EKO Porvoon Energia 2/2020

2 2020

Eko

PORVOON ENERGIA YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI MITTAVA KEHITYSOHJELMA ALKANUT

SAARISTOLAISTILA NUOREMMISSA KÄSISSÄ

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKAS OHJAUS LAAJENEE

Kaukolämmöntuotanto kehittyy 2020-luvulla

Lammastilalla eletään vuodenaikojen mukaan

Tavoitteena kattava järjestelmä

2/2020 Eko 1

Valitsemalla

ympäristöystävällistä energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista

KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON PÄÄSTÖTÖNTÄ www.pbe.fi info@pbe.fi

Eko TÄSSÄ NUMEROSSA

16

22 10 5 UUTISIA Muuttopuhelin, Careeria tuottaa aurinkosähköä, Akilles mukana ilmastotyössä 8 PORVOOLAISET KIINNOSTUNEITA ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ Energiasäästöön kannustava neuvonta toimii.

10 MITTAVA KEHITYSOHJELMA ALKANUT Porvoon Energia on valmistellut linjauksia kaukolämmöntuotannon kehittämiselle 2020-luvulla.

26

24 15 VALMIINA LÄMMITYS­KAUTEEN Tolkkisten molemmat biolämpövoimalat on huollettu uutta lämmityskautta varten.

16 SAARISTOLAISTILA NUOREMMISSA KÄSISSÄ Pellingin saaristossa, meren rannalla sijaitseva Sundön lammastila huokuu historiaa.

20 YHTEISTYÖKUMPPANIT Creative Peak on yksi uusista yhteistyökumppaneistamme.

22 VESIVOIMA­OSTOKSILLA NORJASSA Uusin hankinta hyödyntää vesivoimaa Norjan ja samalla Euroopan suurimmasta mannerjäätiköstä.

24 KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKAS OHJAUS LAAJENEE Tavoitteena kattava järjestelmä.

26 SEKÄ KULUTTAJA ETTÄ TUOTTAJA Aurinkopaneelien tai tuulivoimalan ylijäämäsähkön voi myydä.

29 HANKEKARTTA Porvoon Energian ajantasaiset hankkeet.

2/2020 Eko 3

PÄÄKIRJOITUS

EDELLÄKÄVIJÄN - JOSKUS - VÄHEMMÄN KIITOLLINEN ROOLI alueellisista päästöistä. Ei mitään kansallisia keskiarvoja enää.

Meidän on korkea aika saada päästölaskuri, joka esimerkiksi osoittaa paljonko me Porvoon Energiassa olemme olleet aikaamme edellä. Kuten olemme nytkin, tutkiessamme Kilpilahden hyötylämpöä ja geotermista lämpöä sekä paikallisesti että yhdessä 14 muun energiayhtiön kanssa.

Kaukolämpöverkko tulee myös tulevaisuudessa muodostamaan luonnollisen ja tarkoituksenmukaisen perustan monen kaupungin ja taajaman lämmitysinfralle. Yksi kaukolämpöverkkojen monista eduista on mahdollisuus käyttää veden lämmittämiseen uusiutuvien polttoaineiden lisäksi monia muita energianlähteitä kuten geoterminen energia. Sen takia myös geolämpö sisältyy lämmöntuotantomme kehitysohjelmaan 2020-luvulla.

Patrick Wackström toimitusjohtaja, energianeuvos

Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 Porvoo puh. 019 661 411 www.pbe.fi info@pbe.fi

4 Eko 2/2020

KUVA: MAARIT GABRIELSSON

Porvoon Energia on jo monta vuotta kulkenut kehityksen kärjessä kohti yhä pienempiä ilmastopäästöjä ja pienempää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista energian tuotannossa.

Kärjessä aiomme pysyä myös jatkossa, minkä selvästi osoitamme lämmön tuotannollemme laadituilla strategisilla kehityslinjauksilla 2020-luvulle.

Tämän kunnianhimoisen ohjelman toteuttaminen on tänä vuonna aloitettu lämpöakun rakentamisella Kevätkummussa.

Sallittakoon minun tehdä muutamia pohdintoja edelläkävijänä olemiseen liittyen.

Olemme olleet aikaamme edellä monessa asiassa, kuten Tolkkisten vanhan höyryvoimalan uudistamisella biolämpövoimalaitokseksi jo vuonna 2002, jolla nostimme uusiutuvan polttoaineen osuuden kaukolämmön tuotannossamme noin 70 prosenttiin, siis kohta 20 vuotta sitten. Nyt tuotanto on ollut jo monta vuotta melkein täysin päästötöntä.

Tämä on kuitenkin ilmeisesti jäänyt joiltain paikallisilta päätöksentekijöiltä huomaamatta, päätellen niistä keskusteluista, joita käytiin kaupunginhallituksessa aikaisemmin tänä vuonna Länsirannalla nyttemmin jo rakenteilla olevan päiväkodin lämmitystavan valintaan liittyen. Keskusteluissa pidettiin tarjottuamme kaukolämpöä päästölähteenä. Lopulta valinta kohdistui kuitenkin onneksi kaukolämpöön.

Ongelman tässä yhteydessä muodostaa selvästi se, että kaukolämmön hiilenjalanjälki arvioidaan koko maan keskiarvopäästöjen perusteella. Todellisuudessa nykyään ainakin puolet kaikesta kaukolämmön tuotannosta Suomessa tapahtuu uusiutuvilla energialähteillä, mikä, kuten meidän tapauksessamme tarkoittaa käytännöllisesti katsoen nollapäästöjä. Aluekohtainen tarkastelu antaisi totuudenmukaisemman kuvan.

Tämän takia olemme Paikallisvoima ry:ssä tehneet aloitteen uudesta arviointitavasta, joka antaisi mahdollisimman tarkan kuvan kaukolämmön paikallisista ja

Päätoimittaja Ella Kaasinen Toimittajat Patrick Wackström Rolf Gabrielsson Maarit Gabrielsson Maria Käki Seppo Iisalo

Ulkoasu Sherpa Taitto Creative Peak Paino Painotalo Plus Digital Oy Painos 30 000 kappaletta

UUTISIA

Porvoon Sähköverkon käytössä oleva Aidon One -palvelu nopeuttaa vikojen korjausta ja auttaa selvittämään osan niistä puhelimitse.

Aidon One -palvelua käyttävät Porvoon Sähköverkon oman henkilöstön lisäksi myös urakoitsijoiden työntekijät.

– Sen avulla saamme nopeasti tiedon mittarilta tulevasta tai asiakkaan tekemästä vikailmoituksesta. Palvelu toimii karttanäkymän kautta, joten se helpottaa vikojen paikantamista ja työn suunnittelua, Porvoon Sähköverkon asiakkuuspäällikkö Tomas Nordström kertoo.

VIKAILMOITUKSET SUORAAN TYÖLISTALLE Porvoon Sähköverkko huolehtii sähkön jakelusta 35 000 käyttöpaikalle. Lisäksi se tarjoaa kokonaisvaltaisen tie- ja katuva-

KUVA: SHERPA

Aidon One -palvelu nopeuttaa vikojen korjaamista laistuspalvelun Porvoon kaupungille.

Aidon One -vikailmoituspalvelun avulla asiakkaat voivat raportoida sähkönjakeluun liittyvistä ongelmista, esimerkiksi sammuneesta katuvalosta.

Porvoossa on noin 15 000 katuvalopistettä.

– Kun ulkona liikkuva huomaa, että kadunpätkä on pimeänä, hän voi tehdä vikailmoituksen sijaintitietoineen puhelimitse vaikka heti. Mukaan voi liittää kuvan. Ilmoitus ilmestyy saman tien vikailmoituspalvelun kartalle, ja Aidon One luo siitä automaattisesti työmääräimen. Illalla palveluun tehty ilmoitus on sitten aamulla asentajan työlistalla, Tomas Nordström kertoo.

LUONNOLLINEN VALINTA Päästötöntä ja hiilineutraalia energiaa

”Hälytysominaisuuden ansiosta vikakäyntien määrä on puolittunut.”

Muuttopuhelin palvelee Kun muutat uuteen kotiin, saat sähköt helposti ja sujuvasti heti käyttöön soittamalla Porvoon Energian muuttopuhelimeen puh. 019 661 4230.

KUVA: NIKO LAURILA

Muuttopuhelin palvelee suomeksi ja ruotsiksi maanantaista perjantaihin klo 8–18.

Kaukolämpöä suoraan Tolkkisista Gammelbackaan Ensi vuonna kaikki Gammelbackan kiinteistöt saavat kaukolämpönsä suoraan Tolkkisista.

Kaukolämpö on aiemminkin toimitettu Tolkkisista, mutta Gammelbackan keskuksen lämmönvaihtimen kautta. Saneerauksen jälkeen kaukolämpö tulee Gammelbackan kiinteistöihin suoraan Tolkkisista.

Vuoden 2020 aikana on uusittu 3 km kaukolämpöputkea Gammelbackassa.

Kannattaa hyödyntää!

Ota käyttöösi maksuton sähköverkon häiriövahti Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston.

Lisätietoja: pbe.fi/hairiovahti/

2/2020 Eko 5

UUTISIA

AKILLES MUKANA ILMASTOTYÖSSÄ

KUVA: PBE

Porvoon Akilles, joka on yksi maamme menestyneimmistä pyöräilyseuroista, ottaa vahvasti kantaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ”Racing For The Future” -teeman puitteissa se yhdistää kilpapyöräilyn ja ilmastotyön pyöräilylupausten, hienon lajin ja koko maapallon puolesta.

– Olemme kehittäneet aivan uudenlaisen, nettipohjaisen palvelun, jonka kautta jokainen suomalainen voi osallistua maailmanlaajuiseen ilmastotyöhön, sanoo Akilles Green Teamin joukkueenjohtaja Ari Långsjö.

Porvoon Energia on Akilleksen pääyhteistyökumppani, jolle ekologisuus on perusarvo.

– Haluamme Akilleksen kanssa edistää kestävää kehitystä. On hienoa, että on löytynyt uusi tapa, jolla päästään ruohonjuuritasolla vaikuttamaan ilmastonsuojeluun, Porvoon Energian toimitusjohtaja, energianeuvos Patrick Wackström toteaa.

