Maanomistaja 2/2022

PÄÄKIRJOITUS

Määrätietoista työtä, askel askeleelta

Työ pitkäjänteisen, nykyaikaisen ja laadukkaan edunvalvonnan puolesta on edistynyt hitaasti mutta varmasti strategiatyöryhmän aloitettua marraskuussa 2020.

Uuden puheenjohtajan Reijo Karhisen johdolla selkeytimme stra tegiaamme. Reijon kyky haastaa ja kyseenalaistaa nykyisiä käytäntö jä teki keskustelustamme selkeää, ja saimme luotua toimintaympä ristön ja tulevaisuudenkuvan vuoteen 2030. Lisäksi muotoilimme perusajatuksemme ja missiomme sanoiksi.

Täsmensimme painopisteitämme ja selkeytimme päämääriäm me. Asetimme myös lyhyen tähtäimen tavoitteita. Kaikki tämä on selkeästi esitettynä kotisivuillamme. Prosessi oli tulevaisuuden kan nalta merkittävä.

Yksi lyhyen aikavälin tavoitteista oli vahvistaa henkilöresursseja. Oli hyvin onnekasta, että löysimme niin ansioituneen ja pätevän hen kilön kuin Kimmo Collanderin osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi.

Kimmon kanssa voimme onnistua! Saamme juuri tarvitsemaam me nostetta viedäksemme maaliin kunnianhimoisen tavoitteemme palkata kokoaikainen toiminnanjohtaja vuoden 2023 aikana.

Jatkuvan edunvalvontatyön lisäksi Kimmo tulee työskentelemään johtokunnan kanssa resurssien kartuttamiseksi.

Keskiössä on myös uusien jäsenten rekrytointi. Tässä myös sinun panoksesi on tärkeä. Jäsenenä saat yhdistykseltä tukea toimintam me esittelyyn, jotta saamme uusia jäseniä.

Jäseniä ovat itseoikeutetusti kaikki, joilla on tavoitteena pitkäai kainen kiinteistönomistaminen. Edunvalvontamme on oltava hyödyl listä maanomistajalle, omistuksen koosta, tuotantosuuntauksesta tai sijainnista riippumatta.

Yhteiskunnallisen keskustelun ajankohtaiset aiheet vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti maanomistajuuteen.

Esimerkiksi hiilensidonta, puurakentaminen, biologinen monimuo toisuus, uusiutuva energia, elintarviketurva ja kestävät luonnonvarat ovat suoraan sidoksissa maanomistajuuteen.

Näin ollen on suorastaan itsestään selvää, että yhdistyksellämme tulee olla vahva yhteiskunnallinen asema ja meidän on oltava mu kana yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Uskon, että voimme myös tulevaisuudessa olla ylpeitä maanomis tajuudestamme. Mutta tämä ei tapahdu itsestään, vaan meidän on esittäydyttävä oikein.

Ja meidän on kerrottava enemmän yhdistyksestämme ja siitä, kuinka paljon tuomme lisäarvoa yhteiskunnalle.

Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos haluat aineistoa esitelläksesi yh distystämme paikallisesti!

Parhain maanomistajaterveisin!

Sebastian Sohlberg varapuheenjohtaja

Målmedvetet arbete steg för steg

Sedan uppstarten av strategiarbetsgruppen i november 2020 har arbetet för att hitta en långsiktig, modern och kvalitativ intresse bevakning framskridit sakta men säkert.

Med ledning av nya ordförande Reijo Karhinen fick vi förtydliga vår strategi. Tack vare Reijos förmåga att ifrågasätta och utmana kutymen fick vi ett tydligare språk. Vi diskuterade fram en verksam hetsmiljö och framtidsbild 2030 samt lade ord för vår grundtanke och mission. Vi förtydligade våra tyngdpunkter och klargjorde våra målsättningar. Vi lade även upp kortsiktiga målsättningar. Allt detta finns tydligt presenterat på vår hemsida för den som vill läsa mer. Men processen var viktig för vad som ännu komma skall.

Ett av de kortsiktiga målen var att stärka personresurserna. Att vi hittade en såpass välmeriterad och kompetent person som Kimmo Collander till vår deltidstjänst som verksamhetsledare var ren tur. Men tur skall man ha för att lyckas! Vi känner att vi med Kimmo kan lyckas! Vi får precis den boost vi behöver för att kunna ro iland den ambitiösa målsättningen om en heltidsanställd verksamhetsledare under 2023! Utöver den kontinuerliga intressebevakningen skall Kimmo även jobba med att förkovra resurserna tillsammans med styrelsen. Stor fokus skall även läggas på medlemsrekryteringen. Här kommer även din insats att bli viktig. Du som medlem skall få stöd av föreningen för att kunna presentera vår verksamhet och vinna nya medlemmar.

Alla som har ett långsiktigt ägande som mål med sin fastighet är givna medlemmar. Markägare skall ha nytta av vår intressebevak ning, oavsett storlek, produktionsinriktning eller geografiskt läge.

Markägandet berörs direkt eller indirekt av de mest aktuella äm nen som även nu diskuteras i vårt samhälle. Tänk på att kolbindning, byggande i trä, biologisk mångfald, klimatförändring, förnybar energi, livsmedelsförsörjning, hållbara naturresurser och mera, är direkt knutna till markägandet. Med detta sagt är det ganska självklart att vårt förbund bör få en stark position i samhällets beslutsfattande korridorer, men likväl i samhällsdebatten.

Jag tror att vi kommer att kunna vara stolta över vårt markägar skap också i framtiden. Men det sker inte av sig själv, vi behöver framställa oss rätt. Berätta mer om oss och hur mycket vi tillför samhället.

Tveka inte att kontakta oss om ni vill få material för att presentera förbundet lokalt!

Med bästa markägarhälsning!

Sebastian Sohlberg viceordförande

SUOJELTU METSÄPINTA-ALA

suojelualueluokat

13 prosenttia metsäpinta-alasta suojeltu

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsien suoje lutilaston mukaan Suomen suojeltujen metsien pintaala on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana yh teensä 57 000 hehtaaria.

Suojeltujen metsien osuus Suomen metsäalasta oli vuoden 2022 alussa edelleen 13 prosenttia.

Apua ojitusten KUNNOSTAMISEEN

Loppukesän rankat sateet paljastivat peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän.

Ojitusten kunnostukseen löytyy nyt apua ELY-keskusten tuottamasta Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta.

Yksittäinen maanomistaja tai kunnostusta suunnittele va yhteisö pystyy etsimään karttapalvelusta kohdan, johon kunnostusta suunnitellaan ja sitä kautta löytämään tiedon mahdollisesta aikaisemmasta yhteisöstä.

Maatalouden tuotanto välineiden ostohinnat ovat nousseet kiivaasti eli 32 %.

Hintojen nousu on roimasti suurempi kuin yleinen inflaatio, joka oli vajaat 7 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

Tilastokeskuksen keräämien tieto jen mukaan maatalouden tuotantotar vikkeet ja palvelut maksoivat 41 % ja investoinnit 10 % enemmän kuin vuot ta aiemmin. Lannoitteet maksoivat yli tuplasti, energia 53 % ja rehut lähes 44 % enemmän.

Tuotantotarvikkeet ja palvelut Investoinnit Tuotantovälineiden ostohintaindeksi Lähde: Tilastokeskus

Ojitusten kunnostukset lähtevät liikkeelle yleensä siitä, kun vesi makaa ojissa ja pelloilla.

