vastaanottamaan muuttuvia tilanteita ja osattava olla joustava. Herlin näkee, että tulevaisuudessa ”emme valmistu koskaan” ja hän heittäisikin romukoppaan esimerkiksi nuorille suunnatut puheet siitä, että johonkin ammattiin valmistutaan. Päinvastoin nuoret on saatava haluamaan jatkuvaa oppimista. TULEVAISUUDEN TOIMIALAT Herlin ei halua lähteä nimeämään toimialoja, joihin kannattaisi erityisesti satsata tulevaisuutta silmällä pitäen. Uusia aloja syntyy koko ajan, eikä niitä voi ennustaa. E-sport on tällä hetkellä hyvä esimerkki: Tietokonepelaaminen nähtiin ennen ajanhaaskauksena, mutta nyt se nähdään korkeatasoisena urheiluna, jolla tehdään bisnestä. Herlin kannustaakin tekemään sitä, mistä itse tykkää. Pinnalla on tällä hetkellä muutenkin erityisesti digitalisaatioon, ympäristöön ja kestävään kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin liittyviä toimialarajoja rikkovia innovaatioita ja yrityksiä. Herlin muistuttaa, että toimialaluokitus on pelkkä tilastollinen määritelmä, joka on luotu tilastokeskusta varten. Hän uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa nimenomaan ihmisiin ja hyvinvointiin liittyvät asiat tulevat olemaan keskiössä yrityselämässä. TULEVAISUUDEN JOHTAMINEN Herlin ei näe tulevaisuuden johtajaa enää hierarkiassa ylimpänä. – Tulevaisuudessa johtaminen lisääntyy huomattavasti, mutta perinteisen johtajan rooli valvojana ja päätöksen tekijänä vähenee. Johtaja tulee toimimaan enemmänkin sparraajana ja työn mahdollistajana, uskoo Herlin. Hän näkee tulevaisuuden organisaatiomallin enemmän itseohjautuvana ja uskoo, että myös perusopetus ja lukio-opetus menee enemmissä määrin siihen, että lapset ja nuoret ohjataan itseohjautuvaan suuntaan. Se vaatii paljon johtamista: jonkun on kuljettava rinnalla, kannustaa ja mahdollistaa. Johtamisen ei pidä olla pelkästään faktapohjaista, vaan yksilö- ja tunnepohjaista, motivointiin keskittyvää ja ihmisläheistä tekemistä. Tietoa tarvitaan päätöksenteon pohjaksi, mutta johtamisen tulee sisältää enemmän tunnetta kuin rationaalista päätöksentekoa. Herlinillä on optimistinen näkemys tulevaisuudesta ja tulevaisuuden työelämästä. Työ tulee olemaan ihmislähtöistä toimintaa ihmislähtöisillä toimialoilla, joilla tullaan tarvitsemaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja ja empatiaa. Digitalisaation Herlin puolestaan näkee enemmänkin vuorovaikutuksen välineenä ja mahdollistajana, ei niinkään vuorovaikutusta poissulkevana. Hän uskoo vahvasti, että ihmisiä tarvitaan ja halutaan kohdata myös tulevaisuudessa.
10
MUHAMED HASSAN / PIXABAY
Nuorkauppakamarit yrittäjien apuna KORONA-EPIDEMIAN SEKOITTAESSA MAAILMAA KARANTEENIEN JA KONTAKTIEN RAJOITUSTEN MUODOSSA, OVAT ETENKIN (PIEN)YRITTÄJÄT ENNENKOKEMATTOMIEN HAASTEIDEN EDESSÄ. MITÄ TEHDÄ, KUN ASIAKKAAT KAIKKIEN YHTEISEN TURVALLISUUDEN VUOKSI EIVÄT VOIKAAN LÄHTEÄ KOTOAAN? KULUT JUOKSEVAT OLI ASIAKKAITA TAI EI. YRITTÄJIEN auttamaisesta on tullut someilmiö kriisin keskellä. Ilmiön kehittymiseen nuorkauppakamarilaisilla on varmasti ollut osansa, sillä somekampanjoita ja -ryhmiä on aiheen tiimoilta on pulpahdellut jiicee-verkostosta ympäri Suomea. Esimerkiksi Keskuspuiston Nuorkauppakamarin #koronaeipysäytä ja Aurajoen Nuorkauppakamarin #autayrittäjää -kampanjat pyörähtivät käyntiin ensimmäisinä. Oma kampanja pyörii myös Hämeenlinnan Nuorkauppakamarilla #tulevaisuuttaturvaamassa. Näihin on lähtenyt mukaan myös muita kamareita, mikä lisää vaikuttavuutta entisestään. Someavun lisäksi esimerkiksi Turun Nuorkauppakamari on ollut mukana rakentamassa Tue turkulaista -verkkokauppaa yrityksille. Auttavilla kädenojennuksilla on vaikutusta: yksinään Aurajoen nuorkauppakamarin kampanja tavoitti ensimmäisen viikon aikana reilusti yli 10 000 ihmistä jo pelkästään omissa kanavissaan tilanteessa, jossa tarjolla oli jo vertaistukiryhmiä, mutta kuten moni nuorkauppakamari on havainnut, vertaistuen ohelle tarvitaan kohtaamispaikka, jossa paikallinen yrittäjä voi kohdata asiakkaan, joka ei voi liikkua kotoaan. Yllättävissä tilanteissa, joihin kukaan ei osaa varautua ennalta on vaikeaa olla lupaustensa veroinen rohkea positiivisen muutoksen ajuri ja aktiivinen kansalainen. Edellä mainitut esimerkit osoittavatkin verkostomme tavan tehdä valtakunnallisesti vaikuttavia tekoja. Hyvät ideat, joilla ikävä yllätys käännetään mahdollisuudeksi tai vähemmän kampittavaksi, leviävät nopeasti ja ne jalkautuvat eripuolille Suomea kuin itsestään. MIIA-TATJAANA SALAKKA
