staSatularepu

Vanhojen polkupyörien harrastajat eivät kaikki ole välttämättä itse vanhoja. Tämä käy ilmi internet-sivuilta osoitteesta www.freewebs.com/konkelit/index.htm. Niitä pitää yllä kaksi 14-vuotiasta harrastajaa, joiden merkkejä ovat mm. Tunturi, Jaguar ja Teräs Oy:n Cresto. Sivuilla on myös kuvia pyöristä ja meneillään olevista projekteista.

Hämeenlinna-seura jatkaa polkupyöräaiheisia julkaisujaan tuoreessa kotiseutulehdessään. Viime vuonna lehdessä oli artikkeli hämeenlinnalaisesta seppä Welleniuksesta, joka valmisti 1880-luvun lopulla polkupyöriä. Nyt julkaistu artikkeli kattaa hämeenlinnalaisen polkupyörän historian 1970luvulle saakka, jolloin viimeiset hämeenlinnalaiset pyörät koottiin. Lehteä on saatavissa hämeenlinnalaisista kirjakaupoista.

Polkupyöräromaaneja meillä Suomessa ei taida olla, mutta on romaaneja, joissa pyöräillään. Heikki Hietamiehen viimeksi ilmestynyt romaani Naisten talvi kertoo Lappeenrannan liepeillä sijaitsevan Sahaniemen naisten selviytymisestä vuonna 1918. Asioita hoidetaan polkupyörällä lähes joka luvussa, ja muistoissa pyöräillään tansseihin ja sieltä kaksistaan takaisin. Erinomainen kirja kannattaa lukea, muutenkin kuin polkupyörien takia. - MK

Saksassa on ilmestynyt mitä erinomaisin kirja pyörien päällä liikkuvien kulkuvälineiden kehityksestä. Nimihenkilönä on kamariherra Karl Drais, ohjattavan potkupyörän eli draisiin keksijä. Teoksen nimi on Automolität, ja se esittelee lukuisin kuvin ja dokumentein vaunujen, pyörien, autojen, junien ja lentokoneiden historiaa varsinkin niiltä osin kuin ne ovat tekemisissä toistensa ja Karl Draisin kanssa. Kirja antaa erinomaisen yleiskuva tieteen ja tekniikan kehityksestä 1700- ja 1800luvuilla, mutta samalla se tuo esiin myös ajanjakson kulttuurihistorialliset ja hallinnolliset muutokset, tiedonkulun kehityksen unohtamatta Draisin sukuhistoriaa. Erinomainen lähdekirja saksantaitoisille! -ML

FillariExpo oli kutsunut Vanhat Velot järjestämään pienimuotoisen historiallisten polkupyöräien näyttelyn messutapahtumaansa. Osastolle oli järjestetty suurehko tilaa suoraan sisäänkäyntiä vastapäätä. Paikka oli erinomainen tuoda esiin vanhojen pyörien lumoa, ja monet totesivatkin osaston olleen messujen paras. Reijo Lehtinen teki suuren työn järjestäessään näyttelyn pyörineen ja rekvisiittoineen pääosin omista kokoelmistaan, sillä muut näytteilleasettajat löysivät varastoistaan vain 34 vanhaa pyörää. Pikajalat tekivät hyvin kauppansa, esitteitä jaettiin runsaasti ja uusia jäseniäkin saatiin. Mikäli tällainen tilaisuus toistuu, olisi hyvä tietää ketkä jäsenistämme voisivat toimittaa näyttelykelpoisia pyöriä Helsingin, Turun tai Tampereen pyörämessuille ja mahdollisesti osallistumaan esittelyyn muutamaksi tunniksi. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua Reijo Lehtoselle. -ML

Hollannin kuningatar Juliana on kuollut 94 vuoden iässä. Eräs saksalainen pyörätehdas kunnioitti kuningatar Vilhelminan tyttären syntymää 1909 nimeämällä pyörämerkin tämän mukaan Julianaksi.

Enne tai ei, Julianasta tuli kansainvälisestikin kuuluisa pyöräilevä kuningatar. Hänestä julkaistiin jatkuvasti kuvia pyörän selässä, hiukset hajallaan ajamassa kansan parissa. Hänet tunnettiin erityisesti kuningattarena, joka käyttäytyi kuin alamaisensa: jonotti lippuja näyttelyihin, kävi itse ostoksilla. Ennen kaikkea hän ajoi pyörällä niin kuin kaikki muutkin. Jos sattui huono ilma kirkkomatkalle, hän veti housut hameensa alle ja riisui ne pyöräkatoksessa.

Ollessaan sotaa paossa Yhdysvalloissa Juliana solmi hyvin läheiset suhteet Roosevelteihin, jotka ihailivat hänen humaanisuuttaan. Hän oli koko kansan isoäiti, jonka puoleen kansalaiset kehtasivat käänytä. Hänen mukanaan päättyi aikakausi, jolloin pyöränsä saattoi vielä jättää kaupan telineeseen lukitsematta. Kuningatar Juliana oli suuri demokraatti, ihmisystävä ja pasifisti. 1939 Juliana uvattiin yhdessä sulhasensa prinssi Bernhardin kanssa tandemin selässä.

Maailman paksuin pyöräkirja on julkaistu Saksassa. Kirjoittaja on Frank Papperitz, joka on kerännyt pyöränmerkkejä jo 25 vuotta. Uutuuskirja on 730 sivua paksu ja sisältää luettelon Saksassa valmistetuista polkupyörämerkeistä, 5000 kuvaa ja maininnnat 7000 pyörämerkistä ja valmistajasta, valmistuspaikkakunnasta ja ajasta.

Maailman ohuin kirja on tunnetusti saksalaisen huumorin historia. Tätä näkemystä vastaan sotii kovasti tieto siitä, että Saksassa julkaistiin vuosien 1887-1901 välillä Polkupyörähuumoria -lehteä. Karl Drais on innoittanut kirjantekijää.

Classic Motor Magasin -lehden numerossa 12/03 kerr otaan hämeenkyröläisestä monilahjakkuudesta ja kuuluisuudesta Matti Järvenpäästä, joka monen muun hyvän ja pahan lisäksi on myös Vanhojen Velojen jäsen. On miehessä ja hänen taidepuistossaan ollut ruotsalaistoimittajalla ja -lukijoilla ihmettelemistä! Lehteä tuskin enää saa kioskilta, mutta varmaan jutusta saa ainakin kopion Matilta.

Kesäkuun puolivälissä esitetään Nivalan jäähallilla KeskiPohjanmaalla Pula! -nimistä oopperaa, jossa monen muun tähden ohella esiintyy parisenkymmentä polkupyörää. Pyörät on Antti Alatalo kumppaneineen etsinyt, löytänyt ja tiettävästi melkoisella vaivalla kunnostanut. Oopperan mainos on Pyöräpajalta-palstalla tässä lehdessä; liput tosin lienevät loppuneet jo aikaa sitten. Vaikkei taidenautinnoista niin kovin perustaisikaan, pyöräharrastajaa kiinnostavat ainakin seuraavat kysymykset: * Miten pyörät aikanaan liittyivät Nivalan Konikapinaan, olik o niillä jokin erityismerkitys? * Miten oopperapyörät on laitettu; onko niistä ja niiden löytöoloista tietoa? * Onko pyörissä merkkejä? * Mikä on niiden tuleva kohtalo? - Lehtemme, ainakin sen Keskusteluapalsta on avoin.

