TEK 3/2012

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

4.5.2012

2012

3

TEKbaro 2012:

SUOMEN KASVUMOOTTORI KOOTTAVA UUDELLEEN

Tunneälykkäästä pomo tulee, ei älypäästä Mäntyöljystä biodieseliä Tee kesätyösopimus kirjallisesti!

5 Pääkirjoitus

Työura pitenee vain, jos niin oikeasti halutaan

6 Suomen talouskasvu uhattuna

– kasvumoottori koottava uudelleen 13 AJASSA 15 Havuja!

Tarvitsemme huippuosaamista ja uusia yrittäjiä

21 TEK-vaikuttaja Mari-Leena Talvitie:

Liity puolueesen!

22 Lakitieto

Työsopimuslain irtisanomisaikoja noudatetaan vain, jos muusta ei ole sovittu

TYÖELÄMÄ

24 Mäntyöljystä biodieseliä TUTKIMUS

28 Työmarkkinatutkimus 2011

Alakohtaisia palkkakäyriä, yliopistot tarkemmassa tarkastelussa

6–13

Antonin Halas

Teksti.

36 Tekkiläiset säästävät eläkepäivien varalle OPISKELIJAT

44 Sovi kesätyöstä kirjallisesti Hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström luovutti TEKin korkeimman ansiomerkin Pekka Jussilalle.

Lue lisää Jussilasta ja katso kaikki ansiomerkin saaneet TEK-aktiivit verkkolehdestä: lehti.tek.fi/ansiomerkit

loittaa n jo a nen? i k n u i n kö mi ästäm Pitäis läkkeen sä e s. 36 oman

S. Teksti.

2

TEK

6 3/2012

3/12 VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Peliala imee taantumassakin

Ilkka Heino

Suomessa tietokonepelit ovat nousseet jo tärkeimmäksi kulttuuri­viennin alaksi.

Pelialan tapahtuma Otaniemessä keräsi runsaasti väkeä.

S.

24

DI Heli Laumola tuntee biodiesellaitoksen prosessin.

JÄRJESTÖ

46 TEKin valtuusto koolla:

Värikkään vuoden jälkeen katse tulevaan

KOLUMNIT

35 Eurooppalainen näkökulma

Satu Hassi: Rikinkatkua

TEKNIIKKA

40 Maisterista tohtoriksi:

Tunneälykkäästä pomo tulee, ei älypäästä

49 Tekniikan ihmeitä

Työmarkkinatutkimus 2011: Alakohtaisia palkkakäyriä

Yksinäinen ajelehtija

51 Teekkarilaulu

S.

28

Kirjaesittely: Kohtalona Kostamus Kostamus ei olisi noussut ilman suomalaista insinööriä. Poliittinen peli, suuret voitot, osakkaiden valtataistelut ja kosteat neuvottelut värittivät valtavaa rakennusurakkaa.

Nousevan auringon maat Kiinalaisen jutun kirjoittaja Juuso Takalainen kävi Japanissa.

Koneinsinöörikilta

lehti.tek.fi

TEK

3

ILMOITUS

PÄÄKIRJOITUS

Työura pitenee vain, jos niin oikeasti halutaan Maassa on taitettu peistä siitä, korottaako maalis­ kuussa tehty keskusjär­ jestöjen työurasopimus keskimääräistä eläk­ keellesiirtymisikää 0,8 vai 1,3 vuodella.

Lyhyesti kerraten: paperin “kovia” toimen­p iteitä sisältävässä osiossa nostettiin varhaiseläkkeen ja ns. työt­ tömyysputken ikärajaa vuodella, lisät­ tiin työttömyysturvaan työnhakuun kannustavia elementtejä sekä sovit­ tiin palkansaajan ja työnantajan työ­ eläkemaksujen nousevan vuoteen 2016 saakka 0,2 prosenttiyksikköä per vuosi.

Sopimuksen “pehmopuoli” käsit­ telee nuorten työhön pääsyn helpot­ tamista, syrjäytymisen ehkäisyä, työ­ terveyshuollon kehittämistä, työhyvin­ vointia, kuntoutusta, ikäohjelmia ja masennuksen ehkäisyä. Sopimuksen vaikuttavuutta koskeva kiistely koskee tiivistettynä sitä, voiko “pehmopuolen” asioille panna jotakin painoa vai ei.

Oma mielipiteeni on, että kiistely on ajanhukkaa, sillä viime kädessä työurien pidentämisestä päätetään työpaikkatasolla työsuhde kerrallaan.

Ratkaisevassa asemassa ovat niin työn­ antajien kuin työntekijöidenkin asen­ teet. Työntekijän eläkesäännösten kiristäminen ei auta, jos työnantaja ei aktiivisesti halua pitää ihmisiä töissä nykyistä vanhemmaksi.

Sopimuksen todellista vaikutusta ei voi etukäteen muuta kuin arvailla. Rat­ kaisevaa työurien pitenemisen kan­

lehti.tek.fi

nalta on, että työpaikkatasolla ruve­ taan tekemään yhteistoiminnassa töitä tämän tavoitteen eteen. Pehmopuoli, vieläpä se osa pehmopuolesta, josta ei voi keskusjärjestötasolla sopia, on avainasemassa.

Parhaassa tapauksessa yrityksissä ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnis­ tyy laaja-alainen käytännön toiminta, jossa mietitään ja toteutetaan toimia, joilla ikääntyvien ammattitaito, työ­ kyky ja motivaatio paranevat. Työ­ kaluksi ei välttämättä tarvita juurikaan maalaisjärkeä kummempia välineitä.

Maalaisjärkeä voi toki auttaa esi­ merkiksi keräämällä ja levittämällä tie­ toa sellaisista käytännön toimista, joi­ den on todettu vaikuttavan. Työmark­ kinajärjestöillä voi olla tässä työssä myönteinen rooli. n

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Työurien pidentämisestä päätetään työpaikoilla työsuhde kerrallaan.

TEK

5

Teksti Kirsti Levander Kuvitus Juho Heikkinen

TEKbaro 2012 lisää huolta innovaatiojärjestelmämme tulevaisuudesta.

Suurimmat huolenaiheet, mutta myös odotukset, kohdistuvat ICT-sektoriin.

T

EKin jäsenet arvioivat Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen kehitys­ näkymät entistä heikommiksi ja elin­ keinoelämän edustajien arviot Suomen tieteellis-teknologisen tutkimuksen tilasta ovat aiempaa kriittisempiä.

Tuoreen teknologiabarometrin tulokset nos­ tattavat Suomen tulevaisuuden eteen pelottavia uhkakuvia. Kun tähän lisätään julkisen sekto­ rin leikkaukset t&k-rahoitukseen, ikävä kehitys­ spiraali on helposti valmis, TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen sanoo.

Huolta kasvattaa ICT-sektorin romahdus.

Viimeisten 15 vuoden aikana ala on ollut koko kansan­talouden veturi, mutta nyt kasvu tieto­ tekniikan alalla näyttää päättyneen.

– ICT-sektori on ollut Suomen johtava tut­ kimukseen ja kehittämiseen panostava toimi­

6

TEK

ala. Suuret toimijat, Nokia ja NSN, ovat nyt stra­ tegisen muutosprosessin keskellä. T&k-panok­ set voivat yhtiöissä laskea jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, Pellinen arvioi.

– Erityisesti verkkotoiminta on lasku-uralla.

Syynä ovat kiristyvä kilpailu ja kiinteiden verk­ kojen roolin muuttuminen. Matkapuhelinalalla kaiken kaikkiaan tilanne on parempi: kasvupo­ tentiaalia sisältäviä kehityspolkuja on runsaam­ min.

Toivoa ICT-työryhmästä Onneksi ICT-alan kriisi on otettu tosissaan, ja hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti asiantuntijaryhmän ratkomaan ongelmaa.

Tilannekuva laaditaan huhtikuun loppuun mennessä, ja ensimmäisiä päätöksiä rakenne­ muutostoimista on luvassa kesäkuun kuluessa.

Tietä edelläkävijyyteen ja kasvuun haetaan ryh­

3/2012

lehti.tek.fi

TEK

7

Yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä vaatii ICT-sektorille myös Tekes-rahaa.

– Nyt tarvitaan hyödyntämiskelpoista tutkimus- ja tuotekehitystä.

Rahaa pitää panna ideoihin, jotka ovat nopeasti käännettävissä liiketoiminnaksi.

”Tärkeintä on, ettemme säästä oman tulevaisuutemme kannalta olennaisista investoinneista.”

Helena Hagberg

mässä vuoden verran.

Puheenjohtajaksi nimetty Pekka Ala-Pietilä totesi heti kärkeen, että kolmesta asiasta on pidettävä huolta: osaamisesta, kunnianhimoisista tavoitteista ja siitä, että työ pysyy Suomessa.

TEK on mukana ydinryhmässä yhdessä Etlan, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestin­ täministeriön ja Teknologiateollisuuden kanssa.

– Olimme myös tekemässä aloitetta ryhmän perustamisesta, Pellinen kertoo.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies odottaa työ­ ryhmältä paljon. On saatava konkreettisia esityk­ siä siitä, miten osaava henkilöstö saadaan nope­ asti työllistettyä. Lisäksi on löydettävä keinoja kas­ vuyrittäjyyden ja yrittäjäaktiivisuuden lisäämiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi.

– Vaikka valmista konseptia ei ole, ICT-ala jat­ kaa Suomessa kasvuaan, mutta muoto ja kirjo muuttuvat, Ala-Pietilä totesi.

Kasvumoottori hyrisemään

Mikä TEKbaro?

Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä.

Barometri yhdistää tieteellis-teknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa.

Suomea verrataan barometrissa Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Barometrin kyselyosa antaa tietoa nuorten, tekkiläisten, elinkeinoelämän edustajien ja poliitikkojen näkemyksistä Suomen tieteellis-teknologisesta kehityksestä.

TEKbaro on julkaistu aiemmin vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2010.

Sen laativat yhteistyössä VTT ja TEK.

8

TEK

Pellisen mielestä Suomi selviää, kunhan kasvu­ moottori kootaan uudelleen.

– Tärkeintä on, ettemme säästä oman tulevai­ suutemme kannalta olennaisista investoinneista.

Jos Tekesin määrärahoista vielä nipistetään, syö­ dään siemenperunatkin.

Pellisen mielestä myös Tekesiin kohdistu­ neessa yritystukikritiikissä puurot ja vellit meni­ vät osittain sekaisin: unohdettiin, että tukea saa­ vien joukossa on myös todellisia helmiä.

– ICT-kriisistä selviäminen vaatii nyt välit­ tömiä toimenpiteitä. Tarvitaan osaamisen päi­ vitystä, muuntokoulutusta ja esimerkiksi uusia uramahdollisuuksia tarjoavaa Protomo-toimin­ taa, Pellinen luettelee.

Toisaalta ICT:n hyödyntäminen pitää saada vauhtiin uusilla aluevaltauksilla. Alan osaamis­ potentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä enem­ män esimerkiksi älykkäissä sähköverkoissa, metalli- ja konepajateollisuudessa ja julkisen sek­ torin toiminnan tehostamisessa.

– ICT:tä hyödyntävien älykkäiden sähköverkko­ jen lisääminen mahdollistaisi sähkönkulun ohja­ uksen automaattisesti, verkonhallinnan ja vika­

3/2012

Ruotsi päihittää Suomen sijoituksissa ja terveissä elinvuosissa TEKNOLOGIABAROMETRIN MUKAAN Suomi ­sijoittuu informaatioyhteiskuntana vertailumaiden kärkeen. Nuorten lukutaito, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (PISA-vertailu) sekä koulutus- ja t&k-panostukset ovat korkealla tasolla.

Tietoyhteiskuntamittareilla Suomi tulee toiseksi Ruotsin jälkeen. Tieteellis-teknillinen osaaminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttö sekä tiedon ymmärtäminen ja hallinta ovat hyvällä tasolla.

Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna olemme parantaneet sijoitustamme, mutta olemme edelleen selvästi jäljessä Ruotsista ja Alankomaista. Ruotsiin virtaa suoria sijoituksia. Suomessa ulkomaisten sijoitusten osuus bkt:sta on noin puolet Ruotsin tasosta. Ruotsissa myös yritysenkeleiden määrä kasvaa, Suomessa laskee.

Uuden tiedon soveltaminen, yrittäjyys ja talouden kyky uudistua sekä verkottuneisuus ja kansainvälisyys voisivat siis olla selvästi paremmalla tasolla.

Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin nähden.

Kestävää kehitystä mittaavassa indikaattorikokonaisuudessa Suomi on edelleen vertailumaiden keski­tasoa.

Ruotsi on ylivoimainen ykkönen.

Vuonna 2010 Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa työllisyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa. Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli noin 70 prosenttia, mutta Suomessa vain 56 prosenttia.

Vuonna 2009 Ruotsissa väestön terveen elinajan odote oli noin 70 vuotta, Suomessa kymmenen vuotta lyhyempi, 58 vuotta.

Väestön terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa on selkeästi parantamisen varaa.

Peruskoulutus Ympäristön tila

2,0 1,5

Yleissivistys ja osaaminen

TEKBaro 2010 TEKBaro 2012

1,0

Ympäristön suojelu

0,5 0,0

Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen

-0,5 -1,0 -1,5

Kestävä yhteiskunta

-2,0

Verkottuneisuus ja kansainvälisyys

Tieteellis-teknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Yrittäjyys ja uusiutuminen

Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Uuden tiedon soveltaminen

lehti.tek.fi

TEK

9

korjaukset. Lisäksi älykkään sähköverkon avulla voidaan tehokkaasti hajauttaa energiantuotantoa ja saada reaaliaikaista tietoa sähkön kulutuksesta.

– Metalli- ja konepajateollisuuden rakenne­ muutoksessa tietotekniikan hyödyntämiselle on suorastaan tilaus: ICT avaisi yhteistyömahdollisuu­ det ja kansainvälistymisen, Pellinen sanoo.

– Tietotekniikasta on otettava kaikki irti myös julkisella puolella. Vetovastuu on linjattava valta­ kunnan tasolla, sillä tähän saakka julkiset ICThankkeet ovat pirstaloituneet pahasti ja rahaa on palanut taivaan tuuliin.

Pellinen painottaa myös kansainvälistymistä.

– Suomalaiset toimijat on saatava kytkettyä glo­ baaleista megatrendeistä kasvuvoimaa ammenta­ viin kansainvälisiin verkostoihin. Ja yhtä tärkeää on saada kansainväliset yritykset kiinnostumaan Suomesta ja suomalaisista osaajista.

– Maailman suurimman prosessorivalmistajan Intelin tulo Tampereelle, Ericssonin ohjelmisto­ kehityksen aloittaminen Oulussa sekä Nokian, Microsoftin ja Aalto-yliopiston mobiilisovellusten kehityskeskushanke ovat avauksia, joita Suomi nyt tarvitsee.

Insinöörin ammatti kolmanneksi suosituin Nuori haluaa liikemieheksi, lääkäriksi tai insinööriksi. Näissä ammateissa vetovoimatekijöinä olivat mielenkiintoinen ja miellyttävä työ sekä hyvä palkka.

Vähiten nuorta kiinnostavat poliitikon, taiteilijan ja tuomarin tehtävät. Taiteilijan ammattia kohtaan kiinnostus on laskenut tasaisesti vuodesta 2007 alkaen.

Teknologia-alan ammateista esitettyjen väittämien perusteella nuoret pitävät diplomi-insinöörin ja arkkitehdin palkkatasoa korkeana. Lisäksi teknologia-alan katsotaan antavan hyvät mahdollisuudet työllistymiseen ja uuden oppimiseen.

Nuorten usko tieteen kykyyn ratkaista demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kysymyksiä on kasvanut merkitsevästi samoin kuin usko tieteen ja teknologian kykyyn lisätä henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Toisaalta nuorison usko tieteen ja teknologian kykyyn ratkaista ilmaston­muutosta on heikentynyt.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaaminen on Suomessa kansainvälistä huippuluokkaa Teknologia-ala on tulevaisuudessa houkutteleva työpaikka Työ teknologia-alalla tarjoaa hyviä mahdollisuuksia uuden oppimiseen Työssä teknologia-alalla voi toteuttaa omia ajatuksiaan Teknologia-alan työpaikat ovat viihtyisiä

Nuoret 2011

Teknologia-alalla työntekijöiden ja työnantajien suhteet ovat paremmat kuin muilla aloilla

Nuoret 2009 Nuoret 2007

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin koulutus tarjoaa hyvät työnsaantimahdollisuudet Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työ on itsenäistä Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palkkataso on korkea Työ tekniikan parissa on mielenkiintoista 0

10 TEK

1

2

3

4

5

3/2012

Nuoret ja köyhät heikoilla LOISTAVISTA PISA-TULOKSISTA huolimatta joka kymmenes suomalainen koululainen päätyy koulupudokkaaksi.

– Painottaako koulu liikaa tehokkuutta? Jäävätkö yhteisöllisyys, itseilmaisu ja sosiaaliset taidot puutteellisiksi? Pitäisikö ottaa mallia Ruotsin keskustelukulttuurista, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksen ylijohtaja, professori Marja Vaarama kysyi TEKbaron julkistamistilaisuudessa.

– Entä onko pienellä Suomella varaa siihen, että 55 000–110 000 nuorta on koulutuksen ja työn ulkopuolella?

Vaaraman mielestä tätä nuorten joukkoa ei pitäisi tarkastella syrjäytymis­ongelman näkökulmasta vaan pikemminkin lahjakkuus­ reservin tuhlaamisena.

– On syytä miettiä, miksi ja missä vaiheessa kelkasta pudotaan, Vaarama sanoi.

– Sosiaalinen liikkuvuus voitaisiin ottaa mukaan myös teknologiabarometrin mittareihin.

Vaarama mittaisi lisäksi teknologian käytön jakaantumista tulevaisuutemme toivojen keskuudessa.

