Vari ja Pinta 6/15

&

VÄRI PINTA

Ulkotöitä vuoden ympäri Pitkän linjan urakoitsija

VÄRI JA PINTA • PINTAKÄSITTELYALAN AMMATTILEHTI 6/2015

Väriä elämään » KOSTEUSVAURIOEPÄILYSTÄ ON ILMOITETTAVA »s.26

KELLASTUMAT KURIIN JÄLKEEN ENNEN

Multistop-eristyspohjamaali torjuu tehokkaasti oksakohtien ja muiden tummentumien läpilyönnit sisäpuupinnoilla.

Erityinen teknologia sitoo puun uuteaineet pohjamaalikerrokseen, jolloin pintamaali jää puhtaaksi.

Sopii sekä käsittelemättömille, että aikaisemmin maalatuille tai lakatuille, oksaisille ja kellastuneille puupinnoille.

Lue lisää www.tikkurila.fi/ammattilaiset

US!

MULTISTOP – KELLASTUMAT KURIIN

UUTU

Pääkirjoitus Aimo Pekkarinen

Ylpeästi liittoutunut maalari UN PEILAAN AJATUKSISSANI tätä päivää oman urani alkuaikoihin, vuoteen

1958, jolloin aloitin maalariammattikoulun tai vuoteen 1975, jolloin oman yritykseni toiminta alkoi, on monikin asia muuttunut.

Tuolloin urakat sovittiin kättä päälle -menetelmällä ja työt tehtiin valmiiksi asti. Eri ammattikunnat arvostivat toistensa työtä. Nykyisin pienestäkin urakasta käydään monia urakkaneuvotteluja. Tuntuu, että rakentamisesta tehdään sekavampaa kuin se onkaan.

Toisen työn arvostus on myös kadoksissa. Kunhan omat työt jotenkin saadaan hoideltua. Samalla saatetaan tärvellä toisen työntekijän päivien tai jopa viikkojen työt. Maalarit jos jotkut sen saavat tuntea nahoissaan.

MINUT VALITTIIN liiton puheenjohtajaksi vuonna 1993. Silloin jatkettiin jäsenliikkeiden

markkinointikampanjaa, kehitettiin maalausalan työehtosopimusta, kehiteltiin jäsenliikkeiden laatujärjestelmämallia, aloitettiin harmaan talouden torjuntaa, järjestettiin koulutus­tapahtumia jäsenistölle sekä hankittiin liitolle omat toimitilat. Avustimme sotaveteraanien asuntojen pintaremontoinnissa. Työn 100 remontoitavan asunnon tavoite saavutettiin, sillä jäsenistö oli hyvin sitoutunut tähän hankkeeseen. Siinä oli todellista talkoohenkeä.

Sitten tultiin 2000-luvulle. Liiton nimi muutettiin Pintaurakoitsijat ry:ksi, sillä Suomen Maalarimestariliitto koettiin nimenä vanhahtavaksi, ja nimenmuutosta taidettiin perustella jäsenmäärän kasvattamisella. Käsittääkseni jäsenmäärä ei valitettavasti ole lähtenyt nimenmuutoksella kasvuun.

Monissa alan yrityksissä on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Uusia nuoria yrittäjiä on tullut alalle ja työnantajaliittoon kuulumista pidetään edelleen tärkeänä. Kuitenkaan yhteisten asioiden hoitamiseen ja yhdistysten kokouksiin ei tunnu olevan aikaa eikä kiinnostusta.

Mielestäni tämä suuntaus ei ainakaan saa kehitystä aikaiseksi yhdistysten ja liiton toimintaan. Mielestäni liiton tulisi enemmän jalkautua kentälle, kysellä jäsenistön tarpeita ja tulla avoimemmaksi ja näkyvämmäksi, esimerkiksi juuri paikallisyhdistysten kokouksissa.

Työmailla näkee enää harvoin valkohaalariasuisen maalarin. On tullut keltatakkisia ja kirjavahousuisia työntekijöitä. Vaatetuksesta ei enää erota maalarin ammattikuntaa muista tekijöistä. Onkohan maalausalan arvostus hiipunut ja maalareiden kunnioitus omaa ammattia kohtaan kadoksissa? Maalarista on tullut pintatyöntekijä ja moniosaaja. Kun vain osaisivat ainakin sen perustyön kunnolla.

Ammattitaitoista maalaria eivät mitkään koneet ole voineet korvata.

NAISIA ON tullut myös maalausalalle enenevissä määrin, mikä on mielestäni hyvä asia. He

ovat alasta innostuneita ja kehittävät ammattitaitojaan. Tämä lisää alan korkeaa osaamista.

Olen ollut mukana lähes 20 vuoden ajan tutkintonäyttöjen arvioitsijana. Kuitenkin edelleen myös vanhat hyvät työtavat ovat maalaustyössä edelleen käyttökelpoisia, eivätkä ammattitaitoista maalaria mitkään koneetkaan ole voineet korvata.

Aimo Pekkarinen maalarimestari Suomen maalarimestariliiton puheenjohtaja 1993–1997

&

VÄRI PINTA

Väri ja pinta 98. vuosikerta. ISSN 1459–4994. www.varijapinta.fi. Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri, Unioninkatu 14, 5. kerros, 00130 Helsinki Vastaava päätoimittaja Mika Suortti Ilmoitusmyynti Mardiem, puh. 045 108 6861, ilmoitusmyynti@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry, www.pintaurakoitsijat.fi ja Lattian- ja seinäpäällysteliitto ry, www.lattia.net Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Kannen kuva Tommi Tuomi Paino Scanweb Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh. 09 2525 0250, varijapinta@mcipress.fi Irtonumero 6,50 €, Kestotilaus 30 €, Määräikaistilaus 35 €, Hinnat sis. alv 10 % Painos 8 000

6/2015 VÄRI JA PINTA 3

32

VÄRIKÄS TOTEUTUS vaatii maalareilta enemmän.

6/2015 VÄRI & PINTA Pintakäsittelyalan ammattilehti

3

PÄÄKIRJOITUS

6

PINTAA SYVEMMÄLTÄ

12

NIPPELEITÄ

19

KOLUMNI

20

LÄHIKUVASSA

24

PALVELUKSESSA

26

HOME VAARANTAA TYÖMAAN JA KUNNIAN

Aimo Pekkarinen

Sesongin ei tarvitse päättyä syksyyn.

Janne Suntio

Esko Nurmisen vaiheikkaan uran perintö kaikuu yrittäjä­­- sisarusten arjessa.

Kurssipäivä päivittää osaamisen.

Urakoitsijalla on aina vastuu ilmoittaa kosteusvaurion epäilystään tilaajalle.

30 VOIKO URAKOITSIJA SAIRASTUA?

Ismo Ässämäki neuvoo yrittäjää sairastapauksessa.

"PAKKASRAJA MENEE NOIN 20 ASTEESSA, JONKA JÄLKEEN LÄMMITYSKULUT ALKAVAT SYÖDÄ KATTEITA."

32 KOHTEESSA

Väri15-kilpailussa palkitun arkkitehti-

toimiston suunnitelma kääntyy käytäntöön.

Varaudu sairauteen jo terveenä.

TAPIO HINKKA, S. 6

VASTAA LUKIJAKYSELYYN S. 50 ja voit voittaa Applen älykellon!

26

30

38

TYÖTURVALLISUUS

40

LAKIMIEHELTÄ

41

LIITTOJEN UUTISIA

42

JÄSENLUETTELOT

46

PALVELUHAKEMISTO

50

KAHVITAUOLLA

Kunnon työvalot ovat energiatehokkaita ja parantavat turvallisuutta.

Homeongelma on todellinen, ja vastuu on myös urakoitsijalla.

6/2015 VÄRI JA PINTA 5

Pintaa syvemmältä

TEKSTI JA KUVAT TERO IKÄHEIMONEN

Sesonki jatkuu ympäri vuoden Kesäkuukausille keskittyviä julkisivutöitä voidaan oikeilla työvälineillä ja huolellisella valmistautumisella jatkaa vaikka läpi talven. Näin esimerkiksi parvekeremontit saadaan valmiiksi jo ennen kesää. Suunnittelijat eivät ole vaihtoehdosta edes tietoisia, sanoo 20 vuotta talvitöitä tehnyt maalarimestari.

6 VÄRI JA PINTA 6/2015

Tapio Hinkka on tehnyt talvikuukausina pintatöitä ja yli 20 vuotta.

6/2015 VÄRI JA PINTA 7

K

eskellä Helsingin Kallion kaupunginosaa on alkamaisillaan kerrostalon julkisivuremontti. Ikkunat talosta on vaihdettu jo aikaisemmin, ja nyt on on vuorossa parvekkeiden peruskorjaus ja rappausten täydellinen uusiminen.

Asiassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta nyt on marraskuu, ja työt ovat vasta alkamassa. Ensi kesään mennessä parvekkeet ovat taas asukkaiden käytössä.

Maalausliike E. Hinkka Oy:n työmiehet kiinnittävät pystytettyihin perustelineisiin metallisia kiinnikeitä, joiden varaan rakennetaan kakkosnelosesta koko julkisivun matkalta erillinen koolaus. Koolauksen väliin pudotetaan lämpösuojapressu, joka kiristetään ja sidotaan paikoilleen 22x50millisillä laudoilla. Telineiden ja julkisivun väliin syntyy tiivis tila, joka voidaan lämmittää. Suojaus pitää pakkasen ja tuulen loitolla. Lämpösuojauksen ansiosta julkisivutöitä voidaan jatkaa kuukausina, jolloin normaalisti työt seisahtuisivat liian kylmyyden vuoksi.

– Koolauksen päälle tulee tuplapeitto erillissuojauksella.

Kun kaksi pressua kiristetään, syntyy täysin saumaton ja tiivis pinta, jota ei saisi aikaa kuormaliinoilla tai muilla vastaavilla sidontamenetelmillä. Näin saadaan lämpö pysymään pressujen sisällä, kertoo Maalausliike E. Hinkan toimitusjohtaja Tapio Hinkka.

Ilman lämpötila pressujen sisällä pidetään lämmittimien avulla 5–14-asteisena.

Ilma ei saa olla liian kuumaa, sillä muuten pöly saattaa alkaa kiertää tilassa. Mutta myöskään alle 5-asteinen ilma ei sovellu pintatöiden tekoon. Ilman lämpötilaa säädetään telineiden alapuolelle asennettavilla öljy- tai kaasulämmittimillä. Niiden tehoa voidaan vielä kasvattaa yläpäähän asennettavilla puhaltimilla, jotka työntävät ylöspäin kohoavaa lämmintä ilmaa takaisinpäin.

Lisäksi Maalausliike E. Hinkalla on käytössä lämpökontteja, joissa on keskuslämmitin.

Sen tuottama lämmin ilma johdetaan pressujen sisäpuolelle putkien avulla.

Pressujen sijasta voidaan käyttää myös kennoelementtejä, jolloin ei tarvitse rakentaa erillistä koolausta. 550 milliä pitkät ja 60 milliä korkeat elementit kiinnitetään telineisiin, ja kumitiivisteet pitävät lämpimän ilman sisällä. Tällöin pinnassa ei saa olla kulmia. Menetelmää käytetään esimerkiksi Saksassa runsaasti.

Talvitöistä monenlaisia hyötyjä

Tapio Hinkalla on kokemusta julkisivujen talvitöistä jo 20 vuoden ajalta. Työmaat ovat olleet pääasiassa pääkaupunkiseudulla, jossa talvet ovat keskimäärin leudompia kuin pohjoisessa. Suuri lumen määrä ei sinänsä haittaa töiden takoa, vaan päinvastoin lumi saattaa toimia hyvänä eristeenä ja edesauttaa lämmitystä, kunhan lumi ei pääse makaamaan suojaamattomien rakenteiden päälle. Erillissuojauksen ja lämmityksen mahdollistama talvityö soveltuu sinänsä mihin tahansa päin Suomea, kunhan suojaukset ovat kunnossa, Hinkka sanoo.

– Sen olen huomannut, että pakkasraja menee noin 20 asteessa.

Silloin lämmityskustannukset alkavat syödä katteita, Hinkka sanoo.

Aivan pahimpina pakkaskuukausina ei kannatakaan polttaa rahaa ilmaan. Hinkan mukaan työt tulee suunnitella siten, että tammi–helmikuussa tehdään purkutöitä ja muita valmistelevia töitä. Tällöin pakkanen pysyy kurissa, eikä lämmitystä tarvita niin paljon. Varsinaiset työt aloitetaan heti, kun keskitalven kylmimmät kuukaudet ovat ohi, yleensä maaliskuussa. Suurin hyöty aikaisesta aloituksesta saadaan parveketöissä. Remontti saadaan valmiiksi ja parvekkeet käyttöön kesään mennessä. Parvekkeiden talvikäyttö on Suomessa varsin vähäistä, jolloin kylmien kuukausien aikaan julkisivun peittävistä telineistä on asukkaille mahdollisimman vähän haittaa.

Lämpösuojauksen ansiosta julkisivutöitä voidaan jatkaa kuukausina, jolloin normaalisti työt seisahtuisivat liian kylmyyden vuoksi.

8 VÄRI JA PINTA 6/2015

Kun koolaus on valmis, sen väliin pudotetaan lämpösuojapressu.

Erillissuojausta varten telineisiin asennetaan erilliset kiinnikkeet koolausta varten.

Ulkonäöltään erillissuojaus ei juuri poikkea tavallisesta. Kuvan suojauksen päälle tulee vielä toinen kerros pressua.

Lämmityslaitteiden paikat telineiden alapuolella olivat vielä marraskuun alussa tyhjillään.

Talvisesonki parantaa myös yrityksen omistamien telineiden käyttöastetta. Tavallisesti telineet makaavat talvikuukausina varastossa tyhjän panttina.

– Yksi edellytys talvitöille on, että telineet ovat omat. Telinevuokrat syövät katteet aika nopeasti, Tapio Hinkka sanoo.

Alalla on valitettavan tyypillistä, että hiljaisina talvikuukausina joudutaan lomauttamaan henkilökuntaa, vaikka joitain sisätöitä, kuten porraskäytävien maalauksia olisikin osalle henkilöstöstä. Mutta Maalausliike E. Hinkalla töitä riittää talvitöiden ansiosta läpi vuoden.

– On se työntekijöille kivempi olla töissä kuin kortistossa.

Sisätöitäkin on, mutta ei kuitenkaan siinä mittakaavassa kuin julkisivukorjauksia, Hinkka sanoo.

Onko kyseessä myös yritykselle kilpailuvaltti, että voidaan tarjota pidempää sesonkia?

– On varmasti. Syksy ja talvi voivat mennä remonttiin, mutta kun kevät koittaa, niin päästään nauttimaan tuloksesta.­ Asukkaat saavat parvekkeet käyttöönsä ajoissa. En ainakaan yhtään moitetta ole kuullut.

»

6/2015 VÄRI JA PINTA 9

Talvisesonki parantaa yrityksen omistamien telineiden käyttöastetta.

Talvityöt vaativat huolellisuutta

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha­ Tampereen teknillisestä yliopistosta muistuttaa, että talvityöt vaativat erityistä huolellisuutta sekä urakoitsijalta että työn tilaajalta. Trendinä rakennusalalla on jatkaa urakoita talvikuukausille, mutta se sisältää omat riskinsä, jotka täytyy ottaa vakavasti.

– Pidän talviurakointia yhtenä merkittävänä tekijänä sille, että uusissakin rakennuksissa on kosteus- ja homevaurioita, rakennusten lämmön- ja kosteudenhallintaan erikoistunut Vinha sanoo.

Vinhan mukaan kyse ei niinkään ole tiedon puutteesta vaan siitä, että kustannussyistä asianmukainen suojaus saattaa osalta urakoitsijoista jäädä tekemättä. Tällöin on todellinen vaara, että talvitöillä tehdään suurta vahinkoa rakenteisiin.

– Sinällään talviurakoinnissa ei ole mitään vikaa. Sen kanssa voidaan edetä, mutta valitettavan usein luistetaan kosteuden kannalta tarvittavista toimenpiteistä.

Varsinkin, kun puukerrostalojen rakentaminen on yleistynyt, niin siellä on tunnistettu hyvin oleelliseksi, että suojaus täytyy olla kunnossa.

Kosteudensuojauksen lisäksi on tärkeää, että lämpötila saadaan pysymään oikeana.

Esimerkiksi betonivalujen kuivumisen ja lujuuskehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää, ettei kylmä pääse tekemään tuhojaan. Myös lumen kanssa saa olla tarkkana, sillä vaikka se parhaassa tapauksessa eristeenä toimiikin, suojakelien aikaan vedeksi muuttuva lumi saattaa imeytyä rakenteisiin.

– Esimerkiksi jos lumi makaa holveilla, niin vesi imeytyy pikkuhiljaa materiaaleihin. Seurauksena betonirakenteet ovat

10 VÄRI JA PINTA 6/2015

niin kosteita, että ne eivät kuivu sellaisissa ajoissa, kuin kuvitellaan. Paljon on tapauksia, että aikataulujen painaessa päälle on lähdetty laittamaan pinnoitteita liian kosteille pinnoille. Pitää mitata hyvin tarkasti ja laajasti, että pinnat ovat riittävän kuivia.

Vaikka pinnat olisivat tietyssä kohdassa kuivia, niin kosteutta saattaa olla vielä paikoissa, joissa vesi on maannut.

– Rakenteiden lisäksi tulee huolehtia myös rakennusmateriaalien suojauksesta ja varastoinnista siten, että ne eivät kastu rakennusaikana. Talvella ja syksyllä rakennettaessa tulee muistaa lisäksi se, että ilman suhteellinen kosteus on joka tapauksessa suuri, jolloin rakennusmateriaalit kostuvat sitoessaan vesihöyryä ilmasta.

Tämä lisää osaltaan materiaalien kuivumisaikoja.

Vinha tunnistaa tarpeen talvirakentamiselle. Talvirakentaminen on yleistynyt parin

Jos urakoita tilattaessa ei ole suojauksista ollut sopimuksessa, niin ne jäävät yleensä tekemättä. Silloin tingitään väärästä asiasta.

JUHA VINHA

viime vuosikymmenen aikana. Urakoissa on nykyisin niin kireät aikataulut, ettei välttämättä ole edes mahdollista keskeyttää töitä kylmimpien kuukausien ajaksi. Usein talvitöiden taustalla onkin tilaajan vaatimus urakan valmistumisajankohdasta.

– Tietenkin voisi pyrkiä aikatauluttamaan työt fiksusti siten, että esimerkiksi sellaisia työvaiheita, jotka ovat kosteuden kannalta arempia, tehdään vuodenaikoina, jolloin kuivuminen on tehokkaampaa, Vinha muistuttaa.

Vinhan mukaan rakennusvalvonta on alkanut kiinnittää enemmän huomiota suojausasioihin. Mitään mullistavaa huokeata tekniikkaa ei näköpiirissä ole, vaan pressut toiminevat rakennustöiden suojauksena jat-

kossakin. Suojiin liittyvien telinejärjestelmien osalta on toki tullut markkinoille uusia ratkaisuja siirrettävyyden ja muunneltavuuden osalta siten, että ne sopivat paremmin muun muassa kerrostalorakentamiseen. Tapio Hinkan käyttämä erillissuojaukseen ja lämmittimiin perustuva julkisivun suojaus saa Vinhalta puhtaat paperit.

– Talviurakointia voi tehdä, kunhan tietää mitä tekee. Mitenkään poissuljettua se ei ole. Siihen täytyy panostaa sekä tiedostaa, että suojaukset ja lämmitykset tuovat lisäkustannuksia, jotka täytyy budjetoida mukaan.

Vinhan mukaan vastuuta on urakoitsijan lisäksi myös työn tilaajalla. Urakkapapereista pitäisi löytyä selkeä vaatimukset suojauksen toteuttamisesta.

– Jos urakoita tilattaessa ei ole suojauksista ollut sopimuksessa, niin ne jäävät yleensä tekemättä. Silloin tingitään väärästä asiasta.