Maailmantilanne heijastuu METSÄSEKTORIIN

Inflaation kiihtyminen, korkojen nousu, energiakriisi, taantuman uhka, Ukrainan sodan mahdollinen laajeneminen ja yleinen luottamuksen heikkeneminen vaikuttavat metsäteollisuustuotteiden kysyntään, tuotantoon ja vientiin.

Vaikutukset välittyvät kotimaan hak kuumääriin ja kantohintoihin. Vaiku tuksilla on kuitenkin selkeitä toimiala kohtaisia eroja, selviää Luonnonva rakeskuksen metsäsektorin suhdan nekatsauksesta.

Luke arvioi, että vuonna 2023 met säteollisuustuotteiden kysyntä ja hin nat alenevat, mutta kasvava jalostus kapasiteetin määrä ja kiristyvä kilpai lu puusta nostavat kuitupuun hintoja 2–6 prosenttia.

Mänty- ja kuusitukkien keskimääräi set kantohinnat puolestaan laskevat

2–4 prosenttia sahatavaran alenevien hintojen perässä.

Ongelmia pellettien saatavuudessa?

Venäjän tuonnin päättyminen kosket taa myös Suomen pellettimarkkinoita, sillä tuontimääriä ei pystytä nopeasti korvaamaan kotimaista tuotantoa li säämällä.

Tämä saattaa nostaa hintoja ja ai heuttaa ongelmia pellettien saatavuu dessa lämmityskaudella 2022–2023, Luonnonvarakeskus arvioi.

YKSITYISMETSIEN KESKIMÄÄRÄISET NIMELLISET KANTOHINNAT 2021–2023e

Mäntytukki 62,0 66,7 8 65,6 -2 Kuusitukki 66,1 70,4 7 67,6 -4 Koivutukki 45,0 47,6 6 48,5 2

Mäntykuitu 18,4 19,2 4 20,0 4 Kuusikuitu 20,7 21,4 3 21,8 2 Koivukuitu 17,7 19,2 8 20,3 6

Antibioottinen kuminaöljy PALKITTIIN

Maatalousalan innovaatiopalkinto Agri-INNO 2022 on myönnetty Nordic Carawaylle, jonka innovaatio on antibioottinen kuminaöljy jolla voidaan merkittävässä määrin korvata antibi ootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä. Valintaraati kuvasi tuotetta erittäin innovatiivi seksi ja arvioi, että sillä on hyvät globaalit kaupal listamisen mahdollisuudet.

sukutiloille

Farmari maatalousnäyttelyssä jaet tiin yhteensä 23 sukutilakunniakirjaa. Näistä sukutiloista vanhin on Ala-Pe solan tila Savonlinnan alueelta. Tila on ollut suvulla ainakin vuodesta 1541.

Kunniakirjat myöntää ProAgria Kes kusten Liitto julkisena tunnustukse na sukujen pitkäjänteisestä työstä maaseudun ja suomalaisen maata

louden hyväksi.

– Sukutilakunniakirja kertoo tilan historian. Siitä näkee kaikki tilaa hal linneet omistajat, ja nykypolvi voi liit tää itsensä lenkiksi tähän sukupolvi en ketjuun, luonnehti markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.

jaettiin MaatalousKonemessuilla 13.10. Helsingin Messukeskuksessa.

Palkinto

AJANKOHTAISTA

Asiointiapuri auttaa lainhuudossa

Kun kiinteistösi odottaa lainhuutoa, voit nopeuttaa käsittelyä Maanmittaushalli tuksen sähköisen asiointiapurin avulla jo ennen kaupantekoa.

Apuri auttaa löytämään parhaimman ta van omistuksen rekisteröintiin ja ohjaa liit tämään tarvittavat asiakirjat hakemukseen.

Palvelua käyttäessäsi omistuksen rekiste röinti eli lainhuuto tulee kauppakirjan allekir joittamisen jälkeen automaattisesti vireille.

Palvelu löytyy täältä https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asiointiapuri/rekisteroi-omistus oikeus

Maarakennusalan kustannukset nousseet selvästi

Tilastokeskuksen mukaan maaraken nusalan kustannukset nousivat 18,1 % vuoden 2021 heinäkuusta vuoden 2022 heinäkuuhun.

Kustannusten vuosimuutos vaihteli päällysteiden 34,6 %:sta betonirakentei den 12,7 %:iin.

Suurimmat kustannusnousut olivat oman kaluston kustannuksissa (30,0 %) ja materiaalikustannuksissa (24,0 %).

Eniten kokonaisindeksin nousuun vai kutti moottoripolttoöljyn, bitumin ja ostet tujen kuljetuspalveluiden kallistuminen.

Viljasato kohtuullisen hyvä

Suomen viljasato oli tänä vuonna arvioi den mukaan 3,6 miljardia kiloa. Kahden heikon vuoden jälkeen paluu keskinkertai seen satoon on huojentava.

Ohraa, kauraa ja vehnää saatiin huo mattavasti edellisvuotta enemmän, sen sijaan ruissato jäi keskimääräistä pie nemmäksi.

Hernesato on ennätyksellisen suuri. Arviot varmistuvat loppuvuodesta, kun maatiloilta on saatu lopulliset satotiedot.

Pellon vuokrahinnat KOKO

MAASSA

Luke-taloustohtorin Maa- ja puu tarhatalous -palvelu julkaisee tie toja peltojen vuokrahinnoista koko maassa.

Aineisto löytyy netistä osoitteesta https://portal.mtt.fi/portal/page/ portal/taloustohtori/kannatta vuuskirjanpito/aikasarja/pellon_ vuokrahinnat/

2010 2015 2020

Tiloja edustettuna 38 400 34 200 30 800 54,4 61,3 69,9 25,8 28,2 24,6 190 240 260 290 360 390 300 290 310 270 300 310 190 220 270

Päijät-Häme 180 240 240

Kymenlaakso 220 210 260 Etelä-Karjala 130 130 160 Etelä-Savo 120 110 120 Pohjois-Savo 150 190 180 Pohjois-Karjala 160 130 140 Keski-Suomi 120 130 120 Etelä-Pohjanmaa 250 280 300 Pohjanmaa 250 260 320 Keski-Pohjanmaa 170 190 190 Pohjois-Pohjanmaa 120 150 190 Kainuu 60 80 70 Lappi 40 80 60

Kaikki tilat 200 220 240

BIOTALOUS TYÖLLISTÄÄ

Biotalous muodosti 17 prosenttia Suomen kansantalouden tuotoksesta ja 12 prosenttia arvonlisäyksestä vuonna 2021, Luonnonvarakeskus kertoo.

Metsäsektorin osuus kasvoi 35 prosenttiin koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.

Maatalous jatkoi biotalouden suurimpana työllistäjänä 64 700 henkilöllään, vaikka työllisten määrä on laskenut tasaisesti.

PELLON VUOKRAT HEHTAARIA KOHTI

Kuva: Roosa Niemelä

Vaihtoehtoja KUUSELLE TARVITAAN

Kuusi on suosituin Suomessa viljeltävistä puulajeista, mutta sen viljelyn riskit kasvavat ilmaston lämmetessä.