Professori kiinnitti huomiota myös suomalaismiesten elinajanodot­ teeseen: suomalainen mies elää lyhyemmän elämän kuin vertailumaiden miehet, tosin ero tanskalaisiin on pieni.

– Suomalainen mies kantanee vielä agraari-Suomen taakkaa. Maatalousyhteiskunnassa elinolosuhteet olivat kehnot ja elintavat huonot. Miesten elämää lyhentävät myös tupakointi, alkoholin käyttö ja väkivalta.

Huolestuttavana ja laadullista tutkimusta vaativana ongelmana Vaarama pitää rikkaan ja köyhän miehen eroa elinajanodotteessa.

– Suomessa ero on peräti 12,5 vuotta. Luku on Länsi-Euroopan korkein. Suuri ero on tiedetty jo 20 vuotta, mutta sitä ei ole kyetty korjaamaan, päinvastoin.

Vaaraman mielestä myös suomalaisten työllisyysaste on saatava paremmaksi.

– Ruotsi, Tanska ja Hollanti porskuttavat hyvin, sillä työllisyys­asteet ovat niissä huomattavasti Suomea paremmat. Työllisyysaste on meilläkin syytä jollain konstilla pikimmiten korjata, Vaarama vaati.

Helena Hagberg

Köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän

THL:n ylijohtaja Marja Vaarama muistutti, että Suomessa ero rikkaan ja köyhän miehen elinajanodotteessa on peräti 12,5 vuotta.

– Suuri ero on tiedetty jo 20 viime vuotta, mutta sitä ei ole kyetty korjaamaan, päinvastoin.

Kansainvälisesti kärjessä Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin korkean kehityksen, osaamisen ja hyvinvoinnin yhteiskunta, jossa tulonsiirtojen avulla pystytään ehkäisemään köyhyyttä varsin hyvin.

Vaarama totesikin, että 60 vuodessa rakennettu suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina.

– Vaikka joissain asioissa jäämme vertailumaiden pohjimmaisiksi, on muistettava, että vertailussa ovat mukana maailman hyvin­ voinnin huiput: Ruotsi, Tanska ja Hollanti.

Tulonsiirtojen avulla pystytään edelleen estämään köyhyyttä varsin hyvin.

– Kansainvälisesti vertaillen Suomi on huipulla, tai ainakin kymmenen parhaan joukossa.

lehti.tek.fi

TEK 11

1,0

Informaatio

1,0 TEKBaro 2007

0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2

TEKBaro 2010

Suomi keskiarvon yläpuolella

TEKBaro 2012

• peruskoulutus, yleissivistys ja osaaminen, t&k-investoinnit • tieteellis-teknologinen osaaminen, tiedon ymmärtäminen ja hallinta, uuden tiedon soveltaminen • yrittäjyys ja uusiutuminen

0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2

-0,6

• tieto- ja viestintä­teknologian käyttö • verkottuneisuus ja kansainvälistyminen • kestävä yhteiskunta, ympäristön suojelu, ympäristön tila

-0,6 -0,8

om Su

pa

Yh

Ja

dy

ni

-1,0

sv al la t

ks

t Al an

Ta n

Ru

Su

Lievää paranemista 2010–2012

Sa

ko m aa

om i

-1,0

sk

-0,8

UK

-0,4

a

Suomi keskiarvon alapuolella

a

-0,4

ot si

Helena Hagberg

0,8

Tieto

• kestävä yhteiskunta

0,6 0,4 0,2

Lievää heikkenemistä 2010–2012 • • • •

peruskoulutus tieteellis-teknillinen osaaminen yrittäjyys ja uusiutuminen verkottuminen ja kansainvälistyminen

TEKBaro 2007 TEKBaro 2010 TEKBaro 2012

0,2

Selvää heikkenemistä 2010–2012

0,0

-0,2

• uuden tiedon soveltaminen

-0,2

VTT, tutkimuskoordinaattori Torsti Loikkanen.

-0,4

12 TEK

Al

ni

pa

Ja

t

la

Yh

an

dy

sv al

UK

a

ks

Sa

ko m

aa

t

a

sk

Ta n

si

ot

Ru

i

om

Su

Kokonaisindeksi TEKBaro 2007

0,8

TEKBaro 2010

0,6

TEKBaro 2012

0,4 0,2 0,0 -0,2 -0,4 -0,6 -0,8

ni pa Ja

t la sv al dy Yh

UK

sa

t aa ko m an Al

Sa k

a sk Ta n

Ru o

ts

i

-1,0

i

Mutta menee Suomella joillakin mittareilla mitattuna jopa hyvin.

Jos katsotaan PISA-tuloksia, tiede- ja teknologia-alan tutkinto­ jen suorittaneiden määrää tai t&k-menojen osuutta bruttokan­ santuotteesta, asiat ovat kutakuinkin mallillaan. T&k-toiminnan työvoimaosuuskin on pysynyt korkeana.

Suomi on monin mittarein korkeaan teknologiaan nojaava

1,0

m

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

-0,6

talous.

Elinkeinoelämä uskoo uusien tutkimus- ja tuotekehitys­ -0,8 investointien suuntautuvan valmistus- ja ympäristöteknologioi­ -1,0 hin sekä uusiin materiaaleihin.

Myös aloittavien yritysten määrä toiminnassa olevista yrityk­ sistä on Suomessa vertailumaiden korkein. n

Su o

TEKbarossa pistääkin silmiin Ruotsin etumatka Suomeen muun muassa ulkomaisissa investoinneissa.

– Ruotsiin valuu entistä enemmän tutkimus- ja tuotekehitys­ investointeja, mutta Suomeen ei ole tulijoita, Pellinen ihmettelee.

Kuitenkin meillä on osaamista siinä kuin Ruotsissakin. Infra­ struktuurimme on huippuluokkaa. Miksi monikansalliset yritykset silti satsaavat vain naapuriin?

– Ehkä se, että Ruotsissa on jo runsaasti monikansallisia yrityk­ siä, vetää niitä sinne lisää – kontaktiverkosto on valmiina. Ruotsilla on vanhastaan runsaasti muun muassa tutkimusintensiivistä moni­ kansallista lääketeollisuutta.

Pellisen mielestä kansainvälisten investointien saaminen Suo­ meen vaatii muun muassa Invest in Finlandin toiminnan reipasta tehostamista.

– Toimintojen yhdistäminen Finprohon on askel oikeaan suun­ taan, mutta se ei yksin riitä.

0,6 0,4

-0,6

Aina Ruotsin perässä

0,8

0,0

-0,4

Kestä

Kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu vertailumaihin nähden kohtuullisen hyvin. Erot osa-alueiden välillä ovat kuitenkin poikkeuksellisen suuret.

3/2012

-0,8 -1,0

i

0,8

1,0

• ympäristön tila

om

1,0

• ympäristön suojelu Tietämys

Su

– TEKbaron indikaattorivertailun mukaan Suomen tietoyhteiskuntakehitys hiipuu edelleen vertailumaihin nähden, huolimatta joistakin valonpilkahduksista.

Erityisesti julkisten palvelujen tuottavuuteen kaivataan tukea tietoyhteiskuntateknologioista, tutkimuskoordinaattori Torsti Loikkanen VTT:stä toteaa.

AJASSA

VTT: Suomalaiset pk-yritykset investoivat liian helposti halpamaihin VTT:n mukaan suomalaisten pk-yri­ tysten olisi arvioitava tarkemmin, millä perusteilla tuotantoinvestoinnit tehdään halpatuotanto­maihin ja milloin Suomeen.

Päätöksen­teossa tulisi ottaa huomioon inves­ toinnin pitkän aikavälin kannattavuus.

Suomen vaihtotase on jäänyt alijäämäi­ seksi ensimmäisen kerran kahteenkymme­ neen vuoteen. Merkittävä syy tähän on niin suur- kuin pk-yritystenkin tuotannon siirty­ minen ulkomaille.

– Suomen taloutta tuskin pelastaa ulko­ maisten investointien aalto, joten meidän olisi saatava kotimaiset yritykset investoi­ maan Suomeen aina, kun se on kannatta­ vaa, VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori toteaa.

– VTT:n näkemyksen mukaan kotimaiset pk-yritykset siirtävät tuotantoaan halvem­ pien työvoimakustannusten maihin liian

kevein perustein. Yritykset ovat kohdan­ neet usein laatuongelmien lisäksi myös kan­ nattavuusongelmia, ja nyt onkin nähtävissä merkkejä yhä useampien yritysten paluusta takaisin kotimaahan.

Viimeisen vuosikymmenen aikana tuo­ tannon siirtämisestä halvemman työvoi­ man maihin on tullut muoti-ilmiö, ja sen oletetaan olevan automaattisesti kustannus­ tehokas ratkaisu.

Virhearvio tuotannon siirtopäätöksissä tehdään aliarvioimalla siirtoon liittyvissä operaatioissa vastaan tulevat haasteet ja toisaalta yliarvioimalla käytettävissä oleva osaaminen haasteista selviämiseksi. Tuo­ tannon siirtoa tulisikin arvioida taloudelli­ sen näkökulman lisäksi myös laadun ja stra­ tegian näkökulmasta, ja ottaa tarkemmin huomioon esimerkiksi se, missä ovat tuot­ teen loppumarkkinat.

Saksassa ja USA:ssa panostetaan kotimaiseen tuotantoon Kansainvälisissä vertailuissa on nähtävissä merkittäviä eroja. Saksan kokonaisvien­ nistä 68 prosenttia on pk-yritysten vientiä, kun Suomessa vastaava luku on 20 pro­ senttia. Saksa onkin säilyttänyt kotimaisen tuotannon merkittävänä kilpailuvalttinaan.

Myös USA:ssa on herätty jälkiteolli­ sen yhteiskunnan aiheuttamiin ongel­ miin, kun teollisuustuotannon mukana ovat kadonneet myös työpaikat. Obaman kaudella käynnistetyt Made in USA -hank­ keet ovat palauttaneet työpaikkoja takaisin USA:han.

Julkaisun Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin voi tilata verkosta: www. teknologiainfo.net/Teknologia/Tuotanto/ Parempiin-tuotantostrategisiin-paatok­ siin/

TEKin jäsen – käy katsomassa uusimmat työpaikat www.tekrekry.fi Oletpa yksityisen sektorin, valtion tai kunnan työnantaja tavoitat TEKrekryn kautta kohdistetusti yli 50 000 osaavaa tekniikan ammattilaista.

Tekniikan työpaikat verkossa.

www.tekrekry.fi TEKrekry_TEK2_179x113mm.indd 1

lehti.tek.fi

28.2.2012 15.20

TEK 13

AJASSA

Heikki Kauppi: Tekniikan yliopistot kuin huippu-urheilijoita TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mielestä Suomen hallitus ei ymmärrä, kuinka suuri merkitys teknologian jatkuvalla kehittämisellä ja korkea­ tasoisella osaamisella on hyvinvoinnin yllä­ pitämiseen.

Kauppi otti kantaa tekniikan osaamiseen panostamisen puolesta osallistuessaan ­Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa TEKin nimikkosalin avaamiseen.

Hän muistutti, että vaikeista ajoista huolimatta tekniikan yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen pitää panostaa. − Tekniikan yliopistot pitää nähdä kuin huippu-urheilijoina, joiden valmennukseen pitää olla tarpeeksi resursseja. Jos me vähennämme resursseja suhteessa kilpailijoihimme,

putoamme a-sarjasta b-sarjaan tai jopa vieläkin alemmas.

Kauppi toivoisi työurien pidentämiseen liittyvien keskustelujen ja toimenpiteiden rinnalle enemmän keskustelua siitä, mistä vauraus on suomalaiseen yhteiskuntaan syntynyt. − Elintasomme on runsaan sadan vuoden aikana viisitoistakertaistunut, kun samaan ­aikaan työpanos on puolittunut. Tämä tarkoittaa, että työn tuottavuus on 30-kertaistunut. Tässä muutoksessa teknologian kehittymisellä on ollut merkittävä osuus.

Suomi on Kaupin mukaan kärkimaa vielä useilla teknologian aloilla. Tämä näkyy muun muassa siinä, että viennistä puolet on ­teknologiateollisuuden tuotteita, ja muussa-

kin tavaraviennissä näkyy vahvasti teknologian merkitys.

Kauppi korostaa, että Suomelle on tärkeää olla edelläkävijä ainakin joillakin teknologian osaamisen aloilla. Se ei onnistu ilman kunnollisia resursseja tekniikan yliopistoille.

Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston­ rehtori Ilkka Pöyhönen on pettynyt hallituksen päätökseen leikata yliopistojen rahoitusta ensi vuonna. Yliopistoindeksin jäädytys vähentää Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuloja ensi vuonna noin 800 000 euroa.

Tätäkin merkittävämpi kysymys Pöyhösen mukaan on yliopistouudistukseen kytkeytyvä lisärahoitus, joka on vielä epävarma. Jos sitä ei saada, se tarkoittaa LUT:in talouteen noin 1,5 miljoonan euron aukkoa.

Verohelpotusta kaavaillaan tutkimuksen ja tuotekehityksen palkkakustannuksiin

14 TEK

Myös yleishyödyllisten yhtiöiden pääomia toivotaan listaamattomien yhtiöiden rahoittamiseen. Siksi yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille ja sijoituksille listaamattomiin yhtiöihin taataan jatkossa neutraali verokohtelu eli sama verokohtelu kuin listattuihin yhtiöihin tehtäville sijoituksille.

Pääomasijoittamisen ­kasvukannusteelle ja t&k-kannustimelle asetetaan minimi- ja maksimimäärät.

– Oikein olisi, että myös tavalliset ihmiset voisivat sijoittaa pieniä summia kasvuyrityksiin­ja vähentää sijoituksensa verotuksessa. (MH)

Suunta on oikea TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä kiittelee hallituksen esityksiä oikeansuuntaisiksi, joskin riittämättömiksi.

– Myös Suomessa olisi syytä ottaa käyttöön Viron malli, jossa yritystä verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahaa tuloutetaan yrityksestä ulos, Uusi-Pietilä sanoo.

Toinen TEKin yrittäjäjäsenten toive on, että pääomasijoittamisen kasvukannusteeseen oikeuttavan summan alaraja pidettäisiin matalana.

Anitta Valtonen

Maan hallitus päätti maaliskuun kehys­riihessään ottaa käyttöön joukon kasvua tukevia verokannusteita.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tuetaan yhteisöverosta tehtävällä verohyvityksellä, ­ jonka suuruus riippuu tutkimukseen ja tuotekehitykseen palkattujen palkkakustannuksista.

Investointien lisäämiseksi teollisuudelle säädetään kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti.

Myös sijoittamista kannustetaan.

Pääomasijoittamisen kasvukannustin säädetään koskemaan vain luonnollisten henkilöiden pieniin yrityksiin tekemiä vähemmistö­ sijoituksia.

Käyttöön otetaan määräaikainen järjestelmä, jossa yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen.

Lisäksi listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan määräajaksi 50 prosenttiin. Tätä nykyä hankintameno-olettama on joko 40 tai 20 prosenttia luovutushinnasta.

TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä toivoo, että kasvuyrityksiin sijoittamiseen kannustettaisiin verohelpotuksin myös mattimeikäläisiä.

3/2012

Kimmo Metsälä

HAVUJA!

Tarvitsemme huippuosaamista ja uusia yrittäjiä TEK sai nimikkosalin Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.

Talouselämä iPadiin – myös opiskelijoille Talouselämä-lehti on nyt saatavana myös iPad-versiona. Ensimmäinen iPad-numero ilmestyy toukokuussa. iPad-lehden saavat maksutta kaikki Talouselämän tilaajat. Tilaajiksi katsotaan myös ne TEKin jäsenet, joille ­Talouselämä tulee jäsenetulehtenä.

Lisäksi iPad-version saavat maksutta kaikki TEKin opiskelijajäsenet.

Lukemiseen tarvittava sovellus ladataan iPadiin normaaliin tapaan Applen sovelluskaupasta. iPad-lehden tilauksen aktivoidakseen TEKin jäsenen tulee tunnistautua jäsen­ numerolla tai nimellä ja postinumerolla. (HA)

ILMOITUS

lehti.tek.fi

S

yksyn työmarkkinavääntöjen jälkeen kevät on tuntunut suorastaan rauhalliselta, vaikka neuvotteluja muun muassa sosiaali­tuposta on käyty koko ajan. Haasteita on edelleen. Esiin ovat nousseet esimerkiksi toimenpiteet työurien pidentämiseksi. Olen vakuuttunut, että tehokkaampaa kuin etuuksien poistaminen on olosuhteiden ja asenteiden parantaminen työpaikoilla.

Toinen jälleen kerran esiin noussut tai paremminkin edelleen jatkuva ongelma on varojen puute teknisessä koulutuksessa tarvittaviin koneisiin ja laitteisiin.

Kansan­taloudellemme välttämätöntä huippuosaamista ei synny antiikkisin välinein!

Huippuosaamisen lisäksi tarvitsemme Suomeen kasvuyrityksiä. Olen mukana projektissa, jossa etsitään keinoja yrittäjyyteen kannustamiseksi. Haastattelimme talven aikana yrittäjiä ja alan asiantuntijoita löytääksemme kasvu-, sarja- ja kanssayrittäjyyteen kannustavia tekijöitä. Kartoitimme yrittäjyyden koko elinkaaresta – alkaen start-upista ja päättyen exitiin – niitä kipupisteitä, joissa suurimmat ongelmat tai yrittämisen esteet syntyvät.

Mielenkiintoinen havainto oli, että keskeisiä yrittäjyyteen rohkaisevista tekijöitä ovat lähipiirin kannustus, myönteinen ilmapiiri ja innostava esimerkki. Ilmapiiri yrittämisen ympärillä onkin onneksi paranemaan päin. Yksi monista meidänkin alallamme usein esiin nousevista yrittämisen esteistä on viranomaisten epäjohdonmukaisuus palkansaajan ja yrittäjän määrittelyssä siirryttäessä roolista toiseen.