Kustannukset jaettava tasaisesti

Tapio Hinkan mukaan talvitöiden tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan vielä varsin huonosti. Erityisesti suunnittelijoiden suuntaan hän lähettää viestiä, että vaihtoehtoa pitäisi harkita useammin. Esimerkiksi helsinkiläisen kerrostalon julkisivuremon­ tin­yhteydessä kustannukset eivät ole kynnyskysymys.

– Kustannukset eivät nouse mahdottoman paljon. Öljyä tai kaasua kuluu jonkin verran lämmitykseen, ja erillissuojauksen pystyttäminen vie kahdelta hengeltä noin neljä työpäivää, Hinkka sanoo.

Pääasia on, että kustannukset tiedostetaan hyvissä ajoin. Hinkka painottaa, että talvitöiden kustannukset pitäisi jyvittää osapuolten kesken, ei jättää vain urakoitsijan maksettavaksi ja riskiksi.

– Tilaajan kanssa tulisi neuvotella asiasta ja pyrkiä saamaan lämmityskustannukset talonyhtiön maksettavaksi – sillä valttikortilla, että työ valmistuu nopeammin.

Hyvän suojauksen ansiosta talvellakin voi vaihtaa ikkunoita.

» TALVIURAKOINNIN MUISTILISTA

2 1

Rakenna suojaus talvella esimerkiksi kahdella päällekäisellä pressulla.

3

Jos ulkona on yli 20 astetta pakkasta, lämmityskustannukset ohittavat katteet.

4 5

Aseta pussituksen yläpäähän puhaltimet, jotka puhaltavat takaisin ylöspäin kohoavaa lämmintä ilmaa.

Lumi voi toimia hyvänä eristeenä.

Suojausta toteuttaessa on kuitenkin otettava huomioon lumen paino.

6

Tiivistä suojaus huolellisesti, jotta kosteus ei pääse sisään.

Suojauksen tuuletusta on lisättävä, kun ilman suhteellinen kosteus on yli 60 prosenttia.

Huolehdi rakennustarvikkeiden kuivaketjusta.

7

Säädä lämmittimet niin, että pressujen sisällä on noin 10 astetta lämmintä.

6/2015 VÄRI JA PINTA 11

Tutkittua

ASIANTUNTIJA: Työmarkkinajohtaja Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT ry

Aika- ja urakkatyön osuus tehdystä työajasta Vuosi*

Maalausala

Lattianpäällytyssala

henkilömäärä

aikatyö %

urakkatyö %

henkilömäärä

aikatyö %

urakkatyö %

2014

1 268

90,4

9,4

322

54,1

45,9

2013

1 619

91,1

8,9

335

48,1

51,9

2012

1 427

90,9

9,1

344

61

38,8

2011

1 718

76,8

23,2

306

50,3

49,7

2010

1 341

87,8

12,2

248

51,7

48,3

2009

1 451

78,4

21,6

155

61,7

38,3

* = tilanne kunkin vuoden 4. vuosineljänneksellä

VALTAOSA TEKEE TUNTITYÖTÄ OHEISESSA TAULUKOSSA on eritelty maalaus- ja lattian­

MAALAUSALALLA ON kiinnitetty joitakin vuosia sitten

päällystysalojen aika- ja urakkatyön jakautumista prosentuaalisesti vuoden viimeisen kvartaalin osalta viiden viimeisen vuoden ajalta. Tilastoissa henkilömäärät vaihtelevat eri jaksoilla melko suuresti: maalausalalla 1 200–1 700 välillä ja lattianpäällystysalalla 150–350 välillä. Henkilömäärien vaihtelu eli palkkatilastoon vastaavien yritysten vaihtelu vaikuttaa myös aika- ja urakkatyötuntien jakautumiseen.

huomiota palkkatilastokyselyyn vastaamiseen, ja aika- ja urakkatyötuntien määrän muutos vuonna 2012 saattaa osittain liittyä siihen. Alalla saattaa myös näkyä kilpailutilanteen koveneminen yleensä ja ulkomaalaisten yritysten kilpailu. Saattaa olla, että maalausliikkeet ovat myös korvanneet urakkatöiden tekemistä lisääntyneellä aliurakoinnilla. Työntekijämäärät ovat kuitenkin muuttuneet niin vähän, että tästä ei välttämättä ole kyse. Täytyy muistaa, että vaikka tilastossa mukana olevien työntekijöiden määrä säilyisi jokseenkin samana, vastaajayrityksissä saattaa silti olla muutoksia, jotka vaikuttavat tilastoon. •

LATTIANPÄÄLLYSTYSALALLA palkkatilastoja on kerätty

melko lyhyen aikaa, noin vuodesta 2009. Alussa työntekijämäärä on sen vuoksi ymmärrettävästi pieni ja kasvanut sen jälkeen Myöhempinä vuosina työntekijämäärä on ollut melko samalla tasolla. Myös aikaja urakkatöiden osuus on pysynyt hyvällä tasolla.

12 VÄRI JA PINTA 6/2015

16.–19.1.2016

DOMOTEX 2016, WORLD FLOORING SUMMIT

Paikka: Hannover, Saksa Domotex 2016 tuo noin 200 parketteja ja laminaatteja ja yli 180 käyttötekniikoita esittelevää yritystä saman katon alle Saksaan.

Samalla palkitaan maailman parhaat matot Carpet Design Awardsissa.

Domotex-messuille on tulossa 1 400 näytteilleasettajaa yli 60 maasta.

www.rrmessut.fi

LED-valot säästävät energiaa ja luovat luonnonvalon kaltaisen valon värin.

TAPETILLE POHJAA ESKARO TAPETTIPOHJAMAALI on

vesiohenteinen, täyshimmeä tapettipohjamaali. Maalilla on erinomainen tartuntapinta, eikä se liukene tai pehmene tapetin alla. Maali antaa hyvän tartunta-alustan yleisimmin käytössä oleville tapettiliimoille ja -liistereille.

Eskaro Tapettipohjamaali soveltuu uusien ja aiemmin maalattujen betoni-, tasoite- ja rakennuslevypintojen pohjamaalaukseen kuivissa sisätiloissa. Tapettipohjamaali soveltuu paperi-, vinyyli- tai kuitutapettien alle.

Tapettipohjamaalia on saatavilla 2,7 litran ja 9 litran astioissa. Valkoinen A-pohja, joka voidaan sävyttää tai käyttää sellaisenaan.

• LISÄTIETOJA www.eskaro.f

TIESITKÖ?

Betoniteollisuus ry on valinnut Helsingin Itäkeskukseen valmistuvan Keskon liiketilan vuoden 2015 Paalutustyömaaksi.

Valintaperusteena olivat onnistunut paalutustöiden organisointi ja yhteistyö osapuolten välillä.

VALOA TYÖHÖN FESTOOLIN SYSLITE DUO on työvalaisin, jossa käytetään uudenaikaista LED-

teknologiaa. Työvalaisin takaa 8000 lumenin valaisutehon ja päivänvalon kaltaisen 5000 kelvinin värilämpötilan valolaadun.

Valaisin muodostaa optimaalisesti sijoitetuilla LED-lampuillaan 180 asteen valokeilan ja valaisee myös suuret työtilat erittäin tasaisesti. Tehokas valaisin helpottaa nurkkien, kellarien, ullakoiden tai huonosti näkyvien lattiapintojen työkohteissa työskentelyä.

Suuren jäähdytysrungon ansiosta valaisimen kosketuspinnat eivät aiheuta palo- eikä palovammavaaraa. Kantokahvan, systainer-salkun ja sisäänrakennetun johtokelan ansiosta valaisinta on helppo kuljettaa.

• LISÄTIETOJA www.festool.fi/valo

SUOMEN KORROOSIOURAKOITSIJAT RY

PINTAURAKOITSIJAT RY

Lähde: Betoniteollisuus ry:n tiedote 24.11.2015

6/2015 VÄRI JA PINTA 13

MUISTA! Jos Saksan Domotex 2016 -messut jäävät väliin tammikuussa, Domotex Turkey järjestetään 23.–26. toukokuuta Gaziantepissa Turkissa. Messut ovat Turkin suurimpia mattojen ja lattianpäällysteiden tapahtumia.

Lähde: Saksan Messut Oy:n tiedote 25.11.2015

EPOKSIKEMIKAALIT AMMATTITAUTIEN AIHEUTTAJANA EPOKSIKEMIKAALIT ovat ammattitaudiksi vahvistettujen

KEHITTÄMISYKSIKKÖ INNOOMNIALLE KUNNIAMAININTA

allergisten kosketusihottumien suurin aiheuttajaryhmä.

Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteristä.

Epoksiyhdisteet ovat muun muassa rakennusalalla käytettäviä muovikemikaaleja. Vuosina 2009−2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen epoksi-ihottumatapausten joukossa yleisiä ammatteja olivat putkiasentajien lisäksi maalarit ja pinnoittajat.

Epoksikemikaalien aiheuttamassa allergiassa on tavallista, että työntekijät ovat nuoria ja saavat oireita jo muutaman kuukauden työnteon jälkeen. Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu, mutta herkistymisen jälkeen on vaikea jatkaa epoksialtisteisessa työssä, koska täydellinen suojautuminen epokseilta on haastavaa.

Epoksityössä tulisi käyttää kemikaalinsuojakäsineitä, joissa on riittävän pitkä varsi. Niiden päällä voidaan käyttää lisäksi useita kerroksia kertakäyttökäsineitä, joita riisutaan kerroksittain lyhyin väliajoin. Näin vältetään myös ympäristön likaantuminen.

Työterveyslaitoksen hankkeen pohjalta tehty Epoksikansio-sivusto: www.ttl.fi/epoksikansio.

ESPOON SEUDUN koulutuskuntayhmä Omnian kehittämis-

• LISÄTIETOJA www.ttl.fi

• LÄHDE: Omnia

yksikkö InnoOmnia palkittiin kunniamaininnalla Laatukeskuksen Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailussa.

Kunniamaininnan perustelussa todettiin, että InnoOmnia on osaamis- ja innovaatiokeskus, joka osallistaa laajasti sidosryhmiä ja on tulos pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja uran uurtamisesta ammatillisessa koulutuksessa.

Kilpailun tähtäimessä on suomalaisten innovaatioiden tunnettuuden lisääminen sekä kannustaminen kansainväliseen yhteistyöhön innovaatiotoiminnassa. Tänä vuonna kilpailuun osallistui satoja erikokoisia organisaatioita eri toimialoilta ympäri Suomen.

Kuusi vuotta toimineesta InnoOmniasta on tullut vetovoimainen ja palkittu innovatiivisten oppimisratkaisujen ja yrityspalveluiden kehittäjä. Espoon keskuksen kampuksella toimiva yhteisö edistää oppimista, keksintöjen syntymistä ja yrittäjyyttä yli kouluasteiden ja organisaatiorajojen. Yhteisissä tiloissa toimivilla opiskelijoilla, yrittäjillä ja henkilöstöllä on käytössään nykyaikaiset työtilat, tukipalveluja sekä yhteisöllistä sparrausta.

29.–31.1.2016

5.–7.2.2016

12.–14.2.2016

ASTA RAKENTAJA -MESSUT

RAKENNA & SISUSTA -MESSUT

Paikka: Myyrmäki-halli, Vantaa

Paikka: Turun messukeskus

Paikka: Turun messukeskus

Rakenna & Remontoi -messuilla on ­laaja kattaus alan kärkiyrityksistä p ­ ienempiin mielenkiintoisiin toimijoihin.

Vuosittain järjestettävät rakannusalan messut keräävät yhteen Turun seudun alasta kiinnostuneet.

Vuosittain järjestettävät rakannusalan messut keräävät yhteen Turun seudun alasta kiinnostuneet.

www.rrmessut.fi

www.asta.fi

www.rakennusmessut.fi

RR-MESSUT

14 VÄRI JA PINTA 6/2015

NIMITYKSIÄ

RAIMO LEHTINEN NOR-MAALI OY:N TOIMITUSJOHTAJAKSI NOR-MAALI OY, korkealaatuisiin teol-

lisuus- ja laivamaaleihin keskittyvä Lahtelainen yritys vahvistaa organisaatiotaan. Yhtiön­hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi 9.10.2015 DI/MBA Raimo Lehtisen.

Lehtinen on aiemmin työskennellyt Peikko Group Oy:n palveluksessa vastuualueenaan konsernin globaalin myynnin ja markkinoinnin johto.

Nor-Maali Oy:n edellinen toimitusjohtaja Markku ­Tuominen jatkaa yhtiön palveluksessa vientijohtajana, josta hän vastasi jo aiemmin oman toimensa ohella.

• LISÄTIETOJA Raimo Lehtinen, raimo.lehtinen@nor-maali.fi

Jarkko Lasanen

Samuli Tiirola

STOFIX OY:N hallitus on nimittänyt Jarkko Lasasen yhtiön

uudeksi toimitusjohtajaksi 6.11.2015. Lasanen on toiminut aikaisemmin yhtiön kansainvälisen liiketoiminnan johtajana.

Nimityksellä on huomioitu yrityksen toiminnan uudet ja erityiset vaatimukset, joita viime vuosien aikainen kansainvälistyminen ja kasvu ovat luoneet.

Samuli Tiirola on nimitetty Stofix Oy:n uusien liiketoimintaalueiden johtajaksi 6.11.2015 alkaen. Tiirolalla on syvällinen ja pitkäaikainen tuntemus Stofixin tuotteista ja hän tuntee alan markkinat.

Stofix Oy tavoittelee laajempaa asiakaskuntaa kehittämällä uusia tuotteita tiilijulkisivumarkkinoille.

• LISÄTIETOJA Jarkko Lasanen, jarkko.lasanen@stofix.com Samuli Tiirola, samuli.tiirola@stofix.com

MUISTA! Yrjö Ahonen

Ville Hiltunen

YRJÖ AHONEN on nimitetty Fescon Oy:lle tuotepäälliköksi

17.8.2015 alkaen. Ahosen vastuualueena on märkätila- ja tasoitetuotteiden projektimyynti.

VILLE HILTUNEN on nimitetty Fescon Oy:lle myyntipäälliköksi

1.9.2015 alkaen. Hiltusen vastuualueena on Uudenmaan alueen rautakauppamyynti.

Työnantajan on mitattava hengitysilman radonpitoisuus lämmityskaudella eli marrashuhtikuussa useimmilla työpaikoilla niissä kunnissa, joissa radonia esiintyy tavallista enemmän.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto ek.fi

• LISÄTIETOJA www.fescon.fi

6 000 €

Rakennusteollisuus RT:n rakennusalan jatkokoulutusrahasto on jakanut tänä vuonna apurahoja 6 000 eurolla. Summalla rahoitetaan muun muassa tutkimusta laadun ja tuottavuuden parantamiseksi organisaatiokulttuurin avulla. Lähde: RT:n tiedote 17.11.2015

6/2015 VÄRI JA PINTA 15

Kuva: Tuomas Uusheimo

TAPATURMAVAKUUTUSLAINMUUTOKSELLA SELKEYTTÄ YRITTÄJIEN VAKUUTUSTURVAAN LAKISÄÄTEISTÄ TAPATURMAVAKUUTUSTA säätelevä tapaturmava-

VUODEN 2015 BETONIJULKISIVU HELSINKILÄINEN ARKKITEHTUURITOIMISTO Heikkinen-Komonen

Oy on voittanut Vuoden 2015 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon. Voittanut työ, vuonna 2015 valmistunut Kangasala-talo, sijaitsee Kangasalan keskustassa. Rakennus on osa keskustakorttelia, joka koostuu eri aikaisista rakennuksista.

Voittaneessa työssä yhdistyvät merkittävällä tavalla laadukas arkkitehtisuunnittelu sekä innovatiivinen julkisivuratkaisu.

Voittanut ehdotus on oivallinen esimerkki betonin käytöstä, jossa julkisivujen veistoksellisuus ja vivahteikas värimaailma korostavat rakennusmateriaalin tarjoamia mahdollisuuksia.

Betoniteollisuus ry:n viidennen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita.

• LISÄTIETOJA www.betoni.com

TURVALLISUUTTA JALKOJEN ALLE LIUKKAAT LATTIAT saavat kyytiä Nerostep Oy:n suunnittelemilla ja

valmistamilla korkealaatuisilla ja kestävillä PVC-ritilämatoilla.

Nerostepin tuotevalikoimaan kuuluu neljä tuotetta, STANDARD, STOP, SAFE-T-GRID JA INTERIOR, jotka soveltuvat pitoa vaativiin tiloihin koti- ja ammattikäyttöön.

Kotimaiset avainlippu-tunnuksella varustetut muoviritilämatot valmistetaan yrityksen omalla tehtaalla Nurmijärvellä. Yritys lanseeraa pian uusia tuotteita valikoimassaan.

• LISÄTIETOJA www.nerostep.fi

16 VÄRI JA PINTA 6/2015

kuutuslaki muuttuu vuodenvaihteessa. Uusi, yksityiskohtaisempi laki selkeyttää ja uudistaa vanhaa lakia.

– Osa yrittäjistä siirtyy lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella vakuutetuista vapaaehtoisesti vakuutettaviin. Siksi suurin vaikutus yrittäjien näkökulmasta on yrittäjien vakuutusturvaan. Lakiuudistuksen jälkeen yrittäjä ei kuulu enää yrityksen pakollisen työajan vakuutuksen piiriin, vaan valitsee itse sosiaalivakuutuksensa tason ottaessaan YEL-vakuutuksen ja yrittäjän tapaturmavakuutuksen, kertoo Fennian johtaja Kari Björklöv.

YEL-työtulon ilmoittaminen onkin jatkossa yrittäjien kannalta entistä tärkeämpää, koska se toimii yrittäjän kaiken sosiaaliturvan ja ansionmenetyskorvauksen perusteena. Myös yrittäjän tapaturmavakuutuksesta maksettavat päiväraha ja tapaturmaeläkekorvaukset perustuvat jatkossa siihen.

Vuoden alusta lähtien yrittäjät saavat korvauksen tapaturmavakuutuksesta, mutta Kela-päivärahan vain tapaturmavakuutuksen korvauksen ylittävältä osin, ei siis koko sairauspäivärahaa. Yrittäjät asetetaan siis samalle viivalle palkansaajien kanssa.

– Yrittäjän kannattaa edelleen ottaa pakettivakuutus, joka sisältää sekä työajan että vapaa-ajan, Björklöv suosittelee.

Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva, yrityksessä vastiketta vastaan työskentelevä perheenjäsen on jatkossa vakuutettava pakollisella työajan vakuutuksella kuten muutkin palkansaajat.

Yrittäjän tapaturmavakuuttaminen noudattaa yrittäjän eläkelain periaatteita: se on pakollinen osakeyhtiön osakkaalle, joka omistaa yksin enintään 30 prosenttia tai perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yrityksen osakkeista. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehille tapaturmavakuutus ei ole enää pakollinen.

Yrittäjän kannattaa ennen vuodenvaihdetta tarkistaa tapaturmavakuutuksensa, jotta ne ovat ajan tasalla uuden lain astuessa voimaan.

• LISÄTIETOJA www.fennia.fi

RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUS KEHITTYNYT POSITIIVISEEN SUUNTAAN TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITON tilastojulkaisun

mukaan työtapaturmien määrässä ja tapahtumataajuudessa on näkyvissä suotuisaa kehitystä. Tapaturmataajuus on muun muassa vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes viidenneksellä.

Erityisesti suuret rakennusalan yritykset ovat panostaneet työturvallisuuteen liittyvään kehitystyöhön. Suurissa yrityksissä tapaturmien määrä on laskenut tilastollisia keskiarvoja huomattavasti enemmän.

• LISÄTIETOJA www.rakennusteollisuus.fi ja www.tvl.fi

SANOTTUA

NIMITYKSIÄ

"Tapaturmavakuutus-lakiuudistuksen jälkeen yrittäjä ei kuulu enää yrityksen pakollisen työajan vakuutuksen piiriin, vaan valitsee itse sosiaalivakuutuksensa tason ottaessaan YELvakuutuksen ja yrittäjän tapaturmavakuutuksen."

