Väri ja Pinta 2/2015

&

VÄRI PINTA

väri ja pinta • pintakäsittelyalan ammattilehti 2/2015

Urakkahinnat ajavat

AHTAALLE

Valitse kypärä riskien mukaan Tavarantarkastaja Touko Raumalle kokemus on etu

PINNOITE KONDENSSINESTOON.

DRYTECH

TEKNOLOGIA

Tikkurilan Drytech on koviin olosuhteisiin kehitetty, mikrohuokoinen pinnoitesarja. Se tarjoaa toimivan ratkaisun rakennuksen kondenssi-, kosteus- ja meluongelmiin.

Lue lis채채 tikkurila.fi/drytech.

Pääkirjoitus Heikki Nurminen

Muutoksen vauhti on kova, suunta vain on epäselvä yt ei mene hyvin. Helmikuun lopussa ympäristöministeriön asettama työryhmä esitti, että omistusasuntojen korkovähennysoikeus poistettaisiin vuoteen 2019 mennessä. Tuoreessa muistissa on myös kotitalousvähennysoikeuden muutokset. Samaan aikaan harmaan talouden torjumiseksi on asetettu uusia sääntöjä ja määräyksiä, joiden todellisia vaikutuksia ei rakennusalan arjessa ole vielä päästy näkemään.

Lisäksi taantuma on kestänyt jo vuosikausia, joten kysynnän ja tarjonnan laki on tehnyt tehtävänsä.

Samaan aikaan, kun maalausalalla toimivien yrittäjien tarjoushinnoista on loputkin ilmat puristettu pois, jatkavat työllistämisen kulut ja velvoitteet vain kasvu­ aan. Rehellinen urakoitsija painii sellaisen byrokratian ja kustannustason kanssa, ettei esimerkiksi uudis­ tuotannon asuntorakennustyömaille ole mitään asiaa, varsinkaan mikäli toimii kotimaisella työvoimalla ja on selvillä oikeasta kustannustasosta.

Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin harmaasta

taloudesta ja ulkomaisesta työvoimasta saman otsikon alla. Nyt myönnetään, että kyseessä on kaksi eri asiaa.

Harmaata taloutta on ollut aina. Ulkomainen työvoima ja ulkomainen kilpailu ovat uusi ilmiö. Tehtyjen toimenpiteiden johdosta harmaa talous pitäisi siis olla hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Ulkomainen työvoima sen sijaan edelleen vahvistaa otettaan työmaistamme.

Mikä vaikutus tähän on kotimaisen työvoiman kustannustasolla? Onko työvoimamme jo hinnoitellut itsensä markkinoilta ulos? Onko minimipalkkataso, puhumattakaan ammattityöntekijän palkoista liuku­ mineen ja sivukuluineen jo sillä tasolla, että asunnon ostaja ei sitä enää suostu maksamaan? Onko suoma­ laista työmoraalia enää olemassa?

maalareita on yhtä paljon kuin ulkomaisia töissä.

Yrityksiä menee konkurssiin. Koko ala kurjistuu.

Tekemäni puhelinkeskustelukierroksen perusteella kukaan ei nähnyt pintakäsittelyalan tulevaisuutta kovin valoisana.

Onko Rakennusteollisuus RT:stä apua tähän tilan­ teeseen? Rakennusliittokin luultavasti keskittyy vain tarkistelemaan rehellisiä urakoitsijoita, jotka joutuvat vähentämään työvoimaansa. Vai onko näin?

Puheenjohtajakautenani tehtiin hyvää yhteistyötä

yllä mainittujen tahojen kanssa, joten uskon heidän ymmärtävän, mistä kenkä puristaa. Liiketoiminnassa raha kuitenkin ratkaisee.

Toivotan vielä jaksamista Pintaurakoitsijaliiton nykyiselle yhden hengen edunvalvontaorganisaatiolle, jonka pitäisi hoitaa liiton jäsenhankinta-, yhteistoimin­ ta-, pr-, tes-, jäsenneuvonta-, ja kaikki muutkin työt, mitä meidän pintaurakoitsijoiden eteen tulee tehdä.

Lopuksi toivon, että löy­ dämme Rovaniemen liitto­ Samaan aikaan, kun kokouksessa jälleen yhteisen maalausalalla toimivien suunnan, jota voisimme yrittäjien tarjoushinnois noudattaa, sekä pitäytyisim­ ta me kuppi­kuntaisuudesta loputkin ilmat puristettu on tehden suoraselkäisiä yhtei­ jatkavat työllistämisen pois, ku siä ratkaisuja demokraat­ ja velvoitteet vain kasv lut uaan. tisesti valittuihin toimi­ elimiimme luottaen.

Heikki Nurminen

Vai onko sittenkin niin, että ulkomaisen työvoiman kanssa voi käyttää sellaisia säästötoimia, joita kotimaisen kanssa ei voi käyttää? Mitä kauempaa työvoiman hakee, sen halvemmalla sen saa. Työttömiä

&

VÄRI PINTA

Väri ja pinta 98. vuosikerta. ISSN 1459–4994. www.varijapinta.fi. Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri, Unioninkatu 14, 5. kerros, 00520 Helsinki Vastaava päätoimittaja Jyrki Lehto, puh. 09 2525 0252, jyrki.lehto@mcipress.fi Ilmoitusmyynti MCI Press Oy, puh. 09 2525 0250, info@mcipress.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry, www.pintaurakoitsijat.fi ja Lattian- ja seinäpäällysteliitto ry, www.lattia.net Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Kannen kuva Petteri Kivimäki Paino Scanweb Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh. 09 2525 0250, varijapinta@mcipress.fi Irtonumero 6,50 €, Kestotilaus 30 €, Määräikaistilaus 35 €, Hinnat sis. alv 10 % Painos 8 000

2/2015 väri ja pinta 3

30

2/2015

Bakteeriton lasikuitutapetti suojaa paitsi potilasta, myös hoitohenkilökuntaa ja sairaalan vierailijoita.

VÄRI & PINTA Pintakäsittelyalan ammattilehti

3

Pääkirjoitus

6

Pintaa syvemmältä

12

Nippeleitä

17

Kolumni

18

Lähikuvassa

22

Palveluksessa

24

Betonirakenteiden korjausten ennakointi helpottuu

30

Esa Laaksonen

Touko Rauman tehtävänä on kertoa puolueeton mielipide työn laadusta.

Liiton toiseksi suurin jäsenyhdistys luotiin Kymessä yhteistoimin.

Tampereella kehitetään mallia, joka parantaa betonijulkisivujen käyttöiän ennustamista.

Kohteessa

Antimikrobinen lasikuitutapetti pitää Seinä- joen keskussairaalan seinät puhtaana.

Työturvallisuus 36

Sen oikean kypärän löytämiseen kannattaa panostaa.

Vaaleus siirtyy seinältä lattiaan.

Jukka Haara, s. 8

iPhone 6 Plus -puhelimen!

Urakoiden tekeminen polkuhinnoilla ei ole­ kenenkään etu. Sen sijaan rehellisestä hinnoittelusta hyötyvät lopulta kaikki.

Tuoretta ilmettä pintaan 28

Värit, rohkeus ja eloisuus ovat nyt pinnalla sisustuksessa.

"Nykyisen hintatason takia yksikin huonosti toimiva työmaa vie yrityksen helposti tappiolle."

vastaa lukijakyselyyn s. 50 ja voit voittaa

Heikki Nurminen

24

28

38

Liittojen uutisia

39

Lakimieheltä

41

Jäsenluettelot

46

Palveluhakemisto

50

Kahvitauolla

Korjaustarpeen ennakointi tuo säästöjä tulevaisuudessa.

2/2015 väri ja pinta 5

– Olemme tehneet tähän kohteeseen urakoita useita vuosia. On erittäin hyvä, että olemme tunteneet tilaajan ja kohteen jo pidemmän aikaa, Ismo Ässämäki kertoo Jyväskylän vanhasta vesitornista.

yhteisillä

Reilua peliä

6 VÄRI JA PINTA 2/2015

Pintaa syvemmältä

teksti Ari Rytsy kuvat petteri kivimäki ja istockphoto

Reilu rakentaminen edellyttää Suomen lakien ja pykälien noudattamista. Kaikki eivät kuitenkaan toimi yhteisten pelisääntöjen mukaisesti, mikä vaikeuttaa rehellisten tekijöiden pärjäämistä muutenkin haastavalla alalla.

säännöillä 2/2015 väri ja pinta 7

K

pyhä- ja työkalukorvausten suorittamista. uopiolaisella Uusmatto Oy:llä on Ulko­maista halpatyövoimaa käyttävät toi­ takanaan yli 50 vuoden historia, jonka mijat luistavat yleisemmin juuri sivukulujen aikana yritys on kasvanut kokolattia­ maksamisesta. Kikkailua tapahtuu myös esi­ mattojen asennus- ja myyntiliikkeestä merkiksi työntekijöiden asumisjärjestelyissä. lattian- ja seinänpäällystealan urakoitsijaksi.

– Työnantaja järjestää ulkomaiselle työn­ Yrityksen liiketoiminta on keskittynyt Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Kokemusta on myös pää­ tekijälle Suomesta asunnon, mutta veloittaa siitä häneltä ylihintaa. Näin työnantaja saa kaupunkiseudulta, mutta sieltä on vetäydytty kuluja takaisin ja parantaa omaa katettaan, ulkomaisen halpatyövoiman rantautumisen sanoo Haara. myötä. Lisääntynyt epäterve kilpailu on Ulkomaisen halpatyövoiman tuomaan pudottanut hintatasoa muutamalla vuodella hintaetuun tarttuvat herkimmin isot ja taaksepäin. Nettokatteet pyörivät noin 5–7 valtakunnalliset rakennusliikkeet. Sen sijaan prosentin tuntumassa. pienten ja keskisuurten yritysten sektori näyt­ – Nykyisen hintatason takia yksikin tää suosivan enemmän kotimaisin voimin huonosti toimiva työmaa vie pienemmän tehtyä työtä. yrityksen helposti tappiolle. Plussan teke­ minen reilulla pelillä ja työehtosopimusta kunnioittaen on erittäin kovan työn takana, Tiedonvaihto ja valvonta harmittelee Uusmaton toimitusjohtaja Jukka kaipaavat kehittämistä Haara.

Rakennusalan ongelmien helpottamiseksi Vaikka ulkomaista halpatyövoimaa on valjastettu suuri viranomaisten valvonta­ käyttävien yritysten toiminta tapahtuisikin koneisto, joka saa muun muassa ilmoitusten lain puitteissa, on tällainen liiketoiminta mo­ ja veronumerojärjestelmän avulla tietoa raalisesti arveluttavaa. siitä, ketkä ihmiset Esimerkiksi virolaisille ja yritykset raken­ työmiehille maksetaan nustöitä Suomessa noin 12–14 euron tekevät. Tulevaisuu­ tuntipalkkaa urakka­ dessa huomiota on luontoisesti. Vastaavasti kohdistettava entistä suomalaisen työmiehen enemmän ilmoitus­ urakkatyön keskitunti­ ten sisältöön, niiden ansio on noin 18–20 kattavaan saamiseen euroa. ja valvonnan oikeaan – Tällä tavalla koti­ kohdentamiseen. maisen ja ulkomaisen – Viranomaisilla työn välille muodostuu on kättensä ulottu­ nopeasti 20–30 pro­ villa huikea määrä sentin hintaero, Haara tietoa suomalaisesta havainnollistaa. rakentamisesta ja Jukka Haara rakentajista, mutta on vaikea sanoa, Parempi kate pystyvätkö he hyödyntämään tätä tietoa ja asumiskustannuksilla paljonko tietoa jää saamatta. Käsitykseni Pahimmassa tapauksessa asianmukaisesti mukaan rakennusalalla menee edelleen aikaa toimivia yrityksiä syrjitään korkeampien toisarvoisiin asioihin. Yritykset kamppailevat työvoimakustannusten takia jo hankkeen tietoteknisten ongelmien kanssa ilmoitusten tarjouskilpailuvaiheessa. Tilaajat ehdottavat antamisessa, sanoo Rakennusteollisuuden lääkkeeksi ulkomaisen työvoiman palkkaa­ työmarkkinajohtaja Tapio Kari. mista, mutta siihen Haara ei ole moraali­ Vielä haasteellisempaa on saada tietoon syistä ryhtynyt. niitä rakennushankkeita, joissa ei edellytetä Yritys haluaa noudattaa alan pelisääntöjä rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tällaisia sekä huolehtia täysmääräisesti yhteiskunnal­ ovat esimerkiksi monet korjausrakennus­ lisista velvoitteistaan. Tämä tarkoittaa muun hankkeet. Aluehallintoviranomaisille on muassa työterveyshuollon järjestämistä, tehtävä suuremmista hankkeista valvonta­ sairaus­ajan palkan maksamista sekä arki­

"Kotimaisen ja ulkomaisen urakkatyön välille muodostuu nopeasti 20–30 prosentin hintaero."

»

8 VÄRI JA PINTA 2/2015

Ässämäen veljekset työskentelevät yhdessä. Ismoa naurattaa, kun muurarina työskentelevä velipoika Jukka ryhdistäytyy poseeraamaan.

– Ota äkkiä, ei montaa sekuntia jaksa, Jukka hoputtaa kuvaajaa.

Ismo Kuorttinen sivelee uutta maalia Vesilinnan porraskäytävän puhdistettuihin ja hiottuihin ikkunanpokiin.

Harjun laella sijaitseva Vesilinnaksi kutsuttu vesitorni rakennettiin vuonna 1953. Tornin näköalatasanteelta näkee koko Jyväskylän ja kauas Päijänteelle asti.

Työmaatason valvontaa tehostettava Rakennus- ja maalauspalvelu Ässämäki Ky on toiminut KeskiSuomessa jo yli 30 vuotta. Julkisivusaneerauksiin erikoistuneen yrityksen luotettava maine on poikinut vuosisopimuksen Jyväskylän kaupungin kanssa. Sen seurauksena Ässämäki on parhaillaan saneeraamassa Harjun vesitornin ikkunoita. Vuosisopimuksen ansiosta urakka pystytään toteuttamaan asianmukaisen tavoitehinnan mukaisesti.

– Vuosisopimuksiin valikoituvat asiansa hyvin hoitaneet yritykset. Ne tuovat tasaista kassavirtaa, mutta pelkästään niiden varassa on mahdotonta pärjätä. Mekin kilpailemme jatkuvasti muista rakennushankkeista, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Ismo Ässämäki.

Hän pitää halpatyövoiman käyttöä tämän hetken suurimpana kilpailua vääristävänä tekijänä, jonka seuraukset näkyvät Keski-Suomessa asti. Alipalkkauksen ja ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyömisen karsimiseksi Ässämäki patistaa valvovia viranomaisia jalkautumaan työmaille nykyistä useammin. Siellä vastaantuleva todellisuus on usein hyvin erilainen kuin paperilla.

– Suomessa on valvontaan tarvittavat järjestelmät, mutta itse toiminta ontuu, hän toteaa.

2/2015 väri ja pinta 9

ilmoitus lähinnä työsuojelutarpeiden vuok­ si, mutta niitä tehdään vaihtelevasti.

– Jos viranomaisten valvonta on vain verottajalle tehtävien työntekijä- ja urakka­ ilmoitusten varassa, käy niin, että valvotaan vain niitä, jotka muutenkin yrittävät hoitaa asiansa oikein. Sääntöjä ja määräyksiä laimin­lyövät jäävät kokonaan valvonnan ulkopuolelle. Tämän estämiseksi viran­ omaisten keskinäistä tietojen vaihtoa on kehitettävä ja tiedonvaihdon esteitä on poistettava, Kari arvioi.

Erityisesti julkisia hankintoja tekevän tilaajan on ymmärrettävä, että reilulla pe­ lillä parannetaan julkisen talouden tilaa ja saavutetaan parhaat kokonaissäästöt. Hal­ vimman urakkatarjouksen hyödyt julkisen talouden hoitamisessa menetetään pian, jos verot ja muut maksut jätetään projekteissa maksamatta.

Pitkiä urakkaketjuja on vaikea valvoa

Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus astui voimaan 1.7.2014. Laki vaatii rakennus­ alan yritystä tai rakennuspalveluita tilaavaa

yritystä ilmoittamaan verottajalle kuu­ kausittain urakka- sekä työntekijätiedot.

Käytännön myötä viranomaisten haaviin on tarttunut väärällä Y-tunnuksella operoivia toimijoita.

– Verohallinnon tarkistuksissa on jäänyt kiinni satoja yrityksiä, joilla ei pitäisi olla mitään toimintaa. Siitä huolimatta niille on maksettu laskuja. Tällaisen toiminnan tarkoituksena on pimittää tuloja veroviran­ omaisilta, kertoo Kari.

Rakennusala on ongelmistaan huo­ limatta mallioppilas harmaan talouden torjunnassa. Esimerkiksi käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto on poistanut aliurakoitsijoilta mahdollisuuden kyseisen maksun suorittamatta jättämiseen. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta puolestaan edellyttää tilaajaa pyytämään urakoitsijalta laissa luetellut selvitykset toiminnastaan. Pääurakoitsija on kuiten­ kin sopimussuhteessa ainoastaan omiin, suoriin aliurakoitsijoihinsa. Urakkaketjun sisällä tehtävien sopimusten sisältö ei ole julkista. Pääurakoitsijalla ei siis ole lakiin perustuvaa oikeutta saada koko urakka­

» missä huijarit

kiertävät maksuja?

1.

Eläkemaksut

2.

Verot

3.

Vakuutukset

10 VÄRI JA PINTA 2/2015

ketjua koskevia tietoja, joilla suoritettuja maksuja voisi valvoa. Näin ollen työn tilaaja ei pysty seuraamaan, noudatetaanko hankkeessa työehtosopimusten mukaisia palkkaperusteita. Ongelmia on myös lain ympärille rakentuneissa sähköisissä palve­ luissa ja niistä saatavan tiedon tulkinnassa.

– Velvoitteensa laiminlyönyt urakoit­ sija saa järjestelmään vihreän merkinnän tekemällä maksusuunnitelman verohallin­ non tai eläkeyhtiön kanssa. Sen perusteella tilaaja ei kuitenkaan pysty muodostamaan kokonaiskuvaa urakoitsijan todellisesta vastuullisuudesta, kertoo Haara.

» mistä urakan hinnan tulisi koostua?

1.

Työkustannus - palkat - sivukulut (lomaraha, arkipyhäkorvaus...)

2.

Yhteiskunnan edellyttämät maksut - eläkemaksut - vakuutusmaksut (tapaturma, työttömyys…)

3.

Tarvikkeet ja materiaalit

4.

Kiinteät kulut

5.

Yrityksen voitto

Maalarimestarina toimiva Laura Kupila kehuu Vesilinnan työmaan porukkaa: – Rehtiä, rentoa ja ahkeraa porukkaa.

