Väri ja Pinta 1/2015

&

VÄRI PINTA

väri ja pinta • pintakäsittelyalan ammattilehti 1/2015

Onnistumiseen ei riitä pelkkä lopputulos Markku Mäkitalo sattumalta parkettibisnekseen

kohtaavat konservoinnissa

KATSE KATTOON! KATSE KATTOON!

Uusi, entistäkin parempi koostumus!

Uudistettu, sivukiilloton Siro Himmeä on täyshimmeä maali kattopintojen maalaukseen kuivissa sisätiloissa. Sen työstöominaisuudet on optimoitu

Uusi, entistäkin parempi koostumus!

ammattilaisen käyttöön: pitkä työstöaika, helppo levitys, hyvä tasoittuminen,

4096 0014

ei roiskeita tai raitoja. Sävytettävissä. Joutsenmerkitty, rakennusmateriaalin päästöluokka M1.

Uudistettu, sivukiilloton Siro Himmeä on täyshimmeä maali kattopintojen maalaukseen kuivissa sisätiloissa. Sen työstöominaisuudet on optimoitu Lue lisää www.tikkurila.fi/ammattilaiset 2 VÄRI JA PINTA 1/2015 ammattilaisen käyttöön: pitkä työstöaika, helppo levitys, hyvä tasoittuminen,

4096 0014

Pääkirjoitus Jari Jussila

Hihat heiluen kevättä kohti äsissäsi on painotuore Väri ja pinta -lehti, joka on kuluneen vuoden aikana kokenut todellisen ilmeenmuutoksen. Vanhakin toteutus oli toki mainio, mutta nyt lehdestä on kuoriutunut oikea ammattiaikakauslehti ja se on siirtynyt nykyaikaan sisällöllisesti ja ulkoasunsa puolesta. Lehti on nyt varmoissa käsissä, kun mukaan on tullut MCI Press Oy, jonka ammattilaiset tekevät innostuneena yhteistyötä kanssamme. MCI Press Oy:stä ja lehden uudistuneesta ilmeestä voit lukea lisää sivulta 17.

Uuden kumppanin mukaantulo on saanut aikaan sen, että kustannusyhtiön omistajaliitot ovat nyt oikeasti mukana lehden sisällön suunnittelussa. Yhdessä reagoimme nopeasti myös lukijoiden palautteisiin. Esimerkiksi viime vuoden lehden numeroiden 4 ja 5 kansien ulkoasut herättivät keskustelua, ja kansityyli vaihdettiinkin numeroon 6, mikä näyttää nyt omastakin mielestäni paremmalta.

Muutoksen tuulet puhaltavat lehden lisäksi myös Pintaurakoitsijat ry:ssä ja alalla laajemmin. Alkuvuosi on ollut kiireinen, ja myös tulevat viikot ovat täynnä tekemistä. Monimutkaiseen tilanteeseen lisää ulottuvuuksia tuovat liiton rakenteen muutokset. Edessä on uuden toimitusjohtajan valinta.

Ennen rekrytoinnin aloittamista on mietittävä, millaista osaajaa yhteisömme tarvitsee. Kuka kuljettaa meidän järjestölaivaamme omalta osaltaan eteenpäin? Tähän haasteeseen hallituksen on nyt tartuttava. Pintaurakoitsijat ry:n hallitus on kuitenkin päättänyt suoriutua edessä olevasta valintatehtävästä­kunnialla, sillä liitto haluaa jatkossakin olla maineensa ja jäsentensä luottamuksen arvoinen.

Liitto haluaa Niinpä me sekä Kustannus Oy Hakkurissa että Pinta­ jatkossakin olla urakoitsijat ry:ssä olemme käärineet hihat ja paiskimme töitä maineensa ja jäsentensä hartiavoimin, jotta löytäisimme oikeat ratkaisut hankalaan luottamuksen arvoinen tilanteeseen. Lupaamme pitää myös jäsenemme ja lehden . ­lukijat kartalla kevään mittaan.

Muistutan vielä kaikkia lukijoitamme syksyn Väri ja Pinta

-messuista. Tapahtuma järjestetään 18.–20.11.2015, ja sen järjestäjät ovat jo täydessä työn touhussa kehittämässä messuja aiempaakin mielenkiintoisemmiksi.

Toivotan kaikille lukijoille aurinkoisia talvipäiviä.

Kevättä kohti mennään!

Jari Jussila Pintaurakoitsijat ry:n hallituksen puheenjohtaja

&

VÄRI PINTA

Väri ja pinta 98. vuosikerta. ISSN 1459–4994. www.varijapinta.fi. Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri, Rautatieläisenkatu 1 C, 00520 Helsinki Vastaava päätoimittaja Jyrki Lehto, puh. 09 2525 0252, jyrki.lehto@mcipressfi Ilmoitusmyynti MCI Press Oy, puh. 09 2525 0250, info@mcipress.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry, www.pintaurakoitsijat.fi ja Lattian- ja seinäpäällysteliitto ry, www.lattia.net Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Kannen kuva Vesa Tyni Paino Scanweb Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh. 09 2525 0250, varijapinta@mcipress.fi Irtonumero 6,50 €, Kestotilaus 30 €, Määräikaistilaus 35 €, Hinnat sis. alv 10 % Painos 8 000

1/2015 väri ja pinta 3

Ulkoasu päivitetty

Lehden ulkonäkö on uudistunut, mutta sisältö tehdään edelleen lukijoiden ehdoilla. Lue uusista toteuttajista lisää sivulta 17 ja jätä juttuehdotuksesi osoitteeseen varijapinta@mcipress.fi!

avoin, asiantunteva, käytännönläheinen, edunvalvoja

&

VÄRI Pintakäsittelyalan ammattilehti PINTA

30

1/2015

Konservaattorin ammattia arvostetaan ja osaamista ymmärretään paremmin kuin vuosikymmen sitten.

VÄRI & PINTA Pintakäsittelyalan ammattilehti

3

Pääkirjoitus Jari Jussila

Pintaa syvemmältä 6

Rakennusalan yritykset voivat hakea

hyvälle laadulleen sertifikaattia RALAsta.

12

Nippeleitä

17

Lehtiuudistus

18

Lähikuvassa

22

Palveluksessa

24

Laatukulttuurissa

sanoista tekoihin

28

Askel kohti kultaisia vuosia

"Maailmalla tiedetään, että suomessa osataan tehdä puusta korkealaatuisia tuotteita."

Markku Mäkitalo, s. 18

iPhone 6 Plus -puhelimen!

Markku Mäkitalo suosii parketeissaan suomalaista.

Poradur-maaleilla voi maalata kostealla tai kylmällä ilmalla.

Hyvää jälkeä ei synny vain onnistunutta pintaa tuijottamalla.

Miten eläkkeelle jäädään?

Nuorenkin yrittäjän kannattaa ajatella tulevaa eläkettä hyvissä ajoin.

28

24 laatua laattuuaa laa laatuuaa laat

vastaa lukijakyselyyn s. 50 ja voit voittaa

Uudenlainen Väri ja Pinta -lehti kehittyy edelleen.

Hyvä työjälki voi olla kilpailu­valtti.

30

Kohteessa

36

Työturvallisuus

38

liittojen uutisia

20-vuotista taivaltaan Tallinnassa.

40

Lakimieheltä

41

Jäsenluettelot

46

Palveluhakemisto

50

Kahvitauolla

Kansalliskirjaston peruskorjaus kysyy tekijöiltä aikaa ja ammattitaitoa.

Isosyanaatti on hyvä renki mutta huono isäntä.

Rakennussaumausyhdistys juhlisti

1/2015 väri ja pinta 5

i t t a a k i f i t r e -s 6 VÄRI JA PINTA 1/2015

Pintaa syvemmältä

teksti Ari Rytsy kuvITUS MCI PRESS ja istockphoto

R

ALA-sertifioinnin perusajatuksena on parantaa yritysten toiminta- ja laadunhallintajärjestelmien tasoa sekä kehittää toiminnan laatua ja sitä kautta myös yritysten kilpailukykyä. Se on rakennusalan tarpeista lähtevä ja alalle soveltuva toimintajärjestelmän arviointimenettely, jonka taustalta löytyvät­ kansainväliset laatustandardit. Sertifioinnissa nostetaan esille asioita rakennusalan kielellä ja rakennusalan pk-yritysten kehitystarpeita silmällä pitäen.

– Laatutyössä oleellista on toimintatapojen systematisointi sekä oman toiminnan kriittinen arvioiminen, kertoo Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman.

RALA-sertifiointimenettelyllä yrityksiä kannustetaan omien toimintatapojensa järjestelmälliseen parantamiseen. RALA-sertifiointi helpottaa myös tilaajan tekemää toimittajan arviointia ja valintaa.

»

a t s u d a a l o o t ker ja kertoo n ä ä m y t it h e k a urakoitsijaa a t s u n n a k i t in kkuudesta. o h te ja RALA-sertifio a t s u ntamisen laad e k a r e ll ja a a il t n tarpeita. ie p m le o m e le Näin se palve 1/2015 väri ja pinta 7

– Tilaajalle RALA-sertifikaatti on varmistus siitä, että urakoitsija panostaa laadunhallintaan ja tehokkuuteen. Sen saaneissa yrityksissä asioita tehdään systemaattisesti eikä urakka kerrallaan.

Tähän mennessä suurimmat RALAn palveluita hyödyntävät ja sen käyttöä edellyttävät tilaajat löytyvät julkishallinnon puolelta, sanoo Råman.

Toimintajärjestelmän rakentaminen ja sen sertifiointi saattavat kuulostaa pkyrityksen korviin turhalta touhulta, mutta toiminnan kasvaessa menettelytapojen dokumentointi helpottaa ongelmatilanteiden hoitamista ja auttaa hallitsemaan riskejä entistä paremmin.

– Moni pk-yritys kokee olevansa laadun kehitystyön osalta varsin yksin.

RALA-sertifiointi tarjoaa mahdollisuuden ulkopuoliseen arviointiin, jossa käydään läpi sekä yrityksen vahvuudet että sen kehittämistarpeet, korostaa Råman RALA-sertifioinnin tarjoamia etuja.

Arvioinnin perusteet sovelletaan tarpeeseen

RALA-sertifioinnin arviointiperusteissa esitetään RALA-sertifioinnin vaatimukset rakennus- ja asennusyritysten toimintatavoille ja niiden soveltamiselle. Arviointiperusteet on jaettu kahteen pääryhmään: työmaatason vaatimuksiin ja yritystason vaatimuksiin. Yritys valitsee sertifiointia hakiessaan tavoitteisiinsa sopivan tason.

Yritystaso on laajempi ja sisältää aina myös työmaatason eli tuotannon ja projektinhallinnan arvioinnin. Yritystason laajuiseen arviointiin voi halutessaan sisällyttää suunnittelun ohjauksen arvioinnin.

– Rakennuttamiselle, suunnittelulle ja rakentamiselle on omat arviointiperusteet. Pintatoimialalle sovelletaan rakentamisen arviointiperusteita, toteaa Råman.

Sertifiointimenettelyn vaiheet ovat yrityksen oman toiminnan kehittäminen ja menettelyjen kuvaaminen, arviointiperusteisiin tutustuminen ja itsearviointi sekä sertifiointihakemuksen ja itsearvioinnin toimittaminen RALAan. Yritys voi hakea RALA-sertifiointia, kun se katsoo, että sen toimintajärjestelmä täyttää arviointiperusteissa esitetyt vaatimukset.

Arviointihakemukseen liitetään yrityksen tekemä itsearviointi, jossa käytetään samoja arviointiperusteita kuin ulko-

8 VÄRI JA PINTA 1/2015

puolisessa arvioinnissa. Itsearvioinnilla varmistetaan, että yritys on käynyt läpi arviointiperusteet ja niissä esitetyt vaatimukset.

– Laadun arviointia ei voi täysin ­ulkoistaa. Yrityksen on itse tiedettävä,­ mitä sen sisällä tapahtuu. Siksi itse­ arviointi on tärkeä osa kokonais­ prosessia, Råman muistuttaa.

Yritys voi käyttää arviointiperusteita omaehtoiseen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Arviointiperusteisiin­ on sisällytetty myös lakisääteiset vaatimukset­työturvallisuuden ja ympäristö­asioiden hallinnan osalta.

Arvioijina alan ammattilaiset

Sertifiointihakemukseen liitetään mukaan täytetty itsearviointi sekä kuvaus yrityksen toiminta- tai laatujärjestelmästä, esimerkiksi laatukäsikirja. Tämän jälkeen RALA valitsee arvioijat yritykselle.

RALAssa arviointimenettelyn osapuolina toimivat arviointilautakunta, RALAsertifioinnin vastuuhenkilöt ja arvioijat.

– Arviointeja tekevät sekä RALAn omat että laajan arvioijasopimusverkoston kautta käytössämme olevat ammattilaiset. Heiltä kaikilta löytyy vahvaa substanssiosaamista sekä rakennusalasta että laatujärjestelmien arvioimisesta, sanoo Råman.

Vastuu arvioinnin suunnittelusta ja ­toteutuksesta on pääarvioijalla, joka ottaa yhteyttä sertifiointia hakevaan yritykseen ja sopii arvioinnin ajankohdasta ja tarvittavan kirjallisen lisäaineiston toimittamisesta. Ensiarvioinnissa käydään läpi arviointiperusteiden kaikkien vaatimusten täyttyminen. Arviointi tehdään

RALA tarjoaa riippumatonta yrityksen toimintajärjestelmän auditointia, jonka avulla yritys voi paitsi kehittää toimintaansa, myös osoittaa asiakkaalle tasokkuutensa.

Sertifiointi tarjoaa mahdollisuuden ulkopuoliseen arviointiin, missä käydään läpi yrityksen vahvuudet ja kehittämistarpeet.

Tuula Råman

»255

RALA-setrifikaatti oli tammikuussa 255 yrityksellä ja se on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Sertifikaatin hinnoittelu perustuu vuosittaiseen, liikevaihtoon perustuvaan maksuun.

yrityksen päätoimipaikassa ja mahdollisissa sivutoimipaikoissa, jotka halutaan sertifioinnin piiriin. Rakennusyrityksen työmaatoiminnot arvioidaan soveltuvilla käynnissä olevilla työmailla. Jos yritys hakee sertifiointia useille toimialoille, kustakin arvioidaan toimialaan liittyvä urakka tai työmaa.

– Yleensä muutaman miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän yrityksen arviointiin menee keskimäärin yksi päivä. Yrityksen koon lisäksi paljon riippuu siitä, kuinka helposti ja nopeasti arvioija saa vastauksia esittämiinsä kysymyksiin, kertoo Råman.

Laatua ylläpidetään seurannalla

Pääarvioija raportoi arvioinnin tulokset ja mahdollisesti havaitut poikkeamat yritykselle ja sopii aikataulun korjaaville toimenpiteille. Yritys toteuttaa korjaukset ja kirjaa niistä selvityksen poikkeamaraportteihin.

»

1/2015 väri ja pinta 9

Enimmäisaika poikkeamien korjausten toimittamiseen­pääarvioijalle on kolme kuukautta. Kun pääarvioija on hyväksynyt korjaavat toimen­piteet, hän toimittaa arviointi­raportin poikkeamaraportteineen ­RALAan. Jos ensi- tai seuranta-arvioinnissa havaitaan ­vakavia poikkeamia, voidaan teettää tapauskohtaisesti RALAn arviointilautakunnan päätöksellä uusinta-arviointi.

Tarkoituksena on saada näyttöä siitä, että yrityksen toiminta­tavat ovat korjaavien­ toimenpiteiden­jälkeen vaatimusten ­mukaiset. RALAn arviointilautakunta päättää RALA-sertifikaatin myöntämisestä arviointiraportin ja pääarvioijan lausunnon perusteella.

– Arviointilautakunta kiinnittää erityisesti­huomiota mahdollisten poikkeamien­osalta tehtyihin korjauksiin.­ Niistä on löydyttävä oikeasti näyttöä.

Pelkkä­lupaus poikkeamien hoitamisesta ei riitä, Råman korostaa.

Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta kerrallaan edellyttäen, että sertifioinnin ehdot täyttyvät. Sen jälkeen se uusitaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Seurantaarvioinnilla varmistetaan, että RALA-sertifioidun yrityksen toiminta täyttää edelleen sertifiointivaatimukset. Ensimmäinen seuranta-arviointi tehdään noin vuoden

kuluttua RALA-sertifikaatin myöntämisestä.

Seuranta-arviointi tehdään aina yrityksen päätoimipaikassa. Lisäksi kaikki yrityksen Suomessa sijaitsevat sivutoimipaikat arvioidaan kolmen vuoden aikana.

RALA-sertifioinnin hinnoittelu perustuu yrityksen liikevaihdon mukaan määräytyvään vuosimaksuun. Vuosimaksun lisäksi yritykset maksavat arvioinnista siihen kuluneen ajan perusteella. RALAn hallitus päättää vuosittain vuosimaksujen ja arvioijien tuntiveloituksen suuruudesta. Hinnasto on nähtävillä RALAn internetsivuilla www.rala.fi.

Arviointilautakunta kiinnittää erityisesti huomiota mahdollisten poikkeamien korjauksiin. Pelkkä lupaus niiden hoitamisesta ei riitä.

Tuula Råman

» Tie sertifikaattiin käy itsearvioinnin kautta

1

1. Yritys kehittää toimin­ taansa ja kuvaa keskeiset menettelynsä.

2. Itsearviointi sertifiointi­ vaatimusten täyttymisestä.

3. Asiakasyritys täyttää sertifiointihakemuksen ja toimittaa aineiston RALAan.

10 VÄRI JA PINTA 1/2015

2

RALAn vastuuhenkilö vastaanottaa hake­ muksen ja tarkistaa yritykseltä edellytykset ja aikataulutoiveen.

3

RALA valitsee ensiarviointiin arvioijat ja tiedottaa valinnasta yritystä.

4

Pääarvioija pyytää yritykseltä kirjallisen lisäaineiston pereh­ tymistä varten ja sopii arviointikäynnin ajankohdan.

5

Pääarvioija lähettää yritykselle arviointikäynnin päiväohjelman.

Vuosien laatutyö tuottaa tulosta Esko Nurmisen Maalaamo Oy on helsinkiläinen

rakennusmaalaukseen ja korjausrakentamiseen erikoistunut yritys, jolla on takanaan pitkä taival laadun kehittämisessä. ENM saavutti 15 vuotta sitten ensimmäisen RALAn toimialapätevyyden, jota täydennettiin vuonna 2006 maalaustöiden ja vuonna 2013 huoneistomuutosten korjaus­ töiden osalta. Sen lisäksi yrityksellä on RALAsertifikaatti. RALA-pätevyyden ylläpitämisestä ja laadun kehittämisestä on muodostunut kiinteä osa yrityksen liiketoimintaa.

– Laatujärjestelmä on elänyt aika lailla vuosi­ en saatossa. Viimeksi sitä päivitettiin tilaajavas­ tuulain muutokseen liittyvien vastuukysymysten osalta, kertoo ENM:n toimitusjohtaja Mikko Mensio.

Lakimuutosten ohella hereillä ovat pitäneet RALA-sertifikaattiin liittyvät vuosittaiset audi­ toinnit, jotka ovat tuottaneet hyviä sparraus­ keskusteluja ja monia kehitysideoita. Pitkän laatutien kulkeneen yrityksen kohdalla kyse on ollut enemmän toiminnan hienosäädöstä kuin suurista uudistuksista. Itse arviointitilanteessa puoli päivää on käytetty muun muassa rekla­ maatioihin ja asiakaspalautteeseen liittyvän dokumentaation, johtamisen kehittämisen sekä tarjous- ja sopimuskäytäntöjen läpikäymiseen.

Loppupäivä on kulunut perehtymällä työmaalla kohdekohtaiseen projektidokumentointiin.

– RALA-sertifikaatin saanti ja sen säilyttä­ minen vaatii pitkäjänteisyyttä ja asian­ mukaista dokumentointia. Keskusteluihin otetaan mukaan muitakin työntekijöitä kuin toimitusjohtaja. Siksi kotiläksyt on oltava huolella tehtynä ennen arviointia, kuvailee Mensio.

ENM:ssa laatuasiat ulottuvat aina rek­ rytointiin asti. Työntekijän kanssa käydään kirjallisesti läpi häneen kohdistuvat odo­ tukset ja vaatimukset, jotka selkeyttävät muun muassa erilaisia vastuukysymyksiä ja niihin liittyviä riskejä.

– Olemme toimineet alalla pitkään, joten rakennusmaalauksen asiakkaat kyselevät harvemmin sertifikaattien perään. Sen sijaan korjausrakentamisessa, missä emme ole ehkä niin tunnettu tekijä, RALA-pätevyys ja RALA-sertifikaatti ovat auttaneet uusien asiakkaiden hankinnassa.

Ne antavat toiminnalle tietynlaista selkärankaa, joka ulottuu tilaajavastuun mukaisten paperien ulkopuolelle, Mensio pohtii.

Mikko Mensio

10 6

ARVIOINTIKÄYNTI: Aloityskokous, arviointi,­ päätös­ kokouksen valmistelu ja päätöskokous, jossa yhteenveto ja mah­ dolliset poikkeamat.

7

Pääarvioija kuittaa arviointi­ raportin valmiiksi, RALA siirtää lautakunnan kokouslistalle.

Arvioijat raportoivat arviointihavaintonsa (vahvuudet, kehittämis­ kohteet ja mahdolliset poikkeamat) yritykselle kirjallisesti.

8

Yritys laatii ­mahdollisiin poik­ keamiin korjaavat toimenpiteet ja esittää näytön arvioijalle.

9

Arvioijat hyväksyvät mahdollisten poik­ keamien korjaavat toimet tai pyytävät lisänäyttöä.

-sertifik aatti

Sertifikaatin saanti ja sen säilyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Mikko Mensio

1/2015 väri ja pinta 11

Tutkittua

Asiantuntija: Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen

EK:n suhdannebarometri, rakennusteollisuus 75 50

Saldoluku

25 0 -26

-25

-33

-50 -75

Suhdannenäkymät Suhdannetilanne

-100 2006 2007 2008 2009 Lähde: Macrobond / Rakennusteollisuus RT

2010

2011

2012

2013

2014

Kokonaistuotannon ja rakentamisen määrän kehitys 2010

10 8 6 Vuosimuutos, %

4

2011

2 0

2008 2005

2006

2012

2007

2013

2014 -0,5

-2

2015 0 -0,5

-2

-4 -6 -8

Kokonaistuotanto Rakentaminen 2009

-10 Lähde: Macrobond / Rakennusteollisuus RT

Hitaasti valoa kohti Suomen talouden näkymät ovat vuodelle 2015 yhä

varsin heikot, mikä heijastuu myös rakennusalaan, joka seuraa yleistä talouskehitystä jälkijunassa. Silti mitään suurta heikkenemistä ei myöskään ole nähtävissä, ja korjausrakentaminen jopa kasvaa heikosta suhdanneti­ lanteesta huolimatta.

RT Arvioi, että vuonna 2015 rakentamisen määrä s­ upistuu nollasta yhteen prosenttia (tästä keskiarvo ­ –0,5 %). Rakentamisen suhdannetilanteen ennakoidaan siis säilyvän vaikeana myös ensi vuonna.

RT:n suhdanne-ennuste perustuu rakentamisen kokonais­kuvan arviointiin Suomen talouden ja rakentamisen suhdennäkymistä aina kuluvan ja tulevan vuoden

12 VÄRI JA PINTA 1/2015

osalta. RT ennustaa rakentamisen määrän kehitystä, joka voi suhdannetilanteesta riippuen vaihdella hyvinkin pal­ jon sen perusteella, miten yleinen taloustilanne kehittyy.

EK:n suhdannebarometrissa rakentamisen suhdanne­

tilanne ja -näkymät heikkenivät entisestään marras­ kuussa. Yritykset siis eivät ennakoi rakentamisen piristy­ vän talven aikana.

EK:n suhdannebarometri pohjautuu yritysten omaan arvioon vallitsevasta suhdannetilanteesta sekä suhdanne­odotuksista seuraaville kolmelle kuukaudelle. Yrityksille­ tehty kysely toimii ennakoivana indikaattorina­ja kertoo yritysten tilanteesta paremmin kuin jäljessä tulevat ­viralliset tilastot. •

8.1.–31.3.2015

13.–15.2.2015

Asta rakentaja -messut

Unelmat paremmasta maailmasta – näyttely kestävästä rakentamisesta

Paikka: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Paikka: Helsingin Kamppi

Pirkanmaan suurin rakentamisen ja asumisen messutapahtuma kokoaa rakentamisesta ja remontoinnista kiinnostuneet.

Kestävän rakentamisen näyttely esittelee unelmia paremmasta maailmasta.

www.asta.fi

www.laituri.hel.fi

Sanottua

Suomalaisissa kodeissa tuntuu olevan jatkuva remontoinnin tarve, sillä viime vuosina reilu 80 prosenttia kotitalousvähennyksistä on kohdistunut asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen.

Lähde: www.lvi-tu.fi/uutiset

Osakkeita avain­ henkilöiden käsiin

Korjausrakentaminen kasvaa heikosta suhdannetilanteesta huolimatta, koska sille on kysyntää asuntokannan ollessa suurelta osin peruskorjausvaiheessa.

Tikkurila Oyj on luovuttanut joulu­

kuun alussa yhteensä 20 500 yhtiön osaketta vastikkeetta osakeperusteisen sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän ansaintajakson 2012–2104 piiriin kuuluvalle yhdeksälle avainhenkilölle.

Tikkurilalla on luovutuksen jälkeen hallussa 79 500 omaa osakettaan.

• LISÄTIETOJA www.tikkurilagroup.fi

tiesitkö?

Vuonna 2014 noin 20 % ­Rakennusteollisuus RT:n ­jäsenyrityksistä pitää­ ­harmaasta taloudesta johtuvaa­ kilpailun vääristymistä merkittävänä tai erittäin merkittävänä.

Määrä on ­pudonnut vuodesta 2009, j­ olloin luku oli 37 %.

Lähde: Rakennusteollisuus RT:n tiedote 20.1.2015

Korjausrakentamisen vauhti huikeassa kasvussa Taloyhtiöiden suuret korjaushankkeet tulevat lisääntymään lähivuosina.

Korjaushankkeisiin erikoistuneiden tekijöiden löytäminen ei ole taloyhtiöille helppoa. Rakennusteollisuus RT:n mukaan alalla on pulaa pätevistä tekijöistä ja ammattitaitoisista kouluttajista.

Korjausrakentamisen tarve ei tule häviämään, vaikka uudisrakentamisen tila kohenisi parempien suhdanteiden myötä. Erityisesti putkiremonttien määrä tulee ruuhkautumaan kuluvalla vuosikymmenellä.

Kevään 2015 korjausavustuksista hyötyvät ne taloyhtiöt, jotka ovat ennakoineet tulevia korjaushankkeita suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Korjaushankkeiden käynnistämisen viivyttely saattaa koitua taloyhtiöille kalliiksi.

• LISÄTIETOJA www.kiinteistoliitto.fi

1/2015 väri ja pinta 13

Kuva: Altro

Teknoksen konepajapohjamaali sopii käytettäväksi hitsauksenkin yhteydessä.

Altro-lattiaa on myös puukuvioituna.

Wood Safety soveltuu erityisesti tiloihin, joihin pyritään luomaan kodinomainen tunnelma.

Hitsattavuusprojektissa testattiin konepaja­­pohjamaalia

Turvallista asumista Validia-kodissa

Metropolia Ammattikorkeakoulun hitsauslaboratoriossa suoritetuissa kokeissa KORRO AQUA 2741 -konepohjamaalin todettiin toimivan hyvin hitsauksessa. Hitsausroiskeiden määrä oli vähäinen ja hitsin huokoisuus alhainen. Hitsisauman puh­ distaminen teräsharjalla onnistui helposti. Myös savukaasujen muodostuminen oli orgaanisille maaleille tyypillisellä tasolla ja hallittavissa kohdepoiston ja hyvän ilmanvaihdon avulla. Hitsin laatua tutkittiin yhteistyössä Rautaruukki Raahen laboratorion kanssa.

Hitsattavuusprojektissa tutkittiin KORRO AQUA 2741 vesi­ohenteisen konepajapohjamaalin käyttäytymistä hitsauksessa sekä hitsatun sauman käsiteltävyyttä. Vertailtuna olivat perinteiset liuotinohenteiset konepajapohjamaalit KORRO E epoksimaali ja KORRO SS sinkkisilikaattimaali.

• LISÄTIETOJA www.teknosnews.com

6.–8.3.2015

Rakentaminen & Talotekniikka -messut

Paikka: Jyväskylän Paviljonki

Viime kesänä avatun Kuopion Tilhottaren Validia-kodin sisä­ tiloihin tehtiin perusteellinen peruskorjaus.

Apua tarvitsevien ikääntyvien ihmisten asuntojen märkä­ tiloihin ja eteisiin sekä henkilökunnan saniteettitiloihin asennettiin Altro-turvalattiaa, joka parantaa asukkaiden asumis- ja liikkumisturvallisuutta. Altro-turvalattia ei ole liukas märän jalan tai pyörätuolin alla, ja sen puhtaanapito on helppoa.

Sisääntulojen oviautomatiikalla ja pyörätuolilla liikkumiseen­soveltuvilla väljillä huoneratkaisuilla helpotettiin asukkaiden itsenäistä liikkumista. Asumisturvallisuutta lisättiin­koko taloon asennetulla automaattisella paloilmoitin­ järjestelmällä, Validia Asumisen asuntojen automaattisella sammutus­järjestelmällä ja hoitajakutsujärjestelmällä.

• LISÄTIETOJA www.altro.fi

13.–15.3.2015 Raksa-messut

Paikka: Lahden Messukeskus

Messut tarjoavat tietoa rakentamiseen, remontointiin, kodin sisustamiseen ja vapaa-ajan asumiseen sekä pihan kunnostamiseen.

Rakentamisen ja remontoinnin messut Lahdessa. Erikoisteemana Mökki ympärivuotiseen käyttöön.

www.jklrakennusmessut.fi

www.lahdenmessut.fi

14 VÄRI JA PINTA 1/2015

26.–29.3.2015

Oma Koti, Oma Mökki ja Sisusta 15 -messut

Paikka: Helsingin Messukeskus Kodin rakentamisen ja remontoinnin messut. www.omakotimessut.fi

sanottua Kaavoitus- ja rakennuslainsäädäntömme on jäänyt jälkeen yhteiskunnan muutoksesta ja kaupungistumisesta parinkymmenen vuoden ajan.

KUVA JÄRKÄSSÄ

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Helsingin Sanomissa 5.1.2015

Vuoden Betonirakenne 2014

Tammikuun 22. julkistettiin Vuoden Betonirakenne 2014. Kilpailun voitti Länsisatamankatu 23.

Vuoden Betonirakenne -palkinto annetaan vuosit­ taisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista.

Kilpailulla halutaan tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjestää Betoniteollisuus ry.

• LISÄTIETOJA www.betoni.com

Länsisatamankadun pitsitalojen julkisivu on kuitubetonia.

Suojaa puulle sisältä ja pinnalta Puun ominaisuuksia elävänä rakennus- ja sisustusmateriaalina

voi korostaa kunnollisella pintakäsittelyllä. Kasviöljypohjaiset Osmo Color -puuvahat ja -öljyt ovat luonnonmukainen pintakäsittelyvaihtoehto. Osmo Color -pintakäsittelyaineissa käytetään sideaineena kasviöljyjä ja luonnonvahoja, jotka imeytyvät puun avoimeen pintasolukkoon ja suojaavat näin puuta sisältä ja pinnalta käsin. Kuivuttuaan ja kovetuttuaan käsitelty puupinta kestää hyvin sekä hankausta että nesterasitusta, eikä se repeile, lohkeile tai hilseile. Pintaa voidaan myöhemmin tarvittaessa uudistaa ja korjata ainoastaan kuluneista kohdista Tuotevalikoimassa on valittavana luonnollisia puusävyjä korostavia ja voimakkaammin pigmentoituja värejä.

• LISÄTIETOJA www.osmocolor.fi

tiesitkö?

Kuva: Arno de la Chapelle

Rakennusliiton hallitus päätti joulukuussa 2014, että liitto osallistuu uuden palkansaajien keskusjärjestön muodostamiseen.

Lähde: rakennusliitto.fi

8 500 €

Kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettu laki koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinoharjoittajia, joiden liikevaihto on yli 8 500 euroa.

Lähde: www.yrittajat.fi

1/2015 väri ja pinta 15

Tiesitkö?

Suurin osa vuonna 2013 tukea saaneista yrityksistä oli pieniä ja mikroluokan yrityksiä, joista pienten yritysten osuus oli 27 prosenttia ja mikroyritysten 68,3 prosenttia eli 23 879 yritystä.

Lähde: Tilastokeskus

Konkurssien määrä laskussa

Aasia on länsimaisten yritysten tulevaisuuden markkina-alue.

Konkurssien määrä väheni vuoden 2014 tammi-marras­ kuussa 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Kyseisenä aikana pantiin vireille yhteensä 2 746 konkurssia.

Konkurssit vähenivät lukumääräisesti eniten rakentamisen­ päätoimialalla: konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 604, kun edellisvuonna se oli 660. Konkurssien määrä väheni myös maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivos­toiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus- ja ravitsemus­toiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

• LISÄTIETOJA www.stat.fi

Skanskalla turvallisin työmaa Teknos kartoittaa Kaukoidän markkinoita Pian viisi vuotta Kiinassa toiminut Teknos Oy jatkoi viime vuonna laajentumistaan Kaukoidän markkinoilla. Kiinan ja Vietnamin lisäksi toimintaa on lähdetty viemään Intiaan, jossa kansainvälisiä asiakkaita tuetaan palvelukonseptin turvin.

Liiketoiminnan kasvun myötä Teknos pyrkii laajentamaan toimintaansa Kaukoidän markkina-alueella edelleen.

• LISÄTIETOJA www.teknosnews.com

Vuoden 2014 talonrakennusalan valtakunnallisen työ­ turvallisuus­kilpailun voitti Skanska Talonrakennus Oy:n jyväskyläläinen kohde, As. Oy Jyväskylän Postimestari.

Tasaväkisessä kilpailussa työturvallisuutta arvioitiin kolmella tavalla. Suurin merkitys oli työmaalla paikan päällä suoritettavalla TR-mittauksella, jossa arvioitiin rakennus­työmaan turvallisuutta kiinnittämällä huomiota konkreettisiin­yksityiskohtiin.Lisäksi kilpailun arvosteluun vaikuttivat työntekijöiden­tapaturmamäärät sekä yrityksen turvallisuustoiminnan ja rakennuttajavelvoitteiden hoidon arvioinnin tulos.

Kilpailun järjesti Rakennusteollisuus RT, ja palkinnolla ­halutaan edistää turvallista työmaakulttuuria.

• LISÄTIETOJA www.rakennusteollisuus.fi

"Yritykset ovat vasta siinä vaiheessa, että epäonnistumiset halutaan karsia pois omasta tekemisestä. Laadukkaan työn tuomaa kilpailuetua ei vielä osata ajatella."

RT:n rakentamisen kehittämisestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen

16 VÄRI JA PINTA 1/2015

lu ja haastatte Pekkasen misen laadusta ta n ke ra u jutt lta 24. alkaa sivu

&

PINTA

97. VUOSIKERTA

5/2014

VÄRI JA Pintakäsittelyalan

Lehtiuudistus

ammattilehti

väR pintia pintak äsitte lyalan amma ttileh ti

10

6/201 4

Koulut avaa us menestien tyksee n Olkilu rakennodossa tuleva etaan isuutt a

askelTa kohTI PITkÄIkÄIsemPÄÄ uRaa koRJausRakenTamIsen kuluT kuRIIn

Viimeinen

urakLkaa a

JUHANI VÄYRYNEN TIETÄ

Ä YHTEISTYÖN MERK

Vari ja pinta_A_1_29.indd

ITYKSEN

1

» tavo

dun

takan a suun tön ty nittelu ömaa 27.10.2014 16.14

itteen

a pöly

Lehti ammattilaisten käsissä äri ja Pinta -lehden toteutuksesta on vastannut viime kesästä asti MCI Press. Kuten huomata saattaa, lehden visuaalinen ilme on sen myötä muuttunut jopa muutamaan otteeseen, sillä Roomaakaan ei rakennettu päivässä. Nyt ulkoasu on vakiintunut, ja toivomme sen vastaavan lukijoiden odotuksia lehdeltä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lehden vanha tekijäkaarti olisi unohdettu. Lehden sisältö suunnitellaan yhteistyössä taustajärjestöjen edustajien kanssa. Sisällön päälinjaukset ja monet yksittäiset aiheetkin kumpuavat Hakkurin asettamasta toimitusneuvostosta, joka kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa arvioimaan tehtyjä lehtiä ja ideoimaan tulevaa.

Uudistuksen myötä lehdellä halutaan kohentaa pintakäsittelyalan asemaa julkisten ja yksityisten ympäristöjen rakentajana. Haluamme pitää konkretian ja käytännön keskiössä, joten sisältö koostuu arjen pakerruksesta ja tekijöistä. Haluamme jakaa hyväksi havaittuja tekemisen tapoja ja korvata niillä huonosti toimivia perinteitä. Tarkoitus on inspiroida, lisätä tietoutta ja antaa ideiota ammattilaisille sekä lähentää eri toimialojen ammattilaisia.

Pintakäsittelijät ovat rautaisia ammattilaisia, ja sen tulee näkyä lehdessä myös tulevai-

suudessa. Tästä syystä Väri ja pinta -lehdessä esitellään useita työkohteita, uutuustuotteita ja -materiaaleja sekä pitkän linjan ammattilaisia.

Pyrimme edistämään pienurakointialan olosuhteita ja parantamaan etenkin pienyrittäjien asemaa kovassa kilpailussa.

Alan arvostuksen lisääminen sekä ajankohtaisten kysymysten käsittely ovat edelleen lehden lähtökohtia. Seuraamme toimituksessa rakennus- ja pintakäsittelyalan tuoreinta uutisointia, ja jokaisen numeron sisältö suunnitellaan siten, että saamme mukaan tuoreet tapahtumat ja mehevät näkökulmat.

Teemme julkaisua sydämellä ja yli 25 vuoden

kokemuksella asiakaslehdistä. Tärkeintä lehden teossa meille on palvella lukijoita ja asiakasta. Haluamme MCI Pressiltä tuoda mukaan lehden teon ammattilaisten näkökulman, mutta liittojen ja jäsenten tarpeet ovat edelleen lehdessä ykkösasia. Siksi otamme ilolla vastaan teidän juttuaiheitanne ja ehdotuksianne sisällöstä. Niitä voi laittaa meille sähköpostitse osoitteeseen varijapinta@mcipress.fi.

• Ystävällisin terveisin ja juttuideoitanne odottaen Väri ja Pinta -lehden toimitus

Lehden tarkoitus on inspiroida, lisätä tietoutta ja antaa ideoita ammattilaisille.

Vastaa lu kyselyyn kija­ ja voit iPhone! a

Ohjeet siv ulla 50.

1/2015 väri ja pinta 17

"Haluan tehdä niin hyvää tuotetta kuin puusta pystyy ja niin korkealla automatisaatioasteella kuin mahdollista."

URan varrelta 1964

Ensimmäinen kesätyö Muoviputki Oy:ssa. Palkalla Soli­ fer Speed -mopedi

18 VÄRI JA PINTA 1/2015

1972

1977

1987

1999

2006

Avioliiton alku, tupakoinnin loppu

Valmistuminen kone­ insinööriksi, jonka jälkeen teollisuudessa tuotanto­ päällikkönä

Automatisointi­ yritys MartekSapientia Oy

Timberwisen perustaminen

Rakennusprojekti, Alastaro Golf

Sattuman kautta

puhdasta, fiksua ja kotimaista Loimaalla toimiva Timberwise tekee timperistä vähän viisaampaa – ja älykkäällä tavalla. Yhtiön premiumparketeille on myönnetty Allergiatunnus.

teksti Matti Välimäki kuvat Vesa-Matti Väärä

P

remium-laatuiset Timberwiseparketit ovat ensimmäisenä lattiamateriaalina saaneet oikeuden käyttää Allergia- ja astmaliiton Allergiatunnusta.

Tällä voi olla suuri merkitys kuluttajiin, sillä on arvioitu, että joka toinen suomalainen kärsii allergiaoireista jossakin elämänvaiheessaan.

Liiton asiantuntijat tutkivat muun muassa­ parkettien formaldehydipäästöjä.­ Timberwise Oy:n toimitusjohtaja Markku­ Mäkitalo kertoo, että yhtiö ei käytä lainkaan­formaldehydipitoisia liimoja.

Yhtiö suosii lisäksi mahdollisimman luonnonmukaisia pintakäsittelyaineita, esimerkiksi kasvisöljypohjaisia öljyvahoja sekä uv-kovetteisia päästöttömiä lakkoja.

– Teemme high end -tuotteita. Panostamme laatuun. Myös tuoteturvallisuus on tällöin erittäin tärkeä kriteeri, hän ­huomauttaa.

Timberwise käytti muita liimoja ­kalliimpaa formaldehyditonta liimaa­alun perin Japanin-markkinoille tarkoitetuissa­ tuotteissaan.

– Japanissa parketit joutuvat muun ­muassa testiin, jossa niitä keitetään ja katsotaan, kuinka kauan ne kestävät. ­Käytimme siellä parasta mahdollista ympäristöystävällistä liimaa, joka pitää kaikissa olosuhteissa, niin kuivassa kuin kosteassa.

Sitten päätimme tuoda saman liiman kaikkiin tuotteisiimme.

Koneinsinööristä tuli parkettitehtailija

Vuonna 1999 perustettu Timberwise Oy on Loimaalla sijaitseva perheyritys, joka on erikoistunut yksisäleisten parkettien eli lankkuparkettien valmistukseen.

Markku Mäkitalon mukaan saamme­ kiittää­sattumaa siitä, että hänestä,­ automaatiosta kiinnostuneesta koneinsinööristä,­tuli parkettitehtailija.

– Minulla oli parikymmentä vuotta ­automatisointiyritys nimeltä MartekSapientia Oy. Menimme laitetoimittajana mukaan projektiin, jossa itävaltalaiset halusivat perustaa Parikkalaan kolmikerroslevytehtaan. Sitten he halusivatkin toteuttaa hankkeen omin voimin, ja meille jäi valmiit suunnitelmat hankkeesta. Päätin perustaa itse parkettitehtaan. Kaverikseni sain Paloheimon parkettitehtaan teknisen johtajan Jari Pajalan.

Aluksi Timberwise valmisti kuusesta leveää saksalaistyylistä lankkuparkettia (Landhausdielen) alueelle, josta näkyvät ­Alpit. Tämän jälkeen tuotannossa päätuotteen roolin otti lehtikuusi. Nykyään päätuotteena on yksisäleinen tammi­ parketti, jota myydään niin Suomeen kuin ulkomaillekin.

Kuka?

Nimi: Markk u Mäkitalo Ikä: 65 vuot ta Syntynyt: Au ra Asuu: Loimaa ssa lla Perhe: Vaim o ja kolme aikuista last a Harrastaa: Go 10), hiihto, lf (tasoitus alle vanhojen ta lojen restaurointi Mitä ilman ei tulisi toim een: väri ja pinta 19 Rautakasia 1/2015

Timberwisen päätuote on yksisäleinen tammiparketti.

"

Parketit pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisina.

Yrittäminen on samanlaista kuin maanteillä ajaminen.

Välillä voi ajaa lujempaa, välillä tarvitaan nastoja."

Yrittäjän pitää sopeutua erilaisiin keleihin

Tällä hetkellä Timberwisen tuotannosta 70 prosenttia menee ulkomaille. Yhtiön liikevaihto on ollut viime vuodet 7–8 miljoonan euron välissä, ja tavoitteena on nostaa se mahdollisimman pian yli 10 miljoonan.

Suomi, Pohjoismaat ja Venäjä ­muodostavat Timberwisen niin sanotun kotimarkkina-­alueen. Yhtiöllä on paljon vientiä esimerkiksi Japanin ja Hong Kongin suuntaan, samoin Keski-Eurooppaan.

– Tällä hetkellä Venäjän vienti on ­vaikeuksissa maailmanpoliittisen tilanteen ja ruplan alamäen takia. Haemme aktiivisesti uusia markkinoita. Teemme parhaillaan­koemarkkinointia esimerkiksi Kiinassa, jossa on todella paljon osto­­ ky­kyistä asiakaskuntaa myös high end ­-tuotteelle, Mäkitalo kertoo.

Hän huomauttaa, että parkettitehtailu ja yrittäminen ylipäätään on samanlaista kuin Suomen maanteillä ajaminen: – Välillä voi ajaa lujempaa, mutta välillä tarvitaan nastarenkaita ja varovaisuutta.

20 VÄRI JA PINTA 1/2015

Viime aikoina keli on ollut loskainen. Ei oikein tiedä, mikä rengas pitää.

Mäkitalon tytär Laura Lankinen toimii perheyhtiössä markkinointipäällikkönä.

Toinen tytär Anu on biotekniikan insinööri, koripallovalmentaja ja laulusolisti. Poika Jaakko on golfammattilainen.

Tehdashallissa on järkeä

Kierroksella Timberwisen tuotantotiloissa näkyy Mäkitalon automaatiotausta.

Kun lankut on sahattu säleiksi ja ­kuivattu, ne menevät automaattisesti putkea­ pitkin paksuus- ja leveyskalibrointiin­sekä laaduntarkastukseen ja lajitteluun.

Matka jatkuu prässäykseen, jossa pohja­viilu, välikerros ja pintasäle kohtaavat toisensa ja solmivat lujan liiton. Siitä mennään yhdessä hiontalinjalle, profilointilinjalle ja pintakäsittelyyn. Jokainen työvaihe lopun pakkausta myöten on pitkälle automatisoitu.­Jokaisella tehtaan 17 työntekijästä on vastuullaan laaja koneistettu alue.

– Tämän enempää pienessä parkettitehtaassa ei voida automatisoida. Mutta suo-

malaiset pärjäävät halvan työvoiman maita vastaan ainoastaan automaation avulla.

Yhtiön nimi Timberwise taitaa olla aika osuva.

– Itse ajattelen sen niin, että teemme timperistä vähän viisaampaa. Ja fiksulla tavalla.

Timberwise luottaa kotimaisuuteen

Suomalainen puunjalostusteollisuus on maailmalla hyvässä huudossa.

– Maailmalla tiedetään, että suomalaiset­ osaavat tehdä puusta korkealaatuisia tuotteita. Mutta on surullista katsoa, miten meiltä on purettu jalostuskapasiteettia ja viety sitä ulkomaille.

Mäkitalon mielestä Suomen ongelmana­ ovat korkeat työvoimakustannukset ja myyntiosaamisen puute.

– Visioni on omalta osaltani pitää suomalaista puunjalostusta hengissä: tehdä niin hyvää tuotetta kuin puusta pystyy tekemään ja niin korkealla automaatioasteella kuin mahdollista.

Timberwise luottaa kotimaisuuteen myös materiaalivalinnoissaan. Ainoastaan pintakerros tulee Saksasta ja Kroatiasta.

Suosituin tuote on tammiparketti, tämän jälkeen tulevat saarni, lehtikuusi ja mänty.

Yhtiö ei käytä lainkaan eksoottisia puulajeja.

Marcus Kaldam valvoo pintakäsittelylinjalla tammiparketin lakkausta.

– Aikoinaan luovuimme merbaun käyttämisestä, kun meille ei pystytty tarjoamaan sertifioitua puuta. Haluamme omalta osaltamme suojella sademetsiä.

Pintoja prinsessoille ja rokkijätkille

Timberwise Oy:n näyttelyhuoneessa on esillä pinkkiä parkettia.

– No, kyseessä ei ole mikään hittituote.

Mutta olemme valmistaneet sitä Dubain prinsessojen makuuhuoneisiin.

Huomio kiinnittyy myös esimerkiksi pian lanseerattavaan Beach House -nimiseen tuotteeseen. Parketti näyttää komealta – ja jo valmiiksi kuluneelta.

Ei ehkä prinsessoille, vaan enemmän meille rokkijätkille. Mieleen tulevat kivipesulla vanhalta näyttämään saadut farkut…

– Olet oikeilla jäljillä. En voi kuitenkaan paljastaa, miten pintakäsittely on tehty, mutta ei se ainakaan ole kivipesty. Kyseessä on liikesalaisuus, Mäkitalo myhäilee.

– Tuotekehitys on erittäin tärkeää. Joka vuosi pitää olla esitettävänä uusi mallisto, hän lisää.

Tämän hetken trendituotteita ovat hyvin vaaleat parketit. Huomisesta ei vielä tiedä.

Se on sisustusarkkitehtien ja muiden trendsettereiden korkeammassa kädessä.

kanssa lomamatkalla, ja yhtäkkiä huomasinkin olevani uruguaylaisen talon omistaja ja remonttireiska.

Tämä Timberwise on samalla tapaa yksi projekti ja mukava harrastus.

Mäkitalo taitaa kaikesta päätellen olla myös hyvä innostumaan asioista.

– Vaimo oikein pelkää, että kun saan jonkun idean, niin sitten vielä toteutankin sen, Markku Mäkitalo naurahtaa.

Päivi Lehtinen työskentelee ruiskulinjalla, jolla parketit saavat värinsä.

Harrastus muiden joukossa

Käy ilmi, että Markku Mäkitalo on palannut­vastikään Uruguaysta, jossa hän on remontoinut harrastuksenaan vanhan satavuotiaan­ lyseorakennuksen.

– Se on myös yksi sattuma ja yksi projekti muiden joukossa. Olimme vaimon

Parketit on helppoa kiinnittää lukkoponttien avulla.

1/2015 väri ja pinta 21

teksti Matti Välimäki kuvat PPT DURE OY

Esittely

Hyviä maalauskelejä myös talvella Salon tuoreen maalitehtaan taustalla on halu siirtää koko prosessi samaan paikkaan, hyvien kulkuyhteyksien päähän.

U

uden salolaisen PPT Dure Oy:n Poradurmaaleja voi käyttää hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa.­ – Poradur-maaleilla voidaan maalata vaikkapa kahdenkymmenen asteen pakkasessa – jos se sitten katsotaan työntekijöiden­kannalta järkeväksi ratkaisuksi. Maalatessa ilmankosteus voi olla jopa 100 prosenttia, kunhan maalattavalla­pinnalla ei vain ole vesipisaroita, PPT Dure Oy:n toimitusjohtaja Petri ­Rautanen kuvailee.

Maalaaminen onnistuu siis ­muuallakin kuin lämmitetyssä hallissa, esimerkiksi laiva tai katto voi saada värin pintaansa kustannustehokkaasti ulkosalla myös keskellä talvea.

Toisaalta paljon hyötyä on siitäkin, että maalipinta kuivuu tunnissa.

– Se nopeuttaa esimerkiksi teollisuudessa prosessien läpimenoaikoja, Rautanen huomauttaa.

Kaiken takana on polyuretaani­reaktio

Poradur-maalien käyttöominaisuuksien takana on kemiallinen polyuretaanireaktio.

Siinä kaksi komponenttia, polyakrylaatti ja isosyanaatti, yhdistyvät toisiinsa nopeasti ja ilman lämmitystä.

Toimitusjohtaja Petri Rautanen näkee maaliensa tulevaisuuden valoisana.

22 VÄRI JA PINTA 1/2015

Rautanen korostaa, että Poradurmaalit ovat myös erittäin kestäviä ja joustavia – ne hämärtävät hänen mielestään maalauksen ja pinnoitteen välistä rajaa.

Maalit on kehitetty ruiskumaalausta­ varten, mutta ne sopivat myös pensseli-­­­ ja telatyöskentelyyn.

– Poradur-maaleilla saadaan jo ohuella maalikerroksella hyvä peitto.

Ruiskumaalauksessa maalit eivät hieno­jakoisuutensa ansiosta tuki ruiskua.

Pitkän tuote­kehityksen tulos

PPT Dure Oy:n osakkaisiin kuuluu maalialalla tunnettu Petri Porras, joka on kehittänyt polyuretaanimaaleja 80-luvulta alkaen. Nykyisen kaltaisia­ Poradur-maaleja on valmistettu aikaisemmin lisenssillä muun muassa Saksassa.

– Halusimme nyt keskittää valmistuksen, markkinoinnin ja tuotekehityksen Suomeen ja siirtää siten kaiken samaan paikkaan. Salon sijainti on liikenneyhteyksien kannalta hyvä, ja kaupungista löytyi osaavia työntekijöitä.

Mutta kun Salossa ollaan, niin on pakko kysyä: tähtääkö PPT Dure Oy maalialan uudeksi Nokiaksi?

– No, tuollaista vertailua ei kannata tehdä. Ei senkään takia, koska kemianteollisuus on aivan erilainen alue kuin tietotekniikka.

– Mutta uskomme ja tiedämme, että Poradur-maaleille löytyy markkinoita.

PPT Dure Oy työllistää tällä hetkellä kymmenen henkeä. Rautanen arvioi,

että tuotannon laajetessa väkimäärä nousee kahteenkymmeneen.

Tuotekehityksessä keskitytään jatkossa tekemään tuotteista entistä ympäristöystävällisempiä.

– Poradur-maalit ovat jo nyt hyvin ympäristöystävällisiä. Niiden liuotinpitoisuudet ovat matalia: purkeissamme ei ole pääkallonkuvia vaan pelkkä helposti syttyvää -merkki. Mutta tulevaisuudessa haluamme luopua liuottimista kokoaan.

Laaja tuoteperhe

Poradur-maalijärjestelmästä löytyy pohja- ja pintamaaleja sekä lakkoja ja niihin soveltuva ohennin ja kovettaja.

Tuoteperheeseen kuuluvat niin ikään liuotinvapaat pakkelit.

Teräksen ja alumiinin lisäksi Poradur-maaleilla voi maalata lasikuitua, kovamuovia, tiiltä ja betonia.

– Poradur-maalit soveltuvat teollisuuteen – veneisiin ja autoihin – sekä kattoihin, Rautanen linjaa.

Hän myöntää, että erikoismaalit ovat luonnollisesti hieman kalliimpia kuin monet tavanomaisemmat maalit – siksi­Poradur-maalit eivät ole ensi­ sijainen valinta kesämökin puuaidan maalaamiseen.

Teollisessa tuotannossa maaleilta vaaditaan hyvä korroosion ja UV:n kesto.

– Kohteissa, joissa on aiemmin käytetty pääasiassa epoksipohjaisia maaleja, siirrytään tulevaisuudessa enenevässä määrin polyuretaanipohjaisiin tuotteisiin, Petri Rautanen miettii.

"Poradur-maalit hämärtävät rajaa maalin ja pinnoitteen välillä."

Petri Rautanen

Maskun Kattopinnoite Oy urakoi kesällä 2014 Poradurilla Helsingin kattoja.

1/2015 väri ja pinta 23

Kestävä rakentaminen

Laatukulttuurissa

sanoista tekoihin

teksti tuomas Lehtonen kuvitus mci press

Huolella mietityt prosessit ja oikein valitut mittaus­ menetelmät mahdollistavat laadukkaan rakentamisen.

Ilman vastuullista asennetta ja avointa keskustelua laadukasta jälkeä on kuitenkin turha odottaa.

R

akennusteollisuus ry:n rakentamisen kehittämisestä vastaavan ­johtajan Jukka Pekkasen mielestä rakentamisen laatu on pitkälti kiinni tarkasti suunnitelluista työprosesseista sekä työn laadun jatkuvasta mittaamisesta.­ Hyvistä toimintamalleista ja seurannasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos työtä ei tehdä oikealla asenteella.

– Asenne ja tahtotila ovat perustana työn onnistumiselle, mutta myös prosessien on oltava kunnossa. Muuten tulee sutta. Kun laatua mitataan, kiinnitetään tarkempaa huomiota oleellisiin asioihin ja voidaan ­kehittää toimintaa edelleen, Pekkanen sanoo.

Parhaaseen laatuun päästään vain silloin, kun työmaan koko henkilöstö­

350 24 VÄRI JA PINTA 1/2015

työskentelee tinkimättömällä ja vastuun­ tuntoisella­asenteella. Useilla työmailla asenneilmasto kaipaisi vielä muokkausta.

Pekkanen kuitenkin uskoo, että eväät asennemuutokseen ovat olemassa. Hän ottaa esimerkiksi työmaiden kohentuneen työturvallisuuden.

– Työturvallisuus on parantunut huomattavasti, kun kaikki työntekijät ovat ­alkaneet kantaa vastuuta asiasta. Kaikista työturvallisuusriskeistä ilmoitetaan eteenpäin ja ongelmat saadaan nopeasti korjatuksi. Tällaiseen toimintaan pitäisi päästä myös laatukysymyksissä, Pekkanen sanoo.

Heikko laatu käy kalliiksi

Pekkanen jakaa rakentamisen laadun kolmeen osa-alueeseen: tekniseen laatuun,

Laatuongelmat liittyvät aikatauluihin.

RT:n tekemässä, laatuongelmien syitä selvittäneessä tutkimuksessa aikatauluongelmat nousivat esille 350 kertaa lähes tuhannesta vastauksesta. Myös kiire, johtamiseen liittyvät ongelmat ja suunnittelun heikkous nousivat vastauksissa kärkisijoille.

laatu

"

laatu laatu

laatu

laatu

laatu

laatu laatu laatu laatu laatu

laatu

Lopputulos on vain osa laatua. Sillä on suuri ero, tehdäänkö asiat oikein ensimmäisellä vai kolmannella kerralla."