Kuusen laajamittainen viljely on ongelma erityi sesti karuilla kasvupaikoilla, joissa se on altis muun muassa kuivuuden lisääntymiselle sekä siitä aiheutuville seuraustuhoille, erityisesti kirjanpainajalle.

Nopein keino vähentää kuusen osuutta metsänviljelyssä on nostaa männyn ja raudus

koivun viljelyn määrää.

Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen syntee siraportissa arvioidaan myös muiden, vähem mälle huomiolle jääneiden puulajien lisäämi sen mahdollisuuksia ja riskejä.

Tarkastelussa on mukana 25 puulajia, joista seitsemällä – tervalepällä, hieskoivulla, tam

mella, siperianlehtikuusella, douglaskuusella, hybridihaavalla ja kontortamännyllä – arvi oidaan olevan pääpuulajien jälkeen parhaat mahdollisuudet nykyistä laajamittaisempaan viljelyyn.

Metsätilakauppojen määrässä laskua, HINNAT JATKOIVAT NOUSUA

Tämän vuoden yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena tehtiin noin 3 250 pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 14 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

Kauppojen määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2019.

Eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjan maalla, noin 460 kappaletta, laskua viime

vuodesta 10 %.

− Metsähehtaari on maksanut tänä vuonna keskimäärin noin 3 600 euroa. Nousua on 14 % viime vuoden keskihintaan nähden. Kallein ta metsä on ollut Uudellamaalla, noin 6 700 euroa hehtaarilta, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Myös peltokauppa väheni, mutta keskihin nassa oli pientä nousua.

− Mediaanihinta oli noin 9 000 euroa/ha. Keskihinta nousi 5 % suhteessa viime vuoden hintaan.

Kasvupaikka-alue, jolla kuusta nykyisin viljellään, sekä männylle, rauduskoivulle ja raportissa käsitellyille keskeisille puulajeille sopivat kasvupaikka-alueet.

PELTOJEN KIINTEISTÖRAKENNE uudistumassa

Kestävän ruuantuotannon perustan eli peltojen on oltava tuottokyvyltään ja viljelykelpoisuudeltaan riittävän tehokkaita ja kestäviä. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on valmistellut peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelmaa, jolla vauhditetaan kehitystä. Projektin loppuraportti julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Shutterstock

Työryhmä on selvittänyt peltolohkojen koon merkitystä viljelyn tehokkuuteen. Mikä on tilanne tällä hetkellä Suomes sa, projektipäällikkö Hannu Tölli

– Peltolohkojen keskikoko on Suomessa noin 3,5 hehtaaria. Esimerkiksi lähimpien kilpailija maiden Ruotsin ja Viron keskimääräinen lohko koko on 10 ja 6 hehtaaria.

– Tällä vuosituhannella konekaluston teho on lähes tuplaantunut, mutta peltolohkojen keskikoko on kasvanut vain noin 5 prosenttia. Tämä on ongel ma varsinkin tuotantoaan tehostavilla ja laajenta villa tiloilla.

Miten peltojen kiinteistörakennetta tulee kehittää?

– Suomen peltojen tilusrakenteen pitäisi olla sellai nen, että se mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan ruuan ja rehun tuottamisen. Peltolohkojen koko ei saa olla siinä pullonkaula, kuten se usein nyt on.

– Suomi on maantieteellisesti monimuotoinen maa myös maataloustuotannon näkökannalta. Siellä missä se on mahdollista, pitäisi lohkokoon kaksin- tai kolminkertaistua, jotta nykyaikaista teknologiaa ja konekaluston tehoa voitaisiin hyö dyntää täysimääräisesti.

Mitä vaikutuksia tilusrakenteen muutoksesta olisi maatalouden kustannusten kannalta?

– Sitä on selvitetty useissa tutkimuksissa. Jo ennen energiakriisiä huonon tilusrakenteen on arvioitu tuottavan Suomen maataloudelle noin 170–230 miljoonan euron kustannukset.

Mitä ehdotuksia työryhmä loppuraporttiin sisältyy?

”ISOLOHKO ON VOIMAA”

Maa- ja metsätalousministeriön peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelman nimi ”ISOLOHKO ON VOIMAA” tulee ko nemiehiltä, jotka tietävät mitä isolohko tarkoittaa amerikkalaisissa autoissa.

Ne ovat auton moottoreita, joiden ti lavuus on yli 450 kuutiotuumaa, eli yli 7 litraa. Sitä pienempiä auton moottorei ta kutsutaan pikkulohkoisiksi.

Myös ISO pelto LOHKO ON VOIMAA!

– Siinä on esitetty tarkemmin keinoja tilusra kenteen parantamiseen. Huono tilusrakenne on historian tulos ja siihen ovat vaikuttaneet monet tapahtumat. Tilusrakenteen korjaaminen ei ta pahdu hetkessä vaan vielä on tehtävä paljon työtä tulosten saavuttamiseksi.

SUOMEN PELTOJEN TILUSRAKENNE ON MAANTIETEELLISISTÄ JA HISTORIALLISISTA SYISTÄ HUONO. LOHKOJEN KESKIKOKO ON PIENI JA NE SIJAITSEVAT USEIN HAJALLAAN JA ETÄÄLLÄ TILAKESKUKSISTA.

Metsäasiakasvastaava on metsänomistajan luottokumppani. Hän kuuntelee metsän omistajan tavoitteita ja tukee häntä metsä omaisuuden hoidossa.

Kumppanina metsän kasvun varmistaja

Mkäjänteinen yhteistyö UPM:n kanssa näkyy paitsi monipuolisina kumppanietuina myös metsän hyvänä kasvutuottona.

UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällik kö Ella Kaivola kertoo, että kumppanuus asiakas saa kokonaisratkaisun suunnitel mallisesta metsäomaisuuden hoitamisesta yksittäisten metsänhoitotoimien sijasta.

– Näin metsästä saa parhaan kasvu tuoton. Hoidettu metsä tuottaa enemmän arvokasta tukkipuuta ja myyntituloa kuin hoitamatta jäänyt metsä, Kaivola sanoo.

Vastuullinen, luonnon monimuotoisuu den huomioiva metsänhoito takaa tuotta van metsän tulevillekin sukupolville.

– UPM Kasvu -kumppani voi hank kia metsälleen FSC®-sertifioinnin (FSC C109750), joka on merkki laadukkaasta ja kestävästä metsänhoidosta.

Metsäasiakasvastaava tukee metsän hoidossa Jokaiselle UPM Kasvu -kumppanille on nimetty oma metsäasiakasvastaava, joka kuuntelee metsänomistajan tavoitteita ja tukee häntä metsäomaisuuden hoidossa.

Metsäasiakasvastaa huolehtii siitä, että hakkuualueille tarvittavat metsänuudis tamistyöt suunnitellaan puukaupan yhte ydessä ja että taimikonhoitotyöt tehdään

Teksti: Paula Huvinen Kuvat: UPM

heti, kun muu haittaava kasvusto alkaa heikentää taimikon kasvuedellytyksiä.

Jotta metsän suunnitelmallinen hoita minen onnistuu, metsäasiakasvastaavalla tulee olla ajantasainen tieto metsänomis tajan metsävarallisuudesta.

– Metsäasiakasvastaava avaa, mitä met sälle kannattaisi tehdä ja miksi. Suunni telmat tarkentuvat metsäkäynnillä, johon metsänomistaja voi halutessaan osallis tua, Kaivola kertoo.