2/2015 väri ja pinta 11

Tutkittua

Asiantuntija: Janne Marttinen, Harmaan talouden selvitysyksikkö, Verohallinto

Yritysten verovelat toimialoittain KAIKKI 12/2011

TOIMIVAT 12/2011

Toimiala

Lkm

Verovelkaisten osuus toimialasta

Lkm

Verovelkaisten osuus toimialasta

TOIMIVAT 01/2011 Lkm

Teollisuus

41 682

15 %

28 775

13 %

28 674

Energia

1 134

5%

883

5%

845

Rakentaminen

78 434

26 %

52 388

18 %

51 778

Kauppa

109 315

16 %

66 497

14 %

66 267

Informaatio

22 992

15 %

15 274

12 %

14 888

Rahoitus

15 879

10 %

7 983

8%

7 906

Kiinteistö

29 292

11 %

15 921

9%

15 554

Julkinen

1 157

2%

773

2%

771

Koulutus

8 913

11 %

6 525

10 %

6 151

Lähde: Verohallinto 5/2012

26 %

Rakennusalan yrityksistä verovelkaa on 26 prosentilla.

Raksa-ala johtaa veroveloissa Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on sel­ vittänyt verovelkoja, ja niiden kokonaismäärä on kasva­ nut Suomessa viime vuosina. Joulukuun 2011 havaintojen mukaan lukumääräisesti eniten verovelallisia on organi­ saatioissa, joilla alle 300 000 euron vuotuinen liikevaihto.

Jopa 72 prosenttia elinkeinotoiminnasta syntyneestä peri­

miskelpoisesta verovelasta on toimimattomilla yrityksillä.

Rakennusalalla osuus on vielä suurempi, jopa 80 prosent­ tia. Toimivista rakennusalan yrityksistä verovelkaa on 18 prosentilla, ja sillä osuudella ala johtaa tilastoa. Verovelan kasvu on kiihtynyt rakennusalalla enemmän kuin muilla aloilla.

Verovelan lisäksi harmaa talous vaivaa alaa. Harmaan ta­

louden osuutta velasta on vaikea arvioida, sillä harmaassa taloudessa on usein kyse ns. piilevästä verovelasta, joka ei tule viranomaisten tietoon. Verotarkastuksen ja arviovero­ tuksen perusteella maksuunpannuista veroista ainakin osa liittyy kuitenkin siihen. Näiden lisäksi harmaaseen talou­ teen lukeutuu verovelka, joka on laskettu verovelvollisen tekemän veroilmoituksen perusteella, mutta jota velvolli­ sella ei ole tarkoitus maksaa, ja mikä ilmenee esimerkiksi verorikkomuksena. •

12 VÄRI JA PINTA 2/2015

Tilaajavastuu laajentunut Tilaajavastuulakia täsmennettiin vuodenvaihteessa 2015. Sen myötä laajeni tilaajan velvollisuus selvittää sopimuskumppaninsa valmiudet hoitaa lainmukaiset työnantaja- ja veronmaksuveltoitteensa. Eduskunta käsittelee jälleen muutosehdotusta, jonka mukaan lakia sovellettaisiin vain, jos alihankinta­ sopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on yli 9 000 euroa. Jatkossa tilaajalla lienee niin ikään velvollisuus selvittää, kuinka sopimuskumppanin työntekijöiden terveydenhuolto on järjestetty. Samalla on ehdotettu ulkomaisille yrityksille velvoitetta toimittaa veroja ja eläkevakuutusmaksuja koskevat selvitykset.

1,1 %

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi 1,1 prosenttia syysmarraskuussa 2014 vuodentakaiseen jaksoon verrattuna.

Lähde: www.tilastokeskus.fi

Sanottua Yrittäjäksi ryhtyy todennäköisimmin henkilö, jolla on hyvä itsekontrolli.

Aalto-yliopiston professori Teemu Kautonen 16.2.2015

Nimityksiä Kuva: Scanmikael

FM Jussi Hietikko on nimitetty Eskaro Oy:n toimitusjohtajaksi 1.2.2015 alkaen. Hietikko on aiemmin toiminut Eskaro Oy:n tuotekehityspäällikkönä.

Korkovähennystä ei kannata poistaa Ympäristöministeriön asettama hanke­ ryhmä esittää, että asuntolainojen korkovähennysoikeus lakkautettaisiin vuoteen 2019 mennessä. Ehdotus sai kuitenkin pyyhkeitä heti tuoreeltaan, ja Rakennusteollisuus RT tuomitsee suunnitelman. Korkovähennyksel­ lä voisi RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan olla suuria psykologisia vaikutuksia, ja nyt olisi tärkeää välttää muutoksia, jotka lisäävät epävarmuutta entisestään.

Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta arvioinut hankeryhmä esittää raportissaan myös asuinkiinteis­ töjen varainsiirtoveron alentamista ja toteaa, että asunnontuotannon lisäämi­ sessä keskeistä on riittävä tonttitarjonta ja järkevä maankäyttö. Pipatti pitää varainsiirtoveron alentamista hyvänä ehdotuksena, mutta valtion ja kuntien velvoitetta maankäyttö-, asumis- ja lii­ kennesopimuksissa on hänen mukaansa täsmennettävä.

• LISÄTIETOJA www.rakennusteollisuus.fi

Duuri yhdistää PRP:n ja Scanmikaelin Pohjanmaan Rakennuspelti Oy (PRP) on vahvistanut lasialan osaamistaan ostamalla porilaisen Scanmikael Oy:n osakekannan. Scanmikael on Suomen johtava lasisten siirtoseinäjärjestelmien valmistaja.

Scanmikaelin henkilökunta ja yrittäjänä toiminut Petteri Lauroma jatkavat yhtiön palveluksessa. PRP:n toimitusjohtaja Ossi Viljanen siirtyy myös Scan­ mikaelin toimitusjohtajaksi.

Duuri Oy on rautakauppa-alan pohjoismainen tukkukauppias, joka on erikoistunut pintojen viimeistelytuotteisiin. Yrityksellä on tytäryhtiöt Ruot­ sissa, Norjassa, Latviassa ja Venäjällä. Kaupalla Duuri Oy vahvistaa ammatti­ laiskaupan osuutta liikevaihdostaan. Uusi PRP tulee toimimaan itsenäisenä Duuri Oy:n tytäryhtiönä.

• LISÄTIETOJA www.dione.fi

2/2015 väri ja pinta 13

Kuvat: Tikkurila

Ammattitaito esillä Taitaja 2015 -tapahtumassa

Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma järjestetään 5.–7.5.

Taitaja, Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen

tapahtuma, järjestetään 5.–7. toukokuuta Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa sekä HK Areenalla. Taitajan ytimenä on nuorten alle 20-vuotiaiden ja kilpailuvuonna 20 vuotta täyttävi­ en ammattitaidon SM-kilpailu.

Taitaja2015 Maalaus ja Tapetointi -lajin finaaliin selvisi kah­ deksan kilpailijaa: Elina Vartiainen Savon ammatti- ja aikuis­ opistosta, Kaisu Torniainen Etelä-Savon ammattiopistosta, Jenni Kangas Koulutuskeskus Salpauksesta, Adelain Eklund Luksia ammattiopistosta, Mari Valkama Koulutuskeskus Sedusta, Tiia Sipi Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta, Jasmin Pietarinen Porvoon ammattiopistosta ja Mari Lappalainen Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta.

Kilpailulajissa käsiteltäviä töitä voivat olla esimerkiksi sisä­ seinäpintojen, sisäkattojen, lattioiden, ovien, ikkunanpuittei­ den, listoitusten, huonekalujen tai pattereiden maalaustyöt. Työ voi olla myös tapetointityötä tai ulkoverhouksen ja peltikatto­ jen maalaamista pohjatöineen. Kilpailijan on osattava suorittaa kohteisiin liittyvät työt niihin suunniteltujen piirustusten ja työselitteiden mukaisesti sekä päättää itse järkevästä työjärjes­ tyksestä.

• LISÄTIETOJA www.taitaja2015.fi

26.–27.3.2015

Pintaurakoitsijat ry:n vuoden 2015 vuosikokoustapahtuma

Paikka: Rovaniemi Hotelli Rantasipi Pohjanhovi Varsinainen vuosikokous on perjantaina 27.3.2015. Järjestäjänä on Rovaniemen Pinta­urakoitsijayhdistys ry. www.pintaurakoitsijat.fi

14 VÄRI JA PINTA 2/2015

Tikkurilan Duett-maali ja -tapetti sointuvat harmonisesti yhteen.

maali ja tapetti ne yhteen sopii Tikkurila tuo markkinoille tapettimalliston, johon liittyy olen­ naisena osana maali. Duett-sisustuskonsepti on pohjoismaisten suunnittelijoiden luoma moderni, selkeä ja värikäs tapetti- ja maalimallisto, joka uusitaan kahden vuoden välein.

Tapeteista on tarjolla kuusi kuosia, ja tapetit ovat venymä­ töntä non-woven-kuitutapettia. Jokaiselle kuosille ja värille on myös valittu valmiiksi vesiohenteinen, sävytetty ja täyshimmeä sisäseinämaali. Näin tapetin ja maalin värisävyt sointuvat hyvin yhteen.

• LISÄTIETOJA www.tikkurilagroup.fi

18.–22.5.2015

Työturvallisuusviikko

Rakentajat järjestävät koko alaa koskevan toisen yhteisen työturvallisuusviikon. Viikkoa vietetään tänäkin vuonna teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”. www.rakennusteollisuus.fi/ turvallisuusviikko

18.–20.11.2015 Väri ja Pinta -messut

Paikka: Helsingin Messukeskus Maalauksen, pintakäsittelyn, korroosion­eston ja julkisivujen ammatti­tapahtuma tulee taas marras­kuussa. www.messukeskus.com

sanottua Äärimmäisen maltilliset palkankorotukset tarvitsevat rinnalleen työn verotuksen keventämistä, paikallista sopimista sekä tukea koulutukselle ja innovaatioille.

Jyri Häkämies Helsingin Sanomissa 13.2.2015

SKU-Stipendit haettavana Suomen Korroosiourakoitsijat Ry myöntää vuosittain stipendin keväällä valmistuville pintakäsittelyalalla ja/tai lattianpinnoitusalalla ansioituneille henkilöille. Vuodelle 2015 yhdistys on varannut stipendirahaa 1 000 euroa.

Innovaatioita saneeraustyömaalle Fesconin Uudet tuotteet voivat tehostaa rakennustyömaiden aikatauluja. Suomalaisen Fesconin innovaatiot pumpatta­ va lattiabetoni LB7 ja ruiskutettava sisärappauslaasti SR7 nopeuttavat laatoitustyötä. Tuotteet sekoitetaan maatasolla ja siirretään kohteeseen pumpulla. Näin materiaali saadaan suoraan saneerattavaan tilaan ja levitetään välittömästi – normaalisti säkit kannetaan yksitellen kerroksiin työn edetes­ sä. Aikaa säästyy niin työvaiheessa kuin kuivumisajassakin.

Pintakäsittelyalan oppilaitokset voivat hakea stipendirahaa SKU:lta sellaisille opiskelijoille, jotka ovat osoittaneet erityistä kiinnostusta korroosionestomaalaukseen.

Vapaamuotoiset hakemukset on lähetettävä 7.4. mennessä osoitteeseen matti.pauna@kausalanpinnoite.fi.

Suomen Korroosiourakoitsijat Ry:n hallitus käsittelee hakemukset ja päättää stipendin saajasta/saajista.

• LISÄTIETOJA www.fescon.fi

25,5 milj.

Kokonaisuudessaan talonrakennustöitä arvioidaan alkaneen viime vuonna vain 25,5 miljoonan kuutiometrin edestä.

Lähde: www.rakennusteollisuus.fi

2/2015 väri ja pinta 15

Tiesitkö?

Väri ja Pinta -messut tulevat taas marraskuussa Messukeskukseen Helsinkiin.

Samassa yhteydessä järjestetään Julkisivutapahtuma. Ilmoittautuminen messuille on käynnissä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Risto Wuolle, 0400 970 788

Ulkokäyttöisiä uutuusmaaleja Eskaro Oy on tuonut markkinoille uuden vesiohenteisen alky­ dipohjamaalin, joka soveltuu erityisesti ulkoverhous­lautojen ja puutaloelementtien pohjamaalaukseen. Tämä Wood Primer -maali voidaan maalata dispresio- tai öljymaalilla.

Eskaron vesiohenteinen akrylaattimaali Kantri Ulkomaali on saanut keväällä kaksi uutta himmeysastetta.

• LISÄTIETOJA Eskaro Oy, Jussi Hietikko 0400 745 881

Sukupolvenvaihdosta helpotetaan Suhdannehankaluudet jatkuvat

Hallitus on esittänyt eduskunnalle lakimuutosta, joka helpot­

RT:N tuore välikatsaus suhdanteista ei tuo merkittävästi parempia näkymiä rakennusalalle. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan laskevan yhä prosentilla, kun viime vuonna vähen­ tymistä tapahtui arviolta kolmen prosentin verran. Kuitenkin tulevaisuuteen suhtaudutaan odottavasti: RT:ltä arvioidaan, että asuntomarkkinoiden mahdollinen pohjakosketus, öljyn hinnan lasku ja euron heikentyminen ovat pieniä merkkejä paremmasta. Yleisen talouskehityksen vahvistuminen näkyy viiveellä rakentamisessa.

taisi yritysten sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvien verojen maksuajan pidentämistä. Aiemmin näiden verojen maksu­ aikaa on voitu pidentää viiteen vuoteen, kun lakimuutoksen jälkeen maksuaika voisi olla jopa seitsemän vuotta.

Muutoksella halutaan helpottaa sukupolvenvaihdoksesta johtuvien verokustannusten rahoittamista, ja se hyödyttäisi niitä verovelvollisia, joilla maksettavaa veroa on vähintään ­­ 4 250 euroa.

Muutos on tarkoitus saada voimaan kesäkuun alusta, ja se koskisi kaikkia niitä, joiden verovelvollisuus on alkanut 1.1.2015 tai myöhemmin.

• LISÄTIETOJA www.rakennusteollisuus.fi

• LISÄTIETOJA Elinkeinoelämän keskusliitto

"Suomalaiselle verokeskustelulle näyttää olevan tyypillistä se, että ollaan valmiita tekemään äkkinäisiä, nopeita muutoksia.

– – Veropolitiikan pitää olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä."

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala Taloussanomissa 24.2.2015

16 VÄRI JA PINTA 2/2015

Kolumni Esa Laaksonen

Väri, pinta ja aika aikki eivät eivät havaitse väriä samalla tavoin ja sävyn määrit­ tely – millaisia mahtavat olla luki­ jan silmissä vaikkapa "vaalea lila", "verenpunainen" tai "lempeä oranssi" – on vaikeaa. Erityisesti julkisten tilojen ja rakennusten värisuunnittelussa tulisikin aina käyttää apuna ammattimaista värisuunnit­ telijaa tai kuvataiteilijaa. Vierailin äsket­ täin Rovaniemen uudehkossa konserttisali Korundissa, jossa arkkitehti Juhani Pallasmaa on käyttänyt apunaan kuvataiteilija Jorma Hautalaa salin värimaailman toteutuksessa, ja väritaiteilija on valinnut saliin todella miel­ lyttävän skaalan, joka vaihtuu valaistuksen säädön kautta.

Valaistus onkin aivan keskeinen tekijä värejä

tarkasteltaessa. Valaistus muuttuu ulko­ maalauksessa vuorokauden ajan, vuodenajan ja taivaan valoisuuden mukaan koko ajan, ja sisätiloissa valaistuksella on mahdollista saada samasta sävystä aikaan lähes mitä tahansa valoa muuttamalla.

Ruotsissa kehitetty ja paikalliseksi standar­ diksi valittu, paljon testattu NCS (Nordic Colour System) -värijärjestelmä on kahdesta kartiosta muodostuva avaruudellinen malli, jossa on avaruuden koordinaatteina ympyrään jaettuna sininen, punainen, keltainen ja vihreä perusväri.

Vaakaleikkauksessa näille annetaan tummuusas­ te, värikylläisyysaste ja valkoisuusaste. Esimer­ kiksi koodi 2030-Y90R tarkoittaa hyvin tummaa oranssia (Yellow90Red), jossa on 90% punaista ja 10 % keltaista väriä ja joka tummus/ värilli­ syys/vaaleus-asteikolla on jossain havainnon keskivaiheilla sisältäen (2030) 20 % mustaa, 30 % väripastaa ja loput 50 % valkoista.

NCS on melko turvallinen, jos pysyttelee

samoilla värikylläisyyden tai valoisuuden (tai molempien) asteilla. NCS (kuten tietääkseni mikään muukaan järjestelmä) ei kuitenkaan ota huomioon valaistustilanteita, pintojen laajuuksia, pinnan rakennetta tai ympäröivi­ en pintojen värejä. Myös aika, sää ja luonto kohtelevat värejä eri tavoin.

NCS antaa tukevan pohjan uudelleen­ maalaustyölle, jos etsitään tiedossa olevaa alkuperäistä sävyä, mutta paikkamaalauksen yhteydessä hyvin maalattu on ollut sään armoilla vuosia ja aurinko ja tuuli ovat pintaa hellineet. Tällöin alkuperäisen sävyn tuleekin aina olla vain lähtökohtana maalaukselle.

Tulevaisuuden väriteknisenä tutkimusaiheena voisikin olla, miten värijärjestelmää voitaisiin kehittää niin, että se huomioisi myös valon lämpötilan, pinnan struktuurin ja antaisi kenties myös vinkkiä siitä, miten aika kohtelee pigmenttisävyjä.

Amerikkalainen taiteilija Merrill Wagner on testannut ulkotiloissa kuvataiteilijoiden käyttämien pigmenttien ja värien kestävyyttä maalaamalla omaa aitaansa eri tekniikoilla.

Hän on kuvannut lopputulosta vuoden välein samankaltaisissa ulkovalo-olosuhteissa ja koonnut havainnoistaan kirjan. Tämäntapaista pigmentti- ja ainesuhteisiin liittyvää tutkimus­ ta tehdään varmasti maaliyritysten puolella koko ajan, mutta tutkimuksen suuntaaminen suunnittelijan ja maalaajan ammattitaidon kehittämiseen voisi onnistua NCS-järjestelmää kehittämällä.

• Kirjoittaja on suunnitteleva arkkitehti (friman.laaksonen arkkitehdit Oy) ja Alvar Aalto Akatemian johtaja.

Valaistus on aivan keskeinen tekijä värejä tarkasteltaessa.

2/2015 väri ja pinta 17

"Itsestäänselviä tapauksia en lähde tekemään.

Siinä pitää olla rehti, mikä on tarkastuksen arvoista."

URan varrelta 1974

Nimitys Kiilto Oy:n markkinointi­ päälliköksi.

1996

2002

2006

2011

2012

Hyppy yrittäjyyteen ja Sisustus­ talo-ryhmän hallituksen puheenjohtajana.

Valmistuminen rakennusinsinööriksi Tampereen ammatti­korkeakoulusta.

Lopputyönä valmistui palkittu oppikirja.

HTT-tavaran­ tarkastajakoe ja työt Kauppa­ kamarilla alkavat.

Valmistuminen KeskiPohjanmaan ammatti­ korkeakoulusta teknologia­ johtamisen ylemmäksi insinööriksi.

