TEK 5/2012 by Otavamedia OMA

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

14.9.2012

2012

Jan Norrgård lähti Saksaan Suomalaisesta DI:stä vientituote? Intel ja Jolla antavat toivoa ICT-alalle Aktiivinen selviää irtisanomisesta Teekkarin TEK – edut ja palvelut

Helena Hagberg

5 Pääkirjoitus

Työ ulkomailla on realistinen vaihtoehto

6 Rautaista osaamista ja luovaa rohkeutta AJASSA

Muun muassa: 14 12 työtodistusta 12 viikossa 18 TEK mukana uusissa kansainvälisissä liitoissa 17 Havuja!

Rahaa ja rohkeita päätöksiä – heti!

21 TEK-vaikuttaja Sampo Saarenpää

TEKistä ennakkoluuloton edelläkävijä

22 Lakitieto

TYÖELÄMÄ

24 Aktiivisuus helpottaa irtisanotun tuskaa 28 Enemmän vähemmästä

Arkkitehti, muotoilun taiteilijaprofessori Pekka Harni puhuu ekologisen muotoilun puolesta.

32 Soveltuvuustestauksissa tarvitaan avoimuutta 45 TEKin uraillat Helena Hagberg

Uudet lakimuutokset täsmentävät työttömyysturvaa

i, Teekkar 1 TEK–4 0 4 in ivun katso s ä hyödyt TEK it m , passista enyydestä! jäs

Saksassa on insinööreille töitä. Denso palkkasi suomalaisen Jan Norrgårdin.

TEK 5/2012

Veera Säilä

5/12

VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Turun yliopiston DI-koulutuksen valtti on monitieteisyys. Yliopisto-opettaja Arho Suominen, biotekniikan opettaja Tiina Myyryläinen ja projektipäällikkö Ville Taajamaa uskovat, että insinöörien ja humanistien törmäyttäminen kannattaa.

Pandaverokarhu Juuso Takalainen kertoo tuoreessa Kiina-jutussaan maan verotuksesta ja sosiaaliturvasta.

Työkokemus osaksi yliopisto-opintoja Jari Härkönen

Aallon Kemian tekniikan korkea koulussa kehitellään uudenlaista työharjoittelukonseptia, joka integroidaan osaksi opintoja. Konsepti pilotoidaan kesällä 2013.

OPISKELIJAT

40 Uuden teekkarin TEK-passi 43 Opiskelija, me autamme sinua työelämäasioissa

Tekniikan yliopistoihin uudet opiskelijat

KOLUMNI

27 Eurooppalainen näkökulma: Mannerten vuosisata – missä sarjassa EU pelaa?

Tutut alat säilyttivät vetovoimansa tekniikan yliopistoissa.

TEKNIIKKA

36 DI:stä tohtoriksi:

Sormenjälki se on kävelytyylikin

TEK tukee opiskelijaa fuksivuodesta alkaen.

49 Tekniikan ihmeitä

Maailman kallein maasturi

51 Teekkarilaulu

Futureimagebank

Koskenkorva kirkastaa

lehti.tek.fi

ILMOITUS

PÄÄKIRJOITUS

Työ ulkomailla on realistinen vaihtoehto Tuoreen selvityksen mukaan 70 prosenttia tekniikan opiskelijoista haluaisi työskennellä ulkomailla vähintään kin melko mielellään. Lähes kolmannes arvioi haluavansa ulkomaille erittäin mielellään, siis periaatteessa. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa selvityksissä. Käytän nössä kuitenkin vain kymmenkunta pro senttia päätyy uransa jossakin vaiheessa oikeasti ulkomaille töihin, eikä ulko maanharjoittelukaan ole kovin suosittua. Niin kauan kuin kotimaan työmark kinat vetivät hyvin, ristiriita halujen ja toteutuneen välillä oli varsin ymmärret tävä. Kotimaahan sitovat monet siteet, eikä ihminen muutenkaan saa aina kaik kea sitä, mitä haluaisi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa haasteellisemmaksi. Suomessa teknii kan akateemisten työmarkkinat tulevat todennäköisesti kiristymään maailman markkinoiden epävarmuuden takia ylei sesti ja Nokian ahdingon takia erityisesti. Eurooppaakin vaivaa kokonaisuu tena hidas kasvu ja taantuma, mutta kuva ei ole yhtenäinen. Saksassa arvioi daan olevan tarjolla jopa100 000 tek niikan alan työpaikkaa, ja Norja elää öljyntuotantonsa ansiosta pitkäaikaista nousukautta. Ruotsissa siviili-insinöörien työttö myysaste on samalla tasolla kuin Suo messa talouden huippuvuonna 2008, eli 0,7 prosenttia. Alankomaissa ennakoidaan tarvitta van 10 000 ukomaista insinööriä seuraa vien viiden vuoden aikana.

lehti.tek.fi

Myös islantilaiset valittelivat pohjois maisessa insinöörijärjestöjen tapaami sessa insinöörivajetta, mutta maan koon huomioon ottaen kyse ei ole kovinkaan monesta työpaikasta. Monessa maassa insinööripulan arvi oidaan olevan krooninen, koska teknii kan ala ei yksinkertaisesti kiinnosta nuo risoa riittävästi tarpeeseen nähden. Mielestäni juuri nyt on hyvä aika ryhtyä haaveista tekoihin – etenkin, jos oman työpaikan näkymät vaikuttavat epävarmoilta. Työnhaku ulkomailta on työläämpää, mutta myös palkinnot voi vat olla hyviä. n Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Jos mielii ulkomaille töihin, nyt on hyvä aika ryhtyä haaveista tekoihin.

TEK

Intel panostaa nyt täysillä Espoon ja Tampereen tutkimus- ja tuotekehitysyksiköihin. Uusille paikkakunnille menoa ei ole Veli-Pekka Vatulan mukaan suunniteltu.

Suomen ICT-alaa kammetaan uuteen nousukiitoon. Intel valloittaa mobiililaitemarkkinoita suomalaisopein. Jollasta suomalaisinsinöörit ovat puolestaan rakentaneet kansainvälisen brändin alle vuodessa. Tähtäimessä ovat kilpaillut älypuhelinmarkkinat. Teksti Aku Karjalainen

Rautaista osaamista

ja luovaa rohkeutta

TEK 5/2012

Sakari Piippo

eknologiajätti Intelin pieni sininen tarra koristaa monen tietokoneen kylkeä. Mikäli mikroprosessoreja valmistavan Intelin mit tavat investoinnit tuottavat tulosta, myös yhä useampi älypuhelin tai tablettikone hyrrää tulevaisuudessa Intelin koneistolla. – Matkapuhelimet muistuttavat yhä enemmän tietokoneita. Mobiililaittei den myynti kasvaa kaikkein nopeimmin, joten meidän pitää olla mukana kilpai lussa, kiteyttää Suomen johtaja Veli-Pekka Vatula Intelin Mobile Communication Groupista. Vatulan mukaan suomalaisten insinöö rien tulee muokata Intelistä merkittävä pelaaja mobiililaitemarkkinoilla. Intel on perustanut Suomeen kaksi tutkimus- ja kehityskeskusta. Virallisia avajaisia vietet tiin tämän vuoden huhtikuussa, mutta käy tännössä toiminta alkoi lähes puolitoista vuotta sitten. Nyt Espoon yksikössä työs kentelee 70 henkeä ja Tampereella noin 150. – Intel tarttui mahdollisuuteen, kun näimme, että täällä on vapautumassa kokenutta ja kaivattua osaamista. Suo messa ymmärretään mobiilibisnestä ja tuotekehitystä.

Suomalaiset näyttäneet kyntensä Vatulan mukaan Tampereella tehdään rautaratkaisuja eli suunnitellaan, miten eri komponentit sijoitetaan niin, että saadaan toimiva alusta. Lisäksi Tampereella työs kentelee ohjelmistokehittäjiä, jotka autta vat sovittamaan eri käyttöjärjestelmiä alus tan päälle. Espoossa taas aherretaan erilaisten avoimeen lähdekoodiin liittyvien projek tien parissa. Niistä eniten julkisuutta on saanut Meego-kehitystyön pohjalle raken tuva Tizian-käytöjärjestelmä. Intelillä on myös edelleen Nokian kanssa yhteinen tut kimuskeskus Oulussa. Suomalaisten saavutukset on notee rattu jo Intelin johdossa. Tamperelaiset nimittäin ehtivät mukaan Intelin ensim mäiseen Medfield-alustan kehittämiseen. – Kun meidän osaamisemme ja käden jälkemme nähtiin, sen pohjalta on tehty lisäinvestointipäätöksiä. Tulevaisuudessa

roolimme tulee olemaan vieläkin merkit tävämpi uusien laitteiden valmistamisessa, Vatula ennakoi.

Rekrytointi jatkuu Suomeen tulo on ollut Intelille useiden miljoonien dollareiden investointi. Vatulan mukaan se on 68 maassa toimivan Intelin kin mittakaavassa merkittävä panostus. Intel kasvaa Suomessa vauhdilla. Elo kuun puolivälissä Tampereella oli avoinna parikymmentä työpaikkaa ja Espoossa muutama. Vahvistusta kaivataan sekä ohjelmisto- että rautapuolelle. Lisäksi ali hankkijoiden kautta työllistyy kymmeniä osaajia. Vatula ei paljasta tarkkoja suunnitelmia. – Rekrytoimme syksyn aikana kymme niä uusia työntekijöitä. Intel on palkannut pääasiassa koke nutta insinöörijoukkoa, mutta nyt myös opiskelijoiden pestaaminen on aloitettu. Elokuussa Tampereella aloitti 11 harjoit telijaa. Intel on parhaillaan myös aloittele massa yhteistyötään Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Kahdesta yhteistyöhank keesta on jo sovittu. Myös Aalto-yliopiston kanssa on viritteillä yhteistyökuvioita. – On hienoa, että suomalainen yliopisto maailmakin on reagoinut ICT-alan muutok seen. Yliopistoissa oli mietitty oikeasti, mitä ne seuraavat isot jutut ovat.

Jolla tähyää korkealle Harvoin muutama Twitter-viesti saa aikaan samanlaisen mediamylläkän. Heinäkuun alussa Jollan toimitusjohtaja Jussi Hurmola twiittasi, että Meego ei ole kuollut. Sen jälkeen hän onkin esiintynyt lähes päi vittäin tiedotusvälineissä. Samanlaisella vauhdilla Jolla tähtää myös älypuhelin markkinoille. – Älypuhelinmarkkinoilla on vaikea olla pieni. Sen vuoksi haluamme kasvaa nope asti suureksi. Se ei ole hullu yritys, vaan stra tegisesti mietitty asia, Hurmola summaa. Jolla on saanut alkunsa Nokian Meegokehitystyön raunioilta. Entiset Nokian työntekijät perustivat yrityksen lokakuussa 2011. jatkuu seuraavalla sivulla

lehti.tek.fi

Sakari Piippo

Jussi Hurmolan mukaan valtava osaaminen ja luovuus pitävät Jollan kiinteästi Suomessa.

Helena Hagberg

Tampereella tähdätään Veli-Pekka Vatulan johdolla pitkälle tulevaisuuteen. Yhtenä tavoitteena on löytää tulevaisuuden menestystuotteet.

– Mietimme tilannetta pienellä poru kalla. Meillä oli brändi, tuote, ihmiset ja ekosysteemi kasassa. Keskustelimme iso jen toimijoiden kanssa, ja se varmisti ajat telumme, Hurmola kertaa yrityksen alku vaihetta.

Rahoitusta 10 miljoonaa euroa Hurmolan mukaan Jolla aikoo julkaista oman Meego-älypuhelimensa tämän vuo den aikana. Tarkempia tietoja on tihkunut hiljalleen. Se ainakin tiedetään, että Jolla on teh nyt myynti- ja jakelusopimuksen Kii nan suurimman puhelinmyymäläketju D.Phonen kanssa. Verkkolehti ZDNetin mukaan Jolla on perustamassa toimistoa myös Kiinaan. Lisäksi Jolla tekee Hurmo lan mukaan yhteistyötä usean cross-plat form-toimijan kanssa, jotta muiden järjes telmien ekosysteemien osia voidaan hyö dyntää myös Jolla-puhelimissa. – Meidän kilpailuvalttimme on Meegon moniajo. Haluamme päästä irti sovellus ten avaamisesta ja sulkemisesta sekä jat kuvasta eteen ja taakse menemisestä, Hur mola paljastaa. – Työskentelemme parhaillaan kah della eri sektorilla. Älypuhelimen valmis tamisessa tarvitaan kymmeniä partnereita: sopimusvalmistajat, jälleenmyyjät, mark kinoijat ja operaattorit. Toinen alue on

ekosysteemipuoli. Siellä puhutaan muun muassa sovellusten kehittäjistä ja palvelu jen tarjoajista, Hurmola jatkaa. Hurmola kertoo, että Jollan älypuheli men tekeminen maksaa noin kymmenen miljoonaa euroa. Summa on kerätty yksi tyisiltä rahoittajilta.

Aasiassa luovuus yhdistetään suomalaiseen osaamiseen.

Henkilöstö tuplaantuu Jollalla on tällä hetkellä noin 50 työntekijää Helsingissä ja Tampereella. Vuoden lop puun mennessä työntekijöiden määrän on tarkoitus kasvaa sataan. Henkilökuntaa palkataan pääasiassa Suomeen. Jolla etsii etenkin ohjelmisto-osaajia, jotka tietävät käyttöliittymän ja designin salat. – Henkilöstömäärä ei riitä sen pidem mälle, vaan meidän pitää laajentaa ensi vuoden alussa vielä enemmän, Hurmola summaa. – Järjestämme joka toinen viikko palk kauspäivän, jossa haastattelemme haki joita kolmessa erilaisessa haastattelussa.

TEK 5/2012

Kun meidän osaamisemme ja kädenjälkemme nähtiin ensimmäisissä laitteissa, Intel teki lisäinvestointipäätöksiä Suomeen.

Viimeksi palkkasimme tällaisesta tilaisuu desta 11 uutta työntekijää, hän jatkaa. Parhaillaan Jolla harkitsee myös toimi pisteen perustamista Ouluun. Mahdolli nen konttori työllistäisi Hurmolan mukaan kymmeniä ihmisiä. – Nokian tilanne tuli yllätyksenä. Jut telemme oululaisten ihmisten ja valtion organisaatioiden kanssa siitä, mitä mah dollisuuksia meillä on reagoida nopeasti tähän avautuneeseen näkymään.

Suomessa valtavasti luovuutta Hurmola on vakuuttunut, että Suomen rautainen mobiiliosaaminen tarjoaa par haat eväät kamppailuun kilpailuilla äly puhelinmarkkinoilla. – Jolla on tehty suomalaisella insinöö riosaamisella, markkinoinnista alkaen. Monet sanoivat meille, että on mahdo tonta tehdä omaa kansainvälistä brändiä. Saimme kuitenkin hyvin pienellä bud jetilla suuren näkyvyyden. Melkein voisi sanoa, että olemme lanseeranneet Jollabrändin. – Jos on porukka, jolla on kompetens sia ja joka tietää, mitä tekee, se voi tehdä ihmeitä. Tämä on se paikka, jossa me halu amme ja aiomme olla. Niin Hurmola kuin Vatulakin näkevät Suomen kilpailuvalttina luovuuden. – Aasiassa luovuus yhdistetään suoma laiseen osaamiseen, Hurmola havainnol listaa. – Suomella on kova maine innovaatio maana. Olemme erilaisten innovaatioba rometrien mukaan kärkimaita Euroopassa, Vatula vakuuttaa.

lehti.tek.fi

Verkostot johdattivat uuden työn äärelle NOKIAN STRATEGIAMUUTOS merkitsi uuden alkua Meego-käyttö järjestelmää kehittämässä olleelle Mikko Kursulalle. Keväällä 2011 työt Nokialla olivat loppumassa. Kursula lähetti työhakemuksia, oli yhteydessä työpaikan tarjoajiin Lin kedInissä ja välillä jopa mietti alan vaihtoa. Houkuttelevin tarjous löytyi kuitenkin varsin läheltä. – Sain kuulla kontaktiverkoston kautta, että Intel on kiinnostunut vapautuvista työntekijöistä. Olin tehnyt aiemminkin yhteistyötä Inte lin kanssa. Työnhaku tärppäsi ja nyt Kursula on työskennellyt puolitoista vuotta järjestelmäinsinöörinä Tampereen toimipisteessä. Työtovereina hänellä on sekä vanhoja kollegoja että uusia tuttavuuksia. Kursulan vastuu alueena on audioelektroniikka. Uudenlainen työnkuva vaati omatoi mista osaamisen päivittämistä, sillä hän ei ollut työskennellyt kolmeen vuoteen audioelektroniikan parissa. – Kun tietää teknologioista perusasiat, osaaminen on helppo päivittää myöhemmin. Opiskelin aikoinaan laajasti eri teknologia-alu

Ennennäkemättömiä mahdollisuuksia Vatula ja Hurmola näkevät Suomessa pal jon mahdollisuuksia uudelle nousulle. Vatula huomauttaa, että matkapuhelinala on käymistilassa. Kun aiemmin laite valmistajat tekivät kaiken itse, sektori on nyt selvästi pirstaloituneempi. – Käyttöjärjestelmä on jo brändäänty nyt, ja kadullakin puhutaan Android-ver siosta. Laitevalmistajat ovat keskittyneet laitteeseen ja siinä oleviin palveluihin. Rautatoimittajat ovat jo aivan erikseen.

eita. Se tuo tiettyä varmuutta työ kuvioihin, kun on muitakin vaihto ehtoja, jos jonkin alan työt loppu vat, vuonna 2007 Oulun yliopistosta elektroniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Kursula miettii. – Insinöörityön tekeminen on hyvin samanlaista melkein kaik kialla. Sen sijaan yrityskulttuurissa ja työskentelytavoissa on eroja, hän jatkaa.

Verkostoidu ja kansainvälisty Kursula on huomannut, että eten kin verkostoitumisesta on rutkasti hyötyä. – Sosiaalinen verkosto on hyvä pitää kaiken aikaa ajan tasalla, esi merkiksi päivittää profiili ja verkosto LinkedInissä. Kannattaa myös itse lähestyä kiinnostavia työpaikkoja. Aika usein asiantuntijoille voi löytyä töitä, vaikka työpaikasta ei olisikaan ilmoitettu missään. Myös eri kulttuurien tuntemi seen kannattaa panostaa. – Ulkomaalaisessa yrityksessä pitää tuntea, miten erilaisissa kult tuureissa työskennellään ja toimi taan.

Samaan aikaan operaattorit tai tieto konevalmistajat ovat tulleet mukaan mat kapuhelinbisnekseen. Uudenlaiset mark kinat avaavat ovia yllättäviin suuntiin. – Suomalaisten firmojen kannattaa miettiä, mitä mahdollisuuksia tämä tar joaa. Hurmola kehottaa luottamaan omaan osaamiseen. – Emme ole hävinneet tai epäonnistu neet, emmekä ole huonoja. Me olemme hyviä. Olemme muutoksessa ja meidän tulee itse löytää uusia teitä kasvaa. n

Valtion budjetista rahaa rakennemuutoksen hoitoon Budjettiriihestä saatujen ennakkotietojen mukaan rakennemuutoksen hoitoon on luvassa noin 60 miljoonan euron tukirahapotti. Ammatillisen osaamisen päivittämiseen osoitettaneen 10 miljoo naa euroa ja omaehtoisen toiminnan tukemiseen, muun muassa yritystoiminnan käynnistämiseen, 2–3 miljoonaa euroa.

ICT-osaajat virittämään kasvumoottoreita uusille aloille Teksti Aku Karjalainen

VALTIONEUVOSTON ASETTAMA asian tuntijatyöryhmä on pohtinut huhtikuusta asti toimenpiteitä ICT-alan rakennemuutoksen hallitsemiseksi. Tavoitteena on myös uudistaa tietoja viestintäteknologiatoimialaa ja edis tää kilpailukykyä. Budjettiriihi pohti ryhmän ehdotuksia, jotka pureutuvat ripeästi huoles tuttavaan työllisyystilanteeseen. – Kevään ja kesän aikana painopiste on ollut siinä, kuinka työllisyystilanne saadaan hoidettua, TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen korostaa. – Toinen päämäärä on löytää toimen piteitä, joiden avulla ICT-alan rakenteet ja osaaminen saadaan muutettua kasvun moottoreiksi muilla aloilla. Alan osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi e-hallinnon kehittämisessä ja vähentää näin hallinnon taakkaa. Tähän asti talouskasvu on ollut ICT-painotteista. Sitä pitää saada selkeästi monipuolisemmaksi, Pellinen jatkaa. Pellinen on jäsenenä työryhmän suppe assa ja TEKin yksikönjohtaja Sari Taukojärvi laajassa kokoonpanossa. Nopeille ja tuntu ville toimille on tarvetta, sillä työllisyysti lanne heikkenee selkeästi syksyn ja talven aikana. Yritykset ovat tehneet supistuksia viime vuodesta alkaen, ja monet työnteki jät ovat lähteneet erilaisten pakettien tuke mana. He eivät ole näkyneet tähän men nessä vielä työttömyystilastoissa.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu kriisitietoisuus – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puhu taan arviolta reilusta tuhannesta hengestä. Tämä joukko saattaa rysähtää tilastoihin kertaheitolla yhdessä uusien vähennysten kanssa, Pellinen pelkää.

Elokuun lopussa Nokia ilmoitti vähentävänsä pää kaupunkiseudulta 780, Oulusta 580, Tampereelta 350 ja Salosta 990 työntekijää. Yhtiö aikoo irtisanoa Suomesta kaikkiaan 3 700 työntekijää, joten tuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut jatkuvat vielä. Pääkaupunkiseudulla irtisanottavien määrä noussee yhteensä yli tuhanteen.

Hän kehottaakin pääkaupunkiseutua ripeään yhteistyöhön. – Nyt ei ole oikea hetki nurkkakuntai selle ajattelulle, vaan on lyötävä viisaat päät yhteen ja laadittava pääkaupunkiseudun yhteinen toimenpideohjelma. Ideoita alu een ICT-osaamisen hyödyntämiseen on tar jolla, ja ministeriössäkin odotetaan jo käsi ojossa pääkaupunkiseudun esitystä.

Osaamista päivitettävä Pellisen mielestä parasta ensiapua on nykyisten rakenteiden kehittäminen ja tar kasti räätälöidyt täsmätoimenpiteet. Työ ryhmä ehdottaakin Protomon ja Nokian oman Bridge-ohjelman kaltaisten uutta yrit täjyyttä ja työllisyyttä edistävien ohjelma kokonaisuuksien kehittämistä. – Näistä on erittäin hyviä kokemuksia. Tämä konsepti on osoittautunut toimivaksi korkeasti koulutettujen parissa. Myös vapautuvan työvoiman osaamista pitää vahvistaa vastaamaan työmarkkinoi den kysyntää. Pellinen painottaa, että pää painon tulee olla tiukasti rajatuissa täsmä koulutuksissa, jotka kestävät muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. – Jos on ollut esimerkiksi osaava Sym bian-koodaaja, niin uuden ohjelmointi kielen opettelu ei vaadi vuosien koulu tusta. Myös liiketoimintaosaamista tulee vahvistaa. – Uusi tilanne vaatii myös uudenlaisten työtapojen omaksumista. On eri asia työs kennellä suuressa toimintaympäristössä kuin pienessä tai keskisuuressa firmassa, jossa toimenkuvat ovat laajempia. Teknisissä tehtävissä työskentelevien lisäksi vapautuvassa työvoimassa on paljon

henkilöitä, jotka ovat työskennelleet keski johdossa tai projektipäällikköinä.

Vaikutuksia useampana vuotena Samanaikaisesti monissa Euroopan maissa vallitsee insinööripula. Pellisen mukaan tähän tarpeeseen voitaisiin vastata Suo messa uudella tavalla. – Nyt pitää miettiä, miten voimme jär jestää suomalaista osaamista sinne, missä sitä kaivataan. Yksi keino on insinööriosaa misen palveluviennin edistäminen. Konk reettisia toimia mietitään syksyn aikana. Työryhmä ehdottaa myös verokannus tinten käyttöä. Pellinen nostaa esille hyö dyllisenä esimerkkinä aineettoman osaa misen kautta syntyvien tulojen kevenne tyn verokohtelun. Pellisen mukaan valtaosa työryhmän ehdotuksista on mahdollista rahoittaa koh dentamalla kuluja jo olemassa olevassa budjetissa. ICT-työryhmän työ jatkuu tämän vuo den loppuun. Loppuraportti annetaan jou lukuussa. Nyt katsotaan jo pitkälle tulevai suuteen. – Kokonaisuuden vaikutukset ulottuvat vähintään kolmen vuoden päähän. Painopiste muut tuu taloudelli sen rakenteen uudistamis hankkeeksi. n

Pekka Pellinen 10

TEK 5/2012

Nokia

Nokia ilmoitti jättivähennyksistä – lisää luvassa

Saksa hamuaa

ulkomaalaisia insinöörejä

Uudenlainen työ ja kansainvälinen työympäristö houkuttelivat Jan Norrgårdin Saksaan. Sovellusinsinöörinä hän toimii japanilaisen ja saksalaisen autoteollisuuden tulkkina. Teksti Aku Karjalainen Kuva Helena Hagberg

lkuvuodesta Jan Norrgård kaipasi uralleen uudenlaista haastetta. – O l i n t o i m i nu t erilaisissa tehtävissä ABB Marinella jo neljä vuotta, viimeksi tein konsulttina Azipodin mekaniikkasuunnittelua Link Design and Development -yrityksen kautta. Halusin kokeilla, mihin rahkeet riittävät, vuonna 2009 konetekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Norrgård muistelee. Ulkomaat kiehtoivat. Norrgård oli ollut vaihto-opiskelijana Saksassa ja opiskelui den aikana mukana kansainvälisissä pro jekteissa. Hän tutki työpaikkoja verkosta ja luki samaan aikaan uutisen rekrytointi yritys Fingineers Consultingista, joka välit tää suomalaisia tekniikan osaajia saksalai sille yrityksille. Norrgård otti firmaan yhteyttä, ja hei näkuun alussa hän aloitti sovellusinsinöö rinä japanilaisessa autoalan yritys Den sossa Münchenin lähistöllä. – Ulkomailla työskentely ei ollut itseis arvo, vaan tulin tänne mielekkään työ tehtävän vuoksi.

Huutava insinööripula Norrgårdin kaltaiselle insinöörille on kysyntää Saksassa. Anna-Maija Mertens

Jan Norrgård vaihtoi Vuosaaren satamamaiseman saksalais-japanilaiseen autoteollisuuteen.

lehti.tek.fi

Fingineersistä arvioi, että tällä hetkellä Sak sassa on avoinna noin 100 000 insinööri työpaikkaa. Insinöörejä kaivataan etenkin talou dellista nousukiitoa elävissä osavaltioissa, kuten Baijerissa ja Baden-Württember gissa. – Eniten etsitään kone- ja kuljetus alan sekä elektroniikka-alan insinöörejä. Lisäksi Saksassa on kysyntää it-alan osaa jista, Mertens luettelee. Ennen palkkaustaan Norrgård kävi läpi tiukan seulan. Hänen piti lähettää Saksaan kasa papereita: työhakemus, työtodistuk sia, tutkintotodistukset, opintosuoritusote ja diplomityö. Puhelinhaastattelun jälkeen hänet pyydettiin Saksaan toiseen haastat teluun. Haastatteluissa olivat läsnä muun muassa esimies, lähin kollega ja HR-henkilö. – Haastattelut käytiin englanniksi ja saksaksi. Toisessa haastattelussa pidin myös esitelmän vapaavalintaisesta tekni sestä aiheesta, Norrgård kertoo.

Suomalainen osaaminen riittää Norrgård ahertaa käynnistinmoottoreiden parissa. Entinen tuotekehitystyö on vaih tunut asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Oman lisänsä työympäristöön tuovat eri kansallisuudet. Kolmestasadasta työn tekijästä noin puolet on saksalaisia, vajaa

Suomalaisella tavalla tehdä töitä pärjää myös Saksassa.

sata japanilaisia ja loput muita ulko maalaisia. Denso on yksi maailman suurimmista autoalan alihankkijoista. – Olen tulkki japanilaisten ja euroop palaisten asiakkaiden välillä, Norrgård miettii. Norrgård löytää Denson työkult tuurista pieniä eroja Suomeen verrat tuna. Japanilaiset tekevät pitkää päivää ja vanhempi kollega on aina korkeam massa asemassa. Saksalaiset taas tei tittelevät muita kuin lähimpiä työtove reita. Myös työvaatetus, kauluspaidat ja suorat housut, on muodollisempi kuin mihin Norrgård oli Suomessa tottunut. – Suomalaisella tavalla tehdä töitä pärjää myös Saksassa. Työkielenä on englanti, mutta Norr gårdin mielestä saksan osaaminen on lähes välttämättömyys. – Puhumme saksalaisten työkave reiden kanssa saksaa ja asiakkaiden dokumentit ovat usein pelkästään sak saksi.

Virastot tutuiksi

SUOMALAISILLA INSINÖÖREILLÄ on hyvät mahdollisuudet työllistyä Sak saan. – Suomesta on tarjolla kovaa insi nööriosaamista ja Saksassa on pula siitä, kiteyttää Anna-Maija Mertens rekry tointiyritys Fingineers Consultingista. Mertensin mukaan erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia löytää insinöörejä. Niissä kansainvälisty minen on vasta alkutekijöissään. – Yritämme tehdä suomalaisista insi nööreistä heille vähemmän eksoottisia, Mertens summaa. Fingineers välittää suomalaisia tek niikan osaajia saksalaisille asiakasyri tyksilleen ja auttaa hakijoita käytännön asioissa. Peruspalvelu on työnhakijalle maksuton. – Meillä on Saksassa saksalainen toimitusjohtaja. Hänen avullaan pää semme sellaisiin paikkoihin, joihin yksit täinen hakija ei pääsisi, lisää Hanne Salonen Fingineersistä.

Konkreettisuus vetoaa Saksan työmarkkinoilla on omat nik sinsä. Monet paikat vaativat edelleen paperiset hakemukset ja myös hake musten rakenne on erilainen kuin Suo messa. Tärkeää on myös tietää teitittely säännöt ja ketä kätellään tapaamisessa

ensin. Kuten Suomessakin, konkreettista osaamista kannattaa korostaa. – Yrityksiä kiinnostaa, mitä hakija on tehnyt konkreettisesti: mistä alueesta hän on vastannut, onko ollut taloudel lista vastuuta tai onko hän kouluttanut, Mertens luettelee. – Insinööreiltä tulleen palautteen mukaan työhaastattelut ovat Saksassa tiukempia kuin Suomessa, etenkin subs tanssiosaamista haastetaan ja kysellään perusteellisesti. Preppaamme hakijoi tamme juuri tässä, Salonen jatkaa. Joissakin työpaikoissa riittää eng lannin kielen taito, mutta kaikki saksan osaaminen kannattaa mainita. – Se osoittaa, että on rohkeutta puhua saksaa ja on motivoitunut opis kelemaan lisää, Salonen sanoo.

Kuukausien odotus Saksaan mielivän tulee varautua kuu kausia kestävään hakurupeamaan. – Esimerkiksi päätöksen haastatte lusta pitää mennä viiden työpöydän kautta, Mertens havainnollistaa. – Ensimmäisen vuoden aikana on tullut noin kymmenen työtarjousta ja syntynyt muutamia työsuhteita. Tämän vuoden aikana meidän hakijoita on käy nyt kuukausittain haastattelussa Sak sassa, Salonen laskee.

Helena Hagberg

Norrgårdin mukaan Saksan palkkataso on Suomeen verrattuna lähes kolman neksen korkeampi. – Korkeampien verojen vuoksi nettopalkoissa ero ei ole yhtä hurja kuin bruttopalkoissa. Eläminen on kuitenkin halvempaa kuin Suomessa. Norrgård on kotiutunut hyvin uuteen kotikaupunkiinsa. Hän asuu Münchenin kupeessa puolisoineen, joka käy parhaillaan saksan kielen intensiivikurssia. Kiinteistönvälitys toimisto auttoi vuokra-asunnon etsi misessä ja myös auto on jo hankittu. – Virastoissa on saanut juosta. Sak salaiset rakastavat lomakkeita ja viras toja, jotka ovat auki eri päivinä eri aikaan, Norrgård kuvailee arjen haas teita. n

Saksaan työllistyminen vaatii niksinsä

TEK 5/2012

NORJA

+8 000 HOLLANTI

Norjalaiset yritykset arvostavat teknistä pätevyyttä.

+ 10 000 SAKSA

+ 100 000

Insinööripula vaivaa myös Norjaa ja Hollantia Teksti Aku Karjalainen

Kiinnostaako ulkomailla työskentely? TEK AUTTAA JÄSENIÄÄN myös kansainvälisellä uralla. Kotisivuilta löydät monipuolisen paketin ulkomailla työskentelystä www.tek.fi/kv-palvelut.

• Etsi vapaita työpaikkoja myös TEKrekry-palvelusta www. tekrekry.fi. Artikkelissa maini tut Fingineers ja Dewitec ovat käyttäneet TEKrekryä avoimien paikkojen ilmoittamiseen.

• Euroopan työpaikat löydät hel posti eurooppalaisen työnvä litysverkoston Euresin koti sivuilta. Tutustu palveluun www.mol.fi/eures.

• Tutustu myös maiden omien työvoimaviranomaisten koti sivuihin: Norja www.nav.no, Ruotsi www.arbetsformedlingen.se.