Tiesitkö, että pyöräily on yksi ekologisimmista tavoista liikkua paikasta toiseen.

Loviisan Lämpö on loviisalaisten uusi lämmönjakelukumppani

Muuttaessasi valitse MUUTTOPUHELIN 019 661 4230 Sähköt helposti ja sujuvasti uuteen kotiisi!

Palvelemme pidempään: ma-pe klo 8-18 Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@pbe.fi ma–to 9–17.00 | pe 9–15.00

www.pbe.fi

6 Eko 2/2020

Porvoon Energian Loviisan lämpöliiketoiminta on kokonaisuudessaan siirtynyt CapMan Infralle.

Kaukolämpöverkosta vastaa nyt itsenäinen lämmönjakelukumppani Loviisan Lämpö.

Loviisan kaukolämpöverkkoon on kytketty noin 300 kiinteistöä ja asiakaskunta on kasvanut tasaisesti. Loviisan lämmöntuotanto käyttää polttoaineena 100-prosenttisesti uusiutuvaa biomassaa.

– Suunnittelemme alueen kaukolämpöverkon laajentamista, vakaata hinnoittelua ja toimitusvarman lämmönsaannin turvaamista Loviisan kotitalouksille ja yrityksil-

le, Loviisan Lämmön hallituksen puheenjohtaja Ville Poukka toteaa.

Porvoon Energian toimitusjohtaja energianeuvos Patrick Wackström on tyytyväinen siihen, että hyvä uusi omistaja jatkaa Loviisan kaukolämpöinfrastruktuurin kehittämistä.

LASKUTUS UUSIKSI Loviisan kaukolämpöasiakkaiden laskutus on myös siirtynyt Loviisan Lämmölle.

Porvoon Energian kanssa aiemmin e-laskun tehneet asiakkaat saavat laskutuksen siirryttyä ensimmäisen laskun paperisena. Sen jälkeen on mahdollista tehdä uusi e-laskusopimus Loviisan Lämmön kanssa.

Aurinkopaneelit ovat viime keväästä lähtien tuottaneet puhdasta energiaa Careerian Perämiehentien toimipisteen käyttöön.

Aurinkosähköjärjestelmä asennettiin helmikuussa. Sen toimittivat Playgreen Finland Oy ja Porvoon Energia.

– Jo keväällä aurinkoiset säät tuottivat kiinteistön katolta puhdasta aurinkoenergiaa oppilaitoksen käyttöön, vieläpä ennakoitua paremmin, kertoo Porvoon Energian ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen.

Aurinkopaneeleiden asennustavassa optimoitiin energian tuotto koko katon käytössä olevalta pinta-alalta.

– Paneelit on asennettu itä–länsi-suuntaisesti, jolloin tuotto jakautuu tasaisesti aamusta iltaan.

Playgreenin toimitusjohtaja Jouni Penttinen pitää Careerialle toteutettua aurinkosähkövoimalaa hyvänä esimerkkinä paikallisten osaajien yhteistyöstä puhtaamman tulevaisuuden puolesta.

– Se helpottaa porvoolaisten asiakkaiden siirtymistä päästöttömään energian tuotantoon.

A-yhtiöillä onnistunut aurinkopaneelipilotti

KUVA: SHERPA

Porvoolainen vuokratalokonserni A-yhtiöt on aloittanut aurinkoenergian tuottamisen seitsemässä vuokratalokohteessaan.

Omilla aurinkopaneeleilla talteen kerätty energia hyödynnetään pääosin talojen omassa sähkönkulutuksessa.

A-yhtiöiden seitsemään kohteeseen on asennettu noin 1000 aurinkokennoa.

Jo muutaman kuukauden kokeilun perusteella ne ovat tuottaneet uusiutuvaa energiaa kolme prosenttia koko A-yhtiöiden sähkönkulutuksesta.

Tavoitteena on tuottaa viisi prosenttia A-yhtiöiden talojen kuluttamasta sähkös-

KUVA: NIKO LAURILA

Careeria tuottaa ja käyttää aurinkosähköä

Järjestelmässä on käytetty uusinta tekniikkaa. Samalla on minimoitu katon painokuormarasitus ja katolla olevien varjostumien vaikutus tuotantoon.

tä vuoteen 2024 mennessä.

A-yhtiöiden kiinteistöjohtaja Teppo Riski uskoo, että tavoitteeseen on mahdollista päästä yhteistyössä Porvoon Energian kanssa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. Jatkossa pyrimme vielä moninkertaistamaan voimaloiden määrän, hän sanoo.

Porvoon Energia tukee paikallista uusiutuvan energian tuotantoa.

– Kerrytämme tällä pilotilla kokemusta tulevaisuuden energiayhteisöjen varalta, Porvoon Energian ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen toteaa.

Seuraa vikapalveluamme! pbe.fi/vikapalvelut/

2/2020 Eko 7

TEKSTI: SEPPO IISALO || KUVITUS: JUKKA PYLVÄS

Porvoolaiset KIINNOSTUNEITA energiansäästöstä Porvoolaiset ovat kiinnostuneita energiansäästöstä ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Energiasäästöön kannustava neuvonta toimii erityisen hyvin silloin, kun energiankulutusta seurataan muutoinkin kotitaloudessa.

Energianeuvonnan vaikutuksia tutkittiin noin vuoden ajan ainutlaatuisessa kokeiluhankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston ja SYKEn BCDC Energian tutkijoiden sekä Energiaviraston, Motivan ja Porvoon Energian asiantuntijoiden kanssa.

Porvoon Energialla oli keskeinen rooli kokeilun mahdollistamisessa ja toteutuksessa.

700 PORVOOLAISTA KOTITALOUTTA MUKANA

Kokeiluhanke toteutettiin Porvoon Energian asiakkaiden parissa marraskuun 2018 ja joulukuun 2019 välisenä aikana.

Tutkimukseen osallistui lähes 700 kotitaloutta Porvoon alueelta.

– Tutkimukseen osallistuneille kotitalouksille lähetettiin kuukausittain sähköpostitse uutiskirjeitä, jotka sisälsivät monipuolisesti erilaisia energiansäästövinkkejä, tutkija Enni Ruokamo kertoo.

Lisäksi yhdelle ohjattavista ryhmistä kehitettiin online-palveluun vertailutyökalu, jonka avulla kotitalous pääsi tarkastelemaan omaa sähkönkulutustaan suhteessa muihin samankaltaisiin kotitalouksiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää energianeuvonnan ja sähkönkulutuksen vertaisvertailupalvelun vaikutuksia kotitalouksien sähkönkulutukseen.

TUUPPAUS TEPSII

Tutkija Enni Ruokamo kertoo, että energiansäästöön kannustava neuvonta toimi etenkin sähkönkulutusta muutoinkin seuraavien kotitalouksien joukossa.

– Sähkönkulutuksen seuraamisesta vähemmän kiinnostuneiden keskuudessa energianeuvonnalla

ei sen sijaan havaittu vaikutusta suuntaan tai toiseen.

Vaikutuksissa korostui myös kausivaihtelu.

– Energiansäästöön kannustaminen matalamman kulutuksen vuodenaikoina eli keväällä ja kesällä oli haasteellista, kun taas talvikuukausina energianeuvonta johti sähkönkulutuksen selkeään vähentämiseen.

Ruokamo sanookin, että neuvonnan tulee olla ajankohtaista ja sellaista, että sieltä löytyy vaihtelevasti erilaisia toimenpiteitä ja vinkkejä kunkin kotitalouden omiin ja vuodenajan tarpeisiin.

– Myös personointi osoittautui toimivaksi keinoksi energianeuvonnassa. Moni ilmaisi pitäneensä uutiskirjeissä olevista tiedoista, jotka käsittelivät omaa sähkönkulutuksen tasoa.

KIITOS OSALLISTUNEILLE

Porvoon Energia haluaa jatkossakin olla kokoluokkansa ympäristöystävällisimpiä energiayhtiöitä Suomessa, ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen toteaa.

– Informaatio-ohjaustutkimus sopii tähän tavoitteeseen erinomaisesti.

Rouhiainen korostaa, että energiatehokkuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa yhteistoimintaa asiakkaiden kanssa. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä hän mainitsee kysyntäjoustot.

Rouhiainen kiittää Porvoon Energian asiakkaita tutkimukseen osallistumisesta ja lisää, että yhteistyö Oulun yliopiston ja SYKEn BCDC Energian tutkijoiden sekä Energiaviraston ja Motivan kanssa on mahdollistanut tämän kokoluokan tutkimuksen.

Raportti: Informaatio-ohjauksen vaikutukset kotitalouksien sähkönkulutukseen – oppeja satunnaiskokeilusta, 2020

8 Eko 2/2020

Arjen keinoja vähentää kulutusta ja päästöjä

Nämä laitteet saattavat nostaa sähkönkulutusta

Vanhat tai rikkoutuneet kodinkoneet ja viihdeelektroniikka

Osta kotiin uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja lämpöä.

Sammuta laitteet ja valot, kuin niitä ei tarvita.

Hallitse huone­ lämpötiloja fiksusti, hyödynnä automaatiota.

Sähkökiuas

Lattialämmitys esimerkiksi märkätiloissa

Hyödynnä joukkoliikennettä, pyöräile ja kävele lyhyet matkat.

Halogeeni- ja hehkulamput Vanhat tai huonosti säädettävät sähköpatterit

Hyödynnä auton ja laitteiden vuokrauspalveluita ja yhteiskäyttöä.

2/2020 Eko 9

10 Eko 2/2020

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA, SHERPA

MITTAVA KEHITYSOHJELMA ALKANUT PORVOON ENERGIA ON VALMISTELLUT LINJAUKSIA KAUKOLÄMMÖNTUOTANNON KEHITTÄMISELLE 2020-LUVULLA. ARVIO KOKO KEHITYSOHJELMAN INVESTOINTIKUSTANNUKSIKSI ON NOIN 45 MILJOONAA EUROA, MUTTA TÄSSÄ VAIHEESSA SUURUUSLUOKKAA OSOITTAVA. SUMMA TARKENTUU SITÄ MUKAA, KUN VALMISTELUT ETENEVÄT. OHJELMA ON TÄNÄ

K

VUONNA SIIRTYNYT TOTEUTUSVAIHEESEEN.

Kehitysohjelma sisältää lämpövaraston, lämpöpumppulaitoksen Tolkkisten voimalaitosten kylkeen, geolämmön tutkimushankkeen, uuden kattilalaitoksen Tolkkisiin, optiona jäännöslämmön hyödyntämisen Kilpilahdesta ja uudet kaasukattilat Harabackan tuotantolaitokseen.

Toimitusjohtaja Patrick Wackström toteaa, että taustalla merkittävänä konkreettisena lähtökohtana on tarve korvata Tolkkisten vanhemman biolämpövoimalaitoksen kattilayksikkö uudella tuotantokapasiteetilla.

– Kattila on ohittanut laskennallisen käyttöikänsä, huoltotarve on suuri ja varaosien saatavuus on osin jo hankalaa, joten kattilan uusiminen on kehittämisstrategian keskeisimpiä osia tavoitteessamme ylläpitää ja edelleen parantaa kaukolämmön

hyvää toimitusvarmuutta.

Investointikustannuksiltaan uusi kattilalaitos on kallein ohjelmaan sisältyvistä hankkeista. Se vaikuttaa myös koko ohjelman toteuttamisaikatauluun, koska Tolkkisten vanhempi voimala on määrä poistaa käytöstä ja lopulta purkaa, eikä uuden laitoksen tuotantokapasiteettia ole mitoitettu korvaamaan täysin poistuvaa kapasiteettia.

Tarvitaan muutakin kapasiteettia, mitä pitää olla valmiina, kun vanha poistuu. Sen takia lämpöakku-, Harabacka- ja lämpöpumppuhanke menevät edelle.

– Strategisella ohjelmalla haluamme myös edelleen vähentää fossiilisten polttoaineiden jo hyvin pientä osuutta kaukolämmön tuotannossa, Patrick Wackström lisää taustoista ja tavoitteista.

2/2020 Eko 11

ENERGIASISÄLTÖ TÄYTEEN LADATUSSA AKUSSA ON RUNSAAT

300

MWH.

Lämpöakku rakennetaan Kipinätien vara- ja huippulämpölaitoksen viereen.

– Fossiilisia polttoaineita kuten maakaasua ja öljyä käytetään vain, kun puuta polttavia kattiloita huolletaan, häiriötilanteiden aikana sekä kaukolämmön huippukulutusaikoina. Kehitysohjelman ratkaisuilla pääsemme käytännössä sataprosenttiseen uusiutuvien polttoaineiden käyttöön.

Wackströmin mukaan taustalla on vahvana osana myös tarve varautua meneillään olevaan voimakkaaseen energiatoimialan muutokseen.

LÄMPÖAKKU RAKENTEILLA

Viimeiset pari vuotta valmistellun kehitysohjelman toteuttamisvaiheeseen siirryttiin tänä vuonna, kun kesällä ohjelman ensimmäisenä investointikohteena ryhdyttiin rakentamaan suurta lämpövarastoa Porvoon Kevätkummussa Kipinätien lämpökeskuksen yhteyteen.

Hanke esiteltiin pääpiirteissään Eko-lehden edellisessä numerossa (1-2020). Kysymys on kaukolämpöverkkoon liitettävästä lämpöeristetystä säiliöstä, joka vähän yksinkertaistaen toimii kuten iso termos.

Kun lämmön kysyntä on pienempää, kuumaa kaukolämpövettä varastoidaan säiliöön ja otetaan käyttöön kysynnän ollessa suurempaa. Tämä vähentää huipputeholaitosten käytön tarvetta. Lämpöakku toimii myös verkkoa varmistavana kaukolämpöveden varastona mahdollisten vuotojen

12 Eko 2/2020

varalle ja parantaa toimitusvarmuutta keskusta-alueella. Toimintaperiaatekin käytiin tarkemmin läpi edellisessä Eko-lehdessä.

Lämpöakku nousee pystymäisenä säiliönä noin 40 metrin korkeuteen syksyn aikana rakennetuille järeille perustuksille. Halkaisijaltaan akkusäiliö tulee olemaan noin 20 metrin kokoinen. Se pystytetään osa osalta korkeutta kasvattaen paikan päällä.

Valmiina säiliöön mahtuu noin 10 000 kuutiometriä kaukolämpövettä. Energiasisältö täyteen ladatussa akussa on runsaat 300 MWh. Lämpöä akusta voidaan ottaa verkkoon noin 30 MW:n teholla. Tätä maksimitehoa akku voi tuottaa noin 10 tuntia.

Investointina runsaan 2 miljoonan suuruinen lämpöakku otetaan käyttöön ensi vuoden syksyllä.

Jatkoa ajatellen varaudutaan rakentamaan lämpöakun yhteyteen sähkökattila, joka tuottaisi kaukolämpöä erityisen alhaisten sähköhintojen aikana. Sähkökattilaa ajatellaan voitavan käyttää erityisen hyvin myös lämpöakun lataamiseen.

Ari Raunio vastaa Porvoon Energialla lämmöstä ja tuotannosta.

HARABACKASTA EI ENÄÄ JATKOSSA SÄHKÖÄ

Osana kaukolämmöntuotannon kehittämisohjelmaa valmistellaan Harabackaan vuonna 1991 rakennetun maakaasulämpövoimalaitoksen muuttamista pelkästään kaukolämpöä tuottavaksi. Nyt se on toimintaperiaatteeltaan niin sanottu CHP-laitos, eli yhdis-

Harabackan maakaasulämpövoimala moottoritien kupeessa tuottaa jatkossa pelkästään kaukolämpöä.

töönotto on ajateltu tapahtuvan aikaisintaan ehkä jo syksyllä vuonna 2024 on Harabackan investoinnin tarkempi suunnittelu, toteutumisvalmistelu ja hankintaprosessi parasta aikaa täydessä käynnissä.

– Tavoite on saada Harabacka-hanke toteutettua lämmityskaudeksi 2021-2022 eli valmiiksi noin vuoden päästä, Raunio toteaa.

LÄMPÖPUMPPUJA TOLKKISIIN

tetty lämmön ja sähkövoiman tuotantolaitos.

– Kulutushuippuja ja häiriötilanteita varten varalla olevaa laitosta ei ole viime vuosina paljoakaan käytetty, Porvoon Energian lämmöstä ja tuotannosta vastaava päällikkö Ari Raunio kertoo.

– Selvityksestä on käynyt ilmi, että ei ole taloudellisesti kannattavaa kunnostaa turbiineja. Nykyisillä markkinahinnoilla ei myöskään kannata tuottaa niillä sähköä, Raunio sanoo.

Turbiinit on näin ollen päätetty poistaa käytöstä ja korvata maakaasukäyttöisillä kuumavesikattiloilla.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että turbiinit puretaan ja niiden tilalle tuotantolaitokseen asennetaan kaksi teholtaan 12 MW:n huippu- ja varatehokattilaa.

Uudella kapasiteetilla on tarkoitus ensisijaisesti varmistaa Tolkkisten laitosten lämmöntuotantoa, mutta samalla kuitenkin myös kaupunkialueen lämmön toimitusta Tolkkisten runkolinjan häiriöiden varalta.

Tarkoitus on myös, että tulevia uusia kaasukattiloita tarvittaessa on mahdollista käyttää lämmöntuotantoon Tolkkisten suunnitellun uuden kattilalaitoksen rakentamisaikana. Koska uuden laitoksen käyt-

Monille kotitalouksille tutut lämpöpumput tekevät tuloaan myös Porvoon Energian tuotantolaitoksiin, tarkemmin sanottuna Tolkkisten voimalaitoksen yhteyteen.

Ne ovat kotitalouksien ilmalämpöpumppuja järeämpiä ja hyödyntävät ilman lämmön sijasta kaukolämpöverkon paluuveden sisältämää jäännöslämpöä.

Vesilämpöpumppulaitosta suunnitellaan toteuttavaksi kahdessa vaiheessa, ensimmäinen vaihe nykyisen uudemman biolämpövoimalaitoksen kattilaa varten ja toinen suunnitellun uuden kattilalaitoksen kattilaa varten.

– Tehdyt selvitykset osoittavat lämpöpumppulaitoksen tuotantokustannusten olevan pienimmät kuin minkään muun tämän kaukolämmöntuotannon kehittämisohjelman investointikohteista, Ari Raunio toteaa.

Lämpöpumppujen toiminnasta johtuen kaukolämmön paluuveden lämpötila alenee, mistä siitäkin Raunion mukaan on hyötyä.

– Hyöty tulee siitä, että alhaisempi lämpötila tehostaa merkittävästi nykyisen biolämpövoimalaitoksen ja tulevan uuden kattilalaitoksen savukaasujen pesureiden toimintaa. Paitsi, että lämpöpumput lisäävät kaukolämmön tuotantokapasiteettia parantavat ne myös tuotannon joustavuutta.

Aivan uusi lämpöpumppujen mahdollistava asia on kiinteistöjen hukkalämpöjen vastaanottamisen kaukolämmön paluuvesiverkkoon.

– Jossain vaiheessa voidaan näin avata kaukolämpöjärjestelmää myös kaksisuuntaiseen liiketoimintaan, Raunio sanoo ja kertoo ensimmäisten alustavien kokeilujen olevan käynnistymässä.

Tarkempi suunnittelu ja toteutusvalmistelu ovat käynnissä. Ehdotetun alkuperäisen aikataulun mukaan ensimmäisen vaiheen käyttöönotto tapahtuisi ensi vuoden syksyllä, eli samoihin aikoihin kuin monen muun tähän kehittämisohjelmaan kuuluvan osion.

– Lienee selvä, että aikataulut tulevat tässä vielä elämään. Meidän pitää huolehtia

2/2020 Eko 13

Lämpöä sittenkin Kilpilahdesta?

Tolkkisten kahden biolämpövoimalaitoksista vanhempi (oikealla) korvataan uudella sen viereen rakennettavalla, pelkästään biolämpöä tuottavalla kattilalaitoksella. Kun kattilaitos on valmis, vanha laitos puretaan jossain vaiheessa.