Eläkkeelle siirtyminen ja satunnaisia tavarantarkastajahommia.

18 VÄRI JA PINTA 2/2015

Onko kaikki

niin kuin pitää?

Kun osapuolten väliset näkemykset työn tai materiaalin laadusta eroavat, paikalle kutsutaan puolueeton asiantuntija. Koko rakennusalan kirjon nähnyt Touko Rauma hyödyntää kokemustaan tavarantarkastajana.

teksti ja Kuvat Tiina Kuvaja

R

akentamiselle asetetaan yhä tiukempia valmistumisaika­ tauluja, mutta betonin kui­ vumisaika on edelleen sama, mikä se on aina ollut, harmit­ telee HTT-tavarantarkastaja Touko Rauma.

Hän on Keskuskauppakamarin valtuutta­ ma, virallisen valan vannonut, puolueeton lattia- ja seinäpäällysteisiin erikoistunut tava­ rantarkastaja. Tarkastuskohteissaan hän näkee usein kovan rakentamisen kääntöpuolen.

Kosteusongelmat ovatkin kohteissa ylei­ siä. Liika kosteus alusrakenteissa, materiaa­ leissa tai ilmassa saattaa aiheuttaa palautu­ mattomia muutoksia, joiden korjaaminen on kallista ja aikaa vievää.

Hutilointi työmaalla näkyy Rauman mukaan myös asennuksissa. Lattiat eivät välttämättä ole riittävän suoria, parketeissa on liian suuria rakoja, eivätkä laatat ole tasassa.

– Alalle on valitettavasti tullut tekijöitä, jotka ovat tottuneet toisenlaiseen laatuta­ soon. Se näkyy työnjäljessä, Rauma sanoo.

Missio: löydä faktat

Touko Rauma tekee tarkastuksia sekä uudis- että saneerauskohteisiin. Tarkastus­ kohteille yhteistä on se, että osapuolilla on eriävä näkemys laadun hyväksyttävyydestä.

Joskus vastassa on jo pahasti tulehtunut

tilanne, jossa keskusteluyhteys on saattanut katketa täysin.

– Toimin tarkastusohjesäännön mukai­ sesti ja työni perustuu yleisiin laatuvaa­ timuksiin, ohjeisiin ja määräyksiin, joita rakentamiselle on asetettu. Tehtävänäni on yleensä selvittää, onko niitä noudatettu ja antaa havainnoistani kirjallinen lausunto.

Haastavimpina tarkastuskohteina Rauma pitää sairaaloita, koska niissä pitää ottaa huomioon hyvin monenlaisia vaatimuksia.

Tilojen pitää olla niille asetettujen teknis­ ten vaatimusten mukaan toimivia, joten esimerkiksi sairaalatiloissa puhtaanapito ja hygieenisyys on otettava huomioon jo materiaalivalinnoista lähtien.

Tarkastajat tarkastavat kohteet kokonaan yksin, jolloin perinteinen työyhteisö puuttuu.

65-vuotias Rauma nauttii työssään ongelman­ ratkaisusta ja vapaudesta. Tarkastuksia hän tekee sen verran, kun hyvältä tuntuu.

– En ota vastaan kaikkia kohteita. Esi­ merkiksi itsestäänselviä tapauksia en lähde tekemään ollenkaan. Rehtiys pitää olla siinä, mikä on tarkastuksen arvoista, hän sanoo jämäkästi.

Yrittäjyys kannatti

Neljäkymmentä vuotta rakennusalalla on opettanut Touko Raumalle paljon. Hän sanoo nähneensä sinä aikana koko toimin­ nan kirjon.

Kuka?

Nimi: Touko Rauma Ikä: 65 vuot ta Syntynyt: Ka us Asuu: Tampe tinen re Perhe: Vaim o lasta ja viisi ja kolme aikuista lastenlasta Harrastaa: Mök ta lastenlast keilyä ja kalastusen kia, kirjoittam kanssa, musiikista sekä ul koiran kans koilua sa Mitä ilman ei tulisi toim een: Perhettä

Puolueettoman asiantuntijan lausuntoa tarvitaan, kun osapuolilla on näkemyseroja työn laadusta. HTTtavarantarkastaja Touko Rauma mittaa lattiapinnan suoruutta.

"

Voin sanoa, että yrittäjyys on parasta, mitä minulle oli lasten saannin jälkeen tapahtunut."

Nuori merkonomi aloitti uransa myy­ jänä 70-luvulla Kiilto Oy:n palveluksessa.

Sen jälkeen työ on vienyt miestä eteenpäin johtajaksi, alan urakoitsijaksi ja yrittäjyyden kautta projektityön tekijäksi.

Vuonna 1996 Suomessa elettiin laman jälkeisiä aikoja. Nousukaudesta ei ollut vielä tietoa, mutta Rauma päätti tarttua eteensä tulleeseen tilaisuuteen ja hypätä turvallisesta palkkatyöstä yrittäjäksi. Hän osti yhtiökumppaninsa Veijo Mäkisen kans­ sa velkasaneeraukseen joutuneen Starckjo­ hann-konsernin sisustusryhmän.

– Otin riskin ja se kannatti. Voin sanoa, että yrittäjyys on parasta, mitä minulle oli lasten jälkeen tapahtunut, Rauma toteaa.

Raumasta tuli viidellä paikkakunnalla toimivan Sisustustalo-ryhmän hallituksen puheenjohtaja. Samalla hänen toimen­ kuvansa laajeni myynnistä ostotyöhön, mutta yhteistyökumppanit säilyivät pää­ asiassa samoina.

Noin yhdeksän vuoden jälkeen Rauma totesi, että työ yrityksessä ei tarjoa enää

20 VÄRI JA PINTA 2/2015

uutta opittavaa, joten on hyvä aika jättää johtotehtävät nuoremmille. Hän luopui osuuksistaan ja suuntasi katseen kohti tulevaisuutta.

Yritystoiminnan jälkeen Touko Rauma halusi vielä päästä hyödyntämään osaamis­ taan, joten hän haki ja pääsi tavarantarkas­ tajaksi vuonna 2007. Pian avautui myös seuraava ja jälleen kokonaan uudenlainen vaihe Rauman elämässä, kun hänet pyydet­ tiin Kokkolan asuntomessujen projektipääl­ liköksi.

Rauman mukaan projekti on yksi par­ haimpia ja kiinnostavimpia, missä hän on ollut mukana. Mielenkiintoa lisäsi myös se, että Kokkola on hänen lapsuuden kotikau­ punkinsa.

Halu oppia lisää

Työn lisäksi Touko Rauma on ehtinyt vuo­ sien varrella toimia mukana muun muassa Suomen nuorkauppakamarin toiminnassa aluejohtajana, hallituksen jäsenenä sekä senaattorina. Lisäksi hän on ollut muka­

na entisen Lattiapäällysteyhdistyksen eli nykyisen Lattian- ja seinänpäällysteliiton toiminnassa ensin hallituksen jäsenenä ja myöhemmin puheenjohtajana.

Kaiken muun ohessa hän on suorittanut myös kaksi insinööritason tutkintoa ja kun­ nallishallinnon perustutkinnon. Rakennus­ insinööritutkinnon lopputyökseen hän teki oppikirjan parkettilattioista, joka valittiin Thesis-kilpailuun. Ylemmän insinöörin tutkinnon tutkintotyö puolestaan liittyi Kokkolan asuntomessujen energiatehok­ kuuteen.

– Kun on kiinnostusta, niin jostain se aika vain löytyy. Täytyy kyllä myöntää, että öitä on tullut valvottua etenkin insinööri­ opintojen loppuvaiheissa.

Kunnianhimoinen mies haluaa aina tehdä kaiken niin hyvin kuin mahdollista.

Hänellä on yhä kova halu oppia uutta ja tietää lisää.

Tällä hetkellä Raumalla on meneillään myös isompi kirjoitusprojekti, jota varten hän vetäytyy välillä Mäntässä sijaitsevalle mökilleen. Kirjoittaminen onkin aina ollut yksi hänen tärkeimmistä harrastuksistaan.

Lisäksi mies soittaa kitaraa, laulaa ja kalas­ taa kesäisin mökillä viiden lastenlapsensa kanssa.

– Tylsistyn, jos on tylsää. Koko ajan täytyy olla vireillä jotain.

– Parkettilattioissa suurin sallittu rako on 0,2 millimetriä, kertoo tavarantarkastaja Touko Rauma.

Rauma on nähnyt urallaan koko rakennusalan kirjon, joten hän haluaa hyödyntää kokemustaan tavarantarkastajana.

Tavarantarkastaja on riitatilanteen yläpuolella Keskuskauppakamarin alaisuudessa toimivat HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia asiantuntijoita, joiden tehtävänä on arvioida, onko työ tehty normien mukaisesti.

Tarkastajien työskentelyä ohjaavat tavarantarkastajan ohjesäännöt sekä rakentamista koskevat säädökset kuten RYL eli rakentamisen yleiset laatuvaatimukset.

– Tarkastajalta vaaditaan taitoa asettua riitatilanteiden yläpuolelle. Hyvä tarkastaja on lisäksi verbaalisesti lahjakas, sillä asia pitää osata esittää tarvittaessa myös oikeudessa asti, sanoo kolmekymmentä vuotta rakennusalan tavarantarkastajana toiminut Hannu J. Mäkinen.

Tällä hetkellä HTT-toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastuslautakunta, joka seuraa tarkastajien tekemiä tarkastuskertomuksia. Tarkastajat käyvät aina kohteessa, minkä jälkeen he kokoavat

havaintonsa ja antavat lausunnon tavarantarkastuskertomuksen muodossa. Usein tarkastaja tekee myös arvionsa ongelmaan johtaneista syistä.

– Tarkastuskertomukset jaetaan aina kaikille osapuolille ja lisäksi yksi kappale toimitetaan Keskuskauppakamariin, jossa se säilytetään kahdeksan vuoden ajan, Mäkinen kertoo.

Vuosittain Suomessa tehdään 1 000 tarkastusta, joista noin 500 tehdään rakennus­ alalla. Tällä hetkellä noin sadalla tarkastajalla on oikeus tarkastaa pintarakenteita, mutta heistä reilut neljäkymmentä tarkastaa ainoas­taan niitä. Monilla tarkastusoikeus rajoittuu vain tiettyyn osa-alueeseen kuten maalattuihin pintoihin tai luonnonkivipintoihin.

Pintamateriaalit ovat alalla yleinen tarkastus­kohde, ja usein ne ovat myös osa laajempia kohteita kuten kokonaisia rivitaloja.

Oma-aloitteisen valvonnan lisäksi tarkastustoimintaa arvioidaan valitusten kautta.

Asianosaisilla on aina mahdollisuus valittaa tarkastajien toiminnasta Keskuskauppa­ kamariin.

– Suurin osa virheellisestä toiminnasta aiheutuu siitä, että tarkastaja on ohjesäännön vastaisesti heittäytynyt konsultin rooliin, Mäkinen sanoo.

Ohjesääntöjen vastaisesta toiminnasta seuraa tarkastajalle muistutus, varoitus tai äärimmäisissä tapauksissa tehtävästä erotus.

Tavarantarkastajien toiminnasta tulee Keskuskauppakamariin vuosittain noin kolmekymmentä valitusta, joista noin puolet johtaa muistutukseen tai varoitukseen.

2/2015 väri ja pinta 21

teksti Tuomas Lehtonen kuvat istock ja Kaakkois-suomen pintaurakoitsijat ry

Palveluksessa

Kaakkois-Suomeen toiseksi suurin alueyhdistys Viime vuoden syyskuussa Kouvolan, Kotkan, Mikkelin ja Etelä-Saimaan maalarimestariyhdistykset päättivät yhdistää voimansa. Lopputuloksena syntyi Pintaurakoitsijat ry:n toiseksi suurin jäsenyhdistys, Kaakkois-Suomen Pintaurakoitsijat ry.

Y

hdistyksellä on 32 jäsen­ yritystä ja jäseniä kaik­ kiaan yli 145 henkilöä.

Hallituksen puheenjohtaja Harri Peuhkuri uskoo, että suurella yhdistyksellä on jatkossa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin myös liittotasolla.

Peuhkurin mukaan alueyhdistyksen koon kasvattaminen ei kuitenkaan ollut keskeisin syy yhdistymiselle.

–Aktiivisten toimijoiden määrä väheni alueyhdistyksissä ja alkoi olla vaarana, että yhdistysten toiminta olisi vähitellen loppunut kokonaan.

Yhdistymisen avulla saatiin luotua kattavampi jäsenverkosto ja myös aktiivisten yhdistystoimijoiden määrää pystyttiin kasvattamaan, Peuhkuri sanoo.

Uuden yhdistyksen hallituksen jäsenen Juha Mesiäinen on Peuhkurin kanssa samoilla linjoilla.

– Mielestäni yhdistyminen oli hyvä asia. Kokouksiin oli aikaisemmin vaikea saada osallistujia ja oli turhaut­ tavaa järjestää tilaisuuksia, kun juuri kukaan ei tullut paikalle. Ehkä tämä yhdistyminen antaa uutta virtaa, ja ai­ nakin on useampi henkilö ideoimassa asioita, Mesiäinen miettii.

Vaikka suuri osa Kaakkois-Suomen suuremmista maalariliikkeistä on jo uuden yhdistyksen jäseniä, kasvun varaakin vielä on. Peuhkuri uskoo, että potentiaalisia jäsenehdokkaita on vielä

22 VÄRI JA PINTA 2/2015

markkinoilla. Osan kanssa asiasta on jo ehditty alustavasti neuvotellakin, mutta jäsenhakemuksia vielä odotellaan.

– Toiminnasta pitää muutaman kerran käydä kertomassa, ennen kuin yrityksissä ollaan valmiita tekemään päätöksiä. Uusien jäsenten osalta meil­ lä ei ole mitään kokorajoitteita. Niin pienet kuin suuremmatkin yritykset mahtuvat hyvin mukaan, Peuhkuri sanoo.

Avecit mukaan tapahtumiin

Reilut pari vuotta sitten kaakkois­ suomalaiset maalarimestariyhdistykset pitivät ensimmäisen yhteistapahtu­ mansa Lappeenrannassa. Silloin herä­ teltiin ajatusta yhteisestä yhdistyksestä.

Peuhkurin mukaan ajatus otettiin hyvin vastaan, eikä liiemmälti sora­ ääniä kuulunut. Niinpä asia lähdettiin viemään eteenpäin.

Perusteellisten selvitystöiden jälkeen yhdistymisprosessissa päästiin käytännön toimenpiteisiin. Kot­ kan, Mikkelin ja Kouvolan alueyh­ distykset liittyivät Etelä-Saimaan Maalarimestari­yhdistykseen, joka puolestaan muutti nimensä KaakkoisSuomen Pinta­urakoitsijat ry:ksi.

Uuden yhdistyksen säännöt sorvattiin yhteistyössä, ja hallitukseen jäseniksi valittiin entisten alueyhdistysten pu­ heenjohtajat.

Peuhkuri on toiminut aiemmin Etelä-Saimaan Maalarimestariyhdis­

tyksen puheenjohtajana. Hallituksen jäseniksi valittu Mesiäinen on toimi­ nut Mikkelin Maalarimestariyhdistyk­ sen puheenjohtajana, Aki Savinainen Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtajana ja Tapani Hautamäki Kotkan seudun Maalarimestariyhdis­ tyksen puheenjohtajana.

Hallituksen viides jäsen on Saku Heiskanen, joka on aiemmin ollut Etelä-Saimaan yhdistyksen hallituksessa­ja toimii nykyisin uuden yhdistyksen edustajana myös Pinta­urakoitsijat ry:n hallituksessa.

Yhdistyksen talouden­hoitajaksi valit­ tiin Jani Joroinen, joka on hoitanut vastaava tehtävää Etelä-Saimaan Maalarimestari­yhdistyksessä.

Kaakkois-Suomen Pintaurakoitsijat kokoontuvat jatkossa kolmesti vuodes­ sa. Syyskokouksen ja keväällä pidet­ tävän vuosikokouksen lisäksi järjeste­ tään yhteinen kesätapahtuma. Tämän lisäksi yhdistyksen hallitus kokoontuu joka toinen kuukausi.

– Pyrimme pitämään koko yhdistyk­ sen yhteiset tilaisuudet aina eri kaupun­ gissa. Kokoustapahtumat ovat kestol­ taan 1–2 päivän pituisia. Niihin myös avecit ovat tervetulleita. Kun aikaa on enemmän, vapaamuotoiselle verkostoi­ tumiselle ja mielipiteidenvaihdolle on paremmat mahdollisuudet. Ensim­ mäinen vuosikokouksemme pidettiin vastikään Tallinnan risteilyn muodossa, Peuhkuri toteaa hymyillen.

"Pyrimme pitämään koko yhdistyksen yhteiset tilaisuudet aina eri kaupungissa."

Harri Peuhkuri

Osa vuosikokouksen osallistujista.

Kaakkois-Suomen Pintaurakoitsijat ry • Perustamisvuosi 2014 • Hallitus: Harri Peuhkuri (pj.), Juha Mesiäinen, Aki Savinainen, Tapani Hautamäki ja Saku Heiskari • Jäsenyrityksiä 32 • Varsinaisia jäseniä 57, Kannatus- ja opettajajäseniä 57, vapaajäseniä 22 ja kunniajäseniä 9 henkilöä

Vuosikokousedustajat ehtivät myös vaihtaa rennosti kuulumisia.

2/2015 väri ja pinta 23

Kestävä rakentaminen

Betonirakenteiden korjausten

ennakointi helpottuu

teksti Heidi kähkönen kuvitus istockPHOTO

Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetään laskentamallia, jolla betoniseinän käyttöikää voidaan arvioida entistä tarkemmin ja tarvittavat korjaukset mitoittaa sekä ajoittaa paremmin.

T

ampereen teknillisessä yliopistossa on kehitteillä ennustemalli, jonka avulla betonijulkisivujen käyttöiän pystyy arvioimaan entistä tarkem­ min. Kun malli tarkentuu, betoniseinän las­ kennallinen käyttöikä pitenee. Käytännössä esimerkiksi julkisivukorjausten ennustetta­ vuus paranee.

Korroosiovaurioiden osalta betoni­seinän vaurioituminen voidaan jakaa kahteen vaiheeseen: käynnistymisvaiheeseen ja ak­ tiivisen korroosion vaiheeseen. Nykyinen, käytössä oleva ennustemalli perustuu vain käynnistymisvaiheen laskentaan. Uusi malli yhdistää vanhaan myös aktiivisen korroo­

sion vaiheen, jolloin saadaan tarkempia arvioita siitä, milloin korjaustoimenpiteet ovat tarpeen.

– Mallin avulla voi saada paremman käsityksen siitä, milloin kevyemmät kor­ jaustavat ovat vielä mahdollisia aktiivisen korroosion aikana. Silloin voidaan hyvin käyttää pinnoitus- ja paikkauskorjauksia.

Vastaavasti voitaisiin tietää, milloin on syytä tehdä raskaampia peittäviä korjauksia, tutkija Arto Köliö Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.

Diplomi-insinööri Köliö on tohtori­ koulutettavana TTY:n elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä. Laskentamalli perustuu

60 milj. km

2

24 VÄRI JA PINTA 2/2015

Mallinnus tulee tarpeeseen Suomessa on säälle alttiita betonijulkisivuja 60 miljoonaa neliökilometriä. Niiden kunnossapitoa hankaloittaa kustannusten ja rakennusten koko kannan toimintakyvyn arvioimisen haasteellisuus.

Vanha laskennallisen käyttöiän arviointimalli päättyy siihen, mistä korroosio alkaa.

Uusi malli keskittyy aktiivisen korroosioajan arviointiin.

Tutkimuksen alustavien tulosten perusteella voidaan betonirakenteen laskennallista käyttöikää pidentää huomattavasti.

laskennallinen käyttöikä / uusi malli laskennallinen käyttöikä / vanha malli käyttöiän päättymishetki

käynnistymisvaihe

korroosiovaurion eteneminen

aktiivinen korroosio

aika Käyttöiän päättymishetki nykyisen mitoitusmenetelmän mukaan

"

betonin halkeaminen

betonin lohkeaminen

Betonijulkisivu vaurioituu, kun betonin sisällä oleva raudoitus ruostuu ja ruosteen aiheuttama paine halkaisee betonia. Teräs paisuu ruostuessaan poikkileikkausmitaltaan jopa nelinkertaiseksi.

2/2015 väri ja pinta 25

tuhannen betonijulkisivun ja parvekkeen kuntotutkimusaineistoon ja kentältä kerät­ tyihin näytteisiin. Aineistoa on analysoitu tilastollisesti ja Köliö on selvittänyt, mitkä muuttujat vaikuttavat betoniseinän käyttö­ ikään.

Hiilidioksidi käynnistää korroosion

Betonijulkisivu vaurioituu, kun betonin sisällä oleva raudoitus pääsee ruostumaan ja ruosteen aiheuttama paine halkaisee betonia. Betonin pintaan voi ilmestyä halkeamia, ja lopulta julkisivuremontti on tarpeen. Korroosion käynnistymisvaiheen kestoa arvioidaan karbonatisoitumisen ja kloridien tunkeutumisen mallintamisen avulla.

– Karbonatisoitumisilmiössä hiilidiok­ sidi tunkeutuu betoniin ja reagoi betonissa olevan kalsiumhydroksidin kanssa. Kor­ roosiosuoja perustuu siihen, että betonissa ph-arvo on korkea, ja karbonoitumisessa on kyse ph-arvon laskusta. Hiilidioksidi etenee rakenteeseen ajan myötä rintamana, Köliö kuvailee.

Kloridien tunkeutuminen taas aiheutuu sateen ja ilmankosteuden mukana tulevien suolayhdisteiden kulkeutumisesta betoni­

rakenteisiin. Suomessa betonin vauriot aiheutuvat pääosin karbonatisoitumisesta, mutta esimerkiksi teiden suolaaminen vaikuttaa betonisiltojen rakenteisiin.

– Erityisesti 70-luvulla valmistuneiden rakennusten kanssa on se tilanne, että nykyisen käyttöikämallin mukaan laskien karbonatisoituminen on jo saavuttanut raudoituksen ja käyttöikä olisi jo ohi, Köliö kertoo.

Suomen olosuhteet ovat erilaiset ver­ rattuna muuhun Eurooppaan. Suomessa on kylmät talvet, ja pakkasella korroosio hidastuu. Toisaalta syksyt ovat pitkiä ja kos­ teita, jolloin rakenteet eivät pääse kuivu­ maan kunnolla. Suomessa viistosaderasitus keskittyy erityisesti etelään ja lounaaseen päin suunnatuille seinämille. Nämä erityis­ piirteet on huomioitava laskelmissa.

Korjaukset tarpeiden mukaan

Tutkimuksessa on selvitetty korroosio­ vaurioiden syntymistä vaurioituneiden betoninäytteiden laboratoriotutkimuksil­ la sekä laskemalla taaksepäin aktiivisen korroosion aikaa. Aivan vielä laskentamalli ei ole valmis käyttöön. Tällä hetkellä Köliö kehittää yksinkertaisia matemaattisia kaa­ voja, joilla käyttöikää voisi arvioida.

– Lineaarinen malli, jossa kerrointen määrä on pieni, voisi olla toimiva, Köliö pohtii.

Köliö olisi itse mielellään mukana betonirakenteiden suunnitteluohjeistuksen kehittämisessä ja päivitystyössä. Käytän­ nössä olisi korjaussuunnittelijoiden ja rakennusinsinöörien työ ottaa uusi malli käyttöön.

– Näkisin, että on tilaajan ja rakennut­ tajan asia ajatella käyttöikää ja sitä, mihin käyttöikätavoitteeseen halutaan päästä.

Mahdolliset kustannussäästöt kiinnos­ tavat varmasti monia, mutta taloudellisiin vaikutuksiin malli ei ota kantaa. Silti Köliö uskoo, että mallin käyttöönotosta voisi olla taloudellisia hyötyjä, kun korjaustoimen­ piteet mitoitettaisiin oikein.

– Kun otetaan eurot mukaan laskelmiin, tulee monimutkaisuutta. Tämä tutkimus pysyy teknisessä käyttöikämaailmassa.

Tutkimusryhmässä tapahtuu

Köliön tutkimusta ohjaa dosentti Jukka Lahdensivu, jonka keräämään aineistoon Köliön tutkimus perustuu. Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä TTY:n materiaaliopin laitoksen ja Insinööritoimisto Lauri Meh­ don kanssa. Rakenteiden elinkaariteknii­

Sään vaikutukset syynissä • Säälle alttiiden betonirakenteiden korroosiovauriot -tutkimushanke aloitettiin tammikuussa 2012.

• Tutkimuksen vastuuhenkilöitä ovat projektipäällikkö TkT Jukka Lahdensivu sekä vastaava tutkija DI Arto Köliö.

• Hanke toteutetaan yhteistyönä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan ja Materiaaliopin laitoksen, Tallinnan teknillisen yliopiston ja Insinööritoimisto Lauri Mehdon kesken.

• Tällä hetkellä tutkimus keskittyy luomaan laskentamenetelmää eri olosuhteissa olevien rakenteiden aktiivisen korroosioajan arvioimiseksi.

26 VÄRI JA PINTA 2/2015

kan tutkimusryhmässä tapahtuu paljon muutakin mielenkiintoista.

– Teemme paljon työtä myös uudis­ rakentamisen kanssa pitkäaikaiskestävyy­ den parantamiseksi. Uusia asioita ovat energiatehokkuusasiat sekä rakennus­ kannan sopeutuminen ilmastonmuutok­ seen, Köliö kertoo.

– Lisäksi ryhmässä tutkitaan materi­ aalitehokkuutta eli rakennustoiminnan hiilijalanjälkeä. Betonimateriaalilla on melko suuri hiilijalanjälki.

Myös kosteus- ja homevauriot kuulu­ vat tutkimusryhmän aihealueiden piiriin, ja yhdeksänjäsenisen ryhmän tutkijat ovat olleet aktiivisia vaikuttajia kansallisissa hometalkoissa. Kosteusvaurioasiat ovat olleet julkisuudessa paljon esillä, mutta käyttöikäpuolella betonivaurioista ei ole juurikaan puhuttu, vaikka julkisivu­ remontit ovat alituinen ja kallis riesa.

– Aktiivisen korroosion vaihe oli se puuttuva palanen, joka käyttöikäpuolella kiinnosti.

Köliön tutkimusohjelman rahoitus on peräisin Suomen Akatemialta ja rahoitus­ ohjelma kestää vuoden 2015 loppuun asti. Viimeisteltyä käyttöikämallia voi siis odottaa loppuvuodesta.

betonirakentamista yli 60 vuotta

1950 Ensimmäinen betonielementtirakenteinen julkisivu on tiettävästi rakennettu vuonna 1950 Hotelli Palacen taloon Helsingissä.

1954 Ensimmäiset betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyyteen vaikuttavat suunnitteluohjeet julkaistiin vuonna 1954.

1960–1970 on ollut betonielementti­rakentamisen ­aktiivisinta aikaa.

Kausittain vaihtuvat trendit vaikuttavat siihen, mitä markkinoilla tarjotaan. Mitä uutta sisustusarkkitehti näkee pintojen tulevaisuudessa?

teksti alisa kettunen kuvat istockPHOTO

Tuoretta ilmettä Pintaan

1

Elävää pintaa

Materiaaleissa tuloaan tekevät elävän pinnan vaikutelman

luovat materiaalit. Aina suosittu puu toimii hyvin vaikkapa tehosteseinänä. Normaalin paneeliseinän lisäksi voi myös pyrkiä puun veistosmaiseen asetteluun. Luonteikkaan ja elävän pinnan voi toteuttaa myös betonilla – esimerkiksi betonilattia on helppohoitoinen ja tyylikäs ratkaisu.

Kosteissa tiloissa pyritään saumattomuuteen valitsemalla esimerkiksi isoa, rektifioitua eli mitallistettua laattaa mahdollisimman pienen sauman saamiseksi. Vaihtoehtoisesti valitaan jonkinlainen laasti tai betonipinta, joka on täysin saumaton.

2

Väriä valkoisen tilalle

Maalien sävyissä pastellit pitävät edelleen pintansa, vaalean-

sininen ja lohenpunainen ovat yhä suosittuja värejä. Pastelleihin sointuvat harmaan eri sävyt täydentävät värimaailmaa.

Tikkurilan vuoden 2015 trendivärikatsauksessa esiin nostettiin myös villimmät neonvärit ja metallinkiilto pienissä määrin kontrastia luomassa.

Seinien maalauksessa nouseva trendi on maalata kaikki seinät samalla sävyllä tehosteseinän sijaan, jolloin maali on vastine tapetille.

Pikkuhiljaa ollaan myös luopumassa ajatuksesta, että maalaamalla kaikki valkoiseksi korostetaan neliöitä ja luodaan tilaa. Pelkkää valkoista kannattaa välttää, kun samalla vaivalla värejä hyödyntäen saa aikaan säväyttävämmän ja tyylikkäämmän tilan.

3

Tapettikuosi tilan mukaan

Tapettikuosi valitaan sisustuksessa sen mukaan, millaisia kalusteita tilassa on. Myös yllättävät yhdistelmät ja ääripäät voivat toimia yhdessä, esimerkiksi vanhat arvokkaat antiikkikalusteet moderniin tapettiin yhdistettynä.

Yleisesti tapettien tulemista odotellaan edelleen, ja niiden sijaan tulemistaan tekevät erilaiset sisustustarrat. Helppokäyttöiset tarrat ovat olleet jo jonkin aikaa suosiossa ulkomailla, ja trendi näyttää kasvavan myös Suomessa.

28 VÄRI JA PINTA 2/2015

4

valoilla pinnat esiin

Usein suomalaiset ovat turhankin varovaisia –

pintojen valitsemisessa ja käytössä voisi olla paljon rohkeampi. Valoilla saa helposti muutettua tilan tunnelmaa, vaikka pintamateriaalit pysyisivätkin perinteisinä.

Led-valot ovat viime aikoina yleistyneet merkittävästi. Valaisimen sijaan sisustuksessa voidaan näyttää pelkkä valo, esimerkiksi kattovalaisimen sijaan voi käyttää kattoon upotettuja valoja jos katon rakenne sallii sen. Suuntaamalla valon saa kiinnostavaa elävyyttä esimerkiksi korkeaprofiilisiin pinta­ materiaaleihin.

5

Vaaleutta lattiaan

Lattiapinnoissa esiin nousevat lämpimän harmaan sävyt ja vaaleat puulattiat. Tasapainoinen, rauhallinen sävy lattiassa tasoittaa muuta värien käyttöä.

Materiaaleissa hyödynnetään imitointia. Laatoissa tapahtuu kehitystä ja esimerkiksi marmori voidaan korvata sitä jäljittelevällä laatalla, jolloin silmämääräisesti eroa on vaikea huomata. Myös puuta hyödynnetään muissa materiaaleissa: laminaateissa luonnollisia puun pintakuviointeja jäljittelevät kuosit ovat ulkoasultaan hyvin lähellä aitoa puulankkua.

6

tärkeintä on työn jälki

Trendit ovat pitkälti suuntaviivoja, jotka vaikuttavat

Pikkuhiljaa ollaan luopumassa ajatuksesta, että maalaamalla kaikki valkoiseksi korostetaan neliöitä ja luodaan tilaa.

siihen, mitä on markkinoilla. Ilmiöt ja trendit muun muassa maaleissa, päällysteissä ja pintamateriaaleissa kehittyvät usein pikkuhiljaa. Paras lopputulos syntyy, kun sekä kuluttajat että ammattilaiset tekevät työnsä huolellisesti trendeistä välittämättä ja työn jälkeen keskittyen. Silmät kannattaa kuitenkin pitää auki, jotta osaa poimia markkinoiden parhaat ja aikaa kestävät helmet.

Juttua varten haastateltiin Sisustussuunnittelijat ry:n puheenjohtajaa Tatu Ahlroosia.

2/2015 väri ja pinta 29

n a l a a r i a S de h o k s u a saneer

Hyvä hygienia on potilaan turva Sairaalan saneerauksessa remontoitavien tilojen loppukäyttö on pidettävä koko ajan mielessä. Puhtaudesta ja työn laadusta ei voi tinkiä.

Katja Jaatinen kiinnittää pintakäsittelijän työssään keskussairaalalla erityishuomion siisteyteen.

Suojalasit on riisuttu poikkeusluvalla.

30 VÄRI JA PINTA 2/2015

teksti Kirsi Haapamatti kuvat Juha Harju ja Seinäjoen keskussairaalan arkisto

S

einäjoen keskussairaalan neurologisen osaston käytävää kulkiessa on ensin vaikea uskoa, että tilat ovat käytännössä enää loppusiivousta vaille. Joissakin huoneissa jo siivotaankin, imurit käyvät ja suojamuoveja poistellaan. Viimeisten sähkötöiden vuoksi käytävien katot ovat vielä auki. Näkymä paljastaa mutkikkaan ja monipuolisen sairaalatekniikan.

Ilma on raskasta hengittää, ja siihen on syy. Remontoitavaa sairaalan osaa ei ole vielä ilmastoitu, sillä kytkeminen talon muuhun ilmastointiin on mahdollista vasta, kun viimeinenkin nurkka on puhdistettu.

– Siisteydestä on pitänyt pitää huolta koko remontin ajan, kaikissa työvaiheissa, yrittäjä Marko Lehtimäki Maalausliike R. Lehtimäestä sanoo.

– Jos sairaalatyömaata vertaa vaikka tavalliseen asuin- tai toimistorakennukseen, asenne puhtauteen on aivan toinen, vaikka tietenkin aina pyrimme huolehtimaan paikat siistiksi.

Katja Jaatinen ja Marko Lehtimäki ovat osa viisihenkistä saneeraustiimiä.

Lehtimäki työntekijöineen on saneerannut huoneiden ja käytävien seinien sisäpinnat. Rakennusliike asensi seinät, Lehtimäki tiimeineen kittasi, listoitti, pinnoitti ja maalasi. Vuoden 2014 maaliskuussa aloitettuun saneeraukseen on Maalausliike R. Lehtimäeltä­osallistunut viiden hengen porukka.

– Kun tulimme tänne kesällä, tila oli oikeastaan vain yksi iso halli. Rakennusliik-

Keskussairaalarakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1977. Laajentuvan sairaala-alueen uusin rakennus, Y-talo, otettiin käyttöön vuonna 2012.

2/2015 väri ja pinta 31

Seinäjoen keskussairaalan valtavan rakennusmassan saneeraustyöt jatkuvat vielä.

keiden työntekijöitä, sähkömiehiä ja muita remontoijia on hyörinyt täällä paljon.

Yhteistyössä nämä osastot ovat nyt valmistuneet. Esimerkiksi meidän työllemme tärkeän asian, huoneiden pölynsuojauksen, on rakennusliike hoitanut.

Huoneiden oviaukot suljetaan huolellisesti muovilla, kun järeämmät työt on tehty, ja ryhdytään tekemään pintoja. Lehtimäen tiimi on käyttänyt projektissa ensimmäisten joukossa antimikrobista lasikuitutapettia, joka on kehitetty erityisesti vaativan hygienian kohteisiin.

Antimikrobinen tapetti sairaalabakteereja vastaan

Katja Jaatinen asettaa lasikuitutapetti­ vuodan jämptisti huoneen seinälle ja silottaa sen tarkasti. Sairaalan kaikkien pintojen on oltava sileitä ja siten helposti puhdistettavia. Jaatisen käsittelemä tapetti on merkityksellinen lisä hygieniavaatimukseen.

– Tämä on antibakteerista tapettia.

Sen asentaminen ei poikkea tavallisesta lasikuitutapetista muutoin kuin tuntuman puolesta. Tämä ei ole niin tikkuista, mikä on käsille mukavampaa. Se kiinnitetään kuten lasikuitutapetti, samalla liimalla ja menetelmällä. Lopuksi vielä maalaamme tapetoidut seinät hankausta ja pesua hyvin kestävällä maalilla, Katja Jaatinen selvittää.

Jaatinen työtovereineen asentaa nyt remontin loppusuoralla oleville kahdelle sairaalaosastolle antibakteerista tapettia kaik-

32 VÄRI JA PINTA 2/2015

HomeStop-lasikuitutapetin toimitti keskussairaalaan Fintex-Tetrakem Oy.

Bakteeriton tapetti • Lasikuitutapetin pinnoite tappaa mikrobit.

• Teho perustuu antimikrobiseen metallisuolaan, jolla tapetti on pinnoitettu.

• HomeStop-käsitellyn lasikuitu­tapetin toimitti kohteeseen Fintex-Tetrakem Oy.

kiaan tuhannen neliön alalle. Sairaalan suunnittelukoordinaattori Kirsti Saarremaa sanoo erikoistapetista olevan kahtalaista hyötyä: – Antimikrobisena ja matalaprofiilisena pintana se on helppo pitää puhtaana. Tämä suojaa potilaita, joilla on alentunut vastustus­ kyky, kuten näillä osastoilla esimerkiksi syöpä­potilailla on. Puhtaat ja bakteereja tappavat pinnat suojaavat myös hoitohenkilö­ kuntaa ja muita ihmisiä, kun bakteerit eivät leviä. Parhaimmillaan antibakteerinen tapetti auttaa vähentämään tuhoisia, hanakasti lisääntyviä sairaalabakteereja.

Antibakteerista tapettia on asennettu nyt remontoitujen osastojen toimisto- ja sulku­ tiloihin. Potilashuoneissa on maalipinta sekä muovisuoja vuoteiden kohdalla. Sulkutila toimii eteistilana eristyshuoneille, joissa hoidetaan eristystä vaativia potilaita. Hoitohenkilökunta pukeutuu sulkutilassa suojavaatteisiin ennen potilaan luo menemistä.

Antibakteerinen seinäpinta on näissä tiloissa hyvä ratkaisu. Materiaalivalintojan lisäksi Saarremaa kertoo sairaalan saneerauksessa huolellisuuden olevan avainasemassa.

