle, martti.kivioja@tek.fi.

Päivitetyssä ohjelmassa esitellään suomalaista osaamista ja teknologiaa, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Lähetä oma ehdotuksesi TEKiin.

lehti.tek.fi

TEKin ­uudeksi uraja rekryasiamieheksi on valittu PsM Timo Tapola. Hän on työskennellyt opintopsykologina TKK:lla, opintopsykologina ja kehitysasiantuntijana Aaltoyliopistossa sekä aiemmin työvoimahallinnossa. Tapola aloitti TEKissä 1.3.­

OTM Kaarina Ylönen on valittu TEKin oikeudelliset palvelut -yksikköön lakimies Katri Vainion sijaiseksi. Vainio auskultoi 1.2.2011–31.1.2012.

TEK 29

Kari Jokinen/Fuel Creative

AJASSA

TEK ISÄNNÖI

Young Scientist -kilpailua Helsingissä syyskuussa EU:n Young Scientist -kilpailu järjestetään tänä vuonna Helsingin Suvilahdessa. Kisan järjestämisvastuussa on TEK. – Vuosittain tapahtumaa havittelee noin 40 maata. Suomessa kilpailu oli edellisen kerran 1996. Maineemme innovaatiotoiminnan edelläkävijämaana auttoi saamaan kilpailun maahamme uudelleen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen ­TEKistä toteaa.

– Tapahtumapaikaksi valitsimme Suvilahden, jonka vanhat voimalaitosrakennukset tarjoavat uusien innovaatioiden esittelyyn kiinnostavan historiallisen ympäristön.

Kisa kannustaa EU:n Young Scientists -kilpailun ensisijaisena tarkoituksena on kannustaa nuoria tieteen ja teknologian pariin. Huippupalkinnoista kilpailevat kotimaassaan tiede- ja teknologiakilpailuissa kannuksensa hankkineet 14–20-vuotiaat nuoret.

Suomessa tie Young Scientists -kilpailuun kulkee perinteikkään Tutki–Kokeile– Kehitä-kilpailun kautta. Young Scientists -kilpailun Suomen edustajaksi valitaan kolmannen eli lukiosarjan voittaja.

Kilpailussa arvostetaan omaperäisyyttä, perusteellista toteuttamista, tulosten selkeää tulkitsemista sekä työn ensiluokkaista esittelemistä. Voittajista päättää arvovaltainen kansainvälinen tuomaristo.

Rahallisten palkintojen lisäksi kilpailussa jaetaan lukuisia erikoispalkintoja.

– Oman tutkimuksen tai keksinnön lähettäminen kilpailuun voi olla nuorelle paljon suurempi motivaation lähde kuin hyvä kouluarvosana. Opettajien pitäisi kannustaa nuoria osallistumaan kilpailuihin paljon nykyistä enemmän, tapahtuman projektikoordinaattori Merike Kesler toteaa.

Itsekin aineenopettajana toiminut Kesler haluaa innostaa kasvatusalalla toimivia mukaan Young Scientist -tapahtumaan.

– Opettajille on tarjolla on kaiken muun lisäksi omaa oheisohjelmaa.

Kilpailun rahoittajia ja TEKin yhteistyökumppaneita ovat Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Helsingin yliopisto ja valtakunnallinen LUMA-keskus, Aalto-yliopisto, Heureka, Kerhokeskus ja Nokia Oy.

Suvilahteen 27. syyskuuta!

Yleisö on tervetullut Suvilahteen tutustumaan kilpailutöihin tiistaina 27. syyskuuta.

Lisätietoja kilpailusta www.eucys2011.

Noin viikon mittainen Young Scientist -tapahtuma on nuorille unohtumaton kokemus samanhenkisessä seurassa. Palkintojenjako on kilpailun kohokohta, mutta nuoret arvostavat myös kilpailun muuta antia: luentoja, työpajoja, vierailuja, uuteen maahan ja ennen kaikkea muihin nuoriin tieteentekijöihin tutustumista.

Työttömyysturvaan 30 päivän käsittelytakuu Maaliskuusta alkaen työttömyysturvahakemuksen käsittely saa kestää enintään 30 kalenteripäivää.

Tämän käsittelytakuun mukaisesti työttömyysetuutta koskeva päätös on annettava viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta.

30 TEK

Jos päätöstä ei hakemuksen puutteellisuuden tai muun syyn vuoksi voida antaa 30 päivän määräajassa, työttömyyskassan on ryhdyttävä kyseisen määräajan kuluessa toimiin esimerkiksi pyytämällä lisäselvitystä.

Kun kassa on saanut asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset, päätös on

annettava siitä viimeistään kahden viikon kuluessa.

TEKin jäsenet ovat vakuutettuina IAETtyöttömyyskassassa. Siellä hakemusten käsittelyyn ottoaika on jo pitkään pysynyt kassan oman käsittelyaikatavoitteen mukaisessa noin kahdessa viikossa.

2/2011

AJASSA

Nokia hämmentää Nokian uudet strategiset linjaukset ovat aiheuttaneet melkoisesti hämmennystä. Nyt odotellaan, mitä tuleman pitää.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja TEK seuraavat Nokian tilannetta valppaasti.

Luottamusmiehiin on oltu tiiviissä yh-teydessä, ja TEKistä on toimitettu Työja elinkeinoministeriöön ehdotus siitä, miten Suomessa pitää varautua rakennemuutoksiin. Kallisarvoisesta osaamisesta on pidettävä kiinni ja kaikki keinot viritettävä mahdollisten irtisanottujen nopeaksi työllistämiseksi.

TEKin mielestä nyt tarvitaan alueellisia rakennemuutosohjelmia, joissa panostetaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muuntokoulutukseen sekä uusien yritysten luomiseen muun muassa Protomo-konseptia laajentamalla ja kehittämällä.

Esimerkiksi Jyväskylässä Protomossa on syntynyt uutta yritystoimintaa entisten nokialaisten osaamisen varaan.

Lisäksi valtakunnallisesti pitäisi aloittaa ohjelmistoalan vetovoimahanke, jolla kosittaisiin alan kansainvälisien yritysten toimintoja Suomeen.

YTN:n puheenjohtajan ja TEKin toiminnanjohtajan Heikki Kaupin mukaan tärkeintä olisi varmistaa mahdollisimman suuri osa tulevasta Nokia-Microsoft-puhelimen kehitystyöstä Suomeen.

– Symbian-osaajista voidaan kouluttaa Windows-osaajia. Suomessa on edelleen maailman johtavaa matkapuhelinosaamista, eikä sitä pidä päästää hajoamaan. Ilman jatkuvaa kehittämistä Nokian ja Microsoftinkaan liitto ei toimi, Kauppi sanoo.

– Nokian jäljelle jäävän henkilöstön motivaation ja yhtiön tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että se kohtelee mahdollisesti työnsä menettäviä hyvin ja tekee kaikkensa edistääkseen heidän tulevaa uraansa.

lyistä tai henkilöstön vähennyksistä.

– Tunnelmat ovat sekavat, Oulun ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mikko Merihaara sanoo.

Itsekin Symbianin parissa työskentelevän Merihaaran mukaan monet toivovat nyt mahdollisimman nopeasti tietoa siitä, mitkä toiminnot jatkuvat Oulussa ja kuinka kauan.

– Aika näyttää, oliko Microsoftin kanssa yhteen meneminen hyvä ratkaisu. Vielä ei ehkä olisi kannattanut ilmoittaa Meegosta ja Symbianista luopumisesta. Olisimme voineet kehitellä niitä rinnalla ja katsoa, lähtevätkö Windows-puhelimet menestymään vai ei, Merihaara avaa Oulun nokialaisten mietteitä.

Tampereen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Harri Törmänen on Elopin vierailun jälkeen aiempaa toiveikkaampi.

– Sisäisillä siirroilla ja koulutuksella pystytään ehkä välttämään osa mahdollisista irtisanomisista. Työ ei lopu, vaikka joku osa ajettaisiinkin alas, hän sanoo.

Merihaaran mielestä jokaisen nokialaisen kannattaa keskittyä siihen, mihin pystyy itse vaikuttamaan eikä tuhlata aikaa sellaiseen, mihin ei voi suoraan vaikuttaa.

Törmänen toivoo, että nokialaiset eivät vajoaisi synkkyyteen.

– Odotellaan rauhassa ja luotetaan suomalaiseen insinööriosaamiseen. Sitä tarvitaan kyllä. (MH)

TEKin mielestä maahan tarvitaan nyt alueellisia rakennemuutosohjelmia.

TEKin uratilaisuudet Helsingissä, Kotkassa ja Oulussa

Tietoa odotetaan

Headhunting Helsingissä 28.3.

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Kotkassa 31.3.

Onnistunut ulkomaankomennus – takaako ammattitaito menestyksen? Oulussa 5.4.

Nokian toimitusjohtaja Stephen Elopin Tampereen ja Oulun visiitit eivät tarjonneet uutta tietoa yhtiön tulevista järjeste-

Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu suoraan netissä: www.tek.fi/uratilaisuudet

lehti.tek.fi

TEK 31

AJASSA

Ehdota Millennium-teknologiapalkinnon saajaa Tekniikan Akatemia -säätiö etsii ehdokkaita vuoden 2012 Millenniumteknologiapalkinnon saajaksi. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.7.2011 saakka.

Millennium-teknologiapalkinto myönnetään joka toinen vuosi elämänlaatua merkittävästi parantavalle ja kestävää kehitystä tukevalle teknologiselle innovaatiolle.

Saajana voi olla tutkimusryhmä tai 1–3 henkilöä, joiden työllä on ollut ratkaiseva merkitys uuden innovaation synnylle. Palkinto jaetaan kesällä 2012 viidennen kerran.

Kansainvälisen palkintolautakunnan keskeisimmät kriteerit ovat innovaation suotuisa vaikutus ihmisten elämään ja kestävään kehitykseen, sen potentiaali arviointi­hetkellä ja tulevaisuudessa sekä innovaation aikaansaama muutoksen suuruus.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi voivat tehdä tieteelliset seurat, yliopistot ja tutkimuslaitokset, yritykset ja yhdistykset.

Itseään­ei voi asettaa ehdolle.

Valintaprosessin loppusuoralle valitut innovaatiot julkistetaan keväällä 2012.

Lopullisen päätöksen voittajasta tekee säätiön­hallitus palkintolautakunnan esityksen pohjalta.

Finalistit ja pääpalkinnon voittaja palkitaan kesäkuussa 2012 Helsingissä.

Miljoona euroa Ensimmäisen Millenium-teknologiapalkinnon sai vuonna 2004 World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee. Syksyllä 2006 palkinto myönnettiin kirkkaan sinisen, vihreän ja valkoisen LED-valon sekä sinisen laser-valon keksijälle professori Shuji Nakamuralle. Vuonna 2008 pääpalkinnon sai professori Robert Langer keksinnöistään ja työstään lääkeaineiden vapautumisen säätelyssä ja kudosten uudelleenkasvattamisessa käytettävien innovatiivisten biomateriaalien kehittämiseksi. Vuonna 2010 palkittiin professori Michael Grätzel kehittämistään väriherkistetyistä aurinkokennoista.

Palkinnon perustivat ja rahoittavat yhteistyössä suomalaiset järjestöt, teollisuus ja Suomen valtio. Palkinnon arvo on yli miljoona euroa. Millennium-palkinnon jakaa Tekniikan Akatemia -säätiö. Tasavallan presidentti toimii palkinnon suojelijana.

Lisätietoja: www.millenniumprize.fi (KL)

Akava vaatii verouudistusta Akava vaatii seuraavalla hallituskaudella verotuksen kokonaisuudistusta. Työn verotusta pitää keventää ja sen vastapainoksi muita veroja, kuten haitta- ja kulutusveroja, voidaan nostaa maltillisesti.

Akava pitää kohtuuttomana sitä, että palkansaajan lisätuloista yli puolet menee veroihin. Siksi ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste pitää laskea 50 prosenttiin.

Keskusjärjestön veromallissa osinko- ja pääomatulojen verohuojennuksia henkilöverotuksessa rajoitetaan ja pääomatu-

32 TEK

lojen veroaste nostetaan 30 prosenttiin.

Akava haluaa nostaa työllisyyden ja kasvun edistämisen hallituskauden painopisteeksi.

Työuria Akava haluaa pidentää ensisijaisesti huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista ja luomalla esimerkiksi kannusteita osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Työurien pidentämiseen tähdänneen Jukka Ahtelan työuratyöryhmän jatkotyö ei ole Akavan mielestä edennyt riittävän nopeasti.

– Ahtelan työelämäryhmä teki vuosi sitten kymme-

niä toimenpide-ehdotuksia, joita toteuttamalla työuria voidaan pidentää. Osa niistä on nyt konkreettisesti etenemässä, mutta osa on edennyt vain vaivoin tai ei lainkaan. On ristiriitaista, että työurien pidentämisen tärkeyttä korostetaan, mutta siihen tähtäävät työmarkkinajärjestöjen esitykset eivät etene, Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle sanoo. ­­ Koulupolitiikassaan Akava korostaa koko koulutusketjun voimavarojen ja laadun turvaamista. Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi

on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Opiskelijamäärien suhde opettajien määrään on saatava kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja rahoituksessa on palkittava laadusta.

Akava vaatii myös tuntuvaa nostoa julkiseen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen. Kokonaispanostuksen on oltava vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan.

Akavan hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan osoitteessa www.akava.fi/hallitusohjelmatavoitteet (KL)

2/2011

AJASSA

Ohjelmistoyritys Reaktor sijoittui jo neljännen kerran peräkkäin ykköseksi Suomen parhaat työpaikat 2011 -tutkimuksen yleissarjassa.

Suuryritysten sarjassa parhaaksi selviytyi IKEA ja pienissä oululainen kuntoutusyritys Tutoris.

Kilpailuun osallistui 137 yritystä.

Reaktorin menestyksen resepti koostuu muun muassa ihmisläheisestä johtamiskulttuurista. Yritys panostaa työntekijöiden ammattitaidon syventämiseen ja viihtyvyyteen. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi normaalipituisina työpäivinä ja työntekijöiden pienenä vaihtuvuutena.

Viime keväänä Reaktor palkittiin myös Euroopan kolmanneksi parhaana työpaikkana.

Vuonna 2000 perustettu Reaktor työllistää yli 140 henkilöä. Liikevaihto oli vuonna 2010 arviolta 18,3 miljoonaa euroa.

Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen toteuttaa Great Place to Work Institute, joka kartoittaa vuosittain parhaat työpaikat 45 maassa ympäri maailman. Valinta tehdään pääosin organisaatioiden omien työntekijöiden mielipiteiden perusteella.

Kirsti Levander

Reaktor jälleen paras työpaikka

Kaksi kolmasosaa pisteytyksestä muodostuu suoraan henkilöstökyselyvastausten perusteella. (KL)

– Parhaan työpaikan tekevät kaikki yli 140 reaktorilaista. Ilman heidän rautaista asiantuntijuuttaan ja yhteishenkeä tämä ei olisi mahdollista, toteaa Reaktorin toimitusjohtaja Vesa Lauronen.

MALiksi muuttunut SMFL viettää viisikymppisiä Suomen Matemaatikko-, Fyysikkoja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto ry (SMFL) vaihtoi nimensä. 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä yhdistys on nyt epävirallisissa yhteyksissä MAL ja virallisissa Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset ry. Ruotsiksi nimi on Matematisk-naturvetenskapliga Akademi-

ker rf. Uusi nimi ja graafinen ilme julkistettiin tammikuussa.

Historia juhlan kunniaksi MALin perustamisesta tulee ensi syksynä kuluneeksi 50 vuotta. Puheenjohtaja Antti Lauri kertoo, että merkkivuotta juhlitaan monin tavoin.

– Toukokuussa risteillään Helsingin edustalla ja kesän lopulla matkustetaan Pietariin. Vuosi huipentuu pääjuhlaan ja historiakirjan julkistamiseen Vanhalla Ylioppilastalolla perjantaina 14. lokakuuta.

Juhlavuoden tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki TEKin jäsenet. Tapahtumien tarkemmat tiedot osoitteessa www.mal-liitto.fi

Aaltosulkeet MAL-lyhenteen ympärillä ovat monimerkityksisiä. Matemaattisesti ne kuvaavat joukkoa, logossa TEKin matemaattis-luonnontieteellistä osajoukkoa. Fysiikassa aaltoihin perustuu kokonainen oppiala, aaltoliikeoppi.

Tietojenkäsittelytieteessä aaltosulkuja käytetään muun muassa useissa ohjelmointi- ja merkintäkielissä rajoitussymbolina.

MALin graafinen ilme on mainostoimisto Efiren käsialaa.

lehti.tek.fi

TEK 33

Vastuullisuudelle mittatikku Teksti ja kuvat Kirsti Levander

ISO 26000 on yhteiskuntavastuun kansainvälinen standardi kaikille organisaatioille. Oppaan muotoon kirjoitettu standardi julkaistiin suomeksi viime joulukuussa.

I

SO 26000 kertoo yhteiskuntavastuun periaatteista ja juurruttamisesta organisaation toimintaan standardin mukaisella järjestelmällisyydellä. Iso opas ei värillä eikä kuvilla koreile.

Suositusluonteisen standardin tavoitteena on edistää organisaation vastuullisuutta ottamalla huomioon kestävän kehityksen kolme pilaria: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.­ – Tämän opuksen luettuaan tietää, mistä puhutaan, kun puhutaan yhteiskuntavastuusta. Tässä on lueteltu kaikki ne hyvät asiat, jotka organisaation olisi tehtävä, johtaja Susanna Vahtila Suomen Standardisoimisliitosta kiteyttää.