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström

TEK 15

AJASSA

Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassa Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pihlajasalon tietä Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajaksi on pohjustanut aktiivisuus jo opiskeluaikana.

Teksti Marketta Harinen Kuva Jari Rauhamäki

Ylemmät ­toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistys­ryh­ män vuoden 2011 Vääntöpalkinnon maaliskuun lopussa pokannut Tommi Pihlajasalo on otettu saamastaan tunnustuksesta.

– Onhan tämä mukava kannustin, joka toivottavasti innostaa muitakin ottamaan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, hän tuumaa.­ Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihlajasalo on edistänyt ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa tavallista haastavimmissa oloissa, sillä mekaanisessa metsäteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana.

Pihlajasalon mukaan yritysyhdistys edusti aiempina vuosina koko ylempien toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi yt-neuvotteluissa, mutta ilman statusta tai turvaa.

–Yt-neuvottelut olivat melkoisia tori­ kokouksia, kun kellään ei ollut selkeää statusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta. Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa.

Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamus­ valtuutettujen vaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmät tarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ei ollutkaan halua.

Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittainen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edustettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuojan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä päästiin yhteisymmärrykseen.

Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimihenkilöiden luottamus­

16 TEK

valtuutetut aloittivat pestinsä vuoden vaihteessa.

– Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet ytneuvottelut käynnistyivät heti tammikuussa.

Pelkkää iloa aktiivisuudesta Vapon Biofuels-liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla on tilaus- ja toimitus­ketju ja sen toiminta.

Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuolinen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupunkien,­ kuntien ja teollisuuden energialaitoksille.

Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisen alueen bioenergia­ toimitukset: polttoturpeet, puuenergiahakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan tilaajille.

– Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ­tuotantotalouden insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt Vapolla 4,5 vuotta. Vapon satajäsenisen yritysyhdistyksen puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten.

– Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvastoin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiikkaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja miten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja oppinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudessaan, Pihlajasalo tuumaa.

Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvottelutoimikunnassa ja Vapon hal-

lintoneuvostossa henkilöstön edustajana.

700 miljoonan liikevaihdon ja 1 300 henkeä suoraan työllistävän yrityksen hallinto­ neuvosto on näköalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön – omalle urallekin.

– Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen johtoon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ottaa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pihlajasalo sanoo.

Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujuttautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren auringon alla.

Tommi Pihlajasalo sanoo olevansa luonteeltaan määrätietoinen organisoija. Sekä työssään että ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana hän on päässyt ratkaisemaan isoja haasteita, neuvottelemaan tuloksia ja viemään suunnitelmiaan käytäntöön.

3/2012

AJASSA

NIMITYKSIÄ

Palkasta kannattaa puhua Monelle ylemmälle toimihenkilölle Paranna Palkkaas yrityksen palkkapolitiikka on tuntei maton käsite ja oman talon palkkausjärjestelmä epäselvä. Myös palkan määräytymisperusteet ja palkkakehitykseen vaikuttaminen saattavat olla hämärän peitossa.

YTN on julkaissut Paranna palkkaasi -oppaasta uuden painoksen. Tavoitteena on lisätä avoimuutta palkkausasioissa ja kannustaa puhumaan palkkauksesta.

Opas antaa tukea hyviin palkkakeskusteluihin käytännön tasolla.

Paranna palkkaasi ilmestyi ensimmäisen kerran 2007. Siinä on tietoa palkitsemisesta ja palkkauksesta yleisesti. Nyt julkaistu uusi painos keskittyy henkilökohtaisen palkkaneuvottelun kysymyksiin.

Oppaan voi ladata YTN:n verkkosivuilta www.ytn.fi > Lomakkeet ja materiaalit. Painettu versiokin on tulossa. (MH) Tukea palk

Golftapahtuma Nokialla heinäkuussa TEK järjestää yhdessä Tampereen teknillisen seuran kanssa jäsenistölle (avec) tarkoitetun perinteisen Golf-kisan Nokia River Golf -kentällä Nokialla tiistaina 17.7.2012. Lähdöt alkavat klo 12:00.

Pelimuoto on pistebogey täysillä tasoituksilla, kilpailussa max hcp 36. Kilpailun jälkeen on yhteinen ruokailu ja palkintojen jako. Kilpailuun mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kilpailijat vastaavat itse omista Green Fee maksuistaan.

Ilmoittautumiset 6.7.2012 mennessä Nokia River Golfin toimistoon, p. (03) 340 0234 tai sähköpostilla toimisto@nrg.fi. Lisätietoja myös Maria Rajakallio, p. +358 40 586 2780 tai maria.rajakallio@gmail.com.

lehti.tek.fi

kaneuvotte

luihin

OTK, MBA Maritta Jalo aloitti TEKin Oikeudelliset palvelut -yksikössä lakimiehenä huhtikuun alussa. Jalo on työskennellyt aiemmin Toimihenkilöliitto Ertossa järjestölakimiehenä.

FM Aku Karjalainen aloitti TEKissä tiedottajana 11. huhtikuuta. Karjalainen on työskennellyt aiemmin muun muassa tiedottajana palkansaajajärjestö Pardiassa ja toimittajana Turun Sanomissa.

Arkkitehtuuria ja kauppatieteitä Aalto-yliopistossa opiskeleva Salla Koivu aloitti TEKissä 3. huhtikuuta Teekkarin työkirjan 2012 päätoimittajana. Koivu työskentelee TEKissä joulukuuhun saakka.

Tuomas sai unelmien kesäduunin Tamperelainen energiateekkari Tuomas Vanhanen valittiin 1 600 hakijan joukosta Vaasan seudun energia­ lähettilääksi. 30 000 euron palkan lisäksi etuihin kuuluu muun muassa hybridiauto ja hotellimajoitus.

Tuomaksen kesätyönä on välittää sanaa Vaasan seudun energiakeskittymän merkityksestä Suomelle ja kertoa kokemuksistaan energia-alan yrityksissä muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Tuomaksen kuulumisia voi seurata esimerkiksi EnergyVaasan sivuilla osoitteessa: www.energyvaasa.fi/lahettilas.

TEK 17

AJASSA

Vihreän talouden osaamisfoorumi TEK järjestää yhdessä Uuden Insinööriliiton UIL:n ja Tekesin kanssa Green Growth -osaamisfoorumin, jonka teemoina ovat kierrätys ja vesi.

Green Growth -osaamisfoorumissa etsitään uusia globaalin vihreän talouden kehityspolkuja ja insinöörikunnan osaamiseen perustuvia alan liiketoimintamalleja.

Tavoitteena on, että osaamisfoorumi synnyttää näkemyksiä ja kokemuksia jakavan asiantuntijaverkoston sekä myös ­yhteistyöverkoston, joka luo vientiin tähtäävää liiketoimintaa.

Seminaari ja verkkojamit Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä tapahtumasta.

31.5.2012 järjestetään seminaari, jossa asiantuntija-alustusten ja case-esimerkkien

pohjalta tarkastellaan vihreän talouden nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehittymismahdollisuuksia.

12. ja 14.6.2012 järjestetään teemoitetut ja fasilitoidut verkkotapahtumat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi tulla mukaan verkkokeskusteluun, näkemyksiään voi esittää esimerkiksi seminaarissa esille nousseista kysymyksistä.

Verkkotapahtumiin osallistuvat saavat tuekseen kierrätykseen ja veteen liittyvää taustamateriaalia sekä seminaariaineistoa.

Fasilitaattorit ohjaavat keskustelua ja järjestävät osallistujille lyhyitä teemaan liittyviä kyselyjä.

Green Growth -osaamisfoorumin ta-

voitteena on löytää ja verkostoida suomalaisia osaajia sekä kehittää keinoja osaamisen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Suomalaisen osaamisen avulla on mahdollista saada päästöt muuallakin kuriin.

Lisätietoja: TEKin sähköisestä jäsenkirjeestä toukokuussa sekä asiamies Martti Kiviojalta, puhelin 0400 519 214 tai s-posti martti.kivioja@tek.fi

Oletko ehdokkaana kunnallisvaaleissa?

ILMOITUS

18 TEK

Ehdokasasettelu syksyn kunnallisvaaleihin on käynnissä, uudet valtuustot valitaan 28. lokakuuta. Tarjoamme näkyvyyttä jäsentemme kampanjointiin julkaisemalla listan tietoomme saaduista tekkiläisistä ehdokkaista TEK-lehdessä 26.10. ja yhteisilmoituksella Tekniikka&Talous-lehdessä.

Ehdokastiedot julkaistaan myös TEKin verkkosivuilla, joihin ehdokkaiden omat sivut linkitetään. Ilmoita ehdokastietosi verkkolomakkeella osoitteessa kunnallisvaalit.tek.fi.

Ehdokkaana olevilla tekkiläisillä on myös mahdollisuus kampanjoida syksyn TEK-lehdissä 50 prosentin alennuksella. Alennus on henkilökohtainen ja se koskee vain ehdokas­ilmoittelua.

(JN)

3/2012

AJASSA

Opiskelijoiden ideatiimillä kestävään kehitykseen Aalto-yliopiston Murjottelu-kampanjaan liitetty Dirikka 2012+ -hanke vahvistaa yritysten kestävää kehitystä opiskelijoiden avulla.

Neljän viikon The Natural Step -valmennuksen jälkeen poikkitieteelliset opiskelijatiimit menevät kesätyöntekijöiksi yhteistyöorganisaatioihin tehtävänään edistää niiden kestävää kehitystä. Opiskelijat paneutuvat liiketoiminta-, tuote- ja esimieskonsepteihin kestävän kehityksen näkökulmasta.

– Kausaali ideoi Dirikan vastaamaan yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja korkeakoulujen vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä tarpeita.

Dirikka on yhteistyömalli, jossa nuoret saavat mahdollisuuden kestävään kehitykseen liittyvän työkokemuksen hankkimiseen ja yritykset voivat hyödyntää nuorten tuoretta näkökulmaa, Kausaalin toimitusjohtaja Susanna Perko kertoo.

Yksi hankkeen teemoista on puurakentamisen tulevaisuus.

– Kuusihenkinen kansain­ välinen opiskelijatiimi brändää ja tuotteistaa puuosaamista tavoitteenaan kasvattaa kiinnostusta suomalaiseen puuhun kotimaassa ja maailmalla.

Joulukuussa 2012 järjestetään seminaari, jossa opiskelijatiimien konseptit esitellään. Ne julkaistaan myös kirjana, sillä tarkoitus on herättää aiheeseen liittyvää keskustelua.

Dirikka on osa World Design Capital Helsinki 2012 –juhlavuoden virallista ohjelmaa.

ILMOITUS

lehti.tek.fi

TEK 19

AJASSA

Kohti kestäviä työuria Opas osaamisen kehittämiseen TEK kokosi yhteen osaamisen kehittämiseen tarvittavat käytännön toimintaehdotukset Kohti kestäviä työuria -julkaisuun.

Osaamisen kehittäminen vaatii tekoja joka tasolla: omassa työssä ja työyhteisössä, aikuiskou­ lutuksen kehittämisessä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Opas antaa vinkkejä siihen, miten jokainen tekniikan akateeminen voi olla osaltaan rakentamassa laajaa ja tiivistä yhteistyötä asian edis­ tämiseksi.

– Tee tänään jotain toisin. Aloita itsestäsi ja oman kehittymissuunnitelman tekemisestä. Mieti, miten voit jakaa omaa osaamistasi työyhteisössäsi ja oppia muilta. Hyödynnä tarjolla olevaa koulutusta työstä oppimisen tukena, asiamies Kaisa Harmaala TEKin koulutus ja työvoimapolitiikka -yksiköstä neuvoo.

Harmaala kehottaa myös tekkiläisiä motivoi­ maan ja tukemaan omia alaisiaan suunnitelmalli­ sessa osaamisen kehittämisessä.

– Vaikuta omalta osaltasi myös siihen, että työpaikallasi päivitetään säännöllisesti ytlain mukaiset henkilöstösuun­ nitelmat ja koulutustavoitteet.

Ko h t i k e s t ä v i ä t y ö uria -julkaisu on tilatta­ vissa TEKistä Heidi Heli­ niltä (heidi.helin@tek.fi, (09) 229 121) tai ladatta­ vissa pdf-muodossa TEKin www-sivuilta www.tek.fi/ julkaisut.

Hyödynnä oman kehittymissuunnitelmasi tekemisessä myös TEKin verkkosivuilta löytyviä työkaluja ja tietopaket­ teja (www.tek.fi/urapalvelut).

1 9

6

Anna palautetta lehdestä ja voita MacBook Air!

3 4 9 6 5 5 7 4 3 6 2 6 7 5 4 6 8 2 9 8 9 4

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

8 1

Vaikeusaste:

7 4 2 8 1 9 3 5 6

20 TEK

www.aisudoku.com (C) Arto Inkala AI13841

5

Jokainen numero on

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek.

2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

3/2012

TEK-VAIKUTTAJA

2000

2003

2004

2011

aloittaa ympäristötekniikan opinnot Oulussa ja kunnallispolitiikan Ilmajoella

OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi

Oulun kaupunginvaltuustoon, seudun ympäristölautakunnan pj

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, TEKin hallituksen jäseneksi

Liity puolueeseen!

D

lehti.tek.fi

TEK 21

Mika Virtala

I Mari-Leena Talvitiellä on takanaan rankka viikko. Alkuviikosta hän johti Oulun kaupunginhallitusta, kokousti kaupunginvaltuustossa ja isännöi maa- ja metsä­talousministeri Jari Koskista tämän Oulun vie­ railulla. Eiliseen päivään mahtui lento Oulusta Helsinkiin, työpäivä eduskunnassa, osallistuminen arkkipiispan arvokeskusteluiltaan Turussa ja matka TEKin valtuuston kokoukseen. Kokoomuslainen Talvitie työskentelee kansanedus­ taja Esko Kurvisen avustajana, TEKin hallituksen jäsenenä hän aloitti viime syksynä.

– Laiska töitään laskee, nauraa Talvitie, yrittäjäperheen kasvatti. Tämä viikko oli poikkeuksellisen tiivis, mutta päällimmäinen tunne on, että olen saanut val­ tavan paljon. Hyvät keskustelut antavat niin paljon energiaa ja se, että saa asi­ oita aikaan.

Puoliso Timon vuoro on olla kotona esikoisen kanssa, mikä mahdollis­ taa Talvitien nykyiset luottamustoimet. Hän on tottunut ihmettelyihin, miten nuori nainen on ehtinyt niin moneen paikkaan.

– Raskausaikana sain paljon kommentteja aktiivisuudestani. Vastasin, että tämä ei ole sairaus, vaan ihan luonnollinen olotila, Talvitie naurahtaa.

Talvitie patistaa insinöörikuntaa kantamaan vastuuta ja tuomaan osaamis­ taan päätöksentekoon tulevissa kunnallisvaaleissa.

– Liity puolueeseen, lähde ehdolle tai houkuttele tuttava ehdokkaaksi. Tee kannattamasi ehdokkaan vaalityötä, äänestä sellaista päättäjää, jonka olet itse tavannut, Talvitie kehottaa. Tulevat kuntavaalit ovat oleellinen paikka vai­ kuttaa siihen, mitä elinkeinopoliittisia ratkaisuja ja satsauksia kunnissa tehdään tai miten koulutus järjestetään.

Talvitie ei pidä insinöörejä hiljaisena ammattikuntana.

– Päinvastoin, Suomessa on menty liikaakin teknologian ehdoilla.

Oulussa diplomi-insinöörit ovat vallanneet kaupungin johtopaikat; kaupunginjohtaja ja kaksi apulaiskaupunginjohtajaa ovat diplomiinsinöörejä, kaupunginhallitusta johtaa Talvitie ja valtuustoakin yrit­ täjä Riikka Moilanen (kesk).

Talvitie on silminnähden ylpeä oululaisuudestaan, puheessa vilisevät oululaiset menestystarinat ja yritykset uusine toiminta­ tapoineen.

– Millä muulla Oulu olisi pärjännyt kuin osaamisen ja inno­ vaatioiden hyödyntämisellä, sekä vahvalla yhteistyöllä? Seuraa­ vien 5–15 vuoden aikana maailman katseet kääntyvät PohjoisEurooppaan, Suomessa Ouluun. TEKissä haluan olla edusta­ massa pohjoisen ulottuvuuden näkökulmaa.

– Politiikan johtopaikoilla on jo tapahtunut sukupolven­ vaihdosta. Myös työmarkkinoilla oman sukupolveni mukaantulo työmarkkinoille haastaa vanhoja tottumuksia, mikä tulee näky­ mään myös ammattijärjestöissä. (JN) n

LAKITIETO

Työsopimuslain irtisanomisaikoja

noudatetaan vain, jos muusta ei ole sovittu TEKin lakimiehiltä kysytään usein irtisanomisajasta.

Asia ei ole niin yksinkertainen kuin voisi luulla.

Vastaus löytyy vasta kysymyksiä esittämällä.

Artikkelin kirjoittaja

Mikaela Karavokyros työskentelee TEKin lakimiehenä.

T

imo Työntekijä on töissä konsulttialan yritys Y:ssä. Työ­ suhde on alkanut 1.1.2005 ja siinä noudatetaan suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Timo on saanut houkuttelevan työ­ tarjouksen yritykseltä X ja ai­ kookin irtisanoutua.

Timon työsopimuksessa ei ole kuitenkaan mainintaa irtisanomisajasta. Mikä on Timon irtisanomisaika?

Jos Timo olisi lomau­ tettuna, vaikuttaisiko se irtisanomis­ajan pituuteen?

Timo päättää kysyä neuvoa TEKin lakimieheltä.

