Meriitti 1/2020 - Suomen Nuorkauppakamarit ry:n jäsenlehti

NUMERO 1/2020

Me ajatellaan siten, että jos ei tänään osata, niin voidaan treenata tämä ensi viikoksi.

Elna Jokinen, s. 12–14

SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:N JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

VASTUULLISEN JOHTAJUUDEN KEHITTÄJÄ

WWW.JCI.FI

GREAT MINDS OY

NONNA ACHREN

9

12

9

TULEVAISUUS EI VAIN TAPAHDU – se tehdään itse

10

NUORKAUPPAKAMARIT yrittäjien apuna

12

KUN HARRASTUS TYÖKSI MUUTTUI Toiminnanjohtaja Elna Jokinen

16

YHDESSÄ TEKEMINEN YHDISTÄÄ Crazy Townia ja nuorkauppakamarilaisia

18

ENTISEN PÄÄTOIMITTAJAN MIETTEITÄ Saara Liukkonen

21

GROW YOUR SKILLS internationally!

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.nuorkauppakamarit.fi – kansainvälisen Junior Chamber International:n (JCI) jäsenorganisaatio, www.jci.cc PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Sillanpää TAITTO Kallo Works PAINO Grano Oy ILMOITUSMYYNTI Mari Männistö, mari.mannistoi@jci.fi KANSIKUVA Nonna Achren ILMESTYMINEN 2020 Viikolla 13, viikolla 24, viikolla 38 ja viikolla 47. Aineistovaraukset 6 viikkoa ennen ilmestymistä. TWITTER @JCIFI FACEBOOK (sivu) JCI Finland - Suomen Nuorkauppakamarit (ryhmä) Suomen Nuorkauppakamarit - Jäsenryhmä ISSN 1457-5515 (painettu) ISSN 2490-1598 (verkkojulkaisu)

OTA YHTEYTTÄ:

Mene maailmalle tai valloita kotimaa.

Tuemme selkeyden avulla.

Taloushallinto Talousjohto Rahoitus- ja yritysjärjestelyt Liiketoiminnan kehitys

2

Veropalvelut ELY-konsultointi HR ERP

Sini Himanen 043 8244872 sini.himanen@greenstep.fi

Penjami Pietilä 040 5364229 penjami.pietila@greenstep.fi

KOLUMNI

PÄÄKIRJOITUS

RIIKKA KYLÄHEIKO

JATKUVA MUUTOS ON NORMAALITILA EPÄNORMAALI ON uusi normaali. Epävarmuus on uusi musta. Tämän Petri Rajaniemen lausahduksen muistan ensimmäisestä aluevuosikokouksestani.

Siitäkin on vierähtänyt jo viisi vuotta ja aihe on edelleen ajankohtaisempi kuin koskaan.

MUUTOS VOI tapahtua nopeasti tai yli ajan, mutta tavalla tai toisella meidän on kohdattava se. Sitra on julkaissut mielenkiintoisen selvitystyön ”Megatrendit 2020”, valottaen käynnissä olevia suuria yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vastavoimia. Nämä muutosvoimat vaikuttavat meihin hiipivän hitaasti mutta varmasti. Joskus taas kohtaamme muutostarpeen yllättävän haasteen edessä, kuten olemme tänä keväänä saaneet kokea. Ratkaisevaa on asenne, jolla otamme muutoksen vastaan. Rajaniemi puhui silloin viisi vuotta sitten “ilmaveiviasenteesta”, jolla Granlund ihastutti jääkiekon MMkisoissa 2011. Se on sitä, että heittäydytään tilanteeseen silloin, kun se kohdalle sattuu. Sitä asennetta nuorkauppakamaritoiminta on opettanut minulle.

Ratkaisevaa on asenne, jolla otamme muutoksen vastaan.

ME NUORKAUPPAKAMARILAISET haluamme olla niitä tulevaisuuden suunnannäyttäjiä, jotka eivät pelkästään huomaa haasteita, vaan myös keksivät vastaukset niihin. Uudistuminen on toimintamme DNA:ssa, kuten kansainvälinen sloganimme Be Better™ kiteyttää. Kulttuurimme opettaa ratkaisukeskeisyyttä. Ilmaveivi ei onnistu ilman että joku luottaa ja sallii, eikä kokeilemisesta saa rangaista. Jatkuva muutos on normaalitila ja siinä nuorkauppakamariopit antavat meille eväitä edelläkävijyyteen. Suurimman jäsenarvon saa altistamalla itsensä uudistukselle.

UUTTA STRATEGIAKAUTTA suunniteltaessa, meidän on myös järjestönä tunnistettava ne meidän peruspilarit, joiden päälle rakennamme muutoksen tuulten kestävää toimintaa myös yllättävän myrskyn silmässä. Nykyhetken toimet ja päätökset luovat paljon mahdollisuuksia. Parhaiten pärjäävät ne, jotka ymmärtävät muutosten suuruuden ja niiden keskinäisiä suhteita. Puhumme paljon epämukavuusalueesta ja sitä oman toiminnan muuttaminen todellakin on. Yhteiskunta muuttuu, mutta on täysin meidän omissa käsissämme mikä oma roolimme tässä kokonaisuudessa on.

MICHAELA PALMBERG, kansallinen puheenjohtaja

NÄINÄ aikoina tuntuu tavallistakin vaikeammalta ennustaa tulevaisuutta.

Maailman myllertäessä ympärillä tämäkin pääkirjoitus lienee armottoman vanhentunut saavuttaessaan verkkokalvosi. Jotkin asiat pysyvät silti onneksi ennallaan. Yksi niistä on nuorkauppakamarilaisten into ja kyky toimia yhteiskunnan eteen kriisienkin keskellä.

Muutosmyönteisyys tuntuu olevan useimpien nuorkauppakamarilaisten sisäänrakennettu ominaisuus. Tilanteessa, jossa muutos on pakollista, kyky hyväksyä se ja hyödyntää sitä on entistäkin arvokkaampaa.

Koronakriisin alusta saakka olemme saaneet bongailla projektiaihioita ja tempauksia, joilla nuorkauppakamarilaiset ympäri suomea pyrkivät auttamaan omaa yhteisöään ja paikallisia yrityksiä. Tempauksista voit lukea lisää sivulta 10.

Keskustelimme kamarikavereiden kesken viime maailmankokouksen aikaan siitä miten erilaisiin haasteisiin nuorkauppakamaritoiminta pyrkii vaikuttamaan ympäri maailman. Nyt, yllättäen, olemme kaikki saman, valtavan haasteen edessä. Kun virus leviää maailmalla, me olemme kaikki sen edessä tasa-arvoisia. Toivon, että verkostomme tarjoaa työkaluja ja vipuvoimaa selättää käsillä oleva kriisi yhdessä. Uskon, että nuorkauppakamarilaiset ympäri maailman voivat toimia omalta osaltaan tämän pakollisen muutoksen hyvään valjastavina voimina. Jatketaan projektien kehittelyä ja hyvien käytäntöjen jakamista.

#yhdessätästäkinselvitään #weareallinthistogether EVELIINA SILLANPÄÄ päätoimittaja

3

AJANKOHTAISTA

Rauma Race yhdistää alueensa kesätyöntekijöitä RAUMA RACE -TAPAHTUMAN tarkoituksena on lisätä Rauman ja lähialueen vetovoimaa tulevaisuuden tekijöiden silmissä. Rauma Race tutustuttaa kesätyöntekijät kesäkotikaupunkiinsa sekä alueen työnantajiin muita kesätyöntekijöitä unohtamatta. Verkostoituminen ja kaupunkiin tutustuminen luovat loistavan pohjan ikimuistoiselle kesälle. Kesätöissä solmitaan loppuelämän kestäviä ystävyyssuhteita ja vahvistetaan sidettä kotikaupunkiin.

Tapahtuman tausta-ajatus on luoda tulevaisuuden työntekijöille kokonaisvaltaisesti positiivinen mielikuva Raumasta – jotta esimerkiksi perheen perustaminen ja asuminen Raumalla koetaan konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Rauma Race järjestetään tänä vuonna 11.6.2020.

ARTO LILJA

SANNI KIVINIEMI

Kutsu gaalaillalliselle KANSALLINEN vuosikokous jouduttiin perumaan Covid-19 virukseen liittyvien rajoitustoimien takia, mutta se ei estä kamarilaisia nauttimasta vuosikokouksen gaalafiiliksestä ja palkintojenjakoon liittyvästä glamourista.

Pistä siis parasta päälle ja istahda kotisohvalle katsomaan kun viime vuoden parhaat projektit, aktiivisimmat tekijät ja kamarit palkitaan ennennäkemättömässä JCI Awards -showssa 18.4. klo 19 alkaen.

4

?

Vaikuta tulevaisuuteen TEKSTI JARKKO KURVINEN

JOHTAMINEN on murroksessa. Suomi on maailmalla puheenaiheena, kun valta on kolmikymppisillä naisilla.

