TEK2/2012

tekniikan akateemisten jäsenlehti

16.3.2012

2012

2

Työmarkkinatutkimuksen satoa Pääkaupunkiseudun Protomo pääsi vauhtiin Töihin ulkomaille – entä puoliso?

Johanna Päkkilää kiehtoo tutkijan työ yliopistossa

– vaikka pätkinäkin

5 Pääkirjoitus

Suomi – Kenia – Suomi

6 Tutkijan työ yliopistossa kiehtoo

– pätkinäkin 12 AJASSA 19 TEK-vaikuttaja

Hannele Aikio heikomman puolella

20 Lakitieto

Yliopistojen kokonaistyöaika vaatii työsuunnitelman

TYÖELÄMÄ

9

Määräaikaisuuksista kiistoja yliopistoissa

10 Yliopistojen palkankorotukset

maksuun maaliskuussa 26 Työmarkkinatutkimuksen 2011 tuloksia

6 6–13 S.

Teksti.

Johanna Päkkilä ja multifermenttori, jonka hankkimiseen on saatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

en n lehd ä m ä t uta ei vissa ukoku n odotetta in o t n e a ku Enn en oleka ttavaa jälke hyvää lue ulehdet. p muuta eiden wap i! r t a k o k k e te tä h Kevät

2

TEK

Palkat nousivat niukasti

42 Töihin ulkomaille – entä puoliso?

KOULUTUS JA OPISKELIJAT

38 Ensimmäinen vuosi on tärkein

Oulun yliopisto tukee opintojaan aloittavaa

40 Työelämäkontaktit

solmitaan jo opiskeluaikana

Vastavalmistuneiden kyselyn tulokset

S.

46

Tekniikan museon näyttelyssä voi tutustua muun muassa Fiskarsin työkaluihin eri ajoilta.

2/2012

2/12 VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Missä iässä eläkkeelle?

TEK kysyi sähköpostitse jäseniltä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Aihe inspiroi, sillä yli 5 000 jäsentä vastasi ihan yhdellä kysymällä. Lue verkkolehdestä mitä mieltä jäsenet ovat!

S.

7 60? 0?

63?65?

42

Ajatus työrupeamasta ulkomailla houkuttaa monia tekkiläisiä. Ennen lähtöä on mietittävä myös puolison mahdollisuuksia kohdemaassa.

KOLUMNI

33 Pylväiden välissä

Johanna Karimäki

TEKNIIKKA

22 Pääkaupunkiseudulla

tehokasta protoilua

”Protomossa saat pistää osaamisesi peliin.” s.23

34 DI:stä tohtoriksi

Vetytalouden avainta etsimässä

68?

Kiinalaisia elämyksiä DI Juuso Takalaisen kolumnisarja ”Kiinalainen juttu” jatkuu verkkolehdessä.

46 Tekniikan museossa

muotoiluvuosi 49 Tekniikan ihmeitä

Maailman rumin lentokone

51 Teekkarilaulu

Viinamaa

lehti.tek.fi

S.

34 TEK

3

ILMOITUS

pääkirjoitus

Suomi – Kenia – Suomi Olin hiihtolomalla Keniassa ja safarillakin tuli käydyksi. Safarihotellissa jouduin tekemisiin ikävän tapahtumaketjun kanssa. Hotellin työntekijöille oli luvattu bonus, jos tietyt tulostavoitteet saavutettaisiin. Tavoitteet saavutettiin, mutta paikallisjohtaja ilmoitti, että luvatun summan sijasta bonus olisikin vain noin 20 euroa per työntekijä. Bonus, kuten muutkin palkat, maksettiin suoraan käteen, ilman turhia tositteita ja muuta byrokratiaa.

Yksi työntekijä halusi kuulla selityksen asian saamalle käänteelle, jolloin paikallisjohtaja ilmoitti, että noin hankala tyyppi saa poistua vahvuudesta välittömästi. Lähtökyyti tarjottiin luontoreservaatin portille, josta oli lähimmälle linja-autopysäkille noin 40 kilometrin matka.

Tapaus oli kannaltani ammatillisesti kiinnostava, tarjosihan se tilaisuuden tutustua työntekijän asemaan normaalia turistimatkaa huomattavasti perusteellisemmin. Takaisin Nairobiin päästyäni menimme asianomaisen työntekijän kanssa ammattiyhdistyksen lakimiehen puheille katsomaan, mitä asialle voisi tehdä.

Oli ilmeistä, että Kenian työelämän ja vähän muutakin lainsäädäntöä oli rikottu monessa kohdassa. Työntekijän kertomus kirjattiin huolellisesti ylös ja lakimies lupasi tehdä voitavansa. Periaatteessa proseduuri olisi sama kuin Suomessa: ensin neuvotel-

lehti.tek.fi

laan työnantajan kanssa ja jos siinä ei päästä yhteisymmärrykseen, mennään oikeuteen.

Helppoa asian ajaminen ei tulisi olemaan, sillä kyseisellä työpaikalla kukaan muu ei ollut järjestäytynyt.

Kaikkiaankin Kenian työvoimasta vain viisi prosenttia kuuluu liittoihin.

Vaikka lainsäädäntö on kunnossa, työelämän laeista piittaamattomuus on yleistä ja siitä vastuuseen joutuminen harvinaista, koska palkansaajilta puuttuu riittävän voimakas taho ajamaan heidän asioitaan.

Mikäkö on tarinan opetus suomalaiselle palkansaajalle?

Ehkäpä se, että kannattaa harkita ainakin kahdesti ennen kuin uskoo niitä puheita, joiden mukaan ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan syöpä.  Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Kenian työvoimasta vain viisi prosenttia kuuluu liittoihin.

TEK

5

Butanolin tutkiminen kiehtovana työnä Teksti Marketta Harinen Kuvat Juha M. Kinnunen

Johanna Päkkilä etsii taloudellista, tehokasta ja ympäristön huomioon ottavaa tapaa valmistaa biobutanolia.

Tutkijan työ kiehtoo – vaikka pätkinäkin.

6

TEK

2/2012

Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastossa paneudutaan kestävään kehitykseen.

Se on myös Johanna Päkkilän tutkijantyön kantava voima.

lehti.tek.fi

TEK

7

A

urinkoinen helmikuun pakkaspäivä saa prosessi- ja ympäristötekniikan osaston käytävien vihreän hehkumaan: väri sopii mainiosti osaston teknistieteelliseen tutkimukseen, joka keskittyy kestävien prosessien, energian ja tuotteiden kehittämiseen.

Yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi rankatulla osastolla pyritään löytämään teknisiä ratkaisuja esimerkiksi kasvihuoneilmiön kurissa pitämiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseksi.

Osaston tutkimusprofiili on Suomessa ainutlaatuinen, sillä se yhdistää prosessi-, ympäristö- ja automaatiotekniikat.

Tänne ylioppilas Johanna Päkkilä tuli opiskelemaan vuonna 2003. Ympäristötekniikka kiinnosti fysiikassa ja kemiassa kunnostautunutta nuorta naista.

Diplomityössään Päkkilä paneutui butanoliin, jota pidetään polttoaineominaisuuksiltaan etanolia parempana.

– Bioetanolin ja biodieselin valmistuksen lisäksi viime vuosina on tutkittu yhä enemmän myös biobutanolin tuottamista. Sen biokemiallisessa valmistuksessa on vielä paljon kehitettävää, Päkkilä toteaa.

Diplomityössä Päkkilä kartoitti olemassa olevaa tieteellistä tietoa biobutanolin biokemiallisesta tuottamisesta, analysoi sitä ja tuotti myös uutta tietoa kehittämällä kasvatusmenetelmiä anaerobisten bakteerien fermentointiin.

Kestävän kehityksen periaattein Väitöstä varten Päkkilä on jatkanut butanolin tuottamiseen liittyvää monivaiheista perustutkimusta professori Riitta Keiskin johtamassa lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratoriossa.

Käytettävien biomassojen esikäsittely, happea kestämätön fermentointivaihe sekä butanolin erottaminen ja puhdistaminen vaativat myös omat laitteistonsa. Niitä on osittain jouduttu kehittämään ja rakentamaan lähes alusta.

– Suurimmat haasteet käytettyjen bakteerikantojen kasvattamisessa ovat anaerobisten olosuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä sekä kasvun pitkässä viipymävaiheessa. Kehitimme ja rakensimme esimerkiksi anaerobisen reaktorilaitteiston, jossa on lämpötilan säätö, pH-mittaus sekä solujen immobilisointiyksikkö ja jossa kasvatuslientä kierrätetään pumpun avulla, Päkkilä selittää.

Väitöstyön aihe kantaa nimeä Biomassan kestävä muokkaus polttoaineiksi ja kemikaaleiksi. Sitä varten Päkkilä on tehnyt tutkimusta kahdessa eri projektissa, joista toista rahoitti Suomen Akatemia (Uudet, innovatiiviset ja kestävät liikennepolttoaineet: biokomponenteista joustaviin nestemäisiin polttoaineisiin) ja toista rahoittaa Tekes (Bioprosessien tehostaminen).

– Lopputuloksena voisi olla uusiutuvista raaka-aineista kestävän kehityksen mukaisilla prosesseilla tuotettuja uusia polttoaineita.

Rahoitusta on näillä näkymin tiedossa vielä vuodelle 2013, joten siihen mennessä tohtorikoulutettavan olisi hyvä saada väitöskirja valmiiksi. Toisaalta uusia projektianomuksia on suunnitteilla jatkuvasti.

8

TEK

2/2012

Johanna Päkkilä tutkii butanolin erottamista muista fermentointituotteista kalvoja hyödyntävän pervaporaatiotekniikan avulla.

Projekteista lisää kitutiliin Suurin osa TEKin yliopistoissa työskentelevistä jäsenistä on Päkkilän tapaan määräaikaisessa työsuhteessa. Nuorten tutkijoiden elämä on rahoituspätkien varassa, vaikka esimerkiksi tutkijakouluissa pyrkimyksenä on turvata tohtorikoulutettavan rahoitus neljäksi vuodeksi.

– Tutkimusrahoituksen saaminen vaikeutuu koko ajan. Projektirahoitusten, henkilökohtaisten apurahojen ja matka-apurahojen hakemiseen kuluu aikaa tutkimukselta, Päkkilä harmittelee.

Päkkilä on parhaillaan kahden tutkijakoulun listoilla. Hän aloitti Aalto-yliopiston koordinoimassa EES-tutkijakoulussa (Energy Efficiency and Systems) ja nyttemmin hän kuuluu myös Oulun yliopiston elokuussa perustamaan tutkijakouluun, jossa kaikkien Oulussa tohtoriksi koulutettavien pitää olla mukana.

Suomen Akatemia tekee päätökset tutkijakouluista ja myös niiden rahoituksesta, joka ohjataan suoraan yliopistoille.

Tohtoriohjelmissa tutkija on päätoimisesti ja minimipalkaksi on määritelty 1 820 euroa kuussa. Tavoitteena on saada väitös valmiiksi neljässä vuodessa.

– Yleensä tohtorikoulutettaville maksetaan yliopiston palkkausjärjestelmän vaativuustasojen 1–4 mukaista palkkaa.

Käytännössä tekniikan alan tohtorikoulutettavien peruspalkka ilman henkilökohtaisia lisiä on 1 922–2 403 euroa kuukaudessa. Päkkilä saa onneksi lisärahoitusta projekteista.

Se on tyypillistä tekniikan alan tohtorikoulutettaville. Monilla muilla aloilla ulkopuolisen rahoituksen saaminen on monin verroin vaikeampaa.

Työn iloa ja vapautta Päkkilä kuvaa tutkijan työtään kiehtovaksi – kuten tiedettä ja tekniikkaa yleensäkin.

– Pidän tutkimusaiheestani tosi paljon. Hyvä olo tulee siitä, kun työ etenee ja huomaa, että on kehittynyt tutkijan työssä. Laitteistot ja

lehti.tek.fi

Nuorten tutkijoiden elämä on rahoituspätkien varassa.

analytiikkaan liittyvät asiat alkavat olla hallinnassa ja olen aloittanut kokeellisen toiminnan julkaisuja varten, Päkkilä sanoo.

Uutta oppia Päkkilä kävi hakemassa syksyllä tutkijavaihdossa Puolan Torunin Nicolaus Copernicus -yliopistossa, jossa hän oli mukana kalvoerotusprosessien tutkimusryhmässä. Sitä varten hän sai yliopistolta ja tutkijakoululta matka-apurahan.

Päkkilä nauttii työstään niin paljon, että tutkijan pieni palkka ja epävarma tulevaisuus eivät masenna. Oman asunnonkin hän rohkeni hankkia jokin aika sitten.

– Tutkijan monipuolinen työ sopii luonteelleni. Välillä on kirjoittamista, välillä opetusta ja DI- ja kandidaatintöiden ohjaamista, välillä taas käsillä tekemistä laboratoriossa, käsityöihmiseksi muutenkin tunnustautuva Päkkilä kuvaa.

Työssä on myös oma vapautensa, kun voi itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen kokonaistyöajan sisällä.

Päkkilä saattaisi kuvitella itsensä myös teollisuuden palveluksessa, jossain hyvässä tiimissä kehittämässä konkreettista biopolttoaineisiin liittyvää prosessia.

Aktiivinen tekkiläinen Johanna Päkkilä on ollut aktiivinen toimija Oulun yliopiston Ympäristörakentajakillassa ja TEKin jäsen opiskelujen alusta lähtien.

Nyt hän osallistuu yliopistoväen edunvalvontaan Oulun yliopiston TEKkiläisten hallituksen jäsenenä ja on mukana myös Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston jatko-opintojen kehittämistyöryhmässä.

– Oulun yliopiston TEKkiläiset perustettiin vasta 2009. Lakkouhka pari vuotta sitten ja yliopiston yt-neuvottelut ovat herättäneet edunvalvontaan ja tuoneet meille lisää jäseniä.

Päkkilä harrastaa edelleen opiskelijariennoista jalointa, kyykkää.

Kun Oulun 30 asteen pakkanen kiristyy entisestään helmikuun iltaa kohti, oululaiset käyvät kyykkäkisaan – ulkona. Sinne Päkkiläkin kiiruhtaa, B-sarjan joukkue Laatta-69:n riveihin. 

TEK

9

Helena Hagberg

Riikka Tella ja Daniel Valtakari auttavat TEKin yliopistoväkeä edunvalvontaan ja työsuhteiden ongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Kolmantena ylipistojen asiantuntijana on asiamies Anja Helin, joka on myös yliopistosektorin neuvottelija.

Helin ei ehtinyt valokuvaan, mutta kirjoitti lakipalstan yliopistotyöstä sivulle 20.

Määräaikaisuuksista kiistoja yliopistoissa Yliopistoissa työskentelevien tekkiläisten pulmana ovat määräaikaiset työsuhteet.

Kunnollisen työsuunnitelman teostakin luistellaan – omaksi vahingoksi.

-M

eille tulee määräaikaisuuksiin liittyviä kysymyksiä viikoittain, sanoo TEKissä yliopistoväelle juridista neuvontaa antava lakimies Riikka Tella.

Tellan mukaan yksittäinen yliopistolainen saattaa roikkua ketjutettujen määräaikaisuuksien varassa vuosikymmeniä.

– Parinkymmenen vuoden ketjutukset eivät ole edes harvinaisia. Usein asiasta syntyy kuitenkin riita vasta sitten, kun uutta pätkää ei enää vuosien jälkeen saakaan, Tella kertoo.

TEKin yliopistosektorin juristit, Tella ja myös neuvottelijana toimiva Anja Helin, hoitavat vuosittain useita määräaikaisuuskiistoja. Suurin osa saadaan sovittua työantajan kanssa, mutta reilu kymmenen tapausta vuodessa etenee oikeusprosessiin asti.

– Tavallisin vaatimus on irtisanomisajan palkka ja korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Tutkijan uran alkutaipaleella kuten tutkijakouluvaiheessa määräaikaisuudet ovat ymmärrettäviä, mutta yliopistoissa on pal-

10 TEK

jon myös niitä tehtäviä, joiden teetättäminen määräaikaisilla työsuhteilla on vähintäänkin outoa.

– Määräaikaisuuteen pitää osoittaa peruste. Yliopistot ovat jo tunnustaneet, että esimerkiksi pitkään jatkuvasti opetustehtäviä tehneiden määräaikaisuudet eivät ole perusteltavissa, Tella huomauttaa.

Tärkeä työsuunnitelma Yliopistouudistuksen jälkeen yliopistojen virat muuttuivat työsuhteiksi, ja yliopistoihin solmittiin uusi työehtosopimus lakkouhan säestyksellä kaksi vuotta sitten.

Yksi suuri muutos sopimuksessa on yliopistojen tutkijoiden ja opetushenkilöstön siirtyminen 1 600 tunnin kokonaistyöaikaan.

Sen myötä yliopistoväki on joutunut myös laatimaan järjestelmän edellyttämiä työsuunnitelmia.

TEKin yliopistosektorin kenttätoiminnasta vastaava Daniel Valtakari muistuttaa, että työsuunnitelma kannattaa laatia kunnolla ja riittävän yksityiskohtaisesti.

– Esimerkiksi pitempi sairausloma voidaan vähentää työsuunnitelmaan merki-

tyistä töistä, jos työsuunnitelma on tehty riittävän tarkasti. Parin päivän sairastelut tuppaavat menemään omaan piikkiin, koska päivätason tarpeita on aika vaikea ottaa huomioon työsuunnitelmaa tehtäessä, Valtakari sanoo.

Jos työsuunnitelma on epämääräinen, pitempikin sairausloma voi helposti muuttua omaksi lomaksi.

Valtakari muistuttaa, että kokonaistyöaikaan sisältyvä opetus valmisteluineen on merkittävä työsuunnitelmaan riittävän tarkasti muiden kokonaistyöaikaan kuuluvien tehtävien ohella.

– Työt, niiden määrät, opetus ja tutkimus ynnä muut tehtävät on eriteltävä ja mahdollisuuksien mukaan myös kohdennettava tiettyyn ajanjaksoon, esimerkiksi tyyliin ”opetusta 16 tuntia/viikko maaliskuussa”, Valtakari neuvoo.

Opetusta voi antaa enemmän kuin tutkimustyössä sallitut maksimitunnit, jos siihen itse suostuu. Ylimääräinen opetus korvataan kokonaistyöajan ulkopuolisena työnä samalla tuntipalkalla kuin kokonaistyöajassa. (MH)

2/2012

TEK toimii yliopistoissa TEKillä on paikallisyhdistys seitsemässä teknillisessä yliopistossa.

Oulun yliopiston TEKkiläiset on yksi niistä.

Juha Aholan mukaan tutkija joutuu tekemään entistä enemmän työtä rahoituksen saamiseksi. Yritysrahoitusta on vaikea saada, kun yleinen taloustilanne on heikentynyt.

Myös kilpailu Tekesrahoituksista on koventunut.

lehti.tek.fi

Sitä paitsi enää ei ole entiseen tapaan ratkaisevaa eroa vakituisuuden tai pitkän määräaikaisuuden välillä, sillä yliopistollisten virkojen muututtua työsuhteisiksi vanha valtiollinen turva katosi vakituisista työsuhteistakin.