SUURIN YKSITTÄINEN KEHITTÄMISOHJELMAAN SISÄLTYVÄ HANKE ON UUDEN KATTILALAITOKSEN RAKENTAMINEN TOLKKISIIN.

siitä, että kaikki pysyy niin sanotusti hanskassa, liian monta hanketta toteutuksessa samaan aikaan on haasteellista hallita, Ari Raunio sanoo.

TOLKKISIIN UUTTA VANHAN TILALLE

Suurin yksittäinen kehittämisohjelmaan sisältyvä hanke on uuden kattilalaitoksen rakentaminen Tolkkisiin. Se tulee nykyisen vanhemman biolämpövoimalaitoksen viereen, joka on tarkoitus purkaa, kun uusi kattilalaitos on otettu käyttöön.

Hanke on historiallinen siinä mielessä, että sen myötä poistuu tuotantolaitos, jolla Porvoon Energia on aloittanut kehityksensä kokoluokkansa vihreimmäksi energiayhtiöksi Suomessa. Vuonna 1996 yhtiön omistukseen siirtynyt silloinen höyrylämpövoimalaitos muutettiin vuonna 2002 puuperäistä biomas-

14 Eko 2/2020

saa polttoaineena käyttäväksi. Sen jälkeen viereen rakennettiin vuonna 2013 viimeisintä teknologiaa edustava niin ikään puubiomassalla käyvä biolämpövoimalaitos.

Näiden kahden biolämpövoimalan ja niihin vuosien aikana tehtyjen tehostamisinvestointien ansiosta Porvoon Energian toimittama kaukolämpö on tällä hetkellä lähes sataprosenttisesti uusiutuvaa.

Molemmat ovat CHP-laitoksia, eli niissä tuotetaan samalla polttoainemäärällä yhtä aikaa sekä lämpöä että sähköä. Siinäkin mielessä kirjoitetaan yhtiön historiaan uusi kappale, kun vanhaa biolämpövoimalaa korvaavassa uudessa laitoksessa tullaan tuottamaan pelkästään lämpöä kuten myös aikanaan uudistetussa nyt vielä CHP-tekniikalla toimivassa Harabackan tuotantolaitoksessa.

Uuteen kattilalaitokseen tulee biopolttoainekattila, jossa poltetaan pääosin metsähaketta ja muita puhtaita puupolttoaineita. Kattila varustetaan lämmön talteenottopesurilla, johon johdettavan kaukolämmön paluuveden lämpötilaa alennetaan suunnitellussa lämpöpumppulaitoksessa.

Kattilalaitoksen rakentamisaikataulun Porvoon Energian lämmöstä ja tuotannosta vastaava päällikkö Ari Raunio kertoo olevan kytköksissä lämpöakun, uuden lämpöpumppulaitoksen ja Harabackan uusien kattiloiden toteuttamisaikatauluihin.

– Näiden hankkeiden ansiosta uutta kattilalaitosta voidaan mitoittaa poistuvan

Kilpilahden tuotantolaitoksissa syntyvän lämmön hyödyntämistä Porvoon Energian kaukolämmön tuotannossa on tutkittu monta kertaa, mutta toistaiseksi aina todettu taloudellisesti toteuttamiskelvottamaksi.

Kaukolämmöntuotannon kehittämisohjelmassa se on kuitenkin mukana vaihtoehtona, johon on katsottu olevan sittenkin syytä varautua.

Selitys löytyy Nesteen ajankohtaisista investointisuunnitelmista. Yhtiö valmistelee uuden uusiutuvia polttoaineita valmistavan laitoksen rakentamista joko Kilpilahteen tai Rotterdamiin.

– Kun uutta rakennetaan, voidaan alusta asti huomioida tuotantoprosesseissa syntyvän lämmön talteenottoa hyötymistarkoituksessa, mikä tulee edullisemmaksi kuin tehdä muutoksia sitä varten jo toiminnassa olevaan laitokseen, jolloin myös mahdollisesti hyötylämmön käyttö kaukolämpöverkossamme olisi varteenotettava vaihtoehto, Ari Raunio selvittää.

Iso kysymysmerkki liittyy Nesteen tulevaan päätökseen investoinnin toteuttamispaikasta.

Jos valinta kohdistuu Rotterdamiin, tilanne Kilpilahdesta saatavan hyötylämmön suhteen säilyy ennallaan.

vanhan biolämpövoimalan kattilaa pienemmäksi. Lämmön talteenottopesuri ja kaukolämmön paluuveteen kytketty lämpöpumppu mahdollistavat polttoainetehoon nähden suuren kaukolämpötehon, jota voidaan käyttää hyvin joustavasti. Mutta mainittujen hankkeiden tulee olla valmiit ennen kuin teholtaan suurempi vanha kattila voidaan poistaa ja pienempitehoinen uusi ottaa käyttöön.

Uudelle kattilalaitokselle rakennetaan uudet polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät. Laitosinvestointi on kokonaisuudessa lämmön talteenottopesurin kanssa tämän kehitysohjelman arvokkain.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: NIKO LAURILA

VALMIINA LÄMMITYS­KAUTEEN Tolkkisten molemmat biolämpövoimalat on huollettu uutta lämmityskautta varten.

Molempia laitoksia huolletaan vuosittain.

– Tänä vuonna huoltotyöt aloitettiin suunnitelman mukaisesti vanhemmassa laitoksessa vapun jälkeen, käyttömestari Kaj Kulju kertoo.

Tehtävälista ei hänen mukaansa ollut erityisen pitkä.

– Isoimmat työt liittyvät useimmiten, kuten nytkin kiinteän polttoaineen syöttöön, kiinteän polttoaineen vastaanotosta syöttölaitteisiin ja kattilaan, mutta tällä kertaa ei ollut tarvetta vaihtaa esimerkiksi polttoaineen kuljettimia. Ainoastaan lentotuhkan kuljettimen kaksi ketjua uusittiin.

Kulju kertoo, että lisäksi muun muassa polttoaineen ylimurskaimen irronneita ”hampaita” korvattiin uusilla. Itse kattilalaitoksen puolella tehtiin normaalit muun muassa pumppujen, puhaltimien ja sähkösuodattimien tarkastukset siihen liittyvine pienehköine korjauksineen.

– Painekattilassa tarkastettiin myös tiettyjä kriittisiä osia tutkiakseen, onko materiaalirakenteessa tapahtunut muutoksia. Edelleen tarkastettiin, että turvallisuuteen liittyvät automaatio, anturit ja käyttölaitteet toimivat kuten pitää. Höyryventtiilejä ja pienempiä ruiskutusventtiilejä oli myös huollettavana.

Kulju lisää, että jäähdytysjärjestelmän pumpuista yksi oli huollossa ja, että järjestelmän meriveden jäähdytysputket uusittiin kuten myös kaukolämmön paineenpidon putket.

– Tarkoitus oli saada huoltotyöt tehtyä juhannukseen mennessä, mutta se ei ihan onnistunut eräiden varaosien pitkien toimitusaikojen takia.

Tästä johtuen uudemman laitoksen pysäyttäminen huoltotöitä varten piti siirtää muutamalla viikolla, molemmat laitokset kun eivät voi olla pois käytöstä samaan aikaan. Kauko-

lämmön tarve on kuitenkin sen verran pienempää varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella, että yhden laitoksen tuotanto riittää kaukolämmön tarpeen kattamiseen.

Kulju kertoo myös uudemman laitoksen huoltotyötehtävien listan olleen tavanomainen, eikä kovin pitkä. Samantapaisia tehtäviä oli kuin vanhemmassakin voimalassa. Vetopyöriä käännettiin, vaihteistoja lähetettiin huoltoon, kovametallia hitsattiin kulutuspinnoille ja pohjahiekan kuljettimen kettinki ja vetopyörät uusittiin.

– Kattila tarkastettiin sisäpuolelta ja eräissä putkissa tehtiin paksuusmittauksia vuoden aikana mahdollisesti tapahtuneiden muutosten todentamiseksi. Ensi vuonna tehdään laajempia mittauksia, kun kattilan sisäpuolen tarkastuksen yhteydessä joudu-

taan rakentamaan telineitä kattilan sisälle.

Toinen syöttövesipumpuista käytettiin huollossa Sulzerilla Karhulassa ja toiseen vaihdettiin tiiviste ja laakeri.

– Nyt on enää jäljellä kattilan luukkujen sulkeminen sekä kattilan uudelleen täyttäminen vedellä ja hiekalla. Sen jälkeen odotamme vain, että lämpötila alkaa laskea sen verran että kattila voidaan käynnistää, Kulju kertoi loppusyksyn selvästi vielä melko lämpimänä päivänä.

Oma henkilökunta on tavalliseen tapaan osallistunut huoltotoimenpiteisiin, mutta suurimmat työt on teetetty ulkopuolisilla urakoitsijoilla kuten Fortum Oy:llä, GE Field Core Oy:llä, Nepeyan Conveyors Oy:llä ja Atolli Oy:llä.

Käyttöpäällikkö Kaj Kulju (vas.) ja lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio ovat tyytyväisiä Tolkkisten biolämpövoimalaitosten jälleen hyvin sujuneista huoltotöistä.

2/2020 Eko 15

16 Eko 2/2020

PORVOOLAINEN

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ANETTE SUNDSTRÖM

Saaristolaistila nuoremmissa käsissä

Lammastilalla eletään vuodenaikojen mukaan Pellingin saaristossa, meren rannalla sijaitseva Sundön tila huokuu historiaa ja sen pihapiiri ottaa kävijän

T

saaristolaishenkiseen syleilyynsä.

Tilalla asuu kaksi sukupolvea, lammastilaa pitävät Camilla ja Mikael Sundbäck sekä Mikaelin vanhemmat Birgitta ja Bernhard Sundbäck.

Sundössä kasvatetaan suomenlampaita.

– Suomenlampaat sopivat kestävän rotunsa puolesta saaristoon. Ne poikivat hyvin ja uuhet ovat hyviä emoja, Camilla Sundbäck kertoo.

– Kesäksi lampaat viedään laiduntamaan muille saarille, jossa ne saavat syödä rantaniittyjen kasveja ja yrttejä, joissa on runsaasti mineraaleja, Mikael valistaa.