Lasikatot murtuvat, kun yhä nuoremmat sukupolvet ottavat paikkansa johtajina. Uuden sukupolven mukanaan tuoma vastuullinen johtajuus on tulevaisuuden tie. Haluamme olla osaltamme ajamassa tätä muutosta ja siksi myös viestintämme tulee uudistua. Johtaminen on ennen kaikkea viestintää. Ja viestintää mitataan sen vaikuttavuudella, eli aikaansaadulla ajattelun, tunnetilan ja käyttäytymisen muutoksella.

Juuri nyt maailma näyttää meille nurjan puolensa, mutta se tuo myös mahdollisuuksia. Kansakuntaamme koitteleva pandemia on suuri inhimillinen tragedia ja kollektiivinen huolenaihe. Samaan aikaan se ajaa meidät vuosisadan suurimman digiloikan läpi ja murtaa työn ja opiskelun kaavat.

Vain päivissä, organisaatiot ovat laajamittaisesti siirtyneet etätöihin, -vaikuttamiseen ja -johtamiseen.

Opiskelu on viety pikavauhtia kaikissa koulutusasteissa digitaalisiin kanaviin. Vaikka muutos ei ole kivutonta, työntekijät muuttivat kollektiivisesti käyttäytymistään ja opettajat muuttivat vain päivissä tapamme käydä koulua. Vain tekeminen muuttaa kulttuuria ja teot ovat parasta viestintää.

Nuorkauppakamarille on ollut tärkeää vauhdittaa jäsentensä menestystä työelämässä. Tulevaisuudessa

Haluatko olla mukana uudistamassa jäsenlehteä?

Uudistus tulee näkymään numerosta kolme lähtien.

Lähetä meille palautetta ja ideoita tai ilmoittaudu mukaan tiimiin jarkko.kurvinen@palveluna.fi.

yhä tärkeämmäksi muodostuu edelläkävijänä toimiminen vastuullisessa tekemisessä ja johtajuudessa. Strategia on tärkeä työkalu asioiden toteuttamiseen. Meillä on sisäsyntyinen tarve haalia kaikenlaista tekemistä, vaikka oikeasti meidän pitäisi ennemmin keskittyä ja karsia. Hyvä strategia vaatii siis luopumista.

Nuorkauppakamarille on ollut tärkeää vauhdittaa jäsentensä menestystä työelämässä. Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi muodostuu edelläkävijänä toimiminen vastuullisessa tekemisessä ja johtajuudessa. Strategia on tärkeä työkalu asioiden toteuttamiseen. Meillä on sisäsyntyinen tarve haalia kaikenlaista tekemistä, vaikka oikeasti meidän pitäisi ennemmin keskittyä ja karsia. Hyvä strategia vaatii siis keskittymistä tärkeimpään tekemiseen.

Uudistamme viestintäämme karsimalla rönsyjä keskittyäksemme tärkeimpään. Siksi tulemme uudistamaan myös jäsenlehtemme palvelemaan jäseniemme kasvua työelämässä entistä paremmin. Haluamme jatkossa tavoittaa meille tärkeät kohderyhmät jatkaen laadukasta printtiä ja palvellen myös aidosti verkossa.

Uusi oma mediamme rakennetaan rohkeille nuorille johtajille ja vaikuttajille, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan.

Meriitin uudistusprojektin vetäjä JARKKO KURVINEN Viestintäjohtaja MARI MÄNNISTÖ Meriitin päätoimittaja EVELIINA SILLANPÄÄ

AJANKOHTAISTA

Mikä ihmeen nuorkauppakamari?

TUOTA kysymystä kuulee usein ja vastatessa ei oikein koskaan tiedä, että mistä aloittaisi. Kertoisiko kaikista mahtavista ihmisistä vai aloittaisiko kuitenkin kertomalla koulutuksista ja toiminnan monipuolisuudesta?

Kajaanin Nuorkauppakamari haki Finland Foundation tukea toteuttaakseen markkinointivideon, joka vastaa tähän ikuisuuskysymykseen. Halusimme kertoa nuorkauppakamari toiminnasta monipuolisesti ja antaa pienen pintaraapaisun kaikesta siitä, mitä tällä harrastuksella on tarjota.

Sisältöä mietittäessä, päällimmäiseksi ajatukseksi nousi halu välittää fiilis tästä toiminnasta, että kunhan siitä videolta näkyy, että meillä on #oikeestihauskaa. Ja sitä meillä kyllä oli!

Toivottavasti mahdollisimman moni teistä pystyy myös hyödyntämään videota oman kamarinsa markkinoinnissa joko suoraan tai ideoinnin tukena. Se on ihan meitä kaikkia varten tehty.

JANIKA OHTONEN

KAJAANIN NUORKAUPPAKAMARI

Tuottava Idea -kilpailu käynnissä 30.4. asti TUOTTAVA Idea -kilpailussa haetaan esiin uusia innovaatioita, jotka ovat enintään kolme vuotta vanhoja.

Voittajat saavat muun muassa yrityksensä logon näkyviin New Yorkin Times squaren valotaululle.

Kansalliset voittajat pääsevät huikean näkyvyyden lisäksi soittamaan Nasdaq Helsinki -pörssin avauskelloa. Lisäksi Rastor tarjoaa voittajille henkilökohtaisen coachingin.

Tuottava Idea -kilpailuun voi jättää hakemuksia 1.3.–30.4. välillä.

Kilpailussa on kolme eri sarjaa: • Yrityssarja, joka on kaikille avoin yrityksen iästä/koosta riippumatta.

• Yhteiskuntasarja, joka on tarkoitettu kaikille julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille.

• Startup -sarja, nimensä mukaisesti startup -yrityksilleHOX tuote voi olla vielä kehitysvaiheessa Jätä hakemus yhdessä ehdokkaan kanssa osoitteessa: www.tuottavaidea.fi/hakemus

Videon voi katsoa osoitteessa: bit.ly/koejasenvideo

Kilpailuaika 4.4.–22.5.20 5

KUMPPANIARTIKKELI

Markkinamurroksen kaava MENESTYÄKSEEN TÄSSÄ HETKESSÄ PITÄÄ PYSTYÄ MUUTTUMAAN MAAILMAN MUUTOSTA NOPEAMMIN. NYT murtuvat monet totutut toimintatavat ja markkinaa jaetaan tehokkaasti uudestaan. Isoilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia rikkoa omaa bisnestään, koska se romauttaisi heidän arvonsa. Siksi tarvitsemme uusia yrittäjiä ja yrityksiä hämmentämään markkinaa. Ai miten niin hämmentämään? Toimialan murtajat ovat usein ihan toiselta alalta ja alkuun heidän ratkaisunsa saattavat näyttää hyvin karkeilta, yksinkertaisilta ja vakiintuneiden toimijoiden silmissä turhilta, jopa naurettavilta. Kunnes ei enää nauratakaan.

Uteliaat voittavat pelin. Yhteiskunnan kehitys luo yhä enemmän mahdollisuuksia muuttaa pelin sääntöjä. Mitä paremmin pystyy havainnoimaan ympäristöään ja tunnistamaan heikkojakin signaaleita,

6

sitä paremmin saa kiinni vielä syntymättömistäkin toimialoista. Niissä pääsee todennäköisemmin liikenteeseen matalalla kynnyksellä ja menestyy uteliaisuuttaan hyödyntämällä.

Ideat ovat sinällään kuitenkin arvottomia. Voit haihatella niistä maailman tappiin. Ellet paketoi ideaasi tuotteeksi, kukaan ei pääse nauttimaan sen arvosta. Vasta tuote mahdollistaa innovaation muuttamisen ilmiöksi. Miksi tuote sitten jää niin usein tekemättä? Kieltäydymme yksinkertaistamisesta, kun pelkäämme palautetta. Kuitenkin yksinkertaistaminen on avain onnistuneeseen tuotteistamiseen ja toistettavuuteen. Pelkkä idea jää testaamatta, kun se ei ikinä päädy tuotteen muotoon.

Paraskaan tuote ei auta, ellei siitä tiedä kukaan. Rakentaaksesi ilmiön, sinun pitää luoda puheenaihe. Puheenaihe syntyy harvoin kertaheitolla, vaan se vaatii toistoja.

Siksi tarvitset allesi tuotteen, mitä markkinoida. Tuottava Idea – kilpailun avulla voit tehdä tuotteesi kiinnostavaksi puheenaiheeksi sellaisten ihmisten silmissä, joilla on sinua kiinnostavia resursseja. Se onkin oiva kiitoradan lähtöpiste kasvuun haluaville yrityksille. Siksi myös me olemme sitoutuneet sparraamaan aluekilpailujen voittajia matkallaan kasvuun. JARKKO KURVINEN

KUMPPANIARTIKKELI

Kipinää kehitykseen kilpailusta UUDEN SYNNYTTÄMINEN JA KEHITYKSEN ALULLE SAATTAMINEN EDELLYTTÄÄ AINA HYVÄÄ IDEAA. LUOVUUDEN JA INNOSTUKSEN KIPINÄ KEHITYKSEEN ONKIN ELÄMÄMME JA LUONNON KIEHTOVAMPIA ILMIÖITÄ.

HYVÄ idea syntyy uteliaisuudesta, innostuksesta ja tahdosta selviytyä tässä maailmassa ja edesauttaa sen kehitystä. Tässä yhteydessä ihmisten vuorovaikutus toistensa ja luonnon kanssa on ollut ratkaisevassa roolissa. Näiden asioiden seurauksena on syntynyt arvokkaita ja ihmiskunnan ja luonnon kannalta jopa korvaamattomia oivalluksia ja ideoita kautta historian. Hyvän idean pohjana tulee olla tahto parantaa maailmaa ei vain itsensä takia vaan koko yhteiskunnan ja luonnon hyväksi. Tämä on ollut yhteiskunnan ja sen sivilisaation yksi keskeisempiä kysymyksiä. Platonin mukaan ”Hyvän idea” on kaiken tiedon perimmäinen kohde, vaikkakaan se ei itsessään ole tietoa, ja olemassaolevat asiat saavat siitä arvonsa ja hyödyllisyytensä.”

Digitaali- ja alustatalouden aikakaudella täytyy etsiä uusia tapoja toimia ja luoda entistä parempia ratkaisuja ihmisille ja luonnolle – ratkaisuja, jotka edistävät elämää ja kestävää kehitystä.

Meidän on myös ymmärrettävä, että maailman teollinen tuotanto ja taloudelliset painopisteet ovat olennaisesti muuttuneet. Sen seuraukset ovat alkaneet jo näkyä, ja tulevat näkymään vielä voimakkaammin lähivuosina, kansainvälisessä talouspolitiikassa, yhteiskuntien kehityksessä ja ihmisten elämässä -työelämä mukaan lukien.

On myös havaittavissa, että samalla kun uudet teknologiat ja talousmallit ovat myötävaikuttaneet yhteiskunnan kehitykseen, on valitettavan kapeakatseinen näkemys teknologiasta, tiedosta ja tieteestä johtanut myös vakaviin sivistystä ja jopa koko kansakuntaa rappeuttaviin seurauksiin kuten ympäristöongelmiin, ylenpalttiseen ja kertakäyttöiseen kulutukseen, itsekeskeisyyteen, massamanipulointiin, kansainvälisiin kriiseihin jne. Jatkossa tärkeintä onkin luoda tulevaisuudenkuva ihmisestä, ihanneyhteiskunnasta ja sitä edistävistä teknologiasta yhdessä sen sijaan, että kuviteltaisiin, että

GENELEC

Kilpailun suojelija 2020, toimitusjohtaja Siamäk Naghian.

teknologiset ratkaisut ottaisivat jotenkin valinnan ja tekemisen vastuun ihmisiltä.

Vastuulliset tulevaisuuskuvat, joiden keskiössä ovat ihmiset, ovat perusedellytys nykyhetken toiminnan ohjaamiselle niin, että se johtaisi kehityskulun suuntaa luonnon ja ihmiskunnan eduksi. Se, että maailmaa kehittyy ja muuttuu, johtaa siihen, että meillä on mahdollisuus tehdä uusia oivalluksia ja löytää uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessakin.

On suuri ilo ja kunnia päästä Tuottava Idea 2020 -kilpailun suojelijaksi ja innostajaksi, jakamaan omia kokemuksia ja ajatuksia kilpailuun osallistuvien kanssa. Uskon, että tämän tyyppinen

toiminta luo innostavan maaperän, jossa kukoistaa uusia rohkaisevia ja merkityksellisiä ideoita, jotka edistävät yhteiskunnallista kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. Genelecillä on tästä myös omakohtainen kokemus yrityksen alkuvaiheesta vuodelta 1981, jolloin meillä oli kunnia ottaa vastaan Tuottava Idea -palkinto. Sen tuoma kannustava ja rohkaiseva merkitys yrityksen alkuvaiheessa on ollut sanoilla kuvaamaton.

Nyt on meidän vuoromme tukea uusia tulijoita ja innostuksen lisäksi koemme, että tämä on myös osa meidän yhteiskunnallista vastuutamme. GENELEC

7

KUMPPANIARTIKKELI

Tehdastyöläisestä toimitusjohtajaksi SILOTEK OY ON SUOMALAINEN TALOTEKNIIKKAELEMENTTIEN VALMISTAJA, JONKA TUOTTEITA KÄYTETÄÄN ASUNTORAKENTAMISESSA JA SANEERAUSKOHTEISSA ERI PUOLILLA SUOMEA. TEKSTI SUVI MONONEN

ALUN perin vuonna 1988 perustettu yritys on toiminut nykyisellä nimellä ja omistuspohjalla vuodesta 2017, kun yrityksessä pitkään työskennellyt Aku Harnio osti tehtaan ja koko sen toiminnan Assemblin Oy:ltä. Hyppy työntekijästä omistajaksi ei miestä hirvittänyt.

– Tämä oli ollut jo niin pitkään työpaikka ja meillä oli halu kehittää alaa näillä tuotteilla, summaa Harnio ostopäätökseen vaikuttaneita tekijöitä.

Yritystoiminnasta on opittu kahden vuoden aikana paljon, mutta asiakkaille tarjottavat tuotteet ovat olleet koko ajan keskiössä. Harnio toteaa, että uusi asema toimitusjohtajana on tarjonnut sopivasti haasteita.

– Täytyy vaan ottaa rauhallisesti ja tehdä laadukkaita tuotteita, niin se vie eteenpäin.

RAKENTAJAN VARMA VALINTA Silotekin LVIS-elementit ovat tuttuja monessa asunto-osakeyhtiössä niin uudisrakentamisessa kuin saneerauskohteissakin. Kohteittain räätälöitävät talotekniikkaelementit tarjoavat helpossa paketissa kaiken tarvittavan.

Vaikka talotekniikkaelementit ovat pysyneet samanlaisina jo vuosia, niin paikalleen ei voi jäädä polkemaan. Harnion mukaan yhteistyötä tiivistämällä myös asiakas hyötyy.

– Seinä-WC -elementti on uusin innovaatio ja niitä menee paljon tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa haluamme tehdä enemmän yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa, niin hyödyt saadaan jo suunnitteluvaiheessa paremmin osapuolten tietoon.

Tuotteiden markkinointia kohdennetaan suoraan taloyhtiöille.

SILOTEK OY

SILOTEK OY

Seinä-WC -elementti on yrityksen uusin innovaatio.

Täytyy vaan ottaa rauhallisesti ja tehdä laadukkaita tuotteita, niin se vie eteenpäin.

8

TYÖELÄMÄTAIDOT

GREAT MINDS OY

TULEVAISUUS EI VAIN TAPAHDU – SE TEHDÄÄN ITSE

TULEVAISUUSPÄIVÄ ON VALTAKUNNALLINEN TEEMAPÄIVÄ, JOKA TUO TULEVAISUUDEN KAIKKIEN ULOTTUVILLE TÄSSÄ JA NYT.

TEKSTI MARI MARTIKAINEN

TULEVAISUUS otetaan usein itsestäänselvyytenä: se vain tapahtuu. Ihmisillä on harvoin aikaa pysähtyä miettimään, millaiset käsitykset tulevaisuudesta ohjaavat toimintaamme. Mikkelin Nuorkauppakamarin järjestämässä Tulevaisuuspäivässä 12.3. haastettiin suomalaiset yhden päivän ajaksi pohtimaan, minkälaista tulevaisuutta voimme ja haluamme itse tehdä.

Tapahtumassa ajatuksia oli haastamassa futuristi Niko Herlin, joka on yksi Suomen tunnetuimpia tulevaisuuden puolestapuhujia. Hänen mielestään tulevaisuudessa ei ole haasteita - on vain mahdollisuuksia. Kävimme Herlinin kanssa lyhyen tulevaisuuskeskustelun.

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ Tulevaisuuden tärkeimmiksi mahdollisuuksiksi voisi sanoa jo kyllästymiseen asti puhutut digitalisaation ja automaation - ne koskettavat varmasti jokaista yritystä nyt ja tulevaisuudessa.

On käsitettävä, että työ ja työn teko muuttuu, ja sillä on oma vaikutuksensa mm. digitalisaation kehittymiseen. Herlin kuitenkin muistuttaa, että työ ja työn tekeminen on aina muuttunut, eikä se ole mitenkään uutta yhteiskunnassamme.

Herlin peräänkuuluttaa, että jokaiselta on löydyttävä niin sanottua tulevaisuus- ja muutoskuntoisuutta. Tulevaisuuteen tulisi suhtautua oikealla tavalla mielikuvitusta käyttäen ja on

Nuoret on saatava haluamaan jatkuvaa oppimista. oltava valmis ymmärtämään ja hyväksymään, että tulevaisuuksia on monia.

– Ei ole yhtä kohtalonomaista polkua, vaan jokainen voi itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Tulevaisuus ei vain tapahdu meille, vaan voimme tehdä sen itse tekemällä asioita, Herlin kertoo.

Muutoskuntoisuutta edustaa tietynlainen sinnikkyys. On oltava jatkuvaa toimintaa, sillä tulevaisuus muuttuu joka päivä.

Kuitenkaan pelkkä tulevaisuusajattelu ei muuta mitään; tulevaisuuteen tarvitaan tekoja. - Muutos sattuu aina, koska olemme ihmisiä. Ihmisten aivot kokevat muutoksen uhkana, mutta se ei saa olla este sille, ettei muututtaisi. On oltava valmis

9

vastaanottamaan muuttuvia tilanteita ja osattava olla joustava.