– Nyt yliopistolaisia voidaan laittaa pihalle tuotannollis-taloudellisista syistä. Näin Oulussa on jo tehty. Teknillisessä tiedekunnassa ei onneksi jouduttu koviin irtisanomisiin, Ahola kertoo.

Ahola pitää Oulun yliopistoa periaatteessa hyvänä työpaikkana. Uusi organisaatiokaavio ja rakenteet ovat mallillaan, kunhan ne saadaan toimimaan käytännössä.

– Tällaisen asiantuntijaorganisaation johtaminen ei ole helppoa. Se kannattaa tunnustaa.

Liity yhdistykseesi!

Yliopistolainen, TEKin yliopistoyhdistykset valvovat etujasi. Tutustu oman yliopistosi yhdistykseen ja liity jäseneksi.

Lähes kaikilla TEKin yliopistoyhdistyksillä on tätä nykyä omat verkkosivut TEKin palvelimella. Jäseneksi liittyminen käy näppärästi verkossa. Siellä ovat myös tarvittavat yhteystiedot.

Otaniemen TEK-tutkijat, Oulun yliopiston TEKkiläiset, Tampereen TEK-tutkijat, Turun yliopiston TEK-tutkijat, Yliopistojen Laboratorioinsinöörit Yli ja ÅTEK löytyvät kaikki osoitteesta http://www.tek.fi/yo-yhdistykset/.

Skinnarilan TEKijät tavoittaa s-postitse lytek.pj@tek.fi. (MH)

Juha M. Kinnunen

Oulun yliopiston TEKkiläisten puheenjohtaja, yliopistonlehtori Juha Ahola kertoo, että kolme vuotta sitten perustettu tekkiläisten yhdistys keskittyy tiedottamiseen, mutta myös yhteistoimintaan työnantajan kanssa.

– Opastamme esimerkiksi työsuunnitelman tekoon ja avaamme työnantajan ohjeita. Tiedotamme paljon sellaisista asioista, joista oikeastaan työnantajan pitäisi huolehtia, Ahola sanoo.

Ahola painottaa työsuunnitelmien tekemisen tärkeyttä.

– Meillä on ongelmana, että työsuunnitelmien tekemistä pidetään tarpeettomana, eikä asioista sovita paperilla riittävän tarkasti.

Työsuunnitelma on kuin palovakuutus, Ahola muistuttaa.

Kun työsuhteessa on ongelma, luottamusmies on lähellä. Teknillisen tiedekunnan luottamusmiehenä on tekkiläinen Timo Kokkonen. Hän on myös yliopiston akavalaisten varapääluottamusmies.

Aholan mukaan edunvalvonnan suurin kipupiste on Oulussakin määräaikaisuuksien suuri määrä. Ääritapauksissa tutkijaa saatetaan pallotella kolmen kuukauden sijaisuuspätkissä, mutta tavallisinta on pilkkoa neljän vuoden väitöstyörupeama vuoden pätkiin.

– Niissä työnantajan riskiä kaadetaan yksittäisen työntekijän niskaan. Kun projektin jatkorahoitus ei ole täysin varmaa, tutkijalle annetaan vain lyhyitä määräaikaisuuksia projektin todennäköisestä jatkumisesta huolimatta, Ahola sanoo.

Näin menetellään, vaikka yliopiston keskushallinto on ohjeistanut väitöstutkijoiden määräaikaisuudeksi neljä vuotta.

TEK 11

ajassa

ajankohtaista jäseneduista

Nordic Ro yal

Uusia etuja TEKin jäsenille Nordic Bro wn Nordic Gr een Nordic Sta ndard Nordic Bra ss Nordic Blu e

Anna palautetta lehdestä ja voita MacBook Air! Jokainen numero on

uusi mahdollisuus osallistua

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek.

2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

12 TEK

X

X

№ 1 • 20 12 | € 11 Palvelu | serviCe

y

y

y

MUoTo iliJaT ’1 2

X=upperca

se height

X

X

arkkiteht uuri

Palvelee SaUna : lah Ja Kann den laSTenTa iSTon Ko lo UlU

X

X

t nyt osa

sur faces

ariarkkiteh Aurubista , Euroop tuurissa. Luvata an suurint n a kuparin valssatut tuottee t valmista / system jaa. s

/ forms

sur faces / forms

y

y

AURUBI

y

S

X=upperca se height

X

X

Pronto Media julkaisee viittä lehteä: AURUBI NORD S IC·GREEN N OBIRS DIC ·Rja muotoiluunNOerikoisnykytaiteeseen AURU RDIC RO O · YAL Y A NOTaide&Designia, RDIC ·RO L antiikkiin ja taitunutta YAL taiDe | muoto ilu | ar dehistoriaan keskittynyttä Dianaa, hekkitehtu uri vosalan ammattilaisten ja harrastajien lehteä Pro Hevonen, käsityölehteä Sinä Osaat sekä lapsille suunnattua Askartelu-lehteä.

Jäsenhintaisia lehtiä Niihin voi tutustua verkossa www.prontomedia.fi. akavalaisten liittojen jäsenille tarjoava Pronto Media Jäsenedut.fi-palvelussa on myös runsaasti erikustantaa Taide&Design laisia matkailuun liittyviä tarjouksia.

-lehden lisäksi antiikkiin ja Jäsenetuihin pääsee käsiksi osoitteessa www. taidehistoriaan keskittynyttä Dianaa, Pro Hevonen -lehteä jäsenedut.fi ja niiden käyttäminen edellyttää resekä käsityölehteä Sinä Osaat ja kisteröitymistä. lapsille suunnattua Askartelulehteä.

(MH) realising

Aurubis

your des

/ system s

AURUBIS

igns in cop

Finland

per

Oy / Puh . 02-626

AURUBIS

6111 / ww w.auru

bis.com

Aurubis

ad proint

eriror_taide

_and_desig

n 2011.

indd 1

04/10/2011

11:04

9 771 79

Juhani Nokela ENAEE:n hallitukseen TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikka -yksikön asiamies, DI Juhani Nokela on valittu eurooppalaista EUR-ACE-akkreditointia hallinnoivan ENAEE (European Network for Engineering Accreditation) -järjestön hallituksen jäseneksi kolmen vuoden toimikaudelle järjestön vuosikokouksessa 25. helmikuuta.

EUR-ACE-akkreditointi on laajimmin levinnyt insinöörikoulutuksen akkreditointi Euroopassa ja sitä myöntävät ENAEE:n valtuuttamat akkreditointitoimistot. EUR-ACE-akkreditoinnit ovat leviämässä myös Suomeen. Lappeen-

8 141 00

8

Helena Hagberg

Akavalaisten liittojen jäsenet saavat yhdeksän prosentin liittoalennuksen kaikista Turvan jatkuvista vapaaehtoisista koti-, auto- ja henkilövakuutuksista. Pakollisesta liikennevakuutuksesta saa kolmen prosentin alennuksen.

Turvasta voi hankkia myös Liittokasko-autovakuutuksen ja Henkikulta-henkivakuutuksen.

TURAL ARCHIT ECTURA Uusia lehtiä ARCHjäsenalennuksella ITECTUR L AL Akavalaisten jäsenliittojen yhteisessä ARCHIT ECTURAon nyt kotimaisen Jäsenedut.fi-palvelussa NORDIC L ARCCO FOX ROD HPPITERElehtiä CTUR ProntoNOMedian jäsenetuhintaan.

RDIC CO AL PPER AURUBI SURFACES_ S AURUBIS FORMS_ SYSTEM FOXRO S D AURUBI COPPER S SURFAC ES FO AURUBIS RMS SY STEMS NORDIC G CO PPER SU AURU · REEN BIS RFACES AURUBIS FORMS SYSTEM NORDIC RO S · YAL AU BI – UusiRU S i kup vahva nim ova

Sophie C

sekoittaa alle yksit yis tä julkise en uuDessa keräilijät -sarjass a: Carl Gu staf ehrn rooth

taidedesign. fi

Vakuutusturvaa Turvastakin

TEKillä on ennestään sopimukset sekä Pohjolan ettäAUIfin kanssa. Molemmat vakuutusRUBIS A R yhtiöt tarjoavat TEKin vakuutuksia jäC AU H RU ITECTjäsenille COPP BIS U RA ARERCSURFACES_FORM S_ SYST L senhintaan.

EMS COPPER HITEC

€11 £12 $17

Evli Pankki on avannut TEKin jäsenille omat verkkosivut.

Osoitteesta www.evli.com/tek saa tietoa Evlin tarjoamista eduista ja palveluista sekä hyötytietoa sijoittamisesta. Sivuilla esittäytyy myös jäseniä palveleva sijoitusneuvoja.

Asiakassuhteen Evliin voi avata joko jäsensivuilla tai osoitteessa www.evli.com henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Avauksen yhteydessä omiin tietoihin on syötettävä tarjouskoodi ”TEK”.

Verkkopalvelu My Evlin saa käyttöön saman tien.

TEKin jäsen saa sijoitukset Evlin Suomessa markkinoimiin rahastoihin ilman merkintä- ja lunastuspalkkioita. Etu koskee myös perheenjäseniä.

rannan teknillisessä yliopistossa on akkreditoitu jo kaksi diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmaa juuri näillä akkreditoinneilla. TEK-verkkolehdessä on luettavissa joulukuussa julkaistu artikkeli Lappeenrannan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnista; se löytyy helpoiten laittamalla sanan akkreditointi hakuikkunaan.

TEK on ollut ENAEE:n jäsen vuodesta 2010.

2/2012

Björn Wiemers

ajassa

Patenttihallinnon väki TEKiin

Tällä puheenjohtaja Matti Santeron allekirjoituksella Patenttihallinnon diplomi-insinöörit -yhdistys liittyi TEKiin ja TEKin myötä myös keskusjärjestö Akavaan STTK-laisesta Pardiasta. Vieressä myhäilee yhdistyksen taloudenhoitaja Antti Heikkilä.

Patenttihallinnon diplomiinsinöörit PHDI on liittynyt TEKin jäsenyhdistykseksi.

Yhdistys suosittelee, että myös sen henkilöjäsenet liittyvät TEKin jäseniksi 1.7.2012 mennessä.

Tähän saakka PHDI on kuulunut STTK:laiseen Pardiaan.

TEKin ja PHDI:n yhteistyön tavoitteena on tarjota PHDI:n jäsenistölle jäntevää edunvalvontaa sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti Akavan kautta. Samalla kaikki TEKin jäsenedut ja palvelut tulevat PHDI:n TEK-jäsenten ulottuville.

TEK lähettää kevään aikana PHDI:n jäsenille tietoa TEKistä ja myös toimintaohjeet TEKiin liittymiseksi.

PHDI toimii TEKin organisaatiossa itsenäisenä paikallisyhdistyksenä.

PHDI on Patentti- ja rekisterihallituksessa pääasiassa tutkijainsinöörin tehtävissä toimivien tai toimineiden diplomi-insinöörien, tekniikan lisensiaattien, tohtorien ja vastaavien luonnontieteellisen akateemisen ylemmän loppututkinnon suorittaneiden edunvalvontajärjestö. Vuoden 2011 lopussa sillä oli 58 jäsentä.

Osa Patentti- ja rekisterihallituksessa työskentelevistä on ollut tähän saakka vain TEKin jäseniä. TEK suosittelee, että hekin liittyisivät nyt oman tekkiläisen paikallisyhdistyksensä PHDI:n riveihin.

Pari vuotta sitten Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI solmi samaan tapaan TEKin kanssa yhteistyösopimuksen ja sen jäsenet littyivät TEKiin.

(MH)

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka verkossa: sykettätyöhön.fi Yli 900 työntekijää ja esimiestä kantaa jo mukanaan Työturvallisuuskeskuksen TTK:n työhyvinvointikorttia.

Kortin saa, kun on käynyt päivän mittaisen koulutuksen, jossa työhyvinvointiin paneudutaan johtamisen, työyhteisön toiminnan sekä terveyden ja työkyvyn kannalta.

Työturvallisuuskeskus aloitti työhyvinvointikorttiin tähtäävät koulutukset viime vuonna ja ne ovat tarjolla kaikille halukkaille.

Lisätietoja koulutuksista saa osoitteesta www.työhyvinvointikortti.fi

Sykettä työhön Kortin suoritettuaan voi jatkaa työhyvinvointiasioiden parissa TTK:n uudessa sykettätyöhön.fi-palvelussa.

– Palvelu toimii työhyvinvointikortin jatkeena, mutta sitä voi mainiosti käyttää vaikkei korttia olisi vielä hankkinutkaan, asiantuntija Jarna Savolainen TTK:sta sanoo.

lehti.tek.fi

Rekisteröitynyt käyttäjä pääsee sähköiseen tieto- ja toimintapaikkaan, jota voi käyttää työpaikan yhteisenä kehittämisalustana. Järjestelmään voi sähköisen kyselylomakkeen avulla kerätä perustiedot työpaikan työhyvinvoinnin tilasta. Samoin voi kerätä kollegojen anonyymit mielipiteet, joista järjestelmä antaa yhteenvedon.

Nykytilan arvioinnin perusteella se antaa automaattisesti toimenpide-ehdotukset työhyvinvoinnin perustyöhön.

Sykettätyöhön.fi-palvelussa on tarjolla myös runsaasti materiaalia, ja tarvittaessa asiantuntijalle voi lähettää sähköisellä lomakkeella kysymyksen tai pyytää henkilökohtaista puhelinpalvelua.

– Palvelu soveltuu erityisen hyvin työyhteisössä jo toimiville ryhmille, kuten työsuojeluorganisaatioille tai erilaisille tiimeille. Kuukausittain otetaan esiin uusia teemoja, joiden pohjalta voi käynnistää ky-

seisestä asiasta keskustelua myös työpaikoilla, Savolainen kertoo.

– Varsinkin pk-yritykset ovat ottaneet ilmaisen työkalun innostuneesti vastaan.

Kokonaisvaltaista kehittämistä Työhyvinvoinnin lisääminen on kaikille kannattavaa.

– Työn ilo lisääntyy. Luovuus ja motivaatio paranevat. Sitoutuminen vahvistuu. Tulosta syntyy ja poissaolot vähenevät, TTK:n asiantuntija Pirkko Mäkinen luettelee.

Hän muistuttaa, ettei työhyvinvoinnin johtaminen ei ole pelkkää hyvää esimiestyötä vaan kokonaisvaltaista kehittämistä.

– Johtamisen ja esimiestyön lisäksi kehitetään terveyttä ja työkykyä, työtä ja työympäristöä, työyhteisön toimivuutta sekä ammattitaitoa ja osaamista. Yhtään näistä osa-aluista ei voida unohtaa.

(KL)

TEK 13

Uudenmaan Otty edistää työnhakuvalmiuksia ja etsii erilaisia työllistymiskeinoja.

Tulevien luentojen teemoja ovat tunteet työnhaussa, uudet työnteon muodot, henkiset voimavarat ja itsetuntemus.

Tarjolla on myös vertaistukea, jolla voimaannutetaan ja aktivoidaan toimintaan osallistuvia. Uusia vertaisryhmiä perustetaan tarpeen mukaan, joten kannattaa ilmoittautua.

Pirkanmaan Otty tarjoaa kevään aikana useita työnhakuvalmiuksia edistäviä koulutuksia ja kontaktifoorumeja. Koulutusten aiheina ovat muun muassa nykytyöelämän vaatimukset, työnantajien toiveet, soveltuvuusarvioinnit ja eri alojen tulevaisuusnäkymät.

Pirkanmaan Ottylla on myös runsaasti suoria yrityskontakteja.

Tänä keväänä toiminnassa painotetaankin yritysten osallistumista projektin toimintaan. Ottyn yrityspäivillä toiminnassa mukana olevat saavat puolestaan mahdollisuuden esittäytyä rekrytoijille.

Pohjois-Pohjanmaan Uranosteella kauden teemana on oman osaamisen markkinointi. Luvassa on koulutusta työoikeudesta, verkostoitumistyöpajoja ja yritysvierailuja. Uranoste kokeilee kevään aikana myös koulutusten välittämistä Oulun seudun ulkopuolelle etäyhteyksin.

Uranoste tarjoaa palvelujaan myös työssä tai koulutuksessa oleville työnhakijoille. CV-pankin avulla Uranoste auttaa pk-yrityksiä osaavan työvoiman rekrytoinnissa.

Lisätietoja: www.otty.fi www.pirkanmaanotty.fi www.uranoste.fi

14 TEK

(C) Arto Inkala

Omaehtoiset työllistymisprojektit järjestävät työnhakuvalmennusta, luentoja, yritysvierailuja, verkottumismahdollisuuksia ja vertaistoimintaa.

S U D O K U 7 3 6 1 7 3 2 8 5 5 8 3 4 6 3 9 1 2 7 8 7 3 1 6 7 2 3 6

AI13840

Työllistymisprojektit tarjoavat koulutusta ja kontakteja

www.aisudoku.com

ajassa

Vaikeusaste: Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

9 8 5 1 7 3 2 ProHow 1 7 4 tarjoaa 6 5 2 8 mahdollisuuksia 3 6 2 9 4 8 5 konkareille 5 2 6 8 9 7 4 8 3 1 4 2 6 7 7 4 9 5 3 1 6 6 5 8 7 1 9 3 4 1 3 2 8 5 9 2 9 7 3 6 4 1 Oletko hankkinut jo kannuksesi teollisuudessa tai liike-elämässä?

Etsitkö nyt uusia haasteita? Kiinnostaako hallitustyöskentely? Yritysosto tai -osakkuus? Tuotteistaminen?

Haluatko kontakteja muihin vastaavassa tilanteessa oleviin?

Prohow on yhteistyö- ja kontaktiverkosto kokeneille johtotason osaajille.

Tarjoamme koulutusta, hyödyllisiä kontakteja, avartavia yritystapaamisia, kokemusten jakamista yrittäjyydestä ja tietoa uusista työnteon mahdollisuuksista.

Jäsenemme ovat hankki-

4 3 7 1 9 8 2 6 5

6 9 1 3 5 2 4 7 8

neet kannuksensa kansainvälisissä projekteissa ja johtotehtävissä sekä yrittäjinä.

Tapaamme viikkokokouksissa, joissa aiheena ovat yritysesittelyt ja -vierailut sekä yrittäjyyden asiantuntijoiden tapaamiset. ProHow on myös luottamuksellinen vertaistukiryhmä.

Tervetuloa mukaan!

Katso lisätietoja toiminnastamme: www.prohow.fi

2/2012

ajassa

LinkedIn-ryhmässä jo kolmetuhatta tekkiläistä TEKin ryhmä verkostopalvelu LinkedIn:ssä kasvaa reipasta vauhtia. Aalto Pron palvelupäällikkönä työskentelevä Kari Klemi perusti ryhmän neljä vuotta sitten tekkiläisten ammatillisen verkostoitumisen tueksi.

Ryhmä on rajattu tekkiläisille, sen jäsenyys on TEKin jäsenetu.

– TEKin ryhmän jäsenyys on tietynlainen laatuleima omassa LinkedIn-profiilissa. Jos katsoisin profiilia työnantajan silmin, niin osaisin odottaa ryhmän jäseneltä tietyn tason osaamista. Jutun arvoa nostaa se, että tässä ollaan oman porukan kesken.

Ryhmän kolmastuhannes jäsen on DI Jussi Pekonen Espoosta. Ericssonilla vastikään työt aloittanut Pekonen liittyi mukaan hetken mielijohteesta.

