TEK6/2011

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

28.10.2011

2011

6

Teknologiateollisuuden kova vääntö

Olli Häkämies

5 Pääkirjoitus Raamiratkaisusta yleiskorotuksiin

12 AJASSA 19 TEK-vaikuttaja Mikko Seppäläinen: Innostus on kaiken a ja o

s. 44 – Luovuus yhdistetään usein taiteisiin, mutta ihan yhtä lailla luovuutta tarvitaan tieteissä ja tekniikassa, TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen huomautti Young Scientists –kilpailun palkinnonajossa syyskuun lopussa.

s. 19 EDUNVALVONTA

6 Teknologiateollisuudessa kuumat paikat 10 Leskelän rankka syksy 11 Suunnitteluala sopuun 20 Lakitieto Työehtosopimus tarjoaa vankan suojan TYÖELÄMÄ

Teekkareiden ja diplomi-insinöörien suosikkityönantajat paljastetaan sivulla 31.

22 Työkiireet kouluttautumisen pahimpana esteenä 30 Työn pitää olla kiinnostavaa JÄRJESTÖ

26 MAL juhli mallikkaasti OPISKELIJAT

42 Matka uuteen duunikesään alkaa marraskuussa KOULUTUS

40 Kandiuudistus mullistaa­ DI-tutkinnon

2

TEK

6/2011

6/11 KOLUMNIT

29 Markus Penttinen Suomalaisista kitiseviä kreikkalaisia?

TEKNIIKKA

32 Maisterista tohtoriksi Matematiikka – opintopisteitä vai insinöörin kansalaistaito?

37 TEK kävi ilmastotyöhön tosissaan 39 Insinöörien ilmasto-ohjelmat esiteltiin Lontoossa 44 Young Scientists 2011 Tieteen tenavatähdet Helsingissä

”Työehtosopimus on vankka paperi: työehtosopimuksella määrätään vuotuiset palkankorotukset, mutta myös esimerkiksi palkallisesta vanhempainvapaasta, lomista tai lomakorvauksista.” s. 20

VAIN VERKOSSA www.lehti.tek.fi

Ilo irti yrittäjyydestä!

TEKin ja SEFEn järjestämässä seminaarissa kuultiin, miltä yrittäjyys maistuu.

Tarinansa 12.10. Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa kertoi muun muassa sarjayrittäjä ja tietotekniikkavaikuttaja Taneli Tikka.

s. 44 49 Tekniikan ihmeitä Maailman kallein öljytynnyri

51 Teekkarilaulu Tule jo tarjoilija

s. 37

s. 49 lehti.tek.fi

Nuorten tutkijoiden klubi

TEKin ja Tieteentekijöiden liiton yhteiset Nuorten tutkijoiden klubi -tilaisuudet aloitettiin Helsingissä 12.10. Tapahtumat keräävät yliopistojen nuoret tutkijat yhteen verkostoitumaan ja pohtimaan nuorten tutkijoiden asemaa.

TEK

3

Painetussa lehdess채 maksullinen mainos

4

TEK

6/2011

PÄÄKIRJOITUS

Raamiratkaisusta yleiskorotuksiin Tätä kirjoittaessani neuvottelutoiminnassa ollaan epäselvässä vaiheessa. Keskitetty raamiratkaisu on keskusjärjestöissä hyväksytty, ja alakohtaisesta soveltamisesta käynnistellään neuvotteluja.

Useimmilla aloilla aikaa on marraskuun lopulle. Teknologiateollisuudessa sitä oli käytännössä muutama päivä, sillä siellä työehtosopimukset päättyivät syyskuun lopussa.

Metalliliitto ja Pro jättivät syyskuun lopussa lakkovaroituksen. YTN liittyi omalla lakkovaroituksellaan mukaan sovintolautakunnan tuloksettoman työn jälkeen heti, kun se oli laillisesti ja sopimuksia kunnioittaen mahdollista.

Nämä alan palkansaajajärjestöt ovat koordinoineet neuvottelutoimintaansa tällä neuvottelukierroksella.

Sopimisesta tekee vaikeaa se, että osapuolilla on kovin erilaiset näkemykset raamiratkaisun palkankorotusten jakotavasta. Työnantaja haluaisi periaatteessa jakaa osan korotuksista yritystasolla ja viime kädessä työnantajan päätöksenä.

YTN:n ja muiden palkansaajien näkökulmasta taas ei ole mieltä siinä, että osa jäsenistöstä joutuisi tyytymään muita pienempiin korotuksiin.

Hädin tuskin inflaatiota vastaavat korotukset tulisi meidän mielestämme jakaa selkeän yleiskorotuspainotteisesti.

Jos palkankorotusten jakotavasta päästään yhteisymmärrykseen, raamiratkaisu ei ole maailman synkeiden talousnäkymien himmeässä valossa suinkaan huono. Yhdessä valtiovallan lupaamien toimien kanssa se nostaa

lehti.tek.fi

palkansaajan ostovoimaa saman verran kuin reilun prosenttiyksikön suurempi palkankorotus ilman valtion vastaantuloa tekisi.

Raamiratkaisuun sisältyy myös uusia näkökulmia työelämän kehittämiseen. Niillä odotan olevan pitkällä tähtäyksellä vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.

Periaatteelliselta kannalta hyvin tärkeä uudistus on valtiovallan tulo henkilöstön koulutuksen tueksi. TEK on ajanut henkilöstön ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä osaksi työehtosopimuksia jo pitkään. Sillä voidaan välillisesti vaikuttaa ikäsyrjinnän vähentämiseen ja työurien pidentämiseen.

Täytyy toivoa, että maltti voittaa puolin jos toisinkin.

Euroopan ja maailman talouden näkymät heikkenevät päivä päivältä, eikä tällaisessa tilanteessa olisi kovin viisasta ajautua keskinäisiin konflikteihin.

Tämä ei tietenkään voi tarkoittaa, että vain ylemmät toimihenkilöt joustavat.

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Ei ole mieltä siinä, että osa jäsenistöstä joutuisi tyytymään muita pienempiin korotuksiin.

TEK

5

”Paikallisista eristä olemme saaneet jo kylliksemme.”

Luottamusmies, DI Kirsi Kaasinen työskentelee Outotecillä Espoossa projektijohtajana. Outotec on yksi niistä 44 yrityksestä, jotka joutuivat lakkolistalle.

6

TEK

6/2011

Teknologiateollisuudessa

kuumat paikat Teksti Marketta Harinen Kuvat Vesa Laitinen

Ylemmät toimihenkilöt YTN joutui jättämään teknologiateollisuuteen lakkovaroituksen maanantaina 17. lokakuuta. Viikon mittainen lakko alkaisi tiistaina 1.11. alan 44 suuressa yrityksessä, ellei sitä ennen ole päästy sopuun uudesta työehtosopimuksesta. Tätä kirjoitettaessa 18.10. asia oli täysin auki.

L

akkovaroituksellaan YTN liittyi mukaan Metalliliiton ja Pron aiemmin antamaan lakkovaroitukseen. Metalliliiton ja Pron lakon piti alan 44 suurimmassa yrityksessä perjantaina 21.10., jos työriita ei ratkea ennen sitä.

Myös ylemmät toimihenkilöt käyvät työtaisteluun samoissa yrityksissä 1.11. klo 6 aamulla, ellei sopuun päästä.

YTN:n oli pakko jättää lakkovaroitus, kun sovintolautakunnasta ei saatu hyväksyttävää esitystä. Lautakunta päätyi vain suosittelemaan, että osapuolet aloittaisivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta työmarkkinoilla syntyneen raamisopimuksen pohjalta.­ Sovintolautakunnalla oli työehtosopimuksen mukaan kaksi viikkoa aikaa yrittää rustata sopua kokoon.

Sovintolautakunnan puheenjohtajana toimi apulaisvaltakunnansovittelija Heikki Pohja, YTN:ää edusti YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari ja työnantajia Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen.

Neuvotteluja työnantajan kanssa jatkettiinkin heti maanantaina 17.10.­ YTN:n hallitus antoi yksimielisesti lakkovaroituksen neuvottelutapaamisen jälkeen, kun työnantaja ei edes suostunut keskustelemaan muusta kuin omasta mallistaan raamikustannuksen jaoksi.

Työnantaja ilmoitti myös, että se ei ole valmis ottamaan työehtosopimukseen edes valtakunnallisessa raamiratkaisussa sovittuja asioita.

YTN on sanonut ei työnantajan määräämille paikallisille palkankorotuksille.

– YTN:n ja muiden palkansaajien näkökulmasta ei ole mieltä siinä, että osa jäsenistöstä joutuisi tyytymään muita pienempiin korotuksiin.

Hädin tuskin inflaatiota vastaavat korotukset tulisi meidän mielestämme jakaa selkeän yleiskorotuspainotteisesti, YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

YTN ehti vauhdittaa neuvotteluja pari viikkoa kestäneellä yli-

lehti.tek.fi

työkiellolla ja vapaa-aikana matkustuskiellolla yhdessä Metalliliiton ja Pron kanssa ennen lakkovaroituksen antamista.

Ylityökielto ja matkustuskielto koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä kaikissa teknologiateollisuuden yrityksissä, myös työnantajaliitto Teknologiateollisuuteen kuulumattomissa alan yrityksissä.

Riittämätön tarjous YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja, TEKin hallituksen jäsen ja TEKin yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Kirsi Kaasinen sanoo, että työnantajia edustava Teknologiateollisuus sai sitä mitä tilasi.

– Työnantajan syyskuussa antama tarjous palkankorotuksiksi oli psykologisesti huonosti harkittu ja kuvastaa hyvin sitä sanelupolitiikkaa, joka alalla on ollut vallalla jo pidempään. Saman näki, kun aloitettiin neuvottelut raamiratkaisun pohjalta, Kaasinen sanoo.

Lisäksi työnantajan edustajien tapa käyttäytyä neuvotteluissa oli ylimielistä.

– Minulla oli tilaisuus olla mukana yhdessä neuvotteluistunnossa. Sain sellaisen vaikutelman, ettei vastapuolella ollut oikeaa neuvotteluhalukkuutta lainkaan, Kaasinen miettii.

Työnantaja tarjosi teknologiateollisuuden tuloksen tekijöille vain 1 prosentin yleiskorotusta 1.10. Ensi vuoden kesäkuulle tarjottiin 0,3 prosentin yleiskorotusta ja 0,6 prosentin työnantajan jakamaa erää. Valtakunnallisen raamisopimuksen kustannusvaikutus on nyt syksyllä 2,4 prosenttia 13 seuraavalle kuukaudelle ja sitä seuraavan 12 kuukauden sopimuskorotus olisi 1,9 prosenttia.

Raamiratkaisun kustannusvaikutus häviää tämän vuoden jo solmittujen ratkaisujen korotuksille, mutta toisaalta mahdollisesti toteutuvan raamisopimuksen myötä valtio tulee mukaan talkoisiin veronkevennyksin ja työelämän laadun kohentamiseen liittyvin parannuksin.

Kaasinen huomauttaa, että edellisillä palkkakierroksilla teknologiateollisuuden palkansaajat ovat solmineet sopimukset ensin ja suostuneet pieniin korotuksiin kilpailukyvyn ja työpaikkojen säi-

TEK

7

lyttämiseksi. Muista aloista on jääty jälkeen ja palkkojen reaaliarvo on laskenut.

– Eroa ei valitettavasti kurota umpeen raamiratkaisun Suomessa. Nyt olisi tärkeintä saada neuvoteltua raamiratkaisun korotukset kaikille tulevana yleiskorotuksena. Paikallisista eristä olemme saaneet jo kylliksemme, Kaasinen sanoo.

Järjestöt yhteisin tavoittein YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyö on tiivistynyt tämän vuoden aikana historiallisiin mittoihin. Ensimmäisen kerran oltiin liikkeellä yhteisin tavoittein ja myös painostustoimiin ryhdyttiin yhdessä.

Kirsi Kaasisen mukaan järjestöjen yhteistyö on pitkään tehdyn työn tulosta.

– Nyt kaikki palkansaajaryhmät ovat ymmärtäneet, että vain yhdessä voimme auttaa jäseniämme, Kaasinen sanoo.

– YTN:ssä lakkovaroituksen jättämiselle ei ollut vaihtoehtoa, kun haluttiin puolustaa myös ylempiä toimihenkilöitä osana suurta teknologiateollisuuden joukkoa. Yksin neuvotteleminen ei tuo meille niitä muutoksia, joita haemme.

Kaasisen mielestä painostustoimet ovat jämäkkä tapa kertoa työnantajalle, että asialla ei olla leikin vuoksi.

– YTN on toiminut ryhdikkäästi yhteisten tavoitteiden ja painostustoimien takana. Se on viesti työnantajalle ja myös muille henkilöstöryhmille työpaikoilla. Meidän etumme ovat samat kuin muilla.

Kaasinen toivoo, että YTN:n liitot jättäisivät jatkossakin liittopolitikoinnin ja omaan suuntaan pisteiden kalastelun ja ottaisivat aina jäsenten näkökulman toiminnan lähtökohdaksi.

Hyvät tavoitteet Yhteisten palkkatavoitteiden lisäksi pyrkimyksenä on ollut parantaa yhteisin eväin työssä jaksamista ja matka-ajan korvaamista sekä suitsia harmaan työvoiman käyttöä.

Kaasinen huomauttaa, että erityisesti työssä jaksamiseen liittyvät tavoitteet ovat matka-ajan korvaamisen ohella tärkeitä tavoitteita ylemmille toimihenkilöille.

– Palkan ohella.

Hän epäilee, että monet nyt työryhmien pohdittaviksi joutuvat raamiratkaisun työelämän parantamiseen tähtäävät suunnitelmat hautautuvat maton alle. Niin on käynyt usein aiemminkin.

– Konkretiaa on tulossa todella vähän. Vuorotteluvapaan heikennysten peruminen ja kahden viikon isyysvapaa on laiha lohtu stressaantuneille ylemmille toimihenkilöille, Kaasinen huokaa. n

Palkan ohella ylemmille toimihenkilöille tärkeitä ovat matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat.

8

TEK

Raamiratkaisusta pohja neuvotteluille Työmarkkinoille syntyneen laajan raamisopimuksen kustannusvaikutuksen prosentit määräävät nyt rajat alakohtaisille työehtosopimusneuvotteluille.

Niissä on meneillään melkoinen vääntö, sillä kinaa on ollut niin palkankorotuksen rakenteesta kuin tekstikysymyksistäkin.

Alakohtaisten neuvottelujen valtakunnallinen takaraja on 24.11. Sen jälkeen selviää, kertyikö raamiratkaisun taakse riittävä joukko, jotta maan hallituksen lupaamat työelämän laadulliset parannukset ja verohelpotukset palkansaajille ja yrityksille toteutuvat.

YTN:n puheenjohtaja ja TEKin­ toiminnanjohtaja Heikki Kauppi pitää laajaa työmarkkinaratkaisua kelvollisena ja talousnäkymiin nähden siedettävänä.

Raamiratkaisu tarjoaa ensimmäisen 13 kuukauden jaksolle 2,4 prosentin kustannusvaikutusta ja seuraavalle 12 kuukaudelle 1,9 prosenttia.

Jos raami toteutuu, tammikuussa maksetaan lisäksi 150 euron kertakorvaus.

Kustannusvaikutus raamin sisällä pitää sopia alakohtaisesti palkankorotuksista ja mahdollisista työehtosopimuksen tekstimuutoksista. Parannukset tekstimuutoksiin vähennetään kokonaiskustannusvaikutuksesta, joten mitä enemmän hyvää tulee teksteihin, sitä pienemmäksi jää palkankorotus.

– Pitää päästä sopuun siitä, miten kustannusvaikutus jaetaan. YTN:n mielestä raamiratkaisun palkankorotusosa täytyy tulla kaikille yleiskorotuksena, Kauppi sanoo.

Työehtosopimuksen ennen raamiratkaisua solmineet alat pääsevät sopimaan erikseen

palkankorotuksista, jos oma sopimus päättyy ennen raamiratkaisun päättymistä 31.10.2013.

Näin menetellään YTN:n aloista esimerkiksi suunnittelualalla.

Raamisopimuksessa on ylempien toimihenkilöiden kannalta tärkeä kirjaus, joka tuo myös työehtosopimuksettomille aloille sovitun kustannusvaikutuksen.

Kaupin mielestä raamisopimuksessa on erityisen hyvää se, että palkansaajien ammatilliseen osaamiseen panostaminen näyttää nytkähtävän eteenpäin.

Ratkaisu sisältää muitakin työryhmien pohdittavaksi meneviä ja työelämän laadun parantamiseen tähtääviä hankkeita.

Valtio avittaa, jos raami toteutuu Jos riittävä määrä aloja tulee mukaan raamisopimukseen, valtio on luvannut tulla vastaan omalla paketillaan.

Maan hallitus on luvannut muun muassa: • kompensoida palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuja 0,2 prosenttiyksikköä • pidentää isyysvapaata kahdella viikolla 2013 lähtien • perua vuorotteluvapaan leikkaukset • parantaa työttömyysturvaa sovitellun päivärahan muutoksilla ja luopumalla lomakorvausten jaksotuksesta • selvittää koulutus- ja työhyvinvointivähennyksen käyttöönottoa • selvittää t&k-verovähennystä ja kasvuyrittäjyyden kannustimia • aikaistaa energiaveroleikkurin käyttöönottoa • keventää yhteisöverokantaa 0,5 prosenttiyksiköllä.

6/2011

YTN lakossa?

Jos sopimusta ei synny ennen tiistaita 1. marraskuuta, ylemmät toimihenkilöt liittyvät Metalliliiton ja Pron henkilöstöryhmien kanssa lakkoon viikoksi niissä samoissa yrityksissä, joissa Metallin ja Pron kaksiviikkoinen lakko on kestänyt mahdollisesti jo viikon. Lakko päättyy 7.11. klo 6 aamulla, ellei sopua ole syntynyt sitä ennen.

Lakko koskee 44 suurta teknologiateollisuuden yritystä ja niiden kaikkia yksiköitä.

Lakossa olevia toimipisteitä on noin 270.

Lue mahdollisesta lakosta tarkemmin YTN:n verkkosivuilla osoitteessa www.ytn. fi/teknologiateollisuus . Siellä on lakko-ohjeistuksia erilaisiin tilanteisiin.

Jos verkkosivuilta ei löydy tietoa johonkin erityistapaukseen, asiasta voi tiedustella sähköisesti ytntekno@ytn.fi tai soittamalla YTN:n puhelinpäivystykseen puh 040 352 3671. Puhelinpäivystys palvelee joka päivä klo 8 – 20.

YTN:n puhelintiedotteen voi kuunnella numerosta 0800 90986, jos ei pysty seuraamaan tilanteen kehittymistä verkosta.

YTN maksaa lakkolaisille lakkoavustusta 50 euroa työpäivältä. Verotuksen jälkeen siitä jää käteen 41,50 euroa.