Jukka Pekkanen

1/2015 väri ja pinta 25

prosessilaatuun ja asiakaskohtaamisen laatuun. Teknisellä laadulla hän tarkoittaa työn lopputuloksen laadukkuutta ja prosessilaadulla tapaa, jolla lopputulokseen päästään.

– Lopputulos on vain osa laatua. Sillä on suuri ero, tehdäänkö asiat oikein ensimmäisellä vai kolmannella yrittämällä. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, miten asiakas kohdataan. Ala on tunnetusti varsin itsetietoinen, eikä asiakasta aina arvosteta riittävästi, Pekkanen sanoo.

Työn huonosti tekemiselle löytyy aina selityksiä. Suurin osa niistä linkittyy tavalla tai toisella kireisiin aikatauluihin ja rakentamisalan armottomaan hintakilpailuun.

Pekkasen mielestä rakennuttajien pitäisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota urakoitsijan osaamiseen ja referensseihin.

Turhan usein haetaan tarjousvaiheessa vain sitä halvinta hintaa.

– Toisaalta kiire on osittain myös urakoitsijoiden itse aiheuttamaa. Rakennuttajalle voidaan luvata, että tiukassa aikataulussa pysytään. Silti tiedetään jo etukäteen, että aikaa ei ole riittävästi esimerkiksi rakenteiden kuivumiselle. Myös töiden huonolla ennakkosuunnittelulla aiheutetaan turhaa kiirettä.

Liian tiukat aikataulut ja rakentamisen virheet aiheuttavat harmaita hiuksia etenkin rakentamisen viimeisiin vaiheisiin, esimerkiksi pintatöihin. Työt päästään usein aloittamaan myöhässä aikataulusta ja kiire on kova. Tällöin laadukasta jälkeä on hankala tehdä.

Pekkanen myöntää, että tällaisessa tilanteessa urakoitsija on hankalassa välikädessä. Hän kuitenkin muistuttaa, että asiakas havaitsee välittömästi pintatöiden virheet.

Hätäisesti tehty työ joudutaan liki varmasti korjaamaan, joten hosumaan ei kannata ryhtyä.

Pekkanen kehottaa pintaurakointiyrityksiä keskustelemaan tilaajan kanssa, miten hyvän työn edellytykset voidaan taata.

– Esimerkiksi kuivumisajat ja pohjia koskevat vaatimukset on käytävä keskusteluissa huolella lävitse. Näin pintatöiden tekijä voi parhaiten varmistaa riittävät edellytykset laadukkaan työn tekemiselle, Pekkanen opastaa.

Työmaalla johtamisvajetta

Pekkasen mielestä rakentamisen huono laatu johtuu osittain työmaan johtamisvajeesta ja heikosti toimivasta viestinnästä. Töiden ennakkosuunnittelu teh-

"

Urakoitsijoiden pitäisi huomioida­ laatu mainetta­ ­ylläpitävänä ­tekijänä.

26 VÄRI JA PINTA 1/2015

dään usein turhan pintapuolisesti, mikä aiheuttaa epäselvyyksiä ja sekaannuksia toteutusvaiheessa.­Toisaalta työnjohto ei aina osaa vaatia riittävää laatua työntekijöiltä.

Ongelmia aiheutuu erityisesti silloin, kun rakennusprojektit pilkotaan useisiin pieniin aliurakoihin. Tällöin aliurakoiden rajapinnoille jää helposti harmaita alueita, joiden toteuttamisesta kukaan ei välttämättä kanna vastuuta.

– Mitä enemmän aliurakoitsijoita työmaalla toimii ja mitä pienempiin osaalueisiin työmaa on jaettu, sitä paremmin asiat tulisi puhua auki yhteisissä työmaa­ kokouksissa. Samalla tulisi korostaa yhteistä vastuuta laadukkaan työn tekemisestä.

Pekkanen muistuttaa, että laadukkaan työn tekeminen ei ole vaikeaa eikä kallista.

Työn tekeminen tehostuu ja siitä tulee mielekkäämpää, kun asiat tehdään kerralla oikein.

– Olen yrittänyt kertoa yrityksille, että laadukkaan työn tekeminen voisi olla yritykselle keskeinen kilpailutekijä. Minusta erityisesti järjestäytyneiden urakoitsijoiden pitäisi huomioida laatu omaa mainettaan ylläpitävänä tekijänä. Useat yritykset ovat kuitenkin vasta siinä vaiheessa, että epä­

Rakennus­ teollisuuden laatupolku • Hanke kokoaa tietoa ­rakentamisen laadun nykytilasta.

• Tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja laatuongelmien poistaminen.

• Hanke on aloitettu 2011 ja sen puitteissa on tehty oppaita ja selvityksiä sekä pidetty tilaisuuksia, joista löytyy lisätietoja Rakennusteollisuuden verkkosivuilta.

onnistumiset ja mokat halutaan karsia pois omasta tekemisestä. Laadukkaan työn tuomaa kilpailuetua ei vielä osata ajatella.

Pekkasen mukaan rakennusalan yritykset ovat heränneet laadun kehittämiseen. Tähän on vaikuttanut merkittävästi viisi vuotta sitten käynnistynyt Rakennus­teollisuuden Laatupolku-hanke, jossa on laadittu käytännön työkaluja ja oppaita rakentamisen laatuongelmien poistamiseksi­ja laadun parantamiseksi.

Hankkeessa on myös selvitetty laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä laadun tason nykytilaa.

– Olemme muun muassa kehittäneet hankkeessa erilaisia opasaineistoja ja mittareita sekä testanneet ja levittäneet hyväksi todettuja käytäntöjä esimerkiksi työmaan johtamiseen liittyen. Hankkeen avulla olemme saaneet lisättyä keskustelua laadusta ja sen kehittämistarpeesta.­ Työsarkaa kuitenkin vielä riittää, Pekkanen­ toteaa.

"

Ongelmia aiheutuu erityisesti silloin, kun rakennus­ projektit pilkotaan­ useisiin pieniin ­aliurakoihin.

Laadun osa-alueet Jukka Pekkasen mielestä hyvä lopputulos ei riitä yksistään rakentamisen onnistumisen mittariksi. Hän jakaa rakentamisen laadun kolmeen osa-alueeseen:

1 2 3

Asiakaskohtaamisen laatu: asiakkaan arvostaminen ja keskustelu Prosessin laatu: tapa, jolla projekti toteutetaan

is Valm työ

Tekninen laatu: onnistunut, valmis työ

Prosess Asiakas­ osaami i- kohtaaminen n en

1/2015 väri ja pinta 27

Kuinka eläkkeelle oikeastaan siirrytään? Täsmätärpit kannattaa vilkaista, vaikka itse olisikin vielä työkaaren alkupuolella.

teksti alisa kettunen kuvat ISTOCKPHOTO

Askel kohti

kultaisia vuosia 1 Milloin on oikea aika?

Nykyisen lain mukaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä

liukuvasti 63–68-vuotiaana. Päätöksen vanhuuseläkkeelle jäämisestä tekee kukin itse oman jaksamisensa ja voimavarojensa mukaan. Eläkeiän täyttämisellä ei ole vaikutusta työnantajan oikeuteen irtisanoa työsuhde.

2

valmistaudu eläkeuudistukseen

Vuonna 2017 voimaan astuu uusi eläkelaki, jonka

muutokset eläkeikään liittyen koskevat vuoden 1955 jälkeen syntyneitä. Uudistuksen myötä liukuvuus poistuu asteittain ja vanhuuseläkkeen alaikäraja muuttuu. Vuonna 1955 syntyneistä alkaen ikäraja nousee kolme kuukautta jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.

Eläkeuudistus ei vaikuta vuonna 1954 tai sitä aiemmin syntyneiden eläkeikään, mutta myös eläkkeiden karttuminen muuttuu vuoden 2017 jälkeen.

3

hae eläkettä ajoissa

Vanhuuseläkettä haetaan täyttämällä eläke­

hakemus joko sähköisesti tai paperisena.

Hakemuksen voi saada esimerkiksi oman eläkelaitoksen­kautta tai Kelalta, sähköisen myös Työeläke.fi-sivustolta.

Hakemus tulee jättää noin kaksi kuukautta ennen eläkkeen haluttua aloitusaikaa, ja samalla muutetaan veroprosentti tulevaa eläkettä varten.­ Työntekijän tulee myös ilmoittaa eläkkeelle ­jäämisestä työnantajalle hyvissä ajoin.

28 VÄRI JA PINTA 1/2015

4

Vakuuta itsesi

Yrittäjä järjestää itse oman eläkevakuutuksensa­yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Maksamalla YEL-vakuutusmaksua yrittäjä rahoittaa eläkkeensä, ja joustavaa eläkevakuutusmaksua voi korottaa tai laskea tilapäisesti hyvinä tai huonoina vuosina.

Työelämästä pois jäämistä pohtiessaan­ yrittäjän kannattaa tarkistaa, että eläkkeen­ määrä on riittävä, vaikka sen rinnalla­olisikin sijoituksia tai pääoma­tuloja. Yrittäjätoimintaa­ ei tarvitse lopettaa eläkkeen­saamiseksi, vaan työntekoa saa jatkaa vanhuuseläkkeen rinnalla.

5

tutustu vaihtoehtoihin

Jos vanhuuseläkettä saava yrittäjä päättää jatkaa työntekoa, eläkettä voi kartuttaa edelleen ottamalla vapaaehtoisen vakuutuksen.

Yritystoiminta voi jatkua myös muin tavoin yrittäjän tehtyä lopettamispäätöksen. Yrityksen omistajanvaihdos voi tapahtua ­yrityksen myynnillä tai sukupolvenvaihdoksella Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa­esimerkiksi lahjalla, perintönä, testamentilla tai alihintaisella kaupalla, ja se on aina suunniteltava hyvin ennakkoon.

Jos vanhuus­ eläkettä saava yrittäjä päättää jatkaa työntekoa, eläkettä voi kartuttaa edelleen ottamalla vapaaehtoisen vakuutuksen.

6

Turvaa tulevaisuutesi

Vaikka eläkevuodet siintävät kaukana tulevaisuudessa, nuoren yrittäjän kannattaa satsata itseensä jo nyt. Pakolliseen YEL-vakuutusmaksuun täytyy osata suhtautua niin, että sen näkee tulevaisuuteen panostamisena eikä välttämättömänä kiusana.

Yrittäjän oma työtulo on myös hyvä arvottaa uran aikana riittävän korkealle, sillä se toimii perustana sosiaalietuuksien laskemiselle.

Lähteet: Pirjo Koponen, palvelupäällikkö, Eläketurvakeskus www.elakeuudistus.fi www.tyoelake.fi

1/2015 väri ja pinta 29

de h o k i r u Kulttu

haastaa

konservaattorin 1840-luvulla valmistunut Kansalliskirjasto huokuu kulttuurihistoriallista arvokkuutta lattiasta kattoon. Vuoden Työmaaksi valitun peruskorjauksen toteuttajilta vaaditaan taiteilijan, maalarin ja historioitsijan osaamista.

Pohjoissalin kattopintojen konservointi on pikkutarkkaa työtä.

30 VÄRI JA PINTA 1/2015

teksti Sanna Andersson kuvat Vesa Tyni ja Ari Aalto

P

eruskorjauksessa oleva ­Kansalliskirjasto kohoaa keskellä kauneinta Helsinkiä.

Tuuli paukuttaa seinien suojamuoveja, kun astelemme konservaattori Arja Sorrin kanssa hakemaan tarvittavat varusteet. Työmaa-alueelle ei ole asiaa ilman turvakenkiä, kypärää ja huomioliiviä.

Kuustie&sorrin konservointiurakkaan kuuluvat pohjois-, etelä- ja kupolisalien holvattujen kattopintojen sekä seitsemän Severin Falkmanin lunettimaalauksen ­konservointityöt.

Ensin saavumme eteläsaliin, jonka kattopintojen konservointi valmistui jo syyskuussa. Matkalla pohjoissaliin kuljemme sihteerin huoneen poikki, jonka katon ja seinien alkuperäiset, koristeelliset maalaukset on peitetty 1980-luvulla yksivärisellä maalilla. Heli Ketomäki seisoo rakennustelineellä ja työstää katonrajasta vanhaa pintaa esiin kirurginveitsen, maalinpoistoaineen sekä erilaisten liuotinseosten avulla.

– Täytyy olla todella tarkkana, jotta saa pinnan vahingoittumattomana esiin, Arja Sorri toteaa.

Konservaattori Arja Sorri iloitsee arvokohteen peruskorjauksesta.

– Siihen vaikuttaa liuottimen valinta, sekoitussuhteet ja aika, kuinka kauan sen antaa vaikuttaa.

Yhden päivän aikana Ketomäki on saanut esiin kolmen kämmenen kokoisen alueen vanhaa pintaa, ja joskus aikaa voi mennä enemmänkin. Kaikki riippuu siitä, millaisia esiin otettavat pintakerrokset ovat ja onko mukana pintavahvistuskankaita tai paksuja öljykittikerroksia.

Kansalliskirjasto on muutoin C. L. Engelin käsialaa, mutta k ­ atolla sijaitseva laajennusosa on G. Nyströmin suunnittelema.

1/2015 väri ja pinta 31

Heli Ketomäki ottaa vanhaa koristemaalausta esiin.

Anna Koho päivittää retusointikarttoja.

Koristemaalausten esiinotto tapahtuu kirurginveitsen, maalinpoistoaineen ja liuotinten avulla.

Vanhaa kunnioittaen

Kulttuurihistoriallista kohdetta kunnostetaan­suojellen ja kunnioittaen.

Seiniin tai kattopintoihin ei saa porata tai tehdä roiloja tai läpivientejä ilman lupaa, eikä niille saa laittaa nojaamaan mitään.

Pääperiaatteena salien kattopintojen konservoinnissa on, että puhdistuksen jälkeen tehdään mahdollisimman vähän retusointeja. Vanhoja kattopintoja ei siis päällemaalata, ja vanhojen koristemaalausten esiinotot eteisaulassa sekä sihteerin- ja kirjastonhoitajanhuoneissa tehdään niin huolellisesti, ettei retusointeja eikä päällemaalauksia tarvita.

Paras mahdollinen lopputulos on vaatinut valtavan määrän erilaisia tutkimuksia. Ennen työn aloittamista tehtiin muun muassa koko rakennuksen väritystutkimus. Työn edetessä on voitu tehdä tarvittavia sideaine- ja pigmenttianalyyseja.

Vuoden 2013 lopulla eteläsaliin tehtiin testialue, jossa testattiin sopivia puhdistus­ menetelmiä.

Niin sanotut kopokartat työstettiin koputtelemalla pienellä vasaralla kaikki kattopinnat läpikotaisin laasti-irtoamien varalta. Kohdat, joista löytyi irtonaista laastia, merkattiin karttoihin punaisella ja vähemmän vaaralliset alueet vihreällä.

Karttojen perusteella suoritettiin tarvittavat laasti-injektoinnit sekä rakenteiden vahvistukset.

Näiden lisäksi on vielä tehty sekä retusointi- että erityishuomiokartat. Työn tukena on lisäksi valokuvaaja Arno de la

32 VÄRI JA PINTA 1/2015

Chapellen kuvat katosta sekä UV-kuvat, joista erottuu eri vuosina pintoihin tehdyt muutokset.

Perehtymistä perehtymisen perään

Historiallinen kohde • Kansalliskirjasto on ­suojeltava rakennus.

• Siirtyi valtion omistuksesta Helsingin yliopiston rahastojen omistukseen 2005.

• Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston suurimmista erillislaitoksista.

• Rakennuksia piha-alueineen on hoidettava ja käytettävä niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy, rakennusten ulkoarkkitehtuuri ja sisätilat tulee säilyttää.

Korjauksissa ja muutoksissa on kuultava Museovirastoa.

Lähteet: www.kansalliskirjasto.fi, Kansalliskirjasto-lehti 2/2014

Pohjoissalissa katon rajaan on rakennettu tilapäinen lattia, jonka päältä kattoa yltää työstämään joka kohdasta. Salin kolmiulotteiseksi maalattu katto asettaa omat haasteensa konservoinnille. Esimerkiksi valon tulosuunta täytyy ottaa huomioon, jotta kolmiulotteinen vaikutelma säilytetään parhaiten.

Yhdeksi haastavimmista konservointityön vaiheista Sorri listaa maalikerroksista työstetyn aikakartan, jota varten käytiin läpi kaikki koristeet ja pinnat. Korjauksia on tehty 1880-luvulla, vuonna 1957 sekä 1980- ja 1990-luvuilla.

– Meni hetki, ennen kuin oppi ymmärtämään­maalikerroksia ja pinta­ rakennetta, varsinkin kun se sisältää usean eri aikakauden pintaa lähestulkoon samoilla sävyillä maalattuna. Jotta osaa valita oikeat työ­menetelmät ja materiaalit, on käsitettävä, mikä pinta on alkuperäistä ja mikä päällemaalausta, miksi se on tehty ja miltä ajalta se on.

– On kuitenkin hyvin onnekasta, että saa tehdä näin perusteellista työtä ja että kaikki asiat voi ottaa huomioon, Sorri iloitsee.

Haastavaa oli myös saada holvattujen kattopintojen puhdistuksesta tasainen. Parhaimmillaan katon puhdistusta oli tekemässä kymmenen hengen työryhmä, ja kädenjälki piti olla kauttaaltaan samanlaista.

1845

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus valmistui 1845 ja arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema laajennusosa Rotunda on rakennettu 1902–1906.

Maalilla luodun kolmiulotteisen vaikutelman säilyttämiseksi on otettava huomioon valon tulokulma.

1/2015 väri ja pinta 33

Retusointiasteen säilyttäminen samanlaisena läpi koko katon vaatii niin ikään huolellisuutta. Kattopinnoilla on melko paljon vanhoja retusointeja sekä koostumukseltaan erilaisia liimamaaleja: maali on paikoin ohutta, paikoin paksua ja peittävää.

– Kun ollaan lähellä kattoa, on hyvin vaikea nähdä, mikä on riittävä retusointiaste. Ei voi tehdä liian vähän, muttei saa tehdä liikaakaan.

Tarkkaa ja vaativaa työtä

Konservoinnissa kaikki tekeminen on hyvin tapauskohtaista ja käytettävät menetelmät ja aineet mietitään ja valmistetaan kohteen mukaisiksi.

Puhdistus tehdään etelä- ja pohjoissalien holvatuilla kattopinnoilla kaksivaiheisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa irtolika sivellään kevyesti pölynimuriin pehmeää vuohenkarvasivellintä käyttäen. 1880-luvun koristepinnat puhdistuivat melko hyvin jo tämän ensimmäisen vaiheen puhdistuksessa.

Vuonna 1957 ylimaalattiin joitakin alueita, kuten keskikentät koristeiden välistä. Pääsääntöisesti nämä vuonna 1957 maalatut pinnat jouduttiin puhdistamaan toiseen kertaan hieman karkeammalla siveltimellä ja luonnonkumisienellä. Valoviivat kirkastettiin pyyhekumilla. Retusointimateriaalien valinta liimamaalatuilla kattopinnoilla oli sekin haastava tehtävä. Sideaine,

joka ei jätä vesi- eikä muitakaan vaurioita vanhoille pinnoille, löytyi lopulta useiden testien kautta.