– Huomasin useamman kaverini liittyneen TEKin ryhmään, ja liityin sen kummemmin miettimättä. Tällä hetkellä en tarvitse tietoa uusista työpaikosta, mutta haluaisin esimerkiksi tietoa työelämän muutoksista omalla alallani, Pekonen tuumii.

Ryhmässä on käyty viime aikoina tiivistä keskustelua TEKin roolista ja palveluista.

TEKin toiminnanjohtajan Heikki Kaupin mukaan jäsenet ideoivat ja haastavat reippaasti perustelemaan toimintaa.

– Esimerkiksi aloite yksinyrittäjäjäsenten ottamisesta oikeusturvavakuutuksen piiriin tuli LinkedIn-ryhmästä. Nyt tämä asia on hoidettu kuntoon. Palaute ja ideat otetaan myös huomioon TEKin strategiatyössä, Kauppi sanoo. (JN)

Suomalaistutkijoille merkittävää rahoitusta Euroopan tutkimusneuvostolta Akatemiaprofessori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta, professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta ja professori Ilpo Vattulainen Tampereen teknillisestä yliopistosta ovat saaneet ison tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. Lisäksi tutkija Svetlana Berdyugine sai rahoituksen Saksassa tehtävää tutkimustaan varten.

Akatemiaprofessori Olli Ikkala tutkii biomimeettisiä nanomateriaaleja. Biomimetiikassa haetaan keinoja luonnon materiaalinmuodostuksen jäljittelemiseksi. Ikkalan tutkimusryhmä on erikoistunut makromolekyylien itsejärjestymiseen ja siihen, miten tätä ominaisuutta voidaan käyttää funktionaalisten materiaalien tuottamisessa.

lehti.tek.fi

Professori Heli Jantusen johtama tutkimusryhmä kehittää uudenlaisia elektroniikan materiaaleja, joilla voidaan toteuttaa muun muassa anturointia, langattoman tiedonsiirron komponentteja tai energian keräämistä ympäristöstä. Tavoitteena ovat materiaalit, joilla rakenteet voidaan valmistaa jopa paperin tai muovin päälle, kolmiulotteisille pinnoille tai upottaa rakenteisiin edullisesti.

Professori Ilpo Vattulainen selvittää tutkimusryhmänsä kanssa laskennallisen biofysiikan keinoin lipidien vaikutusta proteiinien toimintaan. Aihe on poikkeuksellisen tärkeä solukalvoissa, joissa esiintyvät solukalvoproteiinit ja -reseptorit tuottavat noin puolet solujen toiminnoista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka solukalvojen lipidit ohjaavat näiden proteiinien toimintaa, ja keskittyä tähän teemaan etenkin luonnollisissa täyteen pakatuissa olosuhteissa, joissa solukalvoissa oleva proteiinitiheys on poikkeuksellisen suuri.

Tutkimuksen kohteena ovat myös kolesterolia ja muita lipidejä kantavat lipoproteiinit, joiden rooli sydän- ja verisuonisairauksissa on tunnettu jo kauan, vaikka lipidien vaikutusta proteiinien toimintaan ei tässäkään tapauksessa tunneta vielä juuri ollenkaan. Tutkimuksen suuri kysymys on selvittää, kuinka hyvin pienet lipidimolekyylit pystyvät ohjaamaan proteiineja, ja siten elämän perustoimintoja.

Suomalaiset saivat rahoitusta edistyneille tutkijoille suunnatusta hausta. Kukin tutkimusmääräraha on noin kahden miljoonan euron suuruinen ja se on viisivuotinen.

Euroopan laajuisessa haussa 13 prosenttia rahoitusta hakeneista tutkijoista onnistui saamaan kilpaillun tutkimusrahoituksen. Kaiken kaikkiaan rahoituksen sai 294 tutkijaa. Suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista hakuun lähetettiin 71 hakemusta. Euroopan tutkimusneuvosto rahoittaa kaikkien tieteenalojen tutkimusta.

(Lähde Suomen Akatemia)

TEK 15

ajassa

Syksyn prosentit yleiskorotuksina teknossa ja suunnittelussa Teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla syksyn palkankorotukset maksettiin yleiskorotuksina. Vain viidesosassa yrityksistä osa korotuksesta käytettiin yhdessä sopien palkkavinoutumien oikaisuun.

Puolet YTN-teknologiateollisuuden palkkakyselyyn vastanneista luottamusmiehistä kertoi, että työnantajan kanssa sovittiin raamiratkaisun mukaisen 2,4 prosentin kustannusvaikutuksen jakamisesta yleiskorotuksena kaikille.

Suunnittelualalla kolme neljäsosaa ilmoitti, että työnantajan kanssa päästiin sopuun 2,4 prosentin yleiskorotuksesta.

Kolmasosa teknologiateollisuuden luottamusmiehistä kertoi, että 2,4 prosentin jakamisesta ei päästy sopuun lainkaan, joten korotus maksettiin perälaudan mukaisesti kaikille tulevana yleiskorotuksena.

Suunnittelualalla vastaava joukko oli reilu kymmenesosa luottamusmiehistä.

Alle viidesosa molempien alojen luotoista kertoi, että työpaikalla päädyttiin muuhun kuin 2,4 prosentin yleiskorotukseen.

Silloin palkankorotus jaettiin yhdessä sopien enimmäkseen niin, että 1,6 prosenttia maksettiin kaikille yleiskorotuksena ja 0,8 prosenttia kohdennettiin palkkavinoutumien oikaisuun.

YTN:n luottamusmiehet pitivät ehdottoman tärkeänä, että jos muusta ei päästä sopuun, liittotason neuvotteluissa sovittu kustannusvaikutus maksetaan kaikille tulevana yleiskorotuksena. Tämä niin sanottu perälauta saatiin vasta syksyn työtaistelun avulla.

Kattavat kyselyt Syksyn palkkaratkaisun jaosta kysyttiin luottamusmiehiltä sekä teknologiateollisuudessa että suunnittelualalla tammikuussa.

Teknologiateollisuuden kyselyyn vastasi 212 luottamusmiestä tai varaluottamusmiestä ja suunnittelualan kyselyyn 74 luottamusmiestä tai varaluottamusmiestä.

Kyselyt kuvaavat siis varsin luotettavasti yrityksissä toteutettuja palkkaratkaisuja.

Klapuri suunnittelun johtoon Sillanpää teknon johtoon Teknologiateollisuuden kyselyn tulokset julkistettiin 10.–12.2. YTN:n alan luottamusmiesten seminaarissa. Vuodenvaihteessa alkaneen uuden luottamusmieskauden myötä paikalla oli runsaasti myös uusia luottamusmiehiä.

Kysyttävää ja keskusteltavaa riitti, kun

Suunnittelualan taustaryhmän uusi puheenjohtaja Marko Klapuri vakuuttaa, että suunnitteluala aikoo pitää kiinni omasta työehtosopimuksestaan, vaikka siitä neuvotellaankin Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

16 TEK

seminaarissa käytiin läpi tuoretta työehtosopimusta ja analysoitiin syksyn neuvottelukierrosta työtaisteluineen.

Tilaisuudessa vahvistettiin myös alan taustaryhmän kokoonpano.

21-jäseniseen taustaryhmään tuli peräti kymmenen uutta varsinaista jäsentä, joista moni on tosin toiminut aiemmin joko varajäsenenä tai ollut varsinaisena jäsenenä muutama vuosi sitten.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Raimo Sillanpää ABB:ltä Vaasasta. Sillanpää on myös UIL:n varapuheenjohtaja ja monivuotinen taustaryhmän jäsen.

Katso, ketkä ovat uudessa taustaryhmässä YTN-teknologiateollisuuden sivuilta www.ytn.fi/teknologiateollisuus.

Myös suunnittelualan taustaryhmä on saanut uuden puheenjohtajan, kun Marko Klapuri astui remmiin vuoden vaihteessa.

Klapuri työskentelee Etteplanilla projektipäällikkönä ja on toiminut jo monta vuotta taustaryhmässä. Hän on UIL:n jäsen.

Katso suunnittelualan koko taustaryhmä www.ytn.fi/suunnitteluala. (MH) Teknologiateollisuuden taustaryhmän uusi puheenjohtaja Raimo Sillanpää sanoo, että taustaryhmä tietää edunvalvonnan kipupisteet ja kentän tunnelmat. – Toivon, että YTN:n hallitus kunnioittaa taustaryhmän näkemystä alan asioista päättäessään, Sillanpää sanoo.

2/2012

ajassa

Teekkareiden vaalijäynä pääsi telkkariinkin Tampereen teekkareiden joukkue Konserni/Indecs innovoi itsensä vuoden valtakunnallisen jäynäkisan voittajaksi Salossa 20.–21.1.

Vuoden parhaaksi jäynäksi valittiin tamperelaisten Alkoholiveronpalautus. Jäynässä toteutettiin pilottilaite, jonka avulla pulloja ja tölkkejä palauttaessa niihin mahdollisesti jääneistä pohjista saa palautuksen, jolloin alkoholivero muuttuu käyttöperusteiseksi. Pilottilaite oli rakennettu oikeasta tölkinpalautusautomaatista.

Jäynättävät kaatoivat tölkkien pohjat laitteessa olevaan suppiloon ja painoivat kuittipainiketta. Tällöin kone alkoi analysoida nesteen alkoholipitoisuutta ja näyttö samalla prosessin etenemisen näytöllä. Lopputuloksena tietokoneen näytölle ilmestyi Epic Sax Guy ja vilkkuva teksti ”Jäynä”.

Samainen tamperelaisjoukkue jäynäsi itsensä myös YLEn tv-uutisiin presidentinvaa-

leihin liittyneellä labyrinttijäynällään, jossa kulkija valitsi reittinsä mielipiteidensä mukaan. Jonkun mutkan takana kansalaista pelotteli muriseva verokarhukin. Vaelluksen lopputuloksena labyrintin ulostulossa olleen tietokoneen näytölle sai henkilökohtaisen diagnoosin: Äänesi on annettu teekkarille!

Parhaan jäynän lisäksi palkittiin paras teemajäynä ja paras teknillinen jäynä.

Teemajäynässä kunnostautui Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun joukkue Tyhjäkäyntipiiri. Jäynän aiheena oli Ruuan valinta sylkinäytteen analyysin avulla. Prisman asiakkaiden sylkinäytteitä analysoitiin tarkoituksena, että syljen entsyymien avulla voidaan arvioida, minkä tyyppiset ruoka-aineet sopivat tälle ihmiselle. Analyysin jälkeen koehenkilöille suositeltiin myös hänelle soveltuviin ruokaaineisiin liittyviä reseptejä.

Parhaan teknillisen jäynän palkinnon voitti Oulun Sähköinsinöörikilta laskemalla kauppakeskuksen asiakkaiden vartalon massakeskipisteitä. Koehenkilöiden tuli seistä mitä erikoisemmissa asennoissa henkilövaakaa muistuttavan mittalaitteiston päällä. Massakeskipisteen laskennan kulkua pystyi seuraamaan reaaliajassa kannettavalla tietokoneella pyörivässä ohjelmassa.

Videoituja poimintoja jäynätapahtumasta ja myös YLEn uutisissa ollut pätkä on katsottavissa verkkolehden uutisen yhteydessä: http://lehti.tek.fi/content/vuodenparhaat-jaynat-palkittiin. (JV, HA)

Puolustusvoimat myllerryksessä Puolustusvoimat hakee säästöjä vähentämällä väkeä vuoteen 2015 mennessä 2 200 henkilöllä.

Tavoitteena on, että puolustusvoimat kykenee edelleen ylläpitämään Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn säästöistä huolimatta.

Organisaatiorakenteita muutetaan, sotilasläänit johtoportaina lakkautetaan, joukko-osastoja lakkautetaan ja yhdistetään.

Kaikissa puolustushaaroissa joukko-osastojen rakenteita uudistetaan ja kevennetään keskittämällä hallintoa ja uudistamalla logistiikan järjestelyitä sekä tukipalveluja.

Puolustusvoimien myllerrys koskee myös TEKin jäseniä, joita on puolustusvoimien palveluksessa reilusti kolmatta sataa.

Heistä puolet on virkasuhteisia ja toinen puoli työsuhteisia. Kolmasosa on erikoisupseereita eli sotilaita, muut ovat siviilitehtävissä.

lehti.tek.fi

– Erityisesti tutkimuslaitosten ja materiaalilaitosten uudelleen organisoinnit koskevat TEKin jäseniä, mutta on heitä myös lakkautettavissa joukko-osastoissa, Puolustusvoimien Diplomi-insinöörien puheenjohtaja Hannu von Essen kertoo.

Säästöt ovat von Essenin mielestä ymmärrettäviä, mutta uudistuksen tiukka aikataulu epäilyttää.

– Aikataulu on ihan liian kireä. Lakkauttamiset ovat isoja käännöksiä ja muutkin muutokset koskevat tuhansia työtehtäviä.

Uudistuksen yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään keväällä ja uudistuksen toimeenpanovaihe alkaa kesäkuussa. Hallintorakenteet muutetaan vuosina 2013–

2014. Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 alussa.

Henkilöstöä luvataan tukea muutostilanteissa monin eri tavoin. Tarjolla on muutosturvaa, muutosvalmennusta ja takaisinottovelvoitetta, jossa etusijalla ovat irtisanomisuhan alaiset.

Hannu von Essen muistuttaa, että jokaisen puolustustoimien palveluksessa työskentelevän on viimeistään nyt turvattava selustansa ja taloutensa: liittoon ja työttömyyskassaan pitää liittyä. Kannattaa myös tutustua TEKin ura- ja rekrytointipalveluihin.

– Puolustusvoimilla on ainutlaatuisia työtehtäviä korkeasti koulutetuille insinööreille ja filosofian maistereille, mutta epävarmuuden lisääntyessä rationaalisesti ajattelevat ihmiset saattavat tehdä omia ratkaisujaan, von Essen tuumaa. (MH)

TEK 17

ajassa

Y=6 Stereotyyppiset käsitykset Y-sukupolvesta työtä ja vastuuta kaihtavana ja työpaikasta työpaikkaan surffaavana itsekkäänä sukupolvena voi heittää roskiin.

Tähän tulokseen tultiin viestintätoimisto Ellun Kanojen toteuttamassa Dialogi-hankkessa, jossa yritykset ja Aalto-yliopiston opiskelijat kävivät vuoropuhelua tulevaisuuden työelämästä.

Mukana hankkeessa oli yhdeksän yritystä sekä 1 700 Aalto-yliopiston opiskelijaa.

Helmikuussa julkaistu Terveisin Y -haastekirja esittelee Dialogin pohjalta suuntaviivoja työnteon tulevaisuuteen.

Dialogi-hankkeeseen osallistuneista Aalto-yliopiston opiskelijoista 70 prosenttia uskoo edustavansa sukupolvea, joka tulee muuttamaan työnteon kulttuuria.

6 x Y hyvässä ja pahassa Aallon Y-sukupolvi ei kuitenkaan sovi Y:n malliseen muottiin, vaan opiskelijat on ryhmitetty raportissa kuuteen erilaiseen työntekijäprofiilin. Nämä kuusi profiilia ovat lisäksi Janus-kasvoisia: parhaimmillaan hyviä ja pahimmillaan ikäviä.

Kehittymishaluinen luottopelaaja (22 % vastaajista) voi olla toimarin paras kaveri tai sitten toimarille kateellinen turhautuja.

Työteliäs urasuuntautuja (18 % vastaajista) on parhaimmillaan yritykseen vahvasti sitoutunut vastuunkantaja, mutta pahimmillaan rahan perässä juokseva kyynärpäätaktikko.

Säännöllinen vastuunkantaja (17 % vastaajista) on sinnikäs puurtaja, joka vie projektit sisulla loppuun, tai toisessa ääripäässä kehittymishaluton ja joustamaton marttyyri.

Riippumaton maailmanparantaja (16 % vastaajista) voi olla superjoustava organisaation kehittäjä tai itsekäs, tiimiin sopimaton hurskastelija.

Omistautuva visionääri (15 % vastaajista) on parhaimmillaan koko organisaation

18 TEK

huippuunsa virittävä vetäjä ja pahimmillaan projektien aloittamiseen erikoistunut sählääjä.

Liikkuva tilaisuuksiin tarttuja (13 % vastaajista) suoriutuu joustavasti ja nopeasti haastavista projekteista – ellei sitten ole taantunut välinpitämättömäksi kattoon syljeskelijäksi.

– Kuuden opiskelijaprofiilin hyvinkin erilaiset ta­ vat suhtautua työhön ja työuraan tarkoittavat uramallien muuttumista entistä yksilöllisemmiksi ja moninaisemmiksi, toteaa Ellun Kanojen toimitusjohtaja Kirsi Piha.

Menestyjät ovat onnellisia Dialogin perusteella omien ja työnantajan arvojen yhteensopivuus on tärkeää uudelle työntekijäsukupolvelle. Opiskelijoista 62 prosenttia ei halua työskennellä työnantajalle, jonka arvomaailma on ristiriidassa oman arvomaailman kanssa.

Y-sukupolven silmissä menestynyt työntekijä on onnellinen ihminen. Opiskelijoista suurin osa ei määritellyt menestystä materian ja titteleiden avulla, vaan tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat ihmisen tyytyväisyys ja tasapainoisuus. Esikuvikseen opiskelijat nimesivät useimmin omat vanhempansa.

Verkko korvaa konttorin Nuoret arvostavat työajan ja -paikan joustoja entistä enemmän. Etätyömahdollisuuden tarjoamisella työnantajat voivat erottua edukseen. Opiskelijoista 62 prosenttia on sitä mieltä, että verkko on tulevaisuudessa tärkein työpaikka.

Y-sukupolven onkin vaikea ymmärtää, miksi työnantajapuolella etätyön mahdollistaminen etenee niin hitaasti.

Y ei ole maineestaan huolimatta työpaikkasurffareiden sukupolvi, sillä Dialogin tulosten valossa nuoret ovat valmiita sitoutumaan työnantajaansa useammiksikin vuosiksi. Y haluaa sitoutua työhönsä sekä työkavereihinsa ja samalla kehittää omaa osaamistaan.

Painavimmaksi syyksi vaihtaa työpaikkaa opiskelijat nimeävät työpaikan huonon ilmapiirin. Y-sukupolvelle on väliä millaisten ihmisten kanssa he tekevät työtä.

Työn tekeminen on opiskelijoille tärkeää, mutta ei minkä tahansa työn. Opiskelijoista 89 prosentin mielestä merkityksellinen sisältö on työssä tärkeintä. Työn merkityksellisyys voi olla merkitystä yhteiskunnalle tai itselle. Työnantajan maineen pitää olla sellainen, että siitä voi olla ylpeä omassa kaveripiirissä. (HA) Lisätietoa Dialogin tuloksista: www.uusityöontäällä.fi

2/2012

tek-vaikuttaja

2003

2004

2008

2012

yritysyhdistyksen hallitukseen

teknologiateollisuuden taustaryhmään

luottamusmieheksi

TEKin yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtajaksi

K

emi-Tornion ja Helsinki-Vantaan lentokentät ovat tuttuakin tutumpia DI Hannele Aikiolle. Hän lentää Torniosta kokouksiin lähes viikoittain, välillä Outokummun pääkonttoriin luottamusmiesasioissa, mutta enimmäkseen erilaisiin TEKin tai YTN:n tilaisuuksiin.