• Lisäksi paikkoja kannattaa etsiä suoraan yritysten koti sivuilta.

lehti.tek.fi

orjan työhallinnon NAVin selvitysten mukaan Nor jassa tarvitaan lähitulevai suudessa arviolta noin 8 000 uutta insinööriä. Eten kin suuret öljy- ja kaasu- sekä laivanraken nusalan yritykset etsivät työvoimaa. Erityisesti kysyttyjä ovat kone-, prosessi-, sähkö-, elektroniikka- sekä automaatioinsi nöörit. Insinöörejä kaivataan myös laivanra kennusalalle sekä öljy- ja kaasualan putkis tosuunnitteluun ja poraukseen. – Norjalaiset yritykset arvostavat tek nistä pätevyyttä, joten insinööreillä pitää olla vähintään 3–5 vuoden työkokemus sekä alempi tai ylempi korkeakoulutut kinto, kertoo Eures-neuvoja Melanie Hill NAVista. Hill korostaa, että työntekijöiltä vaadi taan sujuvaa englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa. Sujuvasta ruotsin kielen taidosta on myös etua. Hänen mukaansa useimmat norjalaiset yritykset odottavat työntekijöiden opiskelevan norjaa maa han tultuaan. – Koska yritykset etsivät työntekijöitä pääasiassa vakituiseen työsuhteeseen, he haluavat varmistaa, että hakija on todella motivoitunut tulemaan Norjaan pidem mäksi ajaksi, Hill kiteyttää.

Ruotsissa kasvava tarve insinööriosaamiselle Myös Ruotsista saattaa tulevaisuudessa avautua uusia mahdollisuuksia suomalai sille insinööreille. – Kun Nokia irtisanoi työvoimaa kaksi vuotta sitten, ruotsalaiset työvoimaviran omaiset ottivat yhteyttä ensimmäisen ker

ran ja kartoittivat, millaista insinööriosaa mista täällä on tarjolla. Ruotsissa on yri tyksiä, joissa tarvitaan insinöörejä, kertoo Eures-neuvoja Tina Sundqvist Oulun seu dun työ- ja elinkeinotoimistosta. Sundqvistin mukaan myös Tanskan viranomaiset ovat hiljattain kiinnostuneet suomalaisista insinööreistä, etenkin ohjel mistopuolen osaajista. Suomen, Ruotsin ja Norjan työvoima viranomaiset keskustelevat syksyn aikana insinöörien työtilanteesta ja siitä, millä tavalla työmahdollisuuksista tiedotetaan tarkemmin.

Hollannissa 10 000 insinöörin vaje Myös Hollannissa kärsitään tulevina vuo sina insinööripulasta. – Yli 60 prosenttia yrityksistä arvioi, että heillä on tulevina vuosina vaikeuksia löy tää sopivia insinöörejä, summaa Ivo de Wildt hollantilaisesta Dewitec-yrityksestä, joka välittää insinöörejä Hollantiin. De Wildtin mukaan Maastrichtin yli opiston tutkimuskeskus on ennustanut, että Hollannissa on vuoteen 2016 men nessä puute noin 10 000 diplomi-insinöö ristä. Tarvetta on erityisesti kone-, raken nus-, sähkö-, ohjelmisto- ja laivanraken nusinsinööreille. Työvoimaa tarvitsevat etenkin energiaja huipputeknologia-alan kansainväliset yritykset. Useissa työpaikoissa työkielenä käytetään englantia. – Suomalaisella insinöörillä on hyvät mahdollisuudet saada töitä Hollannista, jos hänellä on sopiva koulutus ja työkoke mus sekä hän puhuu hyvää englantia, de Wildt kertoo. n

AJASSA

Suomen suurin ammattikuntamatrikkeli valmistui

Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit -matrikkelin voi hankkia joko kaksiniteisenä kirjana tai kompaktimmin DVD-levynä, jossa on myös hakutoiminnallisuuksia – tai vaikka molemmissa formaateissa edulliseen pakettihintaan. www.tek.fi/matrikkeli

Tekniikan akateemiset ja ark kitehdit 2011 -matrikkeli val mistui heinäkuussa. Mitta vassa henkilöhakuteoksessa on mukana yli 70 000 diplomiinsinööriä, arkkitehtia ja muun yliopistotutkinnon suorittanutta tekniikan alan osaajaa. Diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista on kerätty elämäkerrallista tietoa vuodesta 1849 eli maamme teknillisen korkeakouluopetuksen alusta lähtien. Nyt ilmestynyt teos on kahdeksas TEKin (vuoteen 1993 Suomen Teknillinen Seura) ja Tekniska Föreningen i Finlandin yhteistyönä syntynyt matrikkeli; aiemmat ovat vuosilta 1948, 1956, 1965, 1973, 1982, 1991 ja 2000. Tällä kertaa mukana julkaisijoina olivat myös Suo men Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Viimeinen mammutti? Nyt ilmestynyt kaksiniteinen jätti on Suomen suurin ammattikuntamatrikkeli. Se sisältää tie dot noin 73 100 tekniikan akateemisesta, mikä on peräti 27 400 enemmän kuin edellisellä ker

Energialähettiläs Tuomas Vanhanen ehti moneen paikkaan työsuhdehybridillään.

Oikaisu matrikkeliin Uudessa matrikkelissa Lauri Jaakko Kerkola, s. 21.6.1920, on virheellisesti merkitty kuolleeksi. TEK pahoittelee virhettä ja pyytää Lauri Kerkolalta anteeksi aiheutunutta mielipahaa.

12 työtodistusta 12 viikossa

Energy Vaasa 14

ralla vuonna 2000 – ja lähes yhdeksän kertaa niin paljon kuin vuonna 1965! Valtavan henkilötietomäärän prosessointi rinnakkain painetuksi ja sähköiseksi julkaisuksi kulki monien tietoteknisten haasteiden kautta. Jos hikisestä urakastaan selviytyneeltä matrik kelin toimituskunnalta kysytään, nyt ilmestynyt matrikkeli jää todennäköisesti viimeiseksi kir jaksi painettuna. Sähköisen henkilöhakemiston tulevaisuus nähdään toki valoisampana. Matrikkeleja tekevät muutamat muutkin akateemisia aloja edustavat ammattikunnat, esimerkiksi lääkärit, lakimiehet, professorit ja agronomit. Niistä suurimmissakin, eli lääkäri- ja lakimiesmatrikkeleissa, on vain noin neljännes nyt ilmestyneen Tekniikan akateemiset ja arkki tehdit -matrikkelin henkilömäärästä. (HA)

Tamperelainen teekkari Tuomas Vanhanen sai keväällä 1 624 hakijan tavoitteleman kesätyön Vaasan seudun energia lähettiläänä. Työsuhde-etuihin kuuluivat auto, neljän tähden majoitus ja 10 000 euron kuukausipalkka. Tehtävänä oli tutustua Vaa san seudun energiakeskittymän kärkiyrityksiin ja kertoa kokemuksista blogissa, videoissa ja sosiaalisessa mediassa. Kesä olikin melkoista pyöritystä. Haastava pesti vei Tuomaksen muun muassa tuulimyllyn lavan sisään ja elinkeinoministerin vastaan otolle. Kokemusten lisäksi Tuomakselle jäi käteen vino pino käynti kortteja ja 12 työtodistusta 12 eri yrityksestä. – Olihan se ainutkertainen kokemus, ei tuollaista duunia ihan heti tule vastaan. Nyt vedän vähän henkeä ja palaan viimeistelemään voi malaitostekniikan opintojani, Tuomas kertoo. Energialähettiläs lähettää terveisiä teekkareille: – Vaasan seudulta löytyy duunia, olet sitten ohjelmoija tai kone teekkari. Jos on mieli hyvälle elannolle, niin sinne vaan! Blogi ja videot: energyvaasa.fi/lahettilas

TEK 5/2012

AJASSA

Pian robottikin tietää, oletko iloinen vai surullinen Professori Matti Pietikäisen ja professori Juha Röningin ryhmät kehittävät Oulun yliopistossa Motiveohjelmassa tunnetilat tunnistavaa sosiaalista robottia. – Tavoitteena on, että robotti osaa tulkita kasvonpiirteistä perustunnetilat – surun, pelon, vihan, innostuksen, hämmäs tyksen ja inhon – sekä muuttaa toimintaansa sen mukaan, Pie tikäinen kertoo. Konenäön ja puheentunnistuksen uusien sovellusten avulla robotti kykenee pian tunnistamaan puheen ja eleet. Konenä köön käytetään normaalia videokameraa sekä Kinect-syvyyska meraa. Robottiin asennetut mikrofonit auttavat sitä tunnista maan puheen suunnan ja voimakkuuden. Tunnetilan tunnistukseen robotti pystyy vertaamalla tun netilaa sille aiemmin opetettuihin tunnetiloihin ja vuorovai kutusmalleihin. Näiden pohjalta robotti viestii takaisin käyttä jälle, liikkuu tai ääntelee. – Puheen ymmärtämismoduuli on yhdistetty puhuvaan päähän, joka kykenee syntetisoimaan puhetta ja huulten lii kettä. Robotin vastaukset perustuvat sen sisäiseen tietopank kiin, sekä internetistä hankittuun ulkoiseen tietoon, Pietikäi nen selittää. Tavoitteena on saada ihmisen ja robotin välinen vuorovai kutus mukailemaan mahdollisimman hyvin ihmisten välistä vuorovaikutusta. Hankkeessa kehitettyä tekniikkaa voidaan käyttää muun muassa vanhusten- ja terveydenhuollossa, myös turvallisuus ala ja logistiikka hyötyvät sovelluksista. Konenäön kehittymi nen mahdollistaa esimerkiksi entistä tehokkaamman videoval vonnan ja rajavartiointityön.

lehti.tek.fi

Opiskelijat pitävät TEKiä hyvämaineisena järjestönä. Yli 80 prosentilla opiskelijakyselyyn vastanneista on TEKin toiminnasta myönteinen käsitys. Tietoa TEKistä ja sen toiminnasta saadaan myös kiitettä västi. Sitä haetaan TEKin verkkosivuilta, teekkarit.fi-sivustolta ja TEK-lehdestä. Mieluisin palvelu opiskelijoille on kerran vuo dessa ilmestyvä Teekkarin työkirja.

TEKistä puhutaan Kysely osoitti, että TEKin halutaan edelleen näkyvän kampuk silla. Tykkejä eli TEKin teekkariyhdysmiehiä ja KYHejä eli TEKin kiltayhdyshenkilöitä tarvitaan. Näiden virallisten sanansaatta jien lisäksi peräti 80 prosenttia opiskelijoista saa tietoa TEKistä opiskelijakavereiltaan. TEKin palvelut myös tunnetaan kohtuullisen hyvin: 77 pro senttia tuntee TEKin palkkatilastot ja -neuvonnan ja 73 pro senttia tuntee työttömyysturvan ja IAET-kassan. Jäsenalennuk set ovat tuttuja noin 60 prosentille vastanneista. CV-klinikka palvelut olivat tuttuja joka toiselle. TEKin työmarkkinakurssit yliopistoilla tiesi vain joka neljäs.

Lisää näkyvyyttä Kyselyyn vastanneet toivoivat TEKin näkyvän ja kuuluvan jäse nilleen nykyistä enemmän. Opiskelijat arvostavat TEKin edun valvontatoimintaa ja työn tulosten toivotaan myös näkyvän julkisuudessa nykyistä enemmän. (KL)

Kiitokset opiskelijakyselyyn vastanneille! TEK kysyi opiskelijoiden mielipidettä TEKistä huhti-tou kokuussa. Vastauksia saatiin liki kaksituhatta ja avoimia palautteita lähes 850. Parhaat kiitokset teille kaikille. Saimme vastauksistanne runsaasti hyviä ajatuksia sii hen, miten voimme edelleen kehittää toimintaamme ja palveluitamme. Vastanneiden kesken arvotun iPadtaulutietokoneen voitti Tiina Aalto Tampereelta. Onnittelut Tiinalle!

Hannu Rehn

to kpho iStoc

Teekkarit tykkäävät TEKistä

Kerro oma tarinasi tamperelaisesta teekkarihistoriasta Tampereen teknillisen yliopiston yli oppilaskunnan 50-vuotisjuhlia vie tetään vuonna 2015. Ylioppilaskunta kerää 50 vuoden taipaleensa kasaan, jos ei nyt historiallisella, niin ainakin raikkaalla ja yhteisöllisellä tavalla. Jokainen nykyinen tai entinen tampe relainen teekkari tai arkkitehtiopiskelija voi jakaa omia muisteluitaan tamperelaisten teekkarien historian kartoittamiseen suunni tellussa historiaportaalissa. Erityisen toivot tuja ovat arkistojen kätköistä löydetyt valo kuvat ja niihin liittyvät tarinat. Sivustolle voi kirjoittaa oman tarinansa, lisätä kuvia ja videoita sekä käydä keskus telua historia-artikkelien yksityiskohdista ja todenperäisyyksistä. Verkkohistoriikin pitäisi olla juhlakunnossa vuonna 2015.

– Sivuston tarkoitus on herättää tunteita ja käyttäjien halutaan käy vän keskustelua omista muistois taan liittyen teekkaritoimintaan vii den vuosikymmenen ajalta, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston yli

oppilaskunnan hallituksen puheen johtaja Antti Hiekkanen. Tutustu tamperelaisten teekka rien historiaprojektiin ja jaa tarinasi teekkaritoiminnasta osoitteessa www.teekkarihistoriaa.fi.

Kerro oma tarinasi saunan lauteilla ja osallistu Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan verkkohistoriikin tekemiseen.

Ehdolla kuntavaaleissa? TEK tarjoaa näkyvyyttä kunnallisvaaleissa ehdokkaina oleville jäsenilleen • • •

TEKin verkkosivuilla TEK-lehdessä yhteisilmoituksessa Tekniikka & Talous –lehdissä 19.10. ja 26.10.

Jotta olisit mukana kaikissa näissä kanavissa, ilmoita ehdokastietosi viimeistään 8.10. verkko-lomakkeella: http://kunnallisvaalit.tek.fi Vaali-ilmoituksesta lokakuun TEK-lehdessä annamme 50 prosentin jäsenalennuksen. Ilmoitustilavaraukset viimeistään 24.9. helena.andersson@tek.fi

TEK 5/2012

Naked eye photography

AJASSA

AJASSA HAVUJA!

Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,4 pro senttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Viime huhti kuussa vastaavat ennusteluvut olivat 1,9 ja 2,6 prosenttia. Suhdannenäkymien heikentymisen pääsyy on Euroo pan velkakriisi ja sen aikaansaama rauhattomuus rahoitus markkinoilla. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan hidastuvan ensi vuonna kuluvan vuoden 3,0 prosentista 2,8 prosenttiin. Vuoden 2013 työttömyysaste pysyy tämänvuotisella 7,6 prosentin tasolla. PT:n ennuste perustuu näkemykseen, että Euroopan keskuspankki onnistuu lähiaikoina pyrkimyksessään alentaa kriisimaiden korkoja, mitä tukee myös pysyvän kriisirahaston toiminnan vakiintuminen ensi vuonna. Finanssipolitiikan kiris tyminen euroalueen kriisimaissa on suistanut ne taantumaan ja heikentänyt kasvua muuallakin Euroopassa. Suomen finanssipolitiikka kiristyy jo tänä vuonna, mutta ensi vuonna vielä selvemmin, kun veroaste kohoaa ja julkiset menot kasvavat hitaasti. Kireä finanssipolitiikka ja melko korkea inflaatio jättävät kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvun tänä vuonna noin yhteen prosenttiin ja ensi vuonna noin puoleen prosenttiin.

iStockphoto

Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua

Rahaa ja rohkeita päätöksiä - heti!

oka vuosi Suomessa onnistuu monen innovaa tion tuotteistaminen, moni uusi yritys saa ilmaa siipiensä alle, monta oivallusta lähtee nousukii toon. Näiden vastakohtana monilla aloilla fuu siot, supistamiset ja lopettamiset ajavat ammat titaitoista henkilökuntaa kilometritehtaalle. Näiden kahden ääripään kohtaamiseen ja toistensa hyödyntämiseen tulee löytää nopeat, luotettavat ja var mat keinot. Kun Oy Yritys Ab:stä sanotaan väkeä irti, on yhteis kunnalla oltava valmiina ”plan B”. On siis oltava suunni telma, miten autamme näitä alansa ammattilaisia nope asti takaisin työelämään ilman henkilökohtaista tra gediaa ja samalla takaisin hyödyttämään suomalaisen tuottavuuden kasvua. Avainasemassa tässä ovat maamme ELY-keskukset, joiden kautta tämänkaltaista toimintaa voitaisiin organi soida. Työ- ja elinkeinoministeriöllä katto-organisaationa on oltava ”vararahasto”, josta voidaan suunnata varoja eri puolille Suomea, myös Uudellemaalle, silloin kun apua tarvitaan. Tällä hetkellä apua tarvitsee ICT-sektori, osittain myös koko informaatiosektori. Ensi vuonna avun tarvitsijana voi olla jokin uusi alue tai kokonaisuus. Ongelmaan tulisi voida tarttua heti. Jokainen päivä työttömänä maksaa yksilölle ja yhteiskunnalle liikaa. Pieni panos valtiolta heti työn päätyttyä tuottaa jatkossa ison hyödyn koko Suo men hyvinvoinnille.

Kesäristikko ratkaistu Onnettaren suosikki TEKin kesäristikkoarvonnassa oli Mikko Saarinen. Hänelle on postitettu TEK-tuotelahja. Kiitokset kaikille vastanneille. Ristikon ratkaisu TEKverkkolehdessä lehti.tek.fi

lehti.tek.fi

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström

AJASSA

TEK mukana uusissa kansainvälisissä liitoissa

Edunvalvonta vahvistuu Molempien jättiliittojen yhdistymistä on valmisteltu jo useamman vuoden ajan. Yhdistymishankkeissa erityisen aktiivisia ovat olleet Pohjoismaat, joissa vastaavat liitot ovat yhdistyneet jo aiemmin. – Yhdistyminen vahvistaa ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Pystymme paremmin koordinoimaan yhteistoimintaa eri teolli suuden sektoreilla, kiteyttää TEKin johtaja Ari Åberg.