Iso tiimi isossa projektissa

Peruskorjaus valittu Vuoden työmaaksi • Kansalliskirjaston peruskorjaus on valittu Vuoden Työmaaksi 2014.

• 2013–15 peruskorjauksesta vastaavat rakennuttaja Helsingin yliopisto, rakennuttajakonsultti Indepro Oy, Arkkitehtisuunnittelu LPRArkkitehdit Oy, pääurakoitsija NCC-Rakennus Oy. Lähteet: www.kansalliskirjasto.fi, Kansalliskirjasto-lehti 2/2014

– Olen iloinen, että olen löytänyt kirjastolle töihin juuri nämä ihmiset, jotka tekevät työnsä todella sydämellään, hyvin ja sitoutuneesti, Sorri kiittelee.

Hän toteaa, että kymmenen vuoden aikana konservaattorin ammatin arvostus ja ymmärrys on muuttunut. Ennen konservaattorit saatettiin nähdä maalausliikkeen näppärinä tyttöinä, jotka osasivat tehdä yhtä sun toista.

Nykyään osataan hyödyntää konservaattoreiden ammattitaitoa ja asiantuntemusta ihan eri lailla. Myös konservointiin erikoistuneita yrityksiä ja osuuskuntia on nykyään useita.

Kansalliskirjaston konservointityöstä on vastuussa viikoittain kokoontuva ohjausryhmä, jossa hyväksytetään kaikki työmenetelmät. Ryhmään kuuluu konservaattoreiden lisäksi työn tilaajan, Museoviraston ja NCC:n edustajat sekä arkkitehti.

Haastavaa mutta ihanaa

Viimeisenä työstettävän Kupolisalin kattoholvin konservointi alkoi tammikuussa, ja sen on määrä valmistua huhtikuun lopussa.

Lattioiden työstö alkaa sali kerrallaan heti

Konservointityön tueksi ja työn dokumentoimiseksi tarvitaan monenlaisia erityishuomiokarttoja, kuten kopo-, vaurio- ja retusointikarttoja. Vasemmalla laasti-injektointikartta ja oikealla tekeillä oleva kartta, johon merkitään lunetti­ maalauksen aikaisemmat retusoinnit ja päällemaalaukset.

34 VÄRI JA PINTA 1/2015

Annika Korhonen ja Sanni Vuorisalo työstävät näkyviin alkuperäistä 1840-luvun maalikuviota.

seinä- ja kattopintojen valmistuttua, ja koko projektin on määrä olla valmis vuoden 2015 aikana.

Kirjaston alkuperäinen lattia on ollut mäntyä, jota on ajan saatossa osin purettu ja päälle on vedetty valulattiat. Nyt alkuperäiset mäntylattiat puhdistetaan ja kunnostetaan, valulattiat puolestaan puretaan ja niiden tilalle tulee mäntyä kovemmasta tammesta tehdyt, mahdollisimman alkuperäisen näköiset puulattiat.

– Haastavinta on ollut sähköputkien ja -rasioiden liittäminen lattiaan sekä lattioiden runkorakenteiden tekeminen. Noudatamme vanhan talon mutkia, korkoja ja pilareita, emmekä edes yritä käyttää vatupassia, lattioiden kunnostuksesta vastaava projektipäällikkö Ari Valkonen AH Muottityö Oy:stä toteaa.

Sorrikin allekirjoittaa haasteelliuuden, muttei koe merkittävän ja tarkastelun alla olevan kohteen parissa työskentelyä stressaavana.

– Tämä on yksi suurimmista projekteista, joita yrityksellämme on ollut. Työt ovat olleet todella haastavia ja vaikeita, mutta kyllä pulmat ratkeavat, kun niihin paneutuu.­ – Kokonaisuudessaan työ on älyttömän­ihanaa omine erikoishaasteineen. En näe painajaisia vaan luotan omaan ammatti­etiikkaani ja -taitooni. Kun tekee parhaansa­ja miettii tarkkaan sekä materiaalit että menetelmät ja keskustelee ongelmista­­ohjausryhmän kanssa avoimesti, ­onnistutaan varmasti.

Korhonen esittelee koristemaalauksessa käytettävää sabloonaa.

1/2015 väri ja pinta 35

Työturvallisuus

Isosyanaateilta

voi suojautua

Monen muovin, lakan ja kovetteen raaka-aineille altistuminen voi pahimmillaan johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Haittoja voi kuitenkin välttää noudattamalla valmistajan ohjeita.

teksti Selja Tiilikainen kuvat istockphoto

intakäsittelyn ammattilainen kohtaa isosyanaatteja päivittäin sekä työnsä puolesta että arjessaan: niitä sisältävien raakaaineiden käsittelyä kutsutaan uretaanityöksi ja niihin törmää polyuretaanina.

Samaan aikaan isosyanaatit ovat ­kuitenkin olleet pitkään tunnetuin ammatti­astmaa aiheuttava kemikaaliryhmä Suomessa ja maailmalla.

Astman lisäksi ne aiheuttavat myös viivästynyttä ihokosketusallergiaa ja siitä johtuvaa allergista kosketusekseemaa sekä ärsyttävät silmiä, nenää ja kurkkua.

Esimerkiksi ruiskuttamalla levitetyistä ­lakoista, maaleista ja lattiapinnoitteista leviää isosyanaatteja, jotka pahimmillaan johtavat työkyvyn menettämiseen.

Monessa mukana

Isosyanaatteja tuotiin Suomeen ­vuonna 2010 yhteensä 1 200 tonnia, josta valtaosa on aromaattisia eli MDI-isosyanaatteja.­Esi-

36 VÄRI JA PINTA 1/2015

merkiksi metalli­tuotteiden pinnoituksessa ne ovat tärkeitä raaka-aineita epoksihartsien ohella.

Tyypillinen isosyanaattien käyttökohde on polyuretaanin valmistus, jossa ne reagoivat yhdessä polyolien kanssa.

Polyuretaani on umpisoluista kertamuovia, jota käytetään muoveissa, eristeissä, liimoissa,­maaleissa, kovetteissa ja lakoissa.

Työterveyslaitos kirjasi 662 ammattiastmaa ja -epäilyä vuonna 2012.

Sen lujuus, jäykkyys, kestävyys ja eristyisominaisuudet ovat omaa luokkaansa.

Kuiva polyuretaani on vaaratonta, mutta kuumennettuna se on terveydelle haitallista. Siksi isosyanaatteja sisältävien kemikaalien pakkaukseen on merkittävä teksti ”Sisältää isosyanaatteja. Noudata valmistajan antamia ohjeita”.

Riski on todellinen mutta vaiva melko harvinainen

Erityisesti ruiskuttamalla levitetyt MDIisosyanaatit aiheuttavat Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ammattiastmoja.

Parhaimmillaan isosyanaattien aiheuttamia astmoja on ollut useita kymmeniä vuodessa siitäkin huolimatta, että usein isosyanaatit jäävät vahvistamatta ammattiastmojen alkuperäisiksi aiheuttajiksi.

Määrä on ollut laskussa viime vuosina, mutta kaiken kaikkiaan ammattiastmoja on edelleen runsaasti: vuonna 2012 Työterveyslaitos kirjasi 662 ammattiastmaa ja -epäilyä.

Polyretaani ei

itsessään ole vaarallista, mutta kuumentaminen saa sen hajoamaan haitallisiksi aineiksi.

Polyuretaania käytetään

muoveissa, tiivisteissä ja eristeissä, pintakäsittelyaineissa, liimoissa ja jopa vaatteissa.

Isosyanaatit

aiheuttavat iho- ja hengitystieoireita, jotka voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

Isosyanaatit aiheuttavat myös ihooireita. Työterveyslaitoksella todettiin vuosina 1998–2010 noin 20 isosyanaattien aiheuttamaa työperäistä allergista kosketus­ ihottumaa tai ihon viivästynyttä kosketus­ allergiaa, mutta alidiagnosoinnista johtuen luku saattaa tässäkin tapauksessa olla todellisuudessa suurempi.

Tästä syystä isosyanaatteja ei koskaan tulisi käsitellä esimerkiksi käsien tai käsi­ varsien iho paljaana.

Oireisiin on puututtava

Hyvä keino ennaltaehkäistä herkistymistä­ on välttää kemikaalin käyttöä. Näin ei kuitenkaan voida kaikilla aloilla tehdä, sillä vaikka isosyanaattien terveyshaitat tunnetaan, käytetään niitä niiden hyvien ominaisuuksien takia esimerkiksi lakoissa ja lattiapinnoitteissa.

Isosyaniittien aiheuttamiin mahdollisiin oireisiin, kuten hengityksen vinkumiseen, hengenahdistukseen, silmien kirvelyyn,

ihoärsytykseen, yskään ja nenän tukkoisuuteen on puututtava heti, jos niitä ilmenee.

Oireet paranevat pian altistuksen loputtua, mutta jos kemikaaleille herkistyminen pääsee pahenemaan, ainoa hoitokeino on ammatin vaihto. Siksi on erittäin tärkeää noudattaa annettuja ohjeistuksia.

Miten voi välttää altistumisen?

Työkyvyttömyyttä ehkäistään parhaiten käyttämällä asianmukaisia ja yhteisesti sovittuja suojaimia. Niissä ei kannata säästellä, sillä vaikka esimerkiksi suojakäsine ei olisi silmämääräisesti tahriintunut, se voi silti päästää myrkkyjä lävitseen.

Suojavarusteet tulee myös riisua päivän päätteeksi ja pukea tauon jälkeen siten, että iho ei altistu kemikaalille. Tämä voi olla joskus aika konstikasta. Hyvä nyrkkisääntönä onkin, että mitä siistimpi ympäristö ja siistimmät suojavarusteet, sen pienempi riski.

Ennaltaehkäisy on tärkeintä

1 2

Noudata aina pakkaukseen merkittyjä käyttöohjeita.

Suojaa kaikki ihoalueet­ ­huolellisesti ennen työn aloittamista.­

3

Vältä koskemasta paljain käsin pinnoitteeseen ennen kuin se on varmasti kuiva.

4 5

Riisu suojavarusteet niin, ­että ihokontaktia ­kemikaaleihin ei synny. Älä kuumenna kuivaa polyuretaania.

1/2015 väri ja pinta 37

Liittojen uutisia

parhaaseen lopputulokseen päästään yhdessä Viime aikoina on pintatoimialan suurimmassa jäsenliitossa tehty­­mittavia ulkoistuksia. Pintaurakoitsijat ry:n ja Lattian- ja seinänpäällyste­liitto ry:n omistamassa Kustannusosakeyhtiö Hakkurissa­on siirrytty teettämään Väri ja Pinta -lehteä MCI Press -nimisellä yrityksellä.

Järjestely ei ole muuttanut liittojen jäsenistön mahdollisuutta vaikuttaa lehdessä oleviin juttuihin eikä liittojen luottamushenkilöistä­ koostuvan toimitusneuvoston työskentelyyn. Lehti jatkaa täysin entisin toimintatavoin, tosin nykyaikaisempana ja entistä tehokkaampana.

Järjestömaailmassa kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisia. Tarkka ­tiedottaminen toteuttaa parhaiten tämän yhdenvertaisuusvaatimuksen. Jos toimialajärjestö ei tiedota jäsenistölleen ja luottamus­ henkilöilleen tehdyistä päätöksistä, annetaan helposti valta huhu­ puheille ja omille arvauksille tapahtumien kulusta.

Yhdessä keskustelemalla päästään usein parhaaseen loppu­ tulokseen. Silloin on käytössä kaikki näkövinkkelit itse asiaan.

Yhteistoiminta on tärkeää toimialaliittojen välillä, ja kun on kysymys liittojen yhteisomistuksesta, tulisi yhteistoiminnan­olla saumatonta. Säröjä syntyy aina pääomistajan tehdessä päätöksiään­ kuulematta muita osapuolia.

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry haluaa olla mukana toimijana sekä intressiyrityksen että liittojen välisessä yhteistyössä. Yhdessä toimiminen tarkoittaa vastuun ottamista tekemisistään sekä halua toimia rehdisti ja eri näkemyksiä kunnioittaen.

•Kirjoittaja Jari Lahtinen, Lattian- ja seinänpäällysteliitto

Vastaa lu kij kyselyyn a­ voita iPhja one!

Ohje 50.

et sivulla

Suomen Rakennussaumausyhdistys juhli pyöreitä vuosia Suomen Rakennussaumausyhdistys r.y. (SRSY) perustettiin vuonna

1994, alan johtavien urakoitsijoiden sekä saumausmateriaalien toimittajien aloitteesta. Alussa yhdistyksen huomio keskittyi erityisesti julkisivuelementtien elastisten saumojen laadun kehittämiseen.

Myöhemmin mukaan ovat tulleet myös muut rakentamiseen liittyvät saumaus- ja tiivistysratkaisut. Yhdistyksen tavoitteena onkin alusta asti ollut edistää omalta osaltaan hyvää rakennustapaa. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www. saumausyhdistys.net Rakennussaumausyhdistyksen 20-vuosijuhlakokous pidettiin 9.–10.10.2014 järjestetyn Tallinnan matkan yhteydessä. Lähtijöitä oli syyskiireistä huolimatta ilahduttavan runsaasti: kokouksessa oli edustettuina 18 jäsenliikettä, ja osallistujia oli yhteensä 34 henkilöä.

Mukana oli myös neljä yhdistyksen toiminnassa aiempina vuosina ansioitunutta kunniajäsentä.

Kokouksen aluksi puheenjohtaja Heikki Kivijärvi vastaanotti Tremco illbruckin yhdistykselle lahjoittaman puheenjohtajan nuijan.­

Sen kopautusten tahdissa kokous sujuikin ripeästi ja jämäkästi.

Kokousrutiinien lisäksi käsiteltiin saumaustyöntekijöiden ammattitaitovaatimuksia, saumaustuotteiden uusia hyväksyntämenettelyjä ja yhdistyksen sääntöjen päivittämistarvetta. Hyvässä hengessä sujuneen kokouksen ja vilkkaan keskustelun siivittäminä kului laiva­ matka kuin huomaamatta. Perillä Tallinnassa olikin sitten edessä tiukka taistelu yhdistyksen keilamestaruudesta. Virallisen pistelaskun valmistettua kilpailun voittajaksi varmistui Harri Nummelin Turun ja Ympäristön Saumaustekniika Oy:stä. Voiton merkkinä Harrin matkatavarat karttuivat kiertävän keilapalkintopokaalin verran.

Keilailun jälkeen virkistäydyttiin kylpylän altaissa ennen matkan varsinaista kohokohtaa. Iltajuhla järjestettiin hotellin ravintolatiloissa. Johanna Lilja oli laittanut pöydät koreiksi kukkasomistuksilla, ja hotellin keittiö vastasi muonituspuolesta. Illan juontajana toimi humoristiseen tapaansa sihteeri Jussi Hellman, joka ei tehtäväänsä käsikirjoituspapereita tarvinnut.

Juhlapuheessaan puheenjohtaja Heikki Kivijärvi korosti Saumaus­ yhdistyksen toiminnan päämääriä: osaavat urakoitsijat, t­ estatut materiaalit, kestävät saumat. Elementtirakentamisen laskusuunnasta huolimatta ammattimaiset saumaustyöt rakentamisessa ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Saumaukset sisältävät nykyisin paljon teknisiä ratkaisuja, jotka pitää tuntea ennen työn aloitusta. Rakennuksissa on suuri määrä erilaisia materiaaleja ja pintoja. Lisäksi­tilojen käyttötarkoitus vaihtelee, niillä voi olla erilaisia paloteknisiä vaatimuksia, joten saumaustöissä täytyy ehdottomasti osata valita oikeat pohjustuskäsittelyt ja tuotteet. Kivijärvi uskoo, että ammattilaisten tekemää saumaustyötä tarvitaan jatkossakin, ja sillä on hyvät tulevaisuuden näkymät vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa yhdistyksen toimintaa tuleville vuosille.

Juhlan yhteydessä saivat puheenvuoron myös paikalla olevat kunnia­jäsenet: Taisto Huotari, Kari Pärnänen, Pauli Taipale ja Petri Silvennoinen kertoivat kukin vuorollaan saumausaiheisia muisteluita­myös ajoilta ennen Saumausyhdistyksen perustamista.

•Kirjoittaja Timo Salonen

38 VÄRI JA PINTA 1/2015

Sinun ilmoituksesi tähän? ⊲ Ilmoittamalla Suomen ainoassa pintakäsittelyalan ammattilehdessä tavoitat yhdellä kertaa ammattilaiset ja alasta kiinnostuneet.

väri ja

⊲ Ole yhteydessä Väri ja Pinta -lehteen ja saat äänesi kuuluviin.

&

VÄRI PINTA

pinta • pintakäs ittelyala n ammattil ehti 1/20 15

Onnistu ei riitä miseen lopputupelkkä los markku sattum mäkitalo alta parkettib isnekse en

Lisätietoja ja mediakortin löydät Pintaurakoitsijat ry:n verkkosivuilta kohdasta Julkaisut. kohtaav at konserv oinnissa

Jätä samalla juttuvinkkisi osoitteeseen

varijapinta@mcipress.fi

Ole aktiivin vaikuta ja h en, yppää kyytiin!

Laadukkaita lattioita!

MARKKINOIDEN VAHVIN LATTIALIIMA KESTÄÄ JA PITÄÄ Jo vuonna 1985 Bostik lanseerasi ensimmäisen liuotinaineettoman lattialiiman. Olemme siis voineet jatkaa kehitystyötä eteenpäin tältä pohjalta jo 30 vuoden ajan. Tämän työn tuloksena voimme nyt esitellä markkinoiden moderneimman lattialiimasarjan. Se on teknisesti, sekä käyttäjä- ja ympäristöystävällisyydeltään markkinoiden edelläkävijä. Bostik -lattialiima kestää ja pitää. Ja auttaa sinua onnistumaan työssäsi. Lue lisää www. bostik.fi

Lakimieheltä

Työnantajalla on oikeus johtaa

J

äsenpalvelussa kuulee usein väitteen, että työnantajalla ei olisi

mitään oikeuksia. Työntekijät kuulemma vievät työnantajia niin sanotusti 6–0. On totta, että työlainsäädäntö on kirjoitettu lähtö­ kohtaisesti työntekijän suojaksi. Työnantajalle on kuitenkin lain­ säädännössä annettu oikeus päättää monista työsuhteisiin liittyvistä asioista.

Nämä oikeudet on tunnettava, jotta niitä osaa käyttää oikealla tavalla.

Kaikkein keskeisin työnantajan oikeus on niin sanottu direktio-oikeus: työsopimuslain mukaan työntekijä työskentelee työnantajan lukuun tämän­­johdon ja valvonnan alaisena, siis työnantajan johdon ja valvonnan­ alaisena.­Tämä merkitsee yksinkertaistettuna sitä, että työnantaja päättää,­ kuka tekee mitä, missä, milloin ja millä tavalla. Työnjohto-oikeus ei ­kuitenkaan ole rajaton, vaan sen käyttöä ohjaavat muun muassa tehty ­työsopimus, n ­ oudatettava työehtosopimus ja lait.

Puhun usein myös siitä, että direktio-oikeus ei ole vain oikeus, jota työn­

antaja voi käyttää, vaan kyseessä on tosiasiassa myös velvollisuus johtaa työtä. Työnantaja ei voi vapautua omista vastuistaan sillä, että antaa työn­ tekijöidensä ”elää kuin pellossa”. Jos työnantaja ei esimerkiksi ole tosiasiassa edellyttänyt työntekijöiltä henkilösuojainten käyttöä ja työmaalla sattuu työtapaturma, työnantaja vastaa tapahtuneesta.

Työntekijöiden moitittavaan käyttäytymiseen puuttuminen on osa

työnjohto­-oikeutta. Jäsenpalvelun perusteella tämä osa-alue tuntuu olevan monelle työnantajalle hankala asia. Asioista ja oikeista menettelytavoista kannattaa ylipäätänsä keskustella työntekijöiden kanssa. Joissain tilanteissa­ työnantajan on syytä siirtyä vakavampiin seuraamuksiin: kirjalliseen ­varoitukseen tai jopa työsuhteen päättämiseen. Puuttuminen on tärkeää siksikin, että työnantaja ei puuttumattomuudellaan tule viestineeksi, että hyväksyy moitittavana pitämänsä menettelyn.

Antamalla työntekijälle kirjallisen varoituksen työnantaja pyrkii myös ohjaamaan työntekijää oikeaan suuntaan ja menettelytapaan. Kysymys on itse asiassa myös työntekijän oikeudesta: yksi varoituksen keskeisimmistä­ merkityksistä on se, että työntekijälle annetaan mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoitus osoittaa varoituksen saaneelle, että työnantaja pitää tämän menettelyä niin vakavana, että jos menettely toistuu, työnantaja harkitsee työsuhteen päättämistä. Parempi se on työntekijänkin kannalta saada varoitus­ennen mahdollisia potkuja.

Maarit Leppänen asiamies, lakimies, Pintaurakoitsijat ry

"Jos työnantaja ei edellytä suojainten käyttöä, tapaturmassa työnantaja on vastuussa."

40 VÄRI JA PINTA 1/2015

LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTELIITTO RY www.lattia.net Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puh. (09) 1299 293, Fax (09) 663 630

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI AK-Lattiat Oy Ennekuja 1, 02270 Espoo

0400 462 959 fax (09) 813 4730

EPA Lattiat Oy 010 8329 500 Avainkierto 21, 05840 Hyvinkää fax 010 8329 520 jouni.rilla@epa-lattiat.fi Helsingin Mattotyö ja -myynti Oy (09) 540 4000 Kyttäläntie 6, 00390 Helsinki fax (09) 540 40044 etunimi.sukunimi@helsinginmattotyojamyynti.fi SISTEK Kaakon Kumi Oy/ 0207 619 620 Sisustus-Kiinpo Oy fax 0207 619 621 PL 35 (Harapaisentie 1), 53501 Lappeenranta etunimi.sukunimi@sistek.fi www.sistek.fi

Päällystekolmio Oy (09) 477 2431 Vantaanrinne 14 c/o 4, fax (09) 27 699169 01730 Vantaa Seppo Finnilä Oy (019) 767 517 Äijänkalliontie 7, 12310 Ryttylä fax (019) 767 590 finnila.seppo@kolumbus.fi Suomen Lattiakeskus Oy (09) 2766 930 Asentajantie 4, 01800 Klaukkala fax (09) 2766 9333 Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy 020 7419 810 Tulppatie 22, 00880 Helsinki fax 020 7419 819 www.tekstiililattiat.com Tuusulan Mattotyö Oy Metsäpolku 22, 04300 Tuusula

Kantolan Parketti Oy (03) 535 0300 Vanajatie 11, 13200 Hämeenlinna fax (03) 653 7818 kantolanparketti@kantolanparketti.fi

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Ahma-Lattiat Keijonkuja 4, 40250 Jyväskylä posti@mattotyoikonen.fi

Kodin Lattiat Oy Topiaksentie 3 A, 00760 Helsinki teemu.koivu@kodinlattiat.fi

Lakeuden Lattia Oy Rengastie 23, 60120 Seinäjoki jim.rautiainen@lakeudenlattia.fi

Kymen Parketti Oy Torvitie 3, 45130 Kouvola parketti@kymenparketti.fi

(09) 389 3523 fax (09) 389 3523 0400 806 402 fax (05) 311 6111 www.kymenparketti.fi

Lahden Lattia- ja Seinäpäällyste Oy 010 422 6880 Vieterikatu 6, 15700 Lahti fax 010 422 6887 vesa.kinnunen@llsp.net Lattiakolmio Oy Hermannin rantatie10, 00580 Helsinki thomas.stenius@lattiakolmio.fi Lattiaässät Oy Koulumestarintie 15, 00680 Helsinki jouni.silventoinen@lattiaassat.fi

010 835 7400

010 832 4900 fax 010 832 4910

Maalaus- ja Lattia-ala Oy (09) 681 8720 Itälahdenkatu 19, 00210 Helsinki fax (09) 682 0733 tapio.niemela@maalausjalattia-ala.fi www.maalausjalattia-ala.fi Mattoyhtymä Oy Ansiokatu 2, 15610 Lahti eeva.puska@mattoyhtyma.fi

(03) 875 950 fax (03) 875 9550

Nanten Lattiat Oy 0207 856 602 Teollisuustie 6, 04300 Tuusula fax 2756 800 etunimi.sukunimi@nanten.com www.nantelattiat.com Parketti expert Oy (019) 367 756 Karstuntie 1233, 08480 Karstu 0400 445 906 Parketti Romanoff Oy (09) 540 4430 Kisällintie 3 b, 01730 Vantaa fax (09) 5404 4311 myynti@romanoff.fi www.parketti-romanoff.fi Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy Puolarmetsänkuja 6, 02280 Espoo (09) 8678 400 info@parketti-kemppainen.com fax (09) 8678 4014 www.parketti-kemppainen.com Heikkinen Yhtiöt Oy PL 113 (Koivukummuntie 14 A) 01511 Vantaa tomi.saarinen@heikkinen.fi Parkettilattiat Oy Elontie 71, 00660 Helsinki

0424 9020 30 fax 0424 9020 31

(09) 7568 120 fax (09) 7523 679 www.parkettilattiat.fi

Päijät-Hämeen Laatulaatoitus Oy 0400 99 344 Rekolankatu 15, 15150 Lahti info@laatulaatoitus.fi www.laatulaatoitus.fi

(09) 275 0352 fax (09) 275 0518

050 911 0687 www.ahmalattiat.fi (06) 4292 400 fax (06) 4292 444

Laatoitusliike Laattamestarit Oy 0400 642 055 Teollisuuskatu 5 fax (014) 520 167 44150 Ääänekoski www.laattamestarit.fi laattamestarit@laattamestarit.fi Laattatyö Wikman Oy fax (03) 341 5558 Vihnuskallionkatu 16, 37150 Nokia 0500 862 933 Mattoasennus Olli Niinimäki Oy 014 374 2816 Ritarintie 22 fax 017 374 2816 40930 Kinkomaa (Muurame) maaoas.niinimaki@elisanet.fi Oro Urakointi Oy Miilukatu 7, 40320 Jyväskylä toimisto@orourakointi.fi

010 424 2400 fax 010 424 2411

Porin Mattotyö Ky Palokunnantie 2, 28360 Pori janne.tommila@mattotyo.net

044 346 0004 fax (02) 635 5684 www.mattotyo.net

Salon Parketti ja Mattotyö Oy Santanummenkuja 2, 25190 Pertteli markusoinonen@hotmail.com

0400 822 453

Oy Skandia Lattia-Golv Ab (06) 357 5400 Raastuvankatu 55, 65100 Vaasa fax (06) 357 5401 jukka.kanerva@skandialattia-golv.fi www.skandialattia-golv.fi Tammer-Lattiat Oy Takojankatu 4, 33540 Tampere tammer-lattiat@tammer-lattiat.fi

(03) 255 1900 fax (03) 255 1913 www.tammer-lattia.fi

Tampereen Lattiamestarit Oy Messukyläntie 1, 33700 Tampere jorma.ågren@lattiamestarit.fi

040 504 9129

Tampereen Pinta-Asennus Oy (03) 3672 862 Rajasilta 1, 33880 Lempäälä fax (03) 3672 863 pinta-asennus@pinta-asennus.fi www.pinta-asennus.fi TeppMan Oy Pitkämäenkatu 28, 20250 Turku etunimi.sukunimi@teppman.fi

(02) 273 6666 fax (02) 273 6623 www.teppman.fi

Turun Tapetti ja Matto Oy (02) 271 1000 Orikedonkatu 2, 20380 Turku fax (02) 271 1030 myynti@tapettijamatto.com www.tapettijamatto.com Turun Ykkösparketti Oy Saukonojantie 27 20250 Turku tiedustelut@ykkosparketti.fi

(02) 251 1421 fax (02) 251 1421

Oy Villen Parketti – Villes Parkett Ab (06) 312 2799 PL 76 (Asemakatu 39) fax (06) 312 2799 65101 Vaasa myynti@villenparkett.fi ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kallan Parketti Oy 044 304 3532 Kasarmikatu 10 A 9, 70110 Kuopio info@kallanparketti.fi www.kallanparketti.fi Kuopion Parkettiasennus Oy Kalevalankatu 10 70500 Kuopio info@dtf.fi

0400 791 144 fax (017) 581 0994

Heikkinen Yhtiöt Oy Linjakuja 4, 80140 Joensuu etunimi.sukunimi@heikkinen.fi

0424 9020 20 fax 0424 9020 21

Parkettiasennus R. Korhonen Oy (017) 362 2197 Yrittäjäntie 16, 70150 Kuopio fax (017) 362 2195 reijo@parkettikorhonen.fi www.parkettikorhonen.fi Parketti ja Mattoasennus Väisänen Oy 0400 753 781 Kauppakatu 22 A 9, 78200 Varkaus jukka.vaisanen@parkettijamattoasennus.fi Raimatto Oy Nikkelinkatu 6, 70150 Kuopio

0400 678 326 fax (017) 259 1470 www.raimatto.fi

Uusmatto Oy (017) 265 8400 Volttikatu 6, 70700 Kuopio fax (017) 282 6222 etunimi.sukunimi@uusmatto.fi www.uusmatto.fi

OULUN LÄÄNI Matto Nurminen Oy Oritkarintie 8, 90400 Oulu kari.juntunen@mattonurminen.fi

(08) 8700 700 fax (08) 8700 701

Oulun Sisustajat Oy (08) 882 2444 Paljetie 10, 90150 Oulu fax (08) 882 2440 oulun.sisustajat@sisustustalo.net www.sisustustalo.net/oulunsisustajat RK-Lattiat Oy Veistämötie 8, 90620 Oulu

(08) 815 0150 fax (08) 815 0155 www.rk-lattiat.fi

LAPIN LÄÄNI Lapin Lattiamestarit Oy 0400 309 596 Aittatie 11, PL 41, 96101 Rovaniemi 0400 309 550 veli-matti.latvakoski@hd-net.fi fax (016) 334 3621 Mattoasennus O. Ojala Oy Kyntöpolku 1, 96190 Rovaniemi olli.ojala@pp5.inet.fi

0400 896 980 fax (016) 3796 166

PR-Sisustus Oy 020 787 1280 Keskuspuistonkatu 15-17, 94100 Kemi fax (016) 223 313 maire.ikonen@balancesystems.fi www.pr-sisustus.fi

KANNATUSJÄSENET Rautakesko Oy/Sisustus ja kodin kalustaminen PL 75, 01301 Vantaa puh. 010 53032 fax 010 532 0859 RTV-Yhtymä Oy Mattilantie 1, 11700 Riihimäki etunimi.sukunimi@rtv.fi

(019) 7421 fax (019) 730 246

1/2015 väri ja pinta 41

Hakemisto

Jäsenliikkeet

Hakemisto

Luotettavat urakoitsijat • Laadukkaat materiaalit

Teollisuusjäsenet

Lakan Betoni Oy PL 42, 80101 Joensuu puh. 020 748 1200 fax 020 748 1260 www.lakka.fi

Ardex Oy PL 53 (Kalkkipellontie 4), 02601 Espoo puh. (09) 686 9140 fax (09) 6869 1433 ardex@ardex.fi www.ardex.fi Betton Oy Thoro Finland Fallåker 1 D, 02740 Espoo puh. (09) 5102 517 juha.tamminen@betton.fi www.betton.fi Bostik Oy Joentaustankatu 11, PL 46, 33311 Tampere puh. 010 843 8800 fax 010 843 8822 info.fi@bostik.com www.bostik.fi Casco Schönox Finland Oy PL 140, 01531 Vantaa (Valimotie 22, 01510 Vantaa) puh. 010 841 9500 www.casco.fi, www.schonox.fi Duuri Oy Tapulikaupungintie 35, 00750 Helsinki puh. (09) 3510 5500 fax (09) 3510 5222 duuri@duuri.fi www.dione.fi Forbo Flooring Finland Oy Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki puh. (09) 862 30 300 fax (09) 862 30 301 maria.hagenaar@forbo.com www.forbo-flooring.fi Gerflor Oy Rekolanpohjankatu 3, 15300 Lahti puh. 010 617 5150 fax 010 617 5152 etunimi.sukunimi@gerflor.fi www.gerflor.fi Hansamex Oy Kuormatie 14, 03100 Nummela puh.. (09) 565 5010 marjut.luoto@hansamex.fi Karelia-Upofloor Oy Lukkosalmentie 3, 70420 Kuopio PL 1765, 70421 Kuopio puh. 020 740 9300 Upofloor Oy Souranderintie 2, 37100 Nokia PL 8, 37101 Nokia puh. 020 740 9600

Betton Oy

Lampark Oy Urheilutie 10, 35300 Orivesi puh. (03) 2730 440 fax (03) 2730 441 veli-jussi.lietsala@lampark.fi www.lampark.fi Master Chemicals Oy Mehiläisentie 1 C 9 13100 Hämeenlinna, Finland puh. 040 550 6649 fax 03 633 7398 info@master-chemicals.fi www.master-chemicals.fi Saint-Gobain Weber Oy Ab PL 70 (Strömberginkuja 2), 00381 Helsinki puh. 010 442 200 fax 010 442 2295 etunimi.sukunimi@e-weber.fi www.e-weber.fi nora flooring systems Oy Keskuojankatu 16, 33900 Tampere puh. (03) 271 0600 fax (03) 271 0650 jouni.koivisto@nora.com www.nora.com/fi Oy Orient-Occident LTD Ruukinkuja 2, 02330 Espoo puh. (09) 260 660 fax (09) 801 1227 lattiat@orientoccident.fi www.orientoccident.fi Pukkila Oy Ab PL 29 (Pitkämäenkatu 9), 20251 Turku puh. 0207 219 600 fax 0207 219 690 etunimi.sukunimi@pukkila.com www.pukkila.com Tarkett Oy Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo puh. (09) 4257 9000 fax (09) 4257 9090 etunimi.sukunimi@tarkett.com www.tarkett.fi Travico Oy Puutarhatie 22, 01300 Vantaa puh. (09) 477 0780 fax (09) 477 07810 ville.ravila@travico.fi Tremco illbruck International Gmbtt Vanha Porvoontie 238, 01380 Vantaa puh. (09) 5499 4500 ville.teerioja@tremco-illbruck.com www.tremco-illbruck.fi

www.kareliaparketti.fi www.upofloor.fi www.kahrs.com

Triofloor Oy Perintötie 2d, 01510 Vantaa puh. (09) 8545 130 fax (09) 852 1972 trio@triofloor.fi www.triofloor.fi

Karitma Oy Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki puh. 0207 879 690 fax 0207 879 695 etunimi.sukunimi@karitma.fi www.karitma.fi

Unilin Finland Oy PL 57, 00811 Helsinki puh. 0400 458 238 ismo.sihvonen@unilin.com www.pergo.fi

Kiilto Oy/RT-osasto Tampereentie 408, 33880 Lempäälä (Kehätie, 33880 Sääksjärvi) puh. 0207 710 100 fax 0207 710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com

Uudenmaan PR-Lattiat Oy Nilsaksenpolku 2, 01510 Vantaa puh. (09) 228 9170 fax (09) 228 91727 upr.slk@upr-slk.com

Laattapiste Oy Mestarintie 5, 01730 Vantaa puh. (09) 878 031 fax (09) 890 832 www.laattapiste.fi

42 VÄRI JA PINTA 1/2015

PINTAURAKOITSIJAT RY www.pintaurakoitsijat.fi

Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puhelin (09) 12 99 501 etunimi.sukunimi@pintaurakoitsijat.fi Pintaurakoitsijat ovat luotettavia ja osaavia ammattilaisia, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa

ASKO ANTTILA OY 010 8355 800 pasi.anttila@askoanttila.fi www.askoanttila.fi HYVINKÄÄN REMONTTIKESKUS OY (019)430 745 PL 71 (Helenenkatu 7), 05801 Hyvinkää HÄMEENLINNAN (03) 612 1340 MAALAUS- JA MATTOTYÖ OY

hmm@mail.htk.fi JORATA OY 0400 530 216 posti@jorata.fi KARJALAN MAALAAMO OY (03) 671 6151 info@karjalanmaalaamo.fi MAALAUSLIIKE LEIMAPINTA OY 020 741 2349 jukka.toivonen@leimarakentajat.fi www.leimarakentajat.fi MAALAUSLIIKE REMULA OY 040 901 2051 ismo.remula@remula.fi www.remula.fi PIRITAN SANEERAUS JA MAALAUS 400885 657 T:MI PiSaMa

pirita.mikkolainen@gmail.com RAKENNUSMAALAUS JARI KOMONEN 0400879 122 Merventie 44, 13720 Parola jari.komonen@pp2.inet.fi RAKENNUSMAALAUS TAMMINEN OY (03) 638 1589 olavi@rakennusmaalaustamminen.fi RAKENNUSTAITO KUIVALAHTI OY 040 508 2359 kimmo.kuivalahti@aina.net TASOITE JA MAALAUS VIROLAINEN OY (03) 435 4547 Iidankalliontie 58, 30100 Forssa TILAMAALARIT OY 040 572 2521 Uudenmaankatu 42, 05800 Hyvinkää hannu.hiltunen@tarik.fi TTA MAALAUS- JA SANEERAUSPALVELU OY Sepänkatu 3 D, 11710 Riihimäki 040 525 0263 janne.niemi@ttasaneeraus.com www.ttasaneerraus.com VÄRILÄISKÄ OY (019) 455 637 aki.salminen@varilaiska.fi www.varilaiska.fi

Helsingin Maalarimestariyhdistys ry www.hmmy.fi AK-PINTAKÄSITTELY OY 0400 473 410 ak-pintakasittely@kolumbus.fi EKN-GROUP OY 045 671 6272 joona.nurmilaakso@ekn-group.fi www.ekn-group.fi ENTISÖINTI ATHENE 0500 603 309 spede@kipsi.fi www.kipsi.fi RAKENNUS- JA MAALAUSLIIKE (09) 755 2944 HELKAR OY helkar@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE E. HINKKA OY (09) 389 4344 hinkka@ehinkka.fi www.ehinkka.fi HM-MAALAUSPALVELU KY 0400 414 891 matti.hovi@elisanet.fi www.maalauspalvelu.net HYRYLÄN TASOMAALAUS OY (09) 860 1620 Uranuksenkuja 1 D, 01480 VANTAA OY IP MAALAAMO & MÅLERI AB (09) 8364 4350 toimisto@ipmaalaamo.fi www.ipmaalaamo.fi KESKUSTAN MAALAUS JA RAKENNUS OY (09) 884 0983 keskustan.maalausjarakennus@co.inet.fi KORISTEMAALAUS JA ENTISÖINTI 050 548 4982 PIRJO LAHDENPERÄ OY pirjo.lahdenpera@suomi24.fi MAALAUSLIIKE KUIKANMÄKI OY 020 747 9231 toimisto@ma-ku.net www.ma-ku.net VELJEKSET LEHTINEN MAALAUSLIIKE OY (09) 135 2516 maalaus@veljeksetlehtinen.com www.veljeksetlehtinen.com

MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA KY liljat@dnainternet.net

0400 470 373

MAALAUSLIIKE TIMO LOHTAJA 040 580 3960 timo.lohtaja@pp.inet.fi LTU-URAKOINTI OY 010 841 2800 reijo.jarvinen@ltu.fi www.ltu.fi MAALAUSPALVELU MALIN (09) 2420 241 annikki.malin2@saunalahti.fi MELATOR OY 040 5641 865 melatoroy@gmail.com Maalaamo MTW OY 040 535 0401 alice.sacklen@mtw.fi www.mtw.fi PENTTI MÄHÖNEN OY 0400 826 246 info@penttimahonen.fi fax (09) 714 538 A. NIEMISEN MAALAUSLIIKE OY (09) 440 799 toimisto@anm.fi www.anm.fi ESKO NURMISEN MAALAAMO OY (09) 728 8570 mikko.mensio@enm.fi www.enm.fi etunimi.sukunimi@enm.fi NYKY-MAALAUS OY (09) 724 0125 tapio.tyllinen@nyky-maalaus.inet.fi KORISTEMAALAAMO OCRA OY 0400 367 311 jorma.toiminen@koristemaalaamo.com www.koristemaalaamo.com OTE OY 0400 430 376 ote@ote.fi www.ote.fi MAALAUSLIIKE PASI POUTANEN OY 0400 446 130 maalausliike@poutanen.com www.poutanen.com MAALAUSLIIKE T. PYNNÖNEN OY 0400 705 635 teijo.pynnonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE REPTON OY 0400 944 054 reptonoy@hotmail.com www.repton.fi OY MAALAUS- JA ENTISÖINTI (09) 294 6526 RITARI & SMEDBERG LTD. Alasintie 10 pekka.ritari@pp.inet.fi RA-URAKOINTI OY (09) 350 9590 rauno.asplund@ra-urakointi.fi RAKENNUSLIIKE M. SEPPÄLÄ OY 010 239 82 80 marko.@mseppalaoy.fi SUTIMIEHET OY (09) 638 458 eija.makinen@liehunen.fi info@liehunen.fi SÄVYRAKENNE OY (09) 3869 8160 etunimi.sukunimi@savyrakenne.fi www.savyrakenne.fi TASOITE JA MAALAUS VESA OY (09) 374 1881 anttila@vesaoy.fi TASOITE JA MAALAUSTYÖ VISTA OY 045 656 6622 vista.oy@pp.inet.fi joni.lindblom@vistaoy.fi TRIASOLE PINNOITUS OY (09) 3478 860 jari.jussila@triasole.fi www.triasole.fi UUDENMAAN PINTASUOJAUS OY 040 768 6377 uudenmaan@pintasuojaus.com

www.pintasuojaus.com MAALAUSLIIKE VILÉN & SYRJÄNEN OY 010 271 6010 etunimi.sukunimi@maalausliikevs.fi www.maalausliikevs.fi S. WUORIO MAALAAMO OY 0400 402 631 wuorio.maalaamo@saunalahti.fi VUORIMAALAUS OY 0400 456 608 vuorimaalaus@jippii.fi Lainisalo Interior Oy 020 776 9621 pertti.lainisalo@lainisalo.fi www.lainisalointerior.fi

Itä-Suomen Pintaurakoitsijat ry www.itäsuomenpintaurakoitsijat.fi KOTI RAKENTAJAT TIRKKONEN OY 0440 810 283 kotirakentajat@luukku.com MAALAUS JA SISUSTUSTYÖ KAI AHOKAS 0400 752 662 kai.ahokas@pp.inet.fi MAALAUSLIIKE JARI TARKKONEN KY 0400 378 997 jari.tarkkonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE KARTTUNEN OY (017) 363 1723 jussi.karttunen@dnainternet.net www.maalausliikekarttunen.fi KML-MAALARIT OY (017) 262 7988 niilo.kuronen@kml-maalarit.inet.fi www.maalauskuopio.fi MAALAUSLIIKE LESKINEN KY 050 331 7669 maalausliike@mikaleskinen.fi www.maalausliikeleskinen.fi MAALAUSLIIKE POJAT OY 050 323 4782 janne.hon@suomi24.fi MAALAAMO VERNISSA KY 050 5333 764 mruotsa@dnainternet.net www.maalaamovernissa.fi MAALAUS-REIJONEN KY (013) 851 666 reijonen.martti@gmail.com www.remonttijamaalausjoensuu.fi MAALAUS- JA REMONTTIPALVELU 040 556 8450 MUJE OY www.maalausjaremonttimuje.com juha-petri.muje@telemail.com MAALAUS- JA SANEERAUS H. SAITSEV 040 5537 996 harri.saitsev@pp.inet.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ PEHKONEN KY jouni.pehkonen@mbnet.fi 0400 175 977 PINNOITUS-PEKKA OY (017) 264 4041 etunimi.sukunimi@pinnoituspekka.fi www.pinnoituspekka.fi TASOITE JA RAPPAUS PETRI RÄSÄNEN OY posti@tasoitejarappaus.fi 041 448 3011 www.tasoitejarappaus.fi TASOITELIIKE SPLASH ROOF OY 040 527 9192 Toivontie 5, 80400 Ylämylly POHJOIS-KARJALAN 0500-750 302 MAALAUSYHTYMÄ AY maalausyhtyma@gmail.com PRO-PINNOITUS OY (013) 413 708 pro-pinnoitus@co.inet.fi, www.pro-pinnoitus.fi MAALAUSLIIKE SAUKKONEN KY (017) 562 420 leo.saukkonen@pp.inet.fi www.maalausliikesaukkonen.com PINTAKÄSITTELY VEKANNE OY 044 973 2661 veli-matti.elo@vekanne.fi www.vekanne.fi

Jyväskylän Maalarimestariyhdistys ry ANTTI K OY 040 560 2813 jari.kontturi@anttik.fi www.anttik.fi MAALAUSLIIKE MARKKU HYTÖNEN OY (014) 586 760 markku.hytonen@maalausliike.inet.fi MAALAUSLIIKE HÄMEENKORPI KY 040 563 5821 jari.hameenkorpi@gmail.com MAALAUS JA PINNOITUS HÄMMÖNEN KY pekka.hammonen@pp.inet.fi 0400 869 542 JÄMSÄN MAALAUS JA KUNNOSTUS OY 0400 510 548 Aittomäentie 2, 42100 Jämsä teemu.hannula@jmjk.fi www.jmjk.fi K-S MESTARITYÖ OY 040 549 2155 tero.saikkonen@mestarityo.fi www.mestarityo.fi

1/2015 väri ja pinta 43

Hakemisto

Etelä-Suomen Pintaurakoitsijayhdistys ry

Hakemisto

MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU PEITSO TMI mkppeitso@gmail.com 044 571 176 www.peitso.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU 040 595 6457 TIHVONEN OY www.maalausjakunnostustihvonen.fi juhatihvonen@gmail.com MAALAUSLIIKE KIVIPURO 0400 640 781 matti.kivipuro@gmail.com MAALAUSLIIKE PASI MAUNUAHO 040 593 4004 pasi@pasimaunuaho.fi www.pasimaunuaho.fi RAKENNUSPALVELU ARTO 0400-543 669 MATILAINEN OY rakennuspalvelu.amatilainen@elisanet.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSLIIKE (014) 643 230 MAUNUAHO OY info@maunuaho.fi www.maunuaho.fi MAALAUSLIIKE R. PEITSO (014) 668 245 rauno.peitso@gmail.com MAALAUSLIIKE PEKKARINEN OY (014) 378 3390 maalausliike.pekkarinen@elisanet.fi MAALAUSLIIKE P. RAAPPANA 0400 643 451 pekka.raappana@kolumbus.fi www.raappana.net MAALAUSTYÖ KARI POHJA OY 0400 342 101 maalaustyo@kiinteistoinsinoorit.fi RAKENNUSLIIKE JYVÄS-VARMA OY 0400 545 584 ari.tirronen@jyvasvarma.fi www.jyvasvarma.fi RAKENNUSLIIKE TOMI SINETTÄ 050 319 8233 tomi@sinetta.fi RAKENNUS & MAALAUS KOSKINEN OY 0400 643 642 maalaus.koskinen@elisanet.fi www.rm-koskinen.fi RAKENNUSPALVELU SINETTÄ KY 040 5087 178 jari@sinetta.fi MAALAUSLIIKE SÄVYSUORA OY 0400 540 447 savysuora@kolumbus.fi TASOITUS JA MAALAUS VIILOS AVOIN YHTIÖ vesa.viilos@MBnet.fi 050 526 3406 TIKKAPINTA OY (014) 375 3055 tikkapinta@co.inet.fi RAKENNUS- JA MAALAUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

KAakkois-suomen pintaurakoitsijat ry TASOITE AHONEN OY 040 506 6396 tasoite.ahonen@kymp.net MAALAUSLIIKE SAMI AHTIAINEN OY 040 551 0564 sami.ahtiainen@maalausliikeahtiainen.fi MAALAUS JA PINNOITUS AHTIAINEN KY 050 525 2788 hannu_ahtiainen@hotmail.com MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi JH-PINNOITUS KY 044 262 3070 juha.halmeenkorpi@gmail.com MAALAUSLIIKE JORONEN OY 0400 739 169 maalausliike@joronen.fi www.maalausliike.fi KARHULAN SANEERAUS OY (05) 266 083 karhulansaneeraus@kymp.net KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi MAALAUSLIIKE KOUKONEN KY (015) 214 413 kari.koukonen@pp.inet.fi KYMEN PINTAMAALAUS KY 044 2905 545 markku.petman@kymp.net www.pintamaalaus.net KYMEN TASOITE 0500 250 254 sami.niemela@maalaus-peuhkuri.fi KYMERA OY (05) 228 8777 kymera@kymera.fi www.kymera.fi MAALAUS- JA PINTAKATE H. KÄRHÄ 040 742 9902 Leppärinne 1 C 13, 55800 Imatra TMI LECKLIN 0500 752 590 tmi.lecklin@kymp.net

44 VÄRI JA PINTA 1/2015

LATTIAPÄÄLLYSTELIIKE AHTI LEPISTÖ (015) 163 841 Savolaistenkatu 10, 50170 Mikkeli MAALAUSLIIKE V. LÄÄPERI OY 0400 790 542 holmjyrki@gmail.com www.maalausliikelaaperi.fi MAALAUS TIKKA OY (05) 456 1195 katri.parkkima@maalaustikka.com www.maalaustikka.com MAALIPINTA MERILÄINEN KY (015) 170 052 maali.pinta@kolumbus.fi LAATU-MAALAUS MUHONEN OY (05) 415 2117 laatu-maalaus.muhonen.oy@pp.inet.fi PARKETTI- JA MATTOTYÖ 0500 557207 M. MYYRYLÄINEN OY mikko.myyrylainen@parketti-ja-mattotyo.inet.fi OTAVAN MAALAUSTYÖ OY 0500 636 783 mika.mesiainen@gmail.com www.otavanmaalaustyo.fi MAALAUSLIIKE PEUHKURI OY (05) 411 8370 maalausliike@maalaus-peuhkuri.fi www.maalaus-peuhkuri.fi J. PÖLJÖ MAALARIT OY 0400 488 991 jarmo.poljo@gmail.com MAALAUSLIIKE PÖNTINEN OY (015) 172 272 etunimi.sukunimi@maalausliikepontinen.fi SANEERAUS JA MAALAUS RAAPPANA OY 040 772 1159 maalausliike.parta_raappana@pp.inet.fi RAKENNUSPINNOITUS RANTANEN OY 040 540 8977 sami.rantanen@rprantanen.fi www.rprantanen.fi RASPAL OY 0400 487 561 jari.pallonen@raspal.fi

www.raspal.fi AUTO- JA RAKENNUSMAALAAMO (05) 453 4444 RÖYSKÖ KY sami.roysko@sisustus.inet.fi TASOITE JA MAALAUS (05) 311 7002 A & A SAVINAINEN OY aki.savinainen@aasoy.inet.fi TASOITETYÖ TUVIALA OY 040 5816 137 vesa.tuviala@gmail.com MAALAUSLIIKE K. VALJAKKA KY 040 589 0358 jari.valjakka@surffi.fi www.maalausliikevaljakka.net E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUSLIIKE JAANA YLÄ-OUTINEN KY 040 513 6406 jaana.yla-outinen@co.inet.fi

Kemin Maalarimestariyhdistys ry KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT 0440 588 790 V. SOINI KY vesa.soini@kolumbus.fi www.maalaussoini.fi MAALAUSLIIKE REIJO KOLPPANEN KY 0400 391 310 Nauskankatu 3, 94600 Kemi aarni.kolppanen@pp.inet.fi MAALEREI OY 040 766 5013 maalarei@maalarei.kpnet.com MATTO JA MAALAUS J. NIKULA KY 050 435 8773 jorma.nikula@pp.inet.fi www.mattojamaalausnikula.fi MAALAUSLIIKE URHO REMES OY 0400-690 222 jp.remes@pp.inet.fi

Lahden Maalarimestariyhdistys ry www.lahdenmaalarimestarit.fi MAALAUS JA RAKENNUS A. HARTIKAINEN KY maalhart@nic.fi JAN SANEERAUS OY info@jansaneeraus.com MAALAUSTYÖ T. KUITUNEN OY Metsä-Pekkalantie 11, 15610 Lahti maalaustyo.tkuitunen@phnet.fi

(03) 756 2779

0500 493 904 0400 492 885

LAHDEN KIINTEISTÖMAALAUS OY (03) 7344 990 Ketokatu 15, 15810 Lahti lahdenkiinteistomaalausoy@co.inet.fi LUJAMAALAUS OY 050 63564 lujamaalaus@phnet.fi MAALAUSTYÖ K. NEVALAINEN OY 0400 492 339 Askonkatu 5, 15100 Lahti MAALAUSLIIKE VEIKKO E. NIEMINEN OY 0400 771 994 veikko.e.nieminen@phnet.fi www.ven.fi MAALAUSLIIKE MATTI PAKARINEN OY (03) 787 2066 matti.pakarinen@phnet.fi VEIKKO SMOLANDER OY 040 595 5963 v.smolander@luukku.com SOLMASTER OY (03) 780 2363 solmaster@solmaster.fi www.solmaster.fi MAALAUSLIIKE ARI VAINIKKA OY (015) 467 543 maalari.vainikka@rivakka.net

Länsi-Suomen Pintaurakoitsijat ry MAALAUSLIIKE HEINO OY (02) 822 5361 maalausliike@maalausliikeheino.fi MAALAUSLIIKE VELJEKSET KUTILA 0440 534 094 info@veljeksetkutila.fi www.veljeksetkutila.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MAALAUSLIIKE JT MÄKELÄ KY 040 503 9689 japo.maclive@gmail.com RAUMAN MAALAUS- (02) 825 0594 RAKENNUSHUOLTO OY petri.vuori@raumanmaalaus.net.fi RAUMAN MAALAUS- JA TAPETOINTIPALVELU OY riitta.viljanen@rmtp.fi 0500 325 296 MAALAUSLIIKE MARKKU VILJANEN KY (02) 823 4134 PL 243 (Kolla), 26101 Rauma

Läntisen-Uudenmaan Maalarimestari­ yhdistys ry MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA 0400 470 373 liljat@dnainternet.net MAALAUSLIIKE STELMACHER & POIKA 0500 511 064 stelmacher.poika@dnainternet.fi www.maalauslohja.fi MAALAUSLIIKE H. PESONEN OY 0400 771 258 Reilininkuja 4, 08150 Lohja

Oulun Maalarimestariyhdistys ry www.oulunpintaurakoitsijat.fi JOUNI FYRSTEN OY 0400 770 035 jouni.fyrsten@gmail.com MAALAUS MAHTI OY 040 719 1628 marko.sarkiniva@maalausmahti.fi www.maalausmahti.fi MAALAUSLIIKE M. ANNOLA OY 0400 919 281 matti.annola@dnainternet.net www.maalausoulu.fi MAALAUSLIIKE HAANPÄÄ OY 0400 760 648 maalausliike@haanpää.info HAUKIPUTAAN MAALAUS- JA 0400 736 583 REMONTTIPALVELU KY mikko.tienhaara@windowslive.com MAALAUSPALVELU R. KURTTI OY 0400 890 662 reijo.kurtti@pp.inet.fi RS-INSTALL OY 0400 762 468 Olaskuja 13 A 1, 90900 Kiiminki SANEERAUS LAAKKO OY 0400 588 323 ilkka.laakko@laakko.inet.fi www.saneerauslaakko.fi SANEERAUS OLA-ARI OY 0400 870 368 saneerausolaari@gmail.com MAALAUSLIIKE VELJ. NIINIMAA (08) 3121 920 veljekset.niinimaa@dnainternet.net MESTARIMAALAUS 0400 460 886 SEPPÄNEN & TOIKKA OY jarmo.toikka@mestarimaalaus.fi

Pohjanmaan Pintaurakoitsijat ry www.ppry.fi JARIN MAALAUSPALVELU OY 050 305 7326 jari.jaaska@gmail.com www.jarinmaalauspalvelu.fi MAALAUSTYÖ KORHONEN JARI-PEKKA Hirvijärventie 216, 040 595 3501 61600 Jalasjärvi jari-pekka.korhonen@netikka.fi MAALAUSLIIKE KÖYKKÄ KY 0400 766 958 tero.koykka@hotmail.com Maalausliike Lapikisto Ky 0400 661 416 marko.lapikisto@pp.nic.fi MAALAUSLIIKE R. LEHTIMÄKI KY (06) 423 2862 Vapaudentie 75 as 18, 60100 Seinäjoki rauno.lehtimaki@netikka.fi MAALAUSLIIKE MATTILA & LEHTIMÄKI OY 050 527 9387 reijo.lehtimaki@maalausliike-ml.fi PEKAN MAALAUS TMI 040 734 7636 pekka.ala-huikku@elisanet.fi www.pekanmaalaus.fi MAALAUSTYÖ S. RANTALA OY (06) 457 1221 Riippusillankuja 6, 61250 Jalasto maalaustyo.rantalaoy@netikka.fi MAALAUSLIIKE JARI TUURI 0400 369 654 Alapääntie 292, 61430 Isorehto jari.tuuri@netikka.fi SOININ MAALAUSPALVELU KY 0400 557 941 Kaurakuja 1, 63800 Soini jorma.kotanen@pp1.inet.fi SOININ SANEERAUS OY 0400 866 053 www.soininsaneeraus.fi VÄRIPIIRTO OY 06 450 6100 mika.vinni@varipiirto.fi

Porin Maalarimestariyhdistys ry www.porinmaalarimestariyhdistys.fi TMI HANNU GUSTAFSSON 0400 721 968 hannu.gustafsson@hotmail.com www.maalausliikegustafsson.fi MAALAUSLIIKE ALTTI RINTALA OY (02) 635 5991 altti.rintala@dnainternet.net MAALAUSLIIKE SIMULA OY 0500 665 482 jarmo.simula@dnainternet.net PORIN MAALAUSTYÖT OY 040 551 9107 markku.laikkoja@luukku.com

Rovaniemen Pinta-urakoitsija­yhdistys ry JF-MAALAUS KY Katajankuja 7, 96910 Rovaniemi

0400 693 808

MAALAUSLIIKE LAITILA OY (Kari) 0400 393 410 maalausliike.laitila@co.inet.fi (Antti) 040 550 4791 MAALAUS- JA TASOITETYÖT 0400 693 266 J. SINKKONEN OY juha.sinkkonen@ppb.inet.fi VASTUUREMONTTI OY 0207 498 880 kari.harmanen@vastuuremontti.fi www.vastuuremontti.fi

Tampereen Maalarimestariyhdistys ry www.tremmy.fi TMI HARRI K. ANTTILA 0400 622 300 tmi.harri.anttila@netti.fi www.harrikanttila.fi FINNISH CONSTRUCTION PARTNERS OY 040 516 1612 semi.suvila@pintoja.fi www.pintoja.fi MAALAUSPALVELU OLLI HIETANEN OY (03) 344 4049 maalauspalvelu.olli.hietanen.oy@tpnet.fi RAKENNUSMAALAUS (03) 265 6820 TAISTO JOKINEN OY rkmjoki@luukku.com MAALAUSPALVELU LAINE OY 0400 730 690 jarmolaine@kolumbus.fi www.maalauspalvelulaine.com MASTER FLOOR OY 010 666 3131 lasse.sulanto@masterfloor.inet.fi MAALAAMO ORELL OY (03) 377 2445 hannu.orell@maalaamoorell.fi MAALAAMO PARKUSJÄRVI KY puh./fax (03) 255 7982 matti.parkusjärvi@kotiposti.net MAALAUSLIIKE PARTANEN OY Kai Partanen 040 736 1117 toimisto@maalausliikepartanen.fi PMK-MAALAAMO KY 0400 632 411 Jokipolventie 4, 37130 Nokia markku.tyven@kolumbus.fi RAKENNUS-REMONTTI-RÄSÄNEN 050 383 5353 pasi@rakennusrasanen.fi REMONTTIKAKSIO OY 0500 637 496 Käyräkuja 30, 33430 Ylöjärvi RM-MAALAUS JA RAPPAUS OY 050 5215 191 Ruovedenkatu 14 A 5, 33720 Tampere SANEERAUSMAALAUS OY 0400 737 967 saneerausmaalaus@kolumbus.fi SÄVYKULMA KY 0400 627 473, savykulma@gmail.com (03) 360 0085 TAMMER-MAALAAMO OY (03) 214 3207 tammer-maalaamo@co.inet.fi TAMPEREEN MAALAUS JA RAPPAUSTYÖT OY

0400 508 008 jyrki.saesvuo@tampereenmaalausjarappaustyot.com TAMPEREEN MAALAAMO OY 0400 621 262 Niittyhaankatu 25, 33720 Tampere (03) 253 0002 TAMPEREEN TAPETOINTI JA MAALAUS 040 833 2002 mariannekyronen@hotmail.com MAALAUSLIIKE TANHUANPÄÄ OY 0400 739 328 tanhuanpaa@jippii.fi TYÖLÄ OY 044 339 9960 tyola.oy@gmail.com ULLVEN OY (03) 222 0369 toimisto@ullven.fi www.ullven.fi MAALAUSLIIKE VAINIOMÄKI OY (03) 255 9500 markku@maalausliikevainiomaki.fi MAALAUSURAKOINTI ISMO WALLENDAHL KY

www.iwallendahl.com 040 704 487 ismo.wallenhadl@iwallendahl.fi

Turun Maalarimestariyhdistys ry www.turunmaalarimestariyhdistys.fi ETELÄ-SUOMEN MAALAUS- 0400 227 121 JA KIINTEISTÖ OY www.maalausturku.fi MAALAUSLIIKE MIKA AALTONEN OY 0400 822 074 Mika Aaltonen: posti@maoy.fi www.maoy.fi

GIRAFF-REMONTTI OY (02) 435 5001 turku@giraff.fi www.giraff.fi MAALAUS- JA MUUTOSTYÖT JL OY 040 834 2554 maalaus.muutos@co.inet.fi info@maalausjamuutostyot.fi MAALAUSLIIKE HELIN OY (02) 431 7219 ilkka@maalausliikehelin.fi www.maalausliikehelin.fi JMP YHTIÖ OY 0500 530 408 pekka.nieminen@jmpyhtio.fi www.jmpyhtio.fi MAALAUS T. JÄRVINEN OY (02) 479 6341 Pronssikuja 1,21410 Vanhalinna tuija.boege@maalausjarvinen.fi MAALAUSURAKOINTI AALTO OY (02) 210 7700 jarmo.aalto@maalausurakointiaalto.fi MA-KRON JULKISIVUT OY 010 3210 960 esa.paavola@krm.fi www.krm.fi KIINTEISTÖMAALAUS LEHTOSAARI OY 0400 524 656 kalevi.lehtosaari@kolumbus.fi KIRJALAN MAALAUSPALVELU TMI 045 6755 349 kirjalan.maalauspalvelu@pp.inet.fi www.kirjalanmaalauspalvelu.fi MR-MAALAUS OY 0400 459 411 mr-maalausoy@pp.inet.fi SALAMASANEERAUS OY (02) 435 5001 salamakeskus@salamasaneeraus.fi www.salamasaneeraus.fi TASOITE- JA MAALAUSTYÖT NIKULA KY (02) 487 2407 Kuntoilijanlenkki 2, 21420 Lieto MAALAUSLIIKE U. RAJALA OY (02) 243 1950 maalausliike.u.rajala.oy@pp1.inet.fi www.maalausliikeurajala.com PK URAKOINTI OY 0400 919 767 jarmo.ojanpera@pkurakointi.fi www.pkurakointi.fi MAALAUSLIIKE TIMO RANDELL OY (02) 248 1533 timo.randell@saunalahti.fi SANEERAUS JA MAALAUS ERANDER OY 0500 783 389 saneeraus.maalaus@erander.inet.fi TURUN RAPPAUS JA NOSTOLAVAPALVELU 0400 830 051 Puutarhantie 22, 21250 Masku markku.yrtti@gmail.com US-MAALAUS OY 0400 523 131 timsten@gmail.com

Suomen Korroosiourakoitsijat ry www.sku.fi CORRO-KOLMIO Y (02) 5299 590 etunimi.sukunimi@corrokolmio.fi www.corro-kolmio.fi MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MASTER FLOOR OY (03) 363 0880 lasse.sulanto@masterfloor.inet.fi MAALAUSLIIKE PARTANEN OY 045-6727 751 jpartane@sci.fi PINTAVILEN OY (03) 368 5516 pintavilen@pintavilen.fi www.pintavilen.fi SEINÄJOEN PINTAKÄSITTELY OY (06) 420 9900 pintak@nic.fi VOIKKAAN VUOKRAHALLIT KY (05) 388 8088 voikkaan.vuokrahallit@co.inet.fi E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUS- JA RAKENNUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

1/2015 väri ja pinta 45

Hakemisto

MAALAUS- JA TASOITETYÖ 0400 682 581 M. SUOJANEN OY mika.suojanen@maalausjatasoitetyo.fi TEUVO JÄRVENPÄÄ OY 0400 580 172 teuvo.jarvenpaa@luukku.com www.teuvojarvenpaaoy.fi T & J MAALAUS OY 0400 160 679 tjmaalaus@gmail.com MAALAUSLIIKE TÄSMÄ KY 040 595 9857 timo.finnberg@gmail.com MAALAUSLIIKE A VIINIKKA OY 0400 684 458 aimo.viinikka@gmail.com Pintaurakointi Fingerroos Oy 050 592 2112 pekka.fingerroos@mail.com www.maalausliike-kokkola.fi POHJOLAN PINTAMESTARIT OY 041 443 9252 jaakko.rekila@pintamestarit.fi www.pintamestarit.fi MAALAUSLIIKE VÄYRYNEN OY 0500 681 913 jouko.vayrynen@kajaani.net www.maalausliikeväyrynen.fi Oulun seudun maalaus Oy 040 963 1269 asiakaspalvelu@oulunmaalaus.fi www.oulunmaalaus.fi

Homeen- ja lahonestoaineet

Julkisivutuotteet

Hakemisto

BORACOL

Liimat

• Laaja valikoima Finngard- ja Finnseco -tuotteita kiviainespinnoille

Homeen ja lahon ehkäisyyn ja puhdistukseen puupinnoilla sisällä ja ulkona.

Ota yhteys alueesi edustajaan www.tikkurila.fi/ammattilaiset/yhteystiedot

Puh. 020 780 96960 Fax. 020 780 9690 www.kirjovarit.fi

Casco Schönox Finland Oy PL 140, 01531 Vantaa (Valimotie 22, 01510 Vantaa) Puh. 010 841 9500, www.casco.fi, www.schonox.fi

Maalinpoistoaineet

Vari_ja_pinta_60x30_julkisivutuotteet.indd 1

8.9.2014 12:26:44

Maalausalan pesuaineet mm. MAALINPOISTO, JULKISIVUnPESUAINE

Fin Fill Oy

Poutakuja 10, 02540 Kylmälä P. 0400-482 621 pauli.ekholm@kolumbus.fi

Laatoitustyökalut

Maalausalan työvälineet

Puh 010 387 2900 Fax 010 387 2909

www.evuorio.fi

Laadukkaat työvälineet jo vuodesta 1881 www.celindgren.fi

Lattiapinnoitteet

Julkisivutuotteet SikaHyflex® RAKENNUSVAIPAN TIIVISTYSKONSEPTI Sika® MonoTop® -BETONINKORJAUSMENETELMÄT Sikaflex® -ELASTISET SAUMAUS- JA LIIMAUSMASSAT

Suonsivunkatu 22 33420 Tampere puh. 010 617 5500 fax. 010 617 5515 mail: nasin@nasin.fi

www.nasin.fi

OY SIKA FINLAND AB Puh. (09) 511 431, fax (09) 5114 3300 ww.sika.fi

www.solmaster.fi

LAATOITUS

TASOITUS

LATTIA

MUURAUS

Lattiatasoitteet Väri_Pinta_ilmoitus_uusi_60x30.indd 1

Pidä pintasi, vaadi

Puh/010 442200 www.e-weber.fi

46 VÄRI JA PINTA 1/2015

26.5.2014 15:56:19

Kaikkiin lattioihin, Weber

Puh/010 442200 www.e-weber.fi

KAIKKI MAALAUSALAN TYÖKALUT JA TARVIKKEET

OY GRÖNBERG & PALOMAA AB Tiedustelut ja tarjouspyynnöt

09-757 0450 // gp.jari@kolumbus.fi

Maali- ja tarvikeliikkeet

Coloria Oy Kaakkurintie 8 37150 Nokia Puh. 010 2899 500 Fax. (03) 342 8588

Vanha Porintie 1890, 03400 VIHTI puh. 0207 856 635 www.eskaro.fi

www.solmaster.fi

Aineita betonilattioille, vesikatoille, pihoille ja teille. Maalit, pinnoitteet, massat, vahvikkeet ja paikkausaineet.

ISO 9001 laadunvalvonta. tehon Ammattilaisten palvelua 40 vuotta! since 1974

Teollisuustie 5 33960 Pirkkala puh. 010 2310 950

TEHOLEHTINEN OY teho.lehtinen@teholehtinen.fi puh. 040 573 0261, (03) 364 7340 www.teholehtinen.fi/työohjeet

NICOLOR GVK Coating Technology Oy 0207 498 770 www.geveko.fi info@gvk.fi

maalit - lakat - tasoitteet - vedeneristeet ❏ Vesiohenteiset

sisä- ja ulkomaalit ❏ Teollisuusmaalit ammattilaisille

NICOLOR maalit

PL 17 08500 Lohja info@nicolor.fi www.nicolor.fi Puh: 019 - 230 320

TEKNOS OY PL 107, 00371 Helsinki Puh. (09) 506 091 Telefax (09) 5060 9501 www.teknos.com

Maalausneuvonta ammattilaisille puh. 020 191 2003 ark. klo 8.00–19.00 www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Vari_ja_pinta_60x30_hakemisto_maalitehtaat.indd 1

8.9.2014 12:25:55

Haluan lukea väri ja Pinta -lehteä

Lehden saavat maksutta pintakäsittelyalalla työskentelevät.

Tilaan lehden ja kerron missä tehtävissä toimin Alani / tehtäväni................................. ...............................

Osoitteeni muuttuu ...... /...... /...... alkaen.

Tilaajanumeroni (osoitelipukkeesta) on .............................................Alla korjatut osoitetiedot.

Alan opiskelijoille tilaukset oppilaitosten kautta (puhelimitse 010 235 7901) Nimi....................................................... ..............................................

Väri ja Pinta

Rautatieläisenkatu 1 C 00520 HELSINKI

Osoite.................................................... ..............................................

Sähköposti.......................................... ..............................................

1/2015 väri ja pinta 47

Hakemisto

Maalitehtaat

Nostolavat, rakennushissit ja riipputelineet

Hakemisto

Henkilönostimet ja työlavat;

Saksilavat, kuukulkijat, hinattavat puominostimet Mastolavat, kontit, työmaatilat ja hissit Alumiini- ja terästelineet Pölynhallinta; teollisuusimurit ja alipaineistajat Hiomalaitteet, pora- ja piikkauskalusto ym

Lahti Särmääjänkatu 8, p.(03) 5262 600 Tampere Sulapurontie 6, p.(03) 2772 511 Kangasala Lentolantie 24, p.(03) 2772 555 Vantaa Tuupakantie 5, p.020 7789 060 www.hrk.fi

Leguan Lifts Oy Kotimainen henkilönostin Sisä- ja ulkokäyttöön Puhelin 03 347 6445

50 125 130 160

www.leguanlifts.com

((09) (0 (0 (01 (0 (019)

287 800 2

www.varijapinta.fi

RT-KONEVUOKRAUS Henkilönostimet, maali- ja tasoiteruiskut, telineet, yms. koneet.

Puh. 09-728 2822

Sinkopuhdistus

Lyhtytie 15, 00750 Helsinki • www.rt-konevuokraus.fi

Pintakäsittelytöiden konsulttitoimistot Maalarinalan uudis- ja peruskorjaussekä rakennusalan korjaustöiden suunnittelut, työselitykset, valvontatehtävät, mittauk­set, katselmukset, kustannuslaskelmat, asiantuntijalausunnot.

Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki puh. (09) 726 0077 fax (09) 726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi

48 VÄRI JA PINTA 1/2015

Pintakäsittelylaitteet

- Painehiekkapuhaltimet - Raepuhalluskaapit - Maalauslaitteet - Rappauslaitteet

Ajokinkuja 4, 33800 TAMPERE Puh. 03-3812111 Fax. 03-3812138 www.kompressorikeskus.fi

Kuopion Lattiasinkous Oy Jäniksenpolku 15 70400 Kuopio

017/262 7988 0400/803 560/Hiltunen

Tapetit

Tunnelmaa tapetilla www.am-markkinointi.fi

www.tapetit.fi

Tasoitteet

Maan kattavin seinätasoiteseinä s einätta taso asoitevalikoima valik ko oima

www.varijapinta.fi www.knauf.fi

Kaikki K Kaik Ka aikkki ki ttasoitteet assoi oitt ittttee eett jja ee a ttarvikkeet tarv ta arv rvik ikkke ik kkeet eett kkätevästi ätev ätev ät evä ästiti äs samasta paikasta. www.e-weber.fi

www.varijapinta.fi

• Presto valmistasoitteet • Prestonit ruiskutettavat valmistasoitteet www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Vedeneristys Vari_ja_pinta_60x30_tasoitteet.indd 1

8.9.2014 12:27:25

Öljyjä ja vahoja

Märkätilarakentaminen | Sisäilmakorjaus ILMOITTAUDU ARDEX-OPISTON

MAKSUTTOMIIN KOULUTUKSIIN Katso kurssikalenteri www.ardex.fi

Fescon Oy, Hämeenkatu 9, 05800 Hyvinkää puh. 020 789 5900, fax 020 789 5909, www.fescon.fi

Kiilto vedeneristysjärjestelmät

Kerafiber sisätiloihin

Keramix

sisä- ja ulkotiloihin www.kiilto.com

www.varijapinta.fi

Maahantuoja: SARBON WOODWISE OY puh. (019) 264 4200 info@osmocolor.com

www.osmocolor.com

1/2015 väri ja pinta 49

Kahvitauolla

Turvaa ja helpotusta tikkurilan pimeässä hohtavan Taika Glow

-lakan avulla on mahdollista luoda uudenlaisia jännittäviä­maailmoja kohteisiin, joissa oleillaan sekä valoisassa että hämärässä. Lakan avulla voi ­maalata vaikka lastenhuoneen seinään tähti­ taivaan, tuttuja hahmoja tai miksei tarinoitakin lapsen unta vartioimaan.

Myös näyttäviä yksittäisiä kohteita on mahdollista nostaa lakan avulla esiin. Pimeässä hohtava sisustusesine tai huonekalu kiinnittää huomion myös valojen sammuttua.

Lakalla voi merkitä kauniisti esimerkiksi valokatkaisijoiden tai kynnysten paikat ja porras­ askelmat, jotta pimeässä toimiminen helpottuu.

Toimiakseen lakka tarvitsee tilaan riittävän tehokkaan valaistuksen, jonka sammuttua ­maalaukset hohtavat noin kuusi tuntia. Myös maalin työstäminen on helpompaa hämärässä silloin, kun lakka hohtaa.

• lisätietoja www.tikkurila.fi

&

VÄRI PINTA

väri ja pinta • pintakäsittelyalan ammattilehti 1/2015

Onnistumiseen ei riitä pelkkä lopputulos markku mäkitalo sattumalta parkettibisnekseen

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

kohtaavat konservoinnissa

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/varijapinta 2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden lukijapalkinnon Samsungin kamerapuhelimen voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg.

50 VÄRI JA PINTA 1/2015

1

Taika Glow ­-lakalla on monia mahdollisuuksia yksityiskohteissa sekä ­kodeissa lasten­ huoneessa, eteisessä ja sisustus­esineissä.

2

Portaat, valo­ katkaisijat ja kynnykset saavat ­lakan avulla tarvitsemansa huomion julkisissa­ kohteissa ja tiloissa.

Anna juttu­vinkkisi ja voita iPhone -­puhelin!

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoin en iPhone 6 Plus -puhelin.

Seuraava numero 2/2015 ilmestyy 26.3.2015.

Aineistopäivä on 4.3.2015.

&

VÄRI PINTA

1/2015 väri ja pinta 51

vinkkisi Jätä juttu seen osoittee cipress.fi a@m varijapint

& – pintakäsittelyalan ammattilehti

VÄRI PINTA

⊲ Edistää pintakäsittelyalan asemaa yksityisten ja julkisten kohteiden rakentamisessa avoin asiantunteva käytännönläheinen edunvalvoja

LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTELIITTO RY www.lattia.net •

PINTAURAKOITSIJAT RY www.pintaurakoitsijat.fi