Työsuhteen kesto

enintään 1 vuosi yli 1 v - 4 v yli 4 v - 8 v yli 8 v - 12 v yli 12 v

22 TEK

Lakimies joutuu esittä­ mään joukon vastakysymyk­ siä ennen kuin asia selviää.

Mitä työsopimuksessasi lukee asiasta? Mitä työehto­ sopimusta työsuhteessasi noudatetaan? Kuinka kauan olet työskennellyt tämän työnantajan palveluksessa?

Oletko itse irtisanoutumassa vai onko työnantaja päättä­ mässä työsuhteen?

Lain irtisanomisaikoja noudatetaan, ­jos ei ole muuta sopimusta Työsopimuslaissa on mainin­ ta irtisanomisajoista (tauluk­ ko).

Laissa on kuitenkin todettu, että näitä irtisanomisaikoja noudatetaan vain, jos muusta ei ole sovittu. Siksi ratkaise­ vassa asemassa on yleensä osapuolten yhteinen sopimus tai työehtosopimus, mutta kui­ tenkin tiettyjen, lain määrää­ mien reunaehtojen rajoissa.

Usein työnantaja ja työnte­ kijä ovat sopineet irtisanomis­ ajasta kirjallisessa työsopimuk­ sessa. Joskus osapuolet ovat itse määritelleet irtisanomi­ sajan pituuden. Toisinaan työ­ sopimus sisältää vain viittauk­ sen työsopimuslakiin tai työ­ suhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen.

Irtisanomisaika työehtosopimuksen mukaan Eri alojen työehtosopimuk­ set sisältävät erilaisia irti­ sanomisaikoja koskevia kirja­ uksia.

Monen TEKin jäsenen työ­ suhteessa noudatetaan jota­ kin Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelemaa työehto­ sopimusta. Näitä ovat esimer­ kiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus sekä Suun­ nittelu- ja konsulttialan ylem­ pien toimihenkilöiden työeh­

Työnantajan Työsuhteen irtisanomisaika kesto 14 päivää enintään 5 vuotta 1 kk yli 5 vuotta 2 kk

4 kk

6 kk

Työntekijän irtisanomisaika 14 päivää 1 kk

tosopimus. Kaikki YTN:n neu­ vottelemat työehtosopimukset löytyvät internetistä osoitteesta www.ytn.fi.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa irti­ sanomisajasta on viittaus työ­ sopimuslakiin.

Suunnittelu- ja konsultti­ alalla työnantaja ja työntekijä voivat sopia irtisanomisajoista, ja työehtosopimuksessa mai­ nittuja irtisanomisaikoja nou­ datetaan vain, jos osapuolet eivät ole muusta sopineet.

Laki rajoittaa sopimusvapautta Työsopimuslaissa on joitakin määräyksiä, jotka pitää ottaa huomioon irtisanomisajoista sovittaessa.

Laissa on todettu, että irti­ sanomisaika ei voi olla kuutta kuukautta pidempi. Jos osa­ puolet ovat sopineet esi­ merkiksi kahdeksan kuukau­ den pituisesta irtisanomis­ ajasta, se ei päde. Sen sijaan on noudatettava kuuden kuu­ kauden irtisanomisaikaa.

Työnantajan noudattama irtisanomisaika saadaan sopia työntekijän noudattamaa irti­ sanomisaikaa pidemmäksi.

Jos työntekijän irtisanomis­ aika on sovittu työnantajan­ irtisanomisaikaa pidemmäksi, sekään ei päde. Työntekijä saa noudattaa työnantajan

3/2012

LAKITIETO

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat riippuvat työsuhteen pituudesta.

noudatettavaksi sovittua irti­ sanomisaikaa.

Laissa ei ole määrätty irti­ sanomisajalle ehdotonta vähimmäispituutta. Vaikka laissa on mainittu 14 päivän vähimmäisirtisanomisaika, siitä voidaan myös poiketa, jos niin on sovittu.

Työsuhteen osapuolet voi­ vat siis sopia, että työsuhde voidaan sanoa irti ilman irti­ sanomisaikaa. Tällaisessa tapauk­s essa työsuhde päät­ tyy sen työpäivän tai työvuo­ ron päättyessä, jonka aikana irtisanomis­ilmoitus on toimi­ tettu työsuhteen toiselle osa­ puolelle.

Irtisanomisaika eräissä tilanteissa Tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa ei noudateta osa­ puolten sopimaa tai työeh­ tosopimuksessa olevaa irti­ sanomisaikaa.

Laissa erikseen määrätty irtisanomisaika voi liittyä esi­ merkiksi lomautustilantee­ seen, työnantajan konkurssiin, työnantajan saneerausmenet­ telyyn tai liikkeen luovutuk­ seen.

Esimerkiksi kun työnantaja asetetaan konkurssiin, työ­ sopimus saadaan molemmin puolin sanoa irti työsuhteen kestosta riippumatta noudat­ tamalla 14 päivän irtisanomis­ aikaa.

lehti.tek.fi

Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen Per inteisesti ir tisanomis­ mahdol­l isuus on koskenut ainoas­taan toistaiseksi voimas­ sa olevia työsopimuksia. Mää­ räaikaiset työsopimukset ovat päättyneet sovitun määräajan kuluttua.

Määräaikaisiin työsopi­ muksiin on kuitenkin mah­ dollista liittää irtisanomisehto, jolloin määräaikainen sopimus päättyy joko irtisanomalla tai kun aiemmin sovittu määrä­ aika on umpeutunut.

Usein irtisanomisehto on määräaikaisen työntekijän kannalta hyödyllinen: määrä­ aikaisesta työsuhteesta on sil­ loin helpompi irrottautua, jos onnistuu saamaan vakituisen työpaikan muualta.

Irtisanomisajan laskeminen Jos noudatettava irtisanomis­ aika on ilmoitettu päivissä, ir­ tisanomisaikaan ei lasketa sitä päivää, jolloin irtisanominen on toimitettu. Esimerkiksi jos irtisanomisaika on 14 päivää ja työntekijä irtisanoutuu 2.5., työsuhteen viimeinen päivä on 16.5.

Jos irtisanomisaika on ilmoitettu viikoissa tai kuu­ kausissa, työsuhde päättyy samannimisenä tai -nume­ roisena päivänä kuin irtisa­

nomisilmoitus on annettu.

Esimerkiksi jos irtisanomis­ aika on 2 kuukautta ja irtisa­ nominen on toimitettu 11.6., työsuhteen viimeinen päivä on 11.8.

Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona työsuhde päättyy, irtisanomisaika päät­ tyy kuukauden viimeisenä päivänä. Työsuhde voi päättyä myös pyhäpäivänä tai muuna sellaisena päivänä, joka ei ole työpäivä.

Työntekijän kannattaa aina sanoa itsensä irti kirjal­ lisesti, esimerkiksi sähköpos­ titse, jotta ei syntyisi väärinkä­ sityksiä siitä, onko irtisanou­ tuminen tapahtunut ja koska työsuhde päättyy.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työsuhteen osapuolten pitää noudattaa irtisanomisaikaa irtisanoessaan työsopimuksen.

Työnantaja, joka irti­sanoo työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on velvolli­ nen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomis­ ajalta.

Myös työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis­ aikaa, on velvollinen suoritta­ maan työnantajalleen kerta­ kaikkisena korvauksena irtisa­ nomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Irtisanomisaika on normaalia työsuhdetta Työsuhde jatkuu normaalisti ir­ tisanomisaikana eli työ­suhteen molempien osapuolten pitää täyttää työsopimuksen mukai­ set velvoitteensa myös irtisano­ misaikana.

Työnantajalla on kuitenkin oikeus yksipuolisesti vapaut­ taa työntekijä työvelvoitteesta, mutta tällaisessakin tilanteessa palkkaa on maksettava tavalli­ seen tapaan.

Työntekijä ei sitä vastoin voi yksipuolisesti lyhentää irti­ sanomisaikaansa esimerkiksi pitämällä lomaa.

Miten Timon kävi?

Timon työsuhteessa noudate­ taan Suunnittelu- ja konsult­ tialan ylempien toimihenki­ löiden työehtosopimusta.

Lakimies toteaa, että kyseisen­ työehtosopimuksen mukaan irtisanomisaika on­ 1 (yksi)­kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta eikä muusta irtisanomisajasta ole sovittu.

Jos Timo olisi lomautet­ tuna, hänellä olisi työsopimus­ lain nojalla oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa.

Jos lomautuksen päättymis­ aika olisi Timon tiedossa, tätä oikeutta irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa ei ole lomau­ tuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. n

Myös määräaikaisiin työsopimuksiin on mahdollista liittää irtisanomisehto.

TEK 23

UPM:n uuden suunnan keihäänkärki

Mäntyöljystä

BIODIESELIÄ Teksti Jaakko Takalainen Kuvat Ilkka Heino

U

DI Heli Laumola on yksi UPM:n uuden biojalostamohankkeen avainhenkilöistä.

Hän tietää, miten mäntyöljy muuntuu auton tankkiin käyväksi polttoaineeksi.

PM:ssä biopolttoaine­ liiketoiminnan kehitys­ päällikkönä työsken­ televä Heli Lau­m ola jaksaa kärsivälli­sesti ja rautalankaa säästämättä selittää 150 miljoonan euron Lappeenrannan bio­ dieseljalostamon prosessia niin, että asiaan vihkiytymätönkin sen ymmär­ tää. Hän ottaa kynän ja paperin avuksi.

– Koko biopolttoaineen valmis­ tusprosessin tehokkuuden ja kan­ nattavuuden salaisuus on laitoksen ­h yötysuhde syötteestä laskettuna.

CTO-syöte (Crude Tall Oil, mäntyöljy) muuttuu korkealaatuiseksi biodiese­ liksi prosessissa, josta syntyy olemat­ toman vähän haitta-aineita, Laumola toteaa.

Aikaisemmin mäntyöljy muun muassa poltettiin energiantuotan­ nossa melko huonolla hyötysuhteella, syntyi vähän lämpöä ja jonkin verran päästöjä. Lisäksi mäntyöljyä on tis­ lattu eri jakeiksi.

Biojalostamon tarvitsema mänty­ öljy, syöte, saadaan ”pääasiassa koti­ maasta” UPM:n sellutehtailta Kau­ kaasta, Pietarsaaresta ja Kuusan­ koskelta. Mänt yöljyä saadaan nimensä mukaisesti vain havupuuta käyttäviltä sellutehtailta.

Ennen kuin tämä täydellisyyttä hipova prosessi nostaa kehityspääl­ likkö Laumolan siivilleen ja saat­ taa lennättää hänet ulos UPM:n pää­ konttorin ikkunasta Eteläsatamaan ja

aavan meren tuolle puolen, palataan hieman taaksepäin, hänen opiskelu­ aikoihinsa ja aikaisempaan työ­ uraansa.

Suunnittelua, tuotantoa ja käsillä tekemistä Heli Laumola valmistui kemian­ tekniikan diplomi-insinööriksi pää­ aineena tehdassuunnittelu vuonna 1991, laman kynnyksellä. Hän sai kui­ tenkin suunnittelutöitä Rinteknossa.

Laman takia vain kovin harva projekti päätyi toteutusasteelle, mikä harmitti nuorta DI:tä.

– Tykkään olla mukana projek­ teissa, jotka menevät toteutukseen asti. Silloin niistä myös opitaan eni­ ten. Siksi DI-opinnoissakin voisi olla – sen vähän, mitä nykytilanteesta tie­ dän – enemmän käytännön projekti­

Biodieselin valmistusprosessissa tuotteen kannattavuus kohenee kahdesta suunnasta: sellutehtaan jäteaine mäntyöljy saadaan puhtaasti poistettua ja lopputuote korvaa uusiutumatonta fossiilista polttoainetta.

24 TEK

3/2012

työtä, ”oikeita” hankkeita. Silloin yri­ tyksetkin pääsisivät tutustumaan opiskelijoihin mahdollista myöhem­ pää rekrytointia ajatellen, sanoo Lau­ mola.

Käytännön työhön hän otti tun­ tumaa suunnittelutoimiston jälkeen vuonna 2000 Borealiksessa, muovi­ tehtaan tuotannossa 9 vuoden ajan.

Suunnittelija tehtaan lattialla töissä 9 vuotta; eikö tapostakin joudu vanki­ laan vain 10 vuodeksi?

– Ei, ei, naurahtaa Laumola.­­ – Opin paljon arvokasta tuotannossa, esimerkiksi turvallisuusasioiden tär­ keyden. Tuotannossa mitä vain koh­ talokasta voi tapahtua, jos riskejä ei ole etukäteen arvioitu ja niihin varau­ duttu, Laumola havainnollistaa.

UPM:lle hänet löysi suorahaku­ konsultti. Miksi tartuit headhunte­ rin täkyyn?

– Muovite ollisuus on Suo­ messa vakiintunutta tuotantoa kehitysprojekteihin verrattuna.

Täällä saan tehdä jotain uutta, olla mukana ottamassa suomalaisen metsäteollisuuden­ ensimmäistä askelta kohti uutta toimialaa. Täällä on mahdollisuus investoida eri lailla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Laumola sanoo.

Hän kehuu estoitta myös tiiminsä hyvää henkeä ja muita jäseniä.

– Tätä työtä ei voisi mitenkään tehdä yksin. Saavutukset syntyvät yhteisistä keskusteluista, ja näkö­ kulmien jakamisesta syntyvät saavu­ tukset, tiivistää Laumola.

80 prosenttia vähemmän päästöjä, koko ketjussa Palaamme leijumaan biodieselin erinomaisuuden siivelle. UPM:n il­ moituksen mukaan Biofore (arvaten­ kin yhtiön markkinointiosaston kek­ simä termi) -liiketoiminnasta syntyvä UPM Bio-Verno (latinaa saada kukki­ maan, kiitos taas markkinointiosas­ to) on keksintö, joka laskee autoi­ lun kasvi­huonekaasupäästöjä 80 prosenttia fossiilisiin polttoainei­ siin verrattuna. Tuote vastaa käyttö­

lehti.tek.fi

Kehityspäällikkö Heli Laumolan mukaan biopolttoaineen valmistusprosessin tehokkuuden salaisuus on teknologian korkea hyötysuhde.

ominaisuuksiltaan öljypohjaisia polt­ toaineita.

Hetkinen. Siis 80 prosenttia vähem­ män kuin fossiilinen diesel tuottaa, siis pakoputken päästä mitattunako?

– No ei, silloin päästöt ovat samat, koska tuotteet vastaavat toisiaan.

Mutta kun otetaan huomioon koko dieselin elinkaari, vähennys on noin 80 prosenttia. Hiilidioksidipäästö­ laskennassa käytetään EU:n vahvista­ mia menetelmiä, puolustautuu Lau­ mola ennen kuin ehdin kysyä, onko laskutapakin markkinointiosaston innovaatioita.

– Emme käytä raaka-aineena ruuak­si kelpaavia aineita. Mäntyöljy ei myöskään vaikuta millään tavalla maankäyttöön, koska se on sellu­ tehtaan tähde, toteaa Laumola.

Lappeenrannan jalostamon rakentaminen työllistää 200 henki­ löä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 hen­ kilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.

UPM ei hae hankkeelle julkista inves­ tointitukea. Eli hanke on hyvä bisnes heti lähdössä?

Heli Laumola hymyilee ja nyökkää.­ – Kun laitos on saatu täyteen toi­ mintaan – vuoden 2014 aikana – tuot­ tamaan satatuhatta tonnia vuodessa biodieseliä, UPM varmaankin raken­ taa samanlaisia laitoksia lisää.

Vaikka Lappeenrannan biodiesel­ laitos ei kaipaa julkista tukea, Lau­ molan mukaan EU-tukea kaivataan energiapuuta raaka-aineena käyttä­ välle Raumalle tai Strasbourgiin kaa­ vaillulle jalostamolle, jonka inves­

TEK 25

tointikustannus on suurempi verrattuna Lappeenrannan laitok­ seen. Niillä ei ilmeisesti ole yhtä hyvä syöte kuin Lappeenrannalla.

Vuosien tutkimus- ja suunnittelutyön tulos Uudentyyppisen biojalostamon suunnittelu ja rakentaminen on vuosien työn tulos, moni asia on jouduttu useaan kertaan iteroi­ maan eli arvioimaan. Kuinka miehisen metsälinnakkeen van­ hemmat herrasmiehet ovat ottaneet uuden tehtaan rakentajan vastaan? Onko naiseudesta ollut hyötyä vai haittaa?

– Opiskeluaikana sukupuolta ei tarvinnut ajatella, oltiin suu­ rin piirtein tasa-arvoisia. Työelämässä on ollut pääasiassa hyvää

suhtautumista, erilaisia tilanteita ja ihmisiä sukupuolesta riippu­ matta. Kyllähän näkökannoissa on aina eroja ihmisten kesken, Laumola muotoilee varovaisesti.

– Olen tyytyväinen siihen, että omat esimieheni ovat antaneet vastuuta ja mielenkiintoisia tehtäviä.

Jos UPM:n biodiesel-tukijalka nousee pystyyn ja kantaa, se on Suomelle merkittävä askel. Omista askelmerkeistään Laumola ei osaa tai halua sanoa juuri mitään.

– Tämä työ tässä tiimissä on niin hienoa, että olen työstäni innostunut. Olen siitä innostunut joka viikko, sanoo kehitys­ päällikkö Heli Laumola. 

Ja tähän nousee tehdas Kaukaan sellutehtaan entinen johtaja, projektijohtaja Risto Löppönen viittoilee parkkipaikalla: tähän nousee UPM:n biodiesellaitos: pinta-ala 4 hehtaaria, täydessä käynnissä vuonna 2014.