IndustriALL Global Union

Teollisuusalojen ammat tijärjestöjen kansainväli nen yhteistyö tehostuu. Eurooppalaiset metalli-, kaivos-, kemian-, energia-, tekstiili- sekä vaatetus- ja nahka-alan ammattijärjestöt ovat yhdis täneet toimintansa ja perustaneet uuden eurooppalaisen teollisuusliiton. IndustriALL – European Trade Union -järjestön perustamiskokous pidettiin tou kokuussa Brysselissä. Euroopan laajim massa teollisuusalan ammattijärjestössä on jäseninä 197 kansallista järjestöä, joissa on noin kahdeksan miljoonaa jäsentä. Myös näiden ammattialojen maailman järjestöt ovat yhdistyneet. IndustriALL Global Unionin perustamiskokous pidet tiin kesäkuussa Kööpenhaminassa. Jär jestö edustaa yli 50 miljoonaa työntekijää 140 maassa. Yhdistyneistä liitoista TEK oli jäsenenä Euroopan metallissa (EMF) ja Maailman metallissa (IMF) sekä Euroopan kemian, energia-alan ja metsäteollisuuden pal kansaajien järjestössä (EMCEF) ja vastaa vassa maailman järjestössä (ICEM). TEKin lisäksi uusissa kansainvälisissä liitoissa ovat mukana Suomesta Uusi insinööriliitto, Metalliliitto, Ammattiliitto Pro, Paperiliitto, Team ja Sähköliitto.

Tavoitteena reilut työ suhteen ehd ja reilu kilpa ot ilu.

IndustriALL Global Union perustettiin kesäkuussa Kööpenhaminassa.

Euroopan tasolla keskeisen tehtäväken tän muodostavat työnantaja- ja työnteki jäjärjestöjen sosiaalidialogi eli neuvottelut Euroopan tason politiikasta ja lainsäädän nöstä sekä yritysneuvostojen toiminta. – Kun sisämarkkinat tiivistyvät, tarvit semme Euroopan laajuisia työmarkkinoita. Työehdoista keskustellaan ja sovitaan yhä enemmän konsernitasolla. Kun asioimme ylikansallisten toimijoiden kanssa, tarvit semme siihen tukea muista maista, joissa konserni toimii, Åberg toteaa. Maailmanlaajuinen järjestö pyrkii puo lestaan pureutumaan globalisaation haas teisiin ja edistämään maailmanlaajuista järjestäytymistä. Tällä on vaikutusta myös työpaikkojen säilymiseen Euroopassa. – Monet yritykset ovat siirtäneet tuo tantoaan maihin, joissa ay-liikkeellä ei ole oikeuksia. Yhdistämällä palkansaajaliitot pyrimme takaamaan palkansaajien perus

oikeudet globaalisti ja pienentämään eroja työsuhteen ehdoissa, jotta niiden sijaan kilpailtaisiin tuottavuudella ja muilla tuo tannon tekijöillä, toteaa TEKin yksikönjoh taja Yrjö Taivainen.

Suomalaisia keskeisissä asemissa Suomalaiset ovat edustettuina uusien jär jestöjen päättävissä elimissä. Vuodesta 2009 IMF:n pääsihteerinä toiminut Jyrki Raina valittiin maailmanlaajuisen järjes tön pääsihteeriksi ja Pron puheenjoh taja Antti Rinne varaedustajaksi hallituk seen. Euroopan järjestön sihteeristössä on mukana SAK-taustainen juristi Jorma Rusanen. TEK toimii tiiviisti myös eurooppalaisella tasolla, ja sillä on edustajat hallituksessa sekä työehtosopimuksia, elinkeinopolitiik kaa, sosiaalidialogia ja yritysneuvostojen toimintaa pohtivissa komiteoissa. (AK)

TEK 5/2012

AJASSA

TEKin sähköinen jäsenkirje on menestystuote Jäsenten mielestä TEKin hyödyllisimmät viestintäkanavat ovat verkkopalvelut, TEK-lehti ja sähköinen jäsenkirje.

Luotettava TEK-lehti

Valtaosa vastaajista pitää TEK-lehteä ajan kohtaisena, asiantuntevana ja luotetta vana tietolähteenä, joka palvelee jäsen ten tarpeita. Vajaa viidennes arvioi lehden kehittyneen myönteisesti, loput kokivat lehden säilyneen ennallaan. Parannuksia TEK toteutti toukokuussa kaivataan lehden ulkoasuun ja luettavuu jäsenviestintätutkimuksen, teen. Myös verkkolehden tunnettuudessa jossa kartoitettiin TEKin eri on parannettavaa. viestintäkanavien seuraa Lehden aihepiireistä kiinnostavimpina mista sekä niiden käyttö pidetään muun muassa TEKin tutkimusten tottumuksia ja sisältöä. tuloksia, tekniikkaan ja innovaatioihin liit Tutkimuksen mukaan TEKin viestintä tyviä artikkeleita sekä uratarinoita. tavoittaa 97 prosenttia jäsenistä. Yli puolet jäsenistä (55 prosenttia) seuraa eri viestin Sähköiset kanavat täkanavia säännöllisesti. täydentävät toisiaan TEK-lehti tavoittaa lukumäärällisesti Tutkimus paljastaa, että TEKin jäsenet suh eniten jäseniä, mutta hyödyllisimpänä tautuvat ennakkoluulottomasti sähköisiin viestintäkanavana pidetään verkkosivuja. viestintäkanaviin. TEKIn menestystuotteena järjestöihin eri Vastaajien mielestä TEKin verkkopal koistunut viestinnän tutkija pitää kuiten velut toimivat etenkin tietopankkina. kin sähköistä jäsenkirjettä. Sitä luetaan Viidennes vastaajista käyttää verkko poikkeuksellisen paljon ja pidetään hyö palveluja kuukausittain. Jäsenet pitävät dyllisenä. verkkopalveluista hyödyllisimpinä mah

Vaikeusaste:

Etkö saa sähköistä jäsenkirjettä? Tilaa se näin: kirjaudu www.tek.fi/ omattiedot, klikkaa sähköposti osoitettasi (tai lisää sellainen tarvit taessa) ja valitse sen käyttötarkoituk seksi Sähköinen jäsenkirje.

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPhone! Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

www.aisudoku.com (C) Arto Inkala AI13843

S U D O K U 9 1 3 6 1 1 5 8 3 2 4 8 6 1 4 7 5 9 3 2 5 9 2 8 3 6 5

dollisuutta omien jäsentietojen päivittämi seen, palkkatilastoja ja Palkkanosturia sekä työttömyysturvaa ja työsuhdetta käsittele vää lakitietoa. Alle 30-vuotiaat jäsenet ovat ahkerim pia Facebookin käyttäjiä, kun taas LinkedInpalvelua käyttävät johto- ja asiantuntijateh tävissä työskentelevät. Sosiaalisen median aktiiviset käyttäjät pitävät sitä tärkeänä ja tehokkaana välineenä ajankohtaisviestin nässä. Focus Master Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 805 jäsentä. TEK kiittää kaik kia kyselyyn vastanneita. Vastaajien kesken arvottiin yksi 150 euron arvoinen lahjakortti ja kymmenen elokuvalippupakettia. Palkin not on lähetetty postitse voittajille. (AK)

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen Applen iPhone.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon MacBook Air kannettavan tietokoneen voitti Polemiikki-lehden lukija Martti Wallasvaara Turusta.

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

4 8 2 6 9 3 7 5 1

lehti.tek.fi

AJASSA

Palkoista pitää puhua Samapalkkaisuuden edis täminen vaatii palkka kartoitusten tekemistä. Helsingin yliopistossa väitöskirjaa valmistele van tutkija Milja Saari painottaa luottamusmiesten aseman tär keyttä palkkakartoitusten tekemisessä ja samapalkkaisuuden edistämisessä. Tutkija kannustaa myös puhumaan avoimesti pal koista ja ottamaan selvää asioista. Paikalli nen sopiminen on Saaren mukaan mah dollisesti lisäämässä palkkaepätasa-arvoa entisestään. Samapalkkaisuusohjelman koordinaat tori Outi Viitamaa-Tervonen korostaa työmarkkinajärjestöjen roolin, erityisesti sopimuspolitiikan, merkitystä samapalk kaisuuden edistämisessä. Sopimuspolitii

kassakin on tärkeää panostaa työpaikko jen tasa-arvosuunnitelmiin ja palkkakar toituksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu dessa toimivan Samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on, että sukupuolten väliset palkkaerot kaventuvat viiteentoista pro senttiyksikköön vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä ero on 17,6 prosenttia, lähtö tilanteessa vuonna 2006 eroa oli noin 20 prosenttia.

Pyydä rohkeasti Arja Vuorela Suomen Ekonomiliiton SEFEn urapalveluista kannustaa naisia uskaltamaan enemmän. Henkilökohtainen sinnikkyys on tärkeää. – Palkankorotustoivetta miettiessä on hyvä tutustua palkkatilastoihin ja pyytää

sitten rohkeasti tilastojen mukaista palk kaa. CV:ssä ei kannata vähätellä omaa osaamista, eikä turhaan nostaa esille esi merkiksi perhevapaista johtuvia työkat koja. – Naisten on syytä kiinnittää huomiota työpaikoillaan tasa-arvosuunnitteluun ja etsiä keinoja mahdollisten selittämättö mien palkkaerojen poistamiseen, neuvoo puolestaan TEKin lakimies Riikka Tella. Jos palkoissa on vielä tekemistä, niin sitä riittää myös perhevapaiden jakami sessa: miehet käyttävät vain 8 prosenttia vanhempainpäivärahoista! Naisten palkoista puhuttiin UNI-Fin land-naisverkoston 1.9.2012 järjestä mässä Ansaitset enemmän! -seminaarissa. UNI-Finlandiin kuuluu liittoja Akavasta, STTK:sta ja SAK:sta. (Ira Saarnio)

Suomen Suurin ammattikuntamatrikkeli Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011 -matrikkelissa on mukana yli 70 000 tekniikan osaajaa painettuna tai sähköisesti. Matrikkelin jäsenhinta kaksiniteisenä kirjana tai DVD:nä on 150 euroa. Molemmat saat pakettihintaan 170 euroa. Tilaa omasi: www.tek.fi/matrikkeli

TEK 5/2012

TEK-VAIKUTTAJA

2006

2007

2009

2011

2012

RUKin oppilaskuntaan

opiskelemaan tuotantotaloutta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon; mukaan kiltoimintaan

ylioppilaskunnan liikuntaja vapaa-aikasihteeriksi

ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi

TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtajaksi

TEKistä ennakkoluuloton edelläkävijä

lehti.tek.fi

– Opiskelijat pitäisi saada paremmin mukaan miettimään, mikä TEK on tulevaisuudessa ja mitä siltä halutaan 20 vuoden päästä. Se lisäisi varmasti myös nuorten kiinnos tusta järjestötoimin taan. Minkälainen sitten olisi Saa renpään mie lestä tulevaisuu den TEK? – Laki- ja työ sopimusasiat sekä työttömyyskassa ovat tärkeä tuki ja turva. Lisäksi Teekkarin työkirjaa on pakko kehua. Lappeen rannassa myös kylterit ottavat sen, jos vain saavat käsiinsä. Myös ensim mäiseen pitkäaikaisen työsuhteeseen liittyviin erityisasioihin, työnvälityk seen ja kontakteihin kaivataan apua, hän miettii. Saarenpää löytää sen sijaan kehitettävää jäsenyyden alku taipaleelta. – Meidän jäsenhankinta opiskelijoiden keskuudessa on huippuluokkaa, mutta ensim mäisen vuoden jälkeen TEK näkyy perusopiskelijalle vähem män. Mietimme parhaillaan näky vyyden lisäämistä ja käytämme hyväksi keväisen opiskelijoiden mielipidekyselyn tuloksia. n

Lauri Mäki

ilta, ylioppilaskunta, yliop pilaskunnan liikuntayhdis tys, TEK, Akavan opiske lijavaltuuskunta, YTHS ja opiskelija-asuntosäätiö. TEKin teekkari valiokunnan puheenjohtajan Sampo Saarenpään luottamustoimien lista opis keluaikana kuulostaa hengästyttävältä. – Kaikki alkoi reservisupseerikoulun oppilaskunnasta. Haluan olla paranta massa opiskelijoiden vaikutusmahdolli suuksia. He tuovat aina uusia näkökulmia asioihin, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tuotantotaloutta opiskeleva Saarenpää kiteyttää. Erityisesti hän haluaisi nostaa opetuk sen painoarvoa. – Opetus pitäisi saada samalle viivalle tutkimuksen kanssa. Myös opetustapoja pitäisi uudistaa. Uudet tavat oppia lisää vät myös opiskelun mielekkyyttä. Monet aikaisemmat askareet ovat saa neet jäädä, ja Saarenpää keskittyy tällä hetkellä erityisesti opiskeluun ja teekka rivaliokunnan puheenjohtajuuteen. Hän haluaa olla tiiviisti mukana rakentamassa tulevaisuuden TEKiä. – TEKin parhaillaan uudistettavassa strategiassa pitäisi katsoa ennakkoluulot tomasti tulevaisuuteen ja määritellä, mitä muutoksia tapahtuu, kun suuret ikäluo kat jäävät eläkkeelle ja miten vastaamme tähän haasteeseen. Nyt on mahdollisuus erottautua edelläkävijänä. Hän näkisi mielellään enemmän nuo ria päättävissä elimissä.

TEK 21

LAKITIETO

Uudet lakimuutokset täsmentävät työttömyysturvaa Kevään ja kesän aikana on käyty työpaikoilla useita yt-neuvotteluja. Heinäkuun alussa voimaan tulleet lakimuutokset selkeyttävät työttömyysturvan saamisen edellytyksiä. Myös erilaisten irtisanomispakettien kanssa kannattaa olla tarkkana.

yösuhteen päätty mistapa vaikuttaa mahdollisuuteen saada työttömyys etuutta. Jos työsuhde päättyy määräaikaisuuden vuoksi tai kun työnantaja irtisanoo työn tekijän taloudellisella tai tuo tannollisella perusteella, työt tömyysetuutta voi saada seit semän päivän omavastuuajan jälkeen. Sen sijaan jos työnhakija on itse aiheuttanut työttö myytensä tai työttömyyden pitkittymisen, hän menettää oikeutensa työttömyysetuu teen joko määräajaksi tai tois taiseksi. Korvauksetonta mää räaikaa kutsutaan karenssi ajaksi, jonka kesto vaihtelee 15 päivästä 90 päivään. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa työsuhteen päättäminen hen kilöstä johtuvien syiden vuoksi tai kun työntekijä itse irtisanoo työsopimuksensa. Karenssiaika määrätään usein myös silloin, kun työsuhde päätetään työn

antajan ja työntekijän teke mällä sopimuksella.

Irtisanomispaketti voi vaikuttaa työttömyysetuuteen Jos työsuhde on päätetty työn tekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella, työttömyysetuu desta päätettäessä arvioidaan, onko työntekijä eronnut työstä omasta pyynnöstään. Jos tukipakettia tarjotaan henkilölle, joka yt-neuvotte lujen jälkeen on valittu irti sanottavaksi, työsuhteen päät tymisen ei katsota johtuvan työntekijästä. Tällöin työnteki jälle ei tule asettaa korvaukse tonta määräaikaa eli karenssia. Vaikka henkilö on allekirjoit tanut työsuhteen päättymistä koskevan sopimuksen työn antajansa kanssa, hänellä ei ole ollut tosiasiallista valinnan mahdollisuutta, koska hänet on joka tapauksessa jo valittu irti sanottavaksi. Ratkaisun karenssista tekee

aina työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Jos työntekijä haluaa ottaa vapaaehtoisesti tukipaketin ennen kuin irtisanottavista henkilöistä on päätetty, hänen katsotaan eroavan omasta pyynnöstä. Mikäli henkilö ottaa irti sanomispaketin, siinä saatu rahakorvaus jaksotetaan. Jak sottaminen tarkoittaa sitä, että lasketaan, kuinka monen päi vän palkkaa rahakorvaus vas taa, eikä tältä ajalta ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jaksotus tapahtuu työttömyyden alka misesta lukien, ja karkeasti laskettuna jaksotuksen määrä vastaa niin montaa kuukautta, kuin miltä esimerkiksi tukipa ketti on maksettu. Vaikka työttömyysetuutta ei voi heti saada, niin TE-toi mistoon kannattaa heti ilmoit tautua, ettei menetä oikeut taan työttömyysetuuteen. Näin voi esimerkiksi käydä, jos on yli kuusi kuukautta ilman hyväksyt tävää syytä pois työmarkkinoilta.