Herlin näkee, että tulevaisuudessa ”emme valmistu koskaan” ja hän heittäisikin romukoppaan esimerkiksi nuorille suunnatut puheet siitä, että johonkin ammattiin valmistutaan. Päinvastoin nuoret on saatava haluamaan jatkuvaa oppimista.

TULEVAISUUDEN TOIMIALAT Herlin ei halua lähteä nimeämään toimialoja, joihin kannattaisi erityisesti satsata tulevaisuutta silmällä pitäen. Uusia aloja syntyy koko ajan, eikä niitä voi ennustaa. E-sport on tällä hetkellä hyvä esimerkki: Tietokonepelaaminen nähtiin ennen ajanhaaskauksena, mutta nyt se nähdään korkeatasoisena urheiluna, jolla tehdään bisnestä. Herlin kannustaakin tekemään sitä, mistä itse tykkää.

Pinnalla on tällä hetkellä muutenkin erityisesti digitalisaatioon, ympäristöön ja kestävään kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin liittyviä toimialarajoja rikkovia innovaatioita ja yrityksiä. Herlin muistuttaa, että toimialaluokitus on pelkkä tilastollinen määritelmä, joka on luotu tilastokeskusta varten. Hän uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa nimenomaan ihmisiin ja hyvinvointiin liittyvät asiat tulevat olemaan keskiössä yrityselämässä.

TULEVAISUUDEN JOHTAMINEN Herlin ei näe tulevaisuuden johtajaa enää hierarkiassa ylimpänä.

– Tulevaisuudessa johtaminen lisääntyy huomattavasti, mutta perinteisen johtajan rooli valvojana ja päätöksen tekijänä vähenee. Johtaja tulee toimimaan enemmänkin sparraajana ja työn mahdollistajana, uskoo Herlin.

Hän näkee tulevaisuuden organisaatiomallin enemmän itseohjautuvana ja uskoo, että myös perusopetus ja lukio-opetus menee enemmissä määrin siihen, että lapset ja nuoret ohjataan itseohjautuvaan suuntaan. Se vaatii paljon johtamista: jonkun on kuljettava rinnalla, kannustaa ja mahdollistaa.

Johtamisen ei pidä olla pelkästään faktapohjaista, vaan yksilö- ja tunnepohjaista, motivointiin keskittyvää ja ihmisläheistä tekemistä. Tietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi, mutta johtamisen tulee sisältää enemmän tunnetta kuin rationaalista päätöksentekoa.

Herlinillä on optimistinen näkemys tulevaisuudesta ja tulevaisuuden työelämästä. Työ tulee olemaan ihmislähtöistä toimintaa ihmislähtöisillä toimialoilla, joilla tullaan tarvitsemaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja ja empatiaa. Digitalisaation Herlin puolestaan näkee enemmänkin vuorovaikutuksen välineenä ja mahdollistajana, ei niinkään vuorovaikutusta poissulkevana. Hän uskoo vahvasti, että ihmisiä tarvitaan ja halutaan kohdata myös tulevaisuudessa.

10

MUHAMED HASSAN / PIXABAY

Nuorkauppakamarit yrittäjien apuna KORONA-EPIDEMIAN SEKOITTAESSA MAAILMAA KARANTEENIEN JA KONTAKTIEN RAJOITUSTEN MUODOSSA, OVAT ETENKIN (PIEN)YRITTÄJÄT ENNENKOKEMATTOMIEN HAASTEIDEN EDESSÄ. MITÄ TEHDÄ, KUN ASIAKKAAT KAIKKIEN YHTEISEN TURVALLISUUDEN VUOKSI EIVÄT VOIKAAN LÄHTEÄ KOTOAAN? KULUT JUOKSEVAT OLI ASIAKKAITA TAI EI. YRITTÄJIEN auttamaisesta on tullut someilmiö kriisin keskellä.

Ilmiön kehittymiseen nuorkauppakamarilaisilla on varmasti ollut osansa, sillä somekampanjoita ja -ryhmiä on aiheen tiimoilta on pulpahdellut jiicee-verkostosta ympäri Suomea. Esimerkiksi Keskuspuiston Nuorkauppakamarin #koronaeipysäytä ja Aurajoen Nuorkauppakamarin #autayrittäjää -kampanjat pyörähtivät käyntiin ensimmäisinä.

Oma kampanja pyörii myös Hämeenlinnan Nuorkauppakamarilla #tulevaisuuttaturvaamassa. Näihin on lähtenyt mukaan myös muita kamareita, mikä lisää vaikuttavuutta entisestään.

Someavun lisäksi esimerkiksi Turun Nuorkauppakamari on ollut mukana rakentamassa Tue turkulaista -verkkokauppaa yrityksille.

Auttavilla kädenojennuksilla on vaikutusta: yksinään Aurajoen nuorkauppakamarin kampanja tavoitti ensimmäisen viikon aikana reilusti yli 10 000 ihmistä jo pelkästään omissa kanavissaan tilanteessa, jossa tarjolla oli jo vertaistukiryhmiä, mutta kuten moni nuorkauppakamari on havainnut, vertaistuen ohelle tarvitaan kohtaamispaikka, jossa paikallinen yrittäjä voi kohdata asiakkaan, joka ei voi liikkua kotoaan.

Yllättävissä tilanteissa, joihin kukaan ei osaa varautua ennalta on vaikeaa olla lupaustensa veroinen rohkea positiivisen muutoksen ajuri ja aktiivinen kansalainen. Edellä mainitut esimerkit osoittavatkin verkostomme tavan tehdä valtakunnallisesti vaikuttavia tekoja. Hyvät ideat, joilla ikävä yllätys käännetään mahdollisuudeksi tai vähemmän kampittavaksi, leviävät nopeasti ja ne jalkautuvat eripuolille Suomea kuin itsestään.

MIIA-TATJAANA SALAKKA

KUMPPANIARTIKKELI

Vastuullinen sijoittaminen ei ole etuoikeus vaan velvollisuus TUTKIMUSTEN MUKAAN ON KAKSI ASIAA, JOIDEN KAUTTA TYÖN ARVOKKUUS JA MERKITYKSELLISYYS SYNTYVÄT: MAHDOLLISUUS TOTEUTTAA ITSEÄÄN JA MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖNSÄ KAUTTA JOTAIN HYVÄÄ.

TEKSTI MIKE PELTOLA, VARAINHOIDON JOHTAJA, HANDELSBANKEN SUOMI HANDELSBANKEN

OLEN onnekas, sillä olen saanut tehdä poikkeuksellisen merkitykselliseltä tuntuvaa työtä. Minulla on jo vuosia ollut mahdollisuus kiertää ympäri Suomea puhumassa erilaisille yleisöille ja medialle tärkeästä aiheesta: vastuullisesta sijoittamisesta.

Aluksi vastaanotto oli vaimeaa.

Muistan yhä elävästi erään yrityspohatan kommentit esitykseni jälkeen, kun hän kertoi vastuullisen sijoittamisen olevan turhaa ja ohimenevää hypetystä sekä ohjaavan sijoituspäätösten tekemisen epäolennaisiin seikkoihin.

Nuoremman sukupolven edustajat olivat asiasta vahvasti eri mieltä. He kokivat, että yrityksen suhtautumisella pehmeämpiin arvoihin oli iso merkitys yrityksen tulevaisuudelle.

Kuluneiden vuosien ja lukuisien tilaisuuksien jälkeen on ollut upeaa huomata, kuinka vastuullisesta sijoittamisesta käytävä keskustelu on yleistynyt, syventynyt ja jalostunut. Vielä iloisempi olen siitä, että puheista on siirrytty myös tekoihin: sijoitustutkimusyhtiö Morningstarin mukaan eurooppalaisten varainhoitajien vastuullisiin rahastoihin kertyi viime vuoden aikana ennätysmäärä uutta varallisuutta, yhteensä 120 miljardia euroa.

Finanssialan edustajat ovat todellisessa avainroolissa maailman tulevaisuuden kehityksen suhteen. Pystymme sijoitus- ja rahoituspäätöksillämme ohjaamaan maailman rahavirtoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät kestävää kehitystä.

Handelsbankenin Varainhoidon toimitusjohtaja Carl Cederschiöld on linjannut pankkimme yhteiskunnallisesta vastuusta pääomia ohjaavana toimijana seuraavaa: ”olemme rahoitusalan ammattilaisia, mutta haluamme samalla myös toimia maailman pelastajina”.

Kyllä kyseinen yrityspohattakin saatiin ymmärtämään vastuullisen sijoittamisen hyödyt. Samalla kun varallisuuden hoitamiseen liittyvät nuoremman polven kanssa ovat yhtenäistyneet, on salkun kehitys ollut stabiilin hyvää ja sijoituksiin liittyvät riskit ovat madaltuneet. Hyvä tuotto ja hyvä maailma eivät ole toisiaan poissulkevia.

