Varijapinta 0116

&

VÄRI PINTA

Kohti turvallisempia työmaita Urakoitsijan muistilista kesälle

VÄRI JA PINTA • PINTAKÄSITTELYALAN AMMATTILEHTI 1/2016

Osaaminen

esiin asuntoremonteissa » TEEMA TYÖTURVALLISUUS, ISÄNNÖINTI, PUUNKÄSITTELY

TÄYDENNÄ AMMATTITAITOASI TIKKURILA-OPISTOSSA! Tikkurila-opisto tarjoaa ammattilaisille kohdistettua pintakäsittelyalan koulutusta. Koulutusaiheet käsittelevät laajasti pintakäsittelyä eri näkökulmista. Monipuolisissa koulutuksissa on tarjolla tuorein tieto selkeässä paketissa, inspiroivasti ja asiantuntevasti esitettynä.

Järjestämme koulutusta useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea.

Tutustu koulutuskalenteriin ja ilmoittaudu osoitteessa www.tikkurila.fi/opisto

Pääkirjoitus Matti Pauna

Teemat rytmittävät kuluvan vuoden EI LUKIJAT JA KOLLEGAT! Ette usko, miten haastavaa on ollut

miettiä, mitä voimme lehdessä parantaa ja kuinka pärjäämme tulevaisuudessa alati muuttuvassa ympäristössä. Kun ympärillä kaikki muuttuu, käytännössä se tarkoittaa, että lehdenkin on vastattava muuttuvan ympäristön asettamiin haasteisiin ja kehityttävä. On pelattava sillä kädellä, mikä on jaettu.

Hyvän ystäväni koira Igor (nimi muutettu) joutui luopumaan hampaistaan, ja jokainen pystyy arvaamaan, millaista on luun kaluaminen ilman leegoja.

Kaikesta huolimatta häntä heiluu ja karavaani kulkee. Niin se on meilläkin.

Tämä on ensimmäinen vuoden 2016 Väri ja Pinta -lehden numeroista.

Tänä vuonna lehtiä ilmestyy neljä numeroa, mikä on vähemmän kuin mihin edellisvuosina on totuttu. Numerot rakennetaan jatkossa numerokohtaisten teemojen ympärille. Toisaalta vaikka numerot ovatkin teemoitettuja, lehdet toteutetaan aina niin, että Sinä, arvoisa lukija, saisit aina myös ajankohtaista tietoa pintakäsittelyalan uutisista, tapahtumista ja muista ilmiöistä.

TÄMÄN VUODEN ensimmäistä numeroa hallitsevat työturvallisuusasiat. Sivulta

6 alkavassa jutussa pohditaan työturvallisuuden kehityksen suuntaviivoja ja muistutetaan vuodenvaihteessa voimaan astuneista uusista työturvallisuutta sivuavista lakimuutoksista. Työturvallisuusasioiden ohella muita numeron teemoja ovat isännöinti ja puunkäsittely. Luvassa on Vuoden isännöitsijän haastattelu sivulta 20 alkaen; Tuija Tarula-Ahon mukaan onnistunut viestintä remontin edetessä tietää parhaimmillaan töitä urakoitsijalle jatkossakin. Lukijat ovat toivoneet juttua siitä, kuinka puinen julkisivu käsitellään aikaa kestäväksi. Puujulkisivujen toteutuksesta ja käsittelystä voi lukea sivulta 26 alkavasta jutusta.

Vuoden toinen numero ilmestyy huhtikuussa, ja sen teemana on kesän urakoinnit, julkiset tilat, laastit ja vedeneristeet sekä materiaalit. Syyskuussa puolestaan posti tuo mukanaan asiaa sopimuksista seuraavaa vuotta varten sekä työehtosopimuksista. Joulun kynnyksellä saamme lukea korjausrakentamisesta, talven urakoinnista ja tulevaan kauteen valmistautumisesta.

Mediassa väläytellään talouden parantumisesta ainakin 0,01 prosenttia tänä vuonna – vaikka talouden parantuminen yleensä näkyy pintakäsittelyalalla viiveellä, pienikin elpymisennuste voidaan nähdä valona pitkään kestäneen taantumatunnelin päässä. Herää kysymys, minne kaikki eurot menevät? Käytännössä, edelleenkin, jos haluat vaikuttaa, tee itse. Senhän me kaikki pintakäsittelyalan ammattilaiset osaamme, eli hyviä urakoita kaikille (ja vuosikokouksessa nähdään?)!

Häntä heiluu ja karavaani kulkee.

Matti Pauna Pintaurakoitsijat ry:n varapuheenjohtaja

&

VÄRI PINTA

Väri ja pinta 99. vuosikerta. ISSN 1459–4994. www.varijapinta.fi. Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri, Unioninkatu 14, 5. kerros, 00130 Helsinki Vastaava päätoimittaja Mika Suortti Ilmoitusmyynti Kustannus Oy Hakkuri / Madriem, puh. 045 108 6861, ilmoitusmyynti@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry, www.pintaurakoitsijat.fi ja Lattian- ja seinäpäällysteliitto ry, www.lattia.net Toimitus ja ulkoasu Otavamedia OMA Oy, Kannen kuva Ari Nakari Paino Scanweb Tilaukset ja osoitteenmuutokset varijapinta@mcipress.fi Irtonumero 6,50 €, Kestotilaus 30 €, Määräikaistilaus 35 €, Hinnat sis. alv 10 % Painos 8 000

1/2016 VÄRI JA PINTA 3

6

1/2016 VÄRI & PINTA Pintakäsittelyalan ammattilehti

KONKARIT SAISIVAT OTTAA MALLIA nuorilta turvavarusteiden käytössä.

KESÄLLÄ HOMMIEN PAINAMISESSA ON ETUNSA, JOISTA ON SYYTÄ MUISTUTTAA ITSEÄÄN AINA SILLOIN TÄLLÖIN. TUOMAS VIMMA, S. 19

VASTAA LUKIJAKYSELYYN S. 50 ja voit voittaa Pelago Brooklyn -polkupyörän.

Urakoitsijan kesän pelastaa keväällä tehty resurssien varmistaminen ja hyvä viestintä.

30

38

3

PÄÄKIRJOITUS

6

PINTAA SYVEMMÄLTÄ

12

NIPPELEITÄ

19

KOLUMNI

20

LÄHIKUVASSA

24

PALVELUKSESSA

26

PUUPINTA EI VAADI IHMEITÄ VAAN HUOLELLISUUTTA

Matti Pauna

Työturvallisuus on otettu vakavasti rakennusalalla, mutta kehitettävää riittää – aina.

Tuomas Vimma Vuoden isännöitsijä Tuija Tarula-Aho tietää, että puskaradio kulkee.

Eteralla remontoitiin tekemisen tavat ja tilat.

Puisen julkisivun saa kestämään, kun perusasiat hoitaa kunnolla.

30

VALMISTAUDU RENTOON KESÄÄN

32

­

KOHTEESSA

38

TYÖTURVALLISUUS

40

LAKIMIEHELTÄ

41

LIITTOJEN UUTISIA

42

JÄSENLUETTELOT

46

PALVELUHAKEMISTO

50

KAHVITAUOLLA

Kesästä tulee stressittömämpi, kun työhön valmistautuu etukäteen.

Lappeenrantalaisasunnon pintaremontissa saa käyttää taitoja monipuolisesti.

Korkealla työskentelyssä on aina riskinsä.

Sählyä ja vaalivalmisteluja vuoden pimeimpään aikaan.

Kukaan ei ole turvassa putoamiselta – ilman varusteita.

1/2016 VÄRI JA PINTA 5

Pintaa syvemmältä

Jari Lainio tietää, että siisteys on tärkeä tekijä työturvallisuudessa.

6 VÄRI JA PINTA 1/2016

TEKSTI ANSSI ORRENMAA KUVAT JUSSI VIERIMAA

Rakennusala luovii jo hyvinkin onnistuneesti työsuojelun normi- ja telineviidakossa. Kunhan vielä asenteet turvavälineisiin saataisiin kohdalleen – muuten kuin kantapään kautta.

Turvallisuus on tekoja ja asennetta 1/2016 VÄRI JA PINTA 7

–E

i ole perusteltua väittää, että rakennus­ alalla ei olisi tapahtunut kehitystä työ­turvallisuudessa, sanoo toimitusjohtaja Jari Lainio Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy:stä.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana työsuojelu on mennyt eteenpäin niin paljon, että lakien viidakossa ei meinaa pysyä perässä, vakuuttaa Lainio.

Lainiolla on perspektiiviä asiaan, sillä hän aloitti rakentamisen vuonna 1971 ja ryhtyi rakennusmestari-yrittäjäksi vuonna 1980. Varsinaissuomalainen rakennusliike työllistää nykyään 60 henkeä.

Lainion kovin kokemus on vuodelta 1995, jolloin purkutyömaan aliurakoitsija sai surmansa elementtien kaatuessa.

– Kyse oli aliurakoitsijan huolimattomuudesta. Määräykset olivat toisenlaisia eikä vastaavaa pääsisi tapahtumaan tänään.

Mutta tottakai tapaus pisti miettimään, sanoo Lainio.

Hänen yrityksensä on kantanut viimeiset 20 vuotta erityistä huolta työmaan siisteydestä ja turvallisuudesta.

Rakennusteollisuusliitto ja vakuutusyhtiöt ovat palkinneet hyvän kehityksen.

– Se on pitkä työ, joka ei käy sormia napsauttamalla, mutta vuosi vuodelta on menty eteenpäin, sanoo Lainio.

– Keskeistä on lain velvoitus laatia työsuojelun toimintaohjelma, jonka yksilöllinen sisältö riippuu työpaikan olosuhteista ja vaaroista, sanoo Paanetoja.

Psyykkinen työsuojelu tuo oman haasteensa kokonaisuuteen. Teknisessä toimintaympäristössä keskitytään helposti fyysiseen työturvallisuuteen. Samaan aikaan täytyisi muistaa myös henkinen puoli.

Pykäläviidakko eksyttää

Jaana Paanetoja arvioi, että työturvallisuuden säädöspohja on sinänsä hyvin ajan tasalla. Vuonna 2003 voimaan tullut työ­ turvallisuuslaki luo puitteet, joita asetukset ja valtioneuvoston päätökset täsmentävät.

Työsuojelun normit ja oikeuskäytäntö asettavat niin ankaran vastuun työnantajalle, että ongelmaksi tulee hallittavan tiedon valtava laajuus.

– Työnantajan pitää olla koko ajan tietoinen sekä lainsäädännöstä että oman erityisalansa uusista tutkimustuloksista, muistuttaa Paanet­oja.

Uusin uudistus on vuodenvaihteessa voimaan tullut työtapaturma- ja ammattitautilaki. Paanetoja pahoittelee, että kyseessä on jälleen äärimmäisen pitkä säädösteksti.

– Siinäkin on ihan hirvittävästi pykäliä, mutta olennainen uudistus on, että harmaata taloutta laitetaan kuriin valvomalla työnantajien ottamia vakuutuksia, selventää Paanetoja.

Työturvallisuuslainsäädännön lähtökohta on, että työsuojelusta huolehditaan ensisijaisesti luomalla turvallisia rakenteita. Työturvallisuudesta ei voida tinkiä kustannuksiin vetoamalla.

– Raha on kuitenkin realiteetti, joten rakennukseen kajoamista helpommin saatetaan vaaran poistamiseksi hankkia henkilökohtaiset suojavälineet. Uskon silti jokaisen menestyvän yrityksen ymmärtävän, että työturvallisuus on menestyksen avaintekijöitä, sanoo Paanetoja.

Työturvallisuudesta ei voida tinkiä kustannuksiin vetoamalla.

Kehitystä nähtävissä

Myös työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopistosta on havainnut rakennusalan työsuojelun kehityksen.

– Niin tapaturmaherkkä ala kuin onkin kyseessä, ei rakentaminen näytä viime­ aikaisten tutkimusten perusteella erityiseltä murheen aiheuttajalta, sanoo Paanetoja.

Oikeustapaukset kertovat kyllä esimerkiksi suojavälineiden puutteellisesta käytöstä ja työympäristön riskeistä. Olosuhteisiin nähden tilanne ei ole silti huolestuttava.

– Aina löytyy kuitenkin kehitettävää.

Työsuhteen ehdoissa kuljetaan vasta nyt kohti paikallista sopimista, kun työturvallisuudessa paikalliset olot on otettu huomioon jo pitkään.

8 VÄRI JA PINTA 1/2016

Kirvesmies Ossi Andersson katkaisee Tyksilän päiväkodin julkisivulaudat oikeaan mittaan.

Ensimmäiset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöiden lapset pääsevät Tyksilän päiväkotiin elokuussa.

Kun julkisivun laudoitus on valmis, voidaan telineet ja putoamissuojat purkaa.

MUISTA VAKUUTTAA HENKILÖSTÖSI Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki, TyTAL 459/2015, tuli voimaan tämän vuoden tammikuun alusta. Se tuo muutoksia ansiotarkoituksessa tehdyn työn työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen.

Uutta lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jälkeen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin vahinkotapahtumiin sovelletaan edelleen tapaturmavakuutus-, ammattitauti- ja kuntoutuslakeja.

Keskeinen muutos tapahtuu työn­ antajan vakuuttamisvelvollisuudessa. Jos työnantaja maksaa kalenterivuodessa teettämästään työstä palkkaa työntekijöilleen yhteensä yli 1 200 euroa vuodessa, on työnantajan otettava työtapaturma- ja ammattitautivakuutus työntekijöille. Aikaisemmin vakuuttamisvelvollisuuden raja määräytyi teetettyjen työpäivien lukumäärän mukaan.

Yrittäjän määrittely muuttuu vastaavaksi kuin työeläkelainsäädännössä. Jos yrittäjällä on yrittäjän eläkevakuutus, ei yrittäjä kuulu pakollisesti vakuutettaviin. Yrittäjä voi kuitenkin vakuuttaa itsensä vapaaehtoisella yrittäjän tapaturmavakuutuksella.

Yrittäjän eläkevakuutuksen YEL-työtuloa käytetään myös vapaaehtoisessa yrittäjän tapaturmavakuutuksessa vuosityöansiona, jonka perusteella maksetaan esimerkiksi ansionmenetyskorvaukset.

Yrittäjän perheenjäsen, joka tekee töitä yritykselle työsuhteessa, kuuluu pääsääntöisesti pakolliseen vakuutukseen.

Tällaista yrittäjän perheenjäsentä ei voida enää erikseen vakuuttaa vapaaehtoisella työajan vakuutuksella.

Uuden lain mukaan työnantajan on tehtävä ilmoitus vakuutusyhtiöön 10 arki­ päivän kuluessa, siitä kun hän sai tietää työntekijälle sattuneesta työtapaturmasta tai epäillystä ammattitaudista.

Uudessa laissa on säädetty nykyistä lakia yksityiskohtaisemmin siitä, mikä on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Korvaukset säilyvät pääsääntöisesti ennallaan. Lakiin on kirjattu nykyinen oikeus- ja korvauskäytäntö.

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä.

Teksti: Sanna Sinkkilä, Tapaturmavakuutuslaitos

1/2016 VÄRI JA PINTA 9

»

Välineiden käyttö kipupisteenä

Kirvesmies Esa Mannonen (vas.) opastaa ammattikoululaista suojaseinän tekoon.

Riittävä valaistus tekee työmaasta turvallisemman.

Toimitusjohtaja Jari Lainio sanoo ymmärtävänsä, että työsuojelu maksaa. Ratkaisu on työmaan hyvä ennakkosuunnittelu ja toteutus.

– Työsuojelun kustannusvaikutusta ei voi kiistää. Mutta jos työturvallisuus otetaan osaksi toimintaa, ei sen kustannusvaikutus ole niin iso kuin luullaan, sanoo Lainio.

Lainion mukaan voisimme ottaa työsuojelussa oppia myös monista Suomessa toimivista ulkomaisista suuryrityksistä.

– Olemme tulleet rakennusalalla työturvallisuudessa alas puusta hiukan myöhemmin kuin muut teollisuuden toimijat.

Paljon on parantunut, mutta parantamisen varaa on edelleen, sanoo Lainio.

Lainio nimeää tutun kipupisteen: työntekijöiden asenteet turvavarusteiden käyttöön.

Nuoremmat oppivat asian helpommin, mutta vanhempi kaarti ajattelee helposti, että tosimies ei aina suojavälineitä tarvitse.

– Varusteita kyllä löytyy, kun niitä vain pidettäisiin. Kun päästäisiin siihen kulttuuriin, että ei tarvitsisi joka aamu teroittaa, että kypärä ja suojalasit päähän.

Tähän väsyy työmaan työnjohtokin.

EROON KEITTIÖJAKKARAVIRITYKSISTÄ Aliurakoitsijoita vaivaa keittiöjakkaratauti.

On yhä turhan suuri kiusaus kantaa työmaille kevyimpiä ratkaisuja.

Viime vuosina telineiden ja muiden työalustojen käytössä on kyllä tapahtunut selkeää kehitystä, toppuuttelee Rakennusteollisuuden työturvallisuusasiantuntija Juha Suvanto.

– Tiedän, että ainakin tietyt tahot laittavat aliurakoitsijoiden tarjouskyselyihin automaattisesti mukaan teline- ja tikassäännöt. Yhteisesti on pyritty hyvin samanlaisiin malleihin, ja onhan niistä selvät pykälätkin, sanoo Suvanto.

Tästä huolimatta pintakäsittelyn telineongelmat tapaavat liittyä juuri omiin virityksiin – liian heppoisiin, lähinnä kotitalouksille tarkoitettuihin ratkaisuihin.

– Rautakaupat myyvät kaikenlaisia niin sanottuja telineitä, jotka eivät ole sopivia ammattikäyttöön, sanoo Suvanto.

Pätevät telineet maksavat kohta itsensä takaisin, koska ne myös kestävät käytössä monikertaisen ajan.

Suvanto arvelee, että kyse voi yhä olla tiedon puutteesta. Joskus tieto menee perille vasta sitten, kun pääurakoitsija toteaa

10 VÄRI JA PINTA 1/2016

työmaalla, että tämä ei kelpaa ja komentaa hankkimaan parempaa tilalle.

– Jos esimerkiksi tikkaat tai siirrettävät telineet ovat vähän rimpuloita, niin totta kai työtehokin siitä laskee.

"Jos tikkaat tai telineet ovat vähän rimpuloita, niin totta kai työtehokin siitä laskee."

JUHA SUVANTO

Pudota voi matalaltakin

Telineetkin kehittyvät. Isoilla konserneilla ja pääurakoitsijoilla on käynnissä yhteisiä projekteja, joissa kehitetään entistä turvallisempia tikkaita, pukkeja ja tasoja.

– Mataliin työpukkeihinkin tulee tukikaiteita, käsijohteita ja vastaavia. Tämä lisää turvallisuutta, mutta helpottaa myös työskentelyä, sanoo Suvanto.

Suvanto muistuttaa, että mataliltakin tasoilta on sattunut jopa kuolemaan johtaneita tapaturmia.

– Alle metristäkin pudotessa voi henki lähteä.

Joillakin pääurakoitsijoilla on varastossa omia telineitä, mutta useimmiten urakoitsija tilaa ratkaisut telineiden vuokraajalta. Hintakaan ei tapaa silloin sanella laatua samalla tavoin kuin pienemmissä tasoissa.

Oma taitonsa on telineen pystytys, mikä varsinkin suuren telineen kohdalla on vaativaa. Telineyritykset huolehtivat yleensä itse työntekijöidensä koulutuksesta.

Telineasentajien henkilösertifiointikoulutus on Suomessa aloitettu vuonna 2013.

Pätevöityneitä asentajia on koulutettu jo noin 300 ja määrä kasvaa koko ajan.

– Telinetyön tilaajan on syytä aina varmistaa, että asentajilla on näytetty pätevyys ammattitaidostaan, muistuttaa Suvanto.

» TURVAMERKIT TUTUIKSI Työpaikkojen turvamerkit päivittyivät syyskuussa 2015 voimaan tuleen valtioneuvoston asetuksen myötä.

KÄYTETTÄVÄ KUULOSUOJAIMIA

MYRKYLLISIÄ AINEITA

Turvamerkkejä voivat olla myös äänimerkit ja puhutut ääniviestit. Kuulosuojaimia on silti käytettävä tämän merkin luona!

Varoitusmerkeistä on poistettu haitallisesta ja ärsyttävästä aineesta varoittava merkki. Myrkyllisestä aineesta varoittava merkki on entisellään.

VAARAA ILMAISEVAT LIIKKEET / VAARA

KÄYTETTÄVÄ KASVOSUOJAIMIA

Asetuksessa määritellään 19 käsimerkein kerrottavaa turvamerkkiä. Molempien käsien liikuttelu vaakasuunnassa tarkoittaa hätäpysäytystä.

Työpaikkojen omat turvakilvet saavat poiketa asetuksen merkeistä, jos merkitys on yhtä selvä.

Tämä on perusmerkki kasvosuojaimien käytöstä.

JUOMAKELVOTONTA

SILMÄNHUUHTELU

Lähes kaikki turvamerkit ovat pysyneet ennallaan, esimerkiksi tämä juomakelvottoman veden kilpi.

Vihreä väri kertoo joko varauloskäynnistä tai ensiapupaikasta. Tämä merkki opastaa silmänhuuhteluun.

SYÖVYTTÄVIÄ AINEITA

KÄYTETTÄVÄ SUOJALASEJA

Syövyttävistä aineista varoittava merkki ei ole muuttunut.

Sininen turvamerkki ohjeistaa toimintaan, kuten suojalasien käyttöön tai oikealle kulkureitille.

1/2016 VÄRI JA PINTA 11

Tutkittua

ASIANTUNTIJA: Työturvallisuusasiantuntija Marja Kaari, Tapaturmavakuutuskeskus

Palkansaajien työpaikkatapaturmat rakentamisen päätoimialalla

2005

20 000

17 306 kpl

15 000 10 000 5 000 0

2014

13 097 kpl 2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus rakentamisen päätoimialalla 100 90 80 70

2005 81,7

60 50 40 30

2014

20 10 0

62,1

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Lähde: Työtapaturmat – Tilastojulkaisu 2015. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, 2015.

TYÖTAPATURMAT VÄHENEVÄT MEILLÄKIN RAKENTAMISEN PÄÄTOIMIALALLA on jatkunut viime vuosina

hyvä kehitys sekä työtapaturmien määrässä että tapaturmataajuudessa. Vuonna 2014 palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä oli 13 097, mikä on noin 6 ­prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Työpaikkatapaturmien taajuudessa saavutettiin rakentamisen päätoimialalla vuonna 2014 tarkastelujakson 2005–2014 alhaisin luku (62,1). Rakentamisen alan tapaturmataajuus on laskenut vuoden 2005 tasosta peräti 19,6 yksikköä.

Rakentamisen alan työpaikkatapaturmien lukumäärä seuraa tietyllä viiveellä aloitettujen rakennuskuutioiden tilaston kehitystä, vaikka korjausrakentamisen osuus onkin viime vuosina kasvanut. Vuonna 2009 työtapaturmien

12 VÄRI JA PINTA 1/2016

määrässä nähdään selvä lasku. Taantuman vaikutuksesta tehdyn työn määrä väheni erityisesti korkean tapaturmataajuuden toimialoilla. Samana vuonna tuli myös voimaan uusi asetus rakennustyön turvallisuudesta.

Tapaturmataajuusluku kertoo sattuneiden työtapaturmien lukumäärän miljoonaa työtuntia kohden. Taajuusluku voi toimia yhtenä työpaikan työturvallisuustason mittarina, ja se on apuna esimerkiksi eri toimialojen välisessä vertailussa. Vuonna 2014 kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli 29,2, kun se rakennusalalla oli 62,1.

Vuoden 2014 taajuustaso (29,2) tarkoittaa käytännössä, että jokaista noin 22 palkansaajaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma. •

16.3.2016

27.–28.2.2016

• Paikka: Messukeskus, Helsinki • Sisäilmastotutkimuksen uusimmat tulokset on esillä kootusti Helsingissä Messukeskuksessa maaliskuussa.

• Paikka: Kuopio-halli, Kuopio • Itä-Suomen suurin rakennus- ja sisustusalan tapahtuma esittelee uutuustuotteita ja tekniikoita ja toimii kohtauspaikkana ammattilaisille ja kuluttajille.

www.sisailmayhdistys.fi

www.kuopionnayttely.fi

SISÄILMASTOSEMINAARI

RAKENNA JA ASU -MESSUT

SANOTTUA

Kytkemällä yhteen liikenne- ja asuntopolitiikka voidaan hyödyntää joukkoliikenneinvestointien vipuvaikutusta asuntotuotantoon.

Lähde: Sauli Hievanen, SAK; Kari Jääskeläinen, EK; Jukka Ihanus, STTK; Pekka Piispanen, Akava ja Tarmo Pipatti, RT Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 13.1.2016

Cubic 49/61:ssa on 48,5 neliömetriin mahdutettu erillinen makuuhuone, olokeittiö, kylpyhuone ja eteistila.

KOKEMUS PALKITTIIN ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT palkitsi ­

Maalausliike E. Heiskanen Oy:n Vuoden Maakunnan Yrittäjänä 2015 lokakuussa. Vuonna 1949 perustettu maalausliike työllistää 30 maalaria, muuraria ja rakennusmiestä. Yritys kuuluu KaakkoisSuomen Pintaurakoitsijat ry:hyn.

• LISÄTIETOJA www.e-heiskanen.fi/ ajankohtaista

TIESITKÖ?

Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy on valittu Vuoden 2015 helsinkiläiseksi Yritykseksi. Erityisesti kiitosta saa työllistävyys: yrityksessä työskentelee 40 henkeä. Sen menestyksen taustalla ovat olleet laatu, hyvät työtavat ja vastuullinen asenne.

Lähde: Helsingin Yrittäjien tiedote 5.12.2015

PIENI ON KODIKASTA ASUMISESSA SUOSITAAN enenevässä määrin kohtuuhintaista,

pienempää ja ekologisempaa kuin aikaisemmin. Tästä havainnosta Kastelli-Talot Oy on tuonut markkinoille uuden pienten omakotitalojen Cubic-talomalliston. Mallistoon kuuluu kahdeksan kotia, joista pienin on hieman alle 50-neliöinen ja suurin 105 neliömetrin omakotitalo. Malliston suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus, ja ne ovat taloudellisia myös asumiskustannustensa suhteen.

• LISÄTIETOJA Jukka Vaaramo, liiketoimintajohtaja, Kastelli-talot Oy

1/2016 VÄRI JA PINTA 13

Kuva: Destamatic

Kierrätysmateriaalista valmistetut pihakivet vastaavat rakennusjätteiden kierrätyspaineeseen.

VÄHEMMÄN TUUBEJA JÄTTEESTÄ PIHAKIVEYS RAKENNUSJÄTEMATERIAALIEN kierrättämistä edistävät

Destaclean­Puukivi -pihakivet ovat voittaneet Nuorkauppa­ kamarit ry:n Tuottava Idea -kilpailun yhteiskuntasarjan.

Destamatic Oy:n kehittämä Destamatic-nimellä kulkevan kierrätysinnovaation myötä kehitetyt pihakivet ovat sementtikomposiittia, joka koostuu luonnonkivestä, sementistä, vedestä ja 25-prosenttisesti kierrätyspuukuidusta. Puukivien perusvärivalikoiman lisäksi valmistaja tekee ilaustyönä asiakkaan toiveiden mukaan eri värisiä puukiviä. EU:n jätedirektiivin mukaan kaikesta rakennus- ja purkujätteestä on kierrätettävä 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

• LISÄTIETOJA www.destamatic.fi

BOSTIK ON TUONUT markkinoille tuotteen, jolla voi liimata,

s­ aumata ja tasoittaa. Monitoimituote Maxi Bond Seal soveltuu sekä sisä- että ulkotöihin ja toimii myös märkätiloissa.

Tuotetta on saatavissa seitsemässä eri värissä, mutta se soveltuu myös maalattavaksi.

TOINEN BOSTIKIN vuodenvaihteen uutuus on patruunalla levi-

tettävä liuotinaineeton asennusliima Maxi Bond Xpress. Se kuivuu vartissa kuormitettavaksi, ja lopullisessa lujuudessaan se vastaa kaksikomponenttiliimaa. Asennusliimaa voi käyttää epätasaisillekin pinnoille ja se soveltuu useimmille rakennusmateriaaleille.

• LISÄTIETOJA Richard Svensson,

Bostik Northern Europe, markkinointipäällikkö

10.–12.5.2016

12.–14.10.2016

• Paikka: Uimahalli-urheilutalo, Seinäjoki • Nuoret ammattiosaajat ottavat jälleen mittaa toisistaan Taitaja2016-kilpailussa toukokuussa. Tänä vuonna tapahtuman teemoina ovat muun muassa yrittäjyys, työturvallisuus ja työhyvinvointi.

• Paikka: Messukeskus, Helsinki • Rakennusalan ja talotekniikan ammattilaiset kohtaavat lokakuussa Helsingissä. Tarjolla on jälleen tietoa rakennusalan tulevaisuuden suuntaviivoista sekä uutuustuotteista.

www.taitaja2016.fi

www.messukeskus.com/Sites1/FinnBuild

TAITAJA2016

14 VÄRI JA PINTA 1/2016

FINNBUILD

SANOTTUA "[Vuoden Maakunnallinen Yrittäjä -palkinnon saamisessa] pitää kiittää asiakkaita, jotka ovat luottaneet meihin ja työvoimaa, joka pitää huolen siitä, että asiakas voi olla tyytyväinen tilaamaansa työhön ja sitä kautta tilaa myös uudestaan meiltä töitä. Kiitos heille."

Lähde: Maalausliike E. Heiskanen Oy:n Saku Heiskanen Etelä-Karjalan

Kuva: Helsingin kaupunki/Helander

Yrittäjät ry:n videolla http://bit.ly/233XV6N

HYVÄSTIT MAALIPÖLYLLE MAALINPOISTOON tarkoitettu uutuustuote säästää maalin

OP-Pohjolan uusissa toimi­tiloissa yhdistyvät kotimaisuus, suomalainen luonto ja moderni perinne.

poistajan voimia. Vihreä, biohajoava maalinpoistoainegeeli BioComb Green levitetään pinnalle, jolta maali halutaan irrottaa ja kaavitaan vaikutusajan jälkeen pinnasta, jolloin se on liuottanut maalin. Tuote soveltuu maalin poistamiseen puu-, kivi-, kipsi-, metalli-, betoni- ja mineraalipinnoilta sisällä ja ulkona. Tuotteen voi levittää siveltimellä, telalla tai korkeapaineruskuilla, ja työvälineet ja pinnan voi puhdistaa lopuksi vedellä.

• LISÄTIETOJA www.sokeva.fi

RUUSUJA KANTAKAUPUNKIIN HELSINGIN RAKENNUSLAUTAKUNTA ojensi vuotuisen Rakentami-

sen Ruusu -palkinnon kahdelle ansiokkaalle uudiskohteelle.

Molemmissa eräs palkintoperuste oli julkisivun onnistunut yhdistäminen olemassa olevaan maisemaan.

OP-Pohjolan uusi toimitilarakennus Vallilassa yhdistyy taitavasti vanhempaan ympäröivään rakennuskantaan, eikä se riko Puu-Vallilan luonnetta. Toinen palkittu kohde oli ravintola­ rakennus Meripaviljonki Eläintarhanlahdella. Se vastaa kaupungin ranta-alueiden aktivoimisen tavoitteeseen ja täydentää Siltasaaren historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa.

• LISÄTIETOJA www.hel.fi/www/rakvv/fi.

SUOSITTELE KÄYTTÄJÄLLE EnsioTec Oy on tuonut markkinoille kotimaiset Avalon®-tuotteet, jotka puhdistavat ja muodostavat kodin, auton tai veneen eri pinnoille suojakalvon, joka hylkii likaa ja vähentää naarmuuntumista.

Lähde: www.ensiotec.fi

määrän arvioidaan Jopa 10 % Rakentamisen kasvavan Pirkanmaalla 5-10 %

vuonna 2016. Suomessa pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa toimivat rakentamisen kasvun vetureina.

Lähde: www.asta.fi/uutiset

1/2016 VÄRI JA PINTA 15

NIMITYS HEIKKI RÄMÖ on nimetty Fescon Oy:n uudeksi myyntijohtajaksi

ASUNTOKAUPAN AALLONPOHJA OHITETTU

joulukuun alusta alkaen. Rämö johtaa yrityksen myyntiä ja markkinointia kaikilla myyntialueilla.

• LISÄTIETOJA www.fescon.fi

ASUNTOKAUPAN KOKONAISARVO oli vuonna 2015 yli 17,3 mil-

jardia euroa, arvioidaan Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:stä. Viime vuonna vanhojen osake- ja omakotitaloasuntojen kauppamäärä nousi kuutisen prosenttia, mutta uudiskohteiden kauppamäärät laskivat hieman. Yhteensä kaikkien asuntokauppojen määrä kasvoin 3,7 prosenttia vuodesta 2014.

Asuntokauppamarkkinoiden suunta on edellisvuodesta selvästi ylöspäin, sillä koko 2010-luvun asuntokaupan aallonpohja on toistaiseksi ollut vuoden 2014 myynnissä.

• LISÄTIETOJA www.kvkl.fi

UPONOR OSTI STARTUPIN MAALITEHDAS RAJAN TAKAA SUOMESSA JA SLOVAKIASSA tähän asti maalejaan valmistanut

Nor-Maali Oy laajentaa tuotantoaan myös Venäjälle. Skovin alueelle rakennetaan neljän miljoonan euron investoinnilla maalitehdas, jonka investoinneista huolehtii Venäjälle perustettu yritys OOO Nor-Maali. Rakennustyöt aloitetaan tulevana keväänä, ja maalituotannon on tarkoitus käynnistyä tehtaassa kesään 2017 mennessä.

• LISÄTIETOJA Raimo Lehtinen, Nor-Maali Oy:n toimitusjohtaja

UPONOR OYJ ON ostanut vedenlaadun seurantaan erikoistuneen

startup-yrityksen, NWater Oy:n osakekannan. Perinteisesti vedenlaatua mitataan vesinäytteillä, joiden tulokset valmistuvat vasta päivien kuluttua näytteenotosta. NWaterin kehittämä teknologia perustuu veden hiukkasten ja mikrobien mittaamiseen reaaliaikaisen tunnistimen avulla. Uponorin tavoitteena on yhdistää yhdyskunta- ja talotekniikkatarjontaansa. Reaaliaikaisen mittauksen avulla saadaan mahdolliset veden laadun puutteet nopeasti selville.

• LISÄTIETOJA Ilari Aho, Uponorin uuden liiketoiminnan kehitysjohtaja

"Monesti asiakkaiden pettymyksen syy ei ole itse virhe, vaan urakoitsijan epäonnistuminen asiakaspalvelussa."

Lähde: Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT Oy:n laatuasioista vastaava johtaja, RT:n tiedote 5.1.2016

16 VÄRI JA PINTA 1/2016

MUISTA! Rakennusteollisuus RT Oy on teettänyt rakentajille uuden oppaan haastavista asiakastilanteista selviämiseen. Tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, joka vaikuttaa merkittävästi yrityksen tulokseen. Opas ja siihen liittyvä video löytyvät osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/laatuoppaat Lähde: www.rakennusteollisuus.fi

ASBESTIKARTOITUS LAKIIN VUODENVAIHTEESTA ALKAEN asbestipurkutyön vaatimukset on

kirjattu lakiin. Tammikuun alusta alkaen remonttia teettävän on huolehdittava siitä, että ennen purkuhankkeen aloittamista kohteessa tehdään asbestikartoitus. Sen voi tehdä vain asbestiin perehtynyt henkilö, ja purkutyön saa tehdä vain asbestipurkuun valtuutettu urakoitsija. Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaantulon jälkeen. Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää yllä rekisteriä asbestipurkutyöluvallisista.

• LISÄTIETOJA www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti

VAUHTIA VALTION RAKENNUTTAJASTA

TIESITKÖ?

si valtion ja erinäisten sijoittajatahojen omistamaa erillistä rakennuttajayhtiötä. Rakennusteollisuuden, Elinkeinoelämän keskusliiton, STTK:n, Akavan ja ammattiliittojen edustajien yhteinen mielipideteksti Helsingin Sanomissa tammikuun alussa kertoo tahojen huolesta asuntojen hinnannousuun. Tekstissään he ehdottavat kaavoitusjärjestelmän uudistamista ja joukkoliikenteen käyttämistä alueiden houkuttelevuuden ja uusien asuntojen rakentamisen veturina.

Suomen ensimmäiset pohjatutkijat ovat valmistuneet vuodenvaihteessa Amiedusta.

Maanrakennusalan ammattitutkintona pohjatutkijakoulutus antaa virallisen Eurostandardin mukaisen pätevyyden parhaiten rakentamiseen sopivien paikkojen selvittämiseksi maaperästä.

• LISÄTIETOJA HS 13.1.2016, mielipidekirjoitus

Lähde: Amiedun tiedote 27.11.2015

KOHTUUHINTAISTEN ASUNTOJEN pulaan ehdotetaan ratkaisuk-

36 %

Suomalaisten kiinteistöjen paloturvallisuudessa on vakavia puutteita.

Jopa 36 prosenttia Safetumin tutkimuksessaan tarkastamasta yli 3 000 kiinteistöstä kuului pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

Lähde: Safetum Oy:n tiedote 15.12.2015

1/2016 VÄRI JA PINTA 17

SANOTTUA "Koko ajan on menty energiansäästö ja raha edellä, ei terveys edellä. Terveys tulee aina perässä. Se tulee sitten kun uusien ratkaisujen jälkeen huomataan, että terveyshaittoja syntyy.

Sitten tehdään pieniä korjausliikkeitä."

Turun yliopiston professori Tuula Putus rakentamisen sisäilmaongelmista Yle Uutisille 15.1.2016

TIIVISTÄ JA LIIMAA NÄKYMÄTTÖMÄSTI VÄRITÖN SIKAFLEX®-521 FC -LIIMA on

saanut väistyä markkinoilta, kun tilalle on otettu uusi Sikaflex® Crystal Clear. Elastiseksi ja kirkkaaksi kuivuva, sisä- ja ulkokäyttöön soveltuva liima- ja tiivistemassa tarttuu monenlaisille materiaaleille ja kestää koviakin pakkasia. Crystal Clear tiivistää ja liimaa huomaamattomasti esimerkiksi lasi- ja peilipintoja.

• LISÄTIETOJA Markus Oksanen,

myyntijohtaja T&M Sealing & Bonding, Oy Sika Finland Ab

Valitse viisaasti!

MAXI RANGE - TÄYDELLINEN VALIKOIMA ASENNUSLIIMOJA JA SAUMAMASSOJA

Vahvin

Nopein

Yleiskäyttöön Kristallinkirkas

Lisätietoja www.bostik.fi tai 010-843 88 00.

Ympäristöystävällinen

VÄLTÄ HAITAT ENNAKKOON KIILTO M1000 ECO -lattia- ja seinäliima ei vapauta huone-

ilmaan haitallista 2-etyyliheksanolia lainkaan. Liima ei sisällä myöskään APEO-yhdisteitä, ftalaatteja tai pehmittimiä, joten se on sekä asentajalle että tilan käyttäjille turvallinen vaihtoehto. Keväällä 2015 voimaan astunut asumisterveysasetus määrittää 2-etyyliheksanolipitoisuuksille huoneilmassa rajan, jonka ylittyessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaittojen välttämiseksi.

• LISÄTIETOJA www.kiilto.fi

Tuomas Vimman kolumni

Onni on kesä töissä YÖSKENNELLESSÄNI muutama

vuosi sitten toimistohommissa keskikokoisessa korjausrakennusalan firmassa, tulivat vuodenkierron työpiikit hyvinkin tutuiksi. Marraskuu oli perinteisesti yrittäjälle synkintä aikaa; yksityisasiakkaat eivät halunneet aloittaa yhtään uutta hanketta, joka mahdollisesti kestäisi joulun ylitse. Alkukeväästä taas puolestaan soivat puhelimet kuumina, kun joka iikka halusi remonttinsa kesäksi. Syy tähän oli melko selkeä. On kätevää, jos voi paeta työmaata kesämökille. Muun Suomen lomaillessa raksalla painetaan sitten täysmiehityksellä pitkää päivää.

Moni voisi kuvitella, että on kurjaa katsella kavereiden mökkilaiturikuvia Facebookissa, kun itseä odottaa vielä neljänkymmenen Gyproc-levyn kantaminen kuudenteen kerrokseen.

Kesällä hommien painamisessa on kuitenkin omat selkeät etunsa, joista on syytä muistuttaa itseään aina silloin tällöin.

PARASTA HEINÄKUISISSA hellehommissa ovat

tietenkin pitkät valoisat illat. Jos työmaa on sellainen, jossa aamulla saa äänekkäät työt aloittaa jo aikaisin, niin vapaus kutsuu jo alkuiltapäivästä konttorirottien lusiessa vielä paahteisissa toimistoissaan useamman tunnin.

Kaupunkien autioituessa kesälomien ajaksi helpottuu myös työmatkaliikenne ja pysäköinti.

Jokainen Helsingin keskustassa remonttitöitä tehnyt tietää, millaista tuskaa parkkipaikan löytäminen tavallisesti on. Ja jos keskellä päivää joutuu piipahtamaan rautakaupassa, se ei automaattisesti tarkoita kahden tunnin keikkaa.

Suomen kesä on (yleensä) melko vähäluminen. On aika mukavaa keskittyä oikeisiin töihin ilman, että Transporteria saa olla tämän tästä kaivamassa ulos kinoksesta.

JOKAINEN RAKENNUSALAN töitä tehnyt tietää,

miten ärsyttävää voi olla, jos asiakkaat pyörivät jatkuvasti työmaalla. Milloin pieniä muutoksia tekemässä, milloin keskeneräistä työtä arvostelemassa. Jos oikein hyvä töhö käy, niin poka viettää juhannuksesta viisi viikkoa mökillään Kuusamossa ja antaa ammattilasille työrauhan.

Sokerina pohjalla tietenkin se, että kun loskainen marraskuu taas koittaa, voi helposti ottaa pidemmänkin loman, ja kadota Thaimaan lämpöön.

• Kirjailija ja kolumnisti Tuomas Vimma on toiminut aiemmin rakennusalalla yrittäjänä. Hänelle ovat tuttuja niin sesonkityöskentelyn ominaislaatu kuin yrittäjän jatkuva paperisota.

Kun aamulla saa työt aloittaa aikaisin, niin vapaus kutsuu konttorirottien lusiessa vielä toimistoissaan useamman tunnin.

1/2016 VÄRI JA PINTA 19

Linjasaneeraukset pysyvät käsissä niin hyvin, että Tuija Tarula-Aho valittiin vuoden isännöitsijäksi.

URAN VARRELTA 1986

1987–89

1989

1999

2002

2005–06

2010–12

2015

Valtiohallinnon toimistotutkinto

Moskovassa rakennustyömaan toimistossa

Lomaliitolle kiinteistö­osaston kiinteistösihteeriksi

Isännöitsijän ammattitutkinto

Tapiolan Lämpöön isännöitsijäksi

Isännöitsijätutkinto

Johtavan ammattiisännöitsijän koulutus AIT

Valittiin vuoden isännöitsijäksi

20 VÄRI JA PINTA 1/2016

Kaikki langat käsissä Isännöitsijä on avainhenkilö taloyhtiön tai kaupallisen kiinteistön urakassa.

Urakoitsijan valinnassa painaa paitsi töiden kulku myös se, että viestintä toimii.

TEKSTI JA KUVAT HEIDI KÄHKÖNEN

un kuuntelee Tuija TarulaAhoa, kuulostaa siltä, että isännöitsijän viikkoon mahtuu kaksi tavallista työviikkoa. Isännöitsijä ei pysy paikallaan, vaan menee sinne missä tarvitaan.

– Ei ole kahta samanlaista työpäivää tai työviikkoa, Tarula-Aho kertoo.

Haastatteluviikon aikana Tarula-Aho on ehtinyt käydä parissa asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouksessa ja yhdessä ylimääräisessä yhtiökokouksessa sekä tavannut asunto-osakeyhtiön liiketilan vuokralaisen käyttötarkoituksen muutoksen takia.

Takana on myös Tapiolan urheilukentän peruskorjauksen räjäytyksiä, eräs loppuräjäytyskatselmus, sisäiseen kehittämiseen liittyviä palavereita sekä linjasaneerauksen vastaanotto. Ja päälle linjoja tai sähköpostia pitkin tulevat akuutit tai yllättävät tapaukset, kuten joulukuiselle viikolle sattuneet kolme vesivahinkoa.

Tarula-Aho nauttii tällaisesta vaihtelevasta ja haastavasta työstä. Ennen isännöitsijän uraa hän teki yli vuosikymmenen töitä Lomaliitossa, mutta alkoi kaivata muutosta.

Hän hankki isännöitsijän ammattitutkinnon, vaikkei varsinaisesti suunnitellut siirtyvänsä alalle. Sitten toisella täydennyskoulutuskurssilla hän kohtasi isännöitsijän, jonka kertomukset alkoivat kiinnostaa.

– Hyvin laaja-alainen asioiden organisointi rupesi kuulostamaan siltä, että se voisi olla hyvin mielenkiintoista.

Langat ja linjasaneeuraukset pysyvät Tarula-Ahon käsissä niin hyvin, että Isännöintiliitto valitsi hänet vuoden isännöitsijäksi 2015. Tarula-Aho on työskennellyt Tapiolan Lämmön isännöitsijänä jo kolmetoista ja puoli vuotta.

Monitaituria tarvitaan

Isännöintiliiton nettisivuilta kerrotaan, että isännöitsijä hallitsee “suvereenisti niin kiinteistöjuridiikan, taloushallinnon, talotekniikan kuin viestinnän ja asiakaspalvelunkin kiemurat”. Sille Tarula-Aho naurahtaa.

– Kaikesta pitää tietää jotain, mutta kuinka syvällisesti eri asioihin voi perehtyä, on toinen juttu. Hallinnon perusasiat, asunto-osakeyhtiö- ja osakeyhtiölait pitää olla hanskassa. Mutta kolmentoista vuodenkin jälkeen tulee jatkuvasti kysymyksiä, joita ei ole koskaan kuullut. Onneksi voi käyttää asiantuntijoita.

Yksi isännöitsijän monista tehtävistä on peruskorjausten organisointi. Pintakäsittelyalalla kannattaa tuntea isännöitsijän mielenliikkeet, sillä isännöitsijä vaikuttaa siihen, kuka urakat lopulta saa. Valintaprosessi on pitkä ja monivaiheinen.

– Kaikki lähtee kunnossapitotarpeen selvittämisestä, Tarula-Aho kertoo.

KUKA? Nimi: Tuija Ta ru Ikä: 60 vuotta la-Aho Syntynyt: La hd Asuu: Espoos essa sa Perhe: Aviom ie Harrastaa: M s el melontaretk ontaa ja eilyä, hiihtovaellusta, py öräi Mitä ilman ei lyä tulisi toimee n: silmälaseja

Yhtiökokouksissa isännöitsijä voi joutua heiluttamaan nuijaa puheenjohtajan poissaollessa.

Sujuva luovutus vaikuttaa siihen, saako sama urakoitsija lisää keikkoja. Sana tekijöistä liikkuu.

Ensin kiinteistössä tehdään tarvittavat kuntotutkimukset remontista riippuen. Jos hallitus näkee remontin tarpeelliseksi, tai jos korjaus on kirjattu pitkä ajan suunnitelmaan, lähdetään laatimaan hankesuunnitelmaa.

Valtuudet hankesuunnitelman tekoon täytyy hankkia yhtiökokouksesta. Hallitus esittelee alustavan, karkean aikataulun ja perusteet remontille. Jos yhtiökokous antaa valtuudet hankesuunnitteluun, prosessi pyörähtää toden teolla käyntiin.

– Ensin kilpailutetaan suunnittelutoimistot. Sitten toimiston kanssa laaditaan hankesuunnitelma, ja isännöitsijä on aktiivisesti mukana suunnittelukokouksissa. Lopulta yhtiökokous antaa hallitukselle valtuudet aloittaa varsinainen tekninen suunnittelu.

Joskus käy niinkin, että hankesuunnitelma palautetaan lisäselvityksiä varten hallituksen käsittelyyn.

22 VÄRI JA PINTA 1/2016

Tarjoa mitä pyydetään

Kun tekninen suunnitelma on valmis ja lähdössä urakkalaskentaan, valitaan projektipäällikkö. Vasta sitten on vuorossa urakkatarjouspyyntöjen laatiminen. Mutta mihin isännöitsijä kiinnittää huomiota urakkatarjouksissa?

– Ensinnäkin siihen, että urakkatarjous on annettu tarjouspyynnön mukaisesti.

Urakasta riippuen poikkeavuuksiakin on, mutta silloin pitäisi tuoda selkeästi näkyviin, missä suhteessa tarjous poikkeaa pyydetystä ja miksi.

Muitakin vaatimuksia on: urakoitsijan täytyy tuntea tilaajavastuulain mukaiset asiat ja jos referenssejä on pyydetty, kannattaa olla tarkkana siitä, missä muodossa niitä on pyydetty.

Isännöitsijä tekee kaikista urakkatarjouksista yhteenvedon, jonka perusteella hallituksessa päätetään, keiden kanssa ryhdytään tarjousneuvotteluihin. Yleensä

joukosta valitaan kaksi tai kolme sopivinta ehdokasta. Projektipäällikkö ja yhtiön edustajat käyvät sitten suunnitelman tarkasti läpi valittujen urakoitsijoiden kanssa.

Urakoitsijan valinnassa voi kestää, sillä tarjoukset täytyy saattaa yhteismitallisiksi vertailua varten. Joissakin yhtiöissä hallitus, toisissa yhtiökokous tekee päätökset lopullisista urakoitsijoista.

Viestintä kuntoon

Valinnoissa painaa usein se, miten urakoitsija tiedottaa töiden etenemisestä, miten se suhtautuu osakasmuutoksiin ja miten työmaalla konkreettisesti toimitaan. TarulaAholle tärkeää on erityisesti tiedonkulku.

– Painotan sitä, millainen tiedotusjärjestelmä urakoitsijoilla on. Markkinoilla on jo aika hyviä sähköisiä järjestelmiä, joiden avulla urakoitsija voi tiedottaa osakkaille.

Osakas voi valita, miten saa viestit. Yhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle oleellisinta on, miten työ kulkee ja että jälki on hyvää.

Perinteinen ilmoitustaulutiedottaminen tuntuu nykypäivänä jäykältä ja on epäkäytännöllinen erityisesti linjasaneerausten aikaan, kun suuri osa asukkaista asuu muualla.

– Jos viestit eivät kulje, asukkaat kokevat, ettei heitä oteta huomioon, ja se aiheuttaa ongelmia urakoitsijalle, hallitukselle ja isännöitsijälle.

Isännöitsijää kiinnostaa myös se, miten urakoitsija menettelee suoraan osakkaiden kanssa. Esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä osakkaat haluavat yksilöllisiä muutoksia kylpyhuonetiloihin tai uusia keittiönsä.

– Katson sitä, miten urakoitsija hoitaa sopimisen. Onko heillä oma yhteyshenkilö näitä pyyntöjä varten ja miten muutokset saadaan sovitettua yleiseen aikatauluun?

Suosituksia kysytään usein

– Jos työmaalla menee hyvin, isännöitsijän ei tarvitse paljon huolehtia muusta kuin että laskut tulevat maksetuksi ajallaan. Urakkavaiheessa tulee yhteydenottoja hallintoon asti vasta silloin, kun tulee ongelmia.

Yhteistyö ei lopu urakan päättymiseen.

Kun työt on tehty, seuraa työn luovutusvaihe.

– Se, miten sutjakkaasti luovutus menee, on kriittinen piste. Entä miten mahdolliset takuuaikana suoritettavat työt saadaan tehtyä? Ja kuinka helposti urakoitsijan edustajan saa paikalle kohteeseen, jos tarvitsee?

Tarula-Aho kertoo, että nämä vaikuttavat isännöitsijän näkökulmasta siihen, saako sama urakoitsija lisää keikkoja. Sana hyvistä ja huonoistakin tekijöistä liikkuu.

– Hallitusten puheenjohtajilta, jotka ovat valitsemassa urakoitsijaa, tulee paljon puheluita. He kysyvät, että “referensseissä näkyy tällainen kohde, mitä mieltä olit ja miten meni?”

Hyvä viestintä osakkaiden, asukkaiden ja isännöitsijän suuntaan voikin ratkaista seuraavan urakan kohtalon.

VASTAA HUOLELLISESTI TARJOUSPYYNTÖÖN

1 2 3

Laadi tarjous tarjouspyynnön mukaisesti.

4

Varmista, että pyydetyt liitteet ovat ajantasaisia ja mukana. Laita mukaan referensseistä oleelliset.

5

Jätä tarjous määräaikaan mennessä.

Käytä tarjouslomaketta, jos olet saanut sellaisen.

Täytä lomake kaikilta osin, myös mahdolliset yksikköhinnat ja aliurakoitsijat nimeten.

Tarula-Ahon isännöintitapaa on kehuttu asukaslähtöisyydestä.

1/2016 VÄRI JA PINTA 23

TEKSTI TIINA PIENSOHO/ETERA KUVAT ETERA

Palveluksessa

Remontissa puitteet ja tavat Eteralla on uudistettu toimintatapoja, ja samalla työympäristö sai päivittyä. Uusituilla tiloilla haetaan ympäristösertifikaattia ja tehokasta tilankäyttöä.

Y

hteinen remonttityömaa Eteran talossa Helsingin Länsi-Pasilassa on pitänyt parinsadan eteralaisen ja usean kymmenen remonttityöntekijän kiireisenä viimeisen vuoden ajan. Kiireen keskellä on riittänyt haasteita ja yllätyksiä, mutta ammattitaitoisin ja hyvin tekijöin lopputuloskin on hyvä.

– Erityisesti purkuvaiheessa pölyn­ hallinta on aina haastavaa, mutta siinäkin onnistuttiin, kiittelee remontista vastannut Eteran kiinteistöpäällikkö Matti Autere.

– Remontissa modernisoitiin toimistotiloja ja peruskorjattiin 80-luvun alussa rakennettu Eteran toimitalo.

Remontti alkoi vuoden 2014 syksyllä, ja eteralaiset ovat työskennelleet tiloissa koko ajan. Purku- ja rakennustyötä on tehty kerros kerrallaan ja töiden edetessä eteralaiset ovat tehneet välimuuttoja väistötilojen kautta lopullisiin tiloihin, Autere kertoo.

Viimeiset muutot olivat lokakuussa 2015.

– Koska remonttia on tehty talossa, jossa samaan aikaan hoidetaan työeläkevakuuttamisen moninaisia töitä, on tilanne vaatinut joustamista puolin ja toisin. Remontoinnin haittoja on yritetty minimoida aikataulutuksella, joustavuudella ja aktiivisella viestinnällä.

24 VÄRI JA PINTA 1/2016

Urakat arjen keskellä yleisiä

Erilaisten ammattilaisten joukossa Etera-taloa rakensi uuteen malliin myös lattia-alan urakointiyritys Heikkinen Yhtiöt, joka vastasi toimitalon kaikista lattiapäällysteistä.

–Meille työskentely koko ajan käytössä olevassa rakennuksessa on tätä päivää ja siihen on totuttu. Toki tilanne rajoittaa liikkumista ja meluisia työvaiheita, kuvailee Heikkinen Yhtiöiden toimitusjohtaja Jarmo Heikkinen.

Eteran toimitalo on remontoitu ympäristöystävälliseksi rakennukseksi.

Energiatehokkuus ja ympäristöratkaisut on huomioitu niin suunnittelussa kuin remontoinnissakin.

– Puhtaasti teknisten ratkaisujen ohella moni isompi tai pienempi uudistus näkyy myös talon käyttäjien arjessa. Esimerkiksi kaikki valaistus on toteutettu energiaa säästävin ledein, toteaa Autere.

Ympäristö keskeisessä roolissa

Etera-talolle haetaan kultatason kansainvälistä LEED-ympäristösertifiointia. LEED-sertifikaatit eri ympäristö­ näkökulmat on jaettu konkreettisiin vaatimuksiin. Saadakseen sertifioinnin rakennuksen tulee täyttää vaatimukset, jotka liittyvät muun muassa energian-, veden- ja materiaalien kulutukseen. Rakentamisen ratkaisut vähentävät myös ylläpidosta syntyviä kustannuksia.

– Yrityksessämme käytössä olevat lattiapäällystetuotteet ovat ympäristösertifioituja, mutta tämän remontti­ kohteen erityiset LEED-vaatimukset käytiin luonnollisesti huolella läpi, kommentoi Jarmo Heikkinen.

Toimitilauudistuksen tavoitteena oli pakollisen peruskorjauksen ohella tehostaa työskentelyä ja parantaa kustannustehokkuutta ja järkevöittää tilankäyttöä.

Nykyaikaiset tilat sopivat tiimityöhön

Työtiloissa on hyödynnetty akustiikkaa vaimentavia seinä- ja kattoelementtejä sekä lattiapäällysteitä.

Samalla värit ja materiaalit tuovat viihtyisyyttä. Työn sujuvuutta on edistetty lisäksi pelisääntöpalaverein, joissa on tehty yhteisiä linjauksia tukemaan työrauhan ja tehokkaan toiminnan yhteensovittamista avoimissa tiloissa.

Vielä uudenkarhea työympäristö­ edesauttaa yhteistyötä ja uusia työskentelyn tapoja. Tiedonkulku on entistä esteettömämpää. Omalle työlle ja toisaalta yhteistyölle on varattu monentyyppisiä tiloja, joissa myös ergonomia on huomioitu. Tiloissa on korkeussäädettäviä työpöytiä, seisomaneuvotteluhuoneita, keskittyneen työn vetäytymistiloja ja erilaisia istuimia satulatuoleista sohviin. Kahvihetket sujuvat ison keittiönpöydän ääressä.

Etera-talolle haetaan kultatason kansainvälistä LEEDympäristösertifiointia, joten materiaalit on käyty vaatimusten osalta huolella läpi.

Etera-talon tilat tyhjennettiin täysin yksi kerrallaan vuonna 2014.

Remontin myötä tilan käyttö tehostui, ja nyt Pasilassa työskennellään kolmessa kerroksessa.

1/2016 VÄRI JA PINTA 25

Kestävä rakentaminen

Puupinta ei vaadi ihmeitä

vaan huolellisuutta TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVAT PUUINFO OY JA ISTOCKPHOTO

Komea, kestävä ja helppohuoltoinen julkisivuverhous syntyy suunnittelun, asentamisen, pintakäsittelyn ja materiaalivalintojen summana. Oikaisu yhdessä työvaiheessa voi pilata kokonaisuuden.

P

uuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen suosittelee julkisivuihin tiheäsyistä ja vähintään 2 ­5 milliä paksua puutavaraa. Maali­ pinnasta tulee yhtenäinen myös laudan nurkkakohdissa, jos laudan päiden nurkat ovat aavistuksen pyöristetyt. Teräviin nurkkiin maalia on hankalampaa levittää tarpeeksi. Liitoskohdat ja laudan päät on maalattava huolella, sillä ne imevät vettä erityisen hanakasti.

Suomessa puutavara sahataan perinteisesti niin, että sydänpuu sijoittuu laudan toiselle puolelle. Kun sydänpuoli asennetaan seinästä ulospäin, julkisivusta tulee kestävämpi. Keski-Euroopassa puu sahataan

Jopa 200 v 26 VÄRI JA PINTA 1/2016

radiaalisuunnassa eli vuosikasvustoon nähden poikkisuunnassa. Viljakainen toivoisi tavan yleistyvän Suomessakin.

– Aalto-yliopisto on tutkinut vastikään radiaalisahauksen etuja. Radiaalisuunnassa sahatun puun kosteuseläminen on vähäisempää, joten maalikalvo pysyy puun pinnassa paremmin, Viljakainen sanoo.

Verhouksen kiinnityspuiden paksuus vaikuttaa myös osaltaan julkisivun pitkäikäisyyteen. Verhous pitäisi pystyä kiinnittämään nauloilla, joiden pituus on kaksinkertainen laudan paksuuteen nähden. Ruuveja käytettäessä niin ruuvit kuin kiinnityspuu voivat olla lyhyempiä. Lautojen piilokiinnitys on suositeltavin ratkaisu,

Puujulkisivun kestoikä vaihtelee VTT:n Woodexter-hankkeessa tehdyn arvion mukaan Suomessa 20 vuoden ja 200 vuoden välillä, ja huoltoväli ulkopinnalle on noin 5–20 vuotta riippuen rakenteesta, käytetyistä käsittelyaineista ja rasitusoloista.

Pinnat kestävät paremmin sisämaassa kuin rannikolla.

Kuva: Puuinfo, Pekka Agarth

Kuva: Puuinfo, Tuomas Uusheimo

Helsingin Eskolantiellä olevat puukerrostalot on koottu tehdasvalmisteisista elementeistä.

Oulun Toppilansaaressa sijaitsevan Villa Niinimäen ulkoverhouksen materiaalit toistuvat myös sisällä.

PERUSASIAT TAKAAVAT PITKÄN IÄN Kestävä puujulkisivu syntyy monesta osatekijästä:

1 2

Pinnassa käytettävä puu ei saisi olla 25 millimetriä kapeampaa, ja kiinnityksessä tulee käyttää riittävän lyhyitä nauloja tai ruuveja.

Tiheäsyinen puu kestää säätä paremmin kuin nopeasti kasvanut puu. Kun lauta pinnoitetaan pian höyläämisen jälkeen, maali tarttuu paremmin ja lauta säilyy puhtaana.

3

Siveltimen käyttö parantaa maalin imeytymistä puuhun.

"

MAALI­PINNASTA TULEE YHTENÄINEN MYÖS LAUDAN NURKKAKOHDISSA, JOS LAUDAN PÄIDEN NURKAT OVAT AAVISTUKSEN PYÖRISTETYT.

1/2016 VÄRI JA PINTA 27

"

POHJA- JA PINTAMAALAUS PITÄISI TEHDÄ 60 TUNNIN KULUESSA PANEELIN TAI LAUDAN HÖYLÄYKSESTÄ.

sillä silloin laudan säärasitukselle altistuvaa pintaa ei jouduta lävistämään. Tällöin julkisivusta tulee kestävämpi ja näyttävämpi.

– Julkisivun pitkäaikaiskestävyys on monen tekijän summa. Yhdessä asiassa epäonnistuminen voi pilata kokonaisuuden. Esimerkiksi yksistään rakenteellinen suojaus, kuten räystäät, pellitykset ja puuverhouksen etäisyys maahan, vaikuttavat merkittävästi julkisivun kestävyyteen, Viljakaisen sanoo.

Tuore lauta imee maalin

Viljakainen ja Tikkurilan myyntipäällikkö Arto Nummela kehottavat käyttämään uudessa puuverhouksessa teollisesti maalattua puutavaraa. Se voidaan hankkia pohjamaalattuna, kertaalleen pintamaalattuna tai täysin valmiiksi maalattuna.

Kun lauta pintakäsitellään heti sahaamisen ja höyläyksen jälkeen, kokonaisuus kestää paremmin. Esimerkiksi kuusen solukko ei ole ennättänyt sulkeutua, mikä parantaa maalin tartuntaa. Teollinen maalaus myös nopeuttaa työtä tontilla.

– RT-kortin ohjeen mukaan pohja- ja pintamaalaus pitäisi tehdä 60 tunnin kuluessa paneelin tai laudan höyläyksestä. Jos

maalaus tehdään tontilla, ei tiedetä, milloin puumateriaali on höylätty, Nummela sanoo.

Nummela kertoo Tikkurilan kehittäneen ProHouse-konseptin, jonka avulla puutavara voidaan pintamaalata tehtaalla kahdesti.

Teollinen pintakäsittely tehdään säältä suojassa, joten maalaus onnistuu talvellakin ja lopputulos on tasalaatuinen.

Pintamaalina ProHousessa käytetään Ultra Pro -maalia, jonka sideainepohja on lähellä kaupoissa myytäviä Ultra-talomaaleja. Sideaine tosin kuivuu nopeammin, jotta maalausprosessia on voitu nopeuttaa.

– Piilokiinnityksellä kiinnitettävät laudat maalataan valmiiksi tehtaassa, mutta perinteisesti naulattavat laudat maalataan kertaalleen työmaalla Ultra-talomaaleilla, Nummela sanoo.

ProHouse-konseptin mukaan kolme kertaa maalatuille tuotteille Tikkurila myöntää 15 vuoden huoltomaalausvälitakuun. Myös tontilla kertaalleen pintamaalatulle julkisivulle saa saman takuun, kun pintakäsittely on tehty ohjeiden mukaan ja työ on rekisteröity nettilomakkeella.

Projekti kerralla valmiiksi

Puujulkisivun pintakäsittely tulisi aina tehdä nopeasti, jotta julkisivulle saadaan paras kestävyys ja huoltovapaus. Jos julkisivussa käytetään käsittelemätöntä raakapuuta, puun pintakäsittely tulisi tehdä työmaalla kolmesti: ensin puu pohjustetaan ja pohja­ maalataan, lopuksi levitetään pintamaali­ kerros. Levityksessä voi käyttää ruiskua, mutta viimeistely tehdään aina siveltimellä.

– Siveltimellä hierominen parantaa imeytymistä ja varmistaa, että maalia tulee tasainen kerros jokaiseen kohtaan. Näin maalikalvosta saadaan yhtenäinen ja tiivis, Tikkurilan tuotepäällikkö Hanna Salonen sanoo.

Pohjamaalaus antaa puulle suojan 6–10 kuukauden ajaksi. Salonen ja Nummela kuitenkin kehottavat tekemään koko maalauskäsittelyn mahdollisimman tiiviissä aikataulussa.

Nummela painottaa niin tilaajan, urakoitsijan kuin tavarantoimittajankin vastuuta laadukkaan julkisivun toteuttamisessa.

– Tarjouskilpailuissa hintaa ei tulisi liiaksi painottaa. Tarjous- ja sopimuspapereissa pitäisi haluttu laatutaso tuoda selvästi esiin. Kun tehdään oikein halvalla, maalia ohennetaan liikaa ja maalauskertoja vähennetään, jolloin lopputulos kärsii. Tilaajan tulisi tarkastaa saapuneen puutavaran ja tehdasmaalauksen laatu ennen julkisivuverhouksen asentamista. Näin säästytään monelta harmilta, Nummela kiteyttää.

28 VÄRI JA PINTA 1/2016

HUOLTOMAALAA AJOISSA • Vanhan maalipinnan huoltokäsittelyyn kannattaa tarttua ajoissa, jotta selvitään kevyemmillä pohjatöillä. Verrattain hyväkuntoisesta maalikerroksesta vain vioittuneet osat tulee poistaa.

• Maali on poistettava kokonaan, jos pinnassa on isoja halkeamia ja maalia irtoilee paljon. Samoin kannattaa toimia silloin, jos vanhoja maalikerroksia on useita. Öljymaalipintaan muodostunut jauhoinen kerros on myös poistettava, jotta uusi maali tarttuu kunnolla.

• Vanha maalipinta pestään aina ennen

huoltomaalausta, tarvittaessa desinPuuhun imeytyvän puunsuoja- tai fioivalla pesuaineella, jotta lika sekä kuullotepinnan huoltoon soveltuvat home- ja leväkasvustot saadaan poisniin kuullotteet, puunsuojat kuin tettua. Samalla tulee selvittää, minkä talomaalitkin. Valittavan tuotteen tyyppisellä maalilla julkisivu on aiemmin määrää rakenne. käsitelty.

• Kun seinäpinnat on puhdistettu ja • Maali tai kuullote valitaan aiemmin irtoava vanha maali poistettu, kulukäytetyn tuotteen sideaineen mukaineisiin kohtiin tehdään paikkamaasesti. Akrylaattimaalipinnalle voilaus käyttäen pohjamaalia. Tämän daan käyttää vain akrylaattimaalia ja jälkeen julkisivu ylimaalataan kerran punamultamaalin päälle punamultaa. tai kahdesti. Kerrospaksuus vaikuttaa talomaaleissa merkittävästi huoltoÖljypohjaisen maalin päälle voidaan kestävyyteen. maalata öljy- tai akrylaattimaalilla.

Asiantuntijana Tikkurilan tuotepäällikkö Hanna Salonen

1/2016 VÄRI JA PINTA 29

TEKSTI KATI JALAGIN KUVAT ISTOCKPHOTO

VALMISTAUDU RENTOON KESÄÄN Talven ja kevään aikana suunniteltu työ on jo puoliksi tehty, kun kesän korvalla on aika tarttua hommiin. Mitä aliurakoitsijan pitikään muistaa hoitaa?

1

PYRI VARMISTAMAAN TILAUSKANTA

KESÄN TILAUSKANTA kannattaa varmistaa mahdollisim-

man varhaisessa vaiheessa, talven ja kevään aikana. Kun urakkasopimukset on lyöty lukkoon, voi hengähtää hyvällä omallatunnolla.

– Jotkut urakoitsijat hinnoittelevat “peruskeikat” alemmaksi jo edellisen vuoden aikana ja pyrkivät näin varmistamaan edes osan tilauskannastaan. Meillä talvella lasketut tarjoushinnat eivät poikkea keväällä lasketuista tarjouksista, kertoo Ote Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen.

– Viimeisen parin vuoden aikana on tarjouspyyntöjen sykli lyhentynyt niin, että jopa kesäkuussa neuvotellaan vielä saman kesän urakoita. Tässä pitää tietysti ottaa huomioon mahdollinen lämmityksen tarve, koska urakkaaika siirtyy väkisinkin isommissa urakoissa loppu- tai alkuvuoteen.

2

HUOMIOI KESÄLOMAT

KESÄLOMAT ON hyvä ottaa huomioon kesän töiden resurs-

seissa. Kesä on toisaalta myös urakoinnin kulta-aikaa.

Tällöin mennään työt edellä, joten kesälomat kannattaa jaksottaa töiden mukaan.

– Lattia-alalla kesä on lattiatöiden sesonkiaikaa.

Alallamme valmistaudutaan kesän urakkakauteen riittävän kapasiteetin varmistamisella ja materiaalien riittävän aikaisella tilaamisella, sanoo Parketti Romanoff Oy:n toimitusjohtaja Tommi Romanoff.

Kun työvoimaa ja tarvikkeita tilataan ulkomailta, on hyvä pitää mielessä loma-ajat, jotka osuvat Suomessa heinäkuulle ja Euroopassa elokuulle.

30 VÄRI JA PINTA 1/2016

3

INFORMOI ALIHANKKIJOITA

KUN VIESTI kulkee, homma sujuu jouhevasti. Riittävän yhtey-

denpidon avulla kaikki urakan osapuolet tietävät tavoitteet ja miten niitä kohti kuljetaan.

– Käymme omien alihankkijoidemme kanssa laatupalavereita, joissa käydään tiivistetysti läpi oman laatu­ ohjelmamme keskeisiä osia. Olemme myös käyttäneet vironkielisiä oppaita jo vuosien ajan, kertoo Järvinen.

ee, Kun viesti kulk homma sujuu jouhevasti.

5

VARMISTA RESURSSIEN RIITTÄVYYS

IKUISUUSKYSYMYS on se, kuinka suuren määrän urakoita

tekijä pystyy viemään kunnialla läpi. Liikevaihdon kasvattaminen ei aina takaa hallittua kasvua.

– Lasken tarjouksia vuodessa satakunnan, joista viidesosa jää kiinni. Ynnäsin joku vuosi sitten, että jos olisin laskenut 10 prosenttia tarjoushinnoista pois, olisi liikevaihto tuplaantunut. Liikevaihdon suuruus harvoin tarkoittaa kannattavuuden maksimointia, pohtii Järvinen.

4

ENNAKOI MATERIAALIJA TYÖVÄLINETARVE

RIITTÄVÄÄN telinekapasiteettiin on syytä varautua ajoissa.

Peltiyrityksiä on keskellä kesää vaikea saada mukaan hommiin.

Joskus kesän urakka vaatii erikoistöitä, jolloin käytettävät materiaalit tulee tilata ja teettää erikseen. Materiaalien tilaus on hyvä tehdä riittävän aikaisin.

– Materiaalien teettäminen tulee ottaa huomioon vähintään kolme kuukautta ennen urakan alkamista, vinkkaa Romanoff.

6

VALMISTAUDU JOUSTAMAAN

KAIKKI EI AINA mene niin kuin on suunniteltu. Kesän urakka­

kauteen on täten hyvä valmistautua sopivalla annoksella joustavuutta. Voi olla, että sovittuja suunnitelmia ja aikatauluja voi joutua rukkaamaan uuteen malliin. Yhtenä esimerkkinä on lomien siirtäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Lähteet: Asiantuntijoina Ote Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen ja Parketti Romanoff Oy:n toimitusjohtaja Tommi Romanoff.

1/2016 VÄRI JA PINTA 31

tti n o m e r nta i p n e e t h o k s i y t i s Yk

Vain näköala

säilyy ennallaan

Yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Tikka (vas.) ja Mikko Rytkönen tarkastelevat vaatehuonetta, josta osa lohkaistaan suihkutilaksi.

32 VÄRI JA PINTA 1/2016

Kerrostaloasunto riisuttiin kasarityylistä. Ison huoneiston täydellinen pintaremontti työllistää kaksi henkilöä kahden kuukauden ajaksi.

TEKSTI ULLA YLÖNEN KUVAT ARI NAKARI

M

atkaradio suoltaa is­ kelmää tuutin täydeltä.

Huoneistossa leijailee tapetin alta paljastu­ neen betonin kuivakka tuoksu. Kaistale jo par­ haat päivänsä nähnyttä tammi­parkettia pilkottaa suojapaperin alta.

Ison kerrostaloasunnon pintaremontti on aloitettu perusteellisilla purkutöillä.

Tapetit ja jalkalistat ovat tiessään, väliovet ja komerot on viety pois, pari väliseinääkin on kaadettu.

Maalarimestari Tommi Tikka ja maalari Mikko Rytkönen ottavat mittoja paljaaksi kalutun huoneiston keskellä.

– Tänne lisätään suihku, sanoo Tikka ja osoittaa ovetonta ja seinätöntä tilaa, jonka lattiasta törröttävistä putkenpäistä tunnistaa vessaksi.

Suihkusyvennys sovitetaan puretun väli­ seinän toisella puolella olevan vaatehuo­ neen tankokaapin paikalle. Tilaan tarvitaan uusi lattiakaivo.

– Kun oviaukkoa vielä siirretään hieman vasemmalle, niin hyvä tulee, sanoo Tikka.

Seiniä ja lattiaa peittäneet muovimatot on irrotettu. Pienen suihkuhuoneen kaik­ kiin pintoihin tulee laatoitus.

Laattoja ja kunnostusta

Laatoitustöitä on tiedossa myös huoneiston saunaosastossa ja toisessa wc:ssä.

Ennen viimeistä silausta pesuhuoneen ikkunanpuoleinen sivu rajataan kodin­ hoitotilaksi ja koko saunaosaston lattiaan asennetaan lämmitys.

– Asiakas on vastikään käsitellyt saunan seinät ja lauteet itse, joten niihin emme puu­ tu. Ainoastaan saunan puuovi vaihdetaan kevyempään lasioveen, kertoo Tommi Tikka.

Saunatilan ja takkahuoneen välinen puuovi sen sijaan jätetään asiakkaan pyyn­ nöstä paikoilleen.

– Hän haluaa säilyttää huoneistossaan muutamia alkuperäisiä elementtejä. Oven lisäksi paikoilleen jäävät avotakka sekä olo­ huoneen ja ruokailuhuoneen välissä oleva tammiviiluinen paljeovi, kertoo Maalaus Tikka Oy:n toimitusjohtaja Katri Parkkima.

– Myös alkuperäinen, hyväkuntoinen mosaiikkiparketti, joka hiotaan ja lakataan, Tommi Tikka lisää.