Fennian johtaja Kari Björklöv

Mestarinlakin ansaitsee maalarimestaritutkinnon suorittanut Kaakkois-Suomen Pintaurakoitsijat ry:n jäsen.

TEKNOS-KONSERNIN Architectural Coatings -segmentin johtaja

Arto Mannonen on nimitetty Teknos-konsernin Suomen yhtiön toimitusjohtajaksi. Hän aloitti uudessa­tehtävässään 1.12. ja jatkaa edelleenkin myös AC-segmentin johtajana. Kauppa- ja rakennusmaaliosaston avainasiakaspäällikkö Wille Saarinen siirtyy 1. joulukuuta 2015 alkaen KRM-myyntijohtajaksi ja vastaa kauppa- ja rakennusmaalien liiketoiminnasta Suomessa.

Aluemyyntipäällikkö Markku Leppänen on nimitetty aluemyyntipäällikkö-tehtävänsä ohella ammattikunnasta vastaavaksi avainasiakaspäälliköksi.

• LISÄTIETOJA: Arto Mannonen, arto.mannonen@teknos.fi

ÄÄNETÖN SAUMA BOSTIKIN UUDELLA Acryl Power Flex

KAAKKOIS-SUOMI HEITTÄÄ HAASTEEN KAAKKOIS – SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY:N edesmenneen van-

hemman patistelijan ja kunniajäsenen Matti Peuhkurin Liiton 100-vuotisjuhlissa tekemää yleistä kehotusta kunnioittaen on yhdistyksemme päättänyt hankkia kaikille yhdistyksen jäseninä oleville Maalarimestarin tutkinnon suorittaneille henkilöille Mestarinlakin yhdistyksen kustannuksella.

Haluammekin heittää julkisen haasteen kaikille Pintaurakoitsijat Ry:n jäsenyhdistyksille Mestarinlakin hankinnasta omille maalarimestareilleen.Toivomme, että vuoden 2016 vuosikokouksessa Jyväskylässä näemme kattavan joukkion kokousedustajia Mestarinlakki päässä!

• KIRJOITTAJA Harri Peuhkuri

-akryylisaumamassalla on laaja käyttöalue. Se on testattu akustiikkasaumamassaksi, ja sopii sen vuoksi käytettäväksi tiloissa, joiden välillä on äänirajoituksia. Saumamassa estääkin loistavasti ääntä, vetoa ja lämpövuotoja.

Saumamassaa voidaan käyttää myös venttiilien ja läpivientien ympärillä tai maalattavana pintana. Se ei päästä väriä ympäröiville pinnoille, ja siinä on paremmat liikkeenkestoominaisuudet kuin perinteisessä saumamassassa.

Värivaihtoehtoina on tavallinen valkoinen ja munankuoren valkoinen.

• LISÄTIETOJA www.bostik.fi

Kaakkois – Suomen Pintaurakoitsijat Ry, Puheenjohtaja

Kiitos kuluneen vuoden yhteistyöstä ja Onnea Vuodelle 2016!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

6/2015 VÄRI JA PINTA 17

INSPIRAATIOTA METALLIEN MAAILMASTA VARPAIDEN PALELUA VASTAAN WEBER COMFORT LÄMPÖLATTIASSA on lattialämmitys ja

askeläänieristys. Järjestelmässä käytetään uritettuja, alumiinipintaisia lämmönluovutuslevyjä, jotka toimivat sekä lämpö- että askeläänieristeenä.

Vesikiertoiset lattialämmitysputket voidaan asentaa levyjen uriin, millä voidaan vähentää rakennepaksuutta yhdessä suoran pintalaatan kanssa. Alumiinin noin 400 kertaa tasoitetta paremman lämmönjohtavuuden ansiosta lämpö jakautuu tasaisesti sivusuunnassa.

Weber.vetonit 4350 dB-Plaano-pumpputasoitteesta tehty pintalaatta reagoi nopeasti lämpötilan vaihteluihin, mikä auttaa tasaisen sisälämpötilan ylläpitämisessä. Weber Comfort Lämpölattia voidaan päällystää lähes millä vain, kuten parketilla, klinkkerillä tai kokolattiamatolla.

• LISÄTIETOJA www.e-weber.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016

MAAILMAN SUURIMPIIN kuitusementtilevyjen valmistajiin kuuluva­

Cembrit on tuonut kolme uutta design-värisävyä Cembrit Structure levymallistoon.

CORTEN STEEL on rouhea ja rock-henkinen ruosteinen sävy, jolla voi toteuttaa tasasävyisen julkisivun ilman huolta oikean teräksen valumajäljistä.

OLD COPPER vangitsee katseen patinoituneen kuparin arvokkaalla ja vihertävällä sävyllä sekä strukturoidulla pinnalla.

Pinnoitteen elävä pinta taittaa valoa kauniisti.

BLACK IRON on metallinharmaata magnetismia ja metallinhohtoa huokuva pinnoite, joka säilyttää voimansa vuodesta toiseen erikoispinnoitteen ansiosta.

Metallinhohtoiset Cembrit Structure Design -levyt on valmistettu kuitusementistä, kestävästä ja ympäristöystävällisestä kiviaineksesta, joka on immuuni sään vaihtelulle, ilmansaasteille ja mikrobeille. Erikoisvalmistetun Structure-pinnoitteen avulla sadevesi huuhtoo lian pois pitäen levyn pitkään puhtaana.

• LISÄTIETOJA www.cembrit.fi

Kiitos kuluneesta vuodesta ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2016!

Esko Nurmisen Maalaamo Oy Läkkisepänkuja 4 00620 Helsinki

18 VÄRI JA PINTA 6/2015

www.solmaster.fi

Kolumni Janne Suntio

Teinit töihin

T

EINI-IKÄISIÄ NOTKUU rakennus-

alan ovella, mutta keitä astuu porstuaan, saati ottaa kontrahdin?

Tänä päivänä nuoret katsovat rakennusalaa kaukaa. Kokemusta rakentamisesta ei ole kertynyt. Lauta­ poikien heimo on kuollut sukupuuttoon.

Vetelehtivät hupparinuoret ärsyttävät työssäkäyvää ammattilaista. Miksi hupparinuoret eivät pysy valtavirrassa? Miksi he vetäytyvät syrjään? Ovatko he mielestään turvassa ryhmässä, joka on eksynyt yhdessä?

OLISIKO NUORTEN ja rakennusalan välisessä

kuilussa pikkuisen syytä myös alassa itsessään? Kaikessa normeeraus- ja työturvallisuusinnossamme olemme tulleet suojelleeksi jälkikasvujamme työmaan vaaroilta niin tehokkaasti, että nuorelle raksatyö on lakannut olemasta vaihtoehto PlayStationin ja Instagramin rinnalla.

Päällä olevissa normienpurkutalkoissa tulisi rakennusalalla purkaa padot ja kaataa aidat nuorten kesähessujen ja työmaiden

väliltä, jotta muutkin kuin ammattiin opiskelevat pääsisivät töihin. Ja kun vauhtiin päästäisiin, niin TET-harjoittelijatkin voisivat tulla tontille samassa imussa.

RAKENNUSALA SAA NÄHDÄ teinit lapsina, joita

täytyy kasvattaa, ja ymmärtää että työyhteisö on kasvattaja vailla vertaa. Koulussa teini on nuori nuorten omassa maailmassa, ja kotona hän on aina lapsi iästä riippumatta.

Vasta työyhteisössä nuori pääsee ensimmäistä kertaa aikuisten maailmaan omana itsenään.

Työelämän vaikutuksen nuoreen huomaa parhaiten ammattikoulussa, jossa jo ensimmäinen työssäoppimisjakso on käänteentekevä. Oppilaitokseen kirjautuu lapsi ja kolmen vuoden aikaisten työkokemusten jälkeen sieltä valmistuu nuori aikuinen.

•K irjoittaja on Rakennus- ja ­kiinteistöpalvelualan ­ vetovoima ry:n asiamies. www.themesta.net

Normienpurkutalkoissa tulisi kaataa aidat nuorten kesähessujen ja työmaiden väliltä.

6/2015 VÄRI JA PINTA 19

"Perusasiat En ole oikein ovat Suomessa koskaan ollut kunnossa, mutta kova myyntimies. vientiä ei että ole nyt Ajattelin, riittävästi." yhdistystoiminnan myötä pääsen niin sanotusti piireihin.

URAN VARRELTA 1960

Esko Nurmisen maalausliike perustetaan

1974

1986–1993

1992

1993

2008

Esko Nurminen Suomen Maalarimestariliiton palkkalautakunnan puheenjohtajaksi

Esko Nurminen toimii Suomen Maalarimestariliiton 1. puheenjohtajana.

Sukupolven vaihdos, Heikki Nurminen yrityksen johtoon

Esko Nurminen Rakennusteollisuuden Keskusliiton johtokuntaan ja 2. vara­ puheenjohtajaksi

Heikki Nurminen ­Pintaurakoitsijat ry:n (ent.

Suomen maalarimestariliitto) puheenjohtajaksi

20 VÄRI JA PINTA 6/2015

Urakointia kahdessa polvessa Hiljattain 80 vuotta täyttänyt talousneuvos Esko Nurminen on kulkenut ainutlaatuisen polun pintakäsittelyyrittäjänä ja alan edunvalvojana. Vuosikymmenien aikana Nurminen koki yrittäjyyden nousut ja laskut sekä edunvalvonnan poliittiset kuohunnat.

TEKSTI MATTI KERÄNEN KUVAT VESA TYNI

E

sko Nurminen istuu neuvotteluhuoneeseen yhdessä poikansa Heikki Nurmisen kanssa Helsingin Metsälässä sijaitsevassa toimistossa. Vuonna 1960 perustettu Esko Nurmisen Maalaamo on toiminut näillä sijoilla lähes 45 vuotta.

Neuvotteluhuoneen ikkunnasta näkyi aikoinaan KOP:n konttori, josta toimistokiinteistön laajennukseen haettiin laina ilman suurempia neuvotteluja. 80-luvulla tehty investointi oli vähällä nujertaa yrittäjän.

– Silloinen liikevaihtomme oli noin viisi miljoonaa markkaa, mutta investoimme laajennukseen lähes seitsemän miljoonaa.

Sitten markka devalvoitiin, ja yhdessä yössä velkataakkamme kasvoi miljoona markkaa. Mutta siitäkin selvisimme, Nurminen hymyilee.

Yrittäjän alkutaival oli hitaan kasvun aikaa. Ensimmäiset kymmenen vuotta yritys teki pieniä yhdestä kolmeen työmiestä työllistäviä urakoita. Vuonna 1966 Esko Nurminen päätti lähteä mukaan Helsingin maalarimestariyhdistyksen toimintaan.

– En ole oikein koskaan ollut kova myyntimies tai itseni edustaja. Ajattelin, että yhdistystoiminnan myötä pääsen niin sanotusti piireihin, Nurminen naurahtaa.

Tästä alkoi pitkä ura alan palkkaneuvottelijana. Ensimmäisen kerran Nurminen valittiin palkkaneuvottelukuntaan 1971.

Luottamustehtävät veivät Nurmisen lopulta

Rakennusteollisuusliiton hallitukseen ja Teollisuuden työnantajien, nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton hallitukseen.

Verkostoitumistavoite toteutui komeasti.

Suuresta urakasta työtaistelu

1970–80-luvut olivat Esko Nurmisen Maalaamon kasvun aikaa. Yrityksen siihen astisen historian suurin ponnistus oli vuosina 1974–1976 rakennettu Nesteen, nykyisen Fortumin, pääkonttori Espoon Keilaniemessä. Urakasta muodostui Esko Nurmisen palkkaneuvottelijan roolin vuoksi yrityksen murheenkryyni. Urakassa mitattiin yrittäjän hermot ja edunvalvojan kovapäisyys.

Nurminen toimi Nesteen pääkonttorin rakennustöiden aikana työnantajapuolen pääneuvottelijana työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijäpuoli päätti käyttää tilaisuutta hyväksi ajaessaan ”sama palkka samasta työstä” -tavoitettaan. Elämäkerrassaan Nurminen kirjoittaa ay-liikkeen tavoitteen sopineen huonosti maalausalalle.

– Jos normaali ammattimies valmiiksimaalaa seinää 400 m2 päivässä, täytyy puolta hitaampia olla tuplamäärä samaan päästäkseen, Nurminen kirjoittaa.

Työmaalla neuvottelujunttura johti viikkoja kestäneeseen ”italialaiseen lakkoon”.

Työaikoja noudatettiin, mutta urakka ei edennyt. Työtaistelut ja urakan viivästyminen ajoivat Esko Nurmisen yrityksen taloudelliseen ahdinkoon ja lähelle vara-

KETKÄ?

Nimi: Esko Nur Syntynyt: 23 minen .9 Asuu: Pakila .1935 Hausjärvi ,H Perhe: Vaim elsinki o Mitä ilman ja kaksi lasta ei tulisi toim ee ”Kyllä vaimo on hyvä kave n: ­ ri” Nimi: Heikk i Nurminen Syntynyt: 11 .

Asuu: Espo 5.1959, Helsinki o Perhe: Vaim o, kaksi tytä rtä ja koira Mitä ilman ei tu Hyviä yöunia lisi toimeen:

Heikin sisko Maritta Kinnunen toimii toimistopäällikkönä ja toisena omistajana yrityksessä.

"

T yötaistelujen päätyttyä siihen mennessä hankittu pääoma meni, mutta kunnia jäi."

rikkoa. Työtaistelujen päätyttyä ja Nesteen pääkonttorin valmistuttua Nurmisella oli 73 työntekijää. Vuoden päästä työntekijöitä oli enää 17. Siihen mennessä hankittu pieni pääoma meni mutta kunnia jäi, mihin Nurminen on ollut tyytyväinen.

– Jäljelle jäivät vain parhaimmat ja luotetuimmat työntekijät. Vaikeaa aikaa kesti pari vuotta, jonka jälkeen lähdimme taas uuteen nousuun, Nurminen muistelee.

Esko Nurmisen ura edunvalvontatehtävissä jatkui aina vuoteen 1993 saakka. Yksi edunvalvontatyön suuri muutos osui vielä uralle: Neuvostoliiton hajoaminen.

– Siihen saakka neuvottelut olivat hyvin kireitä ja välillä tuli terveisiä milloin mistäkin. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen työntekijäpuolen asenteet muuttuivat, turhat palopuheet jäivät pois ja lähestyttiin enemmän asialinjaa.

Sukupolvenvaihdos ­ keskellä lamaa

80-luvun nousukauden vaihduttua 90-luvun alun lamaan oli Esko Nurmisen Maalaamon aika tehdä sukupolvenvaihdos. Yri-

22 VÄRI JA PINTA 6/2015

tys muuttui osakeyhtiöksi ja pääosakkaiksi tulivat Heikki Nurminen, hänen siskonsa Maritta Kinnunen, ja yrityksen silloinen laskentapäällikkö Mauri Hämäläinen. Myöhemmin sisarukset päätyivät hankkimaan yrityksen kokonaan omistukseensa. Isänsä edunvalvonnan aktiivivuosilta Heikki Nurmisella on mielessä myös eduvalvonnasta yritykseen syntynyt sisäinen paine.

– Isän aktiivinen toiminta edunvalvonnassa ja palkkaneuvotteluissa toi meille kentälle myös paineita. Kaiken piti mennä ”by the book”. Missään ei ollut varaa oikaista, Heikki Nurminen sanoo.

Nykyisiin tehtäviinsä hän kertoo ajautuneensa.

– Kyllähän sitä opiskeluaikoina oli vaikka mitä ajatuksia päässä tulevaisuudesta.­ Ensimmäisen kerran tulin kesätöihin vuonna 1973. Opiskelujen loputtua 1982 tulin yritykseen töihin täysipäiväisesti aluksi työjohtajaksi ja lopulta työpäälliköksi.

Sitten aika nopeasti tuli eteen sukupolven vaihdos, Heikki Nurminen kertoo.

Sukupolven vaihdos tehtiin vaikean laman keskellä 1992. Lisäksi yritys oli juuri

saanut valmiiksi suuret urakkansa Säätytalolla, Oopperatalossa ja Ylen Isolla Pajalla.

Urakoiden valmistuttua tilaukset loppuivat kuin seinään. Nousukauden jälkeen kesti aikaa löytää uusi hinnoittelutaso niin urakoissa kuin toimiston kuluissa. Yhden tappiollisen vuoden jälkeen Esko Nurmisen Maalaamo sai jälleen otteesta kiinni.

Edunvalvonta näköalapaikkana

Myös Heikki Nurminen on osallistunut aktiivisesti edunalvontatehtäviin. Hän on toiminut Pintaurakoitsijat ry:n puheenjohtajana viisi vuotta ja varapuheenjohtajana neljä vuotta. Lisäksi hän on toiminut muun muassa Rakennusteollisuuden hallituksessa ja Suomen yrittäjien hallituksessa.

Sittemmin Heikki Nurminen on jättäytynyt edunvalvontatehtävistä. Merkittävimmät saavutukset hän kokee saaneensa aikaan harmaan talouden torjunnassa.

– Aktiivinen toiminta edunvalvonnassa antoi paljon näköaloja ja auttoi suhteiden luomisessa. Saimme paljon hyvää aikaan harmaan talouden torjuntaohjelmaan.

Esimerkiksi tilaajavastuulakia ja veronume-

ENM tekee myös pienempiä töitä, vaikka työssä painottuu rakennusmaalaus ja korjausrakentaminen.

"

Aktiivinen toiminta edunvalvonnassa antoi paljon näköaloja ja auttoi suhteiden luomisessa."

roiden käyttöönottoa ajoimme rakennusteollisuudessa aktiivisesti. Edunvalvontatyö on aikaavievää hommaa. Viikosta sai puolitoista päivää viettää liiton asioita hoitaen, Heikki Nurminen kertoo.

Yhdistystoiminnan jatkuvuus ja onnistuminen on kiinni siitä, kuinka hyvin alan kilpailijat kykenevät yhdessä tekemään päätöksiä ja asettamaan yhteisiä tavoitteita.

Pitkään jatkunut laskusuhdanne kiristää yrittäjien hermoja, mikä näkyy myös liiton toiminnassa.

– Tulevaisuus on nyt vedenjakajalla.

Se voi lähteä joko hyvään tai huonoon suuntaan. Se riippuu paikallisyhdistyksistä, jäsenistä, kilpailutilanteesta ja yleisestä hengestä. Jos ajat eivät parane, hermot voivat kiristyä entisestään, Heikki Nurminen pohtii.

– Hevostakin pitää ajaa vain yhden henkilön kerrallaan. Jos ohjaksia nykii monta ajajaa, niin ajamisesta ei tule mitään ja hevonenkin lopulta villiintyy, Esko Nurminen opastaa.

Esko Nurminen nimettiin Suomen ­Pintaurakoitsijoiden kunniapuheenjoh­ tajaksi vuonna 2012. Esko Nurmisen ­Maalaamo valittiin vuoden maalausyritykseksi vuonna 2011. •

Vuoden 2014 yli 8 miljoonan euron liikevaihto on syntynyt hyvin tehdyistä urakoista.

6/2015 VÄRI JA PINTA 23

TEKSTI JARI PELTORANTA KUVAT ADEX OY JA ISTOCKPHOTO

Palveluksessa

Tuotevalmistajan kurssilla tiedot ajan tasalle Ardex-opiston järjestämillä kursseilla käydään läpi rakennusalan eri osa-alueiden teoriaa ja käytäntöä.

Kävimme tutustumassa kurssipäivään.

T

asoite-, vedeneriste- ja liimavalmistaja Ardex on tarjonnut jo yli 15 vuoden ajan ilmaista koulutusta rakennusalan ammattilaisille.

Kurssit ovat maksuttomia ja niitä järjestetään läpi vuoden ympäri Suomea.

