TEK 7/12

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

14.12.2012

2012

7

Futurice – Euroopan paras työpaikka Valtuusto määritteli TEKille tulevaisuuden tavoitteet

Suomalaiset rakentamassa

DigiEcoCityjä Kiinaan

36

Helena Hagberg

Sairaalafyysikko kesyttää fotonit ja elektronit tutkimus- ja hoitokäyttöön.

Palkansaajalle luu kouraan?

6 Kestävää kasvua Kiinaan 10 Nosto- ja siirto-osaamista Pietarsaaresta

maailman ympäri AJASSA

Muun muassa:

14 Teekkarit juhlivat 140-vuotista taivaltaan 15 Kolme näkökulmaa tekniikan etiikkaan 16 Opinnäytetöitä palkittiin 19 Havuja!

Joko vihdoin saataisiin tiedeministeri?

21 TEK-vaikuttaja Tuula Aaltola Tes-herätys!

22 Lakitieto

Irtisanominen vain painavasta syystä

TYÖELÄMÄ

24 Futuricessä luotetaan fiksuihin yksilöihin 28 Yrittäjyyttä voi oppia viiden dollarin setelillä 36 Sairaalafyysikko hallitsee säteilyn ja signaalit 38 Tee tiimistäsi tähtitarha 48 TEKin uraillat Helena Hagberg

S.

5 Pääkirjoitus

ille kaik Kin a u l u TE ta jo ijoille! rattu s i l l uk ha va Rau hden l yksiin tänä e d l iin h TEK luterve hjoitett lumieli a u u l jo ma yvä jo n. m u H s ksee nna vuo -keräy

S.

44

– Tekniikan yliopistojen strategiat kaipaavat rohkeampia valintoja.

Kaikki eivät voi tehdä kaikkea, kiteyttää OKM:n ylijohtaja Anita Lehikoinen.

2

TEK 7/2012

7/12

40

Helena Hagberg

S.

Tämän vuoden väitöskirjapalkinnon voittaja Toma Susi valmisti maailman ensimmäiset ohutkalvot uudesta materiaalista.

VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Toiset Kiinat Kiinalainen kulttuuripiiri kattaa muun muassa Japanin, Koreat ja Vietnamin.

Yt-neuvottelut voivat olla iloinenkin uutinen

JÄRJESTÖ

30 Valtuusto määritteli

tulevaisuuden tavoitteet 34 Meidän on oltava parempia,

nopeampia ja tehokkaampia KOLUMNI

51 Eurooppalainen näkökulma:

Perusinsinöörin pakkoruotsi ja velvoitevenäjä

KOULUTUS

44 Rohkeutta yliopistostrategioihin OPISKELIJAT

46 Kesätyö opettaa ja innostaa TEKNIIKKA

” Valtuusto hyväksyi syyskokouksessaan uuden strategian päälinjat: toimintaajatuksen, arvot, vision 2020 ja strategiset päätavoitteet.” s. 30

Tamperelainen ohjelmistoyritys Vincity ilmoitti muutama kuukausi sitten aloittavansa yt-neuvottelut – talo palkkasi kymmenen uutta it-osaajaa.

Yhteispeliä innovointiin ja markkinointiin – Oman toimen ohella markkinoijat ovat asiakkaan mielestä ykkösmarkkinoijia, summaa professori Christian Grönroos.

40 DI:stä tohtoriksi:

Hiilinanoputket elektroniikan seuraava askel

53 Tekniikan ihmeitä

Maailman tehokkkainen jäänmurtaja

55 Teekkarilaulu

Valtameressä on saari

lehti.tek.fi

S.

24 3

ILMOITUS

PÄÄKIRJOITUS

Palkansaajalle luu kouraan?

Suomen menestys maailmanmarkkinoilla on kärsinyt merkittäviä menetyksiä sitten huippuvuoden 2008.

Tammi-elokuun vienti oli tänä vuonna 5,7 miljardia – 15 prosenttia – vähemmän kuin neljä vuotta sitten. 4,7 miljardia kohdistuu luokkaan tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet.

Nokian kehno suoritus selittää suuren osan romahduksesta. Salon tehtaan sulkeminen varmistaa, että ihan pian tämä sektori ei myöskään nouse takaisin viennin tukijalkojen joukkoon.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK vierittää vastuuta ahneen palkansaajan niskaan.

Totta onkin, että Suomen palkkataso nousikin monia muita maita nopeammin 2000-luvulla, mutta Eurostatin tilastojen mukaan teollisuutemme palkat ovat samaa tasoa kuin Ruotsin tai Saksan, joiden hyvään menestykseen palkkapuheessa on vedottu.

Palkkojen nopea kehitys on toki myös taittunut. Raamiratkaisun palkankorotustaso on keskimääräistettynä 2,1 prosenttia vuodessa.

Ruotsin ja Saksan korotukset ovat liikkuneet 3–4 prosentin tietämillä.

Palkoilla on toki merkitystä, mutta ainakaan pelkästään niitä säätämällä Suomen kilpailukykyä on mahdoton loputtomasti hoitaa. Jos palkka-alella pärjättäisiinkin pari vuotta, sama on edessä yhä uudestaan, ellei samalla ryhdytä toimiin, joilla suomalaisten yritysten tuotekilpailukyky saadaan kuntoon.

Tuotekilpailukykyvyllä tarkoitan tuotteen muita ominaisuuksia kuin hintaa. Jos ne ovat kunnossa, niin aina löytyy myös fiksuja asiakkaita, jotka osaavat katsoa kauppahinnan lisäksi elinkaarikustannuksia ja tuotteen avulla hankittavaa tuottoa.

Väitänkin, että verrattuna Ruotsiin ja Saksaan strateginen näkökulma on meillä liian

lehti.tek.fi

usein jäänyt liian vähälle huomiolle lyhyen tähtäyksen kannattavuutta tavoiteltaessa.

Muutamaa loistavaa poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiset yritykset investoivat tulevaisuuteen melko vaatimattomasti.

Nokian tutkimus- ja kehitystoiminnan alasajo tulee tuomaan tämän selkeästi näkyviin.

Hallitusohjelman tavoite t&k:n bkt-osuuden kasvattamisesta neljään prosenttiin tullee jäämän haaveeksi, kun yrityssektorin panostukset pienenevät ja valtio katsoo, että sillä on veroeuroille kiireellisempää käyttöä kuin paikata yksityisen rahoituksen pudotusta.

Näin vuoden viimeisessä numerossa esitänkin työnantajalinnakkeelle uudenvuodentoivomuksen: lopettakaa hetkeksi palkkauikutus ja esittäkää ohjelma, jolla suomalaisten yritysten tuotekilpailukyky saadaan kuntoon.

Ilman sitä ei ole olemassa sellaista palkanalennuksen määrää, jolla voitaisiin pärjätä pitkällä tähtäyksellä. n Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Uudenvuodentoivomus työnantajalinnakkeelle: lopettakaa hetkeksi palkkauikutus ja esittäkää ohjelma, jolla suomalaisten yritysten tuotekilpailukyky saadaan kuntoon.

TEK

5

Kestävää kasvua

KIINAAN Teksti Juha Europaeus Kuvat Juha Europaeus ja iStockphoto

Kiinan kiivaan talouskasvun hintana ovat valtavat ympäristöongelmat. Niihin haetaan ratkaisua muun muassa suomalaisesta insinööriosaamisesta.

6

TEK 7/2012

hongqing, runsaan kymmenen miljoonan asukkaan kaupunki Keski-Kiinassa, on maailman nopeimmin kasvava metropoli.

Kaupungin talous kasvoi viime vuonna uskomattomat yli 17 prosenttia.

Chongqingissa näkee Kiinan kahdet kasvot.

Kaupunki on yhtä suurta rakennustyömaata, jonne nousee satoja pilvenpiirtäjiä, teitä, metro­ linjoja, tunneleita ja siltoja. Moderni keskusta Jiefangbei välkkyy iltavalaistuksessa näyttävänä osoituksena Kiinan vaurastumisesta.

Päiväsaikaan Chongqingin samoin kuin muiden Kiinan suurkaupunkien yllä leijuu harmaa savusumu. Maailmanpankki arvioi taannoin, että maailman 20 saastuneimmasta kaupungista 16 on Kiinassa.

Kiinan kiivas talouskasvu on kestänyt yli kolme vuosikymmentä. Kasvu perustuu kaupungistumiseen ja rakentamiseen. Kiinaan nousee jättimäisiä voimalaitoksia, kauppakeskuksia, satamia ja lentokenttiä.

Kaikki tapahtuu hämmästyttävän nopeasti.

Esimerkiksi Kiinan ensimmäinen moottoritie rakennettiin vasta 1980-luvun lopussa, nyt moottoritietä on valmiina 85 000 kilometrin verran eli enemmän kuin missään muussa maassa.

Kasvun ansiosta sadat miljoonat ovat nousseet köyhyydestä, mutta vaurastumisen hintana ovat suuret ympäristöongelmat.

lehti.tek.fi

– Kiinan kasvu ei ole kestävällä pohjalla, sanoo Mauri Tommila, puhtaaseen teknologiaan erikoistuneen DigiEcoCity Oy:n toimitusjohtaja.

– Jos Kiinan kasvu jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa, maailma ei yksinkertaisesti sitä kestä.

Tommila on pohtinut ympäristökysymyksiä pitkään. Hän on ideoinut ja kehittänyt yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa DigiEcoCity -konseptin omassa arkkitehtitoimistossaan. Ajatuksena on vastata nopean kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin.

– Ideaalissa kaupunkiyksikössä asuminen, työnteko ja palvelut ovat kävelyetäisyydellä toisistaan, Tommila sanoo.

DigiEcoCity on pohjoismainen kaupunki­ formaatti, eräänlainen mallikaupunki. Siinä yhdistyvät kestävän kehityksen periaatteet ja uusimmat tekniset innovaatiot.

Kaupunkiympäristöstä halutaan sellainen, että se sisältää hyvän elämän edellyttämät palvelut inhimillisessä mittakaavassa. Kahta ensimmäistä mallikaupunkia kehitetään parhaillaan Kiinan itäosissa.

7

Konseptia toteuttavat DigiEcoCity Oy apunaan muun muassa suunnittelutoimisto Ramboll Finland Oy ja ruotsalainen ÅF Group. Kaikkiaan projektissa on mukana toistakymmentä suomalais­ yritystä.

Tommila halusi toteuttaa projektin ekologisesti kestävästä kaupungista Kiinassa, koska siellä voidaan vaikuttaa eniten maailman tilaan. Kiinalaisia on siirtymässä maaseudulta kaupunkeihin arviolta 400 miljoonaa.

Tällaista muuttoliikettä ei ihmiskunnan historia aiemmilta vuosilta tunne.

Kiinan kaupunkeihin virtaa 15–20 vuoden kuluessa väestömäärä, joka vastaa noin kymmentä tuhatta keskikokoista suomalaista kaupunkia. Esimerkiksi Chongqingin väestö kasvaa keskimäärin 1300 ihmisellä joka päivä.

Kiinan poliittisilla valinnoilla on globaalit vaikutukset. Maa ei voi selviytyä

8

haasteestaan jatkamalla nykyistä, runsaasti energiaa kuluttavaa rakentamis­ tapaa.

– Kiinan on kehitettävä ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Energia on tässä avainkysymys, Tommila sanoo.

Nykyiset jo olemassa olevat kaupungit perustuvat teollistumiseen. Tommila kutsuu teollistumista ”funktionalistiseksi vaiheeksi” ihmiskunnan historiassa. Kun kaupunkeja rakennettiin, niissä oli erikseen asuntoalueet, työpaikka-alueet ja palveluille omat alueet.

Tuotanto oli hyvin saastuttavaa eikä sitä sopinut laittaa lähelle asutusta. Nyt työn sisällöt ovat muuttuneet ja on aika arvioida ihmisen ja luonnon tasapaino uudelleen.

iStockphoto

iStockphoto

Suomalaista osaamista on periaatteessa helppo myydä Kiinaan.

Suomella ei ole vihollisia, maineemme on hyvä ja suomalaisia tuotteita arvostetaan.

Suomalaista osaamista on periaatteessa helppo myydä Kiinaan. Suomella ei ole maailmalla vihollisia, maineemme on hyvä ja suomalaisia tuotteita arvostetaan.

Kun mallikaupunkiprojektia ryhdyttiin toteuttamaan, pohjoismaalaiset törmäsivät paikallisiin käytäntöihin ja viranomaisbyrokratiaan. Maan saaminen on Kiinassa suuren työn takana ja sen hinta on korkea.

Asunnon hinnassa saattaa olla 70–80 prosenttia maan hintaa.

Isohkoista alueista neuvoteltiin useaan kertaan. Samalla rakentui yhteistyöverkosto. Niin sanottu guanxi eli suhdeverkosto on kaiken myyntityön elinehto sekä paikallisille että ulkomaisille toimijoille Kiinassa.

DigiEcoCity on esimerkki suhteiden merkityksestä. Siihen osallistuu useita nimekkäitä toimijoita eri pohjoismaista ja myös shanghailaisen Tongjin yli­opiston kaupunkisuunnitteluyksikkö. Kiinassa yritykset pyrkivät yksittäisten kauppojen sijaan usein laaja-alaiseen yhteistyöhön kumppaneidensa eli suhdeverkostoonsa kuuluvien kanssa.

Tommila kumppaneineen pääsi yhteistyöhön Kiinan valtion kanssa parin vuoden kuluttua ensikontaktista. Hankkeesta

Suhteet ratkaisevat Kiinassa Ekologisen kaupungin rakentaminen Kiinaan lähti siitä, kun Tommila osallistui kumppaniensa kanssa vuotuisille rakennus- ja kiinteistömessuille Shanghaissa.

Messuilta löytyivät ensimmäiset kiinalaiskontaktit.

Skandinaavinen ryhmä ei halunnut lähteä Kiinaan pelkästään ympäristökonsultiksi. Se halusi suunnittelun lisäksi osallistua uudenlaisen ekologisen kaupungin toteuttamisvaiheeseen. Kiinalaisten kanssa pidettiin seminaareja ja esiteltiin suomalaisia teknologioita, sovelluksia ja tuotteita.

TEK 7/2012

nyt poikkeuksellisesti pohjoismaisissa käsissä. Suomalaiset perustivat kiinalaisen partnerinsa kanssa yhteisen yrityksen kumpaakin projektia varten. Enemmistön molemmista yrityksistä omistaa suomalainen osapuoli.

– Tällaista yhteisyritystä ei ole kenelläkään muulla, Tommila sanoo.

– Kiinan omiin lakeihin ja käytäntöihin tehtiin monia poikkeuksia, jotta mallikaupunkia päästäisiin rakentamaan. Kiinan on tarkoitus saada käyttöönsä mallikaupunkien kautta sitä osaamista, mitä erityisesti pohjoismailla on tarjota.

Kiinan muuttoliike vastaa suurusluokaltaan sitä, että koko Eurooppa asutettaisiin uudelleen parissa vuosikymmenessä.

Jos Kiina jatkaisi kaupungistumista noudattamalla länsimaista rakentamistapaa, siihen eivät ehkä maapallon luonnonvarat riittäisi.

– Teknisiä ratkaisuja energian säästämiseksi on jo olemassa, joten kysymys on enemmän poliittisesta tahdosta, Tommila sanoo. n

Ekologisesti edistyksellistä Gongqingista ja Danyangista on määrä tulla ekologisia malli­ kaupunkeja, suunnannäyttäjiä muille suunnittelijoille ja rakentajille. Nimensä mukaisesti DigiEcoCity koostuu kolmesta konseptista.

Digi-konseptiin kuuluvat muun muassa virtuaalipalvelut. Ne kuluttavat huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin ihmisten liikkuminen itse palvelujen perässä.

Mallikaupungit tarjoavat muun muassa koulutusta ja terveydenhuoltoa virtuaalisesti.

Eko-konsepti koostuu muun muassa liikenteen minimoimisesta, puhtaasta energiasta ja kierrätyksestä. Kiinaan viedään esimerkiksi suomalaista kaukolämpöosaamista.

City-konsepti tarkoittaa työn, asumisen, palvelujen ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Maankäyttö suunnitellaan siten, että asukkaiden tarvitsisi liikkua työn ja palvelujen perässä mahdollisimman vähän. Henkilöauto pyritään tekemään tarpeettomaksi kattavalla julkisella liikenteellä. Keskustoihin nousee hyvin korkeita tornitaloja.

Asuntojen tavoitetaso on nollaenergia- tai passiivitalo. Niissä hyödynnetään maksimaalisesti luonnonvaloa, luonnonmukaista ilmanvaihtoa, ekologisia materiaaleja ja sadevettä. Kerrostalot rakennetaan ekologisista materiaaleista.

Asuntoihin tulee matalaenergiavalaistus, ekotehokkaat hissit ja integroidut aurinkopaneelit.

iStockphoto

tiedotettiin silloiselle pääministeri Matti Vanhaselle, joka puolestaan esitti asian Kiinan pääministeri Wen Jiabaolle.

– Kiinan pääministeri kiinnostui asiasta, Tommila kertoo. Hän tarttui siihen ja delegoi asian eteenpäin kahdelle ministerilleen.

Tiede- ja teknologiaministeriltä sekä kauppa- ja rahoitusministeriltä tuli lopulta ehdotuksia mallikaupunkien sijoituspaikoiksi. Siitä syntyi kaksi ensimmäistä hanketta, Gongqingin ja Danyangin kaupunkien DigiEcoCityt, jotka ovat kooltaan suunnilleen Vaasan kokoisia.

Useimmiten kiinalaiset toteuttavat rakennusprojektinsa ilman ulkomaista apua. Rakennusyhtiöt, insinöörit ja suurimmassa osassa projekteista myös sijoittajat ja urakoitsijat ovat kiinalaisia. Ulkomaisia arkkitehtitoimistoja käytetään konseptisuunnittelussa, mutta rakennuskohteiden yksityiskohtien suunnittelu tehdään omin voimin.

Kahden ekologisen kiinalaiskaupungin suunnittelu ja toteutus on kuitenkin pysy-

lehti.tek.fi

9

Myyntipäällikkö Bo-Göran Eriksson (vas.) ja siirtojärjestelmien johtaja Pekka Joensuu nojaavat 30 tonnin nostimeen. Tämä vientituote on matkalla öljyporauslautalle.

Nosto- ja siirto-osaamista

Pietarsaaresta maailman ympäri Teksti Jaakko Takalainen Kuvat Jaakko ja Juuso Takalainen

Pietarsaaressa Pännäistentiellä Ab Solving Oy valmistaa siirtolaitteita niin pienten kuin suurten ja painavien esineiden siirtämiseen kaikkialle maailmaan.

10

S

olvingin tuotteita ovat muun muassa automaattisesti ohjatut trukit ja pyörillä toimivat siirtojärjestelmät. Mutta kiinnostavinta ovat ilmatyyny­ trukit, joilla siirretään koneita, ajoneuvoja, teräsrakenteita sekä raskaita komponentteja tehtaissa.

Solvingin toimitusjohtaja ja perustaja Peter Björk, 61, myhäilee kohteliaasti, kun häneltä kysyy ilmatyynyteknologiasta.

Mistä hän sellaisia keksi? Onko hän Pelle Peloton, Uppfinnar-Jocke?

– Ei kukaan voi keksiä kaikkea itse.

Kyllä keksimiseen ja toteuttamiseen tarvitaan muitakin, monta pellepelotonta, sanoo Björk. Osoituksena innovatiivisuu-

desta yritys on jopa saanut presidentin Inno-Suomi-palkinnonkin Tarja Halosen kädestä 2006.

Solving työllistää Pietarsaaressa reilut 50 henkeä ja Västeråsissa kymmenkunta.

Ruotsissa valmistetaan ilmatyynyt, mutta varsinaiset laitteet tehdään Pietarsaaressa.

Solvingin tytäryhtiö nesteille tarkoitettujen kuljetussäiliöiden valmistaja Fluid Bag työllistää noin 70 henkeä, joten yhteensä Solving-yhtiöt työllistävät noin 150 henkeä. Yhtiöllä on pääkonttorin lisäksi kymmenen tytäryhtiötä tai kumppania Euroopassa ja viisi edustajaa muilla mantereilla.

Kaikkiaan asiakkaita on yli 50 maassa. Solvingin yhtiöiden liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

TEK 7/2012

Aluksi oli idea ja kolme veljestä Peter Björk opiskeli insinööriksi Vaasassa 1970-luvun lopulla ja työskenteli kesäisin Ruotsissa. Valmistuttuaan 1977 hän sai kesätyönantajaltaan projektin johdettavakseen Upsalassa. Siellä hän käytti ilma­ tyynyjä raskaiden kappaleiden siirtoon.

Ilmatyynytekniikkaa käytettiin silloin ainoastaan tilapäissiirroissa, Björk kertoo.

Palattuaan Suomeen hän sai ”jekutettua” kaksi veljeään Paul ja Rune Björkin sijoittamaan kanssaan ilmatyynyjen ja siirtimien kehittämiseen. Solving-siirtolaitteissa sekä trukki että kuorma nostetaan lattialta integroitujen ilmatyynyjen avulla.

Ilmatyynyjen ja lattian väliin muodostuu ohut ilmafilmi. Trukki ”leijuu” ilmafilmin päällä melkein kitkattomasti.

Ensimmäiset toimitukset paikalliselle kirjapainolle eivät tuottaneet rahaa vaan ilmaisia esitteitä, eli toiminta oli aluksi aika ”oravannahkakauppaa”.

– Ensimmäiset noin kymmenen vuotta harjoittelimme Suomessa, seuraavat kymmenen vuotta Pohjoismaissa ja Euroopassa ja viimeiset kymmenen vuotta koko maailmassa, Björk laskee.

Suomea kuristaneen 1990-luvun laman yli yhtiö selvisi italialaiselta Fincantierin telakalta tulleen ison tilauksen ansiosta. Nyt

Solvingin asiakkaina ovat useat maailman suurimmat auto-, juna-, lentokone- ja muu raskaan teollisuuden yhtiöt. Listalta löytyvät mm. Volvo, Scania, Caterpillar, MAN, Cummins, AGCO, Airbus, Fincantieri, Nokia, ABB, Siemens, Toshiba, Areva ja UPM. – Olemme pyrkineet aina palvelemaan isoja firmoja: Ja kun ne toimivat kaikkialla maailmassa, meidänkin on tehtävä samoin, Peter Björk toteaa.

Pitkäjänteistä työtä Solvingin varatoimitusjohtaja ja myyntipäällikkö Bo-Göran Eriksson ja automaattisten siirtojärjestelmien johtaja Pekka Joensuu tähdentävät, että ilmatyynytekniikalle perustuvien siirtimien kehitys ja myynti on pitkäjänteistä työtä.

Sähköautomaatioinsinööri Eriksson tuli taloon 1982 viidenneksi työntekijäksi.

Konepajapuolen diplomi-insinööri Joensuu tuli Solvingille kymmenen vuotta sitten, jolloin työntekijöitä oli 35.

– Ei meidän tuotteita auta esitellä pelkästään messuilla. Pitää olla näyttöjä pitkältä ajalta, jotta maine leviää ja viidakkorumpu tuo tilauksia, Eriksson toteaa.

– Kun firma on ollut pystyssä 35 vuotta, voi kai katsoa ensimmäisen kvartaalin suoritetuksi, lohkaisee Joensuu.

Viisi neuvoa maailmalle haluavalle yritykselle Solvingin johtokolmikon Peter ­Björkin, Bo-Göran Erikssonin ja ­ Pekka Joensuun lista, mitä ainakin kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa globaaliksi yritykseksi.

1 Muista segmentointi. Pitää valita mihin keskittyy.

2 Henkilöstön koulutuksen ja osaamisen on oltava huippua, jotta uskaltaa lähteä maailmalle.

3 On oltava hyvät yhteydet, logistiikka kunnossa.

4 Oman tuotteen on oltava tes-

tattu ja luotettava. Yksikin iso moka voi viedä maineen ja kaataa yrityksen.

5 Huolto- ja koulutusverkot (aftersales) on rakennettava mieluummin ennen kuin alkaa myydä tuotetta.

Tästä kaikki alkoi: Peter Björk (vas.) ja Bo-Göran Eriksson myydyn tuotteen – kääntyvän teatterinäyttämön – pienoismallin äärellä vuonna 1978. Tähän on tultu: Björk oman tehtaan lattialla syksyllä 2012.

lehti.tek.fi

11

Heidän mukaansa Solvingin työ on aina räätälöintiä, avaimet käteen -periaatteella toimimista. Vuosikymmenten työnkin jälkeen tehtävä on sama: asiakkaan ongelman ratkaiseminen, problem solving, mihin yrityksen nimi viittaa. Pitkäjänteisyyttä vaatii myös nostimien ja muiden laitteiden pitkä käyttöikä, 10–15 vuotta.

– Huolto-ohjelmien täytyy toimia. After sales -toiminta, johon huollon lisäksi kuuluu esimerkiksi koulutus, tuo liikevaihdosta jo viidenneksen. Sen osuus voisi nousta jopa neljännekseen, Eriksson toteaa.

Pekka Joensuun mielestä on hyvä muistaa, kuinka ohutta bisnestä Solvingin tuotanto lopulta on.

– Meidän toimintakulma on todella kapea sektori 360 asteesta, tuotteemme soveltuvat vain pieneen osaan ostavien yritysten tarpeista. Maailma on iso ja Solving pieni, sanoo Joensuu.

Matkailu avartaa Onko kaksikosta hienoa olla töissä yrityksessä, joka toimii globaalisti maailmaluokan yritysten pienenä mutta osaavana kumppanina? Joensuu ja Eriksson myön-

televät: matkailu todella avartaa, näkee sellaista, mitä ei muuten ikinä näkisi.

Erikoisiin paikkoihin onkin päästy.

– Vuonna 2010 pääsin käymään siperialaisessa lentokonetehtaassa Sukhoissa Novosibirskissa. Vartiointi oli sotilaallista ja kulkulupa tarkastettiin aina, Pekka Joensuu kertoo.

Bo-Göran Erikssonin mieleenpainuvin kohde oli Volvon kolaritestauskeskus.

– Tutustuin ensi kertaa tunneliin,jossa törmäyskulmaa voitiin säätää kuin kellon viisaria. n

Solvingin oma mies Taiwanissa ja Kiinassa

A

b Solving Oy:n mies Kiinan markkinoilla on taiwanilainen Bruce Jan. Insinööri Janin 1998 perustama yritys Run High Technology Company edustaa yksinomaan Solvingin nostimia Aasiassa.

– Olen ollut kohta 14 vuotta sataprosenttisesti Solvingin mies, nauraa Jan. Hänen mukaansa ensimmäiset viisi vuotta Solvingin nostimia ja ilmatyyny­ kuljettimia ei tuntenut kukaan. Sitten tapahtui käänne: tunnettuus lisääntyi ja nostimia alkoi mennä hyvin kaupaksi.

Manner-Kiinan kaksi isoa rautatieyhtiötä ovat olleet tärkeitä asiakkaita vuodesta 2005, minkä takia Bruce Janin työpöydällä on pienoismalli kiinalaisesta luotijunasta.

Myös autoteollisuus on iso Solvingin nostimien ostaja.

Ongelmat ovat välittäjän Solvingin ilmatyynyteknologiaan perustuvat siirtimet tarvitsevat tasaisen ja kestävän alustan sekä puhdasta paineilmaa toimiakseen. Se on ongelma monissa kiinalaissa yrityksissä. Kun nostimet eivät toimi, syyttää ostaja myyjää huonosta laitteesta.

Myyjän vastaus on, että lattia ja/tai paineilma on sopimatonta.

– Ilman tai lattian kanssa on aluksi ongelmia lähes kaikissa kiinalaisyrityksissä.

12

Minun tehtäväni on sanoa, ettei ongelma ole ostajan ilmassa ja lattiassa tai myyjän rakkaudella kehittämässä laitteessa. Toimimattomuus on minun ongelmani, selittää Jan työtään.

Hänen mukaansa Solvingin nostimien markkina-alueen muutos on ollut tyypillinen koko Taiwanille. Vielä viitisen vuotta sitten nostimista 95 prosenttia meni Taiwanin markkinoille, nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, Manner-Kiinan tilaukset hallitsevat.

Tämä näkyy RHT:n työntekijöiden sijoittumisessakin. Yrityksen kymmenestä työntekijästä kaksi työskentelee kokoaikaisesti Shanghaissa, ja muukin henkilöstö matkustaa pääasiassa Manner-Kiinan kohteissa. Nopea liikkuvuus on RHT:lle tärkeää, koska asiakkaan pitäisi saada aina neuvo puhelimitse tunnissa, ja paikan päälle pitää ehtiä vuorokauden kuluessa.

Hän katsoo silmiin ja hymyilee ja toistaa usein toistetun näkemyksen.

– Ei se haittaa. Kiinalaiset eivät välitä, missä jokin on keksitty ja kehitelty. Me olemme hyviä valmistamaan tuotteita, emme keksimään niitä, Jan toteaa.

Miten sitten estää keksintöjen ja osaamisen valumisen tehokkaille paikallisille valmistajille?

– Täytyy vain juosta kovempaa, keksiä uusia tehokkaampia ratkaisuja. Täytyy myös olla valmis toimittamaan osia ja siirtojärjestelmien ytimiä, ja antaa paikallisten rakentaa ytimien ympärille omaa tuotettaan, jos osaavat. Sillä Solving pärjää jatkossakin, sanoo Bruce Jan. Insinööri Bruce Jan esittelee asiakkaalta lahjaksi saamaa piikiekkoa. Taiwanilainen Jan välittää Solvingin nostimia lähinnä Manner-Kiinaan.

Hyviä valmistamaan, ei keksimään Miltä taiwanilaisen Bruce Janin tuntuu edustaa ja esitellä tuotetta, joka on kehitetty ja rakennettu pienessä maassa kaukana pohjoisella pallonpuoliskolla?

TEK 7/2012

Kaukoitä kovan kilpailun aluetta, Hongkong huippua

K

yllä suomalaisten pienten ja keskikokoisten yritysten on mahdollista menestyä Kaukoidän markkinoilla kunhan on toimintaympäristön tuntemusta, oikea liikeidea ja oikea asenne.

Vienninedistämisjärjestö Finpron Aasian aluejohtaja Jari Hietala käy rauhallisesti läpi onnistuneen yritystoiminnan edellytyksiä Kiinan lähialueilla. Paljon matkustavan miehen asemapaikka ja asuinpaikka on Kiinalle kuuluva erityishallintoalue Hongkong.

– Lähes kaikki tuotannollinen toiminta on siirtynyt täältä Hongkongista Kiinaan.

Eikä Hongkongia voi enää pitää sillanpäänä Kiinan markkinoille, lukuun ottamatta rahoitusalaa, jonka sykkivä keskus Hongkong on. Myös verosuunnittelussa ja yrityskauppojen yhteydessä Hongkongia käytetään Kiinan markkinoiden apuna, toteaa Hietala. Moni kansainvälinen yritys käyttää Hongkongia APAC-alueen tukikohtana, josta käsin hoidetaan alueella tapahtuvaa myyntiä ja markkinointia.

Finpro edistää suomalaisyritysten kansain­välistä kasvua ja menestystä 400 asiantuntijan voimin 50 maassa. Aasiassa sillä on 16 toimistoa ja 55 työntekijää.

Houkuttelu ei tarkoituksena Miten Finpro sitten rohkaisee erilaisia ja erikokoisia suomalaisyrityksiä toimimaan Aasiassa?

– Yritykset pyytävät ja saavat palveluita omien resurssiensa ja tarpeidensa mukaan. Me emme houkuttele ketään erityisesti tänne tai muuallekaan. Pyrimme siihen, että suomalaiset asiakkaamme menevät sopivimmille markkinoille oikealla toimintamallilla. Joillekin yrityksille Hongkong voi olla hyvä markkina, mutta omat edellytykset täytyy olla kunnossa, jos aikoo pärjätä Kaukoidän kovan kilpailun markkinoilla, joista Hongkong on huippu, sanoo Hietala.

Yhtenä mittarina talouden kierroksista on asumisen hinta. Hongkongin keskus-

lehti.tek.fi

tassa – itse saarella ja Kowloonin niemimaalla – kahden makuuhuoneen perheasunto maksaa 10 000 euroa kuukaudessa.

Hietalan mukaan eräs opiskeleva suomaispariskunta oli päätynyt asumaan 8 neliömetrin asuntoon, kun ei voinut asua asuntolassa.

Hietala uskoo luovien alojen tekijöiden viihtyvän Hongkongissa.

Täällä toimivista pienistä suomalaisyrityksistä esimerkiksi käy nuoren suomalaisen Ville Majasen elektroniikkaa ja kaikenlaisia vempaimia verkossa myyvä E-ville.

Firma on ilmeinen menestys. Verkkosivujensa mukaan sillä on noin 20 työntekijää.

Yrityksen teknisen kehitystyön päällikkö on diplomi-insinööri Olli Knuuttila.

Tavoitimme Knuuttilan sähköpostitse Hongkongista. Mitä sinä E-villessä oikein teet?

– Olen vastuussa E-villen verkkosivustosta ja järjestelmästä, jonka avulla käsittelemme tilaukset. Apuna tässä on kolmen henkilön tiimi ohjelmistokehittäjiä, kirjoittaa Knuuttila.

Hänen mukaansa elo ja työ Hongkongissa on ihan mukavaa. Plussana on sopivampi ilmasto, halpa ja helposti löytyvä taksi, aina auki olevat lähikaupat ja se, että

Verkkokauppa E-villen verkkosivustosta ja järjestelmästä vastaava DI Olli Knuuttila pitää työtä ja asumista Hongkongissa mukavana. Vain peruskebabin - johon on suomalaisena tottunut - puute hieman harmittaa.

tavallisen ihmisen budjetilla saa kotiapulaisen. Lisäksi paikalliseen luontoon ja rannalle pääsee helposti, sosiaalisia kontakteja löytyy eikä saasteitakaan ole kuten ennen.

– Miinuspuolina pitäisin asuntojen hintoja ja sitä, ettei peruskebabia – mihin kuitenkin suomalaisena on tottunut – tunnu saavan mistään.

Knuuttilan mielestä Hongkongissa työskentely saattaa olla epäedullista monelle DI:lle. Finanssisektori suurimpana alana maksaa kunnon palkat. Mutta uravaihtoehdot kapenevat selvästi, mikäli oma ala ei sivua sitä.

– Uskoisin että paikallisia hyviäkin työnantajia löytyy, mutta suosittelen lämpimästi länsimaisia yhtiöitä. Rajan toisella puolella Shenzhenissä on enemmän ja laajempaa tarvetta diplomi-insinööreille, teollisuus kun on enimmäkseen Manner-Kiinassa, Olli Knuuttila kirjoittaa.

”Uskoisin että paikallisia hyviäkin työnantajia löytyy, mutta suosittelen lämpimästi länsimaisia yhtiöitä.”

13

AJASSA

Teekkarit juhlivat 140-vuotista taivaltaan marraskuun ensimmäisellä viikolla.

Viikko huipentui 10.11. pääjuhlaan Helsingin Kaapelitehtaalla, mihin osallistui yli 800 juhlijaa.

Viikon aikana ohjelmaa oli suurimmilla teekkaripaikkakunnilla päivittäin. Muun muassa laulu raikasi ympäri Suomen. Oulussa ja Otaniemessä järjestettiin uusien teekkarilaulujen sanoituskilpailut, kun taas Tampereella ja Oulussa ilahdutettiin laulutempauksilla kaupunkien keskustoissa.

Myös teekkarihistoriaa tehtiin tunnetuksi. Otaniemessä valmistettiin live-lähetys, jossa vanhat toimijat tarinoivat fuksikasvatuksesta ja sitsikulttuurista, Tampereen teekkarimuseolla oli teemaohjelmaa ja Oulussa avattiin teekkarinäyttely kaupunginkirjastolla. Lappeenrannassa puolestaan pidettiin teekkarihistoriasaunis.

Lisäksi tasavuosia juhlittiin eri paikka­ kunnilla muun muassa sitsien, speksi-haasteen, cocktail-juhlien ja tanssiaisten merkeissä.

– Juhlaviikko oli oiva osoitus siitä, ettei teekkarihenki kärsi paikkakuntarajoista, vaan voi hyvin kaikkialla Suomessa. Etenkin ota­ niemeläisille on tärkeää, että teekkarius kantaa edelleen, myös monialaisen ylioppilaskunnan sisällä, kiteyttää juhlaviikon ohjelmaa Otaniemessä koordinoinut Aalto-yliopiston teekkari­jaoston puheenjohtaja Anu Juvonen.

Matti Nurmi

Teekkarit juhlivat 140-vuotista taivaltaan Ikiteekkari Krister Ahlström.

Krister Ahlströmistä Ikiteekkari Juhlaviikon pääjuhlassa Ikiteekkarin arvonimi myönnettiin Krister Ahlströmille.

Arvonimi ja ketjun käyttöoikeus on teekkari­ yhteisön arvokkain kunnianosoitus, joka saa olla vain yhdellä henkilöllä kerrallaan.

Ahlström aloitti opintonsa TKK:n konetekniikan osastolla vuonna 1959. Järjestötoiminnan lisäksi Ahlström on osallistunut tiiviisti Aalto-yliopiston perustamiseen. (AK)

Katso Tampereen LauluFlashMob ja Fuksikasvatus 1960-luvulta nykypäivään -ohjelma www.tek.fi/ teekkarius140

Innovaatio- ja teknologiakeskukset saivat työehtosopimuksen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Palvelualojen työnantajat PALTA ovat sopineet kokonaan uudesta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Sopimus koskee yrityskehitysorganisaatioita, kuten innovaatio- ja teknologiakeskuksia.

Työehtosopimus on voimassa 1.11.2012–28.2.2015. Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan 1,9 prosentin yleis­korotuksella 1.3.2013 lukien.

Lisäksi 1.3.2014 maksetaan yleiskorotus, jonka suuruudesta neuvotellaan PALTAn ja YTN:n välillä 31.1.2014 mennessä.

Jos palkan­korotuksesta ei päästä sopimukseen, se määräytyy PALTAn ja YTN:n solmimien työehtosopimusten yleisen linjan mukaisesti.

– Nyt solmittu työehtosopimus takaa ylemmille toimihenkilöille hyvät työ­ suhteen perusehdot. Näitä ovat esimer-

14

kiksi sairaus- ja perhevapaiden palkallisuus, lomaraha sekä ylitöiden korvaaminen, asiamies Teemu Hankamäki kertoo.

Työehtosopimukseen kuuluvassa yhteistoimintasopimuksessa määritellään paikallisen yhteistoiminnan pelisäännöt sekä luottamusmiehen ja työsuojelu­valtuutetun asema. Jatkossa yrityksiin voidaan valita luottamusmies.

Suomessa toimii kolmisenkymmentä osakeyhtiömuotoista yrityskehitysorganisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee yhteensä noin 700 ylempää toimi­henkilöä. Työehtosopimusta on velvollisuus noudattaa työnantajaliitto PALTAn jäsenyrityksissä. Tavoitteena on lisätä sopimuksen kattavuutta. (AK) Lue lisää sopimuksesta www.ytn.fi > Palvelutoimialat > Yrityskehitysorganisaatiot

www.tek.fi uudistui.

Käy tutustumassa!

TEK 7/2012

KIRJAESITTELY Teksti Pekka Rytilä

Kolme näkökulmaa tekniikan etiikkaan Topi Heikkerö kommentoi tuoreen Ethics in Technology -teoksensa johdannossa lyhyesti tapaukset Three Miles Island, Bhopal, Tshernobyl, DDT, CFC, ilmastonmuutos ja myös C-5A ja DC-10 lento-onnettomuudet.

Varsinaisesti Heikkerö kirjoittaa kolmesta filosofista, jotka ovat kyseenalaistaneet kritiikittömän luottamuksen vahvaan tekniikkaan. Tutorina St. John’s Collegessa Santa Fe:ssa työskentelevä Heikkerö kirjoittaa minä-muodossa ja tuntuu tuntevan kirjalliset keskustelukumppaninsa hyvin.

Hän keskustelee noin 130 sivua Hans Jonasin, Albert Borgmannin ja Larry Hickmanin kanssa. Näiden edustamien suuntauksien välille Heikkerö ehdottaa interdisiplinaarista keskustelua eli niiden leipomista yhdeksi kakuksi. Varsinaiseen poikkitieteelliseen eli näkemyksiä sulattavaan synteesiin hän ei tässä yhteydessä kajoa.

Esitellyt filosofit tulevat eri taustoista.

Hans Jonas (1906-1995) oli Heideggerin juutalainen oppilas, Marburgin ajalta.

Hänen levoton elämänsä kiersi Saksan ja Israelin kautta lopulta Kanadaan ja USAan. Jonesin teemana on teknologia ja vastuu.

Albert Borgmann (1937-) on freiburgilaisia, heideggerilaisia hänkin, sittemmin professorina Montanassa. Hänellä on pääteemana teknologia ja hyvä elämä. Larry Hickman on jenkki-pragmaatikko, käytännöllisen toiminnallisuuden edustaja, lähtöisin Texasista, professorina Illinoisissa.

Taustahahmona vilkkuu olemisen asiantuntija Martin Heidegger 1889-1976, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan. Hänellä on hauskan nimisiä teoksia, kuten Sein und Zeit 1927 (Oleminen ja aika) ja Gelassenheit 1944-45 (Silleen jättäminen).

Topi Heikkerö.

Ethics in Technology.

Lexinton 2012.

Kolmentasoisia probleemoja Heikkerö päätyy arvostamaan tekniikan filosofiaa sinänsä ja jakaa sen kolmeen tasoon. Mikrotasolla ovat kypsän ja koetellun tekniikan yksilövalinnat. Makrotasoisia probleemeja ovat tekniikan oikeutuksien punninta yhteisen hyvän näkökulmasta.

Välitasolle asettuvat sitten normaaliprobleemat eli yhteiset käytännöt, toiminta­ tavat ja tekniikan laitokset.

Heikkerö itse vastaa kysymykseen kirjansa tuloksista: ”Oma argumenttini päätyy lopulta linjoille, että etiikkaa on syytä ajatella vakavasti klassisen filosofian ja perustavanlaatuisen tekniikan filosofian hengessä. Tähän voidaan, ja on syytäkin, ottaa kuitenkin oppia sekä soveltavasta etiikasta (AE applied ethics) että STS:stä.