Työstä kieltäytyminen tai työsuhteen päättäminen ilman karenssia Joissakin tilanteissa työntekijä voi itse päättää työsuhteen ilman karenssia. Perusteen tulee olla erittäin painava, esi merkiksi työnantajan velvoit

teiden tai työturvallisuuden rikkominen. Painavana syynä voidaan pitää muun muassa oleellista viivästytä palkan maksussa. Uutena hyväksyttävänä perusteena lakiin tulee se, että työstä voi erota kolmen ensim mäisen kuukauden aikana, jos työ sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella, tai jos työmatkoi hin kuluva aika olisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli kolme tuntia tai osa-aika työssä yli kaksi tuntia. Työs säkäyntialueena pidetään 80 kilometrin matkaa todellisesta asuinpaikasta. Tässä on pyritty huomioimaan alueelliseen liik kuvuuteen liittyvät esteet. Laki tuo parannuksia myös työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen. Työntekijä voi irtisanoutua työstä muuttaak seen toiselle paikakunnalle, jossa puolison työ tai yritys toiminta sijaitsee. Edellytyk senä on muun muassa, että uusi asuinpaikka sijaitsee työs säkäyntialueen ulkopuolella tai työmatkoihin kuluisi yli kolme tuntia päivässä. Työnantaja voi myös työ suhteen kestäessä tarjota työtä uudesta suorittamispaikasta. Henkilöllä on pätevä syy erota työstä myös silloin, kun uusi työn sijaintipaikka olisi työssä käyntialueen ulkopuolella tai

TEK 5/2012

iStockphoto

LAKITIETO

Karenssiaika määrätään usein, kun työsuhde päätetään työnantajan ja työntekijän tekemällä sopimuksella. kuukauden aikana työttömäksi rekisteröitymisestä pätevä syy kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työ kokemukseensa perustuvaa ammattitaitoaan. TE-toimisto ratkaisee sen, onko ammatti suoja voimassa.

Oikeus ulkomaanmatkoihin laajenee

Laki tuo parannuksia myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. työmatkoihin kuluisi yli kolme tuntia päivässä.

Työllistämissuunnitelma ja oikeus korotettuun päivärahaan Työnhakijaksi ilmoittautumi sen jälkeen henkilölle laaditaan työllistymissuunnitelma, jonka laatimiseen hän itse osallistuu ja jota hänen pitää toteuttaa. Työnhakijalta voidaan edellyt

lehti.tek.fi

tää, että hän osallistuu työllis tymistä edistävään palveluun. Tällöin työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta korotettuna, mutta palveluun osallistumisesta on sovittava työllisyyssuunnitelmassa. Tällaisia palveluita ovat työ voimapoliittinen aikuiskou lutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämävalmen nus, työharjoittelu, työ- ja kou lutuskokeilu sekä kuntouttava toiminta. Samoin ylläpitokor vauksia voidaan maksaa kurs sin tai opiskelun ajalta. Ammattitaitosuojan mukaan henkilöllä on tietyin edellytyk sin pätevä syy kieltäytyä ammat titaitoaan vastaamattomasta työstä ja erota työstä menettä mättä oikeuttaan työttömyys etuuteen. Henkilöllä on kolmen

Aiemmin työnhakijalla oli oikeus hyvin rajoitetusti mat kustaa ulkomaille. Nykyään TEtoimisto ei seuraa työnhakijan ulkomaanmatkojen lukumää rää tai kestoa, eikä työnhakijan tarvitse ilmoittaa matkastaan etukäteen. Hänen tulee kui tenkin ilmoittaa TE-toimistolle postiosoite ja muut yhteys tiedot, joiden avulla hänet voi daan viivytyksettä tavoittaa myös matkan aikana. Ulkomaanmatka ei kuiten kaan sinänsä ole syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai TE-toimis ton palvelusta. Lähtökohtai sesti työnhakijan on palattava matkalta viipymättä aloittaak seen työn tai TE-toimiston tar joaman palvelun. Pääsään töisesti henkilön on otettava yhteyttä hakuajan kuluessa tai viiden päivän kuluessa työtar jouksen saamisesta, ellei haku aikaa ole erikseen määritelty. Hakuajan pituus voi riippua

esimerkiksi työnantajan työtar peesta. Erikseen on vielä sään nöksiä siitä, milloin on oikeus saada työttömyyspäivärahaa työnhakuun, joka tapahtuu EU- tai ETA-alueella.

Työsuhteen päättämisen voi riitauttaa Mikäli työntekijä on anta nut aihetta irtisanomiseen, hänelle määrätään pääsään töisesti karenssi. Jos työntekijä riitauttaa todisteellisesti työ sopimuksensa päättämisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, hänelle ei lähtökohtaisesti ase teta karenssia ennen kuin rii tautusasia on käsitelty. Tietyissä tilanteissa työn hakija velvoitetaan toimitta maan tieto riitautusasian lop putuloksesta. Työsopimuk sen riitauttamisena pidetään kanteen nostamista käräjä oikeudessa. Myös ammatti liiton ilmoitusta työnantajalle siitä, että liitto pitää työsopi muksen irtisanomista tai pur kamista perusteettomana ja vaatii korvausta tai asiaa kos kevaa neuvottelua, on merkki riitauttamisesta. Virkasuhtei sen työntekijän kohdalla rii tauttamisena pidetään oikai suvaatimuksen tai valituksen tekemistä. n

Artikkelin kirjoittaja Maritta Jalo työskentelee TEKin lakimiehenä. TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saat varmimmin kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voit jättää myös soittopyynnön.

TEK 23

a a t t o p l e h s u u s i v i i t k A

irtisanotun tuskaa Irtisanominen satuttaa, mutta ahdistusta ja stressiä voi helpottaa aktiivisesti. Teksti Kirsti Levander

Irtisanotuksi tuleminen järkyttää

– POTKUISSA TEKEE KIPEÄÄ se, ettei kyseessä ole oma valinta, vaan pakotettu menetys, psykologi Soili Poijula sanoo. – Kun työpaikka ja sen muka naan tuomat edut menevät, romuttuvat monet toiveet, tar peet ja arvot. Kolaus on kova. Jos on realistisesti jo varau tunut pahimpaan, järkytys on pienempi kuin jos on kuvitellut, etteivät potkut satu omalle koh dalle. Mutta varautuminenkin vain lieventää järkytystä.

Hae vertaistukea

POIJULAN MUKAAN irtisanottujen tunne reaktiot on usein sivuutettu. Ei ole huomioitu sitä, miten tilanne vaikuttaa ihmiseen. Irti sanottu on itsekin vaiennut ja vetäytynyt. – Paremmin kuitenkin toipuu, jos ottaa tunteensa aktiivisesti käsittelyyn. Jo puhumi nen helpottaa, Poijula neuvoo. – Kaikesta, mistä voi puhua, voi myös sel vitä. Kun keskustelee asioista toisten kanssa, tilanne ikään kuin normalisoituu. Samalla stressi ja siihen liittyvä ahdistus vähenevät. Eniten auttaa vertaistuki. – Samanlaisen menetyksen kokeneen tuki on ehdottomasti parasta, Poijula sanoo.

TEK 5/2012

LAMAANTUMISEN SIJAAN kan nattaa pyrkiä olemaan muutenkin aktiivinen. Pidä kiinni arjen rutiineista ja perustarpeista. – Syö, nuku ja liiku, Poijula sanoo. – Uutta työtäkään ei pidä etsiä 24/7-tahdilla vaan työnhakuun käy tetään korkeintaan normityöpäivän tunnit. Aikaa on jäätävä perheelle, harrastuksille ja itsestä huolehtimi selle. Poijula varoittaa myös ryntää mästä työnhakuun. – Mihin tahansa ei kannata tar rata vain siksi, että todistaa jotain muille. Uraa koskevia päätöksiä ei kannata tehdä silloin, kun on epä tasapainossa. Sitä paitsi työpaikka haastattelussa potkujen aiheuttama kiukku ja loukkaantuminen näkyvät.

”Masennus ei hoidu alkoholilla, vaan pahenee unen huonontuessa ja ahdistusoireiden lisääntyessä.”

Kirjapaja

Pyöritä arkea

Psykologi Soili Poijula kehottaa irtisanottua aktiivisuuteen ja tunteiden purkamiseen.

Älä juo POIJULA VAROITTAA tarttumasta pulloon. – Alkoholin käyttö saattaa tun tua helpottavalta, koska se lieventää ahdistusta. Pidemmällä aikavälillä juominen kuitenkin lisää masen nusta. Alkoholin ja lääkkeiden sijaan Poi jula suosittelee liikuntaa. – Kaikenlainen liikunta helpottaa oloa, mutta älä silti punnerra veren maku suussa.

Näin toimit tehokkaasti työnhaussa TEE TYÖNHAUSTA ARKIPÄIVÄN rutiini. Älä hae töitä kotisohvalla, vaan siirry rauhalliseen ja sopivaan työnhaun työskentelypaikkaan. Näin voit arvioida, kuinka monta tuntia olet kunakin päi vänä käyttänyt aikaa tehokkaaseen työn hakuun. Kiitä itseäsi tekemästäsi työstä! Aseta itsellesi osatavoitteita. Työ paikan saaminen on työnhakuprojek tisi päämäärä. Sitä ennen voit saavuttaa lukuisia osatavoitteita: tänään hake mus yritykseen x, huomenna soitto henkilöstöpäällikkö y:lle. Palkitse itsesi osatavoitteiden saavuttamisesta! Pidä projektikirjanpitoa. Merkitse ylös onnistumisesi osatavoitteissa. Näin näet, miten olet pärjännyt. Samalla moti vaatiosi kasvaa. Lisäksi havaitset, mitkä tehtävät ovat työnhaussa sinulle haasta vampia, mihin kannattaa suunnata eri tyistä huomiota. Heikkona hetkenä voit laskea projektikirjanpidostasi onnistu misiesi määrän. Ohjeet: ura- ja rekryasiamies Timo Tapola, TEKin urapalvelut

lehti.tek.fi

TEK 25

TEKistä apua muutostilanteessa Monipuoliset urapalvelut www.tekfi/urapalvelut • CV-klinikka CV mallikelpoiseen kuntoon • Uraillat tietoa työuraan liittyvistä asioista • TEKrekry tekniikan työpaikat verkossa • Henkilökohtainen uraohjaus Lakimiespalvelut www.tek.fi/laki • Työsuhdeneuvontaa • Tukea yt-neuvottelujen aikana • Apua irtisanoutumissopimuksen tekoon • Tietoa työttömyysturvasta • Oikeusapua, jos irtisanominen tai muu työsuhdeongelma riitautetaan • TEKin lakimiehiin saat yhteyden kontaktilomakkeella www.tek.fi/lakiposti Tukenasi neuvottelujärjestö YTN Tukenasi ovat työpaikkasi YTN-luotta musmiehet. YTN:n asiamiehet ovat puo lestaan hänen tukenaan. Osallistu työllistämisprojektiin Liittojen perustamat omaehtoiset työllistämisprojektit: • Uusimaa www.otty.fi ja www.prohow.ti • Tampere www.pirkanmaanotty.fi • Oulu www.uranoste.fi Tutustu Protomo-hankkeeseen www.protomo.fi Työttömyyskassan palvelut www.iaet.fi

Pura tunteet paperille

AKTIIVISTA SOPEUTUMISTA edesauttaa erilaisten itsehoito- ja rentoutusmenetelmien käyttö. Poijula kertoo Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä tehdystä psykologisesta tutkimuksesta, jossa irtisanotut kirjoittivat trau maattisesta kokemuksestaan parantavan kirjoittamisen menetel mällä. – Irtisanotut insinöörit kirjoittivat kokemukseensa liittyvistä aja tuksista ja tunteista viiden päivän ajan, joka päivä 20 minuuttia ker rallaan. Kirjoittajat työllistyivät nopeammin kuin saman kokeneet, jotka eivät kirjoittaneet, Poijula kertoo. Parinkymmenen minuutin päivittäisellä mielikuvaharjoittelulla on tutkimuksissa todettu samankaltaisia vaikutuksia. Työllistymisen osalta tulos oli jopa parempi: mielikuvaharjoituksiin osallistuneista työllistyi kahden kuukauden kuluessa viisi kertaa u seampi kuin ver rokkiryhmästä.

6 Ole itsellesi armollinen POIJULA NEUVOO irtisanottua opettele maan myös myötätuntoa itseään kohtaan. – Kirjoita ensin ahdistavasta asiasta ja mieti samalla, missä kohdassa kehossasi paha olo tuntuu. Kuvittele sen jälkeen, että joku sinua kohtaan empaattinen ihminen kirjoittaisi sinulle kirjeen. Kirjoita sitten kuviteltu kirje itsellesi. – Myötätunnon harjoittaminen itseä kohtaan on erityisen hyödyllistä ihmisille, jotka ovat kunnianhimoisia ja vaativat itseltään paljon, Poijula sanoo. Hän pitää hyödyllisenä myös mindfull ness-harjoittelua, jossa tiedostetaan nyky hetki, koetaan ajatukset ja tunteet ilman arviointia. – Hyväksy kaikki ajatuksesi. Älä välttele Mielikuvaharjoituksiin kielteisiäkään ajatuksia, sillä silloin ne vain osallistuneista työllistyi lisääntyvät, Poijula neuvoo. n

kahden kuukauden kuluessa kertaaMiten useampi Lisätietoja:viisi Soili Poijula. selviytyä kuin verrokkiryhmästä. työpaikan menetyksestä. Jyväskylä 2003.

TEK 5/2012

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Mannerten vuosisata – missä sarjassa EU pelaa? Marianne Muona Kirjoittaja on palkansaaja järjestöjen EU-edustusto FinUnionsin johtaja.

2000-luvun ensimmäistä kym menystä on luonnehdittu man nerten vuosisadaksi. Suurista sisämarkkinoista on tullut vält tämättömyys yritysten kasvulle globaalitaloudessa. Kiinan talous on nousemassa maailman suu rimmaksi, ja sen ympärillä myös muut kehitty vät maat vahvistuvat. Afrikassa kuluttava keski luokka laajenee, ja Etelä-Afrikan lisäksi Nigeria toimii veturina. Luonnonvarat ja tuleva jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa pitävät Venäjän globaalilla kartalla. Lähi-idässä on pal jon pääomaa. Latinalaisessa Amerikassa on suuri väestöpohja ja kasvupotentiaali. Yhdysvaltojen mahti on kärsinyt 1990-lukuun nähden, mutta dollari on yhä reservivaluutta. Kysymys kuuluukin, missä sarjassa Euroopan unioni pelaa tällä mannerten vuosisadalla, jolla suuruus on valttia. Lähtöasetelma ei ole helppo. Kasvuyrityksiä ja viennin vahvistumista tarvit taisiin kipeästi, mutta velkataakan alla kitisevät valtiot joutuvat keskittämään energiansa sisäi siin ongelmiinsa. Sisämarkkinat eivät vedä, kun valtiot ympäri Eurooppaa leikkaavat samanai kaisesti. Ulkomaisen pääoman houkuttelu ei ole helppoa keskellä epävarmaa tilannetta. Unionilla on yhteinen kauppapolitiikka, mutta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luo

lehti.tek.fi

minen on takellellut pahemman kerran. Yhtei sestä ilmastopolitiikasta voidaan puhua, mutta energiapolitiikasta ei, vaikka energianlähteiden varmistaminen on globaali haaste. Palkansaajajärjestöjen rooli keskustelussa uuden kasvun luomisesta EU:ssa on kaksijakoi nen. Yhtäältä kasvutoimia tarvitaan, sisämark kinoita on kehitettävä ja osaavaa työvoimaa saa tava Euroopan ulkopuoleltakin. Toisaalta talous kriisi on kohdellut palkansaajia huonosti kautta linjan koko EU:ssa ja kriisimaiden työmarkkina uudistukset ovat murentaneet sopimuskulttuuria ja palkansaajaliikkeen asemaa, mikä on huono ensiesimerkki EU-tason suorille työmarkkina toimille. Sisämarkkinat ovat jo pitkään asettaneet haas teita työehtojen valvonnalle. Euroopan unioni tarvitsisikin vahvemman, sopimuskulttuuriin nojaavan työmarkkinamallin. Työelämän kolmi kantaisella kehittämisellä luodaan talouskasvulle kestävä pohja. Haasteena palkansaajapuolelle on kuiten kin visio eurooppalaisten palkansaajien roo lista maailmassa. Palkoilla kilpailussa kehitty vien maiden kanssa ei pitkälle pötkitä, mutta työntekijöiden liikkuvuudella, osaamisella, inf rastruktuurilla ja vakaudella sen sijaan voidaan pärjätä. EU:n sisäisen kriisin keskellä tämä tulisi pitää mitä tiukimmin mielessä – päätavoitteena on oltava EU:n globaali kilpailukyky. n

Talouskriisi on kohdellut palkansaajia huonosti koko EU:ssa.

TEK 27

Enemmän vähemmästä Arkkitehti, muotoilun taiteilijaprofessori Pekka Harni haluaa vähemmän, mutta paremmin muotoiltuja esineitä.