– Aina olen ollut heikomman puolella vääryyttä vastaan, Aikio selittää päätymistään järjestöaktiiviksi.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä vuosia toiminut Aikio aloitti vaikuttamisen Tornion Outokummun terästehtaan yritysyhdistyksessä, valittiin pian YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmään, TEKin valtuustoon ja nyt vuodenvaihteesta TEKin yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtajaksi.

– Vuoden 2005 neuvottelukevään jälkeen ajattelin, että jos on tyytymätön, pitää ryhtyä vaikuttamaan, ei vain tyytyä valittamaan.

Teknologiateollisuuden kuuden päivän lakko viime syksynä oli Aikion mielestä opettavainen kokemus, joka selvästi vahvisti edunvalvontaa ja sai ylemmät toimihenkilöt kiinnostumaan neuvotteluista ja ay-toiminnasta ylipäätään.

– Lopulta saimme kohtuullisen sopimuksen, vaikka raamiratkaisu saneli korotuksien kustannusvaikutuksen. Matkaajan korvaaminen ei raamiin mahtunut ja se jäi kyllä hiertämään. Uskon kuitenkin, että matka-aika korvataan vielä tulevai-

lehti.tek.fi

Olli Häkämies

Heikomman puolella – vääryyttä vastaan suudessa myös ylemmälle toimihenkilölle, Aikio sanoo.

Parasta sopimuksessa oli täysi perälauta, eli jos työpaikalla ei päästä sopuun paikallisen korotuserän jakamisesta, se maksetaan kaikille yleiskorotuksena, eikä työnantajan päättämällä tavalla.

Työehtosopimukset ovat kattavasti voimassa pari vuotta, joten edessä on kiivaan viime vuoden jälkeen rauhan aika.

– Nyt olisi hyvin aikaa miettiä YTN:n toimintaa ja tavoitteita sekä käydä laaja-alaista keskustelua eri alojen kesken ja pohtia sitä, mihin seuraavalla neuvottelukierroksella keskitytään.

Aikio näkee esimerkiksi yhteistyön muiden palkansaajajärjestöjen kanssa tärkeänä.

– Tällä kierroksella sitä aloitettiin ja siihen kannattaa jatkossakin panostaa.

TEKin yksityisen sektorin valiokunta saa hengähtää sekin. Viime vuoden työtaakkaa kuvastaa se, että kokouksia pidettiin peräti 23. Onneksi osa niistä käytiin joko puhelimitse tai sähköpostikokouksina.

– Yksityisen sektorin valiokunnan rooli on jämäköitynyt. Valiokunnassa, sen aktiivisissa jäsenissä, on yksityisen työelämän paras asiantuntemus. TEKin hallitus on kunnioittanut sitä, Aikio kiittelee.

Torniolainen Aikio on Lapilleen uskollinen. Raahea etelämmäksi ei ole tarvinnut majaansa muuttaa edes töiden perässä. (MH)

TEK 19

lakitieto

Yliopistojen kokonaistyöaika vaatii työsuunnitelman Artikkelin kirjoittaja Anja Helin on TEKin yliopistosektorin asiamies, neuvottelija ja lakimies.

Kun yliopistot pari vuotta sitten itsenäistyivät valtion kupeesta, yliopistolliset virat muuttuivat työsuhteiksi ja alalle saatiin myös uusi työehtosopimus.

Siinä tutkijoille ja lehtoreille kirjattiin vuosittainen 1 600 tunnin kokonaistyöaika ja vaatimus työsuunnitelman laatimisesta.

A

lun ihmetyksen ja vastustuksenkin jälkeen uuteen työaikajärjestelmään on alettu tottua. Työsuunnitelmia laaditaan, mutta usein varsin ylimalkaisesti. Epämääräisistä työsuunnitelmista voi koitua hankalia tulkintaongelmia, jotka vältetään huolella tehdyllä työsuunnitelmalla.

Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittainen työaika on 1 600 tuntia.

Tavoitteena on työjärjestelyjen joustavuuden lisääminen, tutkimusedellytysten parantaminen, taiteellisen toiminnan edistäminen, tutkimuspohjaisen opetuksen kehittäminen ja uusien kannustavampien opetus- ja opiskelumuotojen kehittäminen.

20 TEK

Tarkoituksena on, että jokainen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä opettaa että tutkii.

Kunnollinen työsuunnitelma turvana Jokaisen kokonaistyöajassa olevan työntekijän on laadittava vuosittain yhdessä esimiehensä kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelma.

Työsuunnitelmassa otetaan huomioon työntekijän osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Työsuunnitelmaan kirjataan 1 600 tunnin työajan kohdentuminen eri tehtäväalueille seuraavan lukuvuoden aikana.

Uuden työehtosopimuksen mukaan väitöskirjan tekijöiden

opetusmäärään tuli muutos.

Aiemman 56 tunnin enimmäismäärän sijaan opetusvelvollisuudeksi suositellaan jatkossa enintään 5 prosenttia eli 80 tuntia kokonaistyöajasta. Tuntimäärä sisältää opetuksen valmistelun.

Suomen Akatemia käyttää kyseistä tulkintaa.

Poikkeustilanteista pulmaa Työsuunnitelmaan pitää kirjata sellaiset pitempiaikaiset poissaolot, joilla on merkitystä työsuunnitelman toteutumiseen. Äitiys- ja perhevapaalle jäävän on syytä keskustella ennen vapaalle jäämistään esimiehensä kanssa työsuunnitelman sisällöstä.

Jokaisella kokonaistyöajassa olevalla työntekijällä on oikeus saada pitää myös työstä vapaita jaksoja. Jos vapaata ei ehdi pitää ennen äitiys- tai perhevapaan alkua, asia voidaan sopia niin, että työntekijä aloittaa perhevapaalta paluun vapaajaksolla.

Muu pitkäaikainen poissaolo, esimerkiksi sairausloma, tulee useimmiten ennakoimatta.

Silloin poissaolon jälkeen on syytä tutkia, miten työsuunnitelma on toteutunut ennen sairauslomaa tai muuta pitkäaikaista poissaoloa. Pitämättä jääneen vapaajakson voi mahdollisesti pitää töihin paluun jälkeen.

Samanlaisia tulkintaongelmia voi syntyä alle vuoden mittaisissa työsuhteissa. Tällöin työsuunnitelmaan kirjataan ne työt, jotka suunnitellaan tehtäväksi määräaikaisuuden aikana.

Työsuhteen päättyessä tarkastellaan, miten työsuunnitelma on toteutunut. Jos vapaata ei ole ehtinyt pitää, työsuhdetta voidaan jatkaa vapaajakson verran. Sama koskee myös muita tapauksia, joissa työsuhde päättyy kesken lukuvuoden.

Jos työntekijä suostumuksensa mukaisesti antaa yksikön määräämää opetusta enemmän kuin hänelle työsuunnitelman mukaan kuuluu, siitä on maksettava hänelle eri korvaus.

Akateeminen vapaus Koska työaikalakia ei sovelleta yliopistojen kokonaistyöaikalaisiin, työntekijä vastaa itse omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin.

Työntekijä vastaa myös siitä, että pitää vapaata eikä aja itseään piippuun.

Työntekopaikan voi myös valita mielensä mukaan. Tosin opetustunnit, hallinnolliset tehtävät ja muut vastaavat puuhat edellyttävät toki työpaikalla oloa.

Jotkut yliopistot ovat antaneet ohjeita, joiden mukaan työpaikalla on oltava esimerkiksi kolmena päivänä viikossa. Tällaiset ohjeet ovat

2/2012

lakitieto

Työntekijä vastaa itse omasta työajastaan. työehtosopimuksen vastaisia.

Niistä onkin jo reklamoitu yliopistoja työnantajia edustavaa Sivistystyönantajia.

Lomat ollaan lomalla Kokonaistyöaika tarkoittaa ytimekkäästi sitä, että 1 600 tuntia tehdään töitä, ja kaikki muu aika on vapaata.

Työntekijä harkitsee itse, milloin vapaajaksonsa pitää.

Tavallisessa vuosilomajärjestelmässä työnantaja päättää loman antamisen ajankohdan.

Vuosilomasäännöksiä sovelletaan vain lomarahaan.

Lomarahan suuruus määräy-

tyy sen mukaan, mitä henkilö saisi, jos vuosilomasäännökset koskisivat häntä.

Kun palvelusaikaa on alle vuosi, lomaraha on neljä prosenttia edellisen kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Yli vuoden palvelussuhteen jälkeen lomaraha on viisi prosenttia edellisen kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Yli viidentoista palvelusvuoden jälkeen prosenttiluku nousee kuuteen prosenttiin.

Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.

Äitiysvapaan palkka Jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan niin sanottu laskennallisen vuosiloman aikana.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos 72 päivän palkallinen äitiysvapaa osuu samaan aikaan kuin laskennallinen vuosiloma, työntekijä saa sekä palkan että päivärahan. 

Yliopistojen palkankorotukset maksuun maaliskuussa Myös yliopistot liittyivät mukaan valtakunnalliseen raamisopimukseen, jonka ensimmäisen vuoden kustannusvaikutus on 2,4 prosenttia.

Yliopistoissa maksettiin maaliskuun alussa 1,7 prosentin yleiskorotus ja 0,7 prosentin suuruinen järjestelyerä.

Järjestelyerä ei jakaannu tasaisesti vaativuustaulukoihin. Sillä pyrittiin tasoittamaan vaativuustasojen välisiä epätasaisia eroja.

Toisaalta ne tasot, jotka aiemmin ovat saaneet enemmän, jäivät nyt vähemmälle.

Raamisopimuksen mukainen 150 euron kertaerä maksetaan huhtikuun palkanmaksun yhteydessä.

Ensi vuoden järjestelyerä suunnataan palkkausjärjestelmässä henkilökohtaisen suoritukseen kehittämiseen. Lähtökohtana on kokonaisarviointiin siirtyminen.

Vuoden 2013 järjestelyerästä ja henkilökohtaisen arvioinnin uudistamisesta neuvotellaan 31.5.2012 mennessä.

Jos ensi vuoden 0,7 prosentin erästä ei synny sopua, 0,3 prosenttia maksetaan yleiskorotuksena taulukoihin ja 0,4 prosenttia jää työnantajan päätettäväksi henkilökohtaisiin korotuksiin.

Yliopistojen sopimuskausi on 1.3.2012 – 31.3.2014.

Parannuksia väitöstyön tekijöille Kokonaisarviointi tulossa Valtakunnalliseen raamisopimukseen nivelletyn työehtosopimuksen toisen jakson 1,2 prosentin yleiskorotus maksetaan suoraan taulukoihin alun perin sovittua aiemmin eli jo 1.1.2013. Vastaavasti 0,7 prosentin järjestelyerä myöhennetään ja se maksetaan 1.10.2013.

lehti.tek.fi

Väitöskirjaa tekevien opetusvelvollisuuteen saatiin tervetullut parannus.

Aiemman 56 tunnin enimmäismäärän sijaan nyt suositellaan, että jatkossa opetukseen käytetään enintään 5 prosenttia eli 80 tuntia kokonaistyöajasta. Tuntimäärä sisältää opetuksen valmistelun.

Suomen Akatemia käyttää kyseistä tulkintaa.

Lisäksi sopimuksessa on toinen hyvä suositus, jonka mukaan väitöstyötä tekevien opetusvelvollisuuden pitää olla heidän omalta tutkimusalaltaan.

Väitöskirjaa tekevien palkan lähtövaativuustasoksi suositellaan 2:ta 11-portaisessa vaativuustasojärjestelmässä.

Aiemmasta arviointiryhmän käsittelystä voidaan luopua väitöskirjaa tekeviä ja postdoc-vaiheessa olevia vaativuustasolle 5 sijoitettaessa. Tutkija voi kuitenkin halutessaan viedä vaativuustasoluokituksensa arviointiryhmän pohdittavaksi.

Sopimuksessa on myös maininta, että pidempiaikaisen poissaolon jälkeen työsuunnitelman toteutumista tarkastellaan ja siihen tehdään tarvittavat muutokset.

Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa lähtökohtaisesti kaikille yliopistolaisille. (MH)

TEK 21

Pääkaupunkiseudulla tehokasta protoilua Teksti Kirsti Levander Kuvat Helena Hagberg ja Kirsti Levander

Aalto-yliopiston suojiin asettunut pääkaupunkiseudun Protomo toimii nyt täydellä teholla.

Otaniemen toimipisteen rinnalle avattiin 7. maaliskuuta Arkadiankadun toimipiste. Tarjolla ovat hyvät eväät vaikkapa yrityksen perustamiseen.

K

uukautta ennen avajaisia Arkadiankadulla eletään loppukirin tunnelmissa. Projektinjohtaja, yritysneuvoja Seppo Rantalainen ehtii juuri ja juuri valokuvaan, sen jälkeen mies huikkaa heit ja kiirehtii töihinsä.

Tilojen piti olla jo remontissa, mutta remonttireiskoja ei näy vielä missään.

– Maanantaina tulevat. Neljäs kerros brändätään Protomoksi oranssilla tunnusvärillä ja rennolla tiimityötä tukevalla sisustuksella, fasilitaattorina hääräävä KM Laura Ahtikoski ja koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen kertovat.

Protomo-toiminnasta muualta maasta saatu kokemus saa vetäjät uskomaan, että pääkaupunkiseudulta löytyy innovaatioapparaattiin tulijoita. Toiminta on tarkoitettu niin työttömille ja työttömyysuhan alaisille kuin työssäkäyville ja opiskelijoillekin.

Tavoite on sama kuin kaikilla Protomoilla: tuote- ja palveluideoiden jalostaminen ja yrittäjyyden edistäminen.

– Palvelemme eri alojen osaajia, joilla on vahva halu oman yrityksen perustamiseen. Myös oman osaamisen tuotteistaminen työnantajaa silmällä pitäen kuuluu Protomo-formaattiin, Gustafsson-Pesonen muotoilee uuden toimipisteen tehtävää.

Eikä Aallon Protomo Helsingissä aikailla. Jo ennen avajaisia exnokialaisista muodostettu kolmen hengen tiimi protoilee itselleen uutta tulevaisuutta täyttä päätä.

Ahtikoski ja Gustafsson-Pesonen toivottavat Arkadiankadulle tervetulleiksi kaikki, jotka ovat valmiita kehittämään osaamistaan ja ideoitaan, jopa yritystoimintaan saakka.

– Nettisivuilla voi luoda Protomo-käyttäjätilin, kertoa omasta osaamisestaan ja siitä mihin sitä haluaisi käyttää. Jos tiimi on jo koossa, aina parempi: kuvaus vain jäsenistä ja ideoista sähköiseen lomakkeeseen.

22 TEK

Fasilitointia ja sparrausta Fasilitaattorit käyvät tarkasti läpi käyttäjätileille saapuneet kuvaukset ja ideat.

– Pohdimme muun muassa sitä, millaisia tiimejä ilmoittautuneista voidaan koota. Sen jälkeen ehdotamme tapaamista ja haastattelemme ihmiset, Gustafsson-Pesonen kertoo.

– Tiimit toimivat itseohjautuvasti, mutta Protomo Helsinki tarjoaa inspiroivat tilat, laitteet ja mahdollisuuden lyöttäytyä yhteen samanhenkisten ihmisten kanssa.

Ahtikoski korostaa tiimien sopivaa kokoonpanoa.

– Esimerkiksi opiskelijoista voi löytyä juuri sopivaa täydennystä konkareiden tiimiin.

Vierihoitoa protomolaisille ei tarjota, mutta tukea ja sparrausta senkin edestä. Tarjolla on myös huipputason koulutusta.

Vaikka seula on tarkka, Gustafsson-Pesonen vakuuttaa, ettei kyseessä ole pelkkä yrittäjämylly.

– On selvää, ettei kaikista tule yrittäjiä. Protomo-toiminnan kautta voi myös löytää itselleen uuden tehtävän toisen palveluksessa tai lähteä kouluttautumaan.

Tehokas innovaatiomylly Hankejohtaja Marja Juvakoski vetää Otahallin yläkerrassa jo neljättä Protomo-ryhmäänsä.

– Aikamoista haipakkaa on ollut, hän kuvailee kohta hiukan yli vuoden jatkunutta toimintaa. Protoilu käy siihen ryhtyneille täydestä työstä puolen vuoden ajan.

Juvakoski valitsee hakemuksista työvoimahallinnon kanssa kommunikoituaan Protomo-toimintaan sopivimman 25–30 hengen ryhmän. Eri aloille koulutetuista ammattilaisista – usein kokeneista johto- ja asiantuntijatasolla työskennelleistä korkeakoulutetuista ihmisistä – koostuvat ryhmät hajaantuvat sittemmin

2/2012

– Neljäs kerros brändätään Protomoksi oranssilla tunnusvärillä ja rennolla tiimityötä tukevalla sisustuksella, Remonttisuunnitelman äärellä koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen (vas.), fasilitaattori Laura Ahtikoski ja projektinjohtaja Seppo Rantalainen.

Protomossa saat pistää osaamisesi peliin Protomon avulla voit jalostaa tuote- tai palveluideaasi osana tiimiä. Parannat yrittäjätaitojasi ja kehittämisosaamistasi.

Saat eväät uuden yrityksen hallittuun perustamiseen.

Jos Protomo kiinnostaa 1. Liity Protomo-yhteisöön idealla tai ilman.

2. Löydä tiimi ja toteutustapa idealle.

3. Suunnittele ja toteuta 3–6 kuukauden kehitysprojekti.

4. Käynnistä liiketoiminta ja menesty uudella urallasi.

Lisätietoja www.protomo.fi

lehti.tek.fi

TEK 23

25–30 hengen Protomo-ryhmä jakautuu projektin edetessä pienemmiksi tiimeiksi eri ideoiden ympärille, kertoo hankejohtaja Marja Juvakoski.

erilaisten ideoiden ympärille muodostuviksi tiimeiksi.

Ryhmät ovat varsin heterogeenisia. Keski-ikä on 45 vuoden kieppeillä. Mukana on esimerkiksi yrityksistä eropaketin saaneita, mutta myös nuoria vastavalmistuneita.

– Tänne tullaan heti aamusta ja tehdään töitä koko päivä. Ohjelmassa on yritystoimintaan liittyvää koulutusta, ohjausta ja esityksiä, mutta väliin jää myös runsaasti päiviä, jolloin hiotaan omia ideoita yhdessä ryhmän kanssa.

Juvakoski kuvailee protoilua innovaatiomyllyksi.

– Ideoita tulee todella paljon.

Runsaudenpulasta päästään ideagiljotiinin ja jatkojalostuksen aikana.

– Ideoita ei ammuta alas, mutta ne pöyhitään. Toteuttamisvaiheessa sparrataan eteenpäin.

Otahallin ensimmäinen ryhmä tuotti 17 ideaa, joista 12 pääsi jatkoon. Lopputulos oli huikea: 9 uutta yritystä! Kahdesta seuraavasta ryhmästä on syntynyt tähän mennessä neljä uutta yritystä.

Vaikka Protomoa kutsutaan yritysten laukaisualustaksi, Juvakoski muistuttaa, että protomolaiset rekrytoidaan usein myös erilaisiin tuotekehitysprojekteihin. Puolen vuoden aikana parantuneet vuorovaikutustaidot ja määrätietoisuus vievät hienosti eteenpäin.

