Terveydeksi! 4/2015

{ APTEEKIN ASIAKASLEHTI 4 | 2015 }

5 VINKKIÄ Loppu sauhuttelulle MASENNUS Mistä apua?

MITTAA ARVOSI Terveysluvut tutuiksi

Lisätehoa lenkkeilyyn LÄÄKETIETO

Liikunta auttaa nivelrikosta kärsivää.

Lääkekorvaukset muuttuvat, mitä se tarkoittaa?

IHONHOITO

Haava paranee huolellisella hoidolla.

ckså sv sidor 53enska –59

MCI

HOIDOSSA

För din hälsa!

O

NARASTYKSETONTA JOULUNAIKAA! NOPEA JA HELPPO RENNIE. APTEEKISTA.

*

*IMS MAT 9/2015 Tilapäiseen närästykseen ja liikahappoisuuteen. Aikuiset ja yli 12-vuotiaat lapset 1–2 tablettia pureskellaan tai annetaan hitaasti sulaa suussa tarvittaessa. Suurin sallittu vuorokausiannos on 11 tablettia (8 g kalsiumkarbonaattia/vrk). Jos oireet jatkuvat pitkään, käänny lääkärin puoleen. Jos sinulla on todettu veren kohonneita kalsiumpitoisuuksia tai munuaisten vajaatoimintaa, keskustele lääkärin kanssa ennen Rennie-tabletin käyttöä. Älä käytä valmistetta jos olet yliherkkä jollekin tuotteen sisältämälle aineelle. Lue pakkausseloste. Bayer Oy.

L.FI.MKT.09.2015.3599

OSITUIN U S N E M O U S

{ APTEEKIN ASIAKASLEHTI 4 | 2015 }

38

12 terveys

Tutustu arvoihisi. Verenpaine, verensokeri ja rasva-arvot paljastavat paljon terveydentilasta.

hoidossa

Liikunta on hyvä lääke nivelrikkoon.

Se auttaa painonhallinnassa ja kohentaa lihaskuntoa.

18 ihonhoito

Haavan paranemista voi nopeuttaa huolellisilla hoidolla mutta myös oikeanlaisella ruokavaliolla.

50

22 5 vinkkiä

itsehoito

Tumppaa nyt – ensimmäiset tupakoinnin lopettamisen terveysvaikutukset näkyvät välittömästi.

24 mielessä

Masennuksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Toipuminen nopeutuu tukihenkilön tai läheisen avulla.

28 lääketieto

Kynsisieni paranee sitä todennäköisemmin, mitä nopeammin hoidon aloittaa.

12

18

Kelan maksamiin lääkekorvauksiin tulee muutoksia vuoden 2016 alussa. Lue, mitä se tarkoittaa.

32 liikunta

Kehonpainoharjoittelu on helppoa, hauskaa ja tehokasta. Treenin voi tehdä kesken kävelylenkin, ilman välineitä ja aivan ilmaiseksi.

53–59 för din hälsa

Artrosen brom sar henne inte Läkemedelse rsättningarna förnyas Behandla sår omsorgsfullt

38

PALSTAT

PÄÄTOIMITTAJALTA 7.12.2015

05 Lukijoilta 07 Henkilö 08 Pulssi 44 Fakta 60 Ristikko&sudokut 61 Lukijakilpailu 62 Apteekkari vastaa 66 Ristikon ratkaisu

Apteekista päivää » JOS PUHELU ALKAA kutakuinkin näin ja

sen aikana yritetään myydä jotakin epämääräistä tuotetta, on kyseessä huijaus.

Kuluttajaliitto ja Apteekkariliitto varoittivat syksyllä Suomen Apteekki -nimisestä puhelinmyyntiyrityksestä, joka käytti hyväkseen apteekkien luotettavaa mainetta ja yritti apteekki-nimeä käyttämällä johtaa kuluttajia harhaan. Aiheesta tarkemmin sivulla 12.

Apteekit opastavat lääkkeiden turvallisessa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä.

Lääkkeiden tai muiden tuotteiden valinnan ohjaus perustuu kunkin asiakkaan tilanteen arviointiin, ei sattumanvaraiseen tuotteiden kaupitteluun puhelimitse.

Apteekkiin voit luottaa, ja siellä voit huoletta kysyä apua lääkkeisiin ja hoitoosi liittyvissä asioissa!

Tiina Kuosa, päätoimittaja, proviisori, @TiinaKuosa TERVEYDEKSI!

3

ESITTÄÄ

KOSTEUS ® UUSI ACO BODY – VÄLITÖNTÄ, INTENSIIVISTÄ JA PITKÄKESTOISTA SYVÄKOSTEUTUSTA

UUTUUS!

U U S I ACO BO DY N Y T A P TEEK EI S SA ACO. FI

lukijoilta

Tämän lehd Paras juttu -k en ilp löytyy sivulta ailu 61.

Vastanneiden kesken arvomme ka aktiivisuusra ksi nneketta.

Läs på svenska

56 på sidan

miele

ssä

eyden nen , Terv ka Esko t Mirk Partonen Timo lm, kuva essori Virpi Ekho imusprof teksti tutk tijana Asiantun

ja hyvi

nvoinnin

laitos

iä Yölliostöitä

Postia toimitukselle

Vinkithtamiseen nuka

itsesi tunnet a, kun eesen vast tee vuot ei tule vuoteese liaaksi. Älä Mene Jos uni si ja une t virkeänä. kapa lue vaik väsyneek sinu ylös ja ä pitää si. , nouse än, mik uneliaak sa mitä tunnissa jälleen saat lessa itsesi joilla puo et noin min tunn einoja, si. Läm kunnes rentoutumisk kirjaa, mielestä ssa. kset Opettele mise vat ajatu rentoutu la. Kah aa stressaa hään illal kannavoi autt ei töä myö kylpy ia käyt tai juom holin suihku oa. itoisia Vältä alko ta kofeiinip aan men mui nukkum alkuillasta. via tai ennen ntaa jo oittutuntiin a liiku ata rauh ttia 4–5 ta nau a rasittava se voi hait la Harrast min illal t voivat Myöhem ät suka talämpim valo saat uone ja uneen.

Melu ja pat tai mista makuuh mista.

Viileä korvatul a nukahta n saantia – helpotta une ka häiritä aa. an, vaik lestaan silloin autt aan aika vat puo at ia kanaina sam ut voiv päiväun silmälap se aamuisin eksi. Myös ajoissa.

Nou lyhy illalla jäänyt n, uni ahtaa olisi maa nuk at uni i nukahta taista jos halu välttää, pakottaa itses . Siksi ajoit t nattaa yöunilla mmaksi Jos yritä illäkin vain kaue pelätä: lyhy . karkaa ata jatkuvaa ei kann a ole ei uutt unettom unettomuus jos pärjää,

1

huolt

2

3

ja keho e, mieli tuu ah e kumm Kun nu t. Unessa taprmostoamm t sto he vä lepää in paljon: energiavara t n kuitenk an, soluje tapahtuma n eta huoll päivä . vät ja täytty vat muistiin tu tallen

Kiitos kaikesta saamastamme palautteesta ja erittäin hyvistä juttuideoista! Toivomme saavamme niitä jatkossakin osoitteessa www.terveydeksi.fi.

Lehteen valittujen palautteiden lähettäjät palkitaan vaihtuvin tuotepalkinnoin.

4

5

6

N

n? yönä hyvi i viime olos tävästi, nyt ukuitko aat kiel esti väsy Jos vast nnäköis Asioiden . on tode urainen kalaa, ja tokk inen on han heimuistam iskyky tuntuu natila keskittym ointi vaar amreag kolta ja llista hita käy tava teisiin sta ja min. jaksami yy, eyttä, synt tää terv osoluja emaan uni edis Uusia herm Hyvä huuhtel ta. pääsee oppimis ta. nneste uuden na-ainei nalta hy-selkäydi tä kuo kan n ja aivo on kertynei fesinna n toim tutkimuspro n hermosto on elimistö kuvailee ja hyvinvoinni – Uni ila, olot eyden ivinen vin akti Partonen Terv elimiso nosti, sori Tim ta. ään huo a vastaan laitokses umme pitk inaiheuttaji emmin >> Jos nuk yky taud tavallista herk e lustusk tön puo ja joudumm ee ken heik

22

7

teksti Virve Järvinen kuvat Think Asiantuntijo stock ina Turun yliopis neurologi, profes sori Juha to ja ravits Rinne, Merja Suom emustietee inen, Geron n dosen tti tologinen ravitsemus GERY

→

se muutti omaa negatiivista suhtautumistani niihin parempaan suuntaan. Sain uutta tietoa Suomen rokotusohjelmasta.

TaiKar

→

OLEN AINA IHAILLUT yötyötä teke-

viä ihmisiä ja ihmetellyt heidän jaksamistaan. Siksi oli hyvä lukea siitä, miten yötyötä tekevä itse kokee työnsä. Maritta Kinnusella on oikea asenne työhönsä, kun on yli kolmekymmentä vuotta jaksanut toimia ”virallisena valvojana” hoitokodeissa ja näyttää vielä ihan pirteältä.

Iida

→

KIITOS SIITÄ , että lehdessä on aiheita jokaiselle ikäluokalle. Itse olen nuori aikuinen (23 vuotta), joten pidän siitä, että Terveydeksi!-lehdessä on luettavaa myös minun ikäisilleni.

Siru

ry

Ruo

→

Tapaan työssäni paljon nuoria, jotka nukkuvat säännönmukaisesti liian vähän.

Artikkeli tuo selväsanaisesti esille unen tärkeyden, joten voin soveltuvin osin käyttää sitä keskustellessani nuorten kanssa säännöllisten elämäntapojen merkityksestä.

Unikeko

→

HYVÄT TIETOISKUT ovat parhaimmillaan työssäni vanhusten palvelutalossa. Se hetki on aina odotettu, kun on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe.

Varsinkin tuo muisti-juttu koskee paitsi jokaista asiakastani, myös minua, kun alkaa eläkeikä häämöttää ja on viime hetket käsillä senkin hoitamisen suhteen.

Sh, vanhusten päivähoitaja

Läs på svensk

a på sid an 54

Maistuisik kuppi kah o annos kalaa ja kasvik via suk sia ja pää laan ker Näin pid a? Mu lle ät ruokav aliolla huo istille maistu isi. lta aivo terveyd estäsi. oin

N

PIDIN KOVASTI uniartikkelista.

23

ki muistia si

KSI!

TERVEYDE

Tällä kertaa lehteen valittujen palautteiden lähettäjät palkitaan APTEEKKI jalkavoiteella.

Onnea!

PARAS JUTTU oli rokotteista, koska

KSI!

TERVEYDE

ravitsem us

32

TERVEYDEKS

I!

14 500 suom alaista sairas vuosittain tuu etene

vään muis Koska muis rauteen, tisaijoka rappe saavat aivois tisairauksiin johtav uttaa aivoja ja haittaa at muut toimi vuotta ennen sa alkunsa arviol liki 70 prose ntakykyä. Heist ta parikymmokset oireita, elämä ä hyvä ntilla on entä havahtua ntaparemo rin tauti ja Alzheimerisuoniper noin 20 prose nttiin olisi äinen muis Vaikka muis ajoissa – viime harvoin istään tisairaus perimässä, tisairaus. Syy niihin ntilla ve- lisistä olisi jo puhje keski-iässä. elämä sen mäntapoja on tunnetaan sijaan niille altista hyvin sairauden ntavoista on hyöty nnut, terveeluseitakin. via eläetenemistä ä: ne hidas – Huono . tavat kointi, runsa ravitsemus, liikku mattomuus Pähkinöit ristö ja vähät s alkoholinkäyttö, , virikkeetön tupa- Välimeren ä aivoille sien riskiä ihmissuhteet lisääv ympäkasvis- ja , neurologi, edistä ät muistisair kalavoittoi run yliopi professori nen ruoka auk- tymät ä aivoterveyttä. stosta Se sisältä Juha Rinne valio ä runsa Ruokavalio luettelee.

Tu- neitä tömiä eli pehmeitä n ja muis rasvoja, muttaasti tyydyteli kovia on huom tisairauksi rasvoja vain attu vähentää en vahva vähän. Tämä tyydyttyjapanilaisil Yhdysvalloissa, valtimoiden n takia se jonne muut yhteys dastaa la ja afroa Alzheimeri ahtautumista ja tauti on saattaa hihuomattava merikkalaisilla Alzhetaneilla kaum ien” kertym n taudille tyypil maassaan sti yleise imerin listen ”sakmpi kuin asuvi Välimeren istä aivojen muis alkuperä– Syy tähän lla maanmiehillään tikeskuksiin ruokavalios vasta . löytyy . kaksi sa kumisesta päivit lihomisesta kolmasosa ja huonosta virasv , vähäisestä a on pehm täisestä rasvintoaines ruokavalios eää kalaliik- käyte aa. Leivän kanss isällöltään ja kasa ja ruoan ta, joka tään vaa, tyydy köyhä ja valmistuks sisältää runsa on ra- taan lautaskasvimargariini ttynyt essa a ja -öljyjä tieteen dosen tä, eläinperäist asti koelle , kalaa kateä rasva kinöitä pistel pari kolme kerta ravitsemus tti Merja Suominen a, ravitsemusa viikossa lään poske GERY ry:stä ja pähGerontologi en päivit – Suomisen selittää. täin. nen on Kotimainen vastin luette e ravits Välim lemat tekijä tavat veren emussuosi eren ruoka tuksiamme painetta t valiolle ren ruoka ja kolesteroli tunnetusti kohot teksen ja valio, jossa mukaileva - taan sydän- ja a ja lisääv eteläiset Itämemeillä helpo verisu mat tekijä raaka-ainee ät diabemmin saatav t ovat haital onisairauksien t korvaMerja Suom riskiä. Sailla raaka lisia – Sydäm inen toteaa -aineilla, elle ja valtim aivoille.

Rypsiöljy, mussuositu oille hyvä, ksia muka sinkin saksa rasvaiset kalat virallisia myös aivoil ja pähkinöistä ravitseileva npähkinä le, Juha Rinne ruokavalio tekee 3-rasvahapp sisältävät varrunsa hyvää oja. Ne ovat täsmentää. disteitä, vitamiinien asti omegajotka edistä kaltaisia vät herm mintaa. yhosolujen välistä toi-

>>

TERVEYDEKS

I!

33

» VIIME LEHDEN ylivoimaisesti parhaim-

maksi jutuksi lukijat äänestivät Ruoki muistiasi -artikkelin. Yhtä selkeälle toiselle sijalle nousi artikkeli Yöllisiä huoltotöitä. » ONNITTELUT VOITTAJALLE!

Lukijakilpailun arvonnassa neljän hengen hiihtokeskusviikonlopun Levillä voitti Raili Granqvist Espoosta. Onnittelut!

rkossa ksi!-lehteä ve Lue Terveyde si.fi www.terveydek

Tykkää lehdestä Facebookissa www.facebook.com/Terveydeksi Seuraa uutisointiamme Twitterissä @Terveydeksi

Apteekin asiakaslehti Luotettavaa tietoa terveydestä, sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, lääk­keistä ja niiden oikeasta käytöstä sekä apteekkipalveluista. Julkaisija ja kustantaja Apteekkariliiton viestintä­yhtiö PharmaPress Oy, Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki Päätoimittaja Tiina Kuosa, puh. 010 680 1462 Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Ilmoitusmyynti PharmaPress Oy, Pieni Roobertinkatu 14, 00120 Helsinki, puh. 050 438 0911, niklas.gustafsson@apteekkariliitto.fi Paino Helprint Oy, Mikkeli. Painos vähintään 410 000 kpl ISSN 0781-5867 Lukijoita 1,144 miljoonaa (KMT 2014). 32. vuosikerta, ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Kansi Vesa Tyni

Seuraava numero ilmesty y

29.2.

www.terveydeksi.fi TERVEYDEKSI!

5

Ophtim Eye Hydra ®

SILMÄYSTÄVÄLLISET SILMÄTIPAT nUudellee at suljettav! pipetit

• Kosteuttaa ja suojaa • Säilöntäaineeton • Sopii myös piilolinsseille 6

TERVEYDEKSI!

Markkinoija ratiopharm Oy FI/OTC Oth/14/0024/10/14

henkilö teksti Jenni Juntunen, kuva Vesa Tyni

Yölinjalla, Pekka Sauri Parhaimmillaan satatuhatta suomalaista valvoi keskellä yötä ja kuunteli, kun Pekka Sauri auttoi radiossa murheellisia soittajia.

Mihin Yölinja-ohjelman kulttisuosio perustuu?

Tätä olen ihmetellyt. Vaikka ohjelma loppui lähes 13 vuotta sitten, joku puhuu siitä minulle melkein päivittäin. Täytyy päätellä, että ohjelma vetosi, koska siinä käsiteltiin vaikeita asioita turvallisesti.

Kuulijat pystyivät samaistumaan soittajaan ja käsittelemään oman elämänsä tilanteita, kun soittaja kertoi kriisitilanteestaan ja minä yritin antaa ratkaisuvaihtoehtoja.

Muuttuivatko soittajien huolenaiheet vuosien saatossa?

Parisuhdeongelmat, yksinäisyys ja päihderiippuvuus olivat kestoaiheita. Eri vuosikymmenillä oli kuitenkin omat trendiaiheensa, jotka liittyivät teknologian kehitykseen. 1980-luvulla monet olivat jääneet koukkuun seksilinjoihin ja saaneet isoja puhelinlaskuja.

Seuraavan vuosikymmenen alussa tietokonepeliriippuvuus yleistyi, ja vuosituhannen vaihteessa kärsittiin nettiriippuvuudesta.

Mitkä olivat parhaita hetkiä lähetyksessä?

Ehkä kaikkein palkitsevinta oli, kun soittaja kertoi, että oli vuosia aiemmin soittanut lähetykseen ja saanut keskustelusta apua ja elämänsä lopulta järjestykseen.

Monelle tuntui riittävän, että pystyi purkamaan asiansa. Hämmästyttävintä oli, kuinka moni kertoi puhuvansa ongelmastaan ensimmäistä kertaa kenenkään kanssa. Satatuhatta kuulijaa unohtui nopeasti.

Olisiko Yölinjalle vielä tilausta?

Pikkuisen ihmettelen, miten Yölinjan kaltaista keskustelufoorumia ei ole syntynyt tässä kommunikaation maailmassa. Onneksi esimerkiksi masennuksen hoito on kehittynyt valtavasti 1980-luvulta eikä sairaus ole enää tabu. Psyykkisistä ongelmista voidaan puhua ja masennuksen kanssa voi huoletta mennä terveys­ keskukseen.

Mitä ohjelma antoi sinulle?

Se oli valtavan merkityksellinen kokemus. Kuudentoista vuoden aikana kävin yli 12 000 keskustelua suorassa lähetyksessä. Sen jälkeen mikään inhimillinen tai epäinhimillinen ei ole ollut vierasta.

Mistä apua masentuneelle?

Lue juttu sivulta 24.

TERVEYDEKSI!

7

kuva iStockphoto

pulssi

ajankohtaista terveydestä

Apua elintapamuutoksiin » ELÄNKÖ TERVETTÄ ELÄMÄÄ? Voiko minulla

olla riski sairastua vakavasti?

Omaa tai läheisen terveyttä ja hyvinvointia pohtiva löytää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Omahoitopolut.fi-palvelusta tietoa ja testejä terveyden eri osa-alueilta. Testeillä voi esimerkiksi selvittää riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin tai dementiaan.

– Omahoitopolut.fi-palvelun tieto ja testit pohjautuvat luotettavaan asiantuntijatietoon, ja niiden taustalla on myös tutkimusaineistoa.

Jokaisen polun keskiössä on aihealueen kannalta sopiva ja luotettava testi, kertoo projektipäällikkö Anu Suurnäkki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Verkkosivuston testit jakautuvat neljään aihepiiriin: yleisiin kansantauteihin ja sairastumisriskiin, lapsiperheiden hyvinvointiin ja

8

TERVEYDEKSI!

elintapoihin, päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen sekä ikäihmisten toimintakykyyn. Selkeisiin kysymyksiin voi vastata yksin tai läheisen kanssa. Vastaaminen vie vain muutaman minuutin.

– Palvelu on tarkoitettu sairauksien ennalta­ehkäisyn tueksi, ja testitulokset antavat tietoa omasta tai esimerkiksi läheisen tai asiakkaan tilanteesta. Testituloksen perusteella saa vinkkejä, miten omia elintapoja voi kehittää terveellisempään suuntaan. Tarvittaessa palvelusta pääsee eteenpäin muihin luotettaviin tietolähteisiin, kuten järjestöjen tai sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkosivuille, Suurnäkki kuvailee.

Omahoitopolut.fi-palvelu on maksuton eikä edellytä kirjautumista, ja testitulokset voi kätevästi tallentaa omalle koneelle.

Lisätietoa: www.omahoitopolut.fi

» MONIA VAIVAAVA migreeni vaatii usein lääkehoitoa, oli

kyseessä sitten aurallinen tai auraton migreeni. Lievää migreenikohtausta hoidetaan tulehduskipulääkkeillä joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettynä, ja vaikeissa kohtauksissa suositellaan käytettävän triptaania.

