TEK 4/2012

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

15.6.2012

2012

4

Suomalainen Insinöörityöpalkinto

teräsmiehille

Helsinki innostui protoilusta Levistä ratkaisu energiapulaan ja jätevesien puhdistukseen

24

Angina Herrmann

S.

5 Pääkirjoitus

Älä allekirjoita mitä tahansa

6 Suomalainen Insinöörityöpalkinto teräsmiehille

Suomi on ilmastotutkimuksen suurvalta.

Kun Helsingin yliopisto luovutti tutkimuslaitteita Nanjingin mittausasemalle, myös ilmastofyysikko Erik Herrmann pakkasi laukkunsa ja muutti kahdeksi vuodeksi Kiinaan.

AJASSA

12 Strategiat nurkkaan ja hihat rullalle 17 Havuja!

Marjo Matikainen-Kallström: Työharjoittelu ulkomailla osaksi opiskelua ja työllisyyskoulutusta

18 Työhyvinvoinnista seuraava megatrendi 21 TEK-vaikuttaja Hannu-Matti Järvinen:

Tekniikka on arvokas työkalu

TYÖELÄMÄ

22 Lakitieto

Eläkeikä lähestyy – miten toimin?

24 Kiina raottaa savuverhoaan ilmastotutkimukselle 28 Helsinki innostui protoilusta 42 TEKin uraillat KOULUTUS

40 Työura vaatii ohjausta TUTKIMUS

Helena Hagberg

32 Meriittikorotukset vaihtuivat tulospalkkioihin

. a kesästä Nauttika irkistykää! ja v Levätkää

S.

28

Protomo tarjoaa uuden suunnan uralle.

2

TEK 4/2012

iStockphoto

4/12 VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Millennium-pääpalkinnon saaja julkistettiin palkintogaalassa Helsingissä 13. kesäkuuta. manaka nya Ya Sh i

Linus Torvalds

36

3

Yksisoluiset levät ovat paljon tehokkaampia biomassan tuottajia kuin peltokasvit tai puut.

hyvää uutista työelämästä

KOLUMNI

31 Pylväiden välistä

Sauli Ahvenjärvi: Oikeanlaisia osaajia tarvitaan

TEKNIIKKA

36 DI:stä tohtoriksi:

Puhtaanapitolaitos ja öljynporauslautta yhdessä solussa

44 Saksalainen insinööritaito vitriinissä 49 Tekniikan ihmeitä Ari Karttunen/EMMA

Ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro

51 Teekkarilaulu

Onko työeläkeote tuttu paperi? s. 22

s. 49

Työhyvinvointi lisääntynyt merkittävästi alle 35-vuotiailla. Hyvä työ­ ilmapiiri ei vaadi suuria investointeja. Suomalaiset tyytyväisempiä esimiestyöhön kuin EU:ssa keskimäärin.

Tuoreet maisterit tulevaisuuden haasteiden kimpussa Helsingin Jätkäsaaressa oli näytillä lähes sadan Aallosta valmistuneen opinnäytetyöt.

Ystävä sä snapsien Aalto-1-satelliitti.

lehti.tek.fi

3

Helena Hagberg

S.

?

Aki-Pekka SInikoski

Miljoonan euron Millennium-palkinto

ILMOITUS

PÄÄKIRJOITUS

Älä allekirjoita mitä tahansa Työnantajat hoitavat tuotannollisin ja taloudellisin syin perusteltuja irtisanomisia usein varsin reipashenkisesti.

Tyypillinen kuvio on, että jäsenelle tarjotaan työnantajan suorittaman irti­ sanomisen sijaan irtisanoutumissopimusta. Siinä työntekijä ottaa itselleen vastuun työsuhteen päättymisestä suhteellisen vaatimatonta lisäkorvausta vastaan ja sitoutuu olemaan esittämättä muita vaatimuksia.

Sopimuksia saatetaan tarjota tilanteissa, joissa irtisanominen on muuten laitonta, kuten vaikkapa kesken hoitovapaan. Harkinta-aikaa tai mahdollisuutta käyttää omia asiantuntijoita sopimuksen arviointiin ei yleensä tarjota. Jos työnantaja on monikansallinen yritys, vastapuolen huippu­ juristien laatimaa sopimusta tarjotaan kaiken kukkuraksi allekirjoitettavaksi vieraalla kielellä.

Kun työntekijä irtisanoutuu muodollisesti itse, häviää hän vähintäänkin työttömyysturvaeduissa. Samalla työnantaja vapautuu uudelleensijoittamisvelvollisuudesta, eikä hänen tarvitse osoittaa irtisanomisperusteidensa laillisuutta. Työsuhteen päättämis­ sopimus on aina potentiaalinen miina, eikä sitä todellakaan pidä allekirjoittaa ennen kuin on varma siitä, että se on myös omalta kannalta työnantajan suorittamaa irtisanomista parempi vaihtoehto.

Sopimus voi toki olla ja onkin usein hyvä vaihtoehto, mutta se kannattaa

lehti.tek.fi

aina käydä läpi oman juristin kanssa.

TEKin jäsenillä työoikeuteen erikoistuneiden omien lakimiesten neuvonta­ palvelut ja oikeusturvavakuutus kuuluvat jäsenmaksuun.

Sen jälkeen, kun nimi on myöntymisen merkiksi laitettu huonoon paperiin, TEKin mahdollisuudet ajaa jäsenen etua ovat hyvin rajalliset. Kuluttajansuoja ei koske työsuhteita, ja tyhmää sopimusta ei muuteta helposti toiseksi.

On hyvä muistaa, että irtisanomistilanteessa irtisanottavan ei ole pakko allekirjoittaa mitään. Harkinta-aikaa kannattaa ja pitää pyytää. Mitään säännöksiä kohtuullisen ajan pituudesta ei ole, mutta kohtuullisena aikana voinee pitää muutamaa arkivuorokautta.

Työnantajan lakimiehet ovat hioneet papereitaan viikkotolkulla ja siten on kohtuutonta edellyttää työntekijältä vastausta samalta seisomalta.

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Työsuhteen päättämissopimus on aina potentiaalinen miina.

5

Suomalainen Insinöörityöpalkinto

teräsmiehille

Palkitut Tommi ja Reijo Liimatainen sekä Mikko Hemmilä työmaallaan Ruukin terästehtaalla Raahessa.

6

TEK 4/2012

Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnettiin tänä vuonna raahelaiselle teräsmieskolmikolle. Eläkkeellä oleva valimoteknikko Reijo Liimatainen, poikansa DI Tommi Liimatainen ja DI Mikko Hemmilä palkittiin suorasammutusteknologian kehittämisestä.

Teksti Kirsti Levander Kuvat Juha M. Kinnunen

I

sä Liimatainen sen keksi. Rautaruukin terästehtaalla työskennellyt valimoteknikko Reijo Liimatainen kiinnitti jo 1980-luvulla huomiota epä­o nnistuneisiin valssauksiin. Hän otti hylätyistä teräskeloista näytteitä ja huomasi, että susikappaleet olivat ihmeen ­sitkeitä.

Liimatainen alkoi pohtia suorasammutuksen mahdollisuutta.

Hän puhui asiasta useaan otteeseen muillekin.

– Myönneltiin, että on kiinnostavaa ja että pitäisi tutkia… Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, kukaan ei asiaan tarttunut – ja Liimataista kismitti.

– Hulluutta ei saisi tutkimatta tyrmätä, idean isä muistuttaa nytkin.

Vuosien kuluttua Liimatainen otti asian taas kerran puheeksi poikansa kanssa.

Tommi oli siihen mennessä jo kouluttautunut diplomi-insinööriksi ja työskenteli Rautaruukin tuotesuunnittelussa.

Kotona leivinuunin kupeessa käyty keskustelu sai Tommin lämpenemään: kyllä idea pitäisi viimein tutkia.

Jess!!! Nyt oli isä Liimataisella onnea matkassa.

Tommi sai vakuutettua asiasta myös tuotekehityksessä jäähdytyksen parissa työskentelevän kollegansa Mikko Hemmilän. Rohkeuden ja senhetkisen tehtäväkuvansa ansiosta miehillä oli mahdollisuus käynnistää idean tutkimus ja tuotantomittakaavan kokeet.

Kokeet 20 vuotta myöhässä Tuotantokokeiden suunnittelu alkoi vuonna 2001.

– Japanilaiset olivat tehneet suorasammutuskokeita jo 1980-luvulla levyvalssatuilla teräslevyillä, mutta nyt syntyi ”hullu” ajatus kokeilla suorasammutusta nauhavalssauslinjalla. Mutta saisiko teräk> jatkuu seuraavalla sivulla lehti.tek.fi

7

Olli Häkämies Reijo Liimatainen, Tommi Liimatainen ja Mikko Hemmilä ottivat palkinnon vastaan Helsingissä 24. toukokuuta.

sen kelalle ja olisiko se teknisesti käyttö­ kelpoista? Kysymyksiä oli runsaasti, Hemmilä kertoo.

– Perinteisessä valmistusprosessissa valssattu teräs kuumennetaan uudelleen karkaisua varten. Suorasammutuksessa punaisena hehkuva teräslevy tai -nauha jäähdytetään vedellä huoneenlämpöiseksi välittömästi valssauksen jälkeen.

Ero suorasammutuksen eduksi on selkeä: perinteinen karkaisu on hidasta ja kallista, suorasammutus nopeaa, kustannustehokasta ja energiaa säästävää.

Ensimmäiset koevalssaukset tehtiin Ruukilla kesällä 2001. Koekeloista tehtiin nauhalevyjä ja putkipalkkeja.

– Testaustulokset olivat loistavia: arkit suoria, pinnat siistin sileitä ja iskusitkeys moninkertainen odotuksiimme nähden, Tommi Liimatainen kertoo.

– No, takapakkiakin on otettu. Onpa jokunen suorasammutusnauha kolissut linjalta pahasti uloskin, mutta teräsmiehet eivät ihan vähästä säikähdä.

Samalla kuitenkin opittiin, että suora­ sammutuksessa työturvallisuus on ykkös­ asia.

Tätä muut eivät osaa Vuosituhannen alussa tehtiin myös koostumusmuunnelmia. Ja tulosta tuli: suora­ sammutusmenetelmällä karkaistujen erikoisterästen valmistus alkoi Ruukin Raahen tehtaan nauhavalssauslinjalla vuonna 2002 ja levyvalssauslinjalla vuonna 2006.

8

Markkinoille lanseerattiin ultraluja rakenneteräs Optim 900QC ja kulutus­teräs Raex 400.

Työn tuoksinassa prosessilaitteet olivat joutuneet lujille. Tarvittiin uusia investointeja: nauhavalssauslinjalle hankittiin uusi järeä kelain ja myös arkkileikkauslinjaa modernisoitiin ja vahvistettiin.

Ruukissa vallitsi innostuksen kulttuuri.

Hemmilä kuvailee sitä ammattiylpeydeksi.

– Me tehdään jotain, mitä kukaan muu ei osaa.

– Samalla se oli top secret, mikä sekin lisäsi innostusta, Reijo Liimatainen jatkaa.

Myös markkinointi- ja myyntiosasto oli innoissaan: tarjolla oli nyt ainutlaatuista huipputerästä, jota ei muualta saanut.

Ohutta mutta lujaa Nauhavalssauslinjalla kuumavalssatusta ja suorasammutetusta teräksestä saadaan ohuimmillaan parimillistä teräslevyä, levyvalssauslinjalla valmistetun ja karkaistun teräksen minimipaksuus on monin­ kertainen.

Suorasammutettu rakenneteräs on noin 2–3 kertaa standarditerästä lujempaa, kulutusterästen kovuus on teräslajista riippuen 300–500 HB, siis yleisimmin käytettyihin perusteräksiin verrattuna kaksinkolminkertainen.

Suorasammutetun terästuotteen suurta lujuutta hyödyntämällä voidaan suunnitella ohutseinäisiä ja siten keveämpiä rakenteita. Loppukäyttäjälle se merkitsee

25 000 euroa teknillisen osaamisen edistämisestä Suomalainen Insinöörityö­ palkinto, 25 000 euroa, myönnetään vuosittain henkilölle tai työryhmälle, joka on edistänyt huomattavasti teknillistä osaamista Suomessa.

Palkittavalle insinöörityölle on tunnusomaista luova panos, omaperäisyys sekä idean tai teorian käytännön toteutus.

Arvioin­nissa kiinnitetään huo­ miota myös palkittavan työn liike­taloudelliseen ja kansan­ taloudelliseen merkitykseen.

Perusperiaatteet palkinnon saamiselle on määritelty säännöissä, joihin käytäntö on tuonut oman lisänsä. Yhtenäisen kokonaisuuden muodostava hanke, joka on johtanut sel­ keään lopputulokseen, on hyvä palkinto­ehdokas.

TEKin teknillinen valiokunta vastaa ehdokasasettelusta, lopullisen valinnan tekevät TEKin ja TFiFin hallitukset.

Palkinto pyritään myöntämään eri vuosina erityyppisille töille ja eri aloille. Tähän mennessä ykkössijalle ovat yltäneet useimpien tekniikan osaalueiden­edustajat rakennus­ tekniikkaa lukuun ottamatta.

Nimestään huolimatta työn voi saada myös muun kuin diplomi-­insinöörin tai insinöörin tutkinnon suorittanut.

Esityksiä palkittaviksi töiksi voivat tehdä kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt tai yhteisöt kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran v­ uonna 1981.

TEK 4/2012

energiatehokkuutta, mahdollistaa suuremmat hyötykuormat ja pidemmän elin­ kaaren.

Suorasammutettujen terästuotteiden käyttökohteita onkin tutkittu yhteistyössä asiakkaiden, muun muassa nostolaite- ja metsäkonevalmistajien, kanssa.

Erityisesti kuljetusvälineissä – kuormaautoissa, busseissa ja junanvaunuissa – ­ultraluja materiaali mahdollistaa kevyet rakenteet ja säästää näin energian kulutusta. Henkilöauton jokainen painonsäästö­ prosentti laskee polttoaineenkulutusta 0,5 prosenttia!

Lujaa suorasammutettua terästä käytetään myös nostokalustossa, erityisesti nostureiden hoikissa ja kantavissa, koville rasituksille alttiissa osissa. Muun muassa maailman korkeimmalle eli 112 metrin korkeuteen yltävään kuorma-auto­ alustaiseen nostolavalaitteeseen on käytetty Ruukin erikoislujia teräksiä.

Suorasammutettu teräs suojaa jopa luodeilta. Panssariterästä käytetäänkin esimerkiksi arvokuljetusautoissa.

Suorasammutus verrattuna perinteiseen karkaisuun ºC

Hidasta ja kallista

Perinteinen karkaisu ( & päästö)

Aika Kuumavalssaus

Kuumennus & sammutus

(Päästö)

Nopeaa, kustannustehokasta ja energiaa säästävä

Aika Kontorolloitu kuumavalssaus & sammutus

lehti.tek.fi

(Päästö)

Ihan huippujuttu Suorasammutusta pidetään yhtenä terästeollisuuden merkittävimmistä keksinnöistä. Liimataisten ja Hemmilän kehittämä, patentoitu menetelmä onkin Ruukin erikoisterästen menestyksen tukipilari.

Metallurgisesti keksintö on yhdistelmä termomekaanista valssausta ja perinteistä karkaisua, jossa sopivasti kuumavalssaamalla muokataan austeniittirae optimaaliseksi ja muutetaan se karkaisemalla sitkeäksi ja lujaksi martensiitiksi tai erittäin hienorakeiseksi ferriitin, bainiitin ja martensiitin muodostamaksi monifaasi­ teräkseksi.

Tuotantomäärät ovat ylittäneet alkuperäiset arviot yli satakertaisesti. Erikoisterästen osuus on teräsliiketoiminnasta tällä hetkellä reilu kolmannes, ja merkittävä osuus niistä on juuri suorasammutus­ tekniikalla valmistettuja.

Yhtiön tavoitteena on kasvattaa erikoisterästen tuotanto-osuutta.

Nyt tuotteita menee jo Eurooppaan, Kiinaan, Brasiliaan, Australiaan ja Etelä-­ Afrikkaan.

Kilpailijat puhaltavat niskaan

ºC

Suorasammutus ( & päästö)

Ruukki

Ruukki

Onpa jokunen suorasammutusnauha kolissut linjalta pahasti uloskin, mutta teräsmiehet eivät ihan vähästä säikähdä.

Reijo Liimataisen 36 vuoden ura Ruukin palveluksessa tutkimuskeskuksessa, laadunvalvonnassa ja teknisessä asiakas­ palvelussa päättyi vuonna 2003, jolloin hän jäi eläkkeelle.

– Ruukin teräksistä ei enää Tommin kanssa saunanlauteilla keskusteluja käydä: salassapitopykälät pitävät siitä huolen.

Jouten innovoinnin grand old maniksi luonnehdittu Liimatainen ei kuitenkaan

9

Kuumavalssaus Kuumavalssauksessa metalli­aihio muokataan 800–1 200 celsius­ asteessa valssaimen valssien välissä useita kertoja. Muokkauksessa sen karkea rakenne hienonee toistuvien uudelleenkiteytymisten kautta pienirakeiseksi austeniitiksi. Tämän jälkeisessä jäähdytysvaiheessa tapahtuu teräksessä faasimuutokset.