Mutta näiden kahden viimeksi mainitun sisäinen logiikka on silti siinä määrin ongelmallinen, että niiden ongelmia ja sisäistä rakennetta pitää välttää. Eli eri alojen välillä on siis tietty arvojärjestys. Filosofia itsessään on oppialana jokseenkin ongelmaton, mutta sen pitäisi omaksua empiirisiä tuloksia STS:ltä ja käytännöllisen toimivuuden näkökulmaa AE:lta.” TEKkiläisille tuttu lyhenne STS tarkoittaa paitsi Suomen Teknillistä Seuraa myös muun muassa sanoja science, technology, social.

Keksijöiden palvelut ELY-keskukseen Keksintösäätiön kymmenen miljoonan euron budjettirahoitus päättyy vuoden 2014 alussa, ja toiminnot yhdistetään Uudenmaan ELYkeskukseen. Samalla siirretään keksijöille suunnattu päätuote Tuoteväylä-palvelu, joka tarjoaa yksityishenkilöiden ja alkavien yrittäjien keksinnöille arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehittämiseen.

Teollisuusneuvos Sakari Immonen työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, että keksijät hyötyvät muutoksesta. Käyttöön tulee uudenlaisia rahoitusinstrumentteja.

lehti.tek.fi

– Tällä hetkellä toiminta rajoittuu siihen, mitä valtionavustuksen rajoissa on mahdollista tehdä, Immonen vertasi Keksijän päivän pääjuhlassa marraskuun alussa.

Keksijöiden Keskusliiton toiminnanjohtaja Maunu Korpela näkee muutoksen mahdollisuutena, mutta on huolissaan, mitä tapahtuu maksuttomalle aineettomien oikeuksien eli IPR:n koulutukselle.

Niiden suosio on kasvanut jatkuvasti.

Keksijän päivänä palkittiin myös vuoden keksijä. Tämänvuotisen Vuoden keksijä -palkinnon sai Metso Paperin kehi-

tyspäällikkö Mika Viljanmaa, joka on ollut kehittämässä paperin valmistuksessa käytettävän metallihihnakalanterointia.

Hänen keksintönsä parantavat paperin painopinnan laatua ja vähentävät kuituraaka-aineen käyttöä. (AK)

15

AJASSA

Tekniikan akateemiset TEK, Tekniska Föreningen i Finland TFiF ja Matemaattisluonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL palkitsivat vuoden ansiokkaimmat opinnäytetyöt Helsingissä 22. marraskuuta.

Heidi Heikkinen (vas.), Toma Susi ja Marjukka Tuominen.

Helena Hagberg

Opinnäytetöitä palkittiin

Väitöskirjapalkinto Toma Sudelle Tekniikan tohtori Toma Susi sai TEKin ja TFiF:n 7 500 euron väitöstyö­ palkkinnon työstään, jossa hän tutki typpi­ seostettujen hiilinanoputkien soveltumista johtavien ohutkalvojen valmistamiseen. Työ on esitelty tämän lehden sivuilla 40–43.

Diplomityöpalkinto Heidi Heikkiselle Sähköä ja makeaa vettä aalloista Heidi Heikkisen palkitussa diplomityössä selvitetään aaltojen ja aaltoenergian ­talteenoton periaatteita ja mallinnetaan aaltoenergialla toimivaa suolanpoisto- ja sähköntuotantosysteemiä.

Heikkisen mallissa oskilloivalla, elliptistä rataa pitkin liikkuvalla aaltoenergialaitteella paineistetaan hydraulisylintereissä merivettä, jota sitten syötetään käänteisosmoosilaitokseen. Aaltojen ja aaltoenergialaitteen vuorovaikutusta lähestytään analyyttisesti. Yksi työn tärkeimmistä tuloksista on aaltojen ja aaltoenergialaitteen välisen oikean vaihe­siirron vaikutus optimaaliseen tehonsaantiin.

Heikkisen toinen merkittävä havainto on, että kahta liikesuuntaa hyödyntävät aalto­ energialaitteet pystyvät absorboimaan aallon energiaa selvästi paremmin kuin pelkästään edestakaisin liikkuvat laitteet.

Heikkinen mallintaa diplomityössään viisi eri prosessivaihtoehtoa aaltoenergialaitteesta lopputuotteisiin asti.

Energian muuntaminen muodosta toiseen pienentää hyötysuhdetta, mutta sähkön käyttö välivaiheena mahdollistaa tasaisemman veden syötön suolanpoistolaitoksen membraaneille eli kalvoille.

16

Palkintolautakunta piti työn aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena: päästöttömän sähköntuotannon lisäksi etuna on juomakelpoisen veden valmistus.

Heikkinen teki diplomityönsä Utilization of wave energy for seawater desalination and electricity production Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa AaltoRO-projektin yhteydessä. Työn ohjaajana ja valvojana toimi professori Markku Lampinen.

Palkinnon myönsivät TEK ja TFiF, sen arvo on 5 000 euroa.

Pro gradu -palkinto Marjukka Tuomiselle Puolijohteita pilaava hapettuminen hallintaan Marjukka Tuominen selvitti pro gradu -tutkimuksessaan kahden puolijohteen, indiumantimonidin (InSb) ja indiumfosfidin (InP), hapettumista.

Koska virta kulkee InSb- ja InP-materiaaleissa nopeammin ja pienemmillä käyttöjännitteillä verrattuna nykyisin käytettyyn piihin, niistä valmistetut MOStransistorit tekevät laitteista – esimerkiksi tietokoneiden mikroprosessoreista – nopeita ja tehokkaita.

Materiaalien ongelmana on kuitenkin ollut se, että hapettuminen pilaa niiden pinnan. Siihen muodostuu helposti huo-

nolaatuinen happea sisältävä kerros, joka haittaa virran kulkua transistorissa.

Ongelmaa selvittäessään Tuominen hapetti InSb- ja InP-materiaaleja tyhjiökammiossa erilaisilla hapetusajan, hapen paineen ja materiaalin lämpötilan yhdistelmillä. Hän onnistui valmistamaan molempien materiaalien pinnoille kiteisen happi­ rakenteen. Löytö oli uusi, koska aikaisemmin hapettuneen pinnan oli havaittu olevan amorfinen. Nämä uudet kiteiset happirakenteet ovat mahdollinen ratkaisu niin energiatehokkaamman MOS-transistorin kuin monen muunkin elektroniikan puolijohdekomponentin kehittämiseen.

Työssä löydetyt kiteiset hapen pintarakenteet mahdollistavat jatkossa InSb- ja InP-materiaalien hapettumisen tutkimuksen atomitasolla. Tulevaisuuden tavoitteena on myös valmistaa kiteistä happipintaa hyödyntävä nykyistä tehokkaampi MOS-transistori.

Työ InSb- ja InP-puolijohdemateriaa­lien hapettuminen: Havainto kiteisten oksidikerrosten muodostumisesta on tehty Turun yliopiston fysiikan ja tähti­tieteen laitokselle.

Työtä ohjasivat materiaalitutkimuksen laboratorion dosentti Pekka Laukkanen sekä FM Jouko Lång.

Palkinnon myönsi MAL, sen arvo on 3 000 euroa.

TEK 7/2012

AJASSA

Oikeutettu jäsenmaksualennukseen? – Vielä ehdit hakea

Vastaa TEKin palkkatutkimukseen!

Jäsenmaksusta voi saada alennusta monin eri syin, muun muassa työttömyyden, varusmiestai siviilipalveluksen, perhe- tai hoitovapaan sekä päätoimisen opiskelun vuoksi.

Alennusta voi hakea, vaikka koko vuoden jäsenmaksu olisikin jo maksettu. Tällöin liikaa maksettu jäsenmaksuosuus siirtyy hyvitykseksi ensi vuoden jäsenmaksuun.

Alennusta haetaan lomakkeella, joka on tämän lehden sivulla 52 tai vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen liitteineen voi toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@tek.fi.

Hakemuksen tämän vuoden jäsenmaksualennuksesta pitää olla TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Tarkemmat ohjeet alennusperusteista ja alennuksen hakemisesta: www.tek.fi/jasenyys.

TEEKKARIN T

Y

Ö

K

I

R

J

A

ta uot v 0 2 in kar Teek na e TUk

.

on täällä taas.

Hae omasi kampukselta tai lue kirjaa netissä. teekkarintyokirja.fi

lehti.tek.fi

Nyt on taas aika kantaa kortensa kekoon ja osallistua TEKin työmarkkinatutkimukseen.

Vastauspyyntö ja linkki tutkimus­lomakkeeseen on jo lähetetty sähköpostitse niille vuosijäsenille, joiden sähköpostiosoite on kunnossa TEKin rekisterissä. Jos pyyntöä ei ole tullut, päivitä sähköpostiosoitteesi ajan tasalle: www.tek.fi/omattiedot.

Vuosittain toistuvien palkkakyselyjen lisäksi kaikki YTN-liitot selvittävät tänä vuonna työmarkkinatutkimuksissa ammatillisen osaamisen kehittämistä.

Joka kolmas vuosi tehtävä TEKin ulkomaanpalkkatutkimus toteutetaan osana työmarkkinatutkimusta. Ne, jotka valitsevat työskentelymaaksi jonkin muun maan kuin Suomen, ohjataan lomakkeella automaattisesti omalle kysymyspolulleen.

Tutkimuslomake on avoinna maanantaihin 7.1.2013 asti.

Palkkatilastoja julkaistaan TEKin verkkosivuilla sitä mukaa, kun niitä valmistuu ja yksityiskohtaisempia artikkeleita kevään lehdissä.

Kyselyyn vastaaminen vie huolelliselta vastaajalta noin puoli tuntia, nopeamminkin voi selvitä.

Kyselyn tuloksia käytetään monin tavoin hyväksi edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen pohjana.

Muun muassa TEKin palkkanosturi päivittyy vastauksesi pohjalta.

17

AJASSA

Timo Nieminen on Suomen markkinointihenkisin insinööri Yhteispelillä menestykseen Toinen Aalto -seminaarissa pohdittiin markkinointi- ja insinööri­osaamisen yhdistämistä. Hankenin palvelu- ja asiak­ kuusprofessori Christian Grönroos korostaa, että asiakas on aina tärkeämpi kuin teknologia. Hänen mukaansa asiakkaan mielestä on olemassa vain palvelu­ yrityksiä.

– Kun saadaan aikaan malli, johon liittyy tuotteita, informaatiota, teknologiaa ja palveluja, syntyy palvelu eli tuki asiakkaan arkiprosesseihin.

Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopolan mielestä parasta jälkeä syntyy insinöörin ja markkinoijan yhteistyöllä. Markkinointi ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Insinööri taas ahertaa tuotekehityksessä.

– Tuotekehitysprosessin pitää tapahtua rinnakkaissuunnitteluna, insinöörien ja markkinointi-ihmisten vuorovaikutuksena, Kopola summaa. (AK)

S U D O K U 1 7

7 5 1 4 7 6 2 5 3

5 9 3 2 5 5 6 4

6 1

Vaikeusaste:

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

www.aisudoku.com

1 7

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPhone!

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek.

2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

(C) Arto Inkala

9

Timo Nieminen muistuttaa, että markkinointi­ henkisillä insinööreillä on iso merkitys Suomen kansantaloudelle.

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen Applen iPhone.

AI13845

4 3

Helena Hagberg

Suomen markkinointihenkisimmäksi insinööriksi on valittu SRV:n varatoimitusjohtaja, diplomi-insinööri Timo Nieminen. Hän sai palkinnoksi 10 000 euroa. Markkinointi­ viestinnän Toimistojen Liiton järjesti kilpailun ensimmäistä kertaa. TEK oli kilpailun yhteistyökumppani.

Uransa aikana Nieminen on ollut mukana muun muassa Keilaniemen, Kampin kauppakeskuksen, Musiikkitalon sekä suunnitteilla olevan Kalasataman keskuksen rakentamisessa ja suunnittelussa.

Palkintoperustelujen mukaan Niemisellä on erinomainen kyky lukea heikkoja signaaleja ja yhdistää niitä rakentamisen osaamiseen. Lisäksi hänellä on vahvat näytöt arvoketjuajattelusta, ja hän osaa yksinkertaistaa kompleksisia bisnesmalleja.

– Vaikka myynti ja markkinointi ovat arvoketjun viimeinen osa, ne ovat tärkeimmät osat. Ellei tuotetta kaupallisteta, ei ole tuloja, Nieminen sanoi.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon MacBook Air kannettavan tietokoneen voitti Polemiikki-lehden lukija Martti Wallasvaara Turusta.

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

4 8 2 9 6 3 1 7 5 3 9 1 4 7 5 2 6 8

18

TEK 7/2012

AJASSA HAVUJA!

Sotakorvaukset tuuppasivat suomalaisen metalliteollisuuden kasvuradalle. Vuonna 1948 metallialan yritykset perustivat vientiorganisaatio Metexin etsimään uusia myyntikohteita sekä kauppaamaan alan laitteita ja tehdas­kokonaisuuksia maailmalle. Metex johti kokonaisuutta, ja jäsenyritysten työntekijät toimivat hankkeiden varsinaisina asiantuntijoina.

Ulkomaankaupan pioneereilta vaadittiin seikkailu­henkeä.

Komennus Itä-Euroopassa saattoi kestää vuosia, ja kerran Etelä-Amerikassa piti esittää jopa suurlähettilästä. Maailma muuttui, ja Metexin tarina sai pisteen, mutta kertomukset jäivät elämään.

Vuonna 1992 Metexin ja sen jäsenkonepajojen viennin parissa työskennelleet metsäteollisuuskonealan kauppa­ miehet, asiantuntijat ja suunnittelijat perustivat oman kerhon, Peltimannekiinit.

Kerhon tapaamisissa ei muisteluksia puuttunut, osa rustattiin myös paperille. Jutut koottiin yhteen, ja kirjan kansiin on saatu noin 150 tarinaa värikkäiltä viennin­ edistämisreissuilta. (AK) Peltimannekiinit maailmalla -teos myynnissä www.teknologiainfo.net ja kirjakaupoissa.

Vaikeassa suhdanteessa panostettava työhyvinvointiin Teknologiateollisuuden yritykset kehittävät työ­ hyvinvointiaan laskusuhdanteesta huolimatta. Yli 1 200 henkilön työhyvinvoinnin muutosta selvitettiin kyselyillä Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen seitsemässä yrityksessä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kehitystä tapahtui henkilöstöryhmistä erityisesti työntekijöillä ja ikäryhmistä alle 35-vuotiailla.

Kyselyn mukaan työntekijöiden työjärjestelyt, työaikajoustot sekä työkyvyn kahden vuoden ennuste kehittyivät suotuisasti. Lisäksi paranivat alle 35-vuotiailla koulutuksen riittävyys ja arvio jaksamisesta vanhuuseläkeikään asti. Myös yli 54-vuotiaat suhtautuvat aikaisempaa valoisammin vanhuuseläkeikään saakka jaksamiseensa.

Vaikeassa suhdannetilanteessa on erityisen tärkeää, että koko henkilöstö ja etenkin ylin johto sitoutuvat työhyvinvoinnin kehittämiseen, hankkeessa mukana olevien liittojen puheenjohtajat korostavat. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on mukana hankkeessa. (AK)

lehti.tek.fi

Joko vihdoin saataisiin tiedeministeri?

iStockphoto

Peltimannekiinit kokosivat vientiseikkailut kirjaksi

T

iede- ja innovaatiopolitiikkaa kokonaisuutena ei tällä hetkellä johda kukaan eikä mikään.

Osaa alueesta hallinnoidaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä, osaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mukana vaikuttavina toimijoina ovat tutkimuslaitokset, yliopistot, Suomen Akatemia ja Tekes sekä tietysti elinkeinoelämä. Näiden kaikkien välistä verkottumista ja yhteistyötä tulisi voimakkaasti vahvistaa, samoin kuin kunkin toimijan suhteita oman alansa toimijoihin globaalisti.

On täysin ymmärrettävää, että yliopistoissa tapahtuvan tutkimuksen pitää olla osa yliopistokokonaisuutta.

Toisaalta kasvun ja viennin edistämiseksi osan tutkimuksesta on oltava TEMin alaisuudessa. Tästä seuraa kuitenkin päällekkäisyyttä, jota kukaan ei kontrolloi. Se merkitsee sekä työpanosten että varojen tuhlausta ja samalla mahdollisen synergiaedun menettämistä.

Ratkaisu löytyy hallintorajat ylittävästä matriisi­ organisaatiosta, jota johtaa tiede- ja innovaatioministeri. Valtioneuvoston suora hallinnointi olisi toinen mahdollisuus. Tosin sen alaisuuteen on pyrkimässä moni muukin toimija, jonka järkevää toimintaa ministeriöiden jäykät hallintorajat haittaavat. Toisaalta siellä toimii jo Tutkimus- ja innovaationeuvosto, jonka painoarvoa poliittisessa ohjauksessa tulisikin lisätä.

Asian järjestämisellä on Suomen kasvun ja kilpailu­ kyvyn kannalta jo tulenpalava kiire. Maamme nousi edellisestä lamasta satsaamalla tutkimukseen, kehitykseen ja osaamiseen. Pekka Ala-Pietilän puheen­johdolla toimineen ”Suomen ICT-klusteri 2015” -työ­ryhmän mukaan niin pitäisi tehdä nytkin. Lisäksi tarvitaan nopeita päätöksiä resurssien suuntaamisesta.

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström

19

AJASSA

Tähtisadetta Helsingin yliopistomuseon observatorio Helsingin Tähtitornin­ mäellä avattiin yleisölle lokakuussa. Peruskorjatussa rakennuksessa on tähti­tieteen yleisökeskus, jossa esitellään tähtitieteen perusteita, uusia saavutuksia ja historiaa.

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirtämä observatorio valmistui Tähti­ torninmäelle vuonna 1834. Uudessa yleisökeskuksessa hyödynnetään Engelin suunnittelemia kauniita tiloja. Aurinkokuntasalissa ja Tähtisalissa saa käsityksen Aurinkokunnan ja maailmankaikkeuden rakenteesta sekä oman tähtitaivaamme ilmiöistä. Tiedesalissa saa kosketuksen tutkimuksen eturintamaan. Meridiaanisalissa ja länsirotundassa voi perehtyä Suomen tähtitieteen historiaan. Observatoriossa on myös juhlatiloja ja työpajoja.

Observatorio yhdistää vapaasti historiallista esineistöä ja uusinta teknologiaa. Observatorio tarjoaa erityisesti koululaisille mielenkiintoisen paikan tähtitieteen perusasioiden oivaltamiseen.

Observatoriorakennuksessa on tähtitieteen yleisökeskuksen lisäksi myös Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan toimitiloja, Yliopiston almanakka­ toimisto sekä kahvila. (KL)

Vuoden 2012 aikana Helsingin observatorio on auki yleisölle ti, ke, pe ja la klo 12–16 sekä to 12–20. Ma ja su suljettu.

Lisätietoja: http://www.observatorio.fi

Kilometrikorvaukset pienenevät Työmatkoista työntekijöille maksettavat verottomat kilometrikorvaukset pienenevät. Eduskunta on hyväksynyt paljon kiistellyn lakimuutoksen. Ensi vuoden alussa kilometrikorvaus laskee nykyisestä 45 sentistä kilometriltä 43 senttiin. Vuoden 2014 alussa tapahtuu suurempi leikkaus, jolloin 15 000 ajokilometriä ylittäviltä kilometreiltä korvaus on vain 25 senttiä. (AK)

20

Muotoilijat, tervetuloa TEKiin TEKin jäsenkunta vahvistuu muotoilun osaajilla. TEK on tehnyt uuden rinnakkais­ jäsenyyssopimuksen Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa. Satavuotias Ornamo on muotoilijoiden valtakunnallinen aatteellinen ja ammatillinen keskusjärjestö, johon kuuluu yli 2 000 jäsentä. Ornamon jäsenistä monet muotoilijat työskentelevät tekkiläisillä työpaikoilla teollisuudessa ja suunnittelutoimistoissa.

Ornamon jäsenet voivat liittyä TEKin jäseniksi vuoden 2013 alusta alkaen. Myös Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijat voivat liittyä TEKin opiskelijajäseniksi. Ornamo-TEK-jäsenet maksavat Ornamon jäsenmaksun lisäksi 149 euroa TEKin jäsenyydestä. Opiskelijoille TEKin jäsenyys on maksuton. Ornamo-TEK-jäsenet ovat oikeutettuja TEKin työmarkkinaedunvalvontaan liittyviin jäsenpalveluihin ja -etuihin, kuten laki- ja urapalveluihin. Heille on tarjolla myös lehti- ja kirja-alennuksia. Rinnakkaisjäseneksi liittyminen tapahtuu Ornamon kautta. (AK)

Tutkimuslaitosten yhdistymisestä ja rahoituksesta linjataan joulukuussa Asiantuntijaryhmä jätti syyskuussa esityksensä valtion tutkimus- ja innovaationeuvostolle valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksesta. Ehdotus niputtaisi yhteen tutkimuslaitoksia ja uudistaisi tutkimusrahoituksen. Hallitus päättää lausuntokierroksen jälkeen uudistuksesta ja sen keskeisistä toimista periaatepäätöksellä joulukuussa.

TEK pitää lausunnossaan esitystä hyvänä avauksena, joka vaatii kuitenkin vielä paljon jatkotyötä. Jatkossa pitää erityisesti huomioida kansainvälistymisen tuomat haasteet ja se, miten tutkimuslaitokset pystyvät tukemaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä.