– Kukaan ei ole lähtenyt kesken pois, vetäjä toteaa tyytyväisenä. 

TEKin jäsen – käy katsomassa uusimmat työpaikat www.tekrekry.fi Oletpa yksityisen sektorin, valtion tai kunnan työnantaja tavoitat TEKrekryn kautta kohdistetusti yli 50 000 osaavaa tekniikan ammattilaista.

Tekniikan työpaikat verkossa.

www.tekrekry.fi TEKrekry_TEK2_179x113mm.indd 1

28.2.2012 15.20

Start up viidessä kuukaudessa Teksti ja kuva Kirsti Levander

Tapio Suomi meni Espoon Otaniemen Protomoon ja sai idean. Viidessä kuukaudessa siitä hiottiin start up.

Otahallin ensimmäinen ryhmä tuotti 17 ideaa, joista 12 pääsi jatkoon.

Lopputuloksena oli 9 uutta yritystä!

KEKSI URASI UUDESTAAN! Torstaina 3.5.2012 klo 15-18 Protomon tiloissa, Arkadiankatu 28, Hki Tilaisuus on avoin pääkaupunkiseudun tekkiläisille.

Tervetuloa!

lehti.tek.fi

Tapio Suomi aloittaa pitchaamalla eli esittelemällä napakasti tuoteideansa. Hän esittelee protoilun tuloksena syntyneen Relax Ally -lepopannan toimittajalle yhtä tehokkaasti kuin myisi liikeideansa pääomasijoittajalle.

– Tätä on Protomossa harjoiteltu, Suomi kertoo.

Mies on myyntipuheharjoituksiin tyytyväinen, vaikka onkin toiminut liikkeenjohdon tehtävissä vuosikymmenet.

– Pitchaaminen on ollut Protomon parasta antia.

Kun entisen yritystoimintansa alas ajanut Suomi aloitti ”täydennyskouluttaumisensa” viisi kuukautta sitten Espoon Otaniemen Protomossa, Relax Ally lepäsi korkeintaan jossain alitajunnassa.

– Olin kokenut pitkät lentomatkat uuvuttavina. Pää putosi kymmentuntisilla lentomatkoilla rinnalle tai naapurin olkapäälle herkästi.

Eikö tähän nyt jotain keksisi...

Protomossa Suomi keksi: lepopanta!

Relax Ally pelastaisi väsyneen matkalaisen junassa, lentokoneessa, autossa. Istuimeen tuettu panta estäisi pään retkahtelun ja nukkuminen olisi istuma-asennossakin mukavaa.

Hän teippasi idealappunsa seinälle ja odotti, että muut protomolaiset lyöttäytyisivät tiimiin. Punainen täplä merkitsi innokkuutta,

vihreä kiinnostusta. Suomi sai idealleen yhden punaisen ja seitsemän vihreää täplää.

Suomi lähti viemään ideaansa eteenpäin.

Nyt viisi kuukautta myöhemmin hänellä on Protomossa pöyhitty ja testattu Relax Ally -tuoteja liikeidea kilpailukykyisessä start up -kunnossa. Tiimikin on koossa ja työnjako selvä. Tuotantoprosessista vastaavaa yritystä vielä etsitään – ja tietysti sitä pääomasijoittajaa.

Protoilu on kuitenkin kantanut hedelmää enemmän kuin Suomi uskalsi edes toivoa.

– On todella hienoa, että innovointiin ja yrityksen perustamiseen on saatavissa tällaista koulutusta, tukea ja opastusta.

Erityiskiitoksen Suomi antaa Design Factoryn protopajalle.

– Siellä on lähdetty hienosti mukaan ajatuksiini, ja olen saanut itsekin työskennellä siellä ideani parissa.

Jatkokehitysideoitakin on jo muhimassa: lepopannasta on tulossa aktiivipanta, johon voi liittää tietotekniikkaa. Tulevaisuudessa pannan visiirinäytöstä voi muiden matkustajien huomaamatta seurata vaikkapa omaa sähköpostiaan tai tehdä näppäimistön avulla töitä. Ja kuulokkeista voi kuunnella lempikappalettaan.

Tai sitten vain suljet kaiken ja vaivut matkasi ajaksi uneen. 

TEK 25

Työmarkkinatutkimus 2011

Palkat nousivat niukasti Teksti Henna Laasonen

Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon.

Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

26 TEK

2/2012

Työmarkkinatutkimus 2011

Tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin 4 500 euroa.

T

EKin työmarkkinatutkimuksen 2011 mukaan keskipalkka kohosi 1,9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Luvuissa ovat mukana vain vastaajat, joiden ylin tekniikan alalta suoritettu tutkinto on diplomiinsinöörin tutkinto.

Aiempina vuosina joukosta ei ole karsittu vastaajia, joilla on lisäksi jokin ylempi tutkinto. Jos he olisivat edelleen mukana, kaikkien diplomi-insinöörien keskipalkka olisi 5 060 euroa (muutos edellisestä vuodesta 1,8 prosenttia) ja mediaanipalkka 4 530 euroa.

Uuden määritelmän täyttävien diplomi-insinöörien mediaaniikä on 38 vuotta. Asiantuntijoita on 59 prosenttia, keskijohtoa 28 prosenttia ja ylempää johtoa 14 prosenttia. Naisvastaajia oli tällä kertaa vain 17 prosenttia.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevistä diplomi-insinööreistä enemmistö eli 54 prosenttia työskentelee edelleen teollisuuden palveluksessa.

Teollisuuden keskipalkka on 5 135 euroa, ja se kehittyi samaa tahtia muiden DI-palkkojen kanssa, 1,9 prosenttia vuodessa. Teollisuuden palkkojen mediaani on 4 578 euroa kuukaudessa.

Nuoret painavat keskipalkkoja Diplomi-insinöörien alkupalkkojen keskiarvo on nyt 3 220 ja mediaani 3150 euroa kuukaudessa toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa.

Keskipalkka laski edellisestä vuodesta peräti 5,2 prosenttia.

Vuosi 2010 ei kuitenkaan ollut normaali vertailuvuosi, sillä tutkinnonuudistuksen vauhdittamana valmistui tuplasti normaalivuotta enemmän diplomi-insinöörejä, osa tavanomaista kokeneempia.

Alkupalkkatilastoista yritettiin tuolloin tuoreeltaan puhdistaa selvimmät tapaukset pois, mutta se ei ilmeisesti täysin onnistunut, sillä ikiteekkareista siivottuun tilastoonkin verrattuna keskipalkka nousi tänä vuonna vain 0,7 prosenttia. Se on tavanomaista huomattavasti vähemmän.

Vuosi 2010 oli poikkeuksellinen, mutta valmistuvat vuosikurssit ovat toki muutenkin olleet jo pitkään huomattavasti suurempia kuin ammattivuosiltaan kokeneimpien vuosikurssit.

Lisäksi netissä tehtäviin palkkakyselyihin vastaavat aktiivisimmin juuri nuorimmat. Vastausaktiivisuus on suurimmillaan vuosina 2005–2011 valmistuneiden keskuudessa. Tänä vuonna tämä ilmiö korostui jostain syystä erityisen voimakkaasti.

lehti.tek.fi

Jos sama kehitys jatkuu, tulevina vuosina on syytä ottaa käyttöön painokertoimet, mikäli koko ammattikunnan palkkakehityksestä halutaan julkistaa jotain keskilukuja. Muussa tapauksessa koko keskipalkka on ehkä syytä heittää sivuun ja tarkastella mieluummin valmistumisvuoden ja muiden muuttujien mukaan piirrettyjä graafeja.

Turvallisin mielin voinee sentään edelleen sanoa, että tyypillinen diplomi-insinööri on 38-vuotias ja tienaa noin 4 500 euroa.

Reaaliansiokehitys sittenkin plussalla?

Vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 prosenttia. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että palkkakehitys on jäänyt pahasti jälkeen.

Työnantajien käyttämää henkilöidenttistä palkkakehitystä lähinnä vastaava valmistumisvuosi-identtinen kehitys oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevillä diplomiinsinööreillä kuitenkin 6,0 prosenttia. Tämä luku saadaan, kun kuvitellaan, että koko ammattikunta on saanut vuoden lisää kokemusta eikä vastavalmistuneita oteta huomioon.

Ehkä parhaiten todellista tilannetta kuvaa tällä kertaa ammattivuosi-identtinen palkkakehitys, joka oli diplomi-insinööreillä 3,2 prosenttia. Ammattivuosi-identtinen muutos kertoo, miten palkat olisivat muuttuneet, jos vuoden 2011 vastaajilla olisi takana keskimäärin sama määrä ammattivuosia valmistumisen jälkeen kuin edellisen vuoden vastaajilla.

Näin kiepautettuna reaaliansiokehitys olisi jo aavistuksen plussan puolella.

Arkkitehtien palkat laahaavat jäljessä Arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit tulivat mukaan työmarkkinatutkimukseen vasta pari vuotta sitten.

Heiltä saatiin tänä vuonna 254 vastausta, lähes sata vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin osallistumisessa oli vielä uutuudenviehätystä. Vastausosuus ei sinällään romahtanut muita ryhmiä alhaisemmaksi, mutta absoluuttinen lukumäärä on kovin pieni hienojakoiseen tarkasteluun.

Arkkitehtivastaajien keskipalkka oli 4 045 euroa ja muutos viime vuodesta 2,1 prosenttia. Myös mediaanipalkka lähestyy vihdoin 4 000 euron maagista rajaa, mikä ei tosin ole kovin paljon ottaen huomioon, että arkkitehtien mediaani-ikä on 44 vuotta, kuusi vuotta diplomi-insinöörejä korkeampi.

TEK 27

Työmarkkinatutkimus 2011 Vastaajat tutkinnon mukaan Muu Jatkotutkinto tutkinto (TkL, TkT, FL 2% tai FT) 9% Filosofian maisteri 6% Arkkitehti 3%

Vastaajat ylimmän tutkinnon mukaan (n = 9 589)

Diplomiinsinööri 81 %

Diplomi-insinööri

Arkkitehti

Filosofian maisteri

Jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT)

Muu tutkinto

Yhteensä

lkm

%

7797 81 242

3

539

6

851

9

160

2

9589 100

Vastaajat toimiaseman mukaan

Vastaajat toimiaseman mukaan (n = 9 255) Asiantuntijatehtävät 19 %

Ylin johto 5%

Johto 8%

Ylempi keskijohto 19 %

Vaativat asiantuntijatehtävät 30 %

Alempi keskijohto 6%

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

Vaativat asiantuntijatehtävät

Asiantuntijatehtävät

Yhteensä

lkm

%

465

5

728

8

1741 542

19 6

1199

13

2801

30

1779 19 9255 100

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 13 %

28 TEK

2/2012

Työmarkkinatutkimus 2011 Vastaajat työnantajan mukaan

Vastaajat työnantajan mukaan (n = 9 421)

Kuntasektori 7% Valtiosektori 8% Yliopistot 7%

Teollisuus 47 %

Muut palvelualat 22 %

Teollisuus

Suunnitteluala

Muut palvelualat

Yliopistot

Valtiosektori

Kuntasektori

Yhteensä

lkm % 4380 47 954 10 2069

22

620 7 776 8 622 7 9421 100

Suunnitteluala 10 %

Ikäero selittyy sillä, että arkkitehtien koulutusmäärät ovat pysyneet diplomi-insinöörejä tasaisempina. Arkkitehtien hidas palkkakehitys ei siis johdu siitä, että ammattikunnan ikärakenteessa olisi tapahtunut muutoksia: myös edellisen vuoden tulosten kanssa ammattivuosi-identtiseksi tasattu palkkakehitys oli noin 2 prosenttia.

Arkkitehdeista lähes puolet (49 prosenttia) työskentelee suunnittelualalla, enimmäkseen pienehköissä insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa, ja 34 prosenttia kuntasektorilla. Näiden alojen palkat ovat diplomi-insinööreilläkin esimerkiksi teollisuutta heikommat.

Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta arkkitehdista työskentelee toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa.

Maisterit työllistyvät softayrityksiin Tekniikan alalla työskentelee diplomi-insinöörien ja arkkitehtien ohella myös alati kasvava joukko muita akateemisia, pääasiassa filosofian maistereita, jotka ovat opiskelleet matematiikkaa, fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä tai suunnittelumaantiedettä. Heistä 644 vastasi tänä vuonna huutoon ja kertoi omasta työmarkkinatilanteestaan.

Kyselyyn vastanneiden filosofian maistereiden keskipalkka oli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 4 450 euroa. Muutos edellisestä vuodesta oli suurempi kuin muilla tekniikan akateemisilla, keskipalkka nousi 3,1 prosenttia ja mediaani saman verran.

Tyypillinen tekniikan alalla työskentelevä filosofian maisteri on samanikäinen kuin DI-serkkunsakin, 38-vuotias.

Maistereista 33 prosenttia työskentelee teollisuudessa ja muutama prosentti suunnittelualalla, mutta eniten heitä työllistää muu

lehti.tek.fi

yksityinen sektori (39 prosenttia), muun muassa tietotekniikan palvelualan yritykset.

Maistereiden palvelualojen palkat eivät jää jälkeen teollisuuden maistereiden palkoista.

Myös valtion leipiin on päätynyt kohtalaisen moni maisteri (12 prosenttia).

Tohtorit ylenevät nopeasti Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit suorittivat tieteellisiä jatko-opintoja ahkerasti jo 1990-luvun lamavuosina.

Suoritettujen jatkotutkintojen määrä suhteessa muutaman edeltävän vuoden aikana valmistuneisiin diplomi-insinööreihin ja arkkitehteihin ei ole noussut enää noista vuosista, pikemminkin hieman laskenut. Jatkotutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä on silti kasvanut huimasti diplomi-insinööritutkintojen vanavedessä, ja nykyään lähes kaikki jatkotutkinnot ovat suoraan tohtoritutkintoja. Tohtoreita alkaa siis olla paljon.

Kaikista näistä lisensiaateista ja tohtoreista 853 henkilöä vastasi tällä kertaa TEKin työmarkkinatutkimukseen.

Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevien keskipalkaksi saatiin 5 542 euroa, reilut 500 euroa enemmän kuin diplomi-insinööreillä.

Tohtorien ja lisensiaattien työura vie muita useammin valtion leipiin (22 prosenttia) ja yliopistoon (16 prosenttia), joten he tienaavat palkkansa aloilta, jotka muutoin tiedetään keskivertoa kitsaammiksi palkanmaksajiksi.

Riemua onnistuneista palkkaneuvotteluista hillitsee kuitenkin tieto, että tämän porukan mediaani-ikä on 45,5 vuotta eli heillä on

TEK 29

Työmarkkinatutkimus 2011

Vastaajien palkat joulukuussa 2011 (€/kk)

Määräaikaisten osuus (%)

Vakituinen kokopäivätyö

Määräaikainen kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili Diplomi-insinööri* Yksityinen sektori Teollisuus Suunnitteluala Muut palvelualat Yliopistot Valtiosektori Kuntasektori Arkkitehti* Filosofian maisteri* Tieteellinen jatkotutkinto (TkL, TkT, FL tai FT)

5 015 5 065 5 135 4 394 5 208 3 781 4 587 4 816 4 045 4 450 5 542

4 500 4 504 4 578 3 920 4 620 3 633 4 340 4 654 3 950 4 200 5 125

5 660 5 769 5 849 5 050 5 995 4 435 5 300 5 307 4 450 5 100 6 220

7 364 7 500 7 600 6 316 7 720 5 132 6 200 6 244 5 179 6 230 7 813

3 295 3 887 3 692 3 146 4 518 2 745 3 516 3 591 2 743 3 022 4 166

2 920 3 210 3 200 2 775 3 370 2 700 3 150 3 400 2 835 2 900 3 850

3 428 4 023 4 000 3 820 4 410 3 000 3 952 4 076 3 443 3 400 4 450

4 400 5 220 5 007 5 175 5 740 3 332 5 014 4 988 ** 4 271 5 236

7% 3% 3% 2% 3% 72 % 10 % 16 % 3% 11 % 14 %

* ei jatkotutkintoa ** liian vähän havaintoja

Vastaajien alkupalkat 2011 (€/kk)*

Diplomi-insinööri Yksityinen sektori Teollisuus Suunnitteluala Muut palvelualat Yliopistot Valtiosektori Kuntasektori Arkkitehti Filosofian maisteri

Keskiarvo 3 220 3 232 3 208 3 239 3 282 2 234 2 735 3 417 3 178 3 151

Vakituinen kokopäivätyö

Määräaikainen kokopäivätyö Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili Keskiarvo Mediaani 75 % fraktiili 90 % fraktiili 3 150 3 413 3 858 2 713 2 620 3 000 3 458 3 150 3 413 3 887 2 952 2 800 3 300 3 720 3 120 3 402 3 843 2 932 2 800 3 270 3 488 3 135 3 401 4 110 2 850 2 775 3 713 ** 3 210 3 520 3 978 3 128 2 775 3 898 ** 2 234 ** ** 2 317 2 290 2 500 2 516 2 735 ** ** 2 973 2 920 3 217 ** 3 400 3 580 ** 2 591 2 637 3 110 ** 3 140 3 295 ** 2 720 2 720 ** ** 3 100 3 433 4 060 2 346 2 500 2 538 **

* vuoden 2011 aikana valmistuneiden palkat joulukuussa 2011 ** liian vähän havaintoja

takana myös enemmän työvuosia kuin muilla. Lisäksi he kuuluvat muita useammin organisaation ylempään johtoon (21 prosenttia).

Palkkaero diplomi-insinööreihin selittyykin pääasiassa ammattivuosien määrällä ja toimiasemalla.

Jatkotutkintoa ei näiden lukujen valossa kannata tehdä, jotta saisi parempaa palkkaa nykyisestä työstään, varsinkaan yksityisellä sektorilla. Tohtoroituminen voi kuitenkin olla hyvä investointi, jos tavoittelee nopeaa urakehitystä etenkin julkisella sektorilla ja yliopistomaailmassa.

Tarkistus laskentaperusteisiin Tutkimuksen tulokset kuvaavat vastaajien päätoimen työtilannetta ja kuukausiansiota bruttona joulukuussa 2011. Vastauksia saatiin kaikkiaan 9 686 kappaletta eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kokonaiskuukausiansio sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja kuukausittain maksettavat muuttuvat erät, kuten esimerkiksi myyntiprovisiot ennen ennakonpidätystä. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sel-

30 TEK

© TEK ry

Määräaikaisten osuus (%) 30 % 17 % 20 % 15 % 13 % 93 % 82 % 55 % 25 % 33 % © TEK ry

laiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta.

Keskipalkan ilmoittamisperusteita on muutettu hieman edellisestä vuodesta kaikissa vertailuryhmissä (diplomi-insinööreissä, arkkitehdeissa ja filosofian maistereissa) siten, että tekniikan alan tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneet on siivilöity vastaajien joukosta erilleen omaksi ryhmäkseen. Lukuja on luonnollisesti verrattu edellisen vuoden aineistosta samoilla periaatteilla laskettuihin lukuihin.

Muutoksen syy on jatkotutkinnon suorittaneiden määrän kasvu vuosien saatossa riittävän suureksi, jotta heidän palkoistaan on mahdollista ja järkevää ilmoittaa tietoja myös erikseen.

Palkkakäyrissä ovat mukana edellisten vuosien tapaan sekä vakituisten että määräaikaisten kokopäiväistä työtä tekevien palkat.

Määräaikaisia on vajaat kahdeksan prosenttia.

Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia on luvassa huhtikuun TEK-lehdessä ja TEKin jäsensivuilla.

Kiitokset kaikille vastaajille! 

2/2012

Työmarkkinatutkimus 2011

Palkkakuvioiden merkinnät n=

vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili =

se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

25 %:n fraktiili =

se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

Mediaani =

suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili =

se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili =

se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita.

lehti.tek.fi

TEK 31

ILMOITUS

pylväiden välissä

Tiedepolitiikka haasteiden edessä Johanna Karimäki Kirjoittaja on kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen

Joukko tiedepolitiikasta kiinnostuneita kansanedustajia ja tutkijoita kävi Brysselissä tutustumassa Euroopan tiedepolitiikkaan ja Sveitsin ihmeisiin: Euroopan parhaaseen teknilliseen yliopistoon ETH:hon ja hiukkastutkimuskeskukseen CERNiin. Uskoni korkeatasoisen perustutkimuksen ja innovaatiopolitiikan merkitykseen vain vahvistui. Perustutkimus kulkee käsi kädessä innovaatioiden kehittämisen kanssa. Joskus sovellukset syntyvät vuosikymmenten päästä, toisinaan nopeammin. Esimerkiksi tutkijajoukko, joka kehitti CERNissä säteileviin tiloihin tarkoitetun kauko-ohjattavan robotin, oli myöhemmin mukana kehittämässä Nokian kommunikaattoria.

ETH:n tutkimusbudjettien taso on ylivertainen; se on kolminkertainen Aalto-yliopistoon nähden. Toinen asia on maan opetusjärjestelmä, joka ohjaa vain neljänneksen nuorista ylioppilaiksi ja vielä pienemmän osan akateemiselle uralle. Suurin osa nuorista valmistuu ammattikouluista ja he työllistyvät hyvin. Akateemisen prässin läpikäyneet saavat tutkimusprojekteihin vapauden, luottamuksen, suuret tutkijaryhmät ja laiteresurssit. Poissa ovat Suomen yliopistoja kankeuttavat pitkät ja byrokraattiset tutkimusmäärärahojen hakuprosessit.

lehti.tek.fi

Brysselissä tutustuimme Euroopan tiedepolitiikan linjauksiin: uuteen Horizon 2020 -ohjelmaan. Tulevaisuudenuskoa luo kirjaus, jonka mukaan tavoitteena on osoittaa 80 miljardia euroa huippututkimukseen ja innovaatioihin, jotka vastaavat aikamme suuriin haasteisiin, kuten energian saantiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja terveydenhuoltoon. Myös pienemmille yrityksille kaavaillaan omaa innovaatio-ohjelmaa ja byrokratian keventämistä.

Nokia oli pelastamassa meitä 90-luvun lamasta. Silloiselle hallitukselle voi antaa kiitosta siitä, että tutkimuspanoksia lisättiin. Nokia nousi maailman huipulle Tekesin ansiosta ja siksi, että TKK sai tutkimusmäärärahoja. Oikeastaan t&k oli ainoa asia, josta silloin ei leikattu. Kun emme nyt ole yhtä syvässä lamassa kuin silloin, voimme huolehtia yleisestä hyvinvoinnista ja satsata kasvun siemeniin eli tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kasvuyrittäjyyteen.

Suomessakin kasvuyrittäjyyden tukemiseen sopisi pääomatappioiden verovähennysoikeus.

Eduskunnan Start-up-ryhmässä olen saanut tietoa vaihtoehtoisista tavoista tukea kasvuyrittäjyyttä. Mielestäni Suomeen sopisi Ruotsin mallin mukainen pääomatappioiden vähennysoikeus verotuksessa. Se kannustaisi riskinottoon reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Tutkimus ja koulutus sekä riskinotto ovat perusta kaikelle hyvinvoinnille. On hyväksyttävä onnistuminen ja on hyväksyttävä epäonnistuminen. 

TEK 33

34 TEK

2/2012

Vetytalouden avainta etsimässä Jotta vedystä olisi tulevaisuuden polttoaineeksi, pitää räjähdysaltis kaasu pystyä säilömään turvallisesti. Timo Vehviläinen tutki väitöstyössään, voisiko vetyatomit pakata pallomaisiin hiilirakenteisiin.

Teksti Petja Partanen Kvasigrafeeni-illustraatiot Timo Vehviläinen

A

alto-yliopiston tutkija Timo Vehviläisen kanssa keskustellessa käy selväksi, että koulufysiikan opit hiilestä on syytä päivittää nopeasti.

Tutut hiilen rakennemuodot, grafiitti ja timantti, ovat saaneet viimeisen vuosikymmenen aikana rinnalleen kymmeniä uusia hiilirakenteita. Jalkapallon muotoinen pallohiili fullereeni ja yhden atomikerroksen paksuinen hiililevy grafeeni ovat tuoneet löytäjilleen Nobelin palkinnot.

Vehviläinen tutki väitöstyössään, voisiko uusia hiilimateriaaleja hyödyntää vedyn varastoinnissa. Vehviläisen erityisen mielenkiinnon kohteena oli pienin mahdollinen fullereenimolekyyli, kahdestakymmenestä hiiliatomista muodostuva pallomainen C20. Tärkeä tutkimuskysymys oli, sopisiko pallohiili vedyn varastointiin.

– Joissain tutkimuspapereissa ehdotetaan, että fullereenin sisään voitaisiin varastoida jopa 60 vetyatomia, Vehviläinen kertoo.

Hiili on keskeisessä roolissa maailman energiahuollossa – ja kasvihuoneilmiön aiheuttajana. Ehtyviä fossiilisia polttoaineita korvaamaan on ehdotettu vetyä, mutta herkästi räjähtävän kaasun valmistus ja varastointi on suuri ongelma.

– Turvallisinta olisi, jos saisimme vedyn sitoutumaan kiinteään aineeseen ja irtoamaan siitä tarvittaessa helposti, Vehviläinen kertoo.

lehti.tek.fi

Kokeelliset fyysikot ovat parhaimmillaan saaneet vetyä sitoutumaan kiinteään aineeseen kahdeksan painoprosentin verran.

Huippuyksikössä lasketaan supertietokoneilla Timo Vehviläisen työpaikka on Suomen Akatemian jo kolmanneksi kuusivuotiskaudeksi valitsema Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP. Vehviläinen ja hänen kollegansa etsivät laskennallisin menetelmin uusia nanomateriaaleja ja -rakenteita. Laskennallisten fyysikoiden perustyökalu on supertietokone, joilla simuloidaan luonnossa tapahtuvia atomitason fysikaalisia ilmiöitä.

– Lähdemme liikkeelle kvanttimekaniikan perusperiaatteista, Vehviläinen kertoo.

Useiden satojen prosessorien voimin numeroita murskaavat tietokoneet saa nekin polvilleen, kun simuloidaan vaikkapa vetyatomien sitoutumista uusiin hiilirakenteisiin. Laskennan kesto kasvaa sitä mukaa, kun atomien määrää lisätään.

– Tyypilliset simulaatiot käsittävät noin sata atomia.

Tietokoneiden kehityksen myötä laskennalliset fyysikot voivat nykyisin operoida materiaaleilla, joita ei ole olemassa – vielä. Jos simulaatiot paljastavat materiaalin ominaisuuksiltaan mielenkiintoiseksi, ryhtyvät kokeelliset fyysikot töihin.

TEK 35

Di:stä tohtoriksi

– Kun aloitin väitöstutkimusta, esimerkiksi C20fullereenin syntetisointia pidettiin mahdottomana.

Nyt se on jo mahdollista.

Vehviläinen uskoo, että kymmenen vuoden päästä väitöstyössä simuloitujen materiaalien syntetisoiminen ei ole mikään ongelma. Alan kehitys on ollut huimaa.

Uusia hiilirakenteita löytyi

Kvasigrafeeni on toiseen suuntaan vahvempaa kuin teräs, toiseen suuntaan pehmeää kuin grafiitti.

Vehviläinen esittelee ylpeänä väitöstyönsä alkupään paperia, jossa hän ennusti uusia hiilirakenteita. Kiinnostavin näistä on kvasigrafeeni, joka on rakenteeltaan hiilinanoputkien ja grafiitin risteytys.

– Sen mekaaniset ominaisuudet ovat kuten hiilinanoputkella, joka on vetolujuudeltaan paljon terästä vahvempaa. Toisessa suunnassa se taas on pehmeää kuin grafiitti, Vehviläinen kuvaa ihmeainetta.

Myös materiaalin sähköiset ominaisuudet ovat yhdistelmä molemmista.

– Rakenteen tietyt suunnat ovat puolijohtavia, toiset johtavia.

Vehviläinen ennusti väitöstyössä myös uusia kolmeulotteisia hilarakenteita pallohiilille. Näitä fullereenipolymeerejä voidaan valmistaa kuten keinotimantteja grafiitista, puristamalla fullereenimolekyylejä kovassa paineessa.

Vehviläisen lista polymeerien mahdollisista käytännön sovelluksista on pitkä: Vedyn varastointi, äärimmäisen kestävät materiaalit, elektroniikkakomponentit, kvanttipisteet.

Hiili on äärimmäisen monipuolinen materiaali.

Vetyvarasto odottaa löytäjäänsä Entä onnistuiko vedyn varastointi uusiin nanomateriaaleihin?

– Olisimme jo maailmankuuluja, jos se olisi löytynyt, Vehviläinen toteaa.

Vehviläisen simulaatiot fullereenilla ja vedyllä paljastivat, että atomimuotoinen vety sitoutuu fullereeniin liiankin hanakasti. Vetyatomit saadaan kyllä fullereenipallon sisään, mutta vedyn irrottaminen fullereenista on äärimmäisen vaikeaa.

Käytännön sovellus edellyttäisi, että kiinteään aineeseen sitoutunut vety saadaan myös irtoamaan tarvittaessa.

Ei Vehviläinen tosin käytännön sovellusten perässä vielä ollutkaan. Kyse oli atomitason perustutkimuksesta.

– Kukaan ei ollut aikaisemmin tutkinut vedyn ja fullereenin vuorovaikutusta kunnolla.

Tietokonesimulaatiot toivat tutkijoille paljon uutta tietoa vedyn kiinnittymisestä uusiin hiili-

36 TEK

Huippuyksikössä ei tuskailla rahoitusta Fyysikko Risto Niemisen johtama laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö COMP on todellinen tutkijan unelmatyöpaikka.

– Välineet ovat viimeisen päälle, eikä tutkijoiden tarvitse olla jatkuvasti hakemassa apurahoja. Se helpottaa arkityöskentelyä, Timo Vehviläinen vahvistaa.

Nieminen on Aalto-yliopiston kansainvälisesti siteeratuin tutkija, jonka maine vetää lahjakkuuksia ympäri maailmaa. COMPissa työskentelee 70 henkilöä, joista noin 30 on jatko-opiskelijoita, 10 Aalto-yliopiston professoria ja senioritutkijaa sekä yli 20 kansainvälistä nuorta post doc -tutkijaa ja vierailijaa.

– Me olemme tunnettu yksikkö laskennallisessa fysiikassa.

Väitöskirjansa aiheeseen Vehviläinen pääsi tutustumaan jo vuonna 2004. COMPin nuori kesätyöläinen tutki hiiliatomien käytöstä hiilinanoputkien pinnalla.

– Nuoren opiskelijan kontribuutio ei ollut valtava, mutta ensimmäisen oman paperin julkaisu oli hienoa, Vehviläinen muistelee.

Jo tuolloin, ennen diplomityötään, hän oli päättänyt jatkaa opintoja tohtoriksi asti.

Saman vuoden uutinen oli myös uuden hiilirakenne grafeenin löytyminen.

Grafeeni on hiiliatomien muodostama

yhdisteisiin. Vehviläinen pystyy ennustamaan esimerkiksi, mihin fullereenimolekyylin hiiliatomiin vety todennäköisimmin kiinnittyy.

Kokeissa selvisi myös mielenkiintoista fysiikkaa.

– Yksi vetyatomi tekee joistain fullereenimolekyyleistä magneettisia. Vielä ei tiedetä, mistä se johtuu.

Vedyn säilömistä tutkitaan seuraavaksi atomivedyn sijasta luonnossa esiintyvillä H2-molekyyleillä.

– Todennäköisesti molekyylivety muodostaa löyhempiä sidoksia, Vehviläinen arvioi.

Kilpajuoksu vetyvaraston keksimiseksi siis jatkuu, niin Otaniemessä kuin laboratorioissa ympäri maailmaa. 

2/2012

Petja Partanen

Vehviläinen ennusti väitöstyössään uusia hiilirakenteita.

Kiinnostavin niistä oli kvasigrafeeni.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Kun on melkein kuusi vuotta tehnyt väitöskirjaa, niin nyt haluaa uusia haasteita ja uuden oppimisen elämyksiä.”

Suosikkileikkikalu?

Juuri nyt hiihtokamat. ”Lähes joka päivä on tullut käytyä, vuoropäivin luistelua ja perinteistä.”

Lempiharrastus?

Kestävyysurheilu. ”Hiihto, juoksu, suunnistus ja uinti. Kesäkuussa Jukolan viesti, syksyllä maraton.”

verkko, joka on ainoastaan yhden atomin paksuinen. Luja, paljon terästä vahvempi, venyvä, läpinäkyvä, hyvin sähköä johtava materiaali on todellinen aarreaitta materiaalitekniikan tutkijoille.

Sovelluskirjo on laaja, ultranopeista transistoreista aina supervahvoihin materiaaleihin. Löytö kiihdytti tutkijoiden kiinnostusta hiilen nanorakenteisiin entisestään. Vuonna 2010 grafeeni oli noin 3 000 tutkimuspaperin aiheena, ja grafeenin löytäjät aateloitiin ja palkittiin fysiikan Nobelilla.

Vehviläinen tutki pari ensimmäistä tutkijavuottaan hiilen uusia rakennemuotoja, sittemmin vedyn ja hiilen nanorakenteiden vuorovaikutusta. Aiem-

min teoreetikon urasta haaveillut innostui laskennallisesta fysiikasta.

– Siinä pääsee visualisoimaan ilmiöitä, ja tietokoneen ruudulla näkee mitä atomitasolla tapahtuu.

Vaikka huippuyksikkö on ollut loistava työpaikka, Vehviläinen päätti väitöskirjan jälkeen kokeilla jotain uutta. Loput työviikot kuluvat viimeistä tutkimuspaperia kirjoittaessa ja työhaastatteluissa. Post doc -paikkoja olisi tarjolla, mutta haussa on tieteellisen laskennan tehtävät teollisuudessa. Vehviläinen etsii työpaikkaa, jossa edellytetään väkevää matematiikan ja fysiikan perusteiden hallintaa.

– Vaativat työtehtävät kiinnostavat. 

TIMO vehviläisen tie tekniikan tohtoriksi Timo Vehviläinen syntyy Helsingissä.

Pääsee sisään TKK:lle. ”Teknillinen fysiikka oli ykkösvaihtoehto. ”

lehti.tek.fi

1997

Timo Vehviläisen väitöskirja ”Hydrogen interaction with carbon nanostructures” hyväksytään.

Vehviläisen ensimmäinen tieteellinen paperi julkaistaan. ”Pääsin kesätöissä kirjoittamaan tieteellistä paperia. Se käsitteli hiilinanoputkia.”

Fysiikka kiehtoo lukiossa. ”Äiti on fysiikan opettaja, isä laboratorioinsinööri fysiikan tutkimuslaitoksella.”

1980

Valmistuu DI:ksi, aloittaa tutkijana huippuyksikkö COMPissa.

1999

2004

2006

2012 TEK 37

– Kun opiskelija saa heti alkuun onnistumisen kokemuksia ja tuntee kuuluvansa porukkaan, myös opinnot lähtevät hyvin liikkeelle, sanoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén.

Ensimmäinen !

N I E vuosi on TÄRK Teksti Pirre Hyötynen Kuva Juha M. Kinnunen

Oulun yliopisto tukee opintojaan aloittavaa muun muassa Omaopettaja-konseptin ja Etana-työkalun avulla.

-A

lkuvaiheen opinnoilla on selvä kytkös opintojen etenemiseen ja valmistumiseen. Voimme puhua dominoefektistä, Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén sanoo.

– Kun opiskelija saa heti alkuun onnistumisen kokemuksia ja tuntee kuuluvansa porukkaan, myös opinnot lähtevät hyvin liikkeelle. Jos opiskelija ei ensimmäisenä vuonna saa otetta opinnoista, on olemassa suuri vaara, että ne jäävät kesken.

Juuri tästä syystä Oulussa panostetaan opintojen alkuvaiheen seurantaan.

38 TEK

– Opiskelijat on saatava pysymään porukan tahdissa. Erilaisten tukitoimien järjestäminen myöhemmin on jo työläämpää, Silvén jatkaa.

Oppia OTE-hankkeesta Oulun yliopisto oli tiiviisti mukana valtakunnallisessa teknisten alojen opintojen tukemiseen ja opetuksen kehittämiseen keskittyneessä OTE-hankkeessa. Jo ennen OTE-hanketta Oulussa kehitettiin niin sanottu Etana-työkalu, jolla seurattiin kurssien suorittamisnopeuksia ja kartoitettiin opintojen pullonkauloja.

2/2012

Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen on kiinnitetty OTE-hankkeen jälkeen entistä enemmän huomiota, esimerkiksi työssä kertyneen osaamisen hyväksi lukemista täydennyskoulutuksessa.

Osaaminen on tärkeä työllistymiskriteeri. Siksi harjoittelussakaan ei pidä mennä siitä, missä aita on matalin.

Hyvät käytänteet Lisäksi Oulussa on otettu käyttöön Omaopettaja-konsepti. Mallissa seurataan nimenomaan alkuvaiheen opintojen etenemistä ja ajankäyttöä.

Silvénin mukaan seurannassa mukana olleiden opiskelijoiden opintopistekertymä on kasvanut selvästi.

– Hyvä käsitys omasta itsestä oppijana ja oman ajankäytön haasteista palvelee opintojen etenemistä, mutta myös tulevaa työuraa.

Samaa mieltä on elektroniikan professori Juha Kostamovaara, jolla on pitkä kokemus opetuksen kehittämisestä.

Hän korostaa myös laadukkaan, omaan opiskelualaan liittyvän työharjoittelun merkitystä. Harjoittelusta olisi hyvä tehdä kirjallinen yhteenveto, jossa karttunut osaaminen on tuotu selvästi esille.

– Osaaminen on tärkeä työllistymiskriteeri. Siksi harjoittelussakaan ei pidä mennä siitä, missä aita on matalin.

Kostamovaara painottaa samalla opintojen järkevää suunnittelua.

– Vaikka valinnan mahdollisuuksia on paljon, opiskelijan on osattava tehdä järkeviä ratkaisuja.

Koulutusdekaani ja arkkitehtuurin osaston johtaja, professori Helka-Liisa Hentilä muistuttaa pedagogiikan ja opetusmenetelmien merkityksen kasvusta opettajien näkökulmasta.