– Koulutus alkoi vuonna 1999, ja vuosittain koulututuksessamme käy nykyisin noin 2 000 osallistujaa, kertoo Ardex Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sintonen.

Artikkelin kirjoittaja kävi tutustumassa Ardexin Märkätilapäivän sisältöön Ardex-opistolla Espoossa.

Kurssin kouluttajina toimivat Ardexin tekninen päällikkö Heikki Immonen ja tekninen edustaja Janne Rikala.

Kurssin aluksi Immonen kävi läpi yleisimpiä märkätilatöissä vastaan tulevia ongelmatilanteita ja niiden ennaltaehkäisyä yleisellä tasolla.

Vedeneristämistä koskevia viranomaismääräyksiä ja ohjeita käsiteltiin myös lyhyesti. Yleisalustuksen jälkeen tutustuttiin Rikalan johdolla käytännön työmenetelmiin ja nikseihin muutaman tärkeimmän Ardex-tuotteen osalta. Ruokailun jälkeen oli vuorossa vedeneristys, laattojen kiinnitys ja saumaus sekä yhteenveto vedeneristysjärjestelmästä.

Opetus oli hyvin konkreettista ja selkeätä. Näki, että Ardexillä on jo pitkä kokemus kurssijärjestäjänä.

24 VÄRI JA PINTA 6/2015

Asiakkaat vaativat

– Tulin tänne Ardexin kurssille erityisesti sen takia, että hirveän moni taloyhtiö vaatii Ardexin tuotteita käytettäväksi remonteissa. Ardexin tuotteet ovat tunnetusti laatutuot­ teita ja niillä on hyvä maine. Halusin päivittää omat tietoni niiden osalta.

Moni asiakas ei anna tehdä töitä muilla kuin Ardexin tuotteilla, kertoo Paintmasters Oy:n toimitusjohtaja Harri Hakulinen.

Paintmasters on pieni saneerausalan firma, jossa on yrittäjä-toimitusjohtajan lisäksi pari kolme palkattua työntekijää.

– Myös työntekijät käyvät kursseilla itseni lisäksi. Haluamme pitää laadusta kiinni. Kaikilla pitää olla aina päivitettyä tietoa kulloisiinkin työtehtäviinsä. Kehitys on nykyään aika nopeata, sen huomaa täälläkin.

Vähintään kolmen vuoden välein olisi hyvä käydä kursseilla, muuten tippuu kehityksen kelkasta, Hakulinen toteaa.

Hän on tyytyväinen Ardex-opiston opetuksen tasoon. Jo aamun opetuksen yleisessä osassa oli uutta tietoa kokeneelle saneerausyrittäjälle.

– Uutena tietona minulle tuli ­esimerkiksi pintakosteusmittarin käytön ongelmat. Käytännössä elektronisella pintakosteusmittarilla ei näytä olevan juuri mitään todellista merkitystä ­kosteuden mittauksessa, kuten kouluttaja esitti käytännön esimerkeillä.­Samoin ehkä beto-

nin kutis­tumisen voimakkuus tuli uutena asiana minulle. En tiennyt, että se on noinkin rajua. Muovilistan avulla ­näytetty käytännön kutistumisesimerkki oli tosi hyvä ja ­havainnollistava. Tällaiset havainnollistavat oivallukset ovat hyviä, Hakulinen painottaa.

– Opetus on täällä hyvin konkreettista ja selkeillä käytännön työmaa­ esimerkeillä havainnollistettua. Kouluttajat puhuvat selkeätä työmaakieltä, Hakulinen sanoo.

Tuotevalmistajakin hyötyy

Ardexin kursseilla on rakentajien­ lisäksi myös jälleenmyyjien ja raken­ nustarvikevalmistajien edustajia. Yksi valmistajan edustaja on Purus Oy:n avainasiakaspäällikkö Petri Riihenperä.

– Meillä on vähän poikkeava ­lat­tiakaivoratkaisu eli seinän viereen tuleva Unidrain. Halusin päivittää tietoni, kuinka kaivo eristetään oikein Ardexin tuotteilla. Vaikka meidän ei tarvitsekaan olla vesieristyksen ammattilaisia, niin asiakkaat soit­televat päivittäin tuotteidemme vesieristyksestä ja haluamme pal­­vel­la loppuasiakasta mahdollisimman ­hyvin.

Jokaisella eristystuotevalmis­tajalla on kuitenkin vähän oman­laisensa tekniikka sekä tuote. Kurssin kautta pääsen nyt paremmin kiinni Ardexin tuotteisiin, kertoo Purus ­Oy:n avain­ asiakaspäällikkö Petri Riihenperä.

"Vähintään kolmen vuoden välein olisi hyvä käydä kursseilla, muuten tippuu kehityksen kelkasta."

KURSSIKÄVIJÄ HARRI HAKULINEN

ARDEX OY • Ardex on vuonna 1949 perustettu saksalainen ­sementtipohjaisten rakennustuotteiden valmistaja.

• Ardex-opisto tarjoaa ilmaisia koulutuksia ympäri Suomen.

• Opiston kurssitarjontaan kuuluu muun muassa sisä­ilmakorjauksen työtekniikat, uima-altaat, märkätilat, ­ulkotilojen korjaus ja ­huoneistoremontit.

6/2015 VÄRI JA PINTA 25

Kestävä rakentaminen

Home vaarantaa

työmaan ja kunnian TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVITUS ISTOCKPHOTO

Kosteusongelma on vaikea tunnistaa, ja vaurion korjaaminen voi sotkea työmaan aikataulun. Urakoitsijalla on kuitenkin aina vastuu ilmoittaa vaurioepäilyistään työn tilaajalle tai työmaan valvojalle.

H

engitysliiton ja Allergia- ja astmaliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjäsen mukaan rakennuksissa muhivat homeongelmat ovat viheliäisiä niin aiheuttamiensa terveyshaittojen kuin havaittavuutensa ja korjattavuutensakin osalta.

– Rakenteissa olevat kosteus- ja homeongelmat ovat siitä inhottavia, että ne eivät välttämättä ilmaise itsestään mitenkään.

Homeongelmaa ei aina pystytä havaitsemaan edes laajamittaisissa rakennetutkimuksissa.

Vaurioita voikin hyvin tulla vastaan aivan yllättäen remontin edetessä, Syrjänen kertoo.

Remontoitavissa kohteissa pidemmälle edennyt ongelma saattaa ilmetä maakellarimaisena hajuna tai pintamateriaaleissa

26 % 26 VÄRI JA PINTA 6/2015

näkyvinä muutoksina, kuten maalipinnan kupruiluna ja lattiapinnoitteen värimuutoksina. Hometta voi syntyä minkä tahansa materiaalin pinnalle, kunhan kosteusolosuhteet ovat sopivat.

Uudiskohteissa ongelmat puolestaan syntyvät useimmiten silloin, kun pinnoitustöitä ryhdytään tekemään kosteiden rakenteiden päälle. Tällöin kuivuva rakenne, esimerkiksi valettu betonilaatta, siirtää kosteuden liian pikaisesti asennettuihin pintamateriaaleihin.

Kostuneet materiaalit tarjoavat hyvän kasvualustan erilaisille homekasvustoille.

Asiakkaan vastuulla

Syrjäsen mukaan lainmukainen vastuu rakentamisen laadun ja kohteen kunnon

Vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi, että pien- ja rivitaloista jopa 10 prosentissa ja hoitolaitoksista jopa 26 prosentissa lattiapinta-alaa on merkittäviä kosteusja homevaurioita. Rakennuskannassa olevien merkittävien kosteusvaurioiden korjauskustannukset ovat 1,2–1,6 miljardia euroa.

RAKENNUSURAKAN YLEISET SOPIMUS­ EHDOT YSE 1998, 33 § HUOMAUTUKSEN­ TEKOVELVOLLISUUDEN TÄYTTÄMISEN VAIKUTUS VASTUUSEEN

Kosteu

songel

tarkastamisesta on työn tilaajalla eli rakennuttajalla. Rakennuttaja solmii tutkimus-, korjaussuunnittelu-, valvonta- ja urakkasopimukset, määrittelee niiden sisällön ja vastaanottaa työn. Rakennushankkeesta tehtävissä kaupallisissa asiakirjoissa esitetään, kuka vastaa mistäkin ja mitä korjaustyöstä on sovittu. Urakkasopimuksiin voidaan kuitenkin kirjata tarvittavia lisäyksiä. Tällaiset lisäykset jäävät kuitenkin valitettavan usein remontteja ja rakennuspalveluja tilaavalta tekemättä. Näin käy erityisen helposti silloin, kun asiakkaana on kotitalous.

Syrjänen haluaa painottaa urakoitsijoiden moraalista ja ihan oikeaakin vastuuta puuttua kohteessa havaitsemiinsa epäkohtiin ja ongelmiin. Moraalisen vastuun merkitystä lisää myös se, että tietyissä tilanteissa rakenteita pinnoittava urakoitsija saattaa olla ainoa henkilö, joka tarkastelee käsiteltävää rakennetta ammattilaisen silmin.

Syrjänen muistuttaakin rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin kirjatusta maininnasta: ”Jos urakoitsija ei ole havainnut sanotunlaisia virheitä, jotka kuitenkin ovat niin ilmeisiä, että hänen olisi kohtuuden mukaan pitänyt ne havaita ja ilmoittaa

"

niistä 1. momentissa sanotulla tavalla tilaajalle, urakoitsija vastaa omaa tuottamustaan vastaavalta osin näistä virheellisyyksistä.

Todistamisvelvollisuus vastuun urakoitsijalle siirtymisestä on tilaajalla.”

– Jos korjaamisesta on jo pidempi aika, voi olla kuitenkin vaikeaa selvittää, onko vaurio aiheutunut ennen vai jälkeen tehdyn urakan, Syrjänen sanoo.

Vaurio perattava juuria myöten

Urakoitsijan olisi tärkeää oppia tunnistamaan kosteus- ja homeongelmien keskeiset ilmenemistavat. Syrjäsen mielestä tässä olisi koulutustarvetta liki kaikilla rakentamisen ja remontoinnin parissa työskentelevillä.

Jos työtä tehdessä nousee epäilys kosteusvauriosta, asiasta pitää ilmoittaa aina välittömästi työmaan valvojalle tai tilaajalle.

Vaurioituneiden pintojen poistaminen tai puhdistaminen ei yksistään riitä toimenpiteeksi. Matkan varrella havaitut ongelmat sekoittavat aikataulua, mutta tuovat urakoitsijalle usein myös mahdollisuuden laskutettavaan lisätyöhön.

– Lopullisen päätöksen kosteusvaurion korjaamisesta tekee aina rakennuksen

ma

1

Kun urakoitsija havaitsee raken­ nussuorituksessa käytettäväksi ­määrätyissä rakennustavaroissa, rakennusosissa tai tilaajan antamissa ­määräyksissä virheellisyyksiä, jotka saattavat vaarantaa rakennustyön sopimuksen mukaisen täyttämisen, hänen on tehtävä tästä viipymättä todistettavasti ilmoitus­tilaajalle. Jos tilaaja tästä huolimatta vaatii sopimusmääräyksiä noudatettavaksi, urakoitsija tehdessään työn sopimuksen mukaisesti vapautuu vastuusta niihin seikkoihin nähden, joista hän on sanotulla tavalla tehnyt huomautuksen.

2

Jos urakoitsija ei ole havainnut sanotunlaisia virheitä, jotka kuitenkin ovat niin ilmeisiä, että hänen olisi kohtuuden­mukaan pitänyt ne havaita ja ilmoittaa niistä 1. momentissa sanotulla ­tavalla tilaajalle, urakoitsija vastaa omaa tuottamustaan vastaavalta osin näistä virheellisyyksistä. Todistamisvelvollisuus vastuun urakoitsijalle siirtymisestä on tilaajalla.

HOMETTA VOI SYNTYÄ MINKÄ TAHANSA MATERIAALIN PINNALLE, KUNHAN KOSTEUSOLOSUHTEET OVAT SOPIVAT.

6/2015 VÄRI JA PINTA 27

"

RAKENTEITA PINNOITTAVA URAKOITSIJA SAATTAA OLLA AINOA HENKILÖ, JOKA TARKASTELEE KÄSITELTÄVÄÄ RAKENNETTA AMMATTILAISEN SILMIN.

HOMETUTKIMUS ON ASIANTUNTIJAN TYÖTÄ • Asiantuntija tunnistaa kosteusja homevaurion parhaiten näköhavainnolla. Selvästi kastunut materiaali tulee aina vaihtaa, eikä mittauksia välttämättä tarvita.

• Epäselvissä tapauksissa materiaalista otetaan näyte, joka toimitetaan laboratoriotutkimuksiin.

Näytteenotossa ja säilytyksessä käytettävien välineiden tulee olla desinfioituja.

• Pintasivelynäyte on materiaalinäytettä epätarkempi.

Sitä voidaan käyttää, jos materiaaleja ei haluta rikkoa.

• Ilmanäytteitä kannattaa välttää.

Niiden tuloksia on vaikea tulkita.

Tulokset ovat usein myös epäluotettavia.

• Asiantuntijan yhtenä työvälineenä voi toimia koulutettu homekoira.

28 VÄRI JA PINTA 6/2015

omistaja. Jos asiakas ei jostain syystä halua vauriota korjata, kannattaa varmistaa, että vaurioasian esiin tuomisesta jää kirjallinen merkintä esimerkiksi työmaakokouksen pöytäkirjaan tai sähköpostiin.

Kosteusvaurioepäilyn selvittäminen pitäisi Syrjäsen mukaan käynnistää aina huolellisella kohdetutkimuksella. Ongelman syyt ja laajuus tutkitaan, ja vasta sen jälkeen kosteus- ja homevauriokorjauksiin erikoistunut suunnittelija tekee suunnitelman ongelman korjaamiseksi. Rakenteiden korjaustöihin lähdetään vasta tämän jälkeen. Koska kosteus- ja homevaurioiden laajuus selviää lopullisesti vasta korjaustöiden edetessä, voidaan suunnittelupöydälle joutua palaamaan myöhemmin uudestaan.

– Pahin ongelma niin korjaus- kuin uudisrakentamisessakin on kiire. Aikataulu on vedetty niin tiukaksi, että minkäänlaisille yllätyksille ei olisi varaa. Esimerkiksi rakenteiden kuivumisaikoja laskettaessa ei pitäisi olla liian optimistinen. Joskus olosuhteissa tuleekin muutoksia, mikä voi pidentää kuivumiseen tarvittavaa aikaa, Syrjänen harmittelee.

– Pahin ongelma niin korjaus- kuin uudisrakentamisessakin on kiire, Allergia- ja astmaliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen huomauttaa. Kuvassa on homekasvustoa näytemaljassa.

Apua tyypillisimpien homevaurioiden tunnistamiseen löydät Ympäristö­ ministeriön Hometalkoot.fi-sivustolta.­ Sivustolla on esimerkiksi esitelty eri-ikäisten kerros- ja omakotitalojen keskeisimmät riskirakenteet ja sieltä löytyy myös opas omakotitalon omistajalle homekorjauk­siin.

Lämmin Joulutervehdys ja Menestystä Vuodelle 2016!

Pohjanmaan pintaurakoitsijat ry toivottaa Hyvää joulua ja Värikästä uutta vuotta 2016

rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2016

Pinnallisuuden ammattilainen 1956 - 2016

Talven taikaa lasitetulla terassilla ja parvekkeella

Toivotamme teille oikein Rauhallista Joulua! puh. 020 7403 220

info@lumon.fi

lumon.fi/kampanja

C

M

Y

CM

MY

CY

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE

CMY

K

lattianpäällysteet www.karitma.fi

6/2015 VÄRI JA PINTA 29

Yrittäjällä on kova kiusaus lähteä töihin, vaikka vähän yskittää.

Kaikille sairastumisille ei voi kuitenkaan viitata kintaalla. Poissaolo ei kuitenkaan stressaa, kun siihen on valmistautunut ennakkoon.

TEKSTI JARI PELTORANTA KUVAT ISTOCKPHOTO

VOIKO URAKOITSIJA SAIRASTUA?

1

ENNAKOI TULEVAA

– YRITTÄJÄN kannattaa ehdottomasti miettiä etu-

käteen, miten toimia, kun on itse sairauslomalla.

On liian myöhäistä pohtia asiaa, kun työkyvyttömyys iskee sairauden tai tapaturman vuoksi.

Ennakointi on esimerkiksi sitä, että yrittäjä on työterveyshuollon piirissä itse kuten työntekijätkin ja käy säännöllisesti terveystarkastuksissa.

Yrityksen kaikki henkilöt on myös vakuutettu tapaturmien ja sairauskulujen osalta, Ismo Ässämäki sanoo.

– Aina olisi hyvä olla sen verran turvarahastoa, että selviää ainakin kuukauden laskuista sairauslomalla. Tapaturmassa kuukausi saattaa olla aika pieni toipumisaika, jos vaikka jalka on poikki.

2

JAA VASTUUTA

KOSKAAN ei pidä ajatella olevansa korvaamaton.

Jos omassa yrityksessä on työntekijöitä, heille kannattaa antaa vastuuta asioista niin, että he pystyvät poikkeustilanteessa toimimaan ilman yrittäjäjohtoakin. Silloin voi lähteä rauhallisin mielin sairauslomalle tai tavalliselle lomallekin.

Yksinyrittäjän kannattaa verkostoitua toisten yrittäjien kanssa ja ottaa jopa kilpailija yhteistyökumppaniksi. On helpompi järjestellä töitä yhdessä toisen urakoitsijan kanssa, jos tulee kiire tai yllättäviä ongelmia.

30 VÄRI JA PINTA 6/2015

3

ÄLÄ TYÖSKENTELE SAIRAANA

– FLUNSSAISENA ja puolikuntoisena ei ehdotto-

masti kannata mennä töihin. Toki sairausloma maksaa työnantajalle, mutta se on hinnoittelukysymys urakkatarjouksia tehdessä. Mahdolliset sairauskulut pitää sisällyttää urakkatarjoukseen.

4

HUOLEHDI ITSESTÄSI

– TIEDÄN paljon yrittäjiä, jotka polttavat itsensä

loppuun sillä, että he tekevät ympäripyöreitä päiviä. On tehnyt laskentavirheen, jos näin toimii.

– Myös liikaa työntekoa jaksetaan joitakin vuosia, sitten alkaa oirehtiminen. Fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäminen on tosi tärkeätä liikunnan, harrastusten ja levon kautta.

Aina olisi hyvä olla sen verran turvarahastoa, että selviää ainakin kuukauden.

5

HUOLEHDI YEL-TURVASTASI

MAKSETTAVAT YEL-maksut pitää mitoittaa siten,

että sairauspäiväraha ja tuleva eläke riittävät elämiseen. Yrittäjänä saat sairastuessasi päivärahaa YEL-työtulojen mukaan.

YEL on kallis, mutta sen ohittaminen tai alimitoittaminen saattaa käydä yrittäjälle ja hänen perheelleen vielä kalliimmaksi.

6

MAKSA YRITTÄJÄELÄKETTÄ

JOS OLET MAKSANUT itsellesi yrittäjäeläkettä, Kela

laskee sairauspäivärahan tuoreimman YEL:in pohjalta.

Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää, jos olet YEL-­ vakuutettu. Jos sinulla ei ole YEL-vakuutusta, on omavastuuaika sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää, kuten palkansaajilla.

Omavastuuaika on ainoastaan yhden arkipäivän pituinen, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 päivän sisällä edellisen sairauspäivärahan maksamisesta.

Asiantuntija: 30 vuotta alalla työskennellyt Pintaurakoitsijat ry:n TES-puheenjohtaja Ismo Ässämäki.

6/2015 VÄRI JA PINTA 31

u l e t t i n n suu i r ä v n e ks u n n e k a Uudisr Malik Bentaieb (vas.) ja Andery Zhukov tietävät, että kirkkaat värit vaativat maalarilta enemmän.