TEKin mielestä tieteellis-teknologinen korkea osaaminen on ratkaisevassa roolissa ratkaistaessa ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyviä haasteita, mikä pitää ottaa huomioon myös tässä uudistuksessa.

– Henkilöstön asema on turvattava muutoksessa, ja se on otettava mukaan valmistelutyöhön. Uudistus ei saa johtaa siihen, että määräaikaisia työsuhteita käytetään entistä enemmän, kiteyttää TEKin valtiosektorista vastaava asiamies Pia Hiltunen.

Tutkimuslaitoksissa työskentelee noin 1 500 tekkiläistä. (AK)

TEK 7/2012

TEK-VAIKUTTAJA 1993–96, 2011– TEKin valtuustossa,

2009-11

2009

2011

2012

2005–11

TEKin yksityisen sektorin valiokunnassa

YTN:n luottamusmieheksi

TEKin hallitukseen

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäseneksi

varajäsenenä

Teksti Kirsti Levander

T

yöehtosopimustoiminnan pelisäännöt valkenivat Tuula Aaltolalle muutama vuosi sitten. Pitkän linjan tekkiläinen koki TEKin yksityisen sektorin valiokunnan koulutuksessa suorastaan tes-­herätyksen.

– Siellä minulle kirkastui, miten sopimus­ toimintaa hoidetaan. Tajusin, että nimenomaan luottamus­miehenä voin vaikuttaa asioihin.

Nyt Aaltola on edustanut jo kolme ja puolivuotta YTN-luottona 250 ylempää toimihenkilöä Nokia Siemens Networksin Espoon konttorissa.

Luottamusmiestoiminta motivoi NSN:ssä globaalia hankintatiimiä johtavaa Aaltolaa.

– Luottona toimiminen, oman YTN-yritys­ yhdistyksen puheenjohtajuus ja YTN:n tekno­ logiateollisuuden taustaryhmän jäsenyys sekä TEKin hallituksen jäsenyydet merkitsevät minulle tavallaan toista uraa.

Kokemuksensa pohjalta hän kannustaa erityisesti esimiehiä ylempien toimihenkilöiden luottamus­tehtäviin.

– Esimiehenä saadusta kokemuksesta on luottona toimiessa todellista hyötyä. Silloin tuntee talon käytännöt, esimerkiksi henkilö­ arviointiprosessit. Samalla huomaa, miten tulkinnat lain­säädännöstä ja sopimuksista saattavat vaihdella sen mukaan, katsooko niitä työnantajan vai liiton näkökulmasta.

Normaalioloissa Aaltola ei näe eturistiriitaa työnantajan ja työntekijöiden välillä.

– On kaikkien etu, että työ­suhteeseen­liittyvät asiat hoidetaan lain ja sopimusten mukaan. Ja useinhan luottamusmies joutuukin ratkomaan ongelmia vain siksi, ettei esimiehellä ole ollut asioista riittävästi tietoa.

lehti.tek.fi

– Edut ovat vastakkain vain, kun kiistellään palkankorotusten suuruudesta tai ollaan lakossa.

Teknologiateollisuuden lakko viime syksynä olikin Aaltolalle opettavainen kokemus, vaikkei omassa talossa lakkoon asti jouduttukaan.

– NSN:ssä YTN:läisten lakkotoimikunnan puheenjohtajana olin ensimmäistä kertaa organisoimassa lakkoa. Siinä joutui ajattelemaan luovasti, kun mitkään tutut pelisäännöt eivät enää päteneet, ja piti pystyä reagoimaan nopeasti.

Mutta on Aaltolaa tarvittu muutenkin. Ytneuvottelut ovat ravistelleet firman väkeä tiuhaan tahtiin. Niiden myötä asiaa koskevat lait ovat tulleet Aaltolalle tutuiksi. Neuvottelu­ prosessit ovat olleet rankkoja, mutta opettavaisia jopa neuvottelujen ammattilaiselle.

Joskus taas joku kaipaa luottamusmiestä vain henkiseksi tuekseen neuvotellessaan jostain kiperästä asiasta tai tilanteesta esimiehensä kanssa.

Halki, poikki ja pinoon -ihmisenä itseään pitänyt Aaltola on luottamustehtävässä toimies­ saan myös löytänyt itsestään piilossa olleen empaattisen puolensa.

– On ollut mukava tunne, kun on kokenut olleensa jollekulle avuksi.

TEK-vaikuttajana Aaltola on tuttu jo vuosien takaa. Valtuustopaikka tuli ensimmäisen kerran jo 1993.

Vuosina 1997–2004 Aaltola piti TEK-taukoa: kolme lasta rajoittivat äidin menoja.

Nyt hänellä on TEKissä hallituspaikka, ja sydämenasiana työmarkkinatoiminta.

– Vaikka työmarkkinatoimintaa urakoidaan neuvottelujärjestö YTN:n nimissä, TEKillä on siinä isona liittona vahva vaikuttajan rooli. Valtuustotyöskentelyssä se ei ehkä näy, mutta valtuustoryhmissä ja etenkin työmarkkinavaliokunnassa asioihin pääsee vaikuttamaan hyvin läheltä, Aaltola muistuttaa. n

21

Helena Hagberg

Tes-herätys!

LAKITIETO

Irtisanominen vain painavasta syystä

T

yösopimuslain irtisanomista koskevat säännökset ovat työnantajan osalta pakottavaa oikeutta. Irtisanomisperusteista ei voida sopia työntekijän vahingoksi työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Irtisanomispäätös tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella.

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Ty ö s o p i m u s l a i n m u k a a n työn­t ekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ovat työ­s opimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti. Irtisanomis­perusteita ovat myös työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, joiden vuoksi työntekijä ei kykene enää selviytymään työ­ tehtävästään.

22

Irtisanomisperusteena voi olla yksittäinen laiminlyönti tai rikkomus, mutta peruste voi muodostua myös useamman pienemmän tekijän kokonaisuudesta. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena pidetään sellaista vakavaa velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä, joka vaikuttaa olennaisesti työnantajan ja työntekijän väliseen suhteeseen, kuten esimerkiksi työtehtävien tai työturvallisuuteen liittyvien määräysten laiminlyönti ja luvattomat poissaolot työpaikalta.

Irtisanomisperusteiden riittävyyttä voidaan arvioida kokonaisharkinnalla. Arviossa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa työntekijän rikkeen laatu ja vakavuus, työn luonne, työn teettämiseen liittyvät erityispiirteet, työntekijän asema sekä hänen suhtautuminen tekoonsa tai käyttäytymiseensä. Oikeuskäytännössä riittävänä irtisanomisperusteena ei yleensä ole pidetty

iStockphoto

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen henkilökohtaisten eli työntekijästä johtuvien syiden vuoksi. Työsopimuslain mukaan irtisanomiselle on oltava asiallinen ja painava syy.

yksittäisiä virheitä, kuten nukahtamista työpisteelle, viivyttelyä työtehtävien hoitamisessa sekä toiseen työntekijään kohdistettua sanallista sopimatonta käytöstä.

Irtisanomisperusteeksi on kuitenkin riittänyt työnantajan auton luvaton, pidempiaikainen, käyttäminen sekä työn­

tekijän vapaa-ajalla tapahtunut esiintyminen televisioohjelmassa, jossa työntekijä oli käyttäytymisellään vahingoittanut työantajan yrityskuvaa, vaarantanut asiakas­suhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta.

Työntekoedellytysten muutos voi tarkoittaa fyysistä tai

TEK 7/2012

LAKITIETO

Irtisanomisperusteena ei ole pidetty yksittäisiä vähäisiä virheitä. psyykkistä muutosta. Muutoksia voi tapahtua niin työntekijän terveydentilassa kuin hänen sosiaalisessa toimintakyvyssään. Irtisanominen tällä perusteella on kuitenkin mahdollista vain, mikäli työntekijälle ei voida tarjota muita tehtäviä.

Irtisanomisperusteeseen vedottava kohtuullisessa ajassa Ty ö s o p i mu s l a i n mu k aa n työnantajan tulee vedota irti­ sanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun hän on saanut tietää tästä.

Jos työnantaja ei vetoa irtisanomisperusteeseen kohtuullisessa ajassa, se menettää merkityksensä. Kohtuullista aikaa ei ole määritelty työsopimuslaissa, joten aika on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen.

Varoitus edeltää irtisanomista Työntekijää ei lähtökohtaisesti saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus.

Varoituksen tarkoituksena on, että työntekijä voi korjata menettelynsä. Varoitusmenettelystä ei ole säännöksiä työsopimuslaissa, mutta lähtökohtana on, että työantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Varoitus voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Menettelytavan on

lehti.tek.fi

oltava selkeä, jotta työntekijä ymmärtää, että hänet voidaan irtisanoa, ellei hän muuta käyttäytymistään.

Varoitusta ei tarvitse antaa, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työsopimus voidaan irtisanoa ilman varoitusta esimerkiksi kilpailevan toiminnan, salassapitosäännösten, työturvallisuusmääräysten tai omaisuusrikoksen johdosta.

Työntekijän kuuleminen ja uudelleensijoittaminen Työnantajan on ennen työsopimuksen irtisanomista varattava työtekijälle tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisen tarkoituksena on, että työntekijä saa tiedon työsopimuksen päättämisperusteita. Kuulemisen yhteydessä työntekijällä on mahdollisuus esittää oma käsityksensä asiasta. Työntekijällä on oikeus käyttää kuulemis­ tilanteessa avustajaa.

Varoituksen tarkoituksena on, että työntekijä voi korjata menettelynsä.

Työnantajan tulee selvittää, voidaanko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vapaa-aikanaan törkeään ratti­ juopumukseen syyllistynyttä

henkilöä ei saa irtisanoa selvittämättä, voidaanko henkilö sijoittaa toisen tyyppiseen työhön, jossa ajokortti ei ole välttämätön.

Jos irtisanomisen perusteena on kuitenkin niin vakava rikkomus, ettei varoitusta tarvitse antaa, ei myöskään työntekijän uudelleensijoittamista tarvitse selvittää.

Kielletyt irtisanomisperusteet Työsopimuslaissa on lueteltu irtisanomisperusteita, joita ei voida pitää asiallisina ja painavina irtisanomisperusteina.

Tällaisia ovat: 1. työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma, ellei työntekijän työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, 2. työntekijän osallistuminen työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen, 3. työntekijän poliittiset, uskonnolliset ja muut mieli­piteet tai työntekijän osallistuminen yhdistys- tai yhteiskunnalliseen toimintaan tai 4. työntekijän turvautuminen työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Irtisanomisperusteena oleva työkyvyn olennainen heikkeneminen edellyttää, että työntekijä ei kykene sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi olennaisilta osin täyttämään työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan. Työkyvyn alentumisen tulee olla pitkäaikaista, minkä vuoksi työsuhteen jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Oikeus­

käytännössä on edellytetty noin vuoden kestävää työkyvyn alentumista sekä objektiivista arvioi­ta siitä, ettei paraneminen lähitulevaisuudessakaan ole todennäköistä. Lääkärin antama arvio tilanteesta on keskeisessä asemassa. Vaikeakaan sairaus ei ole irtisanomisperuste, jos työntekijä kykenee sairaudesta huolimatta suoriutumaan työtehtävistään.

Asiallisena ja painavana syynä irtisanomiselle ei voida pitää työntekijän turvautumista käytettävissä oleviin oikeuskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi työpaikalla käyty keskustelu työsuhteen ongelmista tai asioiden käsitteleminen yhteistoimintamenettelyssä. Työntekijällä on myös oikeus selvittää työsuhteeseensa liittyviä ongelmia eri viranomaisten kanssa. Myöskään työyhteisön muiden työntekijöiden mielipiteestä poikkeava poliittinen mielipide tai uskonnollinen vakaumus eivät oikeuta asettamaan työntekijää muista poikkeavaan asemaan ilman hyväksyttävää syytä.

Uskonnollinen vakaumus ei kuitenkaan ole peruste kieltäytyä työsopimuksen mukaisista työtehtävistä. n­

Artikkelin kirjoittaja Anna Pitkänen työskentelee TEKin lakimiehenä.

TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin kontaktilomakkeella: www.tek. fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

23

Lenita Lempaisen, Olli Vanhapihan ja Ilkka Rämön mukaan monet edut ja toimintatavat ovat lähteneet liikkeelle työntekijöiden aloitteesta.

Työntekoa häiritsevät kipupisteet on poistettu.

24

TEK 7/2012

Palaverikello rytmittää kokousta. Kokous alkaa aina tavoitteiden asettamisella ja loppuun on varattu viisi minuuttia palautteelle.

Olli Vanhapiha (vas.) ja Ilkka Rämö tietävät, että Futuricessa ei ole keskusteluja, joihin ei voisi osallistua.

Futuricessa luotetaan FIKSUIHIN YKSILÖIHIN Teksti Aku Karjalainen Kuvat Jari Härkönen

Euroopan parhaassa työpaikassa uskotaan avoimuuteen.

Kuka tahansa voi tehdä päätöksiä.

lehti.tek.fi

V

alkoisella tussitaululla hymynaamat nauravat kilpaa toistensa kanssa.

Marraskuinen työviikko on lähestymässä loppuaan.

– Viikon lopussa jokainen työntekijä piirtää hymynaaman sen mukaan, mikä on ollut fiilis viikon aikana. Jos esimerkiksi työtä on ollut liikaa, muut tiimiläiset voivat tulla vastaan, kertoo Futuricen henkilöstö­ päällikkö Lenita Lempainen.

Samanlaiset hymynaamat heijastuvat myös työntekijöiden kasvoilta Lauttasaaren toimiston käytävillä.

Great Place to Work Institute on valin-

nut käyttäjälähtöisiä verkko- ja mobiilipalveluita sekä liiketoimintakriittisiä yrityspalveluita kehittävän Futuricen Suomen ja Euroopan parhaaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

Lempaisen mukaan hyvinvoiva työntekijä on vuonna 2000 perustetun Futuricen rikkaus. Asiakkaat ja loppukäyttäjät ovat tyytyväisiä, ja yritys on kasvanut kannattavasti kahdeksana vuotena peräkkäin.

– Uskomme fiksuihin yksilöihin.

Pyrimme siihen, että ihmiset pystyisivät johtamaan mahdollisimman paljon itseään. Hierarkia on matala, eikä meillä ole esimerkiksi organisaatiokaaviota sen perinteisessä merkityksessä.

25

Viikon päätteeksi työntekijät kokoontuvat Weekly smile -taulun ääreen käymään läpi kuluneen viikon fiilistä.

Päätöksiä 3x2-periaatteella Lempainen korostaa, että johtaminen on mahdollisimman läpinäkyvää ja työn­ tekijöihin luotetaan. Kaikki työntekijät voivat osallistua halutessaan johtoryhmän kokoukseen, ja liiketoiminnan luvut jaetaan henkilöstölle viikoittain. Lisäksi jokainen saa firman luottokortin ensimmäisenä työpäivänään.

– Kuka tahansa voi tehdä päätöksen 3x2-periaatteen mukaan. Päätösten pitää olla hyviä asiakkaiden, liiketoiminnan ja kollegojen kannalta nyt ja tulevaisuudessa, Lempainen kiteyttää.

Sisäinen viestintä on mahdollisimman suoraa ja nopeaa. Vain työntekijöiden luottamukselliset asiat ja palkkatiedot ovat salaisia. Toimitusjohtaja lähettää itse yhteenvedon johtoryhmän kokouksesta, kuukausittainen yhteinen henkilöstötilaisuus päättyy toimitusjohtajan kyselytuntiin ja apuna on myös pikaviestintävälineitä.

– Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edellytys sille, että työntekijät voivat tehdä fiksuja päätöksiä. Päätöksentekoa on tukenut myös Ask why -tarrakampanjamme, Lempainen summaa.

ovat oppineet ja miten he ovat kehittyneet, Lempainen sanoo.

Jokainen työntekijä käy kaksi kertaa vuodessa kehityskeskustelun esimiehen ja mentorin kanssa. Tapaamisissa keskustellaan, miten työntekijä haluaa kehittää omaa osaamistaan. Luodut tavoitteet ovat julkisia. Tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittain MAD-tapaamisissa ja viikoittain Weekly smile -taulun äärellä yhdessä tiimin kanssa.

– Näin tiimiläiset pystyvät antamaan toisilleen ihan eri tavalla positiivista ja rakentavaa palautetta, Lempainen vertaa.

Mitä olet oppinut

Kiitä limsalla

Viime vuosina Futuricessa on panostettu etenkin osaamisen kehittämiseen.

– Asiantuntijaorganisaatiossa ihmiset kaipaavat ammatillista kehittymistä, mielen­kiintoisia ja haastavia työtehtäviä sekä etenemistä uralla. Tavoitteena on, että työntekijät miettivät säännöllisesti, mitä he

Lempaisen mukaan jo pelkästään pienet teot saavat ihmiset paremmalle mielelle.

Esimerkiksi hyvää työtä tehnyttä työkaveria voi kiittää viemällä hänelle Jolt-kolan.

Kaikilla työntekijöillä on myös yhteinen bonusjärjestelmä. Syksyllä henkilöstölle on myyty firman osakkeita.

26

Futuricen työkulttuuri on levinnyt myös rajojen ulkopuolelle. Olli Vanhapiha palasi lokakuussa kahden vuoden Berliinin komennukselta.

Palautteen antamiseen rohkaistaan.

– Uskomme, että fyysisistä ja konkreettisista asioista on hyötyä palautteenannossa. Palavereissa palautteen antamiseen on varattu viisi minuuttia aikaa itseluomassamme palaverikellossa. Kysymme toisiltamme arvosanaa, ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin, että olisi saanut paremman numeron.

Lempainen puhuukin mielellään kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

– Emme rajoita hyvinvointia pelkästään meidän seinien sisäpuolelle. Viime keväänä teimme kyselyn myös työn­ tekijöiden puolisoille. Kysyimme heiltä muun muassa, onko tämä heidän mielestään puolisolle hyvä työpaikka.

Tiimiläiset rekrytoimassa Futurice kasvaa vauhdilla. Tällä hetkellä viidessä eri toimipisteessä on 160 työntekijää. Tavoitteena on, että vuonna 2015 työntekijöitä on 300 ja uusia toimipisteitä

TEK 7/2012

Henkilöstökyselyissä tyytyväisimpiä ovat olleet tiimit, joilla on menossa haastavimmat asiakasprojektit ja eniten töitä, Lenita Lempainen (2. oik.) korostaa. Kuvassa myös Tuomas Paasonen (vas.), Ilkka Rämö ja Sirkka-Liisa Rotinen.

Työntekijät tekevät firmasta omannäköisen Kun Ilkka Rämö ja Olli Vanhapiha aloittivat kolme vuotta sitten työnsä Futuricessa, tiesivät he heti tulleensa oikeaan työpaikkaan.

– Täällä on onnistuttu minimoimaan kaikki kommunikaatiota hidastavat rakenteet. Kaikkea voi kyseenalaistaa ja kehittää eteenpäin, Rämö miettii.

– Kun on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja avointa viestintää, syntyy makea yhdistelmä, jossa ihmiset voivat tehdä firmasta omannäköisensä, Vanhapiha jatkaa.

Vanhapiha ahertaa nyt ohjelmistokehityksen parissa. Rämö taas valmentaa työntekijöitä ja tiimejä entistä paremmiksi. Hän on myös mukana rekrytoinnissa. Molemmilla on ollut monia erilaisia työnkuvia.

– On kuvaavaa, että kumpikaan ei oikein pysty kertomaan selvästi omaa rooliaan. Firman sisällä on helppo kokeilla erilaisia juttuja, Vanhapiha naurahtaa.

– Täällä on voinut löytää itsestään uusia puolia. On voinut lähteä ihan eri suuntaan verrattuna aiempaan, Rämö jatkaa.

Kaksi vuotta Berliinissä

avataan 1–2. Vuosittain tuetaan myös kymmenien diplomityöntekijöiden valmistumista.

Tulevat työtoverit eli tiimiläiset ovat mukana uusien kykyjen rekrytoinnissa. Jos joku näyttää peukkua alaspäin, uutta kokelasta ei palkata.

– 80 prosenttia uusista työntekijöistä tulee verkostojen kautta. Jos joku palkataan meidän henkilökunnan vinkistä, työntekijä saa tuhannen euron rekrytointibonuksen, Lempainen paljastaa.

Onnistumisista huolimatta Lempainen löytää työsarkaa vielä monelta osa-alueelta.

– Meidän ideologiaan kuuluu, että olemme jatkuvasti matkalla. Esimerkiksi yhä useampi työntekijä tekee töitä asiakkaan tiloissa ja ulkomailla. Pitää työstää paljon, että kaikki kokevat pääsevänsä osaksi samaa kulttuuria. n

lehti.tek.fi

Vanhapiha palasi lokakuussa kahden vuoden komennukselta Berliinistä, jossa työntekijöitä on noin 15. Helsingin ja Berliinin lisäksi toimistoja on Tampereella, Düsseldorfissa ja Lontoossa.

– Aiemmin kaikki olivat täältä lähetettyjä, mutta nyt on alettu palkata myös paikallisia. Työkulttuuria ei voi viedä toisiin toimipisteisiin, joten jokaisessa paikassa samoista arvoista ja ajatusmalleista kehittyy omanlaisensa toimisto.

Suomeen pidetään yhteyttä monella eri tavalla. Esimerkiksi koko yrityksen yhteinen kuukausittainen henkilöstötapahtuma lähetään videoiden välityksellä jokaiseen toimipisteeseen.