Lakkoavustuksen hakemiseen tarvittavan lomakkeen voi ladata YTN:n verkkosivulta osoitteesta www.ytn.fi/teknologiateollisuus .

Tämä lehti on mennyt painoon 18.10.

Sopimuksia koskeva artikkelikokonaisuus pohjautuu sen hetken tilanteeseen.

TEKin uudessa hallituksessa on tätä nykyä peräti neljä yksityisen sektorin luottamusmiestä. Tuula Aaltola (vasemmalla) valvoo ylempien toimihenkilöiden etuja Nokia Siemens Networksilla Espoossa, Timo Nyman Neste Jacobsilla Porvoossa, Kirsi Kaasinen Outotecillä Espoossa ja Aimo Leskelä Nokialla Salossa.

Nämä yritykset lakkolistalla Ylemmät toimihenkilöt menevät lakkoon näissä yrityksissä 1.11., jos sopimukseen ei päästä sitä ennen. Silloin kyseisten yritysten työntekijät ja toimihenkilöt ovat ehtineet olla lakossa jo viikon.

ABB Oy Agnico-Eagle Finland Oy Boliden Harjavalta Oy Boliden Kokkola Oy Kone Oyj Kone Hissit Oy Kone Industrial Oy Konecranes Oyj Konecranes Finland Oy Konecranes Service Oy Metso Oyj Metso Automation Oy Metso Endress + Hauser Oy Metso Foundries Jyväskylä Oy Metso Minerals Oy

lehti.tek.fi

Metso Paper Oy Metso Power Oy Metso Shared Services Oy Oras Oy Outotec Oyj Outotec (Ceramics) Oy Outotec (Filters) Oy Outotec (Finland) Oy Outotec Turula Oy Patria Oyj Patria Finance Oy Patria Aerostructures Oy Patria Aviation Oy Patria Land Services Oy Patria Land Systems Oy

Pyhäsalmi Mine Oy Rautaruukki Oyj Ruukki Construction Oy Ruukki Engineering Oy Ruukki Metals Oy Ruukki Stainless Steel & Aluminium Oy Sako Oy Sandvik Mining and Construction Oy Sandvik Mining and Construction Finland Oy Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara Sotkamo Oy, Valmet Automotive Oy Wärtsilä Oyj Abp Wärtsilä Finland Oy

TEK

9

Leskelän rankka syksy Teksti Marketta Harinen Kuvat Antonin Halas

Juuri kun teknologiateollisuuden neuvottelut olivat kuumimmillaan, Nokia ilmoitti uusista yt-neuvotteluista. Nokian Salon luottamusmies Aimo Leskelä on käynyt yt-neuvotteluja ja ottanut kantaa palkkaneuvotteluihin sekä teknologiateollisuuden ylityökieltoon. sillä Salossa ei ole ollut peruspuhelimien tuotantoa pitkään aikaan. Peruspuhelinten valmistus päättyy Euroopassa ja jatkuu Aasiassa Romanian tehtaan sulkemisen jälkeen.

– Tuotannon tukitoimien puolella työskentelevien ylempien toimihenkilöiden töihin voi tulla vaikutuksia, mutta tuotekehitykseen nämä uudet kaavailut eivät vaikuta, Leskelä sanoo.

Neuvotteluja tuotannon työpaikkojen vähentämisestä ei ole aloitettu.

– Älypuhelimia valmistavien tehtaiden roolitus käydään läpi ensi vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Silloin mietitään työnjako uusiksi: millaisia töitä milläkin tehtaalla tehdään ja mistä puhelinten puolivalmiit aihiot toimitetaan.

– Loppukokoonpano olisi ilmeisesti jäämässä tänne Saloon, jossa puhelinten asiakaskohtainen räätälöinti tehdään. Jää nähtäväksi, millaisia henkilöstövaikutuksia uudella Salon tehtaan roolilla tulee olemaan.

Leskelä myöntää, että nokialaiset ovat huolissaan. Nyt ilmoitetut uudet vähennykset koskevat lähinnä tuotannon tukitoimintoja. Mahdolliset seuraavat vähennykset koskevat tuotannon väkeä.

– Toisaalta viime keväänä ilmoitetut henkilöstövähennyksetkään eivät vielä ole toteutuneet vaan ajoittuvat pitkälle ensi vuoden puolelle.

Hankala ajoitus

Aimo Leskelä on tänä syksynä käynyt taas yt-neuvotteluja, mutta liputtanut myös teknologiateollisuuden ylityökiellon puolesta.

M

iestä on ollut vaikea tavoittaa edes lyhyttä haastattelua varten; tämäkin keskustelu käytiin, kun Leskelä ajoi Salosta Espooseen yt-neuvotteluihin.

Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimivan Leskelän mukaan lehtitiedot Nokian käynnistämistä yt-neuvotteluista ovat olleet hieman harhaanjohtavia.

– Nyt käynnistettiin osittain niitä toimia, joista ilmoitettiin jo keväällä. Uutta ovat tuotantoon liittyvät asiat kuten Romanian tehtaan sulkeminen, Leskelä selittää.

Salon tilanne ei näytä niin pahalta kuin on veikkailtu,

10 TEK

Leskelä harmittelee yt-neuvottelujen ja työehtosopimusneuvottelujen sattumista samaan aikaan.

Toisaalta työnantajan näkövinkkelistä ajatelluista rakennemuutoksista on sopivaa ilmoittaa juuri silloin, kun työntekijät yrittävät saada kunnon korvausta tulosta tuottaneesta työstään.

Leskelä pitäytyy normaalissa työajassa lukuisista neuvotteluista huolimatta.

– Kannatin ylityökieltoa ja lakkovaroituksen antamista. Ylemmät toimihenkilöt YTN on edennyt tämän syksyn neuvotteluissa yhdessä muiden palkansaajaryhmien kanssa. On tärkeää, että kaikki henkilöstöryhmät ovat työpaikoilla samojen tavoitteiden takana, Leskelä miettii.

Leskelä on myös YTN:n hallituksessa TEKin edustajana. Se on melkoinen näköalapaikka ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaan. n

6/2011

Suunnitteluala sopuun Teksti Marketta Harinen Kuva Jaakko Ilvonen

Suunnitteluala pääsi tänä syksynä siististi sopuun uudesta työehtosopimuksesta.

Palkankorotukset sidottiin teknologiateollisuuden ratkaisuun.

Y

lemmät toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju on tyytyväinen sopimukseen.

– Tärkeintä on, että suunnittelualalla on edelleen oma työehtosopimus. Meillä on ollut käsitys, että työnantajan strategiaan kuuluisi kaapata suunnitteluala osaksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimusta, kun meidänkin sopimuksestamme neuvotellaan nyt Teknologiateollisuus ry:ssä. Näin ei onneksi käynyt, Harju sanoo – Joka tapauksessa olisimme puolustaneet omaa hyvää sopimustamme tarvittaessa vaikka painostustoimin, jos pakko olisi ollut, hän lisää.

Suunnittelualan työnantajaliitto Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL fuusioitui vuoden vaihteessa Teknologiateollisuuden jäseneksi. Teknologiateollisuus on hoitanut siitä lähtien suunnittelualan työmarkkinatoiminnan.

– Meidän sopimuksessamme on sitovasti sovittu esimerkiksi matka-ajan korvaamisesta. Sitä ei ole vielä teknologiateollisuuden sopimuksessa eikä muillakaan YTNaloilla.

Piri Harjua ilahduttaa, että vapaa-aikana matkustamisen korvaukseen saatiin euron korotus. Muita muutoksia korvaamisen käytäntöihin ei tullut.

– Työnantajakin on tavallaan hyväksynyt järjestelmän tarpeellisuuden näiden korvaukseen tulevien tarkistusten muodossa, vaikka kahden tunnin omavastuuajan poistaminen ei edennyt tälläkään kierroksella.

Harjua ihmetyttää, miksi työnantajaliitot vastustavat kiven kovaan vapaa-aikana matkustamisen korvaamista ylemmille toimihenkilöille.

– Suunnittelualalla korvataan melko laajasti vapaa-aikana matkustamista yhden suhteen yhteen tuntipalkalla tai vastaavalla vapaalla ja vähintäänkin työehtosopimuksen korvaustason mukaan. Ei se ole vienyt suunnittelualan kilpailukykyä tai yrityksiä vaikeuksiin.

Ensi vuoden alusta lähtien korvaus on 18 euroa matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta. Korvaus maksetaan työpäivinä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti.

Lisäksi työehtosopimukseen saatiin ammatillista koulutusta koskeva kirjaus, jonka mukaan työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden osallistua

lehti.tek.fi

vuosittain ammatilliseen koulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

– Vaikka siinä on tuo sana ”tarvittaessa”, kirjaus on kuitenkin uusi avaus asiassa, jossa on vielä paljon puutteita, Harju huomauttaa.

Myös työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen asemaan saatiin muutamia parannuksia.

Molempien korvausta korotettiin hieman, ja lisäksi luottamusmies sai niin sanotun jälkisuojan. Sen mukaan luottamusmiehen työsuhdeturvan määräyksiä sovelletaan vielä kuusi kuukautta luottamuspestin jälkeen.

Käytännössä se tarkoittaa, että luottamusmiehenä toiminutta ei voi sanoa irti tao lomauttaa puoleen vuoteen tehtävän päättymisen jälkeen.

Palkankorotukset vielä auki Suunnitteluala joutuu odottamaan tietoa palkankorotuksista, sillä teknologiateollisuudessa ei ole vielä tätä kirjoitettaessa (18.10.) syntynyt ratkaisua alan työehtosopimuksista.

Joka tapauksessa työehtosopimuksen mukaan palkankorotukset maksetaan lokakuun alusta alkaneen sopimuskauden aikana siten kuin Teknologiateollisuus ja YTN myöhemmin sopivat teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa.

– Suunnitteluala sidottiin työrauhaan samalla kun uusi työehtosopimus hyväksyttiin. Me emme osallistu mihinkään painostustoimiin, mutta emme myöskään tee painostustoimiin osallistuvien tehtäviä, Harju sanoo. n

Suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja, Pöyryn luottamusmies Piri Harju on tyytyväinen suunnittelualan ratkaisuun: oma sopimus säilyi ja palkankorotukset tulevat teknologiateollisuuden korotusten mukaisina, joten jälkeen ei jäädä.

TEK 11

AJASSA

INTERNATIONAL

BUSINESS

CULTURE

EAT & DRINK

page 4

page 7

page 8

page 14

page 16

Money never sleeps

Dialogue among civilisations A L E X I S KO U RO S HEL SINKI TIMES

EVERY year, somewhere in an Arabic or a European country, a group of people comes together to talk and

listen. These are the thinking minds of the western and Islamic countries. They are from different nations, languages and religions. Their topic: how to bring west and east closer using culture and dialogue.

These meetings have been going on since 1990, long before the prejudice of the two cultures towards each other would grow to today’s magnitude. The heart of the meetings has been poetry, and their mind, dialogue among civilisations. The driving force of all these has been Dr Abdul Aziz Saud Al-Babtain, a Kuwaiti poet and businessman and the founder of The Foundation of Abdul Aziz Saud Al-Babtain’s Prize for Poetic Creativity. Symposiums of the foundation are held every year in an Arabic or European country alternately. Participants have been the crème de la crème of the world’s cultural scene.

Well known and respected all over the Arab world for his cultural and humanitarian activity, Abdul Aziz Saud Al-Babtain is still to be discovered in the west.

Read more on page 13.

Abdul Aziz Saud Al-Babtain

The cost of Greek collateral The plan is widely regarded as expensive – so expensive that no other country wanted to participate – but few have publicised its cost.

Writer and investor David J. Cord has attempted to find a realistic estimate of the cost of Finland’s collateral deal. Using historical government bond yields and the known structure of the agreement, he believes the plan will result in Finland incurring extra costs of at least 102 million euros over five years.

HEL SINKI TIMES

FINLAND recently made an agreement to loan additional money to Greece in exchange for collateral. The collateral deal includes some provisions which could cost Finland substantially.

Finland is required to forgo part of the income from the European Stability Mechanism, as well as to add its entire 1.44 billion euro contribution at the start of the programme, instead of over five years as all the other Eurozone nations.

Read Cord’s opinion on page 8.

What’s it like where you live?

K E N N E T H QU E K HEL SINKI TIMES

Tricia Cleland Silva (right) lives with her family in Helsinki’s Kallio district.

Do you live in a fascinating and unique neighbourhood with great neighbours and pleasant surroundings? Would you like to be interviewed and show us around your neighbourhood?

Contact us at kenneth@helsinkitimes.fi

THIS WEEK, Helsinki Times launches a new series of articles to guide our readers around the various neighbourhoods of Greater Helsinki area.

Every other week, we will interview a different reader who will act as our local guide to their neighbourhood, bringing to light the hidden secrets of the city’s districts. In our first instalment, Tricia Cleland Silva shows us the Bohemian charms of Kallio.

From bad to worse?

Animatricks Animation Festival

Wild autumn feast L E H T I K U VA / J U S S I N U K A R I

Recession raises fears

G H A D I B O U S TA N I

Helsinki Times on tarjolla TEKin jäsenille 40 prosentin alennuksella. Lehden normaali vuositilaushinta (49 numeroa) on 96 euroa. Tekin jäsenille hinta on nyt 57,60 euroa.

Helsinki Times on Suomen ensimmäinen viikoittain ilmestyvä sanomalehti, joka tarjoaa Suomea käsitteleviä uutisia ja tietoja englanniksi. Lehti on perustettu vuonna 2007. Sen painos on nykyisin noin 15.000 kappaletta.

Vain osa artikkeleista ja muusta aineistosta julkaistaan verkossa, mutta verkkosivuilta saa hyvän yleiskuvan lehdestä ja sen aihepiireistä: www.helsinkitimes.fi.

Tilaukset voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen­­ tek@helsinkitimes.fi tai verkkolomakkeella osoitteessa www.helsinkitimes.fi/tek Maksuttoman näytelehden voi tilata sähköpostitse osoitteesta tek@helsinkitimes.fi.

Sähköpostin aiheeksi ”SAMPLE PAPER” mikäli haluat paperiversion lehdestä postitse toimitettuna tai ”SAMPLE PDF” mikäli haluat sähköisen version sähköpostitse.

ISSUE 41 (221) • 13 – 19 OCTOBER 2011 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI DOMESTIC NEWS

J E N N I T O R I S E VA

Helsinki Times jäsenille reilulla alennuksella

The Metalworkers’ Union and the Finnish Confederation of Professionals (ST TK Pro) have issued a strike warning, affecting 44 companies in the technology sector. The strike, if it goes ahead as currently planned, will begin on 21 October and continue until 7 November, with as many as 32,000 employees participating. Pictured: Mikko Mäenpää, head of the STTK (right), and SAK’s top negotiator, Lauri Lyly.

Income policy agreement slow to develop Negotiations for a comprehensive income policy agreement continue, but so far the government is staying out of the fight.

S T T, H T

THE ONGOING negotiations on a centralised labour market agreement still have no end in sight. Prime Minister Jyrki Katainen (National Coalition) stated on Monday that the schedule for the negotiations depends on how the central organisations progress in their negotiations.

The government still has no plans to intervene in the negotiations – not publicly, at any rate.

Katainen and Minister for Finance Jutta Urpilainen (Social Demo-

What is “tupo”?

The National Incomes Policy Agreement (Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, or tupo for short) is the term used to refer to the collective agreement reached between Finnish employers, their employees, and the Finnish government.

Tupo is much more than just a wage agreement, but also has extensive influence on economic and social policies and on income distribution.

crats) met at the Prime Minister’s official residence on Monday evening with the heads of labour market organisations, who had been continuing their talks throughout the day.

The discussion resumed once the two heads of government had been briefed on the latest developments.

No plans were made for a further meeting with government representatives. As of Tuesday evening, none of the labour market organisations had called meetings of their own governing boards, although the boards are ready to intervene in the talks, at short notice if need be.

Watching from the wings According to Katainen, the State authorities no new plans to make further concessions, emphasising later that the government is not one of the negotiating parties.

“The government can’t bang its fist on the table and make ultimatums, that’s not how things work any more.”

The Prime Minister’s message to the negotiating parties remains the same as it has been for some time now: “Our [the government’s] possibly coming on board is conditional on the negotiating parties wanting that to happen, and on whether they can reach agreement. If so, then we’ll assess the chances of being able to contribute elements that will increase competitiveness, predictability, and the purchasing power of wage earners,” Katainen said.

He added that there is no absolute deadline, although different industries’ own schedules will place their own restraints on the framework of the negotiations. The deadlocked state of negotiations among the technology industry has been a particular problem. The Finnish Metalworkers’ Union and have planned a broad-based strike for 21 October as an escalation on the ongoing overtime ban.

Background • The previous attempt at reaching a negotiated settlement collapsed on Tuesday 4 October with SAK’s and ST TK’s rejection of a proposal that would have brought a 2.4 per cent pay rise for next year, and 1.9 per cent for 2013.

• The trade unions are holding out for proposals that will give increased unemployment coverage, reduce work hours, and improve working conditions.

• The trade unions’ list of goals includes improvements to the provision of parental leave, improved conditions for temporary workers, an increase in the compensation rate for early temporary lay-off, and improvements in the conditions for shift work.

• The Confederation of Finnish Industries (Elinkeinoelämän keskusliitto, EK) is adamant that no pay increases are possible.

Read more on page 12.

Anna palautetta lehdestä ja voita kahviautomaatti!

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek.

2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät ksyyskaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

12 TEK

Matrikkeli menossa painoon Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit -mat­ rikkelin aakkosten alkupää on nyt sivu­ taitossa, loppupään tietoja vielä oikoluetaan. Teos pyritään saamaan painosta tämän vuoden aikana.

Matrikkelissa on mukana noin 70 000 alan koulutuksen saanutta. Teoksen voi hankkia joko kaksiniteisenä kirjana tai kompaktimmin dvd-levynä, jossa on myös hakutoiminnallisuuksia – tai vaikka molemmissa formaateissa edulliseen pakettihintaan. Lisätietoa: www.tek.fi/matrikkeli Kaupanpäällisinä – hyvityksenä matrikkelin valmistumisen viivästymisestä luvatusta – matrikkelin mukana lähetetään uusi teekkarilaulukirja Pupuhaukka.

6/2011

AJASSA

Marjo Matikainen-Kallström: Yrittäjämääritelmät harmonisoitava työn lisäksi ollaan osa-aikaisia yrittäjiä.

Matikainen-Kallströmin mielestä yrittäjyyden määrittely tulisikin tehdä siten, että se ottaa huomioon myös yrittäjän ja palkansaajan samanaikaisen sekaroolin.

– Etujen, oikeuksien ja velvollisuuksien olisi muututtava liukuvasti roolien vaihtelun mukaisesti.