Päivitetyssä migreenin Käypä hoito -suosituksessa suurimmat muutokset liittyvät lääkehoitoihin. Ergotamiinin käyttö migreenissä on jätetty kokonaan pois suosituksesta. Estolääkehoitojen asema on päivitetty ja kandesartaani-lääkeaineen tehosta migreenin estohoidossa on saatu lisänäyttöä.

Raskauden aikana migreenin ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito. Parasetamoli on turvallisin vaihtoehto, jos lääkkeille on tarvetta. Lasten migreenikohtausten lääke­hoitoon suositellaan parasetamolia tai ibuprofeenia.

Lisätietoa: www.kaypahoito.fi

Kysy sairausajan tuista – Kela vastaa » KANSANELÄKELAITOKSEN Kysy Kelasta -palstalla Kelan

asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin joka arkipäivä. Kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti, ja moniin kysymyksiin löytää vastauksen vanhempia kysymyksiä selaamalla.

Kysymyspalstalle on lisätty uusi sairausajan tukien osio, jossa voi esittää kysymyksiä sairauspäivärahasta, sairaanhoidon korvauksista, matka- ja lääkekorvauksista sekä vammaistuista ja kuntoutuksesta. Keskustelupalstalla vastataan kysymyksiin, joissa asiakkaan yksilöllinen tilanne ei ole oleellinen. Henkilökohtaista opastusta tarvitsevat ohjataan muihin palveluihin.

Muilla kysymyspalstoilla vastataan lapsiperheiden, opiskelijoiden, työttömyysturvan ja asevelvollisten tukia koskeviin kysymyksiin. Asumistukea koskevia kysymyksiä voi esittää kaikilla palstoilla.

Löydä vastauksia tai esitä kysymyksiä: kysykelasta.kela.fi

terveysluku

Muutoksia migreenin lääkehoitoihin

24t

» TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN vaikuttaa koko kehoon. Vaikutukset

alkavat näkyä välittömästi lopettamisen jälkeen. Jo 24 tunnin kuluttua häkä häviää elimistöstä, keuhkot alkavat puhdistautua ja sydän­ kohtauksen riski alkaa laskea.

Lähde: Stumppi.fi

muista!

Suojaa itsesi ja läheisesi influenssalta ottamalla rokote.

Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä tiettyjä pitkäaikais­ sairauksia sairastavilla influenssa saattaa johtaa vakaviin jälkitauteihin.

TERVEYDEKSI!

9

pulssi

Varo valeapteekkeja! » JOTKUT OVAT saattaneet saada soiton vahvaa D-vitamiinia

kauppaavasta Suomen Apteekki -nimisestä puhelinmyyntiyrityksestä. Kyseessä ei kuitenkaan ole apteekki, vaan yritys, joka käyttää nimeä harhaanjohtavasti. Suomessa apteekit eivät harjoita puhelinmyyntiä.

Apteekkariliitto ja Kuluttajaliitto varoittavatkin valeapteekeista, jotka koettavat ratsastaa valvonnan alaisen apteekkitoiminnan maineella.

– Puhelimitse tehtyjen sopimusten ehdot jäävät usein myös epäselviksi ja tilausten lopettaminen on hankalaa, ellei mahdotonta, sanoo johtava lakimies Tuula Sario Kuluttajaliitosta.

Myös verkosta ostettavien lääkkeiden kanssa on hyvä olla tarkkana ja varmistaa, että asioi oikean apteekin kanssa. Laillisen verkkoapteekin tunnistaa yhteiseurooppalaisesta tunnuksesta, josta klikkaamalla pääsee kansallisen lääkeviranomaisen ylläpitämään luetteloon kyseisessä EU-maassa toimivista laillisista verkkoapteekeista.

Nuori, pidä huolta luustosta » TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT tukevat vahvan luuston kehitty-

Parempaa apteekista

Hyvin imeytyvä B12 + foolihappo • Vahva, hyvänmakuinen ja nopeavaikutteinen imeskelytabletti

Va Su lm om ist es ettu sa

* Uutuus *

mistä. Luuston huippumassa saavutetaan 20–30 vuoden iässä, ja luja luusto rakennetaankin jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

Valinnoilla on siis väliä.

Nykynuorilla luustoterveyden haasteina on erityisesti liikunnan määrän väheneminen, istumisen lisääntyminen sekä ruokavalion yksipuolistuminen. Myös tupakointi ja laihduttaminen haittaavat luuston kehittymistä.

Lokakuussa avattu, nuorille suunnattu Suomen Luustoliiton julkaisema eikuulumulle.fi-verkkosivusto esittelee elintapojen vaikutusta luustoterveydelle. Sivustolla käsitellään esimerkiksi monipuolisen ravinnon merkitystä luustolle sekä tupakoinnin haurastuttavaa vaikutusta.

Luustoterveydestä nuorille: eikuulumulle.fi

kalenteri TAMMIKUU

Tipaton tammikuu Moni aloittaa uuden vuoden alkoholittomasti. Tipattomalla tammikuulla onkin paljon terveyshyötyjä, kun elimistö puhdistuu ja unen laatu paranee. Alkoholin sisältämien kalorimäärien poistuminen myös keventää oloa. Tipattomalle voi haastaa mukaan ystäviä ja perheenjäseniä, jolloin motivaatio on helpompi pitää yllä. Vuonna 2015 tipattomalla tammikuulla oli lähes joka viides suomalainen.

Lisätietoja tipattomasta: www.tipaton.fi

HELMIKUU

4.2. Maailman syöpäpäivä Maailman syöpäpäivää on vietetty vuodesta 2006 joka helmikuun 4. päivä. Kansainvälinen syöpäunioni (UICC) ja sen jäsenjärjestöt haluavat maailman syöpäpäivällä lisätä tietoisuutta syövän ennalta­ehkäisystä, varhaisen diagnostiikan merkityksestä ja syövän hoidosta.

Lisätietoja: www.worldcancerday.org

u:

Toivemak

11.2. 112-päivä Yksykskaks-päivä eli 112-päivä on valtakunnallinen turvallisuuskampanja. Ympäri Suomen järjestetään tapahtumia, joiden tavoitteena on kiinnittää ihmisten huomio vahinkojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn.

Lisätietoja kampanjatapahtumista: www.112-paiva.fi

29.2. Harvinaisten sairauksien päivä

Voimaa ja virtaa arkeen!

Ramavit Magnesiumsitraatti on vahva, monipuolinen ja hyvänmakuinen magnesiumvalmiste. Yhdessä vadelmanmakuisessa purutabletissa on runsaasti, 170 mg, magnesiumia. Valmisteen B6-vitamiini ja C-vitamiini tukevat magnesiumin toimintaa. Magnesium kannattaa nauttia illalla ennen nukkumaan menoa tai heti urheilun jälkeen. www.ramavit.fi

Kansainvälistä Harvinaisten sairauksien päivää vietetään joka vuosi helmikuun viimeisenä päivänä, vuonna 2016 karkauspäivänä 29.2. Teemana on “Harvinaisten ääni”, jolla halutaan muistuttaa harvinaissairaiden ja heidän läheistensä vahvasta kokemustiedosta.

Lisätietoja: www.harvinaiset.fi/HSP2016

Uutuus apteekista Valmistettu SuomessaTERVEYDEKSI! 11 www.verman.fi/perhe

®

terveys teksti Tarja Västilä kuvitus Essi Kuula Asiantuntijana työterveyshuollon erikoislääkäri Sari Anthoni, Diacor

Tunne

arvosi

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

12

TERVEYDEKSI!

cm

Peilistäkin sen näkee, mutta terveystarkastuksessa mitattavat verenpaine, verensokeri, kolesteroli ja rasva-arvot kertovat vielä enemmän. Jos arvot ovat koholla, elintapamuutokset auttavat.

O

n ikäkausitarkastuksen aika. Viisikymppinen Tuula on kutsuttu laboratoriokokeisiin ja työterveyshoitajan vastaanotolle. Tuula on kuin osa kanssasisaristaan: kilot näkyvät vatsan seudulla, säännöllinen liikunta tuntuu pakkopullalta ja työstressi piinaa.

Verikokeissa mitataan muun muassa sokeri-, rasva-, maksa- ja munuais­arvot.

Tutkiessaan veriarvoja terveydenhoitaja havaitsee Tuulan paastosokeriarvon kohonneen ja kehottaa häntä käymään vielä sokerirasituskokeessa.

Lisäksi hoitaja kyselee Tuulan alkoholinkäytöstä, tupakoinnista ja muista elintavoista sekä arvioi diabetesriskiä. Vaa’alla käynti sekä vyötärönympäryksen ja verenpaineen mittaaminen tukevat koholla olevia veriarvoja: jotain pitäisi tehdä.

mmHg TERVEYDEKSI!

13

Jo 5−10 prosentin kilojen karistus vaikuttaa rasva- ja sokeriarvoihin sekä verenpaineeseen.

Arvot kertovat VERENPAINE

• Normaali: alle 130/85 mmHg • Tyydyttävä: 130–139/85–89 mmHg • Koholla: 140/90 mmHg tai yli VERENSOKERI fP-Gluk paastosokeri

• Normaali: 6 mmol/l tai vähemmän • Kohonnut: 6,1–6,9 mmol/l • Diabetes: 7 mmol/l tai enemmän Pt-Gluk-R sokerirasituskoe

• Normaali: < 7,8 • Heikentynyt sokerinsieto: 7,8–11 • Diabetes: > 11 NORMAALIT RASVA-ARVOT

• fS-Kol kokonaiskolesteroli < 5 mmol/l • fS-Kol-HDL niin kutsuttu hyvä kolesteroli naisilla > 1,2 ja miehillä > 1,0 • fS-Kol-LDL niin kutsuttu huono kolesteroli < 3 • fS-Trigly triglyseridit < 1,7

14

TERVEYDEKSI!

Terveydentila kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Myös henkinen toimintakyky ja työssä jaksaminen selvitetään, jottei taustalla ole masennusta tai uupumusta. Stressi kun voi heijastua veriarvoihin, verenpaineeseen ja lepo­ sykkeeseen. Tuula saa kehotuksen piipahtaa lääkärissä.

Elintavat remonttiin Diacorin johtavan lääkärin Sari Anthonin mukaan terveystarkastuksessa pyritään ehkäisemään metabolista oireyhtymää. Metabolian eli aineenvaihdunnan häiriössä lihavuus on kertynyt keskivartaloon. − Keski-ikäisellä paino nousee herkästi, jos mitään ei tehdä. Viisikymppinen haluaa nauttia elämästä ja usein liikunnan määräkin vähenee. Kun vielä pännii tai tekee töitä äärirajoilla, on helppo heittäytyä pitkäkseen ja lohduttautua suklaalla ja punaviinillä.

Jos lisäksi rasva- ja sokeriarvot sekä verenpaine ovat koholla, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. − Kun paino pysyy kurissa, arvotkin pysyvät kohdallaan. Elintavoilla pystyy vaikuttamaan: ensisijaisena ovat ruokavaliomuutokset, joita säännöllinen liikunta tukee.

Kansalliset ravitsemussuositukset ovat hyvä ohjenuora painonpudotuksessa: enemmän kasviksia, kuituja ja kalaa, vähemmän punaista lihaa ja kovia rasvoja. Kohonneesta verenpaineesta kärsivän on vähennettävä suolan käyttöä. − Päivittäin saatu kalorimäärä on ratkaisevin tekijä, kun haluaa pudottaa painoa. Joskus voi riittää aamiaisleivän vaihtaminen kaurapuuroon. Kyse on terveellisimmistä valinnoista.

Jo 5−10 prosentin kilojen karistus vaikuttaa rasva- ja sokeriarvoihin sekä verenpaineeseen. 80-kiloisen Tuulan pitäisi laihtua 4−8 kiloa ja riittäisi, jos tavoite saavutettaisiin vuoden sisällä. − Tärkeintä on, että paino lähtee laskuun ja painonhallinnassa onnistutaan. Jos ylipaino saadaan pois, ei todennäköisesti ole tarvetta turvautua lääkitykseen.

Lihavuus on riski » PIENISTÄ LUVUISTA ei ole kyse: yli 60 prosenttia suomalaisista

miehistä ja noin 50 prosenttia naisista on ylipainoisia tai lihavia.

Lihaviksi määritellään henkilöt, joiden painoindeksi on 30 tai sen yli. Heitä on Suomessa 20 prosenttia, eli joka viides aikuinen on lihava. − Miesten paino on noussut 1970-luvulta ja naisten 1980-luvulta lähtien. Lihavuus on suuri kansanterveydellinen ongelma, kiteyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Erkki Vartiainen.

Pieni valopilkku on se, että viimeisen vuosikymmenen aikana aikuisväestön lihavuus näyttää hidastuneen ja jopa pysähtyneen.

Kehityksen suunta varmistuu muutaman vuoden kuluttua, jolloin lihavuuden yleisyyttä tutkitaan seuraavan kerran.

Kun lihavuus on lisääntynyt, myös liikapainoon liittyvät sairaudet ovat kasvussa. Kakkostyypin diabetes yleistyy, ja huolestuttavaa on, että sairastumisikä on entistä alempi. − Lapset ja nuoret lihovat, ja yleensä aikuisiässä puhkeavaa tyypin 2 diabetesta esiintyy jo nuorilla aikuisilla ja sitäkin nuoremmilla.

Pulskistuminen lapsuusiässä lisää lihavuusriskiä aikuisena. Diabeteksen lisäksi vaarana ovat tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Suuri osa lihavista kärsii metabolisesta oireyhtymästä: rasva on kerääntynyt vyötärölle, verenpaine ja rasva-arvot ovat koholla, HDL-kolesterolitaso on matala ja sokeriaineenvaihdunta häiriintynyt. − Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia diabetesriskiryhmään kuuluvista voisi ehkäistä sairastumisen laihtumalla viisi prosenttia, liikkumalla ja muuttamalla ruokavaliota. Elintapamuutokset ovat aina parempi vaihtoehto kuin lääkehoito.

On arvioitu, että jopa 80−90 prosenttia voi ehkäistä diabeteksen puhkeamisen rukkaamalla elintapojaan terveellisempään suuntaan.

Vartiaisen mukaan lihavuusongelma on laaja-alainen: taustalla on niin kulttuurisia ja asenteellisia kuin elintapoihin ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. − Yhteiskunta tukee lihomista, ei laihtumista. Ruokaa on yllin kyllin saatavilla ja annoskoot ovat kasvaneet. Elinkeinoelämä on tukenut kehitystä: jos ennen sai limpparia vain pienessä pullossa, nyt nuorison normaaliannos on puolitoista litraa. Kun liikkuminen on vähentynyt, ihmiset syövät ja juovat enemmän kuin kuluttavat.

Säännölliset ruoka-ajat ovat korvautuneet jatkuvalla napostelulla, ja myös lisääntynyt alkoholin käyttö kasvattaa kalorimäärää. − Jo siinä vaiheessa, kun huomaa painon nousevan, käyttäytymistä olisi hyvä muuttaa terveellisemmäksi. Myös yhteiskunnalla ja terveydenhuollolla pitäisi olla keinoja edistää terveyttä, toteaa Vartiainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lähtenyt taistoon omalla hankkeellaan: Kansallinen lihavuusohjelma tähtää terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseen. Lihavuus laskuun -talkoisiin ovat tervetulleita myös liikojen kilojen kanssa kamppailevat.

TERVEYDEKSI!

15

Viimeistään keski-iässä tulisi herätä vaaniviin riskitekijöihin.

Seuraa kotona VYÖTÄRÖNYMPÄRYS

• Mittaa ympärys paljaalta vyötäröltä 1−2 senttimetriä navan yläpuolelta ulos hengitettäessä. Mittanauhan tulee olla vaakasuorassa, se ei saa kiristää eikä olla löysällä.

• Tavoitearvo naisilla on < 80 senttimetriä ja miehillä < 94 senttimetriä.

BMI

• Verkosta löytyy laskureita, joilla paino­ indeksin voi määrittää. Tai laske itse jakamalla paino pituuden neliöllä, jonka saat kertomalla pituuden (m) pituudella (m).

• Jos BMI on 25 tai yli, pudota painoa.

LEPOSYKE

• Mittaa leposyke verenpaine- tai sykemittarilla tai käsin: aseta etu- ja keskisormi rannevaltimolle 15 sekunnin ajaksi ja kerro tulos neljällä.

• Normaalialue on 60–80 sykettä minuutissa, mutta syke voi vaihdella yksilöllisesti.

16

TERVEYDEKSI!

Riskit puntariin Viimeistään keski-iässä tulisi herätä vaaniviin riskitekijöihin. Perinnöllisyyteen on vaikea vaikuttaa, mutta jos suvussa esiintyy sydän- ja veri­ suonitauteja, kannattaa miettiä elintapojaan.

Ravinnosta on syytä karsia liiat rasvat, lopettaa tupakointi, käyttää alkoholia kohtuullisesti ja lisätä liikuntaa. − Kohonnut LDL-kolesteroli voi aiheuttaa valtimokovettumaa. Riski lisääntyy, jos tupakoi ja verenpaine on koholla, muistuttaa Anthoni.

Estrogeeni suojaa naisia, joten miesten riski sairastua on suurempi. Vaihdevuosi-ikää lähestyvän Tuulan on hyvä pitää mielessä, että estrogeenin vähentyessä sydäninfarktin riski kasvaa. − Jos verenpaine on reippaasti koholla, lääke­hoito aloitetaan. Korkea verenpaine kuormittaa sydäntä ja valtimoita. Lääkitys voidaan myös lopettaa, jos elintapamuutokset purevat.

Sama pätee korkeaan kolesteroliin. Jos ruoka­ valio muuttuu, statiinilääkehoitoa ei välttämättä tarvita.

Kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa iän myötä. Jos tauti todetaan, metformiinilääkitys aloitetaan. Näin pystytään ajoissa estämään mahdollisia lisäsairauksia. Liikakilojen karistessa ja arvojen parantuessa lääkitystä voidaan jopa vähentää. − Toivoisin saavani ihmisen herätettyä jo siinä vaiheessa, kun sokeriarvot ovat lievästi koholla. Jos lääkäri osaa motivoida ja kannustaa potilasta, pillereitä ei useinkaan tarvita.

Arvot seurantaan Tuula saa kehotuksen tulla kolmen kuukauden päästä uusiin laboratoriokokeisiin sekä lääkärin vastaanotolle. Tällöin katsotaan, onko painonpudotus onnistunut ja ovatko veriarvot parantuneet. Onneksi Tuula ei tupakoi, sillä tupakoinnin lopettaminen lisäisi todennäköisesti ruokahalua. − Hyvistä muutoksista seuraa usein positiivinen kierre: taas seuraavan kolmen kuukauden päästä mitattavat arvot ovat entistä paremmat, toteaa Anthoni.

Puolen vuoden päästä lääkärillä on Tuulalle hyvää kerrottavaa. Ei mikään ihme, sillä kaurapuuro ja kasvikset ovat maistuneet, vaaka ei notkahda, suolankäyttö on minimaalista ja askelmittarista on tullut oiva kävelykaveri. Keveämpi ja virkeämpi Tuula hymyilee tyytyväisenä. ■

DECUBAL Clinic Cream perusvoide 250 g

. 38 % rasvapitoisuus . kuivan ihon päivittäiseen hoitoon koko vartalolle . pitkävaikutteinen kosteutus

www.decubal.fi TERVEYDEKSI!

17

ihonhoito teksti Virve Järvinen, kuvat iStockphoto Asiantuntijana asiantuntijasairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja Heli Kallio, Turun yliopistollinen keskussairaala

Hoito parantaa

haavat

Hoitamattomana kroonisesta haavasta voi tulla kuukausien, jopa loppuiän kiusa.

Ihon paranemista voi nopeuttaa huolellisen hoidon lisäksi oikealla ruokavaliolla.

H

aavan ei tarvitse olla iso, jotta se olisi vakava. Pienestä, mitättömän tuntuisesta nirhamastakin voi tulla hoitamattomana iso kiusa. Huonosti hoidetun haavan paraneminen hidastuu ja haava kroonistuu. Kertaalleen parantunut haava saattaa myös aueta uudelleen ja muuttua hitaasti paranevaksi krooniseksi haavaksi. Niistä tavallisimpia ovat laskimo- ja valtimoperäiset säärihaavat, painehaavat ja diabeettiset jalkahaavat.

– Kroonisen haavan paraneminen vie usein kuukausia, mikä pitkittää sairaalahoitoja, aiheut­taa potilaalle turhaa kärsimystä ja tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, auktorisoitu haavahoitaja Heli Kallio Turun yliopistollisesta keskussairaalasta sanoo.

Haastavat haavat ovat yleisiä, sillä ihmiset elävät entistä pidempään ja ikääntymiseen liittyvät sairaudet hidastavat akuuttien haavojen paranemista. Tällaisia sairauksia ovat veren-

18

TERVEYDEKSI!

kiertoa haittaavat sairaudet kuten diabetes ja valtimoiden tai laskimoiden vajaatoiminta.

– Aliravitsemus, tiettyjen ravintoaineiden puute, vastustuskyvyn heikkeneminen ja tiettyjen lääkeaineiden käyttö voivat nekin häiritä haavan paranemista, Kallio luettelee.