DI Risto Löppönen on perehtynyt historiaan.­Biodiesellaitos tulee suojel­ lun talon parkki­paikalle UPM:n Kaukaan tehtaan alueelle. Talossa on toiminut lanka­rullatehdas 1900–1972. Metsäteol­ lisuuden alku Itä-Suomessa on siis ollut lankarullien sorvaamisessa.

– Laitoksen sijaintiin ei vaikuta itä­ rajan läheisyys. Tärkeintä ovat olleet teollisuus­integraatin tarjoamat palvelut: muun muassa höyry, maakaasu, vesi ja jätevesi. Myös hyvä sijainti, tieverkosto ja rautatie vaikuttivat, Löppönen toteaa.

Hänen mukaansa UPM:n Lappeen­ rantaan keskitetyn tutkimuskeskuksen sijainti samalla tontilla Kaukaalla vai­ kutti sekin laitoksen rakennuspaikkaan.

Biodieselin jalostusprosessi koos­ tuu yleisesti tunnetuista osasista, mutta yhteen ketjuun niitä ei kukaan ole aikai­ semmin koonnut. Löppönen on työsken­ nellyt projekteissa sekä idässä että län­ nessä, Venäjällä ja Skotlannissa. Onko kotikentälle rakentaminen vähän tylsää?

– Ei, ei ole. Täällä tunnemme ympä­ ristön, palveluiden toimittajat ja kai­

26 TEK

ken tarpeellisen. Meillä UPM:ssä on tapa projektoida omat hankkeet itse, eli ei mitään avaimet käteen -tapaa. Koska tämä on ensimmäinen tällainen laitos laatuaan maailmassa, toimittajat ovat pääasiassa uusia. Se tuo haasteita pro­ jektiin, sanoo Löppönen.

Ei mikään pieni pilottihanke Biodiesellaitoksen rakentaminen työl­ listää noin 200 ihmistä kahden vuoden ajan. Toimiessaan laitos työllistää suo­ raan noin 50 henkeä. Onko erittäin tuot­ tavaksi arvioitu laitos pilottiprojekti?

– Tämä on iso teollisen mittakaavan laitos eikä mikään pieni koetehdas, Löppönen muotoilee.

Lappeenrannan teknillisestä kor­ keakoulusta vuonna 1983 valmistunut Löppönen kertoo sujuvasti menneestä työhistoriastaan. Caledonian Paper nousi Skotlantiin 1980-luvulla, Venä­ jällä hän selvitti paperiteollisuuden­toi­ mintaedellytyksiä Kronos-­projektissa 2000-luvulla. Mitä 2014 loppuvan hank­ keen jälkeen?

– Yleensä, kun hanke on kesken, ei mietitä sen jälkeisiä asioita. Täytyy kes­ kittyä siihen asiaan, mikä on meneil­ lään, linjaa 27 vuotta UPM:n palveluk­ sessa työskennellyt Löppönen.

Kaukaan teollisuusalueen 200 heh­ taarista uusi tehdas lohkaisee 4 heh­ taaria. Korkeimmillaan rakennel­ mat nousevat 30 metriin, reaktoreja ja rakennuksia tulee kymmeniä. Varo­ järjestelmänä on suljettu maasoihtu, eli öljykentiltä tuttua liekkiä ei Kau­ kaalle tule. Prosessissa mahdollisesti syntyvät hiilivedyt kuitenkin poltetaan vaarattomiksi.

UPM:n Lappeenrannan biojalos­ tamo on insinöörityötä puhtaimmil­ laan. Miltä projektikonkarista tuntuu rakennuttaa maailman ensimmäistä biodieseljalostamoa?

– Hienointa on tällaisessa uuden hankkeessa mukana olo. On palkitse­ vaa nähdä, kuinka rakennukset ja lait­ teet nousevat tuonne kentälle, sanoo Risto Löppönen. 

3/2012

Vesa Laitinen

– Vain koulutetut ja asiantuntijat voivat tehdä keksintöjä, joilla on yleistä arvoa meille kaikille, TEKin alueasiamies, YTN:n mestäteollisuusvastaava Saku Laapio muistuttaa.

Lappeenranta hyvän kierteessä

– Tähän nousee iso teollisen mittakaavan laitos eikä mikään pieni koetehdas, projektijohtaja, DI Risto Löpponen sanoo.

lehti.tek.fi

UPM:n biodieseljalostamo on iso juttu Lappeenrannalle. Mutta ei ainoa myönteisten tapahtumien lajissaan. Venäläisten turistien tuoma hyvinvointi yhtäällä ja toisaalta puolustusvoimien pysyminen kaupungissa ilman mitään ”Dragsvik”­-suhmurointia. Rauhan kylpylä on yksi helmi Lappeenrannan seudun pitkässä ketjussa.

– Lappeenranta on viime vuosina ollut voittoputkessa, tiivistää TEKin alueasiamies Saku Laapio.

Kotikaupunkia kehuessaan hän vilkaisee varovaisesti varmuuden vuoksi taakseen; omakehulla kun Suomessa voi vetää päälleen onnettomuuksia.

– Tärkeintä on Lappeenrannan lavea suvaitsevaisuus. Heti ei olla tuomitsemassa vierasta, vaikka kaikkea ei heti ymmärretäkään, Laapio toteaa.

Hänen mielestään UPM:n biodieseljalostamon hienoin puoli on se, että tehtävä tuote on aivan uusi ja ainutlaatuinen. Puun hyöty­ käyttö suomalaisena vientituotteena on vanhaa. Tervaa käytettiin jo 1600-luvulla purjelaivojen köysistössä, ja Lappeenranta kaupunkina on perustettu 1649 vanhalle kauppapaikalle tervareitin varteen. Saimaalta tuotiin veneillä tervaa, Lappeenrannassa ne lastattiin kärryihin ja vietiin Viipuriin tai Haminaan edelleen laivattaviksi.

– Kaikissa keksinnöissä on hyvä muistaa, että jokaisen oivalluksen takana on ihminen. Vain koulutetut ja asiantuntijat voivat tehdä keksintöjä, joilla on yleistä arvoa meille kaikille, sanoo Laapio.

Hän tähdentää, että keksivien ihmisten täytyy viihtyä työssään, vain itsensä arvostetuksi kokeva työntekijä on tuottava. Asian­ tuntijoiden lisäksi Laapio kaipaa enemmän tuotteistamista. Hyvät asiat pitäisi brändätä ja tarjota maksullisina palveluina omille ja muiden maiden kansalaisille.

TEK 27

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa harjoitellaan

suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat iStockphoto

TEKin joulu–tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kattavasti tietoa yliopistosektorin palkoista työn vaativuuden mukaan.

Y

liopistoissa käytetään eri­ laisia asteikkoja opetus- ja tutkimushenkilö­k unnan ja muun henkilökunnan vaativuu­ den ja suoriutumisen arvioin­ tiin. Jälkimmäisen ryhmän vastauksia saa­ tiin turhan niukasti jatkoanalyysiä ajatellen.

Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vas­ tauksista kuitenkin muodostuu melko sel­ keä kuva tekniikan alan palkkapolitiikasta.

Heidän vaativuustasonsa vaihtelevat astei­ kolla 1–11 ja suoritustasonsa asteikolla 1–9.

28 TEK

3/2012

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Vaativuuden määrittelyssä selkeät sävelet Yliopistoilla näyttäisi olevan sisäisesti melko yhtenäiset – ja jäykät – käytännöt vaativuustason määrittämiseen, ainakin siinä mielessä, että saman koulutuksen omaavien ja samalla nimikkeellä samassa yliopistossa työskentelevien henkilöiden vaativuustasot ovat erittäin todennäköi­ sesti samat.

Väitöskirjavaiheessa käytössä ovat tyy­ pillisimmin vaativuusluokat 2–4, ja toh­ toroitumisen jälkeen luokat tästä ylös­ päin. Aalto-yliopiston vastaajista yksikään ei työskentele vaativuustasolla 1, mutta muissa yliopistoissa tämäkin luokka näyt­ täisi olevan aktiivikäytössä tohtoriopiskeli­ joiden työn arvioinnissa. Professorit sijoit­ tuvat useimmin tasoille 8–10.

Myös mahdollisesti virheellinen tai ainakin tavallisesta poikkeava vaativuus­ arvio korjataan ilmeisesti joskus kajoa­ malla suoritustasoon.

Eräässä yliopistossa nuorempi tut­ kija voi työskennellä laitoksesta riippuen ­vaativuustasolla 7 ja suoritustasolla 1 tai vaativuustasolla 1 ja suoritustasolla 7.

Kuukausipalkassa on kuitenkin vain parin sadan euron ero.

Suoritus vaihtelee tarpeen mukaan

”Suoritustasoa käytetään välillä palkan säätämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi.”

Yliopistosektorin DI-taustaiset (myös TkL ja TkT)

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkat 2011 /kk

/kk

90 %

10 000

10 000

75 %

9 500

9 500

keskiarvo mediaani

9 000

9 000

8 500

8 500 8 000

8 000

7 500

7 500

25 %

7 000

7 000

75 %

6 500

10 %

6 500 6 000

6 000 5 500

keskiarvo

5 500

5 000

mediaani

5 000

4 500

4 500

25 %

4 000

10 %

3 500 3 000

4 000 3 500 3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500 2011

2006

n = 503

lehti.tek.fi

Seuraavilla sivuilla on lisää muilla sektoreilla työskentelevien palkkakäyriä. Osa työmarkkinatutkimuksen tuloksista on julkaistu jo TEK-lehdessä 2/12.

Tuoreita palkkatietoja päivitetään TEKin jäsensivuille pitkin kevättä.

Työmarkkinatutkimuksen­ tuloksia riittää vielä 15.6. ilmestyvään TEK-lehteenkin.

Vaikuttaa siltä, että henkilökohtaista ­suoritustasoa käytetään välillä palkan sää­ tämiseen tasolle, joka on päätetty etukäteen budjetti- tai muista syistä sopivaksi.

Tähän viittaa esimerkiksi se, että suoritus­t asot eivät jakaudu tasaisesti ­vaativuusluokittain. Alimpien vaativuus­ tasojen tehtävissä kukaan ei suoriudu erin­ omaisesti, kun taas korkeilla vaativuus­ tasoilla kukaan ei suoriudu heikosti.

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi (DI-tutkinto)

1986

1981 © TEK ry

1 500

1

2 n = 417

3

4

5

6

7

Vaativuustaso

8

9

10

11

© TEK ry

TEK 29

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yksityisen sektorin diplomi-insinöörit

Palkkakuvioiden merkinnät

/kk

90 %

10 000

n = vastaajien lukumäärä

9 500

10 %:n fraktiili se palkka, jota vähemmän = ansaitsee 10 % vastaajista.

9 000 8 500

25 %:n fraktiili se palkka, jota vähemmän = ansaitsee 25 % vastaajista.

8 000

75 %

7 500

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.

keskiarvo

7 000 6 500

mediaani

6 000

75 %:n fraktiili se palkka, jota enemmän ansaitsee = 25 % vastaajista.

5 500

90 %:n fraktiili se palkka, jota enemmän ansaitsee = 10 % vastaajista.

4 500

25 %

5 000

10 %

4 000 3 500

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset,­lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia, ellei toisin mainita.

3 000 2 500 2 000 1 500 2011

2006

1996

1991

1986

Valmistumisvuosi

1981

© TEK ry

Suunnittelualan diplomi-insinöörit

Teollisuuden diplomi-insinöörit /kk

/kk

90 %

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

75 %

8 000 7 500

90 %

8 000 7 500

keskiarvo

7 000

7 000 6 500

75 % keskiarvo

6 000

6 000

mediaani

5 500

5 500

6 500

mediaani

25 %

5 000

10 %

4 500

5 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

2006 n = 3 772

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

© TEK ry

25 %

4 500

4 000

1 500 2011

30 TEK

2001

n = 6 110

1 500 2011

10 %

2006 n = 726

2001

1996

Valmistumisvuosi

1991

1986

1981

© TEK ry

3/2012

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Valtiosektorin diplomi-insinöörit

Kuntasektorin diplomi-insinöörit

/kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

90 %

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

6 500

75 %

6 000

90 %

75 %

6 500 6 000

5 500

keskiarvo mediaani

5 000

keskiarvo

5 500

mediaani

5 000

4 500

25 %

4 000

10 %

3 500

4 500

25 %

4 000

10 %

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500 2011

2006

2001

n = 394

1996

1991

1986

Valmistumisvuosi

1981

1 500 2011

© TEK ry

2006

2001

n = 493

75 % mediaani

20 000

1991

Valmistumisvuosi

IPE-palkat 2011

/kk

1996

1986

1981

© TEK ry

Job Grade -palkat 2011

/kk 14 000

19 000

90 %

13 000

18 000 17 000

12 000

16 000

11 000

15 000 14 000

mediaani

10 000

13 000

90 %

12 000

9 000

10 %

11 000

10 % 8 000

10 000

7 000

9 000 8 000

6 000

7 000

5 000

6 000 5 000

4 000

4 000

3 000

3 000 2 000

48

50

52

n = 687

lehti.tek.fi

54

56

58

60

IPE-luokka

62

64

66

68

© TEK ry

70

2 000

7

8

n = 500

9

10

11

Job Grade

12

13

© TEK ry

14

TEK 31

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Johto

Ylin johto /kk

75 %

10 000

/kk

keskiarvo

10 000

9 500

mediaani

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

25 %

6 500

75 %

9 500

9 000

keskiarvo mediaani

7 000

25 %

6 500

6 000

6 000

5 500

10 %

5 500

5 000

5 000

4 500

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500 2011

2006

2001

n = 374

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

1 500 2011

© TEK ry

2006 n = 568

Ylempi keskijohto

/kk

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

© TEK ry

Alempi keskijohto

10 000

9 500

9 500

9 000

90 %

8 500 8 000

9 000 8 500 8 000

7 500

75 %

7 000

7 500 7 000

keskiarvo

6 500

mediaani

6 000

75 %

6 500

keskiarvo mediaani

6 000

5 500 5 000

25 %

5 500

10 %

5 000

4 500

25 %

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000 2006 n = 1 423

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

© TEK ry

1 500 2011

2006 n = 434

32 TEK

2001

/kk

10 000

1 500 2011

90 %

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

© TEK ry

3/2012

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Alempi keskijohto

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

/kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

90 %

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

75 %

7 000

75 %

6 500

keskiarvo mediaani

6 000 5 500

25 %

6 500

5 000

4 500

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

2006

2001

n = 434

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

mediaani

5 500

5 000

1 500 2011

keskiarvo

6 000

1 500 2011

25 % 10 %

2006

© TEK ry

1991

1986

1981

© TEK ry

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

90 %

7 000

7 000 6 500

6 500

6 000

6 000

75 %

5 500

keskiarvo mediaani

5 000 4 500

25 %

4 000

10 %

90 %

5 500 5 000

75 %

4 500

mediaani keskiarvo 25 %

4 000

10 %

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

2006 n = 2 036

lehti.tek.fi

1996

Valmistumisvuosi

Asiantuntijatehtävät

Vaativat asiantuntijatehtävät /kk

1 500 2011

2001

n = 774

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

© TEK ry

1 500 2011

2006 n = 1 281

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi

1986

1981

© TEK ry

TEK 33

ILMOITUS

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Rikinkatkua Satu Hassi Kirjoittaja on Vihreiden europarlamentaarikko ja TEKin jäsen.

Rikin oksidien päästöjen pienentäminen tulee järjettömän kalliiksi. Kilpailukyky menee, teollisuutemme joutuu siirty­ mään lepsumman ympäristönsuojelun maihin. Työpaikat katoavat.

Näin sanottiin 1980-luvulla. Ja ihan samaa sanotaan taas nyt.

1980-luvulla puhuttiin voimalaitosten ja tehtaiden päästöistä. Happosateet syövyttivät peltikattoja ja his­ toriallisia monumentteja. Havupuut harsuuntuivat, osa järvistä happamoitui niin että herkimmät kalalajit hävi­ sivät.

Sittemmin tehtaanpiipuista ja pakoputkista tule­ via rikin oksideja on leikattu noin 90 prosenttia. Tämä tapahtui ilman konkurssiaaltoja. Hongat humise­ vat edelleen. Silloin tällöin joku muistelee 1980-luvun happo­sadepuheita esimerkkinä luonnonsuojelijoiden katteettomasta kauhupropagandasta, viimeksi kirjailija Matti Mäkelä ET-lehdessä helmikuussa.

Nyt on kyse laivoista. Laivat ovat viime vuosiin asti olleet saastesavotan vapaamatkustajia. Niissä poltetaan bunkkeriöljyä, mustaa jalostamojen jätemörjää. Ilman uusia ympäristövaatimuksia rikkipäästöt laivoista EU:n meriltä ylittäisivät tällä vuosikymmenellä kaikki EU:n maa-alueilta tulevat päästöt.

EU on kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa aktiivisesti vaikuttanut siihen, että rannikkoval­ tiot voivat nimetä merille rikkipäästöjen rajoitusalueita.

Nyt niitä ovat Itämeri, Pohjanmeri, Englannin kanaali

lehti.tek.fi

sekä USA:n ja Kanadan molemmat rannikot.

Viisi vuotta sitten IMO:ssa päätettiin, että päästö­ rajoitusalueilla laivapolttoaineen rikkiraja laskee vuo­ den 2015 alusta 0,1 prosenttiin, kun se nyt on 1 prosentti.

Olen EU-parlamentissa sen direktiivin esittelijä, jolla EU panee tämän päätöksen toimeen.

Tämä on ehkä vuosikymmenen merkittävin terveys­ uudistus. Vaikka ilmansaasteita on puhdistettu paljon, EU-maissa edelleen yli 300 000 ihmisen arvioidaan kuo­ levan joka vuosi niiden vuoksi ennenaikaisesti, mistä lai­ vojen päästöjen osuudeksi arvioidaan 50 000.