Väreillä on väliä TEKSTI SARI ALHAVA KUVAT TOMMI TUOMI

32 VÄRI JA PINTA 6/2015

Vantaalla sijaitsevassa Asuntoosakeyhtiö Vetehisessä katse kiinnittyy välittömästi julkisivuväritykseen. Kontrasti voimakkaiden värielementtien ja hyvinkin vaalean katujulkisivumaailman välillä on raikas ja kiinnostava.

V

antaan Leinelä on uusi kaupunginosa lähellä Koivukylää, Tuusulantien ja Lahdentien välissä. Alueella kulkiessa tulee jo ensi silmäyk­sellä selväksi, ettei tästä ole haluttu betoninharmaata kerrostaloviidakkoa.

LTU-urakointi Oy:n varatoimitusjohtaja Malik Bentaieb esittelee aluetta, jonka yksikään rakennus ei näytä tylsältä. Alue on viihtyisä, ja suurin syy siihen on rakennusten väri-iloittelu ja erilaisten pintaratkaisujen käyttö. Väripaletista on uskallettu valita kirkkaita ja näyttäviä värejä, eikä vain vaaleita pastelleja tai harmaan eri sävyjä.

Vetehiseen kuuluu kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa. Niiden maalausurakka alkoi syyskuun alussa, ja se on edennyt vauhdikkaasti. Marraskuisena päivänä saamme ihailla jo lähes valmiita pintoja.

– Tämä syksy on ollut pääkaupunkiseudulla säiden puolesta poikkeuksellisen hyvä. Meidän maalareiden kannalta on suuri etu, ettei sateisia ja tuulisia päiviä ole ollut juuri lainkaan, Bentaieb mainitsee.

Käyntipäivänämmekin meitä hellittiin auringonpaisteella ja 13 asteen lämpötilalla. Mikäs näillä säillä on maalatessa.

Suunnittelu yhdistyy kokonaisuuteen

Leinelää kaavoitettaessa vuonna 2008 alueen julkisivujen värisuunnitelma annettiin Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi Oy:n tehtäväksi. Sama arkkitehtitoimisto toimi myös Vetehisen suunnittelijana ja palkittiin Väri15-kilpailussakin.

Arkkitehti Ulpu Tiuri kertoo valinneensa kadun puoleisiin julkisivuihin vaalean päävärin Leinelän alueen värisuunnitelman

Vantaalla Leinelän asuinalueella sijaitseva asuntoosakeyhtiö Vetehinen valmistunee kesällä 2016.

mukaisesti. Pihan puolella rakennuksissa on niin sanotut siipiosat, joissa sijansa saavat myös voimakkaammat keltainen ja sininen.

– Ne ikään kuin kurkistavat rakennuksesta ulos, Tiuri kuvaa.

Värimaailma on runsas mutta harmoninen. Kaikesta näkee, että värit on suunniteltu sopimaan keskenään muihin alueen rakennuksiin. Tämä olikin selkeä lähtökohta kohteen värisuunnittelulle.

– Meillä oli heti selvä näkemys siitä, mitkä sävyt istuvat hyvin kokonaisuuteen, eikä luonnosvaiheessa tarvinnut muutella suunnitelmia, Tiuri kertoo.

Toinen pihasiivistä on tummahko okraan vivahtava, toinen taas harmaaseen taittuva, vahva sininen. Sisäänkäynti on kehystetty oliivinvihreällä, ja samaa sävyä maalataan parhaillaan taloa ympäröivään matalaan kivimuuriin.

Leinelässä on ollut lupa toteuttaa tavanomaisesta poikkeaviakin ratkaisuja. Vetehisen erikoisuutena ovat koko talon korkuiset taideseinät. Ne on sijoitettu sisäänkäyntisyvennyksen seiniin.

– Taiteilija Markku Pääkkönen suunnitteli taideseinien värisävyt sekä kunkin värialueen korkeuden. Hän antoi järjestelmään värikoodit ja mitat. Julkisivumaalaus­ urakoitsijan maalarit maalasivat nämä ohjeen mukaan.

Lopputulos on raikas ja herättää positiivista huomiota.

6/2015 VÄRI JA PINTA 33

Voimakkaat sävyt on maalattava useaan kertaan.

Uritettu betonipinta maalataan valkoiseksi.

Värikkäämpi vuosikymmen

Tiuri kertoo värien käytön lisääntyneen viime vuosina.

– Aika pitkään ehtikin olla vaaleiden ja harmaan sävyjen kausi. Värivalinnoissa on huomioitava vahvasti rakennuksen sijainti.

Me pyrimme tuomaan Vetehisen väreillä raikkautta koko ympäristöön.

Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi käyttää muutoinkin suunnittelussaan mielellään paljon värejä.

– Olemme aiemminkin luoneet värin avulla maalattua pinnoitetta betoniin. Se on rakenteeltaan yksinkertainen mutta hieno ratkaisu. Kaupunkirivitalokohteiden asuntojakin on personoitu julkisivuväri­ valinnoilla.

Myös erilaisten pintastruktuurien käyttö sileästä eri karkeusasteisiin on arkkitehtuurin kannalta merkittävää.

Myös Bentaieb on huomannut värien käytön lisääntymisen.

– On mukavaa, että julkisivuissa käytetään värejä monipuolisesti, eivätkä kaikki rakennukset ole tasaisen harmaita. Materiaalien kirjo on myös laajentunut: betonin ja puun lisäksi käytetään rappausta, peltiä ja lasia, hän listaa.

Pintastruktuureihinkin haetaan nykyisin eroja. Vetehinen on tästä hyvä esimerkki.

Bentaieb esittelee taideseinää vastapäisen seinän. Se on rakennuksen muista, rapatuista pinnoista poiketen uritettua, valkoiseksi maalattavaa betonia. Näyttävä ratkaisu.

34 VÄRI JA PINTA 6/2015

Vetehinen on suunniteltu sopimaan yhteen naapureiden ilmeen kanssa.

Värivalinnoissa on huomioitava vahvasti rakennuksen sijainti.

– Vielä kymmenen vuotta sitten näki pääasiassa peruselementtipintaa tai tiilimuurausta.

Rakennusten sisäpinnatkin ovat muut­ tuneet.

– Tehostemaaliseiniä ei enää juuri näe, ja tapetitkin ovat onneksi enää jäänne menneisyydestä, hän sanoo naurahtaen.

Parvekkeissa trendikkäimpiä ovat erilaiset ulokeparvekkeet, erityisesti niin sanotut riippuparvekkeet. Värikkyyttä julkisivuun haetaan myös sävyttämällä parvekelaseja.

Monivärisyys lisää kustannuksia

Ei niin hyvää, ettei jotain parannettavaakin.

Tavanomaisesta poikkeavat moniväriratkaisut nostavat kustannuksia niin materiaalimäärien kuin lisätyötuntienkin vuoksi.

2–3

Kirkkaammat sävyt vaativat useamman, 2–3 käsittelyn kerran peittääkseen riittävästi. Lisääntynyt työaika ja -välineiden tarve on usein pois urakoitsijan katteista.

Suunnittelussa uskalletaan käyttää värejä aiempaa rohkeammin.

6/2015 VÄRI JA PINTA 35

– Mitä enemmän värejä käytetään, sitä isompi työmäärä se on maalaajille.

Tarvitaan monta maalipurkkia ja kullekin maalille omat telat ja muut työvälineet.

Ennen kaikkea maalaukseen kuluu huomattavasti kauemmin aikaa, kun työvaiheita on enemmän, toteaa LTU-urakoinnin työnjohtaja Andrey Zhukov.

Vetehisen taideseinässä on raitoja turkoosista violettiin ja punaisen eri sävyistä mustaan.

– Vierekkäisiä alueita ei voi maalata samaan aikaan, vaan maalatun alueen on ehdittävä kuivua ennen kuin sen reuna voidaan suojata ja alkaa maalata seuraavaa raitaa. Näin ollen koko seinää ei voitu maalata kerralla, hän jatkaa.

Kaikki taideseinän raidat piti maalata vähintään kahteen kertaan.

– Mitä kirkkaammat sävyt, sen heikompi peittävyys. Tällöin käsittelykertoja täytyy lisätä. Keltaiset ja usein myös punaiset sävyt voivat vaatia kolmekin maalauskertaa, Bentaieb selittää.

Monivärisyys tuo kaksin-kolminkertaiset kustannukset, jos joudutaan maalaamaan pala kerrallaan.

– Arkkitehdeillä ja suunnittelijoilla tuntuu olevan hyvä käsitys tästä. Sen sijaan tilaajat eivät aina ymmärrä lisäkustannuksia, eikä monen värin käyttöä huomioida urakkahinnoissa, Bentaieb kertoo.

VANTAAN VETEHINEN • 2 asuinkerrostaloa, 6 kerrosta/talo, 60 asuntoa, yhteensä 15 282 m3 • Rakennuttaja: Skanska Talonrakennus Oy • Kohteen sisäpuoliset tasoite- ja maalaustyöt sekä ulkomaalaustyöt: LTUurakointi Oy • Maalausurakka alkoi 31.8.2015. Urakan luovutus on 31.5.2016.

• Pintamateriaalina ulkomaalaustöiden osalta: Siloksan Anti-Garb julkisivumaali

Siksi lisääntyneet kustannukset lähtevät käytännössä maalausurakoitsijan katteista, mikä ei ole kestävä ratkaisu kenenkään kannalta.

Maalausurakoitsijan kannalta olisi myös hyvä, että suunnittelijat katsoisivat sävyt oikeista kartoista.

– Esimerkiksi rakennusten julkisivujen sävyt tulisi katsoa kiviaines- ja julkisivumaalikartoista eikä sisävärikartoista tai teräsosille tarkoitetuista RAL-kartoista, kuten usein tapahtuu. Näin toimien ei tuotettaisi lisätyötä maalinvalmistajille ja saataisiin sävyt aina oikeiksi heti ensimmäisellä kerralla, Zhukov lisää.

Vetehinen ei suinkaan ole Bentaiebille ja Zhukoville ensimmäinen kohde, jossa maalataan kuvioita.

– Erääseen betonipintaiseen kerrostaloon maalattiin 30 sentin levyisiä pystyraitoja eri väreillä. Ja on sitä tullut maalattua julkisivuihin ruudukkojakin, he kertovat.

Miehet lähtevät jatkamaan töitä työmaalle. Syyskuun alussa alkanut maalausurakka kestää kesän alkuun saakka.

– Maalarit ovat nykyisin viimeisiä, jotka lähtevät työmaalta urakan valmistuttua. Siivoojatkin lopettavat osuutensa ennen meitä. Meidän jälkeen tänne saapuvatkin jo uudet asukkaat, Bentaieb ehtii vielä huikata kierroksen lopuksi.

Työtä hidastaa se, että vierekkäisten väripintojen kuivumista täytyy odotella.

Naapuritalon vanhan roskakatoksen värimaailma toistuu Vetehisen taideseinissä.

36 VÄRI JA PINTA 6/2015

VÄRI15-KILPAILUN KOLMEN KÄRKI Väri ja Pinta -messujen yhteydessä jaettiin perjantaina 20. marraskuuta Väri15-kilpailun palkinnot. Kilpailuehdokkaiden joukossa vuosikymmenet löivät kättä toisilleen.

Mukana oli ansiokkaita vanhojen kohteiden konservointeja ja tämän vuosikymmenen uutuuksia.

Kilpailun kokonaisuus osoitti, että värejä tutkitaan, niitä osataan käyttää ja niillä jopa tehdään jekkuja.

Värikulttuurissa ollaan nyt vuosikymmenessä päästy niin paljon eteenpäin, että töissä näkyy tietoisuus ja osaaminen. Tätä artikkelia kirjoitettaessa palkintopuheita ei oltu vielä pidetty, vaan palkintoperusteet on koottu palkintolautakunnan kokouksen muistiinpanoista.

Presidentin linna, Helsinki

Presidentin linnan sisätilojen suunnittelussa pyrittiin löytämään rakennusvuoden 1820 värimaailma. Palkintoraati piti kokonaisuutta tasapainoisena, vakuuttavana ja kohteen arvon tasoisena. Raadin maalarimestarijäsenet olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että kohteessa oli vaadittu korkealaatuista maalaustaitoa ja sitä oli myös saatu.

Presidentin linna

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto LPR, Turku

Eventes Business Garden, Espoo

Palkintolautakunta sai vaikutelman, että tässä kohteessa väri ei ollut suunnittelun loppuvaiheessa valmiin muodon päälle liimattu viimeistely, vaan väriä on alun alkaen pohdittu muodon neljäntenä ulottuvuutena. Talo on monimuotoinen, ja värejä on käytetty rakennuksen eri sivuilla sekä sisällä. Raikkaat kirkkaat värit viestivät, että rakennuksen käyttäjä on oman alansa uuden teknologian uranuurtaja.

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto HKP Oy, Helsinki

Asunto Oy Säterinkatu 14, Espoo

Asunto Oy Espoon Säterinkatu 14 on muunneltava uusi palvelutalokonsepti. Taloa suunnitellessa on otettu huomioon erityisesti senioriasukkaat; tutkimusten mukaan muistin heiketessä ihmisten vanhetessa värit ovat asia, joka parhaiten jää muistiin.

Palkintolautakunta ei huomioinut tätä käyttöaspektia arviossaan vaan arvioi taloa taideteoksena, jossa elementteinä ovat noppamaiset parvekkeet, niiden auringon liikkeiden mukaan siirtyvät varjot ja kahden voimakkaan päävärin ja valkoisen välinen leikki.

Events Business Garden

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi Oy VÄRI15-kilpailun palkintolautakunta: Pentti Kareoja­arkkitehti SAFA, Ville Hara arkkitehti SAFA, Mirjam Martevo Suomen Väriyhdistys, Martti Kopisto Väriteollisuusyhdistys ja Arto Lindvall Helsingin Maalarimestariyhdistys.

•K irjoittaja Lauri Niemi

Asunto Oy Säterinkatu 14

6/2015 VÄRI JA PINTA 37

Työturvallisuus

Hyvä valaistus parantaa työturvallisuutta ja varmistaa toivotun lopputuloksen. Usein hieman kalliimpi valaisin säästää monelta murheelta.

TEKSTI ARI RYTSY KUVAT ISTOCKPHOTO JA FESTOOL

Valoa

työssä

imeä vuodenaika on monella työmaalla petollinen, jos asianmukaisesta valaistuksesta ei ole huolehdittu.

Ulkopintojen urakoissa sääsuojat heikentävät näkyvyyttä entisestään.

Lisäriskiä aiheuttavat rakennustelineiden paikkojen vaihtaminen kesken urakkaa tai kaiteiden irrottaminen tavaran vastaanottoa varten.

– Yleensä puutteet liittyvät yleisvalaistuksen huonoon tai tekemättä jääneeseen suunnitteluun. Sen seurauksena kohteessa voi tapahtua putoamisia, kaatumisia ja liukastumisia, sanoo Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen.

Isoissa urakoissa valaistussuunnittelu hoidetaan mallikkaasti, mutta sen piiriin kuuluvat yleensä vain kohteen pääväylät ja -käytävät. Alihankkijan on valaistava maalattavat ja tasoitettavat sivuhuoneet omalla kustannuksellaan. Pahimmillaan erilaisten valaisimien, niiden telineiden ja jatkojohto-

38 VÄRI JA PINTA 6/2015

jen kirjo hankaloittaa esteetöntä kulkemista ja aiheuttaa sähköjärjestelmää kuormittavia virtapiikkejä. Niistä koituvien sähkökatkosten aikana työt seisovat ja tekemisen laatu kärsii.

Halogeenivalaisimien ongelmana on niiden niin sanottu keltainen valo sekä lamppujen kuumeneminen.

– Sähkökatkoksiin voi varautua hankkimalla akkukäyttöisiä työvalaisimia, joihin on mahdollista kytkeä useampia lisäakkuja pidemmän valaisuajan takaamiseksi. Hyvä malli on kompaktin kokoinen ja sen pystyy kiinnittämään tilapäisesti vaikka seinään, neuvoo Tooltechnic Oy:n toimitusjohtaja Mika Rapo.

Polttojälkiä parketilla

Työmaalla käytettävien valaisimien perusvaatimuksena tulee olla riittävä valaistusvoimakkuus, valon oikea suuntaus sekä sen sopivat väriominaisuudet. Halogeenivalaisimien ongelmana on niiden niin sanottu keltainen valo sekä lamppujen kuumeneminen, mikä nostaa tulipalo- ja pintavaurioriskiä. Parkettilattialla makaava halogeenivalaisin polttaa siihen nopeasti pysyvän jäljen.

– Työmailla on siirrytty käyttämään turvallisempia LED-valaisimia. Ne antavat päivänvaloa muistuttavaa valoa, joka on parempi vaihtoehto sekä työn lopputuloksen että työntekijöiden jaksamisen kannalta, kertoo Jääskeläinen.

LUMEN tai luumen on valovirran yksikkö. Sen tarkka mittaaminen on hankalaa, sillä valon kirkkauteen vaikuttaa moni tekijä. Kirkkaampi valo lisää toki myös energian kulumista.

HALOGEENILAMPPU perustuu hehkulangan kuumenemiseen tavallisen hehkulampun tavoin.

Halogeenilampussa käytetty kaasu mahdollistaa langan lämpötilan nousemisen korkeammaksi kuin tavallisessa hehkulampussa.

KELVIN on lämpötilan mittayksikkö, mutta sitä käytetään myös valon värin lämmön yksikkönä. Luonnonvalo on noin 5500 kelviniä, ja kellertävä katuvalo on alle 3000 kelviniä.

LED on komponentti, jonka läpi sähkövirta kulkee yhteen suuntaan. Se ei lämpene ja kestää kulutusta hehkuja halogeenilamppua paremmin. Valon väri riippuu ledin valmistusmateriaalista.

Hyvien ammattikäyttöön tarkoitettujen työvalaisimien valaistusvoimakkuudet ovat yli 3 000 lumenia, mutta parhaimmat mallit voivat tuottaa jopa 8 000 lumenia. Niiden avulla on helpompi nähdä pintojen epätasaisuudet ja maalauksen märkälinjat. Myös valon kelvineillä eli värilämpötilalla on merkitystä.

Mitä enemmän kelvineitä, sitä kylmempää ja sinertävämpää valaisimen tuottaman valon väri on. Päivänvalon kaltaiseen valaistukseen vaaditaan noin 5 000 kelviniä.

– Ennen lampun hankintaa kannattaa ehdottomasti selvittää valaisimen kelvinluku, Rapo vahvistaa.

IP-luokka kertoo suojaustason

Valaisimen valo-ominaisuuksien lisäksi sen oikealla sijoittamisella parannetaan pintakäsittelyn laatua ja vähennetään jälkikäteen vaadittavien korjaustöiden riskiä.

– Valo tulee suunnata suoraan työkohteeseen. Jos se tuntuu liian kirkkaalta, voidaan harkita heijastamista esimerkiksi katon kautta. Nyrkkisääntönä on yksi valaisin per työntekijä, opastaa Rapo.

Valaisimen sisällä LED-lamppujen asettelu vaikuttaa valon hajotuskulmaan ja valaistuksen tasaisuuteen.

Esimerkiksi laajan kahdeksikon muotoinen LED-kuvio on parempi vaihtoehto kuin tiukkaan nippuun sumputettu pistevalo.

Työvalaisimet on pääsääntöisesti suunniteltu kestämään normaalia kovempaa käyttöä. Niiden koteloinnin tiiveydestä kertoo IP-luokka (Ingress Protection), joka määrittää laitteen suojaustason. Merkinnällä IP54 tai IP55 varustettua laitetta voidaan käyttää pölyisissä tiloissa ja ulkokäytössä, koska se on suojattu vesiroiskeita vastaan.

Merkintä on yleinen myös kostean tilan valaisimissa.

Valaisimien vanhenemisen myötä niiden valaistusvoimakkuudet heikkenevät, mikä tulee huomioida valaistuksen suunnittelussa. Valaisimet myös likaantuvat helposti, joten niiden puhdistamista ja ohjeiden mukaista huoltoa ei pidä unohtaa.