Diabeetikoilla krooniset haavat ovat muita tavallisempia myös tautiin liittyvien tuntopuutosten vuoksi: kun jalassa ei ole tuntoa, hankaumat ja nirhamat jäävät herkästi huomaamatta ja hoitamatta.

Iäkäs ihminen joutuu usein vuodepotilaaksi ja saa monesti kiusakseen aiemmin makuuhaavaksi kutsutun painehaavan. Se tulee joka kymmenennelle pitkäaikaista hoitoa tai hoivaa saavalle ihmiselle.

Suihkua ja suojaa Jotta krooninen haava paranisi, sen taustalla oleva sairaus tai haavaa ylläpitävä tekijä on hoidettava kuntoon. Sen lisäksi haavaa pitää hoi-

Ikääntymiseen liittyvät sairaudet hidastavat akuuttien haavojen paranemista.

Läs på svenska på sidan 58.

TERVEYDEKSI!

19

Suihkuttelu huolehtii samalla haavan kosteudesta ja estää sitä rupeutumasta. Rupi on merkkinä kuivuudesta, ja kuivuus hidastaa haavan paranemista ja tekee siitä kipeän.

– Suihkuttelun yhteydessä haavasidos vaihdetaan uuteen eikä sen alle yleensä tarvitse kurkkia ennen seuraavaa sidoksen vaihtoa.

Ilmakylvyt ovat haavalle hallaa, koska tällöin haava jäähtyy ja sen paraneminen hidastuu.

taa paikallisesti mahdollisimman hyvin: oikea hoito nopeuttaa haavan umpeutumista ja estää sitä tulehtumasta.

Haava-alueen kuumotus, turvotus, kipu, paha haju ja lisääntynyt märkäinen erite sekä mahdollinen kuume kielivät tulehduksesta. Tulehtunut haava voi olla jopa kohtalokas.

– Tulehtunut haava voi olla alku hengenvaaralliselle verenmyrkytykselle. Diabeetikolla tulehtunut jalkahaava saattaa johtaa alaraajaamputaatioon, Kallio selittää.

Jotta haava paranisi, se pidetään puhtaana ja riittävän kosteana. Puhdas haavapohja on punertava ja verestävä. Puhtaudesta huolehditaan kotona suihkuttelemalla haavaa lyhyen aikaa juomakelpoisella, kehonlämpöisellä vedellä.

– Suihkutteluvälit vaihtelevat päivittäisestä pariin kertaan viikossa. Esimerkiksi leikkaushaavoja ei heti toimenpiteen jälkeen juuri suihkutella.

20

TERVEYDEKSI!

Vanhat keinot, uudet kuosit Sidoksen vaihdon yhteydessä puhtaaseen haava­ pintaan voidaan sipaista paranemista edistäviä aineita, kuten hunajaa sisältävää haavavoidetta.

Hunajaa löytyy myös haavasidoksista.

– Hunaja on antibakteerinen aine, jonka vaikutuksesta olosuhteet haavalla muuttuvat bakteereille epäedullisiksi, ja ne kuolevat veden puutteeseen, Kallio kertoo.

Haava kannattaa totuttaa hunajaan vähitellen ja varautua siihen, että alkuun hunaja saattaa kirvellä ja haava erittää entistä enemmän.

Lisääntynyt kudosnesteen eritys on merkkinä siitä, että haava puhdistaa itse itsensä kuolioituneesta kudoksesta.

Haavanhoitotuotteista voi löytää myös anti­ mikrobista pihkaa. Se estää haavojen ja ihovammojen tulehtumista ja edistää tulehtuneiden haavojen ja paiseiden paranemista.

– Allergikon kannattaa olla varovainen luonnon aineita sisältävien haavavoiteiden kanssa.

Esimerkiksi pihkavoide ei sovi hartsille allergiselle. Haavanhoitotuotteet ylipäänsä voivat pitkäaikaiskäytössä aiheuttaa herkistymistä.

Hopea on haavanhoitotuotteissa tuttu aine.

Sitä löytyy niin pastana, voiteena kuin sidoksistakin. Hopea tuhoaa bakteerien rakenteita ja estää niiden lisääntymisen. Sen vaikutuksia voidaan verrata laajakirjoiseen, monenlaisiin mikrobeihin tehoavaan antibioottiin. Hopea on bakteereita tappava aine ja koska bakteerit saattavat kehittyä sille vastustuskykyisiksi, sitä ei suositella haavan paikallishoidossa pitkäaikaiseen käyttöön.

– Kun hoidettavana on krooninen haava, haavasidosten ja -voiteiden valinnasta kannattaa keskustella haavahoitajan kanssa, Kallio muistuttaa.

Proteiinia ja ravintolisiä Akuutin haavan erite on lievästi hapanta ja se sisältää haavan paranemiselle tarpeellisia ravintoaineita ja kasvutekijöitä. Kroonisten ja runsaasti erittävien haavojen eritteessä on päinvastoin muun muassa haavan paranemista hidastavia entsyymejä. Se sisältää myös akuutin

haavan eritettä vähemmän kasvutekijöitä. Haavalle hyvää tekeviä aineita voi nauttia myös suun kautta.

– Vaurioituneet kudokset tarvitsevat korjaantuakseen riittävästi energiaa ja proteiineja: vaikeat haavat voivat tuplata elimistön proteiinintarpeen. Haavan paranemista voidaan jouduttaa monipuolisella ruokavaliolla.

Myös erilaisista antioksidanteista on hyötyä. Esimerkiksi C-vita­miini osallistuu ihon tukikudoksen kollageenin valmistukseen. Tarvittaessa turvaudutaan haavan paranemista edistäviin täydennysravintovalmisteisiin, joita saa apteekista.

– Krooniset haavat hoidetaan yleensä hoitajan valvonnassa. Hän ohjaa potilasta valitsemaan tilanteeseensa oikeat haavanhoitotuotteet ja -sidokset ja antaa neuvoja paranemiselle otolliseen ruoka­ valioon, Kallio toteaa. ■

Kahden kerroksen hoitoa 1. ENSISIJAINEN SIDOS on haavapinnalle

tuleva sidos, joka esimerkiksi imee haavasta tulevaa eritettä.

• Se voi olla kuitukankainen taitos, vaahtosidos tai niin sanottu haavan kontaktisidos, esimerkiksi haavapohjaan tarttumaton, lääkinnällistä silikonia sisältävä verkkosidos.

• Kuiville haavoille voidaan kontaktisidoksen alle laittaa geeliä, voidetta tai nestemäistä ainetta, joka tukee haavan kosteustasapainoa.

• Antibakteerisia aineita sisältävä sidos on tarkoitettu tulehtuneelle haavalle tai haavalle, jonka tulehtumisvaara on suuri.

• Sidos voi olla läpikuultava, jolloin haavan paranemista voi seurata ilman, että avaa sidoksen.

2. TOISSIJAINEN SIDOS eli peittosidos

suojaa ensisijaista sidosta, lisää sen imukykyä ja huolehtii haavan kosteudesta.

• Se voi olla esimerkiksi hyvin imevä haavatyyny.

• Peittosidos voi toimia myös kiinnityssidoksena: haavan kontaktisidos tarvitsee toissijaisen sidoksen.

• Jos haava erittää runsaasti, toissijainen peittosidos voidaan vaihtaa harkinnan mukaan useammin ja pitää ensisijaista sidosta paikallaan pidempään. Tällöin haavaa ympäröivää ihoa tulee seurata tarkasti, jottei se haudu.

Oikeat haavanhoitotuotteet löytyvät haavahoitajan ja myöhemmin apteekin avustuksella.

TERVEYDEKSI!

21

5 vinkkiä teksti Tiina Kuosa, kuvat iStockphoto

Tupakoinnin lopettaminen

kannattaa aina. Lopettamisella on lukuisia hyviä vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun. Osa vaikutuksista näkyy nopeasti jo ensimmäisten päivien aikana, osa saavutetaan lopettamista seuraavien kuukausien tai vuosien kuluessa.

Stop tupakoinnille Tupakoinnin lopettamisen hyödylliset vaikutukset alkavat näkyä välittömästi.

S

U UUTU

Ota avuksi yrttien voima!

Karhealle kurkulle

Carmoliksen teho perustuu huolella valittuihin yrtteihin.

Carmolis-karamellien voimakkaat eteeriset öljyt raikastavat suuta ja lievittävät tehokkaasti kurkun karheutta ja tukkoista oloa.

Maista myös uutta lempeän hunajaista Carmolis-karamellia!

Raikas suu, kirkas ääni

Pehmeä Carmolis-pastilli sulaa suussa hitaasti, vaikuttaa vahvasti ja kirkastaa ääntä. Sopii erityisesti laulajille sekä puhetyötä tekeville.

Älä lannistu. Pysyvä onnistuminen vaatii keskimäärin 3–4 lopetusyritystä.

Carmolis Kipugeeli Carmolis Yrttitipat

Lähimmän apteekin löydät

Nikotiinikorvaushoito helpottaa savuttomaan elämäntapaan siirtymistä lievittämällä tupakan­ himoa ja vähentämällä vieroitusoireita. Myös reseptilääkevaihtoehtoja on saatavilla. Lääkehoito on kuitenkin vain pieni osa lopettamista. Vielä tärkeämpää on saada riittävästi yksilöllistä tukea läheisiltä tai ammattilaisilta.

-vitamiini

Muistin tueksi!

*

Repsahdusvaara on suuri

ensimmäisten viikkojen aikana. Syynä on usein liian lyhyeksi jäänyt lääkehoitojakso, liian pieni annostus tai sitten hoitomuoto ei ole ollut paras mahdollinen. Apteekeissa huolehditaan oikeanlaisen nikotiinikorvaushoidon suunnittelusta ja annetaan ohjeet sen toteuttamiseksi. Kysy apteekista myös muita vinkkejä tupakoinnin lopettamisen tueksi.

Nyt uusi pakkauskoko!

Apteekista Tsemppausta tarjoaa Stumppi-neuvontapuhelin, joka palvelee arkisin kello 10–18 numerossa 0800 148 484.

osoitteesta apteekki.fi.

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi!

Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä.

Apteekista.

www.bethover.fi *B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja.

www.verman.fi/perhe

®

mielessä teksti Marjaana Roponen, kuvitus Mirkka Eskonen Asiantuntijana perhe- ja paripsykoterapeutti Outi Ståhlberg, Mielenterveyden keskusliitto

Masennus on sairaus, josta voi parantua oikeanlaisella hoidolla, mutta sairastunut tarvitsee myös läheisten tai tukihenkilön tsemppausta. Apua löytyy, kun tietää mistä etsiä.

Kun mieli mustuu

A

Alakulon tunne on normaali osa ihmisen elämää. Jos suru ja toivottomuus alkavat hallita arkea, saattaa olla kyse sairaudesta nimeltä masennus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan masennukseen sairastuu joka viides suomalainen jossakin vaiheessa elämäänsä.

Masennus ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta tyypillistä on, että surun ja toivottomuuden tunteet määrittävät päiviä heti aamusta alkaen. Muita yleisiä oireita ovat toimintakyvyn aleneminen, aloitekyvyttömyys, eristäytyminen, kyvyttömyys tuntea iloa, syyllisyyden ja häpeän tunteet, unettomuus ja joskus myös fyysiset oireet, kuten päänsärky tai sydämen rytmihäiriö.

Kaamosmasennuksella on paljon yhteistä masennuksen kanssa, mutta se toistuu tyy24

TERVEYDEKSI!

pillisesti vuosittain talviaikaan ja – poiketen tavanomaisesta masennuksesta – oireet voimistuvat iltapäivisin. Kaamosmasennuksessa unentarve voi lisääntyä ja ruokahalu kasvaa, kun taas masennukseen liittyy usein unettomuutta ja ruokahaluttomuutta. − Kun huomaa itsessään masennuksen oireita, on todella tärkeää hakeutua muiden ihmisten joukkoon ja avun piiriin. Jos on yksinäinen eikä kotoa ole helppo lähteä liikkeelle, kannattaa soittaa valtakunnallisiin tuki- ja kriisipuhelimiin. Niistä saa sekä henkistä tukea että konkreettisia neuvoja vaikkapa siihen, mistä etsiä tukihenkilöä auttamaan arjessa. Tukihenkilön kanssa yksinäisen on helpompi alkaa kartoittaa tilannetta ja hakea apua, kertoo kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti Outi Ståhlberg Mielenterveyden keskusliitosta.

Masennukseen sairastunut ei aina huomaa tilanteensa vakavuutta, koska oireet voimistuvat hiljalleen niin, että niihin voi tottua. Lisäksi psyykkinen sairastuminen saatetaan kokea vieläkin leimaavana, joten on inhimillistä haluta kieltää tilanne. Kun masennus etenee, ei voimia avun

Mielenterveystalo auttaa verkossa » HELSINGIN JA UUDENMAAN

sairaanhoito­piirin matalan kynnyksen internet-palvelusta löytyy kaikki, mitä mielenterveydestä ja sen hoidosta Suomessa tarvitsee tietää. Mielenterveystalossa on käytännön tietoa diagnooseista, hoitomuodoista, palveluista ja potilaan oikeuksista.

Palvelussa on itsehoitovinkkejä, testejä sekä sairastuneiden tarinoita.

Omaisen tai omaa mielenterveyden tilaa voi kartoittaa palvelussa oire­ navigaattorilla, joka tarjoaa oireen ja sen vakavuuden perusteella tietoa mielenterveyden pulmista ja auttaa hahmottamaan tilannetta. Navigaattori esittelee lopuksi oman paikkakunnan mahdolliset tuki- ja palvelumuodot.

Masentuneelle löytyy konkreettisia ohjeita ja työkaluja esimerkiksi mielialojen tai ahdistuneisuuden hallintaan sekä rentoutumiseen. Omahoito-ohjelma kannustaa ennaltaehkäisyyn eli pohtimaan omaa jaksamista ja mielenterveyttä hyvissä ajoin, jotta välttäisi sairastumisen.

Mielenterveystalo tarjoaa myös nettiterapiaa, jossa nettiterapeutin tukemana työskennellään itsenäisesti terapiaohjelman mukaan. Terapiapalvelu vaatii lääkärin lähetteen.

www.mielenterveystalo.fi

TERVEYDEKSI!

25

hakemiseen välttämättä ole. Masennuksen huomaavat parhaiten sairastuneen läheiset, joiden tehtävä onkin ohjata sairastunut lääkäriin. − Tämän takia olisi tärkeää kysellä omien läheistensä kuulumisista. Peräänkuulutan myös yhteisöllisyyttä ja toisistamme välittämistä, koska kaikilla ei ole omaisia tai ystäviä. Vieraammaltakin voi kysyä, mitä kuuluu ja vinkata hakemaan apua vaikkapa seurakunnan diakoniatyöstä.

Masennus vaatii ammattitaitoista hoitoa eikä parane itsestään. Terveyskeskukseen lääkäriin kannattaa mennä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska lievää masennusta on helpompi hoitaa kuin vakavaa.

– Läheisen tai vapaaehtoisen tukihenkilön olisi tärkeää olla lääkärissä mukana kuuntelemassa ohjeita sekä kysymässä tärkeitä, hoitoon liittyviä kysymyksiä, joita masentunut ei ehkä itse jaksa kysyä.

Hoitoon hakeutuminen on tärkeintä Hyvään masennuksen hoitoon kuuluu potilaan kuuleminen, tämän omien näkemysten

arvostaminen sekä mahdollisten omaisten ottaminen mukaan hoitoprosessiin. Lääkärissä käyminen on tärkeää myös siksi, että monet mielenterveyspalvelut edellyttävät sairauden diagnosointia.

Masennusta hoidetaan julkisella puolella terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidossa, psykiatrisissa sairaaloissa sekä Kelan tukemana yksityisissä psykoterapioissa, esimerkiksi perhe- ja yksilöterapiassa. − Asiantunteva lääkäri osaa ohjata masentuneen oikean hoidon piiriin.

Valitettavasti hoidon taso vaihtelee Suomessa alueittain, eivätkä olemassa olevat palvelut ja tukimuodot tavoita kaikkia sairastuneita. Koska terveys­ keskuslääkäreillä ei aina ole riittävää tietämystä masentuneen hoidon vaihtoehdoista, saatetaan masentuneelle tarjota ainoastaan lääkitystä. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna sairautta vaan helpottavat oireita, joten niitä tulisi käyttää muun hoidon tukena, Ståhlberg kertoo.

Koska julkinen terveydenhoito ei pysty täysin vastaamaan masentuneiden hoidon tarpee-

seen, on järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoisten työ tärkeää. Terveyskeskuskäynnin jälkeen läheisten tai tukihenkilön tulisi auttaa sairastunutta etsimään sopivia tukimuotoja. Internetistä löytyy nopeasti paljon tietoa ja tukea: oppaita, harjoituksia, asiantuntijoiden kyselypalstoja sekä vertaistukiryhmiä. − Jos netissä olevan tiedon sisältö mietityttää, kannattaa sivuston luotettavuus tarkistaa.

Mielenterveyden keskusliitolla ja Mielenterveysseuralla on monia paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät vertaistukitoimintaa. Molemmilla järjestöillä on myös valtakunnallinen tukipuhelin, johon voi soittaa, kun tarvitsee neuvoa asioidensa hoitamisessa tai tukea jaksamiseen.

Mieli maasta ry:n ja Klubitalojen yhteisöllistä toimintaa löytyy myös monilta paikkakunnilta. − Tärkeintä kaikessa on, ettei masentunut jää yksin, sillä yksinäisyys vaikeuttaa sairautta.

Toipuminen helpottuu, kun huomaa, ettei ole ainoa masentunut.

Päivärytmi auttaa Arjen sujuvuus ja terveelliset elämäntavat auttavat toipumisessa. Masentunut tarvitsee usein toista ihmistä tukemaan arjen rutiinien ylläpitämisessä. − Säännöllinen päivärytmi on tärkeä. Illalla mennään ajoissa nukkumaan ja aamulla nous-

Tukea masentuneelle ja läheisille MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO

• Vertaistukipuhelin 0800 177 599 (arkisin kello 10.00–15.00) • Tietopalvelu Propellin maksullinen neuvontapuhelin 020 391 920 (Neuvontapisteet: Helsinki, Kuopio, Turku) • Sivustolla www.mtkl.fi tietoa mielenterveydestä sekä neuvoja tuki- ja palvelumuodoista • Paikallisyhdistyksissä vertaistuki­ toimintaa

26

TERVEYDEKSI!

MIELENTERVEYSSEURA

MIELENTERVEYSYHDISTYS HELMI RY

• Kriisipuhelin 010 195 202 päivystää arkisin kello 9.00–7.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15.00–7.00 • Sivustolla www.mielenterveysseura.fi tietoa mielenterveydestä, tukea sekä rentoutumisharjoituksia • Vertaistukiryhmiä eri puolilla Suomea esimerkiksi nuorille, yrittäjille ja itsemurhan tehneen läheisille • Tukihenkilötoimintaa ja koulutusta (muun muassa Mielenterveyden ensiapu -koulutus)

• Valtakunnallinen mielenterveyskuntoutujien etujärjestö tarjoaa vertaistukitoimintaa, tietoa, neuvontaa sekä tukihenkilöpalveluita, www.mielenterveyshelmi.fi MIELI MAASTA RY

• Vertaistukiryhmiä eri paikkakunnilla, toimisto 050 441 2112 (arkisin kello 10−14), www.mielimaastary.fi HELSINKIMISSIO

• Helsingissä toimiva sosiaalialan järjestö, joka tukee ja auttaa yksinäisiä, muun

taan ylös ja puetaan päivävaatteet päälle. Päivään voi tehdä konkreettisen ohjelman, jota rytmittävät ruokailut, ulkoilu ja lepotauot. Säännöllisyys on masentuneen arjessa olennaisinta: kävely korttelin ympäri auttaa, kun se tapahtuu aina sovittuna ajankohtana. Päiväohjelmaan voi sisällyttää kotiaskareita, kaupassa käynnin ja vaikka rentoutusharjoituksia. Kannattaa puuhata edes jotakin, vaikka vain vähän, Ståhlberg kannustaa.

Masennuksen hoito on usein vaikeaa siksi, että sairauden oireita helpottaisi juuri se, mikä on sairastuneelle vaikeinta, siis sängystä ylös nouseminen ja touhuamaan ja puuhastelemaan lähteminen. − Masentunut tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka hakevat ulos ja toisten ihmisten joukkoon.

Läheinen on ystävä, ei hoitaja Kun masennuksen kohtaa ensimmäisen kerran, ei tilanne ole helppo sen enempää sairastuneelle kuin hänen läheiselleen. − Jos masennusta ei ymmärrä sairautena, tulee helposti sanoneeksi, että ota itseäsi niskasta kiinni tai piristy ja lähde lenkille. Masentunut ei ole laiska, vaan saamattomuus ja ilottomuus ovat sairauden oireita, kuten kuume on flunssan oire. Syyllistäminen on pahinta, mitä

muassa kriisipiste nuorille ja mentoritoimintaa lapsiperheille ja vanhuksille • Sivustolla www.helsinkimissio.fi voi opetella myötätuntoa Myötätuntokoulussa

läheinen voi tehdä, koska sairauden luonteen mukaisesti masentunut kokee jo itsensä epäonnistuneeksi, Ståhlberg kertoo.