Tehtaiden, voimalaitosten ja autojen päästöjen dra­ maattinen puhdistaminen onnistui, koska ympäristö­ normit loivat markkinat uudelle tekniikalle, joka kehit­ tyi ja sen osaajat saivat kauppoja ja työtä. Myös parempi terveys on hyödyttänyt kansantalouksia.

Laivojen ei ole pakko siirtyä kalliimpaan poltto­ aineeseen, vaihtoehtona on puhdistaa savukaasut.

Samat perusratkaisut, joilla tehtaiden päästöjä on puh­ distettu vuosikymmenet, käyvät myös laivoihin. Suoma­ lainen Wärtsilä on yksi savukaasupesurien valmistajista.

Eiköhän tälläkin kerralla käy kuten ennenkin. Ympä­ ristönormit luovat markkinat uudelle tekniikalle, se kehittyy, hinnat halpenevat, osaajat saavat työtä. Jonkin ajan kuluttua laivojen bunkkeriöljy tuntuu vastaavanlai­ selta menneisyyden kammotukselta kuin lyijyllinen ben­ siini tai rikkiä tupruttava tehtaanpiippu nykynuoren sil­ missä. n

Ympäristönormit luovat markkinat uudelle tekniikalle.

TEK 35

Tekkiläiset säästävät

eläkepäivien varalle Teksti Susanna Bairoh

Työeläkkeen taso huolettaa työssäkäyviä TEKin jäseniä. Siksi nyt maksetaan omaa eläkevakuutusta tai säästetään muuten eläkepäiviä varten. Kysymys vanhuuseläkkeen alaikärajan nostosta 65 vuoteen jakaa näkemyksensä ilmaisseet tiukasti kahtia: toinen puoli kannattaa, toinen vastustaa.

T

EK selvitti helmikuussa yli 40-vuotiaitten jäsentensä näkemyksiä muun muassa suunnitellusta eläkeiästä ja eläkepäiviin varautumisesta.

TEK on mukana sopimassa työ­ urien jatkamisesta ja eläke-ehdoista työmarkkinajärjestöjen neuvotte­ luissa keväällä 2012. Toiminnanjoh­ taja Heikki Kaupin mukaan kyse­ lyn tulokset tukevat TEKin ja Akavan aiempia eläkekantoja.

Töissä halutaan pysyä pitkään Työelämässä olevat vastaajat uskovat jäävänsä eläkkeelle useimmiten 63- tai

65-vuotiaana (Kuvio 1). Useat vastaa­ jat kuitenkin kommentoivat, että oma suunnitelma myöhäisestä eläkkeelle jäämisestä voi tyssähtää terveysongel­ miin tai työnantajan haluttomuuteen pitää ikääntynyttä töissä.

Osa-aikaisesti eläkkeellä tai yrittäjänä eläkkeellä toimivista vastaajista jopa 40 prosenttia suunnittelee jäävänsä koko­ naan eläkkeelle vasta 68-vuotiaana tai vielä vanhempana (Kuvio 2). Nämä vastaajat toteavat tekevänsä töitä niin kauan kuin vain pystyvät.

Kyselyyn osallistuneista kokoaikai­ sesti eläkkeellä olevista vastaajista 70 prosenttia on jäänyt eläkkeelle vii­

KUVIO 1: Suunniteltu eläkeikä, työelämässä olevat vastaajat (n=4011) 35

30,9

31,0

30

vastaajista

20 15 10 7,9 5

2,2

0,8

0 Alle 60 60 vuotiaat

36 TEK

7,5

6,3

4,2

61

62

63

64

65

66

2,5 67 68 tai yli

meistään 63-vuotiaana. Joka neljäs nyt eläkkeellä oleva vastaaja arvioi, että eläkkeelle jäämisen ajankohta oli liian aikainen. Varsinkin alle 63-vuo­ tiaana eläkkeelle jääneistä moni on joutunut mielestään jättämään työ­ elämän liian varhain. (Kuvio 3)

Nelikymppiset epäilevät eläkkeiden riittävyyttä Monet vastaajat epäilevät työeläk­ keen riittävyyttä. Kokoaikaisesti työssä olevista 40–49-vuotiaista noin puo­ let arvioi tulevansa vähintään melko hyvin taloudellisesti toimeen eläk­ keellä, mutta noin kaksi kolmasosaa uskoo, että se vaatii joko työskentelyä vanhuuseläkkeellä tai säästämistä elä­ kepäiviä varten. (Kuviot 4 ja 5) Tekkiläisten säästämiskeinot ovat monet: eläkepäivien turvaksi joku hankkii sijoitusasunnon ja toinen sijoittaa osakkeisiin.

Toisaalta työttömänä tai lomautet­ tuna olevista 40–54-vuotiaista vastaa­ jista vain joka kolmas uskoo tulevansa melko hyvin toimeen eläkkeellä. Joka viides näistä vastaajista arvelee tule­ vansa toimeen huonosti.

Työikäisiin verrattuna nykyiset elä­ keläiset näyttävät olevan huomatta­ van hyvässä asemassa: kokoaikaisesti

3/2012

eläkkeellä olevista peräti 80 prosenttia arvioi tulevansa toi­ meen vähintään melko hyvin.

KUVIO 2: Suunniteltu eläkeikä, osa-aikaisesti eläkkeellä

tai yrittäjänä eläkkeellä (n=281) 45

Eläkeikärajan nosto jakaa tekkiläisiä Selvityksessä kysyttiin, voitaisiinko vanhuuseläkkeen ala­ ikärajaa nostaa 65 vuoteen, kun tätä nykyä vanhuuseläk­ keelle voi siirtyä 63–68-vuotiaana. Kysymys jakoi voimak­ kaasti tekkiläisten mielipiteet. (Kuvio 6) Eläkeikärajan nostamista perustellaan muun muassa eliniän pitenemisellä ja nykyjärjestelmän taloudellisella kestämättömyydellä. Monet ovat huolissaan myös siitä, että työt karkaavat Suomesta työvoiman riittämättömyy­ den tai kalleuden vuoksi.

Ikärajan nostamista vastustavat taas muistuttavat, ettei ikärajan nostaminen itsestään pidennä työuria. Monen ikääntyneen on jo nyt vaikea saada työpaikkaa, eikä ole takeita siitä, että työnantajat olisivat yhtään innokkaampia palkkaamaan yli 50-vuotiaita, jos eläkkeen ikärajaa nos­ tettaisiin.

Eri ikäluokista 55–59-vuotiaat suhtautuvat kielteisim­ min eläkeikärajan nostoon. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuvat myönteisimmin riippumatta siitä, ovatko he kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti eläkkeellä, työskentele­ vätkö yrittäjänä eläkkeellä tai ovatko kokoaikaisesti töissä.

Nuorimmista tutkimukseen osallistuneista ikäluokista eli 40–49-vuotiaista noin 40 prosenttia arvioi, että eläke­ ikärajaa voitaisiin nostaa. (Kuvio 7) Puolet kokoaikaisesti työssä olevista vastaajista pitää alaikärajan nostoa perusteltuna, jos näin vältetään eläk­ keiden tason alentaminen. Myös eläkemaksujen korotta­ misen välttäminen tai kannustinkertymän parantaminen saavat vastaajat kannattamaan eläkeikärajan korottamista.

Toisaalta vain joka kolmas työssäkäyvä vastaaja pitää elä­ keikärajan nostoa tarpeellisena heti. (Kuvio 8)

Työssäkäynti hidasti opintoja yli kolmanneksella TEK-lehden 2/2012 vastavalmistuneiden kyselyä koskevassa artikkelissa sivulla 40 oli virhe Toisin kun lehdessä kerrottiin, 59 prosenttia kyselyn vastaajista katsoi, ettei työssäkäynti ollut vaikuttanut heidän opintojensa etenemiseen. 38 prosenttia arvioi työskentelyn hidastaneen ja neljä prosenttia sen nopeuttaneen valmistumistaan.

lehti.tek.fi

40

40,9

35 30

29,9

20

22,1

15

17,6

15,1

10 5 0

8,8

7,7 2,1

1,4

Alle 60 60 vuotiaat

0,4 61

13,2 8,2 8,1 6,3

62

1,8

1,4 63

Milloin jäit osa-aikaisesti eläkkeelle tai yrittäjästä eläkkeelle?

64

65

66

5,7

4,6

4,6 0,0

67 68 tai yli

Milloin aiot kokoaikaisesti eläkkeelle?

KUVIO 3: Oliko kokoaikaisesti eläkkeelle siirtymisen ajankohta sopiva?

Kokoaikaisesti eläkkeellä olevat (N=750) alle 60 vuotta (N=93)

53,8 %

60 (N=120)

63 (N=198)

30,9 %

65,8 %

61 (N=28) 62 (N=77)

40,9 %

67,9 %

kaikki (N=750)

Ei, myöhäisempi ajankohta olisi ollut parempi

32,1 % 45,5 %

49,4 % 77,8 %

64 (N=120) 65 (=96)

Kyllä

18,2 %

77,8 % 18,2 % 80,2 % 71,1 %

17,7 % 25,3 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Eläketutkimukseen vastattiin hyvin TEK selvitti edunvalvonnan tueksi helmikuussa 2012 jäsentensä mielipiteitä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tuloksia hyödynnetään myös jäsenpalveluiden kehittämisessä.

Puolistrukturoitu eli useita myös avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake oli auki 13.–21.2.2012. Kysely suunnattiin 40 vuotta täyttäneille TEKin jäsenille. Linkki kyselyyn lähetettiin 15 393 TEKin jäsenelle, joskin 500:n sähköpostiosoite ei toiminut. Kyselyyn vastasi 5 043 henkilöä eli vastausprosentti oli 34.

TEK 37

Työssäkäyvät tekkiläiset suhtautuvat eläkeikärajan nos­ toon ilmeisesti myönteisemmin kuin akavalaiset yleensä, sillä Akavan lokakuussa 2010 tekemässä tutkimuksessa vain 17 prosenttia vastaajista kannatti eläkeikärajan nos­ toa. Kysymyksenasettelu oli kuitenkin eri: tekkiläisiltä kysyttiin, voitaisiinko eläkeikärajaa nostaa kahdella vuo­ della, kun taas Akava kysyi, pitäisikö sitä nostaa.

Eläketurvakeskuksen maaliskuussa 2012 julkaistussa tutkimuksessa koko väestöstä 17,7 prosenttia arvioi, että eläkeikärajaa pitäisi nostaa, ylemmän korkeakoulutut­ kinnon suorittaneista kuitenkin 38,2 prosenttia. Kaikissa näissä tutkimuksissa naiset, myös tekkiläiset, suhtautuvat eläkeikärajan nostoon miehiä kielteisemmin.

KUVIO 4: Miten arvioit tulevasi taloudellisesti toimeen, kun siirryt eläkkeelle?

Kokoaikaisesti työssäkäyvät vastaajat ikäluokittain (N=3728) kaikki (N=3728)

7,1%

40-44 (N=120)

4,1%

43,5%

45-49 (N=963)

5,6%

48,4%

33,4%

50-55 (N=799)

5,6%

47,3%

37,2%

55-59 (N=827)

10,0%

49,8%

60-64 (N=443) 10,4%

54,9%

48,3%

34,0%

37,0%

Erittäin hyvin

6,5%

Melko hyvin

8,5%

En hyvin enkä huonosti

7,3%

Melko huonosti

65-69 (N=443)

21,9%

46,9%

6,6%

33,3%

4,2%

27,5%

5,9%

26,6%

Erittäin huonosti En osaa sanoa

3,1%

KUVIO 5: Oletko varautunut eläkepäiviin jollakin seuraavista tavoista?

Voit valita useamman vahtoehdon. Kaikki vastaajat (N=5043) Työssäkäyvät (N=3728)

Osa-aikaisesti eläkkeellä tai yrittäjänä eläkkeellä (N=281)

Työtön/lomautettu (N=285)

Eläkkeellä (N=794)

Minulla on eläkevakuutus itseni tai perheenjäsenen rahoittamana

KUVIO 7: Voitaisiinko eläkeikärajaa nostaa 65:een vuoteen, kaikki vastaajat ikäluokittain (N=5043)

Minulla on lisäeläkevakuutus työnantajan rahoittamana

Kyllä

Minulla on muu järjestelty työnajan rahoittamana (esim. johtajasopimus)

Uskon normaalin työeläkkkeen riittävän

Säästän muulla tavoin eläkepäiviä varten

41,9%

45,3%

45–49 (N=919)

40,4%

48,0%

50–54 (N=857)

36,9%

55–59 (N=912)

30,5%

60–64 (N=730)

41,9%

59,5% 46,8% 74,1%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

44,6%

2

3

4

Hyväksyn vanhuuseläkkeiden alaikärajan noston kahdella vuodella, jos siten vältetään eläkemaksujen korottaminen

35% 30%

Eläkkeiden alaikärajan nosto on tarpeellinen heti

25%

Hyväksyn eläkkeiden alaikärajan noston, jos nk kannustinkertymää parannetaan entisestään (nyt 4,5% ikävuosina 63–68)

20% 10,9%

15%

Kyllä

10%

Ei

5%

En osaa sanoa Kyllä

38 TEK

Ei

En osaa sanoa

44,5%

KUVIO 8: Eläkeikärajan nostoon liittyvät väittämät, kokoaikaisesti työssä käyvät vastaajat (N=3728) Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä

Hyväksyn eläkkeiden alaikärajan noston kahdella vuodella, jos siten vätetään eläkkeiden tason alentaminen

40%

9,0%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1 44,5%

17,7%

80,2%

Kaikki (N=5043)

45%

52,2%

70v tai yli (N=344

KUVIO 6: Voitaisiinko vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostaa 65:een vuoteeen?

Kaikki vastaajat (N=5043)

En osaa sanoa

40–44 (N=768)

65–69 (N=513)

Ei mikään edellä mainituista

44,6%

Ei

Eläkkeiden alaikärajaa ei saa nostaa vaikka se johtaisikin eläkemaksujen korottamiseen tai eläkkeiden tason alentamiseen Hyväksyn eläkkeiden alaikärajan noston vähintään kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen

5

Eos 17,6% 15,4%

20,7%

13,9%

18,1%

33,1%

14,8%

24,2%

15,5% 15,4%

16,9% 13,4%

21,5%

33,0%

24,70%

29,0%

17,90%

22,30%

18,2%

14,4% 14,3%

26,3%

21,2%

21,0%

14,7%

15,7%

12,1%

16,10% 9,10%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

3/2012

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (toinen oik.) ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen (toinen vas.) tuumasivat TEKin työmarkkinaseminaarissa sopuisasti, että työurien pidentämiseksi tarvitaan monia keinoja.

Eläkejärjestelmän uudistaminen on vain paketin yksi osa. Lyly ja Laatunen keskustelevat seminaarin tauolla TEKin puheenjohtajan Marjo Matikainen Kallströmin ja TEKin toiminnanjohtajan Heikki Kaupin kanssa.

Eläkejärjestelmää uudistetaan Työmarkkinakeskusjärjestöt eli eläkejärjestelmän maksajat pääsivät sopuun muun muassa eläkejärjestelmän uudistamisesta maaliskuussa. Uudistus on osa laajempaa pakettia, jolla pyritään hallitsemaan maan talouden tilaa ja saamaan kestävyysvaje kuriin.

Varsinainen vääntö on vasta tulossa. Esimerkiksi eläkeikärajasta on tarkoitus neuvotella niin, että mahdollinen muutos tulee voimaan 2017 alussa.

•

•

• •

Työeläkkeiden rahoitus turvataan korottamalla työeläkemaksuja 0,4 prosenttiyksikköä molempina vuosina 2015 ja 2016. Työntekijä ja työnantaja jakavat maksun korotuksen puoliksi.

Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee yhdellä vuodella 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä (voimaan 2015).

Varhennettu vanhuuseläke poistuu (voimaan 2014).

Työmarkkinaosapuolet sitoutuvat neuvottelemaan pitkän

lehti.tek.fi

• •

aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmän uudistuksista. Eläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 2017 alusta.

Tavoitteena on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä eläkejärjestelmä.

Neuvottelujen kohteena ovat ikärajat, varhaiseläkejärjestelmät, työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika, perhe-eläke, palkansaajamaksun vähentäminen eläkepalkasta, eläkkeen karttumat ja niiden alkaminen, indeksit sekä eläkemaksut.

TEK 39

MAISTERISTA TOHTORIKSI

Tunneälykkäästä pomo tulee,

ei älypäästä

Teksti Petja Partanen Kuva Helena Hagberg

Pia Lappalaisen väitöstutkimus paljastaa, että looginen älykkyys on huono johdon rekrytointiperuste. Sen sijaan itsensä kanssa sinut oleva, tunneälykäs ja opinhaluinen on haluttu pomo insinöörityöpaikoille. Nyt Lappalainen opettaa tärkeiksi havaitsemiaan tunneälytaitoja Aalto-yliopiston viestinnän kursseilla.

U

ralla eteneminen voi olla pienestä kiinni. Varma valinta tiiminve­ täjäksi kariutui, kun muistettiin, ettei pomokandidaatti osan­ nut mitenkään lohduttaa kolle­ gaansa menetyksen hetkellä. Täl­ laisia tositarinoita työelämästä kertoo tuore tekniikan tohtori Pia Lappalainen Aalto-yliopiston Industrial Communications -kurssin opiskelijoille.

– He pitävät harjoituksiani varmaan vähän omi­ tuisina, Lappalainen naurahtaa.

Maaliskuisena maanantaina 20 teekkaria harjoit­ telee pareittain erilaisia osanoton ilmauksia. Myö­ tätuntoa tarjoillaan keskustelukumppanille, jonka printteri ei toimi tai läheinen on juuri kuollut. Eng­ lanninkielinen keskustelu on vakava­henkistä, välillä ollaan hiljaa, ehkä kosketetaan toista lohduttavasti.