Keittokirjaksi opuksesta ei Vahtilan mukaan kuitenkaan ole.

– Jokaisen organisaation on itse valittava painopisteensä ja toimintatapansa.

Ketä kiinnostaa Standardityössä tiivisti mukana ollut Vahtila sanoo jännityksellä odottavansa, millaisen vastaanoton standardi meillä ja muualla saa.

– Jotain kertonee se, että helmikuun puolivälissä Helsingissä pidetty ISO 26000 -seminaari buukattiin lähes täyteen pikimmiten.

Vahtilan mielestä organisaatioiden onkin syytä vähintään tietää, mitä ISO 26000 pitää sisällään.

– Ja tarkoitus tietysti on, että sieltä löytyy kättä pitempää vastuullisuuden rakentamiseen. Erityisesti sen toivotaan auttavan alkeissa, mutta hyötyjä löytyy niillekin, jotka ovat päässeet toimissaan pidemmälle.

Viestejä kiinnostuksesta marraskuussa julkais-

Paremmin kuin laki vaatii ISO 26000 on tarkoitettu niin pienille kuin suurillekin yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioille. Standardi on kansainvälinen. Suomeksi julkaistu versio sisältää myös kansainvälisen standardin ISO 26000:2010 Guidance on social responsibility englanninkielisen tekstin.

ISO 26000 lähtee termeistä ja määritelmistä. Se selittää

34 TEK

taustat ja ja käytännöt. Se antaa myös neuvoja sidosryhmien osallistamiseen sekä yhteiskuntavastuusta viestimiseen.

Opas ohjaa organisaatiota yhteiskuntavastuuseen seitsemällä periaatteella. Päätöksiltä ja toiminnoilta haluttaisiin läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä. Sidosryhmien intressejä, ­oikeusjärjestystä, kansainvälisiä toimintasääntöjä ja ihmis­

oikeuksia pitäisi kunnioittaa.

Oppaassa vastuullisuuden ydinaiheiksi valitut asiat vastaavat tämänhetkistä käsitystä hyvistä toimintatavoista. Standardi muistuttaa, että organisaation pitää tarkastella vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti; on otettava huomioon asioiden riippuvuussuhteet eikä käsitellä vain yhtä osa-aluetta. Lisäksi on muistettava, että yhteiskunta-

vastuu on dynaamista, huolenaiheet muuttuvat ja uusia kysymyksiä tulee.

Standardi on suositusluonteinen. Organisaatio voi kirjata sen noudattamisen seuraavasti: Organisaatio noudattaa toiminnassaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita ja käytäntöjä, jotka pohjautuvat ISO 26000 -standardin ohjeisiin.

2/2011

Yhteiskuntavastuun laajuuden ymmärtäminen ja asioi­ den tärkeysjärjestykseen asettaminen vaatii organisaatiota tarkastelemaan yhteiskuntavastuun seitsemää ydinaihetta.

tua standardia kohtaan on kiirinyt Vahtilalle kollegoilta eri puolilta maailmaa.

– Standardi on ehditty implementoida jo kymmeniin kansallisiin standardikokoelmiin ja se on käännetty yli kymmenelle kielelle. ISO 26000:n ympärille on ehditty myös rakentaa lukuisia seminaareja.

Vahtilan mukaan kehittyvät maat odottavat standardilta selvästi muita enemmän.

– Standardilla on sen vapaaehtoisuudesta huolimatta kova status kehittyvissä maissa. Latinalaisessa Amerikassa yhteiskuntavastuu tuntuu kiinnostavan nyt erityisesti.

Kilpailukykyä ja innovaatioita Paras motiivi yhteiskuntavastuullisuudelle on sen kannattavuus. Opas muistuttaa, että vastuullisuus ja kestävään kehitykseen sitoutuminen parantavat organisaation mainetta joka suuntaan; yhteiskunta, rahoittajat, asiakkaat, liikekumppanit ja työntekijät näkevät organisaation luotettavana ja houkuttelevana yhteistyötahona. Opas lupaa vastuullisuuden lisäävän jopa innovaatioita.

lehti.tek.fi

Vahtila arvelee suomalaisten yritysten hyötyvän standardista esimerkiksi silloin, kun neuvotellaan alihankkijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa.

– Hyötyjä kertynee myös siinä mielessä, että yhteiskunnan odotukset kasvavat kaikkialla, ja kilpailijoidenkin on niihin vastattava. Peli muuttuu globaaleilla markkinoilla reilummaksi, kun kaikki pelaavat samoilla säännöillä.

Kuusi vuotta ja laaja edustus Yhteiskuntavastuustandardin laatiminen vei normistandardiin verrattuna kaksinkertaisen ajan eli kuutisen vuotta.

Työssä on ollut mukana liki 500 asiantuntijaa yli 90 maasta ja yli 40 kansainvälisestä tai muusta laajasta alueellisesta organisaatioista. Sidosryhmät ovat olleet mukana laajalla rintamalla. Kortensa kekoon ovat kantaneet muun muassa kuluttajien, julkisen hallinnon, teollisuuden, työmarkkinoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajat.

Lopputulos on Vahtilan mielestä huikea suoritus: valtaisa joukko ihmisiä erilaisista kulttuureista pääsi yhteisymmärrykseen.

– Standardioppaan luet­ tuaan tietää, mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa, johtaja Susanna Vahtila SFS:tä lupaa.

TEK 35

Standardi tarjoaa hyvän raamin organisaatioiden yhteiskuntavastuutyölle, standardityössä mukana ollut Eija Pitkänen sanoo.

– Alussa koko ajatus yhteiskuntavastuun standardista vaikutti melkein utopistiselta. Nyt se tuntuu täysin luonnolliselta. Näkökulma vastuuseen on selvästi muuttunut.

Vahtila uskookin, että yhteiskuntavastuu on nouseva trendi maailmanlaajuisesti.

– Eikä vastuuton toiminta pysy enää salassa.

Julkisuus ja viestintätekniikka pitävät siitä huolta, Vahtila sanoo.

ma, joka tunnustetaan oikeastaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Se liittyy tilanteeseen, jossa paikallinen lainsäädäntö on ristiriidassa globaalien­ normien kanssa.

– Lisäksi kansainväliselle työjärjestölle ILOlle annettiin valmisteluorganisaatiossa vaikutusvaltainen rooli. Standardin teksti viittaa lukuisissa kohdissa ILOn perussopimuksiin tai käyttää niitä sellaisenaan.

Sertifiointimahdollisuus puuttuu

Hyvä raami

Standardityössä mukana ollut yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä harmittelee sitä, että standardi on suositusluonteinen ohje, jota ei voi sertifioida.

– Sertifiointi normaaliin tapaan parantaisi standardin toimivuutta, ja uskon että jossakin vaiheessa tähän mennään. Nyt maailmalla ongelmaa kierretään: vahvistetaan kansallinen standardi – sisällöltään lähes identtinen ISO 26000:n kanssa – ja liitetään siihen virallinen sertifiointi. Muodollisesti organisaatio hakee sertifioinnin tähän kansalliseen standardiin, tosiasiallisesti siis ISO­ 26000:een.

Pellinen toteaa standardien hyötyjen nivoutuvan nimenomaan globalisaatioon.

– Toivottavasti se hillitsee muuten ehkä räikeiksi kehittyviä eroja yhteiskuntavastuun kantamisessa.­ Pellisen mukaan ISO 26000:n vaikutukset Suomessa näkyvät enimmäkseen epäsuorasti.

– Standardilla voidaan vaikuttaa siihen, miten globalisaatiokehitys ja sen sivuvaikutukset heijastuvat suomalaiseen työelämään. Suomalainen työ muuttuu kilpailukykyisemmäksi, jos muuallakin toimitaan standardin mukaisesti. Parantamisen varaa on toki myös meillä. Harmaa talous ja jopa ihmiskauppa näyttävät tunkeutuneen Suomeenkin.

Jossain vaiheessa oli suurta huolta standardin mahdollisista vaikutuksista lainsäädännön ja muiden vakiintuneiden normien rooliin.

– Kyse oli osittain väärinymmärryksestä. Tekstissä on todettu lainsäädännön vankkumaton ase-

– ISO 26000 tarjoaa hyvän raamin. Erityisesti se antaa apuja niille, jotka ovat lähdössä kehittämään yhteiskuntavastuutaan, standardityössä Suomen teknisen komitean puheenjohtajana toiminut E ­ ija Pitkänen sanoo.

Pitkänen arvelee, että osa suomalaisistakin yrityksistä on yhteiskuntavastuuasioissa alkumetreillä. Vaikka kaikki ehkä tehdään oikein, määrittelyt, suunnitelmallisuus ja dokumentointi puuttuvat.

– Standardin takia pk-yrityksissä ei silti kannata panikoida, vaan tutkia se kaikessa rauhassa ja lähteä sen jälkeen vastuullisuuden systemaattiseen kehittämiseen. Standardi tarjoaa käyttökelpoisen pohjan.

Kymmenvuotinen kokemus Stora Enson yhteiskuntavastuujohtajana on tehnyt Pitkäsestä myös kriittisen, ja hän miettii, antaako standardi riittävästi arjen työkaluja. Globaalisti toimivalle yritykselle ihmisoikeus- ja tasa-arvoasiat voivat tuoda eteen niin mutkikkaita kysymyksiä, ettei osviittaa saa standardistakaan.

Pitkänen uskoo Stora Enson asiakkaiden noteeraavan ISO 26000:n ilmestymisen varsin pian.

– Ilman muuta valmistaudumme vastaamaan uuden standardin vaatimuksiin, vaikka olemmekin olleet yhteiskuntavastuuasioissa etunenässä jo vuosikaudet.

– Peilaamme toimintaamme standardiin ja parannamme työtämme, jos parannettavaa löytyy.

Sen jälkeen sopimuksiin voidaan kirjata, että ISO 26000 on otettu Stora Ensossa huomioon.

Pitkäsen mielestä kirjaus suosituksen huomioimisesta riittää, eikä standardin sertifiointia tarvita.

– Sertifiointi on mahdoton, koska kyseessä ei ole vaatimusstandardi, vaan opas, jossa kaikki on suositusluonteista.

Pitkänen näkee vastuullisen toiminnan kantavan aina hedelmää.

– Se tuo yritykselle merkittävää lisäarvoa. Ja hoitamatta jättäminen on liian suuri maine- ja talousriski. n

”Suomalainen työ muuttuu kilpailukykyisemmäksi, jos muuallakin toimitaan standardin mukaisesti.”

36 TEK

2/2011

ASIAA EU:N RAKENNERAHASTOISTA

Kuva: TEK

ILMOITUSLIITE

Yksikönjohtaja Pekka Pellinen, TEK:

Hyvinvointia tekniikasta

EU-vivulla

Suomi on viime aikoina loistanut T&K-panostusten bruttokansantuoteosuuksia mittaavissa tilastoissa. Määrän lisäksi jatkossa on kiinnittävä enemmän huomiota panostusten vaikuttavuuteen. On varmistettava investointien siirtyminen ihmisten hyvinvointiin, työpaikkojen syntymiseen, työllistämiseen ja kestävään kilpailukykyyn.

EU:n rakennerahastojen kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty.

S

amalla kun huolehdimme Suomen T&K-investointien pysymisestä vähintään kilpailijamaiden tasolla, on varmistettava investointien muuttuminen hyvinvoinniksi ja uusiksi työpaikoiksi. Tässä EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalikehitysrahas-

ton (ESR) mahdollisuuksia voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin.

TEK kannattaa rakennerahastojen, erityisesti aluekehitysrahaston, toiminnan kohdentamista innovaatioita ja niiden vaikuttavuutta tukeviin hankkeisiin – toki muita rahastoille asetettuja tavoitteita unohtamatta. Kansallisesta panostuksesta ja EU- rahoituksesta on mahdollista muodostaa kokonaisuus, jonka tulos on parhaimmillaan enemmän kuin osatekijöidensä summa.

Tavoite ei ole ristiriidassa rakennerahastojen alueellisten painotusten kanssa. Kestävää alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia luodaan nimenomaan panostamalla alueiden omiin vahvuustekijöihin ja osaamiseen. Rahastojen slogan ”Vipuvoimaa EU:lta” kuvaakin mahdollisuuksia osuvasti.

ESR painottaa tällä kaudella työorganisaatioiden, työllisyyden ja työvoiman osaamisen kehittämistä. Hankkeita kohdennetaan erityisesti henkilöryhmille, toimipaikoille ja aloille, joilla rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Suomessa taantuma on kohdellut erityisen kaltoin joitakin seutukuntia. Niiden irtisanotut ja lomautetut työntekijät voivat hyötyä rakennerahasto-ohjelmista.

Rahastot kannustavat omaehtoiseen kehittämiseen sekä osaamisen, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen.

Samat teemat ovat korkealla TEKin ajamien asioiden listalla.

Pitkälle koulutettuina erikoisosaajina TEKin jäsenkunta on avainroolissa tulevaisuuden menestystä luovien hankkeiden käynnistämisessä ja toteutuksessa. Ammattikunnallemme ominaisen tekemisen meiningin ohella TEKin jäsenillä on tuomisinaan teknistä, organisatorista ja liiketaloudellista osaamista sekä usein kansainvälistä näkemystä.

Seuraavalla aukeamalla on kaksi esimerkkiä hankkeista, joissa EU:n rakennerahastojen tuella tekninen osaaminen on saatu muuntumaan arkipäivän hyödyksi, työpaikoiksi ja liiketoiminnaksi.

Lisätietoja rakennerahastojen tarjoamista mahdollisuuksista saat oman alueesi ELY-keskuksesta.

•

ASIAA EU:N RAKENNERAHASTOISTA Kuvat: Jukka Silén

HYVIÄ HANKKEITA

P2B – Plactics to Business

Muovialan yrityksiä kehitetään ja kansainvälistetään Pirkanmaalla Pirkanmaalla on muovialan keskittymä, johon kuuluu niin muovituotteita käyttäviä kuin valmistavia yrityksiä.

Teollisuuden ala työllistää yksin Virroilla 360 henkeä.

Osa klusterin nykyisestä liiketoiminnasta on hiipumassa lähivuosina. P2B – Plastics to Business -hanke perustettiin kehittämään yritysten kilpailukykyä ja luomaan niille uutta liiketoimintaa.

H

anke toimi yritysten ehdoilla ja lähti niiden tarpeista.

Tampereen teknillinen yliopisto on ollut eräänlainen tuotekehityksen generaattori, joka on edesauttanut tutkimustiedon saamista yritysten liiketoimintaan, sanoo TTY:n Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorion alueellinen tutkimusjohtaja Jukka Silén.

Silénin mukaan avainasemassa hankkeen onnistumisessa on ollut Virtain muoviteollisuusyritysten pitkä yhteistyön perinne. Yritykset ovat erikoistuneet eri alueisiin eivätkä kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan.

Yliopisto jalkautui pysyvästi maakuntaan

– Hanke käynnisti yliopistotutkimuksen jalkautumisen yrityksiin Virroilla. Yhdessä yritysjohdon kanssa nostimme esiin ajatuksia ja aihioita, joista liiketoiminnan kehitys lähtisi liikkeelle.

Perinteisesti suurena haasteena pk-yritysten kehittämistyössä on ollut saattaa oikeat henkilöt yhteen yrityksen ja yliopistomaailman välillä. P2B-hanke toimi linkkinä, joka etsi oikean tutkimustahon auttamaan kunkin yrityksen kehitystarpeissa.

– Tavallisesti tutkimuslaitosten on vaikea päästä riittävän syvälle yritysten kehittämistarpeisiin. Tässä on mielestäni nyt onnistuttu todella hyvin, Silén iloitsee.

– Ja mikä tärkeintä, yhteistyö uusine kehityskohteineen jatkuu yritysten kanssa hankkeen jälkeenkin. Tutkimus on saanut pysyvän jalansijan Ylä-Pirkanmaalla.

Laajennamme liiketoiminnan alueita

P2B:n rooli oli tutkimus- ja kehityshankkeiden ideointi, evaluointi ja hankkeistaminen. Sen osuus loppui, kun varsinainen hanke yrityksessä alkoi. Usein kyseessä oli Tekes-hanke.

– Hankkeilla pyrittiin laajentamaan yritysten liiketoimintaalueita. Suomalainen muovituoteteollisuus on ollut hyvin tekemispainotteista. Yrityksissä on paljon kokemusperäistä osaamista, joka haluttiin nostaa uudelle tasolle teoreettisen tietämyksen lisäämisellä.

www.rakennerahastot.fi

Tarkoitus oli, että perinteisistä komponenttitoimittajista ja alihankkijoista tulee kokonaisvaltaista palvelua toimittavia yrityksiä, joilla on osaamista ja valmiuksia keskustella asiakkaan kanssa ja antaa neuvontaa.

– Tärkeänä tavoitteena oli tuottaa uusia innovaatioita ja tuotekehitystä. Uusia avauksia alalla on saavutettavissa esimerkiksi biopohjaisten materiaalien käyttösovelluksissa.

Pääasiassa kotimaan markkinoilla toimineita yrityksiä on kannustettu myös kansainvälistymiseen. Markkinat laajentuvat Pohjoismaihin ja Baltiaan, mistä on löydettävissä uusia asiakasryhmiä.

