”Paras päivä ikinä” FCLAB.FI

”Paras päivä ikinä”

Näillä otsikon sanoilla kuvasi tunnelmiaan eräs alakoululainen nähtyään uuden oppimistilan, jota hän oli luokkatovereidensa kanssa ollut suunnittelemassa.

Samankaltaisia ilon huudahduksia voisivat kirvoittaa oppimisympäristöt, jotka tuntuvat käyttäjiensä mielestä kivalta sekä innostavat oppimaan ja tekemään yhdessä. Juuri tällaisia oppimisympäristöjä on tavoitteena luoda FCLab.fi-hankkeessa.

Kärkenä on vyöhykeajattelu. Sen mukaan tilaan luodaan oppimisen vyöhykkeitä, joihin toteutetaan muun muassa kalusteiden ja opetusteknologian avulla otollisia ympäristöjä erilaisille opetuksen ja oppimisen tarpeille. Samalla mietitään ratkaisuja, jotka tukevat tilojen monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden tavoitteita.

Vyöhykkeitä on FCLab.fi-hankkeen perusasteen mallissa viisi: tutki, syvenny, vaikuta, ilmaise ja luo. On omat tilansa tutkimiselle, kokeilulle, hiljaiselle työskentelylle, esittämiselle ja luovalle toiminnalle. Tilat eivät tarkoita vain seiniä vaan koko oppimaisemaa, unohtamatta pedagogiikkaa.

– Opetussuunnitelma antaa meille vahvan kontekstin, jonka puitteissa oppimisympäristöjä kehitetään. Emme hankkeessakaan tee mitään vain tilojen tai laitteiden takia, vaan taustalla ovat pedagogiset tavoitteet. Pohdimme, miten tilat voivat tukea oppimista ja poistaa oppimisen esteitä, linjaa lehtori Pentti Mankinen Oulun normaalikoulusta.

Hankkeessa pyritään kehittämään skaalautuvia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa erilaisiin tiloihin. Huomioon otetaan myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Vyöhykeajattelu sopii suunnittelun pohjaksi, tarkastellaanpa oppimisympäristönä koko koulua tai pienempää tilaa.

– Totta kai oppimaisemasuunnittelu ja oppimisvyöhykkeiden sijoittelu vaihtelevat koulujen välillä. Tämä tekee työstä haasteellista mutta samalla mielenkiintoista. Meillä on tässä hankkeessa mahdollisuus kokeilla erilaisia ratkaisuja. Jos epäonnistutaan, niin sekin tiedetään ja sitten vaihdetaan suuntaa.

Tilat eivät tarkoita vain seiniä vaan koko oppimaisemaa, unohtamatta pedagogiikkaa.

MONTA MALLIA

FCLab.fi-hanke käynnistyi vuonna 2018. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin vyöhykkeisiin perustuvat oppimistilat, labit, Tampereen, Oulun ja Joensuun harjoittelukouluihin.

Ensimmäisenä oman labinsa sai Tampereen normaalikoulu, jossa vyöhykkeet vietiin kahden luokan yhteiseen tilaan. Opettajaparina Kaksiossa toimivat lehtorit Mikko Horila ja Tuomo Tammi. He ovat tyytyväisiä puoliavoimeen tilaan ja miettivät aika ennakkoluulottomasti ratkaisuja, jotka tukevat yhteisöllistä ja aktiivista oppimista.

Perusasteen mallissa on viisi vyöhykettä.

– Työskentelemme labissa usein niin, että oppilaat ottavat itse selvää jostakin asiasta tai ongelmasta ja rakentavat siihen ratkaisun ryhmissä ja yhdessä tehden. Tavoitteena on, että oppilas on aktiivinen toimija omassa oppimisprosessissaan. On joka kerta mielenkiintoista seurata, kuinka hyvin tämä toimintamallin helmi toteutuu, Mikko Horila pohtii.

Kaksiosta on hankkeen edetessä tullut resurssikeskus, jossa kokeillaan ja kehitetään ratkaisuja koko koululle. Kaksion kautta lähti liikkeelle esimerkiksi oppimistorni ja info-TV-järjestelmä, joka ohjaa oppilaiden työskentelyä ja välittää ajankohtaista tietoa luokkaan. Tuomo Tammen mukaan kokemukset esimerkiksi info-TV-järjestelmästä olivat niin hyvät, että ratkaisu monistettiin koko koululle.

– Jaamme infosisältöä, Ylen uutisia ja viihteellisempää sisältöäkin. Luokassa uutisista voidaan keskustella ja käydä niitä yhdessä läpi, mikä tukee oppimista. Kaksiossa käytämme ratkaisua myös tiedon visualisoinnissa.

Tilaa harjoitella vaikuttamista ja ilmaisua

Oulussa ja Joensuussa lähdettiin tarkastelemaan koulua laajempana kokonaisuutena. Oulun normaalikoulussa ja Rantakylän koulussa vyöhykeajattelua on istutettu soluihin.

– Tavoitteena on, että koko koulu muodostaisi labin ja että oppimiselle saataisiin erilaisia alueita. Samalla pyritään tukemaan myös opettajien välistä yhteistyötä, koska meillä samassa solussa toimii viisi opetusryhmää, selostaa lehtori Sampo Forsström Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulusta.