Kumppanille koostetaan metsäomaisuu den hoitosuunnitelma, jota voi tarkastella sähköisesti UPM Metsä -verkkopalvelussa.

Metsäomaisuuden hoitosuunnitelma on kooste seuraavista ajankohtaisista hakkuis ta ja metsänhoitotöistä, joilla tavoitellaan metsäomaisuuden arvon kasvattamista.

Hyvin hoidettu metsä sitoo hiilidioksidia Erityisen tärkeää on se, että metsän alkuvai heen työt, kuten viljely, taimikonhoidot ja en siharvennukset tehdään huolella ja ajallaan.

– Hyvin hoidettu metsä sitoo tehokkaas ti hiilidioksidia. Metsänhoitotoimista huo lehtimalla metsä voi hyvin, eikä sinne jää hoitorästejä aiheuttamaan tuottotappioita ja lisäkustannuksia. Suunnitelaskennalla ajoitetut ensiharvennukset ja harvennuk set takaavat arvokasvun parhaan kehityk sen”, Kaivola sanoo.

Metsän uudistamisesta sovitaan aina puukaupan yhteydessä, ja metsälle suo tuisten hakkuuehdotusten ajankohdat ajoitetaan vuosittain puustotietojen pe

Taimikonhoitoehdotukset ovat osa metsän vuosittaista toiminnan suunnit telua. Näin varmistetaan, etteivät hoita mattomat taimikot aiheuta kasvutappi oita tai myöhästyneet työt ylimääräisiä

Taimikon varhaisperkauksella ja toisella

taimikonharvennuksella turvataan uudis tamisinvestoinnin tuotto sekä mahdollis tetaan ensiharvennuksen kannattavuus.

Taimikonhoidon vaikutus metsän tule viin tuottoihin on merkittävä, sillä taimi konhoito vaikuttaa suoraan tulevan puus ton järeyskasvuun.

– Tukkipuun osuus taimikkona hoide tussa kuusikossa voi olla jopa kolman neksen korkeampi kuin taimikkona hoita mattomassa metsässä. Tämä voi tarkoit taa jopa 50 prosenttia suurempia hak kuutuloja hoidetusta metsästä verrattuna hoitamattomaan. Jos taimikonhoitotyö myöhästyy, taimikonhoidon kustannuk set nousevat ja taimien elinvoimaisuus

heikkenee, UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola kertoo.

Uusi metsä kasvuun Metsäasiakasvastaava tekee metsäku violle sopivan ratkaisuehdotuksen met sänuudistamismenetelmästä ja puula jista aina uudistushakkuita sisältävien puukauppojen yhteydessä.

– Käytämme metsänviljelyssä kotimai sia, korkeimman jalostusasteen taimia ja siemeniä. Jalostettu viljelymateriaali no peuttaa kasvua, parantaa laatua ja tuo 10–25 prosentin lisäyksen keskituotokseen. Hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä, joka sitoo hiiltä edelleen, Kaivola kertoo.

JALOSTETTU VILJELYMATERIAALI NOPEUTTAA KASVUA

YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITO

Mallia Ikaalisista

Ikaalisten kaupunki on tehnyt tiekunnan kanssa kunnossapitosopimuksen, josta muissakin kunnissa kannattaisi ottaa mallia.

Sopimuksen mukaan Ikaalisten kaupunki ylläpitää kunnossapi don piirissä olevat tiet.

– Kunnossapidon piirissä ovat auraus, hiekoitus, kevät- ja syysmuokkaus, soritus, pölynsidonta, rumpujen vaihdot, ojitukset ja pysyvät liikennemerkit, tekni nen johtaja Satu Rask kertoo.

Tiekunta puolestaan huolehtii hallinnon järjestämisestä ja väliaikaisista liikenne merkeistä, esimerkiksi painorajoituksista, ja luovuttaa tiealueen korvauksetta kun nossapitoa varten.

Myös irtokivien poisto lanauksen ja höyläyksen jälkeen kuuluu tiekunnalle.

Vaatimukset avustettaville yksityisteille Tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, jonka tulee toimia yksityistielain mukaisesti.

– Tiekunnan on huolehdittava siitä, että

tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot ovat ajantasaiset maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuver kon tietojärjestelmässä.

Kunnossapitosopimuksen ehtona on se, että tien vaikutuspiirissä on vähintään kol me ympärivuotista asutusta, tie on liiken teellisesti merkittävä läpikulkutie tai tiellä on merkittävästi tiekunnan ulkopuolista liikennettä.

– Lisäksi tien kunnon on oltava riittävän hyvä.

Ikaalisissa on kunnossapidettäviä yksi tyisteitä 250 kilometriä, yhteensä 85 kap paletta.

Niille yksityisteille, joiden kanssa ei ole kunnossapitosopimusta, kaupunki myön tää kunnossapitoavustusta.

Lisäksi kaupunki avustaa tiekuntien ylläpitämiä jääteitä ja perusparantaa yk sityisteitä.

– Pääsääntöisesti hankkeille haetaan valtionavustusta. Hankkeet ovat siltojen tai suurten rumpujen uusimisia tai tien kuivatuksen ja kantavuudenparantamis ta, Satu Rask kertoo.

KUNNOSSAPITOAVUSTUKSEN HAUN EDELLYTYKSET

• Tien pituus vähintään 200 metriä.

• Yksityistien vaikutuspiirissä on ympärivuotista asutusta.

• Tien varressa harjoitetaan elinkeinotoimintaa (esim. yritys /maitotila), joka edellyttää säännöllistä raskasta liikennettä ympärivuotisesti.

• Myös läpiajettaville teille voidaan harkinnan mukaan myöntää avustusta.

Lähde: Ikaalisten kaupunki

Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Shutterstock

Ruotsin Maanomistajain liitto esittäytyy

Ruotsin Maanomistajain liittoa johtaa suomalaiset sukujuuret omaava Anders Grahn, joka on alun perin kotoisin Pietarsaaresta. Hänellä on pitkä tausta lobbarina muun muassa Brysselissä ja ruotsalaisessa metsästäjäliitossa.

Sveriges Jordägareförbund, ku ten liiton nimi ruotsiksi kuu luu, perustettiin vuonna 1960.

Liitto toimii viiden alueelli sen maanomistajayhdistyksen kattojärjestönä. Sen toiminnan kulmaki vet ovat yksityinen omistusoikeus, maa- ja metsätalouden järkevä kehitys, omistus ten hallinta ja pitkäaikainen luonnosta huolehtiminen vuorovaikutuksessa maaja metsätalouden kanssa.

Lobbaus vahvuutena

Pääsihteeri Anders Grahn on johtanut Ruotsin Maanomistajain liiton työtä jo kuusi vuotta.

– Ensisijaisesti pyrimme edistämään ja vahvistamaan jäsentemme omistusoike utta. Maanomistajat ovat yrittäjiä. Maa on yrityksen voimavara ja liiketoiminnan

perusta. Omistajuus rohkaisee pitkäjäntei syyteen, ja omistusoikeus on länsimaisen markkinatalouden perusta, hän sanoo.

Liiton keskeinen vahvuus on lobbaami nen, ja Anders Grahn on lobbauksen am mattilainen. EU-tason keskustelut omistus oikeuden rajoittamisesta hän näkee uhkina.

– Monet metsään liittyvät rajoitukset hankaloittavat maanomistajien työtä: esi merkiksi restaurointisuunnitelmat, vaati mukset luonnon palauttamisesta ja maaalueiden suojelemisesta, lannoittamisen ja hakkuiden rajoitukset, hän luettelee.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on jakautunut Toisaalta hakkuiden ja lannoittamisen rajoi tukset eivät Grahnin mielestä ole ongelma silloin, kun niistä ei ole taloudellista haittaa.

– Ja jos haittoja on, ne tulee korvata tuil

la. Ei voi olla oikein, että maanomistaja joutuu yksin maksamaan yhteiskunnan vaatimat tiukennukset.

Grahn muistuttaa, että keskustelu omistusoikeudesta on jatkunut vuosi kymmeniä, mutta nykyistä voimakkaasti polarisoitunutta keskustelua ei ole käyty aiemmin.

– Ympäristöliikkeissä on suuri epäluulo metsätaloutta kohtaan. Tilanne on saman kaltainen myös Suomessa. EU-komissio vaikuttaa meihin.

Grahnin mukaan Ruotsin maanomista jat suhtautuvat asioihin vastuullisesti ja sopeutuvat muutoksiin.

– Yksityiset maanomistajat ovat tun nollisia ja haluavat jättää tilansa ja maan parempaan kuntoon kuin aloittaessaan. Heidän pyrkimyksensä ovat yhteiskunnal le hyödyksi monin tavoin – työpaikkojen

Teksti: Daniela Andersson Kuva: Sveriges Jordägareförbund

luomisesta hiilen sitomiseen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen eri ym päristöissä.

– Rakennamme luottamusta yksityi seen maanomistukseen ja osoitamme, että osaamme vaalia tätä luottamusta ja käyt tää omistamaansa maata vastuullisesti –se on perustuslaillinen oikeutemme.

Ongelmia riittää, mutta silti maanomis tajat eivät voi keskittyä ainoastaan niihin, Grahn sanoo.

– Maanomistajien tulee osoittaa rat kaisuja esimerkiksi energiankäyttöön liittyen, biomassasta aurinkoenergiapuis toihin. Meillä on olemassa ratkaisut, jotka perustuvat maanomistamiseen ja maan käyttöön.

Yhteistyöllä tuloksia Ruotsin Maanomstajain liitto arvostaa tii vistä yhteistyötä Suomen Maanomistajain Liiton kanssa.

– EU-tasolla tapahtuu todella paljon, joten kuuntelemme toisiamme. Suomi ja Ruotsi ovat metsärikkaita maita ja paine hiilinieluihin on kova. On tärkeää, että kuljemme samaan suuntaan. Yhteistyö ra

jojen yli on tärkeää kaikilla tasoilla.

Myös MTK:n roolin pääsihteeri näkee tärkeänä, mutta…

– Vaarana on, että maatalouslobbari nä kee maan tuotantomaana ja metsälobbari vain talousmetsän, eikä nähdä kokonais vaikutuksia.

Grahn peräänkuuluttaakin Ruotsin ja Suomen Maanomistajain liitoilta yhteisiä linjanvetoja.

– Miten jalostamme toimintaamme? Mi ten voimme parantaa ekosysteemipalve luiden tuottoa? Missä olemme kymmenen tai kahdenkyymmenen vuoden päästä? Ilmassa on paljon haasteita, joihin tarvit semme yhteisiä vastauksia.

Suomen Maanomistajain liiton varapu heenjohtaja Sebastian Sohlberg on samaa mieltä. EU:ssa vallitsee monia väärinkäsi tyksiä, ja keskustelu on usein voimakkaan ideologista.

– Tarvitaan lobbausta, verkostoitumista ja henkilökohtaisia kontakteja – ja tietysti myös keskinäistä luottamusta ja selkeitä toteuttamissuunnitelmia, hän sanoo.

Maanomistajat ovat keskeisessä asemassa kes tävän yhteiskunnan rakentamisessa. On tärkeää, että pystymme välittämään kuvan, johon ihmiset voivat samaistua, pääsihteeri Anders Grahn sanoo.

RUOTSIN MAANOMISTAJIEN LIITTO AJAA TALOUDELLISUUTTA LUONNONVAROJEN SUHTEEN, IHMISTEN HENKILÖKOHTAISTA VAPAUTTA, DEMOKRATIAA, SANANVAPAUTTA SEKÄ KULTTUURIEN MONINAISUUTTA JA KUKOISTUSTA.

MARKEN SOM TILLGÅNG

Sveriges Jordägareförbund leds av generalsekreterare Anders Grahn. Generalsekreteraren, med rötter i Finland, kommer ursprungligen från Jakobstad. Grahn har en bred bakgrund som lobbyist från bland annat Bryssel och Svenska Jägarförbundet.

Sveriges Jordägareförbund grun dades år 1960. Förbundet är para plyorganisation för fem regionala jordägareföreningar. Jordägare förbundets grundpelare är: den enskilda äganderätten, rationell utveckling av jordoch skogsbruket, egendomarnas förvalt ning samt långsiktig kultur- och naturvård i samspel med jord- och skogsbruket.

Lobbning som styrka Arbetet leds sedan sex år av generalsekre terare Anders Grahn

– Vår främsta uppgift är att främja och stärka äganderätten för våra medlem mar. Markägarna är företagare. Marken är tillgången i företaget och grunden för affärsverksamheten. Äganderätten är en fundamental grund för den västerländska marknadsekonomin.

Det handlar om den grundlagsstadgade möjligheten att förfoga över marken.

– Vi bygger upp förtroende för den en skilda markägaren samt visar att vi kan förvalta förtroendet.

Lobbning är förbundets styrka. Diskus sionerna om begränsningar av äganderät ten inom EU ser Grahn som en hotbild.

– Det finns en påtaglig oro. Titta bara på alla skogsfrågor och begränsningar som för svårar markägarens arbete. Ta till exempel restaureringsplanerna – man bör återsätta en massa natur, kraven att avsätta mark, hur mycket du får gödsla, hur mycket du får avverka i din skog. Det är en lång lista.

Enligt Grahn är begränsningar av göds ling eller avverkning i sig inte problem så länge begränsningarna inte har en direkt negativ ekonomisk inverkan.

– De negativa effekterna måste kompen seras med bidrag. Det kan inte vara rätt att markägaren ensam måste betala för den åtstramning som krävs av samhället, säger Grahn.

Enligt Grahn är privata markägare sam vetsgranna.

– De vill överlämna gård och mark i bättre skick än då de började. Deras strä van kommer samhället till godo genom allt från arbetsplatser, till kolbindning och bio logisk mångfald i olika miljöer.

Samarbete med Finland

Sveriges jordägareförbund uppskattar ett nära samarbete med Jordägarnas Förbund i Finland.

– Väldigt mycket sker på EU-nivå, så vi stämmer av i frågorna. Finland och Sve rige är skogsrika länder med hög press på kolsänkor. Ett utökat samarbete ger fler möjligheter.

Sveriges Jordägareförbund Sveriges på talar en god hushållning med naturresur serna och vill visa hur markägandet i ett po lariserat samhällsklimat kan lösa problem.

– Vi har en unik möjlighet att visa på helhetsbilden – på samma fastighet finns jordbruk, skogsbruk och vatten där markä gare producerar nyttigheter till samhället, säger Grahn.

Markägaren är avgörande för ett hållbart samhälle. Det är viktigt att vi kan förmedla en bild som folk kan relatera till, säger Anders Grahn.