Karkaisu Teräs on korkeissa lämpötiloissa, noin 900 celsisusasteessa, austeniittinen. Jäähdytyksessä ja sen jälkeen se muuttuu erilaisiksi faasi­yhdistelmiksi. Näin saavutettu mikrorakenne määrää teräksen ominaisuudet. Teräksen karkaisu perustuu faasimuutokseen, jossa austeniitti muuttuu kovaksi martensiitiksi.

Suorasammutuksessa teräs jäähdytetään nopeasti matalaan lämpötilaan heti kuumavalssauksen jälkeen.

Perinteisessä karkaisussa teräs kuumavalssataan ja jäähdytetään.

Tämän jälkeen se kuumennetaan uunissa uudelleen austeniitiksi ja jäähdytetään nopeasti matalaan lämpötilaan martensiitiksi.

HB-luku HB(tai HBW)-luvut ilmaisevat teräksen kovuutta Brinell-asteikolla, jota käytetään yleisesti kulutusterästen pintakovuuden mittauksessa.

Kovuus mitataan painamalla standarditeräspalloa teräksen pintaa vasten määrätyllä voimalla tietyn ajan. Syntyneen kuopan halkaisija mitataan ja taulukosta saadaan kovuuslukema. Teräs on sitä kovempaa, mitä pienempi painauma muodostuu.

10

TEK 4/2012

Mikko Hemmilä

Tommi Liimatainen

Reijo Liimatainen

DI Mikko Hemmilä työskentelee Ruukin tutkimus- ja kehitysosastolla erikoisasiantuntijana.

Hän on vastannut suorasammutuskokeiden suunnittelusta ja läpiviennistä sekä idean jatkokehittelystä.

DI Tommi Liimatainen on Reijo Liimataisen poika.

Hän työskentelee Ruukin tutkimus- ja kehitysosastolla erikoisasiantuntijana. Hän on ollut merkittävässä roolissa suorasammutuksen jatkokehittämisessä ja tuotantokokeiden suunnittelussa.

Valimoteknikko Reijo Liimatainen on nykyisin yrittäjä ja eläkeläinen. Taustalla on 36 vuoden ura Ruukin palveluksessa tutkimuskeskuksessa, laadunvalvonnassa ja teknisessä asiakaspalvelussa.

Liimatainen on suorasammutus­ teknologiaan johtaneen idean isä, jota on luonnehdittu innovoinnin grand old maniksi.

Idea suorasammutuksesta syntyi 1980-luvulla, kun hän näki hylättyjä teräskeloja Ruukin tehtaalla. Meni kuitenkin vuosia ennen kuin idea eteni tuotantokokeisiin.

ole.­Eläkeläinen on yrittäjä. T:mi RAL tarjoaa muun muassa teräksen valmistuksen asiantuntijapalveluita.

Tommi Liimatainen ja Mikko Hemmilä ovat puolestaan parhaassa työiässä. Molemmat toimivat Ruukin tutkimus- ja kehitysosastolla erikois­asiantuntijoina.

– Koko ajan kehitetään uutta. Perästä kuuluu, miehet kuittaavat kysymykset siitä, mitä on työn alla.

Tässä kohdassa myös Ruukille on nostettava hattua: yritys on antanut lisää painoa tuote­

lehti.tek.fi

kehitykselle kymmenen viime vuoden aikana.

Eteenpäin on pakkokin mennä, sillä kilpailijat huohottavat jo niskassa.

Jäsenmaksu maksamatta?

Palkinto oli teräsmiehille iloinen yllätys, vaikka kolmikko tiesikin, että heidät oli kisaan ilmoitettu.

– Kun TEKistä soitettiin, ajattelin, että nyt on jäsenmaksu jäänyt maksamatta, Hemmilä nauraa.

Parhaat onnittelut teräsmiehille! n

11

AJASSA

Strategiat nurkkaan ja hihat rullalle Asiantuntijat kaipaavat suomalaiseen teknologiaympäristöön ennakkoluulottomuutta ja rutkasti kansainvälisiä yhteyksiä.

jako­ tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä paneeli­keskustelussa.

Sepposen mukaan korkeakouluissa pitäisi panostaa etenkin opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseen.

– Opiskelijoiden pitää saada hyvää tukea, että he voivat lähteä kansainvälisiin huippuyliopistoihin. Palatessaan he tuovat hyviä käytäntöjä ja parantavat toiminnan laatua täällä. Nyt keskitymme liikaa siihen, että houkuttelemme tänne ulkomaisia opiskelijoita.

Parhaat osaajat taas löytävät Suomeen, kun opetus- ja tutkimusympäristö, sosiaalinen ympäristö sekä työelämän laatu ovat kunnossa.

– Korkeatasoinen vientiteollisuus luo sellaisia työpaikkoja, että kansainväliset opiskelijat ja osaajat tulevat ja jäävät Suomeen, Sepponen toteaa.

Maailmalla oppii

Erikoistu ja erotu muista

Miten Suomen roolia kansainvälisessä innovaatioyhteisössä voitaisiin sitten parantaa? Tätä kiperää kysymystä pohdittiin Suomalaisen Insinöörityönpalkinnon

Sekä Sepponen että Aaltonen kehottavat yrityksiä erikoistumaan, jotta emme jää kilpailussa muiden jalkoihin. Korkea osaaminen ei jää huomaamatta.

12

Olli Häkämies

Seminaareja ja Power­­ point-kalvoja on nähty jo tarpeeksi. Strate­ gioiden sijaan nyt kaivataan tekoja.

– En enää uskalla mennä moneen seminaariin, sillä saan syyhyn Powerpoint-kalvoista, joissa meidän innovaatiojärjestelmämme toimii hyvin. Ruohonjuuritasolla tämä ei päde, näpäyttää professori Raimo Sepponen Aalto-yliopistosta.

– Suomi on täynnä strategioita, sillä niissä kenenkään ei tarvitse tehdä mitään, hän jatkaa.

Myös kansainvälisesti arvostettu tulevaisuudentutkija, Aalto-yliopiston dosentti Mika Aaltonen kritisoi suomalaista innovaatiokeskustelua.

– Ei esimerkiksi London School of Economicsin tilaisuuksissa nosteta innovaatiodiskurssia kaiken ytimeen, vaan siellä professorit ja tutkijat puhuvat asiasta, kovasta jutusta, mitä ovat tutkineet. Heti kun innovaatio institutionalisoidaan, se myös tapetaan, Aaltonen suomii.

Sepponen nostaakin esille karut faktat. Olemme tällä hetkellä länsimaisista EUmaista hännillä, kun katsotaan korkean teknologian vientituotteiden osuutta kaikista vientituotteista.

– TEMin tuoreen raportin mukaan olemme tieteessä vertailumaiden kanssa samalla tasolla, mutta sovelluksissa olemme jäljessä.

Viemme bulkkituotteita ja meille jäävät vain Talvivaaran muistot.

Samansuuntaista viestiä kertoo myös tuore teknologiabarometri. Maahan ei virtaa samalla tavalla suoria ulkomaisia investointeja kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Alankomaihin.

Panelistien Raimo Sepposen (vas.), Pentti Karhusen ja Mika Aaltosen mukaan menestyksen avain löytyy kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Meillä pitää olla jotain, joka on aidosti uutta, kokeilevaa ja testaa tulevaisuuden maisemaa. Se on ainoa tapa saada tänne hyvää porukkaa, Aaltonen korostaa.

– Kansainvälisillä markkinoilla osaaminen vetää puoleensa hyviä kumppanuuksia. Jos on osaamista, niin se näkyy jo viiden minuutin keskustelussa, hän lisää.

Sepponen ottaisi mallia Etelä-Koreas­ta.

Siellä erikoistuttiin aikoinaan näyttö- ja muistitekniikkaan, ja tällä hetkellä etelä­ korealaiset yritykset hallitsevat näitä markkinoita.

– Nyt pitäisi löytää alueita, joissa suomalainen osaaminen, design, liiketoiminta ja palvelujärjestelmät tuottavat lisäarvoa.

Meillä on paljon mahdollisuuksia, mutta me emme käytä niitä tällä hetkellä.

Kehittämistyössä kannattaakin olla askel edellä asiakkaan tarpeita.

– Jos emme tunnista erilaisia asiakasympäristöjä, emme voi innovoida menestyksekkäitä tuotteita. Meidän pitäisi ymmärtää asiakkaan ongelma paremmin kuin asia­kas itse, Sepponen huomauttaa. (AK)

TEK 4/2012

ajassa

Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijat Anni Iso-Mustajärvi, Elisa Terho, Jose Kantola ja Lauri Sippola sijoittuivat upeasti kolmansiksi TIMES business case -kilpailussa, johon osallistui 250 joukkuetta yli 60 eurooppalaisesta yliopistosta.

Mitalisijoitus vie mahtavasti tuotantotalouden laitoksen ja Aallon mainetta eteenpäin, kiitteli laitoksen johtaja, professori Hannele Wallenius opiskelijoitaan.

TIMES business case -kilpailussa (Tournament In Management and Engineering Skills) Euroopan parhaiden yliopistojen tuotantotalouden opiskelijat ratkaisevat business case -tehtäviä. Aikaa ratkaisuun on noin neljä tuntia, minkä jälkeen ratkaisu esitetään tuomaristolle.

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. (AK)

Lauri Sippola

Aalto-yliopiston tiimi kärkisijoille Euroopan kovimmassa case-kilpailussa

Jose Kantola (vas.), Elisa Terho, Lauri Sippola ja Anni Iso-Mustajärvi edustivat Aalto-yliopistoa.

Tule päivittämään itsesi. Kenties haluat kehittyä nykyisessä työssäsi tai pohdit kokonaan uusia uria.

LEAD 2012 on urasuunnittelu- ja kohtaamisfoorumi, jossa puhaltavat uudistumisen tuulet. Elämäsi tilaisuus voi olla lähempänä kuin uskotkaan.

Nähdään 4.9. Wanhassa Satamassa.

KATSO LISÄÄ: www.lead-tapahtuma.fi www.facebook.com/leadtapahtuma YHTEISTYÖSSÄ: Universum | Suomen Ekonomiliitto SEFE | Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Tekniikan akateemiset TEK | Tradenomiliitto | TRAL ry | Uusi Insinööriliitto UIL ry | Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Suomen Lakimiesliitto

lehti.tek.fi

13

AJASSA

Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä tiivistetään, jotta työkyvyn heikkeneminen voidaan tunnistaa riittävän varhain ja työkyvyttömyyden pitkittyminen ehkäistä.

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos tuli voimaan 1. kesäkuuta. Se kannustaa selvittämään yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työhönpaluuta helpottavia työjärjestelyjä. Lakimuutokset ovat yksi hallituksen työurien pidentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Mikä muuttuu?

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.

Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy, työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.

Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Työ­ terveys­huollon lausuntoa tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.

Myös sairauspäivärahan hakuaika lyhenee. Sairauspäivä­ rahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työ­ kyvyttömyyden alkamisesta. Lue lisää lakimuutoksesta Työ­ terveyslaitoksen kotisivuilta: www.ttl.fi/90paivaa. (AK)

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi.

Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Palkinto jaetaan Akavan liittokokouk­sessa 28.11.2012.

Vapaamuotoiset ehdotukset 14.9.2012 mennessä perusteluineen Vesa Vuorenkoskelle sähköpostilla vesa.vuorenkoski@akava.fi tai osoitteeseen Akava ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.

Lisätietoa osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto

14

Kuka on Suomen paras vastuullisuusraportoija?

Suomen parhaan vastuullisuusraportin ja -raportoijan haku on jälleen käynnistynyt. Kilpailu on avoin kaikille vastuullisesta toiminnastaan raportoiville: niin pienille ja suurille yrityksille kuin julkisen sektorin eri toimijoille.

Vastuullisuusraportti on yksi organisaatioiden tärkeimmistä vastuullisuusviestinnän kanavista. Kilpailun tavoitteena on tarkastella vastuullisuusraportoinnin nykytilaa ja kehittämis­ kohteita sekä lisätä kiinnostusta yhteiskuntavastuuta kohtaan.

Lisäksi kaikilla raportteja julkaisevilla organisaatioilla on mahdollisuus rakentaa mainettaan vastuullisena toimijana.

Vastuullisuusraportointikilpailussa arvioidaan automaattisesti kaikki Helsingin pörssissä listattujen yritysten raportit.

Muut voivat ilmoittautua mukaan 20.8.2012 mennessä. Voittajat julkistetaan 8.11.2012. Voittajan lisäksi kilpailussa palkitaan myös median, analyytikon, kansalaisjärjestön ja opiskelijoiden valinnat.

Viime vuonna kilpailun voitti Keskon raportti. Lisätietoa kilpailusta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.fibsry.fi/vastuullisuusraportointikilpailu. (AK)

Oletko ehdokkaana kunnallisvaaleissa?

Ehdokasasettelu syksyn kunnallisvaaleihin on käynnissä, uudet valtuustot valitaan 28. lokakuuta. Tar­joamme näkyvyyttä jäsentemme kampanjointiin julkaisemalla listan tietoomme saaduista tekkiläisistä ehdokkaista TEK-lehdessä 26.10. ja yhteisilmoituksella Tekniikka&Talous-lehdessä.

Ehdokastiedot julkaistaan myös TEKin­ verkko­sivuilla, joihin ehdokkaiden omat ­sivut linkitetään.

Ehdokkaana olevilla tekkiläisillä­ on myös mahdollisuus kampanjoida syksyn TEK-­lehdissä 50 prosentin alennuksella. Alennus on henkilö­ kohtainen ja se koskee vain ehdokas­ilmoittelua.

(JN) Ilmoita ehdokastietosi verkko­ lomakkeella osoitteessa kunnallisvaalit.tek.fi

iStockphoto

Lakimuutos ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä

TEK 4/2012

AJASSA

TEKin vapaalipulla

Tekniikan museon muotoiluvuoden näyttelyihin Tekniikan museosta voi lainata myös kännykän ja pelata TekGamea, jossa tutustutaan tekniikan historiaan ja innovaatioihin.

Samalla voi testata omia innovaattorin kykyjään.

Tarjolla on myös kännykkäopastus, TekGuide, joka tutustuttaa museon perus­näyttelyihin, suomalaisen teollisuuden historiaan, innovaatioiden tarinoihin ja aikalaisten kertomuksiin.

Museon ulkokierrokset kesäkuussa ja elokuussa kello 13 ja heinä­­ kuussa kello 13 ja 15.

Teatterikierros Mansikki ja muotovaliot kesälauantaisin kello 14­ (5 e/henkilö).

Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista osoitteessa www.tekniikanmuseo.fi

Riina Linna/Tekniikan museo

Designpääkaupunkivuoden kun­­niak­si Tekniikan mu­seos­sa nähdään, miten teknologinen ja muotoilun perinne kietoutuvat toisiin. Muotoiluvuosi on esillä niin museon perusnäyttelyissä kuin vaihtuvissakin näyttelyissä.

Kurkistuksia designiin -polulla tutustutaan perusnäyttelyn kohteisiin muotoilun näkökulmasta. Kohteina ovat muun muassa Koneen hissi ja signalisaatio, Nokian 2110 -­ matka­puhelin, Helsingin metro, Abloy-lukko ja Fiskarsin oranssit sakset.

Muotoilijan polku havainnollistaa muotoiluprosessin vaiheet nuorten suunnittelijoiden työnäytteiden avulla.

Kättä pidempää – työkalujen tekniikkaa esittelee työkaluja, niiden evoluutiota ja käyttöominaisuuksia. Esillä on muun muassa teollisen muotoilijan Olavi Lindénin museolle lahjoittama Fiskars-kokoelma ja muotoilija Pekka Harnin esinekategoriat.

Tekniikan museo sijaitsee kauniilla Kuninkaankartanonsaarella, Helsingin syntysijoilla. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Forsbyn keskiaikaisen kylän paikalle 12. kesäkuuta 1550. Nykyisen Tekniikan museon paikalla sijaitsi hallintokeskus, kunnes kaupunki 1640 siirrettiin merenkulun kannalta paremmalle paikalle Vironniemeen. TEKin vapaalipulla pääsee tutustumaan myös alueella sijaitsevaan Voimalamuseoon. Ravintola Koskenrannassa voi nauttia lounaan tai kahvit.

LEIKKAA LIPPU TEKNIIKAN MUSEOON! TEK TARJOAA.

TEKin jäsenen vapaalippu Tekniikan museoon oikeuttaa enintään viiden henkilön (kaksi aikuista ja kolme lasta) sisäänpääsyyn. Voimassa 30.9.2012 asti.

Jäsennumero (jäsenkortista)...................

Lipulla museossa kävi..........aikuista ja.........lasta.

Lippu käytetty ...... /...... 2012.

Tekniikan museo sijaitsee Kuninkaankartanonsaarella Helsingin Arabianrannassa osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki.

Tekniikan museon aukioloajat: 5.6.–31.8. ti–su 11–17 1.9. lähtien ti–pe 9–17, la–su 11–17

Lisätietoja museosta ja näyttelyistä: www.tekniikanmuseo.fi, puh. (09) 7288 440.

lehti.tek.fi

15

AJASSA

Salon seudulle haetaan tukea Euroopan globalisaatiorahastosta Tuntuvat vaikutukset Nokian vähennykset Salossa ovat olleet viime vuosina tuntuvia. Yhteensä Nokian Salon toimipaikan henkilömäärä on noin­ 3 700, joista tuotannossa työskentelee 1 700 henkilöä. Salon tuotannosta vähennetään kesäkuun loppuun mennessä enintään 1 000 työpaikkaa.