Kehitystyötä ja uusia työpaikkoja

– Yritykset ovat olleet todella innovatiivisia ja innokkaina mukana hankkeessa. Ne ovat kehittäneet tehokkaampia valmistusmenetelmiä ja toimivampia tuotteita, Silén kiittää.

Hankkeen aikana syntyi lukuisia Tekes- ja TE-keskusrahoitteista hanketta ja joitakin kymmeniä uusia työpaikkoja.

Yrityksissä tehtiin merkittäviä tuotannollisia investointeja, ja niiden liikevaihto kasvoi merkittävästi.

•

”YRITYKSET OVAT OLLEET TODELLA INNOVATIIVISIA JA INNOKKAINA MUKANA HANKKEESSA.”

P2B – Plastics to Business Ohjelma ja toimintalinja: Länsi-Suomi, EAKR TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: : A30415, 1.1.2008–31.12.2010 Rahoitus: EAKR 206 400 €, valtio 129 000 €, kokonaiskustannukset 516 000 €.

Toteutus: TTY-Säätiö Hallinnointi: Pirkanmaan liitto Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: Jukka Silén, Tampereen teknillinen yliopisto, jukka.silen@tut.fi Lisätietoja/rahoittava viranomainen: Mia Kangasniemi, mia.kangasniemi@pirkanmaa.fi www.tut.fi/plastics/virrat

ASIAA EU:N RAKENNERAHASTOISTA

Vihreä energia lahtelaisen suurennuslasin alla

Lahdessa löytyy vahvaa teollisuusosaamista ja pitkäjänteisiä perheyrityksiä. Kun kaikilla herkuilla varustettu energian tutkimuskeskus nousi Lahden Metsä-Pietilänkadulle, paikallinen osaaminen otti uuden harppauksen tulevaisuutta kohti.

M

aakunnassa ja Lahden seudulla on määrätietoisesti kehitetty energia- ja ympäristöalan tutkimustoimintaa. Lahden yliopistokeskuksessa toimivat yliopistoyksiköt ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat vahvasti mukana alueen, kansallisen ja kansainvälisen ympäristöalan koulutuksen kehittämisessä. Yhteistyössä Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa yrityksistä löytyi tarve rakentaa uusiutuvan energian tutkimuskeskus, joka tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja yrityksen tuotekehitystä. Sen avulla voidaan entistä paremmin yhdistää teollisuuden kilpailukykyä ja alan tutkimusta, aluekehityspäällikkö Juha Hertsi kertoo.

Keskuksen tiloja ja laitteita vuokrataan alan kehitystoimintaa tekeville tutkimusyksiköille ja yrityksille. Keskus on valmistunut aikataulussa ja sen toiminta starttasi keväällä 2010.

– Tällä hetkellä keskuksen työ on hyvässä vauhdissa. Vuonna 2010 toteutettiin seitsemän t&k-hanketta ja keskuksessa oli tuhansia kävijöitä. Rakentaminenkin pysyi budjetissa ja aikataulussa, toteaa hanketta koordinoivan Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n johtaja Juha Määttä.

Valmiista keskuksesta löytyy mm. lämpöpumppu- ja polttoainelaboratorio sekä kattilahuoneita. Keskukselle ja sen laiteajalle on hyvin kysyntää.

– Ympäristöteknologian kehittyminen synnyttää volyymia koko alueelle. Toivomme, että voimme hyödyntää muidenkin isojen paikkakuntien osaamista ja tukea tieteellisen tutkimuksen soveltavaa käyttöä teollisuudessa, Juha Hertsi arvioi.

Samoilla linjoilla on myös Juha Määttä.

Lahden alueen vahvuus on teollisen yritystoiminnan ja perheyrittäjyyden perinne

– Meillä ei ole omaa suurta yliopistoa, mutta sitä korvaamassa on ollut vahvistuva Lahden yliopistokeskus. Suurta alan tutkimusmassaa ei ole vielä osattu tavoittaa. Tämän alueen vahvuus on teollisen yritystoiminnan ja perheyrittäjyyden perinne. Ympäristöteknologian alueelta on katsottu lupaavimpia yrityksiä, jotka toimivat uusiutuvan energian alalla, ja näiden yritysten tarpeisiin on lähdetty varustamaan uutta tutkimusyksikköä. Pyrimme löytämään ne käytännön tarpeet yrityskentästä, joihin tämä tutkimusyksikkö voi vastata, Juha Määttä kiteyttää.

•

”YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN SYNNYTTÄÄ VOLYYMIA KOKO ALUEELLE.”

Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Ohjelma ja toimintalinja: Etelä-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: 801147, 1.2.2008–31.1.2011 Rahoitus: EAKR 1 860 000 €, kokonaiskustannukset 3 720 000 € Toteuttaja: TRI Energy Oy Hallinnointi: Päijät-Hämeen liitto Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: Juha Määttä, juha.maatta(at)lahtisbp.fi Lisätietoja/rahoittava viranomainen: Juha Hertsi, juha.hertsi(at)paijat-hame.fi www.energon.fi

www.rakennerahastot.fi

HYVIÄ HANKKEITA

Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon

SCHATZ:

Eurooppalaisia ajatuksia

E

urooppa – silloin kun olin nuori ja naiivi, se tarkoitti maantieteellistä kokonaisuutta ja jotenkin epämääräisesti koko läntisen maailman sivistystä ja historiaa, sitä paikkaa, jossa demokratia, kirjapaino, metrinen järjestelmä, humanismi, suhteellisuusteoria ja viski keksittiin. Eurooppa tarkoitti kaikkien Euroopan kulttuurien kesken jaettua ja siten moninkertaistuvaa tietotaitoa, ja Euroopan Unionista piti tulla kaunis, monipuolinen ja rikas tilkkutäkki.

Sellainen siitä tulikin, kaikkine hauskoine lieveilmiöinensä. Ensiksi saapuivat dadaistiset direktiivit: Kaikki jäsenmaat säätivät kiltisti omia köysiratalakeja, vaikkei heillä kukkulan kukkulaa ollutkaan, Suomessa myytiin vähän aikaa Tanskasta tuotuja joulukuusia, koska omat eivät täyttäneet tiukkoja standardeja, ja kaikkia uusia sytkäreitä testataan edelleen vähintään sadalla enintään viisikymmentäyksi kuukautta täyttäneellä lapsella.

Näille ylilyönneille osattiin nauraa, ymmärrettiin, että ne olivat osa sitä hintaa, jota yhteisen Euroopan edestä oli maksettava.

Viime aikojen ylilyönneille on paljon vaikeampi nauraa. Hinta yhteisestä Euroopasta on nousemassa astronomiseksi: Ensin Kreikka meni konkurssiin, sitten Irlanti, seuraavina dominoteorian listalla ovat Portugali, Espanja ja Italia… Pelastuspaketit ovat satojen miljardien luokka ja yhteinen valuutta alkaa käydä aika lailla kalliiksi.

Kauhuskenaarioissa euroalue murenee kuin keittiön lattialle pudonnut näkkileipä, eivätkä Saksan kuuluisa teollisuus ja Suomen kuuluisa sisu pysty yhdessäkään ylläpitämään koko Euroopan rahajärjestelmää. Kohta pitää joko jakaa euro pohjois- ja etelä- sellaiseksi tai palata vanhoihin markkoihimme, pahimman ilman linnut povaavat jo koko Euroalueen hajoamista.

Miten tästä tulikin tällainen sotku? Mitä voimme tehdä paitsi maksaa laskut? Miten saadaan muita harrastamaan itsekuria? Miten muita pakotetaan tai vakuutetaan olemaan solidaarisia?

Pitäisikö kehittää jonkinlaista europopulismia ja vedota ihmisten alhaisiin vietteihin kuten vaikkapa patriotismiin? Pitäisikö ottaa kreikkalaisia, irlantilaisia ja portugalilaisia kurkusta kiinni ja huutaa heille: ”Tämäkö on se Eurooppa, jonka eteen esi-isämme ja esi-isoisämme tappoivat toisiaan vuosisadasta toiseen aina uusissa hölmön näköisissä univormuissa? Häh?”

Eurooppa on enemmän kuin pelkää osamanner, se on enemmän kuin kulttuurialue ja ennen kaikkea se on paljon enemmän kuin pelkkä tukijärjestelmä ja talousalue. Se on prosessi, se on aate, se on tunne. Perkele.

Roman Schatz, vapaa toimittaja ja kirjailija

•

EU:n Rakennerahastotoiminta Suomessa EU: Suomalaisilla on mahdollisuus saada EU:lta tukea entistä paremman Suomen ja sen eri alueiden kehittämiseksi käyttämällä EU:n 1,7 miljardin euron vipuvoimaa, jolla ideat voidaan muuttaa kehityshankkeiksi ja käytännöksi. Tukea jaetaan kahdesta rakennerahastosta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).

EU-ohjelmat kannustavat omaehtoiseen kehittämiseen ja niiden tarkoituksena on parantaa suomalaista osaamista, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Alueellista kilpailukykyä, innovointia, yritystoimintaa ja tasapainoa tukemalla vaikutetaan koko maan hyvinvointiin.

Ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet paranevat.

Yhteistä hyville rakennerahastohankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Hyvien hankkeiden tulokset jäävät elämään normaaliin toimintaan, auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaamaan tulevaisuutta.

EU-tukea kannattaa hakea kehitysideoiden toteuttamiseksi. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus.

Oman alueesi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maakunnan liitto auttavat eteenpäin.

www.rakennerahastot.fi

JULKAISIJAT: TEM JA TEK, TOIMITUS JA TAITTO VCA.FI/02/2011

ILMOITUSLIITE

Viisaita valintoja TEKin jäseniä ehdolla eduskuntaan Eduskuntavaaleissa on tarjolla hyviä tekkiläisiä ehdokkaita.

Lue lisää tekkiläisistä ehdokkaista ja heidän tapahtumistaan osoitteessa voteme.tek.fi/ehdokkaat.

HELSINKI Keskusta Antero Alku DI Helsinki konsulttiyrittäjä, tutkija Aalto-yliopisto antero.alku.net Kokoomus Sanna Perkiö TkT Helsinki kansanedustaja www.sannaperkio.net Muutos 2011 Kimmo Karjalainen DI Helsinki projektipäällikkö, Tike www.kimmokarjalainen.fi Piraattipuolue Raoul Plommer B.A. tekn. yo Helsinki hän.fi

lehti.tek.fi

Vihreät Marko Kosunen TkT Helsinki tutkija, Aalto-yliopisto www.markokosunen.net

Piraattipuolue Janne Paalijärvi tekn. yo Espoo Test specialist, Efore Oyj 2011.piraattivaalit.fi/janne-paalijarvi

Vihreät Mari Puoskari DI Helsinki strategiakonsultti, Logica maripuoskari.fi UUSIMAA Kokoomus Elina Lepomäki DI, KTM Espoo Director, RBS Global Banking & Markets elinalepomaki.fi Kokoomus Marjo Matikainen-Kallström DI, eMBA Espoo kansanedustaja www.marjomatikainen.fi

Piraattipuolue Mikko Särelä DI Espoo tutkija 2011.piraattivaalit.fi/mikko-sarela Piraattipuolue Oskar ”Jeppe” Elmgren tekn. yo Espoo yrittäjä, Elmer Technology Development Oy Ab oskarelmgren.fi RKP Veronica Rehn-Kivi arkkitehti Kauniainen rakennusvalvontapäällikkö, Espoon kaupunki www.rehn-kivi.fi

TEK 41

Viisaita valintoja • TEKin jäseniä ehdolla eduskuntaan

RKP

Vihreät

Reidar Wasenius teknolog Esbo Personal Brainer, BRIIM Inc facebook.com/reidarwasenius SDP

Sirpa Siru Kauppinen M.Sc. Vantaa ympäristöasiantuntija www.sirpakauppinen.fi

Piraattipuolue

Vihreät

Anne Karjalainen FM Kerava

Satu Raudasoja tekn. yo, Aalto-yliopisto Espoo

johtaja www.annekarjalainen.fi

saturaudasoja.fi

Suomen Työväenpuolue Hannu Kautto TkL Espoo laboratorioinsinööri emeritus www.tyovaenpuolue.org

VARSINAIS-SUOMI Kokoomus Sisko Hellgren DI Rusko osastopäällikkö, STX Finland www.siskohellgren.fi

Vasemmistoliitto Vihreät

Johanna Puranen DI Nummi-Pusula johanna.vas.fi Vihreät Jari Ihonen TkT Espoo erikoistutkija, VTT www.jariihonen.fi

Otso Ylönen DI Salo Senior Manager, Nokia Oyj otsoylonen.fi SATAKUNTA Keskusta Tuomas Meriniemi Pori www.tuomasmeriniemi.fi

Vihreät Johanna Karimäki DI Espoo kansanedustaja www.johannakarimaki.fi Vihreät Kasvi Jyrki TkT Espoo kansanedustaja www.kasvi.org

lehti.tek.fi

Juho Rutila DI Orimattila järjestelmäsuunnittelija, Sympa Oy 2011.piraattivaalit.fi/juho-rutila PIRKANMAA Perussuomalaiset Kirsi Kallio DI Lempäälä kirsikallio.wordpress.com Perussuomalaiset Sami Savio DI Ylöjärvi www.samisavio.net Piraattipuolue Juha Oksanen tekn. yo Tampere 2011.piraattivaalit.fi/juha-oksanen SDP Miska Paulorinne DI Tampere kehittämiskonsultti, TAKK projektipäällikkö, Oulun yliopisto www.paulorinne.fi Vihreät

Kristillisdemokraatit Sauli Ahvenjärvi TkT Rauma yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu www.sauliahvenjarvi.net

HÄME Kokoomus Lulu Riikonen DI Hämeenlinna Hämeen ELY-keskus www.luluriikonen.fi

Riku Merikoski tekn. kand.

Pirkkala www.rikumerikoski.net Vihreät Kirsikka Siik arkkitehti Tampere projektipäällikkö, Ramboll Finland Oy www.kirsikkasiik.net

TEK 43

Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit Teknikens akademiker och arkitekter

2010

Matrikkelia viimeistellään

Avoin tulevaisuus!

Menestyäkseen maailman murroksessa Suomen on oltava avoin, luova ja suvaitsevainen:

Avoin uusille ajatuksille Luova haasteiden mahdollisuuksille

Jyrki J.J. Kasvi Kansanedustaja, TkT Uusimaa, Espoo www.kasvi.org Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit -matrikkelin tiedonkeräys on päättynyt. Tietojen oikoluku ja prosessointi julkaistavaan muotoon on loppusuoralla.

Ilmoituksen maksaa tukiryhmä www.vihreat.fi/lahjoita?ehdokas=2663

Suvaitsevainen erilaisille ihmisille.

Matrikkelikyselyyn vastanneet ovat saaneet tai saavat tarkistettavakseen vedoksen omista tiedoistaan sähköpostilla tai kirjeitse. Jos tiedoissasi on virheitä, sinulla on vielä mahdollisuus tehdä korjauksia.

Matrikkeli kannattaa tilata viimeistään nyt, sillä lopullinen painos määräytyy tehtyjen ennakkotilausten perusteella. Kirjan tai CD-matrikkelin jäsenhinta on 150 €, molemmat saat hintaan 170 €!

t! y n i s a m Tilaa o

Tavoitteena on saada matrikkeli toimitetuksi tilaajille kesän alkuun mennessä.

Matrikkelin voit tilata osoitteesta: www.tek./matrikkeli.

Voit myös tilata matrikkelin sähköpostilla matrikkeli@tek. tai puhelimitse numerosta 040 158 3578.

44 TEK

2/2011

Viisaita valintoja • TEKin jäseniä ehdolla eduskuntaan

KYMI Kokoomus Anna-Maria Länsimies DI, FM Kotka yrittäjä, Kymen Ydinviestintä www.anna-marialansimies.net Kokoomus

OULU Kokoomus Suvi Lindén FM Oulu viestintäministeri www.suvilinden.fi

Tapio Siirilä DI Kemi työsuojeluinsinööri, eläkkeellä

Kokoomus

Tuomas Telkkä tekn. kand.

Mari-Leena Talvitie DI

Lappeenranta www.tuomastelkka.fi

Muutos 2011

Oulu kansanedustajan avustaja www.mari-leena.net

Markku Papinniemi DI Lappeenranta kansainvälinen yritysjohtaja, yrittäjä markkupapinniemi.nettisivut.fi

LAPPI SKP

Kristillisdemokraatit Antero Metso DI Oulu työtön antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ kayttaja/antsu1

Vihreät Hanna Holopainen DI Lappeenranta www.hannaholopainen.fi ETELÄ-SAVO Vihreät Sari Nyrhinen DI Savonlinna yrittäjä, Strategiaenkelit KESKI-SUOMI Piraattipuolue Jani Korhonen FM Jyväskylä ohjelmoija, Bitcomp Oy liberaalit.fi/jani-korhonen Vihreät Kilpala Minna FM Jyväskylä projektipäällikkö, Tieto Finland Oy www.minnakilpala.fi

lehti.tek.fi

Muutos 2011 Lauri Pekkarinen tekn. yo Oulu Facebook: Lauri Pekkarinen eduskuntaan 2011 SDP Sari Halonen DI Oulu vanhempi asiantuntija, Nokia Siemens Networks www.sarihalonen.fi SDP Tomi Taka-Eilola tekn. yo, Oulun yliopisto Oulu www.tomit.fi

Ennakkoäänestys kotimaassa 6.–12.4. ja ulkomailla 6.–9.4.

Varsinainen vaalipäivä 17.4. Muista äänestää!