Heti sairauden toteamisen jälkeen kaikkien osapuolten on tärkeää hakea tietoa masennuksesta ja muistaa, että toipuminen on mahdollista. − Läheinen on masentuneen ystävä kuten ennenkin, ei hoitaja tai terapeutti. Pelkkä oman ajan antaminen tuo masentuneelle tunteen, että hänestä välitetään. Läheisen olisi hyvä olla sitkeä ja avoin, rohkaista masentunutta puhumaan, mutta ei neuvoa, vaatia tai pakottaa.

Toipumista auttaa, kun arki jatkuu mahdollisimman normaalina. − Masentuneen ystävän voi kutsua luokseen kahville tai houkutella mukaan kävelylle.

Joskus voi olla tarpeen kädestä pitäen auttaa sairastunutta valitsemaan ulkovaatteet ja astumaan ulos ovesta. Tavoitteet on asetettava sairauden vaikeusasteen mukaan, sillä toipumisen alkuvaiheessa vaikkapa uimahallireissu voi olla liian iso ponnistus.

Kaiken keskellä läheisen on huolehdittava omasta jaksamisestaan. Vertaistukea ja tietoa masentuneen omaisena olemisesta tarjoaa Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami. ■

”Toipuminen helpottuu, kun huomaa, ettei ole ainoa masentunut.”

SUOMEN PUNAINEN RISTI

TUKINET

• Nuorten turvatalotoiminta, ystävätoimintaa yksinäisille, apua voi hakea paikallisyhdistyksistä, www.punainenristi.fi

• Verkossa toimiva kriisikeskus tarjoaa tietoa, neuvoja, verkkotukihenkilöitä, keskustelu-ryhmiä, www.tukinet.net

EV. LUT. SEURAKUNNAT

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO

OIVA

• Palveleva puhelin 010 190 071 suomenkielisille, 010 190 072 ruotsinkielisille • Tarjoavat tukea erilaisiin elämäntilanteisiin, palvelut vaihtelevat paikkakunnittain

• Ystäväpalveluja ja päivystystä, www.vtkl.fi/ fin/toimimme/ystavapiiri_toiminta

• Kaikille avoin hyvinvointiohjelma verkossa, harjoituksia mielen ja kehon hyvinvointiin, www.oivamieli.fi

SUOMEN KLUBITALOT RY

• Mielenterveyskuntoutujien Klubitaloja 23 paikkakunnalla, tukea ja vertaistoimintaa

FINFAMI

• Mielenterveysomaisten keskusliitto, jäsenyhdistyksiä eri paikkakunnilla, tukea ja toimintaa omaisille ja läheisille, www.finfami.fi TERVEYDEKSI!

27

lääketieto

teksti Virpi Ekholm, grafiikka MCI Press Asiantuntijoina farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala, Apteekkariliitto ja yliproviisori Jaana Kruuti, Kela

Vuonna 2015 ei ollut alkuomavastuuta.

ALKUOMAVASTUU

60 €

Vuoden 2016 alussa Kelan maksamiin lääkekorvauksiin tulee uusi alkuomavastuu. Kuitteja ei tarvitse säilyttää, sillä apteekit ja Kela seuraavat omavastuun kertymistä puolestasi.

Lääkekorvaukset

uudistuvat Läs på svenska på sidan 56.

28

TERVEYDEKSI!

Asiakas maksaa reseptilääkkeensä kokonaan 60 euroon asti.

Miten lääkekorvaukset muuttuvat vuonna 2016?

Suurin muutos on, että lääkekorvauksiin tulee alku­omavastuu, joka koskee kaikkia aikuisille määrättyjä Kela-korvattavia reseptilääkkeitä.

Maksat reseptilääkkeesi itse 60 euroon asti, kun tähän saakka olet saanut Kela-korvausta jo vuoden ensimmäisestä lääkeostosta. Alkuomavastuun ylittävistä kustannuksista sinulle maksetaan lääkekorvauksia normaalisti.

– Uusi alkuomavastuukausi alkaa aina vuoden vaihteessa. Maksat sen vain kerran vuodessa, vaikka käytössäsi olisi useita eri lääkkeitä, toteaa yliproviisori Jaana Kruuti Kelasta.

Kuten aiemminkin, Kela-korvattavat lääkkeet

YKSI KALENTERIVUOSI

Alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita.

0€

Vuosiomavastuun ylityttyä asiakas maksaa 2 euroa/lääke/ostokerta. Vuonna 2015 lääkekohtainen omavastuu oli 1,5 euroa.

2016

PERUSKORVAUS

40 % ALEMPI ERITYISKORVAUS

LÄÄKEKULUJEN VUOSIOMAVASTUU

610,37€

Lähde: Lääkekorvausjärjestelmä 2016, STM

Peruskorvaus nousee 40 prosenttiin. Vuonna 2015 peruskorvaus oli 35 prosenttia.

65 % YLEMPI ERITYISKORVAUS

100 %

Asiakas maksaa 5 euroa/lääke/ostokerta.

Vuonna 2015 asiakas maksoi 3 euroa/lääke/ ostokerta.

Korvausjärjestelmään kuuluvasta reseptilääkkeestä maksetaan potilaalle lääkekorvausta.

kuuluvat kolmeen eri korvausluokkaan. Peruskorvaus nousee hieman aiemmasta, 35 prosentista 40 prosenttiin lääkkeen hinnasta. Alempi erityiskorvaus on jatkossakin 65 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia lääkkeen hinnasta.

Kun alkuomavastuu on täyttynyt, asiakas maksaa ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä 5 euroa lääkettä kohden jokaisella asiointikerralla. Tähän saakka omavastuu on ollut 3 euroa.

Alkuomavastuuta aletaan soveltaa sen vuoden alusta, kun henkilö täyttää 19 vuotta. Lapset ja nuoret saavat lääkkeistään Kela-korvausta heti ensimmäisestä ostokerrasta lähtien.

Vuosiomavastuun ylityttyä Kela korvaa loppuvuoden lääkkeet.

Summat saattavat muuttua » TÄSSÄ ARTIKKELISSA esitetyt euromäärät ja prosentit perustuvat hallituksen esitykseen, jota eduskunta ei ollut vielä lehden painoon mennessä vahvistanut. Mikäli niihin tulee eduskunnan käsittelyssä muutoksia, ajan­ tasaiset tiedot löydät artikkelin verkkoversiosta osoitteesta terveydeksi.fi ja apteekistasi, jossa sinua autetaan mielellään kaikissa lääkekorvauksiin liittyvissä kysymyksissä.

TERVEYDEKSI!

29

Miten uudistus näkyy kukkarossa?

10 €

40 prosentilla lääkkeiden käyttäjistä lääkekulut muuttuvat korkeintaan 10 euroa vuodessa.

10 €

Noin 2 prosentilla lääkkeiden käyttäjistä lääkekustannukset pienenevät yli 10 euroa vuodessa.

10–50 €

Noin 54 prosentilla lääkkeiden käyttäjistä lääkekustannukset nousevat 10–50 euroa vuodessa.

50 €

Noin 4 prosentilla lääkkeiden käyttäjistä lääkekustannukset nousevat yli 50 euroa vuodessa.

30

TERVEYDEKSI!

Mitä tämä tarkoittaa minulle?

Jos olet aikuinen, joudut maksamaan reseptilääkkeistäsi vuoden ensimmäisillä ostokerroilla enemmän kuin aiemmin. Saat Kela-korvausta vasta, kun 60 euron alkuomavastuu on täyttynyt.

– Alkuomavastuu koskee myös 100-prosenttisesti korvattavia lääkkeitä. Tämä voi olla hämmästyksen aihe osalle potilaita, ennakoi farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala Apteekkariliitosta.

Kujala korostaa, että apteekin tietojärjestelmä laskee korvauksen aina asiakkaalle edullisimmalla tavalla. Jos olet hankkimassa samalla ostokerralla sekä perus- että erityiskorvattavia lääkkeitä, alkuomavastuu kohdistetaan peruskorvattaviin lääkeostoihin.

Lääkekorvauksia kohdistetaan nykyistä enemmän niille, jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Satunnaisesti reseptilääkkeitä käyttävä asiakas maksaa lääkeostonsa kokonaan itse, jos kustannukset eivät ylitä 60:ä euroa vuodessa.

Jos käytät paljon peruskorvattavia lääkkeitä, lääkekustannuksesi saattavat laskea hieman.

Alkuomavastuun tultua täyteen saat lääkkeistä aiempaa korkeamman, 40 prosentin Kela-korvauksen.

Mitä tapahtuu lääkekatolle?

Asiakkaan vuosiomavastuu eli niin sanottu lääke­katto on 610,37 euroa vuonna 2016.

Summa laskee hieman vuodesta 2015, jolloin se on 612,62 euroa.

Lääkekattoon lasketaan mukaan kaikki korvattavista reseptilääkkeistä maksamasi omavastuut, myös alkuomavastuu. Lääkekaton ylittävistä reseptilääkeostoista maksat vain 2 euroa korvattavaa lääkettä kohti jokaisella asiointikerralla. Aiemmin tämä lääkekohtainen omavastuu on ollut 1,50 euroa.

Pitääkö minun säilyttää lääkekuitteja?

Sinun ei tarvitse säästää kuitteja tai seurata itse alkuomavastuun kertymistä. Apteekin ja Kelan tietojärjestelmät tekevät sen puolestasi.

– Tieto alkuomavastuun täyttymisestä päivittyy apteekin ja Kelan tietojärjestelmiin reaali­ aikaisesti. Sen jälkeen saat normaalit lääkekorvaukset jokaisesta reseptilääkeostostasi, asioit missä Suomen apteekissa tahansa, Jaana Kruuti Kelasta selventää.

Asiakkaan ei tarvitse osoittaa itse myöskään vuotuisen lääkekaton täyttymistä. Kelan tietojärjestelmä seuraa lääkekustannuk-

siasi ja välittää apteekeille tiedon lääkekaton ylittymisestä.

Voit seurata alkuomavastuun ja lääke­katon täyttymistä myös Kelan asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu löytyy osoitteesta www.kela.fi/asiointi.

Miksi apteekissa tarjotaan halvinta lääkettä?

Apteekkien antama hintaneuvonta tehostuu vuoden vaihteessa. Kun ostat apteekista lääkärin määräämää reseptilääkettä, apteekin tulee aina kertoa sinulle edullisimmasta vaihtoehdosta.

Apteekki on velvollinen kertomaan hinnoista, vaikka hintaero lääkärin määräämään valmisteeseen olisi vain muutamia senttejä.

Edullisimmasta vaihtoehdosta kerrotaan myös silloin, kun Kela korvaa lääkkeen kokonaan, eikä asiakkaan maksama hinta vaihdu.

Apteekkariliiton Vesa Kujala toivoo asiak­ kailta malttia ja ymmärrystä uudessa tilan-

teessa. Osa asiakkaista saattaa kokea hinnoista puhumisen tarpeettomaksi, jos hintaerot ovat hyvin pieniä.

– Osalle asiakkaista on kuitenkin tärkeää saada varmasti halvin lääke, Kujala huomauttaa.

Jo aiemmin apteekissa on ehdotettu lääkevalmisteen vaihtamista edullisempaan, jos tarjolla on samaa lääkeainetta sisältäviä, vaihtokelpoisia valmisteita, eikä lääkärin määräämä lääke kuulu edullisimpien valmisteiden joukkoon. Jos hintaero on ollut hyvin pieni, asiaa ei välttämättä ole otettu puheeksi.

Koska lääkkeiden hinnat voivat muuttua kahden viikon välein, apteekissa ei pystytä pitämään varastossa kaikkia vaihtokelpoisia lääkkeitä. Edullisin valmiste ei siis välttämättä aina ole apteekin varastossa. Jos kuitenkin haluat ostaa edullisimman lääkkeen, apteekissa selvitetään sen saatavuus ja tilataan se sinulle.

Apteekissa vastataan mielellään kysymyksiisi lääkkeistä ja niiden hinnoista! ■

”Alkuomavastuu koskee myös 100-prosenttisesti korvattavia lääkkeitä.”

80 % suomalaisista testaajista sai avun nivelille*

ZinCuFlex • nivelten liikkuvuudelle ja terveydelle • imeytyvyys huipputasoa • ainutlaatuinen seos patentoitua NPT-kurkumiinia ja -inkivääriä

• alkuperäisen Zinaxin kehittäjiltä

entistä tehokkaampi nivelvalmiste

Inkivääriuute auttaa säilyttämään nivelten liikkuvuuden ja välttymään aamukankeudelta.

Kurkuma auttaa suojaamaan soluja ja ylläpitämään nivelten liikkuvuutta.

Kurkuma auttaa ylläpitämään nivelten ja luuston terveyttä. *50 suomalaista henkilöä, joilla nivelvaivoja. Itsearviointi, heinä-syyskuu 2014.

TERVEYDEKSI!

31

liikunta teksti Jenni Juntunen kuvat Vesa Tyni Asiantuntijana aikuisliikunnan koordinaattori Hanna Okkonen, Suomen Latu ry

Punnerra puuta vasten, askella rappusilla ja istahda puistonpenkille.

N채ill채 helpoilla harjoituksilla lihaskunto, tasapaino ja kehonhallinta kohenevat k채velylenkin lomassa.

Tehoa

lenkkiin

32

TERVEYDEKSI!

Liikkeet voi tehdä esimerkiksi 15 toiston sarjoina.

Jos sarjat toistaa kolme kertaa, harjoittelu vastaa kuntopiiriä.

Allit ahkerina ISTU PUISTONPENKILLE ja ota penkin reunasta kiinni, kädet mahdollisimman lähellä vartaloa. Suorista jalat ja nosta vartalo käsien varaan tiukkana lankkuna. Pidä olkapäät alhaalla. Laskeudu hitaasti alas kyynärpäitä koukistamalla ja nouse takaisin ylös.

KESKITY SIIHEN, ETTÄ kyynärpäät pysyvät punnertaessasi mahdollisimman lähellä vartaloa eivätkä aukea sivuille.

DIPPIPUNNERRUS KEHITTÄÄ erityisesti ojentajalihaksia mutta myös rintalihaksia ja hartialihaksen etuosaa.

LIIKETTÄ VOI HELPOTTAA tuomalla takapuolen lähelle penkin reunaa ja pienentämällä käsien liikerataa.

TERVEYDEKSI!

33

Ennen jumppaliikkeitä on hyvä liikkua puolisen tuntia, jotta lihakset ehtivät lämmetä.

Kevyempi punnerrus ASETU PUNNERRUSASENTOON seinää tai isoa puuta vasten kämmenet hartioiden tasolla. Jännitä keskivartalosi suoraksi lankuksi: selkä ei saa notkistua. Pyöristä yläselkää lapojen välistä ja pidä jännitys punnertaessasi alas ja takaisin ylös. Pidä pää vartalon jatkeena.

KESKITY SIIHEN, ETTÄ kyynärpäät pysyvät samassa linjassa vartalon kanssa, eivätkä aukea sivuille. Näin säästät kyynärpäitäsi.

ETUNOJAPUNNERRUS KEHITTÄÄ erityisesti rinta- ja ojentajalihaksia ja vaikuttaa myös hartioihin.

JOS KAIPAAT LISÄTEHOA liikkeeseen, voit punnertaa myös kaidetta tai puistonpenkin selkänojaa vasten. Mitä kaltevampi kulma, sitä raskaampi liike.

34

TERVEYDEKSI!

Kurkotuksella kuntoon SEISO LANTION LEVYISESSÄ haaraasennossa selkä suorassa, keskivartalo jännitettynä ja katse suoraan eteenpäin. Älä lukitse polvia, vaan säilytä niissä pieni pehmeys. Nouse hitaasti päkiöiden varaan niin ylös kuin mahdollista ja pidä asento hetken aikaa.

Laske kantapäät hallitusti alas ja toista liike.

VARPAILLE NOUSU ON TÄSMÄLIIKE

pohjelihaksille, mutta se kehittää myös tasapainoa ja keskivartalon hallintaa.

LIIKETTÄ VOI TEHOSTAA nousemalla päkiöiden varassa portaiden askelman reunalla. Kantapäät laskeutuvat alemmas, jolloin nouseminen vaatii enemmän lihastyötä. Portailla voi ottaa tukea kaiteesta.

TERVEYDEKSI!

35

Kehonpainoharjoittelu lisää lihasvoimaa » KEHONPAINOHARJOITTELU on voimaharjoittelua,

jossa käytetään vastuksena oman kehon painoa.

Koska harjoittelu ei vaadi välineitä, liikkeitä voi tehdä missä ja milloin vain – ja vieläpä täysin ilmaiseksi.

Harjoitteet kehittävät kokonaisvaltaisesti lihasvoimaa, kehonhallintaa ja tasapainoa. Helpoimmat liikkeet ovat yksinkertaisia ja turvallisia.

– Kehonpainoharjoittelussa on huomattavasti pienemmät riskit kuin kuntosaliharjoittelussa, jossa käytetään erillisiä painoja ja laitteita ja jossa oikeiden liikeratojen merkitys korostuu, aikuisliikunnan koordinaattori Hanna Okkonen Suomen Latu ry:stä kertoo.

Lenkin yhteydessä tehtävä harjoittelu nostaa sykettä ja kohentaa lihaskuntoa enemmän kuin pelkkä kävely. Ennen jumppaliikkeitä on hyvä liikkua puolisen tuntia, jotta lihakset ehtivät lämmetä. Liikkeet voi tehdä esimerkiksi 15 toiston sarjoina. Jos sarjat toistaa kolme kertaa, harjoittelu vastaa kuntopiiriä.

– Koska harjoittelussa ei käytetä painoja, toistoja voi tehdä enemmän kuin kuntosalilla. Toistojen määrä riippuu siitä, millaisen hyödyn harjoittelusta haluaa. Jos omaa painoa on paljon, toistoja ei välttämättä tarvitse tehdä niin useita.

Talvella on tärkeää ulkoilla säähän sopivilla kengillä ja harjoitella pitävällä alustalla. Liukuesteet kengissä vähentävät liukastumisen vaaraa. Muista myös heijastimet pimeään aikaan!

36

TERVEYDEKSI!

Askel kohti rautareisiä ASTU RAPPUSELLE ja nosta samalla toinen jalka terävästi ylös 90 asteen kulmaan tai niin ylös kuin pystyt. Ota alhaalla kaksi askelta ja toista liike toisella jalalla.

PIDÄ KYYNÄRPÄÄT 90 asteen kulmassa, ja rytmitä askellusta käsillä siten, että vastakkainen käsi nousee nostaessasi jalan ylös.

Muista keskivartalon hallinta ja pidä katse suoraan eteenpäin.

POLVENNOSTO ON TEHOKAS liike jaloille.

Se kehittää erityisesti reisilihaksia mutta myös pohkeita. Harjoitus vaatii sitä enemmän lihastyötä mitä korkeammalle rappuselle askellat.

Tasapainoa elämään SEISO YHDELLÄ JALALLA polvi aavistuksen ver-

ran koukussa. Jännitä keskivartaloa ja pidä katse ylhäällä. Heilauta ylhäällä olevaa jalkaa eteen, vie se hallitusti taakse niin ylös kuin pystyt ja pidä asento hetken. Toista rauhallisesti heilautusliikettä ja vaihda jalkaa.

JOS KAIPAAT LISÄÄ HAASTETTA, jatka jalan ojennusta aina vaakaan asti: ojenna tukijalan puoleinen käsi eteen, kallista etuvartalo hallitusti vaaka-asentoon ja ojenna vastakkainen jalka taakse. Voit nostaa kädet sivuille hartioiden tasolle tai ottaa tukea puusta tai kaiteesta.

JALAN OJENNUS JA VAAKA ovat hyviä tasapainoliikkeitä. Ne kehittävät myös jalan lihaksia ja pakaraa sitä enemmän, mitä ylemmäs jalan ojentaa ja mitä pidempään asentoa pitää yllä.

Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet vähentävät liukastumisen vaaraa.

Kysy apteekistasi.

Lenkin yhteydessä tehtävä harjoittelu nostaa sykettä ja kohentaa lihaskuntoa.

TERVEYDEKSI!

37

hoidossa teksti Matti Välimäki, kuvat Arto Wiikari Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen, Helsinki Hospital

38

TERVEYDEKSI!

Taru Siposen nivelrikko sai todennäköisesti alkunsa nuoruuden polvivammoista.

Läs på svenska

på sidan 54.

Nivelrikko ei hidastanut

Liikunnanohjaaja Taru Siposen vasemmassa polvessa on todettu pitkälle edennyt nivelrikko. Määrätietoisen kuntoutuksen ansiosta hän pystyy jatkamaan työtään.

elsinkiläinen Taru Siponen, 45, muistaa hyvin erään liikunnanohjaaja­ opiskelijoiden yleis­ urheilupäivän 25 vuotta sitten. Pituushyppypai­ kalla Siponen vetäisi vuorollaan kunnon leis­ kautuksen. Hän laskeu­ tui hallitusti hiekalle, mutta vasemmasta pol­ vesta kuului ikävä naksahdus.

– Siitä alkoivat polvivaivani. Ensin arveltiin virheellisesti, että polvilumpio oli haljennut, sen jälkeen operoitiin kierukkaa, mutta polvi vain jatkoi kipuiluaan. Tämän jälkeen polvesta löydettiin rustovammaa.

Ongelmat pahenivat myöhemmin, kun polvi vääntyi salibandypelissä, minkä jälkeen kierukkaa ja rustoa otettiin taas pois.

Seuraava takaisku oli vuorossa häämatkalla, vaelluksella Kreetan Samarian rotkossa, kun pahan onnen vasen polvi vääntyi taas.

– Vasta tällöin huomattiin, että polvesta oli poikki ristiside. Se oli ollut poikki ilmeisesti ensimmäisestä tapaturmasta saakka eikä sitä oltu huomattu. Olin pärjännyt ilman ristisi­ dettä, koska jalan lihakset olivat niin hyvässä kunnossa.

Ristiside leikattiin ja Siponen kuntoutti jal­ kansa. Kaiken piti olla kunnossa, kunnes vuonna 2007 polvi alkoi taas kipuilla voimakkaasti. Sipo­ nen hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle.

– Lääkäri tutki röntgenkuvia ja meni hy­ vin vakavaksi. Hän kertoi, että minulla on va­ semmassa polvessani pitkälle edennyt nivel­ rikko. Mitä ilmeisemmin keskeisenä syynä oli­ vat polveen tulleet vammat, sillä oikea polveni on täysin terve.

TERVEYDEKSI!

39

”Liikunta on erittäin tärkeää myös siinä vaiheessa, kun nivelrikko on jo todettu.”

Nivelrikkokipu on tyypillisesti jomottavaa, se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Kun sairaus etenee, kipu muuttuu usein jatkuvaksi ja se vaivaa myös yöllä. Kipu saattaa olla varsin paikallista, mutta se voi myös säteillä vaikkapa lonkasta polveen.

– Tavallista on myös, että etenkin polven nivel­rikko on jaksottaista. Välillä polvi on lähes oireeton, ja sitten tulee taas pahempia jaksoja.

Pitkälle edennyt nivelrikko voi vaikeuttaa monin tavoin liikkumista sekä arjessa selviyty­ mistä. Yksinkertaiset asiat, joihin ei aikaisem­ min kiinnittänyt sen kummempaa huomioita, kuten nousu istualta seisomaan tai kengän­ nauhojen solminen, saattavatkin vaatia kovia ponnisteluja.

Polven nivelrikosta kärsivän kannattaa treenata reisilihakset vahvoiksi.

40

TERVEYDEKSI!

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tunneta Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen ker­ too, että nivelrikko on hyvin yleinen sairaus – ja kun ihmiselle tulee tarpeeksi ikää, se on lä­ hes väistämätön.

– Yli 65-vuotiaista puolella on nivelrikko.

75-vuotiailla nivelrikko on 75–80 prosentilla.

Pohjolaisen mukaan nivelrikossa nivelten yhteydessä oleva rusto, tukikudos, alkaa pikku hiljaa tuhoutua. Ilmiön perimmäistä syytä ei tunneta.

– Nivelrikon vaaratekijöitä ovat ikääntymi­ sen lisäksi perimä. Myös ylipaino lisää merkit­ tävästi riskiä alaraajojen nivelrikkoon.

– Lisäksi nuorenakin saadut vammat, joissa nivelrusto vaurioituu, voivat olla mukana ai­ heuttamassa nivelrikkoa, joka ilmenee vasta myöhemmin.

Ylipainon välttäminen tärkeää Timo Pohjolainen korostaa, että voimme itse osaltamme vaikuttaa siihen, milloin ja kuinka voimakkaasti nivelrikko alkaa vaikuttaa elä­ määmme.

– Painonhallinnalla on tärkeä rooli. Yli­ paino rasittaa niveliä ja pahentaa näin nivel­ rikko-ongelmia.

Myös liikunta on tärkeää. Nivelet tarvitse­ vat kohtuullista liikettä, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa. Toisaalta esimerkiksi voimakkaat reisilihakset tukevat polvia.

– Liikunta on erittäin tärkeää myös siinä vaiheessa, kun nivelrikko on jo todettu. Esi­ merkiksi polven nivelrikossa on näyttöä jopa siitä, että voimakkaat reisilihakset vähentävät nivelrikon oireita.

Pohjolaisen mukaan polven nivelrikkoiselle hyviä lajeja ovat esimerkiksi pyöräily, hiihto, vesijuoksu ja uinti. Juoksun ja pallopelien kal­ taisia lajeja, joissa niveliin kohdistuu paljon is­ kuja, kannattaa välttää.

– Jos nivelrikko on esimerkiksi olkanive­ lessä, silloinkin tärkeää on liikunta ja erityi­ sesti sellainen harjoittelu, joka auttaa ylläpitä­ mään olkanivelen liikettä.

Tarttumapihti helpottaa tavaroiden nostamista.

Liikettä kivun sallimissa rajoissa Kun lääkäri antoi Taru Siposelle kahdeksan vuotta sitten nivelrikkodiagnoosin, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, miten hän tulisi selviämään työssään liikunnanohjaajana.

– Päätin tehdä sen eteen kaikkeni. Olen liik­ kunut aina paljon, ja nyt aloin kiinnittää en­ tistä enemmän huomiota reiden taka- ja etuli­ haksien vahvistamiseen. Kun ne ovat hyvässä kunnossa, ne auttavat polvea.

– Vähän luulen, että jos en olisi liikkunut niin paljon ja pitänyt huolta lihaskunnostani, minulle olisi laitettu jo aikoja sitten polveen te­ konivel. Nyt yritän välttää tuollaista leikkausta mahdollisimman pitkään.

Siponen on pystynyt jatkamaan töitään lä­ hes entiseen malliin muuttamalla ohjaamaansa lajivalikoimaa.

– Olen jättänyt hyppyjumpat pois ja ve­ dän entistä enemmän erilaisia uimakouluja sekä senioriryhmiä – kuntojumppia sekä vesi­ voimistelua ja kuntosaliryhmiä.

– Liikun mahdollisimman paljon, mutta kroppaani kuunnellen, kivun antamissa ra­ joissa. Esimerkiksi uidessa vältän liikkeitä, jotka tuottavat kipua. Toisaalta kipukynnyk­ seni taitaa kyllä olla aika iso, en ihan helpolla luovuta.

Siponen mainitsee, että hän käyttää joskus raskaammissa jumpissa neopreenista valmis­ tettua polvitukea.

– Ja olen herättänyt uudelleen henkiin rak­ kaan lapsuuteni ja nuoruuteni harrastuksen, voimistelun. Meidän 40+-ryhmässämme kai­ killa on enemmän tai vähemmän remppaa ja huumori kukkii!

Ylipainoa Siposella ei ole ollut koskaan. Hä­ nen ei tarvitse pudottaa painoa huolehtiakseen polvensa kunnosta.

– Syön monipuolisesti. Lautasellani on usein esimerkiksi kalaa. Punaista lihaa en popsi ollenkaan, mutta broileria kyllä.

Avausavulla saa lisää vääntövoimaa kierrekansien ja -korkkien avaamiseen.

Kysy arkea helpottavia apuvälineitä apteekistasi.

Apuvälineitä arkeen » NIVELRIKOSTA KÄRSIVÄ voi helpottaa arkeaan ja lievittää

nivelrasitusta ja -kipua erilaisilla apuvälineillä.

Niveltuet vähentävät niveleen kohdistuvaa kipua, tukevat epävakaata niveltä ja estävät nivelsiteitä venymästä. Elastinen polvi- tai nilkkatuki voi itsessään lievittää nivelrikko­ kipua. Tukia on olemassa myös esimerkiksi ranteelle ja peukalolle.

Jalkojen nivelrikkoa sairastava voi hyötyä kaaripohjallisista kengistä, pohjallista tai pehmeistä kantatyynyistä, jotka vaimentavat kantaiskuja. Kävelyä voi helpottaa kepillä, kyynärsauvoilla tai rollaattorilla.

Tarttumapihdit, sukanvetolaite ja pitkävartinen kenkälusikka vähentävät kumartelun tarvetta ja helpottavat siten pukeutumista.

Keittiötöihin on olemassa erilaisia voiman tarvetta vähentäviä apuvälineitä, kuten purkin- ja tölkinavaajia sekä erikoisveitsiä.

Lähde: Kumppanina nivelrikko – Näin tulet toimeen (Suomen Nivelyhdistys ry)

TERVEYDEKSI!

41

”Luulen, että jos en olisi liikkunut niin paljon ja pitänyt huolta lihaskunnostani, minulle olisi laitettu jo aikoja sitten polveen tekonivel.”

Tulehduskipulääkkeitä vain kuureina Nivelrikon oireita voidaan lievittää myös lääk­ keillä. Timo Pohjolainen kertoo, että paraseta­ moli on turvallisuutensa takia nivelrikon ensi­ sijainen lääke.

Lievän nivelrikkokivun hoitoon voi käyttää myös ilman reseptiä apteekista saatavia tuleh­ duskipulääkegeelejä. Jos parasetamolin ja ki­ pugeelin teho eivät riitä, siirrytään tulehdus­ kipulääkkeisiin.

– On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että tulehduskipulääkkeitä voi käyttää vain kuureina, ei rutiinimaisesti ja jatkuvasti. Pit­ kään käytettynä tulehduskipulääkkeillä on negatiivisia vaikutuksia sydämen toimintaan ja verisuonistoon. Ne voivat aiheuttaa myös muutoksia ruuansulatuskanavan limakal­ voissa.

Paikallinen kylmähoito voi vähentää aina­ kin väliaikaisesti turvotusta ja kipua ja paran­ taa nivelen liikkuvuutta. Kylmäpakkausta ei

saa laittaa suoraan ihon päälle, vaan väliin lai­ tetaan esimerkiksi pyyhe.

Taru Siponen kertoo käyttävänsä lääkkeitä varsin vähän, lähinnä parasetamolia, mutta toi­ sinaan myös tulehduskipulääkkeitä.

Jaksoittaista oireilua Taru Siposen nivelrikkokipu on ajoittaista.

Haastatteluhetkellä menossa on hyvä vaihe ja kivut ovat vähäisiä.

– Huonoina päivinä käveleminen on niin vaikeaa, että olen joutunut tulemaan töihin bus­ silla, vaikka asun vain parin pysäkin päässä. Sil­ loin hyvin vaikeaa on myös esimerkiksi portai­ den laskeutuminen.

– Tulen kyllä huonoinakin päivinä töihin, sillä se auttaa pysymään paremmalla tuulella.

Siposen vetämissä seniorijumpissa joilla­ kin ryhmäläisillä on nivelrikko. Kerran eräs van­ hempi herrasmies kertoi omista kivuistaan ja totesi, ettei Siponen voi tietää niistä.

Huolehdi silmistäsi!

Retinarin™ säännöllinen käyttö auttaa ehkäisemään tulevia näköön liittyviä ongelmia. Tuotteen koostumus perustuu maailman laajimpaan silmätutkimukseen, AREDS II:een*. Tutkimus suosittelee tätä tiettyä vitamiini-mineraaliyhdistelmää silmänpohjan terveyden ylläpitoon. Retinari™ voi auttaa, jos kärsit häikäisystä tai huonosta pimeänäöstä, ja se sopii myös kuivista silmistä kärsiville. Retinari™ sisältää pohjoismaista mustikkaa, ja kätevän annosjauheen voi sekoittaa veteen tai vaikkapa rahkaan tai puuroon.

Hae omasi lähimmästä apteekista tai luontaistuotekaupasta!

Suomalaisia ravintolisiä Seinäjoelta Ravintolisämme saavat inspiraationsa puhtaasta Pohjoisen luonnosta.

Nordic Nutrients Oy:n ravintolisät valmistetaan Seinäjoella. Pyrimme käyttämään tuotteissamme pohjoismaisia raaka-aineita, kuten marjoja ja kasveja, aina kun niiden käyttö on mahdollista. Tutustu myös muihin ravintolisiimme apteekissasi.

Nordic Nutrients Oy Teollisuustie 16, 60100 Seinäjoki info@nordicnutrients.fi Puh. 020 7343 702 www.nordicnutrients.fi MADE IN FINLAND

RETINARI TM 42

TERVEYDEKSI!

*AREDS - Age-Related Eye Disease Study USA National Institute of Health

– Sanoin, että itse asiassa tiedän kyllä oi­ kein hyvin, Siponen huomauttaa.

Hän kannustaa muita nivelrikkoa sairas­ tavia jatkamaan elämää mahdollisimman sa­ malla tavalla kuin ennenkin.

– Kannattaa tsempata, yrittää liikkua mah­ dollisimman paljon ja pitää lihaksistaan huolta.

Se auttaa pysymään hyvässä kunnossa. Ja jos joutuu luopumaan jostain rakkaasta harras­ tuksestaan, niin silloin olisi hyvä etsiä tilalle jokin uusi.

– Positiivinen elämänasenne auttaa pal­ jon. Niin tässä kuin monessa muussakin asi­ assa. Kuten perheemme teinit sanovat: älä ra­ gee mutsi, Siponen naurahtaa. ■

Reumaliiton Reuma-aapisesta löydät koottua tietoa myös nivelrikosta: www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen.

Taru Siponen liikkuu kehoaan kuunnellen mahdollisimman paljon.

Ihosi on jatkuva tarina.

Kuuntele ja hoida sitä joka päivä.

Uusi Ceridal Voide hellii koko perheen kuivaa ihoa tarkoin valituilla ja kliinisesti testatuilla ainesosilla.

Se pitää ihosi pehmeänä päivästä toiseen ja TUUS U U antaa sille suojaa elämän jokaista hetkeä varten.

SAATAVILLA APTEEKEISTA

Lue lisää: www.ceridal.fi

TERVEYDEKSI!

7/2015 (CHFIN/CHCER/0013/14)

43

Ihollesi läpi elämän.

kuva iStockphoto

fakta

taustaa terveydestä

Lihavuus laskuun » LIHAVUUS ON edelleen suuri ter-

veyshaaste niin Suomessa kuin maailmalla. Vaikka aikuisten lihominen on tasaantunut viime vuosina, silti viidesosa 20–54-vuotiaista suomalaisista on lihavia. Aikuisilla puhutaan lihavuudesta, kun painoindeksi on yli 30.

Lihavuutta esiintyy myös yhä useammin nuorilla: ylipainoisten nuorten osuus kaikilla kouluasteilla on kasvanut vuosituhannen alkuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2015 Kouluterveyskyselystä selviää, että jopa 15 prosenttia perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista on ylipainoisia.

Ensi vuonna uuden toimikautensa aloittava kansallinen Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta -ohjelma keskittyykin muun muassa lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyyn. Ohjelman tavoitteena on myös edistää terveyden tasa-arvoa sekä tehostaa koulujen ja kotien välistä yhteistyötä lihavuuden ehkäisemiseksi.

– Ohjelmalla halutaan ensisijaisesti edistää lasten, nuorten ja koko perheen terveellisiä elintapoja keskittyen erityisesti terveellisiin ruokatottumuksiin ja liikuntaan sekä istumisen vähentämiseen, kertoo tutkimusprofessori Tiina Laatikainen.

Lisätietoja: www.thl.fi

VAHVA

LINKKIVINKIT

Sano kyllä elinluovutukselle www.kyllaelinluovutukselle.fi

Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Joka vuosi elinsiirtoa odottavia menehtyy, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Elinluovutuskortti kertoo tahtosi selkeästi. Muista kertoa tahtosi myös läheisillesi. Osoitteessa www.kyllaelinluovutukselle.fi voit tilata elinluovutuskortin tai ladata mobiilikortin.

Mikä on lääkkeen hinta? www.apteekki.fi

Lääkkeiden hinnat ovat samat kaikissa maamme apteekeissa ja apteekkien verkkopalveluissa. Hinnoista päättää valtio. Lääkkeiden hintoihin ja Kela-korvauksiin voit tutustua osoitteesta www.apteekki.fi löytyvässä lääkekorvauslaskurissa.

Sydämellistä ruokaa www.sydan.fi

Maukasta ja terveellistä ruokaa saat valmistamalla ateriasi ja leivonnaisesi Sydänmerkki-ruokaohjeilla. Niissä on kiinnitetty huomiota suolan määrään ja rasvan laatuun, ja niissä käytetään paljon Sydänmerkki-tuotteita. Herkulliset, sydänterveelliset ohjeet löytyvät osoitteesta www.sydan.fi.

Apteekkien neuvonnalla varmistetaan lääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö. Se on apteekkien lakisääteinen tehtävä.

Tiesitkö, että...

Saat valita terveyskeskuksesi » VOIT VALITA itse terveyskeskuksesi koko Suomen

alueelta ja sinulla on oikeus saada hoitoa toisessa EUmaassa, jos sairastut äkillisesti. Voit myös vapaasti hakeutua hoitoon Suomen terveydenhuoltoon, jos olet sairausvakuutettu toisessa EU-maassa.

Syksyllä avattuun Hoitopaikanvalinta.fi-verkko­ palveluun on koottu ajankohtaista tietoa terveydenhuollon valinnanvapaudesta ja terveyspalveluiden käyttämisestä sekä potilaan oikeuksista ja korvauksista.

Sivustolta saa myös tietoa potilaan mahdollisuuksista käyttää terveyspalveluja Suomessa ja ulkomailla, ja siellä voi tutustua yli 50 maan terveyspalveluihin.

Hoitopaikanvalinta.fi on kehitetty selkeäkieliseksi ja helppokäyttöiseksi. Palvelun toteuttaa rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Palvelu julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoa: www.hoitopaikanvalinta.fi

fakta kuva Katja Lösönen

AUKI Apteekki auki? » VOIT HELPOSTI tarkistaa lähimmän apteekkisi ja sen auki-

oloajan milloin vain osoitteessa apteekki.fi.

Apteekkien asiakaspalvelua arvostetaan » SUOMALAISET ARVOSTAVAT apteekeista saamaansa palve-

lua. Suuri osa onkin valmis asioimaan apteekissa uudestaan ja suosittelemaan asiointia ystävilleen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Apteekit ovat panostaneet viime vuosina juuri asiakaspalveluun. Tavoitteena on, että apteekista saisi aina tarvitsemaansa palvelua ja asiantuntevaa lääkeneuvontaa.

Apteekkien palveluita suosittelevat ovat erityisesti tyytyväisiä palveluun sekä henkilökunnan ystävällisyyteen, osaamiseen ja neuvontaan.

Diabeettisen sokin ensiapu » JOS DIABEETIKON VERENSOKERI laskee liian alas, voi syntyä

Joka viides synnyttäjä on yli 35-vuotias » KOLMEKYMMENTÄVIISI VUOTTA täyttäneiden synnyttäjien

osuus kasvoi edelleen vuonna 2014. Kaikista synnyttäjistä heidän osuutensa oli 20,4 prosenttia. Kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli 14,4 prosenttia. Ensisynnyttäjistä 12,1 prosenttia oli 35 vuotta täyttäneitä vuonna 2014. Vuonna 1994 vastaava osuus oli 6,6 prosenttia.

Vuonna 2014 keisarileikkaus tehtiin 16,1 prosentille kaikista synnyttäjistä ja 20,5 prosentille ensisynnyttäjistä. Kaikkien 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien raskauksista 22,3 prosenttia ja 35 vuotta täyttäneiden ensisynnyttäjien raskauksista jopa 34,8 prosenttia päätyi keisarileikkaukseen.

Lähde: www.thl.fi

46

TERVEYDEKSI!

hengenvaarallinen diabeettinen sokki. Toimi silloin näin: 1. Tunnista oireet. Oireita ovat muun muassa hikoilu, kalpeus ja vapina sekä huimaus ja sydämen tykytys. Diabeetikon heikotukseen voi myös liittyä päänsärkyä ja pahoinvointia sekä pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus.

2. Anna autettavalle heti sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli tämä on tajuissaan ja pystyy itse syömään. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.

3. Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.

4. Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Lisätietoa: www.punainenristi.fi > Opi ensiapua > Ensiapuohjeet. Sivulta löytyvät toimintaohjeet pariinkymmeneen eri hätätilanteeseen.

Rokottamalla influenssaa vastaan » BRITTILÄISEN TUTKIMUKSEN mukaan kouluikäisten rokot-

taminen influenssaa vastaan olisi toimiva ja kustannustehokas keino vähentää myös muun väestön influenssatartuntoja. Tulosten perusteella Iso-Britanniassa muutettiin rokotussuosituksia, ja rokotukset annetaan ilmaiseksi kaikille ensimmäisellä ja toisella luokalla oleville koululaisille.

Influenssatartunnan saaneet ovat suurentuneessa vaarassa sairastua sydänkohtaukseen. Tuoreessa australialaistutkimuksessa kävi ilmi, että influenssarokote pienentää sydänkohtausriskiä myös terveillä. Rokotteisiin liitetty suojavaikutus on samaa tasoa kuin kolesterolilääkkeiden tai verenpainelääkkeiden, joten influenssarokotteilla voisi olla suuri merkitys sydänoireiden ehkäisyssä. Etenkin tämä koskee iäkkäitä sydänpotilaita.