– Lihakin kuulemma maistuu paremmalle.

Pihapiirissä pyörivien paimenkoirien Amyn ja Heidyn tehtävänä on pitää lauma kasassa, kun sitä siirretään navetasta ulos tai laiduntamaan saarille.

Laidunnus auttaa Mikaelin mukaan säilyttämään perinneympäristöä, koska lampaat pitävät rehevien saarten ryteiköt kurissa.

Syksyllä loka - marraskuussa ja pääsiäisen alla osa lampaista teurastetaan ja lihat

myydään.

Lampaat keritään pari kertaa vuodessa.

Villat lähetetään kehräämöön, josta ne tulevat lankoina takaisin. Lankoja on erilaisia 2-3 säikeisiä ja meleerattuja.

Niistä kudotaan erilaisia lapasia, nuttuja ja sukkia sekä shaaleja ja perheen pienimmille töppösiä tilan puotiin myyntiin.

– Myös lämpöiset lampaantaljat käyvät hyvin kaupaksi, niitä on joko lyhyt- tai pitkäkarvaisina. Väreinä valkoinen, musta, suklaanruskea ja harmaa.

– Lampaantalja on kiitollinen käytössä.

Se on kylmällä lämmin, eikä kuitenkaan ole liian kuuma lämpöisellä ilmalla, Camilla selvittää.

– Sopii hyvin myös lastenvaunuihin, jolloin valitaan lyhytkarvainen talja.

OIVA KÄYNTIKOHDE PERHEILLE

Sundön tilalla viljellään ilman torjunta-aineita avomaavihanneksia, juureksia ja perunoita.

2/2020 Eko 17

Pihalla on pieni punainen puoti, jossa tuotteita myydään.

Itsepalveluperiaatteella toimiva puoti on auki joka päivä ilman kellonaikaa. Maksun voi jättää puotiin.

Paikalle pääsee sekä autolla että veneellä.

Rannassa on yleinen laituri veneilijöitä varten.

Asiakkaina on mökkiläisiä, lähiseudun asukkaita ja matkailijoita.

– Monet tulevat lasten tai lastenlasten kanssa katsomaan lampaita sekä kanoja ja samalla ostavat tuotteitamme, Camilla kertoo.

– Perunoita ja sipuleita myymme myös Pellingin kyläkaupassa sekä vihanneksia ja lammastuotteita Pellingin kesätorilla.

biologiaa opiskeleva Ann-Sofie (23) ja poika Johan (26), joka on valmistunut agrologiksi.

– Lapset ovat olleet pienestä asti mukana tilan askareissa. Johan mahdollisuuksien mukaan ja Ann-Sofie kesäisin.

Camilla ja Mikael tähdentävät, että tilalla työskenteleminen ei ole kello 8-16 työtä, vaan työpäivät voivat venyä toisinaan aika pitkiksi.

– Tämä on elämäntapa, jossa eletään aika pitkälle luonnon ja sään mukaan. Mutta toisaalta tässä on oman työnsä pomo.

Sundön tila on Porvoon Energia Oy:n asiakas. Tilalla käytetään puulämmitystä ja tarvittaessa myös sähkölämmitystä.

MÖKKIVUOKRAUSTA JA JOULUKUUSIEN MYYNTIÄ

Sundbäckeillä on lisäksi mökkivuokrausta.

Nuotta-aitta sijaitsee aivan meren rannassa ja Villen mökki tilan pihapiirissä. Nuotta-aitta on kesämökki, kun taas Villen mökki talviasuttava kaikilla mukavuuksilla varustettuna.

Sundön tilan joulukuuset ovat tulleet monelle tutuiksi.

– Kasvatamme niitä Lökön saaressa ja täällä Sundössä. Jatkossa pyrimme siirtämään kaiken kasvun tänne, jolloin niitä ei tarvitse hakea saaresta, ilmoista kun ei aina tiedä, Camilla selvittää.

Kuusien myynti tilalla aloitetaan joulukuun alussa ja viikkoa ennen joulua niitä voi ostaa myös Porvoon jokirannasta.

Sundön tila on ollut perinteisesti mukana Pellingin saaristojoulussa, joka on yhteistyötä monen yrittäjän ja yhdistyksen kanssa kuten Marttojen, Pellingin kesätorin, SöderbyBodenin ja Tillmanin Kalan kanssa.

Tänä vuonna saaristojoulu pidetään näissä viidessä paikassa sunnuntaina 20.12.2020, kuitenkin koronavarauksella.

– Mikäli joku haluaa tilata taljojamme ja käsityötuotteitamme toimitamme niitä myös postitse.

TÄMÄ ON ELÄMÄNTAPA, JOSSA ELETÄÄN AIKA PITKÄLLE LUONNON JA SÄÄN MUKAAN.

AKTIIVISIA SAARISTON ASUKKAITA

Sundbäckit viihtyvät merenrantatilallaan.

Camilla sanoo, että kun asuu tällaisella sukutilalla on kuin se olisi lainassa ja täytyy pyrkiä siihen, että pitää sen kunnossa, jotta se voi siirtyä taas eteenpäin seuraaville sukupolville.

Camillalla ja Mikaelilla on jo lapsuudenkodistaan poismuuttaneet kaksi lasta solu-

18 Eko 2/2020

Sundön lammastilaa pitävät Camilla ja Mikael Sundbäck.

Tila on perinteisesti mukana Pellingin saaristojoulussa.

KUVA: NIKO LAURILA

MIKÄ SUNDÖN TILA 10. SUKUPOLVEN SUKUTILA Perustettu: 1500-luvulla. Sundbäckin suvulla tila ollut 1700-luvulta lähtien.

Navettarakennus ja tilan vanhemmat asuintalot ovat 120 vuotta vanhoja.

Tilalla: ollut aikoinaan kauppa, jonka kauppias oli lasimestari. Rantaaitassa leikattiin lasia.

Sijaitsee: Pellingin saaristossa, noin 27 km Porvoosta, lähellä Tirmon lossin Sundön puoleista laituria. www.sundo.fi

SAARILLE PAREMPI TOIMITUS­VARMUUS Porvoon Sähköverkko Oy ylläpitää ja parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta investoimalla sähköverkon kunnossapitoon ja rakentamiseen. Merkittävältä osalta investoinnit kohdistuvat maakaapelointeihin, joilla verkot saadaan säävarmoiksi tuulivahingoilta turvaan.

Kaikkialla maakaapelointi ei kuitenkaan ole järkevin ratkaisu esimerkiksi maasto-olosuhteiden takia, jolloin toimitusvarmuus parannetaan muilla keinoin kuten jossain tapauksessa vaikkapa vain verkon jännitteen laskemisellakin.

– Tällainen hanke meillä on suunnitteilla ensi vuonna Pellingin saaristoon, Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.

Kysymyksessä on keskijänniteverkon muuttaminen 20 kilovoltin verkosta 1 kilovoltin verkoksi Lökön saaressa Tullandetin itäpuolella.

Tämä tulee Nylanderin mukaan nostamaan sähkön toimitusvarmuuden paremmalle tasolle.

– Kun nykyisessä 20 kilovoltin verkossa on tullut vika huonojen kelien aikana ja siitä syystä on ollut vaikeuksia päästä saareen, on korjausaika voinut venyä pitkäksi. Yhden kilovoltin verkkoon ei tule yhtä helposti vikaa ja mahdollinen vikakin jää pienemmälle alueelle.

Verkko muutetaan kilovoltin verkoksi noin yhden kilometrin matkalta. Parantuneesta toimitusvarmuudesta tulevat hyötymään 50 asiakasta.

– Hanke on pienehkö, eikä investointinakaan kuin noin 100 000 euron suuruinen, mutta hyöty on merkittävä isommallekin aluekokonaisuudelle kuin varsinaiselle Lökön saarelle, Nylander alleviivaa.

Suurin piirtein samanlainen projekti toteutetaan myös Hakasalossa Emäsalon eteläosassa.

Sielläkin on ollut samanlaiset haasteet kuin Lökön saaressa.

2/2020 Eko 19

YHTEISTYÖKUMPPANIT TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: KALEVI KETOLUOTO

YHTEISTYÖTÄ

Creative Peakin kanssa

Creative Peakin tiimiin kuuluvat Päivi Ahvonen, Venla Isotalo (harjoittelija), Sini Hakkarainen, Milla Kaukiainen, Sanna Nylén ja Seppo Iisalo. Koirat Valo ja Pele (kuvassa) ovat päivittäin toimistolla.

Viestintä- ja suunnittelutoimisto Creative Peak on yksi uusista yhteistyökumppaneistamme.

Y

Yrityksen toimitusjohtaja Päivi Ahvonen näkee Porvoon Energian vastuullisesti toimivana ja yhtenä Suomen ympäristöystävällisimmistä energiayhtiöistä.

– Porvoon Energia on meille luonteva ja mieluisa yhteistyökumppani. Yhteistyö on sujunut tosi hyvin ja haluamme syventää sitä entisestään, hän toteaa.

Creative Peakin asiakkaina on kaupunkeja, yrityksiä, yhteisöjä ja tutkimuslaitoksia, pääasiassa Porvoossa, Loviisassa, Kotkassa ja Helsingissä.

– Vastuullisuus ja yhteiskuntavastuu

20 Eko 2/2020

ovat teemoja, jotka kiinnostavat meitä niin viestinnän kuin itse sisällön näkökulmasta. Suunnittelemme muun muassa Social Design -projekteja osaksi yritysten yhteiskuntavastuuta, tähdentää Ahvonen, joka on myös viestintä- ja konseptisuunnittelija.

VIESTINTÄÄ JA PERINTEISIÄ MAINOSTOIMISTOTÖITÄ

Creative Peak auttaa asiakkaita viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa ja tuottaa julkaisuja laidasta laitaan: asiakaslehdistä aikakauslehtiin ja järjestölehdistä har-

rastelehtiin, asiakaslehdistä esimerkkeinä Porvoon Veden Puhdas vesi sekä Porvoon Energian Eko-lehti, jonka taitosta yritys on vastannut tämän vuoden ensimmäisestä numerosta lähtien. Yritys tuottaa myös vuosikertomuksia ja -julkaisuja, ympäristöraportteja sekä esitteitä.

– Lisäksi koulutamme ja sparraamme viestinnässä, teemme konseptisuunnittelua ja palvelumuotoilua sekä perinteisiä mainostoimistotöitä, brändäystä, visuaalisia identiteettejä ja tilasuunnittelua. Kaikkiin projekteihin kerätään aina se paras tii-

UUTISIA

LUONNOSSA VIIHTYVÄ TAITAVA LEHDEN TEKIJÄ Milla Kaukiaisen osaavaa, taitollista jälkeä on nähtävänä EKO-lehdessä. Kokemusta alalta hänelle on kertynyt, sillä hän on työskennellyt Creative Peakin palveluksessa 14 vuotta.

– Tykkään lehtien tekemisestä. Lehti on iso kokonaisuus. Graafikon haasteena on tuoda se sellaiseen muotoon, että lukija kiinnostuu ja tarttuu siihen, hän toteaa.

– Asiakkaiden toiveet on otettava huomioon. Ne merkitsevät paljon, koska kaikki lähtee asiakkaan toiveista ja tarpeista.

– Toki tuodaan esille oma ammatillinen näkemys ja halu kehittää asioita.

Milla Kaukiainen on kaksivuotiaan pojan äiti, ja hän asuu puolisonsa kanssa Loviisan Valkossa.

Hän viihtyy luonnossa, tykkää kävellä metsässä ja pyöräillä työmatkat rauhassa meren rantoja pitkin. Vapaa-aikanaan hän puuhailee mielellään omakotitalon pihapiirissä.

Milla Kaukiainen viihtyy vapaaajallaan luonnossa.

Länsirannan ranta-alueelle energiatehokas valaistus Porvoon Länsirannan uuden kevyenliikenteen raitille tulee kevään aikana älykkäästi toimiva ja energiatehokas valaistus, joka lisää alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Innovatiivinen valaistus toteutetaan osittain EU-rahoitteisesti Lucia-hankkeen puitteissa.

Alueen maanrakennus- ja stabilointityöt alkoivat marraskuussa, ja talven aikana alueella alkaa rantamuurin teko.

– Valaistuksen asennustyöt toteutetaan myöhemmin kevään ja kesän aikana, hankkeen koor-

dinaattorina toimiva Yolanda Potrykus Porvoon kaupungilta kertoo.

Potrykus korostaa, että valaistuksella parannetaan alueen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä ja luodaan positiivista tunnelmaa Länsirannalle.

– Älykäs valaistus on paljon muutakin kuin valaistusta, hän sanoo.

Valaistuksen älykäs ohjausjärjestelmä mahdollistaa sääolosuhteiden mukaan muuntuvan valaistuksen, joka himmentää väylän valaistustason lumiseen aikaan.

KUVA: NIKO LAURILA

mi, Päivi Ahvonen kertoo.

Creative Peakin historia juontaa vuoteen 2000, jolloin yritys aloitti osakeyhtiönä nimellä Peak press & productions Oy. Meneillään on nyt 20. toimintavuosi. Yrityksen kotipaikka on Loviisa. Henkilökuntaa on tällä hetkellä kuukausipalkkaisia viisi, joista neljä on myös yrityksen osakkeenomistajia.

– Tiimiimme kuuluu lisäksi toistakymmentä vakituista avustajaa.

Loviisassa kahdesti vuodessa ilmestyvä Pikkukaupunki-aikakauslehti on Creative Peakin omakustanne.

Valtaosa keskustan ja taajamien elohopeavalaisimista vaihdettu Jo noin 90 prosenttia Porvoon keskustan ja taajama-alueiden katuvalaisimista on vaihdettu elohopeahöyrylampuista ledtai suurpainenatriumvalaisimiin.

Led-katuvalaisimilla vähennetään turhaa energian käyttöä ja päästöjen syntymistä. Led-valaisimilla on myös pitkä käyttöikä, jopa 15–20 vuotta.

Porvoon Sähköverkon verkkosuunnittelija ja katuvaloista vastaava Rasmus Lindqvist kertoo, että ledeihin on tähän mennessä vaihdettu yhteensä noin 4000 katuvaloa, ja jo aiemmin 2000 katuvaloa suurpainenatriumiin.

– Keskustan alueella on enää joitakin yksittäisiä kadunpätkiä vaihtamatta. Sama koskee suur-

ta osaa taajamien, esimerkiksi Hamarin, Eestinmäen ja Tolkkisten katuvaloista. Jatkossa myös kylänraittien ja maanteiden valaisimet vaihdetaan ledeihin.

Katuvalaistuksen omistus, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito on Porvoon Sähköverkko Oy:n vastuulla.

Kaupungin alueella on yhteensä noin 15 000 katuvalaisinta. Lisäksi Porvoon Sähköverkko huolehtii Pornaisten katuvaloista, joita on noin tuhat.

2/2020 Eko 21

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: PBE

VESIVOIMA­ OSTOKSILLA NORJASSA Uusin hankinta hyödyntää vesivoimaa Norjan ja samalla Euroopan suurimmasta noin 2 000 metrin korkeudella olevasta mannerjäätiköstä

P

Porvoon Energia on 2000-luvun alusta lähtien hankkinut tuotanto-osuuksia norjalaisista pienvesivoimalaitoksista. Nyt noin 15 vuoden jälkeen voimaloita, joiden tuotannosta yhtiö omistaa osuuksia, on jo 19. Näistä voimaloista Porvoon Energia saa keskimäärin vuodessa melkein yhtä paljon sähköenergiaa kuin Tolkkisten kahdesta voimalaitoksesta.

Porvoon Energian toimitusjohtaja, energianeuvos Patrick Wackström kertoo, että päätös lähteä hankkimaan vesivoimatuotantoa Norjasta liittyi, ja liittyy edelleen vahvasti yhtiön ympäristötavoitteisiin.

– Lähdimme varhaisessa vaiheessa rakentamaan energiantuotantomme mahdollisimman vähän ilmastoa ja ympäristöä kuormittavaksi. Tänään voimme iloita siitä, että kaikki myymämme sähkö on hiilidioksidivapaata ja yli 80 prosenttisesti uusiutuvaa. Siihen Norjasta hankitulla päästöttömällä vesivoimalla on ollut oma vaikutuksensa.

Suomeen ei ole enää pitkään aikaan saa-

22 Eko 2/2020

nut rakentaa lisää vesivoimaa, eli parasta uusiutuvaa energiaa. Norjasta vesivoimaa löytyi ja lisää on koko ajan rakennettu.

Hankinnat on tehty Suomen Voima Oy:n ja sen tytäryhtiön SV Vesivoima Oy:n kautta. Suomen Voima Oy:n omistaa kuusitoista suomalaista paikallista ja alueellista energiayhtiötä, Porvoon Energia yhtenä niistä. Suomen Voiman tehtävänä on hankkia uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa osakkailleen.

Porvoon Energian tapauksessa tämä merkitsee muun muassa vaatimattoman alun jälkeen 42,5 GWh norjalaista vesivoimaa vuodessa, eli noin 8 prosenttia yhtiön keskimääräisestä vuosittaisesta sähköenergian hankinnasta.

Suomen Voiman ja SV Vesivoiman ja sitä kautta Porvoon Energian hankinnat Norjasta ovat viime vuosina kohdistuneet yhä suurempiin vesivoimalaitoksiin.

– Boenfossin voimalaitos lähellä Kristiansandia Etelä-Norjassa tuottaa lähes 23 GWh päästötöntä sähköä vuodessa, en-

SUOMEEN EI OLE ENÄÄ PITKÄÄN AIKAAN SAANUT RAKENTAA LISÄÄ VESIVOIMAA, ELI PARASTA UUSIUTUVAA ENERGIAA. NORJASTA VESIVOIMAA LÖYTYI JA LISÄÄ ON KOKO AJAN RAKENNETTU.

Ylhäällä näkyvä Norjan ja Euroopan suurin mannerjäätikkö tulee lisäämään Porvoon Energian Norjasta hankkiman vesivoiman määrää.

Pato rakenteilla Stardalselva joen yläjuoksuun, josta virtaama ohjataan rakenteilla olevaan voimalaitokseen vievään 2,6 km pitkään tunneliin. Joki saa vetensä 2 000 metrin korkeudessa olevasta Jostedalsbreen jäätiköstä.

si keväänä käynnistyvä Stardalenin vesivoimala Länsi-Norjassa 49 GWh ja Tryggestadin voimala 50 km Stardalenista 22 GWh, Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo.

Tuotantomääriä voidaan verrata vaikkapa Porvoon Energian Strömsbergin vesivoimalan noin 2,2 GWh:n keskimääräiseen vuosituotantoon.

Porvoon Energian osuudet Suomen Voiman Norjasta hankitusta vesivoimaloiden tuotannosta ovat 15-48 prosenttia. Yhteensä yhtiön tuotanto-osuus on 31 prosenttia, eli selkeästi suurempi kuin minkään muun Suomen Voiman osakkuusyhtiöistä.

– Esimerkiksi 40 prosentin tuleva osuutemme Stardalenin tuotannosta riittää kattamaan noin 8 000 kerrostalokodin vuosittaisen sähköntarpeen tai 392 000 sähköau-

ton lataamiseen, Broman havainnollistaa.

Stardalen on SV Vesivoiman oma hanke. Vesivoiman rakenteilla oleva laitos saa noin 2 000 metrin korkeudessa olevasta Jostedalsbreen jäätiköstä, joka on Norjan ja Euroopan suurin mannerjäätikkö. Voimalaitos hyödyntää 62 metrin putouskorkeutta jäätiköstä Stardalselva jokeen. Sinne rakennetaan pato, josta virtaama ohjataan rakenteilla olevaan voimalaitokseen vievään 2,6 km pitkään tunneliin.

Projektin kehittäjänä toimii norjalainen Tinfos AS -yhtiö, joka toimittaa valmiin laitoksen SV Vesivoimalle avaimet käteen periaatteella.

Suomen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström.