Aki Suutarisen Haukkapaloja ajoneuvohistoriasta -esitelmän ydinasiaksi Vanhojen Velojen syyskokouksessa -04 Vehoniemellä nousi kysymys tietolähteiden ja tiedon runsaudesta, puutteista ja tiedon paikkansapitävyydestä. Huuhaata, harhaa ja erhettä on liikkeellä r unsaasti, monista eri syistä, tahattomasti ja jopa tahallisesti. Hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta sitä on käytännössä usein huuhaaksi tietääkään. Tilanne on tuttu pyöräalallakin, joskin alan ”oikean” tietämyksen tiedetään viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneen kansainvälisen pyörähistorian harrastajien konferenssin ICHC:n ansiosta. ”Onko olemassa mitään niin varmaa tietoa, ettei kukaan järkevä ihminen voisi sitä epäillä?” (Bertrand Russel, The Problems of Philosophy. London 1912.)

Lorenzo pyöräili Vaasassa. Kuka Lor...? No, kansallisrunoilijamme ja tämänvuotisen varsinaisen juhlakalumme Johan Ludvig Runebergin poika. - “Syyskuisena iltana”, kerrotaan Vaasan matkailuesitteessä, “nähtiin Suomen ensimmäinen polkupyörä kaupungin torilla Lorenzo Runebergin ajamana.” Runeberg (s. 1836) suoritti filosofian maisterin tutkinnon 1860 ja opiskeli sen jälkeen lääketiedettä. Myöhemmin hän toimi lääkäärinä eri klinikoilla Pariisissa ja Wienissä. Vaasan pyöräilyhistoriaan hän polki itsensä vuonna 1869. (Toim. huom. Vaasan esitteen tieto on ristiriidassa Pikajalassa 1/2003 olevan historiatiedon kanssa.)

Suomen K ansallisarkistossa Helsingissä avautui Arkistojen päivänä 6.11.2003 yksityisten keskusarkistojen näyttely (nimeltään Vapaalla ja luonnossa), jossa oli Suomen Urheiluarkiston toimittamana myös polkupyöräilyyn ja pyöräretkeilyyn liittyvä kokoelma. Vaikka näyttely pidennetynkin aukioloajan jälkeen on jo suljettu, on sen pyöriin liittyvä materiaali Urheiluarkistossa (Suomen Urheilumuseon yhteydessä Olympiastadionilla) kansalaisten tutkittavissa. Arkiston 1300 hyllymetrin laajuudessa pyöräasiaan voi toki törmätä monessa kohdassa, ainakin seuramateriaaleissa. Varsinaisesti järjestettynä teema on tarjolla kolmena eri kokonaisuutena: Suomen Pyöräilyliiton 1 kansio v.v. 1909-1976, Igor Ahvenlahden 3 kansiota (ulottuen 1980-luvun loppupuolelle) ja Suomen Syklistiliiton materiaali (yhtenä isona mappina) v.v. 1898-1905 ja 1915. - Suomen Pyöräilyliiton kansiossa on muun muassa liiton historiikki vuodelta 1968. Syklistiliiton (1898-1915) toiminta keskittyi matkailureittien kehittämiseen ja maisemalliseen retkeilyyn, ja sitä voi osittain pitää Suomen Matkailuliiton edeltäjänä ja aatekumppanina. Igor Ahvenlahtea voi kiinnostuksen suuntautumisen osalta hyvin pitää eräänlaisena vanhana velona. - Jos mielii Urheiluarkiston kokoelmille, kannattaa materiaali varata sinne jo etukäteen esille. Internetissä www.stadion.fi/.

Kevään nettivinkki on kotimainen. Vaasan polkupyöränvalmistuksen ja pyöräilyn historiaa on kerätty osoitteeseen www.saunalahti.fi/ mikrab/vaasa/veloindex.htm. Sivuilla on tietoja mm. Vaasassa r ekisteröidyistä polkupyöristä, siellä toimineista yrityksistä ja tunnetuista pyörämerkeistä.

Jo löytyi Solifer-pyörä. Viime syksynä välittyi vanhoille veloille avunpyyntö Soliferpolkupyörän löytämiseksi. Pyöriä löydettiin yksi, aivan vasta, aivan äkkiarvaamatta Hervannasta. Reijo Kurkinen Mobiliasta on saanut pyörästä ja sen omistajasta tiedot, hän kiittää.