Viime vuonna Nokia päätti mittavista henkilövähennyksistä Suomessa ja muissa maissa useassa eri vaiheessa. Toimintoja on supistettu ja osa toiminnoista on siirretty Euroopan ulkopuolelle.

– Erilaisia yt-neuvotteluja oli viime vuoden aikana koko Suomessa noin 20, laskee Nokian Salon Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Aimo Leskelä.

– Tuoreimmat vähennykset kohdistuivat pääasiassa tuotanto- ja tukitoimissa työskenteleviin henkilöihin, ja ne koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Viime vuonna päätetyt vähennykset kohdistuivat Salossa muutamaan sataan tuotannon tukitoimissa ja tuotekehityksessä työskentelevään toimihenkilöön ja ylempään toimihenkilöön, Leskelä summaa.

Vähennykset heijastuvat Salon seudulla myös Nokian alihankkijoihin. Ennen vuo-

Aimo Leskelä

Antonin Halas

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) hakee Euroopan globalisaatiorahastolta noin 10,5 miljoonan euron tukea Nokian Salon irti­sanottavien työntekijöiden tukitoimiin kesäkuun loppuun mennessä.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee Euroopan parlamentti syksyn aikana. Haettava tuki on tarkoitus käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten työnhaku­neuvontaan, työnvälityspalveluihin, ammatinvalinnanohjaukseen, koulutukseen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Euroopan globalisaatiorahasto tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä.

– TEK on ollut Teollisuuden Palkan­ saajien kautta erittäin aktiivinen asiassa ja sysännyt prosessia liikkeelle, kertoo johtaja Ari Åberg TEKistä.

Nokian Salon tehtaan irtisanomistilannetta ja hakemuksen valmistelua on käsitelty kevään aikana TEMin työryhmässä, jossa Teollisuuden Palkansaajia on edustanut Åberg ja Ylempiä toimihenkilöitä TEKin yksikönjohtaja Joel Salminen.

den 2008 taantumaa alueen työttömyysaste oli alimmillaan kuusi prosenttia, ja vuoden 2012 aikana sen arvioidaan nousevan 15–17 prosenttiin.

– Nokian ensimmäisen vuosineljänneksen huono tulos on lisännyt epävarmuutta, eikä tulevaisuudesta ole selkeää kuvaa, Leskelä kiteyttää henkilöstön tunnot.

Leskelän mukaan erilaisille tukitoimille on tarvetta.

– Esimerkiksi Nokian oma Bridgeohjelma on edesauttanut uuden uran löytymistä. On myös tärkeää, että yhteiskunta helpottaa uusien yritysten perustamista ja tarjoaa mahdollisuuden lisä- ja täydennyskoulutukseen. (AK)

Akava vaatii kahdeksaa koulutuspäivää vuodessa Akava on julkaissut uuden koulutus- ja työllisyyspoliittisen ohjelmansa Vanheneeko osaamisesi?. Akava vaatii, että jokaisella korkeasti koulutetulla tulisi olla vähintään kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa, että osaava työvoima on Suomen menestyksen edellytys.

– Korkeasti koulutettujen oletetaan parantavan tuottavuutta sekä kehittyvän ja kehittävän jatkuvasti. Työtehtävät ja työaika on järjestettävä niin, että uuden oppimiseen on aikaa, Fjäder vaatii.

16

Tällä hetkellä noin kolmannes akavalaisista ei saa vuosittain työnantajan kustantamaa ja työajalla tapahtuvaa täydennyskoulutusta.

Akava muun muassa vaatii, että osaamisen kehittämisen rahoituksesta sovitaan sitovasti työja virkaehtosopimuksissa. Myös verotuksen on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan. Lisäksi työelämässä olevien uraohjausta ja työtehtäviin nivoutuvia koulutusmuotoja tulee parantaa.

Akavan mielestä myös korkeakoulutusta pitää kehittää. Tutkinnon on taattava hyvät työelämä­ valmiudet. (AK)

TEK 4/2012

HAVUJA!

Matrikkeli on kohta kansissa

Ensimmäinen nide on jo valmis, toista painetaan.

Toimitusaikaa koskeva kysely lähetetään sähköisesti tilaajille, joiden sähköpostiosoite on matrikkelitoimituksen tiedossa. Muille lähetetään kirje.

Hyvityksenä viivästymisestä matrikkelin etu­ käteen tilanneille lähetetään teekkarilaulukirja.

Matrikkelissa on mukana yli 70 000 alan koulutuksen saanutta. Teoksen voi hankkia joko kaksi­ niteisenä kirjana tai kompaktimmin DVD-levynä, jossa on myös hakutoiminnallisuuksia – tai vaikka molemmissa formaateissa edulliseen paketti­ hintaan. (HA)

Työharjoittelu ulkomailla osaksi opiskelua ja työllisyyskoulutusta

iStockphoto

Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011 -matrikkelin jälkimmäinenkin nide on painossa. Ison teoksen sidonta ja kansitus vievät vielä tovin. Kirjapainon ilmoituksen mukaan matrikkelipaketit ovat valmiina postitukseen heinä­­ kuun puolivälissä.

Koska monet ovat keskikesällä poissa vakituisesta osoitteestaan, matrikkelitoimitus kysyy kaikilta tilaajilta kesäkuun aikana, milloin he haluavat matrikkelinsa toimitettavaksi. Posti palauttaa paketin lähettäjälle, ellei sitä ole noudettu kahdessa viikossa. Niille tilaajille, jotka eivät vastaa mitään, matrikkeli lähetetään vasta yleisimmän lomakauden päätyttyä elokuussa viikolla 33.

Oletus­arvoisen elokuun lisäksi valittavissa on toimitus heti matrikkelien valmistuttua heinäkuussa, vasta syyskuussa tai nouto TEKin toimistosta.

S

uomalaisten, ulkomailla toimivien yritysten ongelmaksi on muodostunut ammattitaitoisen henkilöstön saaminen ulkomaan kohteisiin. Suomesta ei haluta tai uskalleta lähteä vieraaseen maahan, vieraaseen kulttuuriin ja vieraiden ihmisten pariin. Vaikka työ olisi juuri sitä mitä on aina halunnut tehdä, kynnys siirtyä ulkomaille on liian korkea.

Tätä kynnystä pitää madaltaa kaikin mahdollisin keinoin. Yksi ilmiselvä ja varmasti toimiva keino on opintoihin liittyvien harjoittelujaksojen toteuttaminen ulkomailla. Tätä voitaisiin käyttää paljon enemmän kuin nykyisin. Kun kerran on kokeillut ja huomannut pärjäävänsä ja ehkä jopa pitävänsä muualla työskentelystä, on huomattavasti todennäköisempää, että harkitsee myös vakituisen paikan vastaanottamista ulkomailla toimivasta suomalaisyrityksestä.

Työttömyyden aikana tapahtuva työllisyyskoulutus ja työharjoittelu ovat myös helppo tapa kokeilla ulkomailla työskentelyä. Suomella on runsaasti esimerkiksi teknologista osaamista vaativia projekteja ja hankkeita, jotka voisivat työllistää erityisesti korkeasti koulutettuja henkilöitä.

Kun työharjoittelu kansainvälisissä tehtävissä katsotaan osaksi Suomen vienninedistämistoimia, ulkomaanharjoittelun mielekkyyttä on helppo perustella myös maksajalle.

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström

Lisätietoa: www.tek.fi/matrikkeli

lehti.tek.fi

17

AJASSA

Työhyvinvoinnista seuraava megatrendi massa, kuten ilmastonmuutos on nyt. Emme ole tiedostaneet hyvinvoinnin taloudellista merkitystä, Ahonen ennustaa.

Kymmenkertaiset tuotot mahdollisia Ahosen mielestä lähemmäksi tasapainotilaa päästäisiin, jos organisaatiot käyttäisivät työhyvinvoinnin edistämiseen moninkertaisesti enemmän rahaa kuin nyt.

Ahosen mukaan kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että hyvin suunnitellut ja toteutetut satsaukset saattavat poikia jopa kymmenkertaiset tuotot.

– Perinteisesti on katsottu vain sairauspoissaoloja ja panostuksia, kun yrityksellä ei ole käytössä muita lukuja. Kun huomioidaan ennenaikaisten eläkkeiden vaikutus ja tuottavuusluvut, tilanne muuttuu totaalisesti.

Vuonna 2010 Suomessa menetettiin ennen­ aikaisten eläköitymisten vuoksi 382 000 henkilötyövuotta verrattuna siihen, että työura olisi jatkunut 65-ikävuoteen asti.

Työhyvinvointi lähti kiertueelle Work goes happy on uusi ja monipuolinen työhyvinvointikonsepti, joka kiertää vuoden 2012 aikana eri puolilla Suomea. Kiertue alkoi Helsingissä ja jatkuu syksyllä Tampereella, Lahdessa, Turussa ja Jyväskylässä. Päivän aikana painavaa asiaa käsitellään kiinnostavasti ja turhaa paatosta välttäen. Lue lisää www.wgh.fi.

18

iStockphoto

Suomalaisessa työelämässä vallitsee kauhun tasapaino, varoittaa Työterveyslaitoksen johtaja, professori Guy Ahonen.

Vuonna 2010 me­ne­­ timme ennenaikaisten eläköitymisten ja niitä seuranneiden työpanosten menetysten vuoksi 18 miljardia euroa. Kun summaan lisätään vielä muun muassa sairauspoissaolot, menetykset nousevat lähes 30 miljardiin. Samaan aikaan työpaikat panostavat työhyvinvointiin noin 2 miljardia euroa.

– Suomessa ei olla ymmärretty, mitä tarkoittaa, kun on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Se edellyttää, että ihmiset ovat toimintakykyisiä, valppaita ja hyvinvoivia. Aliinvestoimme koko ajan systemaattisesti ihmisiin, Ahonen kiteytti Work goes happy -hyvinvointikiertueen avaustapahtumassa Helsingissä 11. toukokuuta.

– Tietoisuus hyvinvoinnin merkityksestä tulee olemaan seuraava megatrendi maail­

Tekoja ruohonjuuritasolla Työhyvinvointia ei kuitenkaan kehitetä yksittäisillä toimilla, vaan koko työ­yhteisön toiminta tulee ottaa tarkkaan syyniin.

Samalla myös työurat pitenevät.

Esimerkiksi sairauspoissaolot lisääntyvät, jos työkyky on huono, työssä koetaan stressiä, työyhteisö ei ole oikeudenmukainen eikä kehityskeskusteluja käydä systemaattisesti. Myös työterveyshuollon sairaan­hoidon tasolla on vaikutusta.

– Hoitamalla hyvin sairauksia ehkäi­ semme myös muita sairauksia. Työhyvinvointikeskustelussa on paljon puhuttu, että sairaanhoidon osuus pitäisi poistaa ja jättää jäljelle ennaltaehkäisevä hoito. En ole ihan varma tästä, Ahonen huomauttaa.

Ahonen painottaa myös raportoinnin merkitystä. Hyvinvointi pitäisi ottaa mukaan kaikkeen organisaatioiden raportointiin.

– Tosiasia on, että sitä saa, mitä mittaa.

Jos emme mittaa hyvinvointia, emme myöskään saa aikaan tuloksia. (AK)

TEK 4/2012

ajassa

Muiden maiden työmarkkinauudistuksista opittavaa Suomella on opittavaa EU:n kärkimaiden työmarkkinauudistuksista. Tämä paljastuu kansainvälisestä tutkimusraportista, jossa on vertailtu uudistuksia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.

Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan raportin antia on hyödynnetty hallituksen työpolitiikan periaatepäätöksessä. Linjauksen tavoitteena on tukea nopeaa siirtymistä työstä työhön, tukea elinkeinoja työelämän jatkuvaa uusiutumista sekä saada käyttöön koko työvoimapotentiaali.

– Rakennamme Suomen mallia ja suomalaiselle perustalle. Katsomme, mikä sopii meidän olosuhteisiimme, ja mitä voidaan hyödyntää muiden maiden kokemuksista, Ihalainen totesi vastaanottaessaan raportin.

– Suomessa on tarve tehdä laaja-alaisia työmarkkinoita koskevia poliittisia uudis-

tuksia, joita myös tulevat hallitukset sitoutuvat toteuttamaan, hän jatkoi.

Ihalaisen mielestä Suomen suurin haaste koskee nuorten työllisyysasteen nostamista.

Sen sijaan ikääntyneiden työllisyysaste on noussut, vaikka se onkin vertailumaita heikompi.

Nuoret ja ikääntyneet työllistyneet paremmin Vertailumaiden työmarkkinauudistukset on toteutettu 2000-luvulla. Raportin mukaan Tanskan vahvuutena on ollut nuorten integroiminen työelämään sekä korkea yleinen työllisyys ja toimivat työmarkkinat. Tanskassa hyvät työttömyysetuudet on yhdistetty laajaan aktivointipolitiikkaan ja vähäiseen työmarkkinoiden sääntelyyn.

Ruotsissa on niin ikään dynaamiset työ-

markkinat sekä korkea yleinen ja ikääntyvien työllisyys. Ruotsi onkin onnistunut pitkän aikavälin työvoiman tarjonnan kasvattamisessa, joka on aktivoinut työelämään vajaakuntoisia ja muita vaikeasti työllistet­ täviä.

Saksa on puolestaan edistynyt kaikilla työpolitiikan osa-alueilla johdonmukaisten yli hallituskausien ulottuneiden uudistusten myötä. Siellä on toteutettu laajin työmarkkinareformi toisen maailman­ sodan jälkeen. Muun muassa työttömyysturvan ja sosiaaliaetuuksien tasoa pienennettiin, kestoa lyhennettiin ja työnhakuvaatimuksia lisättiin.

Suomi saa raportissa kiitosta ikääntyneiden työllisyyden kohentamisesta, naisten työllisyydestä ja muutosturvamallista.

(AK)

”Murros luo uutta liiketoimintaa” Suomen ensimmäiset valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 11.–12. syyskuuta 2012 Oulun kaupunginteatterin isossa salissa. Tapahtumalla edistetään teknologiayrittäjyyttä ja tuodaan esille teknologian merkitystä yrittäjyydessä.

Päivien teemana on “Murros luo uutta liiketoimintaa”. Teema kuvastaa teknologian merkityksen korostumista lähes kaikilla aloilla ja sen mahdollisuuksia myös täysin uuden liiketoiminnan luomisessa.

Tilaisuudessa esiintyvät mm. Lauri Salovaara, Johanna Ikäheimo, Sakari Nikkilä, Juuso Enala ja monet muut nimekkäät yrittäjät ja edustajat. Myös pääministeri Jyrki Katainen on tilaisuudessa puhujana.

Lisätietoja ohjelmasta: www.teknologiayrittajyyspaivat.fi Osallistumismaksu 20 euroa/henkilö. Hintaan sisältyvät ruokailut ja kahvit päivien aikana sekä iltaverkostoitumistilaisuus. Tervetuloa!

Ilmoittautuminen osoitteessa www.teknologiayrittajyyspaivat.fi/ilmoittautuminen/ Tapahtuman järjestävät Tekniikan akateemiset TEK , Suomen Ekonomiliitto SEFE, BusinessOulu ja Oulun Teknillinen Seura. Tukijoina toimii joukko suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä.

Tukijoina toimivat: Kolster, PwC, DNA Business, Fennia, Pretax, Markkinointi-instituutti, Fennovoima, Oulu Business School, UIL, Oulun OP, Suomen Yrittäjät sekä Pohjois-Suomen Hallituspartnerit.

Lisätietoa: typ@ots.fi 044 577 9037 lehti.tek.fi

19

MIELIPIDE

to

työmatkoissa korvaukseksi riittää suorien kulujen korvaus.

Sekä yhteiskunnan taloudellisen edun että ekologisten tavoitteiden mukaista on vähentää autoilun tarvetta ja houkuttelevuutta. Me TEKin valtuuston Vihreät edustajat ja varaedustajat emme ole ammattijärjestöjen tähän mennessä ilmaisemalla kannalla. Vaikka nykyinen kilometrikorvaus on etu, josta luopuminen kirpaisee auton omistajia, pidemmällä tähtäimellä kilometri­korvausten kohtuullistaminen on myös ay-liikkeen etu!

TEKin valtuuston Vihreiden ryhmän puolesta Tuula Aaltola (pj), Helsinki Kirsikka Siik, Tampere

Anna palautetta lehdestä ja voita MacBook Air!

K U 8 6

Jokainen numero on

4

Vaikeusaste:

(C) Arto Inkala

7 4 3 5 7 2

www.aisudoku.com

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

AI13842

S U D O 5 9 6 8 4 2 5 3 7 9 9 3 6 8 4 3 7 3 9

Perusteetonta työajoa esiintyy paljon, toisin kuin usein väitetään. Käytännössä työnantajan on mahdotonta kyseenalaistaa automatkoja. Auton omistajalle kilometrikorvaus tekee autosta selvästi houkuttelevimman kulkumuodon: joukkoliikenne­ matkoista saa takaisin vain maksamansa lippukulut, mutta kilometrikorvaukset kattavat osaltaan myös vapaa-ajan autoiluun hankitun auton ylläpitokustannuksia.

On perusteeton vaatimus, että työssään paljon ajavat olisivat oikeutettuja auton ylläpitokuluja kattaviin kilometrikorvauksiin. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle työn tekemiseen tarvittavat välineet – myös auton käyttöön tehtävissä, joissa autoilun tarvetta on paljon. Tällöin työnantaja vastaa työmatkojen kustannuksista auton ylläpitokuluineen. Satunnaisissa

pho

Ammattiyhdistysliikkeessä on myös kannatusta ministeri Merja Kyllösen rohkealle esitykselle kilometrikorvausten kohtuullistamiseksi. Mielestämme se olisi sekä työntekijöiden että työnantajien etu.

Kilometrikorvauksia käytetään laajasti väärin sekä työnantajien että työntekijöiden puolelta. Työnantajille se on tapa maksaa osa palkasta tai palkkiosta ilman sivukuluja. Työntekijöille se on tapa maksattaa yksityiskäyttöön hankitun auton kuluja yhteiskunnalla, kun veroton korvaus ylittää työajojen kustannukset.

Nykyinen kilometrikorvauskäytäntö suosii yksityisautoilua. Pahimmillaan se kannustaa työmatkoilla valitsemaan henkilöauton kulkumuodoksi silloinkin, kun joukko­liikenne olisi sekä sujuvin että halvin kulkumuoto.

ck iSto

Kannatamme kilometrikorvausten kohtuullistamista

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek.

2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

9 7 5 1 4 3 2 8 6

20

TEK 4/2012

TEK-VAIKUTTAJA

1996

ohjelmistotekniikan apulaisprofessoriksi TTKK:hon

2002

TEKin valtuustoon

2009

oli mukana perustamassa TEKin paikallisyhdistystä Tampereen TEK-tutkijat ry:tä, yhdistyksen puheenjohtajaksi

2010

TEKin yliopistovaliokunnan jäseneksi, teki aloitteen valiokunnan perustamisesta

2011

TEKin hallituksen varapuheenjohtajaksi

Tekniikka on arvokas työkalu

lehti.tek.fi

helpompi oppia asioita, kun tiedetään mihin tähdätään.

Tekniikan aseman edistämisen lisäksi Järvinen on ollut TEKissä kehittämässä tekniikan alan korkeakoulutuksen edunvalvontaa.

Hänen valtuustoaloitteestaan syntyi TEKin yliopistovaliokunta.

– Kiinnostuin valiokuntatyöskentelystä yliopistouudistuksen yhteydessä. Sitä kautta sain tietää, mitä on tapahtumassa – joskus jopa aiemmin kuin työnantaja. Samalla pystyin kertomaan asioista myös muille TTY:läisille.

Järvinen on tyytyväinen, että suostui kymmenen vuotta sitten kosiskeluihin lähteä mukaan ehdokkaaksi TEKin valtuustovaaleihin.

– TEK on ainoa ammatti­ liitto, joka yrittää tuoda myös tekniikan äänen esille. TEK on minulle luonnollinen toiminta­ ympäristö. n

Helena Hagberg

P

rofessori Hannu-Matti Järvinen muistaa vielä elävästi kuuden vuoden takaisen keskustelun Suuren filosofiatapahtuman lounastauolta.

– Juttelin lounasjonossa siitä, että nuorisoa ei kiinnosta tekniikan opiskelu. Edelläni ollut nainen kääntyi ympäri ja sanoi, että sehän on loistava uutinen. Jäin sanattomaksi, kun tajusin, että henkilö oli aivan tosissaan, TEKin hallituksen varapuheen­ johtajana toimiva Järvinen naurahtaa.

Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) työskentelevä Järvinen on törmännyt samankaltaiseen asenteeseen myös muualla. Monet pitävät energia­ tehokkaita laitteita tai entistä näppärämpiä kännyköitä itsestäänselvyytenä eivätkä ymmärrä, mitä niiden kehittäminen on vaatinut. Sen sijaan monet ongelmat vieritetään tekniikan syyksi.

– Tekniikkaa syytetään saastumisesta, ja se nähdään myös pöpönä, joka syö luonnonvaroja. Mutta kyllä se on ihminen, joka kaikesta päättää. Jos tekniikkaa käytetään väärin, niin ei mikään kestä.

– Me insinöörit osaamme arvostaa tekniikkaa, mutta me emme pysty kehittämään sitä, jos muut eivät sitä arvosta. Kehittäminen on välttämätöntä.

Järvinen huomauttaa, että juuri tekniikan avulla voimme hillitä tämän hetken suurimpia haasteita: ilmastonmuutosta, energiavarojen liiallista käyttöä ja ruoan loppumista.

Järvinen pistääkin toivonsa lapsiin ja opiskelijoihin. Esimerkiksi lasten tiedekilpailut auttaisivat ymmärtämään, mitä tekniikka on. Myös korkeakoulutuksessa on kehitettävää.

– Emme kerro opiskelijoille heti alussa, mitä tekniikka on, vaan kehotamme heitä opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Nyt ymmärtäminen tapahtuu vasta diplomityövaiheessa. On

21

Eläkeikä lähestyy – miten toimin?

Tiedätkö oman eläkeikäsi?

Onko työeläkeote tuttu paperi?

Tutustu ajankohtaisiin eläkesäännöksiin, ja miten maaliskuussa solmittu työurasopimus vaikuttaa eläkkeisiin.

Artikkelin kirjoittaja Katri Vainio työskentelee TEKissä lakimiehenä.

V

uonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen mukaan eläkettä alkaa kertyä, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta, ja se päättyy henkilön täytettyä 68 vuotta. Eläkettä kertyy 18–53-vuotiaana tehdystä työstä 1,5 prosenttia vuodessa, 53–63-vuotiaana 1,9 prosenttia ja 63–68-vuotiaana 4,5 prosenttia.

Poikkeuksen tästä muodostavat ne julkisella sektorilla, eli kunnan, valtion tai kirkon palveluksessa, työskentelevät henkilöt, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ennen vuotta 2005.

Heillä eläkettä karttuu 55 vuoden iästä 63-vuotiaaksi saakka kaksi prosenttia vuosiansioista.

Lisäksi eläkettä kertyy eräiltä palkattomilta vapaa-

22

jaksoilta. Näitä ovat muun muassa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, ansiosidonnainen työttömyysjakso ja muut ansiosidonnaiset päivärahakaudet, vuorotteluvapaa, tutkintoon johtava opiskelu sekä alle 3-vuotiaan lapsen kotihoito. Edellytyksenä kuitenkin on, että henkilöllä on jossain vaiheessa työuraa työeläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja yhteensä vähintään 16 233,61 euroa (vuoden 2012 tasossa).

Jos henkilön työeläkkeen määrä jää pieneksi, Suomessa asuva henkilö voi saada sen lisäksi kansaneläkettä ja takuueläkettä.

Kuka maksaa ja minkä verran Työeläkevakuutusmaksua peritään kaikilta 18–67-vuo-

tiailta työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Yksityisalojen työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on vuonna 2012 keskimäärin 22,8 prosenttia palkasta.

Työntekijän maksuosuus on alle 53-vuotiailla 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 6,5 prosenttia. Työnantaja maksaa loppuosan.

Työurasopimuksessa työeläkemaksuja korotetaan 0,4 prosenttiyksiköllä vuosina 2015 ja 2016. Korotus jakaantuu puoliksi työntekijän ja työnantajan työeläkemaksujen kesken.

Eläkkeen suuruuden tarkistaminen Oman eläkkeen suuruuden voi tarkistaa omasta työeläke­ laitoksesta. Yksityisen sektorin työeläkkeitä hoidetaan työeläke­y htiöissä, eläkesää­ tiöissä ja -kassoissa sekä erityis­e läkelaitoksissa. Keva hoitaa puolestaan kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioita. Maatalous­ yrittäjien eläkeasioita hoitaa Maatalousyrittäjien eläke­ laitos.

Eläkkeen määrän voi tarkistaa myös työeläkeotteesta.

Kaikille yksityisalojen työn­

iSt oc kp ho to

LAKITIETO

tekijöille ja yrittäjille on lähetetty vuosittain työeläkeote, josta selviää edellisvuoden loppuun mennessä karttunut työeläke sekä kaikki työeläkettä kartuttaneet työansiot.

Tähän mennessä otteella on huomioitu vain yksityisaloilta ansaitut palkat, mutta vuoden 2012 aikana toteutettavan uudistuksen jälkeen otteelta voi lukea myös julkisen sektorin työsuhde- ja ansiotiedot. Vuonna 2012 Keva lähettää työeläkeotteen kuntaalan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan palveluksessa työskenteleville asiak­ kailleen.

Eläkettä on aina haettava Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on mahdollista 63–68 vuoden iässä. Pitkän työuran julkisella sektorilla tehneiden työntekijöiden kannattaa tarkistaa omasta eläkelaitoksesta, onko eläkkeelle siirtyminen kannattavampaa vasta 65 vuoden iässä vanhojen eläkesääntöjen tuomien eläke-etuuksien vuoksi.

Eläkkeelle siirtyminen edellyttää työsuhteen päättämistä, jolloin noudatetaan irtisanomisaikaa. Ellei muuta sovita,

TEK 4/2012

LAKITIETO

työsuhde päättyy työsopimuslain mukaan sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta.

Eläkettä on aina haettava.

Hakemus kannattaa ensisijaisesti jättää siihen eläkelaitokseen, jossa on viimeksi ollut vakuutettuna. Eläkehakemuksen voi kuitenkin jättää mihin tahansa yksityisen tai julkisen alan eläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamiehelle tai Kelan palvelu­ pisteeseen.

Yleensä eläkepäätöksen antaa se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten ansioita kahden viimeisen kalenterivuoden aikana. Se myös maksaa eläk-

keen kokonaisuudessaan. Päätös sisältää sekä yksityisten että julkisten alojen työsuhteista karttuneet eläkkeet.

Eläkkeellä työskentely Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä ilman rajoituksia. Jos eläkettä ei hae 68-vuotiaana, saa eläkkeeseen tällöin lykkäyskorotusta.

Osa-aikaeläkkeellä olemisessa on kuitenkin omat ansaintarajansa ja karttumissääntönsä. Työtulot ja yrittäjätulot vaikuttavat myös työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen maksamiseen.

Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 68 ikävuoteen

Uudistuksen jälkeen työeläkeotteelta voi lukea myös julkisen sektorin eli kuntien, valtion ja kirkon työsuhde- ja ansiotiedot.

asti. Vanhuuseläkkeen aikana ansaittu eläke tulee maksuun erillisestä hakemuksesta, kun henkilö on täyttänyt 68 vuotta.

Ennen vanhuuseläkeikää eläke­ aikana ansaittu eläke tulee maksuun 63-vuotiaana, kun työsuhde on päättynyt.

Eläkeuudistus tulevina vuosina Työurasopimuksessa sovittiin suuntaviivoja työeläkejärjestelmän uudistamiseen.

Tulevina vuosina työmarkkinaosapuolet neuvottelevat pitkän aikavälin eläke­politiikan ja työeläkejärjestelmän uudistuksista. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. n

Muita eläke-etuuksia Työeläkevakuutusmaksu vakuuttaa ansiotulon saajat vanhuuden lisäksi myös työ­ kyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Varsinaisia eläke-etuuksia ovat vanhuuseläkkeen lisäksi osa-aikaeläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke ja perhe-eläke.

Osa-aikaeläke Osa-aikaeläkettä voivat saada niin työn­ tekijät kuin yrittäjät. Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä 60–67-vuotiaana. Vuosina 1947–1952 syntyneille osa-aikaeläkkeen alaikäraja oli 58 vuotta. Työurasopimuksen mukaan vuonna 2015 osa-aikaeläkkeen ikärajaa korotetaan vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella eli 61 ikävuoteen.

Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta osa-aikaiseen työhön, vaan se perustuu työn­ tekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen.

lehti.tek.fi

Osa-aikaeläkkeen saamisehdot eroavat jonkin verran yksityisellä ja julkisella sektorilla.

Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 18–62-vuotiaalle tilanteessa, jossa työn­ tekijä sairastuu eikä kuntoutuksen avullakaan pysty jatkamaan työssään. Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana on lääkärin­ todistus terveydentilasta.

Päätöstä tehtäessä painotetaan lääke­ tieteellisen arvioinnin lisäksi sosiaalis-taloudellisia seikkoja. Näitä voivat olla iän lisäksi koulutus, aiempi työkokemus sekä asumis- ja perhesuhteet.

Työttömyyseläke Ennen vuotta 1950 syntyneellä voi olla oi­keus työttömyyseläkkeeseen. Työttömyys­ eläkkeen saa 60 vuotta täyttänyt, pitkä­

aikaisesti työtön henkilö, jos hakijalla on työvoimaviranomaisen todistus työttömyydestä, hän on saanut enimmäismäärän ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa ja hän on ollut palkkatyössä vähintään viisi vuotta viimeisen 15 vuoden aikana.

Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneillä ei ole enää oikeutta työttömyyseläkkeeseen, mutta pitkäaikaisesti työttömällä henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin.

Perhe-eläke Perhe-eläkkeeseen on oikeus alle 18-vuotiaalla lapsella, leskellä ja eräin edellytyksin entisellä puolisolla. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on oikeus leskeneläkkeeseen samoin edellytyksin kuin aviopuolisolla. Avoliitossa olevalla ei ole lesken­ eläkeoikeutta.

23

Erik Herrmannin mukaan Kiinan hallitus panostaa aikaisempaa enemmän vesistÜ- ja ilmastotutkimukseen.

24

TEK 4/2012

Teksti ja kuvat Angina Herrmann iStockphoto

Ilmastotutkimus Kiinassa vaatii monenlaisia taitoja. Putken ostaminen ei onnistu ilman tulkkia, kokouksissa keskustellaan vain kiinaksi ja ongelmien kanssa joutuu ahertamaan yksin.

Kiina raottaa savuverhoaan

ilmastotutkimukselle

E

rik Herrmann aloittaa työviikkonsa kiipeämällä katolle ja pyyhkimällä aerosoleja mittaavan impaktorin levyn puhtaaksi isommista hiukkasista.

Viikon­loppuna ilma on ollut selvästikin sakeaa, mutta nyt on niin kirkasta, että mäen huipulla seisovan kolmikerroksisen talon katolta erottaa muutaman kilometrin päässä kimaltelevan Jangtse-joen.

Herrmann tunnustaa, ettei Kiinaan lähtö ollut suunnitelmien kärjessä hänen puurtaessaan syksyllä 2010 hyväksyttyä väitöskirjaansa. Alun perin Saksasta Suomeen maisteriopintovaiheessa muuttanut ilmasto­fyysikko oli kuitenkin jo pidempään pohtinut lähtöä jonnekin ulkomaille, ja huhtikuussa 2011 kaksi­ lapsinen perhe muutti Nanjingiin kahdeksi vuodeksi.

Herrmann päätyi eksoottiseen kohteeseen lähinnä onnekkaan sattuman kautta. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osasto oli samoihin aikoihin luovuttamassa pari laitetta Nanjingiin perustettavalle uudelle mittausasemalle, ja osastonjohtaja Markku Kulmala halusi lähettää Kiinaan laitteiden mukana myös suomalaista asiantuntemusta.

Suomea voikin pitää ilmakehätutkimuksen suur­ valtana, etenkin kokoonsa suhteutettuna. Jo pelkästään professori Kulmalan osastolla on toistasataa tutkijaa. Nanjingin yliopistossa Herrmannin erityisalaa, aerosoleja, ei ole juuri tutkittu, ja Herrmannin vertaistukiryhmä kutistuikin muuton myötä yhdeksi henkilöksi eli paikalliseksi esimieheksi.

lehti.tek.fi

25

– Kun Helsingissä törmäsi ongelmiin, lähellä oli aina joku, joka osasi neuvoa. Nanjingissa pulmat pitää ratkoa itse, vaikka toki edelleen voi umpikujassa kysyä sähköpostitse apua Helsingistä, Herrmann kertoo.

Yksinkertaisen rautaputken hankintakin osoittautui monimutkaiseksi delegointiprosessiksi.

Ilmanlaatu herkkä aihe Vastuun kasvaminen ei Herrmannia kuitenkaan haittaa, päinvastoin. Tutkijanuran kannalta omien ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen on erittäin hyödyllistä.

Vaikka suomalainen ilmastotutkimus onkin alan kärkeä, kiinalaiset tiedemiehet ovat kiinnostavia yhteistyökumppaneita.

Kiinalla on sekä päästöiltään että pinta-­ alaltaan suurena maana merkittävä rooli globaaleissa ilmastomalleissa, Herrmann muistuttaa.

Lisäksi maan hallitus on hiljattain nostanut vesistö- ja ilmastotutkimuksen tär-

keiksi panostuskohteiksi, joten Herrmann odottaa näkevänsä alalla entistä enemmän kiinalaista rahaa. Tämä on hyvä uutinen kansainvälisille projekteille.

Avoimuuden puute on kuitenkin kiinalainen erityispiirre, joka näkyy Herrmannin kokemusten mukaan myös tieteen­ teossa. Ilmanlaatu on kiinalaishallinnolle herkkä paikka, joten kaikkea kerättyä dataa ei voi julkaista yhtä avoimesti kuin länsimaissa. Herrmann kuitenkin uskoo, että tieteellisistä johtopäätöksistä ei tarvitse tinkiä.

Kielimuuri vapautti kokouksista Kahdeksan miljoonan asukkaan Nanjing on kiinalaisittain keskisuuri kaupunki, jossa ei ole Shanghain, Pekingin saati Hongkongin kansainvälistä tunnelmaa.

Ulkomaalaiset ovat kaupungissa melko harvinaisia, eikä englannin kielellä pärjää

Onnekas sattuma lennätti Erik Herrmannin Kiinaan. Helsingin yliopisto halusi lähettää laitteiden mukana myös suomalaista asiantuntemusta.

26 TEK

TEK 4/2012

Ongelmatilanteissa Erik Herrmann saattaa joutua kysymään neuvoa Helsingistä.

juuri akateemisten piirien ulkopuolella – jos sielläkään.

Kielimuuri onkin Herrmannin mukaan Kiinassa työskentelyn suurin varjopuoli.

Lähimpien kollegoidensa kanssa Herrmann pärjää mainiosti englanniksi, mutta esimerkiksi rikkoutuvien laitteiden varaosia ei voi käydä ostamassa ilman tulkkia.

Yksinkertaisen rautaputken hankintakin osoittautui monimutkaiseksi delegointiprosessiksi, jonka lopputuloksena oli silti vääränlainen putki.

Olenpahan ainakin todistanut pärjääväni uudenlaisissa tilanteissa.

Tähtäimessä paremmat ilmastomallit Vuoden 2011 aikana toimintansa käynnistänyt Nanjingin asema kartoittaa ilmakehän kaasuja, aerosoleja ja meteorologisia ilmiöitä kiinnostavalla paikalla maatalouden, teollisuuden ja koskemattoman luonnon leikkauskohdassa, kertoo Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston johtaja Markku Kulmala.

Asema on osa ilmakehätutkijoiden kaavailemaa maailmanlaajuista mittaus­asemaverkostoa, jonka avulla kyetään laatimaan aiempaa tarkempia ilmastomalleja.

Verkoston esikuvana on Juupajoen Hyytiälässä sijaitseva SMEARmittaus­asema, jonka kaltaisia tasokkaita lippulaiva-asemia on nyt nousemassa Nanjingin lisäksi esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon. Nanjingin asema ei ole vielä varustelultaan lippulaivatasoa, mutta tutkijoiden haaveena syntynyt hanke on joka tapauksessa päässyt hyvin vauhtiin. Verkoston tieteelliset hyödyt on jo osoitettu, ja Kulmala lupaa jatkossa lisää työkaluja päättäjillekin.

lehti.tek.fi

– Kokouksiin ei toisaalta tarvitse osallistua, ne kun käydään kiinaksi, Herrmann myhäilee.

Herrmann kyllä opiskelee työn ohessa kiinaa, muttei usko omaksuvansa kieltä kovinkaan syvällisesti kahdessa vuodessa.

Arjessa selviämiseen riittää onneksi muutaman olennaisen kirjoitusmerkin tunnistaminen sekä elekieli.

Perheen tyttäret sen sijaan käyvät Nanjingin yliopiston umpikiinalaista päiväkotia, ja vajaan vuoden aikana he ovat jo oppineet kieltä melko hyvin. Komennuksen päätyttyä jälkikasvu puhuu luultavasti jo sujuvaa kiinaa, Herrmann veikkaa.

Lasten mahdollisuus oppia kiinaa vaikuttikin Herrmannin lähtöpäätökseen.

– Sujuva kiinan kielen taito voi olla valtti­kortti tulevaisuudessa, omistaahan Kiina jo ison osan Eurooppaa, Herrmann nauraa.

Kun esikoisen koulutie lisäksi käynnistyy vasta komennuksen jo päätyttyä, oli reissun ajoituskin perheelle täydellinen.

Verkostoja rahan lähteille Herrmann varoittaa, että akateemisella uralla ei tyypillisesti nautita leveästä leivästä, eikä postdoc-reissullekaan kannata lähteä rahan kiilto silmissä.

Vaikka hän saa palkkaa sekä Nanjingin että Helsingin yliopistolta, loppusumma jää selvästi alle suomalaisten yliopistotutkijoiden tienestien. Kiinalaiset elin­kustannukset ovat kuitenkin niin pienet, että silläkin rahalla koko perhe elää vähintään yhtä mukavasti kuin aikaisemmin Suomessa, vaikka vaimokin vaihtoi kokopäivätyön satunnaisempaan freelancer-uraan. Säästöjä ei kuitenkaan kerry.

Herrmann ei vielä tiedä, mitä tekee sopimuksensa päättyessä. Edessä saattaa olla paluu Suomeen, tai sitten toinen postdoc-keikka jonnekin aivan muualle.

Vaikka tulevaisuus on vielä avoin, Herrmann ei näe Kiinan-komennuksesta olevan ainakaan mitään haittaa työuralle.

Tutkimustyön tekeminen ainakin helpottuu, kun pestin aikana on päässyt luomaan verkostoja alalle rahaa pumppaavassa maassa.

– Ja olenpahan ainakin todistanut pärjääväni uudenlaisissa ja stressaavissakin tilanteissa, Herrmann naurahtaa. n

27

Helsinki innostui

P

ROTOILUSTA

Teksti Aku Karjalainen Kuvat Helena Hagberg

Protomossa ei tuputeta valmiita malleja yrittämiseen, vaan eri alojen osaajat saavat pureksia ennakkoluulottomasti uusia liikeideoita.

Kovalla työllä hyvä idea voi jalostua menestyksekkääksi yritykseksi.

A

alto-yliopiston Helsingin Protomon maaliskuussa avatussa Arkadian­k adun toimipisteessä käy kuhina toukokuisena iltapäivänä, kun lähes 150 ihmistä etsii paikkaansa luokkahuoneista. Alkamassa on TEKin Keksi urasi uudestaan -tapahtuma.

– Olen parhaillaan sapattivapaalla.

Tulin tutustumaan ja kuulostelemaan, mistä Protomossa on kyse, toteaa Pekka Inkinen.

– Yrittäjyys kiinnostaa ideana. Viimeksi siitä puhuttiin opiskeluaikana. Olen avoin uusille ajatuksille, sanoo puolestaan luento­saliin suuntaava Tom Sederlöf.

Protomon kaltaiselle toiminnalle on pääkaupunkiseudulla kysyntää.

– Ilmoittautumislista täyttyi kahdessa päivässä. ICT-sektorin tilanne näkyy selvästi kiinnostuksessa, kertoo yksikön­ johtaja Pekka Pellinen TEKistä.

Osaajien sulatusuuni Uudenmaan Protomo-hankkeen toimija on Aalto-yliopisto. Otaniemen toimipiste keskittyy työttömiin tai työttömyysuhanalaisiin, kun taas Helsingin toimi­pisteen kohderyhmiä ovat opiskelijat, työssäkäyvät ja erilaisia eropaketteja saaneet osaajat sekä muut yrittäjä­ajatusta kehittelevät.

Aalto Protomo Helsinki kuuluu Pienyrityskeskuksen projektikokonaisuuteen.

Protomon tavoitteena on tuote- ja ­palveluideoiden jalostaminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Valmiiden mallien

Terveysjuomat ja raakasuklaa antoivat potkua iltapäivän puristukseen.

TEKin Keksi urasi uudestaan -tilaisuus innosti mukaan monia uusia protomolaisia.

28 TEK

TEK 4/2012

Seppo Rantalainen rohkaisee uusia tulijoita mukaan.

Arkadiankadulta löytyy vielä tilaa uusille tiimeille.

sijaan Protomossa korostetaan mahdollisuutta ennakkoluulottomaan ja omaehtoiseen toimintaan.

– Protomo on kohtaamispaikka. Yksilö voi tulla kehittämään idea-aihioita, tiimiy­ ty­­mään tai hakemaan samanhenkisiä kumppaneita. Yritykset taas voivat tuoda saataville innovaatioaihioita, Pellinen havainnollistaa.

Projektipäällikkö Seppo Rantalaisen mukaan Protomo Aallon Arkadiankadun toimipisteessä on syntynyt reilun kuukauden aikana 24 yritysideoita jalostavaa ­tiimiä.

Protomo tarjoaa tiimeille tilat, sparrausapua ja koulutusta.

– Puolen vuoden aikana päämääränä on saada idea niin myyntikuntoiseksi kuin mahdollista. Tavoitteena on, että ryhmä tapaa 10–15 potentiaalista asiakasta, Rantalainen sanoo.

– Pitääkö olla oma idea vai voiko tulla hakemaan omaa ideaa, yleisöstä kysytään.

lehti.tek.fi

Protomo lukuina •

Protomo toimii kymmenellä paikka­ kunnalla: Tampereella, Jyväs­ kylässä, Turussa, Salossa, Helsingissä, Espoossa, Kouvolassa, Porissa, ­Raumalla ja Seinäjoella.

•

Ensimmäinen Protomo perustettiin lokakuussa 2009 Jyväskylään.

•

Protomoyhteisöön kuuluu runsaat 1 360 osaajaa.

• •

Aktiivisia tiimejä on noin 150.

•

Protomosta ponnahtanut liike­ toiminta työllistää yli 293 ammattilaista.

•

Protomoverkostoon kuuluville start­ up-yrityksille on kanavoitunut rahoitusta noin 6,7 miljoonaa euroa Tekesin, ELY-keskusten ja muiden olemassa olevien rakenteiden kautta.

Lähes 97 uutta startup-yritystä on saanut alkunsa Protomoista.

Pekka Inkinen odotti kiinnostuneena Protomon esittelyä.

29

Protomosta sanottua

un toimi­ rkadiankad A li o i­ in b o R protomola mmäinen si en en m te si is p ina en ­ lee tänne a htee nen. Hän tu ikaan ja lä hdeksan a mäisenä ka pois. hään illalla lai­ vasta myö ppo Ranta e S ö k ik ll ä ä p Projekti esterlingiä ee Robin W nen kuvail

ICT-sektorin tilanne näkyy selvästi kiinnostuksessa.

Tulin m ukaan yhden kanssa idean ja nyt o len mu jässä er kana n i tiimiss el­ ä. Proto ollut ra molla o tkaisev n a merkity keksint s uusie öjen tu n o t teistam siinä, e isessa ja ttä s rille tiim aadaan sen y mpä­ i kasaa n.

Heikki Tuomin en, Ota Protom nieme o Aallo n s sa muk ollut ana

Kun Protomo luo uusia kehityskelpoi­ sia yritysaihioita, syntyy siinä mahdol­ lisuuksia niin yrittäjäroolin ottavalle henkilölle kuin palkansaajalle.

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK

Rantalainen rohkaisee tulemaan mu­­ kaan ilman ideaakin.

– Monet hankkeista ovat teknologia­ vetoisia, joten tarvetta on esimerkiksi kaupantekijöille, designereille ja taloushallinto-osaamiselle. Esimerkiksi tällä hetkellä on auki kahdeksan koodarin paikkaa erilaisissa yhteisöissä.

Markkinoilla tilaa hyvälle idealle

Robin Westerlingin FilmFriend tähtää Yhdysvaltain markkinoille.

30

Robin Westerling on Arkadiankadun toimipisteen ensimmäinen protomolainen.

Hän on puurtanut liikeideansa kimpussa kuukausia.

– FilmFriend on pilvipalvelu, joka on erikoistunut ihmisten VHS-kotivideoiden digitalisointiin ja varastointiin, Westerling aloittaa myyntipuheensa.

– Tavallisesti kotivideot siirretään DVD:lle. Yhdysvalloissa on tähän 6 000 palveluntarjoajaa ja markkinat ovat yli miljardin dollarin suuruiset. Mutta myös DVD on katoava tallennusmuoto. Pilvi­ palvelussa videot ovat tallessa ja niitä voi katsoa milloin tahansa, hän jatkaa.

Iltapäivän aikana osallistujat kuulevat myös lepopannoista, funktionaalisista elintarvikkeista ja ääntä tukevista kalusteista.

Runsaan kahden tiiviin tunnin jälkeen tilaisuus lähestyy loppuaan. Omaa tulevaisuuttaan pohtiva Tom Alander on tyytyväinen tehoiltapäivän antiin.

tia on ollut se, Kaikkein suurinta an a erilaisiin ihmi­ stu tu että on voinut tu ään töitä eri siin ja oppinut tekem tavalla. , Tarja Vaakanainen lax Ally Re , toimitusjohtaja

Kahdesta pien yrityksestä ei tu le suinkaan yhtä ja rikasta, vaan yksi paljon inno vatiivisempi ja voimakkaampi .

Seppo Rantal ainen, projek ti­ päällikkö, Prot omo Aalto

– Täytyy tutustua tarkemmin Protomon toimintaan. Yrittäjyys ei ole pois­ suljettu vaihtoehto, voisi olla ihan mielenkiintoista lähteä mukaan johonkin startupyritykseen, Alander summaa.

Ulpu Halttuselle Protomo on ollut uusi tuttavuus.

– Sain toiminnasta erittäin hyvän kuvan ja esille tuli paljon paikkoja, joista voi etsiä lisätietoa. On mahdollista, että voisin tulla mukaan. Kiinnostavaa oli, että tiimeissä on eri alojen osaajia. Haluaisin itsekin työskennellä tällaisessa rajamaastossa, arkkitehtinä työskentelevä Halttunen miettii. n

TEK auttaa myös yrittäjiä TEK edistää yrittäjyyttä ja osallistuu erityisesti teknologiayrittäjien toimintaympäristön kehittämiseen. TEKin kotisivuilta löydät muun muassa julkaisuja, tutkimuksia sekä vinkkejä yrityksen rahoituksen ja vakuutusasioiden järjestämiseen.

Lue lisää www.tek.fi > Palvelut > Yrittäjyys

TEK 4/2012

PYLVÄIDEN VÄLISTÄ

Oikeanlaisia osaajia tarvitaan TkT Sauli Ahvenjärvi Kirjoittaja on kristillis­ demokraattien kansan­ edustaja ja TEKin jäsen.

Olin toukokuun puolivälissä Tampereen teknillisen yliopiston tohtoripromootiossa. Tässä TTY:n kahdeksannessa promootiossa tohtorin hatun sai päähänsä 175 tohtoria sekä kahdeksan kunniatohtoria. Ilmassa oli suuren tutkimus- ja koulutusjuhlan tuntua! Joku juhlapuhuja taisi nimittää meitä promovoituja peräti Suomen toivoiksi.

Totta toinen puoli. Isänmaan rakentamisessa jokaisen kansalaisen panos on arvokas, mutta kiistatta yksi Suomen menestyksen avaimia on ollut, ja tulee olemaan, korkeatasoinen teknistieteellinen osaaminen.

Tosin se ei yksin riitä mihinkään. Terve, kilpailukykyinen ja toimiva yhteiskunta on monen tekijän muodostama herkkä kokonaisuus, jonka tasapainosta on pidettävä huolta. Se on mielenkiintoisella tavalla sekä tavoite että väline. Kun me voimme hyvin, niin me pärjäämme – ja päinvastoin.

Yksi avain Suomen ja koko Euroopan tulevalle kehitykselle on nuorisotyöttömyyden nujertaminen. Siinä tarvitaan kaikkien osapuolien päättäväisyyttä ja yhteistyöhalua.

Osana tätä kamppailua on syytä kysyä: miten tutkimuksen ja koulutuksen resurssit olisi suun-

lehti.tek.fi

nattava, jotta yhteiskunnalla ja nuorilla menisi hyvin?

Politiikalla olkoon tässä asiassa sivurooli. Jos alueellisten tai ideologisten argumenttien pohjalta aletaan ohjata tutkimuksen ja koulutuksen kehitystä, mennään varmasti metsään.

Myöskään yliopistomaailma itse ei ole luotettava pääsuunnan osoittaja. Joskus on päädytty rakentamaan sellaisia norsunluutorneja, ettei niistä ole ympäröivä yhteiskunta hyötynyt pätkän vertaa.

Epäluotettavaksi oppaaksi on paljastunut myös koulutuksen vetovoima, eli nuorten mielihalut ja ajan trendit. Viime vuosikymmeninä on Suomessakin harhailtu median luomien trendien ja fiilisten perässä; nuorison kysyntä on toiminut viestinvälittäjänä.

Yksinkertainen tosiasia kuitenkin on, että koulutuksen pitää tuottaa sellaista osaamispääomaa, jolle on käyttöä reaalielämässä. Ellei valmistuneille löydy kohtuullisessa ajassa koulutusta vastaavaa työtä, on tehty kolminkertainen karhunpalvelus. Petetyiksi ovat tulleet sekä koulutettava itse että koulutusta rahoittava yhteiskunta. Kolmas karhunpalvelus on tehty niille elinkeinoelämän lohkoille, jotka potevat pulaa osaajista.

Tällaiseen meillä ei ole varaa! Pahinta on, että valmistumisen jälkeen työttömäksi jäävä nuori altistuu syrjäytymiselle ja monenlaiselle siitä seuraavalle ongelmalle. Ja se vasta kalliiksi tuleekin. n

Koulutuksen pitää tuottaa osaamispääomaa, jolle on käyttöä reaalielämässä.

31

TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUS

Meriittikorotukset vaihtuvat

tulospalkkioihin Teksti Henna Laasonen

Vuosiperuspalkat nousivat joulu-tammikuussa toteutetun TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan keskimäärin 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulospalkkioiden kasvu nosti kokonaisvuosiansioita 3,4 prosenttia.