Nämä ovat juuri niitä taitoja, joilla hyvät johtajat erottuivat Lappalaisen väitöstutkimuksessa.

Lappeenrannan teknillisessä ylipistossa vasta väitellyt Lappalainen tutki, millainen on hyvä insi­ nööriorganisaation johtaja.

Esimiehet pantiin testipenkkiin: heille tehtiin matemaattis-loogiset älykkyys-, tunneäly- ja per­ soonallisuustestit. Esimiesten testituloksia verrat­ tiin omien alaisten arvioihin pomojensa johtaja­ ominaisuuksista.

Tunneälyllä menestytään uralla Ajat, jolloin insinööri pärjäsi työssään pelkällä kape­ alla erityisosaamisella, ovat auttamatta takana. Kar­ rikoiden voi sanoa, että insinöörit edelleen palka­ taan teknisen osaamisensa ansiosta – mutta potkut saadaan puuttuvien sosiaalisten taitojen vuoksi.

Diplomi-insinöörit joutuvat lisäksi nopeasti herrahissiin, kertoo Lappalainen. Valtaosa on jon­ kin sortin johtotehtävissä jo työuransa alkutaipa­

40 TEK

leella. Globaaleissa organisaatioissa täytyy tulla toi­ meen erilaisten ihmisten ja kulttuurien kanssa.

– Johtamiselle se on iso vaatimus, tunnistaa ihmisten erilaisuus ja mukauttaa johtamista ihmi­ sen mukaan, Lappalainen sanoo.

Mittaukset osoittivat, että onnistuneelle esimies­ työlle tärkeimpiä ovat esimiehen tunneälytaidot ja persoonallisuus. Sen sijaan esimiehen matemaat­ tis-looginen älykkyys ei korreloinut alaisten hyvänä pitämän johtamisen kanssa. Myöskään esimiehen ikä tai sukupuoli eivät selittäneet hyvää johtamista.

Tunneäly tarkoittaa kykyä ymmärtää omaa käy­ töstään ja mukauttaa sitä ympäristöön sopivaksi.

Tällaiset pehmopuheet ovat tulleet insinööriorga­ nisaatioihin jäädäkseen. Syykin on selvä. Tekno­ kraattien keinot toiminnan tehostamiseksi on pian käytetty.

– Tuotantoprosessin tehostaminen on jo tehty kaikissa organisaatioissa. Uutta kilpailuetua on saa­ tavissa vain henkisen pääoman tehokkaammalla hyödyntämisellä, Lappalainen pohtii.

Ihannepomo on jämäkkä Työntekijöiden ihannepomo on inspiroiva ja emo­ tionaalisesti läsnä. Lyhyetkin sananvaihdot ovat tärkeitä, kunhan pomon olemus kertoo, että hän todella kuuntelee.

– Ennen tutkimushaastatteluja mietin, pärjää­ vätkö vain kivat pomot alaisten arvioissa, Lappa­ lainen kertoo.

Pelko oli turhaa.

Alaiset arvostavat napakkaa, tarpeen tullen kovaa­ kin johtamista.

Hyvät johtajat antoivat negatiivista palautetta ja tekivät ikäviäkin päätöksiä menettämättä alaisten arvostusta. Vaikka tutkimuksessa arvioitiin johta­ jien hyvyyttä vain alaisten silmin, Lappalainen

3/2012

”Kun on oikea asenne, kuka tahansa voi kehittyä hyväksi esimieheksi.”

lehti.tek.fi

Pia Lappalaisen tutkimuksessa hyvät johtajat erottuivat viestintätavoiltaan. He pystyivät puhumaan kasvokkain myös vaikeista TEKtai41 aiheista tunteista.

MAISTERISTA TOHTORIKSI

uskoo, että alaisten arvostamat jämäkät johtajat olisivat pärjänneet hyvin myös liiketoiminnan mittareilla.

Hyvät johtajat erottuivat erityisesti viestintätavoiltaan.

He puhuivat mielellään kasvokkain myös negatiivisista asioista eivätkä kartelleet tunteiden ilmaisemista tai vai­ keitakaan puheenaiheita.

16 parhaaksi arvioitua esimiestä Lappalainen haastat­ teli tarkemmin. Kävi ilmi, että monet heistä pitivät itse­ ään ”hölösuina”.

– He arvelivat, että heidän omat pomonsa eivät ilah­ tuisi, jos tietäisivät, miten paljon he kertovat alaisilleen.

Mutta he luottivat tiimiinsä niin paljon, etteivät voineet pimittää tietoa alaisiltaan.

Myös toinen seikka yhdisti parhaita esimiehiä. Yli puo­ let heistä koki kehittyneensä ihmisinä ja esimiehinä hen­ kilökohtaisten menetysten kautta. He tunsivat oppineensa nöyryyttä, elämänhallintaa, kritiikin sietoa sekä kykyä luo­ pua liiallisesta kontrollinhalusta. He suhtautuivat itseensä realistisen hyväksyvästi eivätkä menettäneet yöuniaan, vaikka muut näkivät heidät puutteineen.

Hyväksi johtajaksi opitaan Mutta mikä oli väitöstyön tärkein löydös? Se oli pedagogille erityisesti mieleen. Lappalaisen mielestä johtamiskirjalli­ suuden mantran, jonka mukaan johtajaksi synnytään, voi unohtaa.

– Kun on oikea asenne, kuka tahansa voi kehittyä hyväksi esimieheksi, Lappalainen lupaa.

Tarvitaan nöyryyttä ja halua, jolloin kuka vaan voi muut­ tua. Lappalainen kertoo, että muutamasta huonot arviot saaneesta esimiehestä näki varmasti, että vuoden päästä tilanne tulee olemaan toinen.

– He olivat valmiita tekemään mitä vaan, etteivät alaiset joutuisi kärsimään huonosta johtamisesta.

Neljän vuoden väitöstyö antoi Lappalaiselle paljon eväitä

PIA LAPPALAISEN väitöstutkimuksessa testattiin 84 insinööriorganisaatioissa työskentelevää johtajaa ja 354 heidän alaistaan. Alaiset arvioivat esimiestensä johtajaominaisuudet sekä tunneälytaidot. Esimiesten looginen äly ja persoonallisuus testattiin vakiintunein mittarein, tunneälyä varten Lappalainen kehitti oman mittarin. Pia Lappalainen kertoo tuloksista: Millainen on hyvä insinöörijohtaja?

– Ennen kaikkea jämäkkä, selkärankainen ja määrätietoinen.

Hän osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta. Suoraselkäinen ja itsensä tunteva henkilö tuntee myös omat heikkoutensa.

Miten hyvät johtajat kommunikoivat?

– Hyvin suoraan ja rehellisesti sekä tarvittaessa tunnetasolla.

42 TEK

omankin työnsä kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksia hän testaa lempilapsellaan, itse suunnittelemallaan englannin­ kielisellä työelämäviestinnän kurssilla.

– Industrial Communications -kurssin läpikantava teema on vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Teemme paljon tunneälyharjoituksia, joissa tunnistetaan omia vahvuuk­ sia. Annamme paljon palautetta toisillemme. Yleensä se on vahvistavaa, mutta määrittelemme myös jonkin heik­ koutemme, josta saattaa olla haittaa työelämässä.

Opettajan innostus näkyy myös kurssipalautteessa.

– Joulukuussa oli ihanaa, kun yksi italialainen opiskelija tuli kertomaan: Pia, en ole ikinä tavannut opettajaa, joka välittää niin paljon.

Opettajan – tai esimiehen – innostus ja välittäminen tehostavat tutkitusti oppimista ja työntekoa.

Tunneälyä vaikea testata Vaikka matemaattis-loogisella älykkyydellä ei tutkitusti ole mitään tekemistä hyvän johtamisen kanssa, älykkyystes­ tejä käytetään johtajarekrytoinnissa edelleen paljon.

– Looginen älykkyys on helppo mitata 20 minuutin tes­ tillä. Tunneälyä on vaikea mitata, Lappalainen selittää.

Tutkija kehottaa puhumaan työhaastattelussa kandi­ daatin elämänhistoriasta.

– Se, miten rekrytoitava on kohdannut ja ratkaissut eri­ laisia elämän käännekohtia, kertoo hänestä paljon.

Aalto-ylipiston MIND-tutkimusryhmässä työnhaki­ joita pyydetään laatimaan epäonnistumis-CV. Lappalai­ nen pitää ajatusta hyvänä.

– Se on kiinnostavaa, miten selvitä eri tilanteista. Työ­ elämässä kaikki ei aina mene putkeen.

Lappalaisen mielestä työelämässä voisi antaa palau­ tetta paljon nykyistä enemmän – eikä pelkästään asiasta.

– Palautteessa voi kyllä pureutua ihmisten tapaan olla ja toimia, mutta se pitää tehdä rakastavassa hengessä. 

Kommunikointi on myös aktiivista: he saattoivat soittaa töistä lähtiessä jollekin alaiselleen, vaikka ei olisi asiaakaan. Lisäksi heillä oli taito levittää omaa innostustaan ja positiivista energiaa ympäristöönsä.

Miten he ovat tulleet hyviksi johtajiksi?

– He olivat todella kiinnostuneita kehittämään itseään, eikä pelkästään esimiehenä. He hakeutuivat aktiivisesti tilanteisiin, joissa voi oppia jotain itsestään. Lisäksi he lukivat paljon, keskustelivat psykologituttujensa kanssa ja hankkivat itselleen mentorin. Hyvät johtajat ottivat mielellään palautetta vastaan ja oppivat siitä. Eräs äkkipikainen luonne kertoi raivostumisen sijasta oppineensa kiihtymään kohteliaasti.

3/2012

MAISTERISTA TOHTORIKSI

Tunneälyn opettaja Ei ole omena kauas puusta pudonnut: isä tekniikan tohtori, äiti eng­ lannin opettaja Kauppakorkeakoulussa, Pia Lappalainen on nyt molempia.

Neljän vuoden ilta- ja viikonloppu-uurastus väitöskirjan parissa olisi tuskin onnistunut ilman intohimoa aiheeseen.

– Tein tätä sydämellä, Lappalainen kertoo.

Lisäpontta antoi arkityö teekkarien englannin- ja viestinnän opettajana. Kolmen pojan äidille teekkariyhteisö tuntuu kotoisalta.

Hyvät tavat tekevät vaikutuksen.

– Jos on paljon kantamuksia, joku tulee aina auttamaan tai jos laitteet eivät toimi, on kahdeksan päätä ympärillä.

Väitöstyön myötä Lappalaisesta on tullut myös tunneälyn lipun­ kantaja. Se on keskeinen työelämätaito, jonka opetus loistaa poissa­ olollaan DI-tutkinnosta. Jo väitöskirjassaan hän ehdotti teekkareille uudenlaista 20 opintopisteen opintokokonaisuutta.

– Meillä on paljon kursseja, jotka tähtäävät sosiaalisen osaami­ sen kehittämiseen, kuten kokoustekniikkaan ja esiintymistaitoon.

Mutta ei mitään sellaista, mikä pureutuisi tunneälytaitojen kehittä­ miseen sekä itsensä johtamiseen ja motivointiin.

Vastikään lähtikin rehtori Tuula Teerille sähköposti, jossa ehdo­ tusta oli jalostettu Aalto-yliopiston tarpeisiin.

– Ehdotus otettiin positiivisesti vastaan, Lappalainen kertoo.

Opintokokonaisuus tarjoilisi tulevien DI-sukupolvien urakehi­ tykselle väitöstutkimuksessa tärkeiksi havaittuja tunneäly- ja vies­ tintätaitoja, intuition ja empatian hyödyntämistä sekä luovuutta.

Tulevaisuus näyttää, milloin teekkarit pääsevät pohtimaan, teh­ däkö ensin tunneälyn vai fysiikan peruskurssi. Jos se on ehdotta­ jasta kiinni, tuo päivä ei ole kaukana. Pia Lappalaisella riittää intoa.

– Jos voisi monistaa itseään, yksi Pia menisi teollisuuteen orga­ nisaatioiden kehittäjäksi, toinen perehtyisi yhteiskuntavastuuasioi­ hin ja kolmas meistä jäisi luokkahuoneeseen. Pidän hirveästi opet­ tamisesta. 

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Luoda työkaluja tunneälytaitojen kehittämiseen.”

Aloittaa jatko-opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

PIA LAPPALAISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

Valmistuu englannin ja ranskan opettajaksi, töihin Ericssonille.

Pia Lappalainen syntyy Imatralla.

1968 lehti.tek.fi

1991

Kouluttajaksi Destiaan.

Aalto-yliopistoon englannin ja viestinnän lehtoriksi.

Isä väittelee tekniikan tohtoriksi yritysstrategioista.

Suosikkileikkikalu?

Kudinpuikot ”En ole kovin hyvä kutomaan, mutta tykkään.”

Lempiharrastus?

Pitkät kävelylenkit ” Väitöskirjan kirjoittamista ei voi enää laskea.”

Tuotantotalouden alan väitöskirja ”Socially Competent Leadership – predictors, impacts and skilling in engineering” tarkastetaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Kouluttajaksi GT Tradingiin.

1997

2004

2005

2006

2007

2012 TEK 43

Sovi kesätyöstä

KIRJALLISESTI! Tee kesätyösopimus aina kirjallisesti. Lue teksti huolellisesti läpi ennen allekirjoitusta. Jos jokin kohta mietityttää, selvitä asia kysymällä.

Teksti Kirsti Levander Kuva iStockphoto

T

EKin selvityksen mukaan 93 prosent­ tia teekkareista tekee kesätyöstään kir­ jallisen työsopimuksen työnantajansa kanssa.

Teekkariasiamies Juuso Kuusisen mielestä noinkin komeassa luvussa on paljon parantami­ sen varaa.

– 100 sen pitäisi olla!

Työsopimuksessa sovittavat asiat pitää kirjata paperille aina kaiken varalta. Kun on mustaa val­ koisella, on jotain mihin vedota – ongelmatilan­ teessa kirjallinen sopimus voi olla kullanar­ voinen.

Sopimus

Koskaan ei saa olla niin kiire, ettei ehdi lukea paperia, johon nimensä laittaa.

us

it i rj o

allek

44 TEK

3/2012

Työsopim u

kseen pit

• • •

Älä pelkää työnantajaa – Eikä ole ihan sama, millaiseen paperiin nimesi laitat. Työsopimuksessa sovitaan, millä ehdoilla työpanoksesi myyt. Siinä on kyse kahden tahon tahdosta, työnantajan ja sinun.

Mieti siis omat reunaehtosi. Kun esimerkiksi määrittelet palkkatoivomustasi, ota huomioon TEKin suositukset (www.tek.fi/opiskelijat), mutta myös oma työkokemuksesi.

Kuusinen neuvoo ensimmäiseksi lukemaan sopimuspaperin kunnolla läpi.

– Koskaan ei saa olla niin kiire, ettei ehdi lukea paperia, johon nimensä lait­ taa.

Ja pitää myös ymmärtää, mitä paperissa sanotaan.

– Kysy aina, mitä kimurantisti kirjatut asiat tarkoittavat. Jälkeenpäin epäselväksi jäänyttä asiaa on paljon vaikeampi korjata.

Jos sopimuksessa viitataan muihin doku­ mentteihin, esimerkiksi työehtosopimukseen tai toimisääntöön, lue myös ne kunnolla läpi.

Niissä on usein enemmän työsuhteeseen liitty­ vää asiaa kuin varsinaisessa työsopimuksessa.

– Pyydä kohteliaasti aikaa saada lukea paperit rauhassa, vaikka työnantaja kiirehtisi allekirjoitta­ mista. Kyllä työnantaja siihen suostuu. Pyyntösi­ hän osoittaa, että olet fiksu ja tarkka.

Kuusinen arvelee, etteivät työnantajat halua opiskelijoita tahallaan vedättää puutteelliseen sopimukseen, mutta esimerkiksi pienissä yrityk­ sissä ei vain aina ole riittävästi osaamista. Isoissa taloissa taas on valmiit sopimusmallit, jotka eivät ehkä ole ihan parhaita pohjia kesätyösopimuksen tekemiseen.

Paperit talteen

ää kirjata

Työsopim uk Työnteon sen osapuolet alkamisa jankohta Työsopim uk määräaik sen laatu: ainen va i toistaise voimas k • Työn sa oleva työsopim si us tekopaik ka • Pääa sialliset ty ötehtävä • Palk t ka ja mah dolliset lu • Palk ontaised anmaksu ut kausi ja p • Sään alkanma nöllinen ksupäivä ty ö a ik a kahdek : saa olla enintä • Ylitö san tuntia päiväs sä ja 40 tu än iden korv ntia viiko aaminen • Matk ssa a-ajan pa lk k a ja matka kustannu • Vuo sten korv siloma aaminen • Irtis anomisa ika (yleen voimas sä toistais eksi • Työe sa olevissa sopim uksissa) htosopim us, jos se • Alle llaista ala kirjoituks lla sovell et etaan

östä y t ä s e K aa m o ää tai l y 14 päiv y li t y r Ä IT . ke KEE TÖ ö vuosilomaa audessa eli k ty KIJÄ TE

TE tää ää kuu I T YÖN , kerryt y 2 päiv ää. y t r MIK ÄL kuukaudessa e k lomaa apäiv ikseen ia 35 tunt nnön mukaan a kertyy 4 lom aikana ole er itää p s ä s ä n s e a e Pää uhte uhte ei sa en työs tä työs ätyöntekijä d s akseu e a m is k t u m ä 2 ku n pitä uksessa, kes an lomapäiv a m lo va im sena.