TEKin puheenjohtaja haluaa tuoda yrittäjyyden mahdollisuudet esille myös teknillisten yliopistojen opetuksessa. TEK onkin käynnistämässä tutkimusta, jossa selvitetään teknillisten yliopistojen yrittäjyysopetuksen laajuutta Suomessa ja sen merkitystä teknologiayrittäjyydelle.

Matikainen-Kallström puhui lokakuussa TEKin ja SEFEn Ilo irti yrittäjyydestä -seminaarissa.

Antonin Halas

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström vaatii viranomaisille yhtenäistä yrittäjyyden kriteeristöä. Nykytilanteessa verottaja voi määritellä henkilön palkansaajaksi, mutta sosiaaliviranomainen yrittäjäksi.

– Yrittäjämääritelmät on harmonisoitava, sillä pahimmassa tapauksessa erilaiset tulkinnat vaarantavat henkilön oikeusturvan, Matikainen-Kallström sanoo.

Hän haluaa palkansaaja- ja yrittäjästatuksen määritelmät selkeiksi ja liikkumisen roolista toiseen helpoksi.

– Yhä useampi tekniikan ammattilainen toimii työuransa aikana vuoroin palkansaajana vuoroin yrittäjänä.

Usein roolit ovat rinnakkaiset: palkka-

Yhä useampi tekniikan ammattilainen toimii työuransa aikana vuoroin palkansaajana vuoroin yrittäjänä.

Eduskuntaan startup-tiimi Eduskuntaan perustettu kasvuyrittäjyyttä tukeva startup-tiimi on avoin kaikille edustajille. Ryhmän taustalla ovat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr), Mikael Junger (sd), Lasse Männistö (kok) ja Juha Sipilä (kesk).

Tiimin tavoitteena on lisätä eduskunnan tietämystä siitä, mistä startupeissa on kyse ja miten niiden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa.

Tiimi on tehnyt Risto Siilasmaan kanssa ehdotuksen, että niin sanotut enkelisijoittajat vapautettaisiin myyntivoittojen verotuksesta, jos voitto sijoitetaan uudelleen startup-markkinoille.

lehti.tek.fi

NIMITYKSIÄ

Medianomi Helena Hagberg aloitti TEKissä osa-aikaisena viestintäassistenttina 13.9.

Määräaikainen tehtävä kestää viestintäassistentti Maisa Nissisen osa-aikaeläkkeen ajan 30.4.2012 asti.

Hänen toimenkuvaansa kuuluu TEKin painotöiden suunnittelu ja teettäminen.

TEK 13

AJASSA

Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella avattiin lokakuun alussa uusi infopiste ja kohtauspaikka yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille.

Talliksi ristitty tila tarjoaa paitsi asiantuntevaa opastusta yrittäjyyden polulle myös vertaisyhteisön, jossa luovuus ja keskustelu voivat kukoistaa.

Tallin pyrkimyksenä on synnyttää vuodessa 25 uutta TTY-lähtöistä bisnestä.

– Tavoitteena on myös saada opiskelijat ja tutkijat aktiivisesti tiedostamaan, että yrittäjyys on yksi uravaihtoehdoista, sanoo yritysasiamies Leena Köppä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluista.

Sähkötalon yläaulaan avattava Talli on luova tila, joka muuntautuu muun muassa projekti- ja ryhmätyötilaksi, luentotilaksi tai kokoustilaksi, jossa seinille ja pöytiin saa piirtää.

Talli tarjoaa palvelua yhden luukun periaatteella kaikille yrittäjyydestä ja innovaatioista kiinnostuneille TTY-yhteisön jäsenille. Lisäksi se tuo yliopiston yhteistyökumppaneita mukaan TTY:n arkeen.

TTY:n kuva-arkisto

Tallin seinille saa piirtää

Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella avattiin lokakuun 6. päivänä uusi infopiste ja kohtauspaikka yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille. Tallin avasivat rehtori Markku Kivikoski ja yritysasiamies Leena Köppä TTY:n tutkimus- ja innovaatiopalveluista.

Tilaa hyödyntää muun muassa Tampereen Finlaysonilla pääkonttoriaan pitävä Uuden Tehtaan Demola, jossa opiskelijat kehittävät demotuotteita ja -palveluita yritysten kanssa.

TTY:n osaamisen pohjalta on viimeisen viiden vuoden aikana syntynyt yli 30

yritystä, eniten ohjelmistoliiketoiminnan alueelle. Perustutkimuksesta ponnistaneet yritykset edustavat fysiikan, optoelektroniikan sekä ympäristö- ja energiatekniikan aloja tai yhdistävät bio- ja materiaalitekniikkaa lääketieteelliseen tekniikkaan.

YTN neuvottelee tietotekniikan palvelualalla Ylemmät toimihenkilöt YTN otti tänä syksynä merkittävän askeleen, kun se pääsi tietotekniikan palvelualan neuvottelupöytään. Näin vuosikausia kestänyt YTN:n syrjässä pitäminen on päättynyt.

YTN:lle avautui mahdollisuus neuvottelupöytään, kun Tietoalan toimihenkilöt vaihtoi aiemman liittojäsenyytensä Ertosta Uuteen Insinööriliittoon. Myös Tietoalan toimihenkilöt istuvat neuvottelupöydässä. YTN ja Tietoalan toimihenkilöt edustavat yhteensä yli 80 prosenttia alalla työskentelevistä järjestäytyneistä työntekijöistä.

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toteaa, että neuvottelupöytään pääsy on edistysaskel.

14 TEK

– Vielä pitää kuitenkin neuvotella kunnon sopimus, Kauppi sanoo.

Neuvottelut tietotekniikan palvelualan uudesta työehtosopimuksesta alkoivat syyskuun loppupuolella työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Vaikka neuvotteluosapuolet ovat uudistuneet, entinen työehtosopimus luo vankan perustan alan työsuhteiden ehdoille. Näihin ehtoihin tavoitellaan neuvotteluissa edelleen parannuksia.

TEK-lehden painoon mennessä neuvottelut olivat vielä meneillään. Kuten muillakin aloilla myös tietotekniikan palvelualoilla ratkaisua sovitellaan valtakunnalliseen raamisopimukseen. (MH)

6/2011

AJASSA

Kalenterit toimitettu Tämän lehden mukana on lähetetty TEKin tasku- tai seinäkalenteri kaikille kalenterin tilanneille. Niille, jotka ovat tilanneet molemmat kalenterit, seinäkalenteri lähetetään erikseen 7 euron laskun kera.

TEKin kalenteri – joko tasku- tai seinäkalenteri – kuuluu jäsen­ etuna kaikille jäsenmaksua maksaville jäsenille eli vuosijäsenille sekä eläkkeellä oleville jäsenille. Yksi kalenteri on maksuton jäsenetu, mutta lähetetään vain sen tilanneille.

Tilaus jatkuu automaattisesti seuraaville vuosille, ellet itse sitä peruuta tai vaihda kalenterivalintaasi.

Toolilaisilla mahdollisuus TEKin rinnakkaisjäseniksi Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalan opettajajärjestön TOOLin jäsenillä on nyt mahdollisuus liittyä rinnakkaisjäseniksi TEKiin.

TEK tarjoaa rinnakkaisjäsenille ammatillis-aatteellisen edunvalvonnan. Rinnak-

kaisjäsenillä on oikeus myös palkkaneuvontaan. Jäsenetuina he saavat TEK-lehden, kalenterin sekä oman valintansa mukaan yhden Talentumin julkaisemista lehdistä.

Rinnakkaisjäsenellä on TEKissä äänioikeus ja hän on vaalikelpoinen TEKin vaaleissa.

TEKiin rinnakkaisjäseninä liittyvien toolilaisten työmarkkinallisen edunvalvonnan

hoitaa jatkossakin Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, johon TOOL kuuluu. Myös työttömyyskassan jäsenyys ja muu vakuutusturva määräytyvät OAJ:n jäsenyyden perusteella.

Rinnakkaisjäsenyys TEKissä maksaa TOOLin jäsenelle 100 euroa vuodessa. Kuluvan vuoden puolella liittyviltä ei peritä maksua enää tältä vuodelta.

Aalto on Waves vie 110 aaltolaista laivalla Brasiliaan Aalto on Waves on Aalto-yliopiston opiskelijoiden innovaatioprojekti, joka vie vuoden 2011 marras-joulukuussa 110 yliopiston opiskelijaa, henkilökuntaa ja muita yhteistyökumppaneita Helsingistä Brasiliaan. Atlantin yli seilataan Royal Caribbean risteilyaluksella.

Matkan aikana työskennellään erilaisten maailmaa kohtaavien haasteiden parissa. Teemoiksi on valittu yritysten ja yhteisöjen sosiaalinen vaikutus yhteiskunnassa sekä kestävä kehitys.

Matkan kuluessa osallistujat järjestävät erilaisia työpajoja, tapahtumia ja kursseja koko osallistujajoukolle. Kursseista opiskelijat voivat saada myös opintopisteitä.

Brasiliassa ohjelmaan kuuluu ekskursioita kumppaniyritysten ja –järjestöjen kanssa. Brasilailaisille esitellään myös Aalto Design Factoryn ideaa.

TEK on yhdessä Ornamon ja SEFEn kanssa antanut matkalle osallistuville opiskelijoille työpajatehtävän sponsoroiden samalla matkaa.

lehti.tek.fi

TEK 15

AJASSA

Hyvä alkaa tästä Teksti Laila Törnroos KES YH TÄVÄ T N STA EISK KEH ND UNT ITYK ARD AVA S A TÖ IT J STU EN JA RN RO AN U OS OR N MIT

Mitä vastuullisuus tarkoittaa meidän organisaatiossamme? Mikä standardi tai ohjeistus sopisi meille? Ratkaisua ongelmaan kannattaa etsiä TEKin uudesta julkaisusta Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit.

LAIL

Yhteiskuntavastuu kattaa ympäristöä, taloutta sekä sosiaalista että yhteiskunnallista toimintaa koskevia kysymyksiä. Kun vastuullisuutta aletaan järjestelmällisesti sisällyttää organisaatioon, työ kannattaa tehdä jonkin tunnetun standardin tai ohjeistuksen mukaisesti.

TEKin Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit -oppaaseen koottuja ohjeistuksia on tarkoitettu käytettäväksi eri tilanteissa ja eri tarpeisiin. Standardien kuvaukset eivät ole tyhjentäviä, mutta viitteiden avulla lukija löytää alkuperäisen tekstin ja lisää luettavaa.

Viralliset ISO- ja SFS-standardit ovat maksullisia, mutta suuri osa oppaassa mainituista ohjeistuksista on vapaasti ladattavissa netistä.

ISO ensin Yleiskuvan saamiseksi kannattaa perehtyä yhteiskuntavastuun yleisiin ohjeistuksiin.

Uusi ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas antaa käsityksen siitä, mitä yhteiskuntavastuu on ja miten yhteiskuntavastuu sisällytetään organisaation. Se toimii hyvänä käsikirjana sekä vasta-alkajille että kokeneille asiantuntijoille.

TEKin oppaassa esitellään myös muun muassa YK:n Global Compact, joka on laajasti suomalaisyritysten käytössä. Se kiteyttää yhteiskuntavastuun kymmeneen periaatteeseen, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämää, ympäristöä ja korruption vastaisuutta. Lisäksi esittelyssä on sertifiointia varten SA8000-standardi ja alansa edelläkävijä, vuonna 1991 ilmestynyt Kansanvälisen kauppakamarin ICC:n Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Oppaassa käydään läpi myös OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.

Raamiksi hallintajärjestelmä Hallintajärjestelmät luovat vastuullisuuden implementoinnin raamit. Hallintajärjestelmästandardit auttavat organisaatiota ohjaamaan tiettyjä toimintansa osa-alueita kuten laatua (ISO 9001), ympäristöä (ISO 14001), työterveyttä ja turvallisuutta (OHSAS 18001) sekä energiahallintaa (EN 16001).

Hallintajärjestelmäperiaatteeseen kannattaa tutustua tutkimalla standardien keveitä versioita. Niistä muun muassa EMAS Easy ja Ecostart ovat pk-yrityksille suunnattuja ympäristönhallinjärjestelmiä. Ne opastavat helppotajuisesti ja kiteytetysti.

Alkuun pääsee vaikkapa siten, että luodaan toimistoon käytännönläheinen WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä. Kun järjestelmän vaatimukset täyttyvät, organisaatio saa oikeuden käyttää Green Office -merkkiä.

Kannattaa viestiä Organisaation vastuullisuudesta kannattaa viestiä sidosryhmille. Vuosikertomukseen voi liittää esimerkiksi ympäristöstä huolehtimiseen liittyviä luku-

16 TEK

ja, kuten syntyneiden jätteiden määrä tai energian- ja vedenkulutus. Samoin voidaan raportoida työelämän käytännöistä.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeistuksista (2006) saa tarkempaa tietoa siitä, mitä asioita suositellaan raportoitavan ja miten raportointi tehdään.

Kansainvälisesti yritykset raportoivat yleisesti Global Reporting Initiative GRI -ohjeistusten mukaisesti ja niin tekevät pääasiallisesti myös suomalaiset yritykset.

GRI on systemaattinen, toimintaindikaattoreihin pohjautuva raportointimalli, jonka avulla on helppo edetä asiasta toiseen.

Ohjeistuksia ja standardeja päivitetään ja uusia kehitetään. Oppaan loppuosassa kerrotaan, mistä lisätietoja saa ja mitkä organisaatiot alalla toimivat.

Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit ilmestyy osana Tekniikan akateemiset TEKin hallitusohjelman Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanketta.

Oppaan laatija TkT Laila Törnroos on toiminut ISO 26000 -yhteiskuntavastuuoppaan kansainvälisen valmisteluryhmän jäsenenä.

Julkaisun voi tilata TEKistä osoitteesta www.tek.fi/julkaisut

6/2011

AJASSA

Nainen ei etene pörssiyhtiön linjajohtajaksi Suomalaisyritysten johtoryhmissä ei ole ainuttakaan naista linjajohtajana, kun katsotaan energia-, päivittäistavara-, tietoliikennepalvelu- tai yhdyskuntapalvelusektoreilla toimivia pörssiyrityksiä.Liiketoimintojen vetäjien joukosta löytyy kaikkiaan kolme naista perusteollisuutta edustavista yhtiöistä.

Listayhtiöiden johtoryhmissä työskentelee kaikkiaan 900 henkilöä. Naisia heistä on 146 eli 16 prosenttia, mutta vain 26 naisella on vastuullaan jokin liiketoiminnan alue. Johtoryhmässä oleva nainen

lehti.tek.fi

vastaa yleensä tukitoiminnoista henkilöstö-, viestintä-, lakiasiain- tai talousjohtajana.

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä ei ole ainuttakaan naistoimitusjohtajaa, eikä sellaista ole näillä näkymin odotettavissakaan.

Taustalla vaikuttavat perinteet, asenteet, stereotypiat, koulutusvalinnat, naisten liiallinen itsekriittisyys, oman aktiivisuuden puute sekä vaikeudet sovittaa työ- ja yksityiselämää yhteen. Myös naisten verkottuminen on vähäistä, lisäksi heiltä puuttuvat esikuvat ja käytännön mentorit.

Keinoja tilanteen muuttamiseen olisivat muun muassa tasa-arvosuunnittelun

kehittäminen, EVAn suositusten toteuttaminen ja avoimuuden lisääminen.

Kansainvälisesti vertaillen Suomi on kärkikaartia naisten hallituspaikoissa, mutta häntäpäässä linjajohdosta vastaavien naisten määrässä. Suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä naisia on jo 26 prosenttia ja pienissä pörssiyhtiöissä 12 prosenttia.

Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt kattaneen selvityksen teki Keskuskauppakamari. Tutkimuksen tiedot kerättiin hallitusten osalta kesällä 2011 ja johtoryhmien osalta syyskuussa. Selvitys kattaa Suomen 124 pörssiyhtiötä, niiden toimitusjohtajat, 791 hallitusten jäsentä ja 900 johtoryhmän jäsentä.

TEK 17

AJASSA

Uusi opas yrittäjäksi aikovalle Uusi Yrittäjän opas antaa neuvoja yrityksen perustamiseen. Lisäksi käydään läpi sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan, vakuutuksiin ja verotukseen liittyviä asioita.

Opas sisältää myös ajantasaistetun katsauksen työlainsäädännön kohdista, jotka yrittäjä joutuu työnantajana ottamaan huomioon.

Yrittäjäoppaan ovat kirjoittaneet Satu Tähkäpää TEKistä, Juha Teerimäki Uudesta Insinööriliitosta ja Riku Salokannel Suomen Ekonomiliitosta. Julkaisijana mainittujen liittojen lisäksi on myös Suomen Lakimiesliitto.

TEKin jäsenet voivat tilata oppaan ilmaiseksi osoitteesta www.tek.fi/oppaat

URATILAISUUDET SYKSY 2011 Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Oulu 8.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.

Lain näkökulma tilanteeseen, jossa työtehtävä päättyy ja uusi alkaa.

Tilaisuuden teemoina ovat muun muassa: – Miten kannattaa toimia eri irtisanomistilanteissa: kun irtisanoutuu itse, työnantaja irtisanoo tai työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella?

– Millä perusteilla työsuhteen ehtoja voi muuttaa työsuhteen aikana?

– Mistä asioista työsopimuksen teossa voi neuvotella ja mitä kaikkea siihen kannattaa tai ei kannata sisällyttää?

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Sehän on vain työsopimus - vai onko?

Helsinki 15.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 7.11.

Työsopimuksella on merkitystä, neuvottele se siis viisaasti. Tilaisuudessa TEKin lakimies käsittelee tärkeimmät työsopimuksen tekemiseen liittyvät asiat lähtien siitä, kun henkilö on tullut valituksi uuteen tehtävään.

Esimerkkien ja jaettavan materiaalin avulla käydään läpi jäseniä eniten askarruttavia seikkoja kuten koeaika, kilpailukielto, salassapitoasiat ja lomaraha.

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Lappeenranta 10.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 2.11.

Rekrytoinneissakin käytetään profilointia. Työnantaja haluaa selvittää, vastaako sinun osaamisesi, motivaatiosi ja toimintatapasi työnantajan toiveita tehtävään parhaiten soveltuvasta henkilöstä.

Tilaisuudessa kuulet, mitä työhaastattelussa arvioidaan, saako siinä kaunistella vahvuuksiaan, miksi soveltuvuusarvioita tehdään ja mitä ne voivat kertoa. Kuulet myös kuinka sekä haastattelua että soveltuvuusarviota voi hyödyntää oman itsetuntemuksen lisäämiseksi.

Luennoitsijana henkilöstökonsultti, psyko­logi Taija Stoat, PD Search Oy (www.pdsearch.fi).