2/2020 Eko 23

TEKSTI: SEPPO IISALO || KUVA: NIKO LAURILA || KARTTA: LEANHEAT

Kiinteistöjen ENERGIA­ TEHOKAS ohjaus laajenee Jo lähes viisikymmentä porvoolaista asuinkerrostaloa on saatu energiatehokkaan ohjausjärjestelmän piiriin. Jatkossa järjestelmään liittyy useita kaupungin kiinteistöjä, muun muassa neljä päiväkotia, kymmenkunta koulua sekä kirjasto ja paloasema.

T

Tavoitteena on energiatehokkuuden ja asumismukavuuden parantaminen kaukolämmön piirissä olevissa kerrostaloissa ja kaupungin kiinteistöissä.

Yhteistyö Porvoon Energian ja lämmönohjausmenetelmän kehittäneen Leanheat Oy:n kanssa aloitettiin vuonna 2018.

Pilottikohteeksi valikoitui Mannerheiminkadulla sijaitseva kerrostalo, johon asennettiin huoneistokohtaiset lämpöti-

24 Eko 2/2020

la-anturit.

– Talon lämmitysjärjestelmää alettiin ohjata Leanheatin kehittämän tekoälyn avustuksella. Vuoden kestäneen seurantajakson tulokset olivat niin hyvät ja palaute myönteistä, että se rohkaisi jatkamaan, Porvoon Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio kertoo.

Nyt pilottihanke kattaa jo lähes 50 kaukolämmön piirissä olevaa kohdetta. Pääosa

ASUMISMUKAVUUS PARANEE JA TALOYHTIÖILLE SYNTYY SÄÄSTÖJÄ.

Ohjauksessa olevat kohteet näkyvät online-karttapohjakuvassa. Eri väreillä ilmaistaan lämmönohjauksen tila ja mahdolliset poikkeamat.

Järjestelmä seuraa myös ohjauksessa olevien huoneistojen sisälämpötiloja. Kuvassa kaikkien 44 kohteen huoneistojen lämpötilajakauma.

JATKOSSA MONET PORVOON KAUPUNGIN OMISTAMAT TOIMITILAT SAADAAN ENERGIATEHOKKAAN LÄMMÖNOHJAUKSEN PIIRIIN.

niistä on asuinkerrostaloja, mutta joukossa on myös joitakin rivitaloja.

Uuden energiatehokkaan ohjausjärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa aikaisempaa paremmin kiinteistöjen lämmityksen optimoinnin.

– Perinteisesti kiinteistöjen lämmitys on säädetty pelkän ulkolämpötilan perusteella, eikä huoneistojen sisälämpötilan vaihtelua ole otettu huomioon. Nyt lämmöntuotannon säätäminen paranee, kun saadaan tiedot myös huoneistojen sisälämpötiloista.

Ari Raunio kertoo, että uusi järjestelmä reagoi paremmin säävaihteluihin.

– Järjestelmän avulla saamme aikaisempaa yksityiskohtaisempaa tietoa, jota voimme hyödyntää lämmöntuotannon ohjaamisessa optimaalisella tavalla, esimerkiksi tasoittaa aamun huipputuotannon lämmityspiikkejä.

– Asumismukavuus paranee ja taloyhtiöille syntyy säästöjä, Raunio kiteyttää.

Yhtenä etuna on sekin, että sensoreiden tuottaman tiedon avulla voidaan verrata huoneistokohtaisia lämpötiloja.

– Jos jonkin huoneiston lämpötilat poikkeavat olennaisesti muista, se saattaa viita-

ta siihen, että jokin on vialla. Näin voidaan ajoissa reagoida mahdollisiin kosteus- tai muihin ongelmiin.

TAVOITTEENA KATTAVA JÄRJESTELMÄ

Uuden sukupolven energiantuotanto

Porvoon Energian tavoitteena on energianohjausjärjestelmän laajentaminen kaukolämmityksen optimoimiseksi Porvoossa.

– Jatkossa asuinkerrostalojen lisäksi monet Porvoon kaupungin omistamat toimitilat saadaan energiatehokkaan lämmönohjauksen piiriin. Aluksi järjestelmään liittyy neljä päiväkotia, kymmenen koulua sekä kirjasto ja paloasema. Asiasta on sovittu kaupungin ja Porvoon Energian kesken nyt syksyllä, Ari Raunio kertoo.

Koska kaupungin kiinteistöt ovat varsin erilaisia kuin asuintalot, se otetaan huomioon järjestelmän sovelluksissa.

– Lämpötilan ja kosteuden lisäksi seurataan myös tilojen hiilidioksidipitoisuutta. Hiilidioksidipitoisuuden seuraamisen kautta voimme arvioida tilojen ilmanvaihdon riittävyyttä.

Porvoon Energian ja Leanheatin yhteistyö alkoi 2018.

Ensimmäinen pilottikohde oli asuinkerrostalo Mannerheiminkadulla.

Huoneistokohtaisten antureiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisten asuntojen sisälämpötiloista ja kosteusvaihteluista.

Saadun tiedon avulla voidaan ohjata lämmöntuotantoa optimaalisesti sekä parantaa energiatehokkuutta ja asuinmukavuutta.

Kyseessä on Porvoon Energian kaukolämmön lisäpalvelu, joka vähitellen laajenee osaksi uuden sukupolven hajautettua energiantuotantojärjestelmää eri puolille Porvoota.

2/2020 Eko 25

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: SHUTTERSTOCK

SEKÄ KULUTTAJA ETTÄ TUOTTAJA Jos sinulla on aurinkopaneeleja tai oma pieni tuulivoimala, voit Porvoon Energialle myydä sähkön, jota et itse käytä.

P

Porvoon Energialla on tänä päivänä noin 500 ostosopimusta asiakkaiden ylijäämäsähköstä. Kyseessä on käytännössä aurinkovoimalla ja muutamassa tapauksessa tuulivoimalla mikrotuotetusta sähköstä.

Porvoon Energiassa sähköliittymäasioita hoitava Berndt Hjelt kertoo kiinnostuksen tätä kaksisuuntaista liiketoimintaa kohtaan lisääntyvän.

– Alku vuonna 2013 oli vaatimaton, mutta aina vuodesta 2016 lähtien on mikrotuottajien määrä kasvanut tasaiseen tahtiin vuosittain.

Oman tuotannon ylijäämän myymisen edellytykset ovat lukuisia. Pitää ensinnäkin olla Porvoon Energian sähkönmyyntiasiakkaana, toisin sanoen ostaa sähköä yhtiöltä, kun oma mikrotuotanto ei riitä.

Lisäksi edellytetään, että on sähkön nettokuluttaja eli vuositasolla ostaa enemmän sähköä Porvoon Energialta kuin mitä yhtiölle myy. Eikä oma pääsulakekoko saa olla 3x63 ampeeria suurempi.

– Tärkeää on myös, että mikrotuotanto tapahtuu uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- tai tuulivoimalla, Hjelt alleviivaa.

Edelleen edellytetään, että oma sähkömittari on etäluettava kuten se käytännöllisesti katsoen kaikilla Porvoon Energian asiakkaiden kohdalla on. Jakeluverkkohaltijan tulee kyetä toimittamaan Porvoon Energialle tietoja verkkoon siirretyn energian määrästä tunnin tarkkuudella. Useimmille Porvoon Energian asiakkaille tämä tarkoittaa tytäryhtiötä Porvoon Sähköverkko Oy:tä, jonka kanssa pitää olla tuotannon verkkopalvelusopimus ja liittymissopimus.

Porvoon Energia myy sähköä myös ulko-

26 Eko 2/2020

puolelle Porvoon Sähköverkon verkkoaluetta ja silloin sopimusosapuoli ja verkkoon siirretyn energian määrän ilmoittaja on kulloisenkin kulutuspaikan jakeluverkon haltija.

– Paljon hoidettavaa, pelottaako se pois potentiaalisia mikrotuottajia?

– Ei, Hjelt sanoo ja viittaa siihen, että mikrotuotantolaitoksen toimittava ja asentava yritys käytännössä hoitaa niin sanotun paperisodan.

Hän kuitenkin suosittelee olemaan hyvissä ajoin yhteydessä Porvoon Energiaan, oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun miettii aurinko- tai tuulivoimalan hankintaa.

Entä, miten kannattavaa sähköylijäämän myyminen on?

– Sanotaanko niin, että on kannattavampaa itse käyttää tuottamansa sähkö. Hyödyn voi optimoida, jos on mahdollista varastoida sähköä esimerkiksi lämminvesivaraajaan tai vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin.

– Hankkiessaan aurinkovoimalan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota oikeaan mitoitukseen omia tarpeitaan ja omaa kulutustaan ajatellen. Silloin ei myöskään aika, jona investointi niin sanotusti maksaa itsensä takaisin, muodostu tarpeettoman pitkäksi.

Yhtiön kannalta on Hjeltin mukaan hieman hankalaa, että asiakkaiden mielestä niin kutsutusta ylijäämäsähköstä ei makseta riittävästi samalla, kun aurinkovoimaloiden myyjät argumentoinnissaan antavat ymmärtää asiakkaan tienaavan myymällä sähköä.

Porvoon

Energia maksaa mikrotuottajalta ostamastaan sähköstä pörssisähkön kuukauden keskihinnan, josta vähennetään 0,3 snt/kWh. Käytännössä maksu tapahtuu vähennyksenä asiakkaan sähkölaskusta. Järjestelmä alkaa toimia heti yhtiön saatua verkkoon kytkeytymisilmoituksen sähkölaitteistourakoitsijalta. Asiakas saa silloin automaattisesti vahvistuksen korvauksen maksamisen alkamisesta.

Veroa asiakkaan ei tarvitse maksaa myymästään sähköstä niin kauan kuin tuotantolaitoksen teho on alle 100 kVA (kilovolttiampeeria). Tällaisten laitosten teho on yleensä 3-10 kVA. – Mikrotuotanto ei ole meille kilpailija, eikä se vie meiltä mitään, Berndt Hjelt sanoo.

– Infran rakentajana Porvoon Sähköverkko mahdollistaa Porvoon Energian asiakkaille sähkön tuottamisen omiin tarpeisiin ja mahdollisen tuotantoylijäämän myymisen. Informoimme, annamme neuvoja ja kannustamme, se kuuluu myös rooliimme.