Tiesitkö että Handelsbankenin Suomessa tarjottavat rahastot ovat kaikki vastuullisia. Handelsbankenilla on useita Joutsenmerkittyjä rahastoja, niistä Suomessa tunnetuin on KestäväEnergia -rahasto. Handelsbanken on listattu yhdeksi maailman vastuullisimmaksi pankiksi (SAM Sustainability Yearbook 2020)

11

JOHTAJAKSI KASVANUT

Elna Jokinen Suomen Nuorkauppakamareiden toiminnanjohtaja 1.1.2020 -> Ikä: 36

12

KUN HARRASTUS TYÖKSI MUUTTUI VUODENVAIHTEESSA SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN TOIMINNANJOHTAJANA ALOITTANUT ELNA JOKINEN ON MONELLE NUORKAUPPAKAMARILAISELLE ENTUUDESTAAN TUTTU. ONHAN HÄN NUORKAUPPAKAMARIAKTIIVI ITSEKIN. TEKSTI SUSANNA VALKEUS KUVAT NONNA ACHREN

ELNA JOKINEN liittyi Salon Nuorikauppakamariin vuonna 2012. Siitä lähtien hän on muun muassa toiminut aktiivisesti projekteissa, vetänyt läpi puheenjohtajaputken ja haastanut itseään keskusliittoviroissa. Ja ne, jotka Jokisen tuntevat myös tietävät, että paljon hän on kamaritoiminnassa saanut aikaan. Nyt aika oli kypsä ensimmäiselle suuremmalle työelämän uravaihdokselle. Siispä Jokinen tarttui haasteeseen lähteä rakkaan harrastusjärjestönsä vetäjäksi. Vaikka työnantajaorganisaatio on toimintaympäristönä hänelle tuttu, on tuore toimenkuva kutkuttavan uusi.

K-ruokakauppaa kymmenen vuotta pyörittänyt diplomikauppias Jokinen tuo Nuorkauppakamareille mukanaan kaupallista osaamista ja tavoitteellista, yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Jokinen on myös toiminut Varsinais-Suomen yrittäjissä kehittäen opettajien yrittäjyyskasvatustyötä. Jokista motivoi mahdollisuus saada aikaan positiivista muutosta ympäristössään, ja tahto vaikuttaa on hänellä vahva. Toiminnanjohtajana Jokinen haluaa vahvasti panostaa siihen, että järjestö menee eteenpäin luoden jatkossakin jäsenilleen lukemattomia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Oman aktiivisen kamariuransa aikana hän on nähnyt kamariprojektien merkityksen ympäröivään yhteiskuntaan. Eri kamareissa toteutettavat lukuisat erilaiset projektit hän nostaa esiin erinomaisina henkilökohtaisen ja yhdessä kehittymisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollistajana. Hän haluaisikin, että nuorkauppakamareiden esitteissä näkyisi vielä vahvemmin ne kasvutarinat, joita projekteilla on saavutettu.

< Suomen Nuorkauppakamareiden toiminnanjohtajaa Elna Jokista ajaa vahvasti tahto vaikuttaa. Jokinen näkee nuorkauppakamarien monipuoliset projektit mitä parhaana käyntikorttina järjestön vaikuttavasta toiminnasta myös potentiaalisille yhteistyökumppaneille.

Nyt kun työ ja harrastus kulkevatkin käsikynkkää, tulee asennoituminen ajankäytöllisesti olemaan jännittävää. ”PITÄÄ TEHDÄ SE, MITÄ PITÄÄ TEHDÄ” Jokinen arvelee, että nuorkauppakamareiden toiminnanjohtajan pestissä menestymiseen vaaditaan työlle omistautumista ja kykyä joustaa. Haasteeksi harrastusjärjestön ainoalle vakituiselle palkatulle työntekijälle nousee ajankäyttö. Vaikka toiminnanjohtajan pesti on päätoiminen, ei hän voi työskennellä pelkästään toimistoaikojen puitteissa. Vahvassa vuorovaikutuksessa keskusliiton hallituksen, virkailijoiden ja kilpailupäälliköiden kanssa toimiva Jokinen tulee pääsääntöisesti tekemään töitä ihmisten kanssa, jotka puolestaan tekevät päivätyökseen jotain aivan muuta. Niinpä Jokisen on oltava tavoitettavissa myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin: silloin, kun nuorkauppakamaritoimintaa pääsääntöisesti tehdään.

– Ennen oli työt ja on perhe-elämä, ja kaikki aika mitä niistä jää, se harrastettiin. Mutta nyt kun työ ja harrastus kulkevatkin käsikynkkää, tulee asennoituminen ajankäytöllisesti olemaan jännittävää, pohtii Jokinen.

Nuorkauppakamareissa erilaisissa luottamustehtävissä toiminut konkari näkee myös nykyisessä, pysyvässä pestissään upean mahdollisuuden oppia ja kehittyä.

– Vuosi per virka -periaate kasvattaa meitä paljon, mutta nyt tekemiseen pitää asennoitua eri tavalla.

Yrittäjämäinen ajattelu näkyy Jokisen tavassa toimia. Asiat hoidetaan silloin, kun ne pitää hoitaa. Aiempi työkokemus on rakentanut Jokiselle myös vahvaa taloudellista ymmärrystä ja näkemystä eri tekijöiden vaikutussuhteista. Vaikka yleishyödyllisen yhdistyksen ja kaupallisen yrityksen pyörittämisen vertaaminen voi tuntua äkkiseltään kaukaiselta vaikkapa tuloksenteon mittaamisen näkökulmasta, tuo Jokinen esiin, että aivan yhtä lailla molemmissa toimitaan tiettyjen

13

taloudellisten raja-arvojen puitteissa. Yhdistäviä tekijöitä löytyy myös tunnepuolelta. Tärkeää aivan kaikenlaisissa organisaatioissa on pistää paukkuja hyvän asiakaskokemuksen rakentamiseen ja yhteishengen luomiseen. Jokinen puhuu vahvasti asiakasymmärryksen kehittämisen merkityksellisyydestä nuorkauppakamaritoiminnan jatkuvuudelle.

– Emme voi luottaa siihen, että kolmen vuoden päästä aktiiviset nuorkauppakamarilaiset puhuvat samaa kieltä, kuin mitä me nyt puhumme. Meidän on osattava mukautua tulevaisuuden tekijöiden eli uusien jäsenten maailmaan ja ajattelutapaan.

TAISTELUPARINA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Toiminnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu kolme suuren tason tehtäväkokonaisuutta: kumppanuuksien rakentaminen, sidosryhmäyhteistyöstä huolehtiminen ja nuorkauppakamareiden strategisen toiminnan kehittäminen yhteistyössä hallituksen kanssa. Työtä tehdään pitkäjänteisesti taustavoimissa, eikä tämä toiminta välttämättä näy kovin vahvasti ulospäin riviJC:lle.

Jokisen esimiehen, hallituksen puheenjohtajan, roolissa sen sijaan edustaminen on keskeinen osa toimintavuotta. Silti, aivan samalla tavoin kuin muissakin nuorkauppakamareiden hallitusviroissa, myös kansallisen hallituksen puheenjohtajan pesti on päivätyön ohessa hoidettava luottamustehtävä. Niinpä arki voi haastaa, eikä jokaisen tekemisen hyväksyttäminen esimiehellä ole käytännössä mahdollista. Yhtälön toimimiselle on elintärkeää, että hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja nauttivat toisiltaan vahvaa luottamusta molemmin puolin.

Ja hyvää yhteistyö on Jokisen mukaan ollutkin kansallisen puheenjohtaja Michaela Palmbergin kanssa.

– Vuorovaikutus ja kommunikaatio välillämme on luontevaa ja aitoa. Voi vain soittaa toiselle ja mennä suoraan asiaan, Jokinen kehuu esimiestään.

Parivaljakko tukee toinen toistaan menestymään pestissään laatimalla järjestön päämääriä tukevat selkeät suuntaviivat toiminnalle ja suunnittelemalla konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Jos haasteita matkalla tulee, auttaa nuorkauppakamareiden kokeilukulttuuri.

– Me ajatellaan siten, että jos ei tänään osata, niin voidaan treenata tämä ensi viikoksi, Jokinen kertoo.

HYVÄN JOHTAJUUDEN JATKUVUUS Kun kalenteri kääntyy seuraavaan vuoteen, toiminnanjohtajan pesti jatkuu, mutta hallituksen puheenjohtaja vaihtuu. Miten tällaisessa tilanteessa säilytetään hyvä johtajuus? Jokinen toteaa, että keskusteleva kulttuuri ja avoin kommunikaatio ovat avaimia menestykseen. Kyky rakentavaan kommunikaatioon on yleinen työelämätaito, joka pätee ihan kaikkialla. Jokinen toteaa positiivisuuden olevan keskeinen voimavara muutostilanteissa.

Tärkeintä on, että se, mitä tehdään, tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä ja hyvällä mielellä.

Jokinen nostaa uuden puheenjohtajan valmistautumisvuoden tärkeäksi sillaksi hyvän vuorovaikutuksen säilymiselle.

Kansallisella tasolla sovellettava DP-vuosi tarjoaa toiminnanjohtajalle mahtavan mahdollisuuden tutustua myös tulevaan puheenjohtajaan ja tämän ajatuksiin keskusliittotyöskentelyn lomassa. Luontevasti tässä vuoropuhelussa käsitellään myös tulevan vuoden linjauksia siten, että toiminnanjohtaja saa hyvän kuvan siitä, mitä painopisteitä tuleva puheenjohtaja aikoo omana vetovuonnaan korostaa.

14

Toiminnanjohtaja siltana hallitusten välillä Jokainen keskusliiton jäsen, aivan samalla lailla kuin paikalliskamareissakin, on virassaan uutta oppimassa ja tekemässä. Ja koska virkavuosi on lyhyt ja tekemistä on paljon, on luottamustoimen haltijalla kiire toteuttaa kaiken suunnittelemansa. Koska toiminnanjohtajan virka on jatkuva, on hänen roolinsa juuri kokemuksen siirrossa ja luottamusvirkoja tukevassa työssä elintärkeä. Toiminnanjohtajan keräämä tieto, osaaminen ja valmisteleva työ auttaa viemään koko organisaatiota eteenpäin ja kehittymään.

MITÄ ELNA JOKINEN HALUAA SAAVUTTAA TOIMINNANJOHTAJANA? Erityisesti Jokisen sydämen asiana on saada aikaan muutosta ympäristössään. Hän haluaa mitata nuorkauppakamarijärjestön vaikuttavuutta varteenotettavana työelämän kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Erityispaukkuja hän aikoo laittaa sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen.

MIKÄ MÄÄRITTÄÄ ONNISTUMISEN? Jokisen mukaan kamarivuosi 2020 on päättyessään onnistunut silloin, kun kamaritoiminnan pyörä on liikkeessä ja järjestö on mennyt eteenpäin. Yhtä lailla tärkeää on pyrkiä varmistamaan se, etteivät tekijät ole uupuneet taakan alla, vaan puhkuvat energiaa astuessaan seuraavan vuoden virkoihin. Jokinen on jo vuosia itse antanut kamariharrastukselleen paljon vapaa-aikaansa ja energiaansa, mutta kokee edelleen olevansa saamapuolella.

PIXABAY

Parempaa elämää ja liiketoiminnan kasvua reilusta datataloudesta KÄNNYKÄSTÄ ON TULLUT KÄTEMME JATKE JA SAMALLA TUOTAMME JATKUVASTI DATAA YRITYSTEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI – USEIN SITÄ SEN ENEMPÄÄ AJATTELEMATTA. SAMOIN TOIMIMME OTTAESSAMME KÄYTTÖÖN UUSIA PALVELUITA. SUURIN OSA MEISTÄ HYVÄKSYY KÄYTTÖEHDOT JA ETENKIN MEISTÄ KERÄTYN DATAN JAKAMISEN EHTOIHIN TUTUSTUMATTA.

TEKSTI ANNA WÄYRYNEN

SITRAN digijälkiselvityksessä tutkittiin kuuden testihenkilön avulla yksilödatan kulkua digitaalisissa palveluissa. Yksi osallistujista oli toimittaja Virpi Hukkanen. ”Räpläsin lauantai-iltana kotisohvalla kännykkääni. Tiedot minusta lähtivät välittömästi lähes sadalle yritykselle”, hän kertoo Ylen jutussa. Käyttäjällä on nykymaailmassa rajallinen näkymä ja hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa datansa keräämiseen ja hyödyntämiseen.

Asiat voisivat kuitenkin olla toisin ja tätä muutosta edistää Sitran reilun datatalouden projekti.

Datataloudella tarkoitetaan liiketoimintamalleja, joissa dataa jaetaan verkostoissa ja siitä kehitetään palveluja ja tuotteita. Tällä hetkellä datataloudessa alustatalous on yleisin toimintamalli.

Tämä on johtanut siihen, että markkina on muutaman yrityksen (Facebook, Amazon, Google, Apple) hallinnassa globaalisti. GDPR antaa Euroopalle mahdollisuuden toimia toisin ja Suomi on tässä etujoukoissa. Reilussa datataloudessa kaikki verkostossa dataa jakavat ja hyödyntävät saavat siitä arvoa, kaikki tapahtuu käyttäjän luvalla läpinäkyvästi ja ketään ei riistetä. Ekonomistit miettivät tällä hetkellä, toimivatko nykyiset talousteoriat myös datataloudessa vai pitääkö meidän luoda täysin uudenlaisia.

Miten data voisi sitten auttaa meitä elämään paremmin ja luomaan kasvua yrityksille? Yrityksillä haasteena on ymmärtää, että data ei ole samanlainen raaka-aine, johon olemme aiemmin tottuneet. Data ei kulu käytössä vaan se

voidaan hyödyntää uudestaan ja uudestaan. Toinen haaste on luoda uusia innovaatioita jaetusta datasta, koska datan omistaminen nähdään arvokkaana ei sen jakaminen. Sitran kansalaiskyselystä ilmeni, että jopa 43 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että luottamuksen puute palveluntarjoajia kohtaan estää heitä käyttämästä digitaalisia palveluita.

Toimimalla reilun datatalouden pelisäännöillä yritykset voivat siis saada selkeää kilpailuetua. Eri lähteistä kerätty ja yhdistelty data kertoo meistä paljon. Jo nyt älykellot osaavat varoittaa mm. lähestyvästä sydänkohtauksesta. Yhdistämällä data verkostoissa voimme luoda täysin uusia kaikkien elämää helpottavia palveluita kaikille arvoa tuottaen – reilusti.

Lisää tietoa reilusta datataloudesta www.sitra.fi/aiheet/reilu-datatalous/

15

TYÖELÄMÄTAIDOT

Yhdessä tekeminen yhdistää Crazy Townia ja kamarilaisia NUORKAUPPAKAMARITOIMINNALLA JA CRAZY TOWN OY:LLA ON SAMA TOIMINNAN PERUSLÄHTÖKOHTA YHTEISESSÄ TEKEMISESSÄ.

TEKSTI HEINI KANNISTO

Vuonna 2004 perustettu ja vasta vuonna 2015 tosissaan toimintaa kasvattamaan lähtenyt asiantuntijayhteisötoimija Crazy Town Oy tunnetaan uudesta aiempaa joustavammasta tavasta tehdä töitä. Heillä on toimipisteet tällä hetkellä Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Porissa sekä Forssassa. Crazy Townilla työskentelee noin 200 jäsenyritystä, joissa työstekentelee liki 600 henkilöä yksinyrittäjistä isompiin tiimeihin.

YHTÄLÄISYYKSIÄ NUORKAUPPAKAMARITOIMINTAAN Crazy Town Oy:n toimitusjohtaja Mikko Markkanen näkee toiminnassaan yhtäläisyyttä JCI-toiminnan kanssa.

– Crazy Town on aikoinaan perustettu ajatukselle, että meillä on ympäristö ja paikka, jossa opitaan, tehdään töitä ja leikitään yhdessä - mikä on hy-

vin lähellä myös JCI:n perustarkoitusta, pohtii Markkanen.

JCI:n tavoin, myös Crazy Townilla tehdään paljon erilaisia projekteja jäsenten kesken ja koko toiminnan keskiössä on nimenomaan itsensä ja osaamisen kehittäminen.

– Poikkeamme monista vastaavanlaisista toimijoista sillä, että jäsentemme kasvu- ja kehitysintentio on noin 90%:lla jäsenistä ja 85% tekee kaupallista yhteistyötä keskenään. Monesti nimenomaan tutustuminen ja oppiminen yhdessä johtaa yhteistyöhön. Kaupallisten projektien yhdessä toteuttaminen opettaa paljon, Markkanen jatkaa.

Toinen kulma JCI-toimintaan on Crazy Townin oma Crazy Academy.

Samanniminen C-alueen nuorkauppakamareiden hallitusakatemia järjestettiin Jyväskylässä syksyllä 2019, jolloin Markkanen avasi tapahtuman puheel-

laan. Crazy Townin oma akatemia on puolestaan ”kasvava liiketoiminnan haara, jossa luomme vertaisoppimisen foorumeja, joissa voi suorittää jopa tutkinnon. Uskomme, että tämän tyyppiset itsenäisten ammattilaisten yhteisöt tulevat jatkossa olemaan eräänlainen työelämän yliopisto.” Markkanen kiteytti puheessaan.

CRAZY TOWNIN MENESTYSTEKIJÄT Crazy Townin jäsenet eivät saa pelkkää fyysistä ympäristöä vaan verkoston ja oppimispalvelut.

– Menestystekijöitämme ovat kokonaispalvelut. Jäsenkyselyymme mukaan vastaajista puolet pitävät kanssajäseniä myönteisesti hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, sanoo yhteisömanageri Silja Rehunen.

Crazy Townin oman konsultointipuolen vetäjän, Mikko Korpelan mukaan

NIKLAS ISBERG

Kuvassa vasemmalta toimitusjohtaja Mikko Markkanen ja konsultointipuolen johtaja Mikko Korpela.

16

Puolet kamarivuodesta peruttu! Vai onko... menestystekijöitä ovat vahva aluekehittämisen halu ja kyky, mikä erottaa heidät vahvasti muista toimistohotelleista.

LAAJENTUMISESSA ON USEAMPI LINJA Uusia yksiköitä perustetaan itse niin paljon kuin pelimerkit antavat myöten, mutta samaan aikaan katseet on suunnattu myös erilaisiin lisenssimalleihin.