– Pintojen on oltava tasaisia ja helposti puhdistettavia, mikä tietenkin vaatii tarkkuutta tekijöiltä.

Antimikrobisen lasikuitutapetin myyntipäällikkö Mika Laitinen Fintex-Tetrakem

Kärkenä hygieenisyys • Seinäjoen keskussairaalan rakennuskompleksissa aloitettiin mittava saneeraus vuonna 2012, kun uusi lisä­ rakennus Y-talo valmistui.

• Sairaalan ensimmäiset osat ovat valmistuneet vuonna 1977.

• Keväällä 2014 alkanut ja maaliskuussa 2015 valmistuva saneeraus on sairaalan A-osalla, eli kyseessä on sydän- ja munuaispotilaiden osasto sekä neurologian ja hematologian osasto.

Öko-Tex

standardi 100

Fintex homeStop -lasikuitutapetilla on merkintä Öko-Tex standardi 100, luokka 1. Se tarkoittaa, että lopputuote eli tapetti on testattu ja hyväksytty eikä sisällä haitallisia aineita. Merkintä sisältää myös tuotteiden valmistusta ja niiden ympäristöystävällistä hävittämistä koskevia vaatimuksia.

• Hygieenisyys eli helppo puhdistettavuus on sairaalan pinnoissa tärkeää.

2/2015 väri ja pinta 33

Oy:stä sanoo tapetin pidentävän tilan elinkaarta, sillä mikrobit eivät pysty elämään tapetin pinnalla eivätkä pysty läpäisemään sitä.

– Jos seinärakenteessa on ongelma, esimerkiksi hometta, antimikrobinen tapetti passivoi sen. Sairaalaympäristössä tapetti on siksi varmasti erinomainen.

Pölynhallintataitoja kurssilta

Maalari Katja Jaatinen kävi sairaalan tarjoaman Pölynhallinta rakennustyömaalla -kurssipäivän, jossa opetettiin työtapoja, joilla saneerauksessa väkisinkin syntyvää pölyä voidaan – ellei vähentää – ainakin hallita.

– Tilan eristäminen on tärkeintä. Ja imurithan ovat meillä joka työvaiheessa mukana, eli siivoamme syntyvän sotkun heti ennen kuin se leviää. Lisäksi täällä on ollut siivousyrityksen työntekijöitä, Jaatinen kertoo. – Minusta siisteys on hyvä juttu: on mukavampi itsellekin työskennellä, kun saa olla pölyttömässä tilassa.

– Sairaalan puolelta on oltu tarkkoja pölyn­torjunnan suhteen. Noin kerran viikossa on käynyt tarkastaja katsomassa tilanteen, Marko Lehtimäki kertoo.

– Hygieniavaatimukset hieman hidastavat työntekoa, se on selvä. Tiesimme asian kuitenkin jo remontin alkaessa, eli tähän on varauduttu. Sairaalaremonttia ei yritys

"Jos sairaalatyömaata vertaa vaikka tavalliseen asuin- tai toimistorakennukseen, asenne puhtauteen on aivan toinen."

Maalariyrittäjä Marko Lehtimäki pitää sairaalaa mielenkiintoisena saneerauskohteena.

34 VÄRI JA PINTA 2/2015

minun aikanani ole tehnyt, mutta esimerkiksi elintarviketilojen rakentamisessa olen tottunut puhtauden tärkeyteen, yrittäjä lisää.

Omat haasteensa sairaalan remontille on tuonut se, että rakennus on jatkuvassa käytössä. Saneeraustyöntekijät kulkevat remontoitaville osastoille rakennuksen ulkopuolelle asennetun hissin kautta, eivät toki sairaalan käytävien kautta.

Aikatauluissa on pysyttävä

Rakentajien, pintakäsittelijöiden, sähköasentajien ja siivoojien voimainponnistus osastoilla päättyy pian, ja sen on päätyttävä kertalaakista. Kun osastojen ilmastointi kytketään päälle, ei yksikään pölyttävä työvaihe saa olla enää kesken.

– Tähän saakka pölyn leviäminen muualle sairaalaan on estetty muovittamalla remontoitavat huoneet huolellisesti. Lisäksi huoneissa ja käytävillä on ollut alipaine­ koneita. Kun joku avaa oven sairaalan muusta osasta remontoitavalle puolelle, kone imee puhtaan ilman tänne, eikä pölyä puhtaalle puolelle.

Kun ilmastointi käynnistetään, pöly pääsisi leviämään sairaalan muille osastoille.

Nyt saneerausprojekti on loppusuoralla.

– Pian ilmastointia aletaan testata, mutta silloin me olemme jo poissa, Lehtimäki hymyilee.

Sein채joen keskussairaalan neurologisen osaston saneeraus on l채hes loppusiivousta vaille valmis.

2/2015 v채ri ja pinta 35

Työturvallisuus

Kiinnitä huomiota näihin asioihin kypärää hankkiessasi

1

Leukahihna. Onko hihna helppo kiinnittää ja kiristää? Pysyykö kypärä napakasti paikallaan?

Valitse

2

kypärä harkiten

Hyvä kypärä sopii käyttötarkoitukseensa ja istuu napakasti käyttäjälleen. Leukahihnan käyttö parantaa oleellisesti kypärän suojaavuutta.

Koko ja istuvuus.

Tuntuuko kypärä sopivan kokoiselta ja miellyttävältä päässäsi?

3

Paino ja painopiste. Onko kypärän paino jakautunut mielestäsi oikein? Tuntuuko kypärä painonsa puolesta vaivattomalta käyttää?

4

Päässä pysyminen. Miten kypärä istuu päähän? Tulisiko aluspipon mahtua kypärän alle?

teksti Tuomas Lehtonen kuva vesa tyni

uojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila vakuuttaa, että kaikki Suomessa myynnissä olevat kypärät ovat testattuja ja turvallisia. Kypärä tulee kuitenkin valita käyttötarpeen mukaan.

– Liikkeelle lähdetään työmaan riskiarvioinnista. Ensiksi mietitään, millaisilta riskeiltä halutaan suojautua. Kypärät voidaan jakaa teollisuuskypäriin eli niin sanottuihin raksakypäriin ja kiipeilykypäriin. Teollisuuskypärät suojaavat parhaiten putoavilta esineiltä ja kiipeilykypärät putoamistilanteissa pään iskeytymiseltä, Humppila kertoo.

Raksakypärien tulee täyttää EN397-standardin vaatimukset. Testeissä kypärän päälle pudotetaan metrin korkeudesta viiden kilon painoinen esine. Kypärän tulee kestää särkymättä ja sen tulee pystyä rajoittamaan käyttäjän päähän kohdistuva iskuvoima

36 VÄRI JA PINTA 2/2015

"Käyttäjän on sovitettava kypärää henkilökohtaisesti, samaan tapaan kuin kenkää."

500 kiloon. Kypärän on suojattava käyttäjän päätä myös puristavilta voimilta ja siinä on oltava kiinnityspisteet kaksipistekiinnitteiselle leukahihnalle.

Hihna ei ole kypärissä pakollinen, mutta erittäin hyödyllinen. Humppilan mukaan Rakennusteollisuus RT:n leukahihnasuosituksen myötä hihnan käyttö on lisääntynyt selvästi työmailla.

Kiipeilykypärässä on vähintään kolmi­ pistekiinnitteinen leukahihna, joka varmistaa kypärän päässä pysymisen ja tukevuuden. Kiipeilykypärien on oltava EN12492-standardin mukaisia. Niiden on läpäistävä päässäpysymis- ja iskunvaimennustestit. Kypärän on suojattava käyttäjää niin ylhäältä, sivulta kuin takaakin tulevilta iskuilta.

– Joihinkin kaksipistekiinnitteisiin kypäriinkin on saatavissa monipistekiinnitteisiä leukahihnoja. Jos hihna vaihdetaan, tulee varmistaa, että monipistehihna on hyväk-

6

Puhdistettavuus. Miten helppoa kypärä on puhdistaa? Tulisiko hikinauhaa pystyä vaihtamaan?

7

Lipallinen vai lipaton malli. Lippa suojaa, mutta voi olla myös tiellä.

8

Sadekouru. Teetkö töitä paljon ulkona?

Tarvitaanko lisäsuojaa sateelta?

9

Ilmastointiaukot.

Ovatko ilmastointiaukot riittävän isot? Voivatko aukot aiheuttaa vaaran työssä?

5

Lisävarusteiden liittämismahdollisuus. Halutaanko kypärään kiinnittää esimerkiksi visiiri, lamppu tai kuulo­ suojaimet?

sytty kyseiseen kypärämalliin, Humppila muistuttaa.

Testaa ennen kuin ostat

Humppila suosittelee käymään kypärä­ ostoksilla liikkeessä, joka kuuluu Suomen työsuojelualan yritysten liittoon. Koulutetut myyjät osaavat opastaa käyttötarkoitukseen sopivan kypärän valinnassa.

– Käyttäjän on sovitettava kypärää henkilö­kohtaisesti, samaan tapaan kuin kenkää. Pään malli ja omat mieltymykset vaikuttavat olennaisesti valintaan. Kannattaakin kokeilla erilaisia ja erimerkkisiä vaihtoehtoja, Humppila sanoo.

Kypärien painossa ja painopisteessä on isoja eroja, ja kypärien hintahaarukka on suuri. Kalleimman kypärän hinnalla saisi jopa kymmenen edullisimman hintaluokan mallia. Kiipeilykypärät ovat useimmiten raksakypäriä arvokkaampia. Edullisimmissa kypärissä säätömahdollisuudet ja käyttö-

mukavuus eivät välttämättä yllä kalliimpien mallien tasolla.

– Monipistehihnalla varustetuissa kypärissä on aina pikalukitus. Riittää, että hihnan kireyden säätää kerran sopivaksi, sillä hihna ei löysty käytössä. Kiipeilykypärä pysyy monipistehihnan ansiosta raksakypärää paremmin päässä.

Humppila kehottaa miettimään, millaisia suojavälineitä ja lisävarusteita kypärän kanssa haluaa käyttää. Tarvitaanko visiiriä, suojalaseja tai kuulosuojaimia? Halutaanko käyttää alushuppua tai onko tärkeää pystyä vaihtamaan kypärän hikinauha?

– Käytettävien varusteiden on sovittava yhteen kypärän kanssa. Kypärän kanssa ei esimerkiksi voi käyttää mitä tahansa kuulosuojaimia, Humppila muistuttaa.

Kypärä ei ole ikuinen

Kypärästä kannattaa pitää hyvää huolta, jotta se kestää käytössä pitkään. Säännöl-

10

Kuuluuko pakkaukseen käyttöohjeet ja tyyppihyväksyntää koskevat tiedot? Nämä pitäisi olla kaikkien kypärien tuotepakkauksissa mukana.

linen puhdistus, hikinauhan vaihto ja kuntotarkastus on hyvä linkittää osaksi arjen perusrutiineja. Kypärä on kuitenkin käyttötavara, joka ei kestä ikuisuutta.

– Kypärät vanhenevat, joten valmistajat ilmoittavat niille ohjeelliset käyttöikä­ suositukset. Laadukas ja hyvin hoidettu kypärä voi kestää siisteissä työolosuhteissa jopa 10 vuotta, mutta yhtä hyvin niiden käyttökausi voi jäädä pariin vuoteen. Aina kypärä ei kuitenkaan kestä ilmoitettua aikaa. Esimerkiksi työmaan voimakas UV-säteily vanhentaa kypärän nopeasti ja mahdolliset putoamiset ja kolhiintumiset voivat tehdä kypärästä kerralla entisen. Jos kypärässä näkyy pahoja kolhuja tai muita vaurioita, se tulee heti vaihtaa uuteen.

Humppila muistuttaa, ettei kypärää saa maalata tai tarroittaa. Erilaiset liimat ja maalit saattavat nimittäin vaikuttaa kypärän lujuuteen ja käyttäytymiseen vaara­ tilanteissa.

2/2015 väri ja pinta 37

Liittojen uutisia Jäsenyys mukaan laatukeskusteluun Helmikuun 24. päivänä Rakennusteollisuus RT:n liittoyhteisöjen hallinnot kokoontuivat edellisvuosilta tuttuun tapaan yhteis­ seminaariin. Päivän keskeinen tarkoitus on ylläpitää toimialojen välistä keskustelua ja – pintatoimialan näkökulmasta – tuoda esille pääurakoitsija-aliurakoitsija-suhteeseen liittyviä ongelmakohtia ja kehittämistarpeita.

Päivän keskeisin teema oli tänä vuonna rakentamisen laatu. RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi perusteli seminaarin avaavassa puheenvuorossaan vakuuttavasti näkökulmaansa, jonka mukaan toimintatapojen muutos organisaatiossa vaatii koko organisaatiokulttuurin muutosta. Kaiken kaikkiaan päivän aikana oltiin jopa liikuttavalla tavalla yhtä mieltä siitä, miten laadun tekemisestä on vastuussa jokainen meistä, yhdessä ja erikseen.

Paneelikeskustelussa ”Jäsenyydestä kilpailuetua” aliurakoitsijan karun näkökulman keskusteluun toi Pintaurakoitsijat ry:n puheenjohtaja ja RT:n hallituksessa pintatoimialaa edustava Jari Jussila. Jussila totesi aliurakoitsijan näkökulmasta, että vaikka RT:n liittoyhteisön jäsenyydestä on

UUTU

monia muita etuja, tilaajan tehdessä hankintapäätöstä ei jäsenyydestä ole hyötyä, jos ei haittakaan: silloin ratkaisee ainoastaan hinta.

Pintaurakoitsijat ry ja Lattian- ja Seinänpäällysteliitto ry pitävät tärkeänä sitä, että keskustelua RT:n toimialojen välillä edelleen jatketaan. Vielä tärkeämpänä liitot pitävät kuitenkin sitä, että vihdoinkin siirrytään juhlapuheista tekoihin. Jos pääurakoitsija aliurakoitsijaa valitessaan tuijottaa pelkkää hintalappua, on hyvinkin mahdollista, että pääurakoitsija tulee tilanneeksi jotakin muuta kuin laatua.

Organisaatiokulttuurin muutos kun edellyttää, että yhtiön johdon lisäksi myös se hankintapäätöksen ihan oikeasti tekevä henkilö on sisäistänyt organisaationsa toimintakulttuurin ja sitoutunut noudattamaan sitä.

•KirjoittajaT Maarit Leppänen ja Jari Lahtinen, Pintaurakoitsijat ry ja Lattian- ja Seinänpäällysteliitto ry

Tervetuloa vuosikokoustapahtumaan Rovaniemelle!

Pintaurakoitsijoiden 103. vuosikokous­

tapahtuma pidetään Rovaniemellä Rantasipi Pohjanhovissa Rovaniemen Pintaurakoitsijayhdistys ry:n järjestämänä 26.–27.3.2015.

Varsinainen vuosikokous on perjantaina 27.3. Vuosikokoustapahtuma alkaa jo torstaina 26.3. urheilutapahtumilla. Torstaina ratkotaan perinteisesti keilailun mestaruudet.

Uutena urheilutapahtumana järjestetään tänä vuonna ampumakilpailu.

Tervetuloa!

• Pintaurakoitsijat ry ja Rovaniemen Pintaurakoitsijayhdistys ry

U S!

Kristallinkirkas!

LIIMAA JA TIIVISTÄÄ NÄKYVÄT PINNAT -HUOMAAMATTA! Maxi Crystal on täydellinen asennusliima herkille materiaaleille kuten lasi, peilit, harjattu metalli, puu, betoni tai kirkkaan värisille alustoille jossa sauma näkyy.

Liima on erittäin vahva ja toimii myös tiivistykseen -sekä sisällä ja ulkona.

Lue lisää www.bostik.fi -sivuilta.

KRISTLLINKIRKAS LIIIMASAUMA! HUIPPULUOKAN VAHVUUS!

Lakimieheltä

Pahoissa paikoissa?

E

räs tuttuni soitti noin 15 vuotta sitten kesäisenä sunnuntaina silloiselle työnantajalleen: – Olen vähän pahoissa paikoissa, joten jos mitenkään on mahdollista, en tule huomenna töihin. Työnantaja oli ymmärtäväinen, antoi kyseiselle henkilölle maanantaivapaan ja siten salli viikonlopunvieton jatkua vielä yhden päivän.

Käsite ”pahoissa paikoissa” on palannut mieleeni viime aikoina urakoitsi­ joiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ole sellainen paha paikka, jossa jotakin voisi jättää tänään tai huomenna tekemättä ajatuksella, että ehtiihän sen myöhemmin. Vaikka tulevaan sinänsä halutaan varautua, arjessa joudutaan usein keskittymään lähinnä päivittäiseen selviytymiseen ja eräänlaiseen tulipalojen sammutteluun. Ennakointi kahden viikon, saati kahden kuukauden päähän on kuulemma usein niin pirun vaikeaa, kun tänään ei välttämättä tiedä, mitä viikon päästä – tai ylihuomenna – tapahtuu. Kilpailu on kovaa ja raha tiukassa.

Sekä Väri ja Pinta -lehdessä että julkaisijaliitoista Pintaurakoitsijat ry:ssä on viime aikoina tehty muutoksia. Muutosten myötä moni on joutunut venymään, kun tuttuja toimintatapoja on ravisteltu ja työtehtäviä on siirtymäaikana priorisoitu ja jaettu uudelleen. Siten voidaan sanoa, että myös liiton toimistolla ja luottamushallinnossa on oltu viime ajat pahoissa paikoissa.

Kiireestä huolimatta työmarkkinajuristin takaraivossa takoo ajatus, että pahassa paikassa täytyy keskittyä siihen omasta mielestäni kaikkein tärkeimpään: työmarkkinatoimintaan ja jäsenpalveluun. Mielessä on syytä pitää, että työehtosopimusneuvottelut siintävät jo horisontissa. Jäsenpalvelussa ja -tiedotuksessa on keskeistä opastaa jäsenyrityksiä oikeisiin tulkintoihin ja menettelytapoihin erityisesti työ- ja työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä neuvoa urakkasopimuksiin liittyvissä asioissa.

On pyrittävä ratkaisemaan erimielisyydet työntekijäpuolen kanssa ja pitämään yllä hyviä neuvottelusuhteita heihin. On myös tärkeää tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa alan toimintaedellytysten turvaamiseksi ja harmaan talouden kitkemiseksi, jotta oikein toimivat yritykset pärjäisivät kiristyneessä kilpailutilanteessa.

On tärkeää, että julkaisijaliitoissa on tiedossa jäsenyritysten arjen haasteet, jotta niihin voidaan reagoida. Toivonkin, että jokainen urakoitsija muistaa tämän seuraavan kerran, kun miettii sitä, ottaako liittoon yhteyttä vai ei – pahoista paikoista huolimatta tai ehkäpä juuri niiden vuoksi.

Ai niin, se tuttuni toimii tänä päivänä rakennusalalla yrittäjänä, joten hänenkin

käsityksensä pahoista paikoista on nykyisin erilainen kuin 15 vuotta sitten.

Maarit Leppänen asiamies, lakimies, Pintaurakoitsijat ry

"Vaikka tulevaan halutaan varautua, arjessa joudutaan keskittymään lähinnä päivittäiseen selviytymiseen."