Tilaisuuksien tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.tek.fi/uratilaisuudet. ry Lakimiesliitto Suomen to UIL ry J und - SEFE ry Uusi Insinööriliit ds Ekonomförb miliitto - Finlan Suomen Ekono TEK ry emisten Liitto Tekniikan Akate

18 TEK

Uratilaisuudet on tarkoitettu vain TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

6/2011

TEK-VAIKUTTAJA

1992

DI:ksi TKK:n teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta

2002

TEKin valtuustoon ja hallituksen jäseneksi

2005

hallituksen ­­ 1. varapuheenjohtajaksi

2008

hallituksen varajäseneksi

2011

valtuuston puheenjohtajaksi

Innostus on kaiken a ja o

T

Teksti Kirsti Levander Kuva Helena Hagberg

EKin valtuuston puheenjohtajaksi syyskuussa valittu Mikko Seppäläinen haluaa energisoida tekkiläiset valtuutetut.

Kokousnuotteja mies ei aio panna uusiksi, mutta hän haluaa kokoontumisten yhteyteen osallistavaa työskentelyä, jossa porukka innostuu.

– Tarvitaan World Café ja Open Space -meininkiä, jossa jokainen voi tuoda ajatuksensa ja ideansa esille.

Vastapainoksi Seppäläinen maalaa sanoillaan kuvaa kokouksesta, jonka tunnussana voisi olla EVVK.

lehti.tek.fi

– Osaatko sanoa ketään, joka olisi energisoitunut sellaisessa kokouksessa, jossa yksi puhuu ja 74 kuuntelee, hän kysyy.

– Sitoutuminen vaatii ymmärrystä ja innostusta. Tarvitaan keskustelua ja osallistumista. Kun prosessi on hyvä, tulee myös loistavia tuloksia.

Puolentoista vuoden työskentely Innotiimissa kouluttajana, valmentajana ja konsulttina on vahvistanut teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta valmistuneen Seppäläisen näkemystä tunteen ja järjen yhteispelin tärkeydestä.

Hän piirtää paperille tikku-ukon ja pyöräyttää sille sydämen.

– Jos haluat muutosta, vaikuta tunteisiin. Vain sillä tavalla saat murkkuikäisesi siivoamaan huoneensa, ohikulkijan antamaan feissarille Unicef-keräykseen 12 euroa – tai yrityksesi henkilöstön mukaan muutokseen.

Seppäläinen on toiminut TEK-aktiivina yhdeksän vuotta. Kun häntä pyydettiin Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki -ryhmän valtuustoehdokkaaksi vuonna 2002, vastausta ei tarvinnut miettiä.

– Olin seurannut TEKin toimintaa ja valmis lähtemään ­mukaan.

Seppäläisen meriittilista järjestötyöhön oli mitä parhain: TKK:n fyysikkokillan fuksikippari, sitten ylioppilaskunnan fuksimajuri, myöhemmin ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja ja edustajiston puheenjohtaja.

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki -valtuustoryhmä sopii Seppäläinen sielunmaisemaan: ei ryppyotsaisuutta eikä puoluepolitiikkaan sitoutumista.

TEKin hyvänä puolena Seppäläinen pitää sitä, että liitto seuraa aikaansa.

– Johdonmukaisella työllä on saatu erinomaisia tuloksia.

Meillä on myös hyvät suhteet eri tahoille, ansiokasta yhteistyötä on tehty esimerkiksi teknillisten yliopistojen kanssa.

Vaikka itse pysytteleekin sitoutumattomana, Seppäläisen mielestä TEKille on ollut eduksi myös se, että järjestötyössä on mukana poliittisesti aktiivisia toimijoita.

– Toiminta TEKissä on opettanut minulle paljon. Ilman järjestötyötä en esimerkiksi tietäisi näin paljon koulutus- tai työmarkkinapolitiikasta, hän arvioi vuosien antia.

TEK on hänelle hyvä ja antoisa harrastus kuntoliikunnan lisäksi. Sopivasti sovittamalla TEK mahtuu kiireisen miehen ja kolmen lapsen isän kalenteriin. n

TEK 19

LAKITIETO

Työehtosopimus tarjoaa vankan suojan Artikkelin kirjoittaja Kaarina Ylönen toimii TEKissä lakimiehenä.

Työehtosopimus on vankka paperi: työehtosopimuksella määrätään vuotuiset palkankorotukset, mutta myös palkalliset vanhempainvapaat, lomat ja lomakorvauksista. Kun työehtosopimus päättyy ja alkaa sopimukseton tila, vanhan työehtosopimuksen jälkivaikutus turvaa työntekijää uuden sopimuksen syntyyn saakka.

U

seimilla aloilla monet työsuhteiden ehdot määräytyvät työehtosopimusten perusteella. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi palkallisen sairausajan pituus, työsuhdevapaat, palkallinen äitiysvapaa tai palkallinen isyysvapaa ja lomarahaoikeus.

Näihin erityiskysymyksiin lainsäätäjä ei yleensä puutu.

Se säätelee ainoastaan vähimmäistason.

Vain pakottavat kansalliset lait ja asetukset ylittävät työehtosopimusten pakottavat säännökset.

Työehtosopimuksissa määritellään tavallisesti vuosittaiset palkankorotukset, jotka tulevat ylempien toimihenkilöiden henkilökohtaisesti sopimiin palkkoihin. Palkkauksesta sovitaan tavallisesti työsopi-

20 TEK

muksessa henkilön tullessa taloon. Muiden henkilöstöryhmien työehtosopimuksiin on kirjattu palkkausjärjestelmiä, joiden mukaan heidän palkkansa pääasiallisesti määräytyvät.

Jos työehtosopimuksen perusteella tulevia korotuksia ei olisi, moni ylempi toimihenkilö jäisi kokonaan ilman vuosittaisia palkankorotuksia. YTN:n kyselyn mukaan ylimääräisiä meriittikorotuksia saa tätä nykyä entistä harvempi, vain noin kolmasosa ylemmistä toimihenkilöistä.

Liitot neuvottelevat puolestasi Mikäli laki ei ole pakottava, työehtosopimuksilla voidaan sopia toimialan, ammattiryhmän tai vaikkapa yksittäisen yrityksen työ- ja palkkaehdois-

ta lain säännöksistä poikkeavasti.

Esimerkiksi työntekijän sairastuessa palkallinen sairausaika on työsopimuslain mukaan sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 päivää.

Useimmissa työehtosopimuksissa palkallinen sairausaika on sovittu huomattavasti pidemmäksi.

Työehtosopimusten ansiosta työntekijöiden ei tarvitse neuvotella kaikista heidän työsuhteessaan noudatettavista ehdoista työnantajien kanssa itse. Sen tekevät työnantaja- ja työntekijäliitot keskenään työntekijöiden puolesta.

Joillakin aloilla ylemmät toimihenkilöt ovat edelleen vailla työehtosopimuksen turvaa. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja rakennusalalla YTN:llä ei ole omia työehtosopimuksia, vaikka niitä tavoitellaan.

YTN on saanut tänä syksynä sopimusoikeuden tietotekniikan palvelualalle. Kemian ylemmät toimihenkilöt saivat oman työehtosopimuksensa toissa vuonna työtaistelun jälkeen.

Työsopimuksella voi sopia toisinkin Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsopimuksella sellaisista ehdoista, joista lain ja työehtosopimuksen mukaan saa sopia toisin. Sellaisiakin ehtoja on siis olemassa.

Esimerkiksi työehtosopimuksen määräys lomarahasta on useissa työehtosopimuksissa sovittu niin, että lomaraha maksetaan, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Silloin työntekijä voi luopua oikeudestaan lomarahaan työsopimuksellaan, ihan laillisesti.

Toisena esimerkkinä voidaan mainita työsopimuslain säännös irtisanomisajasta. Sen mukaan irtisanomisajasta voidaan sopia työsopimuksella toisin kuin mitä työehtosopimuksessa mahdollisesti on sovittu, myös työntekijän oikeuksia heikentäen.

Sopimukseton tila Työehtosopimukset on solmittu lähes poikkeuksetta määräajaksi, joka voi lain mukaan olla enintään neljä vuotta. Viime aikoina työehtosopimukset on solmittu usein kahdeksi vuodeksi tai vuodeksi.

Mutta mitä tapahtuu, jos hyvästä neuvotteluyrityksestä huolimatta liitot eivät pääsekään sopuun uudesta työehtosopimuksesta?

Työehtosopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksessa sovitulla tavalla. Toistaiseksi voimassa olevassa työehtosopimuksessa on kolmen kuukauden irtisanomisaika.

Työehtosopimuksen päätyttyä kestää aikansa, ennen kuin uusi työehtosopimus saadaan solmituksi ja tulee ­voimaan.

6/2011

LAKITIETO

Ota aina yhteys TEKin lakimiehiin, kun uudistat työsopimustasi tai teet uutta työsopimusta!

Mitä työehtoja noudatetaan tällaisena väliaikana?

Työntekijä on saattanut työhön tullessaan sopia tietyistä palkka- ja muista työehdoista, mutta työehtosopimus on tuonut niihin muutoksia, ja laissakin on säännöksiä samoista asioista.

Lainsäätäjä ei ole ottanut kantaa työsuhteen ehtojen määräytymiseen sopimuksettoman tilan aikana. Ongelman rat ka i s e m i n e n o n jää ny t ­oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden varaan.

Korkein oikeus on kuitenkin ratkaisussaan 2007:55 tunnustanut opin työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta. Sen mukaan työehdot määräytyvät päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti, kunnes uusi työehtosopimus on tullut ­voimaan.

Tämän niin sanottu työehtosopimuksen jälkivaikutus on osoitus työelämän tarpeista lähtevästä tarkoituksenmukaisuudesta. Käytännön työelämälle olisi todella hankalaa, jos mahdollisessa sopimuksettomassa tilassa pitäisi noudattaa jotain muita kuin vallitsevia työsuhteen ehtoja.

Jälkivaikutus suojana Oikeuskirjallisuudessa on keskusteltu vilkkaasti siitä, koskeeko jälkivaikutus kaikkia työehtosopimuksen ehtoja, vai ainoastaan osaa niistä.

Vallitsevan kannan mukaan ainakin yksittäisen työsuhteen ehtoina sovellettavilla työehtosopimuksen määräyksillä on jälkivaikutus.

Tällaisia ehtoja ovat muun muassa määräykset palkasta,

muista taloudellisista etuuksista, työajasta ja vuosi­lo­ masta.

On syytä huomata, että sopimuksettoman tilan ja jälkivaikutuksen aikana työntekijä ja työnantaja saavat poiketa keskinäisellä sopimuksellaan työehtosopimusmääräyksestä myös työntekijän etuja vähentäen.

Työntekijän ei kuitenkaan tarvitse suostua tällaisiin heikennyksiin.

Jälkivaikutus lakkaa, kun sopimukseton tila päättyy ja siirrytään noudattamaan ­uuden työehtosopimuksen mukaisia ehtoja.

Työehtosopimuksen jälkivaikutusta ei ole olemassa, jos päättyneen ja uuden sopimuksen välille ei jää sopimuksetonta ajanjaksoa.

Uudella työehtosopimuksella voidaan muuttaa ­aiemmin noudatettuja ehtoja työntekijän kannalta huonompaankin suuntaan. Tämä koskee myös liikkeen luovutuksen jälkeistä tilannetta.

Luovutuksensaaja on vel-

vollinen noudattamaan luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta sen päättymiseen asti, minkä jälkeen aletaan soveltaa luovutuksensaajaa sitovaa sopimusta, jos sellainen on. Luovutuksessa siirtyneet työntekijät voivat tällöin vedota päättyneen työehtosopimuksen mukaisiin, ehkä parempiin ehtoihin vain, jos tästä on erikseen työsopimuksella sovittu luovutuksensaajan kanssa.

Uusi työsopimus sopimuksettomassa tilassa Työehtosopimuksen jälkivaikutus ei koske niitä uusia työsopimuksia, jotka tehdään sopimuksettoman tilan aikana.

Silloin on huolehdittava siitä, että työsopimukseen kirjataan maininta vanhan työehtosopimuksen soveltamisesta kunnes uusi sopimus astuu voimaan.

Ota aina yhteys TEKin lakimiehiin, kun uudistat työsopimustasi tai teet uutta työsopimusta! n

Työsuhteessa sovellettavien oikeuslähteiden etusijajärjestys: • Työ- ja sosiaalioikeudelliset valtiosopimukset (esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus) • Perustuslaki (esimerkiksi ammatillinen yhdistymisvapaus) • Euroopan unionin perustamissopimusten suoraan sovellettavat sopimusmääräykset (esimerkiksi työvoiman vapaa liikkuvuus EU/ ETA-alueella) ja Euroopan unionin asetukset (esimerkiksi siirtotyöntekijöiden sosiaaliturva) • Ehdottomat Suomen lait ja asetukset • Normaalisitovat työehtosopimukset kun työehtosopimuksen osallisina työntekijäpuolella valtakunnallinen yhdistys • Yleissitovan työehtosopimuksen määräykset • Normaalisitova työehtosopimus, jossa osallisena ei ole työntekijöiden valtakunnallista yhdistystä

lehti.tek.fi

• S ellaiset lain säännökset, joista voidaan poiketa vain työehtosopimuksella • Tietyt yhteistoimintalain tarkoittamat sopimukset kuten työ­ säännöt • Työsopimuksen ehdot • Vakiintunut käytäntö yrityksessä • Sellaiset työehtosopimuksen normit, joista työsopimuksissa voidaan sopia toisin • Tahdonvaltaiset lainsäännökset • Työnantajan työnjohtovaltansa perusteella antamat määräykset

TEK 21

Työkiireet kouluttautumisen

pahimpana esteenä Teksti Katri Närhi ja Kirsti Levander

Kouluttautuminen kaatuu useimmiten työkiireeseen. Parhaiten koulutuksiin pääsevät esimiesasemaan etenevät, heikoiten asiantuntijat.

22 TEK

6/2011

S

uurin syy siihen, ettei tekkiläinen voi hyödyntää kouluttautumismahdollisuuksia, on työkiireistä johtuva ajanpuute.

TEKin Osaamisen kehittäminen -kyselyyn vastanneiden 32-vuotiaiden ja 40-vuotiaiden ryhmissä korostuivat myös muusta kuin työstä johtuva ajanpuute. Esteeksi tässä ryhmässä mainittiin lisäksi jaksamattomuus.

– Näissä ikäryhmissä eletään ruuhkavuosia, joten perheen tarpeet heijastuvat yksilön valintoihin ja valinnanmahdollisuuksiin, asiamies Katri Närhi TEKistä muis­ tuttaa.

Kouluttautumisen esteiksi mainittiin myös työnantajan ja esimiehen tuen puuttuminen, työsuhteen määräaikaisuus, toimiminen vuokratyösuhteessa, ikääntyminen sekä sopivan koulutustarjonnan puute.

Eniten kouluttautumis- ja kehittämismahdollisuuksia oli tutkimuksen mukaan tarjolla opetus- ja koulutustehtävissä sekä tietojenkäsittely- ja ICT-alalla työskenteleville.

Vähiten mahdollisuuksia oli tarjolla konsultointi- ja suunnittelutehtävissä toimiville.

Asiantuntijat paitsiossa – Esimiesasemassa olevilla on hiukan muita paremin mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Selityksenä voi olla se, että perinteisesti urapolku johtaa esimiesasemaan ja siihen on koulutusta myös hyvin tarjolla, Närhi arvioi.

– Asiantuntijat jäävät tässä heikompaan asemaan, sillä asiantuntijoiden urapolut sopivine koulutuksineen ovat vasta suunnitteilla ja hakevat muotoaan. Tilausta koulutuksille on, sillä organisaatioiden madaltuessa asiantuntijan urapolusta on tullut yhä yleisempi ja halutumpi.

TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa, että kaikissa 2000-luvulla tehdyissä osaamistutkimuksissa tekkiläiset ovat nostaneet työstä oppimisen sopivimmaksi tavaksi kehittää omaa osaamistaan – TEK onkin nyt yhdessä yliopistojen kanssa kehittämässä tekniikan akateemisten tarpeisiin 30–60 opintopisteen osaamiskokonaisuuksia, joissa ajatuksena on omaan työhön liittyvistä projekteista tai kehityshankkeista oppi-

Tekkiläisten osaamisen kehittymistä seurataan TEK on seurannut jäsentensä ammatillista osaamista, täydennyskoulutustarpeita ja urakehitystoiveita jo vuosikymmenten ajan. Tänä vuonna tehty kysely oli jo kuudes 2000-luvulla.

Kyselyn kohderyhmässä olivat tälläkin kertaa 58-, 50-, 40- ja 32-vuotiaat tekkiläiset.

Tilastollisesti seurattavien tietojen lisäksi tutkimuksillä on aina erikoisteema. Tänä vuonna pureuduttiin siihen, millaisia käytänteitä työpaikoilla on käytössä ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

minen. Näin hektisestä arjesta on ehkä helpompi löytää aikaa uuden oppimiselle, Korhonen-Yrjänheikki toivoo.

Mitä useampi kehityskeskustelu, sitä parempi Vaikka kehityskeskustelun on perinteisesti ajateltu olevan tilanne, jossa keskustellaan oman osaamisen kehittämisestä, reilut 40 prosenttia kyselyyn vastanneista tekkiläisistä koki hyötyvänsä niistä vain vähän.

– Tyytyväisimpiä keskusteluihin olivat ne, jotka kävivät keskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hyödyllisimmiksi keskustelut kokivat ylimmässä johdossa tai erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät, Närhi kertoo.

Tekkiläiset käyvät pääsääntöisesti 1–2 kehityskeskustelua vuodessa. Tätä harvemmin kehityskeskusteluissa käyviä oli melko vähän.

Yhteisöllinen oppiminen tunnistettiin Kolme neljästä vastaajasta näki omassa työssään paljon tai jonkin verran yhteisöllisen oppimisen piirteitä. Heistä suurin osa toimi hallintoon ja talouteen, strategiseen

Ongelmanratkaisijoista yhteisöllisiksi toimijoiksi ja oppijoiksi Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, jotka mahdollistavat yhdessä oppimisen ryhmässä.

Yhteisöllinen oppiminen yhdistää yksilöiden ja organisaatioiden oppimisen.

Tärkeimpiä yhteisöllisen oppimisen mahdollistavia valmiuksia ja taitoja ovat hyvä itsetunto, reflektiovalmiudet, kommunikaa-

lehti.tek.fi

tiotaidot, kyky kuunnella, kyky jakaa omaa osaamistaan ja systeeminen ymmärrys.

Luottamus, avoimuus, intohimo tekemiseen ja sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ovat arvoja ja asenteita, jotka kuvaavat yhteisöllistä oppimista edistävää toimintaympäristöä.

Tekniikan korkeakoulutusta koskevassa

Kati Korhonen-Yrjänheikin väitöskirjassa todetaan, että tekniikan korkeakoulutettujen on kehityttävä tekniseen ongelmaratkaisuun keskittyneistä ongelmanratkaisijoista yhteisöllisiksi toimijoiksi ja oppijoiksi. Tekniikan akateemisilta odotetaan kykyä määritellä ja ratkaista monitieteisiä ja -tahoisia ongelmia yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.