VOIT MYYDÄ YLIJÄÄMÄSÄHKÖÄ PORVOON ENERGIALLE, JOS

1

SINULLA on tuotannon verkkopalvelusopimus ja tuotannon liittymis­ sopimus paikallisen jakeluverkkohaltijan kanssa.

2

SINULLA on sähkön­ myyntisopimus Porvoon Energian kanssa.

3

JOS vuositasolla ostat enemmän sähköä Porvoon Energialta kuin mitä yhtiölle myyt.

4

JOS kulutuskohteen pääsulakekoko on enintään 3×63 A.

5

MIKROTUOTANTO tapahtuu uusiutuvalla energialla, kuten aurinkotai tuulivoimalla.

6

KULUTUSKOHTEESSA on etäluettava mittari, joka tunnin tarkkuudella kaksisuuntaisesti mittaa energian määrän.

Paikallisen jakelu­ verkkohaltijan tulee kyetä toimittamaan siitä tietoja Porvoon Energialle.

2/2020 Eko 27

KUULUMISIA BRYSSELISTÄ

TIUKENNETTUJA ILMASTOTAVOITTEITA Korona on edelleen vaikuttanut meidänkin toimintaamme, joilla on edunvalvontatehtäviä Brysselissä. Suurin osa tehtävistä on hoidettu erilaisilla etäkokoustyökaluilla.

Melkein kaiken on kuitenkin korona tavalla tai toisella jättänyt varjoonsa, ei vähiten EU-maiden kesällä neuvotteleman jäsenvaltioille koronan jälkien hoitamiseksi osoitetun suuren taloudellisen tukipaketin muodossa.

Koronapaketti ja sen ympärillä käyty prosessi ovat herättäneet ansaittua huomiota, mutta EU-komission puheenjohtajan, Ursula von der Leyenin ensimmäinen linjapuhe syyskuun puolivälissä on sekin oikeutetusti huomioitu laajasti. Eritoten meille energiasektorilla työskenteleville puhe oli mielenkiinnolla odotettu.

Eikä siinä petytty. Komissio ja sen puheenjohtaja ehdottavat muun muassa uutta tiukempaa ilmastotavoitetta, eli hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasolta, kun tavoite tähän asti on ollut 40 prosentilla.

Tiukentaminen ei ole kaikkien jäsenmaiden mieleen, mutta muun muassa pohjoismaiset EU-maat tukevat uutta ilmastotavoitetta. Meille Porvoon Energiassa se sopii myös hyvin. Mehän ylitämme jo nyt omalta vaatimattomalta osaltamme EU-vaatimukset reilusti, itse asiassa olemme sen tehneet jo useita vuosia.

Suomen Energiateollisuus ry, jonka etuja

28 Eko 2/2020

Brysselissä valvon sähkökaupan loppukäyttäjäsaralla, esittää Pohjoismaille yhteisiä vähähiilisyyden tiekarttoja kaikille aloille kunniahimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Energia-ala voi olla suunnannäyttäjä muille aloille ja Pohjoismaat muulle Euroopalle.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on, kuten tiedetään, asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali maa vuonna 2035.

EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Suomella on siis edellytyksiä toimia hyvänä esimerkkinä mitä tulee tavoitteeseen, mutta ei maamme tarvitse hävetä myöskään tähänastisia saavutuksiaan.

Energia-ala on keskeisiä moottoreita myös muille aloille matkalla kohti vähempiä päästöjä ja lopulta ilmastoneutraaliutta. Sähkön käytön lisäämisellä, ja nimenomaisesti päästöttömän sähkön käytön lisäämisellä voidaan yhteiskunnan ilmastopäästöjä oleellisesti vähentää.

Myös tältä osin voidaan todeta Porvoon Energian kantavan kortensa kekoon. Myymämme sähkö on sataprosenttisesti ilmastopäästövapaata, yhtenä esimerkkinä Norjasta yhä laajenevassa määrin hankkimamme vesivoimalla tuotettu sähkö.

Patrick Wackström toimitusjohtaja, energianeuvos

Sähkön toimitusvarmuus paranee koko ajan

”Tärkein keino on maakaapelointi” Porvoon Sähköverkko Oy ylläpitää ja parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta investoimalla jatkuvasti sähköverkon kunnossapitoon ja saneeraamiseen. Miten tämä tapahtuu konkreettisesti? Missä päin Porvoota on rakennus- ja saneerauskohteita? Ja keiden kannattaa erityisesti tutustua hankekarttaan? Vastaajana Porvoon Sähköverkon suunnittelupäällikkö Kari Janhunen.

te on tasaisesti kasvanut. Vuositasolla verkonrakennushankkeita on ollut noin 30-40.

– Tänä vuonna suurimmat maakaapelointihankkeet ovat olleet Kabböle–Isnäs, Tolkkinen–Emäsalo, Svartbäck, Pohjakka– Tuorila sekä Suomenkylä–Pykälistö.

Missä töitä tehdään ensi vuonna?

– Vuonna 2021 verkonrakennuksen painopiste on Porvoon länsiosissa. Hankkeiden suunnittelu on meneillään ja toteutukseen päästään muun muassa Mustijoella, Kulloossa, Anttilassa, Pornaisissa, Ilolassa ja Sarvisalossa.

TEKSTI: SEPPO IISALO || KUVA: PBE

Mitkä ovat tärkeimmät keinot, joilla voidaan ennalta ehkäistä esimerkiksi myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamia vaurioita sähköverkolle?

– Tärkein keino on ilman muuta maakaapelointi. Korvaamaamme myrskyvaurioille herkät 20kV ilmajohdot maakaapeleilla. Lisäksi vähennämme riskejä raivaamalla johtokatujen vieruspuut pois.

Kuinka suuri osa Porvoon sähköverkosta on jo maakaapeloitu?

– Tällä hetkellä 44 prosenttia verkostamme on maakaapeloitu. Porvoon Sähköverkon alue huomioon ottaen olemme edenneet varsin pitkälle ja toimitusvarmuutemme on parantunut.

Miten ja missä päin Porvoota maakaapelointi on tähän mennessä edennyt?

– Verkon saneerausta on tehty vuosikymmeniä, eniten taajamissa. Maakaapelointi on lisääntynyt selvästi vuodesta 2010 lähtien. Sen jälkeen maakaapelointias-

Onko näiden hankkeiden tarkemmasta aikataulusta jo tietoa?

– Aikataulut riippuvat muun muassa talven säästä. Jos on kova pakkastalvi ja maa roudassa, emme tee kaivuutöitä. Mutta jos tulee leuto talvi, työt eivät keskeydy.

– Kulloon yritysalue on Porvoon kaupungin kaavoittama uusi suuri yritysalue. Sen osalta sähköverkon rakentaminen toteutuu Porvoon kaupungin aikataulun mukaan. Lisäksi saneeraamme PJ-ilmajohtoverkkoa maakaapeliksi alueilla, joissa LPOnet rakentaa kuituverkkoa.

Porvoon Sähköverkon tavoitteena on saada 60 prosenttia verkosta maakaapeloitua vuoteen 2028 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään?

– Maakaapelointi eli 20kV ilmajohtojen korvaaminen maakaapeleilla etenee hyvin. Olemme aikataulussa, jopa hieman edellä. Meillä ei ole ongelmia saavuttaa viranomaisten asettamia tavoitteita.

Tämän lehden keskiaukeamalla on julkaistu Porvoon Sähköverkon hanke-

kartta, ja Porvoon Energian nettisivuilta hankekartasta löytyy päivitetty versio. Keiden erityisesti kannattaa hankekarttaan tutustua?

– Hankekarttaan kannattaa tietysti tutustua kaikkien, jotka ovat kiinnostuneita verkon rakentamisesta. Konkreettista hyötyä siitä on eniten maanomistajille, joiden alueella raivataan tai rakennetaan verkkoa. On kuitenkin hyvä tietää, että laajojen saneerauskohteiden kaikilla tonteilla ei tehdä kaivuuta, mutta lyhyisiin sähkön jakelukeskeytyksiin on hyvä varautua kaikissa kartalla olevien alueiden liittymissä.

HANKEKARTTA keskiaukeamalla >>

Saneerattavien alueiden keskijänniteverkosta saneerataan kaikki johdot, pienjänniteverkosta runkojohdot ja keskijännitejohtoreitin varrella olevat talon liittymisjohdot. Pylväsmuuntamot korvataan puistomuuntamoilla.

Asiakkaille ei näistä aiheudu kustannuksia. Maanomistajiin ja asiakkaisiin ollaan yhteydessä ennen projektin aloitusta.

2/2020 Eko 29

Verkon rakentaminen

PORNAINEN BORGNAS

Rakentaminen suunnitteilla

PORVOO BORGÅ SIPOO SIBBO

Linjaraivaus

Panostamme sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja kehittämiseen Vi satsar på säkerheten i eldistributionen och på nätförbättringar Ajantasaiset hankkeet löydät netistä pbe.fi/hankekartta/

30 Eko 2/2020

Aktuella projekt hittar du på pbe.fi/projektkarta/

Rakentaminen suunnitteilla

KARTTAMERKINNÄT / KARTTECKEN Helikopteriraivaus / Helikopterröjning Linjaraivaus / Linjeröjning Rakentaminen suunnitteilla / Planerat nätbygge Verkon rakentaminen / Nätbygge

Hankkeita jatkuvasti meneillään eri puolilla Porvoota.

Projekt pågår hela tiden på olika håll i Borgå.

Linjaraivaus

Verkon rakentaminen

KARTTAPOHJA: ©MAPBOX

Helikopteriraivaus

Tiesitkö, että

Visste du att

...Porvoon Energian sähköverkko on vuonna

…Borgå Energis elnät år 2020 är ca 3 700

2020 noin 3700 kilometriä pitkä. Lisäystä

kilometer lång. Det är en ökning med 200

vuodesta 2010 on tullut 200 kilometriä!

kilometer jämfört med år 2010!

... Porvoon Energian maakaapelointiaste on

…Borgå Energis jordkablifieringsgrad är

n. 43 % ja tavoitteenamme on saavuttaa 60 %

ca 43 % och målet är att nå 60 % år 2028.

maakaapelointiaste vuoteen 2028 mennessä.

2/2020 Eko 31