Osallistu lehdentekoon

On ensisijaisen tärkeää puhua asioista suoraan eikä vältellä totuuden sanomista ääneen.

Haluamme sinut mukaan keskusteluun!

Juttuehdotuksia voi lähettää osoitteeseen varijapinta@mcipress.fi!

avoin, asiantunteva, käytännönläheinen, edunvalvoja

&

VÄRI Pintakäsittelyalan ammattilehti PINTA

LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTELIITTO RY www.lattia.net Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puh. (09) 1299 262

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI AK-Lattiat Oy Ennekuja 1, 02270 Espoo

0400 462 959 fax (09) 813 4730

EPA Lattiat Oy 010 8329 500 Avainkierto 21, 05840 Hyvinkää fax 010 8329 520 jouni.rilla@epa-lattiat.fi Helsingin Mattotyö ja -myynti Oy (09) 540 4000 Kyttäläntie 6, 00390 Helsinki fax (09) 540 40044 etunimi.sukunimi@helsinginmattotyojamyynti.fi SISTEK Kaakon Kumi Oy/ 0207 619 620 Sisustus-Kiinpo Oy fax 0207 619 621 PL 35 (Harapaisentie 1), 53501 Lappeenranta etunimi.sukunimi@sistek.fi www.sistek.fi

Päällystekolmio Oy (09) 477 2431 Vantaanrinne 14 c/o 4, fax (09) 27 699169 01730 Vantaa Seppo Finnilä Oy (019) 767 517 Äijänkalliontie 7, 12310 Ryttylä fax (019) 767 590 finnila.seppo@kolumbus.fi Suomen Lattiakeskus Oy (09) 2766 930 Asentajantie 4, 01800 Klaukkala fax (09) 2766 9333 Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy 020 7419 810 Tulppatie 22, 00880 Helsinki fax 020 7419 819 www.tekstiililattiat.com Tuusulan Mattotyö Oy Metsäpolku 22, 04300 Tuusula

Kantolan Parketti Oy (03) 535 0300 Vanajatie 11, 13200 Hämeenlinna fax (03) 653 7818 kantolanparketti@kantolanparketti.fi

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Ahma-Lattiat Keijonkuja 4, 40250 Jyväskylä posti@mattotyoikonen.fi

Kodin Lattiat Oy Topiaksentie 3 A, 00760 Helsinki teemu.koivu@kodinlattiat.fi

Lakeuden Lattia Oy Rengastie 23, 60120 Seinäjoki jim.rautiainen@lakeudenlattia.fi

Kymen Parketti Oy Torvitie 3, 45130 Kouvola parketti@kymenparketti.fi

(09) 389 3523 fax (09) 389 3523 0400 806 402 fax (05) 311 6111 www.kymenparketti.fi

Lahden Lattia- ja Seinäpäällyste Oy 010 422 6880 Vieterikatu 6, 15700 Lahti fax 010 422 6887 vesa.kinnunen@llsp.net Lattiakolmio Oy Hermannin rantatie10, 00580 Helsinki thomas.stenius@lattiakolmio.fi Lattiaässät Oy Koulumestarintie 15, 00680 Helsinki jouni.silventoinen@lattiaassat.fi

010 835 7400

010 832 4900 fax 010 832 4910

Maalaus- ja Lattia-ala Oy (09) 681 8720 Itälahdenkatu 19, 00210 Helsinki fax (09) 682 0733 tapio.niemela@maalausjalattia-ala.fi www.maalausjalattia-ala.fi Mattoyhtymä Oy Ansiokatu 2, 15610 Lahti eeva.puska@mattoyhtyma.fi

(03) 875 950 fax (03) 875 9550

Nanten Lattiat Oy 0207 856 602 Teollisuustie 6, 04300 Tuusula fax 2756 800 etunimi.sukunimi@nanten.com www.nantelattiat.com Parketti expert Oy (019) 367 756 Karstuntie 1233, 08480 Karstu 0400 445 906 Parketti Romanoff Oy (09) 540 4430 Kisällintie 3 b, 01730 Vantaa fax (09) 5404 4311 myynti@romanoff.fi www.parketti-romanoff.fi Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy Puolarmetsänkuja 6, 02280 Espoo (09) 8678 400 info@parketti-kemppainen.com fax (09) 8678 4014 www.parketti-kemppainen.com Heikkinen Yhtiöt Oy PL 113 (Koivukummuntie 14 A) 01511 Vantaa tomi.saarinen@heikkinen.fi Parkettilattiat Oy Elontie 71, 00660 Helsinki

0424 9020 30 fax 0424 9020 31

(09) 7568 120 fax (09) 7523 679 www.parkettilattiat.fi

Päijät-Hämeen Laatulaatoitus Oy 0400 99 344 Rekolankatu 15, 15150 Lahti info@laatulaatoitus.fi www.laatulaatoitus.fi

(09) 275 0352 fax (09) 275 0518

050 911 0687 www.ahmalattiat.fi (06) 4292 400 fax (06) 4292 444

Laatoitusliike Laattamestarit Oy 0400 642 055 Teollisuuskatu 5 fax (014) 520 167 44150 Ääänekoski www.laattamestarit.fi laattamestarit@laattamestarit.fi Laattatyö Wikman Oy fax (03) 341 5558 Vihnuskallionkatu 16, 37150 Nokia 0500 862 933 Mattoasennus Olli Niinimäki Oy 014 374 2816 Ritarintie 22 fax 017 374 2816 40930 Kinkomaa (Muurame) maaoas.niinimaki@elisanet.fi Oro Urakointi Oy Miilukatu 7, 40320 Jyväskylä toimisto@orourakointi.fi

010 424 2400 fax 010 424 2411

Porin Mattotyö Ky Palokunnantie 2, 28360 Pori janne.tommila@mattotyo.net

044 346 0004 fax (02) 635 5684 www.mattotyo.net

Salon Parketti ja Mattotyö Oy Santanummenkuja 2, 25190 Pertteli markusoinonen@hotmail.com

0400 822 453

Oy Skandia Lattia-Golv Ab 040 565 1613 Rinnakkaistie 31 B 1, 65350 Vaasa jukka.kanerva@skandialattia-golv.fi www.skandialattia-golv.fi Tammer-Lattiat Oy Takojankatu 4, 33540 Tampere tammer-lattiat@tammer-lattiat.fi

(03) 255 1900 fax (03) 255 1913 www.tammer-lattia.fi

Tampereen Lattiamestarit Oy Messukyläntie 1, 33700 Tampere jorma.ågren@lattiamestarit.fi

040 504 9129

Tampereen Pinta-Asennus Oy (03) 3672 862 Rajasilta 1, 33880 Lempäälä fax (03) 3672 863 pinta-asennus@pinta-asennus.fi www.pinta-asennus.fi TeppMan Oy Pitkämäenkatu 28, 20250 Turku etunimi.sukunimi@teppman.fi

(02) 273 6666 fax (02) 273 6623 www.teppman.fi

Turun Tapetti ja Matto Oy (02) 271 1000 Orikedonkatu 2, 20380 Turku fax (02) 271 1030 myynti@tapettijamatto.com www.tapettijamatto.com Turun Ykkösparketti Oy Saukonojantie 27 20250 Turku tiedustelut@ykkosparketti.fi

(02) 251 1421 fax (02) 251 1421

Oy Villen Parketti – Villes Parkett Ab (06) 312 2799 PL 76 (Asemakatu 39) fax (06) 312 2799 65101 Vaasa myynti@villenparkett.fi ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kallan Parketti Oy 044 304 3532 Kasarmikatu 10 A 9, 70110 Kuopio info@kallanparketti.fi www.kallanparketti.fi Kuopion Parkettiasennus Oy Kalevalankatu 10 70500 Kuopio info@dtf.fi

0400 791 144 fax (017) 581 0994

Heikkinen Yhtiöt Oy Linjakuja 4, 80140 Joensuu etunimi.sukunimi@heikkinen.fi

0424 9020 20 fax 0424 9020 21

Parkettiasennus R. Korhonen Oy (017) 362 2197 Yrittäjäntie 16, 70150 Kuopio fax (017) 362 2195 reijo@parkettikorhonen.fi www.parkettikorhonen.fi Parketti ja Mattoasennus Väisänen Oy 0400 753 781 Kauppakatu 22 A 9, 78200 Varkaus jukka.vaisanen@parkettijamattoasennus.fi Raimatto Oy Nikkelinkatu 6, 70150 Kuopio

0400 678 326 fax (017) 259 1470 www.raimatto.fi

Uusmatto Oy (017) 265 8400 Volttikatu 6, 70700 Kuopio fax (017) 282 6222 etunimi.sukunimi@uusmatto.fi www.uusmatto.fi

OULUN LÄÄNI Matto Nurminen Oy Oritkarintie 8, 90400 Oulu kari.juntunen@mattonurminen.fi

(08) 8700 700 fax (08) 8700 701

Oulun Sisustajat Oy (08) 882 2444 Paljetie 10, 90150 Oulu fax (08) 882 2440 oulun.sisustajat@sisustustalo.net www.sisustustalo.net/oulunsisustajat RK-Lattiat Oy Veistämötie 8, 90620 Oulu

(08) 815 0150 fax (08) 815 0155 www.rk-lattiat.fi

LAPIN LÄÄNI Lapin Lattiamestarit Oy 0400 309 596 Aittatie 11, PL 41, 96101 Rovaniemi 0400 309 550 veli-matti.latvakoski@hd-net.fi fax (016) 334 3621 Mattoasennus O. Ojala Oy Kyntöpolku 1, 96190 Rovaniemi olli.ojala@pp5.inet.fi

0400 896 980 fax (016) 3796 166

PR-Sisustus Oy 020 787 1280 Keskuspuistonkatu 15-17, 94100 Kemi fax (016) 223 313 maire.ikonen@balancesystems.fi www.pr-sisustus.fi

KANNATUSJÄSENET Rautakesko Oy/Sisustus ja kodin kalustaminen PL 75, 01301 Vantaa puh. 010 53032 fax 010 532 0859 RTV-Yhtymä Oy Mattilantie 1, 11700 Riihimäki etunimi.sukunimi@rtv.fi

(019) 7421 fax (019) 730 246

2/2015 väri ja pinta 41

Hakemisto

Jäsenliikkeet

Hakemisto

Luotettavat urakoitsijat • Laadukkaat materiaalit

Teollisuusjäsenet

Lakan Betoni Oy PL 42, 80101 Joensuu puh. 020 748 1200 fax 020 748 1260 www.lakka.fi

Ardex Oy PL 53 (Kalkkipellontie 4), 02601 Espoo puh. (09) 686 9140 fax (09) 6869 1433 ardex@ardex.fi www.ardex.fi Betton Oy Thoro Finland Fallåker 1 D, 02740 Espoo puh. (09) 5102 517 juha.tamminen@betton.fi www.betton.fi Bostik Oy Joentaustankatu 11, PL 46, 33311 Tampere puh. 010 843 8800 fax 010 843 8822 info.fi@bostik.com www.bostik.fi Casco Schönox Finland Oy PL 140, 01531 Vantaa (Valimotie 22, 01510 Vantaa) puh. 010 841 9500 www.casco.fi, www.schonox.fi Duuri Oy Tapulikaupungintie 35, 00750 Helsinki puh. (09) 3510 5500 fax (09) 3510 5222 duuri@duuri.fi www.dione.fi Forbo Flooring Finland Oy Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki puh. (09) 862 30 300 fax (09) 862 30 301 maria.hagenaar@forbo.com www.forbo-flooring.fi Gerflor Oy Rekolanpohjankatu 3, 15300 Lahti puh. 010 617 5150 fax 010 617 5152 etunimi.sukunimi@gerflor.fi www.gerflor.fi Hansamex Oy Kuormatie 14, 03100 Nummela puh.. (09) 565 5010 marjut.luoto@hansamex.fi Karelia-Upofloor Oy Lukkosalmentie 3, 70420 Kuopio PL 1765, 70421 Kuopio puh. 020 740 9300 Upofloor Oy Souranderintie 2, 37100 Nokia PL 8, 37101 Nokia puh. 020 740 9600

Betton Oy

Lampark Oy Urheilutie 10, 35300 Orivesi puh. (03) 2730 440 fax (03) 2730 441 veli-jussi.lietsala@lampark.fi www.lampark.fi Master Chemicals Oy Mehiläisentie 1 C 9 13100 Hämeenlinna, Finland puh. 040 550 6649 fax 03 633 7398 info@master-chemicals.fi www.master-chemicals.fi Saint-Gobain Weber Oy Ab PL 70 (Strömberginkuja 2), 00381 Helsinki puh. 010 442 200 fax 010 442 2295 etunimi.sukunimi@e-weber.fi www.e-weber.fi nora flooring systems Oy Yrittäjänkatu 24, 33710 Tampere puh. (03) 271 0600 fax (03) 271 0650 jouni.koivisto@nora.com www.nora.com/fi Oy Orient-Occident LTD Ruukinkuja 2, 02330 Espoo puh. (09) 260 660 fax (09) 801 1227 lattiat@orientoccident.fi www.orientoccident.fi Pukkila Oy Ab PL 29 (Pitkämäenkatu 9), 20251 Turku puh. 0207 219 600 fax 0207 219 690 etunimi.sukunimi@pukkila.com www.pukkila.com Tarkett Oy Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo puh. (09) 4257 9000 fax (09) 4257 9090 etunimi.sukunimi@tarkett.com www.tarkett.fi Travico Oy Puutarhatie 22, 01300 Vantaa puh. (09) 477 0780 fax (09) 477 07810 ville.ravila@travico.fi Tremco illbruck International Gmbtt Vanha Porvoontie 238, 01380 Vantaa puh. (09) 5499 4500 ville.teerioja@tremco-illbruck.com www.tremco-illbruck.fi

www.kareliaparketti.fi www.upofloor.fi www.kahrs.com

Triofloor Oy Perintötie 2d, 01510 Vantaa puh. (09) 8545 130 fax (09) 852 1972 trio@triofloor.fi www.triofloor.fi

Karitma Oy Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki puh. 0207 879 690 fax 0207 879 695 etunimi.sukunimi@karitma.fi www.karitma.fi

Unilin Finland Oy PL 57, 00811 Helsinki puh. 0400 458 238 ismo.sihvonen@unilin.com www.pergo.fi

Kiilto Oy/RT-osasto Tampereentie 408, 33880 Lempäälä (Kehätie, 33880 Sääksjärvi) puh. 0207 710 100 fax 0207 710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com

Uudenmaan PR-Lattiat Oy Nilsaksenpolku 2, 01510 Vantaa puh. (09) 228 9170 fax (09) 228 91727 upr.slk@upr-slk.com

Laattapiste Oy Mestarintie 5, 01730 Vantaa puh. (09) 878 031 fax (09) 890 832 www.laattapiste.fi

42 VÄRI JA PINTA 2/2015

PINTAURAKOITSIJAT RY www.pintaurakoitsijat.fi

Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puhelin (09) 12 99 501 etunimi.sukunimi@pintaurakoitsijat.fi Pintaurakoitsijat ovat luotettavia ja osaavia ammattilaisia, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa

MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA KY liljat@dnainternet.net

ASKO ANTTILA OY 010 8355 800 pasi.anttila@askoanttila.fi www.askoanttila.fi HYVINKÄÄN REMONTTIKESKUS OY (019)430 745 PL 71 (Helenenkatu 7), 05801 Hyvinkää HÄMEENLINNAN (03) 612 1340 MAALAUS- JA MATTOTYÖ OY

hmm@mail.htk.fi JORATA OY 0400 530 216 posti@jorata.fi KARJALAN MAALAAMO OY (03) 671 6151 info@karjalanmaalaamo.fi MAALAUSLIIKE LEIMAPINTA OY 020 741 2349 jukka.toivonen@leimarakentajat.fi www.leimarakentajat.fi MAALAUSLIIKE REMULA OY 040 901 2051 ismo.remula@remula.fi www.remula.fi PIRITAN SANEERAUS JA MAALAUS 400885 657 T:MI PiSaMa

pirita.mikkolainen@gmail.com RAKENNUSMAALAUS JARI KOMONEN 0400879 122 Merventie 44, 13720 Parola jari.komonen@pp2.inet.fi RAKENNUSMAALAUS TAMMINEN OY (03) 638 1589 olavi@rakennusmaalaustamminen.fi RAKENNUSTAITO KUIVALAHTI OY 040 508 2359 kimmo.kuivalahti@aina.net TASOITE JA MAALAUS VIROLAINEN OY (03) 435 4547 Iidankalliontie 58, 30100 Forssa TILAMAALARIT OY 040 572 2521 Uudenmaankatu 42, 05800 Hyvinkää hannu.hiltunen@tarik.fi TTA MAALAUS- JA SANEERAUSPALVELU OY Sepänkatu 3 D, 11710 Riihimäki 040 525 0263 janne.niemi@ttasaneeraus.com www.ttasaneerraus.com VÄRILÄISKÄ OY (019) 455 637 aki.salminen@varilaiska.fi www.varilaiska.fi

MAALAUSLIIKE TIMO LOHTAJA 040 580 3960 timo.lohtaja@pp.inet.fi LTU-URAKOINTI OY 010 841 2800 reijo.jarvinen@ltu.fi www.ltu.fi MAALAUSPALVELU MALIN (09) 2420 241 annikki.malin2@saunalahti.fi MELATOR OY 040 5641 865 melatoroy@gmail.com Maalaamo MTW OY 040 535 0401 alice.sacklen@mtw.fi www.mtw.fi PENTTI MÄHÖNEN OY 0400 826 246 info@penttimahonen.fi fax (09) 714 538 A. NIEMISEN MAALAUSLIIKE OY (09) 440 799 toimisto@anm.fi www.anm.fi ESKO NURMISEN MAALAAMO OY (09) 728 8570 mikko.mensio@enm.fi www.enm.fi etunimi.sukunimi@enm.fi NYKY-MAALAUS OY (09) 724 0125 tapio.tyllinen@nyky-maalaus.inet.fi KORISTEMAALAAMO OCRA OY 0400 367 311 jorma.toiminen@koristemaalaamo.com www.koristemaalaamo.com OTE OY 0400 430 376 ote@ote.fi www.ote.fi MAALAUSLIIKE PASI POUTANEN OY 0400 446 130 maalausliike@poutanen.com www.poutanen.com MAALAUSLIIKE T. PYNNÖNEN OY 0400 705 635 teijo.pynnonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE REPTON OY 0400 944 054 reptonoy@hotmail.com www.repton.fi OY MAALAUS- JA ENTISÖINTI (09) 294 6526 RITARI & SMEDBERG LTD. Alasintie 10 pekka.ritari@pp.inet.fi RA-URAKOINTI OY (09) 350 9590 rauno.asplund@ra-urakointi.fi RAKENNUSLIIKE M. SEPPÄLÄ OY 010 239 82 80 marko.@mseppalaoy.fi SUTIMIEHET OY (09) 638 458 eija.makinen@liehunen.fi info@liehunen.fi SÄVYRAKENNE OY (09) 3869 8160 etunimi.sukunimi@savyrakenne.fi www.savyrakenne.fi TASOITE JA MAALAUS VESA OY (09) 374 1881 anttila@vesaoy.fi TASOITE JA MAALAUSTYÖ VISTA OY 045 656 6622 vista.oy@pp.inet.fi joni.lindblom@vistaoy.fi TRIASOLE PINNOITUS OY (09) 3478 860 jari.jussila@triasole.fi www.triasole.fi UUDENMAAN PINTASUOJAUS OY 040 768 6377 uudenmaan@pintasuojaus.com

www.pintasuojaus.com MAALAUSLIIKE VILÉN & SYRJÄNEN OY 010 271 6010 etunimi.sukunimi@maalausliikevs.fi www.maalausliikevs.fi S. WUORIO MAALAAMO OY 0400 402 631 wuorio.maalaamo@saunalahti.fi VUORIMAALAUS OY 0400 456 608 vuorimaalaus@jippii.fi Lainisalo Interior Oy 020 776 9621 pertti.lainisalo@lainisalo.fi www.lainisalointerior.fi

