TEK 4/2011

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

17.6.2011

2011

4

Insinöörityöpalkinto

säätutkan kehittäjille

Työmarkkinatutkimus: Työhyvinvointi kohenemassa YTN sanoi sopimuksia irti

Antonin Halas

5 Pääkirjoitus Epävakaista teknologiateollisuudessa

12 AJASSA 19 TEK-vaikuttaja Marko Kosunen: Yliopistoväen puolesta EDUNVALVONTA

20 Lakitieto Ylityö ei ole liukuvaa työaikaa eikä liukuva aika ylityötä

22 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder: Akavasta vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

28 Sopimukset sanottiin irti useilla aloilla

Anitta Valtonen

44 Kaksi vanhaa stukkijätkää

6–11

Vaisalan seitsenmiehinen tutkatiimi otti vastaan 25 000 euron arvoisen Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon Helsingissä 8. kesäkuuta.

Virkistävää kesää!

Seuraava TEK-lehti ilmestyy 16.9.

KOULUTUS

24 Toimintaympäristö pakottaa tekniikan korkeakoulutuksen uudistumaan 40 TEKin uratilaisuudet syksyllä 2011 KOLUMNIT

43 Eurooppalainen näkökulma Satu Hassi

2

TEK

4/2011

4/11 Antonin Halas

TUTKIMUS

30 TEKin työmarkkinatutkimus: Työhyvinvointi paranemassa TEKNIIKKA

6 Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 tutkatiimille

10 Kunniamaininta kaasutusteknologian pioneerille

36 DI:stä tohtoriksi Miksi iPhone-puhelu katkeaa?

47 Kesäristikko

s. 10 DI Matti Kivelä sai kunniamaininnan kaasutinteknologian edistämisestä ja siihen perustuvasta jätteiden hyötykäyttökonseptin kehittämisestä. Kunniakirjan ojensi TEKin puheenjohtaja Merja Strengell. TFiFin varapuheenjohtaja Lotta von Schantz onnitteli kukkien kera.

50 Tekniikan ihmeitä

S.

Globalisaation symboli #1

51 Teekkarilaulu Ruostuu kaivoksessa kiskot

Tekniikan korkeakoulutettujen on kehityttävä teknisten ongelmien ratkaisijoista yhteisöllisiksi oppijoiksi, joilla on kyky määritellä ja ratkaista monitieteisiä ja -tahoisia ongelmia yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. s. 24

15 us s.12

utkim Lukijat

VAIN VERKOSSA • lehti.tek.fi

Turun yliopiston koordinoimassa Flex-hankkeessa on kokeiltu joustotyötä. Omasta tutusta työpisteestä on siirrytty viikoksi töihin saaristoon.

lehti.tek.fi

Kesätöinä yrittäjäksi Summer of Startups koulii teekkareiden yritysideoista kymmenessä viikossa kasvuyrityksiä. Syntyykö ImproSense –anturista ja kymmenestä muusta hyvästä ideasta myös hyvä bisnes?

Petja Partanen

Työteho nousi ja stressi väheni saariston rauhassa

TEK

3

EE SI N Y H R E P TA VAKUU

T

% 0 5 A P JO SEMMIN EDULLI

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN EI TARVITSE OLLA. NYT VOIT SAADA HENKIJA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. Tiesithän, että TEK on neuvotellut sinulle vakuutusetuja Ifistä.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu jäsenetuihisi

osoitteessa if.fi/tek. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi/tek

PÄÄKIRJOITUS

Epävakaista teknologiateollisuudessa Akavassa on pidetty kirjaa eri alojen sopimuskorotuksista tulopoliit­tisten sopimusten päät­tymisen jälkeen: Viime vuosina teknologiateollisuuden palkankorotukset ovat jääneet jälkeen muista vähänkin merkittävistä aloista. Esimerkiksi rakennusalaan nähden eroa on kertynyt viisi prosenttiyksikköä sitten vuoden 2007.

Myös meriittikorotukset ovat olleet kortilla.

Nyt alalla menee selvästi paremmin, ja isompien vientiyritysten tilauskirjat suorastaan pullistelevat.

YTN esittikin toukokuun palkkaneuvotteluissa 4,3 prosentin palkankorotusta kaikille teknologiateollisuuden ylemmille toimihenkilöille. Esitys oli linjassa muiden palkansaajajärjestöjen kanssa.

YTN ei edes saanut vastatarjousta, vaan työehtosopimus jouduttiin irtisanomaan päättyväksi syyskuun lopussa. Sitä ennen luonnollisesti yritetään neuvotella uudelleen, jolloin on mahdollista joko palata vanhaan sopimukseen tai tehdä uusi.

Oman lisänsä neuvottelutilanteeseen tuo se, että Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL on liittynyt Teknologiateollisuuden jäseneksi.

Työnantajaliitoissa näyttäisi olevan jonkinlaista halua yhdistää suunnittelualan työehtosopimus teknologiateollisuuden sopimukseen. YTN suhtautuu ajatukseen kriittisesti, sillä yhdistäminen saattaisi heikentää esi-

lehti.tek.fi

merkiksi suunnittelualan matka-ajan korvauskäytäntöjä.

Suunnittelu ja teollisuus ovat erilaisia toimialoja. Enemmistö suunnittelualan töistä tulee muilta aloilta kuin teknologiateollisuudelta, joten sopimusten yhdistäminen ei olisi siinäkään mielessä perusteltua.

Myöskään suunnittelualalla ei löytynyt kevään palkantarkistusneuvotteluissa yhteisymmärrystä, ja sen sopimus päättyy syyskuun lopussa yhtä aikaa teknologiateollisuuden kanssa.

Teknologiateollisuuden ja suunnittelun sopimusaloilla onkin syytä varautua henkisesti siihen, että syksystä ei välttämättä tule helppo. Sopimuksia ja palkankorotuksia saatetaan vielä joutua puolustamaan toden teolla.

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Sopimuksia ja palkankorotuksia saatetaan vielä joutua puolustamaan toden teolla.

TEK

5

INSINÖÖRITYÖPALKINTO 2011

säätutkan kehittäjätiimille Teksti Kirsti Levander Kuvat Olli Häkämies ja Vaisala

Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 myönnettiin Vaisalan tutkatiimille kaksoispolarisoidusta Doppler-säätutkasta. Tutka on alallaan markkinajohtaja.

V

aisalan tutkatiimi, TkL Pentti Karhunen, DI Henry Andersson, DI Petri Haapanen, TkT Reino Keränen, DI Timo Lyly, DI Juha Salmivaara ja DI Rainer Sanmark palkittiin maailman ensimmäisen alusta pitäen kaksoispolarisoiduksi suunnitellun Dopplersäätutkan kehittämisestä ja tuotteistamisesta.

Ainutlaatuisen ja lajinsa valion siitä tekee juuri se, että kaksoispolarisaatio on ollut suunnittelussa mukana alusta alkaen. Ennen Vaisalan mallia markkinoilla olleissa säätutkissa kaksoispolarisaatiokyky oli ollut vain lisäpiirteenä.

– Kaksoispolarisoidun säätutkan antenni lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti sekä vaaka- että pystysuuntiin polarisoituja mikroaaltopulsseja. Tutkakaiut antavat tietoa signaalin eteen osuneiden kohteiden muodosta, koosta ja lukumäärästä sekä pulssin etenemisestä ilmakehässä, projektia vetänyt Pentti Karhunen selvittää.

6

TEK

4/2011

lehti.tek.fi

TEK

7

Tutkatiimi ryhmäkuvassa Vaisalan tutkalaboratoriossa. Vasemmalta Petri Haapanen, Juha Salmivaara, Rainer Sanmark, Henry Andersson, Pentti Karhunen, Reino Keränen ja Timo Lyly.

8

TEK

Kaikujen tunnistamisen avulla selviää, tuleeko sade vetenä, lumena vai rakeina. Kaksoispolarisaatiotutkalla saadaan myös paremmat arviot sateen voimakkuudesta ja sademääristä. Tiedot ovat sääennusteiden kannalta oleellisia: ajoissa saatu varoitus uhkaavasta kaatosateesta tai raekuurosta voi pelastaa paljon.

Kaksoispolarisaatiotutkan uusien sovellusten avulla voidaan myös erotella sadekaiut muista kaiuista. Niillä pystytään selvittämään esimerkiksi lintu- ja hyönteisparvien sijainnit ja liikkeet.

Karhusen mukaan erilaisten sovellusten kehittäminen vaatii järjestelmältä kokonaisluotettavuutta ja suurta mittausteknistä suorituskykyä.

– Onnistuimme toteuttamaan laite- ja ohjelmisto-ominaisuuksia, jotka muodostavat nyt ainutlaatuisen toiminnallisen kokonaisuuden. Pystymme muun muassa korjaamaan kaikkiin tutkahavaintoihin vaikuttavan vaimenemisilmiön. Näin ollen tutka sopii hyvin esimerkiksi voimakkaiden sateiden ilmasto-oloihin.

Myös mittaustekniikka on luotettava. Ristipolarisaatioeristys takaa muun muassa sen, etteivät tutkan vaaka- ja pystypolaroidut signaalit pääse häiritsemään toisiaan.

– Lisäksi laite on antennin neljän ja puolen metrin halkaisijasta huolimatta kevytrakenteinen ja sillä on pieni hitausmomentti, Karhunen luettelee etuja.

Loistavat ominaisuudet on huomattu säätutkamarkkinoilla: Vaisalan tuote on markkinajohtaja.

Noin miljoonan arvoisia Vaisalan säätutkia on tilattu jo 13 eri maahan. Asiakkaat ovat pääasiassa kansallisia sääpalveluita ja vastaavia instituutioita.

Viennin osuus on lähes sata prosenttia.

Riittävät resurssit, osaaminen ja yhteistyö Vaisala aloitti säätutkan kehittämisen 2000-luvun alussa. Se merkitsi yritykselle uutta aluevaltausta.

Säätutkaliiketoiminnan isä on Vaisalan edellinen toimitusjohtaja Pekka Ketonen.

– Säätutkaan mennään, Karhunen muistelee Ketosen visioineen jo 1990-luvulla.

4/2011

Seitsemän palkittua TkL Pentti Karhunen Konseptisuunnittelu ja tiimin vetovastuu DI Henry Andersson RF- ja automaatiosuunnittelu

Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF myöntävät vuosittain Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon henkilölle tai työryhmälle, joka on edistänyt huomattavasti teknillistä osaamista Suomessa.

Palkittavalle insinöörityölle on tunnusomaista luova panos, omaperäisyys sekä idean tai teorian käytännön toteutus. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota liiketaloudelliseen ja kansantaloudelliseen merkitykseen.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981.

Palkinnon arvo on 25 000 euroa.

DI Petri Haapanen Aaltoputki- ja lähetin-integrointi TkT Reino Keränen Algoritmi- ja ohjelmistokehitys DI Timo Lyly RF-vastaanotinsuunnittelu ja prosessoriintegrointi DI Juha Salmivaara Antenni-integrointi ja systeemitestaus DI Rainer Sanmark Antenni- ja pedestaalimekaniikan suunnittelu Vaisalan testitutka asennettiin Keravan vesitornin katolle kesäkuussa 2008.

Kun päätös tutkan rakentamisesta oli tehty, kehitystyö lähti ripeästi liikkeelle – kilpailijat hengittivät niskaan.

– Kaksoispolarisaatio tuli kuvaan mukaan heti alkuvaiheessa, koska nähtiin, että se muodostaa markkinoilla teknologisen taitekohdan, Karhunen kertoo.

Säätutkan kehittäminen vaatii monen osa-alueen hallintaa. Vaisalassa oli alan osaamista ja kokemusta muun muassa tuulikeilaimen rakentamisesta. Omaa tieto-taitoa täydennettiin vielä yrityskaupalla: Vaisala osti amerikkalaisen Sigmetin ja sai sitä kautta erinomaisen signaaliprosessoriosaamisen. Projekti toi Vaisalaan myös uuden toimintamallin, sillä valmistukseen valjastettiin laaja alihankintaverkosto.

– Suurin haasteemme oli tehdä mittausteknisesti hyvä ja jatkuvassa käytössä luotettava, mutta markkinoille tarpeeksi edullinen tuote.

Tiimi teki tiivistä yhteistyötä. Konseptisuunnittelu ja vetovastuu oli Karhusen käsissä. RF- ja auto-

lehti.tek.fi

Tutkan toiminta testataan tutkalaboratoriossa ennen toimitusta asiakkaalle.

maatiosuunnittelusta vastasi Andersson, antennija pedestaalimekaniikan suunnittelusta Sanmark.

Algoritmi- ja ohjelmistokehitys oli Keräsen harteilla. Aaltoputki- ja lähetin-integrointi oli Haapasen käsialaa. Lyly hoiti RF-vastaanotinsuunnittelun ja prosessori-integroinnin ja Salmivaara antenni-integroinnin ja systeemitestauksen.

Tutkatiimin osaaminen, muun muassa RF-ja mittaustekniikan hallinta sekä kokemus tuulikeilaimen kehitystyöstä, osoittautuikin työn kannalta ensiarvoiseksi.

TEK

9

Tutkimusyhteistyötä tiimi teki alusta asti Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Colorado State Universityn kanssa erityisesti kaksoispolarisaatiosovellusten kehittämiseksi.

Kunnianhimoa liikaakin Prototyyppi valmistui nopeasti. Se sijoitettiin Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle jo reilun vuoden kuluttua.

Sitten alkoi hiominen.

– Suurinta päänvaivaa tuottivat immateriaalioikeudet. Jouduimme muun muassa sijoittamaan vastaanottimen uuteen paikkaan, jotta emme olisi rikkoneet toisen valmistajan patenttioikeuksia.

Innovatiivinen ja kunniahimoinen ryhmä oli myös valinnut protovaiheessa lähettimeksi laa-

dukkaan klystronin. Sarjatuotantovaiheessa se jouduttiin kuitenkin kustannussyistä vaihtamaan halvempaan, mutta täysin käyttökelpoiseen magnetroniin.

Vantaalle rakennettiin tutkalaboratorio vauhdittamaan kehitystyötä.

Uuden sukupolven tutkat tulivat osaksi Vaisalan tuotetarjontaa vuonna 2007. Säätutkan myynti käynnistyi ensimmäisten pilottitoimitusten jälkeen vuonna 2008.

Tutka tuli uniin Karhunen sanoo ottaneensa työn työnä, vaikka prosessin hektisimmissä vaiheissa tutka tuli välillä uniin. – Tiimityössä oleellista olivat säännölliset palaverit: tieto kulki. Joukko oli osaavaa ja luotet-

INSINÖÖRITYÖPALKINTO 2011

Kunniamaininta rohkealle kaasutusteknologian pioneerille Teksti Kirsti Levander Kuva Vesa Laitinen

Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon lisäksi tänä vuonna myönnettiin poikkeuksellisesti myös kunniamaininta. Sen sai DI Matti Kivelä, joka on rohkeasti ja sitkeästi vienyt eteenpäin kaasutinteknologian ja jätteiden hyötykäytön konseptia Lahti Energiassa.

V

iime vuonna tuotantojohtajan paikalta eläkkeelle siirtyneen DI Matti Kivelän johdolla Lahti Energiassa on kehitetty kaupallinen konsepti, jossa kotitalous- ja teollisuusjätteestä tuotetaan sähköä ja lämpöä.

Jätteestä lajitellaan ensin raaka-aineeksi kelpaavat komponentit, biohajoava aines ja palamaton tai polttoon soveltumaton materiaali. Loppu murskataan ja kaasutetaan reaktorissa hiekan seassa 850 asteen kuumuudessa. Tuotettu kaasu poltetaan erillisessä kattilassa.

Kivelän johdolla rakennettu Kymijärven kaasutindemolaitos on ollut käytössä yli 13 vuotta. Vuosien mittaan energiajätteen ja puun sekoitusta on

10 TEK

kaasutettu lähes 1,5 miljoonaa tonnia. Sillä on korvattu lähes 700 000 tonnia kivihiiltä ja vähennetty samalla ilmakehän päästöjä ja kaatopaikkajätteen määrää.

– Kaasutustekniikalla jätteenpolton hyötysuhde saadaan erinomaiseksi. Kaasuttamalla jätteestä muuttuu sähköksi noin 35–40 prosenttia, kun tavanomaisessa jätteenpoltossa hyötysuhde on vain noin 20–25 prosenttia. Prosessista saadaan myös kaukolämpöä, jolloin hyötysuhde nousee jo 90 prosenttiin.

Läpi harmaan kiven Kivelän pioneerihenki on näyttäytynyt kaasutinteknologian kehittämisessä, mutta myös sen sitkeässä

4/2011

tavaa. Lisäksi meillä oli takanamme yritysjohdon vahva tuki, mikä merkitsi ennen kaikkea riittävää resursointia, Karhunen kiittelee.

Hän myös muistuttaa, että säätutkan kehitysja tuotteistamistyöhön on osallistunut kaikkiaan kymmeniä ihmisiä.

Karhunen olisikin palkinnut muitta mutkitta ”projektin”, mutta kun sääntöjen mukaan Suomalainen Insinöörityöpalkinto jaetaan henkilölle tai työryhmälle, niin esiin kaivettiin kehitystyössä alusta asti mukana ollut ansiokas ydinryhmä.

Karhusen 36-vuotisella Vaisala-uralla Suomalainen Insinöörityöpalkinto on komea kohokohta.

– Palkinto oli tietysti mieluisa yllätys koko tiimille, Karhunen kiittelee ja tarjoaa sen kunniaksi toimittajalle leivoskahvit.

puolustamisessa. Hän on kiertänyt kotimaan kokoukset ja kansainväliset konferenssit vakuuttaen jätealan ja voimalaitosten ammattilaiset kierrätyspolttoaineiden kaasuttamisen eduista. Kymijärven voimalaitoksen lupaprosessin mutkikkaissa käänteissä Kivelän panos on ollut oleellinen.

– Kun kokemuksensa pohjalta tietää, miten asia on, sen puolesta jaksaa puhua vastustuksestakin huolimatta, Kivelä toteaa.

Hän toivoisi insinöörien äänen kuuluvan yhteiskunnassa ja päätöksenteossa nykyistä voimakkaammin, sillä silloin ratkaisuissa tulisivat otetuiksi huomioon myös ideoiden tekniset toteutusmahdollisuudet.