ASKELEET KOHTI VALOA

1

Hanki tarpeeksi valoja, noin yksi valaisin jokaista työntekijää kohden.

2

Vältä keltaista valoa. Luonnollisen värien toiston saa noin 5 000 kelvinillä.

3

Valitse valomäärältään riittävän tehokas, vähintään 3 000 lumenin valo.

4

Minimioi varjot. Jaa valaisimet laajasti ja suuntaa liian kirkkaat työvalot esimerkiksi heijastumaan seinän kautta.

5

Huolehdi valoistasi. Pidä valaisimet ja lamput puhtaana ja vaihda niitä tarvittaessa.

6/2015 VÄRI JA PINTA 39

Lakimieheltä

Työturvallisuuden nimissä

T

ÄTÄ KIRJOITETTAESSA on juuri uutisoitu tilastotietoja, joiden

mukaan rakennusalalla tehty pitkäjänteinen työ työturvallisuuden kehittämiseksi on tuottanut hyviä tuloksia. Työturvallisuuden kehittäminen ja työturvallisuuden parantumisen ulottuminen laajemmin koko rakennusalalle on erittäin hyvä uutinen kaikille alalla toimiville.

Tilastojen mukaan esimerkiksi kypärän ja silmäsuojainten asianmukainen käyttö vähentävät selvästi päähän kohdistuvia vammoja ja silmätapaturmia.

On työnantajan vastuulla huolehtia siitä, että työntekijällä on käytössään asianmukaiset henkilönsuojaimet, ja toki viime kädessä myös siitä, että työntekijät myös käyttävät suojaimia asianmukaisesti. Toki työntekijälläkin on velvollisuus käyttää suojaimia ja huomauttaa työnantajalleen, jos suojaimessa on puute. Aliurakoitsijatyönantajan näkökulmasta on myös tärkeää, että hän saisi pääurakoitsijalta tietoonsa joutuisasti työmaalla mahdollisesti tapahtuneet omien työntekijöidensä työturvallisuutta koskevat laiminlyönnit, jotta hän voi työnantajana puuttua niihin nopeasti työnjohdollisesti.

AIKA AJOIN KUULUU puheita myös työturvallisuuteen liittyvistä ei-toivotuista

lieveilmiöistä. Yksi usein kuultu kertomus on, että aliurakoitsijoiden työntekijöiden henkilönsuojainten käyttöä oikein kyttäämällä kytättäisiin sakotusmielessä samaan aikaan, kun itse työmaa muuten muistuttaa järjestykseltään lähinnä sotatannerta. Toinen harvemmin esiin nouseva tarina on se, että jos aliurakoitsijan työntekijälle sattuu työmaalla työtapaturma, aliurakoitsijaa pyydettäisiin jättämään tekemättä tapaturmailmoitus. Työ­ tapaturman peittelypyrkimyksen motiivina voi kuulemma olla esimerkiksi se, että ei menetettäisi työtapaturmattomuuteen liittyviä palkkioita tai muutoin saataisiin tilastot näyttämään hyviltä.

Kuvatunlaisia puheita kuulee aika ajoin. En tiedä, missä määrin puheet vastaavat todellisuutta vai onko kyseessä enemmän tai vähemmän urbaani legenda.

HYVIEN JA TYÖTURVALLISTEN työtapojen kehittäminen on kaikkien raken-

nusalalla toimivien yhteinen etu, ja parantuneesta työturvallisuudesta hyödytään varmasti lopulta myös taloudellisesti sitä mukaa, kun työtapaturmia sattuu vähemmän ja työt sujuvat joutuisasti. Selvää on kuitenkin, että jos työturvallisuuden nimissä kytätään sopimuskumppania sakotusmielessä tai jos työtapaturmia halutaan peitellä, jotta palkkioita ei menetettäisi tai jotta työmaa menestyisi hyvin kilpailuissa tai tilastoissa, jossakin kohtaa on menty pahasti metsään – mitä siis itse työturvallisuuteen tulee.

MAARIT LEPPÄNEN asiamies, lakimies, Pintaurakoitsijat ry

"On tärkeää, että aliurakoitsija saisi tietoonsa työturvallisuutta koskevat laiminlyönnit, jotta hän voi puuttua niihin työnjohdollisesti."

40 VÄRI JA PINTA 6/2015

Liittojen uutisia NUORISOJAOS KANNUSTAA LIITTOON PINTAURAKOITSIJAT RY:N NUORISOJAOS saatiin vihdoinkin polkaistua

käyntiin jaoksen puheenjohtaja Tuomo Smolanderin (Lahden Maalarimestariyhdistys) johdolla Lahdessa. Toiminnan aloittamiseksi Lahteen kutsuttiin paikallisyhdistyksien kautta uusia, innokkaita ja potentiaalisia henkilöitä toimintaan mukaan.

Jaoksen tarkoitus on saada liiton toiminnasta kiinnostuneita uusia mutta toistaiseksi ei-aktiivisia henkilöitä jäsenistöstä mukaan. Toiminnan tarkoitus on myös rekrytoida uusia potentiaalisia jäsenyrityksiä liittymään Pintaurakoitsijoihin.

Aloituskokousessa vallitsi innokas ja positiivinen ilmapiiri.

Jaokseen valitaan kerran vuodessa toimikunta, joka on ensimmäisenä vuonna läsnäolijat aloituskokouksessa.

Ensimmänen perustamiskokoontuminen sisälsi myös tutustumisen Suomen Moottoripyörämuseoon museon isännän Riku Roudon johdolla ja lounaalla mäkihyppytornien kupeessa ravintola Voitossa. Kokouksen jälkeen iltaa vietettiin lahtelaisittain rennosti.

• KIRJOITTAJA Tuomo Smolander

Jaos Moottoripyörämuseolla yhteiskuvassa.Kuvassa vasemmalta: Juha Sihvonen, Tuomo Smolander, Kaisa Aaltonen, Matti Pauna, Kai Partanen, Rami Kariniemi, Mikko Hartikainen, Teemu Smolander, Tomi Sinettä, Riku Routo, Petri Vannula, Mika Iikkanen, Ville Rautaporras.

puheenjohtaja Pintaurakoitsijat ry:n Nuorisojaos

TEPPMAN OY TOTEUTTI VUODEN LATTIAN TURKULAINEN LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTEALAN yritys TeppMan Oy

on toteuttanut Vuoden Lattiana 2015 palkitun ElectroCity-nimisen yrityskiinteistön mattotyöt. Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n omistaman kohteen lattia koostuu Bolonin valmistaman vinyylimaton kolmikulmaisista paloista, joista koottu kokonaisuus luo 3D-efektin. Mattoa olisi voinut ostaa valmiina paloina, mutta ElectroCityssä ne leikattiin itse. TeppMan Oy on Aallon perheen pyörittämä yritys, joka omistaa myös toiminimen Teopinn Oy. Kohteen toteutuksesta voi lukea lisää Väri ja Pinta -lehden numerosta 4/2015.

Lattian- ja seinänpäällysteliiton puheenjohtaja Tommi Romanoff (vas.) onnittelee TeppMan Oy:n Esa Aaltoa.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Rauhallista Joulua

joulutervehdys2015_vari_ja_pinta_60x30mm 1

Kiitämme asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2015!

Toivotamme Rauhallista Joulua sekä Menestystä Uudelle Vuodelle 2016!

20.11.2015 10:25:57

Toivottaa

Joulutervehdyksiin varatut varat olemme tänä vuonna lahjoittaneet HUS:n Lasten syöpäosastolle K10.

6/2015 VÄRI JA PINTA 41

Hakemisto

LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTELIITTO RY www.lattia.net Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puh. (09) 1299 262

Jäsenliikkeet ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI AK-Lattiat Oy Ennekuja 1, 02270 Espoo

Seppo Finnilä Oy Äijänkalliontie 7, 12310 Ryttylä finnila.seppo@kolumbus.fi 0400 462 959 fax (09) 813 4730

EPA Lattiat Oy 010 8329 500 Avainkierto 21, 05840 Hyvinkää fax 010 8329 520 jouni.rilla@epa-lattiat.fi Helsingin Mattotyö ja -myynti Oy (09) 540 4000 Kyttäläntie 6, 00390 Helsinki fax (09) 540 40044 etunimi.sukunimi@helsinginmattotyojamyynti.fi

SR Rakennusapu Oy (045) 272 9944 Pitkäjärventie 19 A 1, 02720 Espoo sr.rakennusapu@gmail.com Suomen Lattiakeskus Oy (09) 2766 930 Asentajantie 4, 01800 Klaukkala fax (09) 2766 9333 Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy 020 7419 810 Tulppatie 22, 00880 Helsinki fax 020 7419 819 www.tekstiililattiat.com

SISTEK Kaakon Kumi Oy/ 0207 619 620 Sisustus-Kiinpo Oy fax 0207 619 621 PL 35 (Harapaisentie 1), 53501 Lappeenranta etunimi.sukunimi@sistek.fi www.sistek.fi

Tuusulan Mattotyö Oy Metsäpolku 22, 04300 Tuusula

Kantolan Parketti Oy (03) 535 0300 Vanajatie 11, 13200 Hämeenlinna fax (03) 653 7818 kantolanparketti@kantolanparketti.fi

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Ahma-Lattiat Keijonkuja 4, 40250 Jyväskylä posti@mattotyoikonen.fi

Kodin Lattiat Oy Topiaksentie 3 A, 00760 Helsinki teemu.koivu@kodinlattiat.fi Kymen Parketti Oy Torvitie 3, 45130 Kouvola parketti@kymenparketti.fi

(09) 389 3523 fax (09) 389 3523 0400 806 402 fax (05) 311 6111 www.kymenparketti.fi

Lahden Lattia- ja Seinäpäällyste Oy 010 422 6880 Vieterikatu 6, 15700 Lahti fax 010 422 6887 vesa.kinnunen@llsp.net Lattiakolmio Oy Hermannin rantatie10, 00580 Helsinki thomas.stenius@lattiakolmio.fi

010 835 7400

Maalaus- ja Lattia-ala Oy (09) 681 8720 Itälahdenkatu 19, 00210 Helsinki fax (09) 682 0733 tapio.niemela@maalausjalattia-ala.fi www.maalausjalattia-ala.fi Mattoyhtymä Oy Ansiokatu 2, 15610 Lahti eeva.puska@mattoyhtyma.fi

(03) 875 950 fax (03) 875 9550

Nanten Lattiat Oy 0207 856 602 Teollisuustie 6, 04300 Tuusula fax 2756 800 etunimi.sukunimi@nanten.com www.nantelattiat.com Parketti expert Oy (019) 367 756 Karstuntie 1233, 08480 Karstu 0400 445 906 Parketti Romanoff Oy (09) 540 4430 Kisällintie 3 b, 01730 Vantaa fax (09) 5404 4311 myynti@romanoff.fi www.parketti-romanoff.fi Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy Puolarmetsänkuja 6, 02280 Espoo (09) 8678 400 info@parketti-kemppainen.com fax (09) 8678 4014 www.parketti-kemppainen.com Heikkinen Yhtiöt Oy PL 113 (Koivukummuntie 14 A) 01511 Vantaa tomi.saarinen@heikkinen.fi Parkettilattiat Oy Elontie 71, 00660 Helsinki

0424 9020 30 fax 0424 9020 31

(09) 7568 120 fax (09) 7523 679 www.parkettilattiat.fi

Päijät-Hämeen Laatulaatoitus Oy 0400 99 344 Rekolankatu 15, 15150 Lahti info@laatulaatoitus.fi www.laatulaatoitus.fi Päällystekolmio Oy Vantaanrinne 14 c/o 4, 01730 Vantaa

42 VÄRI JA PINTA 6/2015

(09) 477 2431 fax (09) 27 699169

(019) 767 517 fax (019) 767 590

(09) 275 0352 fax (09) 275 0518

050 911 0687 www.ahmalattiat.fi

Lakeuden Lattia Oy Rengastie 23, 60120 Seinäjoki jim.rautiainen@lakeudenlattia.fi

(06) 4292 400 fax (06) 4292 444

Laatoitusliike Laattamestarit Oy 0400 642 055 Teollisuuskatu 5 fax (014) 520 167 44150 Ääänekoski www.laattamestarit.fi laattamestarit@laattamestarit.fi Laattatyö Wikman Oy fax (03) 341 5558 Vihnuskallionkatu 16, 37150 Nokia 0500 862 933 Mattoasennus Olli Niinimäki Oy 014 374 2816 Ritarintie 22 40930 Kinkomaa (Muurame) mattoas.niinimaki@elisanet.fi Oro Urakointi Oy Miilukatu 7, 40320 Jyväskylä toimisto@orourakointi.fi

010 424 2400 fax 010 424 2411

Porin Mattotyö Ky Palokunnantie 2, 28360 Pori janne.tommila@mattotyo.net

044 346 0004 fax (02) 635 5684 www.mattotyo.net

Salon Parketti ja Mattotyö Oy Santanummenkuja 2, 25190 Pertteli markusoinonen@hotmail.com

(03) 255 1900 fax (03) 255 1913 www.tammer-lattia.fi

Tampereen Lattiamestarit Oy Aarporankatu 15 B, 33840 Tampere jorma.agren@lattiamestarit.fi

040 504 9129

Tampereen Pinta-Asennus Oy (03) 3672 862 Rajasilta 1, 33880 Lempäälä fax (03) 3672 863 pinta-asennus@pinta-asennus.fi www.pinta-asennus.fi TeppMan Oy Pitkämäenkatu 28, 20250 Turku etunimi.sukunimi@teppman.fi

(02) 273 6666 fax (02) 273 6623 www.teppman.fi

Turun Tapetti ja Matto Oy (02) 271 1000 Orikedonkatu 2, 20380 Turku fax (02) 271 1030 myynti@tapettijamatto.com www.tapettijamatto.com Turun Ykkösparketti Oy Saukonojantie 27, 20250 Turku tiedustelut@ykkosparketti.fi

ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kallan Parketti Oy 044 304 3532 Kasarmikatu 10 A 9, 70110 Kuopio info@kallanparketti.fi www.kallanparketti.fi Kuopion Parkettiasennus Oy Kalevalankatu 10 70500 Kuopio info@dtf.fi

0400 791 144 fax (017) 581 0994

Heikkinen Yhtiöt Oy Linjakuja 4, 80140 Joensuu etunimi.sukunimi@heikkinen.fi

0424 9020 20 fax 0424 9020 21

Parkettiasennus R. Korhonen Oy (017) 362 2197 Yrittäjäntie 16, 70150 Kuopio fax (017) 362 2195 reijo@parkettikorhonen.fi www.parkettikorhonen.fi Parketti ja Mattoasennus Väisänen Oy 0400 753 781 Kauppakatu 22 A 9, 78200 Varkaus jukka.vaisanen@parkettijamattoasennus.fi Uusmatto Oy (017) 265 8400 Volttikatu 6, 70700 Kuopio fax (017) 282 6222 etunimi.sukunimi@uusmatto.fi www.uusmatto.fi

OULUN LÄÄNI Matto Nurminen (08) 8700 700 Tyrnäväntie 12, 90400 Oulu fax (08) 8700 701 tapani.niskanen@mattonurminen.fi www.mattonurminen.fi Oulun Sisustajat Oy (08) 882 2444 Paljetie 10, 90150 Oulu fax (08) 882 2440 oulun.sisustajat@sisustustalo.net www.sisustustalo.net/oulunsisustajat RK-Lattiat Oy Veistämötie 8, 90620 Oulu

(08) 815 0150 fax (08) 815 0155 www.rk-lattiat.fi

0400 822 453

Oy Skandia Lattia-Golv Ab 040 565 1613 Rinnakkaistie 31 B 1, 65350 Vaasa jukka.kanerva@skandialattia-golv.fi www.skandialattia-golv.fi Tammer-Lattiat Oy Takojankatu 4, 33540 Tampere tammer-lattiat@tammer-lattiat.fi

Oy Villen Parketti – Villes Parkett Ab (06) 312 2799 PL 76 (Asemakatu 39) fax (06) 312 2799 65101 Vaasa myynti@villenparkett.fi

(02) 251 1421 fax (02) 251 1421

LAPIN LÄÄNI Lapin Lattiamestarit Oy 0400 309 596 Aittatie 11, PL 41, 96101 Rovaniemi 0400 309 550 veli-matti.latvakoski@hd-net.fi fax (016) 334 3621 Mattoasennus O. Ojala Oy Kyntöpolku 1, 96190 Rovaniemi olli.ojala@pp5.inet.fi

0400 896 980 fax (016) 3796 166

PR-Sisustus Oy 020 787 1280 Keskuspuistonkatu 15-17, 94100 Kemi fax (016) 223 313 maire.ikonen@balancesystems.fi www.pr-sisustus.fi

KANNATUSJÄSENET Rautakesko Oy/Sisustus ja kodin kalustaminen PL 75, 01301 Vantaa puh. 010 53032 fax 010 532 0859 RTV-Yhtymä Oy Mattilantie 1, 11700 Riihimäki etunimi.sukunimi@rtv.fi

(019) 7421 fax (019) 730 246

LUOTETTAVAT URAKOITSIJAT • LAADUKKAAT MATERIAALIT

Ardex Oy PL 53 (Kalkkipellontie 4), 02601 Espoo puh. (09) 686 9140 fax (09) 6869 1433 ardex@ardex.fi www.ardex.fi Betton Oy Thoro Finland Fallåker 1 D, 02740 Espoo puh. (09) 5102 517 juha.tamminen@betton.fi www.betton.fi Duuri Oy Tapulikaupungintie 35, 00750 Helsinki puh. (09) 3510 5500 fax (09) 3510 5222 duuri@duuri.fi www.dione.fi Forbo Flooring Finland Oy Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki puh. (09) 862 30 300 fax (09) 862 30 301 maria.hagenaar@forbo.com www.forbo-flooring.fi Gerflor Oy Rekolanpohjankatu 3, 15300 Lahti puh. 010 617 5150 fax 010 617 5152 etunimi.sukunimi@gerflor.fi www.gerflor.fi Hansamex Oy Kuormatie 14, 03100 Nummela puh. (09) 565 5010 marjut.luoto@hansamex.fi Karelia-Upofloor Oy Lukkosalmentie 3, 70420 Kuopio PL 1765, 70421 Kuopio puh. 020 740 9300 Upofloor Oy Souranderintie 2, 37100 Nokia PL 8, 37101 Nokia puh. 020 740 9600 www.kareliaparketti.fi www.upofloor.fi www.kahrs.com Kiilto Oy/RT-osasto Tampereentie 408, 33880 Lempäälä (Kehätie, 33880 Sääksjärvi) puh. 0207 710 100 fax 0207 710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Laattapiste Oy Mestarintie 5, 01730 Vantaa puh. (09) 878 031 fax (09) 890 832 www.laattapiste.fi Lakan Betoni Oy PL 42, 80101 Joensuu puh. 020 748 1200 fax 020 748 1260 www.lakka.fi Lampark Oy Urheilutie 10, 35300 Orivesi puh. (03) 2730 440 fax (03) 2730 441 veli-jussi.lietsala@lampark.fi www.lampark.fi