Helsingin Maalarimestariyhdistys ry www.hmmy.fi AK-PINTAKÄSITTELY OY 0400 473 410 ak-pintakasittely@kolumbus.fi EKN-GROUP OY 045 671 6272 joona.nurmilaakso@ekn-group.fi www.ekn-group.fi ENTISÖINTI ATHENE 0500 603 309 spede@kipsi.fi www.kipsi.fi RAKENNUS- JA MAALAUSLIIKE (09) 755 2944 HELKAR OY info@helkar.fi MAALAUSLIIKE E. HINKKA OY (09) 389 4344 hinkka@ehinkka.fi www.ehinkka.fi HM-MAALAUSPALVELU KY 0400 414 891 matti.hovi@elisanet.fi www.maalauspalvelu.net HYRYLÄN TASOMAALAUS OY (09) 860 1620 Uranuksenkuja 1 D, 01480 VANTAA OY IP MAALAAMO & MÅLERI AB (09) 8364 4350 toimisto@ipmaalaamo.fi www.ipmaalaamo.fi KESKUSTAN MAALAUS JA RAKENNUS OY (09) 884 0983 keskustan.maalausjarakennus@co.inet.fi KORISTEMAALAUS JA ENTISÖINTI 050 548 4982 PIRJO LAHDENPERÄ OY pirjo.lahdenpera@suomi24.fi MAALAUSLIIKE KUIKANMÄKI OY 020 747 9231 toimisto@ma-ku.net www.ma-ku.net VELJEKSET LEHTINEN MAALAUSLIIKE OY (09) 135 2516 maalaus@veljeksetlehtinen.com www.veljeksetlehtinen.com

0400 470 373

Itä-Suomen Pintaurakoitsijat ry www.itäsuomenpintaurakoitsijat.fi KOTI RAKENTAJAT TIRKKONEN OY 0440 810 283 kotirakentajat@luukku.com MAALAUS JA SISUSTUSTYÖ KAI AHOKAS 0400 752 662 kai.ahokas@pp.inet.fi MAALAUSLIIKE JARI TARKKONEN KY 0400 378 997 jari.tarkkonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE KARTTUNEN OY (017) 363 1723 jussi.karttunen@dnainternet.net www.maalausliikekarttunen.fi KML-MAALARIT OY (017) 262 7988 niilo.kuronen@kml-maalarit.inet.fi www.maalauskuopio.fi MAALAUSLIIKE LESKINEN KY 050 331 7669 maalausliike@mikaleskinen.fi www.maalausliikeleskinen.fi MAALAUSLIIKE POJAT OY 050 323 4782 janne.hon@suomi24.fi MAALAAMO VERNISSA KY 050 5333 764 mruotsa@dnainternet.net www.maalaamovernissa.fi MAALAUS-REIJONEN KY (013) 851 666 reijonen.martti@gmail.com www.remonttijamaalausjoensuu.fi MAALAUS- JA REMONTTIPALVELU 040 556 8450 MUJE OY www.maalausjaremonttimuje.com juha-petri.muje@telemail.com MAALAUS- JA SANEERAUS H. SAITSEV 040 5537 996 harri.saitsev@pp.inet.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ PEHKONEN KY jouni.pehkonen@mbnet.fi 0400 175 977 PINNOITUS-PEKKA OY (017) 264 4041 etunimi.sukunimi@pinnoituspekka.fi www.pinnoituspekka.fi TASOITE JA RAPPAUS PETRI RÄSÄNEN OY posti@tasoitejarappaus.fi 041 448 3011 www.tasoitejarappaus.fi POHJOIS-KARJALAN 0500-750 302 MAALAUSYHTYMÄ AY maalausyhtyma@gmail.com PRO-PINNOITUS OY (013) 413 708 pro-pinnoitus@co.inet.fi, www.pro-pinnoitus.fi MAALAUSLIIKE SAUKKONEN KY (017) 562 420 leo.saukkonen@pp.inet.fi www.maalausliikesaukkonen.com PINTAKÄSITTELY VEKANNE OY 044 973 2661 veli-matti.elo@vekanne.fi www.vekanne.fi

Jyväskylän Maalarimestariyhdistys ry ANTTI K OY 040 560 2813 jari.kontturi@anttik.fi www.anttik.fi MAALAUSLIIKE MARKKU HYTÖNEN OY (014) 586 760 markku.hytonen@maalausliike.inet.fi MAALAUSLIIKE HÄMEENKORPI KY 040 563 5821 jari.hameenkorpi@gmail.com MAALAUS JA PINNOITUS HÄMMÖNEN KY pekka.hammonen@pp.inet.fi 0400 869 542 JÄMSÄN MAALAUS JA KUNNOSTUS OY 0400 510 548 Aittomäentie 2, 42100 Jämsä teemu.hannula@jmjk.fi www.jmjk.fi K-S MESTARITYÖ OY 040 549 2155 tero.saikkonen@mestarityo.fi www.mestarityo.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU PEITSO TMI mkppeitso@gmail.com 044 571 176 www.peitso.fi

2/2015 väri ja pinta 43

Hakemisto

Etelä-Suomen Pintaurakoitsija­ yhdistys ry

Hakemisto

MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU 040 595 6457 TIHVONEN OY www.maalausjakunnostustihvonen.fi juhatihvonen@gmail.com MAALAUSLIIKE KIVIPURO 0400 640 781 matti.kivipuro@gmail.com MAALAUSLIIKE PASI MAUNUAHO 040 593 4004 pasi@pasimaunuaho.fi www.pasimaunuaho.fi RAKENNUSPALVELU ARTO 0400-543 669 MATILAINEN OY rakennuspalvelu.amatilainen@elisanet.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSLIIKE (014) 643 230 MAUNUAHO OY info@maunuaho.fi www.maunuaho.fi MAALAUSLIIKE R. PEITSO (014) 668 245 rauno.peitso@gmail.com MAALAUSLIIKE PEKKARINEN OY (014) 378 3390 maalausliike.pekkarinen@elisanet.fi MAALAUSLIIKE P. RAAPPANA 0400 643 451 pekka.raappana@kolumbus.fi www.raappana.net MAALAUSTYÖ KARI POHJA OY 0400 342 101 maalaustyo@kiinteistoinsinoorit.fi RAKENNUSLIIKE JYVÄS-VARMA OY 0400 545 584 ari.tirronen@jyvasvarma.fi www.jyvasvarma.fi RAKENNUSLIIKE TOMI SINETTÄ 050 319 8233 tomi@sinetta.fi RAKENNUS & MAALAUS KOSKINEN OY 0400 643 642 maalaus.koskinen@elisanet.fi www.rm-koskinen.fi RAKENNUSPALVELU SINETTÄ KY 040 5087 178 jari@sinetta.fi MAALAUSLIIKE SÄVYSUORA OY 0400 540 447 savysuora@kolumbus.fi TASOITUS JA MAALAUS VIILOS AVOIN YHTIÖ vesa.viilos@MBnet.fi 050 526 3406 TIKKAPINTA OY (014) 375 3055 tikkapinta@co.inet.fi RAKENNUS- JA MAALAUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

KAakkois-suomen pintaurakoitsijat ry TASOITE AHONEN OY 040 506 6396 tasoite.ahonen@kymp.net MAALAUSLIIKE SAMI AHTIAINEN OY 040 551 0564 sami.ahtiainen@maalausliikeahtiainen.fi MAALAUS JA PINNOITUS AHTIAINEN KY 050 525 2788 hannu_ahtiainen@hotmail.com MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi JH-PINNOITUS KY 044 262 3070 juha.halmeenkorpi@gmail.com MAALAUSLIIKE JORONEN OY 0400 739 169 maalausliike@joronen.fi www.maalausliike.fi KARHULAN SANEERAUS OY (05) 266 083 karhulansaneeraus@kymp.net KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi MAALAUSLIIKE KOUKONEN KY (015) 214 413 kari.koukonen@pp.inet.fi KYMEN PINTAMAALAUS KY 044 2905 545 markku.petman@kymp.net www.pintamaalaus.net KYMEN TASOITE 0500 250 254 sami.niemela@maalaus-peuhkuri.fi KYMERA OY (05) 228 8777 kymera@kymera.fi www.kymera.fi MAALAUS- JA PINTAKATE H. KÄRHÄ 040 742 9902 Leppärinne 1 C 13, 55800 Imatra TMI LECKLIN 0500 752 590 tmi.lecklin@kymp.net LATTIAPÄÄLLYSTELIIKE AHTI LEPISTÖ (015) 163 841 Savolaistenkatu 10, 50170 Mikkeli MAALAUSLIIKE V. LÄÄPERI OY 0400 790 542 holmjyrki@gmail.com www.maalausliikelaaperi.fi

44 VÄRI JA PINTA 2/2015

MAALAUS TIKKA OY (05) 456 1195 katri.parkkima@maalaustikka.com www.maalaustikka.com MAALIPINTA MERILÄINEN KY (015) 170 052 maali.pinta@kolumbus.fi LAATU-MAALAUS MUHONEN OY (05) 415 2117 laatu-maalaus.muhonen.oy@pp.inet.fi PARKETTI- JA MATTOTYÖ 0500 557207 M. MYYRYLÄINEN OY mikko.myyrylainen@parketti-ja-mattotyo.inet.fi OTAVAN MAALAUSTYÖ OY 0500 636 783 mika.mesiainen@gmail.com www.otavanmaalaustyo.fi MAALAUSLIIKE PEUHKURI OY (05) 411 8370 maalausliike@maalaus-peuhkuri.fi www.maalaus-peuhkuri.fi J. PÖLJÖ MAALARIT OY 0400 488 991 jarmo.poljo@gmail.com MAALAUSLIIKE PÖNTINEN OY (015) 172 272 etunimi.sukunimi@maalausliikepontinen.fi SANEERAUS JA MAALAUS RAAPPANA OY 040 772 1159 maalausliike.parta_raappana@pp.inet.fi RAKENNUSPINNOITUS RANTANEN OY 040 540 8977 sami.rantanen@rprantanen.fi www.rprantanen.fi RASPAL OY 0400 487 561 jari.pallonen@raspal.fi

www.raspal.fi AUTO- JA RAKENNUSMAALAAMO (05) 453 4444 RÖYSKÖ KY sami.roysko@sisustus.inet.fi TASOITE JA MAALAUS (05) 311 7002 A & A SAVINAINEN OY aki.savinainen@aasoy.inet.fi TASOITETYÖ TUVIALA OY 040 5816 137 vesa.tuviala@gmail.com MAALAUSLIIKE K. VALJAKKA KY 040 589 0358 jari.valjakka@surffi.fi www.maalausliikevaljakka.net E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUSLIIKE JAANA YLÄ-OUTINEN KY 040 513 6406 jaana.yla-outinen@co.inet.fi

Kemin Maalarimestariyhdistys ry KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT 0440 588 790 V. SOINI KY vesa.soini@kolumbus.fi www.maalaussoini.fi MAALAUSLIIKE REIJO KOLPPANEN KY 0400 391 310 Nauskankatu 3, 94600 Kemi aarni.kolppanen@pp.inet.fi MAALEREI OY 040 766 5013 maalarei@maalarei.kpnet.com MATTO JA MAALAUS J. NIKULA KY 050 435 8773 jorma.nikula@pp.inet.fi www.mattojamaalausnikula.fi MAALAUSLIIKE URHO REMES OY 0400-690 222 jp.remes@pp.inet.fi

Lahden Maalarimestariyhdistys ry www.lahdenmaalarimestarit.fi MAALAUS JA RAKENNUS A. HARTIKAINEN KY maalhart@nic.fi JAN SANEERAUS OY info@jansaneeraus.com MAALAUSTYÖ T. KUITUNEN OY Metsä-Pekkalantie 11, 15610 Lahti maalaustyo.tkuitunen@phnet.fi LAHDEN KIINTEISTÖMAALAUS OY Ketokatu 15, 15810 Lahti lahdenkiinteistomaalausoy@co.inet.fi LUJAMAALAUS OY lujamaalaus@phnet.fi MAALAUSTYÖ K. NEVALAINEN OY Askonkatu 5, 15100 Lahti

(03) 756 2779

0500 493 904 0400 492 885

(03) 7344 990

050 63564 0400 492 339

MAALAUSLIIKE VEIKKO E. NIEMINEN OY 0400 771 994 veikko.e.nieminen@phnet.fi www.ven.fi MAALAUSLIIKE MATTI PAKARINEN OY (03) 787 2066 matti.pakarinen@phnet.fi VEIKKO SMOLANDER OY 040 595 5963 v.smolander@luukku.com SOLMASTER OY (03) 780 2363 solmaster@solmaster.fi www.solmaster.fi MAALAUSLIIKE ARI VAINIKKA OY (015) 467 543 maalari.vainikka@rivakka.net

Länsi-Suomen Pintaurakoitsijat ry MAALAUSLIIKE HEINO OY (02) 822 5361 maalausliike@maalausliikeheino.fi MAALAUSLIIKE VELJEKSET KUTILA 0440 534 094 info@veljeksetkutila.fi www.veljeksetkutila.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MAALAUSLIIKE JT MÄKELÄ KY 040 503 9689 japo.maclive@gmail.com RAUMAN MAALAUS- (02) 825 0594 RAKENNUSHUOLTO OY petri.vuori@raumanmaalaus.net.fi RAUMAN MAALAUS- JA TAPETOINTIPALVELU OY riitta.viljanen@rmtp.fi 0500 325 296 MAALAUSLIIKE MARKKU VILJANEN KY (02) 823 4134 PL 243 (Kolla), 26101 Rauma

Läntisen-Uudenmaan Maalarimestari­ yhdistys ry MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA 0400 470 373 liljat@dnainternet.net MAALAUSLIIKE STELMACHER & POIKA 0500 511 064 stelmacher.poika@dnainternet.fi www.maalauslohja.fi MAALAUSLIIKE H. PESONEN OY 0400 771 258 Reilininkuja 4, 08150 Lohja

Oulun Maalarimestariyhdistys ry www.oulunpintaurakoitsijat.fi JOUNI FYRSTEN OY 0400 770 035 jouni.fyrsten@gmail.com MAALAUS MAHTI OY 040 719 1628 marko.sarkiniva@maalausmahti.fi www.maalausmahti.fi MAALAUSLIIKE M. ANNOLA OY 0400 919 281 matti.annola@dnainternet.net www.maalausoulu.fi MAALAUSLIIKE HAANPÄÄ OY 0400 760 648 maalausliike@haanpää.info HAUKIPUTAAN MAALAUS- JA 0400 736 583 REMONTTIPALVELU KY mikko.tienhaara@windowslive.com MAALAUSPALVELU R. KURTTI OY 0400 890 662 reijo.kurtti@pp.inet.fi RS-INSTALL OY 0400 762 468 Olaskuja 13 A 1, 90900 Kiiminki SANEERAUS LAAKKO OY 0400 588 323 ilkka.laakko@laakko.inet.fi www.saneerauslaakko.fi SANEERAUS OLA-ARI OY 0400 870 368 saneerausolaari@gmail.com MAALAUSLIIKE VELJ. NIINIMAA (08) 3121 920 veljekset.niinimaa@dnainternet.net MESTARIMAALAUS 0400 460 886 SEPPÄNEN & TOIKKA OY jarmo.toikka@mestarimaalaus.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ 0400 682 581 M. SUOJANEN OY mika.suojanen@maalausjatasoitetyo.fi TEUVO JÄRVENPÄÄ OY 0400 580 172 teuvo.jarvenpaa@luukku.com www.teuvojarvenpaaoy.fi T & J MAALAUS OY 0400 160 679 tjmaalaus@gmail.com

Pohjanmaan Pintaurakoitsijat ry www.ppry.fi JARIN MAALAUSPALVELU OY 050 305 7326 jari.jaaska@gmail.com www.jarinmaalauspalvelu.fi Kaukomaalaus Oy 0400 368 811 kauko.turunen@kaukomaalaus.fi www.kaukomaalaus.fi MAALAUSTYÖ KORHONEN JARI-PEKKA Hirvijärventie 216, 040 595 3501 61600 Jalasjärvi jari-pekka.korhonen@netikka.fi MAALAUSLIIKE KÖYKKÄ KY 0400 766 958 tero.koykka@hotmail.com Maalausliike Lapikisto Ky 0400 661 416 marko.lapikisto@pp.nic.fi MAALAUSLIIKE R. LEHTIMÄKI KY (06) 423 2862 Vapaudentie 75 as 18, 60100 Seinäjoki rauno.lehtimaki@netikka.fi MAALAUSLIIKE MATTILA & LEHTIMÄKI OY 050 527 9387 reijo.lehtimaki@maalausliike-ml.fi PEKAN MAALAUS TMI 040 734 7636 pekka.ala-huikku@elisanet.fi www.pekanmaalaus.fi MAALAUSTYÖ S. RANTALA OY (06) 457 1221 Riippusillankuja 6, 61250 Jalasto maalaustyo.rantalaoy@netikka.fi MAALAUSLIIKE JARI TUURI 0400 369 654 Alapääntie 292, 61430 Isorehto jari.tuuri@netikka.fi SOININ MAALAUSPALVELU KY 0400 557 941 Kaurakuja 1, 63800 Soini jorma.kotanen@pp1.inet.fi SOININ SANEERAUS OY 0400 866 053 www.soininsaneeraus.fi VÄRIPIIRTO OY 06 450 6100 mika.vinni@varipiirto.fi

Porin Maalarimestariyhdistys ry www.porinmaalarimestariyhdistys.fi TMI HANNU GUSTAFSSON 0400 721 968 hannu.gustafsson@hotmail.com www.maalausliikegustafsson.fi MAALAUSLIIKE ALTTI RINTALA OY (02) 635 5991 altti.rintala@dnainternet.net MAALAUSLIIKE SIMULA OY 0500 665 482 jarmo.simula@dnainternet.net PORIN MAALAUSTYÖT OY 040 551 9107 markku.laikkoja@luukku.com

Rovaniemen Pinta-urakoitsija­yhdistys ry JF-MAALAUS KY 0400 693 808 Katajankuja 7, 96910 Rovaniemi MAALAUSLIIKE LAITILA OY (Kari) 0400 393 410 maalausliike.laitila@co.inet.fi (Antti) 040 550 4791 MAALAUS- JA TASOITETYÖT 0400 693 266 J. SINKKONEN OY juha.sinkkonen@ppb.inet.fi