TEK 23

suunnitteluun ja johtamiseen tai konsultointiin liittyvissä tehtävissä.

Tuntemattomin yhteisöllisen oppimisen käsite oli vastaajille, jotka toimivat hankintoihin ja logistiikkaan liittyvissä tehtävissä.

Vastaajilla oli selkeä näkemys siitä, että asiaan voidaan vaikuttaa sekä yksilötasolla että työyhteisö­ tasolla.

Vastaajien mukaan oma avoimuus ja esimerkki, työkavereiden kanssa kommunikointi sekä kokemusten jakaminen ja kiitoksen antaminen lisäävät yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksia. Turhaa kritiikkiä ja syyllisten etsimistä pidettiin sen sijaan sen esteinä.

Työpaikkatasolla yhteisöllistä oppimista tukevat hyvä työilmapiiri, avoin tiedonkulku, yhteishenki ja tasa-arvo. Tärkeää on johdon ja oman esimiehen tuki, ryhmä- ja tiimityöskentely, tehtävien kierto sekä tutorointi ja mentorointi. n

Kyselyyn vastanneiden kokemuksen mukaan yhteisöllistä oppimista edistävät yksilön – avoimuus ja esimerkki – työkavereiden kanssa kommunikointi – kokemusten jakaminen – kiitoksen antaminen.

Yhteisöllistä oppimista edistää vastanneiden mukaan työyhteisön – hyvä työilmapiiri – avoin tiedonkulku – yhteishenki – tasa-arvoisuus – johdon ja oman esimiehen tuki – ryhmä- ja tiimityöskentely – tehtävien kierto – tutorointi ja mentorointi.

OHJELMASSA: OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ KILPAILUKYKYÄ JA HYVINVOINTIA – SUOSITUKSISTA KÄYTÄNTÖÖN! Aika:

Torstai 24.11.2011 klo 9.15-15.00

Paikka:

Best Western Hotel Haaga (auditorio), Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki, Etelä-Haaga

Osaaminen ja kilpailukyky Hanna-Riikka Myllymäki, Aalto Pro TEKin osaamisen kehittämisen toimenpideohjelma Kaisa Harmaala, TEK Osaamisen kehittämisen edistäminen toimialatasolla Yrjö Taivainen, TEK Hyvä työ, pidempi työura -hankkeen toteutus ja tulokset Aki Sundell, Teknologiateollisuus ry

Tule purkamaan osaamisen kehittämisen esteitä!

Tekniikan akateemiset TEK järjestää työseminaarin, jossa pureudutaan osaamisen kehittämistä edistäviin käytännön toimenpiteisiin. Tilaisuudessa työstetään myös vuonna 2012 julkaistavaa Tekniikan akateemisten osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmaa.

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu seminaariin 17.11.2011 mennessä sähköpostilla tiina.lankelin@tek.fi tai puhelimitse (09) 2291 2255. Tilaisuudessa on lounas-, sekä aamu- ja iltapäiväkahvitarjoilu.

Kokemukset hankkeen pilotoinnista Kimmo Koskinen, Foster Wheeler Ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen Sari Taukojärvi, TEK Laajat osaamiskokonaisuudet tekniikan alalla Katri Närhi, TEK Fasilitoitu työskentely osaamisen kehittämisen toimenpiteistä Katso tarkempi ohjelma TEKin sivuilta: www.tek.fi/osaamisenkehittaminen

Painetussa lehdess채 maksullinen mainos

lehti.tek.fi

TEK 25

- Juhlassa kuultiin Esko Seppäsen ja Paavo Lipposen juhlaesitelmät. TEKin tervehdyksen juhlaväellä toi puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

Antti Lauri ja Raimo Voutilainen puolisonsa kanssa.

- Vuosikymmenien ajan aktiivisesti järjestötoimintaan osallistunut FT Raimo Voutilainen kutsuttiin MALin kunniapuheenjohtajaksi. Voutilaista onnittelemassa puheenjohtaja Antti Lauri ja hallituksen jäsen Merja Korpela.

MAL juhli mallikkaasti

Teksti Kirsti Levander Kuvat Helena Hagberg

Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemisten viisikymppiset olivat yhtä juhlaa. Onnea MAL!

M

AL piti 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi komeat juhlat Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 14. lokakuuta. Arvovaltaisten puhujien juhlaesitelmillä alkanut tilaisuus huipentui illallisiin ja tanssiaisiin.

Juhlaväen toivotti Vanhalle tervetulleeksi MALin puheenjohtaja FT Antti Lauri, ja tilaisuuden juonsi tyylikkäästi FT Raimo Voutilainen.

Juhlapäivänä julkistettiin myös SMFL-MALin historiakirja, ja ansioituneille jaettiin runsaiden aplodien kera ansiomerkit ja viirit. ­

Suomalaisuus ennen ja nyt Puhemies emeritus Paavo Lipposen juhlaesitelmän otsikko oli Maailmankuvan muutos ja suomalaisuus. Lipponen peilasi suomalaisen identiteetin muodostumista maamme valtiollisen, tieteellisen ja elinkeinoelämän kehityksen raamissa.

Lipponen totesi, että Euroopan unioniin liittyminen on ollut mahdollisuus avartaa kansallisen identiteetin kehittymistä. Viime

26 TEK

aikoina mielipideilmastossa on kuitenkin menty sulkeutuneisuuden suuntaan.

Lipposen mukaan suomalaista eurooppalaista identiteettiä uhkaa nyt ymmärrettävästi eurooppalainen kriisi. Ongelman ydin on kuitenkin siinä, ettei ole syntynyt yhteistä eurooppalaista kansalaisuutta. Identiteetin perusta on useimmille kansallinen ja alueellinen.

– Eurooppalaisuutta pitää uskaltaa puolustaa, ja siihen kuuluu myös kriittisyys, Lipponen totesi.

Uusi diili Professori Marja Makarow tarkasteli esityksessään Suomen tiedettä eurooppalaisesta näkökulmasta. Makarowin mielestä tarvitsemme uuden diilin tutkimuksen, teollisuuden, politiikan, yhteiskunnan ja median välille.

– Tutkijoiden tulee tavoitella korkeinta mahdollista laatua, muistaa relevanssi ja osallistua työnsä kannalta tärkeisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Päättäjien pitää varmistaa rahat vapaalle tutkimukselle ja opetukselle, innovaatiotoiminnalle ja kansainväli-

6/2011

MAL-historia on nyt kansissa

50 VUOTTA AMMATTIKUNNAN HYVÄKSI

SMFL – Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijäliitto ry MAL – Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset ry TEK – Tekniikan Akateemiset

MAL

{ {

SMFL

MALin 50-vuotisjuhlan kunniaksi julkistettiin myös järjestön historia. SMFL – MAL 50 vuotta ammattikunnan hyväksi. Teos on kokonaisvaltainen kuvaus siitä, miten Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliitto SMFL ry on toiminut ensin itsenäisenä Akavan jäsenjärjestönä ja vuoden 1984 alusta STS/KAL:ssa ja myöhemmin TEKissä. Vuoden 2010 sääntömuutoksen yhteydessä liiton nimeksi tuli Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL. Liitossa on nyt lähes 3 000 jäsentä.

MALin 50-vuotishistoria on tilattavissa postitse. Tilauslomake osoitteesta www.mal-liitto.fi

SMFL

MAL

50 VUOTTA AMMATTIKUNNAN HYVÄKSI

Anitta Valtonen

– Runsaat kaksi vuotta sitten sain Focukseni takakontin täyteen asiakirjamappeja. Kävin ne läpi, ja nyt käsissäni on SMFL/MALin 50-vuotishistoria, MALIn historian kirjoittanut toimittaja Anitta Valtonen kertoi.

– On ihailtavaa, miten aktiivinen ydinryhmä on jatkanut vuosikymmeniä toimintaa ammattikuntansa hyväksi.

TEKin valtuuston puheenjohtaja Mikko Seppäläinen ja hallituksen jäsen Tuula Aaltola.

- Akavan tervehdyksen esitti puheenjohtaja Sture Fjäder (vas.). Professorit Marja Makarow ja Päivi Törmä pitivät tilaisuudessa juhlaesitelmät. Heidän vieressään tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Raimo Voutilainen puolisoineen.

selle yhteistyölle. Teollisuuden tulee ryhtyä tutkimushankkeisiin akateemisten tutkijoiden kanssa. Kansalaisten tulee ymmärtää tieteen merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnille, ja median on viestittävä kansalle tutkimuksen edistysaskeleista.

yhteiskunnassa muutoin, voidaan harjoittaa riittävästi ammattimaista, täysipäiväistä, pitkäjänteistä huipputason perustutkimusta yhteiskunnan vaurauden kannalta keskeisimmillä aloilla?

Jos tähän löytyy ratkaisu, Eurooppa pysyy tekniikan kehityksen ja hyödyntämisen kärjessä globaalissa kilpailussa.

Rahat ja henki Professori Päivi Törmä esitelmöi aiheesta Tekniikka vie ihmiskuntaa eteenpäin – entä nano?

Törmän mukaan tieteen, tekniikan ja taiteen kukoistus vaatii rahat ja hengen. Raha on välttämätöntä, mutta se ei yksin riitä.

Tarvitaan henki eli lahjakkaita ihmisiä, innostus, visio, tekemisen meininki ja mahdollisuus menestykseen.

– Nanoon on sijoitettu maailmalla miljardeja, mutta pienen Suomen ei pidä pelätä kilpailijoiden mittavia panostuksia. Voimme menestyä nanotekniikan alalajeissa, jos osaamme tehdä oikeita valintoja.

– Mutta miten Eurooppa saisi poliittisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti toteutettua sen, että yliopistolaitoksen sisällä, tai

lehti.tek.fi

Kapitalismin viimeinen käyttöpäivä Kauppatieteen kandidaatti Esko Seppänen pohti, onko kapitalismilla viimeistä käyttöpäivää.

– Minä en sano, että kapitalismin viimeinen käyttöpäivä on käsillä. Se on paska järjestelmä, mutta sille ei ole tänään vaihtoehtoa, Seppänen totesi Churchilliä mukaillen.

– Uskon kuitenkin, että putipuhtaalle, sääntelemättömälle, sataprosenttiselle ja demokraattisesta valvonnasta vapaalle kapitalismille tämä päivä on parempi kuin huominen.

Seppänen muistutti, että taustalla vaanii ekologinen kriisi.

Kamppailu maailman energia- ja muista luonnonvaroista kiihtyy. ­ Juhlasta lisää TEK-verkkolehdessä www.lehti.tek.fi n

TEK 27

Painetussa lehdess채 maksullinen mainos

28 TEK

6/2011

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Suomalaisista kitiseviä kreikkalaisia?

Markus Penttinen Kirjoittaja on Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö ja EU:n talous- ja sosiaalikomitea jäsen.

Tiedotusvälineistä saa kuvan, että niin suomalaisille kuin kreikkalaisille ovat koittaneet kovat ajat. Suomen pelätään ajautuvan suuriin ongelmiin, kun Kreikka on jo konkurssikypsä. Kreikkalaisia syytetään siitä, että he vain rettelöivät ja vastustavat hevoskuurille joutumista, eikä heillä ole tarjota mitään realistista vaihtoehtoa tervehdyttämistoimenpiteille. Kreikkalaisia katsotaan pohjoisesta käsin lievällä ylimielisyydellä. Onko tilanne täällä sitten paremmin?

Loppukesällä valmisteltiin Suomen valtion budjettia. Yhden päivän sanomalehteen oli onnistunut mahtumaan 17 eri tahojen kannanottoa, joissa kaikissa vastustettiin jotain budjettiin sisältynyttä ”tervehdyttämistoimenpidettä”. Yhdessäkään ei ollut realistisia vaihtoehtoja, joilla julkinen talous saataisiin tasapainoon ja kiihtyvä velkakierre katkaistuksi. Täällä asiat ovat suhteellisesti paremmin, mutta onkohan vastaavasti suomalaisen kitinän määrä suhteellisesti aivan yhtä suurta?

Suomessa näyttää olevan kaksi todellisuutta.

Helsingin Sanomien 2.10. julkaiseman selvityksen mukaan kansalla olisi kyllä uhrimieltä, mutta julkisuuteen päätyvät kapeasti omaa tonttiaan vahtivien etujärjestöjen mielipiteet.

Näitä rivejä on sikäli helppo kirjoittaa, että Akava on kuulunut siihen aivan liian harvalukuisten tahojen joukkoon, joka on pohtinut kokonaisuutta. On tunnustettu tosiasiat ja hyväk-

lehti.tek.fi

sytty, että kun muita keinoja ei ole riittävästi, on turvauduttava saneerauksiin ja veronkorotuksiin.

Akava on esittänyt myös reipasta kuntarakenteen uudistusta.

Valitettavasti Akavan linja ei ole lyönyt läpi ­eurooppalaisissa palkansaajajärjestöissä. Useimmista niistä syntyy pitkiä listoja siitä, mitä EI saa tehdä, mutta omat vaihtoehdot puuttuvat. Ratkaisuiksi tarjotaan ylikansallista varainsiirtoveroa ja eurojoukkovelkakirjoja. Ne voivat olla hyviä ajatuksia, mutta toteutuvat tuskin vuosiin, jos koskaan.

Hevoskuurilääkkeitä tarvitaan tässä ja nyt.

Kestävyysvajeet, kilpailukyvyn puute, liian lepsuksi päästetty EU:n talouspolitiikka ja alimitoitetut osaamispanostukset on saatava reilaan.

Tätä kirjoittaessa ei ole ollut tiedossa mihin Kreikan kriisi päätyy. Vetääkö se imussaan kuiluun muun Euroopan ja jopa koko maailmantalouden.

Myös EU on tienhaarassa. Se päätynee joko siipirikoksi tai sitten on käsillä ainekset talouspolitiikkavetoiseen liittovaltiollistumiskehitykseen.

Luotan siihen, että nykyiset sekavahkoilta tuntuvat ajat päättyvät aikanaan, kuten taannoinen Italian EU-puheenjohtajuus. Italialaisvetoisessa EU:ssa erilaiset kokousjärjestelyt, aikataulut ja toimintatavat olivat näin pohjoisesta näkökulmasta pysyvästi sekasortoisessa tilassa. Loppujen lopuksi italialaisten luovuus ja kyky luovia monimutkaisissa tilanteissa tekivät heidän puheenjohtajuudestaan ainakin työmarkkinanäkökulmasta yhden kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä. Älkäämme ylimielistelkö italialaisillekaan. n

Toisin kuin useimmat Euroopan palkansaajaärjestöt Akava on pohinut kokonaisuutta ja tunnustanut tosiasiat.

TEK 29

Työn pitää olla kiinnostavaa Teksti Päivi Salminen-Kultanen

T

Teekkari haluaa oppia uutta. Diplomi-insinööri janoaa vastuuta ja vaikutusvaltaa.

-Median Työnantajakuva 2011 -tutkimuksessa löydettiin työhön liittyvien tavoitteiden, arvojen ja asenteiden perusteella neljä erilaista vastaajaryhmää.

TEKin teekkarijäsenet jakautuvat näihin ryhmiin melko tasaisesti.

Nipin napin suurin ryhmä muodostui urasuuntautuneista teekkareista, heitä oli 29 prosenttia vastanneista. Urasuuntautuneet haluavat edetä esimiestehtäviin, ja heille työn rooli elämässä on hyvin keskeinen.

Lähes saman verran, 27 prosenttia, teekkareista on turvallisuushakuisia. Heille tärkeää on työsuhteen jatkuvuus ja säännölliset tulot. Uralla eteneminen ei ole heille erityisen merkityksellistä.

Eettisiä teekkareista on neljännes. Eettiset arvostavat tasa-arvoista työpaikkaa. Heillä on myös vahva halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Taloudellisella menestyksellä ei ole heille isoa merkitystä.

Vähiten, 20 prosenttia, teekkarijoukossa on työkeskeisiä. He haluavat panostaa oman asiantuntijuutensa kehittämiseen, ja heitä motivoi hyvä palkka. Työllä on iso rooli heidän elämässään.

Työkeskeiset eivät ole kuitenkaan kiinnostuneita esimiestehtävistä, vaan he haluavat tehdä uraa nimenomaan asiantuntijoina.

Teekkarilla uuden oppimisen palo Tärkeimpiä työpaikan valintakriteereitä teekkareille ovat työtehtävien kiinnostavuus (36 %), työpaikan hyvä ilmapiiri (27 %), korkea kiinteä palkka (19 %) ja varmuus työsuhteen jatkuvuudesta (15 %). Muihin korkeakouluopiskelijoihin verrattuna teekkareiden valintakriteereissä korostuvat mahdollisuus oppia uutta sekä työnantajan joustavuus (molemmat 12 %).

Työnantajan toiminnan eettisyys oli työpai-

30 TEK

kan valinnassa tärkeää vain harvoille (3 %).

Yritysten eri toiminnoista teekkareita kiinnostavat eniten suunnittelu- ja tuotekehitystehtävät (92 %), projektit (85 %) ja tuotanto (55 %).

Nokia ei enää suosikki Suosikkityönantajikseen teekkarit nimeävät VTT:n, Koneen, Fortumin, Metson, ABB:n ja Googlen. Nokia ei mahdu enää teekkareiden TOP 5 -suosikkityönantajien joukkoon. Nokian sijoitus teekkareiden suosikkilistalla on pudonnut kahdeksan sijaa viime vuoteen verrattuna.

Teekkarit arvostavat korkealle esimiehen ja työtovereiden osoittamaa luottamusta omaa tekemistä kohtaan (91 %). He myös kaipaavat sekä esimiehiltään että työtovereiltaan rakentavaa palautetta (89 %).

Tutkimuksen muista korkeakouluopiskelijoista poiketen teekkareiden mielestä tärkein palkan peruste on sovitun työtuloksen saavuttaminen, ja vasta toiseksi tärkeimpänä tulee oma kehittyminen työssä.

DI janoaa vastuuta ja vaikutusvaltaa Diplomi-insinöörit arvostavat vaikutusmahdollisuuksia omassa tai tiiminsä työssä (96 %). Heille on myös tärkeää ymmärtää oman työnsä merkitys koko organisaation ja sen strategian kannalta (89 %).

Diplomi-insinööreistä lähes kolmannes (30 %) on työelämätavoitteiltaan ja -asenteiltaan eettisiä.

He haluavat vaikuttaa oman työnsä kautta, mutta peräänkuuluttavat myös työnantajan toiminnan keskeisiä arvoja, kuten tasa-arvoa, työyhteisön moninaisuutta ja työilmapiiriä.

Urasuuntautuneita diplomi-insinööreissä on lähes sama määrä kuin teekkareissa eli 28 prosenttia. Myös turvallisuushakuisia diplomi-insinööreissä on yhtä paljon kuin teekkareissa (27 %).

6/2011

Työkeskeisiä diplomi-insinööreistä on vain 15 prosenttia. Tulos vastaa aiempia havaintoja siitä, että työkeskeisyys vähenee kokemuksen myötä – ja samalla eettisyys lisääntyy.

DI luottaa osaamiseensa Työpaikan valintakriteereissä diplomi-insinöörit korostavat työtehtävien kiinnostavuutta (35 %), korkeaa kiinteää palkkaa (20 %), työaikojen joustavuutta (12 %) sekä työn haasteellisuutta (12 %). Diplomi-insinöörit luottavat omaan osaamiseensa ja arvioivat hyvin positiivisesti omia työnsaantimahdollisuuksiaan. Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta työpaikan valintakriteerinä onkin diplomi-insi-

nööreille vähemmän tärkeää kuin muille korkeasti koulutetuille ammattilaisille.

Diplomi-insinöörit ovat muita korkeasti koulutettuja ammattilaisia kiinnostuneempia työskentelemään projektitoiminnoissa (85 %), suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä (82 %) tai tuotannossa (56 %).

Diplomi-insinöörien suosikkityönantajat ovat samat kuin teekkareilla, mutta hieman eri järjestyksessä. Kuuden kärki on VTT, Kone, ABB, Metso, Fortum ja Google. Työelämän konkarit sivaltavat Nokiaa vielä teekkareitakin rankemmalla kädellä: Nokia on pudonnut ranking-listalla 20 sijaa viime vuodesta. n

T-Media selvitti nyt viidettä kertaa suomalaisten opiskelijoiden ja korkeasti koulutettujen jo työelämässä olevien suomalaisten työelämäasenteita ja kiinnostusta eri työnantajia kohtaan. Tutkimukseen osallistui 260 TEKin teekkarijäsentä sekä 810 diplomi-insinööriä.

Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2011 työelämätrendit, erilaiset työnhakijaprofiilit sekä 106 työnantajan ja 25 toimialan vetovoima. Tiedot kerättiin 9.2.–13.3.2011.

Artikkelin kirjoittaja Päivi Salminen-Kultanen toimii T-Mediassa tutkimustoiminnan liiketoimintajohtajana.

lehti.tek.fi

TEK 31

MAISTERISTA TOHTORIKSI

Matematiikka – opintopisteitä

vai insinöörin kansalaistaito?

Teksti Petja Partanen Kuvat Johanna Leppävirran albumi

Johanna Leppävirta tutki, miten teekkarit oppivat matematiikkaa – ja ylitti samalla purjehtien Tyynenmeren.

E

lokuussa 2009 Aalto-yliopiston toisen vuoden sähkötekniikan opiskelijoilla on edessään pelätty kenttäteorian kurssi Maxwellin yhtälöineen. Samaan aikaan täsmälleen vastakkaisella puolella maapalloa kasvatustieteen maisteri Johanna Leppävirta kirjautuu Aalto-yliopiston kirjastojärjestelmään. Langaton verkko toimii Tahitin naapurisaari Moorealla siinä missä kotikampuksellakin.

Matkaa lähtösatama San Franciscosta on taitettu 7 000 kilometriä, perille Uuden Seelannin Aucklandiin on vielä yli 4 000 kilometriä. Aviomies ja kolme lasta ovat tutkimassa lähisaaria. Kirjoitusrauhaa häiritsee vain auringon ankara porotus.

Sapattivuosi purjeveneessä Tyynellämerellä ei keskeyttänyt Leppävirran väitöskirjaprojektia insinöörien matematiikan oppimisesta. Insinööriopiskelijoiden matematiikkataidot ovat ikuinen huolenaihe, eikä syyttä. Matematiikkataidot selittävät hyvin insinöörien menestystä.

Moni kuitenkin lyö hanskat naulaan opintojen alkutaipaleella, usein ylivoimaisilta tuntuvien matematiikan ja fysiikan perusopintojen takia. Suomalaisista insinööriopiskelijoista 48 prosentilla on selkeä tavoite matematiikan opinnoissa: he halua-

32 TEK

6/2011

lehti.tek.fi

TEK 33

MAISTERISTA TOHTORIKSI

Nanean keulassa Beverage Reefillä, uponneella atollilla.

vat läpäistä kurssin mahdollisimman vähällä työllä. Monille se tarkoittaa edellisvuosien tenteissä usein esiintyneiden laskutehtävien ulkoa opettelua.

– Puolet on kyllä paljon, varsinkin kun tavoitteena on kouluttaa nokkelia ongelmanratkojia, jotka osaavat soveltaa korkeampaa matematiikkaa luovasti uuden teknologian kehittämiseen, Leppävirta pohtii.

Leppävirran koekaniineina oli 133 opiskelijaa kenttäteorian syksyn 2007 kurssilta. Hän testasi opiskelijoiden käsitteellistä ymmärrystä sähköstä ja magnetismista ennen ja jälkeen kurssin lopputentin. Testi selvittää, miten tuttuja fysiikan lait ja käsitteet ovat.

– Käsitetesti mittaa esimerkiksi, ymmärtääkö opiskelija, että mekaniikasta tutut Newtonin lait pätevät myös sähköön ja magnetismiin. Lopputentissä taas testataan lähinnä laskutaitoa, osaako käyttää matemaattisia operaatioita ongelmien ratkaisemiseen.

Sapattivuosi venähti kolmeksi Elokuussa 2011 Leppävirta on jälleen Suomessa, ensimmäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen. Lento Fidzi-saarilta omaan väitöstilaisuuteen kesti kokonaista 40 tuntia. Vuoden mittainen sapattivapaa on vähän venähtänyt.

Kenttäteorian kurssilla kerätyn aineiston tilastoanalyysi oli paljastanut mielenkiintoisia asioita matematiikan oppimisesta.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii David Hammer, amerikkalaisfyysikko, jolla on omakohtaista kokemusta opetuksen kehittämisestä. Hän tunnustaa heti avauspuheenvuorossaan, ettei itsekään tiedä, miksi oma opetus joskus toimii, toisinaan taas ei.

– Tilanne on kuin lääketieteessä 200 vuotta sitten. Hoito saattoi parhaimmillaan onnistua, tai sitten ei, Hammer naurattaa kuulijoita.

Hammer epäilee, että osalla opiskelijoista saattaa olla matematiikan kanssa samanlainen olo kuin hänellä yliopistohallinnon lomakkeita täyttäessään.

– En näe niissä mitään järkeä, mutta yritän toimia ohjeiden mukaan.

Leppävirta selostaa tutkimuksensa päähavaintoja. Opiskelijoiden käsitteellinen ymmärrys ja laskutaito kehittyvät erillään toisistaan. Käsitteellinen ymmärrys fysiikan laeista ei kehity itsestään, sitä pitää opettaa erikseen.

Hammer kysyy, miksi opiskelijoiden käsitteellisen ymmärryksen parantamiseen pitäisi kiinnit-

34 TEK

Purjehdustieteen tohtori Maailmanympäripurjehdus on monen haave.

Johanna Leppävirta on yksi heistä, joilla unelmien purjehdusmatka ei jäänyt pelkäksi puheeksi. Syksyllä 2008 viisihenkisen perheen koti pantiin vuokralle, ostettiin lainarahoin 1970-luvun klassikko-Swan Nanea ja lähdettiin matkaan.

Kevään 2009 perhe asui San Franciscon keskustan Pier 39 -laiturissa. Swan 44-veneen ikkunasta näkyi Alcatrazin vankilasaari. Johanna Leppävirta jatkoi Suomessa alkanutta väitöskirjaprojektiaan. Hän lähti aamuisin töihin Stanfordin yliopistoon, jossa on tutkittu paljon insinöörikoulutuksen opetusmenetelmiä. Kolmen kuukauden tutkijavierailu oli käytännön esimerkki osallistavasta opetuksesta. Leppävirta vedettiin mukaan erilaisiin opintopiireihin.

– Professorin ensimmäinen kysymys oli, mitä voimme tehdä hyväksesi, Leppävirta muistelee.

Itse purjehdusmatka kohti Uutta Seelantia oli niin ylä- kuin alamäkeä. Huonommasta päästä oli laidan yli joutuminen. Turvaköysi piti Leppävirran kiinni veneessä, mutta rytäkässä murtui käsi heti Tyynenmeren ylityksen aluksi.

– Valaiden kanssa uiminen taas oli aika uskomaton kokemus. Ne ovat yleviä olentoja.

Pienimmilläkin Tyynenmeren saarilla oli WiFi-yhteys ulkomaailmaan. Aurinkopaneelit latasivat akkuja ja artikkelit lähtivät tarkastettaviksi veneen kannelta. Veneessä oppi säästeliääksi.

tää huomiota, jos se ei kerran ennusta kurssimenestystä.

Leppävirta puolustautuu. Mittaavatko pelkästään laskutaitoihin keskittyvät kurssien lopputentit oikeita asioita? Kai opetuksen tavoitteena on oppia soveltamaan matematiikkaa luovasti arkielämän ilmiöiden ymmärtämiseen, ei pelkästään tentin läpäisy?

Opiskelija ei ole laskukone Hammer heiluttelee iPhoneaan ilmassa ja myöntää, että puhelin on parempi laskukone kuin hänen opiskelijansa.

6/2011

Mitä haluaisit saada aikaan filosofian tohtorina?

Haluan jatkaa insinööriopetuksen kehittämistä. ”Kymmenen vuoden jälkeen alkaa ymmärtää insinöörien sielunelämää.”

Suosikkileikkikalu Nanea-veneen Simrad-autopilotti. ”Se osaa tehdä jopa käännöksen nappia painamalla. Ilman sitä ei perheen kanssa purjehdita”.

Lempiharrastus Jooga. “Aloitin Uudessa Seelannissa, hauskaa. “

– Lapset kysyivät, ovatko aurinkopaneelit jo ladanneet akut, että päästään pelaamaan tietokoneella.

Meriä kiertävät kruiserit ovat kuin yhtä suurta perhettä. Moorealla samassa laiturissa oli eläkkeellä oleva brittipariskunta. Naapuri paljastui entiseksi äidinkielen opettajaksi, joka teki ilomielin kielenhuollon väitöskirjaan.

Leppävirta jaksoi paneutua teekkarien matematiikan oppimiseen myös merellä.

– Jos tällainen mahdollisuus tulee, niin tekee mieli hoitaa väitöstyö kunnialla loppuun.

Toisaalta matkalla tuli myös sellaista realismia, että en ala hieromaan väitöskirjaa loputtomiin. Tuskin väitöstyöstä huonompi tuli kuin Otaniemessä istumalla.

Väitöstyön jälkeen ohjelmassa on leppoisaa lomailua Fidži-saarilla. Vuodenvaihteessa edessä on paluu Aalto-yliopiston radiotekniikan laitokselle opetuksen kehittämisprojek-

tien pariin. Sapattivuosi venähti kolmeksi, ja paluu täkäläiseen arkeen mietityttää.

– Mutta ihminen sopeutuu nopeasti. Muut kruiserit ovat luvanneet, että opitte kyllä nopeasti lorottamaan vettä suihkussa ja ajamaan kaikki matkat autolla. n

Perheen purjehdusblogi osoitteessa: http://nanea.wordpress.com/

JOHANNA LEPPÄVIRRAN TIE FILOSOFIAN TOHTORIKSI Johanna Leppävirta syntyy.

Töihin TKK:n tietoliikennelaboratorioon. “Tein käytettävyystutkimusta ja luennoin Ihminen ja tietoliikennetekniikka -kurssia.”

Kasvatustieteitä opiskelemaan Helsingin yliopistoon.

1969 lehti.tek.fi

1998

Väitöstyö sähkömagnetiikan oppimisesta alkaa.

Kasvatustieteen maisteriksi yliopistosta, hyväksytään tutkijakouluun.

2001

2005

Vaihtotutkijana Stanfordissa, koko perhe asuu veneessä.

“Siellä syntyi koko väitöstutkimuksen punainen lanka.”

Nanea-vene hankitaan USA:n itärannikolta.

2006

2008

Väitöstyö ”Engineering students’ proficiency in electromagnetics” hyväksytään Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa.

Tyynenmeren ylitys takana, vaihtotutkijana Aucklandin yliopistossa Uudessa Seelannissa.

“Sain kirjoittaa työn rauhassa loppuun.”

2009

2010

2011 TEK 35

MAISTERISTA TOHTORIKSI

Asenne ratkaisee

Johanna, Jussi, Otso, Oona ja Elmo soutavat Bora Boran vesillä,

36 TEK

– Tämä on paljon helpompi ohjelmoida, se tekee vain mitä käsketään. Tällä on vain laskutaitoa, ei konseptuaalista tietoa.

Sitä paitsi opiskelijoiden motivaatio lopahtaa, jos heidät alistetaan pelkiksi laskukoneiksi.

Useimmilla matematiikan ja fysiikan kursseilla laskurutiinien opettelu on kuitenkin edelleen pääosassa. Leppävirta arvelee, että opettajat ovat kyllä tietoisia siitä, että heidän pitäisi kiinnittää huomiota opiskelijoiden käsitteellisen ymmärryksen parantamiseen. Opettaminen on kuitenkin vaikea laji.

Miten kurssien vetäjät voisivat parantaa omaa opetustaan väitöstutkimuksen havaintojen pohjalta?

Leppävirta suosittelee osallistavia opetusmenetelmiä.

– Annetaan opiskelijoille kuparilankaa, paristo ja naula, ja pyydetään heitä synnyttämään sähkömagneettista liikettä. Se kiehtoo teekkareita, jotka ovat innokkaita ratkomaan ongelmia.

Entä opiskelijat, miten toimia matemaattisesti vaikeilla kursseilla?

– Kannattaa olla sinnikäs. Ei laskutaitoa pidä ajatella asiana, joka joko on tai ei ole. Jos ei osaa, pitää mennä laskuharjoituksiin ja laskea sitkeästi harjoitustehtäviä.

Massakursseilla kannattaa muistaa myös se, ettei taatusti ole luentosalissa ainoa ihminen, joka ei ymmärrä, mistä puhutaan.

– Kaikki kurssin opiskelijat painiskelevat samojen ongelmien edessä, Leppävirta lohduttaa. n

Matematiikan oppiminen ei ole pelkkää logiikkaa: asenne oppimista kohtaan ratkaisee.

Tämä valkeni Johanna Leppävirralle kouriintuntuvasti hänen luettuaan sadan kenttäteorian kurssin osallistujan oppimispäiväkirjat.

Kenttäteoriakurssin matemaattista vaikeutta osattiin pelätä etukäteen. Kymmenien opiskelijasukupolvien toistelema tarina kurssin vaikeudesta elää ja voi hyvin.

Yllätys oli, että 16 prosenttia kurssin opiskelijoista kärsi vaikeaksi luokiteltavasta matematiikka-ahdistuksesta. 1970-luvulta alkaen tutkittu ilmiö tarkoittaa ahdistusta tilanteissa, joissa ollaan tekemisissä matemaattisten ongelmien kanssa. Ahdistuneet pärjäsivät käsitteellistä ymmärrystä mittaavissa tehtävissä yhtä hyvin kuin muutkin, mutta menivät lukkoon laskutaitoa mittaavissa tehtävissä.

– Ahdistusta saattaa aiheuttaa moni seikka: pelottava opettaja, se ettei hallitse laskumenetelmiä tai ettei ymmärrä mitä saatu tulos käytännössä tarkoittaa, Leppävirta kertoo.

Matematiikkaa on opittu pelkäämään yleensä kouluajan negatiivisten kokemusten kautta.

– Myös huono käsitys itsestä oppijana selittää matematiikka-ahdistusta. Huolestuttavaa oli, että ahdistuksesta kärsivät eivät olleet kovin sinnikkäitä matematiikan oppijoita.

Kenttäteorian kurssin vaikeus ei ollut pelkkää legendaa, sillä opiskelijoiden raportoima matematiikka-ahdistus lisääntyi kurssilla. Tosin oppimispäiväkirjat kertoivat myös päinvastaisia esimerkkejä.

– Jotkut kurssia pelänneet oppivatkin näkemään matematiikan työkaluna ja ymmärsivät kurssilla, mihin sitä tarvitaan. Ykköseen tähdänneet opiskelijat innostuivat, ja saivatkin hyvän arvosanan. n

Yllätys oli, että 16 prosenttia kurssin opiskelijoista kärsi vaikeaksi luokiteltavasta matematiikka-ahdistuksesta.

6/2011

TEK kävi ilmastotyöhön TOSISSAAN Teksti Martti Kivioja

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanke siivitti jäsenet ilmastokeskusteluun ja tuotti tukun selvityksiä.

I

lmastonmuutos ja kestävä kehitys oli yksi TEKin kärkihankkeista hallituskaudella 2008-11. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta, mutta myös löytää ratkaisuja sen torjumiseen teknologisen osaamisen avulla.

Ilmasto-ohjelmat 1 ja 2 Vuonna 2009 julkistettiinkin Uuden Insinööriliiton kanssa Insinöörien ilmasto-ohjelma, jossa esitellään teknologiaan perustuvia keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Tänä vuonna ohjelma päivitettiin ja täydennettiin.

Ohjelman täydennysosassa analysoitiin kolmea alaa – puupohjainen biotalous, älykkäät verkot ja kestävä yhdyskuntarakenne – ja näiden tulevaisuuden trendejä sekä osaamistarpeiden ja työllisyyden muutoksia. Tulokset osoittavat, että ilmastovelvoitteet lisäävät insinöörien osaamisen kysyn-

lehti.tek.fi

tää ja vahvistavat samalla ammattikunnan yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia.

Energiatukien vaikutus sähkölaskuun Kärkihankkeen osaprojektina tehtiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimus, jossa selvitettiin uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi käyttöön otettujen tukijärjestelmien vaikutusta kuluttajan maksamaan sähkön hintaan. Ydinsähkö osoittautui vertailussa edullisimmaksi.

Eniten tuotantotukea tarvittaisiin tuulivoimalle.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä TEKin ja Tekesin Ilmastojamit huhtikuussa 2010 veti ilmastoasioista kiinnostuneet verkkoon. Jameissa kerättiin linkkejä ja vinkkejä ilmoitustaululle muiden osallistujien käytettäväksi.

Ilmastojameissa käsiteltiin lähinnä ilmas-

tonmuutoksen vaikutuksia liiketoimintaan ja suomalaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Markkinamuutos arvioitiin nopeaksi ja merkittäväksi usealla eri toimialalla.

Suomen valtteina nähtiin osaaminen erityisesti energiaratkaisuissa. Varsinkin kaasutusteknologia ja sen hyödyntäminen jätteiden energiahyötykäytössä sekä bioenergiaan liittyvä osaaminen tulivat esille. Menestymisen kannalta olennaisena pidettiin tutkimusja koulutuslaitosten sekä yritysten kansainvälistä verkottumista.

Suurimmaksi uhaksi nähtiin poliittisen päätöksenteon tuomat kilpailua vääristävät tekijät, esimerkiksi EU:n yksipuolinen sitoutuminen päästökauppaan ja suomalaisyritysten hitaus ja markkinaosaamattomuus.

Vaarana on myös päättäjien tietämättömyys: päätökset tehdään ilman asiantuntemusta mielikuvien varassa.

Kuluttajakäyttäytymisestä todettiin, että

TEK 37

vaikka gallupeissa vakuutetaan ympäristöystävällisyyttä, kaupan tiskillä valinnassa painaa ympäristövaikutuksia enemmän hinta.

Keskustelijat arvelivatkin, että muutos kulutustottumuksissa tapahtunee sitä kautta, että nuoret ottavat uudet tavat omikseen ja ”pakottavat ” vähitellen myös vanhemmat mukaan.

Jamien aikana sivuilla oli yksittäisiä käyntejä yli 1 700, suosituimmassa sessiossa osallistujia oli reilut 400.

TEKin toimistosta Green Office TEKin oma kestävän kehityksen ohjelma päätettiin toteuttaa rakentamalla ja ottamalla käyttöön TEKin Pasilan toimistolla Green Office -ympäristöjärjestelmä. Päätös osoitti TEKin suhtautuvan asiaan to-

sissaan myös käytännön tasolla. Se oli myös esimerkillistä; oman toiminnan kuntoon saattaminen on ehdoton edellytys, jotta voisi uskottavasti edellyttää muilta vastaavia toimia.

WWF auditoi järjestelmän alkuvuodesta 2010.

Auditointiraportissa todettiin TEKin ympäristöjärjestelmä hyväksi, selkeäksi ja kattavaksi. Myös tulokset puhuvat puolestaan: paperinkulutus on vähentynyt yli 40 prosenttia ja lajittelu tehostunut TEKin aloitteesta koko kiinteistössä.

Kokemuksia ympäristöjärjestelmästä on jaettu muillekin akavalaisille liitoilla ja autettu niitä rakentamaan omia järjestelmiänsä. n Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihankkeen materiaalia osoitteessa www.tek.fi/ilmasto

Julkisia hankintoja hyödynnetään heikosti ekologisen kestävyyden lisäämisessä Julkisilla hankinnoilla voisi olla nykyistä huomattavasti suurempi rooli ympäristöystävällisyyden lisäämisessä ja ympäristöinnovaatioiden kehittämisessä.

– Suomessa julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 20–30 miljardilla eurolla, joten se pystyy suurena toimijana vaikuttamaan markkinoilla olevaan tarjontaan kysyntää suuntaamalla, kestävästä kehitystä ja Suomen innovaatiojärjestelmää diplomityössään tutkinut Reeta Lind sanoo.

– Julkisen sektorin ympäristöystävällisistä hankinnoista yritykset saisivat myös tärkeitä kotimaisia referenssejä, joilla olisi merkitystä kansainvälistymisen kannalta. Käyttämällä kotimaisia yrityksiä julkinen sektori tukisi lisäksi yrittäjyyttä yleensä, kommentoi tuloksia TEKin asiamies Martti Kivioja.

Työ- ja elinkeinoministeriön äskettäin julkaiseman julkisia hankintoja koskevan ohjeen mukaan energiatehokkuus on nostettava yhdeksi hankintakriteeriksi hinnan ja muiden perusteiden rinnalle.

– Nähtäväksi jää, kuinka paljon ohje kasvattaa energiatehokkaampien tuotteiden markkinoita ja tätä kautta lisää kiinnostusta näiden tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen, Lind pohtii.

Lindin diplomityön mukaan Suomen innovaatiojärjestelmässä ekologisen kestävyyden toteutumista edistetään erityisesti rakennusalaan ja kestävään energiantuotantoon kohdistuvalla tutkimuksella ja parantamalla cleantech-yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksia.

– Ekologisia haasteita voidaan pitää innovaatioiden uusina ajureina. Ne ohjaavat innovaatiotoimintaa vaatimalla ongelmanratkaisua ja luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävä innovointi, jossa huomioidaan vaikutukset niin ihmisiin, yhteiskuntaan, talouteen kuin ympäristöönkin, on merkittävä tekijä kestävyyden tavoittami-

38 TEK

seksi. Tästä syystä kestävää innovointia onkin aiheellista tukea.

Ekologisuuden mittaaminen vaikeaa Lind toteaa, että vaikka idea yhdestä kaikenkattavasta ekologisuuden mittarista kuulostaa hyvältä, se ei ehkä kuitenkaan ole realistinen.

– Ainakin toistaiseksi on siis tyydyttävä siihen, ettei ekologista kestävyyttä saada kattavasti mitattua yhtenä kokonaisuutena.

Myös maiden keskinäinen vertailu tulee tehdä harkiten ja mittareita tulkita tarkasti.

– Esimerkiksi Suomen hiilijalanjälkeä tuskin saadaan pienennettyä mittausten kannalta merkittävästi. Sen sijaan ympäristöpolitiikan parantaminen lienee yhä mahdollista.

Insinöörien ilmasto-ohjelmassa päästöjen vertailukelpoisuuden parantamiseksi esitetään, että henkeä kohti laskettujen päästöjen lisäksi laskettaisiin ominaispäästöjä, jotka ilmoitetaan esimerkiksi tuotettua tonnia tai kuljettua kilometriä kohti. (KL) Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskelleen Reeta Lindin diplomityö on osa TEKin Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanketta.

Diplomityössä käsitellään ekologisen kestävyyden ja kestävän innovoinnin käsitteitä sekä esitellään innovaatiojärjestelmän eri toimijoita. Suomen innovaatiojärjestelmän ekologiseen kestävyyteen tutustutaan pääosin selvittämällä tutkimusrahoituksen suuntaamista.

6/2011

– Future Climate -projektin tulokset esitellään seuraavaksi Etelä–Afrikan Durbanissa 28.11. – 9.12.2011 pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa. Siellä projektista kertovat tanskalaisen insinöörijärjestön IDA:n ja projektista vetovastuun ottaneen Cambridgen yliopiston edustajat, Martti Kivioja TEKistä kertoo.

Projektin kolmannen vaiheen suunnittelu on aluillaan.

– Tähän asti on keskitytty päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Seuraavaksi pitää kiinnittää huomiota myös ilmastonmuutoksen seurauksiin ja niihin sopeutumiseen.

Insinöörien ilmasto-ohjelmat esiteltiin Lontoossa Lontooseen syyskuussa kokoontuneet Future Climate – engineering solutions -projektin osallistujat vaativat lisää satsauksia teknologioiden kehittämiseen ja päättäjiltä sitoutumista päästövähennyksiin.

Kansainvälisen Future Climate – engineering solutions -projektin toinen vaihe huipentui syyskuun lopussa Lontoossa pidettyyn päätöskonferenssiin, jossa kunkin osallistujamaan edustajat esittelivät kansallisia ilmasto-ohjelmiaan. Suomen ohjelman esittelivät asiamies Martti Kivioja TEKistä ja elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari UIL:sta.

Teknologiaan satsattava lisää Projektin osallistujat ovat pitkälle yhtä mieltä siitä, että parhaita keinoja päästöjen vähentämiseen ovat energiatehokkuuden parantaminen liikenteessä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Uusiutuvan energian lisääminen on suotavaa, varsinkin jos se on taloudellisesti kannattavaa.

Kiviojan mukaan keskusteluissa toivottiin päättäjien kuuntelevan nykyistä enemmän myös insinöörejä, jotka kehittävät päästövähennykset mahdollistavia teknologioita.

Osallistujien yhteisessä kannanotossa todetaan, että teknologioita ilmastonmuutoksen hidas-

lehti.tek.fi

tamiseksi on olemassa, mutta niitä tulee kehittää edelleen, jotta päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä vaatii panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Kannanotossa peräänkuulutetaan myös toimia päättäjiltä: valtionpäämiehien, ilmasto-, energiaja ympäristöministereiden on sitouduttava kunnianhimoisiin päästövähennyksiin kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Kannanotto luovutettiin konferenssin päätteeksi seuraavaa YK:n ilmastokokousta isännöivän Etelä-Afrikan edustajalle.

Future Climate saa jatkoa Keskusteluissa toivottiin Future Climate -projektille jonkinlaista jatkoa.

– Sitä onkin tulossa. Vetovastuun on ottamassa Cambridgen yliopisto. On hyvä, että tärkeää a­ siaa pidetään esillä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin ryhtyä viivyttelemättä toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja sen seurauksiin sopeutumiseksi, Kivioja sanoo. (KL)

TEK 39

Kandiuudistus mullistaa DI-tutkinnon Teksti Pirre Hyötynen

Teknillisten yliopistojen kandiuudistus tähtää kaksiportaisen tutkintorakenteen selkeyttämiseen.

TEK muistuttaa, että jatkossakin teknillisissä yliopistoissa on tavoiteltava ensisijaisesti DI-tutkintoa.

Nykymuotoinen DI-tutkinto koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista ja kahden vuoden maisteriopinnoista. Käytännössä useimmat kuitenkin opiskelevat kandi- ja maisteritutkintoon kuuluvia opintoja yhtäaikaisesti, joten aito kaksiportaisuus ei toteudu.

Uudistuksen tavoitteena on ohjata tutkinnon suorittaminen nykyistä selvemmin kahteen vaiheeseen, jossa kandidaattitutkinto olisi konkreettinen välietappi.

Kandiohjelmista tehtäisiin nykyistä laaja-alaisempia kokonaisuuksia, joista jatketaan spesifimpiin maisteriohjelmiin joko omassa tai jossain toisessa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla. Maisteriohjelmiin voisi hakeutua useasta eri kandiohjelmasta, mikä lisäisi opiskelijoiden liikkuvuutta ja aitoa poikkitieteellisyyttä.

Tekniikassa kandidaatti on välitutkinto Tutkintorakenteen uudistusta arvioinut valtakunnallinen työryhmä esitti viime vuonna, että opinto-oikeus myönnettäisiin pääsääntöisesti ai­noastaan alempaan korkeakoulututkintoon ja kandidaateiksi valmistuneille järjestettäisiin erillinen haku ylempään tutkintoon.

Tekniikan akateemiset TEK kritisoi työryhmän näkemystä. TEKin linja on, että tekniikan yliopistois-

40

40 TEK

sa on jatkossakin tavoiteltava ensisijaisesti ylempiä tutkintoja. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tulee siis edelleenkin olla vain välitutkinto matkalla diplomi-insinööriksi.

Teknillistieteellisellä alalla DI-tutkinto on työmarkkinoiden kannalta relevantti koulutuskokonaisuus. Sen sijaan kanditutkinnon tavoitteena ei ensisijaisesti tulekaan olla työelämään siirtyminen. Tämä on keskeinen erottava tekijä AMK-insinöörin ja tekniikan kandidaatin tutkinnon vä­lillä.

Eroon vääristä valinnoista Kandiuudistuksen avulla pyritään vähentämään vääriä valintoja, keskeytyksiä ja opintojen joutokäyntiä, sillä opiskelija valitsisi lopullisen opintosuuntansa vasta siinä vaiheessa, kun hän on jo ammatillisesti kypsempi.

Uudistus selkiyttäisi hakuviidakkoa tekniikan alalla, sillä hakukohteita olisi todennäköisesti nykyistä vähemmän.

Koulutusohjelmaa ei myöskään tarvitsisi vaihtaa enää menemällä uudelleen pääsykokeisiin. Valinta maisteriohjelmiin tehtäneen tulevaisuudessa alkuperäisten pääsykoepisteiden ja kandivaiheen opintomenestyksen perusteella. Tämän uskotaan motivoivan opiskelijoita nykyistä enemmän alkuvaiheen opinnoissaan.

Opiskelija kaipaa me-henkeä Tulevaan valmistautuessaan yliopistot uudistavat nyt alempia korkeakoulu- eli kandidaattiohjelmiaan ja hakukohteitaan.

Oman mausteensa soppaan tuo yliopisto-

6/2011

jen opiskelijavalintauudistus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2013 valinnoissa.

Haasteena on sisällyttää rajalliseen kandiohjelmaan riittävästi perusosaamista, jotta sen suorittaneella on realistiset mahdollisuudet jatkaa varsin erilaisiin maisteriohjelmiin. Samanaikaisesti kanditutkinnon pitäisi kuitenkin antaa opiskelijalle tarpeeksi relevanttia alakohtaista osaamista.

Tekniikan substanssiosaamisen ohella sekä kandi- että DI-tasolla tutkinnon pitäisi tukea myös muita osaamisalueita kuten yrittäjyyttä, elinikäistä oppimista sekä kykyä toimia sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kandiuudistustyötä tehdään laa-

jalla rintamalla opinahjojen sisällä ja yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Vastuuprofessoreiden sekä opintojen suunnittelun ja kehittämisen ammattilaisten ohella mukana ovat myös opiskelijat.

Opiskelijan näkökulmasta kandiuudistuksessa tulisi erityisesti huomioida uusien opiskelijoiden vastaanotto eli hyvän me-hengen ja ammatti-identiteetin luominen sekä kattava opinto- ja uraohjaus läpi koko opiskeluajan.

Opiskelijoiden integrointi osaksi tiedeyhteisöä mahdollisimman ­aikaisessa vaiheessa on myös yliopistojen tavoite. Opetuksen ja ohjauksen laatua kehittämällä halutaan tukea entistä paremmin opiskelijoiden valmistumista määräajassa. n

Uudistus on osa Bolognan prosessia

lehti.tek.fi

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO, 120 OP YLIOPISTO

1

A

2

YLIOPISTO

B

3

4

YLIOPISTO

C

5

6

7

Maisteriohjelmat

SIIRTYMINEN MAISTERIOHJELMIIN TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO, 180 OP jel ka

nd

ioh

jel ioh nd ka

3

ma

2

ma

1

a jel m ioh nd ka

Tutkintorakenneuudistuksen taustalla vaikuttaa niin sanottu Bolognan prosessi, jossa haluttiin yhtenäistää EU-maiden korkeakoulututkintoja, lisätä niiden vertailtavuutta sekä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

Sen tuloksena myös tekniikan alalle tuli 2000-luvulla kaksiportainen tutkinto, jossa ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen maisteritasoinen diplomi-insinöörin tutkinto.

Myös tutkintojen mitoitus muuttui opintoviikoista yleiseurooppalaiseen European Credit Transfer System eli ECTS-opintopistejärjestelmään. Nykyisin DI-tutkinto koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista (180 opintopistettä) ja kahden vuoden maisteriopinnoista (120 op).

HAKU

TEKNIIKAN YLIOPISTOON

TEK 41

MATKA UUTEEN DUUNIKESÄÄN ALKAA MARRASKUUSSA Teksti Sanna Puutonen Kuvat Niclas Storås ja Sanna Puutonen

Kuukauden kuluttua kampuksilla kautta maan on jaossa 19. Teekkarin työkirja.

Se kyseenalaistaa unelmaduunit, etsii kesätöitä kotisohvalta, Japanista ja räjähdetehtaalta ja hakee vastausta kysymyksiin tulevaisuuden urasta.

V

uosittain vaihtuvien päätoimittajien mukana Teekkarin työkirja uudistuu ja hengittää jatkuvasti. Viime vuoden suuri askel oli työnhakuohjeiden muuttaminen lyhyiksi palstamuotoisiksi tietoiskuiksi. Palstoista pidetään kiinni myös tulevassa Työkirjassa.

– Palstat helpottavat tiedon jäsentämistä. Vaikka artikkeli olisi kuinka taidokkaasti kirjoitettu ja täynnä asiaa ei siitä ole apua, jos lukija ei tekstimassan turruttamana tartu siihen, pohtii Työkirjan päätoimittaja Sanna Puutonen.

Arkkitehtuuria Aalto-yliopistossa opiskeleva Sanna kantaa huolta erityisesti oman alansa opiskelijoiden työnhausta. Suhdanneherkällä arkkitehtialalla hakuprosessi on omanlaisensa, eikä apua siihen ei juuri ole saatavilla. Neuvot portfolion tekoon ja työnantajien kontaktointiin kiertävät vuosikurssilta toiselle puskaradion välityksellä.

– Yksi tärkeimmistä tavoitteistani oli luoda kattavat työnhakuohjeet myös arkkitehtiopiskelijoille kuitenkin niin, että vinkeistä voivat hyötyä myös esimerkiksi verkkoviestinnästä ja web designista kiinnostuneet teekkarit, Sanna kertoo.

Työnhakuneuvojen lisäksi luovaa työtä pohditaan työ-

Löydä harvinainen KESÄTYÖGURU-merkki kampukseltasi!

Grafiikka: Sanna Puutonen

42 TEK

kirjassa laajemminkin. Vinkkejä inspiraation metsästykseen kysyttiin arkkitehtien lisäksi vihaisten lintujen kotipesästä.

Unelmia vai toimistohommia Teekkarin työkirjan pidemmät artikkelit keskittyvät pohtimaan unelmatöiden käsitettä. Ne kannustavat miettimään eroa omien haaveiden ja ulkopuolisten käsitysten ja paineiden välillä.

– Kesätyöt saattavat opintojen alkuvaiheessa olla lähinnä pakollinen paha, josta ansaituilla rahoilla vuokranmaksu varmistetaan myös talven opintorahabudjetilla kituutettaessa. Valmistumisen lähestyessä niiden merkitys kuitenkin muuttuu: paine hakea ja saada oikeanlaisia töitä kasvaa, Sanna pohtii.

Omanlaisiaan vastauksia ”mikä musta tulee” -kysymykseen antavat työkirjassa haastatellut teekkarit. Toimittajien muistivihkoihin kertyi kokemuksia niin kotisohvalta, räjähdetehtaalta kuin YK:n konttoristakin.

Joskus omaa paikkaansa saattaa joutua hakemaan vielä valmistumisen jälkeenkin. Viime vuoden Työkirjan päätoimittanut Johanna Mitjonen haastatteli Maria, joka vaihtoi urasuuntaa jätettyään kesken arvostetun trainee-ohjelman ulkomailla.

– Marin tarina toimii osoituksena siitä, että yleisesti tavoitellut asiat eivät automaattisesti toimi omalla kohdalla. Työ hienojen titteleiden takana saattaa poiketa rajusti ennakkoodotuksista ja on usein lopulta tavanomaista puurtamista.

On tärkeää miettiä, mitä aidosti haluaa, eikä pelkästään suorittaa varmoja vaihtoehtoja.

Varmin tie mieluisiin töihin on käydä läpi kymmenen väärää vaihtoehtoa. Opiskeluvuosien kesät eivät kuitenkaan aina riitä kokeilujen harrastamiseen.

– Teekkarin työkirja tarjoaa ensi kesää silmällä pitäen mahdollisuuden luovaan urapohdintaan, Sanna lupaa.