Text: Daniela Andersson Bild: Sveriges Jordägareförbund

Prestbackan kartano ja tila kutsuvat

Kaunis ja monipuolinen

Prestbackan pitokartano Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla tarjosi hienot puitteet Maanomistajain liiton kevätkokoukselle 2022.

lea nykyinen päärakennus on ”uudempi”, todennäköisesti 1840-luvulta. Se raken nettiin alun perin kerralla valmiiksi.

– Rakennus kunnostettiin vuosina 19891990 pitokartanokäyttöön. Se on alkuperäi sessä asussa ja suojeltu myös sisätiloiltaan.

Vakituista työvoimaa tilalla ei ole. – Pitokartanossa tarvitsemme tunti työntekijöitä aika ajoin, ja pelto-ja met sätöissä käytämme urakoitsijoita. Osaksi teemme työt itse, Piia Lindberg kertoo.

Lisätietoja prestbacka.fi pitokartanoprestbacka/facebook Teksti: Seppo Iisalo Kuva: Maaret Räsänen

Empiretyylinen päärakennus, puutarha ja pihapiirissä sijaitse va vaunuvaja toivat tunnelmaa tilaisuuden järjestämiseen.

Prestbackan kartanomäki koivukujineen on valtioneuvoston suojelukohde. Museovi rasto on luokitellut kylä- ja kartanomaise man valtakunnallisesti merkittäviin raken nettuihin kulttuuriympäristöihin.

Pitkä historia, vireää toimintaa Prestbackan kartanon historia ulottuu keskiajalle asti. Ensimmäiset tiedot tilasta ovat vuodelta 1540.

Päärakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvulta.

Yrittäjä Piia Lindberg kertoo, että vaa

Pitokartanossa järjestetään perinnepäi vät -tapahtumia sekä maalaisromanttisia hää- ja muita juhlia.

Vuonna 2003 perustettu museo siirtyy lähiaikoina vanhaan vuonna 1856 valmis tuneeseen kivinavettaan.

– Se tulee sisältämään maatilamuseon, Askolan ensimmäisen apteekin vuodelta 1949 sekä uutena osiona meijerimuseo.

Piia Lindberg toivoo, että jatkossa mu seo tuo lisää ryhmämatkalaisia pitokarta noon.

– Pitokartano on avoinna läpi vuoden, mutta talviaikana on hiljaisempaa.

Monimuotoinen tila

Tilan kokonaispinta-ala on 385 hehtaaria josta peltoa 127 hehtaaria.

Viljelykasveina ovat tattari, härkäpapu, rypsi, lisäksi nurmea sekä maisemakuk kapeltoja (auringonkukka, hunajakukka). Viljelykierto on muutettu gluteenittomaksi.

ESIMERKKITILA

Prestbackan tila on mukana ProAgrian lumoTAITO-hankkeessa esimerkkitilana.

Hanke lisää viljelijöiden tietämystä ja taitoa luonnon monimuotoisuudesta. Se kannustaa maatiloja panostamaan uudenlaiseen luonnonhoitoon sekä kes tävien, monimuotoisuutta lisäävien vilje lykäytäntöjen kokeilemiseen.

– Nämä tilakohtaiset ratkaisut paran tavat maatalouden toimintaedellytyksiä, ja vastaavat osaltaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, ProAgria tähdentää.

Lisätietoja https://www.proagria.fi/ hankkeet/lumotaito

Jouluterveiset!

A. Ahlström Kiinteistöt Oy Aminoff Mikael Anolan kartano de la Chapelle Christina Engberg Georg Ehrnrooth Göran Berg Kalle Brummer Wilhelm Forsby Gård Oy Ab Forström Patrick Frankenhaeuser Thomas von Frenckell Otto Glöersen Samuli, Rapala Hackman Patrick Hagelstam Leif Hakulan tila Hanho Riitta Hanjoki Esa Haukilan kartano Hiidenheimo Sakari, Anja, Matti Hintikka Pekka Holmberg Susanne Hongola Gård, Charlotta ja Robert Furuhjelm Mty Isoluoma

Jaakkola Anna-Kaarina, Antti, Kaarle, Maria Järvi Raija Kallio Juha

Kangaspeskan tila Kaurasen Tila Kesola Anneli Kettunen Tuomas Kivimäki Markku Kreula Timo

Kyrölä Kalevi Kuusterä Leila Laakso Irma Lehtinen Jaakko Lepomäki Jukka Leppä Jari von Limburg Stirum Fredrik Liuksialan kartano Lund Carita Lundqvist Mats Maanomistajien Arviointikeskus oy Maisi Niklas Merikarvian seurakunta Mäkelä Mikko Möller Maria Nieminen Aarno ja Aulis Mty Nieminen Reijo Pietarinen Petteri Pietikäinen Antti Prestbackan kartano Puisto Ari Pullinen Timo Pylväs Juha Rehnberg Gustav Rosenberg Max Rosenlew Fredrik Ryödi Jussi Räihä Juhani Räihä Kari Saksala gård Sauvala Heikki Schulman Max

Siikalatvan seurakunta Silen Urban Sohlberg Sebastian Stjernvall Christian Svanbäck Rolf Svinhufvud Eino Tallberg Oskar Talola Sami Teivaala Esa Terramedia Oy Tillander-Godenhielm Ulla

Torkkelin tila Oy Uusmies Riina Uusitalo Ilkka Vesialueomistajain liitto VEALO ry Vilkuna Ville Vilppula Maija-Kaisa Virtanen Hannu Västankvarn gård Wickholm Anders Ylhäinen Taito Yli-Kesti Jaakko Zeilstra Anja Åberg Karl Åkerlund Johan Örthen Peter Östberg Magnus

Uusi toiminnanjohtaja tentissä

Maanomistajain liiton uusi toiminnanjohtaja Kimmo Collander aloitti työnsä marraskuussa.

Teksti: Seppo Iisalo

Mihin aiot tarttua ensi töiksesi?

– Liitolla on uusi kunnianhimoinen stra tegia. Sen toimeenpano on ohjenuorana tu levien kuukausien toiminnalle. Kaksi eri tyisen tärkeää aihekokonaisuutta nousee esille: yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja liiton taloudellisen pohjan vahvistaminen.

Miksi Maanomistajain liittoa tarvitaan?

– Maanomistajain liiton tärkein tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen. Toimimme maanomistus oikeuden vahvistamiseksi, maan omista misen taloudellisten edellytysten paran tamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi.

– Omaa sydäntäni lähellä on liiton toi mintaan kuuluva vanhan arvokkaan ra kennuskannan hyödyntäminen ja kulttuu rimaiseman kehittäminen.

Miksi kannattaa liittyä Maanomista jain liiton jäseneksi?

– Maanomistajiin kohdistuu koko ajan li sää painetta. Uusia maankäyttöön liittyviä lainsäädäntöesityksiä tulee niin Helsingistä kuin Brysselistäkin. Jäsenet mahdollistavat sen, että maanomistajien ääni tulee kuulluk si ja ymmärretyksi päättäjien parissa.

– Liiton toiminnassa jäsenet kohtaavat samankaltaisissa tilanteissa olevia muita maanomistajia. Tilaisuuksissamme saa lisää tietoa maanomistajuuteen ja arvo rakennuksiin liittyvissä kysymyksissä. Jäsenetuihin kuuluvat myös neuvonta, jä senlehti, juridinen tuki ja alennuksia.