KOKEILUJA ERI SUUNTIIN

Vyöhykeajattelun sisälle on solahtanut monenlaisia kokeiluja. Hankkeessa on testattu ja tutkittu esimerkiksi, millaiset materiaalit, kalusteet, ICT-ratkaisut voisivat toimia opetuksen luonnollisena tukena ja miten ne voisivat auttaa oppimista.

Kokeiluissa on menty käytännölllisyys ja toiminnallisuus edellä. Teknologialla ja teknisillä ratkaisuilla on ollut mahdollistajan rooli. Kokemuksia on kerätty arkisista pulmista, jotka ovat monelle opettajalle tuttuja. Oulussa on esimerkiksi mietitty, millaiset valaistuksen ja akustiikan ratkaisut voisivat helpottaa aistiyliherkkien lasten oppimista.

Ensin tutkitaan ongelmaa, sitten etsitään siihen ratkaisu yhdessä.

Hankkeessa tarjoutuu yrityksillekin paikkoja kokeilla tuotteitaan oppimisympäristössä ja kerätä tietoa tulevaisuuden tuotekehityksen tueksi. Tampereella Martela ja Tieto (myöhemmin Haltia) toteuttivat yhteisprojektin, jossa anturiteknologian avulla seurattiin muun muassa tilan hiilidioksipitoisuutta, lämpötilaa ja äänenvoimakkuutta.

– Yksittäiselle opettajalle tuloksista ei ehkä ole suoraan kovin merkittävää hyötyä, mutta tilasuunnittelulle sekä kaluste- ja valaistuspuolelle tiedosta voi olla hyötyä paljonkin. Sitä kautta koulujen tilat kehittyvät, Mikko Horila toteaa.

FCLab.fi tekee yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Joensuussa tutkitaan oppimisanalytiikkaa ja kehitetään ilmiöpedagogiikkaa Business Finlandin rahoittaman OAHOT-hankkeen kanssa. Kokeilussa tehdään Valamis-oppimisympäristöön kaksi interventiota, joista ensimmäisen teemana on avaruus. Analytiikkatyökalujen avulla selvitetään oppimista ja ajankäyttöä. Hanketoiminnan joustavuudesta kertoo, että koronakeväänä FCLab.fi vaihtoi uudelle vaihteelle, kun kouluissa tarvittiin etäopetuksen osaamista nopeasti. Kokemusten myötä ryhdyttiin kehittämään etä- ja lähiopetusta yhdisteleviä hybridiopetuksen malleja, jotka ovat yksi hankkeen toisen vaiheen painopisteistä.

– Etäoppiminenkin voi olla yhteisöllistä eli keskiössä ovat yhdessä tekeminen ja oppilaan osallistaminen. Hankkeessa on vaihdettu paljon kokemuksia esimerkiksi viime keväältä, ja ne kokemukset ovat pohjana, kun hybridimuotoja kehitetään, Sampo Forsström kertoo.

Vyöhykkeet voivat olla erillisiä tai lomittua toisiinsa.

Suomalainen etäopetuksen ja ilmiöpedagogiikan osaaminen on kovassa huudossa myös kansainvälisesti. FCLab.fi-hankkeessa kootaan paraikaa pedagogisia reseptejä, joita opettajakollegat pitkin Eurooppaa voivat käyttää etäopetuksen tukena. Reseptit tulevat euroopanlaajuisen FCL-verkoston työkalupakkiin.

KOKEMUSTIETO KIINNOSTAA

FCLab.fi eli Future Classroom Lab Finland -hanke perustuu FCL-konseptiin, joka keskittyy oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen.

FCL-verkostossa on tällä hetkellä toimijoita 16 maasta Euroopassa. Valtaosa paikallisista organisaatioista saa rahoituksensa maansa opetusministeriöltä. Suomessa toiminta on hankkeistettu, ja sitä rahoittaa Opetushallitus.

Tilaa tutkia ja syventyä ilmiöihin.

Rahoitus on mahdollistanut FCL-toiminnan käynnistämisen Suomessa, vyöhykeajattelun levittämisen sekä teknologisten ja pedagogisten menetelmien kokeilun, kehityksen ja tutkimuksen. Kehitystyötä tekevät hankkeessa mukana olevat koulut yhdessä ja erikseen.

Ensimmäisellä hankekaudella mukana olivat Joensuun, Oulun ja Tampereen yliopistojen harjoittelukoulut. Viime syksynä toiselle kaudelle liittyivät harjoittelukoulut Helsingistä, Jyväskylästä ja Vaasasta.

Hankittua tietoa ja hyviä kokemuksia jaetaan avosylin opettajille ja kouluille kautta maan. Opettajille on järjestetty työpajoja, ja opettajaopiskelijat pääsevät tutustumaan vyöhykeajatteluun kädestä pitäen.

– Koulusuunnitteluun panostetaan nyt enemmän kuin aikaisemmin. Uudenlaisia ratkaisuja voisi kuitenkin ottaa rohkeammin huomioon, ja juuri näistä halutaan nyt kuulla kokemuksia, Pentti Mankinen sanoo. ■

MILTÄ NÄYTTÄÄ KAKSIO TAMPEREEN NORMAALIKOULUSSA? KATSO ITSE!

http://bit.ly/FCLab_KAKS10