Lisenssimalliin perustuvia yksiköitä voidaan perustaa paikkakunnille, joissa toiminta kytkeytyy vahvasti elinvoiman tai keskustan kehittämiseen. Lisäksi yksi suunta on heimon laajentaminen vielä voimakkaammin fyysisten seinien ulkopuolelle. Lähitulevaisuudessa Crazy Town ottaakin käyttöön jäsenten välistä oppimista ja vuorovaikutusta lisäävän sähköisen alustan. Tavoitteena on parantaa entisestään pienyrittäjän mahdollisuuksia löytää uusia liikekumppaneita ja liittolaisia.

NIKLAS ISBERG

Joku irvileuka on joskus lausunut, että nuorkauppakamari on tapahtumajärjestämisen luvattu maa. Kaikki toiminta ei toki ole fyysisiä kokoontumisia, mutta totuuden nimissä on myönnettävä, että sillepä juuri aika monen kamarin projektitoiminta ja varainhankinta perustuu. Kun korona peruutti parissa viikossa puolet kamarivuodesta ennen kuin vuosikokouksissa oltiin keretty edes toimintasuunnitelmia hyväksyä, ensimmäisenä herää epätoivo vuoden pieleen menemisestä. Vai herääkö?

Me jiiceet olemme tunnettuja tekemisen meiningistä, me otamme haasteet mahdollisuuksina luoda yhteiskunnasta entistäkin parempi paikka. Miksi nyt tilanne olisi erilainen? Ensiapuna koronakriisiin kamarit ympäri Suomen ovat lähteneet paikallisten pienyrittäjien avuksi organisoimalla erilaisia kampanjoita ja apuryhmiä somessa. Lähikoulutuksia on ketterästi muutettu webinaareiksi.

Potentiaalia on!

Mikäli tuntuu siltä, että keväälle suunniteltu projekti on vaarassa jäädä toteutumatta, haastan teidät miettimään mikä oli se positiivinen vaikutus, jonka halusitte yhteiskuntaan tuoda. Ja sen jälkeen pohtimaan olisiko tämä vaikutus sittenkin mahdollista saavuttaa myös digitaalisia väyliä pitkin. Esimerkkeinä jo aiemmin tehdyistä onnistuneista toteutuksista ovat esimerkiksi värityskirjaja lautapeliprojektit sekä erilaiset palkitsemiset ja haasteet.

Muistutan myös, että kansalliset kilpailut etenevät normaalisti, ja niiden kautta paikalliskamareilla on nyt konseptoitu mahdollisuus toteuttaa vaikuttavaa toimintaa ja varainhankintaa myös ”etädiginä”!

PS. Muistakaa aktivoida tunnuksenne Teamsiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tuki@jci.fi. Varsinkin seuraavien kuukausien aikana O365-työkalujen avulla voimme tehdä helpommin etäyhteistyötä ja näin laadukkaampaa kamaritoimintaa.

PPS. Jakakaa toimintaanne sosiaalisessa mediassa hashtagilla #nuorkauppakamari – tehdään vaikuttava toimintamme näkyväksi!

Hymyillään kun törmäillään Teamsissa!

MARI MÄNNISTÖ, viestintäjohtaja

Haastan teidät miettimään mikä oli se positiivinen vaikutus, jonka halusitte yhteiskuntaan tuoda?

17

MINÄ NUORKAUPPAKAMARILAISENA

Entisen päätoimittajan mietteitä MERIITIN UUDISTUSPROSESSIN INNOSTAMINA HAASTATTELEMME TÄLLÄ PALSTALLA ENTISIÄ LEHDEN TEKIJÖITÄ. SAARA LIUKKONEN TOIMI VUONNA 2011 MERIITIN PÄÄTOIMITTAJANA JA OLI ENSIMMÄINEN VIESTINTÄJOHTAJA, JOKA OLI MYÖS SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN HALLITUKSEN JÄSEN. PIHLA LIUKKONEN

MITKÄ ASIAT OLIVAT OMANA VIESTINTÄJOHTAJAVUOTENASI TAPETILLA? – Vuonna 2011 ei ollut vielä sosiaalista mediaa laajemmin käytössä, ei myöskään virallisessa viestinnässä mukana. Suunnitelmassa taisi lukea ”Facebook-tili on olemassa, Twitterin käyttöä suunnitellaan”.

Painettu Meriitti ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Lisäksi ilmestyi kolme kertaa mMeriitti, joka oli sähköisesti jaettu jäsenlehti. Päällimmäisenä ”urakkana” oli tuoda viestintäjohtajan muuttunut rooli selkeästi esiin ja edesauttaa viran mielikuvan rakentamisessa.

VIESTINTÄJOHTAJUUTESI AJAN SUURIN KRIISI JA MITEN SIITÄ SELVITTIIN? – Suurin oppi omalta vuodelta oli, että kriisiviestintäsuunnitelma tulee AINA olla tehtynä ja käydä se lävitse asianomaisten kanssa ETUKÄTEEN. Sitä ei oltu aiempina vuosina tehty, joten en sitä tehnyt alkuvuodesta minäkään tajunnut ottaa huomioon. Joissain sivulauseissa asia saattoi olla mainittu joinain vuosina, muttei varsinaisesti mietittynä etukäteen, että mitä sitten kun ja jos ”p*sk* osuu tuulettimeen”. Syksystä selvittiin kuitenkin, ei nyt ehkä ihan täysin kunnialla, mutta olisi se voinut huonomminkin mennä. Ja opiksi otettiin, nykyään osaan muistuttaa erinäisiä toimijoita pohtimaan myös kriisien aikaista viestintää.

ONKO PAINETUILLA JÄSENLEHDILLE MIELESTÄSI TILAUSTA TULEVAISUUDESSA? – Tämä on aina yhtä ihana dilemma kaikissa yhdistyksissä sekä osalla asiakkaistani.

Joo ja ei. Itse luen kyllä nykyään painettuna tulleen Meriitin, mutta en kyllä sitä verkosta ole käynyt lukemassa. Ja monta muuta lehteä luen ihan perinteisesti paperisena, ne odottavat sopivaa hetkeä sohvan kulmalla.

Täytyy muistaa, että jos tänä päivänä haluaa erottautua, niin monesti se perinteinen printti on se millä erottautumisen

18

SAARA LIUKKONEN SENAATTORI #70503 VIESTINTÄALAN YRITTÄJÄ

Kriisiviestinnän suunnitelmallisuuden merkitys oli Saaralle suurin oppi oman viestintäjohtajavuoden ajalta.

voi tehdä muun maailman sähköistyessä.

Toimin itse yrittäjänä viestinnän ja markkinoinnin parissa ja vaikka suurempi osa omasta liiketoiminnastani liittyy verkkoon, niin silti sinnikkäästi jaan useamman sata käyntikorttia vuodessa. Ja aion jakaa vastaisuudessakin, koska ne toimivat.

TERVEISET MERIITIN LUKIJOILLE? Pakko loppuun heittää vanha klisee, mutta kun se etenkin nuorkauppakamaritoiminnassa pitää paikkansa: ”Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat!” Ottakaa siis kaikki toiminnasta irti ja heittäytykää rohkeasti mukavuusrajojen yli!

auppa

kama

ee ri h a k

EN ALLIN KANS OUS 2021 IKOK ia VAAL s te ly o ik e u k s

N u o rk P o ri n

jä rj e

T UTOMO MINIHA RA

by SIT

TEEMANA TULEVAISUUSTAIDOT

Tu lo ju h

VASTUULLISUUS – fiksua bisnestä VUOROVAIKUTUS – teknologiavälitteinen työelämä VISIOINTI – kartta menestykseen

la ja P o ri g a m

GOES

Is o m ä k

i- g a a la

i A re e n a

Seuraa meitä somessa: @porigami2021

JCI TEAMS Yhteistyö Keskustelu Jakaminen

YKSI TEAMS, OLE HYVÄ

JC Ystävät

Aktivoi tunnuksesi: tuki@jci.fi 19

LEAD YOUR BUSINESS

FROM GOOD TO BEST

SUSTAINABLE SUCCESS

TAMMERKOSKI HALUAA KISKOA TEIDÃ&#x201E;T TAMPEREELLE 2021.

TULOJUHLA

20

VESA HOLMALA

PETER VESTERBACKA

E

AS K O HD

Grow your skills internationally!

JCI offers vast amount of opportunities for you to develop your skills, learn new aspects about other cultures and grow your international networks.

During year 2020 the focus areas of JCI Finland are to advance business skills, improve twinning and impact globally. We are especially looking forward to export JCI 3LED and to market Strategy Academy 2021 and Twin with a Finn to jaycees worldwide. With these we want to ensure that you are able to learn valuable skills and experience the best things JCI can offer.

As you know, JCI members share a passion to challenge and develop themselves.

They understand that developing their skills helps improve the world around them. Identifying and developing future leaders is a concern for all companies, regardless of size, sector, market or function. If you wish to challenge yourself, be part of a bigger picture and learn how to be part of an international remote team and advance your business skills, you are welcome to join Team Finlandia. Additionally,

there are several opportunities in the international level and currently, for example, JCI Europe’s task forces are looking for candidates to various different positions.