Suomessa influenssarokotus on maksuton yli 65-vuotiaille, 6–35 kuukauden ikäisille lapsille, raskaana oleville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville, kuten diabeetikoille.

Myös terveydenhuollossa työskentelevät, vakavalle sairastumiselle alttiiden läheiset sekä varusmiespalvelukseen astuvat saavat ilmaisen rokotuksen.

Lisätietoa: www.duodecim.fi

Astman diagnosointi paranee » SPIROMETRIAN ELI KEUHKOJEN TOIMINTAKOKEEN uudet

suomalaiset viitearvot julkaistiin elokuun lopussa, ja ne suositellaan otettavaksi käyttöön niin pian kuin mahdollista. Uudet viitearvot parantavat astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosointia.

Vanhat viitearvot olivat vanhempien ikäryhmien osalta vain laskennallisia, mikä aiheutti hengitysteiden tukkeumien ylidiagnostiikkaa.

Uusissa viitearvoissa otetaan huomioon myös se, että suomalaisilla mitatut keuhkojen tilavuusarvot ovat noin 5–6 prosenttia suuremmat kuin kansainväliset viitearvot. Kansainvälisiä viitearvoja suositellaan edelleen käytettäviksi Suomessa asuville, syntyperältään muunmaalaisille henkilöille.

Spirometriatutkimusten luotettavuudella on erittäin suuri merkitys: väärä tai väärin tulkittu mittaustulos voi johtaa väärään diagnoosiin, väärään hoitoon ja väärään arvioon työkykyisyydestä.

TERVEYDEKSI!

47

Syö, puhu ja naura rentoutuneesti Puhdistustabletit Tappaa

99,9 %

hajua aiheuttavista bakteereista

Kiinnitysvoiteen Käyttö lisää purentavoimaa jopa

50 % 8/2015 (CHFIN/CHPLD/0003/15) GSK CH, Piispansilta 9, 02230 Espoo FosfoserMem_Terveydeksi2015.pdf

corega.fi 1

24.8.2015

11.27

Ilmaisissa luomitarkastuksissa löytyi runsaasti ihosyöpäepäilyjä » SUOMI OLI KEVÄÄLLÄ 2015 ensimmäistä kertaa mukana vuo-

sittaisessa, eurooppalaisessa Euromelanooma-kampanjassa.

Osana kampanjaa viidessä suomalaisessa kaupungissa järjestettiin toukokuussa maksuttomia luomitarkastuksia, joiden myötä löydettiin runsaasti epäilyjä vakavista ihomuutoksista: 7 prosentilla löydettiin ihosyöpäepäily tai sen esiaste.

Kaikkien paikkakuntien luomitarkastusajat varattiin täyteen hetkessä ja tuhannet ihmiset jonottivat peruutuspaikoille. Luomitarkastuksissa kävi yhden päivän aikana yhteensä 985 suomalaista. Ihosyöpäepäilyjä ja niiden esiasteita löydettiin yhteensä 66, joista 19 oli melanoomaepäilyä, 14 tyvisolusyöpäepäilyä ja yksi okasolusyövän epäily. Okasolusyövän esiastetta eli aurinkokeratoosia löytyi yhteensä 32 henkilöltä.

Suomessa melanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 400 henkeä. Yleisin ihosyöpä on tyvisolusyöpä, joita tilastoitiin vuonna 2013 kaikkiaan 9 300 kappaletta. Noin 1 700 ihmistä sairastuu muihin ihosyöpiin, pääasiassa okasolusyöpään. Noin 25 prosenttia melanoomista alkaa luomesta. Varhainen toteaminen on melanooman ja muiden ihosyöpien hoidossa tärkeää: mitä aikaisemmin ne löydetään, sitä varmemmin ne voidaan parantaa kokonaan.

Euromelanooma-kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta ihosyövistä sekä niiden ennaltaehkäisemisestä ja hoidosta.

Lähde: www.euromelanoma.org/suomi

Uutuustuotteet Tuotetiedot valmistajilta

Tippa linssissä »BEVITAEYE SILMÄTIPAT lievittävät muun

muassa ympäristötekijöistä tai esimerkiksi piilolinssien käytöstä johtuvaa kuivuutta, polttavaa tunnetta tai roskan tuntua. Tipat helpottavat oireita pitkäkestoisesti ja soveltuvat käytettäväksi myös piilolinssien kanssa.

BevitaEye silmätipat 10 ml ja 20 x 0,5 ml, noin 13 euroa

Vitamiineja hyvinvointiin » MINISUNIN VAHVASSA monivitamii-

nissa on kaikki energiaa antavat vitamiinit ja hivenaineet yhdessä tabletissa. Valmiste sisältää D-vitamiinia, kalsiumia, B12-vitamiinia, foolihappoa ja sinkkiä sekä mustikkauutetta.

MiniSun Luusto Kalsium on puolestaan tarkoitettu vahvan luuston hyvinvointiin. Se sisältää D-vitamiinia, kalsiumia ja K2-vitamiinia, jotka kaikkia ovat tärkeitä luuston kannalta.

Minisun Vahva Monivitamiini 120 tablettia, noin 19–20 euroa Minisun Luusto Kalsium + D3-vitamiini + K2-vitamiini 80 tablettia, noin 19 euroa

Tuuhea talvitukka » TALVISIN HIUKSET kuivuvat pakkasessa

ja lätistyvät pipon alla. Biorion shampoon koostumus tukee sekä hiuspohjan että hiusten hyvinvointia. Tuuheuttava ja kosteuttava shampoo sopii normaaleille ja kuiville hiuksille.

Biorion shampoo 250 ml, noin 13 euroa

Nenä kuntoon » APTEEKKI HOITAVA NENÄSUIHKE kosteuttaa

ja hoitaa nenän kuivia limakalvoja sekä edistää nenäontelon pintakudoksen uusiutumista. Valmiste on saatavilla sekä neutraalina että piparminttuaromilla, joka tuntuu miedon raikkaana nenäontelossa. Tuotteet sisältävät kosteuttavaa seesamiöljyä, nenäontelon pintakudoksen uusiutumista edistävää A-vitamiinia ja pintasolukkoa suojaavaa E-vitamiinia. Valmisteet ovat säilöntäaineettomia.

APTEEKKI Hoitava nenäsuihke 10 ml, noin 9–11 euroa

Lääkkeet liukkaasti alas » MUSTAHERUKAN MAKUINEN Gloup on käte-

vä apu kiinteiden lääkkeiden ottamiseen. Geeli puristetaan lusikkaan tablettien tai kapseleiden päälle ja niellään lääkkeiden kanssa.

Tällöin tablettaja ei tarvitse aukaista, rikkoa tai puolittaa. Viileä geeli helpottaa myös nielemisvaikeuksia.

Gloup geeli 75 ml, noin 7 euroa TERVEYDEKSI!

49

itsehoito teksti Janne Ora kuvat iStockphoto Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Hannele Heikkilä

Eroon

kynsisienestä Kynsisieni on vaaraton mutta kiusallinen vaiva, joka kannattaa hoitaa ajoissa. Se iskee useimmiten varpaiden kynsiin ja tarttuu hoitamattomasta varvasvälisilsasta tai jalkapohjan silsasta.

50

TERVEYDEKSI!

Aktiivisen ihmisen vaiva

Varo vammoja ja suojaa jalat

Hauras ja hilseilevä kynsi

» KYNSISIENI ELI KYNSISILSA on silsa-

» SILSASIENEN EI tiedetä tarttuvan suo-

» VARVASVÄLISILSA TAI jalkapohjan silsa

Perusteellinen varmistus

Jo epäilyksestä lääkäriin

Hoitoon monia vaihtoehtoja

» EPÄILYS KYNSISIENESTÄ varmistetaan

» LÄÄKÄRIIN KANNATTAA hakeutua aina,

» ALKAVA KYNSISIENI eli kynnen kärjessä

sienen aiheuttama tulehdus, jota esiintyy käytännössä keski-ikäisillä ja vanhuksilla.

Aikuisista noin joka kymmenes sairastaa kynsisientä. Lapsilla kynsisieni on hyvin harvinainen.

Miehillä kynsisieni on yleisempi kuin naisilla. Tämän arvellaan johtuvan miesten harrastuksista ja töistä, joissa iskut varpaille ovat tavallisia.

Kudosvammat edistävät kynsisienen syntymistä ja leviämistä. Esimerkiksi jalkapallossa varpaat tyypillisesti saavat sen tyyppisiä kolhuja, jotka altistavat kynsisienen tarttumiselle.

Myönteisesti ilmaistuna kynsisieni on aktiivisen ihmisen vaiva.

Kynsisieni esiintyy lähes poikkeuksetta varpaan kynnessä, mutta voi harvinaisissa tapauksissa pesiytyä myös sormen kynteen.

aina mikroskooppinäytteellä ja sieniviljelyllä. Molemmat tutkimukset ovat rutiininomaisia, nopeita ja helppoja.

Näytettä ei oteta ennen kuin mahdollisesta jo käytetystä sienilääkehoidosta on riittävän pitkä aika, koska lääkkeet vaikuttavat pitkään lääkehoidon päättymisen jälkeen. Ulkoisesta kynsisienen hoitoon käytetystä lääkehoidosta on oltava kolme kuukautta ja sisäisesti annostellusta sieni­lääkehoidosta kuusi kuukautta.

Mikroskooppitutkimuksen tulos voidaan saada jo muutaman päivän sisällä, mutta sieniviljelyn lopulliset tulokset saadaan noin kuukauden kuluttua.

raan varpaan terveeseen kynteen, vaan se leviää monesti varvasvälin tai jalkapohjan silsan kautta. Tartunnan riskiä voi pienentää, kun hoitaa varvasvälisilsan tai jalkapohjan silsan ajoissa ja varoo loukkaamasta varpaita ja niiden kynsiä.

Kynsivallintulehdus sekä kynsien muut vammat kannattaa hoitaa hyvin, jotta silsasieni ei leviä tulehduksen tai haavan välityksellä.

Jalkojen hyvä hygienia on tärkeää, sillä silsasienilajit viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Sopivan kokoisia kenkiä kannattaa suosia, koska ahtaat kengät altistavat varpaat vammoille.

Julkisissa liikuntatiloissa, saunoissa ja muissa vastaavissa yhteistiloissa jalat kannattaa suojata kengin, varvastossuin tai sandaalein.

jos epäilee kynsisienitulehdusta. Hyvänä nyrkkisääntönä voi todeta: mitä aiemmin, sen parempi. Kun kynsisienitulehdus on vasta alkuvaiheessa, hoitotulokset ovat parempia ja lääkehoito on vähemmän kuormittavaa.

Toisaalta myös laajalle levinnyt kynsi­ sieni on hyvä syy hakeutua hoitoon.

Esteettisen ja sosiaalisen haitan lisäksi paksu kynsisieni voi hankaloittaa arkea monella tapaa: sienen runtelemaa ja pahoin karstoittunutta kynttä ei voi kunnolla leikata. Pahasti paksuuntunut kynsisieni voi myös vaikeuttaa sopivien ja hankaamattomien jalkineiden löytämistä sekä rikkoa sukkia.

ovat monesti oireettomia tai vähäoireisia.

Varvasvälisilsa on tyypillisesti pikkuvarpaan ja sen viereisen varpaan välissä.

Jalkoihin pesiytyneestä oireettomasta tai vähäoireisesta silsasienestä saa paremmin viitettä vasta, kun tartunta etenee varpaan kynteen. Kynsisienitulehduksen näkyvinä oireina ovat kynnen rakenteeseen ja väriin liittyvät muutokset. Kynsi on hauraus ja hilseilevä. Usein kynsi paksuuntuu ja sen väri muuttuu esimerkiksi ruskeaksi tai keltaiseksi. Kynteen voi myös tulla laikkuja tai kynsi voi muuttua sameaksi.

Usein kynsisieni on vain osassa kynttä tai muutamassa kynnessä. Hoitamaton kynsisieni voi levitä ajan mittaan useaan kynteen.

tai pinnalla oleva sieni voidaan yrittää hoitaa apteekkien itsehoitovalikoimaan kuuluvin paikallishoitoainein. Hoito on pitkä ja voi kestää jopa vuoden. Paksuuntuneiden kynsien hoitoa pyritään toisinaan tehostamaan urealiuotushoidolla.

Laajasti levinneen kynsisienen hoidossa käytetään suun kautta otettavaa sienilääkettä. Näitä lääkkeitä on olemassa useita, ja hoitoajat vaihtelevat kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen.

Sienilääkkeisiin voi liittyä sivuvaikutuksia ja haitallisia yhteisvaikutuksia monien lääkkeiden kanssa. Siksi hoitava lääkäri harkitsee aina tarkkaan ja tapauskohtaisesti lääkehoidon järkevyyden ja tarpeellisuuden.

TERVEYDEKSI!

51

APTEEKIN LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELU

ASKARRUTTAAKO LÄÄKITYS? LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELU on apteekin maksullinen lisäpalvelu etenkin iäkkäille ja useita lääkkeitä käyttäville. Noin puoli tuntia kestävän tapaamisen aikana varmistutaan lääkkeiden oikeasta käytöstä, keskustellaan mahdollisista yhteisvaikutuksista ja asiakkaan lääkityshuolista.

Lisäksi tarkistetaan lääkityksen soveltuvuus iäkkäälle.

Kysy apteekistasi tai katso: www.apteekki.fi

svenska sidorna

53–59 54 vård och behandling

Idrottsinstruktör Taru Siponen har långt gången artros i vänster knä. Tack vare målmedveten rehabilitering kan hon fortsätta i sitt arbete.

56 läkemedel

I början av 2016 tas en ny initial självrisk i bruk för läkemedelskostnader som ersätts av FPA. Kvitton behöver inte sparas eftersom apoteken och FPA följer med när självrisken uppnås.

54 56 INITIAL SJÄLVRISK

60 €

58 hudvård

Om ett kroniskt sår inte behandlas kan det bli en långvarig plåga som till och med varar resten av livet.

Hudens läkning kan påskyndas med noggrann behandling och rätt kost.

0€

58

Från apoteket god dag » OM ETT TELEFONSAMTAL BÖRJAR ungefär så här och man försöker

sälja någon obestämd produkt är det frågan om bedrägeri.

Konsumentförbundet och Apotekareförbundet varnade tidigare i höstas för ett telefonförsäljningsföretag vid namn Suomen Apteekki, som utnyttjade apotekens goda rykte för att vilseleda konsumenterna.

Apoteken ger handledning i trygg och ändamålsenlig använd­ ning av läkemedel. Handledningen vid valet av läkemedel eller andra produkter utgår ifrån en bedömning av kundens situation, inte slumpmässigt saluförande av produkter per telefon.

Du kan lita på apoteket och där kan du tryggt be om hjälp angående Tiina Kuosa, dina läkemedel och din behandling! chefredaktör, provisor, @TiinaKuosa

Apotekets kundtidning

4/2015 Tillförlitlig information om hälsa, behandling och före­ byggande av sjukdomar, om läkemedel och om hur man använder dem rätt samt om apotekstjänster.

TERVEYDEKSI!

53

VÅRD OCH BEHANDLING text Matti Välimäki, foto Arto Wiikari Sakkunnig Timo Pohjolainen, specialläkare i fysiatri, Helsinki Hospital

Artrosen bromsar

henne inte Idrottsinstruktör Taru Siponen har långt gången artros i vänster knä.

Tack vare målmedveten rehabilitering kan hon fortsätta i sitt arbete.

En griptång underlättar lyftandet av saker.

Med en öppningshjälp får man mer vridkraft vid öppnandet av skruvlock och skruvkorkar.

Fråga efter hjälpmedel som underlättar vardagen på apoteket.

54

TERVEYDEKSI!

T

aru Siponen, 45, från Helsing­ fors, kommer bra ihåg en fri­ idrottsdag för 25 år sedan när hon studerade till idrottsin­ struktör. När det var hennes tur att hoppa längd drog hon till med ett rejält skutt. Hon lan­ dade helt kontrollerat på san­ den, men från vänster knä hör­ des en otrevlig knäpp.

– Där började mina knäbesvär. Först trodde man felaktigt att knäskålen spruckit, sedan ope­ rerades menisken, men knäet förblev sjukt. Ef­ ter det här hittade man en broskskada i knäet.

Problemen förvärrades senare när knäet vreds i en innebandymatch och då avlägsna­ des mer av menisken och brosket.

Följande bakslag kom under bröllopsresan, under en vandring i Samariaravinen på Kreta, när det olycksdrabbade vänstra knäet vreds igen.

– Först då upptäckte man att korsbandet i knäet var av. Det hade antagligen varit av ända sedan den första olyckan utan att det upptäckts.

Jag hade klarat mig utan korsband eftersom ben­ musklerna var i så god kondition.

Korsbandet opererades och Siponen rehabi­ literade benet. Allt skulle nu vara i skick, men år 2007 blev knäet riktigt sjukt igen. Siponen gick då till företagsläkaren.

– Läkaren undersökte röntgenbilderna och såg mycket allvarlig ut. Han berättade att jag hade långt gången artros i vänster knä. Antag­ ligen var en central orsak skadorna som upp­ kommit i knäet, eftersom mitt högra knä är helt friskt.

Den yttersta orsaken till artros är okänd Timo Pohjolainen, specialläkare i fysiatri, berät­ tar att artros är en mycket vanlig sjukdom - näs­ tan oundviklig när en människa blir tillräckligt gammal.

– Hälften av alla över 65 år har artros. Bland 75-åringar har 75–80 procent artros.

Pohjolainen förklarar att vid artros förstörs brosket, ledernas stödjevävnad, småningom.

Den yttersta orsaken till fenomenet är okänd.

– En riskfaktor utöver åldrandet är genetisk disposition. Övervikt ökar också märkbart ris­ ken för artros i benen.

– Skador på ledbrosket som man fått i ung­ domen kan för sin del vara med om att orsaka artros som yttrar sig först senare.

Artrossmärta är vanligen molande, förvär­ ras vid rörelse och lindras vid vila. När sjukdo­ men framskrider blir smärtan ofta bestående och besvärar också på natten. Smärtan kan vara mycket lokal, men kan också stråla till exempel från höften till knäet.

– Det är också vanligt att särskilt knäartros är periodisk. Ibland är knäet nästan symtom­ fritt och däremellan kommer svårare perioder.

Långt gången artros kan försämra rörlighe­ ten och försvåra vardagen på många sätt. Enkla saker, som man tidigare inte tänkt mycket på, som att ställa sig upp när man suttit eller att knyta skosnörena, kan kräva stor ansträngning.

Viktigt att undvika övervikt Timo Pohjolainen framhåller att vi själva kan påverka när och hur kraftigt artrosen börjar på­ verka vårt liv.

– Viktkontroll är av största betydelse. Över­ vikt anstränger lederna och förvärrar därför ar­ trosproblem.

Motion är också viktigt. Lederna behöver lämplig motion för att hållas i gott skick. Och kraftiga lårmuskler stöder knäna.

– Motion är väldigt viktigt också när artros redan konstaterats. Till exempel vid knäartros finns det belägg för att kraftiga lårmuskler mins­ kar artrossymtomen.

Pohjolainen säger att bra motionsformer för personer med knäartros är till exempel cykling, skidning, vattenlöpning och simning. Däremot är det bäst att undvika grenar som löpning och bollspel, där lederna utsätts för stötar.

– Om artrosen finns i axeln är det också vik­ tigt med motion och särskilt då träning som upprätthåller axelledens rörlighet.

Rörelse så långt smärtan tillåter När Taru Siponen fick sin artrosdiagnos för åtta år sedan var hennes första tanke hur hon skulle klara sitt jobb som idrottsinstruktör.

– Jag beslöt mig för att göra allt för att klara det. Jag har alltid rört mig mycket och nu bör­ jade jag fästa ännu mer uppmärksamhet vid trä­ nandet av lårens bakre och främre muskler. När de är i bra kondition stöder de knäet.

– Jag tror nästan att om jag inte rört mig så mycket och skött min muskelkondition hade jag fått en ledprotes i knäet för länge sedan.

Nu försöker jag undvika en sådan operation så länge det går.

Siponen har kunnat fortsätta sitt arbete näs­ tan som förut, med vissa ändringar i de grenar hon instruerar i.

– Jag har lämnat hoppjumporna och hål­ ler mer simskolor och leder seniorgrupper – motionsgymnastik, vattengymnastik och kon­ ditionssalsgrupper.

– Jag rör mig så mycket som möjligt, enligt hur smärtan tillåter, och lyssnar på min kropp.

Bland annat när jag simmar undviker jag rörelser som orsakar smärta. Å andra sidan har jag nog en ganska hög smärttröskel och ger inte så lätt upp.

Siponen berättar att hon vid tyngre jumpa ibland använder att knästöd av neopren.

– Och jag har återupptagit en kär hobby från barn- och ungdomen, gymnastiken. I vår 40+-grupp har alla krämpor av ett eller annat slag men humorn blomstrar!

Siponen har aldrig haft övervikt. Hon behö­ ver inte gå ner i vikt för att sköta sitt knä.

– Jag äter mångsidigt, ganska ofta fisk. Rött kött äter jag inte alls, men nog broiler.