Teksti Kirsti Levander Kuvat Helena Hagberg

ekka Harnin työhuoneessa katseen vangitsee iso koivupuinen hyllykkö. Sii hen kiteytyvät Harnin ekologisen muo toilun teemat. Se on valmistettu kokonaan uusiutuvasta, paikallisesta ja myrkyttö mästä raaka-aineesta. Siinä on tehokas rakenne. Se on muunneltava ja monikäyt töinen eikä siinä ole yhtään metalliosaa. Hyllyköstä ei ole harmia senkään jäl keen, kun se on hylätty. – Kaikki tuotteet pitäisi suunnitella niin, että ne voisi käytön jälkeen heittää vaikka metsään maatumaan, Harni toteaa suunnittelufilosofiastaan.

Ekologiset teesit

– Teollinen muotoilu on haastavaa työtä, jossa tieteellisesti tuotettua monialaista tietoa sovitetaan yhteen taiteellisen ilmaisun kanssa. Parhaimmillaan siinä yhdistyy tekniikka, ekologisuus, estetiikka ja kaupallisuus, Pekka Harni toteaa.

Harni on ollut muotoilua koskevilla eko logisilla näkemyksillään aikaansa edellä: hänen kymmenen kohdan listansa ympä ristöystävällisestä suunnittelusta on peräi sin jo 1990-luvulta. Lähtökohtana on maa laisjärki, vaikka Harni näkeekin muotoilun ekologisuuden ja kestävyyden monitietei senä ja kompleksisena kokonaisuutena. – Esineiden ja rakennetun ympäris tön lisäksi muotoilun ekologisuus kytkey tyy tuotantotapoihin, yhdyskunnan inf rastuktuureihin, organisaatioihin, lain säädäntöön, sosiaalisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Muotoilu nivoutuu arvoi hin ja kuluttajien omaan arvostelukykyyn – makuumme, kauneuskäsityksiimme ja elämäntapoihimme – jotka muoti-, mai nos- ja mediamaailma on läpikotaisin manipuloinut.

TEK 5/2012

Esineiden valmistus luvanvaraiseksi Nyt kun olemme siinä pisteessä, että yhä vähemmistä raaka-aineista on entistä pie nemmällä energiamäärällä saatava aikaan yhä enemmän, tarvitaan Harnin mielestä entistä intensiivisempää suunnittelua ja koko esineympäristön uudelleenarviointia. – Ja jotta markkinoilta voitaisiin karsia kaikkein ala-arvoisimmat ja ympäristöä eniten kuormittavat tuotteet, on suurina sarjoina teollisesti valmistettavien esinei den tuotanto määrättävä luvanvaraiseksi. Tarvitaanhan lähes kaikille rakennuksille kin rakennuslupa. Harni kytkee suunnittelun osaksi koko elinympäristöämme ja siitä huolehtimista. – Muotoilu muovaa ihmisten elintapoja, siksi muotoilukysymykset ovat myös poliit tisia, sillä muotoilu vaikuttaa siihen, miten tieteellistä tietoa ja innovaatioita sovelle taan esineympäristöömme ja miten kes tävälle pohjalle elämäntapamme käytän nössä rakentuvat.

Meillä painotetaan tuotesuunnittelussa usein bisnestä ympäristön kustannuksella, siksi Suomessa ei uskalleta antaa kilpailu kykyä huonontavia määräyksiä. Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissakin asiat ovat toisin. Siellä kuunnellaan kansalaisten mielipi dettä, Harni jyrähtää. Kierrätyskin voisi Harnin mielestä toimia Suomessa nykyistä paljon tehokkaammin. – Helsingin jätehuolto on puutteelli sesti organisoitu ja kierrätys ontuu. Pää kaupunki voisi ottaa mallia vaikkapa Wie nistä, jossa on toimivat korttelikohtaiset kierrätyspisteet. Harni kehottaa myös hyödyntämään viivakoodeja tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa: lajittelu ja kierrätys olisi helppo järjestää viivakoodin mukaisesti.

Haarukkaa ei muotoiltu päivässä

Kestävää kauneutta Materiaaleissa Harni suosisi uusiutuvia pai kallisia luonnonmateriaaleja. Tuotteet olisi tehtävä mieluusti yhdestä materiaalista. Niiden tulisi olla muunneltavia ja korjatta via. Materiaalien pitäisi olla myös myrkyt tömiä. Ja aina tulisi selvittää mahdollisuu det kierrätysmateriaalien käyttämiseen. Esineiden tulisi olla myös muunneltavia ja korjattavia. Muotoilijana hän luonnollisesti koros taa sitä, että muoto, materiaali ja rakenne pitää optimoida suhteessa esineen käyttö tarkoitukseen ja ikään. Muodon on oltava johdonmukainen kun kin materiaalin omimmalle muotokielelle. – Jotta esine voi olla kaunis, sen on oltava aito ja uskottava, rehellisesti oma itsensä.

Suomi jälkijunassa Tampereen teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi valmistunut Harni opiskeli arkkitehtuuria jo 1970-luvun lopulla Inns bruckin yliopistossa ja 1980-luvulla Wienin teknillisessä yliopistossa. Maailmalta saa dut kokemukset vaikuttavat näkemyksiin, ja Suomella on Harnin mielestä vielä pal jon opittavaa.

lehti.tek.fi

vat näyttää mallia muulle maailmalle kes tävän markkinatalouden paremmista toi mintatavoista. Mutta on direktiivienkin kanssa menty metsään. – Hehkulamppujen kieltäminen ja vaih taminen ongelmajätteeksi luokiteltaviin energiansäästölamppuihin on yksi EU:n huonoimmista päätöksistä. Hehkulamp pujen lämpökään ei Pohjolassa mene huk kaan, vaan täsmälämmittää huoneitamme. Monien tuotteiden ominaisuuksia on bisneksen takaamiseksi vain huononnettu. Harni pitää ympäristön kannalta ongel mana myös sitä, ettei eri materiaaleja saa EU:n kilpailumääräysten vuoksi asettaa eriarvoiseen asemaan. – Tästä syystä esimerkiksi puurakenta mista ei saa suosia.

Muovi ei maadu Suurimpana tulevaisuuden ympäristöuh kana Harni pitää kuitenkin muovia. – Muovien kierrätystä ei ole Suomessa vieläkään järjestetty, vaikka asiasta on puhuttu jo 30 vuotta. – Puheet biohajoavasta muovista ovat puppua. Ei muovi mihinkään katoa, se vain hajoaa jauheeksi. Muovipussit pitäisi kiel tää Suomessa välittömästi. Niin on jo tehty monissa muissa maissa ja kaupungeissa. Harni sanoo suoraan, ettei luota suo malaisiin viranomaisiin ympäristöasioissa. Jonkinlaisen valonpilkahduksen hän näkee EU:n suunnalla. Harni seuraa tiu kasti unionin kannanottoja. – Euroopan unioni sisämarkkinoineen on niitä harvoja instituutioita, jotka voisi

Harni julistaa pannaan innovatiivisuuden ja luovuuden ylistyksen ja harmittelee sitä, että esineiden luonnollinen evoluutio on unohdettu. Hän suosisi tiettyjen tuottei den valmistuksessa vanhoja työmenetelmiä aina silloin, kun se on järkevää. Parhaat esineet ovat kehittyneet sato jen vuosien saatossa kauniiksi ja käyttökel poisiksi. Ei haarukkaa muotoiltu päivässä. Käsityönä tehtyjen esineiden hidas evo luutio kivikaudelta aina teollisen tuotan non alkuvaiheisiin on muovannut monet parhaista käyttöesineistämme. Ylimuotoilu saakin Harnin melkein vihaiseksi. – Ympäristömme on täynnä materiaali jäljitelmiä ja ala-arvoiset esineet täyttävät kotimme. Ne typistävät ihmistä. Välillä tun tuu siltä, että monet esineemme on muo toiltu ihan väärälle planeetalle. Harni muistuttaakin Goethen sanoista: – ”Mikään ei ole vaarallisempaa kuin mielikuvitus ilman makua.” Paras muotoilu on hiljaista, huomaamatonta ja eleetöntä. – Kulttuurimme on unohtanut, että esi neet ovat vain välineitä, niiden ei pitäisi näytellä pääosaa elämässämme. Kaikkein arvokkainta on tyhjä tila. Se on hienointa tilaa kodeissamme, se on monikäyttöistä tilaa, jossa toimimme. Harvalla on enää varaa tyhjään tilaan tai hiljaiseen ympäris töön. n

TEK 29

ILMOITUS

Soveltuvuustestauksissa tarvitaan

avoimuutta Suomalaisessa väitöstutkimuksessa selvitettiin testattavien näkemystä psykologisista soveltuvuusarvioinneista. Pääosin testatut olivat tyytyväisiä.

oveltuvuusarvioinnin yhteydessä testattujen määrä on viime vuo sina kasvanut. Testauksessa koh taavat työnantajan ja työnhaki jan intressit: työnantaja haluaa sopivan työntekijän, työnhakija työpaikan. Vaikka työnantajalle itse prosessi ei näyttäydy niin konkreettisena kuin hakijalle, on kuitenkin myös työnantajan edun mukaista, että testattavalle jää testauksesta asiallinen maku. – Soveltuvuustestaus on tulevan työnantajan tilaama. Siinä mielessä se edustaa työnantajaa ja luo tästä kuvaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoit taneet, että soveltuvuustestauskokemus on yhtey dessä muun muassa tulevaan työpaikkaan sitoutu miseen ja jopa tarjotun työpaikan vastaanottami seen, kertoo psykologian tohtori Taina Kuuskorpi.

Teksti Juho Heikkinen

Juho Heikkinen

Testatut oletettua tyytyväisempiä

Psykologian tohtori Taina Kuuskorven mielestä avoimempi vuorovaikutus parantaa soveltuvuustestausta. Kuuskorpi valmistelee parhaillaan yleistajuista teosta väitöskirjansa jatkeeksi.

Yleisesti ottaen testatut ovat tyytyväisiä soveltuvuus testaukseen. Tutkimuksesta käy ilmi, että he pitävät testitilanteen ilmapiiriä, luottamuksellisuutta sekä käytännön toteutusta hyvinä. Suomalaisia psyko logeja pidetään pätevinä testien käyttäjinä ja tes taamisesta annettujen ohjeiden toteuttajina. Tulos poikkeaa kuvasta, joka on syntynyt julkisen keskus telun perusteella. – Huono uutinen on aina suurempi uutinen kuin hyvä. Epäkohdista on uutisarvoisempaa tiedottaa kuin siitä, että jokin onkin luultua paremmalla tolalla, sanoo Kuuskorpi. Aiemmista tutkimustiedoista poiketen testatta ville merkittävänä teemana nousi esiin turvallisuus. Heille turvallisuus tarkoittaa testaamista koskevan

TEK 5/2012

Teksti ja kuva Kirsti Levander

Avoimuus lisääntynyt, mystiikka vähentynyt SUOMESSA ON VANKKA soveltuvuusarvioinnin kult tuuri, jolle MPS:n johtava psykologi Marjatta Räty antaa yleisarvosanan hyvä. – Avoimuus on vuosien mittaan lisääntynyt, ja samalla mystiikka on poistunut. Lainsäädäntö ja ihmisten valveu tuneisuus pitävät hämäräheikit alalta loitolla. Askel entistäkin parempaan suuntaan on Psykologilii ton aloitteesta kehitetty sertifiointimenettely. Psykologi liiton sertifiointilautakunta on myöntänyt psykologisen henkilöarvioinnin sertifikaatteja ja osaamis- ja kompetens sipohjaisia sertifikaatteja vuodesta 2007 lähtien. – Henkilöille myönnettävät sertifikaatit antavat toi minnalle hyvät raamit. Menetelmiä ei Suomessa toistai seksi sertifioida, mutta Ruotsissa näin jo tehdään. Ehkä se olisi Suomessakin tarpeen, sertifiointilautakunnassa istuva Räty kertoo.

– Palautteessaan arvioitsijan on tietysti oltava rehelli nen, mutta on hyvä mennä vahvuudet edellä. Ja jo lain kin mukaan palautteen on oltava samansisältöinen asiak kaalle ja arvioitavalle. Suurin osa testatuista haluaa myös kuulla palautteen, eikä sitä juuri kukaan täysin tyrmää. – Useimmiten keskustellaan pienistä nyansseista, pää piirteet tunnistetaan omiksi. Jotta soveltuvuusarviointi onnistuu, kaikkien kolmen – asiakkaan, arvioitavan ja arvioitsijan – tulisi olla rehellisiä ja mahdollisimman avoimia. Joskus testituloksista näkyy halu kaunistella asioita. – Kun eri testeistä ja haastatteluista saadaan ristirii taista tietoa, herää epäilys, onko arvioitavalla pyrkimyk senä antaa itsestään vähän epärealistinen kuva. Joskus myös liian hyvä herättää kysymyksiä, sillä kukaan ei ole täydellinen, Räty muistuttaa.

Pitää tietää, mitä haluaa Räty korostaa, että onnistuneen henkilöarvioinnin lähtö kohtana on hyvä pohjatyö. – Pitää tietää, mitä halutaan, eli millaiset odotukset hakijaan on asetettu suhteessa tehtävään? Kriteerit on oltava selvillä. MPS:ssä arviointiin liittyvää jännitystä pyritään lieven tämään kertomalla ennakkoon, mitä tuleman pitää. – Myös osa testeistä saatetaan teettää etätehtävinä, Räty kertoo.

lainsäädännön riittävyyttä, tarkkaa ohjeiden noudattamista sekä psykolo gien pätevyyttä testien käytössä. – Testattavalle on tärkeää kokea, että prosessi on toteutukseltaan var moissa käsissä. Testattavan näkökul masta sellaiset asiat kuin testin mitta uskyky ja luotettavuus, ajanmukaiset vertailunormit tai pisteytyksen tark kuus ovat aivan toisarvoisia. Ne ovat koko testauksen laadun ydintä, mutta testaajan päänsärky, toteaa Kuuskorpi.

Avoimin kortein Tutkimuksen mukaan parannettavaa on erityisesti juuri testaajan ja testat

lehti.tek.fi

tavan välisessä kommunikoinnissa. Ongelmia saattaa esiintyä testauksesta sopimisessa sekä suullisen palautteen antamisessa. – Testaaja on tehnyt satoja tai tuhansia vastaavia testejä. Hänelle asiat ovat täysin selviä. Siinä saattaa yksinkertaisesti unohtua kertoa tes tattavalle kaikki asiaankuuluvat faktat. Niin ei tietenkään saisi olla. Testauksia ei pidä koskaan tehdä sellaisella liuku hihnameiningillä, että asiakas unoh tuu, Kuuskorpi muistuttaa. Aukot kommunikoinnissa johtuvat osaltaan psykologien pyrkimyksestä säilyttää testien tietosuoja.

Marjatta Räty

TEK 33

– En näe ristiriitaa, jota ei voisi korjata. Asiat, jotka testattavia jäävät vaivaamaan ovat pääasi assa sellaisia, joihin vastaaminen ei vahingoita psykologisten testimenetelmien suojaa. On totta, että testit menettävät toimintakykyään, jos ne ovat vapaasti jaossa. Kysymykset, joihin testattavat haluavat vastauksia, liittyvät harvoin kuitenkaan itse testeihin, vaan nimenomaan niiden käyttöön ja testausprosessiin. Tämä tieto on jaettavissa ja pitää jakaa. Myös selkeän kielenkäytön puute synnyttää usein epätietoisuutta. – Epämääräisten termien ja käsitteiden tai ammattislangin taakse ei saa linnoittautua. ”Kog nitiivinen kokonaissuoritus”, ”peruskapasiteetti” tai ”persoonallinen orientaatio” ovat sanoja, jotka harvalle testattavalle merkitsevät mitään. Tällai set ilmaisut pitää avata ja konkretisoida, Kuus korpi painottaa.

Arvioitsijalla on konsteja todentaa, mikä ei pidä paikkaansa.

Kysy ja kerro Käytännön lääkkeet parempaan soveltuvuustesta ukseen ovat Kuuskorven mukaan ilmaiset. – Kysy ja kerro. Testattavalla on oikeus ja vel vollisuus kysyä rohkeasti ja periksi antamatta asi oita, jotka häntä koskettavat ja ovat epäselviä. Perustelemalla taas enemmän testimenetelmien

Tiedonjaon kehittämiskohteet soveltuvuustestauksessa Luottamuksellisuuden selittäminen Testattavan oikeuksista tiedottaminen Lainsäädännöstä tiedottaminen Testausprosessin riittävä kuvailu Testimenetelmän valinnan perustelu

% testatuista tyytymättömiä 25,4 51,9 56,4 59,1 87

0 20 40 60 80 100

Testattujen uskomukset soveltuvuustestauksesta Testaukseen osallistumisesta voi olla myös haittaa Testejä koskeva lainsäädäntö riittävä Testit kohtelevat testattavia oikeudenmukaisesti Psykologit noudattavat ohjeita tarkasti Psykologit ovat päteviä testien käyttäjiä

% testatuista uskoo vahvasti 20,2 43,5 46,1 54,4 67,3 0 20 40 60 80 100

Lähde: Taina Kuuskorven väitöskirja ”Psykologisten testien käyttö Suomessa”.

TEK 5/2012

valintaa ja selittämällä testattaville parem min testien yleisiä ominaisuuksia, on hyvin kin mahdollista kohottaa yleistä luottamusta. Kuuskorven mukaan testattava tunnistaa hyvän soveltuvuustestauksen siitä, että hänellä on tiedossaan testauksen tarkoitus ja vastuu henkilö.

Ammattislangin taakse ei saa linnoittautua.

– Testattavalla on myös oikeus tietää se, kenelle testituloksia luovutetaan. Lisäksi tes tiin osallistuvalta on saatava tietoinen suostu mus osallistumisesta. On oltava selvää, mitä testauksen aikana tapahtuu ja mitä osallistu jalta odotetaan. Testaajan on selvitettävä ja otettava huomioon testitulokseen mahdolli sesti vaikuttavat rajoitukset ja erityistarpeet, kuten fyysinen vamma tai äidinkieli. Testatta valla on oltava myös tieto siitä, kenelle hän voi esittää lisäkysymyksiä, Kuuskorpi painottaa. Kuuskorven väitöstutkimukseen osallistui 1 777 suomalaista psykologia ja 193 soveltu vuustestissä ollutta henkilöä. n

Teksti ja kuva Kirsti Levander

Tule sellaisena kuin olet Henkilöstökonsultti Taija Stoat PD-Searchistä toteaa, ettei ammattimaista soveltuvuusarviointia tehdä koskaan kevein perustein. – Lukuisia erilaisia tehtäviä ja haastattelun sisältävä monime netelmäinen soveltuvuusarviointi on pätevän konsultin käsissä varsin luotettava. Myös käytettäviin menetelmiin voidaan luottaa. – Suomen kielelle käännettyjä ja suomalaiseen kulttuuriin sopivia menetelmiä on rajallinen määrä, ja esimerkiksi numee rista päättelykykyä kartoittavista menetelmistä tiedetään niiden luotettavuutta ilmentävät tunnusluvut. Niissä testeissä, joissa ei ole tukena numerodataa, arvioijan kokemus ja ammattitaito pai navat erityisen paljon. – Toisaalta ihmisen toimintaa ei pystytä koskaan täysin ennusta maan, joten sataprosenttista varmuutta ei soveltuvuusarvioinnista kaan saada, Stoat myöntää.

Älä loukkaannu Stoat kannustaa menemään arviointiin luottavaisella mielellä. – Pieni jännitys on normaalia, ja arvioitsija osaa kyllä ottaa sen tuloksia tulkitessaan huomioon. Lain mukaan soveltuvuusarvioinnista tehdyn kirjallisen lau sunnon saa aina pyydettäessä. Stoat kannustaakin kaikkia pyytä mään kopion lausunnosta itselleen sekä palautetta myös proses sin jälkeen. Hän myös muistuttaa, että vaikkei konsultti suosittelisikaan henkilöä tehtävään, sitä ei pidä ottaa loukkauksena. – Kysymys on vain siitä, etteivät arvioinnin taustalla olleet kritee rit ole kohdallasi täyttyneet riittävässä määrin.

Pysy totuudessa

Taija Stoat

lehti.tek.fi

Stoat muistuttaa, että valheella on lyhyet jäl jet soveltuvuustesteissäkin. – Arvioitsijoilla on kokemusta ja konsteja todentaa, mikä ei pidä paikkaansa. Jokainen pyrkii työnhakutilanteessa antamaan par haan mahdollisen kuvan itsestään, ja se on sallittua. Huijausyrityksiä Stoat ei hyväksy. – Totuudessa on pysyttävä. On osattava osoittaa ja perustella se, että oikeasti on sitä, mitä sanoo olevansa ja osaa sen, mitä sanoo osaavansa. – Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, kehotan kaikkia tulemaan arviointiin sel laisina kuin ovat. Tällöin he antavat myös arvioijalle parhaan mahdollisuuden tehdä oikeanlaisia johtopäätöksiä.

TEK 35

Sormenjälki se on kävelytyylikin Teksti Petja Partanen Kuvat Juha M. Kinnunen

Tutkija Jaakko Suutala opetti väitöstyössään lattian tunnistamaan kävelijän henkilöllisyyden. Kiihtyvyysanturi taas juoruaa, mitä hän on tekemässä.

Oulun yliopiston tieto tekniikan osaston labo ratorio on tietosuojas taan huolestuneen painajainen. Kone näkötutkijoiden kamerat tunnistavat kulkijan kasvoista, lattia taas kävelytyy listä. Tutkija Jaakko Suutalan väitöstyössä syntyi kolme sovellusta, joilla ympäristö voi aistia ihmi sen tekemisiä. Laboratorion sadan neliön lattia tunnistaa kävelijän henkilöllisyy den 94 prosentin tarkkuudella. Kulkijaan kiinnitetyt kiihtyvyysanturit taas kertovat samalla varmuudella, mitä hän on teke mässä. Älykkäiden järjestelmien tutkimus ryhmän matemaatikot, tilastotieteilijät ja tietotekniikan tutkijat sulauttavat tieto tekniikkaa osaksi arkipäivän ympäristöä ja esineitä. – Tämä on yksi päätutkimusaiheista meidän osastolla, Suutala kertoo.

pallistajayritys Emfit, joka valmisti kalvosta lääketieteellisiä antureita elintoimintojen tarkkailuun. – Halusimme kokeilla, voisiko Emfianturien avulla myös tunnistaa ihmisiä. Kävelytyyli on varsin yksilöllinen asia, mutta kävelijän henkilöllisyyden tunnis tava lattia oli tuolloin tieteiskuvitelmaa. – Kun aloitimme, tämä oli täysin uraa uurtavaa tutkimusta. Jo ensi testit osoittivat, kävelijän tun nistus askelkuvion perusteella oli mahdol lista. Suutala otti myös ensiaskeleensa aka teemisessa maailmassa: hänen nimensä komeili neljässä tieteellisessä artikke lissa jo ennen diplomityön valmistumista vuonna 2004. Samalla selkeytyi myös tulevan väitös kirjan punainen lanka: ihmisten liikkeen mittaaminen ja koneoppimisalgoritmien kehitys. – Olen tehnyt vuosien varrella monen laisia konenäköön ja robotiikkaan liitty viä projekteja, mutta menetelmät taustalla ovat olleet samoja.

Tietokone matkii ihmistä Scifistä todellisuudeksi Vuonna 2002 tietotekniikan osastolle tut kimusapulaiseksi pestattu Suutala sai kiinnostavan tutkimusaiheen. Hiljakkoin valmistuneen tietotekniikkatalon labora torion lattia oli vuorattu painetta tunnis tavalla, VTT:n kehittämällä Emfi-kalvolla. Naapuritalossa toimi tuolloin kalvon kau

Tekoälysovelluksissa tietokone jäljittelee ihmiselle tyypillisiä, älykkyyttä vaativia toi mintoja. Suutalan puheessa tuon tuosta vilahteleva koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jossa hyödynnetään tilastotieteen menetelmiä. Miten tietokone opetetaan tunnista maan, mitä ihminen on tekemässä?

TEK 5/2012

Kolme sovellusta Suutalan parannettuja koneoppimisalgoritmeja testattiin väitöstyössä kolmella käytännön sovelluksella.

1. Kuka kävelee? Tunnistustarkkuus lattian paineanturidatan perusteella 94 prosenttia, yhdistetyn lattia- ja kiihtyvyysanturidatan perusteella 98 prosenttia.

Laboratorion paineentunnistava lattia koostuu 30 sentin levyisten Emfi-kalvoliuskojen muodostamasta shakkiruudukosta.

lehti.tek.fi

2. Missä henkilöt ovat? Lattia-anturien avulla pystytään seuraamaan useiden henkilöiden sijaintia huonetilassa ja tiedon perusteella ohjaamaan esimerkiksi valvontakameroita.

Ensiaskel on signaalin esikäsittely. – Kaikki hahmontunnistusjärjestelmät lähtevät tästä liikkeelle. Raakasignaalista pitää saada irti se kiinnostava osa, Suutala selvittää. Esikäsittelyn aikana turhasta kohinasta puhdistettu signaali muutetaan numeeri seen muotoon ja valitaan siitä tärkeimmät erottavat piirteet. Vasta sitten varsinainen tunnistusalgoritmi ryhtyy töihin. Oulun tutkijat käyttivät tunnistuksessa niin sanottua ydinmenetelmää, hyväksi havaittua koneoppimisen menetelmää. – Sillä saadaan kohinaisesta, moniulot teisesta datasta erottavat piirteet hyvin esiin. Suutala kehitti vuosien varrella ydin menetelmän laskenta-algoritmeihin useita parannuksia. Pelkän lattian tuottama data

3. Mitä henkilö tekee? Puettavat kiihtyvyysanturit kertovat, mitä henkilö on tekemässä, tunnistustarkkuus 94 prosenttia.

ei kuitenkaan takaa sataprosenttista tun nistusvarmuutta. Konenäkö – tai ihminen – voittavat edelleen älykkäimmänkin lat tian henkilön tunnistuksessa. Esimerkiksi kuuloaisti auttaa: sandaalihiihtäjän erottaa helposti korkokenkien käyttäjästä. – Pystyn toimistolla tunnistamaan jot kut henkilöt pelkästä kävelyäänestä, Suu tala vahvistaa. Tutkijat onnistuivat parantamaan tie tokoneenkin kykyjä uusien aistien avulla. Väitöstyön toinen suuri saavutus oli algo ritmi, joka yhdisteli älykkäästi useiden sensorien tuottamaa dataa. – Eri anturit tekevät erilaisia virheitä. Pää simme suurempaan tarkkuuteen, kun yhdis timme lattian ja liikeantureiden signaalit. Mallia anturitiedon yhdistämiseen haettiin robotiikan suurmaasta Japanista.

DI:STÄ TOHTORIKSI

Oulussa opetetaan koneita ja tehdään bisnestä

Kukas siinä tassuttelee? Ihmisen tunnistaminen lattia-anturin pienistä jännitteenvaihteluista ei ole ihan helppo tehtävä.

Suutala oli Tokiossa vaihtotutkijana vuonna 2007.

Itseoppivat systeemit seuraavana Aivan omin päin ei lattiakaan opi ihmi siä ja heidän tekemisiään tunnista maan. Suutala kertoo, että algoritmia on opetettu kymmenen hengen ryhmillä, jotka ovat anturoituina pesseet ham paitaan, kävelleet, pyöräilleet ja juos seet ohjeiden mukaan. Tutkijat opet tivat malleille kaikkiaan 17 eri arkista aktiviteettia. Peruskoulutuksen jälkeen mallit ovat valmiita tositoimiin. – Niitä voi käyttää tuntemattoman aineiston luokitteluun, Suutala kertoo. Vaikka kävelyssä tai hampaiden harjauksessa on yksilöllisiä tapoja, tunnistavat mallit myös opetusryh mään kuulumattomat. Tulevaisuu dessa malleja voi kehittää myös itse näisiksi oppijoiksi, jotka osaavat adap toitua muutoksiin, vaikkapa ihmisten vanhenemiseen tai jalkansa loukan neen ontumiseen. – Tämä on tärkeä tulevaisuuden tutkimusaihe. Mutta mitä hyötyä on ihmisen tun nistavasta lattiasta, jos konenäkö pys tyy parempaan? – Sitä voi käyttää osana laajempia turvajärjestelmiä.

Tutkija muistuttaa, että esimerkiksi pimeässä kameratunnistus ei toimi. Lattia voi myös kertoa kameroille, missä seurattavat ihmiset sijaitsevat. – Meillä on mielessä laajempi äly kotijärjestelmä, tai vaikkapa van husten terveydenhuolto. Pystymme tunnistamaan kaatumiset, erilai set vaaratilanteet ja onko esimerkiksi dementikko väärässä paikassa.

Kännykkäkin tunnistaa tekemiset Tutkimus on jo kaupallistamisen kyn nyksellä. Ensimmäiset sovellukset tule vat älypuhelimiin, uskoo tutkija. – Joka mallissa alkaa jo olla aktivitee tin tunnistamiseen tarvittavat anturit. Suutala ottaa esimerkiksi perso noidun liikuntapäiväkirjan, joka olisi nykyisten Sports Tracker ja Endo mondo -sovellusten automatisoitu versio. – Tällainen algoritmi voidaan pian laittaa puhelimeen pyörimään, ja se tekee automaattisesti saman kuin nykyiset ohjelmistot. Oululaistutkijoilla on käynnissä tutkimusprojekti, jossa paikannetaan ihmiset kotioloissa ja seurataan kun kin henkilökohtaista veden- ja sähkön kulutusta. – Palaute motivoi käyttäjää vähentä mään turhaa sähkönkäyttöä.

Oulun yliopiston tietotekniikan osastolla sulautetaan tietotekniikkaa osaksi arkiympä ristöä. Professori Juha Röningin johdolla tut kijat kehittävät huomaamattomasti toimivaa ja kaikkialla läsnä olevaa tietotekniikkaa. Nyt osastolla on tekeillä sisätiloissa liikkuva robotti. – Siinä yhdistellään meidän kaikkea tutki mustamme. Konenäköryhmä tekee kameraa, sitten tarvitaan puheeseen ja kieleen liittyvä kommunikaatio ja itse robotin mekaniikka, Jaakko Suutala listaa. Suutalan tehtävänä on opettaa robotti ymmärtämään puhuttua kieltä. Millainen on robotin kielitaito? – Tällä hetkellä se ymmärtää vähän suomea ja englantia. Puheentunnistus on kyllä yksi tekoälyn haasteellisimmista alueista. Tekoälyn tutkijoilla on kysyntää myös yli opiston ulkopuolella. Suutalakin oli jo vuonna 2006 perustamassa Nelilab Oy:ta. Spinoff-yri tys kaupallistaa tutkijoiden data-analyysi osaamista ja suunnittelee sulautettuja anturi laitteita. – Olen ollut koko ajan yliopistolla töissä, mutta tehnyt pieniä projekteja yritykselle, rat konut asiakkaiden data-analyysiongelmia.

Sen sijaan ympäristöään aistiva lattia yleis tyy hitaammin, anturit kun pitää saada lattiaan jo rakennusvaiheessa. – Mutta ympäristöön sulautettu anturointi on kyllä tulossa, Suutala ennustaa urbaanin infra struktuurin muutosta. Suutalan väitöstyössä syntyneet parannukset koneoppimisalgoritmeihin saivat kehuja vasta väittäjiltä, samoin se, että niiden toimivuus oli osoitettu käytännön sovelluksin. Samat algorit mit purevat myös moniin muihin koneoppimi sen sovelluksiin. Monet Suutalan kollegat häärää vät älykotien sijasta tehdasmiljöössä, teräksen- ja juustonvalmistuksen parissa. – Niihin on tehty laatua parantavia oppivia jär jestelmiä. n

TEK 5/2012

Juha M. Kinnunen

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Ratkoa haasteellisia ongelmia ja tehdä ihmisiä hyödyttäviä sovelluksia, joissa tarvitaan signaalinkäsittelyä, koneoppimista ja tiedon louhintaa. ” Suosikkileikkikalu? Pro-Ject -vinyylilevysoitin. ”Musahommissa luotan vielä analogitekniikkaan.” Lempiharrastus Telemark-hiihto, pyöräily. ”Monenlainen liikunta ja musiikki.”

Nyt tilauksia on tullut yllättävältä taholta. Suutala kertoo, että Nokian irti sanomisten jälkeen kokeneemmat lähti jät ovat perustaneet omia yrityksiä. Neli lab on saanut uusia asiakkaita paikallisesta Takomo-yrityshautomosta. – Sieltä on tullut meille asiakkaita, joille on tehty antureiden data-analyysiä.

Myös toinen kiinnostava bisneskuvio on juuri käynnistynyt. Suutala on mukana Indoor Atlas -yrityksen taustajoukoissa. – Tutkijakollega perusti yrityksen keväällä. Indoor Atlas kehittää kännyköiden sisä tilapaikannusta paikkoihin, joissa GPS ei toimi. Älypuhelimen magnetometri luo

magneettikentän muutosten perusteella automaattisesti kartan rakennuksesta. – Jatkan yliopistolla, mutta myös tut kimuksen kaupallistaminen kiinnostaa, Suutala kertoo.

JAAKKO SUUTALAN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

Jaakko Suutala syntyy Oulussa.

Ylioppilaaksi Torniosta, sisään Oulun yliopistoon. ”Hain myös fysiikkaan, mutta tietotekniikka vei voiton.”

Ensimmäiset koodinpätkät syntyvät Spectravideo MSX -tietokoneella. ”Mutta urheilu kiinnosti silloin enemmän.”

1979 lehti.tek.fi

1989

Ensimmäinen tutkimuspaperi ihmisen lattiatunnistuksesta julkaistaan.

Tietotekniikan laboratorioon tutkimusapulaiseksi.

1998

2002

Perustamassa data-analyysejä tekevää Nelilab Oy:tä.

DI-työ valmistuu. Jatko-opiskelijaksi kehittämään menetelmiä henkilön tunnistamiseen.

2003

2004

Väitöskirjan käsikirjoituksen ensimmäinen versio valmistuu.

Vierailevana tutkijana Tokiossa. ”Testasimme siellä toista lattiaanturia. Sieltä tulivat myös sovellukset, joissa yhdisteltiin anturien mittaustietoa.”