– Vältettäisiin sellaiset onnettomat hehkulamppudirektiivit, Kivelä napauttaa.

Kaasutusteknologiaan perustuva konsepti nosti Lahti Energian myös maailmankartalle. Lahti Gasifier, kaasutusteknologian menestystarina, tunnetaan Euroopan lisäksi Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin. Lahden demohanke on tullut tutuksi EU:n komissiollekin, sillä kaasutinteknologian kehittäminen on vaikuttanut myös jätteenpolttodirektiiviin.

Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että Lahti Energia tiedotti viime syksynä rakentavansa maailman ensimmäistä kaasutusteknologialla toimivaa energiajätevoimalaitosta. Uuden voimalaitoksen peruskivi muurattiin syyskuussa 2010.

Voimalaitoksen peruskirjassa todetaan: ”toimikoon tämä laitos edelläkävijänä ja esimerkkinä muul-

lehti.tek.fi

Vaisalassa tehty kehitystyö on osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomeen on muodostunut säätutkajärjestelmien kehittämisen osaamiskeskittymä, joka houkuttelee alan asiantuntijoita ja yrityksiä kansainvälisesti. Vaisalan ja sen alihankkijoiden lisäksi siihen kuuluvat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. n

Suurin haasteemme oli tehdä mittausteknisesti hyvä ja jatkuvassa käytössä luotettava, mutta markkinoille tarpeeksi edullinen tuote.

Viime vuonna eläkkeelle jäänyt Matti Kivelä on alansa pioneeri, joka on vakuuttanut jäte- ja voimalaitos-alan ammattilaiset koti- ja ulkomailla kierrätyspolttoaineiden kaasutuksen eduista.

le maailmalle kaasutusteknologian ja energiajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen tehokkaasta hyödyntämisestä sähkön- ja lämmöntuotannossa.” n

TEK 11

AJASSA

Ekotehokkuudella ei kysyntää Ekotehokkaan rakentamisen keskeisimmät esteet ovat VTT:n tutkimuksen mukaan kysynnän vähäisyys ja puutteelliset suunnittelumenetelmät.

VTT:n mukaan on tärkeää nostaa asiakkaiden ja rakennusten käyttäjien ymmärrystä kestävän rakentamisen hyödyistä.

Kestävän rakentamisen ympäristöystävällisyydestä on jo tietoa, mutta sen vaikutusta ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, käyttäjäryhmien tasa-arvoon ja taloudelliseen pääomaan on vielä syytä tutkia täsmällisen tiedon saamiseksi.

Kestävän rakentamisen edistäminen edellyttää rakentamisen ohjauksen kehittämistä, uusia liiketoimintamalleja ja menetelmäkehitystä. Lisäksi tarvitaan

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad!

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek.

2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

12 TEK

­udisrakentamisen määräysten jatkuvaa u tiukentamista. Ideaalitilanteessa koko rakentamisen ohjaus perustuisi kestävän rakentamisen jäsentelyyn. Näitä elementtejä onkin jo mukana Suomen rakennuslaissa ja rakentamismääräyskokoelmassa.

Rakennusvalvontaa pitäisi kehittää niin, että se ohjaisi oikeisiin toimenpiteisiin.

Myös erilaiset houkuttimet edistäisivät kehitystä.

Tiimityöskentelyä varten tarvitaan kestävää rakentamista tukeva prosessikuvaus, joka heijastuisi eri alojen tehtäväluetteloihin. Myös kilpailuttamiskäytäntöjä on kehitettävä niin, että ne soveltuvat tiimien muodostamiseen.

– Tarvitaan vielä paljon työtä ja koulutusta, jotta päästään siihen, että kestävään

rakentamiseen liittyvät ympäristölliset, taloudellisesti ja sosiaaliset tavoitteet ovat mukana läpi koko rakennusprosessin, toteaa VTT:n johtava tutkija Tarja Häkkinen.

VTT on tuottanut uutta tietoa Kestävän rakentamisen prosessit -hankkeessa kehityksen esteistä ja edellytyksistä. (KL)

Ekotehokkaan rakentamisen keskeisimmät esteet ovat VTT:n tutkimuksen mukaan kysynnän vähäisyys ja puutteelliset suunnittelumenetelmät.

TEKin uudet työhyvinvointisivut tukenasi muutostilanteissa Globaali rakennemuutos heiluttaa suomalaisia työmarkkinoita ja tuo haasteita työntekijöille. Muutos ­aiheuttaa aina myös stressiä, olivatpa muutokset positiivisia tai negatiivisia.

Muutostilanteissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota omaan työhyvinvointiinsa, sillä työhyvinvoinnin heiketessä ihminen jättää helposti käyttämättä hyvätkin mahdollisuudet.

TEKin työhyvinvointisivut ovat tukenasi, kun etsit itsellesi tapoja ja taitoja kehittää omaa työhyvinvointiasi. Sivustoilta löydät tukea oman työhyvinvointisi kehittämiseen niin hyvinä kuin haastavinakin hetkinä.

Sivuilta löytyy myös kattava linkkilista työhyvinvointitesteihin ja itsearviointityökaluihin.

Työhyvinvointi ei ole ulottumattomissamme oleva ilmiö, vaan yksilöt ja yhteisöt voivat yhdessä rakentaa siitä työelämän vahvan perustan.

Tutustu uusittuihin sivuihin osoitteessa: www.tek.fi/tyohyvinvointi/ (TT)

Hallitse ja rakenna sitä. www.tek.fi/työhyvinvointi

4/2011

AJASSA

TEK-lehti kolmanneksi suurin ammattiliiton lehti

päivittäin ja lähes joka päivä.

Nokia on ilmoittanut, että tänä vuonna mahdollisesti irtisanottavat työntekijät saavat jatkaa yhtiössä tämän vuoden loppuun saakka.

Microsoftin Windowsiin siirtymisen vuoksi Nokia karsii laite- ja palveluyksikön toimintakulujaan miljardilla eurolla vuoteen 2013 mennessä.

Nokian strategiamuutoksen seuraukset näkyvät myös Nokian alihankkijoiden ahdinkona. Ainakin Digia, Neusoft, Tieto, ja Ixonos ovat jo kertoneet yt-neuvotteluista.

Pahimpien veikkailujen mukaan jopa 2 000 tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelevää on joutumassa irtisanotuiksi nokialaisten lisäksi. (MH)

Kiinnostaako järkevä sijoittaminen?

TEKin yhteistyökumppani Evli Pankki tarjoaa TEKin jäsenille edullista rahastosijoittamista ilman merkintäpalkkiota sekä tietoa sijoitusmarkkinoista.

Kuukausittain ilmestyvä sähköinen Evli Visio välittää tietoa ja näkemyksiä maailmantalouden kehityksestä, mielenkiintoisista sijoituskohteista sekä Evli Pankin säästö- ja sijoitusratkaisuista. Tilaaminen on maksutonta, eikä edellytä asiakassuhdetta Evliin. Tutustu uusimpiin Evli Visioihin: http://visio.evli.com/ Lue lisää lisää TEKin jäsenille tarjottavasta sijoitusedusta: http://www.tek.fi/jasenedut

lehti.tek.fi

1

tekniikan akateemisten jäsenlehti

6.5.2011

2011

Nokian mittavat yt-neuvottelut ovat päättymässä näinä päivinä.

1 400:n Suomen nokialaisen työpaikka on liipasimella ja arviolta 1 500 Symbian-kehittäjää ulkoistetaan Accenturelle.

Tämän TEK-lehden ilmestyessä on jo ehkä tiedossa, miten yt-neuvottelut lopulta päättyivät.

Neuvottelurupeama on ollut Nokian luottamusmiehille rankka. Oikeat omat työt ovat jääneet tekemättä, sillä lukuisat yt-neuvottelut vievät kaiken ajan.

Nokian Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Aimo Leskelän mukaan neuvotteluja on ollut useampia

4.2.2011

tekniikan akateemisten jäsenlehti

18.3.2011

2

2011

Nokian yt-neuvottelut loppusuoralla

tekniikan akateemisten jäsenlehti

2011

TEK-lehti on Suomen kolmanneksi suurin ammattiliiton julkaisema aikakauslehti lähes 68 000 levikillään. Vain Tehy-lehti ja Opettaja-lehti ovat suurempia.

Ammatti- ja järjestölehtien joukossa TEK-lehti on seitsemänneksi suurin. Levikintarkastuksen viime vuoden tilastojen mukaan kasvua edelliseen vuoteen on 2,4 prosenttia.

Suurin ammatti- ja järjestölehti on Veronmaksajain Keskusliiton Taloustaito, jonka levikki on noin 240 000. (MH)

Urapolulla eteenpäin

Työmarkkinatutkimus: Naisen euro on 95 senttiä Yrittäjyys kiinnostaa tekniikan akateemista

Anu Vaari VTT:n töissä

Turvalattia hälyttää apua

Työmarkkinatutkimus: Reaaliansiokehitys vaarassa Orgaaniset aurinkokennot tulevat

Kiinan

UHKA

Tulospalkkiot tulivat takaisin TEKin valtuustovaalin tulokset

Äänestä edustajasi

TEKin valtuustoon ja tekkiläinen eduskuntaan!

NIMITYKSIÄ Tekn. yo Mikael Lees on aloittanut TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikkössä syyskuun loppuun jatkuvissa projektitehtävissä, jotka liittyvät Young Scinetists -kilpailuun ja TekBaroon. Lees on 4. vuoden lentotekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa.

Tekn. yo Ian Tuomi, 22, työskentelee kesän ajan TEKin kenttä- ja järjestöyksikössä kolmen kuukauden projektissa, jonka aikana hän muun muassa suunnittelee ja toteutaa TEKin opiskelijatoiminnan esitteitä ja kehittää erityisesti vastavalmistuneiden jäsenpitoon liittyviä prosesseja. Tuomi opiskelee automaatio- ja systeemitekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Valt. yo Riikka-Maria Illman kerää kolmen kuukauden projektityönä muistitietoa Suomen insinöörijärjestöjen kansallisesta komiteasta Kanskosta. Tutkimuksen tulokset esitellään Kanskon 50-vuotisjuhlissa marraskuussa. Illman on 4. vuoden poliittisen historian opiskelija.

TEK 13

AJASSA

Ryhmäsampo Primus -henkivakuutuksen voimassaolo pidentyi Ryhmäsampo Primus -henkivakuutuksen voimassaoloaika pidentyi kahdella vuodella. Turva kuoleman varalle on voimassa nyt 70-vuotiaaksi saakka.

TEKin jäsenet perheineen ovat oikeutettuja edulliseen Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutukseen. Toukokuusta lähtien laaja henkivakuutus on ollut voimassa sen vakuutuskauden loppuun saakka, kun vakuutettu täyttää 70 vuotta. Muutos koskee sellaisia Ryhmäsampo Primus -henkivakuutuksia, jotka tarjoavat turvaa niin tapaturman kuin sairaudenkin aiheuttaman kuoleman varalle.

man kymmenen euron henkivakuutuksella perhe saa perusturvan pahan päivän varalle. Nuorena henkivakuutuksen myöntämiselle ei yleensä ole myöskään terveysrajoitteita, Mikkanen kertoo Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutus voi tarjota turvaa esimerkiksi tilanteiseen, jossa loukkaannut tapaturmaisesti, joudut käymään tapaturman takia lääkärissä tai sairaalahoidossa tai vahinko aiheuttaa tilapäistä työkyvyttömyyttä.

Henkivakuutus tarjoaa taloudellista turvaa läheisillesi. Alle 18-vuotiaille lapsille Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutus tarjoaa turvaa myös urheiluharrastuksiin.

Lue lisää: www.tek.fi/if tai soita 010 19 19 19.

Turvaa taloutesi Henkivakuutus on hyvä hankkia sekä sairauden että tapaturman aiheuttaman kuoleman varalle, sillä tapaturma ei vastoin yleistä luuloa ole yleisin kuolinsyy työikäisten joukossa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa menehtyi vuonna 2008 noin 10 000 työikäistä ihmistä, joista kolme neljästä menehtyi sairauteen. Vakuutusyhtiö Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen kehottaa etenkin nuoria perheitä huolehtimaan henkivakuutusturvastaan.

– Nuorilla perheillä on usein muita enemmän lainaa suhteessa varallisuuteen, joten toisen vanhemman mahdollinen kuolema on nimenomaan lapsiperheille vakava taloudellinen riski. Jo muuta-

Ryhmäsampo Primus -henkivakuutuksen voimassaoloaika pidentyi kahdella vuodella.

Tiurin tie kestävään tulevaisuuteen Martti Tiuri on kiteyttänyt uuteen kirjaansa monia niitä teemoja, joita hän on vuosikymmenten aikana pitänyt aktiivisesti esillä. Ydinvoima on luonnollisesti vahvasti mukana, mutta mielestäni päärooliin nousee huoli yleisestä matemaattis-luonnontieteellisen yleissivistyksen puutteesta. Edes luonnontieteiden perusteiden ymmärtäminen ei kuulu Suomessa ja muualla Euroopassa vallalla olevaan yleissivistyksen määritelmään Tämä on johtanut ja johtaa edelleen poliittiseen päätöksentekoon, joka perustuu enemmän mielikuviin ja gallup-demokratiaan kuin tosiasioihin. Esimerkkeinä ympäristönsuojelun nimissä on tehty päätöksiä, jotka tosiasiallisesti johtavat

14 TEK

luontoon kohdistuvan rasituksen lisääntymiseen.

Toinen Tiurin keskeinen viesti on, että globaalit ongelmat ilmastonmuutoksesta alkaen ovat ratkaistavissa vain teknologian kehittämisen kautta. Jo maailman valtava väestömäärä aiheuttaa sen, että yritykset tulla toimeen vanhoilla, energiaa ja luonnonvaroja tuhlaavilla teknologioilla ovat tuhoon tuomittuja.

Tämän kirjan tulisi kuulua jokaisen poliitikon ja kansanedustajan yleissivistykseen. Insinöörille se tarjoaa tiivistetyssä muodossa rautaisannoksen kestävän kehityksen pohtimisessa tarvittavia rakennuspuita. (HK) Martti Tiuri: Tie kestävään tulevaisuuteen. Tampere University Press. Tampere 2008.

4/2011

AJASSA

Teekkarit, insinöörikoulutusta kehittämään!

Teksti ja kuva Kirsti Levander

– Suomalaisopiskelijat ovat kriittisiä, analyyttisiä ja kekseliäitä. Näillä eväillä pärjätään.

Huomio opetuksen laatuun

SEFI odottaa opiskelijoilta ideoita insinöörikoulutuksen kehittämiseen. – Miettikää, mikä kaipaa korjausta ja tehkää siitä pikimmiten kilpailuehdotus. Parhaat palkitaan, koulutuspoliittinen asiamies Pirre Hyötynen TEKistä kannustaa.

Opiskelijat halutaan nyt aktiivisesti mukaan insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Eurooppalaisen insinöörikoulutuksen järjestö SEFI kannustaa opiskelijoita mukaan talkoisiin.

Opiskelijat halutaan nyt aktiivisesti mukaan insinöörikoulutuksen kehittämiseen.

Eurooppalaisen insinöörikoulutuksen järjestö SEFI kannustaa opiskelijoita mukaan talkoisiin kilpailun avulla.

– SEFIn kilpailuun kannattaa ehdottomasti osallistua, koulutuspoliittinen asiamies Pirre Hyötynen TEKistä innostaa tekniikan opiskelijoita. TEK on mukana kilpailujärjestelyissä ja vastaa myös käytännön koordinoinnista.

– Insinööriopetuksen kehittämistä ajatellen alan opiskelijat ovat avainasemassa. Tämä on nyt huomattu kaikkialla Euroopassa.

Eurooppalaisen insinöörikoulutuksen järjestö SEFI nimesikin kuluvan vuoden opiskelijavuodeksi. Erityisen tervetullut

lehti.tek.fi

teemavuosi on niissä Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, joissa ei ole ylioppilaskuntia eikä opiskelijaedustusta yliopiston hallinnossa.

Opiskelijavuoden kunniaksi SEFI julisti kilpailun insinööriopetuksen kehittämiseen tähtäävistä ideoista ja toimintatavoista.

Hyötynen myöntää, että teema saattaa kuulostaa korkealentoiselta ja vaikealta.

– Mutta ei pidä pelästyä. Kannattaa tarttua johonkin itselle läheiseen asiaan.

Idea voisi koskea esimerkiksi kurssipalautejärjestelmän luomista tai kehittämistä, yhteisprojektia elinkeinoelämän kanssa tai opiskelutaitojen parantamiseen tähtäävän seminaarin järjestämistä.

Hyötynen uskoo, että hyvä kilpailuidea kyllä syntyy, kun asiaa vähän pohtii.

Hyötysen mukaan tekniikan korkeakoulutus on muuttumassa suuresti tulevina vuosina. Kuinka insinöörien osaaminen saadaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

– Koulutuksen kehittäminen kursseja lisäämällä jo ennestään laajoihin tutkintoihin ei ole realistista. Huomio on kohdennettava opetusmenetelmiin, opiskelijoiden oppimistaitoihin, opettajien pedagogisten taitojen kehittämiseen sekä opetuksen johtamiseen. On pohdittava, tukevatko ne tarpeeksi esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteita tai elinikäisen oppimisen ja kommunikaatiotaitojen kehittymistä? Näihin asioihin myös opiskelijoilla on varmasti paljon sanottavaa, Hyötynen uskoo.

SEFI palkitsee parhaat ideat SEFIn kilpailussa arvosteluperusteina ovat hankkeen omaperäisyys, arvioitu vaikuttavuus, käyttökelpoisuus ja jakaminen sekä dokumentointi.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: yksi opiskelijajärjestöille ja toinen vähintään kahden opiskelijan muodostamille ryhmille. Parhaat ideat palkitaan 750 ja 400 euron arvoisilla lahjakorteilla.

Kilpailuehdotukset on lähetettävä 9. lokakuuta 2011 mennessä sähköpostitse osoitteeseen studentcon@tek.fi Kilpailun voittajat julkistetaan marraskuussa pidettävässä insinööriopiskelijoiden Euroopan laajuisen järjestön BESTin Presidents’ Meeting-tapahtumassa Kööpenhaminassa.

Kilpailun rahoittamisessa on mukana myös ohjelmistoyritys Dassault Systèmes.

Lisätietoa kilpailusta osoitteessa­ www.tek.fi/studentcontest Lisää SEFIn opiskelijavuoden tapahtumista voi lukea osoitteessa www.sefi.be sekä blogissa www.sefi.be/blog/.

TEK 15

AJASSA

Tekniikan museo houkuttelee kaupungin syntysijoille Vanhankaupungin museo­mil­jöössä voi kuunnella Vantaankosken pauhua ja ihailla Vanhankaupungin­ lahdelle avautuvaa maisemaa. Tänne on Helsinki perustettu.

Turbiini ja generaattori vuosimallia 1911 Kaupungin perustamisesta lähtien Vantaanjoen rannoilla on toiminut vettä ja vesivoimaa käyttäviä tuotantolaitoksia.

Vuonna 1876 saarelle perustettiin Suomen ensimmäinen vesilaitos. Nyt Tekniikan museona toimiva pyöreä rakennus oli aikoinaan vesilaitoksen ulkosuodatusallas. Viereisessä rakennuksessa on vielä tallella 14 entistä hiekkasuodatusallasta.

Puhdistettua Vantaanjoen vettä pumpattiin vesijohtoverkkoon aluksi putouksen vesivoimalla toimineilla mäntäpumpuilla. Koska vedenvirtaama kuitenkin vaihteli voimakkaasti, otettiin vuonna 1911 käyttöön sähkövoimapumput.

Voimalamuseossa kierrellessä voi katsastaa alkuperäiset pumput ja mittarit. Turbiini ja generaattori seisovat siellä vielä entisillä paikoillaan, ja valokuvista katselevat voimalassa sata vuotta sitten työskennelleet miehet ja naiset.

Vesivoimalarakennuksen vieressä sijaitseva höyryvoimala käynnistyi vuonna 1931. Se toimi kaupungin varavoimalana ja

LEIKKAA LIPPU TEKNIIKAN MUSE OON! TEK TARJOAA.

Riina Linna/Tekniikan museo

Tekniikan museon järjestämällä opastetulla ulkokierroksella pääsee tutustumaan teollistumisen historian lisäksi Helsingin juuriin, sillä museo sijaitsee Kuninkaankartanonsaarella kaupungin syntysijoilla. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Forsbyn keskiaikaisen kylän paikalle 12. kesäkuuta 1550. Kuninkaankartanonsaarelle, nykyisen Tekniikan museon paikalle, kuningas rakennutti hallintokeskuksen.

Liikenteellisesti suotuisaksi ajateltu Vantaanjoen suu osoittautui kuitenkin merenkulun kannalta hankalaksi paikaksi, sillä Vanhankaupunginlahden karikkoinen pohjukka oli hankala rantautumispaikka suurille purjelaivoille. Kaupungin siirtämistä lähemmäksi avomerta suunniteltiin pitkään ja vuonna 1640 kaupunki siirrettiin Vanhankaupunginlahdelta Vironniemeen.

TEKin vapaalipulla pääsee tutustumaan myös Voimalamuseoon, jonka Tekniikan museo avasi yleisölle tänä keväänä. Voimalamuseo kuvassa vasemmalla.

tuotti tarvittaessa sähköä myös vesilaitoksen käyttöön. Mahtavan uunin äärellä voi kuvitella sen kuumuuden ja koneiden jylinän.

Vedensuodatus ja vesi- ja höyryvoimalan toiminta päättyi Kuninkaankartanonsaarella vuonna 1970, jolloin rakennukset ja laitteet museoitiin. Vesivoimalan turbiini ja generaattori tuottavat kuitenkin yhä Helsingin sähköverkkoon ympäristönsuojelua tukevaa Ympäristöpennisähköä. (KL) • Tekniikan museo ja Voimalamuseo ovat auki 7.6.–31.8.2011 ti–pe 11–17 ja la–su 12–16, ulkokierrokset päivittäin klo 13 ja 15, kesto noin 45 minuuttia.

Osoite: Viikintie 1, 00560 Helsinki Lisätietoja: www.tekniikanmuseo.fi

TEKin jäsenen vapaalippu Tekniikan museoon oikeuttaa enintään viiden henkilön (kaksi aikuista ja kolme lasta) sisäänpääsyyn. Voimassa 30.9.2011 asti.

Tekniikan museo sijaitsee Kuninkaankartanonsaarella Helsingin Arabianrannassa osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki.

Jäsennumero (jäsenkortista)...................

Museo on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11–17, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–16.

Lipulla museossa kävi..........aikuista ja.........lasta.

Lippu käytetty ...... /...... 2011.

Lisätietoja museosta ja näyttelyistä: www.tekniikanmuseo.fi, puh. (09) 7288 440.

16 TEK

4/2011

AJASSA

Onko kalenteritilauksesi kunnossa ensi vuodeksi?

TEKin kalenteri – joko tasku- tai seinäkalenteri – kuuluu jäsenetuna kaikille jäsenmaksua maksaville jäsenille eli vuosijäsenille sekä eläkkeellä oleville jäsenille. Opiskelijoiden kalentereista huolehtivat ylioppilaskunnat.

TEKin kalenteri on maksuton jäsenetu, mutta lähetetään vain sen tilanneille.

Jos tilasit kalenterin kuluvalle vuodelle, tilauksesi jatkuu automaattisesti ensi vuoteen ja seuraaviin vuosiin samanlaisena, ellet itse sitä peruuta tai vaihda kalenterivalintaasi.

Jos haluat sekä seinä- että taskukalenterin, voit tilata molemmat, jolloin toisesta laskutetaan 7 euroa.

Lisätietoa ja tilaukset: www.tek.fi/jasenyys Voit myös lähettää kalenteritilauksen sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@tek.fi. Laita nimesi lisäksi tunnisteeksi joko jäsennumerosi tai syntymäaikasi. (HA)

Ulkomaan työmatkat koettelevat Mitä useampia työmatkoja ulkomaille työntekijä oli edellisen vuoden aikana tehnyt, sitä enemmän hän kärsi stressistä, uupumusasteisesta väsymyksestä ja vaillinaisesta palautumisesta. Matkat lisäsivät aikapainetta ja työmäärää. Matkoilla voitiin joutua tekemään vaikeitakin päätöksiä ja ponnistelemaan sekä tiedollisesti että taidollisesti.

Työmatkat koettiin toisaalta myös antoisina. Neljä viidestä vastaajasta sanoi työmatkojensa ansiosta ymmärtävänsä paremmin kokonaisuuden, johon oma työ liittyy. Työmatkat merkitsivät myös mieluisaa irtautumista arkityöstä. Matkojen kuormitus vähenee, jos voi itse vaikuttaa matkojen määriin ja ajankohtiin.

Työmatkoilla työpäivien pituus oli keskimäärin 10,3 tuntia eivätkä yli 12 tuntia kestävät työpäivätkään olleet harvinaisia. Ulkomailla paljon matkustavat tekivät usein myös pidempää työpäivää Suomessa. Myöhään illalla työmatkalta palaava ehtii harvoin saada riittävää lepoa ennen seuraavaa työpäivää.

Mitä useammin henkilö matkusti työnsä vuoksi ulkomaille, sitä suurempana hän koki työnsä perhe-elämää häiritsevän vaikutuksen. Matkojen koettiin vaikuttavan etäännyttävästi parisuhteeseen, lapsiin ja ystävyyssuhteisiin.

Matkoihin näyttää liittyvän myös hieman suurempi todennäköisyys epäedullisiin elämäntapoihin, kuten tiheään alkoholin käyttöön, kuin vähemmän matkustavilla.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ”Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset”seurattiin työssään matkustavia työntekijöitä vuoden ajan.(KL)

Golfia Nokialla heinäkuussa TEK järjestää jäsenistölle (avec) tarkoitetun perinteisen Golf-kisan Nokia River Golf -kentällä Nokialla keskiviikkona 20.7.2011. Lähdöt alkavat klo 12:00. Kilpailu järjestetään yhdessä Tampereen Teknillisen Seuran kanssa.

Pelimuoto on pistebogey täysillä tasoituksilla, kilpailussa max hcp 36.

Kilpailun jälkeen on yhteinen ruokailu ja palkintojen jako. Kilpailuun mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kilpailijat vastaavat itse omista Green Fee -maksuistaan.

Ilmoittautumiset 6.7.2011 mennessä Nokia River Golfin toimistoon, p. (03) 340 0234 tai sähköpostilla toimisto@nrg.fi. Lisätietoja myös Jarno Kolehmainen, p. +358 40 828 8279 tai jarno.kolehmainen@iki.fi.

lehti.tek.fi

TEK 17 golfilmo_87x113.indd 1

7.6.2011 10.56

AJASSA

Työttömän kannattaa ehdottaa itselleen koulutusta Noin puolella työttöminä olleista tekkiläisistä työllistymissuunnitelmaan sisältyi koulutustai kurssijakso. Opintielle johti ennen kaikkea oma-aloitteisuus.

TEKin selvityksen mukaan omaehtoisia päätai sivutoimisia opintoja suoritti työllistymistuen turvin 17 prosenttia vuosina 2009–10 työttöminä olleista tekkiläisistä.

Noin 28 prosenttia vastaajista oli osallistunut erilaisiin työvoimapoliittisiin ­aikuiskoulutuksiin ja 12 prosenttia työnhakukoulutukseen.

Enemmistö kouluttautuneista hankki omaan alaansa liittyvää syventävää osaamista.

Lisäksi vahvistettiin myynti- ja markkinointiosaamista, soveltavaa tietotekniikan osaamista sekä projektityöskentelyn, taloushallinnon ja yrittäjyyden tietoja ja taitoja.

Osa suoritti loppuun kesken jääneitä opintojaan tai hankki opettajan pätevyyden ammatillisessa opettajakorkeakoulus-

sa. Osa kouluttautui kokonaan ­uuteen ammattiin, esimerkiksi terveydenhoitolalle.

Koulutukseen osallistuneiden mielestä opiskelu antoi u ­ usia näkökulmia ja ajatuksia työuralle.

Opiskelu kasvatti myös työttömien kontaktiverkostoa. Lisäksi opinnot toivat rytmiä ja jaksamista työttömyyden arkeen.

ilmoittivat yleisimmin sen, ettei kouluttautuminen ollut tarpeellista omalla kohdalla. Esteinä opiskelulle mainittiin myös lyhyt työttömyys- tai lomautusaika ja vaikeus löytää mielekästä koulutusta.

Vastaajat kaipasivat lisä­ ksi enemmän tietoa erilaisista omaan tilanteeseen sopivista koulutusmahdollisuuksista.

Opintojen vähäinen suosio yllätti

Aloitteellisuus kannattaa

Miltei puolet, 49 prosenttia, kyselyyn vastanneista ei osallistunut työttömyys- tai lomautusaikanaan mihinkään koulutukseen.

Yli 60 prosenttia TE-toimistossa työllistymissuunnitelman tehneistä ei ollut ehdottanut omaehtoisia opintoja osaksi työllistymissuunnitelmaansa.

Syiksi vähäiselle kouluttautumisinnokkuudelle vastaajat

Jotta voi opiskella päätoimisesti työttömyystuen turvin, opinnot on sisällytettävä TE-toimistossa tehtävään työllistymissuunnitelmaan. Työttömäksi jäänyt tekniikan akateeminen voi esimerkiksi tietyin rajoituksin opiskella loppuun kesken jäänen DI-tutkinnon.

Kyselyn perusteella koulutukseen pääsy vaatii oma-aloit-

teisuutta. TE-toimistot eivät usuta korkeasti koulutettuja koulutukseen. Työttömän tai lomautetun kannattaa miettiä koulutustarvettaan etukäteen ja perustella TE-toimistossa koulutuksen hyödyllisyys omalle työllistymiselle jo ennen koulutuksen alkamista.

Tekkiläisten kouluttautumista työttömyys- ja lomautusaikana tutkittiin viime maaliskuussa. Kyselyllä selvitettiin muun muassa vuoden 2010 alusta voimaan astuneen lakimuutoksen vaikutuksia päätoimiseen omaehtoiseen opiskeluun. Kyselyyn vastasi noin 2 000 tekniikan akateemista.

Lisätietoja TEKin tutkimuksesta www.tek.fi/julkaisut ja omaehtoisesta opiskelusta työttömyysaikana www.mol.fi.

Osallistuminen koulutuksiin ja muihin TE-toimiston työllistäviin toimiin %

Omaehtoisiin opintoihin (pää- tai sivutoimiset) Työvoimakoulutuksena järjestettyyn rekrykoulutukseen Työvoimakoulutuksena järjestettyyn täsmäkoulutukseen Työvoimakoulutuksena järjestettyyn muutoskoulutukseen Muuhun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen Työnhakukoulutukseen Työharjoitteluun (muu kuin koulutukseen liittyvä) Työelämävalmennukseen Työ- ja koulutuskokeiluun Kuntouttavaan työtoimintaan Muuhun En osallistunut mihinkään koulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen 0%

18 TEK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

4/2011

TEK-VAIKUTTAJA

2006

2007

2010

väitöskirja valmistui, liittyi Otaniemen TEK-tutkijoihin

liittyi Vihreisiin

TEKin yliopistovaliokunnan puheenjohtajaksi, Aallon lakkopäälliköksi

Yliopistoväen puolesta

M

Heikki Tuuli

ääräaikaisten työsuhteiden suuri määrä yliopistoissa huolettaa. Sen asian korjaamiseksi on tehtävissä vain vähän ilman ammattiliittojen ajamaa kanneoikeut­ta, Aalto-yliopiston tutkija Marko Kosunen sanoo.

Kosusen mukaan ihminen on aika yksin, jos pitää itse lähteä oikeusteitse selvittämään määräaikaisuuden perusteita.

Kosunen on TEKin viime vuonna perustetun yliopistovaliokunnan puheenjohtaja. Valiokunnan perustaminen katsottiin TEKissä tarpeelliseksi, kun yliopistot erkanivat valtiosta ja yliopisto työnantajana järjestäytyi Elinkeinoelämän keskusliiton Yksityisen Opetusalan Liittoon.

Digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja digitaali- ja analogiamuuntimista laajakaistaisissa lähettimissä väitellyt ja nyt kognitiivisiin radioihin liittyvässä hankkeessa puurtava Kosunen on harvinaisessa asemassa tutkijaksi: hänellä on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.

Yli 60 prosenttia yliopistoissa työskentelevistä TEKin jäsenistä on määräaikaisessa työsuhteessa. He opettavat kyllä yliopistoissa, mutta ovat työssä usein itse hankkimallaan ulkopuolisella projektirahoituksella.

– Työsuhteen jatkuminen on kiinni rahoituksen saamisesta. Siksi työaikaa ei halua käyttää mihinkään, mikä ei edistä työsuhteen jatkumista. Ja työsuhteen jatkumista edistää vain tutkimusrahoituksen jatkuminen. Esimerkiksi opetus ja sen kehittäminen puristetaan minimiin, ja mielekkäätkin hallinnolliset tehtävät koetaan ylimääräisinä taakkoina, Kosunen selittää.

Moni määräaikainen kokee työntekijän tärkeimmäksi ominaisuudeksi, että hänestä pääsee helposti eroon.

– Työsuhteensa jatkumisen puolesta pelkäävät eivät sitoudu yliopiston strategisiin tavoitteisiin niin monipuolisesti kuin niiden saavuttamiseksi olisi tarpeen. Tämä on vakava strateginen ongelma, Kosunen sanoo.

Kosunen heräsi edunvalvontaan yliopistoihin tulleen uuden palkkausjärjestelmän myötä.

– Liityin silloin perustettuun Otaniemen TEK-tutkijoihin. Ajattelin, että ay-liikkeen kautta pääsee vaikuttamaan asioihin.

Sittemmin Kosunen on ollut TEK-tutkijoiden puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana, varaluottamusmiehenä, TEKin varavaltuutettuna ja myös Aallon lakkopäällikkönä, kun keväällä 2010 jouduttiin vääntämään kättä uudesta työehtosopimuksesta lakkovaroitukseen asti. Tuloksellisesti.

– Kokemuksesta voin sanoa, että lakkoa ei kannata haluta. Siihen pitää kuitenkin olla jatkuva valmius, jota tarpeen mukaan nostetaan osana normaalia neuvottelutoimintaa.

Huoli maailman nykyisen talousjärjestelmän kestävyydestä on vienyt Kosusen Vihreiden jäseneksi. Keynesiläiseksi vasemmistovihreäksi tunnustautuva puoluevaltuuskunnan jäsen oli tänä keväänä Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

– Paljon on vielä työtä tehtävänä kestävän kulutustason saavuttamiseksi, Kosunen tuumaa ja ilmoittautuu uusiutuvien energialähteiden kannattajaksi.

Kosunen elää oppiensa mukaan arkeaan. Hän tarkkailee muun muassa energiankulutustaan, ei omista autoa ja polkee päivittäin 20 kilometrin työmatkansa Otaniemeen kelillä kuin kelillä.

– Suosittelen kaikille kesäistä kotimaan matkailua pyöräillen. Moni on käynyt Thaimaassa, harva ajanut fillarilla Vaasasta Turkuun, Kosunen innostaa. (MH) Lisää Kosusen näkemyksiä www.markokosunen.net. lehti.tek.fi

TEK 19

LAKITIETO

Ylityö ei ole liukuvaa työaikaa eikä liukuva työaika ylityötä Artikkelin kirjoittaja Kaarina Ylönen työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Keskiverto diplomi-insinöörillä jää työuransa aikana laskuttamatta ylityötunteja noin kolmen vuoden verran. Se on hirmuinen aikamäärä, mutta myös suuri summa rahaa. Liukuvan työajan väärinkäyttö on hämärtänyt ylityötä harmaaksi työksi.

P

erin syvään on juurtunut outo käsitys työelämästä: siinä ylemmiltä toimihenkilöiltä odotetaan omistautumista työlleen, ei tehtyjen tuntien laskemista.

Työelämässä on esiintynyt ongelmallisia käytäntöjä, joissa todelliselta luonteeltaan ylityötunteja onkin tehty liukuvan työajan puitteissa kasvattamalla työaikakertymää.