TEK 45

NETISTÄ

-10 %

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi

Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Väärää politiikkaa?

Ari Åberg

hoitaa TEKissä yhteiskuntasuhteita ja kansainvälisiä tehtäviä

EU on nyt kärvistellyt talouskriisissä kolmisen vuotta. Ensin kriisi iski Unkariin ja Latviaan. Myös EU:n ulkopuolinen Islanti sai tuta, että laskut on maksettava edes joskus. Näitä maita on autettu velkajärjestelypaketeilla ja nyt voidaan sanoa, että ne ovat jaloillaan vaikkakin huojuen.

Sitten tuli euroalueen vuoro. Piti pelastaa Kreikan valtio ja Irlannin pankit. EU ja Suomi siinä mukana on joutunut turvautumaan poikkeuksellisiin keinoihin. Rahamarkkinoilla on nyt ainakin vähäksi aikaa ollut rauhallista, mutta poliitikkojen lehterillä huuto on hirmuinen. Väärin sammutettu. Ylipäätään väärää politiikkaa. Kriisi on EU:n ja yhtenäisvaluutta e­ uron syytä. EU:n komissio on kelvoton. Markka takaisin…

Lausuntojen viihteellisyydessä on suorastaan kilpailtu.

Ei nykyinen kriisi kuitenkaan johdu eurosta. Se lähti liikkeelle USA:n asuntokuplan puhkeamisesta, jota seurasivat pankkikriisi ja huonosti asiansa hoitaneiden maiden velkakriisi. Jos pankit olivat vararikon ja valtiot konkurssin partaalla, ei käytettävällä valuutalla ole ollut paljon väliä. Pikemminkin voidaan kysyä, miten huonosti asiat olisivatkaan ilman yhtenäismarkkinoita ja yhteisvaluuttaa.

Vanha hokema kuuluu, että EU vahvistuu kriisien kautta. Tämä johtuu siitä, että jäsenmaiden hallituk-

lehti.tek.fi

set eivät mielellään luovuta valtaansa EU:lle muutoin kun pakon edessä. Nyt on tällainen pakkotilanne.

Yhteisen rahapolitiikan rinnalle on saatava yhteinen talouspolitiikka. Talouskurin toteuttaminen edellyttää myös yhteistä finanssipolitiikkaa ainakin puitetasolla. Siksi suurin osa esillä olevista ratkaisuehdotuksista tullaan hyväksymään. Vaihtoehtona olisi kriisin paisuminen epäinhimillisiin mittoihin.

Toukokuussa Ateenassa pidettävään kongressiinsa valmistautuva Euroopan ay-liike ETUC on liittynyt laulukuoroon julistamalla EU:n komission politiikan vääräksi ja koko unionin sinänsä kelvottomaksi. Mobilisaatiolla uhkaillaan, kun EU yrittää saada löysästi velkaantuneita jäsenmaitaan järjestykseen. Euroopan ay-liikkeen apu ei kuitenkaan löydy polttopulloista ja tiiliskivistä. Sitä osoittaa jo sekin, että Kreikan lakkojen pitävyys on enää noin 15 prosentin luokkaa eikä Espanjan äskettäinen yleislakkokaan saanut kansaa kaduille kuin noin 35 prosentin verran.

Euroopan ay-liikkeen pitäisi nyt ymmärtää, mitä kello on lyönyt. Jos vastustaa talousintegraatiota, vastustaa samalla sääntelyn lisäämistä ja kasvattaa markkinavoimien valtaa.

ETUCin pitäisikin Ateenassa tehdä neuvottelualoite EU:n laajuisesta yhteiskuntasopimuksesta, johon kytkettäisiin talousohjelman lisäksi työtekijöiden ­oikeuksien parantaminen. Tyhjänpäiväinen puoluepolitikointi kriisitilanteessa olisi paitsi väärää myös vastuutonta politiikkaa. n

Yhteisen rahapolitiikan rinnalle on saatava yhteinen talouspolitiikka.

TEK 47

LAKITIETO

Virkamiehen oikeusasemaan esitetään heikennyksiä

sillä se aiotaan lakkauttaa.

Jos lakiesitys hyväksytään, se tulisi voimaan heinäkuun alussa.

edelleen vähentää vuoteen 2015 mennessä 4 800 henkilötyövuodella.

Palkansaajajärjestöissä valtion tuottavuusohjelma onkin nimetty irtisanomisohjelmaksi.

Oikeusturvaa tarvitsevat lomautetut ja irtisanottavat sekä pätkätyöläiset, joiden virkasuhde on toistuvasti jatkunut määräaikaisena, vaikka tehtävä olisi pysyvä.

Vähennykset ovat merkinneet entistä tiukempia aikoja myös niille, jotka ovat vielä valtion leivissä. Virastojen lakisääteiset tehtävät kun eivät ole vähentyneet samassa tahdissa kuin henkilöstön määrä.

Virkamiesten määrä romahtanut

Virkamiehen muutoksenhakuoikeus nyt

Valtion virkamiesten määrä on viime vuosina vähentynyt tuntuvasti.

Kun yliopistot ja korkeakoulut siirtyivät yksityiselle sektorille viime vuoden alusta, valtion henkilöstö väheni noin 30 000:lla.

Lisäksi hallitus jatkaa valtionhallinnon vuonna 2005 aloittamaa tuottavuusohjelmaa, joka on tähän mennessä karsinut noin 8 000 ihmistä valtion virastoista.

Vuosien 2011–2014 kehyspäätöksen mukaan tuottavuusohjelmassa valtion väkeä voidaan

Nyt lakkautuslistalla oleva virkamieslautakunta käsittelee valtion virkamiesten oikaisuvaatimusasiat seuraavissa tilanteissa:

Artikkelin kirjoittaja Riikka Tella työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Valtion virkamiesten oikeusasema heikkenee, jos hallituksen lakiesitys etenee laiksi. Lakiesitys tietäisi virkamieslautakunnan lakkauttamista.

V

irastaan irtisanottu valtion virkamies voi nykyään hakea irtisanomispäätökseen oikaisua virkamieslautakunnalta.

Toistuviin määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitetty puolestaan voi vaatia virkamieslautakuntaa velvoittamaan työnantajan maksamaan korvausta virkasuhteitten perusteettomasta ketjutuksesta.

Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi, jolla valtion virkamiehen asemaa muutettaisiin vastaamaan kunnan viranhaltijoitten oikeusasemaa.

Esitys on huononnus nykykäytäntöön, sillä jatkossa virkamiehet eivät voisi hakea virkasuhteen laittomuuksiin oikaisua virkamieslautakunnalta,

48 TEK

• virkamiehelle annettu varoitus • virkamiehen lomautus tai irtisanominen • virkasuhteen purkaminen • virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi • virkamiehen pidättäminen virantoimituksesta • virantoimituksesta pidättämisen jatkaminen

• virkamiehen erottaminen määräaikaisesti virantoimituksesta.

Lisäksi virkamieslautakunta määrää viraston maksettavaksi korvaukset, joita haetaan perusteettomasti määräaikaiseksi nimittämisestä.

Vuosittain virkamieslautakunta käsittelee yhteensä hieman alle sata oikaisuvaatimus- ja korvausasiaa. Virkamieslautakunnan päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valtiovarainministeriössä toimivassa virkamieslautakunnassa päätöksiä tekee kahdeksanjäseninen joukko: puheenjohtaja, kaksi niin sanottua puolueetonta jäsentä, kolme virkamiesyhdistysten keskusjärjestöjen nimeämää sekä kolme valtiota työnantajana edustavaa jäsentä.

Akavaa lautakunnassa edus­­taa julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen. Hänen varajäsenensä on TEKin valtion asioista vastaava asiamies Pia Hiltunen.

Yliopistojen osuus virkamieslautakunnan käsittelemistä asioista on vastannut kutakuinkin niiden osuutta valtion henkilöstöstä. Niinpä lautakunnan käsiteltäväksi tulevien

2/2011

LAKITIETO

tapausten määrä on vähentynyt, kun yliopistot ovat siirtyneet valtion ulkopuolelle.

Kuluriski kasvaa, asiantuntemus menetetään Valtion virkamiesten palvelussuhdeasioiden käsittely virkamieslautakunnassa poikkeaa kuntien viranhaltijoitten ja työsuhteisten työntekijöitten tilanteesta.

Työsuhderiidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa ja kunnallista virkasuhdetta koskevat valitusasiat hallinto-oikeuksissa.

Hallitus esittää virkamieslakia muutettavaksi siten, että jatkossa myös valtion virkasuhdeasiat käsiteltäisiin yleisissä hallinto-oikeuksissa.

Käytännössä tämä tietää virkamieslautakunnan lakkauttamista.

Muutosta perustellaan sillä, että näin eri palvelussuhdemuotojen valitustiet olisivat yhdenmukaisia. Myös virkamieslautakunnan toiminnasta valtiolle aiheutuvia kuluja halutaan karsia.

Virkasuhdeasiassa virkamiehen oikeudenkäyntikuluriski kasvaisi, sillä vastaisuudessa oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli voitaisiin velvoittaa maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

Virkamieslautakunnan käsittelyssä tätä riskiä ei ole.

Virkamieslautakunnan

asian­tuntemus virkasuhdeasioissa on korkeaa luokkaa. Uudistuksessa tämä asiantuntemus menetettäisiin.

Valtiolta on karsittu jo noin

8 000

Nimityksistä ei valitusoikeutta Virkamieslain mukaan virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta.

Vaikka nyt valmisteltuun hallituksen esitykseen sisältyy yleinen valitusoikeus virkaa koskevista päätöksistä, nimityspäätökset halutaan edelleen pitää valitusmahdollisuuden ulkopuolella eli virkamiehen oikeussuojakeinot jäävät ennalleen.

Laillisuusvalvojille – oikeuskansleri tai oikeusasiamies - nimityspäätöksestä voi tehdä kantelun ja jos nimityspäätökseen voi olettaa liittyneen syrjintää, yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain mukainen hyvitysvaatimus käräjäoikeudessa on mahdollinen.

Virkanimityksistä ja niihin liittyvästä valitusmahdollisuudesta tulee runsaasti kysymyksiä TEKin oikeudelliseen neuvontaan. Oikeussuojakeinoihin tarvittaisiinkin parannusta.

Heikennys virkasuhteen jatkuvuuteen Jos kunnan viranhaltija on irtisanottu laittomasti ja virkasuhde palautuu lainvoimaisen

virkamiestä.

päätöksen antamisen jälkeen, viranhaltijalla on oikeus palkkaansa virkasuhteen päättymisen ja virkasuhteen palautumisen väliseltä ajalta. Palkasta vähennetään irtisanomisen jälkeen muualla hankitut tulot.

Valtion virkamies on sen sijaan saanut pitää säännöllisen työajan ansionsa vähentämättömänä, mutta lakiesityksen mukaan palkasta vähennettäisiin jatkossa irtisanomisen jälkeen muualta ansaitut tulot tai työttömyysajalta saatu työttömyyspäiväraha.

Tässä muutosesityksessä valtion virkamiehet halutaan nyt asettaa samaan asemaan kunnan viranhaltijoiden kanssa. Tämäkin muutos merkitsisi heikennystä virkamiehen nykyiseen oikeusasemaan. n

Valtiolla 2 200 TEKin jäsentä Valtion palveluksessa työskentelee noin 2 200 TEKin jäsentä.

He toimivat esimerkiksi VTT:llä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, puolustusvoi-

lehti.tek.fi

missa, Säteilyturvakeskuksessa, Maanmittauslaitoksessa, ministeriöissä ja aluehallintovirastoissa. Valtion virastoista VTT:llä on eniten tekkiläisiä, lähes 1 200.

Enemmistö heistä työskentelee edelleen virkasuhteissa.

Ohessa selostetun lakiesityksen läpimeno heikentäisi selvästi heidän asemaansa.

TEK 49

TYÖMARKKINATUTKIMUS

Naisen euro on 95 senttiä Teksti Teuvo Muhonen

T

EKin työmarkkinatutkimuksen mukaan nais­t en keskipalkka oli viime joulukuussa 4 122 euroa ja miesten 4 922 euroa. Näistä luvuista laskettuna naisten palkat ovat noin 16 prosenttia pienemmät kuin miesten.

Palkat ovat koko vastaajajoukon keskiarvoja ilman mitään taustamuuttujaerittelyjä. Naiset ovat kaksi vuotta nuorempia, ja he ovat harvemmin johtotehtävissä kuin miehet. Osa keskiarvoerosta johtuu erilaisesta vastaajarakenteesta.

Vastaajat toimiaseman mukaan Ylin johto 5%

Asiantuntijatehtävät 19 %

Johto 8% Ylempi keskijohto 19 %

Seuraavan sivun palkkamalli kertoo työmarkkinatutkimuksen tärkeimpien muuttujien vaikutuksen palkkaan, kun vastaajarakenne on vakioitu. Taulukon alaosassa muuttuja ’nainen’ osoittaa, että naisten ja miesten palkkaero supistuu näin viiteen prosenttiin. Naisten euro on siis 95 senttiä.

Palkkamalli laaditaan regressioanalyysin avulla. Selitettävänä muuttujana analyysissä on kuukausipalkan luonnollinen logaritmi.

Selittävien muuttujien kertoimet ilmoittavat suoraan kunkin muuttujan suhteellisen vaikutuksen palkkaan, kun muut tekijät pysyvät vakioina. Muuttujien kertoimista voidaan laskea prosentuaaliset vaikutukset palkkaan.

Voimakkaimmin palkkaan vaikuttavat toimiasema ja valmistumisen jälkeinen ammattikokemusaika. Nämä päävaikutukset näkyvät selvästi myös seuraavien sivujen palkkakäyristä.

Toimiaseman ja ammattikokemuksen lisäksi muita kiinnostavia tekijöitä ovat koulutusohjelma, toimiala ja työtehtävä. Monien näihin kategorioihin kuuluvien muuttujien vaikutus palkkaan on niin pieni, ettei se ole tilastollisesti merkitsevä. Tällaiset muuttujat sisältyvät mallin vakiotermiin.

Jatkotutkinto edistää uraa Vaativat asiantuntijatehtävät 30 %

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 13 %

Alempi keskijohto 6%

Vastaajat työnantajan mukaan Valtiosektori 8%

Kuntasektori 7% Teollisuus 50 %

Yliopistot 7%

Muut palvelualat 19 % Suunnitteluala 9%

50 TEK

Jatkotutkinnon on suorittanut yhdeksän prosenttia työmarkkinatutkimuksen vastaajista. Jatkotutkinto nostaa palkkaa noin kaksi prosenttia perustutkinnon suorittaneisiin verrattuna samoissa työtehtävissä ja toimiasemissa.

Jatkotutkinto auttaa kuitenkin pääsemään vaativampiin tehtäviin ja ylempiin toimiasemiin. Kun tämä otetaan huomioon, jatkotutkinnon palkkaetu nousee viiteen prosenttiin tästä aineistosta laskettuna.

Seuraavilla sivuilla taulukoissa 2 ja 3 ilmoitetaan palkkatasojen lisäksi myös määräaikaisten työsuhteiden osuudet. Mennyt minilama on lisännyt määräaikaisuuksia teollisuudessa ja julkisella sektorilla, palvelualoilla on tapahtunut laskua.

Määräaikaisuudet ovat erityisesti naisten ja nuorten ongelma. Naisilla osuus on kaksinkertainen miehiin verrattuna. Palkkamallin mukaan palkat määräaikaisissa työsuhteissa ovat viisi prosenttia matalammat kuin vakituisissa työsuhteissa.

Työmarkkinatutkimuksen tulokset kuvaavat vastaajien työtilannetta ja palkkausta joulukuussa 2010.

2/2011

Taulukko 1. Työmarkkinatutkimuksen 2010 palkkamalli ln(palkka)=f(muuttujat), mallin selitysaste 72 % Muuttujat

Kerroin

t-arvo *)

Vaikutus palkkaan %

TKK

0,032

6,02

3,3

TTY

0,012

2,35

1,2

Helsingin yliopisto

0,046

3,16

4,7

puunjalostustekniikka

0,040

3,33

4,1

tuotantotalous

0,039

5,26

4,0

tietotekniikka

0,031

4,25

3,1

teknillinen fysiikka

0,031

2,94

3,1

sähkötekniikka

0,019

3,20

1,9

tietojenkäsittelytiede

0,064

4,32

6,6

vakuutusala

0,097

4,51

10,2

rahoitusala

0,085

4,47

8,9

metsäteollisuus

0,026

2,05

2,6

suunnitteluala

-0,035

-4,62

-3,4

metalliteollisuus

-0,037

-6,41

-3,6

tilintarkastus

-0,064

-2,62

-6,2

valtio

-0,060

-7,57

-5,8

kunta

-0,095

-10,63

-9,1

yliopistot

-0,180

-16,81

-16,5

ylin johto

0,476

39,34

61,0

johto

0,406

43,24

50,1

ylempi keskijohto

0,211

30,33

23,5

alempi keskijohto

0,121

12,77

12,9

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

0,153

20,46

16,5

vaativat asiantuntijatehtävät

0,068

11,67

7,0

strateginen suunnittelu ja johtaminen

0,099

11,92

10,4

markkinointi ja myynti

0,050

6,51

5,1

koulutus

0,034

2,71

3,5

Mallin ja muuttujien selitteet Yliopisto, jossa perustutkinto on suoritettu. Muut yliopistot sisältyvät mallin vakioon.