Yksityisten tilaukset ovat yleistyneet

Maalaus Tikka Oy:n saneerauskohde sijait­ see vuonna 1981 valmistuneen kerrostalon ylimmässä kerroksessa Lappeenrannan keskustassa.

120-neliöinen huoneisto ulottuu läpi talon. Asuntoon kuuluu olohuone, kolme makuuhuonetta, reilun kokoisella ruokailu­ tilalla varustettu keittiö, kaksi vessaa ja kaksi parveketta. Takkahuone ja saunatila on rakennettu kolme porrasta muita tiloja ylemmäksi.

Lähellä Saimaan rantaa sijaitsevan asun­ non etelänpuoleiset ikkunat ovat kaupun­ gin liikekeskukseen päin. Ruokailutilasta, olohuoneesta ja saunatilan vilvoittelu­ parvekkeelta avautuvat hulppeat näkymät kaupunginlahdelle ja kauas Saimaan lähisaariin.

Näin perusteellinen yksityishenkilön tilaama pintaremontti on toimitusjohtaja Katri Parkkiman mukaan harvinainen.

– Tyypillisessä huoneistoremontissa tapetoidaan ja maalataan huone tai pari, harvoin koko asuntoa, hän sanoo.

Parkkiman mukaan avaimet käteen -pe­ riaatteella tehtävät huoneistosaneeraukset ovat viime aikoina selvästi lisääntyneet.

Maalarimestari Tommi Tikka arvioi, että ammattilaiset tilataan töihin, kun oma aika on kortilla tai taidot eivät riitä.

– Monet kokevat tällaisen ratkaisun turvalliseksi, kiteyttää Parkkima.

1/2016 VÄRI JA PINTA 33

Mikko Rytkönen (vas.), Katri Parkkima ja Pekka Tikka tietävät, että onnistumisen tärkein mittari on tyytyväinen asiakas.

Hankinnan kypsyttely kesti pari vuotta

35 vuotta vanhan kerrostalohuoneiston omistaja on keski-ikäinen nainen. Hänen vanhempansa muuttivat taloon heti sen valmistuttua. Sittemmin huoneisto jäi pe­ rintönä sisaruksille, joista nykyinen asukas lunasti sen itselleen. Nainen on asunut huoneistossa noin kaksi vuotta, jona aikana remontin toteuttaminen on kypsynyt.

– Vielä viikko sitten kotini oli talon ainoa remontoimaton huoneisto, hän naurahtaa.

Huoneiston saneeraukseen kodinko­ neineen, kalusteineen, töineen kaikkineen hän on varannut noin 65 000 euroa, josta kaikkien tilojen uudet kiinteät kalusteet ja koneet lohkaisevat oman osansa.

Maalaus Tikka Oy:n asiakas valitsi tar­ jouskilpailun jälkeen.

– En ottanut halvinta, vaan kuuntelin tuttavieni suosituksia, hän sanoo. Yhteistyö on sujunut hyvin.

Alkuperäisessä kunnossa olleen huo­ neiston täydellinen muodonmuutos on omistajasta mielenkiintoinen projekti. Hän poikkeaa työmaalla viikoittain.

Valoisasta asunnosta tehdään vaalea ja heleä. Vaaleaa harmaata tummempaa väriä tulee ainoastaan vanhaan tammiparkettiin, joka hiotaan ja käsitellään tumman kasta­ janruskeaksi. Makuuhuoneiden lattioihin valitun laminaatin sävy on valkosuklaa.

Maalipintaa tulee paljon.

Olohuone, ruokailuhuoneen yksi seinä ja suurin makuuhuone tapetoidaan.

34 VÄRI JA PINTA 1/2016

35 vuotta vanha as un ensimmäistä kerta to remontoidaan nyt a, ja työ tehdään pe rusteellisesti.

MAALAUS TIKKA OY • Perustettu vuonna 1976 (vuoteen 2014 Maalausliike Veljekset Tikka Oy) • Yrityksen kotipaikka on Savitaipale • Työllistää 16 henkilöä • Kaikki sisä- ja ulkopintojen käsittelytyöt vanhoihin ja uudisrakennuksiin • Yrityksen erikoisosaamisena on vanhojen puuikkunoiden kunnostus • Tekemistä ohjaavat asiakaslähtöisyys ja joustavuus

– Yhteistä tapetilla on hopeanhohtoi­ nen kuvio, jonka ikkunoista tulviva valo nostaa näkyviin, omistaja kertoo.

Keittiön ylä- ja alakaappien väliseen tilaan asiakas valitsi Katri Parkkiman eh­ dotuksesta stukko-käsittelyn.

– Kävin paikallisessa väriliikkeessä katsomassa, miltä se näytti, ja sehän sopii uuteen keittiööni täydellisesti, huoneiston omistaja sanoo.

Teräslastalla levitettävään materiaaliin sekoitetaan väriä ja helmiäistä ja se suoja­ taan lakalla.

Isoja ja pieniä kohteita

Vajaat puolet Maalaus Tikan liikevaihdos­ ta tulee yksityisille tehtävistä urakoista.

Tammikuussa työn alla on toinenkin huo­ neistoremontti, kylpyhuoneremontti ja saunaremontti sekä uuden omakotitalon sisätilojen tasoite- ja maalaustyöt.

Lappeenrannassa sijaitsevat YIT:n Verdi ja Vivaldi kuuluvat Maalaus Tikka Oy:n viime vuosien isoimpiin aliurakkakohteisiin.

7.00– 15.30

Taloyhtiön kanssa on työajaksi sovittu 8 tuntia 30 minuuttia, eikä töitä voi tehdä muuna aikana.

1/2016 VÄRI JA PINTA 35

Meneillään on myös kaksi aliurakointi­ kohdetta; uudet asuinkerrostalot Luumäellä ja Lappeenrannassa.

Savitaipaleen hallissa kunnostetaan Helsingistä tuotuja vanhoja ikkunoita. Ne on purettu Fredrikinkadulla sijaitsevasta kirkosta, joka yökerhovuosien jälkeen muu­ tetaan uudestaan kirkoksi.

– Vanhat ikkunat ovat erikoisosaamis­ tamme, Katri Parkkima kertoo.

Yritysten ja yksityisten tilaamien urakoi­ den välillä on muitakin eroja kuin koko ja laajuus.

– Yritystilauksissa pääurakoitsija kertoo, mitä tehdään. Toiminta on suoraviivaisem­ paa kuin yksityisasiakkaan kanssa, ja työtä tehdään suunnitelmien mukaan, sanoo Tommi Tikka.

Varsinkin vanhojen omakotitalojen saneerauksissa eteen saattaa tulla yllätyksiä, jotka aiheuttavat lisätöitä ja nostavat hintaa.

– Tätä on asiakkaan joskus vaikea ym­ märtää, sanoo Tikka.

Restaurointi-artenomin koulutuksen saanut Parkkima iloitsee puolestaan siitä, kun saa auttaa asiakasta värimaailman ja materiaalien valinnassa. Yrityskohteissa kaikki on päätetty valmiiksi.

Monipuolisuus viehättää asuntoremonteissa

Katri Parkkima on työskennellyt perhe­ yrityksessä kahdeksan vuotta. Hän toimii kolmatta vuotta Maalaus Tikka Oy:n toimi­ tusjohtajana. Aikaisemmin yritystä johtanut maalarimestari Pekka Tikka toimii nykyisin yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

KERROSTALOHUONEISTO LAPPEENRANNASSA • Pinta-ala 120 neliötä • Olohuone, ruokailutila ja keittiö, kolme makuuhuonetta, takkahuone, sauna- ja pesuhuone, kaksi wc:tä • Täydellinen huoneistoremontti, jossa uusittiin kaikki pinnat • Tilaajana huoneiston omistaja

– Hän ei ole vetäytynyt hallintoon, vaan hoitaa edelleen myös työnjohtajan tehtäviä, Parkkima kertoo.

Yrityksen kolmas omistaja on Katri Park­ kiman isoveli, maalarimestari Tommi Tikka.

Vuoteen 2014 saakka Maalausliike Veljekset Tikka Oy:nä tunnetun yrityksen perustivat 40 vuotta sitten Taito Tikka ja hänen poikansa Pekka ja Juha Tikka. Yri­ tyksen kotipaikka on Savitaipale, työkohteet ovat pääasiassa eri puolilla Etelä-Karjalan maakuntaa.

– Tällä alalla haasteellisinta aikaa on talvi. Toistaiseksi töitä on riittänyt. Kesällä sisätöiden lisäksi tulevat ulkomaalaukset, kertoo tarjouslaskennasta vastaava Katri Parkkima.

Ammattitaitoinen ja työhönsä sitou­ tunut henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara. Suuri osa nykyisistä työnteki­ jöistä on ollut Maalaus Tikan palkkalistoilla parikymmentä vuotta.

Isossa huoneistossa mittoja ottava Mikko Rytkönen on työskennellyt Tikalla viisi vuotta. Hän innostui rakennusalasta remontoituaan vanhan omakotitalonsa ja vaihtoi vapaaehtoisesti myyntityön pinta­ käsittelijän ammattiin.

– Opiskeluaikana olin Tikalla harjoit­ telemassa, sen jälkeen kesätöissä ja nyt vaki­ tuisena työntekijänä, kertoo Rytkönen.

Huoneistoremontti on hänestä mieluista vaihtelua.

– Tässä saa tehdä kaikkea timpurin hom­ mista maalaukseen ja tapetointiin. Isoissa kohteissa työ on perusmaalausta, sanoo Rytkönen.

Mikko Rytkönen on vaihtanut myyntityön pintakäsittelyyn ja Katri Parkkima on auttanut tilaajaa ideoinnissa.

36 VÄRI JA PINTA 1/2016

– En ottanut halvinta, vaan kuuntelin tuttavieni suosituksia, remontin tilaaja kertoo.

Tommi Tikka vastaa remontin työnjohdosta ja työskentelee kohteen parissa itsekin.

1/2016 VÄRI JA PINTA 37

1.

Työturvallisuus

Kaltevilla ja liukkailla pinnoilla riski liukastua ja kompastua on suuri. Käytä pitäväpohjaisia työkenkiä.

Hällä väliä -asenteella

kohtalokkaat seuraukset Pitkäkään työkokemus ja ammattitaito ei suojele korkealla työskentelevää, joka liukastuu ilman suojavarusteita.

Vaaranpaikat vaihtelevat työmaittain, joten riskien tiedostaminen ja oikea asenne turvaavat tekemistä.

TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVAT ISTOCKPHOTO

un tehdään töitä korke­ alla, on putoamissuoja­ usten oltava kunnossa, määrittelee työturvalli­ suuslaki. Korkean paikan töiksi mielletään usein kattotyöt ja kerrostalojen julkisivuremontit. Katto­ liiton toimitusjohtaja Mikko Ahtola kuitenkin muistuttaa, että jo kahteen metriin nostettu työtaso täyttää kriteerit korkean paikan työskentelystä.

Työturvallisuutta voidaan parantaa rakenteellisella putoamissuojauksella ja henkilökohtaisilla suojaimilla. Ensiksi mai­ nitulla tarkoitetaan tukevan henkilönosti­ men, rakennustelineiden tai kattokaiteiden käyttöä. Suojauksen on estettävä niin työn­ tekijöiden, työkalujen kuin rakennusmate­ riaalin putoaminen. Jotta tämä onnistuisi,

38 VÄRI JA PINTA 1/2016

telineissä ja kaiteissa on oltava riittävän korkeat laidat sekä tarvittavat jalkalistat ja verkotukset.

– Valitettavan usein näkee, että töitä tehdään esimerkiksi nojatikkailta. Niitä ei kuitenkaan saa käyttää edes kulkutienä ellei tarve ole väliaikainen. Myöskään valjassuo­ jaimia, tarraimia ja turvaköysiä ei ole tarkoi­ tettu pitkäaikaiseen suojaukseen. Niitä saa käyttää vain silloin, kun kiinteää suojausta ei ole mahdollista käyttää, Ahtola sanoo.

Rakenteellisen suojauksen ohella Ahtola painottaa henkilökohtaisten suojainten tärkeyttä. Monipistekiinnityksellä varustettu kypärä on ehdoton turvavaruste telineillä ja kaltevilla pinnoilla työskenneltäessä.

Tukevat turvakengät, joissa on hyvä pito, estävät liukastumiset ja heijastava suoja­ vaatetus varmistaa työntekijän näkymisen muille työmaalla toimiville. Suojavarustei­

Kun suojaukset ovat kunnossa, työteho kasvaa ja urakat valmistuvat nopeammin.

3.

Kulkutiet kuntoon.

Järjestä kulku työskentelyalueelle porrastornilla. Asenna portaat pieniinkin tasoeroihin katolla.

2.

Huolehdi putoamissuojauksesta. Asenna riittävät kaiteet koko työskentelyalueelle.

Estä myös työkalujen putoaminen.

4.

Varmista riittävä perehdytys työmaalla ja valvo työturvallisuuden toteutumista.

5.

Huolehdi työmaan siisteydestä.­ Työkaluja­ja rakennus­ materiaaleja ei saa jäädä ­lojumaan kulkureiteille tai työskentely­alueelle.

Tietojen lähde: Mikko Ahtola, Kattoliitto

den ohella turvaa tuovat myös työpari ja kännykkä.

– Korkeissa olosuhteissa pitäisi aina työs­ kennellä parin kanssa tai pienellä porukalla, ei koskaan yksin. Mukana pitäisi olla matka­ puhelin, jolla voi tarvittaessa hälyttää apua.

Perehdytys tehtävä huolella

Ahtola painottaa, että työmaan kulkurei­ tit ja työskentelyalueet on suunniteltava tarkasti. Yhtä, kaikkiin tarpeisiin soveltuvaa ratkaisua ei ole olemassa, vaan suojaus on suunniteltava kohteen ja käyttötarkoituksen mukaan. Suojarakenteiden asentamisessa ei saa oikaista, vaan työ tulee teettää tehtävään koulutetuilla asentajilla.

Jokaiselle työntekijälle on annettava huolellinen perehdytys työmaan työ­ turvallisuuteen. Ahtola muistuttaa, että vaaranpaikat vaihtelevat työmaittain. Siksi

alan kokeneiden konkareidenkin on syytä tutustua työturvallisuusasioihin, kun työ­ maa vaihtuu.

Huolellinen perehdytys ei ole tärkeää pelkästään riskipaikkojen osoittamisen kannalta. Se on myös työnantajan tapa korostaa työturvallisuuden merkitystä.

– Työturvallisuudesta huolehtiminen on pitkälti asennekysymys. Ongelmat kasaan­ tuvatkin helposti samoille työmaille. Yri­ tyksen koosta työturvallisuus ei ole kiinni, vaikka isommissa yrityksissä koulutus- ja perehdytysresursseja onkin enemmän, Ahtola toteaa.

Ahtolan mukaan käräjäoikeudet ovat linjanneet selkeästi, että kohteen päätoteut­ taja on vastuussa rakennustyömaan työtur­ vallisuuden laiminlyönneistä. Jos vastuu on sopimuksella siirretty työn toteuttajalle, työturvallisuus on urakoitsijan työnjohdon

vastuulla. Riittävästä perehdytyksestä ja valvonnasta tulisi löytyä aina selkeää doku­ mentaatiota.

– Työnantajan pitäisi muistutella työ­ turvallisuusasioista säännöllisesti riski­ ryhmään kuuluvia työntekijöitä. Kyse on kuitenkin kaikkien yhteisestä asiasta, joten kuuluttaisin myös työntekijöiden vastuuta.

Kaikilla on velvollisuus ilmoittaa työtur­ vallisuuteen liittyvistä puutteista, Ahtola muistuttaa.

Ahtola tietää, että joissakin yrityksis­ sä työturvallisuuskysymyksistä pyritään laistamaan säästösyistä. Tämä on kuitenkin lyhytnäköistä.

– Kun suojaukset ovat kunnossa, työteho kasvaa ja urakat valmistuvat nopeammin.

Työtapaturmat käyvät yrityksille kalliiksi, joten työturvallisuudesta huolehtiminen tuo myös selvää säästöä, Ahtola sanoo.

1/2016 VÄRI JA PINTA 39

Lakimieheltä

Panoksena henki

T

YÖNANTAJA ON VELVOLLINEN huolehtimaan työntekijöiden turvallisuu­

desta ja terveydestä työssä. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riit­ tävästi rajoittaa muilla toimen­piteillä, työnantajan on annettava työntekijän käyttöön asianmukaiset henkilönsuojaimet, kuten turvakypärä, silmiensuo­ jain ja turvajalkineet.

Työntekijä on velvollinen käyttämään suojaimia. Jos työntekijä ei käytä suojainta, työnantajan on puututtava laiminlyöntiin yleensä ensi vaiheessa keskustelemalla ja kehottamalla suojaimen käyttöön, mutta jos tämä ei riitä, tarvittaessa kirjallisella varoituksella sillä uhalla, että jos laiminlyönti toistuu, työnantaja tulee harkitsemaan työsuhteen päättämistä. Työnantajan noudattaman varoitus- ja työsuhteen päättämiskäytännön tulee olla työnte­ kijöihin nähden yhdenvertainen ja tasapuolinen. Hyvän jätkän laiminlyön­ tiin ei tule suhtautua sallivammin kuin sen kaikesta nillittävän.

JÄSENPALVELUSSA TULEE välillä sellainen tunne, että jotkut työntekijät ja

ehkä jotkut työnantajatkin kokisivat, että vaatimus esimerkiksi kypärän tai silmiensuojaimen käytöstä olisi jonkinlaista piruilua. Toki on mahdollista, että lähtökohtaisesti hyvää tarkoittava asia, kuten työturvallisuus, saa aikaan alkuperäistä tarkoitustaan vastaamattomia lieveilmiöitä.

Väitän kuitenkin, että henkilönsuojainten käytössä kyse on hyvin pitkälti asenteesta. Kyse on niin yksittäisen työntekijän, kuten myös jokaisen hänen työkaverinsa, esimiehensä ja työnantajansa asenteesta henkilönsuojainten käyttöön. Jos työturvallisuuden laiminlyönti on ylipäätänsä tai edes joskus ok, asenne alkaa nopeasti heijastua laajemmalle. Vähän samaan tapaan kuin suhtautumisessa autolla ajamiseen ilman turvavyötä tai päihtyneenä: jos lähdetään sille linjalle, että ensin ihan vain siirrän autoa, jotta saan leikattua nurmikon, seuraavaksi ihan vain tämän mökkitien pätkän ajan hakeakseni lehden, sitten ihan vain lähikaupassa käyn ja niin edelleen.

Työturvallisuudessa samoin kuin liikenneturvallisuudessa ”vähän sinne­ päin” -asenteet ovat siinä mielessä ikäviä, että vaikka pääsääntöisesti mitään ei satukaan, niin sitten kun sattuu, usein sattuu kunnolla: lähtee henki tai aiheutuu vakava ja pysyvä ruumiinvamma. Se on minun mielestäni aika kallista riskinottoa.

Nollatoleranssi säästää henkiä, joten pulinat pois, kypärät päähän ja turvavyöt kiinni.

Turvallista alkanutta vuotta kaikille!