Betton Oy

Hakemisto

Teollisuusjäsenet Master Chemicals Oy Mehiläisentie 1 C 9 13100 Hämeenlinna, Finland puh. 040 550 6649 fax 03 633 7398 info@master-chemicals.fi www.master-chemicals.fi Saint-Gobain Weber Oy Ab PL 70 (Strömberginkuja 2), 00381 Helsinki puh. 010 442 200 fax 010 442 2295 etunimi.sukunimi@e-weber.fi www.e-weber.fi nora flooring systems Oy Yrittäjänkatu 24, 33710 Tampere puh. (03) 271 0600 fax (03) 271 0650 jouni.koivisto@nora.com www.nora.com/fi Oy Orient-Occident LTD Ruukinkuja 2, 02330 Espoo puh. (09) 260 660 fax (09) 801 1227 www.orientoccident.fi Pukkila Oy Ab PL 29 (Pitkämäenkatu 9), 20251 Turku puh. 0207 219 600 fax 0207 219 690 etunimi.sukunimi@pukkila.com www.pukkila.com Tarkett Oy Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo puh. (09) 4257 9000 fax (09) 4257 9090 etunimi.sukunimi@tarkett.com www.tarkett.fi Travico Oy Puutarhatie 22, 01300 Vantaa puh. (09) 477 0780 fax (09) 477 07810 ville.ravila@travico.fi Tremco illbruck International Gmbtt Vanha Porvoontie 238, 01380 Vantaa puh. (09) 5499 4500 ville.teerioja@tremco-illbruck.com www.tremco-illbruck.fi Triofloor Oy Perintötie 2d, 01510 Vantaa puh. (09) 8545 130 fax (09) 852 1972 trio@triofloor.fi www.triofloor.fi Oy Sika Finland Ab Koskelontie 23 C, 02920 Espoo PL 49, 02921 Espoo puh. (09) 511 431 www.sika.fi www.casco.fi www.schonox.fi Unilin Finland Oy PL 57, 00811 Helsinki puh. 0400 458 238 ismo.sihvonen@unilin.com www.pergo.fi Uudenmaan PR-Lattiat Oy Nilsaksenpolku 2, 01510 Vantaa puh. (09) 228 9170 fax (09) 228 91727 upr.slk@upr-slk.com

6/2015 VÄRI JA PINTA 43

Hakemisto

PINTAURAKOITSIJAT RY www.pintaurakoitsijat.fi

Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puhelin (09) 12 99 501 etunimi.sukunimi@pintaurakoitsijat.fi Pintaurakoitsijat ovat luotettavia ja osaavia ammattilaisia, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa

ETELÄ-SUOMEN PINTAURAKOITSIJA­ YHDISTYS RY

MAALAUSLIIKE TIMO LOHTAJA timo.lohtaja@pp.inet.fi

ASKO ANTTILA OY 010 8355 800 pasi.anttila@askoanttila.fi www.askoanttila.fi HYVINKÄÄN REMONTTIKESKUS OY (019)430 745 PL 71 (Helenenkatu 7), 05801 Hyvinkää HÄMEENLINNAN (03) 612 1340 MAALAUS- JA MATTOTYÖ OY

hmm@mail.htk.fi JORATA OY 0400 530 216 posti@jorata.fi KARJALAN MAALAAMO OY (03) 671 6151 info@karjalanmaalaamo.fi MAALAUSLIIKE REMULA OY 040 901 2051 maalausliike@remula.fi www.remula.fi PIRITAN SANEERAUS JA MAALAUS 0400 885 657 T:MI PiSaMa

pirita.mikkolainen@gmail.com RAKENNUSMAALAUS JARI KOMONEN 0400 879 122 Merventie 44, 13720 Parola jari.komonen@pp2.inet.fi RAKENNUSMAALAUS TAMMINEN OY (03) 638 1589 olavi@rakennusmaalaustamminen.fi RAKENNUSTAITO KUIVALAHTI OY 040 508 2359 kimmo.kuivalahti@pp.inet.fi TASOITE JA MAALAUS VIROLAINEN OY (03) 435 4547 Iidankalliontie 58, 30100 Forssa TTA MAALAUS- JA SANEERAUSPALVELU OY Sepänkatu 3 D, 11710 Riihimäki 040 525 0263 janne.niemi@ttasaneeraus.com www.ttasaneerraus.com VÄRILÄISKÄ OY (019) 455 637 aki.salminen@varilaiska.fi www.varilaiska.fi

LTU-URAKOINTI OY 010 841 2800 reijo.jarvinen@ltu.fi www.ltu.fi MAALAUSPALVELU MALIN (09) 2420 241 annikki.malin2@saunalahti.fi MELATOR OY 040 5641 865 melatoroy@gmail.com MAALAAMO MTW OY 040 535 0401 alice.sacklen@mtw.fi www.mtw.fi PENTTI MÄHÖNEN OY 0400 826 246 info@penttimahonen.fi fax (09) 714 538 A. NIEMISEN MAALAUSLIIKE OY (09) 440 799 toimisto@anm.fi www.anm.fi ESKO NURMISEN MAALAAMO OY (09) 728 8570 mikko.mensio@enm.fi www.enm.fi etunimi.sukunimi@enm.fi NYKY-MAALAUS OY (09) 724 0125 tapio.tyllinen@nyky-maalaus.inet.fi KORISTEMAALAAMO OCRA OY 0400 367 311 tuija.salin@koristemaalaamo.com www.koristemaalaamo.com OTE OY 0400 430 376 ote@ote.fi www.ote.fi MAALAUSLIIKE PASI POUTANEN OY 0400 446 130 maalausliike@poutanen.com www.poutanen.com MAALAUSLIIKE T. PYNNÖNEN OY 0400 705 635 teijo.pynnonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE REPTON OY 0400 944 054 reptonoy@hotmail.com www.repton.fi OY MAALAUS- JA ENTISÖINTI (09) 294 6526 RITARI & SMEDBERG LTD. Alasintie 10 pekka.ritari@pp.inet.fi RA-URAKOINTI OY (09) 350 9590 rauno.asplund@ra-urakointi.fi RAKENNUSLIIKE M. SEPPÄLÄ OY 010 239 82 80 marko@mseppalaoy.fi SÄVYRAKENNE OY (09) 3869 8160 etunimi.sukunimi@savyrakenne.fi www.savyrakenne.fi TASOITE JA MAALAUS VESA OY (09) 374 1881 anttila@vesaoy.fi TASOITE JA MAALAUSTYÖ VISTA OY 045 656 6622 vista.oy@pp.inet.fi joni.lindblom@vistaoy.fi TRIASOLE PINNOITUS OY (09) 3478 860 jari.jussila@triasole.fi www.triasole.fi UUDENMAAN PINTASUOJAUS OY 040 768 6377 uudenmaan@pintasuojaus.com

www.pintasuojaus.com MAALAUSLIIKE VILÉN & SYRJÄNEN OY 010 271 6010 etunimi.sukunimi@maalausliikevs.fi www.maalausliikevs.fi S. WUORIO MAALAAMO OY 0400 402 631 wuorio.maalaamo@saunalahti.fi VUORIMAALAUS OY 0400 456 608 vuorimaalaus@jippii.fi LAINISALO RAKENNUSMAALAUS OY erkki.harakka@lainisalo.fi 020 776 9621

www.lainisalorakennusmaalaus.fi

HELSINGIN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.hmmy.fi AK-PINTAKÄSITTELY OY 0400 473 410 ak-pintakasittely@kolumbus.fi EKN-GROUP OY 045 671 6272 joona.nurmilaakso@ekn-group.fi www.ekn-group.fi ENTISÖINTI ATHENE 0500 603 309 spede@kipsi.fi www.kipsi.fi RAKENNUS- JA MAALAUSLIIKE (09) 755 2944 HELKAR OY info@helkar.fi MAALAUSLIIKE E. HINKKA OY (09) 389 4344 hinkka@ehinkka.fi www.ehinkka.fi HM-MAALAUSPALVELU KY 0400 414 891 matti.hovi@elisanet.fi www.maalauspalvelu.net HYRYLÄN TASOMAALAUS OY (09) 860 1620 Uranuksenkuja 1 D, 01480 VANTAA OY IP MAALAAMO & MÅLERI AB (09) 8364 4350 toimisto@ipmaalaamo.fi www.ipmaalaamo.fi KESKUSTAN MAALAUS JA RAKENNUS OY (09) 884 0983 keskustan.maalausjarakennus@co.inet.fi KORISTEMAALAUS JA ENTISÖINTI 050 548 4982 PIRJO LAHDENPERÄ OY pirjo.lahdenpera@suomi24.fi MAALAUSLIIKE KUIKANMÄKI OY 020 747 9231 toimisto@ma-ku.net www.ma-ku.net VELJEKSET LEHTINEN MAALAUSLIIKE OY (09) 135 2516 maalaus@veljeksetlehtinen.com www.veljeksetlehtinen.com MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA KY 0400 470 373 liljat@dnainternet.net

44 VÄRI JA PINTA 6/2015

040 580 3960

ITÄ-SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY www.itäsuomenpintaurakoitsijat.fi KOTI RAKENTAJAT TIRKKONEN OY 0440 810 283 kotirakentajat@luukku.com MAALAUS JA SISUSTUSTYÖ KAI AHOKAS 0400 752 662 kai.ahokas@pp.inet.fi MAALAUSLIIKE JARI TARKKONEN KY 0400 378 997 jari.tarkkonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE KARTTUNEN OY (017) 363 1723 jussi.karttunen@dnainternet.net www.maalausliikekarttunen.fi KML-MAALARIT OY (017) 262 7988 niilo.kuronen@kml-maalarit.inet.fi www.maalauskuopio.fi MAALAUSLIIKE LESKINEN KY 050 331 7669 maalausliike@mikaleskinen.fi www.maalausliikeleskinen.fi MAALAUSLIIKE POJAT OY 050 323 4782 janne.hon@suomi24.fi MAALAAMO VERNISSA KY 050 5333 764 mruotsa@dnainternet.net www.maalaamovernissa.fi MAALAUS-REIJONEN KY (013) 851 666 reijonen.martti@gmail.com www.remonttijamaalausjoensuu.fi MAALAUS- JA REMONTTIPALVELU 040 556 8450 MUJE OY www.maalausjaremonttimuje.com juha-petri.muje@telemail.com MAALAUS- JA SANEERAUS H. SAITSEV 040 5537 996 harri.saitsev@pp.inet.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ PEHKONEN KY jouni.pehkonen@mbnet.fi 0400 175 977 PINNOITUS-PEKKA OY (017) 264 4041 etunimi.sukunimi@pinnoituspekka.fi www.pinnoituspekka.fi TASOITE JA RAPPAUS PETRI RÄSÄNEN OY posti@tasoitejarappaus.fi 041 448 3011 www.tasoitejarappaus.fi POHJOIS-KARJALAN 0500-750 302 MAALAUSYHTYMÄ AY maalausyhtyma@gmail.com PRO-PINNOITUS OY (013) 413 708 pro-pinnoitus@co.inet.fi, www.pro-pinnoitus.fi MAALAUSLIIKE SAUKKONEN KY (017) 562 420 leo.saukkonen@pp.inet.fi www.maalausliikesaukkonen.com PINTAKÄSITTELY VEKANNE OY 044 973 2661 veli-matti.elo@vekanne.fi www.vekanne.fi

JYVÄSKYLÄN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY ANTTI K OY 040 560 2813 jari.kontturi@anttik.fi www.anttik.fi MAALAUSLIIKE MARKKU HYTÖNEN OY (014) 586 760 maalausliike.markkuhytonen@gmail.com MAALAUSLIIKE HÄMEENKORPI KY 040 563 5821 jari.hameenkorpi@gmail.com MAALAUS JA PINNOITUS HÄMMÖNEN KY pekka.hammonen@pp.inet.fi 0400 869 542 JÄMSÄN MAALAUS JA KUNNOSTUS OY 0400 510 548 Aittomäentie 2, 42100 Jämsä teemu.hannula@jmjk.fi www.jmjk.fi K-S MESTARITYÖ OY 040 549 2155 tero.saikkonen@mestarityo.fi www.mestarityo.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU PEITSO TMI mkppeitso@gmail.com 0400 571 176 www.peitso.fi

KAAKKOIS-SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY TASOITE AHONEN OY 040 506 6396 tasoite.ahonen@kymp.net MAALAUSLIIKE SAMI AHTIAINEN OY 040 551 0564 sami.ahtiainen@maalausliikeahtiainen.fi MAALAUS JA PINNOITUS AHTIAINEN KY 050 525 2788 hannu_ahtiainen@hotmail.com MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi JH-PINNOITUS KY 044 262 3070 juha.hameenkorpi@gmail.com MAALAUSLIIKE JORONEN OY 0400 739 169 maalausliike@joronen.fi www.maalausliike.fi KARHULAN SANEERAUS OY (05) 266 083 karhulansaneeraus@kymp.net KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi MAALAUSLIIKE KOUKONEN KY 0400 575 663 koukonenky@gmail.com KYMEN PINTAMAALAUS KY 044 2905 545 markku.petman@kymp.net www.pintamaalaus.net KYMEN TASOITE 0500 250 254 sami.niemela@maalaus-peuhkuri.fi KYMERA OY (05) 228 8777 kymera@kymera.fi www.kymera.fi MAALAUS- JA PINTAKATE H. KÄRHÄ 040 742 9902 Leppärinne 1 C 13, 55800 Imatra TMI LECKLIN 0500 752 590 tmi.lecklin@kymp.net LATTIAPÄÄLLYSTELIIKE AHTI LEPISTÖ (015) 163 841 Savolaistenkatu 10, 50170 Mikkeli

MAALAUSLIIKE V. LÄÄPERI OY 0400 790 542 holmjyrki@gmail.com www.maalausliikelaaperi.fi MAALAUS TIKKA OY (05) 456 1195 katri.parkkima@maalaustikka.com www.maalaustikka.com MAALIPINTA MERILÄINEN KY (015) 170 052 maali.pinta@kolumbus.fi LAATU-MAALAUS MUHONEN OY (05) 415 2117 laatu-maalaus.muhonen.oy@pp.inet.fi PARKETTI- JA MATTOTYÖ 0500 557207 M. MYYRYLÄINEN OY mikko.myyrylainen@parketti-ja-mattotyo.inet.fi OTAVAN MAALAUSTYÖ OY 0500 636 783 mika.mesiainen@gmail.com www.otavanmaalaustyo.fi MAALAUSLIIKE PEUHKURI OY (05) 411 8370 maalausliike@maalaus-peuhkuri.fi www.maalaus-peuhkuri.fi J. PÖLJÖ MAALARIT OY 0400 488 991 jarmo.poljo@gmail.com MAALAUSLIIKE PÖNTINEN OY (015) 172 272 etunimi.sukunimi@maalausliikepontinen.fi SANEERAUS JA MAALAUS RAAPPANA OY 040 772 1159 maalausliike.parta_raappana@pp.inet.fi RAKENNUSPINNOITUS RANTANEN OY 040 540 8977 sami.rantanen@rprantanen.fi www.rprantanen.fi RASPAL OY 0400 487 561 jari.pallonen@raspal.fi

www.raspal.fi AUTO- JA RAKENNUSMAALAAMO (05) 453 4444 RÖYSKÖ KY sami.roysko@sisustus.inet.fi TASOITE JA MAALAUS (05) 311 7002 A & A SAVINAINEN OY aki.savinainen@savina.fi

www.savina.fi TASOITETYÖ TUVIALA OY 040 5816 137 vesa.tuviala@gmail.com MAALAUSLIIKE K. VALJAKKA KY 040 589 0358 jari.valjakka@surffi.fi www.maalausliikevaljakka.net E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUSLIIKE JAANA YLÄ-OUTINEN KY 040 513 6406 jaana.yla-outinen@co.inet.fi

LAHDEN KIINTEISTÖMAALAUS OY (03) 7344 990 Ketokatu 15, 15810 Lahti lahdenkiinteistomaalausoy@co.inet.fi LUJAMAALAUS OY 050 63564 lujamaalaus@phnet.fi MAALAUSTYÖ K. NEVALAINEN OY 0400 492 339 Askonkatu 5, 15100 Lahti MAALAUSLIIKE VEIKKO E. NIEMINEN OY 0400 771 994 veikko.e.nieminen@phnet.fi www.ven.fi MAALAUSLIIKE MATTI PAKARINEN OY (03) 787 2066 matti.pakarinen@phnet.fi VEIKKO SMOLANDER OY 040 595 5963 v.smolander@luukku.com SOLMASTER OY (03) 780 2363 solmaster@solmaster.fi www.solmaster.fi MAALAUSLIIKE ARI VAINIKKA OY (015) 467 543 maalari.vainikka@rivakka.net

LÄNSI-SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY MAALAUSLIIKE VELJEKSET KUTILA 0440 534 094 info@veljeksetkutila.fi www.veljeksetkutila.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MAALAUSLIIKE JT MÄKELÄ KY 040 503 9689 japo.maclive@gmail.com RAUMAN MAALAUS- 0500 720 836 RAKENNUSHUOLTO OY Syväraumankatu 10, 26100 Rauma petri.vuori@raumanmaalaus.net.fi www.raumanmaalaus.fi RAUMAN MAALAUS- JA TAPETOINTIPALVELU OY riitta.viljanen@rmtp.fi 0500 325 296 MAALAUSLIIKE MARKKU VILJANEN KY (02) 823 4134 PL 243 (Kolla), 26101 Rauma

LÄNTISEN-UUDENMAAN MAALARIMESTARI­ YHDISTYS RY MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA 0400 470 373 liljat@dnainternet.net MAALAUSLIIKE STELMACHER & POIKA 0500 511 064 stelmacher.poika@dnainternet.fi www.maalauslohja.fi MAALAUSLIIKE H. PESONEN OY 0400 771 258 Reilininkuja 4, 08150 Lohja

KEMIN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT 0440 588 790 V. SOINI KY vesa.soini@hotmail.fi MAALAUSLIIKE REIJO KOLPPANEN KY 0400 391 310 Nauskankatu 3, 94600 Kemi aarni.kolppanen@pp.inet.fi MAALEREI OY 040 766 5013 maalarei@maalarei.kpnet.com MATTO JA MAALAUS J. NIKULA KY 050 435 8773 jorma.nikula@pp.inet.fi www.mattojamaalausnikula.fi MAALAUSLIIKE URHO REMES OY 0400-690 222 jp.remes@pp.inet.fi

LAHDEN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.lahdenmaalarimestarit.fi MAALAUS JA RAKENNUS A. HARTIKAINEN KY maalhart@nic.fi JAN SANEERAUS OY info@jansaneeraus.com MAALAUSTYÖ T. KUITUNEN OY Metsä-Pekkalantie 11, 15610 Lahti maalaustyo.tkuitunen@phnet.fi

(03) 756 2779

0500 493 904 0400 492 885

OULUN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.oulunpintaurakoitsijat.fi JOUNI FYRSTEN OY 0400 770 035 jouni.fyrsten@gmail.com MAALAUS MAHTI OY 040 719 1628 marko.sarkiniva@maalausmahti.fi www.maalausmahti.fi MAALAUSLIIKE M. ANNOLA OY 0400 919 281 matti.annola@dnainternet.net www.maalausoulu.fi MAALAUSLIIKE HAANPÄÄ OY 0400 760 648 maalausliike@haanpää.info HAUKIPUTAAN MAALAUS- JA 0400 736 583 REMONTTIPALVELU KY mikko.tienhaara@windowslive.com MAALAUSPALVELU R. KURTTI OY 0400 890 662 reijo.kurtti@pp.inet.fi RS-INSTALL OY 0400 762 468 Olaskuja 13 A 1, 90900 Kiiminki SANEERAUS LAAKKO OY 0400 588 323 ilkka.laakko@saneerauslaakko.fi

www.saneerauslaakko.fi SANEERAUS OLA-ARI OY 0400 870 368 saneerausolaari@gmail.com