2006

2007

Väitöstyö ”Learning discriminative models from structured multisensor data for human context recognition” hyväksytään. 2011

2012 39

heti rin tukena a k k e te n o TEK Passin sta alkaen. e d o u iv s k en fu i tiedät, mit s ä ty h te t ä tä. tehtäv jäsenyydes in K E T t y d ö hy

n i r a k k e e Uuden t i s s a p K E T s Juho Heikk

lainen Kuvitu

rja Teksti Aku Ka

inen

TEK 5/2012

lehti.tek.fi

het e i m s y d kkariyh nnilla e e t n i K TE aikkaku p a j i l e k s opi

Parasta TEKiss채?

TEK 5/2012

Opiskelija, me autamme sinua työelämäasioissa

TEKistä saat ap ua työelämän alk utaipaleella. Tykit, KYHit ja opiskelijaasiamiehet tak aavat, että TEK pitää hyvä ä huolta opiskelijajäsen istään.

Teksti Aku Karjalainen Kuva Helena Hagberg

EKin jäsenyyden avulla työelämän asiat tulevat tutuksi jo opiskeluaikana: mitkä pelisäännöt vallitse vat, millaista palkkaa olisi sopiva pyytää ja miten jak saa työelämässä, kiteyttää TEKin teekkari asiamies Juuso Kuusinen. TEKissä opiskelijat pääsevät osaksi laa jaa ammatillista yhteisöä. – Yrityksistä tulleen palautteen mukaan teekkarit osaavat hakea töitä. Tässä etenkin Teekkarin työkirjalla on ollut keskeinen vai kutus. TEKin jäsenenä saat apua myös työ elämän ongelmatilanteissa, Kuusinen jatkaa.

Jaska Viherkari (vasemmalla) ja Juuso Kuusinen hoitavat TEKissä opiskelija-asioita. lehti.tek.fi

Tykit ja KYHit kampusten lähikontaktit TEK on tiiviisti läsnä kaikilla kuudella teekka ripaikkakunnalla. Jokaisella opiskelupaikka kunnalla on TEKin teekkariyhdysmies eli Tykki, joka vastaa kaupungin opiskelija toiminnasta. TEKillä on myös jokaisessa kil lassa oma kiltayhdyshenkilö eli KYHi, joka toimii yhdyshenkilönä TEKin ja killan jäsen ten välillä. KYHejä on yhteensä 50. Tykit ja KYHit vastaavat esimerkiksi opis kelijoiden edunvalvontaan, työttömyystur vaan, työelämän pulmiin ja TEKiin liittyviin kysymyksiin tai ohjaavat oikean asiantun tija luokse. He ovat paikkakuntien opiskeli

joita, joten heidät on helppo tavoittaa kam puksilta. Yhteystiedot löytyvät Teekkari.fipalvelusta sekä kiltojen toimistoilta. – Tykit liikkuvat aktiivisesti erilaisissa tilaisuuksissa, kuten opiskelijamessuilla, edustamassa TEKiä. KYHit ovat puolestaan aktiivitoimijoita killoissa, TEKin opiskelija kenttäasiamies Jaska Viherkari kertoo.

Opiskelijat vaikuttamassa mukana Opiskelijan ääni kuuluu TEKin toimin nassa. TEKin teekkarivaliokunta on keskei nen vaikuttaja valtakunnallisessa teekkari yhteistyössä. Lisäksi opiskelijoilla on muun muassa edustajat TEKin päättävissä eli missä. TEKin toimistossa opiskelijatoimin taa koordinoivat opiskelijakenttäasiamies Jaska Viherkari ja teekkariasiamies Juuso Kuusinen. Opiskelijakenttäasiamies vastaa kentän opiskelijayhteistyöstä ja hän myös vetää laajaa Tykki- ja KYHi -kaartia. Hänet löytää Otaniemestä. Teekkariasiamies puolestaan huolehtii, että opiskelijoiden ääni kuuluu edunval vonnassa. Kuusinen muun muassa tekee yhteistyötä yliopistojen hallinnossa toi mivien opiskelijaedustajien ja TEKin val tuuston opiskelijajäsenten kanssa. Lisäksi hän on TEKin opiskelijoiden äänenä Aka vassa ja keskustelee muiden yhteistyö tahojen kanssa. – Kannattaa seurata TEKin tiedo tusta, kuten verkkosivuja, jäsenkirjeitä, sosiaalista mediaa ja TEK-lehteä. Anna myös palautetta. Sitä kautta voimme kehittää yhdessä jotain uutta, Kuusinen kehottaa. n

viedäänkö osaajat nenäsi edestä? Miksi et ilmoittautuisi Teekkarin Työkirjan työnantajat-palveluun? Tavoitat 20 000 työtä etsivää teekkaria ympäri Suomen, ilmaiseksi.

teekkarintyokirja.fi/tyonantajat

ILMOITUS

URAILLAT

URAILLAT SYKSYLLÄ 2012 www.tek.fi/uraillat

Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Jyväskylä 24.9.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 17.9.

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä Tampere 31.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 23.10.

Lahti 15.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 7.11.

Ilmoittaudu!

Työlle on aikansa ja ajalle lakinsa Presenting Across Cultures

Turku 5.11.2012 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 29.10.

Tampere, September 26, 2012 at 5 p.m. Registration by September 18.

Esimiehenä ensimmäistä kertaa – pykälät haltuun Helsinki 1.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 24.9.

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Kuopio 3.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 25.9.

Stressittömämpi elämä itsensä johtamisen avulla

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/uraillat.

Tehokkaasti työelämään! – urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Lappeenranta 8.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.

Startup – tie kansainväliseen menestykseen? Espoo 12.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5.11.

Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkko sivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuu den kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdol linen erityisruokavaliosi. Uraillat on tarkoitettu kaikille TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoit tautuminen tilaisuuksiin on välttä mätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Taipalus (09) 2291 2207, pauliina.taipalus@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi ja kansainvälistymiseen liittyvät tilai suudet Jukka Arppe (09) 2291 2248, jukka.arppe@tek.fi.

Turku 9.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 1.10.

USAIN – Ajattelunhallinta “Keskity kuin huippu-urheilija.” Oulu 29.10.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 22.10.

lehti.tek.fi

Turun yliopistossa

Engineer Meets Turun yliopistossa DIkoulutuksesta vastaavat informaatioteknologian sekä bio- ja elintarvikekemian laitokset. Pienet yksiköt eivät kilpaile opiskelijamäärällä, vaan moni- ja poikkitieteisyydellä – Engineer Meets Human. Teksti Pirre Hyötynen Kuva Veera Säilä

Human

urun yliopisto on Suomen toiseksi suurin moniala yliopisto, jossa moni- ja poikkitieteisyyttä hyödyn netään täysimittaisesti myös DI-koulutuksessa. – Tavoitteenamme on saada insinöö rit ja tekniikka toimivaksi osaksi muuta yhteiskuntaa. Siksi törmäytämme teknii kan ja muiden alojen ihmiset keskenään jo opiskeluaikana, yliopisto-opettaja Arho Suominen kertoo.

Mikä CDIO? TURUSSA DI-OPETUKSEN kehittä misen ohjenuoraksi on otettu teknii kan opetuksessa käytetty CDIO-mene telmä. Lyhenne tulee sanoista Con ceive – Design – Implement – Operate eli hahmottaa – suunnitella – toteut taa – hyödyntää. Menetelmän tarkoi tuksena on kehittää koulutusta vas taamaan paremmin työelämän vaati muksia. CDIO-opetussuunnitelma perustuu erityisesti insinöörialalle tärkeiden asi oiden opettamiseen aktiivisen ja koke musperäisen oppimisen kautta. Yksi esimerkki CDIO-menetelmän toteutuksesta on Capstone-kurssi, joka antaa opiskelijalle valmiudet toi mia monikulttuurisessa projektitii missä. – Turun yliopistossa projektien aiheet liittyvät usein laitoksiemme temaattisiin vahvuusaloihin, joita ovat Health Technology, Game and Educa tional Technology, Global Information

Society IT-laitoksella sekä molekulaa rinen biotekniikka, diagnostiikka ja elintarvikekehitys bio- ja elintarvike kemian laitoksella, Ville Taajamaa ja yliopistonlehtori Tiina Myyryläinen tarkentavat. – Capstone-projektitehtävä voisi olla esimerkiksi tietohallintojärjestel män kehittäminen sairaanhoitopiiri tasolla. Sitä varten kootaan Capstonetiimi: informaatioteknologian opiske lijoita, terveysalan ammattilaisia sekä laki- ja kauppatieteiden osaamista. Alussa halutun konseptin suunnittelu voi olla työlästä ja vaatii jopa epäon nistumisia. Lopputuloksena saadaan silti todennäköisesti järkevä kaupalli nen tuote tai palvelu. Samalla saadaan tietoa käyttäjien tarpeista ja oppimis kokemusta. – DCIO on ennen kaikkea askelmer kistö, jonka mukaan edetään. Opetuk sen sisältö on kunkin yksikön päätet tävä itse, Taajamaa muistuttaa.

– Näin opitaan, että on monia eri tapoja ajatella ja tehdä asioita. Parhaimmillaan se johtaa ihmisten erilaisten osaamisten ja taustojen hyödyntämiseen. Suomisen ei ole vaikea löytää esimerk kejä asioista, joissa tarvitaan poikkitieteel listä ideointia ja osaamista. – Esimerkiksi innovaatioita pitäisi osata tuotteistaa nykyistä paremmin. Tarvitaan toimivampia tietojärjestelmiä, vaikkapa terveydenhuollon tarpeisiin. Peliteknolo giaa voitaisiin taas hyödyntää esimerkiksi koulujen matematiikan opetuksessa. Suominen määritteleekin turkulaisen DI-koulutuksen erityispiirteeksi yhteis kunnallisen vaikuttamisen. – Meillä on vahva tahto tehdä nimen omaan yhteiskuntaa muokkaavaa tulosta. Tuotamme osaamista IT-teollisuuden tar peisiin, mutta tuloksena voi syntyä myös jotain ihan muuta: esimerkiksi laadukas julkisen sektorin tietohallintojärjestelmä. – Filosofiamme on, että täältä valmis tuneet diplomi-insinöörit ovat – tunnus lauseemme ”Engineer Meets Human” mukaisesti – vahvasti linkittyneet ympäröivään yhteiskuntaan.

Mitä pitää oppia? Turun yliopiston DI-koulu tuksen kehittämisessä on läh detty liikkeelle perusasioista. Y liopisto-opetuk sen kehittäjä MikkoJussi Laakson mukaan ensimmäiseksi tulee kin vastata kysymykseen: Mitä opiskelijoiden tulisi oppia? – Olemme lähteneet tutkinto tasolta laatimalla oppimis- ja osaa mistavoitteet. Tämä työvaihe on opettajille työlästä ja aikaa vievää, mutta välttämä

TEK 5/2012

töntä. Se perusta, jolle kaikki rakentuu. Sen jälkeen opettajat saavat keskittyä kurssien sisältöjen kehittämiseen. Suomisen mukaan yhteinen kes kustelu on luonut aiempaa paremman ymmärryksen kokonaistavoitteista. – Minulle on opettajana tärkeää tie tää, mistä osista tutkinto koostuu ja kuka vastaa minkäkin osa-alueen opettami sesta. Opettajat eivät ole läheskään aina tietoisia toistensa kurssien sisällöstä. Vaarana on, että tutkinnossa on päällek käistä opetusta tai että jokin osa-alue jää sieltä kokonaan pois. – Nyt olemme porukassa analysoi neet ja katsoneet kokonaisuutta, joten tuloksena pitäisi olla linjakkaampi ja vir taviivaisempi DI-tutkinto.

Koodia på svenska Integroidulla opetuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi matema tiikan tai kielten opetuksen yhdistämistä tekniikan alan substanssiaineisiin. – Esimerkiksi kaikkea DI-tutkinnossa tarvittavaa matematiikkaa ei opeteta perusopinnoissa raskaina peruskurs

seina, vaan opetus integroidaan oman alan ammattiaineisiin. Kun matema tiikka yhdistyy käytännön insinöörityö hön, opiskelija hahmottaa paremmin, miksi sen osaamista tarvitaan. Se myös motivoi, opetuksen kehitystehtävissä työskentelevä projektipäällikkö Ville Taajamaa kertoo kokemuksista. Perusmatematiikan ohella toinen kompastuskivi on ollut ruotsin kieli. Osalle opiskelijoista puuttuvat kieliopin not ovat muodostuneet jopa valmistu misen esteeksi. Tässäkin integroitu ope tus on tuonut parannusta tilanteeseen. – Ruotsin kurssi nivottiin osaksi var sinaista tekniikan opetusta. Nyt ruotsia vierastavat teekkarit oppivat C++-kurs silla kieltä huomaamattaan koodates saan ruotsiksi. – Suurena apuna on ollut ohjelmis toihin suuntautunut ruotsin opettaja. Hän opettaa perusteet koodaamiseen liittyvästä sanastosta, minkä jälkeen opiskelijat suorittavat kurssin Åbo Aka demissa. Integroidun opetuksen kon septi toimii ja on samalla esimerkki käy tännön yhteistyöstä yksikköjen välillä. n

lehti.tek.fi

Turun yliopistossa kehitystyötä on tehty porukassa. Mukana ovat olleet muun muassa (vasemmalta) projektipäällikkö Ville Taajamaa sekä yliopisto-opettajat Tiina Myyryläinen ja Arho Suominen. 47

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSENMAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenmaksu koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistu vilta jäsenmaksu laskutetaan kokonaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta. TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle. Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismai den ulkopuolella työsken televä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmak sua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk). JÄSENMAKSUALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa maini tuilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot. Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteen muutoksen viereisellä lomak keella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.ﬁ. Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsenetulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toimitamme viitepankkisiirrot kotiin. • e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen. • Työnantaja perii maksun pal kasta. Valtakirja löytyy osoit teesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys 48

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki. Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911. Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys. Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alen nusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (pal katon aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsenetulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet. Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä. Allekirjoitus

TEK 5/2012

NASA/JPL-Caltech/MSSS

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Taiteilijan näkemys Curiositymönkijästä työssään.

Maailman kallein maasturi Teksti Petja Partanen

ars-mönkijä Curiosity on näppärä pikkumaasturi. Painoa hiukan alle tuhat kiloa, pituus hieman päälle 3 metriä, siis alkuperäisen Minin luokkaa. Kuusi vetävää pyörää auttavat enintään 65-sent tisten kivien yli. Mutta se varustelu. Kun etsitään jälkiä mikrobeille otollisesta elinympäristöstä ja vedestä, ei karvalakkimalli riitä. Curiosityn tavaratilassa on täydellinen tiede laboratorio. Kyydissä on muun muassa kaasukromatografi ja massaspektrometri Mars-perän orgaanisten aineiden tunnistamiseen. ChemCam-instrumentti pys tyy höyrystämään maata lasersäteen avulla jopa 9 metrin etäisyydeltä ja tunnis tamaan höyrystyneet atomit. Sääaseman paine- ja kosteusmittarit on toimittanut Suomen Ilmatieteen laitos. Moottoriakaan ei sovi unohtaa. Plutonium 238 -käyttöisen voimanlähteen pitäisi selvitä yhdellä tankkauksella kokonainen Mars-vuosi, siis 687 maan vuoro kautta. Plutonium-generaattorin hukkalämpö pitää instrumentit sopivassa käyttö lämpötilassa. Se on hyödyllinen ominaisuus planeetalla, jossa lämpötila vaihtelee +30 asteen helteistä -130 asteen paukkupakkasiin. Kuten nykyajokeissa on tapana, ensimmäinen softapäivitys tehtiin Curiosityyn jo muutaman päivän jälkeen. Uuden ohjelmiston luvataan parantavan mönkijän maasto-ominaisuuksia. Ja hinta? Noin 2 miljardia euroa, Marsin Gale-kraaterin pinnalle toimitettuna. n

lehti.tek.fi

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.ﬁ * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.ﬁ

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.ﬁ Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuorisoprojektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Maritta Jalo, lakimies...................................... 2291 2211 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, lakimies....................................... 2291 2262 Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.ﬁ Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2563 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja..... 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Sirkku Pohja, assistentti................................. 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Hallinto

Kenttä ja järjestö

Viestintä

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2226 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Sanna Allt, asiamies........................................ 2291 2253 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2563 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe *, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies.......... 2291 2272 Salla Koivu, Teekkarin työkirja .................... 2291 2271 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla

Lappeenrannan aluetoimisto

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (perhevapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

Vaasa

5 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Aku Karjalainen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 VALOKUVAAJA Helena Hagberg puh. 2291 2265 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 26.10., 14.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 261 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.ﬁ tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.ﬁ puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Helena Hagberg PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 70 500 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

Nora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

TEK 5/2012

Teksti Ilkka Aaltonen ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Koskenkorva kirkastaa Koskenkorva kirkastaa

   

A7 D         

rall.



trad.



Kos -ken - kor - va kir -kas- taa ää - nen!

Tämä laulunpätkä on suora lainaus 1960-luvun kurkkupastillimainoksesta. Koryfort extraa ei ollut vaikeaa vaihtaa suomalaiskansalliseksi Koskenkorvaksi. Laulua viljeli aikanaan paljon PK:n ykköstenori Kalervo Mattila, jolla oli tapana kokeilla tällä oktaaviskaalalla korkean d:nsä kuntoa.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

ILMOITUS