– Esimerkiksi osaamistavoitteiden määrittelyssä opettajat ovat joutuneet perehtymään erilaisiin opintojen arviointimenetelmiin ja kuormittavuuteen.

Koulutuksen kehittämisestä puhuttaessa tulevat mieleen ensimmäisenä suuret muutokset ja investoinnit. Hentilä näkee, että oleellisempaa on kuitenkin koulutusohjelmajohtajien sitoutuminen ja yliopistoyhteisön yleinen tahtotila.

– Yhteistyötä tehdään yhä enemmän myös tiedekuntarajojen yli, sillä poikkitieteellisyyttä vaativat ympäristöön, väestönkasvuun, kaupungistumiseen sekä veden ja energian riittävyyteen liittyvät globaalit haasteet kasvavat jatkuvasti.

Oppia maailmalta Silvénin mukaan opetusta kehitettäessä kannatta ottaa mallia maailman huippuyliopistoista. Niissä käytetään menestyksellisesti muun muassa opiskelijatutorointia. Parhaissa yliopistoissa myös opiskelija-opettaja-suhde on kunnossa ja opetusmenetelmät ovat tehokkaita. Jatkuvalla arvioinnilla varmistetaan, että asiat on opittu.

– Suomessa on usein liian paljon asiaa yhdellä kurssilla, ja osaaminen testataan isolla lopputentillä. Tämä ei tue syväoppimista, vaan houkuttelee ulkoa opetteluun. 

Ydinvoima- ja kaivososaamista Oulun yliopisto on laajentamassa täydennyskoulutustarjontaansa ydinvoimatekniikkaan. Ensimmäinen ryhmä aloittaa tänä keväänä. Täydennyskoulutus koostuu reilun 26 opintopisteen kokonaisuudesta ja kestää noin kahdeksan kuukautta.

– Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle kasvattaa ydinvoimatekniikan osaajien kysyntää Pohjois-Suomessa. Vaatimustaso ydinvoimalan laitteiden ja prosessien toimivuuden suhteen on erittäin korkea, sanoo johtaja Martti Hyry Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksesta.

– Esimerkiksi laatujärjestelmien on oltava priimakunnossa, jotta yritys voisi osallistua ydinvoimahankkeeseen, suunnittelija Mikko Halttunen jatkaa.

– Ydinvoimatekniikan koulutukses-

lehti.tek.fi

sa keskiössä on turvallisuus. Ydinvoimahankkeissa työskentelevien pitää ymmärtää ydinvoimatekniikkaa, vaikka päätehtävät olisivat esimerkiksi rakennuspuolella.

Uutta nousukautta elää myös kaivostekniikka. Oulu Mining School -verkostossa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaava tutkimusprofessori Leena Yliniemi kertoo, että uusien kaivosesiintymien myötä kaivosinsinööreistä on jo huutava pula.

Osaamisvajetta pyritään paikkaamaan muun muassa Oulun yliopiston GeoPros PD -täydennyskoulutuksella. Tavoitteena on ammatillisen pätevyyden syventäminen ja laajentaminen kaivos- ja kaivannaisalalla.

Täydennyskoulutuksen lisäksi Oulussa annetaan myös vuorialan perustutkintoopetusta.

– Kaivosala innostaa nyt myös naisia: lähes puolet opiskelijoistamme on naisia.

Oulu Mining School panostaa pohjoismaisen verkoston rakentamiseen sekä yliopisto- että ministeriötasolla.

Luulajan yliopiston kanssa onkin juuri allekirjoitettu sopimus kaksoistutkinnosta.

Verkosto suunnittelee myös koulutusvientiä Etelä-Amerikkaan.

– Suomi on ekotehokas kaivosmaa ja alan koulutusosaamiselle on kysyntää. Tähän kannattaisi Suomessa panostaa paljon enemmän, Yliniemi sanoo. 

TEK 39

Työelämäkontaktit solmitaan jo opiskeluaikana Teksti Kaisa Harmaala

Yli puolet vastavalmistuneista DI- tai arkkitehtitutkinnon suorittaneista oli löytänyt työpaikkansa opintojen aikana syntyneiden työelämäkontaktien avulla.

V

uonna 2011 valmistuneilla oli keskimäärin 1,5 vuotta opintojen aikana kertynyttä työkokemusta. Siitä noin kaksi kolmasosaa oli opintoalaan liittyvää työkokemusta.

Tulokset ilmenevät vuonna 2011 valmistuneille tehdystä TEKin kyselystä.

Työkokemus vahvisti monenlaisia taitoja Työskentely opintojen aikana ei ole ollut turhaa. Peräti 90 prosenttia vastavalmistuneista koki, että opintojen aikainen työkokemus oli erittäin hyödyllistä tai hyödyllistä osaamisen kehittymisen kannalta.

Työkokemuksen koettiin vahvistaneen muun muassa omaan opintoalaan liittyvää osaamista, teorian soveltamista käytäntöön, ongelmanratkaisutaitoja sekä ihmissuhde- ja projektinhallintataitoja.

Sen sijaan eettinen valveutuneisuus, yrittäjyystaidot, luovuus sekä matematiikan ja luonnontieteiden perustieteiden osaaminen jäivät työkokemuksen antamissa valmiuksissa vähemmälle.

Työssäkäynti myös nopeuttaa opintoja Opintojen aikainen työskentely voi sekä hidastaa että nopeuttaa opintoja.

Kyselyyn vastanneista 59 prosenttia kertoi, että opinnot olivat hidastuneet opintojen aikaisen työskentelyn seurauksena.

40 TEK

Toisaalta 38 prosenttia ilmoitti, että työskentely opintojen ohessa oli nopeuttanut valmistumista.

Noin 22 prosenttia kertoi viivästyttäneensä tarkoituksella valmistumistaan. Keskeisin syy paperien ulos ottamisen lykkäämiseen oli halu lähteä ulkomaan vaihtoon. Noin 15 prosenttia viivästytti valmistumistaan siksi, ettei ollut löytänyt vielä työpaikkaa.

Vain 13 prosenttia valmistumistaan oma-aloitteisesti lykänneistä halusi ensisijaisesti jatkaa opintososiaalisten etujen hyödyntämistä.

Opintojen mediaanipituus oli 6 vuotta ja kolme kuukautta.

Tilanne valmistumishetkellä

Minulla on työpaikka En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä Jatkan päätoimisena perustutkinto-opiskelijana Jatkan päätoimisena jatko-opiskelijana Muu tilanne

2/2012

Kimmo Metsälä

Valmistutko vuonna 2012?

Vastaa heti valmistumisesi jälkeen saamaasi palautekyselyyn!

Valmistumisen jälkeen sijoituttiin hyvin Tuoreet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit sijoittuvat hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Vaativuudeltaan koulutustasoaan hyvin tai kohtalaisesti vastaavissa tehtävissä työskenteli 95 prosenttia työelämässä olevista kyselyyn vastanneista.

Työ vastasi koulutusalaa hyvin tai kohtalaisesti 93 prosentilla vastaajista.

Kokonaan työtä vailla valmistumishetkellä oli noin 18 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuosien 2008–2009 taantuman jälkeen.

Vuonna 2011 valmistuneet sijoittuivat pääosin asiantuntijoiksi projektitehtäviin, tutkimuksen ja kehittämisen sekä tuotekehityksen tehtäviin. Valmistuneista seitsemän prosenttia sijoittui suoraan johtotehtäviin keskijohtoon.

Ulkomaalaiset opiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen Suomessa DI- tai arkkitehtitutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista huomattavan moni haluaisi jäädä Suomeen työskentelemään valmistumisen jälkeen.

Kyselyyn vastanneista peräti 70 prosenttia ilmoitti, että haluaisi ensisijaisesti työskennellä Suomessa.

Kysymykseen vastasi yhteensä 53 ulkomaalaista vastavalmistunutta.

Suomalaisista valmistuneista vain noin neljä prosenttia oli heti valmistumisvaiheessa työllistynyt ulkomaille.

Suurin osa työllistyi opiskelupaikkakunnalleen, ja niistä, jotka eivät jääneet opiskelupaikkakunnalleen, 44 prosenttia päätyi Uudellemaalle.

Lue lisää kyselyn tuloksista TEK toteutti vuonna 2011 valmistuneiden sijoittumis- ja palautekyselyn yhteistyössä Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 550 vastavalmistunutta diplomi-insinööriä ja arkkitehtiä, ja vastausprosentti oli hieman yli 30.

Kyselyn tuloksista koottu kalvoesitys löytyy TEKin sivuilta www.tek.fi/palkat.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad 2 -tablettitietokone. Palkinnon voittaneelle on ilmoitettu henkilökohtaisesti voitosta. 

lehti.tek.fi

Yliopistoura on ollut Aki Pulkkiselle selvä valinta jo opiskelun alkuajoista lähtien.

Yliopistouralla eteenpäin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta viime vuonna valmistunut Aki Pulkkinen on hyvä esimerkki siitä, miten opiskeluvuosien työt vievät mennessään.

Teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelleelle Pulkkiselle kesätöitä ja opetustöitä riitti yliopistolla kuuden opiskeluvuoden aikana siihen malliin, että yksityiseltä puolelta ei tarvinnut töitä kysellä. Itsestään selvää oli jäädä yliopistolle jatko-opiskelijaksi.

– Yliopistoura on ollut mielessä jo opiskelun alkuvaiheista lähtien. Aika todennäköistä on, että tälle uralle jään. Tuntuu oikealta valinnalta, Pulkkinen sanoo.

Fysiikka on kiinnostanut Pulkkista aina. Työssä innostaa mahdollisuus päästä tutkimaan uutta.

Väitöstyön tekijän neljä seuraavaa vuotta kuluvat nanohiilirakenteiden ja niiden magnetismin parissa. Samaa aihetta käsitteli diplomityökin.

– Väitöksen tarkempi aihe on vielä tarkastelun alla. Syksy kului enimmäkseen opetustehtävissä, Pulkkinen kertoo.

Nyt keväällä Pulkkinen opettaa kymmenen tuntia viikossa. Oman alan opetustyö ei tunnu rasitteelta, vaan siitä on pikemminkin hyötyä.

– Ja opiskelijoiden kanssa on mukava olla tekemisissä, hän tuumaa.

Yliopiston palkkalistoilla oleva Pulkkinen on tyytyväinen palkkaansa, eikä nuoren tutkijan pätkätyökään kiusaa. Vuoden pätkän jälkeen seuraa kahden ja puolen vuoden määräaikaisuus. Siinä ajassa väitöskirjan pitäisi valmistua. (MH)

TEK 41

Töihin ulkomaille – entä puoliso?

Teksti Johanna Penttilä Kuvat Kimberley Evensen ja Prashanth Vishwanath

M

Media-alalla työskentelevän Sanelma Helkearon tie on vienyt it-alalla työskentelevän puolison mukana Dallasin kautta Delhiin.

Toimintaterapeutti Julia Sarvikas muutti Helsingistä San Diegoon diplomi-insinööripuolisonsa työn vuoksi.

edia-alalla työskentelevä Sanelma Helkearo on viihtynyt ulkomailla jo pian kuusi vuotta. Muutto Dallasiin vuonna 2006 ei tullut yllätyksenä, lähdöstä oli puhuttu yhdessä it-alalla työskentelevän puolison kanssa jo useita vuosia.

Viestintäkonserni Cisionin palveluksessa työskennellyt Helkearo oli valmis irtisanoutumaan työstään, mutta kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta jatkaa etätyössä Dallasissa, oli lähtöpäätös entistä helpompi.

42 TEK

– Yhtiö panosti siihen aikaan voimakkaasti ulkomaille. Olimme saaneet juuri merkittävän kansainvälisen asiakkuuden, ja PohjoisAmerikan edustusta haluttiin vahvistaa.

Asetelma oli uusi sekä yritykselle että työntekijälle, eikä käytännön ongelmilta vältytty. Mutta työnkuva Yhdysvalloissa muotoutui kiinnostavammaksi kuin mitä se olisi Suomessa ollut.

– Sain tiiminvetovastuun ja opin uusia mielenkiintoisia asioita Yhdysvaltojen mediasta ja asiakkuuksista, Helkearo muistelee.

Kun perhe muutti vuonna 2008 Dallasista Intian Delhiin, oli

2/2012

Lähtöpäätös kannattaa tehdä yhdessä ja samalla miettiä, mitä muutto tarkoittaa kunkin perheenjäsenen kannalta.

Sanelma Helkearon puolison Tomi Helkearon työ on vienyt perhettä ympäri maailmaa. Intian jälkeen on vuorossa paluu Suomeen.

Isän hoteissa pojat Niilo, 5 v., ja Paavo, 2.v.

Helkearon työnantajalla meneillään jälleen organisaatiouudistus. Tälläkin kertaa onni oli myötä: yritys panosti kasvaville Aasian markkinoille.

– Suuret muutokset omassa perheessä ovat useimmiten sattuneet samaan aikaan työnantajan organisaatiouudistusten kanssa.

Intiaan muutto toi suuren asiakkuuden Singaporesta. Uusia, mielenkiintoisia töitä oli paljon, Helkearo kertoo.

Yksinäinen ulkomaanvahvistus Reilu vuosi sitten yrityksen säästökuuri leikkasi työntekijöitä ja kansainväliset toiminnat supistettiin minimiin. Kesällä 2011 Cisionin Suomen mediaseuranta- ja analyysipalveluista tuli yrityskauppojen myötä osa M-Brain Oy:tä. Helkearo on kuitenkin jatkanut omaa työtään osa-aikaisesti joustaen, uuden työnantajan tarpeiden mukaan. On kuukausia, jolloin töitä ei ole, ja toisaalta taas välillä töitä voi tulla pienelläkin varoitusajalla.

– Koen, että tässä tilanteessa en voi kieltäytyä, jos haluan ylipäätään tehdä töitä ulkomailla. Epävarmuus ja jatkuva joustaminen työnantajan tarpeiden mukaan tuntuu välillä raskaalta.

Toisaalta työtuntien väheneminen on antanut aikaa Intiaan tutustumiseen ja lasten kanssa puuhailuun.

Alku Intiassa oli perheelle vaikea, kun kaksivuotias Niilo-poika oli päivähoidossa muutamia tunteja päivässä, mutta molemmat vanhemmat tekivät pitkiä päiviä.

– Jälkikäteen ajateltuna tekisin asiat erilailla, Helkearo sanoo.

– Tein töitä öisin, kun Niilo nukkui, ja Intiaan asettuminen vei todella pitkän ajan. En edes tiennyt, mistä saa ostettua perustarvikkeita, eikä minulla ollut aikaa selvittää sitä, saati tutustua uuteen ympäristöön.

Helkearo neuvookin uudessa maassa työskentelyn aloittavia vanhempia varaamaan rauhallisen, vaikkapa kuukauden

lehti.tek.fi

mittaisen jakson perheen kotiutumista ja turvallisten rutiinien luomista varten.

– Muutto on suuri muutos myös lapsille. Jos he eivät sopeudu uuteen kouluun tai päivähoitoon, myös vanhemmilla on kurja olo.

Helkearo neuvoo ulkomaille töihin lähteviä selvittämään Suomen viranomaisten kanssa mahdollisimman tarkkaan jo etukäteen omaan sosiaaliturvaan, verotukseen ja mahdolliseen vanhempainvapaaseen sekä eläkkeeseen liittyvät asiat.

– Suurissa kansainvälisissä yrityksissä on tällaista osaamista, mutta pienemmälle yritykselle työskentelevän kannattaa ottaa itse selvää omista oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta vältytään ikäviltä tilanteilta jälkikäteen.

Suurimmaksi etätyön haasteeksi osoittautui paitsi aikaero, myös työkavereiden tuen puuttuminen.

– Ulkomaille unohtuu helposti; Suomessa ei muisteta olemassaoloasi. Myöskään tieto ei kulje samalla tavalla kuin Suomen toimistolla.

Ajoittaiset tekniset ongelmat tuovat oman mausteensa etätyöläisen päiviin.

– Olen joutunut odottelemaan atk-tuen saapumista töihin Suomessa, jotta olen voinut selvitellä ongelmia puhelimitse. Intiassa on myös usein sähkökatkoksia ja tietoliikenneyhteydet ovat nopeimmillaankin hitaat, joten raporttien lataaminen vie huomattavasti enemmän aikaa kuin Suomessa.

Helkearon mielestä etätyössä on ollut kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja puolia.

– Olen saanut sellaista kansainvälistä kokemusta, jota Suomessa olisi ollut vaikea saada. Myös kuuden vuoden aukkoa ansioluettelossa olisi vaikea selittää jälkikäteen.

Toimintaterapeuttina Yhdysvalloissa Toimintaterapeutti Julia Sarvikkaalla on positiivinen kokemus työllistymisestä ulkomailla. Lähtöpäätöksen Yhdysvaltoihin hän joutui kuitenkin tekemään ilman varmaa tietoa työmahdollisuuksista. Omasta työstä luopuminen oli hänelle suurin lähtöön liittyvä kysymys.

– Olimme miettineet ulkomaille lähtöä jo jonkin aikaa. Kun kansainvälisen yrityksen palveluksessa työskentelevälle miehelleni avautui paikka San Diegossa, täytyi päätös tehdä nopeasti.

– Kun selvisi, että työskentely omassa ammatissa olisi mahdollista Yhdysvalloissa myös minulle, ainakin teoriassa, teimme lähtöpäätöksen. 

TEK 43

Koulutuksen pätevyys tutkitaan

San Diegon upeat rannat ja rento kaupunkikulttuuri houkuttelevat Sarvikkaan perhettä jäämään Yhdysvaltoihin pidemmäksikin aikaa. Julia ja Juho Sarvikkaan sylissä Victoria.

Tästä alkoi asioiden selvittely ja tarvittavien papereiden hankinta.

Internetistä paljastui, että suomalainen ammattikorkeakoulututkinto täytyi hyväksyttää Yhdysvalloissa.

– Kaikki Suomessa suorittamani tutkinnon kurssit sisältöineen arvioitiin yhdysvaltalaisten tutkintovaatimusten mukaisesti. Olin kuulemma ensimmäinen suomalaisella koulutuksella Yhdysvalloista toimintaterapeutin pätevyyttä hakeva, Sarvikas kertoo.

Paperityö ammatti- ja kielikokeineen sekä taustaselvityksineen vei lähes vuoden. Kun toimintaterapeutin lisenssin haku oli loppusuoralla, Julia ryhtyi aktiiviseen töiden etsintään. Alan hyvä työtilanne yllätti hänet.

– Sain heti ensimmäisenä päivänä työnhakuil-

Ulkomaankomennus on haaste ja mahdollisuus puolisolle Työskentely ulkomailla on osa monen diplomi-insinöörin urasuunnitelmaa. Lähtö maailmalle on haastava myös mukana muuttavan puolison näkökulmasta.

Reeta Sinkkonen on asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa, Japanissa, Espanjassa sekä Portugalissa. Ennen Sinkkonen Consulting Oy:n perustamista hän työskenteli Deloitte Oy:llä ulkomaankomennusasiantuntijana. Sinkkonen valmentaa ulkomaille lähteviä, Suomeen palaavia, kansainvälisissä tiimeissä työskenteleviä sekä Suomeen sijoitettuja erimaalaisia työntekijöitä. Reeta Sinkkosen kirja Onnistu ulkomaankomennuksissa (WSOY pro 2009) käsittelee laajasti komennukseen liittyviä kysymyksiä sekä ulkomaille lähtevän että kotimaahan palaavan näkökulmasta.