Antiinflammatoriska smärtmediciner endast som kurer Artrossymtom kan också lindras med läkemedel.

Timo Pohjolainen säger att paracetamol på grund

Taru Siponens artros började troligen på grund av knäskadorna i ungdomen.

av sin trygghet är förstahandsvalet vid behandling av artros.

Mot lindrig artrossmärta kan man använda receptfria inflammationsdämpande geler. Om paracetamol och smärtgel inte hjälper går man över till antiinflammatoriska läkemedel.

– Men det är mycket viktigt att komma ihåg att antiinflammatoriska läkemedel bara kan an­ vändas som kurer, inte rutinmässigt och kontinu­ erligt. Vid långvarig användning har antiinflam­ matoriska läkemedel negativ inverkan på hjärta och blodkärl. De kan också orsaka förändringar i matsmältningskanalens slemhinnor.

Lokal kylbehandling kan åtminstone till­ fälligt lindra svullnad och smärta och förbättra rörligheten i en led. Kylförpackningen får inte läggas direkt på huden utan där emellan läggs till exempel en handduk.

Taru Siponen säger att hon använder väldigt lite läkemedel, närmast då paracetamol, men ibland också antiinflammatoriska läkemedel.

Periodiska symtom Taru Siponens artrossmärta är periodisk. Vid intervjun är en bra period på gång och smär­ torna är lindriga.

– Under dåliga dagar är gåendet så svårt att

jag tagit bussen till jobbet, trots att jag bor bara ett par hållplatser ifrån. Då är det också väldigt svårt att gå nerför trappor.

– Men jag kommer till jobbet också svåra da­ gar, för det hjälper mig att hållas på bättre humör.

I Siponens seniorjumpagrupper lider en del av artros. En gång berättade en äldre her­ reman om sina smärtor och sa att Siponen ju inte kan veta något om dem.

– Jag sa att faktum är att jag vet riktigt bra, säger Siponen.

Hon uppmuntrar andra som lider av artros att så långt det går fortsätta leva livet som förut.

– Det lönar sig att kämpa på, försöka röra sig så mycket man kan och hålla musklerna i god kondition. Det hjälper en att må bättre.

Och är man tvungen att ge upp en kär hobby är det bra om man kan hitta en annan i stället.

– En positiv inställning till livet hjälper mycket. Såväl i den här som i många andra si­ tuationer. Som familjens tonåringar säger: ids int rage morsan, skrattar Siponen. ■ I Reumaförbundets Reuma-abc hittar du information också om artros: www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/ reuma-abc TERVEYDEKSI!

55

LÄKEMEDEL text Virpi Ekholm, grafik MCI Press Sakkunniga Vesa Kujala, farmaceutisk direktör på Apotekareförbundet och Jaana Kruuti, överprovisor på FPA

Läkemedelsersättningarna

förnyas

INITIAL SJÄLVRISK

60 € År 2015 fanns ingen initial självrisk.

I början av 2016 tas en ny initial självrisk i bruk för läkemedelskostnader som ersätts av FPA. Kvitton behöver inte sparas eftersom apoteken och FPA följer med när självrisken uppnås.

Hur ändras läkemedelsersättningarna år 2016?

Den största förändringen är att det blir en ini­ tial självrisk i läkemedelskostnaderna, som gäl­ ler alla ersättningsgilla receptläkemedel som skrivs ut åt vuxna.

Du betalar själv dina receptläkemedel upp till 60 euro, när du hittills fått FPA-ersättning redan för det första läkemedelsköpet. På kost­ naderna som överstiger självrisken får du se­ dan ersättning.

– En ny självriskperiod börjar alltid vid årsskiftet. Du betalar summan bara en gång per år även om du använder flera olika lä­ kemedel, förklarar överprovisor Jaana Kruuti på FPA. Precis som förut finns det tre olika ersätt­ ningsklasser för ersättningsgilla läkemedel.

Grundersättningen stiger lite, från 35 till 40 procent av läkemedlets pris. Den lägre speci­ alersättningen är även i fortsättningen 65 pro­ cent och den högre specialersättningen 100 pro­ cent av läkemedlets pris.

När den initiala självrisken är uppnådd beta­ lar kunden 5 euro per läkemedel vid varje köp­ tillfälle för läkemedel med högre specialersätt­ ning. Hittills har den summan varit 3 euro.

56

TERVEYDEKSI!

Den initiala självrisken börjar gälla från början av det år då en person fyller 19 år. För barn och unga betalas ersättning redan från det första köpet.

Vad betyder det här för mig?

Om du är vuxen måste du betala mer än förut för dina receptläkemedel vid årets första köp­ tillfällen. Du får FPA-ersättning först när den initiala självrisken på 60 euro uppnåtts.

– Självrisken gäller även läkemedel som er­ sätts till 100 procent. Det här kan bli en överrask­ ning för en del av patienterna, menar Vesa Kujala, farmaceutisk direktör på Apotekareförbundet.

Kujala framhåller att apotekets datasystem alltid räknar ersättningen på det för kunden för­ månligaste sättet. Om du vid samma köptillfälle skaffar både läkemedel med grundersättning och med specialersättning räknas självrisken på läkemedlen med grundersättning.

Läkemedelsersättningarna riktas nu ännu mer till dem som använder mycket läke­medel.

Kunder som sporadiskt använder receptläke­ medel betalar sina köp helt och hållet själv, om kostnaderna inte överstiger 60 euro per år.

Om du använder mycket grundersättnings­ gilla läkemedel kan dina läkemedelskostnader

sjunka en aning. Efter att den initiala självris­ ken uppfyllts får du lite högre FPA-ersättning på läkemedlen än förut, 40 procent.

Vad händer med takbeloppet?

Kundens årssjälvrisk, det så kallade takbelop­ pet, är 610,37 euro år 2016. Summan sjunker lite från år 2015, då den var 612,62 euro.

I årssjälvrisken räknas alla självriskkostna­ der du betalat för ersättningsgilla läkemedel, även den initiala självrisken. När takbeloppet nåtts betalar du endast 2 euro per köptillfälle för varje ersättningsgillt läkemedel. Förut var denna summa 1,50 euro.

Ska jag spara läkemedelskvittona?

Du behöver inte spara kvitton eller själv följa med när självrisken uppnås. Apotekens och FPA:s datasystem gör det för dig – Uppgiften att den initiala självrisken upp­ nåtts beaktas i realtid i apotekets och FPA:s data­system. Efter det får du normal ersätt­ ning för varje receptläkemedel, i vilket apo­ tek i Finland du än handlar, förtydligar Jaana Kruuti på FPA. Kunden behöver inte heller själv hålla reda på när det årliga takbeloppet uppnås. FPA:s da­

ETT KALENDERÅR

Grundersättningen stiger till 40 procent. År 2015 var grundersättningen 35 procent.

0€

2016

GRUNDERSÄTTNING

40 %

LÄKEMEDELSKOSTNADERNAS ÅRLIGA SJÄLVRISKANDEL

610,37€

Källa: Systemet för läkemedelsersättning 2016, SHM

Den initiala självrisken gäller inte personer under 18 år.

När den årliga självriskandelen överskridits betalar kunden 2 euro/läkemedel/köptillfälle. År 2015 var självrisken per läkemedel 1,50 euro.

LÄGRE SPECIALERSÄTTNING

65 %

HÖGRE SPECIALERSÄTTNING

100 %

Kunden betalar sina receptläkemedel själv upp till 60 euro.

tasystem följer med dina läkemedelskostnader och meddelar apoteket när beloppet uppnåtts.

Om du vill kan du följa med dina ersätt­ ningsgilla läkemedelskostnader i FPA:s etjänst, där du loggar in med dina nätbankko­ der eller ett mobilcertifikat. Tjänsten hittar du på adressen www.kela.fi/web/sv.

Varför erbjuder apoteket det billigaste läkemedlet?

Apotekens prisrådgivning effektiveras vid års­ skiftet. När du på apoteket köper ett receptlä­ kemedel, måste apoteket alltid berätta för dig om det förmånligaste alternativet.

Apoteket är skyldigt att berätta om priserna även om skillnaden till det läkemedel läkaren skrivit ut är endast några cent. Man berättar om det förmån­ ligaste alternativet också då FPA ersätter kostna­ den helt och kostnaden för kunden inte påverkas.

Vesa Kujala på Apotekareförbundet hop­ pas på tålamod och förståelse från kundernas sida. En del kunder kan tycka att det är onö­

Kunden betalar 5 euro/läkemedel/ köptillfälle. År 2015 betalade kunden 3 euro/ läkemedel/köptillfälle.

Kunden får läkemedelsersättning för receptbelagda läkemedel som omfattas av ersättningssystemet.

digt att prata om priset om prisskillnaden är väldigt liten.

– Men för vissa kunder är det viktigt att få det absolut billigaste läkemedlet, påpekar Kujala.

Redan förut har apoteket föreslagit utbyte av ett läkemedelspreparat till ett förmånligare, om det finns ett som innehåller samma läke­ medelssubstans och som man kan byta till, och det läkemedel läkaren skrivit ut inte hör till de förmånligaste. Om prisskillnaden varit väldigt liten har saken inte nödvändigtvis förts på tal.

Läkemedelspriserna kan förändras med två veckors mellanrum och apoteken kan inte hålla alla sinsemellan utbytbara läkemedel i lager. Apoteket har alltså inte alltid det för­ månligaste läkemedlet. Om du ändå vill köpa det förmånligaste läkemedlet beställer apote­ ket det åt dig.

På apoteket svarar man gärna på dina frågor angående läkemedel och läkemedels­ priser! ■

När den årliga självriskandelen överskridits ersätter FPA läkemedlen under resten av året.

Summorna kan förändras » DE SUMMOR i euro och de

procent som nämns i artikeln baserar sig på en regerings­ proposition som riksdagen ännu inte tagit ställning till då tidskriften går i tryck. Om det görs förändringar i dem under riksdagens behandling hittar du de aktuella uppgif­ terna i artikelns nätversion på adressen terveydeksi.fi och på ditt apotek, där man gärna hjälper dig i alla frå­ gor som gäller läkemedel­ sersättningar.

TERVEYDEKSI!

57

HUDVÅRD text Virve Järvinen, foto iStockphoto Sakkunnig Heli Kallio, avancerad klinisk sjukskötare och auktoriserad sårskötare på Åbo universitetscentralsjukhus

Behandla sår omsorgsfullt Om ett kroniskt sår inte behandlas kan det bli en långvarig plåga som till och med varar resten av livet. Hudens läkning kan påskyndas med noggrann behandling och rätt kost.

E

tt sår behöver inte vara stort för att vara allvarligt. Ett litet skrubb­ sår som verkar obetydligt kan bli till ett stort problem om det inte behandlas. Ett sår som sköts då­ ligt läker långsammare och kan bli kroniskt. Ett sår som redan läkt kan också gå upp på nytt och bli till ett långsamt läkande kroniskt sår. De vanligaste kroniska såren är blodcirkulationsbaserade bensår, trycksår och diabetiska fotsår.

– Läkningen av ett kroniskt sår tar ofta månader, vilket betyder lång sjukhusvistelse, onödigt lidande för patienten och stora kost­ nader för samhället, säger Heli Kallio, auk­ toriserad sårskötare på Åbo universitets­ centralsjukhus.

Utmanande sår är vanliga eftersom män­ niskor lever längre än förut och åldersrelate­ rade sjukdomar fördröjer läkningen av akuta sår. Det kan vara frågan om sjukdomar som skadar blodcirkulationen, såsom diabetes och nedsatt funktion i artärer eller vener.

– Undernäring, brist på vissa näringsäm­ nen, försämrad motståndskraft och använd­ ningen av vissa läkemedel kan också fördröja sårläkningen, berättar Kallio.

Hos diabetiker är kroniska sår vanligare än hos andra även på grund av den nedsatta kän­ seln: om man inte har så bra känsel i fötterna

58

TERVEYDEKSI!

förblir små skav- och skrubbsår lätt oupptäckta och oskötta. Åldringar kan också bli sängbundna och drabbas av trycksår, eller som det tidigare kal�­ lades; liggsår. Det drabbar var tionde människa som vårdas långvarigt.

Dusch och skydd För att ett kroniskt sår ska läkas måste den bak­ omliggande orsaken åtgärdas. Dessutom måste själva såret behandlas så bra som möjligt: rätt behandling påskyndar sårets läkning och hin­ drar infektioner. Hetta, svullnad, smärta, obe­ haglig lukt och ökad varig utsöndring från så­ ret samt ibland feber skvallrar om infektion.

Ett infekterat sår kan bli ödesdigert.

– Ett infekterat sår kan vara början till en livsfarlig blodförgiftning. Hos diabetiker kan ett infekterat fotsår leda till amputation av be­ net, förklarar Kallio.

För att ett sår ska läka, ska det hålls rent och tillräckligt fuktigt. En ren sårbotten är röd och blodrik. Hemma hålls såret rent genom att det duschas en kort stund med drickbart, kropps­ tempererat vatten.

– Frekvensen varierar från dagligen till ett par gånger i veckan. Operationssår duschas i allmänhet inte genast efter ingreppet.

Duschandet upprätthåller också fukten i såret och hindrar en sårskorpa att bildas. Sår­

skorpan tyder på torka, vilket fördröjer sårets läkning och kan orsaka smärta.

– Efter duschandet byts sårförbandet till ett nytt och man behöver vanligen inte kika un­ der det förrän vid nästa förbandsbyte. Luftbad är till skada för såret eftersom såret då svalnar och läkningen fördröjs.

Gamla knep, nya stilar I samband med förbandsbytet kan ämnen som främjar sårläkningen strykas på den rena sår­ ytan, till exempel sårsalva med honung. Ho­ nung finns också i en del förbandsmaterial.

– Honung är ett antibakteriellt ämne som gör omständigheterna i såret olämpliga för bak­ terier så att de dör av vattenbrist, berättar Kallio.

Det lönar sig att vänja såret vid honungen lite i taget och vara beredd på att honungen först kan svida och att såret utsöndrar mer än förut. Den ökade utsöndringen av vävnadsvät­ ska är ett tecken på att såret rengör sig självt från död vävnad.

Det finns också sårbehandlingsprodukter med antimikrobiell kåda. Den förhindrar in­ fektion i sår och hudskador och främjar läk­ ningen av infekterade sår och bölder.

– Allergiker får vara försiktiga med sår­ salvor som innehåller naturprodukter. Salva som innehåller kåda passar till exempel inte dem som har hartsallergi. Sårbehandlingspro­

dukter överlag kan orsaka överkänslighet vid långvarig användning.

Silver är ett välkänt ämne i sårbehandlings­ produkter. Det finns i både pastor, salvor och förband. Silver förstör vissa strukturer i bakte­ rierna och hindrar dem att föröka sig. Verkan kan jämföras med den hos ett bredspektrigt antibiotikum som verkar på många olika bak­ terier. Silver är ett bakteriedödande ämne och eftersom bakterier kan bli resistenta mot det rekommenderas det inte för långvarigt bruk vid lokal sårbehandling.

– När det gäller behandlingen av ett kro­ niskt sår lönar det sig att diskutera valet av för­ band och salvor med en sårskötare, säger Kallio.

Proteiner och kosttillskott Sekretet från ett akut sår är milt surt och inne­ håller näringsämnen och tillväxtfaktorer som behövs för läkningen. Sekretet från kroniska

och rikligt utsöndrande sår innehåller däremot bland annat enzymer som hämmar sårläk­ ningen. Det innehåller också mindre tillväxt­ faktorer än sekretet från akuta sår. Ämnen som behövs för sårläkningen kan också tillföras via kosten.

– För att skadad vävnad ska läkas behövs energi och proteiner: svåra sår kan fördubbla kroppens proteinbehov. Sårläkningen kan ef­ fektiveras med mångsidig kost. Även antioxidanter är till nytta. C-vitamin till exempel deltar i bildningen av kollagen, som behövs i huden. Vid behov tar man hjälp av kosttillskott som främjar sårläkning och som fås på apoteket.

– Kroniska sår behandlas vanligen under övervakning av en sjukskötare. Han eller hon hjälper patienten att välja rätt sårbehandlings­ produkter och förband och ger råd om en lämp­ lig kost, förklarar Heli Kallio. ■ TERVEYDEKSI!

59

RISTIKKO Laatija: Anssi S. Lampo.

Kuva iStockphoto.

Ristikon ja sudokujen ratkaisut sivulla 66.

5 1 6 2

3 4 7 2

1 6

(C) Arto Inkala

7 6

3

Vaikeusaste:

60

4 1 2 9 5 3 8 6 7 7 6 8 1 2 4 5 3 9

TERVEYDEKSI!

1 2 6 3 5 6 4 1

4 Vaikeusaste:

9 1 4 8 2 7 3 6 5 6 7 8 5 4 3 2 1 9

6 4 6 2 3 3 8 8 4 1 5 8 9 2 7 3

1 7 4 8 5 9

2 6

Vaikeusaste:

5 2 1 8 6 7 3 4 9 4 7 9 2 5 3 6 1 8

www.aisudoku.com

1

4 8 8 5 1 9 8 9 1 4 8 7

5

(C) Arto Inkala

2

5

9

AI22549

3 1

7 3

7 www.aisudoku.com

5 4 1

5 9

(C) Arto Inkala

9 8 7

2

7

AI22548

6

6 www.aisudoku.com

9

AI22547

SUDOKUT

4

Vastaa netiss ä osoitteessa www.terveyd eksi.fi.

Vastanneiden kesken arvomme ka ksi aktiivisuusra nneketta!

LUKIJAKILPAILU

Lehden paras juttu?

Kerro, mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu. Kerro myös, onko mielessäsi jokin aihe, jota haluaisit Terveydeksi!-lehden käsittelevän.

Vastaa netissä osoitteessa www.terveydeksi.fi.

Lähetä vastauksesi viimeistään 25.1.2016.

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Terveydeksi!-lehti, PharmaPress Oy, Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki. Myös postitse lähe­ tettyjen vastausten tulee olla perillä 25.1.2016.

7

erilaista bakteerikantaa

Vastaajien kesken arvomme kaksi mustaa Polar Loop -aktiivisuusranneketta askelmittarilla.

• Opastaa pysymään aktiivisena koko päivän • Antaa palautetta päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta aktiivisuudesta • Näyttää päivittäisen aktiivisuuden, kalorit, askelten määrän ja kellonajan • Lisäohjausta ilmaisen Polar Flow -mobiilisovelluksen ja Polar Flow -verkkopalvelun avulla • Yhteensopiva Polar H6 - ja H7 Bluetooth Smart -sykesensoreiden kanssa • Arvo 100 euroa

APTEEKKARI VASTAA

APOBASE. tAlvi-ihOllE.

Kysy lääkkeistä, itsehoidosta ja apteekkitoiminnasta Apteekkari Merja Aaltonen Heinolan Keskusapteekista vastaa lukijoiden kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi Terveydeksi!-lehteen osoitteella Heinolan Keskusapteekki, Virtakatu 4, 18100 Heinola tai netin kautta osoitteessa www.terveydeksi.fi.

Kysymyksiin on liitettävä kirjoittajan nimi ja yhteys­tiedot.

Ne jäävät ainoastaan toimituksen tietoon.

D-vitamiinia joka viides päivä?

Olen 53-vuotias, ja D-vitamiinin suositus on minun tapauksessani 10 µg/pv. D-vitamiinihan varastoituu elimistöön, joten onko väliä, otanko 10 mikrogrammaa päivässä vai 50 mikrogrammaa kerran viikossa?

Jälkimmäinen vaihtoehto tulisi huomattavasti halvemmaksi. ?

62

TERVEYDEKSI!

www.apobase.fi

• Hyvä että huolehditte D-vitamiinin saannista. Se on tärkeä elimistön hyvinvoinnille. Luuston lisäksi lihakset vahvistuvat.

Liian vähäisellä D-vitamiinin saannilla näyttäisi olevan osuut­ ta sairastumisen riskin lisääntymisessä muun muassa jois­ sakin syövissä, tyypin 1 diabeteksessa sekä MS-taudissa.

Moni meistä saa liian vähän D-vitamiinia ravinnosta.

Annostelutiheydellä kerran päivässä tai joka viides päivä tuskin on merkitystä. Se tosin on havaittu, että käytettäes­ sä huomattavan suuria annoksia hyvin harvoin terveyshyö­ dyt eivät ole yhtä hyviä kuin säännöllisessä pienten annosten käytössä.

Tärkeintä on, että D-vitamiinia saa riittävästi: joko ruo­ asta, tablettina tai näitä yhdistämällä. Riittävän saannin voi oikeastaan tietää varmuudella vain verikokeen jälkeen. Sii­ nä mitataan D-vitamiinin esimuotoa kalsidiolia, joka kuvaa elimistön D-vitamiinitasoa. Suomalaisten viitearvo on 40–80 nmol/l.

Tarvitseeko eläkeläinen verenpainelääkettä? ?Eikö kaikilta 65 vuotta täyttäneiltä pitäisi lopettaa verenpaine­ lääkkeiden käyttö? Tunnen nyt kaksi vanhusta, joiden vointi parani ilman verenpainelääkkeitä. Toisella turposivat nilkat ihan mahdottomasti ja toisella meni tasapaino. Molemmat paranivat, kun verenpainelääkkeet lopetettiin.