6/2015 VÄRI JA PINTA 45

Hakemisto

MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU 040 595 6457 TIHVONEN OY www.maalausjakunnostustihvonen.fi juhatihvonen@gmail.com MAALAUSLIIKE PASI MAUNUAHO 040 593 4004 pasi@pasimaunuaho.fi www.pasimaunuaho.fi RAKENNUSPALVELU ARTO 0400-543 669 MATILAINEN OY rakennuspalvelu.amatilainen@elisanet.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSLIIKE (014) 643 230 MAUNUAHO OY info@maunuaho.fi www.maunuaho.fi MAALAUSLIIKE PEKKARINEN OY (014) 378 3390 maalausliike.pekkarinen@elisanet.fi MAALAUSLIIKE P. RAAPPANA 0400 643 451 pekka.raappana@kolumbus.fi www.raappana.net MAALAUSTYÖ KARI POHJA OY 0400 342 101 maalaustyo@kiinteistoinsinoorit.fi RAKENNUSLIIKE SINETTÄ OY 050 319 8233 tomi@sinetta.fi RAKENNUS & MAALAUS KOSKINEN OY 0400 643 642 maalaus.koskinen@elisanet.fi www.rm-koskinen.fi RAKENNUSPALVELU SINETTÄ KY 040 5087 178 jari@sinetta.fi MAALAUSLIIKE SÄVYSUORA OY 0400 540 447 savysuora@kolumbus.fi TASOITUS JA MAALAUS VIILOS AVOIN YHTIÖ vesa.viilos@MBnet.fi 050 526 3406 VAAJASANEERAUS OY 044 581 3363 info@vaajasaneeraus.fi jukka@vaajasaneeraus.fi TIKKAPINTA OY (014) 375 3055 tikkapinta@co.inet.fi RAKENNUS- JA MAALAUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

Hakemisto

MAALAUSLIIKE VELJ. NIINIMAA (08) 3121 920 veljekset.niinimaa@dnainternet.net MESTARIMAALAUS 0400 460 886 SEPPÄNEN & TOIKKA OY jarmo.toikka@mestarimaalaus.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ 0400 682 581 M. SUOJANEN OY mika.suojanen@maalausjatasoitetyo.fi TEUVO JÄRVENPÄÄ OY 0400 580 172 teuvo.jarvenpaa@luukku.com www.teuvojarvenpaaoy.fi T & J MAALAUS OY 0400 160 679 tjmaalaus@gmail.com MAALAUSLIIKE A VIINIKKA OY 0400 684 458 aimo.viinikka@gmail.com PINTAURAKOINTI FINGERROOS OY 050 592 2112 pekka.fingerroos@mail.com www.maalausliike-kokkola.fi POHJOLAN PINTAMESTARIT OY 041 443 9252 jaakko.rekila@pintamestarit.fi www.pintamestarit.fi MAALAUSLIIKE VÄYRYNEN OY 0500 681 913 jouko.vayrynen@kajaani.net www.maalausliikeväyrynen.fi OULUN SEUDUN MAALAUS OY 040 963 1269 asiakaspalvelu@oulunmaalaus.fi www.oulunmaalaus.fi

POHJANMAAN PINTAURAKOITSIJAT RY www.ppry.fi JARIN MAALAUSPALVELU OY 050 305 7326 jari.jaaska@gmail.com www.jarinmaalauspalvelu.fi KAUKOMAALAUS OY 0400 368 811 kauko.turunen@kaukomaalaus.fi www.kaukomaalaus.fi MAALAUSTYÖ KORHONEN JARI-PEKKA Hirvijärventie 216, 040 595 3501 61600 Jalasjärvi jari-pekka.korhonen@netikka.fi MAALAUSLIIKE KÖYKKÄ KY 0400 766 958 tero.koykka@hotmail.com MAALAUSLIIKE LAPIKISTO KY 0400 661 416 marko.lapikisto@pp.nic.fi MAALAUSLIIKE R. LEHTIMÄKI KY (06) 423 2862 Vapaudentie 75 as 18, 60100 Seinäjoki rauno.lehtimaki@netikka.fi MAALAUSLIIKE MATTILA & LEHTIMÄKI OY 050 527 9387 reijo.lehtimaki@maalausliike-ml.fi PEKAN MAALAUS TMI 040 734 7636 pekka.ala-huikku@elisanet.fi www.pekanmaalaus.fi MAALAUSTYÖ S. RANTALA OY (06) 457 1221 Riippusillankuja 6, 61250 Jalasto maalaustyo.rantalaoy@netikka.fi MAALAUSLIIKE JARI TUURI 0400 369 654 Alapääntie 292, 61430 Isorehto jari.tuuri@netikka.fi SOININ MAALAUSPALVELU KY 040 966 3592 Kaurakuja 1, 63800 Soini janikotanen@hotmail.fi SOININ SANEERAUS OY 0400 866 053 www.soininsaneeraus.fi VÄRIPIIRTO OY 06 450 6100 mika.vinni@varipiirto.fi

PORIN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.porinmaalarimestariyhdistys.fi TMI HANNU GUSTAFSSON 0400 721 968 hannu.gustafsson@hotmail.com www.maalausliikegustafsson.fi MAALAUSLIIKE ALTTI RINTALA OY (02) 635 5991 altti.rintala@dnainternet.net MAALAUSLIIKE SIMULA OY 0500 665 482 jarmo.simula@dnainternet.net PORIN MAALAUSTYÖT OY 040 551 9107 markku.laikkoja@porinmaalaustyot.com

www.ruiskumaalaus.fi

46 VÄRI JA PINTA 6/2015

ROVANIEMEN PINTA-URAKOITSIJA­YHDISTYS RY JF-MAALAUS KY 0400 693 808 Katajankuja 7, 96910 Rovaniemi MAALAUSLIIKE LAITILA OY (Kari) 0400 393 410 maalausliike.laitila@co.inet.fi (Antti) 040 550 4791 MAALAUS- JA TASOITETYÖT 0400 693 266 J. SINKKONEN OY juha.sinkkonen@ppb.inet.fi VASTUUREMONTTI OY 0207 498 880 kari.harmanen@vastuuremontti.fi www.vastuuremontti.fi

TAMPEREEN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.tremmy.fi TMI HARRI K. ANTTILA 0400 622 300 tmi.harri.anttila@netti.fi www.harrikanttila.fi MAALAUSPALVELU OLLI HIETANEN OY (03) 344 4049 maalauspalvelu.olli.hietanen.oy@tpnet.fi RAKENNUSMAALAUS (03) 265 6820 TAISTO JOKINEN OY rkmjoki@luukku.com MAALAUSPALVELU LAINE OY 0400 730 690 jarmolaine@kolumbus.fi www.maalauspalvelulaine.com TMI KAPARA

045 1855 7786 kari.kotkaslahti@gmail.com MASTER FLOOR OY 010 666 3131 lasse.sulanto@masterfloor.fi MAALAAMO ORELL OY (03) 377 2445 hannu.orell@maalaamoorell.fi MAALAUSLIIKE PARTANEN OY Kai Partanen 040 736 1117 toimisto@maalausliikepartanen.fi PMK-MAALAAMO KY 0400 632 411 Jokipolventie 4, 37130 Nokia markku.tyven@kolumbus.fi RAKENNUS-REMONTTI-RÄSÄNEN 050 383 5353 pasi@rakennusrasanen.fi REMONTTIKAKSIO OY 0500 637 496 Käyräkuja 30, 33430 Ylöjärvi RM-MAALAUS JA RAPPAUS OY 050 5215 191 Ruovedenkatu 14 A 5, 33720 Tampere SANEERAUSMAALAUS OY 0400 737 967 saneerausmaalaus@kolumbus.fi SÄVYKULMA KY 0400 627 473, savykulma@gmail.com (03) 360 0085 TAMMER-MAALAAMO OY (03) 214 3207 tammer-maalaamo@co.inet.fi TAMPEREEN MAALAUS JA RAPPAUSTYÖT OY

0400 508 008 jyrki.saesvuo@tampereenmaalausjarappaustyot.com TAMPEREEN MAALAAMO OY 0400 621 262 Niittyhaankatu 25, 33720 Tampere (03) 253 0002 TAMPEREEN TAPETOINTI JA MAALAUS 040 833 2002 mariannekyronen@hotmail.com MAALAUSLIIKE TANHUANPÄÄ OY 0400 739 328 tanhuanpaa@jippii.fi TYÖLÄ OY 044 339 9960 tyola.oy@gmail.com MAALAUSLIIKE VAINIOMÄKI OY (03) 255 9500 markku@maalausliikevainiomaki.fi MAALAUSURAKOINTI ISMO WALLENDAHL KY

www.iwallendahl.com 040 704 487 ismo.wallendahl@iwallendahl.com

TURUN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.turunmaalarimestariyhdistys.fi ETELÄ-SUOMEN MAALAUS- 0400 227 121 JA KIINTEISTÖ OY www.maalausturku.fi MAALAUSLIIKE MIKA AALTONEN OY 0400 822 074 Mika Aaltonen: posti@maoy.fi www.maoy.fi

MAALAUS- JA MUUTOSTYÖT JL OY 040 834 2554 maalaus.muutos@co.inet.fi info@maalausjamuutostyot.fi MAALAUSLIIKE HELIN OY (02) 431 7219 ilkka@maalausliikehelin.fi www.maalausliikehelin.fi JMP YHTIÖ OY 0500 530 408 pekka.nieminen@jmpyhtio.fi www.jmpyhtio.fi MAALAUS T. JÄRVINEN OY (02) 479 6341 Pronssikuja 1,21410 Vanhalinna tuija.boege@maalausjarvinen.fi MAALAUSURAKOINTI AALTO OY (02) 210 7700 jarmo.aalto@maalausurakointiaalto.fi KIINTEISTÖMAALAUS LEHTOSAARI OY 0400 524 656 kalevi.lehtosaari@kolumbus.fi KIRJALAN MAALAUSPALVELU TMI 045 6755 349 kirjalan.maalauspalvelu@pp.inet.fi www.kirjalanmaalauspalvelu.fi MR-MAALAUS OY 0400 459 411 mr-maalausoy@pp.inet.fi OY MILOSAN AB 02 242 4049 ilkka.kallio@milosan.fi www.milosan.fi SALAMASANEERAUS OY (02) 435 5001 salamakeskus@salamasaneeraus.fi www.salamasaneeraus.fi TASOITE- JA MAALAUSTYÖT NIKULA KY (02) 487 2407 Kuntoilijanlenkki 2, 21420 Lieto MAALAUSLIIKE U. RAJALA OY (02) 243 1950 maalausliike.u.rajala.oy@pp1.inet.fi www.maalausliikeurajala.com PK URAKOINTI OY 0400 919 767 jarmo.ojanpera@pkurakointi.fi www.pkurakointi.fi MAALAUSLIIKE TIMO RANDELL OY (02) 248 1533 timo.randell@saunalahti.fi SANEERAUS JA MAALAUS ERANDER OY 0500 783 389 saneeraus.maalaus@erander.inet.fi TURUN RAPPAUS JA NOSTOLAVAPALVELU 0400 830 051 Puutarhantie 22, 21250 Masku markku.yrtti@gmail.com US-MAALAUS OY 0400 523 131 timsten@gmail.com

SUOMEN KORROOSIOURAKOITSIJAT RY www.sku.fi CORRO-KOLMIO Y (02) 5299 590 etunimi.sukunimi@corrokolmio.fi www.corro-kolmio.fi MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MASTER FLOOR OY (03) 363 0880 lasse.sulanto@masterfloor.inet.fi MAALAUSLIIKE PARTANEN OY 045-6727 751 jpartane@sci.fi PINTAVILEN OY (03) 368 5516 pintavilen@pintavilen.fi www.pintavilen.fi SEINÄJOEN PINTAKÄSITTELY OY 0400 836 166 pintak@nic.fi www.pintakasittely.fi VOIKKAAN VUOKRAHALLIT KY (05) 388 8088 voikkaan.vuokrahallit@co.inet.fi E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUS- JA RAKENNUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

Homeen- ja lahonestoaineet

Liimat

Homeen ja lahon ehkäisyyn ja puhdistukseen puupinnoilla sisällä ja ulkona.

Puh. 020 780 96960 Fax. 020 780 9690 www.kirjovarit.fi

Vanha Porintie 1890, 03400 VIHTI puh. 0207 856 635 www.eskaro.fi

www.casco.fi www.schonox.fi Maalausalan työvälineet

VarijaPinta_Casco_hakemisto_60x30.indd 1

4.3.2015 14:11:24

Pintaurakoitsijan oma verkkokaupppa

1956-2016

sustustyökalut

Maalaus- ja si Teipit ra Sp ymaalit BioComb

Teollisuustie 5 33960 Pirkkala puh. 010 2310 950

Tarjouspyynnöt: asiakaspalvelu@raksashop.fi

www.raksashop.fi GVK Coating Technology Oy 0207 498 770 www.geveko.fi info@gvk.fi

www.sokeva.fi

Julkisivutuotteet

❏ Vesiohenteiset

sisä- ja ulkomaalit

❏ Teollisuusmaalit ammattilaisille

Laadukkaat työvälineet jo vuodesta 1881 www.celindgren.fi

• Laaja valikoima Finngard- ja Finnseco -tuotteita kiviainespinnoille Ota yhteys alueesi edustajaan www.tikkurila.fi/ammattilaiset/yhteystiedot

Suonsivunkatu 22 33420 Tampere puh. 010 617 5500 fax. 010 617 5515 mail: nasin@nasin.fi

www.nasin.fi LAATOITUS

Vari_ja_pinta_60x30_julkisivutuotteet.indd 1

TASOITUS

LATTIA

MUURAUS

8.9.2014 12:26:44

KAIKKI MAALAUSALAN TYÖKALUT JA TARVIKKEET

OY GRÖNBERG & PALOMAA AB Tiedustelut ja tarjouspyynnöt

09-757 0450 // gp.jari@kolumbus.fi

Maalitehtaat

NICOLOR maalit - lakat - tasoitteet - vedeneristeet NICOLOR

Coloria Oy Kaakkurintie 8 37150 Nokia Puh. 010 2899 500 Fax. (03) 342 8588

www.sika.fi

VarijaPinta_Sika_hakemisto_60x30_3.indd 1

4.3.2015 14:11:43

maalit

PL 17 08500 Lohja info@nicolor.fi www.nicolor.fi Puh: 019 - 230 320

6/2015 VÄRI JA PINTA 47

Hakemisto

BORACOL

Maalitehtaat

Tapetit

Pintakäsittelylaitteet

Laaja valikoima tapetteja kodinsisustukseen ja ammattilaisille Ota yhteyttä!

- Painehiekkapuhaltimet - Raepuhalluskaapit - Maalauslaitteet - Rappauslaitteet

www.am-walls.fi

www.tapetit.fi

Hakemisto

Suomen AM-Markkinointi Oy Ajokinkuja 4, 33800 TAMPERE Puh. 03-3812111 Fax. 03-3812138 www.kompressorikeskus.fi

+358 2 8376 9480

Tasoitteet

• Presto valmistasoitteet • Prestonit ruiskutettavat valmistasoitteet

www.solmaster.fi

www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Aineita betonilattioille, vesikatoille, pihoille ja teille. Maalit, pinnoitteet, massat, vahvikkeet ja paikkausaineet.

ISO 9001 laadunvalvonta.

Vari_ja_pinta_60x30_tasoitteet.indd 1

8.9.2014 12:27:25

tehon Ammattilaisten palvelua 40 vuotta! since 1974

TEHOLEHTINEN OY

www.knauf.fi

teho.lehtinen@teholehtinen.fi puh. 040 573 0261, (03) 364 7340 www.teholehtinen.fi/työohjeet

Leguan Lifts Oy Kotimainen henkilönostin Sisä- ja ulkokäyttöön Puhelin 03 347 6445

TEKNOS OY PL 107, 00371 Helsinki Puh. (09) 506 091 Telefax (09) 5060 9501 www.teknos.com

Vedeneristys

125 135 160

www.leguanlifts.com Rakennustelinevuokraamo

RAKENNUSTELINE

Märkätilarakentaminen | Sisäilmakorjaus ILMOITTAUDU ARDEX-OPISTON

PORTAATTOMALLA SÄÄDÖLLÄ R

Maalausneuvonta ammattilaisille

Nostolavat, ja puh. 020 191rakennushissit 2003 ark. klo 8.00–19.00 riipputelineet

•

MAKSUTTOMIIN KOULUTUKSIIN

Oiva 4,1 m 2400 € (alv. 0%)

Katso kurssikalenteri www.ardex.fi

RAKENNUSTELINEET

www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Nostolavat, rakennushissit ja riipputelineet Vari_ja_pinta_60x30_hakemisto_maalitehtaat.indd 1

Öljyjä ja vahoja 8.9.2014 12:25:55 •

Toivo 4,6 m 2995 € (alv. 0%)

FOX1 OY Neulakatu 4 04410 Järvenpää

Huomio SÄÄTÄMINEN SIIRTÄMINEN

www.fox1.fi tel.0400-870 977

Suojaamistuotteet

Maahantuoja: SARBON WOODWISE OY puh. (019) 264 4200 info@osmocolor.com

www.osmocolor.com 48 VÄRI JA PINTA 6/2015

Valitse viisaasti!

MAXI RANGE - TÄYDELLINEN VALIKOIMA ASENNUSLIIMOJA JA SAUMAMASSOJA

Vahvin

Nopein

Yleiskäyttöön Kristallinkirkas

Ympäristöystävällinen

Lisätietoja www.bostik.fi tai 010-843 88 00.

Haluan lukea VÄRI JA PINTA -lehteä Lehden saavat maksutta pintakäsittelyalalla työskentelevät.

Tilaan lehden ja kerron missä tehtävissä toimin

Alani / tehtäväni................................. .....................................................................

Osoitteeni muuttuu ...... /...... /...... alkaen.

Tilaajanumeroni (osoitelipukkeesta) on .............................................Alla korjatut osoitetiedot.

Alan opiskelijoille tilaukset oppilaitosten kautta (puhelimitse 010 235 7901) Nimi....................................................... ....................................................................

Osoite.................................................... ....................................................................

Sähköposti.......................................... ....................................................................

Väri ja Pinta

MCI Press Oy Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia

6/2015 VÄRI JA PINTA 49

Kahvitauolla

LAASTILLE ON VAIHTOEHTO KEVYET KIVIRAKENTEET, kuten harkkovä-

liseinät tai pihan kivimuurit, on perinteisesti koottu ohutsaumalaastin avulla.

Aikaa vievän laastivaiheen voi kuitenkin ohittaa kiviliimalla kaksinkertaisella työnopeudella erityisen suuttimen avulla.

Kiviliimalla voi kiinnittää betonia, tiiltä, hiekkakiveä, kipsiä ja puuta. Muurien ja rakenteiden lisäksi esimerkiksi laattojen kiinnitys helpottuu, kun asennuksessa ei tarvita esimerkiksi vettä tai erityisiä työvälineitä.

Liimat sopivat sekä sisä- että ulkokäyttöön, ja saumat voi kuivumisen jälkeen myös maalata. Liimat kestävät hyvin kosteutta sekä mietoja kemikaaleja.

Illbruckin PU700-kiviliiman käyttö on erityisen helppoa, sillä liimaa voidaan levittää erityisen haarasuuttimen avulla.

Näin asentaja saa kerralla paikalleen kaksi liimapalkoa yhden sijasta, ja asentaminen nopeutuu entisestään.

• LISÄTIETOJA www.tremco-illbruck.fi

&

VÄRI PINTA

Ulkotöitä vuoden ympäri pitkän linjan urakoitsija

väri ja pinta • pintakäsittelyalan ammattilehti 6/2015

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

väriä elämään

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/varijapinta 2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

» Kosteusvaurioepäilystä on ilmoitettava »s.26

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

50 VÄRI JA PINTA 6/2015

1

Polyuretaanivaahtoliimalla voi korvata ohutsaumalaastin, ja sillä voi kiinnittää kivipohjaisia materiaaleja sisällä ja ulkona.

2

Tremco-Illbruckin PU700kiviliimalle suunnitellulla haarasuuttimella syntyy kaksi liimapalkoa kerralla.

Anna juttu­vinkkisi ja voita Applen älykello!

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Ap ple Watch -älykello.

Suomalaista perheyrittäjyyttä jo vuodesta 1951

Parasta ammattilaiselle Florentine-stabilittapettikokoelma

Hyvää joulua!

Kiitämme asiakkaitamme ja sta yhteistyökumppaneitamme kulunee lun jou aa hais rau e vuodesta. Toivotamm 6!

201 e dell vuo e aikaa ja menestystä tulevall

Espoo Forssa Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kaarina Kangasala Kerava Kotka Kouvola Kuopio Lahti Laihia Lappeenranta Lohja Nokia Pori Porvoo Riihimäki Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Varkaus