44 TEK

Kansainväliset yritykset, ammatillinen kehittyminen sekä taloudelliset kannustimet houkuttelevat suuntaamaan katseen kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Ulkomaankomennukselle olisi helpointa lähteä ennen perheen perustamista, mutta käytännössä komennuksen ajoittaminen uran alkuvaiheeseen ei aina onnistu.

– Tilanne on haastava mukana muuttavan puolison näkökulmasta, sanoo konsultti Reeta Sinkkonen, joka on valmentanut kymmenen vuotta kansainvälisten yritysten komennukselle lähteviä ja kirjoittanut kirjan komennusten onnistumisesta.

– Suurin uhka komennuksen epäonnistumiselle on puolison sopeutumattomuus kohdemaahan.

Taustalla on sekä yhteiskunnallisia että kulttuurisia syitä. Huomattava osa ulkomaankomennuksille mukaan lähtevistä puolisoista on mukana työelämässä kotimaassa.

– Kun molemmat puolisot rakentavat omaa uraansa Suomessa, ulkomaille muka-

na lähtevä voi kokea joutuvansa luopumaan omasta unelmastaan tukeakseen puolison tavoitteita. Seurauksena on helposti tilanne, jossa perheen tasapaino heilahtaa reilusti toisen identiteettikriisin myötä. Useimmissa tapauksissa komennukselle mukana seuraava puoliso on nainen.

– Suomalaiset naiset ovat keskimäärin itsenäisiä. He ovat tottuneita oman uran mukanaan tuomaan vapauteen, tasa-arvoon ja taloudelliseen turvaan, ja arvostavat niitä.

Töihin haikaileva kummajainen Niinpä moni etenkin isompien lasten kanssa matkaan lähtevä perhe pyrkii ratkaisemaan asian siten, että myös puoliso työllistyisi komennusmaassa.

– Lähtöpäätös kannattaa tehdä yhdessä ja samalla miettiä, mitä muutto tarkoittaa kunkin perheenjäsenen kannalta, Sinkkonen sanoo.

– Odotusten täytyy olla realistisia. Ulkomaille ei kannata lähteä pää pilvissä.

Sinkkosen mukaan puolison työllistymi-

2/2012

moituksen jättämisestä yli kaksikymmentä yhteydenottoa. Ja sitä jatkui niin kauan, että otin profiilini pois työnhakusivustolta. Lopulta sain itse valita millaiseen paikkaan halusin.

Sarvikas halusi työskennellä lasten kanssa, ja sopiva paikka löytyikin muutamien mutkien jälkeen paikallisesta alakoulusta.

– Huonojen sormenjälkien takia viranomaisten tekemä taustaselvitys kesti niin monta kuukautta, että menetin ensimmäisen saamani paikan. Onneksi uusi paikka löytyi heti sen jälkeen, kun sain lisenssini.

Haasteena kieli ja työkulttuuri Työ on ollut opettavaa ja mielenkiintoista, mutta myös haastavaa. Suurimmat ongelmat ovat liittyneet vieraalla kielellä työskentelyyn ja erilaiseen työkulttuurin.

– Hoitoneuvottelut ovat täällä hyvin erilaisia

nen komennusmaassa on edelleen valitettavan harvinaista. Suurimpia ongelmia ovat kohdemaan kieli, kulttuurierot sekä ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan.

– Vaikka kuinka puhuttaisiin kansainvälisistä yrityksistä ja englannista yrityskielenä, kohdemaan kielen osaamisella on merkittävä rooli työllistymisen kannalta. Siksi englanninkieliset maat ovat useimmille helpoimpia.

Juuri nyt muuttotrendi suuntautuu Sinkkosen mukaan Aasiaan, Euroopan maihin, Latinalaiseen Amerikkaan ja jonkin verran Afrikkaan ja Australiaan.

Myös kulttuurierot vaikuttavat. Monissa Aasian maissa töihin haikaileva vaimo on edelleen kummajainen, ja kotona oleva puoliso on merkki perheen hyvästä taloudellisesta asemasta.

Joissain tapauksissa saman kansainvälisen yrityksen palveluksessa työskentelevät pariskunnat asettavat lähdön ehdoksi, että myös puolisolle löytyy paikka kohdemaasta.

– Jos pesti on tekemällä tehty, niin sanottu suojatyöpaikka, eikä henkilön osaamista, kokemusta ja motivaatiota vastaava, vaarana on entistä suurempi pettymys.

Myös vastaanottavassa organisaatiossa työskentelevät uudet työkaverit voivat ihmetellä siirtoa, jos mielekästä tekemistä ei ole, Sinkkonen pohtii.

lehti.tek.fi

kuin Suomessa; niitä käydään jopa asianajajien kanssa. Hyvän koulupiirin varakkaat vanhemmat vaativat ensiluokkaista palvelua, Sarvikas kertoo.

– Jos hoitosuunnitelma ei toteudu, on vaarana, että koko koulupiiri haastetaan oikeuteen. Neuvotteluissa täytyy olla tarkkana, ja hyvääkin englantia puhuvan ulkomaalaisen on tehtävä töitä ollakseen uskottava.

Sarvikas uskoo, että työkokemus Yhdysvalloista tulee olemaan valtti Suomessa.

– Toimintaterapeutti on täällä arvostettu ja perinteikäs ammatti. Alan juuret ovat Yhdysvalloissa.

Nyt Julia Sarvikkaan käsivarsilla tuhisee suloinen, muutaman kuukauden ikäinen Victoria-tytär.

– Victoria oli kuukauden ikäinen, kun työnantaja jo tiedusteli, haluaisinko palata pian takaisin.

Sarvikas kuitenkin uskoo, että töihin paluu sujuu aikanaan ongelmitta. Hän ei kiirehdi paluuta kuuden viikon viralliselta äitiyslomaltaan. 

Uusi merkitys omalle työlle Ulkomaille lähtö ei kuitenkaan välttämättä tarkoita puolisolle omasta urasta ja haaveista luopumista. Joillain aloilla ulkomailla työllistyminen on helpompaa. Esimerkiksi opettaja voi löytää keskimääräistä helpommin töitä Suomen ulkopuolelta. Useissa ammateissa vaaditaan kuitenkin paikallinen pätevyys.

– Sanalle ”työ” voi myös keksiä tilapäisesti uuden sisällön, vinkkaa Sinkkonen ja lisää, että rahasta kannattaa keskustella puolison kanssa avoimesti etukäteen.

– Ulkomaille lähtö saattaa avata uusia ovia ja tuoda uudenlaisia ajatuksia omasta urasta, mutta raha-asioista kannattaa sopia jo ennen lähtöä. Yllättävän moni ei tätä tee ja kärsii sitten, kun omaa rahaa ei olekaan.

Mikäli työllistyminen komennusmaassa ei näytä todennäköiseltä, voi uuden kielen opiskelu, vapaaehtoistyö erilaisissa järjestöissä tai vaikkapa Suomi-koulussa tuoda kaivattua sisältöä elämään. Myös jatko-opiskelu on vaihtoehto, mutta sen taloudelliset kustannukset ja mahdolliset muutokset sosiaaliturvaan on syytä laskea tarkkaan.

– Vaihtoehtoja on. Paljon on kiinni omasta asenteesta. Olemalla aktiivinen sekä sosiaalinen ja verkostoitumalla muiden ulkomaalaisten kanssa voi saada tietoa ja luoda

yhteyksiä. Useimmissa maissa on ainakin netissä toimivia ulkomaalaisten keskusteluja tukiryhmiä, joissa saa hyviä neuvoja työllisyysasioissa maassa pidempään olleilta, Sinkkonen opastaa.

Myös työnantajan myöntämä virkavapaa tai etätyömahdollisuus saattaa helpottaa lähtöpäätöstä.

– Kannattaa selvittää työnantajan kanssa mahdollisuudet virka-, vuorottelu-, tai opintovapaaseen. Myös etätyön vaihtoehtoa voi pohtia, mikäli se sopii omaan toimenkuvaan ja tilanteeseen.

Sinkkonen muistuttaa, että toisessa maassa työskentelyyn ja opiskeluun liittyy iso joukko sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä verotukseen liittyviä kysymyksiä, jotka on syytä selvittää etukäteen paitsi paikallisten viranomaisten kanssa myös Kelan, Eläketurvakeskuksen, oman työttömyyskassan ja Verohallinnon kanssa.

Ulkomailla asuva voi tilanteesta riippuen kuulua joko kohdemaan, Suomen tai molempien järjestelmien piiriin. Myös työsuhteen ehdot kannattaa selvittää tarkkaan, ja sopimus ulkomailla työskentelystä tulisi aina tehdä kirjallisesti. 

TEK 45

Tekniikan museossa muotoiluvuosi Teksti Kirsti Levander Kuvat Tekniikan museo

T

ekniikan museo juhlistaa Helsingin designpääkaupunkivuotta 2012 kääntämällä katseet muotoilun perinteeseen.

Helmikuun alussa avautunut näyttelykokonaisuus Muotoiltua teknologiaa – kurkistuksia tekniikkaan ja designiin tarjoaa design-näkökulmia museon eri teollisuusaloja valottaviin perusnäyttelyihin. Muotoilu on aina näkynyt teollisuuden ja tekniikan historiassa, design on osa teollisia prosesseja ja palveluita.

Kurkistuksia designiin -polku 1.2.–31.12.2012 Kurkistuksia designiin -polulla perusnäyttelyistä nostetaan esiin näyttelykohteita muotoilun eri näkökulmista. Kohteiksi on valittu muun muassa Koneen hissi ja signalisaatio, Nokian 2110 -matkapuhelin, Helsingin metro, Abloy-lukko ja Fiskarsin oranssit sakset.

Muotoilijan polku 1.2.–31.12.2012 Muotoilijan polku havainnollistaa muotoiluprosessin monipolvisia vaiheita nuorten suunnittelijoiden työnäytteiden kautta. Suunnittelutyön vaiheet avataan kävijän tarkasteltavaksi. Uudet työnäytteet on asetettu temaattisesti samankaltaisten vanhempien perusnäyttelykohteiden yhteyteen.

Kättä pidempää – työkalujen tekniikkaa 1.2.–31.7.2012 Muotoilun vuosi näkyy myös vaihtuvissa näyttelyissä. Kättä pidempää – työkalujen tekniikkaa esittelee työkaluja, niiden evoluutiota ja käyttöominaisuuksia. Esillä on pääosin Fiskarsin ja Billnä-

46 TEK

sin rautaruukeissa valmistettuja työkaluja, teollisen muotoilijan Olavi Lindénin Fiskars-kokoelma ja muotoilija Pekka Harnin esinekategoriat.

Liedeltä pöytään – suomalaisia DESIGN talousvaluja 10.9.–31.12.2012 Syksyllä avautuva näyttely esittelee suomalaisia 1950–90-lukujen design-keittiötarvikkeita, joita ovat olleet muotoilemassa Timo Sarpaneva, Antti Nurmesniemi, Heikki Orvola ja Nanny Still.

Toimintamalleja ja tapahtumia – Tekniikan museo on laajentamassa muotoilun käsitteen myös omiin palvelumalleihinsa: kävijöitä kannustetaan aktiivisuuteen, museo tarjoillaan avoimena oppimis- ja elämysympäristönä niin lapsille kuin aikuiskävijöillekin, museonjohtaja Marjo Mikkola kertoo.

Designpääkaupunkivuoden aikana Tekniikan museon tavoitteena on myös vahvistaa uusin toimintamallein yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

– Museo sopii esimerkiksi kiinnostavaksi tapahtumapaikaksi, Mikkola muistuttaa.

– Maailmalla on kaksi nousevaa trendiä, joista toinen on teknologinen perinne ja toinen muotoilun perinne. Nämä kummatkin ovat vahvoina esillä suomalaisessa kulttuurissa. Tekniikan museossa nämä yhdistyvät nerokkaalla tavalla, WDC Helsinki 2012 -organisaation johtaja Pekka Timonen toteaa. (KL) Lisätiedot: www.tekniikanmuseo.fi

2/2012

Kirsti Levander

– Juopa insinöörien ja muotoilijoiden välillä on klisee, jossa ei ole mitään perää, Olavi Lindén sanoo.

Huipputuote syntyy muodon ja tekniikan oivasta liitosta Tunnustettu ja palkittu muotoilija, insinööri Olavi Lindén pitää teollisessa muotoilussa designin ja tekniikan saumatonta liittoa välttämättömänä.

– Siitä syntyy kuluttajalle vau-efekti: tämähän on hieno!

– Ellei designeri ymmärrä itse tekniikkaa, hänen täytyy ottaa avukseen insinööri. Disipliinit kulkevat tiukasti käsi kädessä. Sitä paitsi juopa insinöörien ja muotoilijoiden välillä on klisee, jossa ei ole mitään perää, Lindén kuittaa.

Hän muistuttaa samalla, että muotoiluosaaminen ja insinööritieteet ovat eläneet erillään vain lyhyen ajan. Ennen teollistumista tuotteen valmistaja oli myös sen designeri.

Suunniteltu sattuma Omassa työssään Lindén on yhdistänyt muotoiluosaamiseensa insinööri- ja käsityötaitonsa. Fiskarsin pääsuunnittelijana vuoteen 2009 saakka toiminut Lindén teki prototyypit useimmiten puusta veistämällä.

– Kuva häviää aina fyysiselle mallille, kädentaidoistaan tunnettu muotoilija toteaa.

Lindén luokitteleekin designin irvikuviksi tuotteet, jotka lähtevät liikkeelle pelkistä kauniista kuvista.

– Sitten ihmetellään, että eivätkö ne meidän tuotekehityksen insinöörit osaa mitään. On mahdotonta lähteä eteenpäin kauniista kuores-

lehti.tek.fi

ta, josta ei edes tiedetä, mitä se pitää sisällään ja mitä sen sisältö tulee maksamaan.

Hän kyseenalaistaa jossain määrin myös paljon korostetun asiakaslähtöisyyden.

– Henry Fordin kerrotaan sanoneen, että ”jos olisin kysynyt asiakkailta, mitä he haluavat, he olisivat vastanneet haluavansa nopeamman hevosen!”.

Ihmiset eivät tiedä, mitä he haluavat, ennen kuin näytät sen heille.

Lindén muistuttaa, että innovaatiot vaativat syntyäkseen osaamista ja valtavasti työtä.

– Vaikka hyvällä brändillä voi keplotella pitkään ja halpoja variaatioita on helppo tuottaa, todelliset innovaatiot vaativat pitkäjänteistä työtä ja tuotantoprosessien kehittämistä. Euroopan ja USA:n suurimmat uhat piilevät siinä, että tuotantoprosessit siirretään halpamaihin, Lindén tuumaa.

Kokemuksiin ja kokeiluihin perustuu myös Lindénin luottamus suunniteltuun sattumaan.

Kun paljon tekee, sattuma tulee avuksi.

Ihmiset eivät tiedä, mitä he haluavat, ennen kuin näytät sen heille.

Ihmisen puolella Niin nimekäs designeri kuin onkin, Lindén ei halua yhdistää hyvää muotoilua tähtikulttiin ja luksukseen.

– Arkiesineissä hyvä design merkitsee ennen kaikkea ajattomuutta ja ekologisuutta. Ja hyvä muotoilu on aina ihmisen puolella. 

TEK 47

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet.

Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA jäsenyydestä ja jäsenmaksuista Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki.

Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911.

Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

Anni Aarinen

Tekniikan ihmeitä

Aalto-yliopiston Helsinki-Vantaan lentoasemalla majaileva OH-SBA erottuu bisnesjettien joukosta.

Maailman rumin lentokone Teksti Petja Partanen

T

ammikuussa 1963 Belfastin lentokentältä nousi ilmaan jotakin, jota ei oltu tarkoitettu lentämään. Short Brothers -lentokonetehtaan SC7 Skyvan sai pian ensilentonsa jälkeen kuvaavat liikanimet: toiset kutsuivat sitä ladoksi, toiset lentäväksi kenkälaatikoksi.

Rumilus ei voittanut muotoilupalkintoja, mutta kauppa kävi. Kahden 575-hevosvoimaisen Garrett-potkuriturbiinin voimin se pystyi operoimaan lähes olemattomilta lentokentiltä, kantamaan yli 2 tonnia rahtia tai 19 matkustajaa. Mikä hienointa, kookkaasta peräovesta kyytiin pystyi ajamaan brittiläisen autoteollisuuden helmen, Land Rover -maasturin. Todellinen siirtomaaherran peli siis.

Short Skyvanin menestys pelasti veljesten lentokonetehtaan konkurssilta.

Prototyypin lisäksi linjalta rullasi yhteensä 153 konetta. Skyvaneja on nähty mitä erilaisimmissa toimissa: pudottamassa ruoka-apua Nepaliin, kyyditsemässä laskuvarjohyppääjiä yläilmoihin, jopa sotatantereilla. Kaksi Argentiinan laivaston Skyvania tuhoutui brittien tulituksessa Falklandin sodassa 1982. Kymmeniä Skyvaneja lentää edelleen ympäri maailmaa.

Yksi lentävistä ladoista päätyi Suomeen. Teknillisen korkeakoulun Avaruustekniikan laboratorio osti vuonna 1994 kehnokuntoisen Skyvanin. Elämää nähnyt kone kävi läpi mittavan kunnostusprojektin. Aalto-yliopiston väreissä lentävä harvinaisuus on vuosien varrella lentänyt satoja tunteja mittauslentoja ja tutkinut niin maankosteutta, metsien kasvua kuin öljyvuotoja meriin. Aallon Skyvanin vatsaan lastataan Land Roverin sijasta tutkimuselektroniikkaa, esimerkiksi mikroaaltoradiometri, sivukulmatutka tai kuvaava spektrometri – ja jopa kymmenen tutkijaa. Maitopurkilta lainattu runkomuoto toimii monessa käytössä.

lehti.tek.fi

TEK 49

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, asiamies...................................... 2291 2262 Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2263 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen, toimittaja-tiedottaja. 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Hallinto Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Sanna Allt, asiamies........................................ 2291 2253 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2263 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi

Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto

Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe *, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla

DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (työvapaalla)

Tekniikka ja yhteiskunta

Vaasa

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206

50 TEK

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

2 julkaisija Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 4.5., 15.6., 14.9., 26.10., 14.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Juha M. Kinnunen PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 69 000 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

Nora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

2/2012

Teekkarilaulun alkulähteillä

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Viinamaa Viinamaa

M. Alatalo / M. Alatalo muk. I. Aaltonen C7

   F

  



Vii - na - maa

 

on

  



Vii - na - maas - sa

      ko - ko

päi

-

 

C7

  F

vän

F

Sel - lai - nen on Vii - na - maa!

ka,

 

 

vie - tät





i - loi - nen.

vaik -

 



ka

 

ke - säi - sen.

          C7

paik -

F

on

  

 

pa - ras



Vii - na - maa

 

 

  

Tervakosken Puuhamaan TV-mainos 2000-luvulla sai Hummeripojat editoimaan tarinaa neljällä kirjaimella. Mainosmelodian on säveltänyt kansanedustajanakin tunnettu tamperelaismuusikko Mikko Alatalo, joka myös esitti laulun kyseisessä mainoksessa.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 51

ILMOITUS