Muut koulutusohjelmat, joiden kesken ei ole merkitseviä eroja, sisältyvät vakioon. Kerroin ja prosenttiluku osoittavat eron vakioon sisältyvistä koulutusohjelmista.

Voimakkaimmin palkkaan vaikuttavat toimiasema ja valmistumisen jälkeinen ammattikokemusaika.

Muut toimialat, esim. energia, kemia, rakentaminen ja elektroniikkateollisuus, sisältyvät vakioon. Kerroin ja prosenttiluku osoittavat eron vakioon sisältyvistä toimialoista.

Alin toimiasema ‘asiantuntijatehtävät’ sisältyy vakioon.

Kerroin ja prosenttiluku osoittavat eron asiantuntijatehtäviin.

Muut tehtävävaihtoehdot sisältyvät vakioon. Kerroin ja prosenttiluku osoittavat eron vakioon sisältyvistä tehtävistä.

konsultointi

0,031

3,54

3,1

tutkimus ja kehittäminen

-0,014

-2,19

-1,4

tuotekehitys

-0,017

-2,66

-1,7

laadunhallinta

-0,035

-2,58

-3,4

tulospalkkauksen piirissä

0,063

14,21

6,5

pääkaupunkiseutu

0,062

13,15

6,4

≥ 5 matkapäivää vuodessa

0,053

11,54

5,4

lisäksi kaupallinen tutkinto

0,053

3,71

5,4

≥ 2,5 tuntia ylitöitä viikossa

0,046

11,02

4,7

DI-tutkinto

0,042

5,36

4,3

vieras kieli virallisena

0,031

7,07

3,1

henkilöstö ≥ 250

0,025

5,78

2,5

jatkotutkinto (lis, tri)

0,017

2,37

1,7

nainen

-0,053

-10,73

-5,2

määräaikainen työsuhde

-0,055

-6,30

-5,4

ammattivuodet

0,028

37,68

2,8

Jatkuva muuttuja: vaikutus/v

neliötermi (ammattivuodet/10)2

-0,044

-21,98

-4,3

Jatkuva muuttuja: vaikutus/10 v

Vakio

7,817

733,80

Näiden muuttujien komplementtijoukko sisältyy vakioon. Kerroin ja prosenttiluku osoittavat eron komplementtijoukkoon.

Esimerkki tulkinnasta: DI-tutkinnon palkat ovat 4,3 prosenttia korkeammat kuin arkkitehtija maisteritutkintojen.

*) Kun t:n itseisarvo on vähintään kaksi, muuttujan kerroin poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi nollasta ja muuttujalla on merkitsevä vaikutus palkkaan. © TEK ry

lehti.tek.fi

TEK 51

TYÖMARKKINATUTKIMUS

Taulukko 2. Työmarkkinatutkimukseen vastanneiden palkat €/kk joulukuussa 2010 Määräaikainen kokopäivätyö Keskiarvo

Mediaani

Määräaikaisten osuus %

Vakituinen kokopäivätyö Keskiarvo

Mediaani

75 % fraktiili

90 % fraktiili

Diplomi-insinöörit: Yksityinen sektori

3 498

3 118

2,9

5 035

4 500

5 748

7 500

Teollisuus

3 456

3 074

3,1

5 096

4 550

5 820

7 539

Suunnitteluala

3 340

3 169

1,5

4 324

3 995

5 000

6 135

Muut palvelualat

3 680

3 300

2,6

5 156

4 600

5 936

7 782

Yliopistot

2 964

2 800

62,7

4 201

4 100

4 853

6 030

Valtiosektori

3 224

3 037

10,4

4 649

4 390

5 320

6 314

Kuntasektori

3 365

3 200

15,0

4 841

4 700

5 400

6 337

Kaikki diplomiinsinöörit

3 181

2 991

8,1

4 972

4 500

5 650

7 238

Arkkitehdit

3 174

3 100

5,3

3 990

3 818

4 309

5 206

Muut tutkinnot *)

3 134

3 070

10,7

4 440

4 153

5 020

6 000

*) Pääasiassa maisteritutkintoja © TEK ry

Määräaikaisuudet ovat erityisesti naisten ja nuorten ongelma. Naisilla osuus on kaksinkertainen miehiin verrattuna.

Taulukko 3. Alkupalkat (v. 2010 valmistuneiden palkat joulukuussa 2010) €/kk Määräaikainen kokopäivätyö Keskiarvo

Mediaani

Määräaikaisten osuus %

Vakituinen kokopäivätyö Keskiarvo

Mediaani

75 % fraktiili

90 % fraktiili

Diplomi-insinöörit: Yksityinen sektori

2 880

2 836

18,0

3 235

3 184

3 423

3 781

Teollisuus

2 885

2 827

24,0

3 156

3 100

3 373

3 603

Suunnitteluala

2 890

3 131

12,5

3 122

3 115

3 220

3 428

Muut palvelualat

2 847

2 930

8,8

3 402

3 320

3 535

4 080

Yliopistot

2 287

2 255

82,8

2 335

2 260

2 350

2 867

Valtiosektori

2 904

2 800

68,2

3 154

3 016

3 600

**)

Kuntasektori

2 871

2 950

60,0

3 052

3 035

3 270

**)

Kaikki diplomiinsinöörit

2 652

2 650

31,5

3 196

3 140

3 413

3 759

Arkkitehdit

**)

**)

**)

3 001

2 980

3 200

3 330

Muut tutkinnot *)

**)

**)

**)

3 181

3 190

3 575

**)

*) Pääasiassa maisteritutkintoja **) Liian vähän havaintoja

52 TEK

© TEK ry

2/2011

DI- ja jatkotutkintojen mediaanipalkat

Palkkakuvioiden merkinnät

/kk 10 000

n = vastaajien lukumäärä

9 500

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

9 000 8 500

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

8 000 7 500 7 000 6 500

TkL, TkT DI TkL, TkT

Yksityinen sektori

6 000 5 500

DI 5 000 4 500

Julkinen sektori

Työmarkkinatutkimuksessa ja näissä kuvioissa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja sellaiset säännöllisesti kuukausittain maksettavat erät, kuten esimerkiksi myyntimiesten provisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat.

4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 2010

2005

2000

1995

n = y 361, j 398 (jatkotutkinnot)

Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen mediaanipalkat

1990

Valmistumisvuosi

1985

1980

© TEK ry

Miesten ja naisten mediaanipalkat

/kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

6 500

6 500

6 000

6 000

pk-seutu kaikki muu Suomi

5 500

miehet

5 000

5 000

4 500

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

kaikki

5 500

naiset

1 500 2010

2005

2000

n = pk 4822, muu 4603

lehti.tek.fi

1995 Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005

2000

n = m 7515, n 1910

1995 Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

TEK 53

TYÖMARKKINATUTKIMUS

Ylin johto /kk

Yksityisen sektorin palkat toimiaseman mukaan Toimiasemia on luonnehdittu kysymyslomakkeella esimerkkien avulla:

mediaani

9 000 8 500

Johto = tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtja

7 500

8 000

25 %

7 000 6 500 6 000 5 500

Alempi keskijohto = jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät

5 000

Erittäin vaativat ylimmän johdon esikuntaasiantuntijatehtävät = tehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät

4 000

Vaativat asiantuntija- vaativat suunnittelu-, tehtävät = tutkimus- ja kehitystehtävät

2 500

Asiantuntijatehtävät = muut asiantuntijatehtävät

keskiarvo

9 500

Ylin johto = pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen

Ylempi keskijohto = osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia

75 %

10 000

4 500

3 500 3 000

2 000 1 500 2010

2005 n = 399

2000

1995

Valmistumisvuosi

Johto

1990

1985

1980

© TEK ry

Ylempi keskijohto

/kk

/kk

90 % 10 000

10 000

75 % 9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

keskiarvo mediaani

8 500

90 %

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

25 %

6 500

7 000

75 %

6 500

keskiarvo 10 %

6 000 5 500

5 500

5 000

5 000

4 500

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

25 %

10 %

1 500 2010

2005 n = 583

54 TEK

mediaani

6 000

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 1577

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

2/2011

Alempi keskijohto

/kk

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

6 500

75 %

6 000

90 %

75 %

6 500

keskiarvo 6 000

mediaani

keskiarvo 5 500

mediaani

5 500 5 000

25 %

4 500

4 500

10 %

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

5 000

25 %

1 500

1 500 2010

2005 n = 445

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

2010

© TEK ry

2005 n = 860

Vaativat asiantuntijatehtävät

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

Asiantuntijatehtävät

/kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

90 %

7 000

7 000

6 500

6 500

6 000

6 000

90 %

75 % 5 500

5 500

75 %

keskiarvo 5 000

mediaani

4 500

25 % 10 %

4 000

5 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

mediaani keskiarvo

4 500

25 % 10 %

1 500 2010

2005 n = 2175

lehti.tek.fi

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 1319

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

TEK 55

SOPIMUKSET

Paikalliset palkkaratkaisut eivät toimi Lähes kaikissa teknologiateollisuuden yrityksissä neuvoteltiin syksyn 2010 ylempien toimihenkilöiden palkkaratkaisusta, mutta todellinen keskustelu jäi vähälle.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n tekemässä kyselyssä kartoitettiin paikallisen kierroksen sujumista viime syksynä.

Palkkaratkaisun mukaan paikallisissa neuvotteluissa piti keskustella yhdessä yrityksen tai työpaikan talous-, tilausja työllisyystilanteesta.

Perusteellisesti yrityksen tilaa analysoitiin yhdessä vain alle kolmasosassa yrityksistä. Kymmenesosassa näitä tietoja ei käsitelty lainkaan. Palkkaporrastuksesta keskusteltiin vielä harvemmin.

Kaikilla työnantajan neuvottelijoilla ei ollut valtuuksia neuvotella palkoista.

Mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse, sitä selvemmin palkkaratkaisun tekoa ohjattiin konsernitasolta.

– Paikallinen sopiminen ei yksinkertaisesti suju kuten työnantajien edustajat neuvottelupöydässä kuvittelevat. Aitoihin paikallisiin neuvotteluihin päästään vain harvoilla työpaikoilla, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava

asiamies Jani Huhtamella sanoo.

Samaa viestiä kuultiin tammikuun lopussa alan luottamusmiesten seminaarissa. Paikallisia eriä on jo testattu riittävästi: tulokset ovat kehnoja.

Aito sopiminen jäi 30 prosentissa yrityksistä palkankorotuksesta ei päästy sopuun, joten korotus maksettiin niin sanotun perälautamallin mukaan. Yleiskorotus oli 1 prosentti ja työnantaja jakoi haluamallaan tavalla 0,5 prosenttia eli kustannusvaikutus oli vähintään pakkaratkaisun mukainen minimi 1,5 prosenttia.

30 prosentissa yrityksistä korotus jaettiin myös perälaudan mukaan prosentin yleiskorotuksena ja 0,5 prosentin paikallisena eränä, mutta paikallisesta erästä sovittiin yhdessä paikallisesti.

Noin 40 prosentissa yrityksistä palkankorotuksista sovittiin paikallisesti.

Paikallisella erällä pyrittiin korjaamaan muun muassa palkkauksen vi-

noutumia tai luomaan kannustavaa palkkaporrastusta. Erä saatettiin maksaa myös henkilökohtaisen työsuorituksen, henkilön pätevyyden tai työn vaativuuden mukaan.

Yleiskorotusosuus maksettiin lähes poikkeuksetta prosenttimääräisenä, mutta paikallista erää toteutettiin myös euromääräisenä lähes puolessa yrityksistä.

Sopimuksen mukaan luottamusmiehen piti saada selvitys paikallisesti sovitun korotuksen kustannusvaikutuksesta ja työnantajan jakaman erän kohdentamisesta. Joulukuun loppuun mennessä noin kolmasosa luottamusmiehistä ei ollut saanut vielä mitään tietoa asiasta.

Kirjallinen sopimus paikallisesta erästä tehtiin vain puolessa yrityksistä, vaikka YTN oli oheistanut tekemään kirjallisen sopimuksen.

YTN:n luottamusmiehille suunnattu kysely kattoi yli 60 prosenttia teknologiateollisuuden yrityksistä. (MH)

Valtiolle muutosturvaa

V

altion ratkaisu syntyi kuntaratkaisun vanavedessä helmikuussa.

Sopimus toi helmikuun alusta alkaen 1,3 prosenttia yleiskorotuksen.

0,5 prosentin virastoerä maksetaan vappuna samoin kuin 0,2 prosentin ­tasa-arvoerä.

Jos tasa-arvoerästä ei päästä neuvottelutulokseen, se yhdistetään virastoerän kanssa.

56 TEK

Jatkuvan muutoksen kourissa olevalle valtion väelle saatiin sovittua muutosturva.

Kaikissa muutostilanteissa tehtävien mahdollisesti muuttuessa vähemmän vaativiksi palkka säilyy kuitenkin vähintään 24 kuukauden ajan ennallaan. Tänä aikana työnantajan pitää selvittää entisen vaativuustason mukaisten tehtävien mahdollisuutta.

TEKin valtiosektorin asiamies Pia Hiltunen pitää valtion ratkaisua koh-

tuullisen hyvänä.

– Helmikuun alusta maksettava yleiskorotus ja tasa-arvoerän mahdollinen yhdistäminen virastoerään on tekkiläisillekin hyvä yhdistelmä. Muutosturva on myös tärkeä saavutus kaikille valtion palveluksessa oleville, koska valtion muutokset näyttävät vain jatkuvan, Hiltunen sanoo.

Valtiolla työskentelee noin 2 200 TEKin jäsentä. (MH)

2/2011

Yliopistoihinkin ratkaisu

Y

liopistojen palkoista päästiin sopuun loppumetreillä eli helmikuun 28. päivänä.

Huhtikuussa jaetaan 1,2 prosentin yleiskorotus. Lisäksi vappuna tulee maksuun 0,9 prosentin suuruinen järjestelyerä.

Järjestelyerä käytetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusosion kehittämiseen. Palkkausjärjestelmätyöryhmä neuvottelee sen kohdentamisesta 2.5.2011 mennessä.

Teksteihin ei nyt kajottu lainkaan.

Työaikaan ja lomien määräytymiseen liittyviä työehtosopimuksen soveltamisongelmia ratkotaan jatkuvan neuvotteluperiaatteen mukaisesti aina kun niitä ilmaantuu.

Yliopistojen palkkaratkaisu koskee noin 2 800 TEKin jäsentä.

Yliopistojen erottua valtiosta ja työnantajapuolen siirryttyä Elinkeinoelämän keskusliiton alaisuuteen, myös TEKin edunvalvonta yliopistoissa on valpastunut muun muassa uusien luottamusmiesten myötä. Ensimmäinen TEKin koulutustilaisuuskin järjestettiin yliopistojen aktiiveille helmikuussa. (MH)

Huhtikuussa 1,2 prosentin yleiskorotus kaikille.

TEKin koulutustilaisuuteen osallistunut uusi luottamusmies Sanni Väisänen työskentelee Lappeenrannan yliopistossa. Tekeillä olevassa väitöstyössään hän tutkii elinkaarimallinnustapaa, jota voidaan käyttää alueellisten biomassavarantojen kuten metsäbiomassan ja turpeen käytön ilmastovaikutuksen arvioin­nissa.

Kuntiin kohtuullinen palkkaratkaisu

K

untien helmikuussa syntynyt palkkaratkaisu tuo 1,2 prosentin yleiskorotuksen kaikille. Se maksetaan 1.5. kuten myös 0,8 prosentin paikallinen järjestelyerä.

Lisäksi kunnissa maksetaan 1.5. kertaerä, vappurahaksi heti nimetty summa. Se on opetusalalla 140 euroa, lääkäreillä 250 euroa ja kaikilla muilla sopimusaloilla 100 euroa, näin esimerkiksi teknisen sopimuksen väellä.

Akavalaisen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kankaan mukaan kertaerällä haluttiin kattaa sitä kuilua, joka jäi palkankorotuksen ja arvioidun inflaation välille.

Euromääräisen korotuksen vaihtelut johtuvat sopimusalojen keskimääräisten palkkojen eroista.

Kuntien paikallinen järjestelyerä on sidottu TEHYn ratkaisuun niin, et-

lehti.tek.fi

tä kuntien muut palkolliset eivät jää jälkeen, jos tehyläisten tuottavuuserä laukeaa maksuun.

Koko palkkaratkaisun kustannusvaikutus tälle vuodelle on 2,4 prosenttia.

TEKin kuntasektorin asiamies Anja Helin kiittelee sopimuksen prosenttilinjaa ja yleiskorotusta.

– Hyvä, että yleiskorotus tulee kaikille. Viime vuonna osa jäi kokonaan ilman korotuksia, kun ne jaettiin paikallisesti, Helin sanoo.

Hän harmittelee kuitenkin kertaerän määräytymistä sopimusalojen keskimääräisistä palkoista. Siinä teknisten sopimuksen diplomi-insinöörit ja insinöörit häviävät, kun sopimusalan keskiansiot ovat huonommat kuin vaikkapa opetusalalla.

Kuntien ratkaisu koskee kaikkiaan noin 1 600:aa TEKin jäsentä. (MH)

Vappuna 1,2 prosentin yleiskorotus.

TEK 57

SOPIMUKSET

Paperiteollisuudessa halutaan toimivat edellytykset työnteolle Paperiteollisuuden ylemmät ovat edelleen vailla sopimusta. Helmi–maaliskuun kenttäkierroksella keskustellaan siitä, ovatko ylemmät paperiteollisuuden työnantajille tärkeä henkilöstöryhmä.