Näin työntekijä saa tekemästään ylityöstä korvauksen tunti tunnista -periaatteella, kun korvauksen pitäisi lain mukaan olla korotettu 50 prosentilla tai 100 prosentilla.

Liukuvassa työajassa työntekijä määrittelee itse, milloin hän aloittaa tai lopettaa työpäivänsä.

Ylitöitä tehdään työnanta-

20 TEK

jan pyynnöstä tai suostumuksesta. Työntekijälle se on vapaaehtoista.

Liukuva työaika enintään kolme tuntia Liukuva työaika on järjestely, jossa työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.­ Liukuva työaika lisää henkilöstön ajankäytön joustavuutta etenkin aamuisin ja iltapäivisin. Koska liukuvan työajan käyttöönotto edellyttää sopimusta, työntekijä ei saa liukua omin päin.

Yleensä henkilöstön ja työnantajan edustajien laatimassa sopimuksessa määritellään vuorokautinen kiinteä

työaika eli vähimmäistyöaika, jolloin työntekijän tulee olla työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lisäksi sopimuksessa on määriteltävä lepoaikojen sijoittaminen, kuinka paljon päivittäistä työaikaa voi lyhentää tai pidentää liukumilla sekä työaikakertymän plus- ja miinustuntien enimmäismäärät.

Työaikalain mukaan liukuma-aika, joka lyhentää tai pidentää säännöllistä vuorokautista työaikaa, saa olla enintään kolme tuntia. Kun lain mukaan säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia päivässä, voi liukuvalla sopimuksella työtä tekevä liu´uttaa päivänsä pisimmillään 11 tunnin mittaiseksi.

Työaikakertymä saa olla plussalla tai miinuksella enintään 40 tuntia. Sopimukseen ei tarvitse ottaa määräystä tasoittumisjaksosta, jonka kulues­sa työajan olisi tasoituttava lain tai sopimuksen mukaiseen keskimäärään. Tämä johtaa siihen, että saldo voi lain mukaan olla plussalla tai miinuksella kuinka pitkään tahansa.

Ylityölupa tarvitaan työnantajalta Perinteisellä työsopimuksella työskenneltäessä oikeus ylityökorvaukseen syntyy 8 tunnin työpäivän jälkeen, jos työnantaja pyytää tai antaa suostumuksensa ylitöiden tekemiseksi.

Miten pääsääntö suhtautuu

liukuvalla sopimuksella työskentelevään, jonka työpäivän pituus voi liukuman kanssa olla jopa 11 tuntia?

Jos työntekijä ei suuren työmäärän vuoksi ehdi tehdä kaikkea työtään normaalimittaisena työpäivänä, hän saattaa kokea töihin jäämisen pakottavaksi, vaikka liukuvan sopimuksen mukaan hän voisi jo lähteä kotiin. Kyse on siis työtilanteen sanelemasta pakosta, ei työntekijän itsensä määräämästä työn päättymisajankohdasta.

Tekeekö hän silloin ylitöitä?

Liukuvassa työajassa ylityö syntyy samoin kuin perinteisessäkin työajassa: ylityötä on työnantajan pyynnöstä tai hyväksynnällä säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ylittää kahdeksan tunnin vuorokautisen työajan. Ylitöiden syntymisen kannalta merkitystä ei ole sillä, kuinka pitkän työpäivän työntekijä olisi tehnyt ilman ylitöitä.

Jos työntekijän sopimuksen mukainen työaika on lyhyem­ pi kuin kahdeksan tuntia, esimerkiksi 7,5 tuntia, on sen ylittävästä työskentelystä ensimmäinen puoli tuntia lisätyötä ja vasta kahdeksan tunnin ylittävä aika vuorokautista ylityötä.

Työnantaja ei voi edellyttää, että liukumat käytettäisiin tappiin ennen kuin ylityötä voi syntyä. Liukumasaldo voi olla sopimusehtojen mukaisesti

4/2011

LAKITIETO

miinuksella ja silti ylityötä voi syntyä.

Ylityötä ei synny, jos työntekijä ilman työnantajan pyyntöä tai suostumusta pidentää vuorokautista työaikaansa liukumien mukaisesti tai yli. Näin myös silloin, kun työntekijä kokee töihin jäämisen pakottavaksi suuren työmäärän takia.

Tällaisessa tilanteessa työntekijän täytyy kysyä työnantajalta lupa ylitöiden tekemiseksi, jos hän haluaa saada tekemistään ylitöistä lain mukaisen korvauksen.

Työaikapankki ei ole liukuman laajennus Työaikapankki on järjestelmä, joka perustuu sopimukseen.

Pankkiin voidaan sopia säästettäväksi ylityötunteja, matka-aikatunteja, vuosilomapäiviä tai vaikkapa liukuvan työajan järjestelmässä syntynyttä työajan kertymää myöhemmin käytettäväksi.

Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa työaikakertymä pysyy valitettavan usein lähellä sallittua enimmäiskertymää, eikä mahdollisuutta kertymän purkamiseen tunnu löytyvän.

Jos työpaikalla on sovittu tasoittumisjaksosta, jonka päätteeksi liikaa tehdyt tunnit leikataan korvauksetta, voi ylimääräisten saldotuntien siirtäminen työaikapankkiin myöhemmin vapaana pidettäviksi tai rahaksi vaihdettaviksi tuntua houkuttelevalta ajatukselta.

lehti.tek.fi

Työajan peruskertymä ja saldopankkiin siirretty kertymä eivät kuitenkaan saa pääsäännön mukaan yhteen laskien ylittää 40 tunnin enimmäismäärää. Työaikapankkia ei saa käyttää liukuman laajennuksena, eikä työntekijä saa pidentää työpäiväänsä liukumilla ennen kuin työaikakertymää on taas vähennetty.

Tarkoitus on, että työaikapankkia ei käytetä ylityökorvausten maksamisen kiertämiseen.

Pidä oikeuksistasi kiinni!

Työuran aikana ylityökorvausten laskuttamatta jättäminen voi kasvaa merkittäväksi menetykseksi.

TEK on tehnyt vuoden 2009 työmarkkinatutkimuksen perusteella laskelman, jonka mukaan keskiverto ylempi toimihenkilö menettäisi työuransa aikana noin 320 000 euroa palkkatuloja, jos hän ei perisi ylitöistään korvausta lainkaan.

TEKin tietojen mukaan keskiverto ylempi toimihenkilö saa kuitenkin todellisuudessa korvauksen tehdyistä ylitöistä osittain. Korvaamatta jäävien­ylityötuntien määrä vastaa noin kolmen vuoden työpanosta.

Ylityökorvaus on maksettava työntekijälle, joten työntekijän ei missään nimessä kannata lahjoittaa hänelle kuuluvaa korvausta työnantajalle. n

Korvaamatta jäävien ylityötuntien määrä vastaa noin kolmen vuoden työpanosta.

TEK 21

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder:

Akavasta vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja Teksti Marketta Harinen Kuva Laura Oja

Niin siinä lopulta kävi: ennakkosuosikki Sture Fjäder johtaa Akavaa seuraavat neljä vuotta.

Uusi puheenjohtaja aikoo nostaa koulutettujen keskusjärjestön entistä vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

K

un Matti Viljanen neljä vuotta sitten valittiin Akavan puheenjohtajaksi, puheenjohtajakilvassa silloin hävinnyt Sture Fjäder ei lannistunut: työ seuraavaa vaalia varten alkoi välittömästi.

Fjäder kasvatti sinnikkäästi verkostoaan, solmi suhteita ja nautti lukemattomia lounaita eri vaikuttajien, poliitikkojen ja mediaväen kanssa. Jo aiemmin puolue oli vaihtunut RKP:stä Kokoomukseen, perinteiseen Akavan puheenjohtajapuolueeseen.

Fjäderin laajat verkostot ja yhteiskuntasuhteet vakuuttivat Akavan liittokokouksessa. Akavan suurimman liiton

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n lisäksi tukijoita Akavan 34 jäsenliiton joukosta löytyi niin paljon, että vaali ratkesi jo ensimmäisellä ä­ änestyskierroksella.

Fjäder keräsi 421 ääntä kaikista annetuista 792 äänestä.

TEKin Heikki Kauppi sai 189, Lääkäriliiton Heikki Pälve 135 ja Akavan Erityisalojen Salla Luomanmäki 47 ääntä.

Uusi puheenjohtaja aikoo luotsata Akavaa yhä vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja poliittiseksi osallistujaksi. Siihen tähdätään myös Akavan strategian uudistustyössä.

– Aktiivisuus ja aloitteellisuus suhteessa puolueisiin, yhteiskunnallisiin toimijoihin ja sidosryhmiin ovat avaina-

Työmarkkinamies Akavan johtoon Akavan puheenjohtajaksi valittu Sture Fjäder, 53, on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti.

Hän on työskennellyt Suomen Ekonomiliitossa useissa eri tehtävissä vuodesta 1989 alkaen, viimeiset vuodet edunvalvontajohtajana. Aiemmin hän on ollut muun muassa Opettajien ammattijärjestö OAJ:n palveluksessa.

Fjäder on ollut merkittävä vaikuttaja Ylemmät toimihenkilöt

22 TEK

YTN:ssä sekä puheenjohtajana että viimeksi varapuheenjohtajana.

Akavan hallituksen jäsen Fjäder on ollut vuodesta 1995.

Alunperin hankolaisen Fjäderin äidinkieli on ruotsi, mutta hän taitaa myös suomen kielen.

Fjäder rentoutuu viikonloppuisin talossaan Hangossa meren ­äärellä. Hän on innokas filatelisti.

4/2011

sioita uuden ajan Akavassa. Yhden miehen show se ei kuitenkaan ole, vaan yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, Fjäder sanoo.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen terävöittäminen vaatii Fjäderin mielestä lisää resursseja eli lobbaajia. Akavan jäsenmaksua pitäisi nostaa, jotta heitä voitaisiin palkata.

– Jäsenjärjestöt tietysti päättävät strategian painotukset ja niihin tarvittavat resurssit. Jos jotain vaatii, se pitää myös rahoittaa.

Fjäder toivoo, että Ekonomiliiton mallin mukaisesti Akavan toimistoon palkattaisiin jatkossa eri puolueissa jo toimivia osaajia tai ainakin poliittisen vaikuttamisen asiantuntijoita.

Seuraava merkittävä valinta tehdään lähiaikoina, sillä Akavan talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli jää eläkkeelle yli 35 Akava-vuoden jälkeen.

Oven takana tulijoita Fjäder muistutti vaalikampanjassaan, että vain sisäisesti eheä Akava voi olla merkittävä vaikuttaja myös ulospäin.

Vaikka eheydessä ei ole hänen mukaansa suurta ongelmaa, Akavan järjestörakenne ei ole maailman helpoin.

– Sisäiset pelisäännöt pitää tehdä ensin selväksi, ettei kasvun mukana tule sisäpoliittisia ongelma. Oven takana on odottamassa lisää porukkaa, Fjäder toteaa.

Uusi puheenjohtaja sai johdettavakseen vahvalla kasvu-uralla etenevän keskusjärjestön, jossa on jäseniä jo reippaasti yli 550 000. Sisäiseen kasvuunkin on vielä varaa, sillä joillain aloilla järjestäytymisaste koulutuspohjaiseen akavalaiseen liittoon saattaa olla 50–60 prosentin tienoilla.

Opiskelijoissa on Akavan tulevaisuus. Heitä on jäsenliitoissa jo 100 000, joten Fjäderin mielestä heitä pitäisi kuunnella sekä jäsenliitoissa että keskusjärjestössä entistä paremmin. Yksi keino on esimerkiksi antaa opiskelijoille varsinainen hallituspaikka kussakin jäsenjärjestössä.

Itsenäisenä pysytään SAK:ssa virinnyt hanke palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistämiseksi ei saa vastakaikua Fjäderiltä.

– Akavassa on linjattu ja linjataan, että Akava jatkaa itsenäisenä keskusjärjestönä.

Fjäderin mukaan yhteistyö muiden keskusjärjestöjen kanssa toimii hyvin esimerkiksi EU-työssä, joskin akavalaisen edunvalvonnan vahvistamista EU:ssa on pohdittava.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Palkansaajien tutkimuslaitos pitää Fjäderin mielestä laittaa syyniin.

– Sieltä ei ole saatu meitä hyödyttävää tutkimusta, mutta vika voi olla meissäkin, Fjäder sanoi.

Työnantajat ovat halunneet työrauhaa koskevan lain-

lehti.tek.fi

Suomen uudelta hallitukselta Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toivoo vähemmän leikkauslistoja, enemmän harmaan talouden kitkemistä ja talouskasvua.

Sopimusyhteiskunnan soisi säilyvän ja kolmikantaisen yhteistyön jatkuvan. Kolmikannassa valtio, palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt neuvottelevat yhteistyössä työelämään liittyvistä asioista.

säädännön uudistamista ja laittomien lakkojen kitkemistä sakkoja tuntuvasti kasvattamalla.

Fjäder toivoo, että työmarkkinakeskusjärjestöt saisivat sovittua asiasta.

– Tätä asiaa emme halua poliitikkojen haltuun.

Fjäderin mukaan laittomille lakoille on usein työnantajasta johtuva syy, joten työnantajien olisi syytä katsoa peiliin. n

TEK 23

Toimintaympäristö pakottaa tekniikan korkeakoulutuksen uudistumaan Teksti Helena Andersson Kuvat Olli Häkämies

Maailma muuttuu. Myös tekniikan korkeakoulutuksen on muututtava, jotta tuloksena syntyisi myös tulevaisuudessa korkealaatuista osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisten ja ympäristön hyväksi.

Y

hteiskunnan eri sektoreiden toimijoiden kasvava keskinäinen riippuvuus, yllättävät muutokset ja monimutkaiset, monitieteiset ongelmat nykyisessä toimintaympäristössä lisäävät tarvetta sidosryhmäyhteistyöhön tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisessä, sanoo TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikönjohtaja Kati KorhonenYrjänheikki.

Kati Korhonen-Yrjänheikki selvitti väitöstutkimuksessaan, miten suomalaista tekniikan korkeakoulutusta tulisi kehittää, jotta voitaisiin vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Haasteiden ennakointi perustuu pääasiassa keskeisten sidosryhmien näkemyksiin. Tutkimus on toteutettu osana TEKin tekniikan korkeakoulutuksen ennakointihankkei-

Yhteisöllinen oppiminen Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, jotka mahdollistavat yhdessä oppimisen ryhmässä.

Yhteisöllinen oppiminen yhdistää yksilöiden ja organisaatioiden oppimisen.

Keskeisiä yhteisöllisen oppimisen mahdollistavia valmiuksia ja taitoja ovat • hyvä itsetunto • reflektointivalmiudet

24 TEK

• kommunikaatiotaidot • kyky kuunnella • kyky jakaa omaa osaamistaan ja • systeeminen ymmärrys.

Luottamus, avoimuus, suvaitsevaisuus, intohimo tekemiseen ja sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ovat yhteisöllistä oppimista edistävää toimintaympäristöä kuvaavia arvoja ja asenteita.

ta kolmessa sidosryhmien yhteistyöprosessissa vuosina 2001–09.

Koulutus muutospaineiden myllerryksessä Tutkimuksen mukaan keskeisiä tekniikan korkeakoulutuksen kehittämiseen vaikuttavia muutostekijöitä toimintaympäristössä ovat syvenevä globalisaatio, kasvava palveluiden merkitys osaamisyhteiskunnassa, vaateet kestävän kehityksen sekä teknologiakonvergenssin ns. NBRIC-teknologioiden – nano-, bio-, robotiikka-, tieto- ja viestintätekniikka sekä kognitiiiviset tieteet – osalta.

Lisäksi muutospaineita luovat ristiriitaiset arvovaikutteet: toisaalta kasvava individualismi ja materialismi, toisaalta kasvava tarve yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä vauhdittaa tieto- ja viestintäteknologian kehittymisen myötä syvenevä globalisaatio, ja toisaalta sitä edellyttää globaalisti yhteinen kestävä kehitys.

Innovaatioympäristö, jota kuvaavat toimijoiden kasvava keskinäinen riippuvuus, yllättävät muutokset ja monimutkaiset monitieteiset ongelmat, lisää tarvetta avoimeen ja systemaattiseen sidosryhmäkommunikaatioon korkeakoulutuksen kehittämisessä.

– Erityisesti sitä tarvitaan tekniikan korkeakoulutuksessa, jolla on poikkeuksellisen tiivis suhde toimintaympäristöönsä, Korhonen-Yrjänheikki painottaa.

Valmistuneiden osaamisen huolestuttavimmat puutteet yhteisöllisen oppimisen taidoissa – Muuttuva toimintaympäristö pakottaa yksilöt, organisaatiot ja systeemit nopeuttamaan ja parantamaan tiedon luomisen ja soveltamisen prosesseja. Tekniikan korkeakoulutettujen on kehityttävä teknisten ongelmien ratkaisijoista yhteisöllisiksi oppijoiksi, joilla on kyky määritellä ja ratkaista monitieteisiä ja –tahoisia ongelmia yhteistyössä eri alo-

4/2011

Väitöskirjan suunnittelussa ja kirjoittamisessa on paljon yksinäistä puurtamista. Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöskirjan empiirisen osan toteuttaminen ei kuitenkaan ollut erakon puuhaa: tutkimukseen liittyneisiin sidosryhmäyhteistyöprosesseihin osallistui yli 150 korkeakoulujen, opiskelijoiden, alumnin, tiedehallinnon, elinkeinoelämän ja poliittisten päättäjien edustajaa. Mukana sidosryhmäyhteistyöprosessien toteuttamisessa oli lisäksi laaja joukko koulutus- ja työvoimapolitiikan ammattilaisia TEKistä.

jen asiantuntijoiden kanssa, Korhonen-Yrjänheikki esittää.

Valmistuneiden osaamisen suurimmat puutteet suhteessa ennakoituihin tulevaisuuden tarpeisiin liittyvät yhteisöllisen oppimisen taitoihin. Johtopäätöksissä on esitetty näiden taitojen edistämiseksi kolmitasoinen käsitteellinen malli, jossa on sovellettu Knowledge Spiral ja U-teorioita tiedon luomisesta korkeakoulutuksen toimintaympäristöön.