* Lääkkeiden käyttäjä voi kohdata tilanteita, jolloin on vaikea arvioida

Dormiplant

TM

Oiva apu unihäiriöiden hoitoon • Lievien jännitystilojen hoitoon • Unihäiriöiden hoitoon • Parempi univalmius ja unen laatu Dormiplant on kasvirohdosvalmiste lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Sen rauhoittava vaikutus on vahvistettu tutkimuksissa, ja sen on osoitettu parantaneen univalmiutta sekä unen laatua ilman aamutokkuraa.

Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti aikaisemmin illan aikana.

Itsehoitolääke.

Vain apteekeista.

Pakkauskoot 20 ja 40 tabl.

Lisätietoja: Lääkeopas, www.pharmanord.fi

FI_Dormiplant_Ad_Terveydeksi_106x280_0815

lääkkeen hyviä vaikutuksia suhteessa huonoihin. Voi tulla epävarma olo, jos epäilee haittavaikutusta. Silloin voi tulla tunne, että lääke on parasta lopettaa.

Parempi vaihtoehto on kui­ tenkin kysyä. Apteekissa pääsee ”Selvästi nopeasti asiantuntijan juttusille ja siellä osataan auttaa monessa koholla olevaa asiassa. Jos vastausta ei pysty­ verenpainetta tä antamaan, neuvotaan ainakin, on viisaampaa mihin kannattaa ottaa yhteyttä.

Jokainen lääkehoito valitaan hoitaa kuin jättää yksilöllisesti ottaen potilaan tilan­ hoitamatta.” ne huomioon. Yhden henkilön kokemuksia ei voi yleistää kaikkiin ihmisiin.

Neljäsataatuhatta suomalaista kärsii kohonneesta verenpainees­ ta. Laajasta valikoimasta valtaosalle heistä löytyy sopiva lääke kokei­ lemalla. Lääkevalintaan vaikuttavat potilaan sairaudet ja muut lääk­ keet.

Lääkkeillä voi myös olla haittavaikutuksia, mutta yhdessä lääkä­ rin kanssa voi arvioida, onko haitta niin suuri, että sen takia kannat­ taa vaihtaa lääke tai jättää se kokonaan käyttämättä.

Karkeasti ottaen 90 prosentille lääkkeet toimivat hyvin ja veren­ paine laskee. Hyöty kohonneen verenpaineen alentamisesta on arvo­ kas, koska silloin todennäköisesti säästyy esimerkiksi keuhko- tai sydänveritulpalta tai aivoinfarktilta.

Haitat, kuten yskä tai nilkkojen turpoaminen, vaivaavat alle kym­ mentä prosenttia lääkkeiden käyttäjistä. Etukäteen ei voi tietää, kenelle lääke toimii tai kuka saa haitan. Jos yksi lääke aiheuttaa hait­ taa, testataan toista.

Vanhuksille sopivan verenpainelääkkeen löytäminen voi olla hie­ man vaikeampaa. Vanhuksilla verenpaine voi esimerkiksi hyvin nope­ asti ylös noustessa laskea tilapäisesti liian alas, ja seurauksena on huimaus.

Tällaisessakin tilanteessa selvästi koholla olevaa verenpainetta on kuitenkin viisaampaa hoitaa kuin jättää hoitamatta, jotta voidaan välttää vakavat sairaudet. Tavoitetaso saattaa joskus olla hieman korkeampi, sillä verenpaineen kohoaminen ei iäkkäille ole samanlai­ nen riski kuin nuoremmille.

Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. (09) 8520 2215. www.pharmanord.fi

Dormiplant kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon.

Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. Vaikuttava aine: Rohtovirmajuuresta valmistettu kuivauute, Valerianae radix extr.spir.sicc.(3-6:1) 500 mg. Annostus ja antotapa: Tabletit niellään pureskelematta riittävän nestemäärän kera. Lievien jännitystilojen hoito: Yksi tabletti korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa. Unihäiriöiden hoito: Yksi tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa.

Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti aikaisemmin illan aikana. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Dormiplantia. Dormiplantia ei saa antaa alle 12 vuotiaille lapsille. Älä käytä Dormiplantia jos olet allerginen (yliherkkä) rohtovirmajuurelle tai Dormiplantin jollekin muulle aineelle. Rohtovirmajuuren tehon asteittaisen ilmenemisen vuoksi sitä ei suositella lievien jännitystilojen tai unihäiriöiden akuuttiin hoitoon. Saattaa heikentää ajokykyä ja kykyä käyttää koneita. Ruoansulatuskanavan oireita voi ilmetä rohtovirmajuuresta valmistettuja tuotteita käytettäessä. Käyttöä raskauden tai imetyksen aikana ei suositella varovaisuussyistä tiedon puuttuessa.

Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Jos oireet eivät lievity tai ne pahenevat 2 viikon Dormiplant hoidon jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

EUROOPAN SUOSITUIN painonhallintatuote nyt Suomessa!

Vähentää ravinnon rasvojen imeytymistä jopa 28 %1 Hillitsee ruokahalua2 Tasapainottaa vatsan toimintaa3

Euroopan myydyin painonhallinnan tuote4 Lue pakkausseloste ennen käyttöä, suositellaan yli 18-vuotiaille.

Grube et al. A natural fiber complex reduces body weight in the overweight and obese: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Journal of Obesity 21, 2013; 58–64. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/oby.20244/pdf. 1 InQpharm - A natural fibre complex increases faecal fat excretion: a double-blind, randomized, placebo-controlled, crossover clinical investigation, 2012. Berlin, Germany. 2 Weight maintenance in Caucasian adults: Safety and efficacy of IQP-G-002AS over 24 weeks. 2013. Berlin, Germany. 3 Torsdottir et al. Dietary guar gum effects on postprandial blood glucose, insulin and hydroxyproline in humans. ”The Journal of nutrition.” J Nutr. 1989 Dec;119(12):1925-31. 4 Internal Calculations based on IMS Midas Quantum data, June 2013.

Omega Pharma / ACO Pharma Oy PL 92, 02601 Espoo Puh. 0207 631 600 64 TERVEYDEKSI! www.omega-pharma.fi

APTEEKKARI VASTAA

Samina -12 kg!

Lisääkö magnesium rytmihäiriöitä? ? Olen lukenut, että magnesiumtabletit lisäävät

rytmihäiriöitä. Pitääkö tämä paikkansa? Eikös magnesium ole hyväksi sydämelle?

* Magnesiumin saantisuositus miehille on 350 milligram­

maa ja naisille 280 milligrammaa vuorokaudessa. Sitä saa­ daan yleensä riittävästi ravinnosta.

Elimistössä on noin 25 grammaa magnesiumia, ja puolet siitä on luustossa ja vajaa puolet lihaksissa ja muissa pehmytkudoksissa, oikeastaan lähes kaikissa eli­ mistön soluissa.

Magnesiumilla on havaittu olevan vaikutusta muun muassa verenpaineeseen, sydänsairauksiin, osteoporoo­ siin, migreeniin ja diabetekseen. Parhaita ravinnon mag­ nesiumin lähteitä ovat kokojyväviljatuotteet, vihreät vihan­ nekset, pähkinät, suklaa ja kahvi. Kohtalaisesti magne­ siumia on myös lihassa, kalassa ja maitovalmisteissa.

Suositusten mukainen magnesiumin saanti todennä­ köisesti alentaa verenpainetta noin 10 prosenttia ja siten vaikuttaa edullisesti sydämen toimintaan. Sen lisäksi suo­ nensisäistä magnesiumhoitoa on käytetty rytmihäiriöiden, erityisesti eteisvärinän hoidossa.

Sydämen rytmihäiriöt, joita mietitte, liitetään useim­ miten magnesiumin puutteeseen tai liikasaantiin. Käytän­ nössä tällaiset häiriöt ovat varmasti hyvin harvinaisia.

Magnesiumin puutteen mahdollistavat liian vähäinen saanti ravinnosta, lisääntynyt eritys tai lisääntynyt tarve.

Esimerkiksi ravinto, joka sisältää paljon vaaleaa, kuorittua viljaa, sisältää vähän magnesiumia.

Runsas alkoholin käyttö puolestaan lisää magne­ siumin erittymistä virtsaan. Kroonisissa ripulisairauksissa magnesiumia saatetaan menettää ulosteissa.

Magnesiumin puutteen oireita ovat yleinen väsymys, lihasheikkous ja -lihaskouristukset, erilaiset persoonal­ lisuusmuutokset, masennus, muistamattomuus, hallusi­ naatiot ja muut neurologiset oireet. Lisäksi sydämen ryt­ mihäiriöiden riski lisääntyy ja verenpaine saattaa kohota.

Liiallinen magnesiumin saanti on todella harvinais­ ta, ja myrkytykset liittyvätkin usein munuaisten vajaatoi­ mintaan. Pitkäaikainen yliannostelu saattaa ilmetä muun muassa lihasheikkoutena, ripulina, pahoinvointina, alhai­ sena verenpaineena, sydänmuutoksina, rytmihäiriöinä, hengitysvaikeuksina ja sekavuutena. Yleisimmin tällaista todetaan munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilail­ la, jotka ovat esimerkiksi pitkään käyttäneet magnesiumia sisältävää mahahappoa neutraloivaa lääkettä.

Vaikka magnesiumia pidetään suhteellisen vaaratto­ mana aineena, kannattaa muistaa, että sillä saattaa olla yhteisvaikutuksia monen lääkkeen kanssa. Esimerkik­ si useiden antibioottien imeytyminen ja siten vaikutus voi estyä, jos niiden kanssa käytetään yhtä aikaa magnesiumia.

Jos tällainen yhteisvaikutus on tiedossa ja odotettavis­ sa, suositellaan vähintään kahden tunnin väliä lääkkeiden annostelussa.

Yhteisvaikutukset omien lääkkeiden kanssa kannattaa selvittää apteekissa.

Voiko Dermovatia käyttää intiimialueelle? intiimi­alueen hoitoon. Selostuksessa kuitenkin sanotaan, ettei peniksen tai emättimen hoitoon, joten uskallanko käyttää voidetta ulkosynnyttimissä, koska lääkäri diagnosoi intiimi­alueella valkojäkälän?

* Lääkärillä on oikeus määrätä lääkkeitä tavallisesta poikkea­

Onko yskänlääke hyväksi flunssapotilaalle? ? Olen yskään taipuvainen tyyppi. Nytkin flunssaisena

poden kovaa yskää ja köhin yöllä kotona ja päivällä töissä.

Välillä kirjoitettiin lehdissä, että ei pitäisi käyttää yskänlääkkeitä. Yskänlääke tuntuu kuitenkin auttavan. Voiko sitä käyttää?

Heti ensioireisiin

APTEEKKI FluAcute Zinc+

Lyhentää tutkitusti* flunssan kestoa ja lievittää oireita.

Aniksenmakuinen suusuihke.

Suomalainen innovaatio almistett Su o m ess a u

viin käyttötarkoituksiin ja/tai tavallisesta poikkeavina annoksina.

Yleensä tällainen annoksesta poikkeaminen ilmaistaan resep­ tissä apteekille tiedoksi SIC!-merkinnällä.

Jos ohje epäilyttää, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin.

Joku jopa jättää lääkkeen käyttämättä tällaisen epäilyn takia, mutta se on huono ajatus.

Valkojäkälään liittyy ihon oheneminen, karheutuminen ja kimmoisuuden väheneminen. Se aiheuttaa helposti kutinaa, kirvelyä ja ärsytystä, ehkä verenpurkaumiakin. Oireiden voi­ makkuus saattaa vaihdella. Hoidolla lievitetään oireita ja este­ tään taudin eteneminen.

Flunssa tulossa?

V

? Sain lääkäriltä Dermovat 0,5mg/g emulsiovoiteen

APTEEKKI

Vastustuskyvyn tueksi APTEEKKI

Hoitava nenäsuihke Kosteuttaa ja hoitaa nenän kuivia limakalvoja.

Seesamiöljy

A-

vitamiini

E-

vitamiini

* Yskän itsehoito on vaikeaa, koska on kymmeniä sairauksia,

joiden oireena voi olla yskä. Itselääkintä kannattaa rajoittaa nii­ hin tilanteisiin, joissa yskä liittyy flunssaan. Muissa tilanteissa, esimerkiksi astman yhteydessä, vaivasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Flunssassa ensin häiritsee yleensä ärsyttävä yskä, joka muuttuu sitten limaisemmaksi ja lopulta paranee yskimällä.

Siksi jokainen yskänlääke tuntuu lopulta auttavan.

Jos ärsyttävä yskä häiritsee yöunta, aikuinen voi käyttää yskän ärsytystä vähentävää lääkettä. Ärsytystä estävät yskän­ lääkkeet vaikuttavat aivoissa sijaitsevaan yskänärsytyskeskuk­ seen. Silloin yskiminen vähenee ja hengitystiet pääsevät para­ nemaan.

Lapsille yskänlääkkeitä ei suositella ollenkaan virusten aiheuttamien hengitystietulehdusten yhteydessä.

Flunssayskään limaa irrottava yskänlääke ei auta. Hoito­ suositusten mukaan niitä käytetään joskus pitkäaikaisissa keuhkosairauksissa, kuten keuhkoahtaumataudissa.

Yskänlääkkeiden yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa kannattaa tarkistuttaa apteekissa.

C-vitamiini, sinkki ja D-vitamiini edistävät immuunipuolustuksen normaalia toimintaa. *Science M, Johnstone J, Roth DE, Guyatt G, Loeb M. Zinc for the Treatment of the Common Cold: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. Canadian Medical Association Journal 2012; 184 (10): E551-E561. *Hemilä H, Chalker E. The Effectiveness of High Dose Zinc Acetate Lozenges on Various Common Cold Symptoms: A Meta-analysis. BioMed Central Family Practice 2015; 16:24-34.

APTEEKKI FluAcute Zinc+ 20 ml ja APTEEKKI Hoitava nenäsuihke 10 ml ovat CE-merkittyjä terveydenhuollon Pharmia Oy, Tuusula. tarvikkeita. Markkinoija: Oy Medifon Ab, Espoo APTEEKKI C-vitamiini, APTEEKKI C-vitamiini + sinkki sekä APTEEKKI D3-vitamiini ovat ravintolisiä.

Valmistuttaja/Markkinoija: Oy Medifon Ab, Espoo.

TERVEYDEKSI!

65

Medifon on Suomen Apteekkariliiton omistama yritys. www.apteekki.fi

Uudet 25 tabl. kokeilupakkaukset apteekista!

66 TERVEYDEKSI!

3 1

2

1 7 6 5 1 6 2

3 4 7 2

1 6

3

1

1 6 3 8 4 9 5 7 2

2 8 9 7 3 5 1 6 4

9 1 6 4 5 7 2 3 8

5 2 8 3 9 6 4 1 7

3 4 7 1 8 2 9 5 6

8 1 9

2 6 3 5 6 4 1

4 8 5 9 8 1 4 8 7

4

8 5 4 2 6 3 7 9 1

6 3 1 9 7 4 8 2 5

7 9 2 5 1 8 6 4 3

9 6 5 7 2 8 3 4 1

1 7 3 9 6 4 5 2 8

4 8 2 1 5 3 6 9 7

8 5 9 6 3 7 2 1 4

2 4 6 8 1 9 7 5 3

7 3 1 2 4 5 9 8 6

9

7 5

1

6 4 2 3 8 1 8 4 5 8 9 2 7 3 6 3

Vaikeusaste:

Vaikeusaste:

4 7 5 6 2 1 3 8 9

5 9

5

7 4 8 2 6

5 9

Vaikeusaste:

3 2 4 5 7 1 8 6 9

6 1 8 3 9 2 4 7 5

5 9 7 4 8 6 1 3 2

5 4 8 6 3 9 2 1 7

2 7 3 1 5 8 4 9 6

1 9 6 2 7 4 5 3 8

8 2 4 9 6 7 1 5 3

6 5 9 3 8 1 7 2 4

7 3 1 5 4 2 8 6 9

www.aisudoku.com

9 8 7

7 3

(C) Arto Inkala

7

6 5 4 1

2

www.aisudoku.com

9 6

(C) Arto Inkala

4

AI22549

Jouluna on ihanaa herkutella huoletta.

Nyt voit nauttia juhlaherkuista ilman vatsavaivoja!

Lactrasen ja Nogasinin sisältämät ruoansulatusentsyymit ennaltaehkäisevät ruokailuun liittyviä vatsavaivoja.

olla bakteeritulehdus tai muita silmäsairauksia. Varsinkin jos koiralla on suuret silmät, saattaa esimerkiksi katupöly tai auton tuuletuslaite helposti ärsyttää silmiä.

Silmät ovat niin arat ja helposti vahingoittuvat eli­ met, että varminta olisi, jos eläinlääkäri arvioisi tilanteen ennen lääkkeen käytön aloitusta, ettei mitään peruutta­ matonta pääse tapahtumaan.

Jos vakavia sairauksia ei ole, voi kostuttavia silmätip­ poja käyttää koiralle. Esimerkiksi kyynelnestettä vastaavat kerta-annospipetit ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne ovat mah­ dollisimman lähellä luonnollista kyynelnestettä eivätkä sisällä säilytysainetta.

AI22548

Ehkäise turvotus ja ilmavaivat

RISTIKON JA SUDOKUJEN RATKAISUT

Ehkäise laktoosivaivat

* Kyllä koirallakin voi olla kuivat silmät. Koiralla voi myös

www.aisudoku.com

Valmistettu Suomessa

käyttää ihmisille tarkoitettuja kostutustippoja?

(C) Arto Inkala

Ennaltaehkäise ruokailuun liittyvät vatsavaivat

?Voiko koiralla olla kuivat silmät? Voiko koiralle

AI22547

®

APTEEKKARI VASTAA

Lahja vatsallesi www.verman.fi/perhe

Kostutustippoja koiran silmiin?

3 6 7 4 1 5 9 8 2

4 1 2 8 9 3 6 7 5

9 8 5 7 2 6 3 4 1

MAINOS

Tunnistatko haurauden merkkejä itsessäsi tai läheisilläsi?

Ikääntyminen on osa elämää ja meistä kaikista tulee joskus vanhoja.

Me uskomme, että luonnollinen ikääntyminen on kokonaisvaltaista elämästä nauttimista siitä huolimatta, että vanhenemme.

Laihtuminen ei välttämättä ole osa ikään­ tymistä. Jos kärsii vajaaravitsemuksen aiheuttamasta hauraudesta, tasapainoi­ nen ja hyvä ravitsemus on erityisen tärkeää hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi.

On täysin luonnollista, että ikääntymisen myötä liikkeemme ja aistimme hidastuvat ja energisyytemme heikkenee. Kun ikään­ tyvä äiti tai isä ei enää jaksa touhuta ja leikkiä lastenlastensa kanssa, ratkoa sanaristikoita, hoitaa puutarhaa eikä elämänilo ole ennallaan, saattaa hän kärsiä hauraudesta. Hauraus on eri asia kuin luonnollinen ikääntyminen, ja se on ollut viime aikoina paljon keskusteluissa esillä. Uupumus, tahaton painonlasku ja toimintakyvyn heikkeneminen ovat osa ikääntymiseen liittyvää haurautta.

Haurauteen liittyvät merkit saatetaan tulkita normaaleiksi, ikääntymiseen kuu­ luviksi vaivoiksi. ”Tältä se nyt tuntuu, se vanheneminen”, äiti ajattelee. Ja vaikka aikaa tai ikääntymistä ei voikaan pysäyt­ tää, elämänlaatua voi parantaa syömällä riittävästi monipuolista ja proteiini­ pitoista ruokaa liikuntaa unohtamatta.

Meistä kaikista tulee joskus vanhoja.

Nutridrink on tieteellisesti kehitetty klii­ ninen ravintojuoma, joka sisältää elimis­ tön tarvitsemia vitamiineja, kivennäis­ ja hivenaineita, proteiinia sekä energiaa.

Normaalin ja tasapainoisen ruokavalion lisänä Nutridrinkin käyttö voi auttaa

Nutridrink on kliininen ravintovalmiste vajaa­ ravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Sitä käytetään terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa.

hauraudesta ja vajaaravitsemuksesta kärsiviä saamaan voimansa, energiansa ja elämänkipinänsä takaisin.

Tuntuuko sinusta, että ravitsemustilan kohentaminen parantaisi omaa tai läheisesi hyvinvointia ja toisi elämänilon takaisin? Saat lisää tietoa ja opastusta apteekistasi tai lääkäriltäsi.

Lue lisää nutridrink.fi

TUOTETIETOA • • • •

Nutridrink Protein 200 ml 300 kcal 18 g proteiinia Saatavana apteekista.

APTEEKISTA

KIRKKAASTI KOSTEUTTAVAT SILMÄTIPAT

10/2015

UUTUUS!

KOSTEUTTAA, VOITELEE, SUOJAA Säilöntäaineeton tippa Uudelleen suljettava pipetti Sopii piilolinssien kanssa

CE-merkitty terveydenhuollon tarvike. CE-merkin haltija: Farmigea S.p.A, Pisa, Italy.

Markkinoija: Orion Pharma, Espoo, Suomi.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.