Y

TN:n Työaikapankki paperille -kenttäkierros alkoi helmikuun 16. päivänä Lappeenrannasta UPM:n Kaukaan

tehtaalta.

– Sen jälkeen on käyty jo 11 tehtaalla, YTN Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kertoo helmikuun lopussa.

Y TN:n aikomuksena on tehdä kaikkiaan­yli 20 vierailua suurten metsäteollisuuskonsernien tehdaspaikkakunnille. Kierroksella keskustellaan sopimustavoitteista ja kerrataan pitkittyneiden neuvotteluiden kulkua. Kentän tuntoja ja toiveita kuunnellaan herkällä korvalla.

YTN on haastanut kenttäkierroksen keskusteluihin myös työnantajan paikalliset edustajat.

– Haluamme saada selville, ovatko

”Sopimisen tavoitteena ei ole lisätä työnantajien pelkäämää jäykkyyttä.”

asiat työnantajan mielestä hyvin vai löytyykö ylempien kohtelussa kehitettävää.

Samalla selviää, ovatko ylemmät yritykselle tärkeä henkilöstöryhmä ja miten se arjessa näkyy.

Laapio kertoo työnantajapuolen paikallisilla edustajilla olleen ainakin tähän asti selvästi halua keskustella ylempien asioista. On myös kummasteltu, ettei sopimusta ole saatu aikaiseksi. Enemmän tai vähemmän avoimesti on lisäksi myönnetty, että ylempien asioissa on kehitettävää.

Kenttäkierroksella käydyt keskustelut osoittavat Laapion mielestä selvästi myös sen, että ylemmät toimihenkilöt ovat havahtuneet tilanteensa muuttumiseen.

– Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyy ylempien toimihenkilöiden kohtelussa. Vielä vuosituhannen vaihtees-

Ylempien ongelmat kumpuavat paperijättien vanhakantaisuudesta • Jäykkä esimiestoiminta närästää ylempiä toimihenkilöitä, varsinkin runsaasti matkustavia. Esimies on saattanut esimerkiksi komentaa työpaikalle heti aamukahdeksalta, vaikka ylempi toimihenkilö on palannut työmatkalta kotiin aamuyöstä käyttäen siihen asti omaa vapaa-aikaansa työmatkustamiseen.

58 TEK

• Mobiili työ halutaan näkyväksi. Tietoyhteiskunnassa työtä tehdään muuallakin kuin firman työpisteessä. Oleellista pitää olla se, mitä saadaan aikaan eikä se, että tullaan tietyksi ajaksi tiettyyn työnantajan osoittamaan tilaan.

• Uusi sukupolvi vaatii uutta työkulttuuria. Nuoria osaajia motivoivat eri asiat kuin heidän ikääntyviä kollegoitaan.

He haluavat hoitaa työnsä tehokkaasti ja säästää aikaa ja jaksamista myös vapaa-ajalle. Firman jalkapallojoukkue tai johtajien hirviporukka ei heitä enää motivoi.

2/2011

sa ylempiä kohdeltiin selvästi nykyistä paremmin, ja he kokivat olevansa työnantajiensa silmissä arvostettuja osaajia. Nyt metsäteollisuuden työnantajia edustavat kansainväliset suurkonsernit, joissa henkilöstöpolitiikkaa leimaa lyhytjänteisyys. Ylemmät ovat jääneet muutoksen jalkoihin.­

Sopimustavoitteille kyllä Kenttäkierroksella ylempien sopimustavoitteita on pidetty Laapion mukaan perusteltuina: vapaa-ajalle sijoittuvan työmatkustamisen ja ylitöiden korvaaminen on saatava kuntoon.

Samoin halutaan edistää paikallista sopimista.

– Sopimisen tavoitteena ei ole lisätä työnantajien pelkäämää jäykkyyttä. Pyrimme siihen, että ylempien toimihenkilöiden asiat hoidetaan rakentavassa hengessä ja ammattimaisella otteella.

Emme kaipaa mitään tekstien kanssa saivartelua, Laapio toteaa.

Vaikkei loppuvuoden painostustoimilla pystytty edistämään sopimuksen syntymistä, niin hukkaan ne eivät menneet. Työnantajat saatiin kiinnittämään huomiota ylempiin toimihenkilöihin.

– Asia eteni myös siinä mielessä, että suuryitykset lupasivat hoitaa ylempien asiat kuntoon. Ja lupaukset ovat ainakin osittain toteutuneet. Esimerkiksi UPMKymmenessä ja Metsäliitossa on jo siirrytty puheista tekoihin, Laapio kertoo.

Maalis–huhtikuussa YTN jatkaa neuvotteluja Metsäteollisuus ry:n kanssa.

Tekstien lisäksi pöydällä ovat palkankorotukset.

– Sitä ennen YTN tekee edunvalvontatutkimuksen, jossa kysytään sopimustavoitteidemme ajankohtaisuutta ja mitataan tahtoa asetettujen tavoitteiden puolustamiseen. (KL)

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet?

Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitäminen maksetaan valtion ja kuntien tuloista, joista peräti puolet tulee vientiteollisuudelta.

Viime vuonna tuo puolikas oli jotakuinkin 40 miljardia euroa. Jos tuota rahaa ei olisi ollut, olisi melkoisen monesta mukavasta asiasta pitänyt leikata. Kuten nyt vaikkapa liikuntapalveluista.

Pidetään siis visusti puolikkaastamme kiinni.

Kun teollisuutemme kilpailukyky on kunnossa, vienti vetää. Se luo työtä, mikä synnyttää työpaikkoja, mikä täyttää valtion ja kuntien kassan, millä pidämme hyvinvointivaltiomme hyvinvoivana, mikä varmistaa meille kaikille mukavat olot.

Niin yksinkertaista se on. Joten eiköhän haasteta päättäjät kertomaan, mitä konkreettista he aikovat tehdä teollisuutemme kilpailukyvyn edistämiseksi.

lehti.tek.fi

TEK 59

TURVALATTIA HÄLYTTÄÄ

APUA Teksti Petja Partanen Kuva Thinkstock

60 TEK

2/2011

Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä vanhainkodin turvalattia aistii ihmisen kaatumisen sähkökentän muutoksista ja hälyttää hoitajan paikalle. Viiden vuoden kehitystyön aikana tutkija Henry Rimminen on kaatunut lattialle tuhansia kertoja, tieteen nimissä.

Y

ksi Kustaankartanon vanhainkodin G-talon tärkeimmistä työntekijöistä on piilotettu lattiapinnoitteen alle. Jos talon asukas kaatuu, älylattia lähettää hälytyksen hoitajan kännykkään.

Helsingin Oulunkylässä sijaitsevan vanhainkodin G-talo on 64 ikäihmisen koti. Moni heistä kärsii dementiasta.

Talon kolme kerrosta, lähes 1000 neliömetriä lattiaa, kätkee alleen lähes 7 000 sähkökentän muutosta tarkkailevaa sensoria.

Aalto-yliopiston tutkija Henry Rimmisen väitöstutkimuksessaan rakentama ohjauselektroniikka saa sensoreilta tietoa ihmisen synnyttämistä pienistä sähkökentän muutoksista. Kun järjestelmä päättelee kohteen kaatuneen, viipyneen liian kauan WC:ssä tai poissa vuoteesta, lähetetään tieto eteenpäin.

– Se lämmittää mieltä, kun kuulee että järjestelmät ovat käytössä vanhainkodeissa, ja niistä on hoitajien mielestä hyötyä, Rimminen toteaa.

Dementiapotilaita hoitavien stressi vähenee, kun yövuorolainen tietää saavansa välittömästi tiedon, jos joku poistuu sängystään tai kompastuu. Henry Rimmisen viiden vuoden uurastus on kannattanut.

Parempi kuin konenäkö Vuonna 2004 ihmisten liikkeitä tarkkailevaa lattiaa testattiin ensi kerran sovelletun elektroniikan laboratoriossa.

Kun idean isä professori Raimo Sepponen mainitsi luennollaan mahdollisesta diplomityöaiheesta, sai hän juttusilleen opiskelija Henry Rimmisen.

Samantyyppisiä turvajärjestelmiä oli yritetty rakentaa niin konenäöllä, paineherkillä lattiapinnoitteilla kuin rfidtunnistimilla. Sähkökenttien tarkkailuun perustuvalla anturilla olisi monta etua puolellaan. Muovikalvon sisään laminoitu shakkiruutumainen anturiverkko on halpa valmistaa, eivätkä käyttäjät tarvitse erityisiä tunnistimia. Tekniikka toimii niin valoisalla kuin pimeässäkin.

Sähkökenttämittaus voidaan tehdä täysin huomaamattomaksi. Anturikalvon päälle asennetaan tavallinen lattiapinnoite, muovimatto tai laminaatti.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta aluksi tehtävä tuntui lähes mahdottomalta.

lehti.tek.fi

– Mittaus on varsin haastava. Piti saada ihmisen aiheut­ tama, parhaimmillaankin prosentin muutos signaalissa näkyväksi, Rimminen toteaa.

Mitattava suure, sähköinen impedanssi, on erittäin herkkä ilmankosteuden ja lämpötilan pienillekin vaihteluille.

– Ensimmäiset kaksi vuotta meni siihen, että laitteet saatiin toimimaan.

Puukenkä heikentää signaalia Seuraava askel oli parantaa mittauksen luotettavuutta. Jopa jalkineiden laadulla on suuri vaikutus mittaustuloksiin.

– Materiaalin eristeominaisuudet vaikuttavat siihen kohdistuvaan sähkökenttään. Puukengissä kävelevä on vaikea havaita, lättäpohjaiset lenkkarit taas helppo, Rimminen selvittää.

Rimminen teki myös yllättäviä havaintoja ihmisen fysiologiasta.

Yli 90 prosenttia kaatumisista tunnistetaan.

– Ikäihmiset antavat heikomman signaalin kuin nuoret.

Ihminen on johde, paljon vettä ja suolaa. Ruumiin sähkönjohtavuus heikkenee iän myötä.

Kun ihmiset saatiin näkymään lattiaan kätketyllä sähköisellä shakkiruudukolla, piti vielä pystyä päättelemään onko henkilö pystyssä vai kaatunut. Rimminen kollegoineen rakensi algoritmin, joka havaitsee jos antureiden havaintorypäs muuttaa yhtäkkiä muotoaan, kuten kaatuessa tapahtuu.

Kun Rimminen työkavereineen oli kaatuillut testimielessä riittävästi, pestattiin paikalle opiskelijoita koekaatujiksi. Satojen kaatumisten testit paljastivat, että järjestel-

TEK 61

DI:STÄ TOHTORIKSI

mä pärjää kilpaileville parhaille konenäkösovelluksille. Yli 90 prosenttia kaatumisista tunnistetaan, myös pimeässä.

Tutkimuksesta syntyi bisnes

Tieto kaatumisesta tai huoneesta poistumisesta välittyy omaisten tai hoitajien kännykkään.

Rimmisen tehdessä diplomityönään anturin elektroniikkaosaa lähdettiin teknologiaa myös kaupallistamaan. ELSIksi nimetyn teknologian menestys Venture Cup -liikeideakilpailussa rohkaisi tutkijoita perustamaan Elsi Technologies Oy:n tuotteistamaan anturiteknologiaa.

Vuosien varrella Henry Rimmisen kehittämä mittauselektroniikka ja sulautetut ohjelmistot päätyivät tuoreeltaan osaksi yrityksen uusia lattiatoimituksia.

Väitöskirjaa varten syntyi useampi tieteellinen artikkeli. Yksi käsitteli ihmisen elintoimintojen, hengityksen ja sydämenlyöntien tarkkailua, toinen henkilön tunnistamista kenkään kiinnitettävällä rfid-sirulla. Nämäkin ovat päätymässä osaksi kaupallista tuotetta. Poliisi on kiinnostunut putkakuolemia ehkäisevästä sovelluksesta, joka hälyttäisi hengityksen pysähtyessä.

Vuonna 2009 bisnes sai uutta vauhtia, kun yrityksen osti sprinkerilaitteilla rikastuneen Göran Sundholmin yritysryppääseen kuuluva turvateknologiaa valmistava Marimils.

Helmikuun väitöstilaisuudessa Rimminen sai vastaansa lääkärin, geriatrian professori Jaakko Valvanteen. Vastaväittäjät kävivät väitöksen läpi tiheällä kammalla.

– Se oli lämminhenkistä hiillostusta: voiko näistä mittauksista tehdä näitä päätelmiä, oliko kirjallisuuskatsaus riittävän laaja.

Syykin on selvä. Rimminen myöntää, etteivät hänen lahjansa ole kirjoittamisessa.

– Työn arvo on käytännön tuloksissa. Jäsentelystä ja muusta löytyi paljonkin huomautettavaa.

Järjestelmän käytännön toimivuus onkin testattu perusteellisesti. ELSI-lattia on osoittautunut menestykseksi jo kaupallistamisensa alkumetreillä. Järjestelmiä on asennettu ympäri maata.

Entä mikä on ollut Rimmisen tutkijanuran huippuhetki tähän mennessä?

– Tutkijanura ei ole pitkä, ja tieteelliset saavutukset ovat aika vähäiset, Rimminen naurahtaa.

Lisää tutkijanmeriittejä on haussa.

– Kun saisi Best Paper -arvion jossakin kivassa IEEEjulkaisussa, hän asettaa tavoitteekseen.

Myös Aalto-yliopiston 3 000 euron kannustinstipendi alle 30-vuotiaana väitelleelle lämmittää mieltä.

– Ei ole vielä tullut tilille, pian tasavuosia juhliva Rimminen myhäilee. n

Työn arvo on tuloksissa.

62 TEK

Analogielektroniikkamiehellä

riittää projekteja – Minä olen analogielektroniikkamies, Henry Rimminen ilmoittaa ja napsuttelee työntömittaa kädessään. Työpöydällä on yleismittari ja sekalaisia komponentteja.

Väitöskirjan valmistuttua vaihtui myös työpaikka, joskaan ei kovin kauas: Aallon sähköosastolta parinsadan metrin päähän VTT:lle.

Pysyvä työsuhde painoi puolitoistavuotiaan pojan isän vaakakupissa paljon. Hän tarkastaa vielä tittelinsä uudesta VTT:n käyntikortista. Siinä lukee: Research Scientist, MEMS Sensors, Sensors and Wireless Devices. Ja tietenkin se D.Sc. (Tech).

Vuosia turvalattian parissa töitä paiskonut tutkija on ihmeissään.

– Tämä on ihan erilaista, mulla on nyt neljä projektia päällekkäin.

Taustalta kuuluu laboratorion tähtitutkijan, professori Heikki Sepän ääni. VTT:n mikroeletroniikkaguru on jo tuttu näky Rimmisenkin huoneessa.

– Valtava tietämys ja intuitio samassa paketissa, Rimminen hämmästelee.

Rimminen pähkäilee, mistä projekteista uskaltaa puhua julkisesti. Linjavahdista nyt ­ainakin. 20 kilovoltin siirtojohtoon asennettava laite kerää energiansa voimajohdon magneettikentästä. Magnetometrianturi mittaa johtimien­virtaa tauotta.

– Jos virta katkeaa tai kolmen johtimen balanssi on huono, vahti lähettää viestin radioteitse.

Älylattia mittaa sähkökentän muutoksia ELSI-turvalattia perustuu sähkökenttien mittaamiseen. Henkilön sijainti, liikenopeus ja mahdollinen kaatuminen voidaan havaita automaattisesti ilman kannettavaa laitetta kuten turvaranneketta. Lattian alle asennetaan koko asuinpinta-alan kattava ohut anturikalvo. Hälyttävän tilanteen sattuessa järjestelmä lähettää tekstiviestin hoitohenkilökunnalle tai omaiselle.

Henkilö voidaan tunnistaa kenkään asennettavan kapasitiivinen RFID (radio frequency identification) -tagin avulla.

2/2011

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Kyllä mä haluan jättää jonkinlaisen jäljen itsestäni, ja olla jotenkin hyödyksi yhteiskunnalle.”

Suosikkileikkikalu?

Wellcraft 170-jenkkivene kolmelitraisella Mercruiser-sisäperämoottorilla. ”Moottorissa on aika paljon laittamista, se on hauskaa kesäpuuhaa.

Perheen kanssa käydään Mustasaaressa katsomassa lampaita, poika tykkää niistä. Kavereiden kanssa wakeboardataan.”

Lempiharrastus Veneily.

Henry Rimmisen elektroniikkaharrastus ei rajoitu työpaikalle. ”Mulla on kotona aika hieno kävelevä robotti.

Pieni poika vie kyllä nykyisin vapaa-ajan.”

Halpaa ja huoltovapaata vahtia voi ripotella johtoihin vapaasti. Sähkökatkojen sijainti selviää tarkasti.

Toinen on mikrokalorimetri, joka haistaa palavat kaasut.

– Nykyiset henkilökohtaiset mittarit maksavat satoja euroja, Rimminen pohtii.

Ne ehkäisevät tehokkaasti kaivosräjähdyksiä – vauraissa länsimaissa. Riittävän halpa henkilö-

kohtainen anturi saattaisi pelastaa vuosittain satojen kehitysmaissa työskentelevien kaivosmiesten hengen.

Samanlaisilta hankkeilta kuulostavat kuin turvalattiakin. Halpaa elektroniikkaa hyvään tarkoitukseen.

– Tieteen tekeminen on aina tuntunut hyvältä, se on ideologisesti hyvä juttu. En halua juosta pelkästään rahan perässä, Rimminen pohtii.