Ellei mana, työsop orvauk ä k lo s a e iä m k iv lo ä li sovittu lomap hana e emiaan päättyessä ra ansaits n e kaan työnösuhte n mu lakin i il a u l taan ty i m a t ä ksen ä miss kn siin pimu a o a s pimu m a htoso önteauslo lkka e ir a a ö p s y t n n ty aa ee usaja palkk in mukaan ksänlkallis Saira us pa sajan la de e u s h a ik u y ir o a n saa s ti. Työsopim eurannee yöntekijä llä on k e a is m lä s ,t yö us äs Kesät ukaise ollisu päivä auden lä. n velv äräysten m airastumis t alle kuuk il o ö a ij ll k te idem mä unu ntaja kaa s stä p anö Työna opimuslain täyttä palk de on jatk n. n n ä k ä staa ltöön lain s i työs yösuh aada sen ta n oikeus s uun. Jos t nttia palka ösopimus uksen sisä y p e o t m s kijällä ipäivän lop aan 50 pro in sovittu öehtosopi ä palty rk se elemä ärat n ä ä nen a utettu saam silla on u sta, joten s iv a e uk uksen auspä on oik htosopim sairauslom sopim elalta sair o t h e e K a Työ ta tai työ voi hakea llisest lellisesti. mmis palka o uu lain ijä a pare nattaa t s mästä utustua hu ömyys jatk n, työntek u ä tt at osopim a kan htonatta äli työkyvy a pidempä yöeht pituudest e t i a t a n än työ kia Mik om pia la airausloma jossa mikä irausl o a s s n a a t s a a, kallis llisen a void teess ttavaksi. uksell oten palka nkin tilan lle im e p v haa. o e o j t s s Työ ule lla e ista, t e i o t e d o s h v u e neu sopim

Kun kesätyösi päättyy, pyydä työtodistus. Laita työ­ todistus hyvään talteen, sillä se on arvokas doku­ mentti hankkimastasi työkokemuk­ sesta.

– Talleta myös työsopimuksesi ja Määräaikaista työsopimusta ei mahdolliset tuntilistat, niitä voit tar­ voi irtisanoa vita myöhemmin asioidessasi esimer­ Kesätyösopimuk set ovat luonteel taan määräaika kiksi erilaisista etuusasioista Kelan tai tekemään työtä isia. Määräaikaise ja työnantaja ta lla sopimuksella rjo amaan työnteki Määräaikaista ty IAET-kassan kanssa, Kuusinen neu­ työntekijä sitou jälle työtä määrä ösopimusta ei vo tuu ajan päättymise i lä m ht aa ök n sopimusta mää ohtaisesti irtisano voo. en saakka. räajan päättymise a, va an os apuolet ovat sid silläkään perust en asti. Työnteki – Jos jatkat kesän jälkeen samassa ottuja noudatta eella, että toinen jä ei siis voi irtisa ty ön noa määräaikaist an Os ta ja ap on uo ta let voivat kuitenk rjonnut hänelle firmassa, sopimus kannattaa päivit­ a sopimusta in va er ki tu iks ist ee a n pimus on – vast työpaikkaa. sopia irtisanom oin pääsääntöä isehdosta, jonka tää. Kesätyösopimus on harvoin riit­ – irtisanottaviss mukaan määräai Irtisanomisehdos a ku kainen työsote n es ta on syytä sopi imerkiksi toistai tävän kattava jatkotyöskentelyyn.  a nimenomaisest seksi voimassa ol räaikaisissa työs i kirjallisessa työs eva sopimus. opimuksissa on opimuksessa. Et suositeltavaa so enkin pitkissä m pia irtisanomise äähdosta. lehti.tek.fi

TEK 45

TEKin vision ja toiminta-ajatuksen päivitystä pohjustettiin ryhmätyönä.

Värikkään vuoden jälkeen

KATSE TULEVAAN

Teksti Jussi Nousiainen ja Kirsti Levander Kuva Mika Virtala

V

TEKin valtuusto käsitteli eurokriisin ja työtaisteluiden sävyttämän vuoden 2011 vaikutuksia toimintaan ja jäsenkuntaan. Uusi strategia ja työurien pituus nousivat pääaiheiksi kevätkokouksessa Vantaalla 15.–16. 3.

altuusto käsitteli TEKin talo­ utta ja hyväksyi tilinpäätöksen.

Varsinaisen toiminnan kulut ja henkilöstökulut alittivat bud­ jetoidun, mutta myllerrykset työmarkki­ noilla ja pörsseissä tuntuivat sijoitustoi­ minnassa. Kurssilaskun myötä myös TEKin sijoitusomaisuuden­arvo laski. Syksyn 2011 työtaisteluiden lakkoavustukset katettiin rahastoista.

Tutkinnonuudistuksen ja vuonna 2010 valmistuneiden suman vuoksi vuonna 2011 valmistui tavallista vähemmän diplomi-insi­ nöörejä, mikä rokotti jäsenmaksutuottoja.

46 TEK

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi arvioi jäsenmäärän palaavan kasvu-uralle, sillä vastavalmistuneiden into liittyä jäseneksi on pysynyt ennallaan. Kauppi huomautti, että laskukäyrä häämöttää kuitenkin 15 vuoden päässä, sillä alan opiskelijamäärät ovat huippuvuosien jälkeen kääntyneet laskuun.

sopimuksiin. Jäsenten palkat nousivat yleistä palkkakehitystä vastaavat 3,1 prosenttia.

Jäsenten työllisyys koheni vuonna 2011.

IAET-kassassa vakuutettuna olleiden tek­ kiläisten työttömyysaste laski vuoden alun 3,2 prosentista 2,5 prosenttiin. Loppuvuotta varjostivat maailmantalouden epävakaat näkymät sekä Nokian ja Nokia Siemens Net­ worksin irtisanomiset.

Keskitetyn sopimisen paluu Vuosi 2011 merkitsi työmarkkinoilla paluuta keskitetyn sopimisen linjalle. Kaikki TEKin sopimusalat päätyivät syksyn työtaisteluiden jälkeen raamiratkaisun mukaisiin työehto­

Enemmistö jatkaisi työuraa TEK selvitti jäsentensä kannat eläkeikään ja eläkkeen ehtoihin. Aihetta käsiteltiin kokousta edeltävässä seminaarissa. Kes­

3/2012

keinen tulos oli, että jäsenten enemmistö olisi val­ mis jatkamaan työelämässä, jos työmarkkinat sen sallisivat.

TEKin Nuorten edustajan Saara Hyrkön mukaan nuorten näkemykset ohitettiin, kun eläke­ kantoja kysyttiin vain yli 40-vuotiailta. Hyrkkö totesi, että insinöörin matematiikalla eläkeiän pitäisi nousta maltillisesti, kun eliniän odote nou­ see.

Valtuuston ikänestori Martti Tiuri toivoi, että TEK keskittyisi vauhdittamaan nuorten työelä­ mään tuloa, joka on hänen mukaansa toivotto­ man myöhäinen. Syynä Tiuri näki koulutuksen puutteelliset resurssit.

Toiminnanjohtaja Kauppi korosti TEKin lob­ baavan jatkuvasti koulutuksen resurssien puo­ lesta. Hän arvioi, että eläkeiän nosto lisäisi vastoin tahtoaan eläkkeelle joutuneiden ahdinkoa entuu­ destaan. Koulutuksessa on käynyt kuin ampuma­ hiihdossa, valmennukseen ei ole haluttu satsata ja muut ovat kirineet ohi. Kaupin mukaan nykyme­ nolla Suomea uhkaa päätyminen matalapalkka­ kansakunnaksi.

TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström kaipasi asennemuutosta yli 50-vuotiaiden arvostukseen työmarkkinoilla.

– TEKin tilastoissa ja rakenteissa yli 50-vuotiai­ den uudelleen työllistyminen on suurin ongelma, nuorten tilannetta väheksymättä, Matikainen-Kall­ ström totesi.

Neljä uutta aloitetta Kokouksessa tehtiin neljä valtuustoaloitetta. TEKin Nuoret ja opiskelijaedustajat esittivät yhteisessä aloitteessaan huolensa eläkeläisjäsenten osuuden nopeasta kasvusta ja eri jäsenryhmien vaikutus­ mahdollisuuksista. Eläkeläisjäsenet ovat ääni­ oikeutettuja TEKin vaaleissa toisin kuin opiskelija­ jäsenet. Aloitteessa ehdotettiin yhtenä vaihtoehtona erillisen TEK-seniorit -sisarjärjestön perustamista.

Kokoomuksen ryhmä halusi TEKin edistävän yhteiskäyttöautojen tunnettuuden ja käytön lisää­ mistä. Aloitteen mukaan edullinen yhteiskäyttö­ auto voisi olla mahdollinen uusi jäsenetu.

Yhtenäisyyden ryhmä esitti aloitteessaan, että TEK järjestäisi yhteistyökumppaneiden kanssa peruskoululaisille toimintaa, joka innostaisi mate­ matiikan ja luonnontieteiden pariin. Yhtenäisyys teki myös aloitteen jäsenmaksuvapautuksen suju­ voittamisesta. Aloitteen mukaan jäsenmaksu­ alennuksen saaminen esimerkiksi työttömyyden vuoksi kestää liian kauan. 

lehti.tek.fi

TEKin strategian vastattava tulevaisuuden työelämän kysymyksiin Valtuusto hyväksyi TEKin strategiapäivityksen pohjaksi laaditun toimintaympäristön kuvauksen sekä kysymykset, joihin uudella strategialla on vastattava.

TEKin strategian lähtökohdaksi hyväksyttiin kolme megatrendiä: globalisaation syveneminen, resurssien tehokkaan käytön ja ekologisuuden vaatimus sekä yksilön vastuun ja vallan kasvaminen.

Valtuustossa käydyssä keskustelussa toimintaympäristön kuvaukseen kaivattiin pieniä lisäyksiä. Valtuutettu Ari Anttila (kok) muistutti muun muassa Venäjän ja Euroopan merkityksestä.

– Ekologisuutta ajateltaessa myös rakennusjätteiden käsittely ja ­hyödyntäminen on otettava huomioon. Työelämän vastauksia vaativiin kysymyksiin pitäisi lisätä yli 50-vuotiaiden työllistymismahdollisuudet, Anttila sanoi.

Jaakko Okkonen (kok) toi esiin Pohjois-Norjan öljy-, kaasu- ja ­kaivosteollisuuden insinööri­pulan.

Myös Mari-Leena Talvitie (kok) käänsi katseet pohjoiseen: energiaalan investoinnit ja Koillisväylä tuovat uusia mahdollisuuksia.

Uusi työ edunvalvontaan Valtuusto hyväksyi toimintaympäristöanalyysistä nousevat ydinkysymykset, joihin TEKin uuden strategian on vastattava. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: • Miten muutokset työelämässä vaikuttavat jäsenpalvelutarpeisiin?

Miten TEK palvelisi nykyistäkin paremmin erilaisten jäsen­ryhmien tarpeita työelämän arjessa?

• Miten edunvalvontaa on kehitettävä, jotta se vastaisi myös ”uuden työn” edunvalvonnan haasteisiin? Miten huolehditaan siitä, että työelämän

monimuotoistuminen näkyy muutoksina myös lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa? Miten edistetään työntekijöiden hyvinvointia?

• Miten TEK edistää Suomen kilpailukykyä tukien samalla ihmisten ja ympäristön hyvinvointia?

• Mitkä toiminnat TEK hoitaa itsenäisesti ja mihin haetaan kumppaneita?

• Miten kohdennetaan viestintää erilaisten jäsenryhmien tarpeisiin?

Avainasemassa aina jäsenen etu Valtuuston ryhmätöissä pohjustettiin jo syksyllä käsittelyyn tulevien TEKin vision ja toiminta-ajatuksen ­päivitystä.

Toiminta-ajatusta pohtineen ryhmän evästyksissä esiin nousivat toiminnassa tärkeinä pidettävät lähtökohdat: teknologiavetoisuus, jäsenten tukeminen ja aktivointi sekä jäsenmaksulle saatava vastine. Ryhmä painotti myös nopeaa reagointia ja tekemisen meininkiä.

Visiota pohtineissa ryhmissä korostettiin toiminnan iskevyyttä, innostusta, avoimuutta ja uudistumiskykyä.

Avainasemassa on aina oltava TEKin jäsenen etu.

Strategiatyö jatkuu TEKin uudesta strategiasta päätetään viimeistään kevään 2013 valtuuston kokouksessa.

Kuluvan vuoden syksyllä tekkiläiset pääsevät osallistumaan strategiatyöhön verkkotyökalun avulla.

TEK 47

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet.

Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki.

Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911.

Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Steffen Spielke / Alfred Wegener Institute

Keväällä 2012 napajäiden mukana vaelsi toistakymmentä ITP-poijua, viimeisin niistä järjestysnumeroltaan 55.

Woods Hole Oceanographic Institution (WHOI)

Yksinäinen ajelehtija

S

Teksti Petja Partanen

yksyllä 2007 saksalainen tutkimusjäänmurtaja Polarstern vieraili lähellä pohjoisnapaa. 2,2 metrin paksuiselle jäälautalle nostettiin paljon erilaista tutkimusvälineistöä, poijuja ja mittalaitteita. Erikoisimmasta päästä oli keltainen ITP 12 (Ice Tethered Profiler). Kolmasti päivässä jään läpi porat­ tuun poijuun kiinnitettyä luotinarua pitkin näytteenottaja tallensi veden läm­ pötilan, suolapitoisuuden ja happipitoisuuden aina 800 metrin syvyydestä asti.

Kun sähkömoottori oli kiskonut luotainputkilon takaisin pinnalle maailman vähiten tutkitun vesialueen syvyyksistä, kerätty data lähetettiin yhdessä poijun sijaintitiedon kanssa satelliittiteitse tutkijoiden käyttöön. Liikkumattomana jää­ lautalla kököttävä poiju oli todellisuudessa jatkuvassa liikkeessä. Jäänmurtaja Polarsternin kaikottua jäiseen horisonttiin GPS-data kertoi ITP12:n alla olevan jääkentän liikkuvan 12 kilometrin vuorokausinopeudella suoraan kohti Pohjois­ napaa.

ITP 12:n kohtalo oli kova: jo ennen vuodenvaihdetta, poijun ylitettyä Pohjois­ navan ja matkatessa kohti Grönlannin rannikkoa, satelliittisignaali hävisi. Jää­ virtojen törmätessä toisiinsa päällekkäin ahtautuneet jäämassat hautasivat poi­ jun sisäänsä.

11 kuukautta myöhemmin ITP 12 palasi. GPS-signaali kertoi sen seikkaile­ van Grönlannin ja Islannin välissä. Ahtojään vaurioittama poiju ei enää lähettä­ nyt tietoja vesinäytteistä, mutta sijaintinsa kyllä. Sen 739 päivää kestänyt, 13 630 kilometrin taival päättyi vasta vuosi myöhemmin. Viimeisen signaalinsa ITP 12 lähetti Islannin eteläpuolelta 19.10.2009. Lämpötila-anturi näytti tuolloin jo +10 astetta, joten jäälautta lienee sulanut alta.

lehti.tek.fi

Jääpoijut selvittävät, mitä muutoksia huonosti tunnetuilla arktisilla merialueilla on tapahtumassa.

TEK 49

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Maritta Jalo, lakimies...................................... 2292 2211 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, asiamies...................................... 2291 2262 Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2263 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja..... 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Hallinto

Kenttä ja järjestö

Viestintä

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Sanna Allt, asiamies........................................ 2291 2253 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2263 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe *, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies.......... 2291 2272 Salla Koivu, Teekkarin työkirja .................... 2291 2271 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla

Lappeenrannan aluetoimisto

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

3 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 15.6., 14.9., 26.10., 14.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Juho Heikkinen PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 68 500 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

Vaasa Nora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

50 TEK

3/2012

Teekkarilaulun alkulähteillä

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Koneinsinöörikilta  

C

G7

C

   

trad. / K. Sahlstedt

 

Ko - ne - in - si - nöö - ri - kil - ta



 

ve - tää

                 F

C

F

vii -naa jo - ka il - ta. Ko -ne - ko -ne - ko -ne - ko- ne - ko -ne

              C

F

C

G7

ko - ne- ko - ne -ko - ne, ve - tää vii - naa jo - ka

Ja kiltahuoneellansa majailee konekansa.

Kone-kone-kone-kone-konekone-kone-kone, majailee konekansa.

Otaniemen Insinöörikillan tytöt ja Koneinsinöörikillan pojat ovat opiskel­ leet toistensa naapureina vuodesta 1964 lähtien, joten jonkinlaista kissanhän­ nänvetoa on harrastettu jo hyvä tovi.

Maskuliininen Konekilta oli ollut jäynän­ teossa niskan päällä alusta saakka aina vappuun 1994 saakka, jolloin “Raksan” fuksit Kristian Sahlstedtin johdolla kek­

Ja haalarit on pinkit, vaan niistä puuttuu “hinkit”.

Kone-kone-kone-kone-konekone-kone-kone, vaan niistä puuttuu “hinkit”.

sivät yöjäynässään sepittää kilpakump­ paneistaan pilkkalaulun.

Kappale ideoitiin 29.4.1994 Timo Ylikankaan vanhempien kotona Kuusisaa­ ressa. Paikalla olivat muun muassa Mari Päätalo, Riikka Kontiala, Virve Jokinen ja Juha Venäläinen. Huuliharppu­ säesteinen kantaesitys kuultiin Senaa­ tintorilla joskus puolen yön tietämillä.

C

il - ta.

Ja yritystä riittää, ja Raksan tytöt kiittää.

Kone-kone-kone-kone-konekone-kone-kone, ja Raksan tytöt kiittää - NOT

Laulua esitettäessä on huomioitava viimeisen säkeistön loppuun kuuluva not-sana, jonka lausuvat paikalla olevat Insinöörikillan tytöt.

Hirsilaulu (Tien laidass’ oli mökki) on jo lähes sata vuotta kuulunut suosi­ tuimpiin lastenlauluihimme. Nyt sama melodia kaikuu teekkareiden illanvie­ toissa.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 51

ILMOITUS