F CL AB. FI
”Paras päivä ikinä” Näillä otsikon sanoilla kuvasi tunnelmiaan eräs alakoululainen nähtyään uuden oppimistilan, jota hän oli luokkatovereidensa kanssa ollut suunnittelemassa.
S
amankaltaisia ilon huudahduksia voisivat kirvoittaa oppimisympäristöt, jotka tuntuvat käyttäjiensä mielestä kivalta sekä innostavat oppimaan ja tekemään yhdessä. Juuri tällaisia oppimisympäristöjä on tavoitteena luoda FCLab.fi-hankkeessa. Kärkenä on vyöhykeajattelu. Sen mukaan tilaan luodaan oppimisen vyöhykkeitä, joihin toteutetaan muun muassa kalusteiden ja opetusteknologian avulla otollisia ympäristöjä erilaisille opetuksen ja oppimisen tarpeille. Samalla mietitään ratkaisuja, jotka tukevat tilojen monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden tavoitteita.
10
Vyöhykkeitä on FCLab.fi-hankkeen perusasteen mallissa viisi: tutki, syvenny, vaikuta, ilmaise ja luo. On omat tilansa tutkimiselle, kokeilulle, hiljaiselle työskentelylle, esittämiselle ja luovalle toiminnalle. Tilat eivät tarkoita vain seiniä vaan koko oppimaisemaa, unohtamatta pedagogiikkaa. – Opetussuunnitelma antaa meille vahvan kontekstin, jonka puitteissa oppimisympäristöjä kehitetään. Emme hankkeessakaan tee mitään vain tilojen tai laitteiden takia, vaan taustalla ovat pedagogiset tavoitteet. Pohdimme, miten tilat voivat tukea oppimista ja poistaa oppimisen esteitä, linjaa lehtori Pentti Mankinen Oulun normaalikoulusta. Hankkeessa pyritään kehittämään skaalautuvia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa erilaisiin tiloihin. Huomioon otetaan myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Vyöhykeajattelu sopii suunnittelun pohjaksi, tarkastellaanpa oppimisympäristönä koko koulua tai pienempää tilaa. – Totta kai oppimaisemasuunnittelu ja oppimisvyöhykkeiden sijoittelu vaihtelevat koulujen välillä. Tämä tekee työstä haasteellista mutta samalla mielenkiintoista. Meillä on
tässä hankkeessa mahdollisuus kokeilla erilaisia ratkaisuja. Jos epäonnistutaan, niin sekin tiedetään ja sitten vaihdetaan suuntaa. MONTA MALLIA FCLab.fi-hanke käynnistyi vuonna 2018. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin vyöhykkeisiin perustuvat oppimistilat, labit, Tampereen, Oulun ja Joensuun harjoittelukouluihin. Ensimmäisenä oman labinsa sai Tampereen normaalikoulu, jossa vyöhykkeet vietiin kahden luokan yhteiseen tilaan. Opettajaparina Kaksiossa toimivat lehtorit Mikko Horila ja Tuomo Tammi. He ovat tyytyväisiä puoliavoimeen tilaan ja miettivät aika ennakkoluulottomasti ratkaisuja, jotka tukevat yhteisöllistä ja aktiivista oppimista. – Työskentelemme labissa usein niin, että oppilaat ottavat itse selvää jostakin asiasta tai ongelmasta ja rakentavat siihen ratkaisun ryhmissä ja yhdessä tehden. Tavoitteena on, että oppilas on aktiivinen toimija omassa oppimisprosessissaan. On joka kerta mielenkiintoista seurata, kuinka hyvin tämä toimintamallin helmi toteutuu, Mikko Horila pohtii.