JCI Europe is seeking members in three task forces. There are task forces for StepUp4Europe campaign, JCI Europe Business platform and JCI Europe Magazine.

Any member or trial member who has an interest, enthusiasm and skills that can be used in teamwork can apply. For more information visit JCI Finland Teams member’s channel.

In Finland the international development work is done by the fantastic international team, Team Finlandia. Team Finlandia’s mission is to enable our members to have successful international experiences in the form of home internationalization, twinning, international meetings and other international events. JCI Team Finlandia role is to serve the whole International Affairs section. MARIA ARJONEN

PRO TIPS FOR IMPROVING YOUR SKILLS INTERNATIONALLY Arrange an international local chapter event Carry out a project with an international aspect Register for The European Conference and The World Congress Become a Team Finlandia member Apply for JCI Europe’s task forces

MARIA ARJONEN

Greetings from Team Finlandia kick off 8.–9.2.2020

WC Tallinn, EVP INT Maria Arjonen and NO INT Pauliina Papunen - feel free to contact!

DURING the kick off weekend we worked together to develop international JCI career path, partnerships & partner packages for EC & WC, Strategy Academy and JCI 3LED export projects, and Twin with a Finn -campaign. The weekend was highlighted with amazing international food and culture evening done together with the group!

MARIA ARJONEN

Picture: Team Finlandia kick off

21

JCI SENATE IN FINLAND RY – SUOMEN SENAATTI

Brittien Senaatin Drumming Out TÄNÄ vuonna British Senaten Drumming Out pidettiin Kentissä Canterburyssa. Viikonloppuna Senaatin käädyt siirtyvät puheenjohtajalta uudelle puheenjohtajalle. Varsinainen vaalikokous on pidetty jo aikaisemmin syksyllä.

Canterbury on 63 000 asukkaan kaupunki Kentin kreivikunnassa Kaakkois-Englannissa.

Canterbury tunnetaan parhaiten katedraalistaan ja arkkipiispastaan,joka on anglikaanisen kirkon hengellinen johtaja. Kaupunkiin liittyy myös Geoffrey Chaucerin klassikkokirja Canterburyn tarinoita. Lontoosta sinne on vajaan tunnin junamatka.

Viikonloppu alkoi torstaina illallisella. Perjantaina aamupäivällä oli tutustumiskierros Canterburyyn. Asutusta Canterburyssa on ollut jo pronssikaudelta.

Roomalaisessa tiekartassa Canterbury mainitaan 100-luvulla kun se oli roomalaisten kentin maakunnan pääkaupunki.

Tutustuimme myös Canterburyn katedraaliin joka on maailmaperintökohde ja yksi englannin vanhimmista kirkoista.

Sen ensimmäiset osat rakennettiin vuonna 602.

Lauantaina menimme kanaalin rannalle ja tutustuimme Doverin linnaan.

Linna on englannin suurin keskiajalla rakennettu linna. Se on rakennettu 1100

–luvulla. Toisen maailmansodan aikana linnan tunnelit olivat ensin pommisuojina ja myöhemmin komentokeskuksena ja maanalaisena sairaalana. Doverissa oli kotoinen olo kun rekkoja ja laivoja oli kuin Jätkäsaaressa.

Lounas nautittiin Doverin satamassa Dover Marina hotellissa. Lounaalla ulkomaiset vieraat muistivat puheenjohtajaa lahjoilla. Meiltä Mark sai Senaatin kalvosinnapit.

Lounaan jälkeen kävimme vielä Walmer Castlessa. Briteillä kun linnoja riittää. Se rakennettiin 1539-1540 alun perin tykistölinnakkeeksi ranskalaisten hyökkäysten varalta. 1800-luvulla se muutettiin Lord Warden of the Cinque Portsin virka-asunnoksi. Kyseinen arvonimi on ollut mm. Duke of Wellingtonilla. Nykyään linna on museona.

Lauantain illallisella sitten käädyt siirtyivät Mark Riddeliltä Janice Hadfieldille. Tällä kertaan ennen käätyjen siirtoa joukko aikaisempia puheenjohtajia esitti Canterburyn tarinoita mukailevan näytelmän. Siinä eri pyhiinvaeltajat kävivät kertomassa millaisia rötöksiä Sir Mark oli vuoden aikana tehnyt ja miksi hänet piti syrjäyttää ja saada Lady Janice tilalle Sunnuntain Senaattoriaamiaisella Janice esitti videolla tämän vuoden tapah-

100 vuotta ikää, 64 vuotta kamaritoimintaa ja 60 vuotta Senaattorina SENAATTORI 2251 Paavo V. Suominen vietti 12.2. 100- vuotis syntymäpäiviään kotonaan Tampereella. Paavo oli Senaatin Puheenjohtaja 1983. Aktiivivuodet ovat takana, mutta ystävät ja verkostot ovat jäljellä. Onnittelijoiden jono jatkui kadulle asti.

22

Kuvassa kansallinen puheenjohtaja Michaela Palmberg onnittelemassa Paavo V. Suomista.

tumia. Ulkomaisten tapahtumien joukossa oli myös meidän Vuosikokous.

Brittien Senaatti järjestää tänä vuonna neljä viikonloppua eri puolilla englantia. Useimmiten järjestäjänä on yksi pariskunta. Lisäksi on Vuosikokous syyskuussa. Ensi vuonna Drumming Out järjestetään Leedsissä ja seuraavana vuonna Jerseyn saarella.

Meitä suomalaisia oli minä, Leena, Jaana ja Asko. Puheenjohtaja kollegoita oli Sveitsistä ja USA:sta. Ulkomaalaisia oli lisäksi Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä, USA:sta, Turkista, Ranskasta ja Monacosta.

KARI EHARI

SENAATIN YHTEYSTIEDOT: KARI EHARI #52188 Puheenjohtaja kari.ehari@ suomensenaatti.fi +358 400 673 103

KARI EHARI

MIKE VON WEHRT #68435 Edellinen puheenjohtaja mike.vonwehrt@ suomensenaatti.fi +358 40 736 0500

Uudet senaattorit 2019 Sanna-Riikka Valtonen

JCI Oulu

77780

Michaela Palmberg

JCI Vaasa

77781

Maria Sippala

JCI Oulun Terveporvarit

77782

Joonas Mäki

JCI Kankaanpää

77783

Jarkko Salovaara

JCI Kouvola

77784

Emilia Koikkalainen

JCI Keurusselkä

77785

Anu Haapasalo

JCI Kokkola

77786

Markus Niemi

JCI Tampere

78133

Matti Manner

JCI Tampere

78134

Joose Luukkanen

JCI Riihimäki-Hyvinkään Seutu

78135

Raita Virranniemi

ICI Kuusamo

78136

Perttu Kouvalainen

JCI Joensuu

78137

Daniela Knif-Kiviniemi

JCI Turku

78138

Jarkko Sipiläinen

JCI Tampere

78139

Hannele Niemistö

JCI Tammerkoski

78140

Sanna Heino

JCI Forssa

78141

Sanna Lehtomäki

JCI Warkaus

78142

Riku Keränen

JCI Keurusselkä

78143

Anu Huhtala

JCI Keurusselkä

78144

JARNO KANNINEN #71772 Varapuheenjohtaja jarno.kanninen@ suomensenaatti.fi +358 40 548 4415 JARMO MALIN #65493 Hallituksen jäsen jarmo.malin@ suomensenaatti.fi +358456345450 MICHAELA PALMBERG #77781 Hallituksen jäsen michaela.palmberg@ suomensenaatti.fi +358 40 840 1770 SARIANNA VISURI #67526 Puheenjohtajan erityisavustaja sarianna.visuri@ suomensenaatti.fi +358 50 581 5462

TUULA EROLAINEN #74446 Varapuheenjohtajan erityisavustaja tuula.erolainen@ suomensenaatti.fi +358405077030 OSMO SOINIO #70855 Talouspäällikkö osmo.soinio@ suomensenaatti.fi +358 40 575 1735 SALLA LAIHO #68990 Viestintäpäällikkö salla.laiho@ suomensenaatti.fi +358 40 7253 472 ALUE LEADERIT A - JANNE PUURUNEN #75392 +358 40 558 7987 B - SAARA LIUKKONEN #70503 +358 40 5020 583 C - JARI TOIVOLA #66662 +358 44 0260 166 D - MATTI NEVALAINEN #64648 +358 50 5457 745

https://suomensenaatti.fi/ 23

PIDÄTKÖ BRÄNDISI PIILOSSA? Luomme toimivia yritysilmeitä ja kehitämme unohtumattomia brändejä.

Tunnistettavuus, hyvä design ja hiottu markkinointi tuovat kilpailuetua.

Lopeta turha piilottelu ja nostetaan yrityksesi ja brändisi uudelle tasolle.

OTA YHTEYTTÄ KAMARISTA TUTTUUN SENAATTORIISI JA KATSOTAAN YHDESSÄ MITEN TAVOITAT ASIAKKAASI PARHAITEN:

Janne Puurunen p. 040 5587 987 / janne@knok.fi

Mainostoimisto Knok Tykistökatu 4, 20520 Turku www.knok.fi 24