MAARIT LEPPÄNEN asiamies, lakimies, Pintaurakoitsijat ry

"Hyvänjätkän laiminlyöntiin ei tule suhtautua sallivammin kuin sen kaikesta nillittävän."

40 VÄRI JA PINTA 1/2016

Liittojen uutisia

MANSELLA PARAS SÄHLYJOUKKUE RTV LOHJAN järjestämä Pintakäsittelijöiden sählyturnaus pelattiin

Lohjan Kisakalliossa 6. marraskuuta. Ottelun järjestämistä tuke­ massa olivat Tikkurila, C.E Lindgren ja Lakan Betoni. Tänä vuonna turnaukseen osallistui joukkueita kuudelta paikkakunnalta. Mu­ kana oli Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti, Porvoo, Tampere ja Lohja.

Turnauksessa kaikki kaupungit ottivat mittaa toisistaan. Pisteiden perusteella kaksi parasta joukkuetta pelasivat finaaliottelun, ja 3. ja 4. tulleet kisasivat pronssisijasta. Näin selvinnyt voittaja on kiistaton ykkönen.

Turnauksen voittoon nousi Tampereen joukkue, kunniakas kak­ konen oli Jyväskylä, kolmannen sijan vei Hämeenlinnan joukkue.

Turnauksen tasaisimman suorituksen teki yli 45 vuoden keski-iällä Lohjan joukkue. Rankkojen taistelujen jälkeen he joutuivat kuiten­ kin taipumaan jokaisessa ottelussa.

SÄHLYTURNAUS ON saanut alkunsa vuonna 2012, jolloin RTV Lohja

täytti 60 vuotta. RTV ja Läntisen-Uudenmaan Maalarimestariyh­ distys päätti järjestää sählyturnauksen ja haastaa mukaan maala­ rimestariyhdistyksiä ja tavarantoimittajien edustajia. Turnaus on tarkoitettu pelattavaksi hyvillä mielin ja hyvässä yhteishengessä.

Sen takia sääntöihin on laadittu ”liigatasoisten” pelaajien kielto.

Seuraava sählyturnaus on suunniteltu pelattavaksi 11.11.2016.

•KIRJOITTAJA Turnauksen järjestelyistä vastannut RTV Lohjan

Tampereen joukkue voitti ma rraskuussa Pintakäsittelijöiden sählyturna uksen.

paikallisjohtaja Jouko Ristiharju, 040 835 5068

PUHEENJOHTAJAT RUOTIVAT TULEVAISUUTTA TORSTAIAAMUPÄIVÄLLÄ 10.12. Lahdessa sijaitsevaan Hotelli

Cumulukseen kokoontui tärkeä ja arvovaltainen joukko.

Pääasiassa liittomme puheenjohtajista muodostuva vaali­ valiokunta istui alas miettimään, ketkä olisivat esitetyistä henkilöistä ehdolla tärkeään tehtävään liiton hallitukseen.

Iltapäivällä pidettiin puheenjohtajien neuvottelupäivä, jossa keskusteltiin liittomme tulevaisuudesta ja kentän ja paikallisyhdistysten tapahtumista.

Rakentavan ja kannustavan kokouksen jälkeen tutustuimme Niemen satamassa sijaitsevaan Suomen Moottoripyörämuseoon. Museon perustaja Riku Routo esitteli tiloja vieraille ja kertoi mielenkiintoisia tarinoita moottoripyöristä sekä esillä olevasta japanilaisesta Harley Davidsonin lisenssillä valmistetusta sivuvaunumoottori­ pyörästä. Moottoripyörän Japanin kielinen nimi on muuten Rikuo, joka tarkoittaa teiden kuningasta. Illal­ linen nautittiin museon yhteydessä olevassa Ace Corner -ravintolassa.

Pintaurakoitsijoiden puheenjohtajat kokoontuivat joulukuussa Lahdessa.

•KIRJOITTAJA Matti Pauna,

Pintaurakoitsijat ry:n varapuheenjohtaja

1/2016 VÄRI JA PINTA 41

LATTIAN- JA SEINÄNPÄÄLLYSTELIITTO RY www.lattia.net Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puh. (09) 1299 262

Hakemisto

Jäsenliikkeet ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI AK-Lattiat Oy Ennekuja 1, 02270 Espoo

Seppo Finnilä Oy Äijänkalliontie 7, 12310 Ryttylä finnila.seppo@kolumbus.fi 0400 462 959 fax (09) 813 4730

EPA Lattiat Oy 010 8329 500 Avainkierto 21, 05840 Hyvinkää fax 010 8329 520 jouni.rilla@epa-lattiat.fi Helsingin Mattotyö ja -myynti Oy (09) 540 4000 Kyttäläntie 6, 00390 Helsinki fax (09) 540 40044 etunimi.sukunimi@helsinginmattotyojamyynti.fi SISTEK Kaakon Kumi Oy/ 0207 619 620 Sisustus-Kiinpo Oy fax 0207 619 621 PL 35 (Harapaisentie 1), 53501 Lappeenranta etunimi.sukunimi@sistek.fi www.sistek.fi

SR Rakennusapu Oy Pitkäjärventie 19 A 1, 02720 Espoo sr.rakennusapu@gmail.com

Tuusulan Mattotyö Oy Metsäpolku 22, 04300 Tuusula

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Ahma-Lattiat Keijonkuja 4, 40250 Jyväskylä posti@mattotyoikonen.fi

Kodin Lattiat Oy Topiaksentie 3 A, 00760 Helsinki teemu.koivu@kodinlattiat.fi

Lakeuden Lattia Oy Rengastie 23, 60120 Seinäjoki jim.rautiainen@lakeudenlattia.fi

Kymen Parketti Oy Torvitie 3, 45130 Kouvola parketti@kymenparketti.fi

0400 806 402 fax (05) 311 6111 www.kymenparketti.fi

Lahden Lattia- ja Seinäpäällyste Oy 010 422 6880 Vieterikatu 6, 15700 Lahti fax 010 422 6887 vesa.kinnunen@llsp.net Lattiakolmio Oy Hermannin rantatie10, 00580 Helsinki thomas.stenius@lattiakolmio.fi

010 835 7400

Maalaus- ja Lattia-ala Oy (09) 681 8720 Itälahdenkatu 19, 00210 Helsinki fax (09) 682 0733 tapio.niemela@maalausjalattia-ala.fi www.maalausjalattia-ala.fi Mattoyhtymä Oy Ansiokatu 2, 15610 Lahti eeva.puska@mattoyhtyma.fi

(03) 875 950 fax (03) 875 9550

(045) 272 9944

Suomen Lattiakeskus Oy (09) 2766 930 Asentajantie 4, 01800 Klaukkala fax (09) 2766 9333 Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy 020 7419 810 Tulppatie 22, 00880 Helsinki fax 020 7419 819 www.tekstiililattiat.com

Kantolan Parketti Oy (03) 535 0300 Vanajatie 11, 13200 Hämeenlinna fax (03) 653 7818 kantolanparketti@kantolanparketti.fi (09) 389 3523 fax (09) 389 3523

(019) 767 517 fax (019) 767 590

(09) 275 0352 fax (09) 275 0518

050 911 0687 www.ahmalattiat.fi (06) 4292 400 fax (06) 4292 444

Laatoitusliike Laattamestarit Oy 0400 642 055 Teollisuuskatu 5 fax (014) 520 167 44150 Ääänekoski www.laattamestarit.fi laattamestarit@laattamestarit.fi Laattatyö Wikman Oy fax (03) 341 5558 Vihnuskallionkatu 16, 37150 Nokia 0500 862 933 Mattoasennus Olli Niinimäki Oy 014 374 2816 Ritarintie 22 40930 Kinkomaa (Muurame) mattoas.niinimaki@elisanet.fi Oro Urakointi Oy Miilukatu 7, 40320 Jyväskylä toimisto@orourakointi.fi

010 424 2400 fax 010 424 2411

Porin Mattotyö Ky Palokunnantie 2, 28360 Pori janne.tommila@mattotyo.net

044 346 0004 fax (02) 635 5684 www.mattotyo.net

Nanten Lattiat Oy 0207 856 602 Teollisuustie 6, 04300 Tuusula fax 2756 800 etunimi.sukunimi@nanten.com www.nantelattiat.com

Salon Parketti ja Mattotyö Oy Santanummenkuja 2, 25190 Pertteli markusoinonen@hotmail.com

Parketti expert Oy (019) 367 756 Karstuntie 1233, 08480 Karstu 0400 445 906 Parketti Romanoff Oy (09) 540 4430 Kisällintie 3 b, 01730 Vantaa fax (09) 5404 4311 myynti@romanoff.fi www.parketti-romanoff.fi

Oy Skandia Lattia-Golv Ab 040 565 1613 Rinnakkaistie 31 B 1, 65350 Vaasa jukka.kanerva@skandialattia-golv.fi www.skandialattia-golv.fi

Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy Puolarmetsänkuja 6, 02280 Espoo (09) 8678 400 info@parketti-kemppainen.com fax (09) 8678 4014 www.parketti-kemppainen.com Heikkinen Yhtiöt Oy PL 113 (Koivukummuntie 14 A) 01511 Vantaa tomi.saarinen@heikkinen.fi Parkettilattiat Oy Elontie 71, 00660 Helsinki

0424 9020 30 fax 0424 9020 31

(09) 7568 120 fax (09) 7523 679 www.parkettilattiat.fi

Päijät-Hämeen Laatulaatoitus Oy 0400 99 344 Rekolankatu 15, 15150 Lahti info@laatulaatoitus.fi www.laatulaatoitus.fi Päällystekolmio Oy Vantaanrinne 14 c/o 4, 01730 Vantaa

42 VÄRI JA PINTA 1/2016

(09) 477 2431 fax (09) 27 699169

Tammer-Lattiat Oy Takojankatu 4, 33540 Tampere tammer-lattiat@tammer-lattiat.fi

Tampereen Pinta-Asennus Oy Rajasilta 1, 33880 Lempäälä pinta-asennus@pinta-asennus.fi

040 504 9129

0400 791 144 fax (017) 581 0994

Heikkinen Yhtiöt Oy Linjakuja 4, 80140 Joensuu etunimi.sukunimi@heikkinen.fi

0424 9020 20 fax 0424 9020 21

Parkettiasennus R. Korhonen Oy (017) 362 2197 Yrittäjäntie 16, 70150 Kuopio fax (017) 362 2195 reijo@parkettikorhonen.fi www.parkettikorhonen.fi Parketti ja Mattoasennus Väisänen Oy 0400 753 781 Murhilahdentie 1, 78310 Varkaus jukka.vaisanen@parkettijamattoasennus.fi Uusmatto Oy (017) 265 8400 Volttikatu 6, 70700 Kuopio fax (017) 282 6222 etunimi.sukunimi@uusmatto.fi www.uusmatto.fi

OULUN LÄÄNI Matto Nurminen (08) 8700 700 Tyrnäväntie 12, 90400 Oulu fax (08) 8700 701 tapani.niskanen@mattonurminen.fi www.mattonurminen.fi Oulun Sisustajat Oy (08) 882 2444 Paljetie 10, 90150 Oulu fax (08) 882 2440 oulun.sisustajat@sisustustalo.net www.sisustustalo.net/oulunsisustajat RK-Lattiat Oy Veistämötie 8, 90620 Oulu

(08) 815 0150 fax (08) 815 0155 www.rk-lattiat.fi

LAPIN LÄÄNI Lapin Lattiamestarit Oy 0400 309 596 Aittatie 11, PL 41, 96101 Rovaniemi 0400 309 550 veli-matti.latvakoski@hd-net.fi fax (016) 334 3621 Mattoasennus O. Ojala Oy Kyntöpolku 1, 96190 Rovaniemi olli.ojala@pp5.inet.fi PR-Sisustus Oy

0400 896 980 fax (016) 3796 166 020 787 1280 fax (016) 223 313

(03) 3672 862 fax (03) 3672 863

(02) 273 6666 fax (02) 273 6623 www.teppman.fi

Turun Tapetti ja Matto Oy (02) 271 1000 Orikedonkatu 2, 20380 Turku fax (02) 271 1030 myynti@tapettijamatto.com www.tapettijamatto.com Turun Ykkösparketti Oy Saukonojantie 27, 20250 Turku tiedustelut@ykkosparketti.fi

Kuopion Parkettiasennus Oy Kalevalankatu 10 70500 Kuopio info@dtf.fi

Keskuspuistonkatu 15-17, 94100 Kemi maire.ikonen@balancesystems.fi www.pr-sisustus.fi

www.pinta-asennus.fi TeppMan Oy Pitkämäenkatu 28, 20250 Turku etunimi.sukunimi@teppman.fi

ITÄ-SUOMEN LÄÄNI Kallan Parketti Oy 044 304 3532 Kasarmikatu 10 A 9, 70110 Kuopio info@kallanparketti.fi www.kallanparketti.fi

0400 822 453

(03) 255 1900 fax (03) 255 1913 www.tammer-lattia.fi

Tampereen Lattiamestarit Oy Aarporankatu 15 B, 33840 Tampere jorma.agren@lattiamestarit.fi

Oy Villen Parketti – Villes Parkett Ab (06) 312 2799 PL 76 (Asemakatu 39) fax (06) 312 2799 65101 Vaasa myynti@villenparkett.fi

(02) 251 1421 fax (02) 251 1421

KANNATUSJÄSENET Rautakesko Oy/Sisustus ja kodin kalustaminen PL 75, 01301 Vantaa puh. 010 53032 fax 010 532 0859 RTV-Yhtymä Oy Mattilantie 1, 11700 Riihimäki etunimi.sukunimi@rtv.fi

(019) 7421 fax (019) 730 246

LUOTETTAVAT URAKOITSIJAT • LAADUKKAAT MATERIAALIT

Ardex Oy PL 53 (Kalkkipellontie 4), 02601 Espoo puh. (09) 686 9140 fax (09) 6869 1433 ardex@ardex.fi www.ardex.fi Betton Oy Thoro Finland Fallåker 1 D, 02740 Espoo puh. (09) 5102 517 juha.tamminen@betton.fi www.betton.fi Duuri Oy Tapulikaupungintie 35, 00750 Helsinki puh. (09) 3510 5500 fax (09) 3510 5222 duuri@duuri.fi www.dione.fi Forbo Flooring Finland Oy Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki puh. (09) 862 30 300 fax (09) 862 30 301 maria.hagenaar@forbo.com www.forbo-flooring.fi Gerflor Oy Rekolanpohjankatu 3, 15300 Lahti puh. 010 617 5150 fax 010 617 5152 etunimi.sukunimi@gerflor.fi www.gerflor.fi Hansamex Oy Kuormatie 14, 03100 Nummela puh. (09) 565 5010 marjut.luoto@hansamex.fi Karelia-Upofloor Oy Microkatu 1, 70210 Kuopio PL 1188, 70211 Kuopio puh. 020 740 9300 Upofloor Oy Souranderintie 2, 37100 Nokia PL 8, 37101 Nokia puh. 020 740 9600 www.kareliaparketti.fi www.upofloor.fi www.kahrs.com Kiilto Oy/RT-osasto Tampereentie 408, 33880 Lempäälä (Kehätie, 33880 Sääksjärvi) puh. 0207 710 100 fax 0207 710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Laattapiste Oy Mestarintie 5, 01730 Vantaa puh. (09) 878 031 fax (09) 890 832 www.laattapiste.fi Lakan Betoni Oy PL 42, 80101 Joensuu puh. 020 748 1200 fax 020 748 1260 www.lakka.fi Lampark Oy Urheilutie 10, 35300 Orivesi puh. (03) 2730 440 fax (03) 2730 441 veli-jussi.lietsala@lampark.fi www.lampark.fi

Betton Oy

Hakemisto

Teollisuusjäsenet Master Chemicals Oy Mehiläisentie 1 C 9 13100 Hämeenlinna, Finland puh. 040 550 6649 fax 03 633 7398 info@master-chemicals.fi www.master-chemicals.fi Saint-Gobain Weber Oy Ab PL 70 (Strömberginkuja 2), 00381 Helsinki puh. 010 442 200 fax 010 442 2295 etunimi.sukunimi@e-weber.fi www.e-weber.fi nora flooring systems Oy Yrittäjänkatu 24, 33710 Tampere puh. (03) 271 0600 fax (03) 271 0650 jouni.koivisto@nora.com www.nora.com/fi Oy Orient-Occident LTD Ruukinkuja 2, 02330 Espoo puh. (09) 260 660 fax (09) 801 1227 www.orientoccident.fi Pukkila Oy Ab PL 29 (Pitkämäenkatu 9), 20251 Turku puh. 0207 219 600 fax 0207 219 690 etunimi.sukunimi@pukkila.com www.pukkila.com Tarkett Oy Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo puh. (09) 4257 9000 fax (09) 4257 9090 etunimi.sukunimi@tarkett.com www.tarkett.fi Travico Oy Puutarhatie 22, 01300 Vantaa puh. (09) 477 0780 fax (09) 477 07810 ville.ravila@travico.fi tremco illbruck International GmbH Vanha Porvoontie 238, 01380 Vantaa puh. (09) 5499 4500 ville.teerioja@tremco-illbruck.com www.tremco-illbruck.fi Triofloor Oy Perintötie 2d, 01510 Vantaa puh. (09) 8545 130 fax (09) 852 1972 trio@triofloor.fi www.triofloor.fi Oy Sika Finland Ab Koskelontie 23 C, 02920 Espoo PL 49, 02921 Espoo puh. (09) 511 431 www.sika.fi www.casco.fi www.schonox.fi Unilin Finland Oy PL 57, 00811 Helsinki puh. 0400 458 238 ismo.sihvonen@unilin.com www.pergo.fi Uudenmaan PR-Lattiat Oy Nilsaksenpolku 2, 01510 Vantaa puh. (09) 228 9170 fax (09) 228 91727 upr.slk@upr-slk.com

1/2016 VÄRI JA PINTA 43

PINTAURAKOITSIJAT RY www.pintaurakoitsijat.fi

Unioninkatu 14, 00130 Helsinki Puhelin (09) 12 99 501 etunimi.sukunimi@pintaurakoitsijat.fi Pintaurakoitsijat ovat luotettavia ja osaavia ammattilaisia, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa

Hakemisto

ETELÄ-SUOMEN PINTAURAKOITSIJA­ YHDISTYS RY ASKO ANTTILA OY 010 8355 800 pasi.anttila@askoanttila.fi www.askoanttila.fi HYVINKÄÄN REMONTTIKESKUS OY (019)430 745 PL 71 (Helenenkatu 7), 05801 Hyvinkää HÄMEENLINNAN (03) 612 1340 MAALAUS- JA MATTOTYÖ OY

hmm@mail.htk.fi JORATA OY 0400 530 216 posti@jorata.fi KARJALAN MAALAAMO OY (03) 671 6151 info@karjalanmaalaamo.fi MAALAUSLIIKE REMULA OY 040 901 2051 maalausliike@remula.fi www.remula.fi PIRITAN SANEERAUS JA MAALAUS 0400 885 657 T:MI PiSaMa

pirita.mikkolainen@gmail.com RAKENNUSMAALAUS JARI KOMONEN 0400 879 122 Merventie 44, 13720 Parola jari.komonen@pp2.inet.fi RAKENNUSMAALAUS TAMMINEN OY (03) 638 1589 olavi@rakennusmaalaustamminen.fi RAKENNUSTAITO KUIVALAHTI OY 040 508 2359 kimmo.kuivalahti@pp.inet.fi TASOITE JA MAALAUS VIROLAINEN OY (03) 435 4547 Iidankalliontie 58, 30100 Forssa TTA MAALAUS- JA SANEERAUSPALVELU OY Sepänkatu 3 D, 11710 Riihimäki 040 525 0263 janne.niemi@ttasaneeraus.com www.ttasaneerraus.com VÄRILÄISKÄ OY (019) 455 637 aki.salminen@varilaiska.fi www.varilaiska.fi

HELSINGIN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.hmmy.fi AK-PINTAKÄSITTELY OY 0400 473 410 ak-pintakasittely@kolumbus.fi EKN-GROUP OY 045 671 6272 joona.nurmilaakso@ekn-group.fi www.ekn-group.fi ENTISÖINTI ATHENE 0500 603 309 spede@kipsi.fi www.kipsi.fi RAKENNUS- JA MAALAUSLIIKE (09) 755 2944 HELKAR OY info@helkar.fi MAALAUSLIIKE E. HINKKA OY (09) 389 4344 hinkka@ehinkka.fi www.ehinkka.fi HM-MAALAUSPALVELU KY 0400 414 891 matti.hovi@elisanet.fi www.maalauspalvelu.net HYRYLÄN TASOMAALAUS OY (09) 860 1620 Uranuksenkuja 1 D, 01480 VANTAA OY IP MAALAAMO & MÅLERI AB (09) 8364 4350 toimisto@ipmaalaamo.fi www.ipmaalaamo.fi KESKUSTAN MAALAUS JA RAKENNUS OY (09) 884 0983 keskustan.maalausjarakennus@co.inet.fi KORISTEMAALAUS JA ENTISÖINTI 050 548 4982 PIRJO LAHDENPERÄ OY pirjo.lahdenpera@suomi24.fi MAALAUSLIIKE KUIKANMÄKI OY 020 747 9231 toimisto@ma-ku.net www.ma-ku.net VELJEKSET LEHTINEN MAALAUSLIIKE OY (09) 135 2516 maalaus@veljeksetlehtinen.com www.veljeksetlehtinen.com LIEHUNEN OY (09) 638 458 info@liehunen.fi www.liehunen.fi

44 VÄRI JA PINTA 1/2016

MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA KY 0400 470 373 liljat@dnainternet.net LTU-URAKOINTI OY 010 841 2800 reijo.jarvinen@ltu.fi www.ltu.fi MELATOR OY 040 5641 865 melatoroy@gmail.com MAALAAMO MTW OY 040 535 0401 alice.sacklen@mtw.fi www.mtw.fi PENTTI MÄHÖNEN OY 0400 826 246 info@penttimahonen.fi fax (09) 714 538 A. NIEMISEN MAALAUSLIIKE OY (09) 440 799 toimisto@anm.fi www.anm.fi ESKO NURMISEN MAALAAMO OY (09) 728 8570 mikko.mensio@enm.fi www.enm.fi etunimi.sukunimi@enm.fi NYKY-MAALAUS OY (09) 724 0125 tapio.tyllinen@nyky-maalaus.inet.fi KORISTEMAALAAMO OCRA OY 0400 367 311 tuija.salin@koristemaalaamo.com www.koristemaalaamo.com OTE OY 0400 430 376 ote@ote.fi www.ote.fi MAALAUSLIIKE PASI POUTANEN OY 0400 446 130 maalausliike@poutanen.com www.poutanen.com MAALAUSLIIKE T. PYNNÖNEN OY 0400 705 635 teijo.pynnonen@kolumbus.fi MAALAUSLIIKE REPTON OY 0400 944 054 reptonoy@hotmail.com www.repton.fi OY MAALAUS- JA ENTISÖINTI (09) 294 6526 RITARI & SMEDBERG LTD. Alasintie 10 pekka.ritari@pp.inet.fi RA-URAKOINTI OY (09) 350 9590 rauno.asplund@ra-urakointi.fi RAKENNUSLIIKE M. SEPPÄLÄ OY 010 239 82 80 marko@mseppalaoy.fi SÄVYRAKENNE OY (09) 3869 8160 etunimi.sukunimi@savyrakenne.fi www.savyrakenne.fi TASOITE JA MAALAUS VESA OY (09) 374 1881 anttila@vesaoy.fi TASOITE JA MAALAUSTYÖ VISTA OY 045 656 6622 vista.oy@pp.inet.fi joni.lindblom@vistaoy.fi TRIASOLE PINNOITUS OY (09) 3478 860 jari.jussila@triasole.fi www.triasole.fi UUDENMAAN PINTASUOJAUS OY 040 768 6377 uudenmaan@pintasuojaus.com

www.pintasuojaus.com MAALAUSLIIKE VILÉN & SYRJÄNEN OY 010 271 6010 etunimi.sukunimi@maalausliikevs.fi

www.maalausliikevs.fi VUORIMAALAUS OY 0400 456 608 vuorimaalaus@jippii.fi LAINISALO RAKENNUSMAALAUS OY erkki.harakka@lainisalo.fi 020 776 9621

www.lainisalorakennusmaalaus.fi

ITÄ-SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY www.itäsuomenpintaurakoitsijat.fi KOTI RAKENTAJAT TIRKKONEN OY 0440 810 283 kotirakentajat@luukku.com MAALAUS JA SISUSTUSTYÖ KAI AHOKAS 0400 752 662 kai.ahokas@pp.inet.fi MAALAUSLIIKE JARI TARKKONEN KY 0400 378 997 jari.tarkkonen@kolumbus.fi

MAALAUSLIIKE KARTTUNEN OY (017) 363 1723 jussi.karttunen@dnainternet.net www.maalausliikekarttunen.fi KML-MAALARIT OY (017) 262 7988 niilo.kuronen@kml-maalarit.inet.fi www.maalauskuopio.fi MAALAUSLIIKE LESKINEN KY 050 331 7669 maalausliike@mikaleskinen.fi www.maalausliikeleskinen.fi MAALAUSLIIKE POJAT OY 050 323 4782 janne.hon@suomi24.fi MAALAAMO VERNISSA KY 050 5333 764 mruotsa@dnainternet.net www.maalaamovernissa.fi MAALAUS-REIJONEN KY (013) 851 666 reijonen.martti@gmail.com www.remonttijamaalausjoensuu.fi MAALAUS- JA REMONTTIPALVELU 040 556 8450 MUJE OY juha-petri.muje@telemail.com www.maalausjaremonttimuje.com MAALAUS- JA SANEERAUS H. SAITSEV 040 5537 996 harri.saitsev@pp.inet.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ PEHKONEN KY jouni.pehkonen@mbnet.fi 0400 175 977 TASOITE JA RAPPAUS PETRI RÄSÄNEN OY posti@tasoitejarappaus.fi 041 448 3011 www.tasoitejarappaus.fi POHJOIS-KARJALAN 0500-750 302 MAALAUSYHTYMÄ AY maalausyhtyma@gmail.com PRO-PINNOITUS OY (013) 413 708 pro-pinnoitus@co.inet.fi, www.pro-pinnoitus.fi PINTAKÄSITTELY VEKANNE OY 044 973 2661 veli-matti.elo@vekanne.fi www.vekanne.fi

JYVÄSKYLÄN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY ANTTI K OY 040 560 2813 jari.kontturi@anttik.fi www.anttik.fi MAALAUSLIIKE HÄMEENKORPI KY 040 563 5821 jari.hameenkorpi@gmail.com MAALAUS JA PINNOITUS HÄMMÖNEN KY pekka.hammonen@pp.inet.fi 0400 869 542 JÄMSÄN MAALAUS JA KUNNOSTUS OY 0400 510 548 Aittomäentie 2, 42100 Jämsä teemu.hannula@jmjk.fi www.jmjk.fi K-S MESTARITYÖ OY 040 549 2155 tero.saikkonen@mestarityo.fi www.mestarityo.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU PEITSO TMI mkppeitso@gmail.com 0400 571 176 www.peitso.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSPALVELU 040 595 6457 TIHVONEN OY juhatihvonen@gmail.com www.maalausjakunnostustihvonen.fi MAALAUSLIIKE PASI MAUNUAHO 040 593 4004 pasi@pasimaunuaho.fi www.pasimaunuaho.fi RAKENNUSPALVELU ARTO 0400-543 669 MATILAINEN OY rakennuspalvelu.amatilainen@elisanet.fi MAALAUS- JA KUNNOSTUSLIIKE (014) 643 230 MAUNUAHO OY info@maunuaho.fi www.maunuaho.fi MAALAUSLIIKE PEKKARINEN OY (014) 378 3390 maalausliike.pekkarinen@elisanet.fi MAALAUSLIIKE P. RAAPPANA 0400 643 451 pekka.raappana@kolumbus.fi www.raappana.net

KAAKKOIS-SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY TASOITE AHONEN OY 040 506 6396 tasoite.ahonen@kymp.net MAALAUSLIIKE SAMI AHTIAINEN OY 040 551 0564 sami.ahtiainen@maalausliikeahtiainen.fi MAALAUS JA PINNOITUS AHTIAINEN KY 050 525 2788 hannu_ahtiainen@hotmail.com MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi JH-PINNOITUS KY 044 262 3070 juha.hameenkorpi@gmail.com MAALAUSLIIKE JORONEN OY 0400 739 169 maalausliike@joronen.fi www.maalausliike.fi KARHULAN SANEERAUS OY (05) 266 083 karhulansaneeraus@kymp.net KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi MAALAUSLIIKE KOUKONEN KY 0400 575 663 koukonenky@gmail.com KYMEN PINTAMAALAUS KY 044 2905 545 markku.petman@kymp.net www.pintamaalaus.net KYMEN TASOITE 0500 250 254 sami.niemela@maalaus-peuhkuri.fi KYMERA OY (05) 228 8777 kymera@kymera.fi www.kymera.fi MAALAUS- JA PINTAKATE H. KÄRHÄ 040 742 9902 Leppärinne 1 C 13, 55800 Imatra TMI LECKLIN 0500 752 590 tmi.lecklin@kymp.net LATTIAPÄÄLLYSTELIIKE AHTI LEPISTÖ (015) 163 841 Savolaistenkatu 10, 50170 Mikkeli MAALAUSLIIKE V. LÄÄPERI OY 0400 790 542 holmjyrki@gmail.com www.maalausliikelaaperi.fi MAALAUS TIKKA OY (05) 456 1195 katri.parkkima@maalaustikka.com www.maalaustikka.com MAALIPINTA MERILÄINEN KY (015) 170 052 maali.pinta@kolumbus.fi LAATU-MAALAUS MUHONEN OY (05) 415 2117 laatu-maalaus.muhonen.oy@pp.inet.fi PARKETTI- JA MATTOTYÖ 0500 557207 M. MYYRYLÄINEN OY mikko.myyrylainen@parketti-ja-mattotyo.inet.fi OTAVAN MAALAUSTYÖ OY 0500 636 783 mika.mesiainen@gmail.com

www.otavanmaalaustyo.fi

MAALAUSLIIKE PEUHKURI OY (05) 411 8370 maalausliike@maalaus-peuhkuri.fi www.maalaus-peuhkuri.fi J. PÖLJÖ MAALARIT OY 0400 488 991 jarmo.poljo@gmail.com MAALAUSLIIKE PÖNTINEN OY (015) 172 272 etunimi.sukunimi@maalausliikepontinen.fi SANEERAUS JA MAALAUS RAAPPANA OY 040 772 1159 maalausliike.parta_raappana@pp.inet.fi RAKENNUSPINNOITUS RANTANEN OY 040 540 8977 sami.rantanen@rprantanen.fi www.rprantanen.fi RASPAL OY 0400 487 561 jari.pallonen@raspal.fi

www.raspal.fi AUTO- JA RAKENNUSMAALAAMO (05) 453 4444 RÖYSKÖ KY sami.roysko@sisustus.inet.fi TASOITE JA MAALAUS (05) 311 7002 A & A SAVINAINEN OY aki.savinainen@savina.fi

www.savina.fi TASOITETYÖ TUVIALA OY 040 5816 137 vesa.tuviala@gmail.com MAALAUSLIIKE K. VALJAKKA KY 040 589 0358 jari.valjakka@surffi.fi www.maalausliikevaljakka.net E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUSLIIKE JAANA YLÄ-OUTINEN KY 040 513 6406 jaana.yla-outinen@co.inet.fi

KEMIN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY KEMIN MATTO- JA MAALAUSTYÖT 0440 588 790 V. SOINI KY vesa.soini@hotmail.fi MAALAUSLIIKE REIJO KOLPPANEN KY 0400 391 310 Nauskankatu 3, 94600 Kemi aarni.kolppanen@pp.inet.fi MATTO JA MAALAUS J. NIKULA KY 050 435 8773 jorma.nikula@pp.inet.fi www.mattojamaalausnikula.fi MAALAUSLIIKE URHO REMES OY 0400-690 222 jp.remes@pp.inet.fi

LAHDEN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.lahdenmaalarimestarit.fi MAALAUS JA RAKENNUS (03) 756 2779 A. HARTIKAINEN KY maalhart@nic.fi JAN SANEERAUS OY 0500 493 904 info@jansaneeraus.com MAALAUSTYÖ T. KUITUNEN OY 0400 492 885 Metsä-Pekkalantie 11, 15610 Lahti maalaustyo.tkuitunen@phnet.fi LAHDEN KIINTEISTÖMAALAUS OY (03) 7344 990 Ketokatu 15, 15810 Lahti lahdenkiinteistomaalausoy@co.inet.fi LUJAMAALAUS OY 050 63564 lujamaalaus@phnet.fi T:MI ASKO KÖTTÖ 0400 491271 asko.kotto@phnet.fi MAALAUSTYÖ K. NEVALAINEN OY 0400 492 339 Saarnikatu 4 A 2, 15520 Lahti ki.nevalainen@thnet.fi MAALAUSLIIKE VEIKKO E. NIEMINEN OY 0400 771 994 veikko.e.nieminen@phnet.fi www.ven.fi MAALAUSLIIKE MATTI PAKARINEN OY (03) 787 2066 matti.pakarinen@phnet.fi VEIKKO SMOLANDER OY 040 595 5963 v.smolander@luukku.com

SOLMASTER OY solmaster@solmaster.fi MAALAUSLIIKE ARI VAINIKKA OY maalari.vainikka@rivakka.net

(03) 780 2363 www.solmaster.fi (015) 467 543

LÄNSI-SUOMEN PINTAURAKOITSIJAT RY MAALAUSLIIKE VELJEKSET KUTILA 0440 534 094 info@veljeksetkutila.fi www.veljeksetkutila.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MAALAUSLIIKE JT MÄKELÄ KY 040 503 9689 japo.maclive@gmail.com RAUMAN MAALAUS- 0500 720 836 RAKENNUSHUOLTO OY Syväraumankatu 10, 26100 Rauma petri.vuori@raumanmaalaus.net.fi

www.raumanmaalaus.fi RAUMAN MAALAUS- JA TAPETOINTIPALVELU OY riitta.viljanen@rmtp.fi 0500 325 296 MAALAUSLIIKE MARKKU VILJANEN KY (02) 823 4134 PL 243 (Kolla), 26101 Rauma

LÄNTISEN-UUDENMAAN MAALARIMESTARI­ YHDISTYS RY MAALAUSLIIKE TAPIO LILJA 0400 470 373 liljat@dnainternet.net MAALAUSLIIKE STELMACHER & POIKA 0500 511 064 stelmacher.poika@dnainternet.fi www.maalauslohja.fi MAALAUSLIIKE H. PESONEN OY 0400 771 258 Reilininkuja 4, 08150 Lohja

OULUN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.oulunpintaurakoitsijat.fi JOUNI FYRSTEN OY jouni.fyrsten@gmail.com MAALAUS MAHTI OY marko.sarkiniva@maalausmahti.fi

0400 770 035 040 719 1628

www.maalausmahti.fi MAALAUSLIIKE M. ANNOLA OY 0400 919 281 matti.annola@dnainternet.net www.maalausoulu.fi MAALAUSLIIKE HAANPÄÄ OY 0400 760 648 maalausliike@haanpää.info HAUKIPUTAAN MAALAUS- JA 0400 736 583 REMONTTIPALVELU KY mikko.tienhaara@windowslive.com MAALAUSPALVELU R. KURTTI OY 0400 890 662 reijo.kurtti@pp.inet.fi RS-INSTALL OY 0400 762 468 Olaskuja 13 A 1, 90900 Kiiminki SANEERAUS LAAKKO OY 0400 588 323 ilkka.laakko@saneerauslaakko.fi

www.saneerauslaakko.fi SANEERAUS OLA-ARI OY 0400 870 368 saneerausolaari@gmail.com MAALAUSLIIKE VELJ. NIINIMAA (08) 3121 920 veljekset.niinimaa@dnainternet.net MESTARIMAALAUS 0400 460 886 SEPPÄNEN & TOIKKA OY jarmo.toikka@mestarimaalaus.fi MAALAUS- JA TASOITETYÖ 0400 682 581 M. SUOJANEN OY mika.suojanen@maalausjatasoitetyo.fi TEUVO JÄRVENPÄÄ OY 0400 580 172 teuvo.jarvenpaa@luukku.com

www.teuvojarvenpaaoy.fi T & J MAALAUS OY 0400 160 679 tjmaalaus@gmail.com

1/2016 VÄRI JA PINTA 45

Hakemisto

MAALAUSTYÖ KARI POHJA OY 0400 342 101 maalaustyo@kiinteistoinsinoorit.fi RAKENNUSLIIKE SINETTÄ OY 050 319 8233 tomi@sinetta.fi RAKENNUS & MAALAUS KOSKINEN OY 0400 643 642 maalaus.koskinen@elisanet.fi www.rm-koskinen.fi RAKENNUSPALVELU SINETTÄ KY 040 5087 178 jari@sinetta.fi MAALAUSLIIKE SÄVYSUORA OY 0400 540 447 savysuora@kolumbus.fi TASOITUS JA MAALAUS VIILOS AVOIN YHTIÖ vesa.viilos@MBnet.fi 050 526 3406 VAAJASANEERAUS OY 044 581 3363 info@vaajasaneeraus.fi jukka@vaajasaneeraus.fi TIKKAPINTA OY (014) 375 3055 tikkapinta@co.inet.fi RAKENNUS- JA MAALAUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

Hakemisto

MAALAUSLIIKE A VIINIKKA OY 0400 684 458 aimo.viinikka@gmail.com PINTAURAKOINTI FINGERROOS OY 050 592 2112 pekka.fingerroos@mail.com www.maalausliike-kokkola.fi POHJOLAN PINTAMESTARIT OY 041 443 9252 jaakko.rekila@pintamestarit.fi www.pintamestarit.fi MAALAUSLIIKE VÄYRYNEN OY 0500 681 913 jouko.vayrynen@kajaani.net www.maalausliikeväyrynen.fi OULUN SEUDUN MAALAUS OY 040 963 1269 asiakaspalvelu@oulunmaalaus.fi www.oulunmaalaus.fi

POHJANMAAN PINTAURAKOITSIJAT RY www.ppry.fi JARIN MAALAUSPALVELU OY 050 305 7326 jari.jaaska@gmail.com www.jarinmaalauspalvelu.fi KAUKOMAALAUS OY 0400 368 811 kauko.turunen@kaukomaalaus.fi www.kaukomaalaus.fi MAALAUSTYÖ KORHONEN JARI-PEKKA Hirvijärventie 216, 040 595 3501 61600 Jalasjärvi jari-pekka.korhonen@netikka.fi MAALAUSLIIKE KÖYKKÄ KY 0400 766 958 tero.koykka@hotmail.com MAALAUSLIIKE LAPIKISTO KY 0400 661 416 marko.lapikisto@pp.nic.fi MAALAUSLIIKE R. LEHTIMÄKI KY (06) 423 2862 Vapaudentie 75 as 18, 60100 Seinäjoki rauno.lehtimaki@netikka.fi MAALAUSLIIKE MATTILA & LEHTIMÄKI OY 050 527 9387 reijo.lehtimaki@maalausliike-ml.fi PEKAN MAALAUS TMI 040 734 7636 pekka.ala-huikku@elisanet.fi www.pekanmaalaus.fi MAALAUSTYÖ S. RANTALA OY (06) 457 1221 Riippusillankuja 6, 61250 Jalasto maalaustyo.rantalaoy@netikka.fi MAALAUSLIIKE JARI TUURI 0400 369 654 Alapääntie 292, 61430 Isorehto jari.tuuri@netikka.fi SOININ MAALAUSPALVELU KY 040 966 3592 Kaurakuja 1, 63800 Soini janikotanen@hotmail.fi SOININ SANEERAUS OY 0400 866 053 www.soininsaneeraus.fi VÄRIPIIRTO OY 06 450 6100 mika.vinni@varipiirto.fi

PORIN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.porinmaalarimestariyhdistys.fi TMI HANNU GUSTAFSSON 0400 721 968 hannu.gustafsson@hotmail.com www.maalausliikegustafsson.fi MAALAUSLIIKE ALTTI RINTALA OY (02) 635 5991 altti.rintala@dnainternet.net MAALAUSLIIKE SIMULA OY 0500 665 482 jarmo.simula@dnainternet.net PORIN MAALAUSTYÖT OY 040 551 9107 markku.laikkoja@porinmaalaustyot.fi

www.ruiskumaalaus.fi

ROVANIEMEN PINTA-URAKOITSIJA­YHDISTYS RY JF-MAALAUS KY 0400 693 808 Katajankuja 7, 96910 Rovaniemi MAALAUSLIIKE LAITILA OY (Kari) 0400 393 410 maalausliike.laitila@co.inet.fi (Antti) 040 550 4791 MAALAUS- JA TASOITETYÖT 0400 693 266 J. SINKKONEN OY juha.sinkkonen@ppb.inet.fi

46 VÄRI JA PINTA 1/2016

VASTUUREMONTTI OY 0207 498 880 kari.harmanen@vastuuremontti.fi www.vastuuremontti.fi

TAMPEREEN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.tremmy.fi TMI HARRI K. ANTTILA 0400 622 300 tmi.harri.anttila@netti.fi www.harrikanttila.fi MAALAUSPALVELU OLLI HIETANEN OY (03) 344 4049 maalauspalvelu.olli.hietanen.oy@tpnet.fi RAKENNUSMAALAUS (03) 265 6820 TAISTO JOKINEN OY rkmjoki@luukku.com MAALAUSPALVELU LAINE OY 0400 730 690 jarmolaine@kolumbus.fi www.maalauspalvelulaine.com TMI KAPARA

045 1855 7786 kari.kotkaslahti@gmail.com MASTER FLOOR OY 010 666 3131 lasse.sulanto@masterfloor.fi MAALAAMO ORELL OY (03) 377 2445 hannu.orell@maalaamoorell.fi MAALAUSLIIKE PARTANEN OY Kai Partanen 040 736 1117 toimisto@maalausliikepartanen.fi RAKENNUS-REMONTTI-RÄSÄNEN 050 383 5353 pasi@rakennusrasanen.fi REMONTTIKAKSIO OY 0500 637 496 Käyräkuja 30, 33430 Ylöjärvi RM-MAALAUS JA RAPPAUS OY 050 5215 191 Ruovedenkatu 14 A 5, 33720 Tampere SANEERAUSMAALAUS OY 0400 737 967 saneerausmaalaus@kolumbus.fi SÄVYKULMA KY 0400 627 473, savykulma@gmail.com (03) 360 0085 TAMMER-MAALAAMO OY (03) 214 3207 tammer-maalaamo@co.inet.fi TAMPEREEN MAALAUS JA RAPPAUSTYÖT OY

0400 508 008 jyrki.saesvuo@tampereenmaalausjarappaustyot.com TAMPEREEN MAALAAMO OY 0400 621 262 Niittyhaankatu 25, 33720 Tampere (03) 253 0002 TAMPEREEN TAPETOINTI JA MAALAUS 040 833 2002 mariannekyronen@hotmail.com MAALAUSLIIKE TANHUANPÄÄ OY 0400 739 328 tanhuanpaa@jippii.fi TYÖLÄ OY 044 339 9960 tyola.oy@gmail.com MAALAUSLIIKE VAINIOMÄKI OY (03) 255 9500 markku@maalausliikevainiomaki.fi MAALAUSURAKOINTI ISMO WALLENDAHL KY ismo.wallendahl@iwallendahl.com 040 704 487 www.iwallendahl.com

TURUN MAALARIMESTARIYHDISTYS RY www.turunmaalarimestariyhdistys.fi ETELÄ-SUOMEN MAALAUS- 0400 227 121 JA KIINTEISTÖ OY www.maalausturku.fi MAALAUSLIIKE MIKA AALTONEN OY 0400 822 074 Mika Aaltonen: posti@maoy.fi www.maoy.fi MAALAUS- JA MUUTOSTYÖT JL OY 040 834 2554 maalaus.muutos@co.inet.fi info@maalausjamuutostyot.fi MAALAUSLIIKE HELIN OY (02) 431 7219 ilkka@maalausliikehelin.fi www.maalausliikehelin.fi JMP YHTIÖ OY 0500 530 408 pekka.nieminen@jmpyhtio.fi www.jmpyhtio.fi MAALAUS T. JÄRVINEN OY (02) 479 6341 Pronssikuja 1,21410 Vanhalinna tuija.boege@maalausjarvinen.fi

MAALAUSURAKOINTI AALTO OY (02) 210 7700 jarmo.aalto@maalausurakointiaalto.fi KIINTEISTÖMAALAUS LEHTOSAARI OY 0400 524 656 kalevi.lehtosaari@kolumbus.fi KIRJALAN MAALAUSPALVELU TMI 045 6755 349 kirjalan.maalauspalvelu@pp.inet.fi www.kirjalanmaalauspalvelu.fi MR-MAALAUS OY 0400 459 411 mr-maalausoy@pp.inet.fi OY MILOSAN AB 02 242 4049 ilkka.kallio@milosan.fi www.milosan.fi SALAMASANEERAUS OY (02) 435 5001 salamakeskus@salamasaneeraus.fi www.salamasaneeraus.fi TASOITE- JA MAALAUSTYÖT NIKULA KY (02) 487 2407 Kuntoilijanlenkki 2, 21420 Lieto MAALAUSLIIKE U. RAJALA OY (02) 243 1950 maalausliike.u.rajala.oy@pp1.inet.fi www.maalausliikeurajala.com PK URAKOINTI OY 0400 919 767 jarmo.ojanpera@pkurakointi.fi www.pkurakointi.fi MAALAUSLIIKE TIMO RANDELL OY (02) 248 1533 timo.randell@saunalahti.fi SANEERAUS JA MAALAUS ERANDER OY 0500 783 389 saneeraus.maalaus@erander.inet.fi TURUN RAPPAUS JA NOSTOLAVAPALVELU 0400 830 051 Puutarhantie 22, 21250 Masku markku.yrtti@gmail.com US-MAALAUS OY 0400 523 131 timsten@gmail.com

SUOMEN KORROOSIOURAKOITSIJAT RY www.sku.fi CORRO-KOLMIO Y (02) 5299 590 etunimi.sukunimi@corrokolmio.fi www.corro-kolmio.fi MAALAUSLIIKE E. HEISKANEN OY (05) 432 2100 e.heiskanen@e-heiskanen.fi www.e-heiskanen.fi KAUSALAN PINNOITE OY 020 787 0380 info@kausalanpinnoite.fi www.kausalanpinnoite.fi LÄNNEN PINTAKÄSITTELY OY (02) 823 9669 jukka.lankinen@lannenpintakasittely.fi MASTER FLOOR OY (03) 363 0880 lasse.sulanto@masterfloor.inet.fi MAALAUSLIIKE PARTANEN OY 045-6727 751 jpartane@sci.fi PINTAVILEN OY (03) 368 5516 pintavilen@pintavilen.fi www.pintavilen.fi SEINÄJOEN PINTAKÄSITTELY OY 0400 836 166 pintak@nic.fi www.pintakasittely.fi VOIKKAAN VUOKRAHALLIT KY (05) 388 8088 voikkaan.vuokrahallit@co.inet.fi E. VOUTILAINEN OY (05) 669 0600 e.voutilainenoy@e-voutilainen.fi www.e-voutilainen.fi VUOKSEN KORRO OY 0400 254 574 vesa.hannula@vuoksenkorro.fi www.vuoksenkorro.fi MAALAUS- JA RAKENNUSPALVELU 0400 640 718 ÄSSÄMÄKI KY assamaki@kolumbus.fi

Maalitehtaat

Liimat

Coloria Oy Kaakkurintie 8 37150 Nokia Puh. 010 2899 500 Fax. (03) 342 8588

www.casco.fi www.schonox.fi Maalausalan työvälineet VarijaPinta_Casco_hakemisto_60x30.indd 1

4.3.2015 14:11:24

Pintaurakoitsijan oma verkkokaupppa

1956-2016

stustyökalut Maalaus- ja sisu Teipit ra Sp ymaalit BioComb

Vanha Porintie 1890, 03400 VIHTI puh. 0207 856 635 www.eskaro.fi

Tarjouspyynnöt: asiakaspalvelu@raksashop.fi

www.raksashop.fi

www.sokeva.fi

Teollisuustie 5 33960 Pirkkala puh. 010 2310 950

Julkisivutuotteet

Laadukkaat työvälineet jo vuodesta 1881 www.celindgren.fi

• Laaja valikoima Finngard- ja Finnseco -tuotteita kiviainespinnoille Ota yhteys alueesi edustajaan www.tikkurila.fi/ammattilaiset/yhteystiedot

Maalit valmistettu Suomessa

GVK Coating Technology Oy 0207 498 770 www.gvk.. info@gvk..

Suonsivunkatu 22 33420 Tampere puh. 010 617 5500 fax. 010 617 5515 mail: nasin@nasin.fi

www.nasin.fi LAATOITUS

Vari_ja_pinta_60x30_julkisivutuotteet.indd 1

TASOITUS

LATTIA

MUURAUS

8.9.2014 12:26:44

KAIKKI MAALAUSALAN TYÖKALUT JA TARVIKKEET

OY GRÖNBERG & PALOMAA AB Tiedustelut ja tarjouspyynnöt

Vene- ja laivamaalit Teollisuusmaalit

Oy Hempel (Finland) Ab Puh. 0207 590 800 sales-fi@hempel.com hempel.fi

09-757 0450 // gp.jari@kolumbus.fi

Ammattilaisen valinta jo vuodesta 1990

TYÖKALUT JA TARVIKKEET maalaus, muuraus laatoitus, lattiapinnoitus 06-8329220 / jalmeri@jalmeri.fi

www.jalmeri.fi

www.sika.fi

VarijaPinta_Sika_hakemisto_60x30_3.indd 1

4.3.2015 14:11:43

1/2016 VÄRI JA PINTA 47

Hakemisto

Homeen- ja lahonestoaineet

Nostolavat, rakennushissit ja riipputelineet

Hakemisto

Maalitehtaat

www.varijapinta.fi V

U

O T

T A

www.solmaster.fi

Pintakäsittelylaitteet

Aineita betonilattioille, vesikatoille, pihoille ja teille. Maalit, pinnoitteet, massat, vahvikkeet ja paikkausaineet.

ISO 9001 laadunvalvonta. tehon Ammattilaisten palvelua 40 vuotta! since 1974

- Painehiekkapuhaltimet - Raepuhalluskaapit - Maalauslaitteet - Rappauslaitteet

TEHOLEHTINEN OY

Rakennustelinevuokraamo

teho.lehtinen@teholehtinen.fi puh. 040 573 0261, (03) 364 7340 www.teholehtinen.fi/työohjeet

Ajokinkuja 4, 33800 TAMPERE Puh. 03-3812111 Fax. 03-3812138 www.kompressorikeskus.fi

RAKENNUSTELINE PORTAATTOMALLA SÄÄDÖLLÄ R

RAKENNUSTELINEET

TEKNOS OY PL 107, 00371 Helsinki Puh. (09) 506 091 Telefax (09) 5060 9501 www.teknos.com

Huomio SÄÄTÄMINEN SIIRTÄMINEN

Toivo 4,6 m 2995 € (alv. 0%)

FOX1 OY Neulakatu 4 04410 Järvenpää

Maalausneuvonta ammattilaisille puh. 020 191 2003 ark. klo 8.00–19.00 www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Vari_ja_pinta_60x30_hakemisto_maalitehtaat.indd 1

Oiva 4,1 m 2400 € (alv. 0%)

www.fox1.fi tel.0400-870 977

Suojaamistuotteet Leguan Lifts Oy Kotimainen henkilönostin Sisä- ja ulkokäyttöön Puhelin 03 347 6445

8.9.2014 12:25:55

125 135 160

www.leguanlifts.com Tapetit Alumiinitelineet Dingli henkilönostimet

www.varijapinta.fi

48 VÄRI JA PINTA 1/2016

Myynti Jerry 0400 276 294 Jukka 040 540 4630 Hyvinkää Jyväskylä Artve Trading Oy www.artve.fi

Laaja valikoima tapetteja kodinsisustukseen ja ammattilaisille Ota yhteyttä! www.am-walls.fi Suomen AM-Markkinointi Oy

www.tapetit.fi +358 2 8376 9480

Tapetit

Laatutapetit p. 03 884 5008 www.decta.fi Märkätilarakentaminen | Sisäilmakorjaus ILMOITTAUDU ARDEX-OPISTON

MAKSUTTOMIIN KOULUTUKSIIN Tasoitteet

Katso kurssikalenteri www.ardex.fi

Öljyjä ja vahoja

Numero 2/2016 ilmestyy 7.4.2016.

Aineistopäivä on 9.3.2016.

• Presto valmistasoitteet • Prestonit ruiskutettavat valmistasoitteet www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Vari_ja_pinta_60x30_tasoitteet.indd 1

8.9.2014 12:27:25

www.knauf.fi

Maahantuoja: SARBON WOODWISE OY puh. (019) 264 4200 info@osmocolor.com

www.osmocolor.com

Toivo Särkkä: Onnellinen ministeri 1941 © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy

&

VÄRI PINTA

Hakemisto

Vedeneristys

Kahvitauolla

PERINTEIKÄS LUOMUMAALI KUN HALUTAAN kunnioittaa maalattavan koh­

teen historiaa, välillä voi olla tarpeen kiinnit­ tää erityishuomiota myös maalivalintoihin.

Alkydiöljymaalin sijaan voi valita ainakin pellavaöljymaalin, jota perinneremontoijat käyttävät esimerkiksi sen luonnollisen hengit­ tävyyden vuoksi.

Pellavaöljymaalin resepti on perinteisesti hyvin yksinkertainen: pohjana on kuumen­ nettu pellavaöljy eli vernissa sekä pigmentti.

Osa maalareista sekoittaa maaliin muita ai­ neita makunsa mukaan, esimerkiksi liitujau­ hoa täyttöaineeksi.

PELLAVAÖLJYMAALIA saa myös valmistuottei­

na, jotka on usein ohennettu liuottimilla.

Perinteisten reseptien mukaan pellavaöljy­ maali ohennetaan kuitenkin vain vernissalla.

Tekniikka toimii siis myös ilman liuottimia.

Vernissaan kastuneet rätit saattavat leimah­ taa oikeissa olosuhteissa itsekseen, joten ne kannattaa hävittää tai säilyttää seuraavaan kertaan varmasti tulenkestävissä astioissa.

Maalattavat kohteet kannattaa käsitellä en­ sin pohjusteella homehtumisen välttämiseksi.

Kuivumiseen on syytä varata ainakin yhdestä kahteen vuorokautta, ja pinta voi olla hieman tahmea tätä pidempään. Pellavaöljymaalia voidaan käyttää puupinnoille sekä sisällä että ulkona.

1

Pellavaöljymaalilla maalattavan puun pitää olla kokonaan kuivaa.

Sopivia säitä voi ulkona maalatessa joutua odottelemaan.

2

Aikanaan maaleja on tehty myös keittämättömästä eli raa'asta pellavaöljystä, mutta ne kuivuivat paljon vernissamaaleja hitaammin.

• LÄHTEET: Hannu Rinne: Perinnemestarin

kesämökki ja Perinnemestarin remonttikirja, WSOY. John Björkmanin Juurrutus-blogi: koti.ts.fi/juurrutus.

&

VÄRI PINTA

Kohti turvallisempia työmaita Urakoitsijan muistilista kesälle

väri ja pinta • pintaKäsittelyalan ammattilehti 1/2016

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

Osaaminen

esiin asuntoremonteissa

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/varijapinta 2. Merkitse numerosarja 785362.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

» TEEMA työturvallisuus, isännöinti, puunkäsittely

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden lukijapalkinnon Samsungin kamerapuhelimen voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg.

50 VÄRI JA PINTA 1/2016

Anna juttu­vinkkisi ja voita polkupyörä!

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Pe lago Brooklyn -polkupyörä.

Suomalaista perheyrittäjyyttä jo vuodesta 1951

Parasta ammattilaiselle!

Uima-allaslaatat, Kangasalan uimahalli

Keraamiset laatat

Casalgrande Padana

Laadukkaat laatat kaikkiin tiloihin, kuten korjausrakentamiseen, uudistuotantoon, asuntoihin ja julkiseen rakentamiseen.

Lattialaatat, seinälaatat, julkisivulaatat, uima-allaslaatat, antibakteeriset laatat, itsepuhdistuvat laatat.

Porin sairaala

Altro-turvalattiat Turvallisin valinta märkätiloihin, yhtenäisellä pinnalla korkea hygieniataso, liukastumisen estävä läpi elinkaaren, yli 200 eri vaihtoehtoa.

Porin sairaala

Polyflor-vinyylilattiat

Erittäin matalat emissiot varmistavat osaltaan hyvän sisäilman, BRE Global A+ ympäristökuormitusluokitus, Ftalaatiton.

RTV-Kohdeosastolta laadukkaat pintamateriaalit ammattilaisille, kysy tarjous!

Espoo Forssa Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kaarina Kangasala Kerava Kotka Kouvola Kuopio Lahti Laihia Lappeenranta Lohja Nokia Pori Porvoo Riihimäki Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Varkaus