– Suosittelen hankkimaan sakset marraskuuhun mennessä! n

6/2011

– Radiossa on paljon muutakin kuin musiikkia, vihjailevat oman yrityksen perustaneet Oskari Pétas ja Lauri Adler. Firman toimisto sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, KY:n kiinteistön tiloissa. Lisää pojista ja Tuubiosta Teekkarin työkirjassa.

Mistä sen saa?

Teekkarin työkirja ilmestyy marraskuun lopulla 2011. Uudet kirjat tulevat tuolloin jakoon kampuksille ja niitä jaetaan erityisissä julkaisutapahtumissa. Työkirjan saat myös oman yliopistosi ura- ja rekrytointipalveluista.

Marraskuuta odotellessasi voit tutustua työkirjaan netissä: http://teekkarintyokirja.fi ja facebookissa http://www.facebook.com/teekkarintyokirja Löydä GURU kampukseltasi!

Teekkarin työkirjan viiden värikkään haalarimerkin joukkoon on eksynyt 100 mustaa Kesätyöguru-merkkiä. Jos saat käsiisi keräilyharvinaisuuden, pidä siitä hyvää huolta! Gurustasi voi olla sinulle vielä hyötyä myöhemmin syksyllä, kun Teekkarin työkirja 2012 julkaistaan.

Työnantajat 2012 Missä sinä olet töissä ensi kesänä? Teekkarin työkirjan Työnantajat-tietokantaan on tänäkin vuonna tulossa yli 100 yritystä ja työnantajaa, jotka tarjoavat teekkareille kesätyö-, harjoittelu- ja diplomityöpaikkoja. Löydä uusi duunisi painetusta kirjasta tai netin ympäri vuoden päivittyvästä tietokannasta, jossa voit tehdä hakuja myös englanniksi ja ruotsiksi

lehti.tek.fi

Toimittaja Valtteri kävi kuumotettavana kolmessa erilaisessa työhaastattelussa ja raportoi kokemuksistaan työkirjalle.

TEK 43

TIETEEN TENAVATÄHDET

Helsingissä Teksti Petja Partanen

Helsingin Young Scientists -kilpailun voittajat saivat peräänsä sankan joukon hännystelijöitä. Huomiosta kilpailivat niin Intel, CERN, Euroopan patenttivirasto kuin Nobel-säätiökin.

H

Janne Salo

elsingin yliopiston juhlasali huokuu akateemisia perinteitä. Mutta mitä tämä teinilauma tekee täällä?

Ei hätää, 134 nuorta tieteentekijää vain jännittää, osuuko palkinto kohdalle.

Ensin pitää kuitenkin kuunnella juhlapuheet. EU:n, opetusministeriön ja kilpailun tuomariston suulla kuullaan, miten nuorten kiinnostus tieteeseen on vähentynyt. Ja miten tiedemaailma kaipaa lisää naisia. ”Te saatte muutoksen aikaan.” ”Älkää luopuko tieteestä.”

Kolme päivää aikaisemmin sama joukko jännitti Helsingin Suvilahdessa. Vanhaan voimalaitoshalliin oli pystytetty 87 ständiä. Yhdellä niistä seisoo kuopiolainen Jarkko Etula.

Tämän tieteen Idols-kilpailun tuomaristossa ei mestaroi Jone Nikula, vaan 18 professoritason tieteenteki-

jää ympäri maailmaa. Tuomariston työtä johtaa portugalilainen tsunamitutkija, professori Maria Ana Viana Baptista.

Etula ei myönnä jännittävänsä, vaikka tuomaristo saattaa saapua ständille millä hetkellä hyvänsä.

Etulan osasto on vuorattu postereilla, joista käy ilmi miten suomalaiset marjat sopivat kolmannen sukupolven aurinkokennoissa käytettäväksi väriaineeksi.

– Kaikki luulevat, että kiinnostuin aiheesta Michael Grätzelin voitettua Millennium-palkinnon, Etula harmittelee.

Tosiasiassa hänen Grätzel-aurinkokennotutkimuksensa lukion tiedeprojektia varten käynnistyi paljon ­aikaisemmin.

Vuoden 2002 Young Scientists -voittaja Lauri Kauppila puhuu kilpailijoille Kattilahalliin pystytetyllä lavalla.

– En muista, miten käytin palkintorahat, mutta hyvät muistot ovat jäljellä. Päällimmäinen oppi kilpailusta oli, että minähän voin pärjätä myös kansainvälisillä areenoilla. Se ei ollut tullut edes mieleen. Tärkeää oli myös tavata muita kaltaisiaan.

Kilpailusta karttunut itseluottamus on vienyt miehen pitkälle. Kilpailutyössään rakettipolttoainetta kehittäneen Young Scientists -veteraanin taskussa on jo tutkinto MIT:sta.

Kuopiosta ja maailman toiselta laidalta

Kilpailun oheisohjelmaan kuului käynti Aallon Design Factoryssa, jossa ratkottiin ongelmia monikansallisissa tiimeissä. Suomen edustaja Jarkko Etula on takana oikealla.

44 TEK

EU:n järjestämässä kilpailussa nähdään kaukaisiakin vieraita. Helsinkiin on saapunut Euroopan lisäksi kilpailijoita Kanadasta, Yhdysvalloista, Uudesta-Seelannista ja Kiinasta, yhteensä 38 maasta. Kaikki Helsinkiin päässeet ovat kansallisten tiedekilpailujen voittajina läpäisseet jo tiukan seulan.

Tutkimusaiheitakin on laidasta laitaan. Kreikkalaistiimi kehittänyt menetelmää himoittujen tryffelisieniä kasvattamiseksi sisätiloissa. Brittiläinen Holley Rees on tutkinut sikiön kantasolujen erilaistamista, ruotsalainen

6/2011

Sakri Tolppanen

Nyt voittajia jo hymyilytt채채.

lehti.tek.fi

TEK 45

Sakari Tolppanen

Bulgarialaisjoukkueen DriveFreeZ-ajosimulaattorilla voi harjoitella ajamista liikenteessä jo ennen ajokortti-ikää.

Slovenian tiimi oli kehitellyt ratkaisun palautuspullojen ja -tölkkien erotteluun. Kuvassa Andraž Ferleš ja Primož Skutnik.

Anna Maria Gizilgul Welsapar taas vedyn tuotantoa leväkasvustosta aurinkoenergian avulla.

Insinööritieteet ovat väkevästi esillä. Kiinalainen Haoyang Fan on kehittänyt elektronisen apurin skeittausta opetteleville, turkkilaisjoukkue on tutkinut sähkön tuotantoa entsymaattisen polttokennoteknologian avulla. Vesipulasta kärsivästä Israelista saapunut joukkue esittelee Antileaks-laitetta, joka paljastaa vuodot vesijohtojärjestelmässä.

Italialaista säästäväisyyttä edustaa halpa titrauslaite. Kemistien perusanalyysimenetelmä on tähän asti vaatinut 20 000 euron hintaisen tutkimuslaitteiston. Italialaistiimi rakensi analysaattorin 50 euron hintaisesta mustesuihkuprintteristä. Muutaman pikolitran kokoisia mustepisaroita sylkevä laite yltää samaan tarkkuuteen kuin tuhansia kertoja kalliimpikin laite.

Joku heistä voittaa.

And the winner is…

Palkinnonjaossa vaatetuksen kanssa oli pelattu varman päälle: tumma puku, musta mekko. Tilaisuuden juontaja Axl Smith on sentään vähän irrotellut: puvuntakki, tennarit ja farkut.

– And the winner is… Ensin jaetaankin lukuisia erikoispalkintoja. Ensimmäisten joukossa lavalle astelee pohjoismaisen vaalea Jarkko Etula. Kotikenttäetu takaa raikuvat

46 TEK

aplodit. Hänelle ojennetaan kansainvälisen Kemian vuoden erikoispalkinto.

Palkintojen sponsoreina on isoja nimiä: Intel, Euroopan avaruusvirasto, CERN. Näillä nuorilla on vientiä.

Välillä poseerataan kameralle. Ryhmäkuvaan asettuva joukko tuo mieleen tavallisen suomalaisen koululuokan.

Yksi hijab-huiviin sonnustanut tyttö, pari nörttiä, parransänkinen kiharapäinen hurmuri ja luokan kaunotar. Tiedemaailman tulevat tähdet ovat naamioituneet hyvin.

Vihdoin päästään EU:n pääpalkintoihin. Kun voittajakolmikko saapuu lavalle, kutsuja satelee toden teolla. Tervetuloa Iso-Britannian nuorten tiedeviikolle, tervetuloa Euroopan patenttivirastoon, kaikki kulut maksetaan.

Mutta hetkinen, voittajakolmikon kuopus, Alexander Amini, ei saakaan kutsua Nobel–viikolle kuten kaksi muuta! Juontaja Axl Smith marssii hänen luokseen.

– Minkä ikäinen olitkaan, 16? Sinne on varmaan 18 vuoden ikäraja, hän lohduttaa kätellessään voittajaa. n

Kaikki mukana olleet projektit on esitelty kilpailun nettisivuilla http://eucys2011.tek.fi. Samalta sivultolta pääsee myös katsomaan kilpailun kuvasatoa ja eri vaiheista tallennettuja videoita.

6/2011

Sakari Tolppanen

Janne Salo

Pääpalkinnot Irlantiin, Sveitsiin ja Liettuaan

Yksi kolmesta pääpalkinnon voittajasta, Alexander Amini, 16, esittelee ständillään tennisanalysaattoria.

lehti.tek.fi

Helsingissä järjestetyn 23 EU:n Young Scientist -kilpailun kolme pääpalkinnon voittajaa löytyivät tietotekniikan, insinööritieteiden ja lääketieteen aloilta. Nuorin pääpalkinnon voittajista oli Irlantilainen Alexander Amini (16). Hänen kilpailutyönsä oli halpoihin kiihtyvyysantureihin perustuva järjestelmä, joka tunnistaa 13 erilaista tennislyöntiä. Järjestelmää voi hyödyntää esimerkiksi urheilussa ja fysioterapiassa käytettävien teknisten apuvälineiden kehitystyössä.

Sveitsiläinen Pius Markus Theiler (19) kehitti uudenlaisen kalliokiipeilijöiden tarvitseman kalliovarmistuslaitteen. Kallion pystyhalkeamiin kiinnitettävä varmistin estää kiipeilijää pu­ toamasta muutamaa metriä pidempää matkaa.

Theilerin uudenlainen varmistin kiinnittyy halkeamien sijasta kallion ulkonemiin. Se sopii kalliokiipeilyn lisäksi myös korkeilla paikoilla työskenteleville.

Liettualainen Povilas Kavaliauskas (18) tutki työssään, miten huonekärpäset levittävät antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja.

Anti­biooteille vastustuskyvyn kehittäneet bakteerikannat ovat eräs nykyterveydenhuollon suurista ongelmista. Kilpailutyö tuo uutta tietoa huonosti tunnettuun bakteerikantojen leviämiseen.

Kilpailun rahapalkintojen yhteisarvo oli­ 51 500 €. EU:n myöntämien kolmen ykköspalkinnon (á 7 500 €), kolmen kakkospalkinnon (á 5 000 €) ja kolmen kolmospalkinnon (á 3 500 €) lisäksi monet tahot myönsivät kilpailijoille omia huomionosoituksiaan. Suomea edustanut Jarkko Etula palkittiin käynnissä olevan kansainvälisen Kemian vuoden erikoispalkinnolla.

Young Scientists -kilpailu on yksi maailman huomattavimmista nuorison tiede- ja tekniikkatapahtumista. Palkintojenjaossa puhunut TEKin Pekka Pellinen vastusti luovuuden pitämistä jonakin taiteilijoille kuuluvana asiana. Tieteen ja teknologian parissa pääsee yhtä lailla toteuttamaan luovuuttaan.

– Tänä viikonloppuna Suvilahti on ollut todellinen luovan ajattelun keskittymä, Pellinen kehuu.

TEK oli EU:n tämän vuoden Young Scientists - kilpailun kansallinen järjestäjä.

TEK 47

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2011 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2011 on 339 euroa (28,25 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2011 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­ pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Voit lähettää lomakkeen tai vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vuodelle 2011 edellyttäen, että alennusta haetaan vuoden 2011 aikana, paitsi puolisoalennuksessa, joka astuu voimaan anomista seuraavan kuukauden alusta.

Mikäli alennuksen peruste päättyy kesken alennuskauden, ilmoita asiasta TEKin jäsenrekisteriin. Alennus päättyy saman­aikaisesti kuin sen peruste.

Osa-aikaiset vapaat (osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, osa-aikatyö) eivät oikeuta jäsenmaksualennukseen.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa (palkaton aika) ____/____ 201___–____/____ 201___ vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (Vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Maailman ensimmäinen jäätä murtava tankkeri Manhattan jäi työttömäksi yhden öljytynnyrin rahdattuaan, kun öljy-yhtiöt saivat himoitsemansa luvan rakentaa öljyputki Alaskan halki. Avovedessä jäihin suunniteltu Manhattan ei toiminut erityisen hyvin. Se sai romutustuomion 1980-luvun lopussa.

Maailman kallein öljytynnyri Teksti Petja Partanen Kuva Aker Arctic

K

eväällä 1968, öljykriisin aattona, löydettiin Alaskan pohjoisrannikolta ennennäkemätön Prudhoe Bayn öljykenttä. 4 000 kuutiokilometriä öljyä odotti pumppaajaansa, mutta olosuhteet 70. leveyspiirin pohjoispuolella olivat sietämättömät. Talvella mittari saattaa painua lähelle 60 pakkasastetta. Jääpeitteestä huolimatta meritie vaikutti ainoalta mahdollisuudelta saada öljy amerikkalaiskuluttajille.

Exxon maksoi avokätisesti, ja Wärtsilä rakensi Helsingin Vallilaan sodanaikaiseen pommisuojaan länsimaiden ensimmäisen jääkoealtaan syksyllä 1969. Wärtsilän insinöörit muotoilivat mallikokeiden perusteella Yhdysvaltain suurimman tankkeri Manhattanin keulan jäätä murtavaksi. Aluksesta tuli ensimmäinen USA:n pohjoisen meritien Luoteisväylän läpäissyt kauppalaiva. Öljykentältä Manhattanin lastiksi otettiin yksi symbolinen öljytynnyri ja kuljetettiin se New Yorkiin.

58 miljoonan dollarin, arviolta noin 300 miljoonan nykyeuron hintainen kokeilu veti järjettömyydessään vertoja samaan aikaan käynnissä olleelle Apollo-kuulento-ohjelmalle. Lyhyt tepastelu kuun kamaralla ja yhden öljytynnyrin rahtaaminen jäisen Luoteisväylän läpi 300-metrisellä tankkerilla olivat kuitenkin lopulta suuria askelia ihmiskunnalle. Wärtsilän koealtaan mallikokeet nostivat jäänmurtajien suunnittelun aivan uudelle tasolle. 2000-luvulla jäätä murtavien tankkerien rakentamisesta tuli iso bisnes. Ei ole sattumaa, että ne on suunniteltu Suomessa. Manhattan oli vain 40 vuotta aikaansa edellä. n

lehti.tek.fi

TEK 49

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Jan Degerlund, lakimies ............................... 2291 2262 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Satu Tähkäpää, lakimies................................ 2291 2211 Katri Vainio, (työvapaalla) Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen,........................................... 2291 2247 toimittaja-tiedottaja Kirsti Levander,................................................. 2291 2257 toimittaja-tiedottaja Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Hallinto Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Eija-Liisa Poutanen, ........................................ 2291 2201 johdon assistentti Pirkko Karlsson, hallintosihteeri ................ 2291 2202 Juha Fagerström, ............................................ 2291 2566 toimistoassistentti

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Katri Närhi, asiamies, osaamisen kehittämisen kärkihanke........ 2291 2253 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt, opintovapaalla

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla Sanna Puutonen, Teekkarin työkirja......... 2291 2271

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Kari Hankia, teekkariasiamies..................... 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Juho Koskenranta, teekkariyhdysmies

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Niclas Jern *, teekkariyhdysmies Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies, 045 677 7153

Vaasa Tomi Vaappo, teekkariyhdysmies, 050 5979 906

50 TEK

6 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2011 1/1 sivua 3 200 euroa 1/2 sivua 2 200 euroa 1/4 sivua 1 500 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2011: 4.2., 18.3., 6.5., 17.6., 16.9., 28.10., 16.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) TILAUSHINNAT Vuosikerta 45 euroa (kestotilaus, kotimaassa), irtonumeron hinta 7 euroa (+ 2,5 euron postituskulut) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Björn Wiemers PAINOPAIKKA: Forssa Print 2011 puh. 010 618 5111 JAKELU Itella Oyj Painos: 70 100 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta ISSN 1459-1898

6/2011

Teekkarilaulun alkulähteillä

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Tule jo tarjoilija Tule jo tarjoilija

C. Rodriguez / I. Aaltonen Em

                       C

Am

Tu - le jo,tar -joi -li - ja, tuo meil- le vii - naa!

F

G7

C

Ja -nois -ten pal -ve - li - ja,

   A7

         

käy aut - ta -maan!

Dm G C Am                   

Jos kuu-let sä tään

vies - tin, rien- nät täyt - tä - mään tyh - jän

G            Em

pään,

 G7 

F

muis- tat jään,

tän - ne jään.

Em                      C

Am

Tu -le jo, tar - joi -li - ja, tuo meil- le vii - naa!

F

G7

C

          Ja - nois -ten pal - ve - li - ja,

   A7

käy aut - ta -maan!

Dm G7 C Am                   

Kun tu-let sä, niin

pää - sen jäl - leen juo -vuk -siin, tui-te-

 

   

 

rit.

Em

riin, G

liin.

Kun Dominante-kuoro oli lähdössä Saksan-kiertueelle syyskuussa 1992, halusi kuoron basso Ilkka Aaltonen varustautua matkaan uudella, saksankielisellä juomalaululla. Sopiva melodia löytyi Carlos Rodriguezin espanjankielisestä laulusta Cuando calienta el sol, jonka 12/8-tahtilajin poljento oli kuin tehty tarjoilijan kutsulauluksi. Saksannusapua löytyi lähipiiristä

    

F

oi - kein

kun - non

          G7

C

Tu - le jo, tar -joi - li - ja!

kek - ku -

    

Jukka Vaarilta ja Eva Himaselta. Niinpä Hummeripojat sai kaksikielisen laulun matkan aikana esityskuntoon Benneckensteinin pikkukylässä.

Kvartetilla on usein tapana aloittaa keikkansa tällä laululla testatakseen tarjoiluhenkilökunnan ripeyttä.

Kommen Sie, bitte, Herr Ober, bringen Sie Rheinwein!

Kommen Sie, bitte, mein Freund, bringen Sie Bier!

Doch wir haben Durst, wenn wir essen nur Bratwurst, und der Durst geht nicht weg nur mit Wurst!

Kommen Sie, bitte, zu uns!

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 51

Painetussa lehdess채 maksullinen mainos