Edut eivät ole itsetarkoitus Futuricessa työnteon puitteet ovat kunnossa. Tarjolla on muun muassa biljardipöytä, aamupalaa, palkkapäiväpitsaa ja monenlaisia vapaa-ajantapahtumia. Syksyllä pyöri myös kahden viikon ajan oma Futuradio. Perhepäivänä koko perhe voi tulla työpaikalle esimerkiksi piknikille.

– Tärkeintä on, että päivittäinen oleminen on täällä kivaa. Edut ja toimintamallit tukevat sitä, että työntekoa häiritsevät kipupisteet on poistettu, Rämö pohtii.

27

Ä T T Y Y J Ä T T YRI

voi oppia viiden dollarin setelillä

Teksti Kirsti Levander

Yrittäjyyskoulutuksessa olisi luotava uudenlainen ja entistä laajempi kuva yrittäjyydestä.

Asenne

Kompetenssit

Ymmärrys

Yrittäjyysvalmiudet koostuvat asenne-, ymmärrys- ja kompetenssitason valmiuksista, jotka vaikuttavat sekä tunneettä järkitasolla.

28

O

nko yrittäjyys pienyrityksen johtamista?

Onko se ammatti?

Onko se henkilökohtaista kasvamista? Vai onko se elämäntapa?

Te k n i i k a n y l i ­ oppilas Marko Oksanen tuli diplomi­ työssään siihen tulokseen, että yrittäjyydellä voidaan tarkoittaa tuota kaikkea.

– Yrittäjyydessä on kyse ennen kaikkea halusta kasvaa ja kehittyä.

Kun yrittäjyyttä ei rajata perinteisesti pelkäksi yrityksen pyörittämiseksi, se voidaan nähdä täsmätyökaluksi, jolla voidaan luoda arvoa maailmaan, Oksanen sanoo.

Diplomityön mukaan yrittäjyyden määritteleminen ainoastaan yrityksen perustamiseksi ja siinä yrittäjänä toimimiseksi rajoittaakin korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia oppia yrittäjyyttä.

Miten sitten yrittäjyyteen voidaan kouluttaa?

– Opiskelijoiden tulisi käsittää yrittäjyys yrittäjämäisenä asenteena ja toimintana, jota voi harjoittaa muutenkin kuin perinteisesti yrittäjän ammatissa.

– Korkeakoulutuksessa tulisi myös tarjota monipuolisia mahdollisuuksia harjoitella yrittäjämäistä toimintaa. Tätä varten yliopistojen, niiden johdon, opettajien, opiskelijoiden, yritysten sekä muiden sidos­r yhmien olisi tehtävä yhteistyötä oppimisympäristöjen kehittämiseksi.

Asennetta ja tunteita Oksasen mukaan yrittäjyysvalmiudet eivät koostu pelkästään kognitiivisista valmiuksista, vaan yrittäjyysvalmiuksiin liittyy myös asenteiden ja tunteiden ymmärtäminen.

– Yrittäjämäistä toimintaa on voitava kokea. Jos käsite sidotaan yritykseen, kokeminen on vaikeaa, sillä harva opiskelija on heti perustamassa yritystä.

Perinteisten menetelmien riittämättömyys on huomattu myös yrittäjyyskoulutusta tutkittaessa.

– Tutkimuksissa suositellaan aktiivisten opetusmenetelmien käyttöä. Se ei kuitenkaan yksin riitä; on opetettava myös oikeita asioita ja yrittäjyydelle tyypillisten asioiden kokemista. On oltava selkeä käsitys siitä, mikä on menetelmä ja mikä substanssi.

Kourallinen paperiliittimiä Jos yrittäjyyttä tarkastellaan laajemmin, yrittäjämäisen toiminnan opettamiseksi on paljon erilaisia mahdollisuuksia – Stanfordin huippuyliopiston Stanford Venture Programin johtaja Tina Seelig antaa opiskelijoilleen tehtäviä, joissa nämä pyrkivät luomaan mahdollisimman paljon uutta arvoa annetuilla resursseilla. Mitättömiltä tuntuvilla eväillä – viiden dollarin setelillä tai kourallisella paperiliittimiä – opiskelija saadaan ymmärtämään omat voimavaransa.

Loistavia esimerkkejä yrittäjämäisen toiminnan harjoitteluun löytyy lähempääkin.

Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toimiva Demola yhdistää yritykset ja opiskelijat. Lopputuloksena on teknologian lisensointiin päättyviä opiskelija­projekteja – ja startupeja.

– Toinen mainio esimerkki on Aalto-yliopiston rinnalla vaikuttava Aaltoes-yhteisö, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan uuden luomista opiskelijayhteisön järjestämissä tapahtumissa.

Oksanen onkin sitä mieltä, että jos yrittäjyys ymmärretään laajasti, opiskelijat voi-

TEK 7/2012

Yrittäjyyskoulutuksessa parannettavaa

Marko Oksanen teki opinnäytetyönsä TEKin tilauksesta. TEK pitää tärkeänä yrittäjämäisen asenteen kehittämistä teknillisessä korkeakoulutuksessa.

Diplomityö on julkaistu lokakuun alussa, ja se on saatavilla sekä painettuna versiona että TEKin kotisivuilta www.tek.fi/julkaisut

Marko Oksanen tutki yrittäjyyskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita diplomityössään tapaustutkimuksena. Kohteina olivat Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yrittäjyyskoulutus.

Aalto-yliopisto on sitoutunut laajaan yrittäjyysnäkökulmaan ja yrittäjyyskoulutuksella on selkeät tavoitteet. Yrittäjyys­ kasvatus ei kuitenkaan Aallossa tavoita vielä kaikkia opiskelijoita.

– Aallossa kandidaatin tutkintoon voitaisiin lisätä pakollinen johdantokurssi, jolla käytäisiin läpi, mitä yrittäjyys on. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin harkita syventävän yrittäjyyskoulutuksen tarjoamista.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa yrittäjyyskoulutukseen panostetaan, mutta perusopiskelijoille tarjottu opetus on rajattu yrityksen perustamisen näkökulmaan. Siten koulutuksessa keskitytään

vat harjoitella sitä opiskelija­yhdistyksissä, palkkatöissä tai muussa elämässään.

Oleellista on, että opetus tukee tätä.

– Kun yrittäjyydestä irrotetaan yritys, opiskelijoille avautuu uusia mahdollisuuksia harjoitella opetettua teoriaa. Ja mikäli opiskelijat todella oppivat yrittäjyysvalmiuksia, se voi myös kantaa hedelmää uuden yrityksen muodossa useiden vuosien päästä. Muun muassa uusin tutkimus tukee tätä näkemystä.

Hälyttävää oli, ettei opiskelijoita ohjattu ymmärtämään, mitä yrittäjämäinen toiminta tarkoittaa.

lehti.tek.fi

enemmän yritykseen kuin yrittäjyyteen.

Syventävää yrittäjyyden opetusta tarjotaan käytännössä vain teknologiayrittäjyyden pääaineopiskelijoille.

– LUT:n tulisikin irrottaa ulkoinen yrittäjyys johdantokursseista. Vaikka LUT:n yrittäjyyskoulutuksen koordinoijilla onkin hyvä ymmärrys yrittäjyydestä ja sen opettamisesta, vaikuttaa yhteistyö muiden sidos­ryhmien kanssa yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi ontuvan.

Tampereen yliopistojen ja Tampereen ammatti­korkeakoulun kanssa yhteistyössä toimiva Demola on puolestaan onnistunut esimerkki yrittäjyyskoulutukseen liittyvän yritysyhteistyön rakentamisesta. TTY:ssä ongelmana ovat epäselvät tavoitteet opetuksen kohdistamisessa. TTY voisi myös harkita syventävän yrittäjyyskoulutuksen tarjoamista.

Muutakin kuin voiton tavoittelua Oksanen on päätynyt myös siihen, että yrittäjäksi ryhtymiseen on harvoin vain yhtä syytä.

Halu toimia – Taloudellinen menestys on 01 tärkeää 02 Toiminta 03 Kokemus monelle yrityksen perustajalle, mutta toi-ja kompetenssit 04 Ymmärrys 05 Yrittäjyysvalmiudet mintaa voi ohjata myös henkilö­kohtainen intohimo tai halu muuttaa maailmaa.

Monia motivoi lisäksi yhteiskunnallinen toiminta.

Oksanen kyseenalaistaakin yleisen tulkinnan Milton Friedmanin vuonna 1970 esittämästä näkemyksestä. Tuon tulkinnan mukaan yrityksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.

– Täysin oman taloudellisen edun tavoitteleminen ja toisaalta voittoa tavoittelematon toiminta voidaan nähdä yrittäjyyden ääripäinä. Todellisuudessa yrittäjien motiivit sijoittuvat näiden välimaastoon. Nykyinen talousjärjestelmämme ei kuitenkaan tunne väli­muotoja vaan pakottaa yrittäjät perinteiseen muottiin.

Sama pätee sijoittajiin; heidän tavoitteenaan nähdään vain voittojen tavoitteleminen – tai hyvän­tekeväisyys. n

01 Halu toimia 02 Toiminta 03 Kokemus 04 Ymmärrys ja kompetenssit 05 Yrittäjyysvalmiudet 01

05

05

02

04

03

04 Yrittäjyysvalmiuksien oppiminen alkaa halusta toimia yrittäjämäisesti. Halu voi realisoitua toiminnaksi, ja opiskelijan kyky reflektoida omaa toimintaansa määrittelee, minkälaisen kokemuksen opiskelija saa.

Opiskelijan ymmärrys ja kompetenssit karttuvat kokemuksesta sekä sitä tukevasta opetuksesta yrittäjyysvalmiuksiksi, jotka puolestaan vaikuttavat opiskelijan haluun ryhtyä yrittäjämäiseen toimintaan.

29

Puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin mielestä koulutustilit ovat oiva keino korkeasti koulutettujen täydennyskoulutukseen.

Teksti Aku Karjalainen Kuvat Helena Hagberg

Valtuusto hyväksyi TEKin uuden strategian päälinjat.

VALTUUSTO MÄÄRITTELI

TULEVAISUUDEN TAVOITTEET

30

TEK 7/2012

K

uluneen puolen vuoden aikana hallitus on panostanut paljon strategian valmisteluun. Matkan varrella olemme kysyneet asiasta myös valtuutetuilta ja jäseniltä, TEKin puheen­johtaja Marjo Matikainen-Kallström summasi valtuuston syyskokouksessa ­22.–23.11.

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan uuden strategian päälinjat: t­ oiminta-ajatuksen, arvot, vision 2020 ja strategiset päätavoitteet.

Evästyksiä viimeistelyyn Valtuutetut evästivät hallitusta strategian päälinjojen jatkotyöstämisessä. Työpajoissa pohdittiin, miten strategiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Evästyksiä hyödynnetään strategian viimeistelyssä, ja lopullisesta strategiasta päätetään valtuuston kevätkokouksessa 2013.

Keskustelua pienryhmissä syntyi rutkasti.

Työelämän osalta kaivattiin muun muassa uudenlaisia työkaluja työn ja perhe-elämän yhteen­sovittamiseen sekä tukea uran eri vaiheisiin. Tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansaksi taas noustaan, kun peruskoulun

ja lukion opetusmalli matematiikassa on tarkoituksenmukainen, tekniikkaa ja tiedettä popularisoidaan sekä korkeakoulut tekevät yhteistyötä peruskoulujen ja lukioiden kanssa. Innovointi sen sijaan saadaan vauhtiin, kun keskitytään ratkaisunhakuisiin pilotointeihin.

Yksi ryhmistä pohti myös jäsenryhmiä, jäsenmaksuja ja äänioikeutta, koska esi­merkiksi eläkeläisten suhteellinen osuus jäsen­kunnasta kasvaa lähivuosina nopeasti. Eläkeläisten jäsenmaksulle ei nähty esteitä, mutta sen suuruudesta ja mallista oli eri näkemyksiä. Sen sijaan opiskelijoiden jäsenmaksua ei pidetty mielekkäänä. Myös opiskelijoiden äänioikeus herätti vilkasta ajatustenvaihtoa. Pienryhmän mielestä se vaatii jatkovalmistelua.

– Meillä ei ole tarvetta muuttaa sääntöjä. Äänioikeus perustuu yksiselitteisesti vuosi­ jäsenyyteen, kommentoi Ari Anttila (Kokoomus).

– Äänioikeus on yksi ainoa asia päätöksen­ teossa. Tämä on iso kenttä, jossa on paljon mahdollisuuksia, joten ei kannata jäädä äänioikeuden kanssa miettimään puolesta tai vastaan, kommentoi Antti Castrén (TEKin Nuoret). jatkuu seuraavalla sivulla

TEKin strategian 2013–2020 päälinjat: TEKin toiminta-ajatuksena on, että TEK tukee jäsentä työ­uralla, edistää ammattikunnan osaamista ja yhteisöllisyyttä sekä rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa.

TEKin arvoja ovat jäsentyytyväisyys, vaikuttavuus, osaaminen, vastuullisuus ja yhteisöllisyys.

Visio 2020: Maailmanlaajuisesti arvostetut tekniikan akateemiset ovat tyytyväisiä työuriinsa, työelämään ja kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan.

lehti.tek.fi

Strategiset päätavoitteet: • • •

• •

TEKin jäsenillä on parhaat työurat.

Työelämä on hyvä ja kannustava.

Suomalaiset ovat tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansa.

Innovaatioympäristö on kilpailukykyinen.

TEK on yhteisöllinen ammattijärjestökentän edelläkävijä.

31

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi (vas.) ennusti , että ensi vuodesta on tulossa vaikea. Mikko Seppäläinen (Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki) toimii valtuuston puheenjohtajana.

TEK näkee koulutustilit erittäin hyödyllisiksi.

Jäsenmaksuun maltillinen korotus

Tulossa vaikea vuosi TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mukaan ensi vuosi näyttää vaikealta. Julkisella sektorilla on merkittävä alijäämä, velkaantumisen vauhti on kova ja veronkiristysten tie on kuljettu loppuun.

– Meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin vähentää menoja tai keksiä uutta kasvua.

Kumpikaan ei ole helppo tie. Ne heijastuvat myös ensi vuoden työmarkkinaneuvotteluihin.

Oman lisänsä yhtälöön tuovat työmarkkinaosapuolten kiristyneet välit. Kauppi ennakoi, että kiistat kolmesta koulutuspäivästä ja työeläkemaksuista heijastuvat myös ensi vuoteen.

Hän huomauttaa, että kilpailukykyä ei paranneta vain kustannustekijöitä leikkaamalla. Panostusta vaaditaan myös tutkimusja kehittämistoimintaan, jotka tukevat uusien työpaikkojen luomista.

– Yrityksiin sijoittaneille ensi keväästä odotetaan mainiota osinkovuotta. Tästä seuraa helposti vaikutelma, että vain palkansaajat uhrautuvat.

TEKin jäsenmaksua päätettiin korottaa kuudella eurolla (2,2 prosenttia). Korotus johtuu lähinnä yleisestä kustannustason noususta. IAET-kassan jäsenmaksu laskee puolestaan kolme euroa, joten kassaan kuluvan vuosijäsenen jäsenmaksu nousee yhteensä kolmella eurolla 348 euroon (0,9 prosenttia).

TEKin talous on kestävällä pohjalla, ja maksavien jäsenten määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. TEKin henkilöstömäärä pysyy ennallaan. Kokonaiskulut ovat ensi vuonna 16,8 miljoonaa euroa, 0,6 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Jäsenmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 14,7 miljoonaa euroa. Lisäksi toimintaa rahoitetaan omaisuudesta 2,1 miljoonalla eurolla.

Aloitteita ja valintoja Valtuustolle tehtiin kokouksen aikana neljä aloitetta. TEKin Nuorten, Kokoomuksen ja Yhtenäisyyden valtuustoryhmän sekä Tampereen alueen valtuutettujen aloitteessa esitettiin, että TEK perustaa joukkorahoitus­ yhtiön. Yhtiön tehtävänä olisi rahoittaa tek-

Valtuutetut evästivät hallitusta strategian viimeistelyyn.

Kokoomuksen Jaakko Okkonen (oik.) työpajan tiimellyksessä.

TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen veti ryhmän työskentelyä.

32

TEK 7/2012

nologiayrityksiä jo olemassa olevien järjestelmien kautta.

Insinöörityön ryhmä esitti aloitteessaan TEKbaron näkyvyyden lisäämistä ja julkaisua kolmen vuoden välein. Yhtenäisyyden ryhmän aloitteessa esitettiin TEKin strategisen suunnittelun yksinkertaistamista. Aloitteeseen sisältyi ehdotus hallituksen kärkihankkeiden lopettamisesta.

Martti Tiuri (Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki) esitti aloitteessaan selvitystä ilmastonvaihteluista ja niiden vaikutuksista energiapolitiikkaan.

Lisäksi kokouksessa täydennettiin hallitusta.

Opiskelijaedustaja valitaan TEKin hallitukseen aina vuodeksi kerrallaan. TEKin hallituksen opiskelijaedustajaksi valittiin seuraavaksi kalenterivuodeksi Elina Honkala Oulusta, varalle Antti Hiekkanen Tampereelta.

Ammattietiikkaa edistävästä Kunnialautakunnassa erovuorossa olleista Markku Markkula (Kokoomus) jatkaa puheenjohtajana ja HannuMatti Järvinen (Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki) jäsenenä. n

Koulutustilit lääke osaamisen kehittämiseen TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-­Kallström (Kokoomus) korosti, että oman osaamisen kartuttaminen on jokaiselle kansalaisille paras vakuutus muuttuvilla työmarkkinoilla. Osaavan henkilöstön saatavuus on työnantajille kriittinen menestystekijä. Koulutustili antaa parhaat eväät korkeasti koulutetuille täsmäkoulutukseen.

– TEK kannattaa kansalaisten henkilö­kohtaisten koulutustilien ottamista käyttöön ensi tilassa. Näemme koulutustilit erittäin hyödyllisiksi niin yksilön, työnantajan kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Idean rakentaminen käytännössä toimivaksi malliksi vaatii toki vielä töitä, Matikainen-Kallström sanoi.

Opetusministeri Jukka Gustafssonille luovutettiin marraskuussa selvityshenkilöiden raportti koulutustileistä. Siinä ehdotetaan koulutustilin avaamista kaikille yli 25-vuotiaille Suomessa asuville. Ehdotuksen mukaan valtio tukisi jokaista kouluttautujaa 50 prosentilla siitä summasta, jonka henkilö on itse säästänyt koulutustililleen; kuitenkin enintään 500 euroa vuodessa ja 1500 euroa 10 vuoden aikana. Työnantajan osuudesta ei ole vielä selkeää esitystä.

Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2013 julistetaan haettavaksi. Palkinnon myöntävät yhdessä TEK ja TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa.

Tunnustus myönnetään ansioista insinöörityön alalla henkilölle tai työryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös liiketaloudellisiin ja kansantaloudellisiin seikkoihin. Työn omaperäisyys, luovan panoksen määrä, sekä idean tai teorian soveltaminen käytäntöön ovat keskeisiä valintakriteerejä.

Tarkempia tietoja sekä ehdotuslomakkeita verkosta: www.tek.fi/palkinnot Lisätietoja: yksikönjohtaja Pekka Pellinen pekka.pellinen@tek.fi tai puh. (09) 2291 2259 Lomaketilaukset: Riitta Kärki riitta.karki@tek.fi tai puh. (09) 2291 2258 Ehdotukset liitteineen viimeistään 31.1.2013 mennessä osoitteella: Tekniikan Akateemiset TEK, Teknologiavaliokunta, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

lehti.tek.fi

33

MEIDÄN ON OLTAVANOPEAMPIA

PAREMPIA, JA TEHOKKAAMPIA

Teksti Kirsti Levander Kuva Helena Hagberg

Suomen on opittava muita nopeammin ottamaan kaikki irti digitaaliteknologian mahdollisuuksista. Yksi edellytys uudelle kasvulle on yhtenäisen ICT-palveluarkkitehtuurin luominen.

O

saaminen, kyky innovoida ja soveltaa!

Näin tiivisti TEKin järjestämässä ICT-rakenne­ muutosseminaar issa puhunut ICT 2015 –työ­ r­yhmän johtaja Pekka Ala-Pietilä lääkkeet Suomen kilpailukyvylle.

Uuden kasvun pohjaksi on otettava tietotekniikka. Se mahdollistaa irtiotot, radikaalit innovaatiot.

– Kilpailukyvyn kasvattamiseksi on vaikea kuvitella muuta yhtä tärkeää elementtiä kuin ICT. Innovaatiopohjaisessa taloudessa jalostusarvo syntyy ICT:n älykkäästä hyödyntämisestä uusissa tuotteissa ja palveluissa. On siis mietittävä, mitä voidaan tehdä toisin tuoteja prosessipuolella – ja sitten kytkeä siihen tietotekniikka.

Pekka Ala-Pietilä johtaa ICT-2015 työryhmää.

34

Ala-Pietilä painotti, että nopeus on menestyksen valttikortti. Meidän on opittava entistä nopeammin, jotta voimme ensimmäisinä hyödyntää digitaaliteknologian mahdollisuuksia tuotteissamme.

Ala-Pietilä patistaakin yrityksiä ja tiimejä oppimaan – ja sukkelasti.

ICT 2015 -työryhmä esittää neljää konstia, joilla ICT-sektori saadaan nousukiitoon

1

Edellytykset ovat olemassa – Suomi on kolmanneksi kilpailukykyisin maa, kun vertailussa ovat yhteis­kunnan rakenteellista kilpailukykyä kuvaavat elementit. Myös teollisuusrakenteemme on yllättävän kilpailukykyinen; Suomi on tässä kisassa sijalla kuusi. Mutta kun mitataan suomalaisten pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymishaluja, jäämme kolmanneksi viimeiseksi. Ja toteutuneen kilpailukyvyn kovimman mittarin, maamme viennin kehitys, näyttää erittäin huolestuttavalta. Koneesta ei siis saada tällä hetkellä kaikkea irti.

Mahdollisuuksia kuitenkin on.

Ala-Pietilä muistutti, että Nokialta vapautuneissa – noin 9 000 ICT-ammattilaisessa – on monissa liemissä keitettyjä osaajia, jotka ovat Suomelle merkittävä voimavara, kun haetaan uutta kasvua ja kilpailukykyä.

Keskeistä on myös avoimuus ja verkostoituminen. Sitä kautta muodostuu suurempia ekosysteemejä, joilla on markkinoilla paremmat mahdollisuudet.

– Suomi ei ole ajopuu, vaan pieni ja ketterä yhteiskunta. Julkinen sektori voi tehdä täällä paljon muun muassa osaa-

2 3 4

Luodaan yhteinen valtakunnallinen ICT-tietopalveluarkkitehtuuri, jonka keskeinen elementti on Internet-pohjainen tieto­väylä. Väylä ja siihen liittyät hyvin määritellyt rajapinnat muodostaisiat koko ICT-toimintaympäristön rungon. Väylän varaan rakennettaisiin kaikki sektori- ja toimialakohtaiset sovellukset. Väylä avaisi markkinat laajasti alan toimijoille ja takaisi järjestelmien yhteensopivuuden.

Panostetaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Vahvistetaan osaamista ammatillisella tasolla, mutta myös organisaatio- ja prosessi­tasolla. Kiinnitetään huomiota erityisesti tuotteistamisen ja kaupallistamisen osaamiseen.

Ollaan mukana kansain­ välisissä kehitysprosesseissa.

Luodaan myös uusia kansainvälistymisen kanavia.

Kehitetään pääomarahoitusta niin, että turvataan aloittavien ja varhais­vaiheen yritysten riskipääoman saanti.

TEK 7/2012

misen lisäämiseksi ja kohdentamiseksi.

Infran kannalta on oleellista luoda Suomelle yhtenäinen ICT-palvelustrategia.

Kädenkäänteessä Suomesta ei kuitenkaan tietotekniikan soveltamisen edelläkävijäyhteiskuntaa tehdä.

– Tarvitaan aikaa ja poliittinen tuki yli hallitus- ja eduskuntakausien.

Oulussa lupaava pöhinä Johtaja Anssi Paasivirta työ- ja elinkeino­ ministeriöstä lateli omassa puheenvuorossaan surkeita lukuja Suomen tilasta.

Tuotantorakenne on syvästi kriisiytynyt: teollisuudesta on hävinnyt viidessä vuodessa yli 60 000 työpaikkaa. Palveluissa on ollut kasvua, mutta ongelma on kasvun kotimarkkinavetoisuus. Teollisuuslähtöinen palveluvienti on sen sijaan rankassa laskussa. Tuotantorakenne on myös poikkeuksellisen suuryritysvetoinen – ali­ hankkijoita karsitaan ja karsitaan. Vaihtotasekin on vahvasti alijäämäinen.

Suomi on ollut maailman huonoin maa sijoitustoiminnan kannalta viisi viime vuotta.

– Ja mikä pahinta, Suomi on ollut maailman huonoin maa sijoitustoiminnan kannalta viisi viime vuotta, Paasivirta totesi.

Paasivirta luetteli myös maamme äkillisten rakennemuutosten alueet ja työ­ paikkansa menettäville henkilöille tarjotut palvelut sekä elinkeinopoliittiset toimet.

– Oleellista on, että kriisialueille syntyy ketterästi toimiva yhteistyöverkosto.

Alueilla on oltava kyky tehdä nopeita päätöksiä sekä kyky nähdä markkinat ­reaalisesti uudessa tilanteessa. Hyvä esimerkki alueellisesta yhteistyöstä on Oulu, jossa on ollut jo kova pöhinä.

Viiden vuoden verovapaus Madonlukujen jälkeen Paasivirta näytti listan, jolla maassa saadaan taas veri kiertämään.

– Pk-yrityksistä on synnytettävä uusi kasvun ja skaalautuvan viennin veturi­ kerrostuma.

Paasivirta haluaa myös yksityisen ja julkisen sektorin eri toimijat ketterään yhteistyöhön.

– ICT-osaajille on nyt luotava uusia tilaisuuksia, ja Nokia-klusterin startti­ yrityksille tarvitaan rahoituskierros vuoden kuluttua.

Kasvuyrityksen statuksen saaneille Paasi­virta ehdottaa reippaasti viiden vuoden verovapautta.

– Perinteisten rahoitusmallien lisäksi Suomeen tarvitaan myös tuote- ja kaupallistamisrahoitusta.

Yksi mielenkiintoisimmista konsteista – TEKin ideoima – on ICT-osaamisen tuotteistamisen vientiin. Saksassa ja Sveitsissä on pulaa insinööriosaamisesta; tarjotaan siis Suomea ja suomalaista osaamista heille yhteistyökumppaniksi! n

ILMOITUS

lehti.tek.fi

35

Sairaalafyysikko hallitsee

SÄTEILYN

JA SIGNAALIT

Teksti Aku Karjalainen Kuvat Helena Hagberg

Y

Sairaalafyysikko huolehtii tutkimus- ja hoitolaitteiden toiminnasta.

Ylifyysikko Päivi Nikkinen vastaa isotooppitutkimusten säteilyturvallisuudesta ja kuvauslaitteiden käytöstä.

lifyysikko Päivi Nikkinen painaa tietokoneen nappia.

Kuvaruudulle ilmestyy pyörivä kolmiulotteinen kuva ihmisen kehosta. Väriläiskät täplittävät sisäelinten kohtia. Kiehtova värimaailma tekee myös aivokuvasta kuin taideteoksen.

– Kuvista voi nähdä, mihin säteilevä aine on kulkeutunut elimistössä. Siitä voidaan tulkita, onko potilaalla esimerkiksi syöpäkasvain, sydämen toimintahäiriö, epilepsiaa aiheuttava alue aivoissa tai Parkinsonin tauti.

Kurkkaus viereiseen huoneeseen paljastaa, että kuvia ei ole napsittu aivan tavanomaisella laitteella.

Huoneen täyttää suuri valkokeltainen positroniemissiotomografialaitteen ja tietokonetomografin yhdistelmä eli PET-TT-kuvauslaite. Nikkinen asettaa laverille muovisen kallon.

– Testaamme tämän avulla laitteen toimivuutta aivotutkimuksissa.

Vaativaa asiantuntijatyötä Nikkinen toimii Helsingin Meilahden sairaalassa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian vastuualueiden ylifyysikkona.

Näissä HUS-Kuvantamisen toimipisteissä tutkitaan ihmisen elintoimintoja biosähköisten mittausten avulla sekä käytetään radioaktiivisia lääkeaineita sairauksien tutkimisessa.

Lisäksi esimiehenä hän vastaa yksiköiden fyysikkojen toiminnasta, toimii säteilyn käytön vastaavana johtajana sekä huolehtii erikoistuvien fyysikkojen kouluttamisesta. Viime vuosina etenkin PET-TT-kuvaus on vienyt paljon hänen aikaansa.

– Lääkärit tekevät diagnooseja lääketieteellisen kuvantamisen perusteella. Fyysikolla on tärkeä rooli

36

laitteiden hankinnassa, niiden toiminnan varmistamisessa ja laadunvalvonnassa. Fyysikot myös tulostavat vaativimpien mittausten tulokset. Varmistamme, että kuva tai muu mittaustulos on luotettava.

Sädehoidossa fyysikko puolestaan vastaa hoitolaitteiden oikeasta toiminnasta ja tekee sädehoito­ suunnitelman. He myös opastavat hoitohenkilö­ kuntaa uusien laitteiden ja menetelmien käytössä.

– On erittäin mielenkiintoista työskennellä eri työntekijäryhmien, kuten lääkärien, kemistien, lääkintä­ tekniikan henkilöstön ja hoitajien kanssa. Tämä on asiantuntijatiimi, jossa vuorovaikutus on tärkeää.

Tietotekniikka mullistanut mittaamisen Nikkinen päätyi sairaalafyysikoksi yliopistomaailmasta. 80-luvun alussa hän opetti Helsingin yliopistossa fysiikkaa tuleville lääkäreille, ja vuosikymmenen puolivälissä hän pääsi sairaalafyysikon sijaiseksi. Myöhemmin hän sai erikoistumispaikan syöpätautien klinikalta ja valmistuttuaan vuonna 1988 vakinaisen fyysikon paikan Meilahden isotooppilaboratoriosta.

Vuosien saatossa ala on kehittynyt huimasti. Laiteja tietotekniikan kehittyminen on mullistanut kuvaamisen ja hoidon tarkkuuden. Laadunhallinta sekä kansallisten ja kansainvälisten suositusten vaatimukset ovat tulleet tärkeiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Sairaalafyysikon ammatti alkoi syöpähoidoista.

Isotooppilääketiede on kehittynyt 1960-luvulta alkaen, ja radiologian alalla röntgenkuvia on otettu jo pitkään.

1980-luvulla syntyi tietokonekerroskuvaus eli TTkuvaus ja 1990-luvulla magneettikuvaus. Eri kuvantamismenetelmiä yhdistävät laitteet ovat tulleet laajaan käyttöön 2000-luvulla.

TEK 7/2012

Uusvanha ammatti – Nyt tiedämme tarkkaan TT-kuvasta, missä sisäelimet sijaitsevat. Kun olin 80-luvulla syöpätautien klinikalla, lääkäri piirsi potilaan ääriviivat ja sisäelimet hoitosuunnitelman tekoa varten vapaalla kädellä.

Ala kiinnostaa nuoria Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 30 sairaalafyysikkoa.

– Sairaalafyysikot ovat erilaisia. Toiset ovat kiinnostuneita laitteista, kun taas toisia kiehtoo enemmän tutkimus­toiminta tai tutkimustulosten analysointi.

Nikkinen on jäämässä eläkkeelle vuoden lopussa.

Alan tulevaisuus näyttää lupaavalta.

– Koulutuspaikkoihin on aina runsaasti hakijoita.

Luonnontieteen soveltaminen potilaiden hoitamisessa kiinnostaa.

Myös tekniikkaa kehittyy koko ajan.

– Esimerkiksi syövänhoitolaitteet ovat parantuneet huimasti. Myös yhdistelmäkuvauslaitteet yleistyvät ja saamme entistä tarkempia tuloksia. n

Päivi Nikkisen uran loppuvuosiin on ajoittunut pitkään odotetun Meilahden sairaalan PET-TTkuvauslaitteen pystyttäminen.

Sairaalafyysikko on maailman uusimpia ammatteja – ainakin jos on uskominen Kansainvälistä työjärjestö ILOa. – ILO tunnusti sairaalafyysikon ammattinimikkeeksi vasta 2011, vaikka sairaalafyysikkoja on ollut Suomessa jo 75 vuotta, naurahti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskuksen ylifyysikko Simo Hyödynmaa Sairaalafyysikon Työ ja sen merkitys -seminaarissa 15. marraskuuta.

Sairaalafyysikoita työskentelee sädehoitoyksiköissä, isotooppiyksiköissä, radiologiassa, magneettikuvantamisessa, kliinisessä fysiologiassa ja kliinisestä neurofysiologiassa. Yhteensä sairaaloissa työskentelee 110 fyysikkoa, joista 42 prosenttia sädehoidon parissa. Yliopistoissa, säteilyturvakeskuksessa, yrityksissä ja ulkomailla toimii noin 50 fyysikkoa.

– Sairaalafyysikot ovat osoittaneet omalla toiminnallaan ammatin tarpeellisuuden. Asema on vahvistunut lainsäädännön avulla, nimike on suojattu sekä koulutus on saanut kansallisen ja kansainvälisen tunnustuksen, Hyödynmaa kiteytti.

2000-luvulla sairaalafyysikon tutkinnosta on tullut yliopistotutkinto. Siihen kuuluu filosofian tai tekniikan lisensiaatin tutkinto, neljän vuoden käytännön harjoittelu sekä säteilyturvallisuus- ja sairaalafyysikkokuulustelut. Erikoistumispaikkoja on yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa.

– Fyysikko on lääkärin konsultti ja päinvastoin, summasi professori Heikki Minn Turun yliopistollisen sairaalan syöpätautien klinikalta.

Sairaalafyysikon ammatti alkoi syöpähoidoista.

lehti.tek.fi

37

Teksti Kirsti Levander

Hyvä esimies kasvattaa tiimiläisistään tähtiä!

Tee tiimistäsi

TÄHTITARHA

K

uka teistä halusi 18-kesäisenä johtajaksi? liikkeenjohtoa coachaava Vesa Ristikangas BoMentiksestä lämmittelee Helsingissä järjestettyyn Leadership-tapahtumaan kokoontunutta yleisöään. Satapäisestä joukosta nousee pari kättä, suurin osa pysyy alhaalla.

– Niinpä. Valikoituminen johtajuuteen on epämääräistä. Halusimme juristeiksi, lääkäreiksi ja insinööreiksi. Rakensimme asiantuntijaidentiteettiämme kymmenen vuotta – ja sitten meidät nostettiin esimiehiksi.

Ja kohta, palkittuina asiantuntijoina, hoksaamme, että kahdella pallilla on vaikea istua. Ensimmäiseksi sen huomaa siitä, ettei johtajuudelle näytä olevan edes aikaa.

Tosin coachille aika ei ole mikään avainsana.

– Kyse on yksinomaan siitä, arvostetaanko yrityksessä esimiestyötä. Ja missä se sitten näkyy? Ja millainen malli annetaan tehtävän hoitoon? Ristikangas heittää kysymyksiä ilmaan.

Samalla selviää kompetenssien vastakkaisuus: esimieheltähän odotetaan jotain ihan muuta kuin asiantuntijalta.

Tee tilaa muille

”Älkää antako palautetta, jos pulssi on yli 90.”

38

Mikä neuvoksi?

Ristikangas kehottaa miettimään, missä asiassa haluaa olla guru.

– On tehtävä valinta. Jos todella haluat kehittyä esimiehenä, oikeita vastauksia on tasan yksi: luovu eksperttinä olosta.

– Tulevaisuudessa johdettavistasi tulee kuitenkin sinua parempia asiantuntijoita, sillä sinähän olet päättänyt ryhtyä heidän johtajakseen, coach varoittaa.

Ensimmäinen käytännön neuvo on yksinkertainen. Kun tiimiläisesi tulee pyytämään apuasi, älä lyö tiskiin omaa näkemystäsi, vaan kannusta kysyjää esittämään ikioma ratkaisunsa.

– Asetu valmentavan johtajan rooliin ja tee tilaa toiselle. Tunnista tiimiläisesi vahvuudet ja vahvista niitä entisestään. Kasvata hänestä tähti! Ole johtaja!

TEK 7/2012

”Esimiehen pitäisi puhua 20 % ja kuunnella 80 %.”

Mikä työssä motivoi?

Näin Leadership-tapahtuman yleisö vastasi:

• Itsenäisyys.

• Menestys.

• Raha.

• Onnistuminen.

• Haasteet.

• Arvostus.

• Palaute.

• Tulokset.

• Oma roolin merkitys kokonaisuudelle.

• Yhdessä tekeminen.

• Oppiminen ja kehittyminen.

• Itsensä toteuttaminen.

• Tahto, pakko ja pelko.

Coach kehottaa myös hölläämään rakenteista. Älä kangistu kaavoihin, vaan tee prosesseista jouhevia.

– Moni käy kehityskeskustelun ”by the book” ja kokee sen täysin hyödyttämäksi.

Turha pitää fokusta kaavassa, jos olennaiset asiat jäävät käsittelemättä.

Auta onnistumaan Hyvä esimiestyö on oikeastaan ihan yksinkertaista. Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa. Ennen kaikkea valmentavassa johtajuudessa kyse on siitä, miten johdettaviinsa suhtautuu.

– Esimies ansaitsee arvostuksensa sillä, että on kiinnostunut alaisistaan ja auttaa johdettaviansa onnistumaan. Molemminpuolinen luottamus rakentuu pitkässä juoksussa, mutta vaatii myös tahtoa. Hyvä johtaja onkin enemmän kuin pelkkä asiantuntija. n

Kahden kesken Ristikangas kehottaa kohtaamaan alaiset pelotta – vaikka siinä riskinsä onkin.

– Koskaan ei näet voi tietää, miten muut reagoivat.

Coachilla on kuitenkin hyviä esimerkkejä onnistumisista.

– Eräs toimitusjohtaja päätti tavata jorylaisensa kahdenkeskisesti joka viikko. Puolen vuoden jälkeen hän saattoi tyynesti todeta käyttäneensä todella paljon aikaa johdettaviensa kanssa, muttei katunut sitä hetkeäkään. ”Nyt tiedän, keiden kanssa teen töitä, ja mitä he arvostavat. Meillä on tiivis yhteistyösuhde, jonka varaan voin rakentaa.

Vielä kolme vuotta sitten kuvittelin, että voin johtaa heitä omasta maailmastani käsin.”

Entä jos jollain tiimiläiselläsi on työssään vaikeaa? Mitä pomon pitää tehdä, jos edessä istuu itkevä alainen?

– Ei välttämättä yhtään mitään. Riittää, että on läsnä, Ristikangas neuvoo.

Hän muistuttaa myös vanhasta totuudesta: harjoitus tekee mestarin – ja esimiehenkin itseluottamus kasvaa, kun harjoituskilometrejä on tarpeeksi takana.

Yritä, älä esitä Ristikangas väittää alaisten myös arvostavan sitä, että esimies yrittää eikä esitä.

– Kun asenne on kunnossa, ei ole väliä vaikka epävarmuus loistaa. On tärkeää osoittaa, että yrittää. Sen sijaan on iso moka väittää, että kaikki ok, jos kaikki kuitenkin tietävät, ettei ole.

lehti.tek.fi

Lainaukset Jouko Marttila esityksestä ”Johtaja, vaadi ja kannusta!” Leadershiptapahtumassa 1.11.

Helsingissä.

”70 % tekee töitä alle 50 %:n teholla – syynä on motivoinnin ja johtajuuden puute.”

Hyvän esimiehen tunnuspiirteitä • Arvostaa ryhmänsä jäseniä työntekijöinä.

• Kertoo selkeästi, mitä ihmisiltä odotetaan.

• Hallitsee palautteen antamisen menetelmät.

• Kuuntelee ihmisten mielipiteitä ja antaa perustellut vastaukset.

• Varmistaa ryhmänsä jäsenten mahdollisuudet kehittyä.

• Tarttuu asioihin.

• Saa aikaan ammattimaisen työympäristön.

Lähde: ”Esimies – suunnannäyttäjä”, Mercuri International Oy:n toimitusjohtaja Kim Mäen ja varatoimitusjohtaja Uffe Tolletin esitys Leadership-tapahtumassa 1.11.2012.

39

HIILINANOPUTKET elektroniikan seuraava askel Teksti ja kuva Petja Partanen

Tämän vuoden väitöskirjapalkinnon voittaja onnistui valmistamaan maailman ensimmäiset ohutkalvot uudesta materiaalista. Nyt typpiseostetuista nanoputkista kehitetään kaasuja aistivia antureita. Samalla Toma Susi luo tutkimuksellaan pohjaa tietotekniikan seuraavalle vallankumoukselle.

H

iilinanoputket – ympärysmitaltaan vain muutaman nanometrin paksuiset molekyylisylinterit – ovat yksi nanoteknologian lupaavista uusista materiaaleista. Uusien hiili­materiaalien ennennäkemättömille ominaisuuksille on käyttöä lukemattomissa kohteissa, kuten räjähdysmäisesti yleistyneiden kosketusnäyttöjen ohutkalvoissa.

Tammikuussa 2008 nanomateriaalien tutkimus­ryhmän tuore tohtoriopiskelija Toma Susi sai tehtäväkseen selvittää, miten nanoputkista valmistettujen ohutkalvojen sähköisiä ominaisuuksia voisi säädellä. Onnistuisiko se sekoittamalla hiiliatomien joukkoon alkuaineiden jaksollisen järjestelmän lähinaapureita, kuten typpeä?

Keino on puolijohteiden valmistuksesta tuttu: piihin sekoitettavat epäpuhtaudet lisäävät materiaaliin varauksenkuljettajia, jotka ovat perusta koko nykyaikaiselle puoli­ johde-elektroniikalle.

– Aiemman tutkimuksen perustella uskoimme, että seostaminen toimisi myös nanoputkilla, Susi kertoo.

Terästäkin vahvempia Hiiltä esiintyy kaikkialla, missä on elämää ja orgaanisia yhdisteitä. Hiiliyhdiste DNA liikuttaa ihmistä, hiilivedyt autoja. Tutut hiilen rakennemuodot, grafiitti ja timantti, ovat saaneet viimeisen vuosikymmenen aikana rinnalleen kymmeniä uusia hiilirakenteita. Jalkapallon muotoinen pallohiili fullereeni ja yhden atomikerroksen paksuinen hiililevy grafeeni ovat tuoneet löytäjilleen Nobelin palkinnot.

Myös uusien hiilimateriaalien ominaisuudet ovat kuin tieteiskirjallisuudesta. Esimerkiksi yhden atomikerroksen paksuinen grafeeni on paljon terästä vahvempi, venyvä, läpinäkyvä ja erinomainen sähkönjohde. Kun grafeeni

40

TEK 7/2012

”kääräistään rullalle”, syntyy Toma Suden tutkimuskohde, yksiseinäinen hiilinanoputki.

– Eräs nanoputkien erityisominaisuuksista on se, että niiden atomien tarkka järjestys määrää, ovatko ne puolijohteita vai metalleja, Toma Susi kertoo modernilta teräsuunilta näyttävän laitteen äärellä.

Uuni tämä metallinhohtoinen reaktori oikeastaan onkin. Sen sisällä, 900 asteen lämpötilassa, syntyivät palkitun väitös­ kirjan typellä seostetut hiilinanoputket.

Reaktorin kyljessä on toistakymmentä säätöhanaa, joiden alle on kirjattu tussilla prosessiin syötettäviä aineita: CO, NH3...

Kun reaktori käynnistetään, kuumaan pätsiin syötetään tasaisena virtana lähtöaineita, kuten katalyyttina toimivia rautahiukkasia ja hiilen lähteenä toimivaa hiilimonoksidia. Ulos tehdas sylkee hiilinanoputkia.

Mittavista tutkimusponnistuksista huolimatta lopputulos on vielä sattuman kauppaa.

– Synteesiä on edelleen hyvin hankala hallita. Noin kaksi kolmasosaa syntyneistä putkista on puolijohtavia, kolmannes metallisia, Susi kertoo.

Jos tarvitaan pelkästään toista lajia, edessä on työläs seulonta.

– Nykyisin saa kyllä todella puhtaita, pelkästään metallisia tai puolijohtavia nanoputkia. Mutta se on hyvin kallista, ja suuri osa materiaalista menee hukkaan.

Ensimmäisenä maailmassa Tutkijat lähtivät muokkaamaan nano­ putkien sähköisiä ominaisuuksia syöttämällä reaktoriin ammoniakkia, joka toimi typen lähteenä. Tällöin osa syntetisoitujen hiilinanoputkien hiiliatomeista korvautui typpiatomeilla, joilla on yksi elek­troni enemmän uloimmalla elektroni­kuorellaan.

– Hyväuskoinen ajatuksemme oli, että nanoputkia voitaisiin doupata typellä niin paljon, että puolijohtavat putket saataisiin paljon paremmin johtavaksi, Susi kertoo.

Muiden ryhmien tutkimusraporteista tiedettiin, että typpiseostus oli parantanut moniseinäisten nanoputkien sähkön­ johtavuutta.

Väitöstyössään Toma Susi syntetisoi maailman ensimmäiset ohutkalvot, joiden raaka-aineena olivat yksiseinäiset, typpiseostetut hiilinanoputket.

lehti.tek.fi

Tulevaisuuden kännyköissä seostettuja hiilinanoputkia saatetaan käyttää näytön ohutkalvojen sijaan laitteen prosessorissa.

– Moniseinäisten, typellä seostettujen hiili­ nanoputkien kalvoja oli tehty jo aiemmin. Mutta moniseinäiset eivät ole riittävän läpi­näkyviä, jotta niistä saataisiin hyvää ohutkalvoa.

Yllätys – ja sen selitys Kun Suden syntetisoima uraauurtava ohutkalvo kytkettiin mittalaitteisiin, seurasi yllätys. Typpiseostus ei parantanut kalvojen johtavuutta, vaan päinvastoin kasvatti niiden sähkön­vastusta merkittävästi.

Miksi doping ei toiminut? Susi lähti jälleen kahlaamaan läpi tutkimuskirjallisuutta löytääkseen syyn odottamattomalle ilmiölle.

41

DI:STÄ TOHTORIKSI

Illu

stra

atio

: To

ma

Sus

i

– Ilmiö johtuu siitä, että typpiatomit häiritsevät elektronien kulkua metallisten nanoputkien läpi, Susi selvittää.

Puolijohteiden valmistajilta lainattu seostusmenetelmä häiritsi vain yhden atomikerroksen paksuista rakennetta odottamattoman paljon.

Kun tutkijat yrittivät typen avulla parantaa puolijohtavien putkien sähkönjohtavuutta, häirittiinkin enemmän metallisten putkien johtavuutta.

Tästä epäonnistumisesta ja sen selityksestä syntyi väitöstyön paras tutkimuspaperi, joka julkaistiin vuonna 2011 arvostetussa Chemistry of Materials -julkaisussa.

– Väitöskirjan tärkein julkaisu olisi voinut olla nollatulos, jos emme olisi pystyneet selittämään, miksi näin käy, ja mihin fysiikkaan se perustuu.

Harmaiden hiiliatomien joukkoon seostetut vihreät typpiatomit muuttavat hiilinanoputken sähköisiä ominaisuuksia.

Kaasuanturi uusi sovellus Vaikka tutkimus ei tuottanut vallankumouksellista uutta kosketusnäyttömateriaalia, ei Toma Susi ole harmissaan. Tutkimus jatkuu, ja potentiaalisia sovelluskohteita on paljon.

Ensimmäisen tohtorivuotensa aikana Susi on ehtinyt perehtyä esimerkiksi nanoputkisensoreihin. Ensimmäinen erä itse valmistettuja typpiseostettuja hiilinanoputkia on jo testattavana yhteistyökumppaneilla Manchesterin yliopistossa. He kokeilevat, miten hyviä kaasuilmaisimia nanoputkista pystytään rakentamaan.

– Kaasumolekyylit sitoutuvat herkästi hiilinanoputken pinnalle varattuihin seostyppiatomeihin. Kaasupitoisuus pystytään mittaamaan sähkönjohtavuuden muutoksena, Susi kertoo.

Atomit järjestykseen Harva voi kehua tehneensä jotakin ensimmäisenä maailmassa. Tutkija Toma Susi voi.

Typpiseostettujen hiilinanoputkien valmistaminen ensi kertaa uusista lähtöaineista, hiilimonoksidista ja ammoniakista, on hieno saavutus.

Vielä tärkeämpää on, että väitöstyössä karttui ymmärrystä siitä, mitä hiilinanoputkien synteesissä atomitasolla oikein tapahtuu. Tätä kehui myös voittajan 26 työn joukosta valinnut TEKin ja TFiFin palkintotoimikunta. Suden väitöstyössä typen sitoutumista hiilinanoputkiin tutkittiin paitsi erilaisin mikros­kopiamenetelmin, myös laskennallisilla simuloinneilla.

Samaa mieltä oli myös Suden vastaväittäjä, amerikkalaisprofessori Mauricio Terrones, alan pioneeri. Hän oli 1990-luvulla ensimmäisiä tutkijoita, joka onnistui syntetisoimaan moniseinäisiä typellä seostettuja nanoputkia. Terrones arvioi työn erinomaiseksi.

Vallankumous mikroprosessoreissa Todellinen nanoputkivallankumous saattaa kuitenkin piillä puolijohdeteollisuudessa. Tulevaisuuden kännyköissä seostettuja hiilinanoputkia saatetaan käyttää näytön ohutkalvojen sijaan laitteen prosessorissa.

Lokakuussa 2012 IBM:n tutkimuslaboratorio ilmoitti valmistaneensa yli kymmenen tuhatta transistoria sisältäneen mikrosirun uudesta puolijohdemateriaalista – hiilinanoputkista.

– IBM:n tutkijat ovat vakuuttuneet siitä, että nanoputket ovat vahvin ehdokas piin korvaajaksi, kun mennään alle kymmenen nanometrin kokoisiin transistoreihin, Susi kertoo.

Mikropiirien koko ja virrankulutus ovat pienentyneet Mooren lain mukaisesti, mutta piit­eknologian ennustetaan törmäävän fysiikan rajoihin jo ennen tämän vuosikymmenen loppua. Ratkaisu löytyy hiilinanoputkista, joiden avulla transistoreja voidaan pienentää edelleen.

42

Kun digitaalilogiikkaa aletaan valmistaa piin sijasta nanoputkista, Toma Suden ymmärryksellä typpiseostetuista nanoputkista on vientiä.

– Jos haluaa tehdä hiilinanoputkista puolijohdesovelluksia, kuten transistorin, tarvitaan n-tyypin puolijohteita. Typellä on yksi elektroni enemmän kuin hiilellä, joten se on luonnollinen valinta n-tyypin puolijohteiden tekoon.

Myös Aallon tutkijat ovat jo käyneet transistorien kimppuun. Ryhmän tutkijoilla on oma menetelmä transistorien valmistukseen. Teknologian etuna on, ettei eri tyyppisiä nanoputkia tarvitse työläästi erotella toisistaan.

Nanotutkijoiden reaktorista onkin jo syntynyt joukko toimivia transistoreja, mutta tutkimus on vielä alkutaipaleella.

– Tulevaisuuden tavoite on hallita synteesiä, ja oppia kasvattamaan pelkkiä n-tyypin puolijohteita, Susi visioi. n

TEK 7/2012

Helena Hagberg

Toma Suden mielenkiinto kohdistuu nyt nanoputkien sähköisiin ominaisuuksiin.

Odotukset hiilipohjaisen elektorniikan kehitykselle ovat jo kovat.

Mitä haluaisit saada aikaan insinöörinä/ tohtorina? ”Uudet hiilimateriaalit tulevat olemaan yhteiskunnallisesti tosi merkittäviä. Ne ovat lupaavia monessa kohteessa, komposiittimateriaaleista energiasovelluksiin ja transistoreihin.”

Suosikkileikkikalu?

Apple MacBook Pro. ”Videoja musiikkijuttuja tulee tehtyä. ”

Vaikka uusia hiilimateriaaleja tutkitaan paljon, käytännön sovellukset ovat vielä harvassa.

Nyt nanoputkimateriaaleja käytetään jo joissain lujuutta vaativista urheiluvälineissä, esimerkiksi pesäpallo- ja jääkiekkomailoissa.

Suden mielenkiinto kohdistuu nanoputkien sähköisiin ominaisuuksiin. Hiilipohjaisen elekt-

roniikan kehitys ottaa vasta ensi askeleitaan, mutta odotukset ovat kovat.

Jos Susi onnistuu tutkimustavoitteessaan, ”sanomaan painavan sanan siitä, miten typpiatomit sitoutuvat nanoputkiin”, luodaan pohjaa tulevaisuuden elektroniikalle.

Lempiharrastus Pyöräily. ”En ole hyvä lähtemään erikseen harrastamaan jotain. On tosi jees, että pääsee polkemaan duunimatkat kahdeksan kuukautta vuodesta.”

TOMA SUDEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

Opiskelijaksi TKK:n teknillisen fysiikan osastolle ”Piti valita yliopisto tai TKK. Ajattelin, että uramahdollisuudet ovat insinööripuolella paremmat.

Otin kyllä kaikkein teoreettisimmat kurssit teknillisestä fysiikasta.”

Toma Susi syntyy Helsingissä.

Yläasteella Suomalaisvenäläisessä koulussa fysiikkaa opetti Ulla Valkeila. ”Hän osasi innostaa tieteen pariin.”

1983 lehti.tek.fi

1997

Diplomityöntekijäksi nanomateriaaliryhmään, aiheena hiilinanoputkien kasvatus.

Kesätöihin TKK:n laskennallisen nanotieteen tutkimusryhmään, nanoputkien pariin.

2002

2006

Väitöstyö Nitrogen-doped single-walled carbon nanotube thin films hyväksytään kiittäen.

Tutkijatohtoriksi.

DI, jatkaa tutkijana ryhmässä. ”Iso EU-konsortio tutki nanoputkien seostusmenetelmiä.

Sain valita muutamasta väitösaiheesta.”

2007

2008

TEK ja TFiF myöntävät vuoden väitöskirja – palkinnon

2011

2012 43

A T T U E K H O R

yliopistostrategioihin Teksti Aku Karjalainen Kuvat Helena Hagberg

Tekniikan yliopistojen strategiat ja rahoitusmallit olivat luupin alla TEKin ja Teknologiateollisuuden järjestämässä työpajassa.

Anita Lehikoinen kehottaa tekniikan yliopistoja vertaamaan toimintaansa kansainvälisiin kumppaneihin.

E

dessämme on mittavia maailmanluokan haasteita. Miten turvaamme kestävän talouskasvun? Miten Suomi voisi pärjätä yhä kovenevassa kansai­nvälisessä kilpailussa?

– Tekniikan yliopistoilla on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon saamme luotua korkeaa osaamista vaativia teknologiapohjaisia yrityksiä ja miten saamme kaupallistettua tutkimusta, kiteyttää TEKin yksikön­ johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

– Kestävän talouden edellytyksenä on poikkitieteellinen oppiminen sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia palveleva teknologinen kehitys, hän lisää.

TEK ja Teknologiateollisuus järjestivät tekniikan yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta käsittelevän kaksipäiväisen työpajan Hämeenlinnassa 14.–15. marraskuuta. Kutsuseminaariin kokoontui 70 tekniikan yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijaa yliopistoista, elinkeinoelämästä, tutkimus- ja rahoituslaitoksista sekä työmarkkina- ja opiskelija­ järjestöistä.

Valintoja tehtävä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ylijohtajan Anita Lehikoisen mielestä vuonna

44

2010 voimaan tulleen yliopistolain myötä yliopistojen strateginen tavoitteenasettelu on vauhdittunut, ja yliopistot voivat kohdentaa paremmin voimavarojaan.

– Keväällä, kun neuvottelimme yliopistojen kanssa, monen yliopiston strategia oli vielä visiotasolla. Niissä ei näkynyt ratkaisevia askelia tavoitteen saavuttamiseen.

Lehikoinen peräänkuuluttaa yliopistoilta rohkeampia painotuksia. Jostain on luovuttava, eikä vanhan päälle voi kasata liikaa uutta.

– Kaikki eivät voi tehdä kaikkea. Pitää tehdä työnjako. Samalla tulee tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Ei pelkästään yliopistojen sisällä, vaan hyödyntää myös tutkimuslaitosten ja yritysten resursseja. Yliopistot eivät voi ratkaista nykyhaasteita yksin.

– Valtion kehysnäkymät eivät ole paranemaan päin. Jos halutaan panostaa strategisiin painoaloihin, jostakin pitää hakea liikkumavaraa. Käytännössä tämä tarkoittaa rahoituksen uudelleen kohdentamista ja rahoituspohjan laajentamista ulkopuolisella rahoituksella.

Lehikoinen myös painottaa, että henkilöstö pitää sitouttaa entistä paremmin tavoitteiden laatimiseen.

– Kyselyn mukaan henkilöstö kritisoi, että he eivät ole pystyneet vaikuttamaan yli-

TEK 7/2012

KAIK

KI E IVÄT VOI T EHDÄ KAIK KEA.

Tekniikan alan kansallisella yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Yhteistyön tuloksena on syntynyt useita toimenpiteitä, joita on toteutettu tekniikan korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi.

– Tässä huomioidaan kansainvälisten opiskelijoiden suorittamat tutkinnot sekä ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön lukumäärä. Tutkimusrahoituksessa päämääräksi taas on asetettu, että yliopistojen pitää tuplata saamansa EU-rahoitus. Siinä olemme jäljessä muita Pohjoismaita.

Korhonen-Yrjänheikki löytää rahoitusmallissa parannettavaa.

– Mallissa ei kannusteta yliopistoja riittävästi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tutkimustulosten hyödyntämisessä. Siinä ei huomioida, kuinka paljon tutkimustuloksista syntyy yrityksiä ja työpaikkoja.

– Emme löytäneet siihen yhteisiä mittareita.

Tämä on vielä jatkopohdinnassa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus puolestaan syntyy perustehtävien hyvän hoidon kautta. On hyviä ammattilaisia, jotka siirtyvät työelämään ja tekevät korkealaatuista tutkimusta, Lehikoinen vastaa.

Työkalut pakettiin

opistojen strategisiin valintoihin ja strategian muotoutumiseen. Tämä on niiden toteuttamisen kannalta kompastuskivi.

Rahoitusmallilla perustukset kuntoon Yliopistojen uusi rahoitusmalli tulee käyttöön ensi vuoden alusta alkaen. Lehikoinen vakuuttaa, että mallin avulla yliopistojen perus­ toiminnot halutaan pistää kuntoon.

– Haluamme, että suomalainen yliopistolaitos on tehokkaampi, laadukkaampi ja kansainvälisempi kuin tällä hetkellä. Tämä rahoitus­malli ohjaa siihen suuntaan, mutta ei ole ainoa keino.

OKM arvioi rahoituksen jakamisessa koulutusta, tutkimusta sekä koulutus- ja tiede­ poliittisia tavoitteita. Niiden pitää olla vaikuttavia, laadukkaita ja kansainvälisiä.

Lehikoisen mukaan koulutuksessa korostetaan tutkintoja ja 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrää. Tutkimuksessa taas painotetaan aiempaa enemmän julkaisuja ja kilpailtua tutkimusrahoitusta. Myös kansainvälisyys otetaan huomioon entistä selkeämmin.

lehti.tek.fi

Kaksipäiväisen työpajan tarkoituksena oli tuottaa käytännön työkaluja opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Iltapäivällä seminaarilaiset pääsivät työstämään ryhmätöitä strategiasta ja rahoituksesta.

Toisena päivänä puolestaan pohdittiin työstä oppimista, tohtorikoulutusta, strategista elinkeinoelämäyhteistyötä, ammatillista kasvua ja elinikäistä oppimista. Raportti työpajan esityksistä ja tuloksista julkaistaan alkuvuodesta 2013.

Tutustu työpajan esityksiin www.tek.fi/vanajanlinna. n

OKM:n rahoitusmalli toimii ohjenuorana myös yliopistojen sisäisessä rahanjaossa. Rehtoreiden paneelissa aiheesta keskustelivat vararehtori Martti Raevaara Otaniemestä (vas.)ja rehtori Markku Kivikoski Tampereelta.

Paneelissa olivat mukana myös vararehtori Hannu Rantanen Lappeenrannasta, rehtori Matti Jakobsson Vaasasta, dekaani Kauko Leiväskä Oulusta ja vararehtori Kalle-Antti Suominen Turusta.

45

KESÄTYÖ opettaa ja innostaa

R

eilusti yli puolet TEKin kesätyökyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että työssä oppii paljon. Myös TEKin teekkariasiamies Juuso Kuusinen on sitä mieltä, että työelämävalmiuksien kehittäminen on tärkeämpää kuin mahdollisimman pikainen valmistuminen.

– Työn teosta tulee saada nauttia.

Se ei ole kenenkään urakehitykselle haitallista.

Omaan opintoalaan liittyvän osaamisen kerääminen, teorian ja käytännön yhdistäminen, ongelmanratkaisutaidot sekä vuoro­

90 % 80 %

42,7%

70 %

Joukkoon mahtuu myös niitä, jotka eivät olleet onnistuneet työnhaussa aktiivisesta hakemisesta huolimatta.

60 %

30,8%

Jos et ollut kesällä töissä, haitko kesätöitä?

30 % 20 % 10 %

26,4%

en kyllä, jonkin verran kyllä, aktiivisesti

0%

100 % 21,8%

90 % 80 % 70 %

28.6%

60 % 50 % 40 %

Kesätyöpaikan hankinta oli minusta

25%

30 %

erittäin helppoa helppoa

20 %

8%

10 %

16,7%

vaikeaa erittäin vaikeaa en osaa sanoa

0%

2012 n=3390

”Hyvä kesätyö kartuttaa tietoja, taitoja ja antaa suhteita, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa.”

MITÄ KESÄTYÖSTÄ MAKSETTIIN? Mediaanipalkat kesällä 2012, €/kk Vuosikurssi

50 % 40 %

Viime kesänä työskennelleistä TEKin opiskelija­ jäsenistä kolmannes koki työn hakemisen joko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi.

vaikutustaidot koettiin kesätyön tärkeimmiksi anneiksi. Niissä opiskelijat myös kokivat­osaamisensa kehittyvän eniten. Tulokset käyvät yhteen TEKin vastavalmistuneille suunnatun kyselyn tulosten kanssa.

Sen sijaan kansainvälisyyttä, luovuutta, kriittisyyttä, yrittäjyys- tai esimiestaitoja ei kesätöissä opittu.

– Olisikin syytä miettiä, miten kesätyöt vahvistaisivat opiskelijoiden henkilö­kohtaisia kykyjä, joiden avulla he erottautuisivat tulevaisuuden työurillaan. Nuoret itse toivovat myös lisää vastuuta, se voisi olla samalla keino sitouttaa nuoret organisaatioihin, ­Kuusinen toteaa. n

JOS ET OLLUT KESÄTÖISSÄ, HAITKO NIITÄ?

100 %

SAITKO KESÄTYÖSI HELPOSTI?

Mediaani 2012

1

1 700

2

1 850

3

1 953

4

2 100

5

2 150

yli 5

2 200

Diplomityö

2 194

2012 n=662

46

TEK 7/2012

MITÄ KESÄTÖISSÄ OPITTIIN?

Eettinen valveutuneisuus 2,9 % Yrittäjyystaidot 3,6 % Matematiikka ja luonnontieteet 5,4 % Esimiestaidot 7,9 % 11,3 % Kansainvälisyys 12,2 % Luovuus 13,6 % Kirjoittaminen 15,7 % Oman alan uusin tutkimus 17,9 % Kriittisyys 18,1 % Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 18,7 % Analyyttisyys 19,4 % Vieraan kielen taidot 20,8 % Projektinhallintataidot 21,2 % Itsetuntemus 22,1 % Kyky jatkuvaan oppimiseen

26,5 % Yritystoiminnan perusteiden tuntemus

27,6 % Tiedonhaku

28,5 % Ryhmätyötaidot

Ihmissuhdetaidot

Teorian soveltaminen käytäntöön

Ongelmanratkaisutaidot

Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen

”Haasteelliset ja vastuulliset tehtävät kasvattavat itsetuntoa ja kehittävät tietotaitoa.”

0 %

10 %

20 %

TEKin 2012 työssäkäynti- ja kesätyökysely toteutettiin sähköisesti 10.9. - 8.10.2012 TEKin ja TFiF-TEKin opiskelija­ jäsenille. 1. Vuoden opiskelijat eivät olleet mukana kyselyssä.

Vastauksia saatiin 4 905.

Vastausprosentti oli 24,1.

38,3 % 44,6 % 54,3 % 55,9 %

30 %

40 %

50 %

60 %

JATKUUKO TYÖSKENTELY KESÄTYÖPAIKASSA SYKSYLLÄ?

TEITKÖ HANTTIHOMMIA VAI OIKEITA TÖITÄ?

100 % 90 %

Kesätyötutkimuksen mukaan mahdollisuudet löytää kiinteästi opintoihin liittyviä töitä kasvavat tasaisesti opinto­ vuosien ja opintopisteiden karttuessa.

20,6%

80 % 70 % 60 %

30,2%

Kesätyöpaikasta avautuu monelle myös mahdollisuus lukukausien aikaiseen työskentelyyn opintojen ohella.

50 % 100 %

40 % 1,5%

90 % 80 % 70 %

1,2% 0,2%

9,1%

7,4%

7%

9,1%

50 %

24%

40,2%

0%

lehti.tek.fi

n=3 437

7,9%

Pääasiassa kesällä 2012...

9,2%

28,8%

tein diplomityötäni / pro gradu -työtäni työskentelin jatkuvassa vakityössäni

46% 18,8%

10 %

opintovuodet

2012

26%

5% 20 %

kyllä, osa-aikaisena en jatka

0%

13,7%

Jatkan työskentelyä samassa työpaikassa syksyllä kyllä, kokopäiväisenä

10 %

9,2%

40 %

49,2%

20,7%

18,7%

12,7%

30 %

20 %

20,7%

9,9%

26,3%

60 %

30 % 6,3%

34,2%

tein työtä, joka ei liittynyt opintoalaani

36,7% 23,7%

18,2% 6%

olin opintoja sivuavassa työssä / "haalariharjoittelussa" työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä työssä

1

2

3

4

5

yli 5

n=465

n=563

n=583

n=601

n=716

n=1 145

47

URAILLAT KEVÄÄLLÄ 2013 www.tek.fi/uraillat

Headhunting ja oman uran johtaminen Helsinki 24.1.2013 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 16.1.

Tutustu suorahakukonsultin ajatusmaailmaan ja tule kuulemaan, miten haettavan henkilön profiili muodostetaan ja miten ehdokkaat paikannetaan. Miksi toiset saavat konsultilta soittoja jatkuvasti, toiset eivät koskaan? Voiko suorahaku olla oikotie asiantuntijasta liiketoimintavastuullisiin johtotehtäviin? Mitkä seikat painavat johtajavalinnoissa.

Saat vinkkejä, miten teet itsesi löydettäväksi ja toisaalta, miten pidät valinnanvaran omasta urastasi itselläsi. Puhumme myös työpaikan vaihdon kompastus­ kivistä ja mahdollisuuksista suorahakukonsultin näkökulmasta – mitkä kaikki ­seikat voivat vaikuttaa valintapäätöksiin.

Luennoitsijana suorahakukonsultti Jaana Toppari, Jaana Toppari Consulting Oy (www.topco.fi).

Presenting Across Cultures Lappeenranta, January 28, 2013 at 5 p.m. Registration by January 21.

Companies these days spend large sums of money to try and attract and keep customers through advertising and marketing. Using a number of methods these companies are trying to show and persuade potential customers that their products and services are superior. Being potentially the final showing of your company before a deal making decision, do we allocate the same time, energy and resources to our presentations?

Nothing could be more anticlimactic than a vague message, presented in a manner that is totally uninspired.

In this event you will find out just how to approach presentations, and learn how organisations can turn this true art 48

into a powerful and moving experience.

Further­more, learn how we can adjust the style of a presentation to match the audience in today’s varied and diverse cultural environment. The event will be conducted in English. Both international and Finnish TEK members are welcome.

Onnistunut työnhaku

The event will be conducted by Senior Trainer Matt Cobb, Richard Lewis Communications (http://www.crossculture.com/locations/finland/).

Mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen työnhakuprosessiin: • Työn hakeminen tänä päivänä – eri kanavat.

• Millainen on hyvä CV? • Miten analysoin työpaikkailmoituksia?

• Millainen on hyvä hakemus?

• Miten näytän aktiivisuuteni työn­ hakuprosessin aikana?

• Erilaisia haastatteluita ja haastattelijoita.

• Miten valmistaudun haastatteluun?

• Suosittelijoiden merkitys työnhaussa.

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä Lahti 31.1.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 23.1.

Jyväskylä 13.3.2013 Ilmoittautuminen viimeistään 5.3.

Kaikki puhuvat sosiaalisesta mediasta, mutta on vaikea saada konkreettista tietoa sen hyödyntämisestä työnhaussa.

Tule kuulemaan, miten varmistat henkilökohtaisen nettibrändisi asiantuntijana ja miten saat sosiaalisen median työkaluista kaiken irti.

Tilaisuudessa käydään läpi parhaimmat ja pahimmat esimerkit uusista rekry­ tointitavoista, käydään läpi LinkedIn:n tehokkaimmat ominaisuudet ja hiotaan LinkedIn-profiili optimaaliseksi. Saat tietoa rekrytointialan uusimmista ilmiöistä aina työnhakuyhteisöistä video-CV:hin saakka.

Tilaisuus on tarkoitettu jatkokurssiksi niille, jotka jo hyödyntävät sosiaalista mediaa arjessaan, mutta haluaisivat tehostaa ja optimoida käyttöä myös ammattimaisesti. Halutessasi voit ottaa mukaan oman kannettavan tietokoneesi.

Luennoitsijana Sosiaalisen Median kouluttaja Tom Laine, HC Services Oy (blogi: http://socialmediocracy.com).

Turku 4.2.2013 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 28.1.

Tule kuulemaan jokaisen työnhakijan peruspaketti.

Luennoitsijana konsultti, KTM Maaret Kulo, MPS Finland Consulting Oy (www.mps.fi).

Tunnetaidot työnhaun kilpailuetuna Tampere 11.2.2013 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 4.2.

Oulu 21.3.2013 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 13.3.

Työnhakutilanteessa pelkkä osaaminen ei useimmiten riitä. Työpaikan saa se, joka onnistuu vakuuttamaan työnantajan osaamisensa lisäksi myös tunnetasolla.

Tämä asettaa työnhakijalle tyypillisesti kaksi haastetta: • Miten olla oma itsensä ja tulla toimeen omien tunnereaktioidensa kanssa?

• Miten hallita ja hyödyntää vuoro­ vaikutuksessa syntyviä tunteita?

Kyky tuottaa myönteisiä tunteita ja toimia hätiköimättä edistävät toimivan

TEK 7/2012

vuoro­vaikutuksen syntyä työnhaku­ tilanteessa. Tilaisuudessa käsitellään ja demonstroidaan tunneälyn osa-alueita ja sparrataan osallistujien kykyä toimia työnhakutilanteissa sopivasti virittyneinä.

Luennoitsijana tunnetutkija ja -valmentaja, FT Mikael Saarinen, Sensitiva Oy (www.sensitiva.fi).

Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Oulu 7.2.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 30.1.

Kuopio 14.2.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 6.2.

Tampere 11.3.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 4.3.

Helsinki 19.3.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 11.3.

Lain näkökulma tilanteeseen, jossa työtehtävä muuttuu tai päättyy.

Tilaisuuden teemoina muun muassa: • Miten kannattaa toimia eri irti­ sanomistilanteissa: kun irtisanoutuu itse, työnantaja irtisanoo tai työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella?

• Millä perusteilla työsuhteen ehtoja voi muuttaa työsuhteen aikana?

• Miten organisaatiomuutos, fuusio, yhtiöittäminen ja liikkeen luovutus vaikuttaa työsuhteeseen?

Luennoitsijana TEKin lakimies.

Stressittömämpi elämä itsensä johtamisen avulla Helsinki 5.3.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 25.2.

Tässä tilaisuudessa opit kehittämään stressinhallintakykyjäsi ja kehittämään työhyvinvointiasi.

Tilaisuuden teemoina: • Itsensä johtaminen työhyvin­ voinnin osatekijänä.

• Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueet.

• Stressitekijöiden tunnistaminen ja oman kehon kuunteleminen.

• Rennomman elämän luominen erilaisten stressinhallinnan työkalujen avulla.

• Ratkaisukeskeinen toimintatapa tehokkuuden edistäjänä.

Luennoitsijana toimitusjohtaja, valmentaja Anne Karilahti, Valmentamo (www.valmentamo.fi)

USAIN – Ajattelunhallinta “Keskity kuin huippuurheilija.”

Turku 6.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 26.2.

Ajanhallinta kuuluu 1900-luvulle; 2000-luvun avainsana on ajattelunhallinta. Illan aikana opit keskittymään jakamattomasti käsillä olevaan tehtävään ja toimimaan stressittä. Tuloksena on vapautunut flow-tila, joka moninkertaistaa työtehosi. Illan aikana opit menetelmät, joiden avulla voit koordinoida tehokkaasti ajankäyttöäsi ja keskittyä niin, että jaksat vielä tuulettaa ennätyssatasella.

Luennoitsijana tutkija ja kouluttaja, FM Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia Oy (www.filosofianakatemia.fi).

lehti.tek.fi

Teksti Kirsti Levander

Eikö headhunter soita?

Suorahakukonsultti Jaana Toppari kuvailee headhuntingia kullanhuuhdonnaksi, hiekan seasta erotellaan kulta­ hippuja tiettyihin tarkoituksiin.

Toppari ei etsi pelkästään ylintä johtoa: myös asiantuntijat kiinnostavat.

Jotta päätyisi Topparin haaviin, täytyy osua tehtävästä laadittuun profiiliin.

Urankin pitää olla jo siinä vaiheessa, että henkilö on tunnistettavissa osaajaksi.

– Itsensä voi tehdä löydettäväksi monella tavalla: yksi brändää itsensä, toinen profiloituu työnsä kautta.

Toppari kehottaa myös johtavaan asemaan mielivää pohtimaan uransa kehittymistä.

– Mieti jo opiskeluvaiheessa tulevaa työuraasi. Suorita opintosi kunnolla ja tee työsi hyvin ensimmäisestä työ­ paikasta lähtien. Varo sitäkin, ettet valinnoillasi sulje pois mahdollisuuksiasi, Toppari valistaa.

Yksi tärkeimmistä asioista uranhallinnassa on löytää oikea esimies – alaistaan kannustava ja tukeva pomo vie miestä ja naista aina eteenpäin. Äläkä pidä kynttilääsi vakan alla!

– Kehitä vuorovaikutustaitojasi. Tuo osaamisesi esiin. Esimerkiksi työnhakutilanteessa on syytä esittää asiansa sujuvasti ja selkeästi. Sen voi mainiosti opetella, vaikka olisi persoonallisuudeltaan introvertti, Toppari muistuttaa.

Entä kannattaako uutta paikkaa havittelevan ottaa itse yhteyttä headhunteriin?

– Miksei. Mutta on muistettava, että suorahakukonsultti hakee työn­tekijää yritykselle, ei työn­hakijalle työpaikkaa.

Suorahakukonsultti Jaana Toppari kertoo headhuntingista ja oman uran johtamisesta Helsingissä 24.1. pidettävässä uraillassa.

49

Nimi............................................................................................................................................................................................

Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka.................................................................................................................................. ..................................................................................................................................................................................................

Puhelin.......................................................................................................................................................................................

Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen ”Jouluristikko”. Vastausten on oltava perillä 15.1.2013 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.

50

TEK 7/2012

EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Perusinsinöörin pakkoruotsi ja velvoitevenäjä Markus Penttinen Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö ja EU:n talous- ja sosiaalikomitean jäsen.

Päältä katsoen suomalaisten kielitaito on parantunut. Jo kolme neljästä osaa vähintään yhtä vierasta kieltä ja myös sujuvuus on parantunut. Entistä useampi osaa englantia ja myös yhä paremmin.

Tämä Great, mutta yhtä perustellusti voi väittää, että suomalaisten kielitaito on ottanut takapakkia. Perinteisesti vahvan toisen kotimaisen, ruotsin, osaaminen on heikentynyt ja koululaisten kielivalintojen kielivalintojen kirjo on kaventunut selvästi.

Joidenkin mielestä äidinkieli ja englanti riittävätkin. Maailman johtavassa lätkäliigassa venäläis-ukrainalaisessa KHL:ssä menestyy kymmeniä suomalaispelaajia ja -valmentajia ilman Tolstoin teosten lukua alkukielellä. Brysselissä voi periaatteessa lobata osaamatta sanaakaan ranskaa. Monissa pohjoismaisissakin yrityksissä virallinen kieli on englanti.

Mutta. Helsingissä voi elää tai Brysselissä lobata osaamatta sanaakaan paikalliskieltä, mutta miten onkaan sitten viihtyvyyden laita?

Monikielinen on aina tehokkaampi verkostoitumisessa. Niin Kuopiossa, Kiirunassa kuin Kantonissa insinöörin myynti sujuu aina paremmin paikalliskielellä.

Kielivalintojen köyhtymiseen monet ovat ehdottaneet lääkkeeksi niin sanotun pakkoruotsin

lehti.tek.fi

poistamista. Yleensä on esitetty venäjän opiskelun nousevan uusiin ulottuvuuksiin, kunhan ”este” – ruotsi – on saatu raivattua pois tieltä. Ristiriitaisesti jopa velvoitevenäjää on ehdotettu tilalle.

Venäjän opinnot ovat Suomessa edelleen yhtä suosittuja kuin Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov talvisodan jälkeen. Syyt tähän ovat syvällä, mutta eivät muissa kielissä. Pakollisuudella on puolensa ja puolensa, mutta nykytilanteessa ruotsi on todellisuudessa viimeinen linnake suomalaisen kieliopetuksen lopullista köyhtymistä vastaan.

Kielivalintojen köyhtyminen ei ole pelkästään kotikontujemme ilmiö. Ruotsissa professoriväki on nostanut hätähuudon (Dagens Nyheter 19.11.2012) kielellisen köyhtymisen vuoksi.

Erona Suomeen on vain pakkokielikeskustelun ja venäjän puuttuminen kielivisiosta. Jälkimmäinen tosin ei ole ihme, sillä ruotsalaisia vierailee nykyisin enemmän Australian Sydneyssä kuin Pietarissa. Toista oli ennen: Pietari perustettiin ruotsalaiskaupungin päälle.

Millainen Suomen kielivision pitäisi sitten olla? Niin jokaisen insinöörin kuin muun korkeakoulutetun tulee osata äidinkieltään erinomaisesti ja vähintään paria muuta kieltä hyvin.

Alisuoritujia velvoitettaisiin ja paremmaksi pistäjiä palkittaisiin. Nykyinen kielipolitiikka on liian lepsua. n

Jokaisen korkeakoulutetun tulee osata äidinkielen lisäksi hyvin vähintään paria muuta kieltä.

51

Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2013 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2013 on 348 euroa (29,00 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.

TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet.

Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomailla oloajalta jäsenmaksua 120 euroa vuodessa (10 euroa/kk).

JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2013 IAET-kassaan kuuluvilta 120 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa).

OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot.

Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.

Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet.

JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­kisiirrot kotiin.

• e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen.

• Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut.

LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteinen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Voit lähettää lomakkeen tai vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys.

Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Kuva: Greenpeace / Dottie Larsen

Ympäristöjärjestöt eivät ole innoissaan Venäjän ydinjäänmurtaja­ ohjelmasta.

Maailman tehokkain jäänmurtaja Teksti Petja Partanen

M

arraskuussa 2012 Pietarin Baltijski Zavod -telakalla leikattiin ensimmäiset teräs­ levyt uuteen merten jättiläiseen. Vuonna 2017 luovutettavan, 173 metriä pitkän ja 34 metriä leveän murtajajätin rinnalla Otso ja Kontio kalpenevat.

Murtajan kahdessa RITM-200 ydinreaktorissa on lämpötehoa yhteensä 350 MW, siis lähes Helsingin Hanasaaren voimalan kaukolämpötehon verran.

Kun lähes miljardin euron hintainen alus valmistuu, suuntaa tämä uuden ajan höyry­ laiva kohti tulevaa kotisatamaansa Murmanskia. Leppoisaan höyrylaivaristeilyyn verrattuna meno on jotain aivan muuta. Ydin­reaktorien kuumentama 300-asteinen höyry syöksyy julmetulla paineella höyryturbiineihin. Niihin akseloitujen generaattorien tuottama sähkövirta pyörittää laivan kolmea sähkö­käyttöistä peräpotkuria ennennäkemättömällä voimalla.

Potkurinakseleille tehoa riittää 60 MW, jolla Project 22220 -koodi­nimeä totteleva murtaja

lehti.tek.fi

vie maailman tehokkaamman murtajan tittelin. Alus on suunniteltu operoimaan jopa kolmen metrin paksuisessa jäässä Jäämerellä ja Venäjän pohjoisten jokien suistoalueilla.

Project 22220:a ja Venäjän muiden ydinjäänmurtajien olemassaoloa perustellaan pitkällä toimintasäteellä.

Kun dieselkäyttöisten jäänmurtajien poltto­ ainekuljetukset työllistävät letkan tankkiautoja, mitataan uraani-235:n vuorokausikulutus raskaimmissakin jääoloissa satoina grammoina. Uuden murtajan polttoainesauvat uusitaan seitsemän vuoden välein.

Ympäristöjärjestöt ovat investoinnista vähemmän innoissaan. Venäjän ydinjäänmurtajaohjelmalla on huono maine. Esimerkiksi ydinjäänmurtajien kantaisän, vuonna 1959 valmistuneen jäänmurtaja Leninin, kerrotaan kohdanneen kaksikin reaktoriturmaa. Tiedot rautaesiripun takaisista ydinonnettomuuksista ovat edelleen hataria, mutta vahingoittuneet reaktorit on todennäköisesti upotettu Novaja Zemljan itärannikolle. n

53

TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Jäsenrekisteri

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Maritta Jalo, lakimies...................................... 2291 2211 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Anna Pitkänen.................................................. 2291 2225 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, lakimies....................................... 2291 2262 Jukka Arppe *, lakimies, työskentely ulkomailla ................................. 2291 2248 Marjo Hirvonen (vanhempainvapaalla) Kaarina Ylönen (työvapaalla)

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Arttu Piri, analyytikko..................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja..... 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Hallinto

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Sirkku Pohja, asiamies.................................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö..........2291 2226 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Lappeenrannan aluetoimisto

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Oulun aluetoimisto

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2563 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Arttu Piri, analyytikko..................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt (opintovapaalla)

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies... 2291 2207 Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies.......... 2291 2272

Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (perhevapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

Vaasa Nora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

54

7 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Aku Karjalainen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 VALOKUVAAJA Helena Hagberg puh. 2291 2265 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2013: 8.2.

22.3.

3.5.

14.6.

13.9.

25.10.

13.12.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin.

Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 261 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Juha Europaeus PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 70 400 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

TEK 7/2012

Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Valtameressä on saari Saari

 

Am

      

Val -ta -me - res- sä on

   



saa - ri,

Dm

E. de Curtis / trad.

   

pin - ta - a - lal - taan vain

        

Am

F7

Am

aa - ri.

Saa - ren kes- kel - lä on baa - ri,

E7

       ei - kä muu - ta

A







o - le - kaan.

Hm E7  A           

 

Ket - te - räs -ti pol - kee vaa - ri, A

  

aa - ri,

vaa -ril - la on Ja -guHm

       

vas - taan tu - lee dro - me - daa - ri,

A  E7               

ei - kä muu- ta tu - le- kaan.

Ai -van kän - nis - sä on

Italialainen säveltäjä ja lauluntekijä Ernesto de Curtis (1875–1937) eli vuodesta 1920 lähtien Amerikassa, jossa koti-ikävä Napolinlahdelle ja Sorrenton kaupunkiin lienee synnyttänyt laulun Palaja Sorrentoon.

Joskus 1950-luvulla verbaalisesti lahjakkaat teekkarit tarttuivat aiheeseen ja lopputuloksena syntyi tämä varsin brutaali, mutta muoto­ seikoiltaan taattua tavaraa oleva ralli vaarin saaresta.

Tätä laulua ei pidä sekoittaa Marjatta Pokelan 1966 tekemään lasten­lauluun Vaarin saari.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 55

ILMOITUS