T

ulospalkkioiden piirissä on jo kaksi kolmesta yksityisen sektorin tekkiläisestä. Heistä yli 83 prosenttia arveli saavansa tulospalkkion myös vuodelta 2011. Yksityisen sektorin tulospalk­ kioiden keskiarvo on nyt 8 006 euroa. Tyypillisin tulospalkkio lienee kuukauden palkka tai osia siitä, mutta suuret tulospalkkiot nostavat keskiarvoa.

Julkisella sektorilla tulospalkkioiden piirissä on alle 30 prosenttia vastaajista ja keskimääräiset tulospalkkiot jäävät reilusti jälkeen yksityisestä sektorista. Vuosipalkat ja tulospalkkiot on esitetty tarkemmin seuraavilla sivuilla.

sentilla palkka nousi edellisestä vuodesta, keskimäärin 653 euroa ja mediaanilla mitattuna 500 euroa. Uraliikkuvuus oli vastaajien joukossa melkoista, sillä lisäksi peräti 10 prosentilla palkka muuttui vuoden aikana, koska työnantajakin vaihtui.

Suurimmalla osalla heistä suunta oli ylöspäin, keskimäärin palkka nousi 770 euroa, ja mediaaninousu oli 600 euroa.

Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia löytyy aiemmista TEK-lehdistä sekä TEKin jäsensivuilta.

10 %

vastaajista vaihtoi uuden työnantajan palvelukseen.

Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneiden osuus (%) iän mukaan 2011

Hekot uran alkuvaiheessa

32

% 50 45

Yksityinen sektori Julkinen sektori

40

Yksityinen sektori (trendi) 35

Julkinen sektori (trendi)

30 25 20 15 10 5

© TEK ry

Noin kolmasosa vastaajista on aikaisempina vuosina saanut henkilökohtaisia palkankorotuksia. Lamavuonna 2009 osuus putosi siitä puoleen. Siitä on noustu parin vuoden aikana 27 prosentin tasolle.

Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneilla palkka nousi edellisestä vuodesta keskimäärin 385 euroa ja mediaani­ nousu oli 300. Todelliset meriittikorotukset ovat tätäkin pienempiä, sillä osa palkannoususta on usein yleiskorotusta.

Meriittikorotuksia jaetaan erityisesti uran alkuvuosina.

Lähes 11 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä vuoden aikana uusiin tehtäviin samalla työnantajalla. Heistä 94 pro-

0 25

30

35

40

45

50

55

60

65

Ikä

TEK 4/2012

Taulukko 1. Vuosipalkat 2011 (€/v).

Verotettava kokonaisvuosiansio sisältää peruspalkan lisäksi tulospalkkiot, lomarahat ja muut palkanlisät sekä mahdolliset pääomatulot.

Keskiarvo

10 %

25 %

Mediaani

75 %

90 %

Yksityinen sektori Verotettava kokonaisvuosiansio

ylin johto 131 188 55 400 75 000 104 833 145 000 232 800

johto 105 043 62 000 75 000 96 000 121 000 150 000

ylempi keskijohto 72 956 50 000 57 300 69 000 85 000 101 712

alempi keskijohto 61 726 44 000 50 000 60 000 70 000 80 000

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 70 961 48 400 54 453 66 000 80 000 98 746

vaativat asiantuntijatehtävät 55 402 40 000 45 000 52 000 63 000 75 000

asiantuntijatehtävät 45 271 35 000 38 400 43 000 50 000 58 200

yhteensä 67 716 40 000 47 000 59 000 75 600 100 000

Vuosiperuspalkka

ylin johto 108 639 50 000 69 500 96 000 130 000 160 000

johto 92 252 56 890 70 000 85 218 105 000 130 000

ylempi keskijohto 66 250 47 000 54 000 63 000 75 000 90 000

alempi keskijohto 57 090 42 000 46 200 55 000 65 000 75 000

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 65 063 45 612 51 613 61 110 73 000 88 400

vaativat asiantuntijatehtävät 51 265 38 400 42 233 49 090 57 500 67 115

asiantuntijatehtävät 42 404 33 380 36 740 40 800 46 315 53 486

yhteensä 61 194 38 000 44 000 54 000 70 000 90 109

Julkinen sektori Verotettava kokonaisvuosiansio

ylin johto 90 803 65 400 73 288 86 000 108 750 134 600

johto 83 682 60 000 70 000 81 900 98 000 110 505

ylempi keskijohto 66 883 49 500 55 000 63 000 73 965 84 804

alempi keskijohto 60 145 44 000 52 000 60 000 66 000 76 000

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 61 179 43 000 50 000 56 000 64 637 75 372

vaativat asiantuntijatehtävät 48 061 35 000 40 000 47 010 54 550 64 212

asiantuntijatehtävät 38 474 28 524 33 000 37 800 43 000 50 000

yhteensä 55 567 34 000 40 791 51 440 64 000 79 070

Vuosiperuspalkka

©TEK ry

ylin johto 87 138 57 636 69 500 81 208 108 200 132 210

johto 79 142 58 200 67 725 79 000 90 000 100 330

ylempi keskijohto 62 652 45 600 54 000 62 000 70 000 80 000

alempi keskijohto 57 510 41 864 50 194 56 000 65 000 74 400

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 55 507 42 000 48 500 54 900 60 600 71 800

vaativat asiantuntijatehtävät 46 703 33 976 39 973 45 611 53 000 60 580

asiantuntijatehtävät 37 522 28 000 31 311 37 000 41 978 48 200

yhteensä 52 410 32 942 40 000 50 000 61 200 75 000

Kokonaisvuosiansiot yhteensä 65 218 38 701 45 000 57 000 73 080 98 000

Vuosiperuspalkat yhteensä 59 426 37 000 43 000 53 000 68 000 88 000

Toimiasemat Ylin johto pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen, rehtori Johto tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja; professori Ylempi keskijohto osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia

Alempi keskijohto jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat asiantuntija­tehtävät ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät, lehtori, opettaja Vaativat asiantuntijatehtävät vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Asiantuntijatehtävät muut asiantuntijatehtävät

Toimiasemia on luonnehdittu työmarkkina­tutkimuksen kysymys­lomakkeessa esimerkkien avulla.

lehti.tek.fi

33

TYÖMARKKINATUTKIMUS Taulukko 2. Tulospalkkiot 2011 (€/v) Tulos­palkkauksen piirissä (%)

Tulos­palkkionsa ilmoittaneet (%)

Osuus vuosiansioista (%)

Keskiarvo

10 %

25 %

14,1 13,2 8,6 7,8 8,8 7,3 6,6 8,7

27 230 17 666 7 523 5 564 7 657 4 687 3 590 8 006

3 680 3 000 1 000 1 000 1 270 700 438 1 000

6 200 6 000 3 000 2 091 2 500 1 540 1 000 2 000

Mediaani

75 %

90 %

35 000 20 000 9 850 6 701 9 000 5 984 4 000 9 000

60 800 32 000 15 000 10 333 15 000 10 000 7 000 15 600

Yksityinen sektori ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät yhteensä

59,8 78,5 75,7 71,5 74,0 64,7 50,1 66,6

78,4 81,9 86,7 82,6 85,7 85,2 77,8 83,8

15 000 12 000 5 000 4 000 5 000 3 112 2 500 4 279

ylin johto johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät yhteensä

20,8 28,2 33,6 37,5 19,4 31,0 23,0 27,1

80,0 85,7 88,0 80,0 88,5 86,4 81,0 85,1

3,8 4,5 3,1 2,5 3,7 3,2 2,9 3,3

4 588 4 690 2 234 1 778 2 253 1 733 1 285 2 095

400 568 500 450 550 315 200 400

575 1 190 1 000 1 050 838 700 455 800

1 500 2 800 2 000 1 874 1 557 1 200 895 1 500

10 000 5 250 2 550 2 473 2 100 1 808 1 683 2 063

12 000 3 000 3 000 4 000 3 000 2 470 3 500

Kaikki yhteensä

58,1

83,9

8,1

7 441

800

2 000

4 000

8 000

15 000

©TEK ry

Julkinen sektori

Taulukko 3. Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista (%) Keskiarvo

10 %

25 %

Mediaani

75 %

90 %

Yksityinen sektori ylin johto 14,1 johto 13,2 ylempi keskijohto 8,6 alempi keskijohto 7,8 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 8,8 vaativat asiantuntijatehtävät 7,3 asiantuntijatehtävät 6,6 yhteensä 8,7

3,8 3,8 1,7 1,9 2,3 1,4 1,0 1,7

6,7 12,0 6,6 11,2 4,0 7,1 3,7 6,5 4,0 7,0 3,1 5,8 2,4 5,2 3,7 6,8

18,8 29,5 16,7 24,3 11,4 15,7 10,1 14,6 11,5 16,5 9,4 13,7 8,3 13,3 11,2 17,0

Julkinen sektori

2,0 8,1 3,1 5,4 11,9 2,8 3,8 4,6 2,6 3,3 4,5 2,4 3,7 5,8 2,2 3,4 5,0 2,1 3,9 4,8 2,4 3,8 5,2

Kaikki yhteensä 8,1 1,4 3,1 6,2 10,6 16,7

Palkkakuvioiden merkinnät

34

n = vastaajien lukumäärä

mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista

Palkkakuvioissa ovat mukana kaikki kokopäiväisesti työskentelevät vastaajat. Vuosipalkkojen osalta lisäehtona on vähintään 10 työkuukautta vuoden 2011 aikana.

TEK 4/2012

©TEK ry

ylin johto 3,8 0,5 0,7 johto 4,5 0,9 1,5 ylempi keskijohto 3,1 0,9 1,5 alempi keskijohto 2,5 0,7 1,4 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 3,7 1,0 1,3 vaativat asiantuntijatehtävät 3,2 0,7 1,5 asiantuntijatehtävät 2,9 0,6 1,1 yhteensä 3,3 0,7 1,3

Kaikki diplomi-insinöörit, verotettava kokonaisvuosiansio 2011

TEKrekry

– tie tulevaisuuteen.

€/vuosi 150 000

90 %

140 000

130 000

120 000

110 000

100 000

75 % keskiarvo

90 000

80 000

mediaani 70 000

25 %

60 000

10 % 50 000

40 000

©TEK ry

30 000

20 000 2011

2006

2001

1996

1991

1986

Valmistumisvuosi

1981 n = 6 845

Teollisuuden diplomi-insinöörit, verotettava kokonaisvuosiansio 2011 € /vuosi

90 %

150 000

140 000

130 000

120 000

110 000

100 000

75 %

keskiarvo

90 000

mediaani 80 000

70 000

25 %

60 000

10 %

50 000

40 000

©TEK ry

30 000

TEKin jäsen – käy katsomassa uusimmat työpaikat www.tekrekry.fi

20 000 2011

2006

2001

1996

1991

Valmistumisvuosi

lehti.tek.fi

1986

1981 n = 3 501

35

Puhtaanapitolaitos ja öljynporauslautta yhdessä solussa Aino-Maija Lakaniemi selvitti väitöstyössään, miten satoisat mikrolevät voisivat ratkaista tulevaisuuden energiapulan. Samalla puhdistuisivat jätevedet ja tehtaiden savukaasujen hiilidioksidi.

Teksti Petja Partanen Kuvat iStockphoto

P

uun vuosikasvu on ehkä ­12 tonnia hehtaaria kohden.

Mikrolevän biomassatuotanto voi olla 100 tonnia hehtaarilla vuodessa. Tutkimuskirjallisuudessa on raportoitu jopa 365 tonnin hehtaarituotannosta. Se kuulostaa jo liiankin hyvältä, tutkija Aino-Maija Lakaniemi kertoo.

Tutkijan kanssa keskustellessa käy nopeasti selväksi, että nykyiset ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet edustavat todellakin ensimmäistä sukupolvea. Maissietanoli tai palmuöljydiesel kilpailevat samoista resursseista ruokatuotannon kanssa.

Ravintoketjun pohjalla sijaitsevat yksisoluiset levät ovat paljon tehokkaampia biomassan tuottajia kuin peltokasvit tai puu. Ne kasvavat lähes missä tahansa, kun saatavilla on valoa, hiilidioksidia, ravinteita ja vettä.

– Se on yksinkertaista – teoriassa. Mutta mikrolevien tehokas kasvatus on vaikeaa, Lakaniemi toteaa.

36

Tutkimusta jo 1970-luvulla Lakaniemi tutki väitöstyössään kahden mikrolevälajin kasvatusta ja käyttöä vedyn, metaanin, biosähkön, butanolin ja biodieselin tuotannossa. Leviä kasvatettiin viidessä erilaisessa fotobioreaktorissa.

– Yksinkertaisin reaktorityyppi on itse saumattu polyeteenipussi. Siinä voi kuka tahansa kasvattaa leviä takapihalla.

Lakaniemen mukaan mikroleviä kasvatetaan nykyisin teollisesti muun muassa ravinto­lisien tuotantoon. Biodieselin tuotantoa levien avulla tutkittiin jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa, öljykriisin jälkimainingeissa.

Kun öljyn hinta laski, tutkimusinto hiipui.

Lakaniemen levät, makeassa vedessä kasvava Chlorella vulgaris ja merilevä Dunaliella tertiolecta, ovat paljon tutkittuja. Molemmat pystyvät tuottamaan jopa yli 50 prosentin rasva­pitoisuuksia, joten ne soveltuvat hyvin biopolttoaineiden raaka-aineeksi.

– Emme tiedä, onko kasvatus edullisempaa avoimissa altaissa vaiko suljetuissa bioreaktoreissa. Nämä levät kasvavat molemmissa.

TEK 4/2012

Lakaniemi perehtyi työssään mikroleväviljelmissä kasvaviin bakteereihin. Yleinen käsitys on, että bakteereista on vain haittaa levien kasvulle. Laboratorioissa bakteereista hankkiudutaan eroon steriloimalla, mutta hehtaarien leväaltaissa se ei helppoa.

Lakaniemi löysi bakteereita, joista on myös hyötyä energiantuotannossa.

– Kun tuotetaan energiaa, kaiken täytyy olla mahdollisimman halpaa. Sterilisointi ei meidän mielestä ole vaihtoehto.

Levien tehokasta kasvatusta tärkeämpi tutkimuskysymys on se, miten energia saadaan tehokkaimmin ulos biomassasta.

Mahdollisuuksia on lukuisia: polttamisesta aina sähköntuotantoon biopolttokennojen avulla.

– TTY:llä on paljon asiantuntemusta anaerobisista energiantuottomenetelmistä, esimerkiksi vedyn tuotannosta.

Halusimme vertailla vedyn, metaanin, sähkön ja biodieselin tuotantoa levistä.

Kukaan ei ole tehnyt sitä aikaisemmin.

Biodieselin tuotto ja levämassan mädättäminen metaaniksi osoittautuivat Lakaniemen tutkimuksessa tehokkaimmiksi tavoiksi hyödyntää tutkittuja leviä.

– Metaania tai biodieseliä tuottamalla saadaan biomassasta eniten energiaa. Kun näitä kahta levälajia verrattiin, makean veden levä oli parempi energiantuottaja.

Suolat aiheuttivat prosesseissa kaiken­laisia ongelmia.

Eksoottisempi menetelmä hyödyntää leviä on sähköntuotanto biologisten poltto­kennojen avulla. Niissä mikro-organismit muuntavat bioperäisen polttoaineen energian sähköksi. Sähköntuotannon hyötysuhde oli Lakaniemen kokeissa vaatimaton, mutta kennoja voi hyödyntää samalla muuhunkin.

– Sähköntuotannon lisäksi niillä pitää olla toinenkin käyttötarkoitus: butanolin tuotanto, jätevesien puhdistus, metallien talteenotto tai suolan poisto merivedestä.

Monikäyttöisiä polttokennoja tutkitaan paljon laboratorioissa ympäri maailmaa, mutta teollisiin sovelluksiin on vielä matkaa.

Keinolannoitteet korvataan jätevesillä Biopolttoaineiden ympäristöystävällisyys on kuuma keskustelunaihe. Lannoitteiden

lehti.tek.fi

Jos kaikki maailman polttoaineet tehtäisiin mikrolevien avulla, savukaasut ja jätevedet loppuisivat kesken.

iStockphoto

iStockphoto

Vetyä bakteereista

valmistus vaatii paljon energiaa. Tämä saattaa kääntää keinolannoitetuista peltokasveista jalostettujen biopolttoaineiden energiataseen negatiiviseksi: tuotantoon sitoutuu enemmän energiaa kuin lopputuote sisältää. Nopeakasvuiset levät ovat peltokasvejakin persompia typelle ja fosforille.

Lakaniemen keskeinen tutkimus­ havainto oli, että levien keinolannoitus ei ole kestävä ratkaisu. Kustannustehokkaimpia ja ympäristöystävällisimpiä lannoitteita ovat erilaiset jätevedet.

– Yhdysvalloissa on tutkittu paljon mikro­levien käyttöä jäteveden puhdistuksessa. Se on äärimmäisen järkevä tapa lannoittaa leviä, Lakaniemi toteaa.

Hyödyntämällä jätevesiä levänkasvatuksessa saadaan typpi ja fosfori tehokkaasti kiertoon. Jätevesi puhdistuu, ja vesistöjä rehevöittävät ainesosat saadaan hyötykäyttöön.

Hiilidioksidi talteen savukaasuista Lakaniemen vertailemista leväkasvattamoista tehokkaimmaksi osoittautui kuplapetireaktori, johon johdettiin levien kasvua edistävää hiilidioksidia.

– Mitä enemmän valoa, typpeä ja hiilidioksidia, sitä parempi kasvu.