HENRY RIMMISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI Matematiikka ja fysiikka lukion suosikkiaineet. ”TKK:lle hakeminen oli aika luonnollinen valinta.”

Henry Rimminen syntyy Helsingissä.

Tekniikkalegot ensimmäinen kosketus teknisiin tieteisiin. ”Rakensin nostureita ja käveleviä robotteja.

Olen myös purkanut aina kaiken, videoista alkaen.”

1981 lehti.tek.fi

1989

Ryhtyy rakentamaan diplomityönään mittauselektroniikkaa professori Raimo Sepposen ideoimaan turvalattiajärjestelmään.

Opinnot TKK:n sähköosastolla alkavat. ”En kyllä hakenutkaan muualle. Jälkeenpäin se on osoittautunut hyväksi valinnaksi.”

1998

2001

Rimmisen kehitystyöhön perustuva turvalattia asennetaan Kuninkaankartanon vanhainkotiin.

Valmistuu DI:ksi, jatkaa tutkijana. ”Halusin saada systeemin valmiiksi, ja oli kunnianhimoa kouluttautua pidemmälle.”

2005

2006

Rimmisen sähkökenttämittauk­sen alaan kuuluva väitöskirja ­ ” Detection of Human Movement by Near Field Imaging: Development of a Novel Method and Applications ” hyväksytään.

Marimils ostaa teknologiaa kehittäneen Elsi Technologiesin.

2007

2009

2011 TEK 63

Täydennyskoulutus työelämälähtöiseksi Teksti Katri Närhi Kuva iStockphoto

Tekniikan akateemisten täydennyskoulutukseen tarvitaan uusia vaihtoehtoja.

Työstä oppimiselle pitää antaa lisäkoulutuksessa suurempi merkitys ja tunnustus.

TEK

TEK kysyy jäsenistönsä mielipidettä uudesta koulutuskonseptista muun muassa seuraavassa Osaamisen kehittämisen tutkimuksessa. Kysely toteutetaan kevään 2011 aikana. Ole ystävällinen ja vastaa, jos saat kyselylomakkeen s-postiisi.

64 TEK

on kehittämässä teknillisten yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja Teknologiateollisuuden kanssa konsepteja työelämälähtöiselle tekniikan alan täydennyskoulutukselle.

Työn taustalla on TEKin osaamisen kehittämisestä tehty tutkimus, joka osoitti, että työstä oppiminen on tekniikan akateemiselle tehokkain ja luontevin tapa kehittää ammatillista osaamista. Myös valtakunnallista aikuiskoulutuksen ­uudistusta linjannut työryhmä esitti uutta koulutustyyppiä, jossa yhdistyisivät työstä oppiminen ja muodollinen koulutus. Yhdeksi ratkaisumalliksi ehdotettiin oppisopimus- tai erityispätevyystyyppistä täydennyskoulutusta.

TEKin koulutusvaliokunnan jäsen ja Aalto PROn liiketoiminnan kehittämisjohtaja Hanna-Riikka Myllymäki on työelämälähtöisen lisäkoulutuksen kannalla. Myllymäki kehottaa ajattelemaan opiskelua elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

– Miksi kaikki mahdollinen pitäisi sisällyttää perustutkintoon? Eikö muuttuvassa työelämässä vaadittavia osaamiskokonaisuuksia voisi suorittaa perustutkinnon jälkeen tieteellisammatillisten koulutusten avulla? Samalla saisimme vaihtoehdon perinteisille tieteellisille jatkotutkinnoille.

koulutuksen anti tulee suoraan sekä työntekijän että työnantajan hyödyksi.

Täydennyskoulutusten laajuudeksi on kaavailtu 30–60 opintopistettä, joka työn ohessa suoritettuna tarkoittaa yleensä 1–2 vuoden kouluttautumisrupeamaa.

Koska koulutus- ja työkokemus vaihtelevat, on tärkeää, että jokaiselle samankin koulutusohjelman opiskelijalle laadittaisiin henkilökohtainen opetussuunnitelma. HOPSia tehtäessä mietittäisiin, miten osaamisvaatimukset voidaan saavuttaa, miten erilaiset teoriaopinnot tukevat työstä oppimista ja miten jo aiemmin hankittu osaaminen voidaan ottaa huomioon koulutuskokonaisuudessa.

Uusien täydennyskoulutuskokonaisuuksien tavoitteena on mahdollistaa osaamisen kehittäminen rahoittajatahosta riippumatta, mikä vaatii nykyisen rahoitusjärjestelmän uudistamista.

Samalla saataisiin karsittua tutkintokoulutusta täydennyskoulutuksena käyttävien määrää.

– Nyt tutkintokoulutuksen maksuttomuus houkuttelee yliopistoihin täydennyskouluttautujia, joilla ei ole koskaan aikomustakaan suorittaa tutkintoa. He pidentävät tilastollisia valmistumisaikoja, joista tutkinto-opiskelijoita sitten rangaistaan, Myllymäki harmittelee.

Työnantajat mukaan

Kehitystyö jatkuu

Työstä oppimisen nivominen koulutuskonseptiin nostaisi työnantajan roolia opiskelijan ja kouluttajan rinnalla.

Ideana on, että osapuolet laatisivat yhdessä sopimuksen, jossa määritellään koulutuksen toteutukseen liittyvät osaamistavoitteet ja muut yksityiskohdat. Työpaikalla varattaisiin aikaa ohjaukseen ja uuden oppimiseen. Samalla varmistuisi, että

Konseptin onnistumisen kannalta on tärkeää, että se tulee näkyväksi Suomen koulutusjärjestelmässä ja että näin hankittu oppi profiloituu arvostetuksi täydennyskoulutukseksi. Kouluttautuminen voisi olla osa palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä sekä urakehityspolkuja. Houkuttelevuutta lisäisi varmasti myös se, jos näille laajoille osaamiskokonaisuuksille saataisiin kansainvälinen vertailtavuus. n

2/2011

Oikea työelämä opettaa Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) on aloittanut jo toisen alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen. Vuoden opiskeluun kuuluu käytännön työtä ja lähiopintojaksoja, joista kertyy yhteensä 30 opintopistettä. Osallistujille ja työnantajille maksuttoman koulutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

– Perinteisesti yhdyskunta- ja aluesuunnittelua on opetettu kuvitteellisten suunnittelutehtävien avulla. Näin opitut taidot eivät aina riitä oikeassa elämässä, jossa yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti on monimutkainen. Työssäoppimisessa suunnittelun kompleksinen toimintaympäristö on aina läsnä. Se on rikkaus, mutta tekee opiskelusta myös vaativaa. Teorian omaksumisen rinnalla täytyy kehittää tilanneherkkyyttä sekä taitoa soveltaa ja yhdistellä tietoaineksia, koulutuspäällikkö Hanna Mattila kertoo.

– Opintosisältöjen räätälöinti on alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa jopa välttämät-

lehti.tek.fi

tömyys, sillä suunnitteluongelmia voi ratkaista niin monin tavoin. On tärkeää, että jokainen löytää suunnittelijaidentiteettinsä.

Monialaisessa ryhmässä syntyy myös mielenkiintoisia ammatillisia verkostoja.

– Kaikkien pitää tietää jonkin verran suunnittelun ja kaavoitusjärjestelmän perusteista, strategisesta suunnittelusta sekä osallistumisesta ja arvioinnista. Monipuolinen alan tuntemus lisää myös koulutettavien mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla.

Vertaistuki motivoi Pilottikierroksella lähes kaikki osallistujat pääsivät maaliin tavoiteajassa.

– Ketään ei tarvinnut piiskata eteenpäin.

Opiskelijat olivat motivoituneita ja käyttivät opintoihinsa myös iltoja ja viikonloppuja. He pitivät omaan rimaansa korkealla ja sparrasivat toinen toisiaan. Vertaistuki tuntui olevan monelle osallistujalle tärkein motivaation lähde.

Mattila muistuttaa, että täydennyskoulutuksessa on voitava reagoida nopeasti

työnantajien palautteeseen ja muuttaa tarvittaessa koulutussisältöjä.

– Strateginen suunnittelu sekä osallistuminen ja arviointi ovat meillä kohtalaisen uusia osaamisalueita. Nämä osaamisalueet­ ovat mukana nimenomaan työnantajien toivomuksesta. Tulevaisuudessa ne ehkä sisältyvät perustutkintoihin, jolloin täydennyskoulutuksessa voidaan taas tarttua ­uusiin haasteisiin.

– Lisäsimme tänä vuonna oppimistapoihin vuorovaikutteisten menetelmien määrää. Aiomme hyödyntää erityisesti vertaisoppimisen mahdollisuutta, sillä koulutettavilla on uskomaton määrä asiantuntemusta.

Mattilan mukaan työnantajat sitoutuivat koulutukseen hyvin.

– Vastuu koulutuksen onnistumisesta on työpaikkojen mentoreilla. Moni heistä tarjosi erityisosaamistaan koko ryhmän käyttöön. Paras työnantajilta saamamme palaute oli se, että monet pilottikierroksella mukana olleet lähtivät toiselle kierrokselle uusien koulutettavien kanssa. n

TEK 65

Pohjola Vakuutuksen edut Tekniikan Akateemisten Liitto ry:n jäsenille Tekniikan Akateemisten Liiton tapaturma- ja matkavakuutus Kenelle?

Tapaturma- ja matkavakuutus voidaan myöntää Suomessa asuvalle alle 65-vuotiaalle Tekniikan Akateemisten liiton jäsenelle ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle avio-/avopuolisolle sekä samassa taloudessa asuville alle 22-vuotiaille lapsille. Lisäksi matkustajavakuutuksen myöntämiseen vaaditaan voimassaoleva Kela-kortti.

Mitä vakuutus maksaa?

Matkustaja- ja tapaturmavakuutus

65,21 euroa

Matkatavaravakuutus

30,50 euroa

Yhteensä

95,71 euroa

Opiskelijajäsenten matka- ja tapaturmavakuutuspaketti

54,43 euroa

Kts. tarkemmat tiedot www.tek.fi

Mitä vakuutus sisältää?

Vakuutuksista suoritetaan vakuutusehtojen mukaisia korvauksia seuraavissa vahinkotapahtumissa: • • • • • • • • • • •

tapaturma matkasairaus matkan peruuntuminen matkan keskeytyminen matkalta myöhästyminen matkan odottaminen pahoinpitelyrikoksen aiheuttama henkilövahinko vainajan kotiinkuljetus matkatavaravahinko matkavastuuvahinko matkaoikeusturvavahinko.

Missä vakuutukset on voimassa?

Tapaturmavakuutus on voimassa aina ja kaikkialla, myös kotona vakuutuskirjassa mainitulla vakuutetulla, jolla on oma matka- ja tapaturmavakuutus.

Matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla kaikkialla maailmassa.

Suomessa matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla, jotka tehdään linnuntietä mitattuna yli 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta.

Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä saat uusiin kodin ja perheen Mittaturvavakuutuksiin tuntuvat jäsenalennukset -

Omakoti-vakuutus vastuuvakuutus oikeusturvavakuutus arvotavaravakuutus

pienvenevakuutus tapaturmavakuutus matkatavaravakuutus matkustajavakuutus

Alennus koskee uusia vakuutuksia ja alennusprosentit ovat: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi

20% 15% 5% normaalihintaisia.

Moottoriajoneuvovakuutuksista myönnettävät jäsenalennukset Jäsen saa 20 % alennuksen ensimmäisenä vuotena uusiin yksityiskäyttöisiin henkilö-, paketti- ja matkailuauton sekä matkailuperävaunun vapaaehtoisiin Superkasko-, Kevytkasko-, ja Isokaskovakuutuksiin. Toisen vuodesta alkaen vakuutukset ovat normaalihintaiset. Edut koskevat järjestön jäseniä ja samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Liikennevakuutukset ovat normaalihintaisia.

Järjestön perushenkivakuutus Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä tai puolisona saat vakuutukseesi ilmaisen lisäedun. Lisäetuna vakuutusturvaasi korotetaan veloituksetta. Järjestöetuna korotus vakuutusmääriin on naisille 69 % ja miehille 56 %.

Keskittäjän edut OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta. Keskittämällä pankkiasiointisi Osuuspankkiin ja vakuutukset Pohjolaan saat parhaimmat edut. Pankkiasiointi Osuuspankissa ja vakuutusasiointi Pohjolassa kartuttavat sinulle OP-bonuksia heti, kun oma tai perheesi yhteinen asiointi on 5 000 ¤ kuukaudessa. Bonukset kertyvät kuukausittain ja halutessasi niitä käytetään automaattisesti pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusmaksujen maksuun.

Muistathan, että saat keskittäjän edut jäsenetujen lisäksi. Aika ajoin on syytä tarkistaa, että vakuutusturvasi on ajan tasalla ja varmistaa, että olet keskittäjäasiakkaan etujen piirissä.

Tule käymään osuuspankin konttorissa tai soita palvelunumeroomme 0303 0303, niin saat parhaan mahdollisen pankki- ja vakuutuspaketin. Tietoja Pohjolan vakuutuseduista saat myös osoitteesta www.tek.fi

Kumppanuutemme on luotu sinua varten, käytä se hyväksesi!

Yhdessä hyvä tulee.

-

Teekkarivaikuttajat työstivät tavoitteitaan

O

taniemen, Tampereen ja Lappeenrannan ylioppilaskuntien hallitukset ja pääsihteerit. Oulun, Turun ja Vaasan teekkariyhdistysten hallitukset. TEKin valtuuston ja valiokuntien opiskelijaedustajat. T ­ EKin teekkariyhdysmiehet. Koko tämä joukko teekkarivaikuttajia koottiin yhteen ja tutustutettiin toisiinsa Tallinnassa 20.–21.tammikuuta.

– Kun tunnemme toisemme, on helpompi tehdä töitä yhdessä, seminaaria vetänyt TEKin teekkariasiamies Kari Hankia toteaa.

Seminaarissa käsitellään vuosittain ajankohtaisia teekkareihin, opiskeluun ja työelämään liittyviä asioita.

Tänä vuonna pääaiheena oli opiskelijoiden tavoitteiden laatiminen seuraavalle TEKin valtuustokaudelle ja TEKin hallitusohjelmaan.

Aihetta työstettiin torstaina kolmessa työpajassa. Yhdessä mietittiin TEKin opiskelijatoimintaa, toisessa edunvalvontaa ja kolmannessa jäsenyyttä ja jäsenetuja.

Teekkari ei tunne TEKin etuja Työpajoissa tulivat esille tutut ongelmat.

– TEKin ja DI-kunnan yhteiskunnallista näkyvyyttä pidettiin heikkona. Näkyvyyden lisäämiseksi ehdotettiin muun muassa tekniikkaan liittyviä tempauksia ja tekniikan tärkeyden korostamista medialle, Hankia kertoo.

– Teekkareiden edunvalvonnas-

lehti.tek.fi

sa painaa huoli tekniikan yliopistokoulutuksen laadusta ja vieläkin liian suurista koulutusmääristä. Jäsenyyttä ja jäsenetuja käsitelleellä työpisteellä havaittiin, etteivät opiskelijajäsenet tunne etujaan TEKissä. Muun muassa IAET-työttömyyskassa ja sen merkitys on jäänyt monille epäselväksi.

Kiitosta TEK sai siitä, että opiskelijajäsenyys on ilmaista. Myös liiton työsuhdeneuvontaan oltiin tyytyväisiä.

Työpajoissa esille nostettuja asioita ja ideoita jatkotyöstetään teekkarivaliokunnassa kuluvan talven ja kevään aikana.

– TEKin vaalien jälkeen, uuteen valtuustokauteen lähdettäessä, teekkareiden tavoitteet ovat selvät ja painopisteet määritelty, Hankia vakuuttaa.

Teekkariaktiivit saivat seminaarissa myös puhe- ja esiintymiskoulutusta. Kouluttajana toimi kiitetyn retoriikkateoksen Puhevalta kirjoittanut Juhana Torkki.

– On tärkeää, että osaa pitää puheen. Eikä puhetta ja esitelmää saa sekoittaa toisiinsa, Torkki opasti.

Painavan asian vastapainoksi torstai-iltaa vietettiin sitsien merkeissä ja eri paikkakuntien sitsitapoihin tutustuen. (KL)

Kuvat: Kari Hankia

Teekkariseminaari pidettiin tammikuussa Tallinnassa. Reissulla 76 aktiivia tutustui toisiinsa ja valmisteli tavoitteitaan TEKin seuraavalle valtuustokaudelle.

Opiskelijakenttäasiamies Jaska Viherkari kokoaa työpisteellä ajatuksia opiskelijatoiminnan kehittämisestä.

Asiamies Juhani Nokela ja teekkarit pohtivat opiskelijoiden edunvalvonnan tavoitteita.

Asiamies Björn Wiemers ja teekkariyhdysmies Kalle Kari tutkivat TEKin jäsenyyttä ja jäsenetuja käsittelevään työpisteeseen tulleita ideoita.

”TEKin vaalien jälkeen, uuteen valtuustokauteen lähdettäessä, teekkareiden tavoitteet ovat selvät ja painopisteet määritelty.”

TEK 67

Viisaita valintoja Matkalla menestykseen

Suomi ei voi kilpailla halpatuotannolla.

Meidän on siis kilpailtava harvinaisella tai ainutlaatuisella osaamisella, joka käy kaupaksi korkeallakin hinnalla.