Miten sinuun saa parhaiten yhteyden?

– Sähköpostilla kimmo.collander@maan omistajainliitto.fi tai puhelimitse 045 2215 151.

Sydämelliset kiitokset jäsenille ja luottamushenkilöille näistä ikimuistoisista vuosista! Kimmolle kaikkea hyvää uudessa tehtävässä maanomistajien edunvalvonnassa. Tehtävää riittää. Tuija Nummela, toiminnanjohtaja 1/2007–10/2022

KUKA?

KIMMO COLLANDER

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja

Ikä: 53

Kotipaikkakunta: Kirkkonummi Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta Koulutus: Yo-merkonomi, politices magister, M. Sc. In Agricultural Science Edelliset työpaikat: Euroopan parlamentin liberaaliryhmä, Pörssisäätiö, valtiovarainministeriö, Kaiku Helsinki, Rud Pedersen Public Affairs

Kimmo Collander on aiemmin toiminut vuoden verran Maan omistajain liiton hallituksen varajäsenenä ja rakennushis toriallisen jaoksen jäsenenä.

OIKEUSTAPAUKSIA

KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

KHO:2022:126 4.11.2022/42

Ympäristölupa — Viranomaisen muutoksenhaku oikeus — Aluehallintovirasto — Yleissäännös — Erityissäännös

Vaasan hallinto-oikeus oli yhtiön valituksesta muuttanut aluehallintoviraston antamaa ympä ristölupapäätöstä. Aluehallintovirasto haki oi keudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (HOL) 109 §:n 2 momentin yleissäännöksen nojalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yhtiö oli aluehallintoviraston valituksen joh dosta antamassaan selityksessä kiinnittänyt huomiota siihen, että lain esitöiden mukaan aluehallintoviraston oikeus hakea muutosta mainitun säännöksen nojalla olisi ollut rajoitettu vain tiettyihin tilanteisiin, joista esillä olevassa asiassa ei yhtiön mukaan olisi ollut kysymys. Tä män vuoksi korkein hallinto-oikeus otti kantaa aluehallintoviraston muutoksenhakuoikeuteen ennen pääasian ratkaisua.

Ympäristönsuojelulain 191 §:ssä oli erityis säännös viranomaisen valitusoikeudesta ym päristönsuojelulain mukaisessa asiassa. Mai nitussa erityissäännöksessä ei ollut säädetty valtion lupaviranomaisen oikeudesta hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeuden päätök seen. Asiassa tuli siten sovellettavaksi HOL 109 §:n 2 momentin yleissäännös, jonka mu kaan alkuperäisen hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella oli oikeus hakea muutosta va littamalla hallintotuomioistuimen päätökseen, jolla hallintotuomioistuin oli kumonnut viran omaisen päätöksen tai muuttanut sitä.

Lain esitöistä ilmeni, että sääntelyä oli ollut tarkoitus muuttaa. HOL 109 §:n 2 momentin yksiselitteinen sanamuoto ei myöskään antanut tukea sellaiselle tulkinnalle, että alkuperäisen päätöksen tehneen viranomaisen valitusoikeutta olisi rajoitettu koskemaan vain tiettyjä tilanteita.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että aluehallin tovirastolla oli alkuperäisen päätöksen tehnee nä viranomaisena oikeus hakea HOL 109 §:n 2 momentin nojalla valittamalla muutosta hallintooikeuden päätökseen ilman muutoksenhakuun liittyviä rajoituksia.

KHO:2022:116 5.10.2022/H2895

Elintarvikevalvonta — Luonnonmukainen tuotan to — Kielto markkinoida tuotetta luonnonmu kaisena — Viranomaisen selvittämisvelvollisuus — Eläinsuojelulain mukaiset tarkastukset ja pää tökset — ELY-keskus

ELY-keskus oli päättänyt eläinsuojelutarkas tuksilla 29.5.2018 ja 5.10.2018 havaittujen

vakavien puutteiden johdosta, että A:n tilan eläintuotteita (maito/liha) ei saa markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina. Markkinointikiel to oli määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta. Hallinto-oikeus oli A:n valituksen enemmälti hy läten muuttanut markkinointikiellon määräajan yhdeksi vuodeksi seitsemäksi kuukaudeksi.

Tilalla oli luonnonmukaisen tuotannon val vonnasta annetun lain (luomulaki) mukaisessa tarkastuksessa havaittu vain lieviä, huomautuk sen tai korjauskehotuksen aiheuttavia puutteita. Luomulaissa ei säädetty mainitun lain suhtees ta eläinsuojelulakiin eikä siitä, että myös kan sallisen eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten täyttäminen olisi edellytyksenä sille, että tuotan to täyttää luomutuotannolle asetetut vaatimuk set. ELY-keskus ei myöskään ollut eläinsuojelu lain mukainen valvontaviranomainen.

Sen sijaan sellaisenaan suoraan sovelletta vassa neuvoston asetuksessa säädettiin myös eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja käyttäytymis tarpeiden huomioon ottamisesta. Asetuksen 1 artikla 4 kohta huomioon ottaen tämä tarkoitti myös muun muassa eläinten ruokkimista kos kevien kansallisten säännösten soveltamista. Neuvoston asetuksen 14 artiklan b kohdan viii alakohdan mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viitatut säännökset huomioon ottaen neuvoston asetuk sen 30 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa ja luo mulain 32 §:n 2 momentissa mainittu säännös ten rikkominen koski myös eläinsuojelulaissa säänneltyä eläintenpitoa. ELY-keskus oli siten hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaisen sel vittämisvelvollisuutensa puitteissa voinut asiaa ratkaistaessa ottaa huomioon asianomaisten viranomaisten eläinsuojelua koskevien kansal listen säännösten noudattamista valvoessaan hankkiman erillisen selvityksen.

Luomulaissa ei ollut määritelty perusteita kiellon pituuden arvioinnille. Tilan nautojen pitoa koskevat puutteet eivät olleet olleet tilanteen osittainen parantuminen huomion ottaen vaka vuudeltaan sellaisia, että kielto olisi tullut mää rätä pisimpänä mahdollisena. Kun otettiin myös huomioon, että nautojen pidon havaitut puutteet oli ollut mahdollista poistaa suhteellisen lyhyen ajan kuluessa ja että A oli myös pyrkinyt pois tamaan niitä, hallinto-oikeuden päätöksen mu kainen yhden vuoden ja seitsemän kuukauden kielto oli seuraamuksena liian pitkä ja kiellon voimassaoloa oli syytä lyhentää 12 kuukauden mittaiseksi.

KHO:2022:113 19.9.2022/37

Ympäristölupa — Ympäristöluvan muuttaminen toiminnanharjoittajan ilmoituksesta — Ilmoitus asia — Eläinsuoja — Paras käyttökelpoinen tek niikka — Lietelantasäiliön kattaminen Aluehallintovirasto oli myöntänyt A:lle ympäris töluvan eläinsuojalle muun muassa lehmien pitoon. Ympäristöluvan mukaan lietelantasäiliöt

tuli kattaa kiinteällä katteella. A oli hakenut alue hallintovirastolta ympäristöluvan muuttamista niin, että lietelantasäiliöt olisi voitu kiinteän kat teen sijaan kattaa merkittävästi edullisemmalla kelluvalla katteella. Koska toiminta ei ympäris tönsuojelulain muutoksen takia edellyttänyt enää lupaa, A:n hakemus käsiteltiin kunnan ym päristönsuojeluviranomaisessa ilmoitusasiana.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli hylännyt A:n ilmoituksen, koska kelluvalla kat teella peitettyjen lietelantasäiliöiden etäisyys hajusta mahdollisesta häiriintyvistä lähimmistä kohteista ei olisi täyttänyt eläinsuoja-asetuksen mukaista vähimmäisetäisyyttä.

Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen muun ohella siksi, ettei A:n ilmoituksessa ollut esitetty eläinsuojatoimintaan mitään toiminnal lista muutosta.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kyse siitä, voitiinko A:n eläinsuojaan soveltaa eläin suoja-asetusta ja edellyttikö ympäristöluvan muuttaminen toiminnallista muutosta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että käsitel täessä A:n ilmoitusta ympäristönsuojeluviran omaisessa asiassa ei ollut käynyt ilmi, että lietelantasäiliöiden kattamistavan muutoksesta voisi aiheutua eräistä naapuruussuhteista an netun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. A:n eläinsuojan ympäris töluvan muuttaminen voitiin siksi käsitellä ilmoi tusmenettelyssä.

Korkein hallinto-oikeus totesi ottaen huomi oon eläinsuoja-asetuksen siirtymäsäännökset, ettei A:n eläinsuojaan sovellettu vähimmäisetäi syyttä koskevia asetuksen säännöksiä. Lietelan tasäiliöistä aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemistä tai rajoittamista koskevat asetuksen säännök set voitiin kuitenkin ottaa huomioon asiassa saatuna selvityksenä arvioitaessa ilmoituksen varaista eläinsuojaa koskevia parhaan käyttökel poisen tekniikan vaatimuksia. A:n ilmoitusta rat kaistaessa oli tämän vuoksi otettava huomioon, että ilmoituksessa tarkoitetut lietelantasäiliön vaihtoehtoiset kattamistavat olivat eläinsuojaasetuksen mukaan toisiinsa verrannollisia nau tojen lannan varastointitiloista aiheutuvan haju haitan ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei ympäris töluvan muuttaminen ympäristönsuojelulain 89 §:n 1 momentin mukaisesti toiminnanharjoit tajan ilmoituksesta edellyttänyt toiminnallista muutosta.

Hallinto-oikeuden ja kunnan ympäristönsuo jeluviranomaisen päätökset eivät olleet perus tuneet lakiin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja kunnan ympäristönsuo jeluviranomaisen päätökset ja palautti asian ympäristönsuojeluviranomaiselle uudelleen kä siteltäväksi.

Tilanhoitajilta saat henkilökohtaisen metsäasiantuntijan, jonka avulla saavutat tavoitteesi rikkaammasta metsästä.

PUHEENJOHTAJA

Reijo Karhinen vuorineuvos Savonlinna rt.karhinen@gmail.com (Ellen Rydbeck, Hattula)

VARAPUHEENJOHTAJA

Fredrik Pressler MMM Porvoo puh 050 5988821 fredrik.pressler@gmail.com (Kimmo Collander)

Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi (Mikael Jensen)

JÄSENET

Tomas Landers

metsänhoitaja, Inkoo puh 050 3500760 tomas.landers@tilanhoitajat.fi (Aarne Schildt, Porvoo)

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi puh 040 724 2706 kari@raihalaw.fi (Tommi Lunttila)

Maanomistaja_7.3.2018.pdf 1 7.3.2018 15.50

Eine Rosenberg-Riihimäki metsätalousyrittäjä Hartola puh 040 541 8084 eine.rosenberg.riihimaki@gmail.com ( Tiina Hämeenniemi, Heinola)

TOIMINNANJOHTAJA

Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

Juha Pylväs kansanedustaja Ylivieska puh 050 5884536 juha.pylvas@eduskunta.fi (Tuomas Kettunen) Maa-

• kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat

• yksityistiet, kiinteistötoimitukset

• tie- ja lunastustoimitusasiat

• ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat

• ympäristölupa-asiat

• maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen ja maa-aineisten arviointi

• maa- ja metsätilojen erityiskysymykset ja sopimusasiat

MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen mukaisesti. Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) palvelevat teitä maanlaajuisesti.

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Hou ses Associations (EHH) -järjestössä.

RAKENNUSHISTORIALLISEN JAOKSEN HALLITUS 2022

PJ Henrik Creutz

Christine Linder

Harri Männistö

Fredrik Pressler

Eine Rosenberg-Riihimäki Wilhelm Brummer

ASIANTUNTIJAT

Wilhelm von Nandelstadh

Hannele Helkama-Rågård

Ilta-Kanerva Kankaanrinta Kimmo Collander

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2022 (suluissa varajäsenet)

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. – THE FINNISH LANDOWNERS’ ORGANIZATION

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvon tajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landow ners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄT

Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomis tajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maan omistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätös vallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyn tämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET

• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koske van lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaise man ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoi maisena ja viihtyisänä.

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maan omistajien kannalta hyväksyttävinä.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgiv ningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER

Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmande rätt. Förbundet främjar nyttjandet av med lemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING

• Att trygga och utveckla den privata jordä ganderätten. Lagstiftningen gällande jord ägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

Förbundet verkar för långsiktig vård av na turen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livs kraftig och trivsam landsbygd.

Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

The Finnish Landowners’ Organization pro vides advice and safeguards the interests of significant private landowners in Finland. In 1996, this registered association joined ELO (European Landowners´ Organization). The Finnish organization was established in 1945.

FUNCTIONS OF THE ORGANIZATION

The functions of the Finnish Landowners’ Or ganization consist of safeguarding and devel oping the position of Finnish landowners and providing advice to them. The organization promotes the right to private land ownership, improvement of financial means to own land, and the decision making power of landown ers, as well as management of old valuable real estate and cultural landscape.

GOALS OF THE ORGANIZATION

• To preserve and promote the right to private land ownership. The legislation concerning land ownership must be transparent, equal and consistent. The statutes must be cor rectly targeted and unambiguous.

• To promote long-term oversight of cultural landscape and natural environment in har mony with agriculture and forestry.

• To keep rural areas vibrant and comfort able.

• To preserve everyman’s-rights on a level acceptable to landowners.

TOIMISTO

Annankatu 12, 00120 Helsinki | 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander www.maanomistajainliitto.fi

LIITY JÄSENEKSI – BLI MEDLEM

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 150 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / Adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

www.europeanhistorichouses.eu www.europeanlandowners.org

Postimaksu valmiiksi maksettu

Maanomistajain liitto ry Tunnus 5022359 00003

VASTAUSLÄHETYS

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenemme saavat 10 % alennuksen Arviointikeskuksen lakiasia- ja kiinteistöarviointi asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.

PIDÄ METSÄSI RIKKAANA

UPM Kasvu -kumppanina voit hankkia metsällesi FSC®-sertifioinnin, joka on merkki laadukkaasta ja kestävästä metsänhoidosta. Kumppanina olet aina etusijalla puukaupoilla ja maksamme puullesi reilun FSC-hintalisän. Liittyminen käy helposti, sillä hoidamme puolestasi kaikki FSC-sertifiointiin liittymisen työvaiheet.

RYHDY KUMPPANIKSI upmmetsa.fi/kumppanuus