Mallissa ensimmäinen kerros on tarvittavien arvojen ja asenteiden taso, jonka ytimessä ovat luottamus, sitoutuminen, avoimuus ja yhteisöllisyys. Toinen taso koostuu taidoista kuunnella, reflektoida ja jakaa omaa osaamista. Viitekehyksen kolmas taso kuvaa tekijöitä oppimisprosessissa ja -ympäristössä, jotka edistävät tiedon luomista.

Systeemitieteiden maisterin tutkinto lisättäväksi tekniikan koulutusalalle Diplomi-insinöörikoulutuksen oppimisympäristöjä, -menetelmiä ja sisältöjä on kehitettävä, mutta se ei väitöstutkimuksen mukaan yksin riitä. Työmarkkinoiden monimuotoisiin tarpeisiin vastaamiseksi, ja samaan aikaan DI-tutkinnon profiilin turvaamiseksi matemaattis-luon-

lehti.tek.fi

nontieteellisen vankan perustan vaativana tutkintona, tekniikan koulutusalalle esitetään lisättäväksi systeemitieteiden maisterin tutkinto. Systeemitieteiden maisteriohjelmiin voitaisiin ottaa opiskelijoita suurella variaatiolla eri alojen kandidaattiohjelmista.

Kansainvälistynyt toimintaympäristö tuo useita muutospaineita Johtopäätöksenä kansainvälistyneen toimintaympäristön tekniikan korkeakoulutukselle aiheuttamista vaatimuksista väitöstyössä esitetään useita toimenpide-ehdotuksia.

Tekniikan lisensiaatin tutkinto esitetään lakkautettavaksi johtuen sen heikosta kansainvälisestä vertailtavuudesta.

Kansainvälistymisen edistämiseksi tarvitaan koulutusohjelmien akkreditointia. Tekniikan korkeakouluverkko ei ole nykyisellään kilpailukykyinen ja vaatii terävöittämistä.

Rahoitus- ja ohjausjärjestelmien on edistettävä voimallisemmin laadun parantamista ja korkeakoulujen keskittymistä vahvuusalueilleen.

Hyötyä korkeakoulutuksen kehittämiseen sekä tulevaisuustutkimuksen metodologiaan Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti suoma-

TEK 25

laisen tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisessä. Sidosryhmäyhteistyön mallia on jo nyt sovellettu muilla aloilla korkeakoulutuksen kehittämisessä. Sidosryhmäkommunikaatioprosessien kokemukset ja osallistujien valintamalli ovat käyttökelpoisia myös Suomen ulkopuolella. Väitöstyössä on myös analysoitu anonyymin ja kasvokkaisen ryhmäkommunikaation tiedon luomisen eroja, mikä tuo lisäarvoa tulevaisuustutkimuksen metodologiseen kehittämiseen. n

Väittelijä Kati Korhonen-Yrjänheikki, kustos Paul Lillrank ja vastaväittäja Markku Mattila saapumassa väitöstilaisuuteen.

Tekniikan korkeakoulutuksella on poikkeuksellisen tiivis suhde toimintaympäristöönsä. Siksi kehittämisessä tarvitaan sidosryhmien yhteistyötä.

Strateginen ennakointitutkimus suomalaisesta tekniikan korkeakoulutuksesta Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöskirja Future of the Finnish Engineering Education – A Collaborative Stakeholder Approach on strateginen ennakointitutkimus suomalaisesta tekniikan korkeakoulutuksesta.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää, tutkia ja arvioida suomalaisen tekniikan koulutuksen mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Painopisteenä oli vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittaminen ja keskeisten sidosryhmien sitouttaminen tulevaisuuden tekemiseen osallistamisen kautta.

Tutkimuksen strategisen luonteen mukaisesti tarkastelu ei rajoitu vain siihen, mitä voisi tapahtua, vaan fokuksena on myös mitä voisimme tehdä, mitä aiomme tehdä ja miten teemme sen. Keskiössä on yhteisen vision luominen, vaihtoehtoisten skenaarioiden kartoittaminen sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset tekniikan korkeakoulutuksen toivottavan tulevaisuuden tekemiseksi.

Väitöskirjan tutkimuskysymykset ovat: (1) Minkälainen toimintamalli voidaan

26 TEK

luoda osallistujien valitsemiseksi keskeisistä sidosryhmistä koostuvaan ryhmäkommunikaatioprosessiin, jonka tavoitteena on edistää tekniikan korkeakoulutuksen kehittymistä kansallisesti, tässä tapauksessa Suomessa?

(2) Mitkä ovat suomalaisen tekniikan korkeakoulutuksen tulevaisuudennäkymät ja toimenpide-ehdotukset alan koulutuksen kehittämiseksi, perustuen keskeisten sidosryhmien näkemyksiin menneisyydestä,

nykyhetkestä ja tulevaisuudesta sekä kirjallisuuteen ja tilastoihin pidemmän aikajänteen kehityksestä ja nykytilasta?

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista insinöörikoulutusta systeemisestä näkökulmasta mukaan lukien koulutus kaikissa 7 yliopistossa ja 21 ammattikorkeakoulussa, jotka tällä hetkellä koulutusta tarjoavat.

Tutkimuksen ensisijaisena aineistona on kolme sidosryhmien kommunikaatioprosessia: anonyymi Argument Delphi -paneeli, Open Futures Search -työpaja sekä tekniikan korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän työprosessi.

Väitöstutkimus tarkastettiin Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoululla 29.4.2011, Vastaväittäjänä toimi Suomen Akatemian pääjohtaja, professori Markku Mattila ja kustoksena professori Paul Lill­ rank Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Tuotantotalouden laitokselta.

Tutkimusta on ohjannut tulevaisuustutkija, dosentti Osmo Kuusi.

Lue lisää verkosta ja tutustu koko väitöskirjaan (pdf ): www.tek.fi/engineeringfuture

4/2011

Tekniikan koulutuksen uudistamista vaativat monelta suunnalta tulevat muutospaineet.

Vastaväittäjän mielipide:

Teknillisellä korkeakoulutuksella on aivan uudenlaiset vaateet Teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuus Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöskirjan aiheena on mitä ajankohtaisin ja tärkein. Korhonen-Yrjänheikki on tehnyt uraauurtava tutkimuksen, jonka suositukset johtavat toivottavasti ennakkoluulottomaan pohdintaan teknillistä korkeakoulutusta antavissa yksiköissä ja strategisessa työssä.

Suomen menestystarina köyhästä suurruhtinaskunnasta maailman teollisuusmaiden kärkimaaksi on hämmästyttävä. Tämä kehitys perustuu keskeisesti väestön korkeaan koulutustasoon, yliopistolliseen koulutukseen ja tutkimuksen laatuun sekä tiedeyhteisön ja yritysten hyvään yhteistyöhön. Insinööreillä ja teknillisellä korkeakoulutuksella on tässä tärkeä rooli.

Kati Korhonen-Yrjänheikki tutki insinöörin tehtävien ja ammatin vaatimusten muutosta toimintaympäristön muutoksen valossa. Hän selvitti myös tiedon luonnetta ja uuden tiedon syntymistä. Hiljaisen tiedon merkitys korostuu, kun uutta tietoa syntyy.

Ihmisten välinen vuoropuhelu, kommuni-

lehti.tek.fi

kaatio, on välttämätöntä, jotta hiljainen tieto kirkastuu uudeksi ymmärrykseksi.

Puutteelliset yhdessä oppimisen taidot ovat Korhonen-Yrjänheikin mukaan suurin heikkous nykyisessä teknillisessä korkeakoulutuksessa.

Teknillisen korkeakoulutuksen kehityssuunnat ja tarvittavat toimenpiteet on tutkimuksessa määritetty sidosryhmien yhteistyöprosessien avulla. Samalla on kokeiltu tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä tiedon tuottamisessa.

Korhonen-Yrjänheikki näkee tulevien insinöörien taitojen muutokset Suomen kohtalonkysymyksenä. Yhteistyön ja ryh-

mässä oppimisen taidot pitää saattaa aivan ­uudelle tasolle. Valmius toimia monimutkaisessa globaalissa toimintaympäristössä on perusvaatimus. Myös kestävän kehityksen vastuut insinöörin pitää osata ottaa huomioon. Nämä vaateet haastavat koulutuksen ja tutkimuksen laadun.

Teknillisissä korkeakouluissa tieteellisen tutkimuksen rooli kasvaa. Eturivin tieteellinen tutkimus on välttämätöntä, jotta yliopistomme olisivat kansainvälisesti houkuttelevia, opetus perustuisi uusimpaan tietoon ja huippututkimuksen tuloksena voisi syntyä uusia radikaaleja innovaatioita.

Monessa teknillisen tieteenalan arvioinnissa on esitetty huoli siitä, että liian monet tutkimusryhmät ovat laiminlyöneet pitkäjänteisen tieteellisen tutkimuksen. Tämä voi vaarantaa tulevaisuuden teollisuuden kilpailukyvyn. Onneksi meillä kuitenkin on paljon aivan kansainvälisen kärjen tasolla olevia tutkijoita. n Markku Mattila TkT, professori pääjohtaja, Suomen Akatemia

TEK 27

Teknologian ja suunnittelun sopimukset sanottiin irti Ylemmät toimihenkilöt YTN on joutunut sanomaan irti työehtosopimukset teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla. Näkemyserot syksyn palkankorotuksista olivat liian suuret Teksti ja kuva Marketta Harinen

T

oukokuun palkankorotusneuvotteluissa teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla ei päästy alkua pitemmälle.

Muutamien tapaamisen jälkeen

28 TEK

voitiin todeta, että edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei ollut. Sopimukset sanottiin irti päättymään 30.9.

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ja palkankorotuksista aloitetaan lomien jälkeen alkusyk-

4/2011

Vaikka teknologiateollisuuden neuvottelijajoukkoa naurattaa, neuvotteluissa oli synkeää. Keskustelut jumittuivat lähes kättelyssä palkkamallista syntyneisiin erimielisyyksiin. Samoin kävi myös muissa YTN:n neuvotteluissa. Kuvassa vasemmalta lakimies Jan Degerlund ­TEKistä, teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella UIL:sta, neuvottelujohtaja Ismo Kokko UIL:sta ja neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen TEKistä.

systä. Silloin on mahdollisuus käsitellä myös työehtosopimuksien mukaisia työsuhteen ehtoja, kun koko paletti on auki. Myös ICT-alalla neuvotteluja jatketaan kesälomien jälkeen.

Energia-alalla saatiin neuvottelutulos tämän lehden painoon mennessä. Sen kustannusvaikutus on hieman yli 3 prosenttia.

Näiden neljän alan työehtosopimukset koskevat noin 25 000:ta TEKin jäsentä.

– Neuvottelut kariutuivat kiistaan palkankorotusmallista. YTN:n tavoitteena on selkeä valtakunnallinen yleiskorotus kaikille, mutta työnantajat ovat halunneet sopia palkoista vain paikallisesti. Sitä me emme voi hyväksyä, TEKin neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen kuvaa tilannetta. Hän osallistui sekä teknologiateollisuuden että energian neuvotteluihin.

YTN ja TEK sen jäsenliittona pitävät tärkeänä, että liittotasolla sovittava palkankorotus tulee kaikille.

Viime vuosien ratkaisut paikallisine erineen ovat olleet huonoja erityisesti ylemmille toimihenkilöille, joilta puuttuvat muiden henkilöstöryhmien palkkausjärjestelmät ja taulukkopalkat. Liittokohtaisesti sovitusta kustannusvaikutustasosta osa on mennyt työnantajan jakamana meriittikorotuksiin, joita on saanut entistä harvempi ylempi toimihenkilö.

– Kaikille tuleva yleiskorotus on ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen turva. Paikallisesti yritykset voivat palkita tuloksekkaita työntekijöitä meriiteillä, kun niin haluavat, mutta siitä rahasta ei pidä sopia liittotasolla, Taivainen toteaa.

Suunnittelualan vastaavan asiamiehen Teemu Hankamäen mukaan suunnittelualan neuvotte-

lehti.tek.fi

Nyt menestystä pitää jakaa kaikille ylemmille toimihenkilöille.

luissa työnantaja tarjosi täsmälleen samaa paikallisen sopimisen palkkamallia kuin muillakin aloilla.

– Edellytykset hyvälle palkkaratkaisulle ovat talousnäkymien valossa olemassa. Suunnittelualan työnantajaliiton mukaan suunnittelualan markkinanäkymät ovat myönteiset ja erityisesti vientimarkkinoiden uskotaan kasvavan kaikilla sektoreilla. Infra- ja ympäristösuunnittelun kotimainen tilauskanta on ollut korkealla tasolla lähes koko laman ajan, Hankamäki toteaa.

Nousun hedelmiä henkilöstöllekin YTN tavoittelee 4,3 prosentin yleiskorotusta teknologiateollisuudessa ja energia-alalla.

Suunnitteluala yrittää edelleen kuroa umpeen palkkaeroa teknologiateollisuuteen ja perää siksi 4,5 prosentin yleiskorotusta.

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus ei suostunut esittämään omia tarjouksiaan, joten palkankorotustasosta ei päästy edes neuvottelemaan.

YTN:n eri alat perustelevat palkankorotustavoitteidensa tasoa talouden nousulla: yrityksillä menee selvästi paremmin kuin lähivuosina.

– Henkilöstö on osallistunut lamatalkoisiin viime kierroksilla erittäin pienillä palkankorotuksilla.

Kovaa hintaa on maksettu myös henkilöstövähennyksinä. Nyt menestystä pitää jakaa kaikille ylemmille toimihenkilöille, Taivainen toteaa.

Hän povaa syksyn neuvotteluista vaikeita.

– Toisaalta kun useampi sopimus on katkolla yhtä aikaa, YTN:llä on mahdollisuus aiempaa parempaan sisäiseen koordinaatioon. Sitä koordinaatiota tarvitaan myös muiden henkilöstöryhmien­ kanssa, Taivainen sanoo. n

TEK 29

TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUS

Työhyvinvointi paranemassa Teksti Teuvo Muhonen

T

yöhyvinvointi seuraa melko hyvin bruttokansantuotteen muutosta ja peilikuvana työttömyyden muutosta. Bruttokansantuotteen toipuminen viime vuonna edellisen vuoden romahduksesta käänsi työhyvinvoinnin selvään nousuun. Tämä suotuisa kehitys ei vielä riittänyt kääntämään työttömyyttä laskuun.

Työhyvinvoinnin arvioinnissa on aiempaan tapaan käytetty viittä muuttujaa, jotka ovat TEKin työmarkkinatutkimuksessa oman työn organisointimahdollisuus, työmäärä, esimiehen antama tuki, oman työsuhteen varmuus ja työpaikan työsuhteiden varmuus yleensä. Ohei-

sen aikasarjakuvion työhyvinvointi-indeksi on laskettu näiden viiden muuttujan perusteella.

Työhyvinvoinnin tilastollista jakautumista eri vastaajaryhmien kesken voidaan tutkia regressiomallin avulla.

Julkisella sektorilla työhyvinvoinnin kokemukset ovat keskimäärin korkeammalla tasolla kuin yksityisellä sektorilla. Poikkeuksena ovat yliopistot, jotka jäävät teollisuuden alapuolelle.

Parhaat toimialat ovat tietojenkäsittelypalvelut ja energia-ala. Heikoimpia ovat elektroniikkateollisuus, kiinteistöpalvelut ja suunnitteluala.

Työhyvinvointi-indeksi sektoreittain, kaikki 2001=100, ei havaintoja 2004-2005 (asteikko vasemmalla) Bruttokansantuotteen muutos % (asteikko oikealla) Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyys % (asteikko oikealla) 115

10

9

Kunta

110

8 Palvelualat Kaikki

6

5

95

Työttömyys

4

BKT-muutos ja työttömyys %

Teollisuus

90

3 85 2

80

BKT-muutos 2009: -8,2 %

1

0

75 2000

30 TEK

7

Valtio

100 Työhyvinvointi-indeksi

Toimiasema vaikuttaa työhyvinvointiin merkittävästi.

Asiantuntijat ja keskijohto ovat pohjalla.

Työhyvinvoinnin kokemukset paranevat johtoon ja ylimpään johtoon edettäessä.

105

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

4/2011

Taulukko 1. Yritysvertailu 2010 Rakennevakioinnit (palkkatasoindeksit) on tehty regressioanalyysin avulla.

Yritys

Koulutusohjelmien kesken työhyvinvoinnin kokemuksissa ei ole suuria eroja. Vähän muita parempana erottuu automaatiotekniikka ja heikompina puunjalostus-, tietoliikenne- ja tietotekniikka.

Toimiasema vaikuttaa työhyvinvointiin merkittävästi. Asiantuntijat ja keskijohto ovat pohjalla.

Työhyvinvoinnin kokemukset paranevat johtoon ja ylimpään johtoon edettäessä.

Työtehtävien kesken ei ole suuria eroja. Keskikastin alapuolelle ovat kuitenkin jääneet laadunhallinta- ja logistiikkatehtävät.

Vakituisissa työsuhteissa hyvinvoinnin kokemukset ovat luonnollisesti suuremmat kuin määräaikaisissa työsuhteissa. Miesten tilanne on parempi kuin naisten. Nuorten työhyvinvointi on parempi kuin iäkkäämmillä. Pääkaupunkiseutu on edellä muuta Suomea.

Runsaat ylityöt heikentävät työhyvinvointia.

Pienet yritykset päihittävät suuret. Palkansaajat ovat saavuttaneet yrittäjät ja nyt kummankin ryhmän työhyvinvointi on samaa tasoa.

Palkkatasoindeksit Kaikki Alkupalkat 2)

Vastaajien lukumäärä

t-arvo 1)

IBM

24

3,46

114

111

104

OP-Pohjola-ryhmä

28

3,66

114

112

110

Metsäliitto

41

3,71

112

100

105

Tellabs

31

2,19

108

106

93

Accenture

46

2,39

107

103

110

Elisa

29

1,88

107

112

97

Foster Wheeler

24

1,60

106

105

95

TeliaSonera

59

2,49

106

94

94

Lemminkäinen

25

1,56

106

97

103

Teollisuuden Voima

37

1,58

105

105

110

GE Healthcare

26

1,28

105

104

100

Renesas

41

1,27

104

99

103

Destia

31

1,11

104

109

79

NCC

43

1,23

104

101

110 102

Neste Oil

Työhyvinvointiindeksi 3)

44

1,19

104

106

102

1,74

104

105

99

Kemira

45

0,62

102

105

103

Nokia

470

1,33

101

100

82

Vaisala

49

0,44

101

105

93

Insta-yhtiöt

24

0,27

101

107

109 107

UPM-Kymmene

Fortum Pöyry YIT

0,30

101

100

0,28

100

102

86

34

-0,08

100

98

106

213

-0,28

100

99

83

Cargotec

30

-0,10

100

103

93

LM Ericsson

24

-0,19

99

97

98

Logica

55

-0,33

99

107

108

Stora Enso

52

-0,59

98

100

101

Borealis Polymers

29

-0,51

98

95

106

Patria

60

-0,84

98

100

102

Outokumpu

34

-0,65

98

105

105

Rautaruukki

87

-1,30

97

100

103

Yritykset vertailussa

Ramboll

71

-1,27

97

95

107

Yritysvertailu sisältää palkkojen lisäksi myös työhyvinvoinnin vertailun. Työhyvinvointiin vaikuttaa paljon yritysten työsuhteiden varmuus eli näkymät työllisyystilanteesta viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa.

Vertailuissa koko yksityinen sektori saa arvon 100. Yli 100 arvot kuvaavat keskitasoa parempaa tilannetta ja alle 100 heikompaa. Palkoissa erot ovat suoraan prosenttiyksiköitä, työhyvinvointi-indeksin asteikko on järjestysasteikko. Yritysvertailuja on tehty jo vuodesta 1996 alkaen.

Jäsenet kysyvät usein muiden ammattien ja henkilöstöryhmien palkoista. Seuraavalla sivulla ensimmäiseen käyräkuvioon on samaan kuvioon piirretty TEKin jäsenten ja yksityisen sektorin toimihenkilöiden ja työntekijöiden vuosikeskiansiot iän mukaan. Muut kuviot esittävät jäsenten kuukausipalkkoja pääasiallisen työtehtävän ja valmistumisvuoden mukaan. n

Skanska

28

-0,84

97

99

108

Andritz

64

-1,32

97

95

101

100

-1,78

97

101

98

44

-1,23

96

101

100

Metso

255

-3,04

96

99

99

Sandvik

40

-1,24

96

94

110

STX Europe

24

-1,11

96

92

81

Outotec

45

-1,60

96

97

106

Digia

46

-1,99

94

95

106

Kone

43

-1,95

94

92

107

ABB

188

-4,79

93

96

107

Wärtsilä

92

-4,18

92

92

98

FMC Group (Finnmap Consulting)

36

-3,13

91

101

105

Konecranes

56

-4,29

90

91

108

Muu yksityinen sektori

4174

1,07

100

100

102

Koko yksityinen sektori

7358

100

100

100

lehti.tek.fi

Nokia Siemens Networks

88 127

Tieto Neste Jacobs

1) Kun t:n itseisarvo on vähintään kaksi, ero yksityisen sektorin keskitasoon on tilastollisesti merkitsevä (‘Kaikki’-sarake).

2) Vuosina 2006-2010 valmistuneet 3) Laskettu viiden muuttujan perusteella: työsuhteen varmuus (oma ja koko yritys), työmäärä, © TEK ry esimiehen antama tuki, mahdollisuus oman työn organisointiin

TEK 31

TYÖMARKKINATUTKIMUS

Vuosikeskiansiot iän mukaan

Palkkakuvioiden merkinnät

Lähteet: TEK, Tilastokeskus

/v 90 000

n = vastaajien lukumäärä 10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Työmarkkinatutkimuksessa ja näissä kuvioissa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja sellaiset säännöllisesti kuukausittain maksettavat erät, kuten esimerkiksi myyntimiesten provisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat.

85 000

80 000

TEKin jäsenet

75 000

70 000

65 000

60 000

55 000

50 000

45 000

toimihenkilöt (yksit. sekt.)

40 000

35 000

työntekijät (yksit. sekt.)

30 000

25 000 25

30

35

40

n = 9192 , 343580

, 306703

Strateginen suunnittelu ja johtaminen /kk

50

Ikä

55

60

© TEK ry

Hallinto ja talous

/kk

90 %

45

75 %

10 000

10 000

9 500

9 500

keskiarvo 9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

mediaani

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

6 500

6 500

75 %

25 % 6 000

6 000

10 %

5 500

keskiarvo 5 500

mediaani 5 000

5 000

4 500

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

1 500 2010

2005 n = 823

32 TEK

25 %

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 352

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

4/2011

Logistiikka ja hankinnat

Markkinointi ja myynti /kk

/kk

10 000

10 000

9 500

90 %

9 500

90 % 9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

75 % 7 500

7 500

7 000

7 000

75 % mediaani keskiarvo

6 500 6 000

keskiarvo mediaani

6 500 6 000

5 500

25 %

5 000

5 500 5 000

4 500

10 %

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

25 % 10 %

1 500 2010

2005 n = 743

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

2010

© TEK ry

2005 n = 257

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

Tuotekehitys

Tuotanto, valmistus ja ylläpito /kk

/kk

90 % 10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

75 % 8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

keskiarvo

6 500

mediaani

6 000

90 %

75 %

6 500 6 000

keskiarvo 5 500

5 500

mediaani

25 %

5 000

5 000

10 %

4 500

25 %

4 000

4 000

10 %

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

4 500

1 500

1 500 2010

2005 n = 743

lehti.tek.fi

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 1236

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

TEK 33

TYÖMARKKINATUTKIMUS

Tietojenkäsittely ja ICT-tehtävät

Tutkimus ja kehittäminen /kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

90 %

8 000

8 000

90 % 7 500

7 500

7 000

7 000

75 %

6 500

6 500

75 %

6 000

6 000

keskiarvo mediaani

5 500

keskiarvo 5 500

mediaani

5 000

5 000

25 %

4 500

4 500

10 % 4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

25 % 10 %

1 500

1 500 2010

2005 n = 1525

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

2010

1980

2005 n = 652

© TEK ry

2000

1995

Valmistumisvuosi

Suunnittelutehtävät

1990

1985

1980

© TEK ry

Laadunhallinta

/kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500 7 000

7 000

90 %

6 500

6 500

6 000

6 000

5 500

75 %

5 500

keskiarvo

5 000

mediaani

4 500

25 %

75 % 5 000

keskiarvo mediaani

4 500

25 % 10 %

4 000 3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000 1 500

1 500 2010

2005 n = 698

34 TEK

4 000

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 202

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

4/2011

Opetus ja koulutus

Projektitehtävät /kk

/kk

10 000

10 000 9 500

9 500

90 % 9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500 7 000

7 000

75 % 6 500

6 500 6 000

keskiarvo

6 000

75 %

5 500

5 500

mediaani 5 000

5 000

keskiarvo mediaani

25 % 4 500

4 500

10 %

4 000

25 % 4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000 1 500

1 500 2010

2005 n = 913

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

2010

1980

2005 n = 297

© TEK ry

2000

Konsultointi

1990

1985

1980

© TEK ry

Muut tehtävät

/kk

/kk

1995

Valmistumisvuosi

10 000

10 000

90 %

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

75 %

90 %

7 000

75 %

6 500

6 500 6 000

keskiarvo

5 500

mediaani

6 000

keskiarvo

5 500

mediaani

5 000

5 000

25 %

4 500

10 %

4 500

25 %

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

10 %

1 500

1 500 2010

2005 n = 537

lehti.tek.fi

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 447

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

TEK 35

36 TEK

4/2011

Miksi iPhone-puhelu

katkeaa?

Teksti Petja Partanen Kuva Thinkstock

Syyllinen huonoon kenttään olet sinä itse. Tutkija Jari Holopainen tietää kaiken ihmisen ja kännykkäantennin vuorovaikutuksesta.

J

ari Holopainen kytkee protoantennillaan varustetun kännykänraadon mittalaitteeseen. Vektoripiirianalysaattorin ruudulle piirtyy käyrä, jonka resonanssi on täsmälleen 900 MHz:n kohdalla, GSM-verkon lähetystaajuudella.

Otan puhelimen kouraani. Käyrän muoto muuttuu.

Kun puristan puhelimen yläosaa, paras resonanssitaajuus karkaakin 600 MHz:n kohdalle.

– Nyt se ei vain säteile GSM-taajuudella, Holopainen huomauttaa.

Hän ottaa puhelimesta death gripin, peittää kämmenellään koko piirilevyn yläosaan kytketyn antennisäteilijän.

– Nyt enää 10 prosenttia säteilytehosta tulee läpi, hän osoittaa näyttöä. Älypuhelinten läpimurron myötä antenneista on tullut kännykän kriittinen komponentti. Uusissa puhelimissa on jopa 10 eri taajuudella toimivaa radiota: neljä GSMtaajuutta, 3G, bluetooth, FM-radio, GPS… Jokainen niistä tarvitsee oman antenninsa. Älypuhelimilla yleistynyt webbisurffaus on todellinen testi puhelimen radiopiireille.

– Kun siirretään dataa, signaalin laatu on todella kriittinen. Puheen pieni datavirta kyllä menee läpi huonossakin kentässä.

Vuosi sitten Applen uuden iPhone 4:n lanseerauksen yhteydessä syntyi todellinen antennagate. Uutuuspuhelin näytti hienolta, mutta puhelut katkeilivat, jos ei osannut pitää puhelinta kädessä oikein. Applen matkapuhelimista vastaava johtaja sai potkut.

Ilmiö on tuoreelle tekniikan tohtorille tuttu. Aalto-yliopiston älyradioita ja langatonta teknologiaa kehittävä huippuyksikkö SMARADin tutkijat ratkovat langattomien laitteiden suunnitteluongelmia. Ei ole sattumaa, että laboratoriopöydän toiselta puolelta kantautuu vilkas intian­

lehti.tek.fi

englanniksi käyty keskustelu. Osaava laboratorio houkuttelee tutkijoita ympäri maailmaa.

Antennitutkijoiden läpimurto Vuonna 2000 ensimmäisen vuoden teekkari Holopainen opiskeli tuolloin vielä perusasioita. Opiskelukaverin kanssa ihmetelty autoradioantennin toimintaperiaate selvisi radiotekniikan ensimmäisellä luennolla. Tekninen ahaaelämys sinetöi opintosuunnan. Radiotekniikka osoittautui hyväksi valinnaksi.

Alan tutkijat olivat paljon pidemmällä, mutta kännykkäantennien teoriaa ei vielä kovin hyvin tunnettu. Professori Pertti Vainikainen ja silloiset radiotekniikan jatko-opiskelijat havaitsivat ensimmäisinä maailmassa, että kännykän runko on tärkeä osa antennia.

– Tutkijat ihmettelivät, miksi antennit toimivat paremmin kuin niiden numeroiden valossa pitäisi.

Nyt tietoa osataan käyttää hyödyksi suunnittelussa.

Runkosäteilyn takia itse antennielementti voidaan tehdä hyvin pieneksi. Takavuosien ulosvedettävät antennit ovat historiaa.

Vuonna 2005 professori Vainikainen pestasi vastavalmistuneen Holopaisen radiotekniikan ryhmään. Tuolloin kohistiin tulossa olevasta digitelevisiosta. Nokia halusi televisiovastaanottimen uutuusmalleihinsa. Nuori tutkija sai tehtäväkseen suunnitella digitelevision vastaanottoon soveltuvan antennin kännykänkuorien sisään. Projekti onnistui, ja Holopainen sai valmiiksi ensimmäisen pitkän tieteellisen artikkelinsa.

Kännykkätelevisiosta ei tullut hittituotetta, mutta laboratorion asema alan edelläkävijänä vahvistui entisestään.

Vielä ylpeämpi hän on toisesta väitöskirjansa artikkelista, jossa selitetään miten käyttäjä vaikuttaa kännykän antennin toimintaan.

TEK 37

DI:STÄ TOHTORIKSI

Sormi aiheuttaa oikosulun, se yhdistää antenninelementin maadoitettuun osaan. Elementille tuleva virta pujahtaa maahan, eikä lähdekään radioaaltona taivaalle.

– Olen lueskellut sitä jälkeenpäin ja hämmästellyt miten paljon sain aiheesta irti, Holopainen kertoo.

iPhonen suunnitteluvirhe Tutkimusartikkelissaan aiheeseen perehtynyt Holopainen tuntee Apple-tapauksen hyvin. Hän kertoo, että Applen insinöörit ovat hyödyntäneet älykkäästi puhelimen metallista runkoa.

– Se toimi itsessään antennisäteilijänä. Erillistä antennikomponenttia ei tarvita.

Apple-kollegoiden suoritus on hatunnoston arvoinen, sillä valmistustekniikassa yksinkertaisuus on valttia. Mutta tällä kertaa pioneerin osa oli ankara. Jos iPhonea pitää kädessä niin, että puhelimen vasemmassa alakulmassa oleva musta raita peittyy ja antennin kaksi osaa saavat kosketuksen, heikkenee signaali huomattavasti.

– Sormi aiheuttaa oikosulun, se yhdistää antennielementin maadoitettuun osaan. Elementille tuleva virta pujahtaa maahan, eikä lähdekään radioaaltona taivaalle, Holopainen selvittää.

Kilpailijoiden puhelimet on paketoitu muovikuoriin, joten niissä ongelmaa ei esiinny. Holopainen muistuttaa, että käsi vaikuttaa antennin toimintaan, vaikka sähköistä kontaktia ei olisikaan.

– Ilmiötä ei voi kokonaan poistaa, mutta helpottaa kyllä, huolellisella suunnittelulla.

Tutkija kaivaa pöytälaatikosta suunnittelemaansa digitelevisioantennin, joka on sullottu kännykän kuoriin.

– Tämä on hyvä design, se kestää käden läheisyyttä, Holopainen kehuu.

Hän on pyrkinyt kääntämään käyttäjän käsien vaikutuksen voitoksi. Tyypillisessä televisionkatseluasennossa, puhelin poikittain molemmissa käsissä, kädet toimivat antennivahvistimena.

– Saman voit havaita kesämökin rätisevässä radiossa. Kun ottaa antennista kiinni, rätinä monesti häviää, Holopainen kertoo.

Tulevaisuudessa yksi antenni Miten tutkijat pystyvät parantamaan nykyisiä matkapuhelinantenneja?

– Trendi on, että puhelimessa on paljon eri radiojärjestelmiä. Olisi edullista, jos jokaiselle niistä ei tarvittaisi omaa antennia, vaan antennin viritystaajuutta mukautetaan käytössä olevan radiotaajuuden mukaan.

Uusimmissa puhelimissa on jo piirejä, joilla resonanssitaajuutta muokataan. Holopaisen laatikosta löytyy myös sellaisen prototyyppi, luonnollisesti itse suunniteltu. Holopaisella on takataskussa myös yksi kikka, jolla hän voitti kolme vuotta sitten

38 TEK

Langattoman tekniikan kansankynttilä Pahamaineiset kenttäteorian kurssit karkottavat keskiverto-opiskelijan radiotekniikan parista. Jari Holopaiselle kävi toisin.

– Kiinnostuin siellä radioaalloista. Oli selvä peli, että opiskelen radiotekniikkaa.

Juuri väitellyt Holopainen haaveilee antennitekniikan tieteellisten läpimurtojen sijasta opetushommista.

– Aion keskittyä opetukseen. Haluan innostaa opiskelijoita radiotekniikkaan. Maailmasta tulee koko ajan langattomampi.

Tämä on onnenpotku tuleville opiskelijapolville. Lahjoja on. Se käy selväksi, kun Holopainen selvittää toimittajalle, miten matkapuhelimen antenni toimii. Ensin käydään läpi teoriapuoli, sitten demonstroidaan asia mittalaitteilla. Holopainen arvelee houkutelleensa jo muutaman lukiolaisen tekniikan opintoihin.

– Kaveri opettaa lukion matematiikkaa, häntä olen joskus tuurannut.

Tutkimustulosten kaupallistaminen kuulemma kiinnostaa, mutta mieluiten yliopiston palkkalistoilla.

– Kun keksimme jotain kaupallisesti merkittävää, se tuo meille uusia projekteja ja opiskelijoita.

Entä jos Nokialta tulisi työtarjous, josta ei voi kieltäytyä?

– Olen aina halunnut olla opettaja. Saisi olla aika hyvä tarjous.

tutkijoiden antennisuunnittelukilpailun. ­Uusi oivallus oli, että antennisignaali syötetään suoraan puhelimen piirilevylle, joka toimii säteilijänä.

– Kytkentä on paljon tehokkaampi kuin erillisen antennielementin ja sen synnyttämän sähkökentän avulla.

Kännykkävalmistajat eivät ole innostuneet suorakytkennästä, sillä se on vaikeampi valmistaa. Sellaista on matkapuhelimen suunnittelu, loputtomien kompromissien suo.

– Suorituskykyä joudutaan uhraamaan, kun nykyaikaisen kännykän kymmenen radiota pitää ahtaa yhä pienempään tilaan. n

4/2011

Jari Holopainen testaa kännykkäantennin suuntakuviota kaiuttomassa huoneessa.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Haluan olla viemässä tieteen­alaa eteenpäin ja kouluttaa uusia radioinsinöörejä.”

Suosikkilelu?

Kippurasarvinen Merida Cyclocross -polkupyörä. ”Tälläkin viikolla on jo 100 kilometriä takana. Ajan töihin aina kun mahdollista.”

Petja Partanen

Lempiharrastus?

Salibandy ja matkustelu. ”Pelaan nelosdivarissa Esbo Bay Lightning -joukkueessa.”

JARI HOLOPAISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI 1980 Jari Holopainen syntyy Siilinjärvellä.

1999 Tuore ylioppilas armeijan leipiin. ”Olin ilmavoimissa lentokone-apumekaanikkona.”

1996 Siilinjärven lukioon ”Kiinnostuin matematiikasta ja fysiikasta. Olen vieläkin kiitollinen motivoiville opettajille.”

1980 lehti.tek.fi

1996

2002 Kesätöihin radiotekniikan laboratorioon.

2000 TKK:lle elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa opiskelemaan.

1999

2000

2009 Kesätutkijana Birminghamin yliopistossa. ”Olin yliopiston vastaavassa tutkimusryhmässä kesän hommissa. Hyödyllinen visiitti, mielenkiintoista nähdä miten antenneja suunnitellaan muualla.”

2005 Tuore DI aloittaa tutkijana tutussa laboratoriossa. ”Hakeuduin antenniprojektiin suunnittelemaan kännykän digi-tv-antennia.”

2002

2005

2011 Väitöskirja Compact UHF-band antennas for mobile terminals: focus on modelling, implementation, and user interaction valmistuu.

2009

2011 TEK 39

URATILAISUUDET

URATILAISUUDET SYKSY 2011 Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Turku 12.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5.9.

Tampere 31.10.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 24.10.

Oulu 8.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.

Lain näkökulma tilanteeseen, jossa työtehtävä päättyy ja uusi alkaa.

Tilaisuuden teemoina mm: • Miten kannattaa toimia eri irtisanomistilanteissa: kun irtisanoutuu itse, työnantaja irtisanoo tai työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella?

• Millä perusteilla työsuhteen ehtoja voi muuttaa työsuhteen aikana?

• Mistä asioista työsopimuksen teossa voi neuvotella ja mitä kaikkea siihen kannattaa tai ei kannata sisällyttää?

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Satasta töissä, tyhjäkäynnillä kotona – työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Helsinki 14.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 6.9.

Lahti 19.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 12.9.

Esimies tarvitsee yhtä, lapset toista, sukulaiset kolmatta… Työ- ja yksityiselämä kulkevat käsi kädessä: vanhemmuus ei lakkaa työpaikalla ja työasiat kulkevat mielessä kotiin asti.

• Mihin voin itse vaikuttaa?

• Kuka hallitsee aikaani?

• Miten pidän kokonaispaketin kasassa?

Etsimme konkreettisia työkaluja työn ja arjen ristivedon hallitsemiseen.

40 TEK

Luennoitsijana ­viestintävalmentaja, psy­kologi Essi Juvakka, Essive Oy (www.essive.fi).

Sehän on vain työsopimus – vai onko?

Kuopio 22.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 14.9.

Helsinki 15.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 7.11.

Neuvottele työsopimus viisaasti. TEKin lakimies käsittelee tärkeimmät työsopimuksen tekemiseen liittyvät asiat alusta alkaen.

Tilaisuudessa käydään läpi eniten askarruttavia seikkoja kuten koeaikaa, kilpailukieltoa, salassapitoasioita ja lomarahaa.

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Puhu ja tule kuulluksi – hyvät vuorovaikutustaidot vievät pitkälle!

Jyväskylä 27.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 19.9.

Työelämä edellyttää vuorovaikutusta pitkin päivää monien ja monenlaisten ihmisten kanssa. Kun kuitenkin kommunikoit koko ajan – mikset tekisi sitä tehokkaasti ja vaivattomasti? Tässä tilaisuudessa puhutaan selkein sävelin ja rennoin ottein puhumisesta ja vuorovaikuttamisesta työpaikalla.

Asiantuntijana koulutuspäällikkö, FM (puheviestintä) Perttu Laaksonen, Puhe Production Oy (www.puheproduction.fi).

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä Oulu 29.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 21.9.

Tule kuulemaan, miten hyödynnät sosiaalista mediaa työnhaussa, miten varmistat

henkilökohtaisen nettibrändisi asiantuntijana ja miten saat sosiaalisen median työkaluista kaiken irti.

Tilaisuudessa käydään läpi parhaimmat ja pahimmat esimerkit uusista rekrytointitavoista, tutustutaan LinkedInin tehokkaimpiin ominaisuuksiin ja hiotaan LinkedIn-profiili optimaaliseksi. Saat tietoa rekrytointialan uusimmista ilmiöistä työnhakuyhteisöistä video-CV:hin saakka.

Tilaisuus on tarkoitettu jatkokurssiksi niille, jotka jo hyödyntävät sosiaalista mediaa arjessaan, mutta haluaisivat tehostaa ja optimoida käyttöä myös ammattimaisesti. Halutessasi voit ottaa mukaan oman kannettavan tietokoneesi.

Luennoitsijana Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laine, HC Services Oy (blogi: http://socialmediocracy.com).

Esiinny eduksesi kansainväliselle yleisölle Helsinki 3.10.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 26.9.

Kansainvälisissä esiintymistilanteissa on omat mutkansa. Vastaan voi tulla esityksen pitäminen, tuotteen tai palvelun esittely ulkomaiselle asiakkaalle tai tutkimustulosten raportointi kansainvälisessä konferenssissa. Tilaisuudessa kuulet, kuinka huomioida kuulijoidesi kulttuurieroja ja varmistaa onnistuminen sekä ymmärretyksi tuleminen.

Luennoitsijana FK Marjut Nieminen, International Skills (www.internationalskills.net).

Onnistunut ulkomaankomennus – takaako ammattitaito menestyksen?

Tampere 5.10.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 27.9.

Tilaisuudessa saat valmiuksia ennakoida haasteita ulkomaankomennuksen eri vaiheissa. Kuulet myös onnistuneista ja epäonnistuneista komennuksista

4/2011

ja siitä, miten ulkomailla viihtymiseen ja työssä onnistumiseen voi itse vaikuttaa.

Luennoitsijana kehittämiskonsultti, TM Jere Vento, Psycon Oy (www.psycon.fi).

Luennoitsijana BBA Reeta Sinkkonen, Sinkkonen Consulting Oy (www.sinkkonenconsulting.fi).

Näin sinua profiloidaan työnhaussa

Tehokkaasti työelämään! – urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Turku 3.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 26.10.

Työelämään siirtyessä pitäisi tietää, mitä itse haluaa, mihin tähtää, mitä työnantaja haluaa ja miten nämä kaikki yhdistetään.

Jokainen voi suunnitella uraansa ja pohtia sitä hyvissä ajoin ennen työnhaun aloittamista. Tietoiset päätökset ja suunnitelmat auttavat työnhaussa jaksamisessa ja uran kehittymisessä itselle mieluisalla tavalla.

Tule kuulemaan, miksi ja miten uraa kannattaa suunnitella. Entä mitä työpaikka­ ilmoitusten taakse kätkeytyy ja miten niitä kannattaa tulkita?

Lappeenranta 10.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 2.11.

Rekrytoinneissakin käytetään profilointia.

Työnantaja haluaa selvittää, vastaavatko osaamisesi, motivaatiosi ja toimintatapasi työnantajan toiveita tehtävään parhaiten soveltuvasta henkilöstä.

Tilaisuudessa kuulet, mitä työhaastattelussa arvioidaan, saako vahvuuksiaan kaunistella, miksi soveltuvuusarvioita tehdään ja mitä ne voivat kertoa. Kuulet myös kuinka sekä haastattelua että soveltuvuusarviota voi hyödyntää oman itsetuntemuksen lisäämiseksi.

Luennoitsijana henkilöstökonsultti,­ psykologi Taija Stoat, PD Search Oy (www.pdsearch.fi).

Ilmoittaudu!

Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkkosivuilla (www.tek.fi/uratilaisuudet) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uratilaisuudet@tek.fi.

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi.

Uratilaisuudet on tarkoitettu vain TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Orrela (09) 2291 2207, pauliina.orrela@tek.fi, Satu Myller (09) 2291 2249, satu.myller@tek.fi ja kansainvälistymiseen liittyvät tilaisuudet Jukka Arppe (09) 2291 2248, jukka.arppe@tek.fi.

Katso tilaisuuksien tarkemmat tiedot, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt verkkosivuilta, www.tek.fi/uratilaisuudet.

Sosiaalinen media on työnhakijan aarreaitta Sosiaalinen media tarjoaa työnhakijalle mahdollisuuden tehdä itsensä tunnetuksi mahdollisten rekrytoijien silmissä.

Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laine kannustaakin työnhakijaa paneutumaan nettibrändäyksen saloihin.

– Brändäyksen avulla sinut löydetään, vaikka et edes olisi aktiivisesti etsimässä uusia työtehtäviä.

Laine on toiminut pitkään rekrytointi­ alalla Suomessa ja Englannissa. Hän on pioneeri sosiaalisen median hyödyntämisessä rekrytoinnissa.

– Sosiaalisen median avulla voit myös tutustua yrityksiin ja löytää itsellesi sopivia teh-

lehti.tek.fi

täviä, joita ei ole edes haettaviksi ilmoitettu.

Tutkimusten mukaan vain joka neljäs paikka ilmoitetaan haettavaksi, Laine muistuttaa.

Vaikka nettibrändäys on vielä uusi ja kehittyvä juttu, niin Laineen mukaan on jo nyt muutamia vakiintuneita verkostoja ja sivuja, joissa pitää näkyä. Muun muassa LinkedIn alkaa olla kaikille korkeasti koulutetuille pakollinen kanava. Laine opastaakin jokaista hiomaan LindedIn-profiilinsa optimaaliseksi.

Tom Laine luennoi TEKin uratilaisuudessa aiheesta ”Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä” Oulussa 29. syyskuuta.

(KL)

TEK 41

Pohjola Vakuutuksen edut Tekniikan Akateemisten Liitto ry:n jäsenille Tekniikan Akateemisten Liiton tapaturma- ja matkavakuutus Kenelle?

Tapaturma- ja matkavakuutus voidaan myöntää Suomessa asuvalle alle 65-vuotiaalle Tekniikan Akateemisten liiton jäsenelle ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle avio-/avopuolisolle sekä samassa taloudessa asuville alle 22-vuotiaille lapsille. Lisäksi matkustajavakuutuksen myöntämiseen vaaditaan voimassaoleva Kela-kortti.

Mitä vakuutus maksaa?

Matkustaja- ja tapaturmavakuutus

65,21 euroa

Matkatavaravakuutus

30,50 euroa

Yhteensä

95,71 euroa

Opiskelijajäsenten matka- ja tapaturmavakuutuspaketti

54,43 euroa

Kts. tarkemmat tiedot www.tek.fi

Mitä vakuutus sisältää?

Vakuutuksista suoritetaan vakuutusehtojen mukaisia korvauksia seuraavissa vahinkotapahtumissa: • • • • • • • • • • •

tapaturma matkasairaus matkan peruuntuminen matkan keskeytyminen matkalta myöhästyminen matkan odottaminen pahoinpitelyrikoksen aiheuttama henkilövahinko vainajan kotiinkuljetus matkatavaravahinko matkavastuuvahinko matkaoikeusturvavahinko.

Missä vakuutukset on voimassa?

Tapaturmavakuutus on voimassa aina ja kaikkialla, myös kotona vakuutuskirjassa mainitulla vakuutetulla, jolla on oma matka- ja tapaturmavakuutus.

Matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla kaikkialla maailmassa.

Suomessa matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla, jotka tehdään linnuntietä mitattuna yli 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta.

Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä saat uusiin kodin ja perheen Mittaturvavakuutuksiin tuntuvat jäsenalennukset -

Omakoti-vakuutus vastuuvakuutus oikeusturvavakuutus arvotavaravakuutus

pienvenevakuutus tapaturmavakuutus matkatavaravakuutus matkustajavakuutus

Alennus koskee uusia vakuutuksia ja alennusprosentit ovat: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi

20% 15% 5% normaalihintaisia.

Moottoriajoneuvovakuutuksista myönnettävät jäsenalennukset Jäsen saa 20 % alennuksen ensimmäisenä vuotena uusiin yksityiskäyttöisiin henkilö-, paketti- ja matkailuauton sekä matkailuperävaunun vapaaehtoisiin Superkasko-, Kevytkasko-, ja Isokaskovakuutuksiin. Toisen vuodesta alkaen vakuutukset ovat normaalihintaiset. Edut koskevat järjestön jäseniä ja samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Liikennevakuutukset ovat normaalihintaisia.

Järjestön perushenkivakuutus Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä tai puolisona saat vakuutukseesi ilmaisen lisäedun. Lisäetuna vakuutusturvaasi korotetaan veloituksetta. Järjestöetuna korotus vakuutusmääriin on naisille 69 % ja miehille 56 %.

Keskittäjän edut OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta. Keskittämällä pankkiasiointisi Osuuspankkiin ja vakuutukset Pohjolaan saat parhaimmat edut. Pankkiasiointi Osuuspankissa ja vakuutusasiointi Pohjolassa kartuttavat sinulle OP-bonuksia heti, kun oma tai perheesi yhteinen asiointi on 5 000 ¤ kuukaudessa. Bonukset kertyvät kuukausittain ja halutessasi niitä käytetään automaattisesti pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusmaksujen maksuun.

Muistathan, että saat keskittäjän edut jäsenetujen lisäksi. Aika ajoin on syytä tarkistaa, että vakuutusturvasi on ajan tasalla ja varmistaa, että olet keskittäjäasiakkaan etujen piirissä.

Tule käymään osuuspankin konttorissa tai soita palvelunumeroomme 0303 0303, niin saat parhaan mahdollisen pankki- ja vakuutuspaketin. Tietoja Pohjolan vakuutuseduista saat myös osoitteesta www.tek.fi

Kumppanuutemme on luotu sinua varten, käytä se hyväksesi!

Yhdessä hyvä tulee.

-

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Energia Fukushiman jälkeen Satu Hassi

Kirjoittaja on europarlamentaarikko ja TEKin jäsen.

Tätä kirjoittaessani ovat menossa Suomen hallitusohjelmaneuvottelut.

Ydinvoimasta puhutaan nyt uudessa hengessä.

Fukushima oli ydinvoiman uskottavuudelle kovempi isku kuin Tshernobyl, koska Japani on kehittyneen tekniikan maa, kun taas Neuvostoliitossa kaikki oli vinksin vonksin.

Fukushiman onnettomuus ei vieläkään ole ohi. Sähköyhtiö Tepco arvelee, että tilanteen vakaantumiseen menee 6–9 kuukautta.

Japanin pääministeri ilmoitti, että maa luopuu suunnitelmasta tuottaa puolet sähköstään ydinvoimalla ja suuntaa katseensa uusiutuviin. Kiina, Italia ja Sveitsi panivat ydinvoimasuunnitelmansa jäihin. Saksa nopeuttaa ydinvoimasta luopumista.

EU on käynnistämässä ydinvoimaloiden stressitestejä, eli turvallisuusanalyysejä siitä, miten ne kestävät onnettomuudet ja häiriöt. Tosin tämänhetkisen ehdotuksen mukaan EU-maa voi jättää stressitestistä pois terrori-­iskut, kuten lentokonetörmäyksen ja kyberhyökkäyksen. Suomi (lue toimitusministeriön energiaministeri Mauri Pekkarinen) kannatti tätä, eli siis pään panemista pensaaseen.

Worldwatch-instituutin tuore World Nuclear Industry Status -raportti kertoo, että ydinvoima kääntyi alamäkeen jo ennen Fukushimaa. Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotantotehon lisäys maailmassa on jo

lehti.tek.fi

15 vuoden ajan ollut suurempi kuin ydinvoimatehon lisäys.

Viime vuonna saavutettiin uusi virstanpylväs. Tuulivoiman, biomassa- ja aurinkoenergian sekä jätteistä tuotettavan sähkön yhteenlaskettu kapasiteetti maailmassa kohosi 381 gigawattiin ja ylitti ydinvoiman, jota ennen Fukushimaa oli 375 GW. Investoinnit uusiutuviin olivat viime vuonna maailmassa lähes 200 mrd euroa.

Ydinvoima-ala on mainostanut renessanssia, mutta huhtikuussa 2011 maailmassa toimi 7 ydinreaktoria vähemmän kuin 2002. Vuonna 2009 ydinvoimalat tuottivat sähköä noin 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Uudet ydinreaktorit eivät ehdi korvata käytöstä poistuvia.

Se oli neljäs perättäinen vuosi, jolloin ydinsähkön tuotanto väheni.

Reaktorit vanhenevat, uudet eivät ehdi niitä korvata. Saksassa on ajettu alas yli 30 vuoden ikäiset reaktorit.

Vaikka maailmassa nyt toimivien reaktorien keskimääräiseksi käyttöiäksi tulisi 40 vuotta, uusia pitäisi vuoteen 2015 käynnistää joka kolmas kuukausi, jotta uudet ydinvoimalat korvaisivat käytöstä poistuvat, ja ensi vuosikymmenellä tahdin pitäisi kiihtyä yli yhteen kuukaudessa.

Fukushima tulee väistämättä kiristämään turvamääräyksiä ja se nostaa ydinsähkön hintaa. Tuuli- ja aurinkovoiman markkinoiden kasvaessa vihreän sähkön hinta laskee. Tuulisähkön ennustetaan noin vuonna 2020 olevan halvempaa kuin ydinvoimasähkö.

YK:n ilmastopaneeli IPCC on tänä keväänä julkaissut raportin, jonka mukaan vuonna 2050 uusiutuvalla energialla voidaan tuottaa 80 prosenttia koko maailman energiasta, siis kaikesta energiasta, ei pelkästä sähköstä.

Kehityksen suunnan näkee sokea Reettakin. n

TEK 43

Stukkijätkät Jaakko Ojala (vasemmalla) ja Martti Annanmäki, kaverit jo 70-luvulta.

Kaksi vanhaa stukkijätkää Teksti ja kuva Anitta Valtonen

Fyysikot Martti Annanmäki ja Jaakko Ojala aloittivat työelämän oppivuotensa säteilyfysiikan laitoksella 1970-luvulla. Nämä STUKin jätkät perehtyivät työmarkkinatoimintaan liityttyään Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliitto SMFL:n jäseniksi. Heillä on paljon muistoja sekä STUKin että ensi syksynä 50 vuotta täyttävän SMFL:n – nykyisen MALin – vaiheista.

S

äteilyfysiikan laitoksesta tuli organisaatiomuutosten kautta ensin säteilyturvallisuuslaitos ja sitten säteilyturvakeskus eli STUK. Laitos oli 1970-luvulla rauhallinen valtion virasto, josta suuri yleisö ei ollut kuullutkaan. Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus vuonna 1986 toi sen suuren yleisön tietoisuuteen eikä entinen rauha sen jälkeen palannut.

Jaakko Ojala luonnehtii STUKin henkilökuntaa Akavaksi pienoiskoossa, niin monia akavalaisia siellä työskenteli. Oli fyysikoita, kemistejä, biologeja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, matemaatikkoja, radiokemistejä ja jopa kirjastonhoitaja ja lääkärikin. Kullakin oli omat ammatilliset järjestönsä, mutta edunvalvontaa hoidettiin yhdessä.

Ojala ja Martti Annanmäki alkoivat toimia porukan hy-

44 TEK

väksi. Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliitto SMFL:n säteilyjaostosta tuli yksi talon ydintoimijoista.

Historiallisia avauksia STUKissa tehtiin akavalaista työmarkkinahistoriaa, kun siellä vuonna 1975 saatiin aikaan virastokohtainen työehtosopimus. Ojala ja Annanmäki eivät mene vannomaan, että sopimus oli valtionhallinnossa aivan ensimmäinen, mutta kärkijoukossa kuitenkin. Kärkijoukossa STUK oli myös silloin, kun siellä 90-luvun alussa otettiin käyttöön Palkkavaakaan perustuva tehtävien vaativuusluokitusjärjestelmä.

Historiallisesti merkittävää oli se, että ensimmäiset akavalaiset luottamusmiehet valittiin laitoksessa jo 60–70-luvun taitteessa. Virkasuhteisten ensimmäiseksi luottamusmieheksi valittiin Matti Suomela, SMFL:n tuolloinen

4/2011

puheenjohtaja. Hänen jälkeensä tehtävään tuli Tapio Raunemaa ja sitten Martti Annanmäki, joka toimi luottamusmiehenä 15 vuotta. Hänen kaudellaan laitokseen perustettiin akavalainen yhteistyöryhmä, jonka tärkein tehtävä oli järjestää luottamusmiesvaalit kahden vuoden välein.

Annanmäki arvostaa kaikista työmarkkinatehtävistään eniten juuri luottamusmiehen tehtäviä.

– Ne ovat perusta kaikelle muulle ay-toiminnalle, esimerkiksi toiminnalle TEKin luottamustehtävissä. Luottamusmiehenä tehtäväni oli ajaa tasapuolisesti kaikkien akavalaisten asioita.

Hän on aktiivisesti ollut myös suunnittelemassa SMFL:n tutkimuksia sekä järjestänyt ja ideoinut jäsenistölle monia lyhytkursseja.

– Valitsin kurssit sen mukaan, mistä itse olin kulloinkin kiinnostunut: esiintymistaitoa, kielikursseja, kirjoittamista ja esimiestaitoja.

Ympäristöasiat tutuiksi STUKissa Jaakko Ojala perehtyi moniin tehtäviin, jotka olivat arvokkaita hänen myöhemmällä urallaan kauppa- ja teollisuusministeriössä ja sitten ympäristöministeriössä ilmastoryhmän päällikkönä.

Uransa alussa hän sovelsi fysiikkaa käytännön työympäristössä. Ympäristöasiat tulivat eteen, kun Loviisa ykkönen rakennettiin Suomeen vuonna 1977. Ojala kuului ryhmään, joka valmisteli ydinvoimaloiden tiukat ympäristövalvonnan ja -seurannan ohjelmat ja järjestelmät ja toteutti ne käytännössä. Järjestelmät ovat edelleen käytössä.

SMFL:n hallituksessa Ojala on ollut kahteen otteeseen ja liiton puheenjohtaja vuosina 1980–1983. Hän vaikutti aktiivisesti siihen, että SMFL liittyi TEKin edeltäjän STS/ KAL:n jäseneksi vuoden 1984 alusta.

TEKissä hän on toiminut insinöörityön valtuustoryhmässä, muun muassa sen puheenjohtajana.

Samassa ryhmässä toimi myös Annanmäki, joka toimi pitkään myös TEKin hallituksessa, jopa sen ensimmäisenä varapuheenjohtajana reilut kymmenen vuotta.

Annanmäki työskenteli koko uransa STUKissa. Mielenkiinto pysyi yllä, kun tehtävät vaihtuivat tasaisin välein: alkuvuosien radonmittauksista ydinvoimalatarkastuksiin, säteilyn käytön tarkastuksiin, tutkimustehtäviin ja hallintoon. Hän on periaatteessa jäänyt eläkkeelle, mutta hoitaa edelleen osa-aikaisesti muutamia projektitehtäviä.

TEKistä miehillä on vain hyvää sanottavaa.

– Eri tehtävissä työskenteleviin tekkiläisiin tutustuminen ja heidän kokemustensa kuuleminen on ollut parasta mahdollista kouluttautumista, Ojala sanoo.

SMFL päivitti nimensä vuonna 2010 ja on nyt Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL.

aikaa yhdessä. Ojaloiden huvilasta ja saunasta Taivassalossa tuli mieluinen rentoutumispaikka pienelle ydinryhmälle, johon kuului työkavereiden lisäksi samanhenkisiä sukulaismiehiä.

Pienellä porukalla on tehty mahtavia lakkaretkiä Sallan Murhahaaran aavalle. Varsinkin ensimmäisellä lakkaretkellä ”marjoja oli aivan sikana”. Marjat tuotiin Helsinkiin ­auton takakontissa.

Myös kesäiset pyöräretket 7–8 hengen porukalla ovat kuuluneet ohjelmaan jo kymmenen vuotta. Aluksi ryhmä ajoi 230 kilometrin matkan Helsingistä Taivassaloon.

Muilla retkillä tutuiksi ovat tulleet Pohjanlahden rannikko, kiinnostavat kohteet Virossa sekä Ruotsissa Mälar-rundan ja toisella retkellä muun muassa Götan kanaali ja Vadstenan luostari. n

Lakkaretkiä, saunomista ja pyöräilyä Annanmäki ja Ojala alkoivat jo nuorina viettää myös vapaa-

lehti.tek.fi

MAL50v-ilmo.indd 1

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLISTEN ALOJEN AKATEEMISET

MAL 50 vuotta Juhlaesitelmät, 50-vuotishistorian julkistaminen ja juhlaillallinen perjantaina 14.10.2011 alkaen klo 15 Vanhalla ylioppilastalolla, Mannerheimintie 3, Helsinki Alustava ohjelma Avaus puheenjohtaja Antti Lauri, MAL Valtiovallan tervehdys Akavan tervehdys Asiantuntijuuden ja erityisosaamisen rooli päätöksenteossa puhemies emeritus Paavo Lipponen Suomen tieteen tila ja tulevaisuus eurooppalaisesta näkökulmasta professori Marja Makarow Tekniikan tulevaisuuden haasteet ja uhat professori Päivi Törmä Länsimaisen talousjärjestelmän tulevaisuus kauppatieteen kandidaatti Esko Seppänen MALin 50-vuotishistorian julkistaminen TEKin tervehdys Ansiomerkkien jako Juhlaillallinen ja tanssiaiset Juhliin ilmoittautuminen alkaa 5.9.2011.

Lisätietoa: www.mal-liitto.fi

TEK 45

7.6.2011 10.49

Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta

DiplomPro – tavoitteena DI- tai KTM-tutkinto 30.8.2011– 24.4.2013 DiplomPro-koulutus on suunnattu Aalto-yliopiston teknisten korkeakoulujen ja kauppakorkeakoulun opiskelijoille, joiden viimeisestä opintosuorituksesta on kulunut vähintään kaksi vuotta ja jotka pystyvät suorittamaan opintonsa loppuun kahdessa vuodessa. Hakijan on oltava työtön tai työttömyysuhan alainen.

Koulutukseen haetaan sähköisesti www.mol.fi/ koulutukset tai työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

Hakemuksen lisäksi TE-toimistoon toimitetaan korkeintaan 3 kk vanha opintosuoritusote sekä selvitys puuttuvista opinnoista. Koulutuksen numero on 631025. Hakuaika päättyy 15.8.2011.

Koulutus on Uudenmaan ELY-keskuksen hankkimaa työvoimakoulutusta ja osallistujille maksutonta. Koulutuksen ajalta opiskelijalle voidaan maksaa työttömyysturvaa. Lisätietoja koulutuksen aikaisista etuuksista saa Työ- ja elinkeinoministeriön Koulutuslinjalta p. 010 19 4901, ma–pe klo 9 –17.

Lisätietoja: www.aaltopro.fi/diplompro projektipäällikkö Outi Huvinen puh. 050 501 4096, outi.huvinen@aalto.fi

Ole oman urasi paras asiantuntija!

LEAD11 uratapahtuma on suunnattu asiatuntijoille ja esimiehille, jotka haluavat kehittyä omassa työssään ja johtaa omaa elämäänsä.

Tutustu Suomen mielenkiintoisimpien työnantajien uramahdollisuuksiin ja ota varaslähtö henkilökohtaisen kehittymisen polulla. Hae tapahtumasta tasapainoisen elämän ja ammatissa menestymisen avaimet!

Aika: Tiistai 6.9.2011 klo 10.30–18.00 Paikka: Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3–5, Helsinki Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan tapahtumaan ja tutustu ohjelmaan osoitteessa www.wanhasatama.com/lead Kohtaa yritykset henkilökohtaisesti. Sovi tapaamiset etukäteen Meeting Plannerissa, wanhasatama.com/lead > verkostoidu

Päämediat:

46 TEK

4/2011

Nimi............................................................................................................................................................................................

Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka.................................................................................................................................. ..................................................................................................................................................................................................

Puhelin.......................................................................................................................................................................................

Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen ”Kesäristikko”. Vastausten on oltava perillä 22.8.2011 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Merike Kesler, Young Scientist projektikoordinaattori...................................2291 2563 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Jan Degerlund, lakimies ............................... 2291 2262 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Satu Tähkäpää, lakimies................................ 2291 2211 Katri Vainio, (työvapaalla) Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen,........................................... 2291 2247 toimittaja-tiedottaja Kirsti Levander,................................................. 2291 2257 toimittaja-tiedottaja Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245

Hallinto

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson, äitiysvapaalla Suvi Mauro, vs. henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Eija-Liisa Poutanen, ........................................ 2291 2201 johdon assistentti Pirkko Karlsson, hallintosihteeri ................ 2291 2202 Juha Fagerström, ............................................ 2291 2566 toimistoassistentti

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Kaisa Laajalahti, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Katri Närhi, asiamies, osaamisen kehittämisen kärkihanke........ 2291 2253 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt, opintovapaalla

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla Sanna Puutonen, Teekkarin työkirja......... 2291 2271

Tekniikka ja yhteiskunta

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259

48 TEK

Talous ja toimistopalvelut

Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Kenttä ja järjestö

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Kari Hankia, teekkariasiamies..................... 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto

Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Juho Koskenranta, teekkariyhdysmies

Turun aluetoimisto

DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Niclas Jern *, teekkariyhdysmies Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto

Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Mikko Savela, teekkariyhdysmies, 050 410 8172

Vaasa

Tomi Vaappo, teekkariyhdysmies, 050 5979 906

4 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2011 1/1 sivua 3 200 euroa 1/2 sivua 2 200 euroa 1/4 sivua 1 500 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2011: 4.2., 18.3., 6.5., 17.6., 16.9., 28.10., 16.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) TILAUSHINNAT Vuosikerta 45 euroa (kestotilaus, kotimaassa), irtonumeron hinta 7 euroa (+ 2,5 euron postituskulut) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Vaisala/Thinkstock PAINOPAIKKA: Forssa Print 2011 puh. 010 618 5111 JAKELU Itella Oyj Painos: 67 200 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta ISSN 1459-1898

4/2011

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2011 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2011 on 339 euroa (28,25 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2011 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­ pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

lehti.tek.fi

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Voit lähettää lomakkeen tai vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vuodelle 2011 edellyttäen, että alennusta haetaan vuoden 2011 aikana, paitsi puolisoalennuksessa, joka astuu voimaan anomista seuraavan kuukauden alusta.

Mikäli alennuksen peruste päättyy kesken alennuskauden, ilmoita asiasta TEKin jäsenrekisteriin. Alennus päättyy saman­aikaisesti kuin sen peruste.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

palkaton opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (Vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan kotihoidontukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla eroan TEKin kautta voimassa olleesta IAETkassan jäsenyydestä.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEK 49

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Globalisaation symboli #1 Teksti Petja Partanen

M

itä, insinööritkö syrjässä yhteiskunnallisesta keskustelusta? International Organization for Standardization ISO esitti vuonna tammikuussa 1968 väkevän statementin: ISO 668 -rahtikonttistandardi on muuttanut maailmaa enemmän kuin Urho Kekkonen, John F. Kennedy ja Nikita Hruštšev yhteensä.

20-vuotias www on mullistanut tiedonsiirron. Merikontti teki vuosikymmentä aiemmin saman tavaraliikenteelle.

Suomalaiskaupan hyllyltä noukituilla tuotteilla on yksi yhteinen nimittäjä. Kiinalainen pöytätuuletin, argentiinalainen naudanfilee ja chileläinen punaviini ovat kaikki matkustaneet toiselle puolen maailmaa 20 tai 40 jalan kontissa. Alla ovat vaihdelleet rauta- ja kumipyörät tai konttilaiva, mutta kontin rautainen kita avataan vasta mahdollisimman lähellä määränpäätä.

Konteissa kulkee 90 prosenttia maailman tavaraliikenteestä. Amerikkalaisen kuljetusyrittäjä Malcom McLeanin 1950-luvun innovaatio on moninkertaistanut maailmankaupan ja leikannut rahtikustannukset murto-osaan entisestä. Osa maapalloa kiertävistä 18 miljoonasta kontista päätyy eläkepäivillään parakeiksi rakennustyömaille ja tavarasäilöiksi peltihallien pihoja koristamaan. Maailmaa nähneellä konttivanhuksella saattaisi olla muutama tarina globalisaatiosta kerrottavanaan.

Globalisaation symboli kelpaa myös hipsterien toimistoksi. Lontoon Docklandsin Container City nousi harjakorkeuteen neljässä päivässä.

50 TEK

4/2011

Teekkarilaulun alkulähteillä

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Ruostuu kaivoksessa kiskot Ruostuu kaivoksessa kiskot O. Elokas / trad. suom. E. Mäkinen

   C

F9

C



Ruos - tuu

C

C9

jos

ei

   Fmaj C

    

kai - vok - ses - sa

C

G9

     

kis - kot,

 C



ve - tää naa - ma - tau - lus, Ebadd9

kurk - kuus vis - kot,



Ryp - pyyn

C Adim C      

Dm7 Em Dm D7 G9

         



 

vie - ri mal- mi - vau - nus.

       Bb

G7

jos vain vet - tä

D

 

vis - kot,

C







vis - kot.

Polyteknikkojen kuoron tervahöyryristeily kesällä 1947 suuntautui Lappeenrannasta Kuopioon. Retkeä varten oli laadittu Laulusavotta-niminen laulukirjanen. Kuoro kävi matkan varrella esiintymässä Outokummun kaivoksella, jossa kupariyhtiö Outokumpu isännöi illanviettoa.

Tuolloin vasta 6-vuotias Antero Hakapää on myöhemmin päätellyt Laulusavotan nimikirjoituksista isoisänsä, vuorineuvos Eero Mäkisen ja PK:n johtajan Ossi Elokkaan tapaamisen johtaneen uuden teekkarilaulun syntyyn: Mäkinen oli nimittäin esitellyt Elokkaalle tuoretta suomennostaan vanhasta saksalaisesta vuorimiesten perinnerunosta Rostig wird die Grubenschiene, ja maestro lupasi siltä istumalta laatia sanoihin sopivan sävelen!

Mäkinen oli saanut alkuperäiset sanat messinkilaattaan kaiverrettuina hampurilaiselta liiketuttavaltaan: Rostig wird die Grubenschiene, wenn der Hunt nicht drüber läuft.

Faltig wird des Bergmanns Miene, wenn er ab und zu nicht säuft.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 51

Kirjat nopeasti verkosta

www.talentumshop.fi

Uusia näkökulmia Jarkko Rantanen

Tunteella!

Voimaa tekemiseen Miten eri tunteet syntyvät ja miten ne vaikuttavat toimintaamme? Kuinka niitä voi hyödyntää arjessa ja työelämässä? Kirja antaa uuden näkökulman suorituskyvyn parantamiseen ja sopii erinomaisesti kaikille, jotka haluavat valjastaa tunteista enemmän voimaa tekemiseen.

2011, 352 s., 49 €

Lasse Kurkilahti, Toivo Äijö

Selviydy tai sukella Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla Kriisi etenee tutun kaavan mukaan: ympäristön muutoksiin ei osata reagoida, koska ylimielisyys on vallannut johdon ja hälytysjärjestelmät eivät toimi. Strategia-ammattilaiset esittelevät uuden suomalaisen johtamisen mallin, jonka avulla kriisin kaava voidaan murtaa.

Esimerkkinä muun muassa Nokia.

2011, 224 s., 67 €

Tapio Aaltonen

Johda ihmistä Teologiaa johtajille Johtaminen on moniulotteinen tapahtuma, joka tarvitsee tuekseen talous- ja insinööritieteitä mutta myös ihmistieteitä, kuten psykologiaa ja filosofiaa.

Mitä opittavaa johtajilla on teologiasta? Johda ihmistä ei ole teologian oppikirja, vaan siinä etsitään uutta näkökulmaa johtajuuteen, jolla on suuri merkitys henkiseen ja taloudelliseen hyvinvointiimme.

Ilm. kesäkuu 2011, 384 s., 67 €

*) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min.

Matkapuhelimesta 8,28 snt/min puh + 17 snt/min.

Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Janne Tienari, Rebecca Piekkari

Z ja epäjohtaminen

Tällaista kirjaa johtamisesta et ole vielä suomeksi lukenut!

Z on symboli uudelle ja vähän pelottavallekin. Se viittaa uusiin sukupolviin ja muutospaineisiin. Vastaukseksi nousee epäjohtaminen, uudenlainen tapa hahmottaa johtamistyötä.

Kirja käsittelee johtamisen haasteita ja vastauksia tuoreiden suomalaisten esimerkkien kautta korostaen moniäänisyyttä, hokematta yhtä totuutta. Z ja epäjohtaminen tarjoaa viihdyttävän lukuelämyksen. Se antaa pohjan oman toiminnan kehittämiseksi ja ehkä muidenkin…

2011, 288 s., 35 €

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100 *). Myös kirjakaupoista.

Talentum Shop, Annankatu 34–36, Helsinki • avoinna ma–pe klo 9.00–17.00

Nämä kaikki kirjat ovat saatavana myös e-kirjana. Lisätiedot www.talentumshop.fi