TEK esittää tasavallan seuraavaan hallitusohjelmaan toimenpiteitä, joilla Suomen menestys ja hyvinvointivaltio voidaan turvata myös jatkossa: • Teknologian merkityksen pitää näkyä myös yliopistojen rahoituksessa • Työurat pitenevät, kun panostetaan ammatilliseen osaamiseen • Esteet pois teknologiayrittäjyyden tieltä • Verotus tukemaan työntekoa ja kestävää kulutusta • Ammattiliitoille kanneoikeus, harmaa talous kuriin

Lue lisää: www.tek.fi/viisaat_valinnat

PYLVÄIDEN VÄLISSÄ

Yrittäjäksi?

Minäkö?

DI Marjo MatikainenKallström

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen.

Miksi niin harva suomalainen haluaa yrittäjäksi? Miksi lukiolaisten urahaaveet ovat julkisen talouden puolella? Miksi niin harva pienyritys haluaa kehittyä kasvuyritykseksi? Miksi niin harva suomalainen, Suomessa menestyvä yritys ei laajenna toimintaansa ja markkinoitaan rajojen ulkopuolelle? Miksi Suomeen syntyy niin harvoin born global -yrityksiä?

Näihin kysymyksiin on vastattava seuraavalla hallituskaudella. Ei riitä, että meillä on hyvin koulutettu väestö ja vahvaa teknologiaosaamista.

Tarvitsemme myös uusia yrityksiä, tarvitsemme kasvuhakuisia yrityksiä ja kansainvälisiä yrityksiä.

Yrittämisen esteitä ja kynnyskohtia on tutkittu ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja. Lainsäädännön kautta tehtävät parannukset vaativat tulevalta hallitukselta yhteisymmärrystä yrittäjien­ aseman helpottamiseksi ja kannusteiden luomiseksi.

Ensimmäinen kynnys yhden henkilön yrityksissä on työntekijän palkkaaminen. Sen vuoksi yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilu on laajennettava koskemaan koko maata. Tuki on kustannustehokas, koska se kohdentuu aina uuden työpaikan luomiseen. Uusi ajatus on ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyvä vakuutus, joka turvaisi yrityksen talouden erottamistilanteessa.

lehti.tek.fi

Yrityksen menestyminen edellyttää myös tutkimusta, tuotekehittelyä ja innovointia. Näiden tehtävien tueksi valtio on perustanut useita eri toimijoita. Yhteensä valtion panostus t&k-toimintaan on noin kaksi miljardia euroa. Tätä rahasummaa ovat yrityksille jakamassa lukuisat eri tahot, joiden asiantuntemus ja taidot ovat hyvin eritasoisia. Meillä on Tekes, Tesi ja Finnvera, meillä on ELYt, SHOKit ja OSKEt, on Akatemia, yliopistot ja Sitra – esimerkiksi. Virkamiehiä tässä puuhassa on noin 4 500. Nykyisessä tukiviidakossa ei ole ketään, joka hallitsisi kokonaisuuden, eikä tukien vaikuttavuutta pystytä mitenkään arvioimaan. Olisiko aika saada Suomeenkin tiedeministeri?

Myös yksityisen pääoman sijoittaminen yrityksiin on tehtävä houkuttelevaksi ja kannattavaksi.

Useat tahot, myös työ- ja elinkeinoministeriö, ovat vihdoin heräämässä uudistusten välttämättömyyteen. Rahoitusta tarvitaan edelleen, mutta organisaatioita on selkeytettävä, tukisääntöjä yksinkertaistettava ja byrokratiaa poistettava. Maailmalla yleisesti käytössä oleva t&k-verohelpotus on otettava tukivälineeksi suorien tukien rinnalle.

Myös yksityisen pääoman sijoittaminen yrityksiin on tehtävä houkuttelevaksi ja kannattavaksi.

Erilaiset public-private-rahastot, asymmetrinen sijoittaminen tai toimialakeskeiset rahastot tarjoavat meille uusia mielenkiintoisia sijoitusmalleja. Ne on syytä ottaa käyttöön ja kehittää suomalaiseen yritysmaailmaan sopiviksi. n

TEK 69

Uusi testattu kokonaisvaltainen G-johtaminen luo kilpailuedun

G Leader on koskettava ja älyllisesti stimuloiva, kansainväliset mitat täyttävä, vaikuttava johtamisen ja esimiestoiminnan valmennusohjelma.

”Parasta, mitä on olemassa” Menestyminen on kiinni siitä, että pystymme johtamaan ihmisiä ja resursseja paremmin kuin kilpailijamme. Pöytään on katettu parasta, mitä on olemassa. Tervetuloa maistamaan, kokemaan ja nauttimaan.

VIA Group Tero J. Kauppinen CEO, G Leader Chief Designer

“Haluan onnitella VIA Groupia” uudesta rohkeasta lähestymistavasta. Kaikkien suomalaisten johtajien tulisi käydä G Leader -ohjelma.

Rapala Oy Eero Makkonen Hallituksen jäsen

”Johtajuus on käynnistävä voima” Tutustuttuani G Leader -tutkimukseen, G-tekijään ja johtamisen vaateisiin, halusin tulla mukaan tähän suomalaista johtamista eteenpäin vievään hankkeeseen ja valmennusohjelmaan. Suomelle olisi onnellista, jos meillä johtaminen olisi parempaa kuin kilpailijoillamme.

Gustav Hägglund Kenraali

Westendinkatu 7, 02160 Espoo • Puhelin: 020 740 2800 • Fax: 020 740 2830 • info@viagroup.fi • www.viagroup.fi

Miten perheesi selviää, jos…?

Perheen toimeentulosta huolehtiminen pahan päivän varalle tuntuu itsestään selvältä tavoitteelta. Suomalaiset ovat kuitenkin vakuuttaneet henkensä huolestuttavan heikosti samalla kun velkaantuminen on lisääntynyt.

V

elkataakkojen kasvu yhdistettynä vähäiseen henkivakuuttamisen tasoon on huolestuttava ilmiö, sanoo Minna Mikkanen Keskinäisestä Vakuutusyhtiö Kalevasta.

– Perheissä olisi syytä pohtia, miten esimerkiksi lapset pärjäisivät taloudellisesti, jos toinen perheen elättäjistä menehtyisi. Tulokset ovat usein hätkähdyttäviä, Mikkanen kertoo.

Neljä viidestä suomalaisesta vakuuttaa kotinsa vahinkojen varalle, ja jokaiselta auton omistajalla on lakisääteinen liikennevakuutus. Omaisuus on hyvässä turvassa yllättävien vahinkojen varalta, mutta itsensä vakuuttaminen unohtuu monelta.

Turvaa koko perheelle jäsenhintaan TEKin jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ovat oikeutettuja Kalevan yhdessä Ifin kanssa tarjoamiin henki- ja tapaturmavakuutuksiin, joihin heille on neuvoteltu valmiiksi

reippaat, jopa yli 50 prosentin alennukset.

Vakuutettuina voivat olla liiton jäsenen lisäksi puoliso ja lapset – myös siinä tapauksessa, että jäsen ei ole hankkinut vakuutusta itselleen.

Lapsille on tarjolla monipuolinen tapaturmavakuutus, joka on voimassa 18 ikävuoteen saakka.

Sekä aikuisten että lasten turvat ovat voimassa kaikkialla maailmassa.

Testaa henkivakuutustarpeesi taso Osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. osoitteessa voit testata, millä tolalla henkivakuutusturvasi on. Samassa osoitteessa voit myös hankkia jäsenhintaisen henki- ja tapaturmavakuutuksen. Ryhmäsampo Primuksen voi hankkia myös Ifin konttoreista tai puhelimitse.

Ryhmäsampo Primuksen vakuutusturvista vastaa Ifin henkivakuutuskumppani ja Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. n (HA)

Ryhmäsampo Primus • On järjestösi neuvottelema henki- ja tapaturmava­ kuutus.

• Vakuuttaa sinut ja perheesi edulliseen jäsenhintaan.

• On nyt entistä helpompi hankkia netistä itse. Netistä ostamalla saat lisäksi ensimmäisen vuoden maksusta 10 prosentin alennuksen.

• T estaa henkivakuutustarpeesi taso ja hanki vakuutus osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.

• Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Facebookissa Ifin Ajattele Muita -ryhmän faniksi ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa. Jokaisesta fanista Kaleva lahjoittaa euron kotimaan lasten hyväksi.

Jäsenten osoitteet ja vaalimainonta

T

EKin hallituksen päätöksellä jäsenten postiosoitetietoja voidaan luovuttaa TEKin jäsenten vaalimainontaan.

TEKin jäsenrekisteriin yleisen markkinointikiellon tai vaalimainontakiellon ilmoittaneiden osoitteita ei kuitenkaan luovuteta.

Mikäli haluat kieltää TEKin jäseniltä mahdollisesti tulevan vaalimainonnan, voit tehdä sen poistamalla jäsenre-

lehti.tek.fi

kisteristä vaalimarkkinoinnin sallivan rastin postiosoitteesi käyttötarkoituksista: www.tek.fi/omattiedot. Voit myös lähettää kiellon sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi. Laita tunnisteeksi nimen lisäksi jäsennumero tai syntymäaika.

Korostettakoon, että osoitetietoja voidaan antaa ainoas­taan TEKin jäsenten vaalimainontaa varten, ja silloinkin valmiina postitustarroina. Vain postiosoitteita voidaan luovuttaa. Sähköpostiosoitteita ei luovuteta. n

TEK 71

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Merike Kesler, Young Scientist projektikoordinaattori...................................2291 2563 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Oikeudelliset palvelut

Talous ja toimistopalvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Jan Degerlund, lakimies ............................... 2291 2262 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2043 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Satu Tähkäpää, lakimies................................ 2291 2211 Katri Vainio, (työvapaalla) Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen,........................................... 2291 2247 toimittaja-tiedottaja Kirsti Levander,................................................. 2291 2257 toimittaja-tiedottaja Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245

Hallinto

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson, äitiysvapaalla Suvi Mauro, vs. henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Eija-Liisa Poutanen, ........................................ 2291 2201 johdon assistentti Pirkko Karlsson, hallintosihteeri ................ 2291 2202 Juha Fagerström, ............................................ 2291 2566 toimistoassistentti

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Kaisa Laajalahti, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Katri Närhi, asiamies, osaamisen kehittämisen kärkihanke........ 2291 2253 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt, osa-aikainen asiamies.............. 2291 2236 Pirre Hyötynen (vanhempainvapaalla)

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Marjo Hirvonen, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 22230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272

Tekniikka ja yhteiskunta

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206

72 TEK

Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti................ vuorotteluvapaalla

Kenttä ja järjestö

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Kari Hankia, teekkariasiamies..................... 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto

Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Juho Koskenranta, teekkariyhdysmies

Turun aluetoimisto

DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Niclas Jern *, teekkariyhdysmies Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto

Otakaari 20, 02150 Espoo, puh. (09) 468 3255 fax (09) 468 3254, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Mikko Savela, teekkariyhdysmies,(09) 229 121

Vaasa

Tomi Vaappo, teekkariyhdysmies, 050 5979 906

2 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246, TOIMITUKSEN ASSISTENTTI, ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2011 1/1 sivua 3 200 euroa 1/2 sivua 2 250 euroa 1/4 sivua 1 500 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2011: 4.2., 18.3., 6.5., 17.6., 16.9., 28.10., 16.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 66 244 (LT 2010, -/-/100/-) TILAUSHINNAT Vuosikerta 45 euroa (kestotilaus, kotimaassa), irtonumeron hinta 7 euroa (+ 2,5 euron postituskulut) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Istockphoto PAINOPAIKKA: Forssa Print 2011 puh. 010 618 5111 JAKELU Itella Oyj Painos: 67 900 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta ISSN 1459-1898

2/2011

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2011 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2011 on 339 euroa (28,25 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2011 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­ pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

lehti.tek.fi

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Voit lähettää lomakkeen tai vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vuodelle 2011 edellyttäen, että alennusta haetaan vuoden 2011 aikana, paitsi puolisoalennuksessa, joka astuu voimaan anomista seuraavan kuukauden alusta.

Mikäli alennuksen peruste päättyy kesken alennuskauden, ilmoita asiasta TEKin jäsenrekisteriin. Alennus päättyy saman­aikaisesti kuin sen peruste.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

palkaton opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (Vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan kotihoidontukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEK 73

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Maailman nopein sähköauto Teksti Petja Partanen

E

i, se ei ole Uudenkaupungin ylpeys, juuri tuotantoon päässyt Fisker Karma. Se on Datsun 1200, vuosimallia 1972. No, ehkä vähän piristetty kiihdytysajoneuvoksi nimeltä White Zombie. Nuhainen bensiinimoottori on korvattu kahdella trukin tasavirtamoottorilla.

Periamerikkalainen tapa selvittää kenen ajopeli on nopein on varttimailin kiihdytys.

John ”Plasmaboy” Waylandin Datsun on piessyt Oregonin Portlandin radalla kaikki haastajansa.

Taakse jää yli 500-hevosvoimaisten polttomoottoriautojen kerma: Audi R8 5.2 FSI, Ferrari 458 Italia, Mercedes-Benz SLS AMG, Porsche 911 Turbo S...

Kiihdytysajoissa sähkömoottori näyttää todelliset kyntensä. Täysi vääntömomentti (1050 Nm) on käytössä jo kun moottorin kierrosluku on nolla. Yksi vaihde riittää. Miten kovaa se kulkee? Varttimailin ennätys viime syksyltä on 10,26 sekuntia, loppunopeus yli 200 km/h. Rahkeita olisi nopeampaankin aikaan, sillä viimeiset kaksi sekuntia mentiin moottorin maksimikierroksilla.

Sitä paitsi, White Zombie on katsastettu katukäyttöön. Kahden tunnin latauksella luvataan toimintasäteeksi 140 km kaupungissa, 190 km maantiellä. www.plasmaboyracing.com/

Kiihdytys 0-100 km/h: Fisker Karma-hybridi 5,9 s, Datsun 1200 White Zombie 1,8 s.

74 TEK

2/2011

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Sen siiderin Sen siiderin

P. Karlsson / I. Aaltonen C

                       F

Sen sii - de - rin,

sen sii - de - rin,

sen sii- de-

F F7 Bb F                  

rin ku - moon i - men.

Dm

     

kal - jaa vi - haan,

Vis - kaan helt- taa -ni mä sen,

Bb



C7

   

F

  

vis -kaan taas kulk - kuun sen!

Kun Suomi kaikkien ällistykseksi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa toukokuussa 1995, ei varsinkaan ruotsalaisten harmilla ollut rajoja. He olivat nimittäin varmoina voitostaan tilanneet lauluntekijä Peter Karlssonilta itselleen jo voitonlaulun.

Den glider in soikin sitten pääasiassa suomalaisten kannattajajoukkojen hymninä ja jäi elämään maamme kiekkopiireihin: Den glider in, den glider in, den glider in i mål igen.

Vi ska kämpa, vi ska ge allt det vi har, vi ska ta guld igen!

Hummeripojat tilattiin kesäkuussa 1995 Uuteenkaupunkiin toimimaan juomalaulun SM-kisojen tuomareina. Menomatkalla Den glider in vääntyi lähes onomatopoeettisesti muotoon Sen siiderin.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 75

Uudet IT-palvelut – miksi, miten ja mistä?

Offshoring-palvelujen avulla saadaan leikattua IT-kuluja, mutta kuinka se vaikuttaa sopimuksiin? Kuinka huomioidaan pakottava tietosuojalainsäädäntö kun hankitaan it-palveluja? Miten sovitaan riittävästä palvelutasosta?

Cloud Computing ja Offshoring eivät muuta kaikkia IT-toimialan ja siihen liittyvien sopimusten perusrakenteita, mutta tuovat siihen paljon uusia ulottuvuuksia.

Yhdessä IT-alan johtavien asiantuntijoiden kanssa järjestettävä seminaari auttaa hallitsemaan ja hahmottamaan muuttuneen toimintakentän ongelmia. Esityksissä uusia ITpalveluja tarkastellaan mm. teknisistä, liiketoiminnallisista sekä juridisista näkökulmista.

Talentum Lakikoulutus Uudet IT-palvelut – Cloud Computing ja Offshoring 7.4. Helsinki, 730 € + alv 23 %

Petteri Heino

Pilvipalvelut Cloud computing -pilvitoimintamalli on noussut puheenaiheeksi vasta viime vuosina. Vakiintunutta rajausta ei vielä ole, mutta yksinkertaisin pilvipalvelun ilmentymä on yksittäinen palvelin, jonka voi ostaa vaikka vain tunniksi.

Kirjassa etsitään ja tunnistetaan kohteita, jotka voitaisiin korjata pilvitoimintamallin avulla. Samalla pohditaan pilvimaailman voittajia ja häviäjiä – ja varma voittaja on se it-asiantuntija, joka ymmärtää olevansa vihdoin vapaa fyysisen serverimiljöön rajoituksista.

2010, 267 s., 39 €

Tilaa kirja! www.talentumshop.fi • kirjatilaus@talentum.fi • puhelin 020 442 4100 *) • Myös kirjakaupoista.

Talentum Shop, Annankatu 34–36, Helsinki • avoinna ma–pe klo 9.00–17.00

www.talentumshop.fi *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min.

Matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min.

Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Ilmoittaudu seminaariin!

• www.talentumlakikoulutus.fi • lakikoulutus@talentum.fi • puhelin 020 442 4100 • Oikeudet muutoksiin pidätetään.

www.talentumlakikoulutus.fi