VASTUUREMONTTI OY 0207 498 880 kari.harmanen@vastuuremontti.fi www.vastuuremontti.fi

Tampereen Maalarimestariyhdistys ry www.tremmy.fi TMI HARRI K. ANTTILA 0400 622 300 tmi.harri.anttila@netti.fi www.harrikanttila.fi FINNISH CONSTRUCTION PARTNERS OY 040 516 1612 semi.suvila@pintoja.fi www.pintoja.fi MAALAUSPALVELU OLLI HIETANEN OY (03) 344 4049 maalauspalvelu.olli.hietanen.oy@tpnet.fi RAKENNUSMAALAUS (03) 265 6820 TAISTO JOKINEN OY rkmjoki@luukku.com MAALAUSPALVELU LAINE OY 0400 730 690 jarmolaine@kolumbus.fi www.maalauspalvelulaine.com MASTER FLOOR OY 010 666 3131 lasse.sulanto@masterfloor.fi MAALAAMO ORELL OY (03) 377 2445 hannu.orell@maalaamoorell.fi MAALAAMO PARKUSJÄRVI KY puh./fax (03) 255 7982 matti.parkusjärvi@kotiposti.net MAALAUSLIIKE PARTANEN OY Kai Partanen 040 736 1117 toimisto@maalausliikepartanen.fi PMK-MAALAAMO KY 0400 632 411 Jokipolventie 4, 37130 Nokia markku.tyven@kolumbus.fi RAKENNUS-REMONTTI-RÄSÄNEN 050 383 5353 pasi@rakennusrasanen.fi REMONTTIKAKSIO OY 0500 637 496 Käyräkuja 30, 33430 Ylöjärvi RM-MAALAUS JA RAPPAUS OY 050 5215 191 Ruovedenkatu 14 A 5, 33720 Tampere SANEERAUSMAALAUS OY 0400 737 967 saneerausmaalaus@kolumbus.fi SÄVYKULMA KY 0400 627 473, savykulma@gmail.com (03) 360 0085 TAMMER-MAALAAMO OY (03) 214 3207 tammer-maalaamo@co.inet.fi TAMPEREEN MAALAUS JA RAPPAUSTYÖT OY

0400 508 008 jyrki.saesvuo@tampereenmaalausjarappaustyot.com TAMPEREEN MAALAAMO OY 0400 621 262 Niittyhaankatu 25, 33720 Tampere (03) 253 0002 TAMPEREEN TAPETOINTI JA MAALAUS 040 833 2002 mariannekyronen@hotmail.com MAALAUSLIIKE TANHUANPÄÄ OY 0400 739 328 tanhuanpaa@jippii.fi TYÖLÄ OY 044 339 9960 tyola.oy@gmail.com ULLVEN OY (03) 222 0369 toimisto@ullven.fi www.ullven.fi MAALAUSLIIKE VAINIOMÄKI OY (03) 255 9500 markku@maalausliikevainiomaki.fi MAALAUSURAKOINTI ISMO WALLENDAHL KY

www.iwallendahl.com 040 704 487 ismo.wallenhadl@iwallendahl.fi

Turun Maalarimestariyhdistys ry www.turunmaalarimestariyhdistys.fi ETELÄ-SUOMEN MAALAUS- 0400 227 121 JA KIINTEISTÖ OY www.maalausturku.fi MAALAUSLIIKE MIKA AALTONEN OY 0400 822 074 Mika Aaltonen: posti@maoy.fi www.maoy.fi GIRAFF-REMONTTI OY (02) 435 5001 turku@giraff.fi www.giraff.fi MAALAUS- JA MUUTOSTYÖT JL OY 040 834 2554 maalaus.muutos@co.inet.fi info@maalausjamuutostyot.fi

MAALAUSLIIKE HELIN OY (02) 431 7219 ilkka@maalausliikehelin.fi www.maalausliikehelin.fi JMP YHTIÖ OY 0500 530 408 pekka.nieminen@jmpyhtio.fi www.jmpyhtio.fi MAALAUS T. JÄRVINEN OY (02) 479 6341 Pronssikuja 1,21410 Vanhalinna tuija.boege@maalausjarvinen.fi MAALAUSURAKOINTI AALTO OY (02) 210 7700 jarmo.aalto@maalausurakointiaalto.fi MA-KRON JULKISIVUT OY 010 3210 960 esa.paavola@krm.fi www.krm.fi KIINTEISTÖMAALAUS LEHTOSAARI OY 0400 524 656 kalevi.lehtosaari@kolumbus.fi KIRJALAN MAALAUSPALVELU TMI 045 6755 349 kirjalan.maalauspalvelu@pp.inet.fi www.kirjalanmaalauspalvelu.fi MR-MAALAUS OY 0400 459 411 mr-maalausoy@pp.inet.fi SALAMASANEERAUS OY (02) 435 5001 salamakeskus@salamasaneeraus.fi www.salamasaneeraus.fi TASOITE- JA MAALAUSTYÖT NIKULA KY (02) 487 2407 Kuntoilijanlenkki 2, 21420 Lieto MAALAUSLIIKE U. RAJALA OY (02) 243 1950 maalausliike.u.rajala.oy@pp1.inet.fi www.maalausliikeurajala.com PK URAKOINTI OY 0400 919 767 jarmo.ojanpera@pkurakointi.fi www.pkurakointi.fi MAALAUSLIIKE TIMO RANDELL OY (02) 248 1533 timo.randell@saunalahti.fi SANEERAUS JA MAALAUS ERANDER OY 0500 783 389 saneeraus.maalaus@erander.inet.fi TURUN RAPPAUS JA NOSTOLAVAPALVELU 0400 830 051 Puutarhantie 22, 21250 Masku markku.yrtti@gmail.com US-MAALAUS OY 0400 523 131 timsten@gmail.com

Suomen Korroosiourakoitsijat ry www.sku.fi CORRO-KOLMIO Y (02) 5299 590 etunimi.sukunimi@corrokolmio.fi www.corro-kolmio.fi MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MASTER FLOOR OY (03) 363 0880 lasse.sulanto@masterfloor.inet.fi MAALAUSLIIKE PARTANEN OY 045-6727 751 jpartane@sci.fi PINTAVILEN OY (03) 368 5516 pintavilen@pintavilen.fi www.pintavilen.fi SEINÄJOEN PINTAKÄSITTELY OY (06) 420 9900 pintak@nic.fi VOIKKAAN VUOKRAHALLIT KY (05) 388 8088 voikkaan.vuokrahallit@co.inet.fi E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUS- JA RAKENNUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

2/2015 väri ja pinta 45

Hakemisto

MAALAUSLIIKE TÄSMÄ KY 040 595 9857 timo.finnberg@gmail.com MAALAUSLIIKE A VIINIKKA OY 0400 684 458 aimo.viinikka@gmail.com Pintaurakointi Fingerroos Oy 050 592 2112 pekka.fingerroos@mail.com www.maalausliike-kokkola.fi POHJOLAN PINTAMESTARIT OY 041 443 9252 jaakko.rekila@pintamestarit.fi www.pintamestarit.fi MAALAUSLIIKE VÄYRYNEN OY 0500 681 913 jouko.vayrynen@kajaani.net www.maalausliikeväyrynen.fi Oulun seudun maalaus Oy 040 963 1269 asiakaspalvelu@oulunmaalaus.fi www.oulunmaalaus.fi

Homeen- ja lahonestoaineet

Maalitehtaat

Liimat

Hakemisto

BORACOL Homeen ja lahon ehkäisyyn ja puhdistukseen puupinnoilla sisällä ja ulkona.

Vanha Porintie 1890, 03400 VIHTI puh. 0207 856 635 www.eskaro.fi

www.casco.fi www.schonox.fi

Puh. 020 780 96960 Fax. 020 780 9690 www.kirjovarit.fi

Maalinpoistoaineet

VarijaPinta_Casco_hakemisto_60x30.indd 1

4.3.2015 14:11:24

Maalausalan pesuaineet mm. JULKISIVUnPESUAINE

Fin Fill Oy

Poutakuja 10, 02540 Kylmälä P. 0400-482 621 pauli.ekholm@kolumbus.fi

Maalausalan työvälineet

Julkisivutuotteet

Teollisuustie 5 33960 Pirkkala puh. 010 2310 950

GVK Coating Technology Oy 0207 498 770 www.geveko.fi info@gvk.fi

❏ Vesiohenteiset

sisä- ja ulkomaalit

❏ Teollisuusmaalit ammattilaisille

Laadukkaat työvälineet jo vuodesta 1881 www.celindgren.fi

• Laaja valikoima Finngard- ja Finnseco -tuotteita kiviainespinnoille Ota yhteys alueesi edustajaan www.tikkurila.fi/ammattilaiset/yhteystiedot

Suonsivunkatu 22 33420 Tampere puh. 010 617 5500 fax. 010 617 5515 mail: nasin@nasin.fi

www.nasin.fi LAATOITUS

Vari_ja_pinta_60x30_julkisivutuotteet.indd 1

TASOITUS

LATTIA

MUURAUS

8.9.2014 12:26:44

KAIKKI MAALAUSALAN TYÖKALUT JA TARVIKKEET

OY GRÖNBERG & PALOMAA AB Tiedustelut ja tarjouspyynnöt

09-757 0450 // gp.jari@kolumbus.fi

NICOLOR maalit - lakat - tasoitteet - vedeneristeet

www.varijapinta.fi

NICOLOR maalit

www.sika.fi

VarijaPinta_Sika_hakemisto_60x30_3.indd 1

46 VÄRI JA PINTA 2/2015

4.3.2015 14:11:43

PL 17 08500 Lohja info@nicolor.fi www.nicolor.fi Puh: 019 - 230 320

Haluan lukea väri ja Pinta -lehteä Lehden saavat maksutta pintakäsittelyalalla työskentelevät.

Tilaan lehden ja kerron missä tehtävissä toimin

Alani / tehtäväni................................. ...............................

Osoitteeni muuttuu ...... /...... /...... alkaen.

Tilaajanumeroni (osoitelipukkeesta) on .............................................Alla korjatut osoitetiedot.

Alan opiskelijoille tilaukset oppilaitosten kautta (puhelimitse 010 235 7901) Nimi....................................................... ..............................................

Osoite.................................................... ..............................................

Sähköposti.......................................... ..............................................

Väri ja Pinta

MCI Press Oy Mikonkatu 8 A 8 00100 HELSINKI

Nostolavat, rakennushissit ja riipputelineet

Maalitehtaat

Tasoitteet

Hakemisto

www.knauf.fi

Vedeneristys

www.solmaster.fi Märkätilarakentaminen | Sisäilmakorjaus

Aineita betonilattioille, vesikatoille, pihoille ja teille. Maalit, pinnoitteet, massat, vahvikkeet ja paikkausaineet.

ISO 9001 laadunvalvonta.

ILMOITTAUDU ARDEX-OPISTON

MAKSUTTOMIIN KOULUTUKSIIN

www.varijapinta.fi

tehon Ammattilaisten palvelua 40 vuotta! since 1974

TEHOLEHTINEN OY

Katso kurssikalenteri www.ardex.fi

teho.lehtinen@teholehtinen.fi puh. 040 573 0261, (03) 364 7340 www.teholehtinen.fi/työohjeet

Pintakäsittelylaitteet

Öljyjä ja vahoja

- Painehiekkapuhaltimet - Raepuhalluskaapit - Maalauslaitteet - Rappauslaitteet

TEKNOS OY PL 107, 00371 Helsinki Puh. (09) 506 091 Telefax (09) 5060 9501 www.teknos.com

Ajokinkuja 4, 33800 TAMPERE Puh. 03-3812111 Fax. 03-3812138 www.kompressorikeskus.fi

Tapetit Nostolavat, rakennushissit ja Maalausneuvonta ammattilaisille riipputelineet

Laaja valikoima tapetteja kodinsisustukseen ja ammattilaisille Ota yhteyttä!

puh. 020 191 2003 ark. klo 8.00–19.00 www.tikkurila.fi/ammattilaiset

www.am-walls.fi Vari_ja_pinta_60x30_hakemisto_maalitehtaat.indd 1

8.9.2014 12:25:55

Maahantuoja: SARBON WOODWISE OY puh. (019) 264 4200 info@osmocolor.com

www.osmocolor.com

www.tapetit.fi

Suomen AM-Markkinointi Oy

+358 2 8376 9480

Tasoitteet

www.varijapinta.fi

www.varijapinta.fi • Presto valmistasoitteet • Prestonit ruiskutettavat valmistasoitteet www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Vari_ja_pinta_60x30_tasoitteet.indd 1

48 VÄRI JA PINTA 2/2015

8.9.2014 12:27:25

Seuraava numero

3/2015

ilmestyy 4.6.2015.

Aineistopäivä on 13.5.2015.

&

VÄRI PINTA Jäsenyritykset:

Aco Nordic Oy Basf Oy Betong Protect Finland Oy Betoni-Lehto Oy Betset Oy Celsa Steel Service Oy Dyny Oy E. Voutilainen Oy Espoon Lattiapinnoite Oy Finnmap Consulting Oy Finnsementti Oy HB-Betoniteollisuus Oy Oy Husqvarna Ab Construction Product Keski-Suomen Lattiapinnoite Ky Kiteen Lattiatyö Oy Knauf Oy Kokkolan teollisuuspinnoitus Oy Kotek Factory Service Oy

Kuusakoski Oy Lattia-Aaltonen Oy Lattia-Miredex Oy LTJ Betonilattiat Oy Lännen Pintakäsittely Oy Mapei Oy Master Chemicals Oy Master Floor Oy Misatop Oy Nanten Lattiat Oy Noso-Tuote Oy Oulun Imubetonilattiat Oy Paroc Oy Ab Peikko Finland Oy PiiFloor Oy PiiMat Oy Pinnoitus-Tekniikka Oy Pintavilen Oy Ramboll Finland Oy

RS-Lattiat Oy Rudus Oy Ruskon Betoni Oy Savon Betonilattiat Oy Scanmineral Finland Oy Semtu Oy Oy Sika Finland Ab SPT Painting Oy Suomen Betonilattiat Oy Suomen Mardega Oy Suomen TPP Oy Suomen Valumestarit Oy Sweco Rakennetekniikka Oy Tam-Group Oy Teknos Oy Tikkurila Oyj Tornion Laatulattiat Oy TT Betonipalvelut Oy Vantaan Tiililattiat Oy

Suomen Betonilattiayhdistys ry. posti laskut Puheenjohtaja Sihteeri Markkinointi ja koulutus Lausuntoasiat BLY.indd 1

kotisivu sähköpostit

PL 44, 13101 HÄMEENLINNA PL 52, 04521 KERAVA Martti Matsinen 0400458382 Aki Kyckling 0400325054

puheenjohtaja@bly.fi sihteeri@bly.fi

Mauri Tanninen Vesa Anttila

markkinointi@bly.fi tekniset@bly.fi

0405506649 0405441996

Henkilöjäsenet: Heikkinen Pertti Mäkinen Kari

Kunniajäsenet: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

Hannu Auramo Jaakko Pentikäinen Heikki Siro Urpo Laukkanen Markku Rantala Jorma Nykky Pekka Förbom Eino Sinkkonen Jorma Sohlberg Seppo Aalto Hannu Hietanen Harri Holmgren

www.bly.fi sihteeri@bly.fi puheenjohtaja@bly.fi markkinointi@bly.fi tekniset@bly.fi

16.3.2015 14.49

2/2015 väri ja pinta 49

Kahvitauolla

Vähemmän melua lattiasta Jatkuva äänekkäässä ympäristössä työsken-

tely ja esimerkiksi askelten äänistä johtuva rakennemelu häiritsee keskittymistä ja vie huomion. Askeläänet kantautuvat rakenteita pitkin harmittavan helposti kerroksesta toiseen tai oven läpi. Niitä on kuitenkin mahdollista vähentää jopa parinkymmenen desibelin verran erilaisilla akustoivilla lattioilla. Avoimet julkiset tilat, kuten koulut tai sairaalat, ovat akustoivien lattioiden tyypillisiä käyttökohteita. Yrityskohteissa tällaisista lattioista on eniten hyötyä suurissa aula- tai keskustiloissa, avokonttoreissa ja ruokailutiloissa.

Akustoivia lattioita on saatavilla monissa eri materiaaleissa. Linoleumi- ja muovilattioissa akustiikka voidaan huomioida vaahtopohjaratkaisuilla, ja puu- ja laminaattilattiat voidaan pohjustaa solumuovilla. Myös kuoseista löytyy siis varmasti sopiva mihin tilaan tahansa: luonnollisten puun ja kivijäljitelmien lisäksi vaikkapa muovilattioita on saatavana monilla kuoseilla, hillittyinä tai tarvittaessa hyvinkin kirkkaissa väreissä. Vaihtoehtoja on satoja.

Myös tekstiilimateriaalien käyttö lattioissa vähentää askelääniä ja siten myös meluhaittoja selvästi. Erilaiset matot tai tekstiililaatat ovat vaihto­ehtoja muun muassa tiloissa, joissa akustoiva lattian asentaminen olisi hankalaa.

1

Linoleumi- ja muovilattioiden akustiikkaa voidaan parantaa vaahto­ pohjalla.

2

Puu- ja laminaattilattioiden pohjalle voidaan laittaa solumuovia, joka parantaa lattian akustiikkaa.

• lisätietoja kohdemyynti-lattiat.tarkett.fi, www.ttl.fi/melu

&

VÄRI PINTA

valitse kypärä riskien mukaan tavarantarkastaja touko raumalle kokemus on etu

väri ja pinta • pintakäsittelyalan ammattilehti 2/2015

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

Urakkahinnat ajavat

ahtaalle

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/varijapinta 2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

50 VÄRI JA PINTA 2/2015

Anna juttu­vinkkisi ja voita iPhone -­puhelin!

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoin en iPhone 6 Plus -puhelin.

Suomalaista perheyrittäjyyttä jo vuodesta 1951

Parasta ammattilaiselle!

HUIPPU-UUTUUS!

CURA 1000-120 KORKEAPAINERUISKU VALMISTASOITTEILLE JA PINNOITTEILLE Ruiskuta valmistasoitetta ilman erillistä kompressoria!

• Toimii 230 V 10 A verkkovirralla • Kääntösuuttimilla ruiskutat leveästi ylitasoitukset ja kapeana nauhoitukset.

• Ei pölytä työskentelytilaa ruiskutuksessa.

• Erittäin hiljainen äänitasoltaan.

• Ruuvipumppu vaivaa materiaalin paremmaksi ruiskuttaa ja työstää.

• Mahdollisuus käyttää myös perinteistä matalapaineruiskutusta (lisävaruste).

• Tyhjennyshana helpottaa laitteen pesemistä.

TULE RTV:LLE TUTUSTUMAAN! Espoo Forssa Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kaarina Kangasala Kerava Kotka Kouvola Kuopio Lahti Laihia Lappeenranta Lohja Nokia Pori Porvoo Riihimäki Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa