4 minute read

Anteeksiannon agentti

Työeläkeyhtiön yhteyspäällikkö Anne Tamminen toimii vapaalla rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoissovittelijana. Parasta on, kun iso mies itkee.

Teksti Eveliina Kangasniemi Kuvat Timo Marttila

Maailma ei aina ole oikeudenmukainen, vaikka itse olet. Tämän vapaaehtoisena rikos- ja riitaasioiden sovittelijana toimiva Anne Tamminen kuuli nuoruudessaan isältään. Lausahdus on karu, mutta pitää paikkansa, Tamminen kertoo.

– Sain kokea asian kirjaimellisesti myöhemmin aikuisuudessani. Tilasimme aviomieheni kanssa uuteen kotiimme parkettilattian asennuksineen. Jokin meni pieleen ja taistelimme aaltoilevasta lattiasta lopulta hovioikeudessa asti.

Tamminen ja hänen miehensä hävisivät riidan rakennusliikettä vastaan ja menettivät nelinumeroisen summan. Iso osa laskusta oli oikeudenkäyntikuluja.

Kokemus paitsi sapetti, myös opetti.

– Petyin Suomen oikeuslaitokseen. Oli myönnettävä, että isä oli oikeassa, oikeus ei aina voita. Mikään instanssi itsessään ei pysty erottamaan valhetta totuudesta, jos selvät todisteet puuttuvat.

TÄTÄ TARVITAAN. Tamminen on aina halunnut auttaa muita. Kenties siksi heidän perheessään asui vuosien varrella omien lasten jatkona usein vaihto-oppilas, ja Tamminen itse toimi pitkään muiden vaihtariperheiden tukihenkilönä.

– Nuori on nuori. Siksi vaihto-oppilaankin kanssa tulee helposti kiistaa shampoon tuhlailusta kotiintuloaikoihin ja kaikesta siltä väliltä. Tukihenkilönä autoin sopimaan näitä kiistoja, Tamminen kertoo.

Nelisen vuotta sitten avautui uusi mahdollisuus auttaa. Pirkanmaan sovittelutoimisto etsi lehti-ilmoituksella uusia vapaaehtoisia rikos- ja riita-asioiden sovittelijoiksi.

Tuossa työssä, kuten ylipäänsäkin oikeusjärjestelmän alaisessa sovittelutoiminnassa, tavoitteena on tarjota vaihtoehto oikeudenkäynnille. Kaikissa tapauksissa sovittelua ei voi hyödyntää, mutta silloin kun voi, asia ratkeaa usein oikeudenkäyntiä nopeammin, joustavammin ja taloudellisemmin.

Tammisella oli vielä kirkkaana mielessä oma oikeuspaini rakennusliikkeen kanssa ja hän tajusi, että nyt on kyse tärkeistä asioista.

– Ajattelin, että hei, tätähän mekin olisimme tarvinneet. Kenties meidänkin kiistassamme olisi voitu saavuttaa fiksumpi lopputulos sovittelun kautta. Meille sitä ei vain tarjottu, Tamminen sanoo.

Tamminen haki, ja pääsi, sovittelutoimiston koulutukseen. Sittemmin hän on sovitellut keskimäärin yhtä tapausta kuukaudessa.

Sovittelutoiminnan tavoitteena on tarjota vaihtoehto oikeudenkäynnille.

MUUTAKIN KUIN KIILTOKUVAA. Työn alla on ollut esimerkiksi nettipetoksia, nakkikioskinujakoita ja nuorten aiheuttamia vahingontekoja. On lyöty käsipainolla päähän, isketty nyrkillä kasvoihin, huijattu ostamaan olemattomia, sotkettu vuokramökkejä ja paljon muuta.

– Elämä on muutakin kuin kiiltokuvaa. Se tulee selväksi sovittelijana, Tamminen toteaa.

Sovittelutoimiston sovittelijat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, joille ei makseta palkkaa. Tehtävä ei ole helppo ja vaatii esimerkiksi tapaamisen ennakkovalmistelua sekä taitoa ja rohkeutta tulla toimeen tuntemattomien ja erilaisten ihmisten kanssa. Puheliaalle Tammiselle vaikeinta oli oppia olemaan hiljaa.

– Sovittelija ei saa ratkaista mitään, vaan ohjata keskustelua niin, että osapuolet löytävät itse ratkaisun. Tarvitaan enemmän taitoa kuunnella kuin puhua, hän sanoo.

Käytännössä sopu löytyy parhaiten konkretian kautta. Mitä tapahtui, miltä tuntui? Mitä seurasi?

– Jos on baarissa lyöty toista, mitä lyönnistä seurasi? Miltä lyödystä tuntui, mitä fyysisiä ja taloudellisia seurauksia tuli? Etenkin nuorille kannattaa pelkkien lukujen sijaan kertoa, mihin kaikkeen vaikka tihutöillä menetetyt rahat heijastuvat. Joutuiko joku lomautetuksi tai tekemään ylitöitä? Mitä siitä seurasi? Ja niin edelleen, Tamminen luettelee.

KALLISTA KLIKKIYTYMISTÄ. Tamminen ei hoida lähisuhdesovittelua, ainoastaan rikos- ja riitajuttuja. Ainakin tällaisenaan sovittelu on hänelle työelämää hyvällä tavalla tasapainottava harrastus. Hän toimii yhteyspäällikkönä työeläkeyhtiö Elossa.

– Tätä kautta oma maailmankuva pysyy balanssissa. Palkkatyössäni tapaan vain hyvätuloisia ihmisiä, joilla ainakin päällisin puolin on kaikki hyvin. Tässä näen muutakin.

Viime vuonna Tamminen kouluttautui myös työyhteisösovittelijaksi. Siinä toimintaa ei ohjaa mikään virallinen taho, vaan tarve nousee organisaatioista itsestään. Jos sovittelijaa ei löydy työyhteisön sisältä, Tammisen voi palkata apuun.

Toistaiseksi hän on sovitellut työyhteisöjuttuja vasta muutaman. Mutta kunhan eläköityminen palkkatöistä koittaa, sitä voisi tehdä enemmänkin. Tarvetta ainakin olisi, Tamminen väittää.

– Huono työilmapiiri on pois sekä työntekijöiltä että työnantajalta. Yksi huono letkautus kopiokoneen äärellä voi johtaa vuosien riitelyyn, pahoinvointiin ja sairauksiin ja siten myös ylimääräisiin poissaoloihin, työterveyskustannuksiin ja sijaiskuluihin, jopa työeläkevakuutusmaksujen nousuun.

Sovittelipa Tamminen vaihto-oppilaan tukihenkilönä, sovittelutoimiston vapaaehtoisena tai työyhteisösovittelijana, tavoite on sama. Se on aina sopu ja sen käytännön toimet – kotona tai työpaikalla pelisääntöjen päivittäminen, oikeudenalaisissa jutuissa myös mahdollisista kuluista ja korvauksista sopiminen.

Parasta on, kun kova kuori murtuu.

– Kun iso mies itkee ja vilpittömästi pyytää anteeksi, on voittajafiilis. Sekin oli hyvä hetki, kun opiskelija-asunnon tappelupukarit hihittelevät lopuksi yhdessä sitä, oliko taannoin ilmassa lentänyt jogurtti tavallista vai laktoositonta. Vaikka kuinka on mokattu, aina voi mennä eteenpäin. Se on hyvä muistaa.

Tammisen mukaan on tärkeää ohjata keskustelua niin, että osapuolet löytävät ratkaisun itse.

Annen alkeet sovitteluun:

  1. Ehkäise mielipahaa ja tervehdi kaikkia. Kotona ja työpaikalla.

  2. Kerro kaikki. On eri asia, että ”jääkaapista saa syödä kaikkea” kuin ”kaikkea, paitsi Matin soijajogurtit”.

  3. Puhu tunteista, ne ymmärretään helpommin kuin pelkkä raha.

  4. Eipäsjuupas-väittely ei vie keskustelua eteenpäin. Hyvät perustelut vievät.

Anne Tamminen

• Yhteyspäällikkö, työeläkeyhtiö Elo

• Rikos- ja riitasovittelijan koulutus, Pirkanmaan sovittelutoimisto 2021

• Työyhteisösovittelija, Tampereen aikuiskoulutuskeskus 2023

• MMA:n hallituksen jäsen

• Asuu Nokialla

This article is from: