4 minute read
Tunteella mukana
Työelämässä tunteet teilataan usein edelleen höpöhöpöksi. Camilla Tuomisen mukaan tunneäly on organisaatioille merkittävä kilpailutekijä.
Teksti Henni Jääskeläinen Kuvat Jetro Stavén
Camilla Tuominen oli 35-vuotias palatessaan takaisin töihin suureen konsulttitaloon. Hän oli ollut useamman vuoden kotona kolmen lapsensa kanssa ja oli intoa täynnä: vaipanvaihto sai riittää. Hyvin pian hän sai huomata, että työn tekemisen tapa alkoi tappaa innostusta, samoin muiden vähättelevä suhtautuminen hänen intoonsa.
− Koko ajan katsottiin pelkkää tuotosta, panosta ja transaktioita kylmillä mittareilla. Ei tajuttu, että pinnan alla on tunteet, jotka vaikuttavat tulokseen. Sitä ei millään green smoothieilla ja palkoilla kompensoida, Tuominen sanoo.
Hän ei halunnut, että motivaatio muuttuisi kyynisyydeksi. Oltuaan puolitoista vuotta markkinointitoimistossa projektijohtajana hän irtisanoutui ja perusti Emotion Tracker -startupin vuonna 2012. Asetelma oli kaoottinen: kolme alle kymmenenvuotiasta, talonrakennusprojekti sekä puoliso, joka oli hänkin ryhtynyt juuri yrittäjäksi. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, ja Emotion Tracker pääsi mukaan Keksintösäätiön ohjelmaan ja keräsi pian sijoittajia.
Emotion Tracker on sovellus, jonka avulla käyttäjät voivat seurata tunnetilojaan. Sovellusta on käytetty menestyksekkäästi tunteiden ymmärtämiseen ja johtamiseen esimerkiksi työelämässä, tutkimuksissa ja terapiassa.
Startupin pyörittämisen taustalla alkoi nousta myös Tuomisen puhujaura, kun Emotion Trackerin käyttöön ottaneet yritykset pyysivät koulutusta tunteista. Hän keksi myös alkaa kuvittaa esityksiään omalla taiteellaan.
− 20-vuotiaana minusta ei missään tapauksessa pitänyt tulla kauppatieteiden maisteria vaan psykologi tai taiteilija, Tuominen kertoo.
− Kun aloin yhdistää presentaatioihini itse tekemiäni kuvia, tapahtui minun työelämäni suurin ihme, sillä se laukaisi heti reaktioiden vyöryn. Puhujakeikkoja alkoi sadella.
Vuonna 2019 Tuominen päätti myydä Emotion Trackerin ja keskittyä puhujauraansa. Hän on esimerkiksi ollut haastateltavana Nordic Business Forumin livelavalla, kirjoittanut blogia Huffington Postiin ja hänet on nyt palkittu vuoden puhujana. Nyt hän työstää tunteiden johtamisesta väitöskirjaa Turun yliopistossa. Tie vie yhä vahvemmin kohti kansainvälistä tutkimusuraa ja toivottavasti myös kansainvälisiä puhujalavoja.
PYSÄHDY KUUNTELEMAAN. Tunteet eivät toimi lineaarisen loogisesti kuten kielioppi tai lakipykälät. Niitä ei voi vääntää matemaattisiin kaavoihin. Tuomiselta tosin on pyydetty taulukkoa tunteista ja niiden ratkaisuista.
− Olisin muuten rikas nainen, jos osaisin sen tehdä.
Tunteet ovat abstrakti asia. Samalla tunneäly on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. Kun tekoäly hoitaa yhä enemmän lineaarisia tehtäviä, abstraktimmat, kuten luovuus ja sosiaalinen kanssakäyminen, jäävät ihmisille.
− Tunteet ovat meille ihan mieletön tietolähde. Ne ovat uusi datalähde, Tuominen sanoo.
− Jotkut tunteet, vaikka innostus tai pelko, puskevat meidät täyteen energiaa, jotta voimme mennä kohti jotain tai juosta karkuun. Toiset tunteet taas vievät energiaa, kuten suru tai pettymys. Ne yrittävät saada meidät käyttäytymään eri tavalla.
Kun tunteitaan alkaa kuunnella, voi paljastua ikäviäkin asioita esimerkiksi omista ihmiskäsityksistä ja vinoumista, joita meillä kaikilla on lukuisia. Tunneälyn kehittäminen kuitenkin vaatii pysähtymistä myös epämukavien asioiden äärelle.
Eri tunteilla on eri funktio. Esimerkiksi työelämässä usein piilotellaan pettymystä. Jos sitä kuuntelee, se kuitenkin auttaa välttämään saman virheen seuraavalla kerralla. Moni tunne tuntuu kehossa: ärsyyntyessä hampaat saattavat pureutua yhteen ja pelätessä syke nousta tai vatsa kuplia. Tuominen vinkkaa, että tunteen voi kirjoittaa ylös.
− Tunteiden nimeäminen on kaikkein keskeisintä tunneälyssä ja ylipäänsä tunteiden haltuunotossa.
Nimeämisen myötä tunne ei olekaan mahdollinen leijona vaan sana, jonka voi kirjoittaa paperille ja jota voi tarkastella.
− Huomaan, ettei maailma räjähtänytkään, vaikka kerroin olevani kateellinen kollegalle. Huomaan, että liioittelin, kun kirjoitin epäonnistuvani aina, Tuominen kuvailee.
− Alta alkaa nousta erilaisia, usein positiivisia tunteita.
”Tunteet ovat todella kriittisiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.”
KIRJEKUORET AUKI. Organisaatiolle tunneäly on kilpailuetu. Lähes kaiken voi jo kopioida, mutta tunneilmapiiriä ei.
− On vaikea kopioida sitä, mitä asiakkaiden kanssa tai työyhteisössä tehdään tunnetasolla – miten ihmisille tulee arvostettu olo, ja he nauttivat työstään ja tuntevat saavansa olla omia itsejään. Se on mieletön kilpailuetu.
Tuominen vertaa tunteita kirjekuoriin: jokaisella on jokin viesti kerrottavanaan.
− Välillä haastan organisaatioita kysymällä, onko teidän työpaikallanne lattiat täynnä kirjekuoria. Kukaan ei avaa niitä, koska tunteet ovat höpöhöpö. Keskitymme vain tuotoksiin.
Kirjekuoret avaamalla saisi kuitenkin selville vaikka mitä. Esimerkiksi inhon tunne voi paljastaa arvoristiriidan – onko tapahtunut jotain, jota johdon pitäisi pysähtyä miettimään ja esimerkiksi pyytää anteeksi?
Tuominen sanoo, ettei johdon kannata pelätä tunteiden purkautumista vaan hiljaisuutta. Se voi kieliä välinpitämättömyydestä tai siitä, ettei tunteita uskalleta tuoda esiin. Hän itsekin hiljeni ennen irtisanoutumistaan.
− Hiljenin, kun sain tarpeeksi monta näpäytystä vaikka siitä, että olin niin innostunut tai idearikas. Heitin hulluja ideoita, joille vain pyöriteltiin silmiä, hän kertoo.
− Halutaanko töihin puolikuolleita zombeja, joilla on teflonia päällä ja jotka eivät uskalla sanoa omia mielipiteitään ja kertoa ongelmista? Tai robotteja, jotka vain toistelevat samoja asioita kuin kaikki muutkin? Sellainen työyhteisö ei kehity, uudistu tai innovoi, ja sen takia tunteet ovat todella kriittisiä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.
Camilla Tuominen
• Kouluttaa organisaatioita tunteiden johtamisessa
• Myös kansainvälisesti arvostettu puhuja
• Kuvittaja ja kirjailija
• KTM, väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa
• Emotion Tracker -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja, kunnes teki exitin vuonna 2019.