Paras kasvu saavutettiin 12 prosentin hiilidioksidipitoisuudella. Tällaisia hiilidioksidipitoisuuksia tavataan esimerkiksi lämpövoimaloiden piipun päässä.

Leväkasvattamo alkaa kuulostaa todelliselta kierrätyskeskukselta: hiilidioksidi tehtaiden savukaasuista, ravinteet omista jätevesistämme. Lakaniemi muistuttaa, että nekin ovat niukkoja resursseja.

– Jos kaikki maailman polttoaineet tehtäisiin mikrolevien avulla, savukaasut ja jätevedet loppuisivat kesken.

37

Tampereen teknillinen yliopisto

DI:STÄ TOHTORIKSI

Levien kasvatuksen siirtäminen teolliseen mittakaavaan on haastavaa.

Ne tarvitsevat valoa ja sekoitusta, mutta liian kovakourainen käsittely saa solut hajoamaan ja kasvattajien himoitsemat raaka-aineet karkaamaan.

Levädieselillä kulkee sotalaivakin

Aino-Maija Lakaniemen ei ole vaikea keksiä, mitä hän haluaa saada aikaan tekniikan tohtorina.

– Pelastaa maailman, tutkija Lakaniemi vastaa nauraen.

Totinen pohjavire paljastaa, että se ei ole mikään vitsi. Lukiossa Lakaniemi kiinnostui ympäristöasioista toden teolla.

– Olen ollut aina perheen viherpiipertäjä.

Vanhemmat saivat kuulla kierrätyksen tärkeydestä, mutta käytännössä jätteiden lajittelu oli vaikeaa. Maalla, 20 kilometriä Lapuan keskustasta, oli vain yhdenvärinen jäteastia.

– Vielä en ole saanut heitä rakentamaan kompostia.

Mikrolevien energiakäyttöä käsittelevän väitöskirjan teko alkoi heti diplomityön valmistuttua. Mikroleviä ei Tampereella oltu aiemmin tutkittu, mutta ne vaikuttivat erittäin lupaavalta bioenergian raaka-aineelta.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, uusi tutkimussuunta alkaa tuottaa tuloksia.

– Meidän ydinosaamistamme on mikrobi­ yhteisöjen tutkiminen levän kasvatuksessa ja energiantuottoprosesseissa.

Nyt Aino-Maija Lakaniemellä on työn alla väitöstyössäkin testatut biologiset poltto­ kennot.

altaat vaativat tilaa, kasvatuksen tarvitsema vesi täytyy saada lähi­vesistöstä, naapureiksi tarvitaan jätevedenpuhdistamo ja teollisuutta savukaasujen talteenottoon. ­Suomen olosuhteissa tarvittaisiin talvella myös tehtaan prosessilämpöä.

Todennäköisesti leväkasvattamo sijaitsisi eteläisemmillä leveys­asteilla, mutta jätevesissä kasvavia leviä tutkitaan Suomessakin. ­Ne eivät ota energiaa auringon­valosta, vaan jätevesien sisältämästä hiilestä, Lakaniemi kertoo. n

iSto

38

ckp

hot o

Ovatko mikrolevät realistinen vaihto­ ehto nykyisille fossiilisille polttoaineille? Ainakin ne ovat peltokasveja realistisempi tapa korvata fossiilisia polttoaineita. Jos maailman nykyinen öljyntarve korvattaisiin soijasta jalostetulla biodieselillä, tarvittaisiin viljelyskelpoista maata viisi kertaa enemmän kuin sitä on tarjolla. Soijavainiot peittäisivät kolme neljännestä maapallon pinta-alasta. Öljypalmu, biodieselin suosituin raaka-aine, tarvitsisi sekin 40 prosenttia viljelyskelpoisesta maasta, yli viisi prosenttia maapallosta. Leväkasvattamoiden arvioidaan vaativan 0,3–­2,7 prosenttia maapallon pintaalasta. Mikä parasta, tämä ei ole pois nykyisestä viljelymaasta.

Yksi leväpohjaisten biopolttoaineiden virstanpylväs saavutettiin maaliskuussa 2012. Yhdysvaltalainen sotalaiva USS Ford ajoi amerikkalaisyhtiö Solazymen valmistamalla levädieselillä yli 2 000 kilometrin matkan.

Aluksen kaasuturbiinit hörppivät matkalla 25 000 gallonaa polttoainetta.

Puolet seoksesta oli F-76-sotilasdieseliä, toinen puoli ominaisuuksiltaan vastaavaa mikroleväpoltto­ ainetta. Yhdysvaltain laivaston tavoitteena on valmistaa vuonna 2020 puolet polttoaineista uusiutuvista lähteistä.

Suomessa Neste Oil tutkii Suomen ympäristökeskuksen kanssa, miten ympäristöjärjestöjen hampaissa oleva öljypalmu voitaisiin korvata levillä yhtiön Nexbtl-dieselin raaka-aineena. Öljyn hinnannousu on jälleen lisännyt kiinnostusta fossiilisen öljyn korvaajia kohtaan.

Maatalouteen verrattuna levien kasvatus on suuren mittakaavan prosessiteollisuutta. Millainen olisi tulevaisuuden levätehdas?

Se hyödyntäisi auringonvaloa ja läheisen tehtaan savukaasuja. Ravinteet otettaisiin yhdyskuntien jäte­ vesistä, Aino-Maija Lakaniemi visioi.

Tehdaskompleksin sijoittaminen voi osoittautua haastavaksi. Levä­

Tehtävä: pelasta maailma

TEK 4/2012

Tampereen teknillinen yliopisto

DI:STÄ TOHTORIKSI

Aino-Maija Lakaniemi viihtyy laboratoriossa. Häntä kiehtoo nähdä, miten laboratoriohavainnot toimivat käytännössä.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Nähdä, että fossiilisille polttoaineille löydetään kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto, olla mukana kehittämässä luonnonvaroja säästäviä prosesseja.”

Suosikkileikkikalu?

Kamera. ”En ole kauhean hyvä kuvaaja ja kamera on peruspokkari, mutta haluan ikuistaa mukavia ihmisiä ja kivoja hetkiä.”

Lempiharrastus?

Pesäpallo.

– Meillä alkoi juuri EU-projekti, jossa käytetään biologisia polttokennoja metallien talteenottoon, esimerkiksi kaivosten jäte­vesistä.

Myös mikrolevätutkimusten jatkamiseen on haettu jatkorahoitusta. Lakaniemi aikoo jatkaa tutkijana energiaprojekteissa ja laajentaa osaamista kaivosbiotekniikan puolelle. Suomen kaivosbuumi näkyy myös tutkimuspuolella.

– Bioprosesseja voi hyödyntää entistä enemmän kaivostoiminnassa, esimerkiksi jätevesien puhdistuksessa ja metallien talteenotossa.

Lakaniemi viihtyy laboratoriossa.

– Hienointa olisi päästä kehittämään teollisen mittakaavan bioprosesseja, päästä näkemään miten laboratorio­havainnot toimivat käytännössä.

Vastapainoa maailman pelastamiselle tuo pesäpallo, suosikkiharrastus jo 20 vuoden ajan. Lakaniemi pelaa Ruoveden Pirkoissa.

– Meillä on Pirkanmaan seuroissa projekti, jossa yritetään kohottaa naisten joukkue ylimmälle sarjatasolle Superpesikseen.

Meillä on nyt kolme joukkuetta kolmella eri sarjatasolla. Treenaan ykkösjoukkueen kanssa, pelaan kakkosjoukkueessa.

AINO-MAIJA LAKANIEMEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

Aino-Maija Lakaniemi syntyy Lapualla.

Ylioppilaaksi, TTY:lle opiskelemaan ympäristö- ja energiatekniikkaa. ”Isoveli oli opiskellut täällä, paras kaveri lähti opiskelemaan Otaniemeen.”

Kiinnostuu ympäristöasioista lukiossa.

1983

lehti.tek.fi

DI-työ valmistuu, tutkijaksi Kemian ja biotekniikan laitokselle.

1999

Vaihto-opiskelijana Kungliga Tekniska Högskolanissa.

2002

2005

2007

Väitöstyö Cultivation and Utilization of Microalgal Biomass for Sustainable Energy Production hyväksytään. ”Aluksi mennään yrityksen ja erehdyksen kautta, lopuksi alkaa tulla tulosta. Sellaista on väitöskirjan teko.”

2012

39

Työura

vaatii ohjausta Teksti Aku Karjalainen Kuvat Helena Hagberg

Opintojen aikainen työssäkäynti kartuttaa merkittävästi työelämäosaamista. Työstä oppimista pitäisikin hyödyntää entistä paremmin yliopistoopinnoissa.

O

piskelujen aikaisella työnteolla ja työharjoittelulla on merkittävä rooli diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllistymisessä. Yli puolet vuonna 2011 valmistuneista löysi työpaikan opintojen aikana syntyneiden työelämäkontaktien avulla.

Työkokemuksella on myös keskeinen merkitys työelämätaitojen kehittymisessä, 90 prosenttia koki opintojen aikaisen työkokemuksen kasvattaneen heidän osaamistaan. Valmistuneiden mielestä työnteko paransi etenkin oman alan osaamista ja teorian soveltamista, mutta myös ongelmanratkaisu- ja ihmissuhdetaitoja sekä projektinhallintavalmiuksia.

Tämä selviää TEKin vuonna 2011 tekemästä kyselystä vastavalmistuneille diplomiinsinööreille ja arkkitehdeille. Keskimäärin työkokemusta opintojen aikana kertyi noin kaksi vuotta. Vastanneista 60 prosenttia kertoi, että työssäkäynti ei ollut vaikuttanut heidän opintojensa etenemiseen.

Työstä oppimista hyödynnettävä TEKin työseminaariin osallistuneet koulutuksen kehittäjät pohtivat, miten kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää tekniikan korkeakouluopintojen kehittämisessä. Piia Asunmaa esittelee ryhmänsä ideoita.

Yhteenveto seminaarin tuloksista julkaistaan erillisenä teoksena.

40

TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mielestä työstä oppimista pitäisikin hyödyntää nykyistä enemmän yliopisto-opinnoissa.

– Työstä sinänsä opitaan paljon, mutta olisi tärkeää lisäksi peilata opittua ja yhdistää se yliopistossa opittuihin asioihin, KorhonenYrjänheikki totesi TEKin koulutuksen kehittäjille suunnatussa seminaarissa 9. toukokuuta.

TEK 4/2012

Yliopistoissa uraohjauksella pehmennetään siirtymistä opinnoista työelämään. Korhonen-Yrjänheikin mukaan uraohjaus pitäisi nähdä kiinteänä osana opinto-ohjausta.

– Kun huomioidaan, kuinka paljon oppimisesta tapahtuu työssä, niin on tärkeää yhdistää uraohjaus opinto-ohjaukseen. Uraohjauksessa tulee keskustella henkilön uratavoitteista ja minkälainen työkokemus tukee parhaalla tavalla osaamisen kehittymistä.

Uraymmärryksen luominen opiskelijalle on keskeisiä työelämävalmiuksia.

Myös TEKin teekkariasiamies Juuso Kuusinen kaipaa uraohjaukseen uudenlaista näkemystä.

– Yliopisto keskittyy uraohjauksessa liikaa siihen, että yritetään saada opiskelija töihin. Uraohjaus on hyvin töksähtävä ja loppuu, kun opiskelija valmistuu yliopistosta.

Kuusisen mielestä yliopistojen uraohjauksen tulisi valmistaa enemmän työelämän todellisuuteen, jossa kymmenien vuosien työuralle mahtuu lukuisia työpaikkoja ja erilaisia työnkuvia. Oman alan peruskoulutuksen tukena pitäisi olla erilaisia variaatioita, jotka mahdollistavat uudet suunnat ja koukkaukset uralla.

– Opiskelija ei välttämättä tiedä, mitä uranaikaiset valinnat merkitsevät ja mitä pitäisi tehdä. Sattumalla on suuri merkitys, mihin opiskelija päätyy, mutta myös omilla teoilla ja lisäkoulutuksella on uran aikana paljon merkitystä.

– Uraymmärryksen luominen opiskelijalle on keskeisiä työelämävalmiuksia.

Opinto-ohjaus vaikuttaa menestykseen Hyvällä ja säännöllisellä opinto-ohjauksella on tärkeä merkitys työelämävalmiuksien kehittymisessä.

Juuso Kuusinen (vas.), Leena KorkialaTanttu ja Saara Luhtaanmäki keskellä tiivistä ryhmätyöskentelyä.

Opinnot sujuvat reippaasti ja menestys on keskimääräistä parempaa, kun opiskelijat saavat tehokasta opinto-ohjausta. Tähän johtopäätökseen päätyi Seppo Honkanen, joka tutki väitöskirjassaan Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osaston opiskelijoiden valmistumisprosessia.

– Kun toisena ja kolmantena vuotena opinto-ohjauksen määrä väheni tuntuvasti, sama vuosikurssi menestyi enää vain keskinkertaisesti opinnoissaan, Honkanen vertaa. n

Tuloksia hyödynnetään yliopisto-opetuksessa TEKin uudenmallinen vastavalmistuneiden kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteisenä valtakunnallisena hankkeena. Mukana olivat Aaltoyliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto. Kyselyn paino­pisteinä olivat tulosten hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä, valmistuneiden sijoittuminen työelämään, palkkataso sekä tutkinnon ja työkokemuksen tuottama osaaminen.

Runsaat 50 opintojen kehittämisen parissa työskentelevää yliopistolaista pohti 9. toukokuuta, miten tuloksia on jo hyödynnetty yliopistojen arjessa ja mitä lisäammennettavaa niistä vielä olisi.

– Suurin hyöty tutkimuksesta on ruohonjuuritasolla eli opetuksen suunnittelussa laitoksissa ja koulutusohjel-

lehti.tek.fi

missa, kiteyttää monien ajatukset Aaltoyliopistossa asiantuntijana työskentelevä Sakari Heikkilä.

Sekä Aalto-yliopistossa että Lappeenrannassa tulokset pyritään esittelemään keskeisille toimijoille ja päättäville elimille. Käsittely vaihtelee laitosten, koulujen ja tiedekuntien välillä. Tuloksia vertaillaan niin valtakunnan tasoon kuin yliopiston sisällä.

– Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi Aallon tekniikan kandidaatti­ ohjelmien uudistamisessa, Heikkilä paljastaa.

Tulokset näkyvät jo Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatupäällikkö Annikka Nurkka kritisoi, että tutkimuksen tuloksista on vaikea kaivaa esiin konkreettisia kehittämistoimia. Siitä huolimatta monet

uudistukset ovat jo saaneet vauhtia niistä.

– Kieltenopetuksen organisointia on jo uudistettu, ja myös projektinhallinta-, esiintymis- ja dokumentointivalmiuksiin on kiinnitetty huomiota, Nurkka luettelee.

Myös Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskelijoiden palautteita uraohjauksesta on luettu huolella.

Opintopalveluissa aloitti helmikuussa ohjaussuunnittelija, joka suunnittelee uraohjauksen konseptia ja koordinointia. Lisäksi tekeillä on selvitys, mitä opiskelijat odottavat uraohjaukselta.

– Tarkoituksena on myös koota laitoksilta henkilöitä, jotka toimivat oman ainelaitoksen pääaineopiskelijoiden uraohjaajina, kertoo suunnittelija Elisa Rantanen.

41

URAILLAT

URAILLAT SYKSYLLÄ 2012 www.tek.fi/uraillat

Tunnetaidot työnhaun kilpailuetuna Helsinki 11.9.2012 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 3.9.

Työnhakutilanteessa pelkkä osaaminen ei välttämättä riitä. Työpaikan saa se, joka onnistuu vakuuttamaan työn­ antajan myös tunnetasolla.

Työnhakutilanteessa kyky tuottaa myönteisiä tunteita ja toimia hätiköimättä edistää toimivan vuorovaikutuksen syntyä. Tilaisuudessa käsitellään ja demonstroidaan tunneälyn osa-alueita ja sparrataan osallistujia toimimaan työnhakutilanteissa sopivasti virittyneinä.

Luennoitsijana tunnetutkija ja -valmentaja, FT Mikael Saarinen Sensitiva Oy:sta (www.sensitiva.fi).

Työlle on aikansa ja ajalle lakinsa Oulu 17.9.2012 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 10.9.

Turku 5.11.2012 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 29.10.

Mitä tarkoittaa liukuva työaika tai matkaaika? Entä etätyö, lisätyö tai ylityö? Mikä lasketaan työajaksi ja mikä on työn­ tekijän omaa aikaa? Mikä on työaikapankki ja kuinka sitä voisi hyödyntää?

Tilaisuudessa avataan työaikaa koskevia säännöksiä ja havainnollistetaan niitä käytännönläheisesti case-esimerkeillä.

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Jyväskylä 24.9.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 17.9.

Lahti 15.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 7.11.

Lain näkökulma tilanteeseen, jossa työtehtävä päättyy ja uusi alkaa. Tilaisuuden teemoina muun muassa: • Miten kannattaa toimia eri irtisanomistilanteissa: kun irtisanoutuu itse, työn42

antaja irtisanoo tai työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella?

• Millä perusteilla työsuhteen ehtoja voi muuttaa työsuhteen aikana?

• Mistä asioista työsopimuksen teossa voi ja kannattaa neuvotella?

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Presenting Across Cultures Tampere, September 26, 2012 at 5 p.m.

Registration by September 18.

Companies these days spend large sums of money to try and attract and keep customers through advertising and marketing.

In this event you will find out just how we can adjust the style of a presentation to mach the audience in today’s varied and diverse cultural environment.

Both international and Finnish TEK members are welcome.

The event will be conducted by Senior Trainer Matt Cobb, Richard Lewis Communications (http://www.crossculture.com/ locations/finland/).

Esimiehenä ensimmäistä kertaa – pykälät haltuun Helsinki 1.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 24.9.

Esimieheksi siirtyminen tuo työhön monta uutta haastetta. Vallan lisääntyessä myös vastuun määrä kasvaa. Tehtävää helpottaa, jos tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Tilaisuudessa käsitellään lakikiemuroita tuoreen esimiehen näkökulmasta.

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Kuopio 3.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 25.9.

Rekrytoinneissakin käytetään profilointia. Työnantaja haluaa selvittää, vastaako sinun osaamisesi, motivaatiosi ja toimintatapasi toiveita tehtävään parhaiten soveltuvasta henkilöstä.

Tilaisuudessa kuulet, mitä työhaastattelussa arvioidaan, saako siinä kaunistella vahvuuksiaan, miksi soveltuvuusarvioita

tehdään ja mitä ne voivat kertoa. Kuulet myös, kuinka haastattelua ja soveltuvuusarviota voi hyödyntää oman itse­ tuntemuksensa lisäämiseksi.

Luennoitsijana henkilöstökonsultti, psykologi Taija Stoat, PD Search Oy (www.pdsearch.fi).

Stressittömämpi elämä itsensä johtamisen avulla Turku 9.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 1.10.

Tässä tilaisuudessa opit kehittämään stressinhallintakykyjäsi ja lisäämään työhyvinvointiasi. Tilaisuuden teemoina muun muassa: • itsensä johtaminen työhyvinvoinnin osatekijänä • kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaalueet • stressitekijöiden tunnistaminen ja oman kehon kuunteleminen • rennomman elämän luominen erilaisten stressinhallinnan työkalujen avulla • ratkaisukeskeinen toimintatapa tehokkuuden edistäjänä.

Luennoitsijana toimitusjohtaja, valmentaja Anne Karilahti, Valmentamo (www.valmentamo.fi).

USAIN – Ajattelunhallinta ”Keskity kuin huippu-urheilija.”

Oulu 29.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 22.10.

Ajanhallinta kuuluu 1900-luvulle, 2000luvun avainsana on ajattelunhallinta.

Illan aikana opit keskittymään jakamattomasti käsillä olevaan tehtävään ja toimimaan stressittä. Tuloksena on vapautunut flow-tila, joka moninkertaistaa työtehosi. Opit menetelmät, joiden avulla voit koordinoida tehokkaasti ajankäyttöäsi ja keskittyä niin, että jaksat vielä tuulettaa ennätyssatasella.

Luennoitsijana tutkija ja kouluttaja, FM Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia Oy (www.filosofianakatemia.fi).

TEK 4/2012

Tehokkaasti työelämään!

– urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Lappeenranta 8.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.

Työelämään siirtyessä pitäisi tietää mitä itse haluaa, mihin tähtää, mitä työnantaja haluaa ja miten nämä kaikki yhdistetään. Jokainen voi suunnitella uraansa, ja pohdintaa kannattaakin tehdä jo hyvissä ajoin ennen työnhaun aloittamista. Tietoiset päätökset ja suunnitelmat auttavat työnhaussa jaksamisessa ja uran kehittymisessä itselle mieluisalla tavalla.

Tule kuulemaan miksi ja miten uraa kannattaa suunnitella. Entä mitä työpaikka­ilmoitusten taakse kätkeytyy ja miten niitä kannattaa tulkita?

Luennoitsijana kehittämiskonsultti, TM Jere Vento, Psycon Oy (www.psycon.fi). lehti.tek.fi

Tule mukaan kuulemaan yrittäjyydestä ja kansainväliseen menestykseen tähtäävästä startup-toiminnasta. Samalla pääset tutustumaan Aalto Venture Garagen toimintaan ja tiloihin Espoossa.

• Miten kansainvälinen yritystoiminta rakennetaan?

• Mitä startupin perustaminen vaatii?

• Mitkä ovat kriittisimmät menestys­ tekijät?

• Mitä ominaisuuksia startup-yrittäjältä vaaditaan?

Aiheesta puhumassa on FAMsportsin toimitusjohtaja ja Aalto Venture Garagessa Head Coachina aiemmin toiminut, KTM, Juha Ruohonen. (www.startupsauna.com).

Lisäksi pääset kuulemaan startup-yrittäjien omia kokemuksia.

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/uraillat.

Ilmoittaudu!

Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkko­ sivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi.

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi.

Uraillat on tarkoitettu vain TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Orrela (09) 2291 2207, pauliina.orrela@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi ja kansainvälistymiseen liittyvät tilaisuudet Jukka Arppe (09) 2291 2248, jukka.arppe@tek.fi.

Startupit lentoon Maailmalle! Aalto Venture Garagessa startup-yrittäjien valmentajana toimiva Juha Ruohonen kannustaa startup-yrittäjää heti isoille markkinoille.

– Kynnys kansainvälistymiseen on Suomessa turhan korkea. Luontainen epäonnistumisen pelkomme rajaa rohkeuttamme. Siksi myös tavoitteet jäävät pieniksi: tyydytään miljoonan liikevaihtoon, vaikka olisi mahdollisuudet kasvattaa se kahteenkym­ meneen.

Pelottomuuden lisäksi kansain­ välisille markkinoille tähyävältä start­ up-yrittäjältä vaaditaan peräänantamattomuutta.

– Ensimmäinen ei-vastaus ei koskaan merkitse mitään, korkeintaan viidennen ein jälkeen voi ajatella luovuttavansa, Ruohonen neuvoo.

Ja jos mielii maailmalle, pitää uskoa omiin kykyihinsä.

– Sitä ei palkansaajan asemassa välttämättä opi, sillä silloin tukena on yrityksen antama status. Yrittäjän on seisottava ihan omilla jaloillaan.

Lisäksi on oltava oikealaista osaamista ja halua oppia uutta.

– Yrittäjällä on oltava muutakin kuin oman alansa substanssiosaamista. On tiedettävä ainakin vähän kaikesta muustakin.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kuunnella asiakasta.

– Ylimielisyys asiakasta kohtaan kaataa minkä tahansa yrityksen, Ruohonen muistuttaa. (KL)

– Kansainvälisille markkinoille pyrkivän start­ up-yrittäjän kolme tärkeintä ominaisuutta ovat peräänantamattomuus, usko omaan ­asiaan ja osaaminen, Juha Ruohonen sanoo.

Ruohonen puhuu aiheesta TEKin ura­ illassa Espoossa 12.11.2012.

er

Kaikki puhuvat sosiaalisesta mediasta,­ mutta on vaikea saada konkreettista tietoa sen hyödyntämisestä työnhaussa. Tule kuulemaan, miten varmistat henkilö­kohtaisen nettibrändisi asiantuntijana ja miten saat sosiaalisen median työkaluista kaiken irti.

Tilaisuudessa käydään läpi parhaimmat ja pahimmat esimerkit uusista rekrytointitavoista. Samalla tutustutaan LinkedIn:in tehokkaimpiin ominaisuuksiin ja hiotaan LinkedIn-profiili optimaaliseksi. Saat tietoa rekrytointialan uusimmista ilmiöistä työnhakuyhteisöistä video-CV:ihin.

Tilaisuus on tarkoitettu jatkokurssiksi niille, jotka jo hyödyntävät sosiaalista mediaa arjessaan, mutta haluavat optimoida käyttöä myös ammattimaisesti.

Voit ottaa mukaan oman kannettavan tietokoneesi.

Luennoitsijana Sosiaalisen Median kouluttaja Tom Laine, HC Services Oy (blogi: http://socialmediocracy.com).

Espoo 12.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5.11.

Kirsti Levand

Tampere 31.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 23.10.

Startup – tie kansainväliseen menestykseen?

iStockphoto

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä

43

to

ho

ckp iSto

Saksalainen insinööritaito vitriinissä Teksti: Petja Partanen

Saksan-matkalla ei voi ohittaa Berliinin ja Münchenin tekniikan museoita. Päivä insinöörien saavutusten parissa menee hujauksessa.

M

ünchenissä huomaa, että saksalaiset arvostavat insinööritaitoa.

Kaupungin suurin museo Deutsches Museum on myös maail­ man suurin tekniikan museo.

100 000 esineen kokoelmassa on monta maailman ensimmäistä tekniikan saavutusta, kuten ohjelmoitava tietokone Z3 (1941) ja auto (1886).

Puolitoista miljoonaa kävijää vuodessa ei ole väärässä: TEKin sisarjärjestö VDI:n (Verein Deutscher Ingenieure) vuonna 1903 perustama museo on käymisen väärti. Olipa kyse sähkötekniikan kehityksestä tai lentokoneenrakennuksesta, saksalais­ insinööreillä on ollut näppinsä pelissä teknologian kehityksessä, yleensä sen eturintamassa. Ainakin maailman valloittaneista innovaatioista on olemassa saksalaisversio.

Deutsches Museumin jättimäisessä lento­ konehallissa ei ole amerikkalaisia bisnes­jettejä, vaan saksalaisvalmisteinen HFB-320 Hansa Jet. Wright-veljesten maailman ensimmäinen moottori­lentokone on sentään näytillä.

Maan sotaisa historia tulee selväksi, vaikkei sitä kävijälle erityisesti tyrkytetä. Vaikea kokoel­ mista olisi jättää poiskaan esimerkiksi maailman eniten valmistettua lentokonetta Messer-

44

Deutsches Museum Münchenissä on maailman suurin tekniikan museo.

TEK 4/2012

Deutsches Museum, München aukioloajat: joka päivä 9–17 Museumsinsel 1, München metro: Fraunhofer Straße (U1, U2), juna: Isartor http://www.deutsches-museum.de

Deutsches Museum

Deutsches Technikmuseum Berliini aukioloajat: ti–pe 9–17.30, la–su 10–18 Trebbiner Straße 9, 10963 Berlin-Kreuzberg metro: Möckernbrücke (U1, U7), Gleisdreieck (U1, U2) http://www.sdtb.de/

Deutsches Museumin lentokonehalli.

schmitt Me 109:ää, joka tuli tunnetuksi toisen maailmansodan saksalaishävittäjänä.

Näytillä on myös maailman ensimmäinen ballistinen ohjus, V2-raketti, joka kylvi kauhua Lontoossa ja Amsterdamissa toisen maailmansodan loppuvaiheessa.

Koko perheen keidas Berliinin Deutsches Technikmuseum on ilmeeltään modernimpi. Vaikka kävijä­ määrät ovat Müncheniä pienemmät, yli puoli miljoonaa vierasta vuodessa peittoaa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimmuseon rohkeimmatkin kävijäarviot.

Taannoisen rautaesiripun itäpuolisessa

lehti.tek.fi

Kreuzbergin kaupunginosassa sijaitsevan museon päärakennus on uutta lasiteräsarkkitehtuuria. Viitteenä historiaan on sisäänkäynnin katolle nostettu C-47-­ kuljetuskone. Vuoden 1949 Berliinin saarron aikaan nämä ”rusinapommittajat” laskeutuivat puolentoista minuutin välein läheiselle Tempelhofin lentokentälle turvaten jaetun kaupungin ruokahuollon.

Saksassa kun ollaan, kulkuvälineet ovat museossa väkevästi läsnä. Maailman ensimmäinen auto, Karl Benzin 1886 patentoima bensiinikäyttöinen kolmi­ pyöräinen ajopeli, on replica, alkuperäinen kun on näytillä Münchenissä. Kolmimoot-

torinen Junkers Ju 52 on tärkeä osa siviiliilmailun historiaa. Finnairin edeltäjän Aero Oy:nkin käyttämä Ju 52 pystyi kuljettamaan 17 matkustajaa Berliinistä Roomaan kahdeksassa tunnissa. Koneita valmistettiin lähes 5 000 kappaletta.

Junista kiinnostuneelle Deutsches Technikmuseum on todellinen aarreaitta.

Puistoalueelle levittäytyvässä vanhassa veturihallissa on nelisenkymmentä erilaista veturia ja junanvaunua. Kesäisenä päivänä puisto on koko perheen keidas.

Tekniikan historiasta kiinnostuneille näytillä on tuuli- ja vesimyllyjä ja tietenkin panimo, olutmaassa kun ollaan. n

45

ILMOITUS

Nimi............................................................................................................................................................................................

Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka.................................................................................................................................. ..................................................................................................................................................................................................

Puhelin.......................................................................................................................................................................................

Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen ”Kesäristikko”. Vastausten on oltava perillä 22.8.2012 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.

lehti.tek.fi

47

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet.

Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki.

Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911.

Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro

Ari Karttunen/EMMA

Futuro-taloja on säilynyt noin 45. Futuro numero 001 on avoinna yleisölle Espoon Näyttelykeskus WeeGeessä 8.5.–16.9.

Teksti Petja Partanen

V

uonna 1965 arkkitehti Matti Suuronen sai mielenkiintoisen suunnittelutehtävän. Suurosen koulu­kaveri, menestynyt lääkäri Jaakko Hiidenkari, halusi hiihtomajan vaikeakulkuiseen maastoon, oman laskettelurinteen äärelle.

Suurosen suunnittelema after ski -maja ei pitäytynyt tavanomaisessa. Sarjavalmisteiseksi suunniteltu talon muoto oli pyörähdys­ellipsoidi, kuin navoiltaan litistynyt pallo. Ulkokuori oli sandwich-rakenne, jossa kahden lasikuituvahvisteisen polyesterimuovikuoren väli oli täytetty polyuretaanivaahdolla. Ellipsimuoto toistui ikkunoissa, ovenkahvoissa, valaisimissa ja pistorasioissa.

Hiidenkarin hiihtomaja, valkoinen prototyyppitalo sarjanumeroltaan 000, valmistui Polykem Oy:n tehtaalla Vantaan Hiekkaharjussa kevättalvella 1968. Kuudestatoista lohkosta yhteen pultattu talo voitiin purkaa ja koota parissa päivässä. Sisätiloja hallitsivat kuusi istuinvuodetta ja takka-grilli-pöytäyhdistelmä. Ulko-ovi avautui portaiksi kuten lentokoneissa.

Futuroksi nimetty talo sai paljon palstatilaa lehdissä ympäri maailmaa. Apu-lehti julkaisi syyskuussa 1968 kansikuvajutun viihdetähti Matti Kuuslan keltaisesta Futurosta, sarjanumeroltaan 001. Otsikko oli ”Matti munaa maisemaa”. Design-julkaisujen kansikuvatalo oli kansalle liikaa – ainakin Puulaveden rannalle pystytettynä.

Toukokuussa 2012 samainen Futuro sai aikaan yleisöryntäyksen Espoon EMMA-museoon. Vaikka Futurosta kirjoitettiin aikanaan Playboy-lehteä myöten ja valmistuslisenssit kävivät kaupaksi, vain noin sata taloa valmistui eri puolilla maailmaa. Nyt keräilijöiden himoitsema maisemanpilaaja hohtaa entisöitynä nykytaiteen museon pihalla, entistäkin keltaisempana.

lehti.tek.fi

49

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Maritta Jalo, lakimies...................................... 2291 2211 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, lakimies....................................... 2291 2262 Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2563 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja..... 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Hallinto

Kenttä ja järjestö

Viestintä

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2226 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Sanna Allt, asiamies........................................ 2291 2253 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2563 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe *, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies.......... 2291 2272 Salla Koivu, Teekkarin työkirja .................... 2291 2271 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla

Lappeenrannan aluetoimisto

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

Vaasa Nora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

50

4 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Aku Karjalainen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 VALOKUVAAJA Helena Hagberg puh. 2291 2265 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 14.9., 26.10., 14.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Juha M. Kinnunen PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 68 300 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

TEK 4/2012

Teekkarilaulun alkulähteillä

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Ystävä sä snapsien Ystävä sä snapsien

I. Widéen / trad. muk. M. Isomäki & I. Aaltonen

  Em  

Hm

C





Ys - tä - vä

 Am  



kat - so

Em



Am



sä



mi - nuun

Em



Am



H7



snap - si - en,



H7



Em



sie - ne - hen! (pie - ne - hen!)

Virsistä on väännetty vähemmän ryyppylauluja - ehkä teekkaritkin ovat pohjimmiltaan uskontoa sun muita pyhiä arvoja kunnioittavia kansalaisia.

Mutta poikkeus vahvistakoon säännön: Markku ”Roope” Isomäki ja Ilkka Aaltonen ovat toisistaan tietämättä oivaltaneet saman sanaleikin. Yksi ero sanoituksissa kuitenkin on: viimeinen sana on Roopella sienehen ja Ilkalla pienehen. (Puhallinyhtye Rempsetin kesä­leirillä lauletaan kuulemma aina sienehen, koska mukana olevien lastenlasten ei haluta sekoittuvan laulun sanoihin).

Virren alkuperäinen ensimmäinen säkeistö on peräisin vuodelta 1780 ja kaksi muuta säkeistöä Siri Dahlqvistin käsialaa vuodelta 1911.

Laulun taustana on rukous Gud som haver barnen kär. Skaran tuomiokirkon urkuri Ivar Widéen sävelsi virren 1919.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

51

ILMOITUS