Anime #143, helmikuu 2025 by H-Town Oy

Nro 143

1/2025

8€

Anime 20-vuotinen taival

Arvostelussa palkkamurhaajan eläkepäivät

SAKAMOTO DAYS Kazuo Umezu Edesmenneen kauhun kuninkaan ura

Tyttöprinssit Sukupuolirooleja haastamassa

Pääkirjoitus

20 vuotta lehtityön iloa

nime-lehti on virallisesti 20-vuotias. Mediamaailman aalloissa se on kunnioitettava ja juhlanarvoinen ikä. Siksi numeron pääjutussa kertaamme lehden historiaa yhteisönsä rinnalla. Lehden tekeminen on sekä yläettä alamäkiä. Animen ensimmäinen päätoimittaja Jari Lehtinen tiivistää asian hyvin: Lehdenteossa parasta ja pahinta on, että jokainen numero alkaa nollasta. Koen, että jokainen numero on kuin palapeli, joka on välillä haastavampi ja välillä helpompi koota. Harmailta hiuksiltakaan ei voi välttyä. Haastatellessani lehden entisiä tekijöitä pääjuttua varten kävimme läpi Anime-uran parempiakin muistoja. Lehden kolmas päätoimittaja Petteri Uusitalo muistaa hauskan haastattelutapauksen, kun Animecon toi Kaoru Morin Suomeen vuonna 2014. Tapahtuma kielsi Animea tekemästä haastattelua mangakan kanssa, sillä Uusitalo oli kirjoittanut aiemmin Animeconista kriittiseen sävyyn. Haastattelu suoritettiin niin, että yleisökysymystilaisuudessa Uusitalo jakoi kavereille lapuille haastattelukysymykset ja kaverit kysyivät ne tilaisuudessa. Uusitalo kirjoitti vastaukset käsin itselleen yleisön joukossa. Lehden entisen toimittajan Mauno Joukamaan hyviin muistoihin lukeutuu pienimuotoinen yhteistyökuvio SubTV:n ja Animen kanssa, kun kanava alkoi näyttää Fullmetal Alchemist -animea alkuvuodesta 2007. Joukamaa kirjoitti sarjasta esittelyn kanavan ohjelmistokatalogiin ja verkkosivuille. Omalta päätoimitusajaltani parhaiten mieleen on jäänyt numeron 137 nostalgiateema ja pääjuttu, jotka nostattivat hyviä muistoja mieleen. Enpä ole koskaan aiemmin herkistynyt oikolukiessani tekstiä. Aktiiviuran jälkeen on hyvä, että vanhasta yhteisöstä osaa myös etääntyä. Lehtialalla edelleen oleva Lehtinen on huomannut, että aktiivinen animeskenen seuraaminen on hiipunut: ”Janne Kemppi puhui aikoinaan siitä, kuinka pitää juosta valtavan kovaa, että pysyisi edes paikallaan. Olen onnellisesti pudonnut kelkasta. Anime-lehdestä saan tietooni, mitä tapahtuu todella. Luen sitä mielelläni tuntosarvet herkkinä.”

Parin vuosikymmenen jälkeen Animen tulevaisuus häämöttää avoimena. Uusitalo näkee yhteisössä vielä kipinää: ”Se on kauhean siistiä, että Anime-lehteä edelleen tehdään, vaikka sen muoto on muuttunut tosi monta kertaa vuosien varrella ja sisällöt ovat muuttuneet.” Uusitalon mukaan lehden olemassaolo kertoo, että animanga ja japanilainen kulttuuri kiinnostavat ihmisiä vuodesta toiseen. Lehden tekemisessä parasta on avustajat ja työkaverit. Kiitän näin loppuun edellistä päätoimittajaa Riikka Haapasta tämän numeron avustamisessa, kun hädässä ystävää kaivattiin.

Animelle hyvää syntymäpäivää toivottaen Anna-Liisa Koskinen päätoimittaja

NRO 143

Tässä numerossa

12 16

ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI

Lyhyesti

toimitus@animelehti.ﬁ www.animelehti.ﬁ

Animistit

Pääjutussa katsauksessa Anime-lehden 20-vuotinen taival animangayhteisönsä rinnalla, entisten toimittajien haastatteluiden kera. Muistelussa vastikään edesmennyt kauhumangan mestari Kazuo Umezu. Shoujomangan tyttöprinssit tarjoavat fantasiaa ilman miehisyyden uhkaa. Ystävyys ja rakkaus korostuvat ystävänpäivän johdosta.

Päätoimittaja: Anna-Liisa Koskinen Toimituspäällikkö: Anna-Liisa Koskinen Ulkoasu: Lasse Erkola, Minna Erkola Avustajat: Olli Riihimäki, Mette Pesonen, Jenni Väyrynen, Aleksi Pirinen, Riikka Haapanen, Toni Jefremoﬀ , Hanna Saarimaa, Sini Laine, Samuli Paanala, Katrin Pearson, Elina Koskinen,

Kansikuva © Yuuto Suzuki / Shueisha / SAKAMOTO DAYS –tuotantokomitea

Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.ﬁ Puhelin: 03-42465361

HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalveluun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.

12 16 18 23 34

Aallon harjalta nostalgian kuohuun: Anime-lehden 20-vuotinen taival Kazuo Umezu: Kauhun koominen kuningas Sukupuolen sotkijat: Tyttöprinssien pitkän historian lyhyt oppimäärä Ajatuksia animangasta: Miehet ovat sikoja – Porco Rosson tunteet Animen ohi: Jälkipuinti Tiﬀanylla

Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI Toimitusjohtaja: Petteri Moisio

Ilmoitukset ja myynti Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.ﬁ

Paino Printall Seuraava Anime ilmestyy 28.3.2025 Vuonna 2025 ilmestyy 8 numeroa joista 4 digitaalisena. Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

Ajankohtaista 06 09 10

Uutiset Kuvastin ja julkaisukalenteri Seuraavan kauden nostot

Vakiot 03 22

Pääkirjoitus TOP 5 + 1: Luottamus ystäviin on ystävyyttä

Arvostelut 26 27 28 29 30 32 33

ANIME Sakamoto Days ANIME Orb: On the Movements of the Earth ANIME The Elusive Samurai ANIME Yakuza Fiancé: Raise wa tanin ga ii ANIME & MANGA Nina the Starry Bride MANGA The Fragrant Flower Blooms with Dignity MANGA The Strange House

Ajankohtaista Ranobe

That Time I Got Reincarnated as a Slime päättyy tänä vuonna, jos kirjailija saa päättää © Fuse © Mitz Vah © MICRO MAGAZINE, Inc.

oiseen universumiin limamöykkynä uudelleensyntyvästä miehestä kertova That Time I Got Reincarnated as a Slime -ranobe-sarja päättyy vuonna 2025, jos sarjan käsikirjoittajan Fusen suunnitelmat tulevat toteen. Kirjailija paljasti tiedon tammikuussa ilmestyneen japaninkielisen 22. pokkarin saatesanoissa. Fusen mukaan hän olisi halunnut päättää sarjan jo 22. pokkariin, mutta on päättänyt jatkaa tarinaa vielä hieman kustannustoimittajansa kannustamana. Sarjan viimeinen kaari alkoi vuonna 2019,

joten loppu on häämöttänyt limaiselle päähenkilölle jo jonkin aikaa. Fuse on kuitenkin todennut jo aiemmin, että hän on kiinnostunut kirjoittamaan muita samaan maailmaan sijoittuvia kertomuksia sen jälkeen, kun päätarina tulee valmiiksi. Englanniksi ranobea kustantaa Yen Press. Englanninkielisen laitoksen 20. osa ilmestyy maaliskuussa. Ranobeen pohjaavaa mangaa kääntää suomeksi Sangatsu Manga nimellä Kun jälleensynnyin hirviönä. Lähde: ANN

J-Novel Clubin uudet ranobe-lisenssit

kai tensei: Recruited to Another World (tarina Kenichi, kuvitus Nemi; mangasovitus Shibanobancha). Kustantamon neljäs ranobe-uutuus on Making Magic: The Sweet Life of a Witch Who Knows the Inﬁnite MP Loophole. Making Magicia kirjoittaa Aloha Zachou ja taiteesta vastaa Tetubuta. Myös Making Magicista on Japanissa julkaistu mangaversio, mutta siihen J-Novel Club ei ole hankkinut lisenssiä. J-Novel Club on julkaissut Making Magic -ranobet aiemmin digitaalisina versioina. Lähde: J-Novel Club

-Novel Club ilmoitti tammikuun lopussa, että kustantamo aloittaa neljän uuden light novel -sarjan julkaisun fyysisenä. Samalla kustantamo kertoi, että se on hankkinut lisenssit myös lähes kaikkien uutuuksiensa mangasovituksiin. Kustantamo on hankkinut oikeudet sekä ranobe- että mangaversioihin fantasiasarjoista Campﬁre Cooking in Another World with My Absurd Skill (tarina Ren Eguchi, kuvitus Masa; mangasovitus Akagishi K), The Brilliant Healer’s New Life in the Shadows (tarina Sakaku Hishikawa, kuvitus Daburyu; mangasovitus Ten Juunoichi) sekä Ise-

Manga © Yoshifumi Tozuka, Shueisha © Miyuki Mitsubachi, Hakusensha

Undead Unluck on päättynyt Japanissa Cheeky Brat palaa neljän vuoden tauon jälkeen

oshifumi Tozukan shounen-manga Undead Unluck on päättynyt Weekly Shounen Jump -lehdessä. Viimeinen luku ilmestyi tammikuun numerossa. Undead Unlock kertoo epäonnisesta Fuukosta, joka haaveilee elämää suuremmasta romanssista. Hän ihastuu kuolemattomaan Andyyn, jolla on kiihkeä tavoite keksiä, miten hän voisi kuolla. Tozuka aloitti sarjansa yksilukuisena tarinana vuonna 2019. Vuotta myöhemmin tarinaa alettiin julkaista Weekly Shounen Jumpissa sarjamuotoisena. Mangaa ehti kertyä 27. pokkarin verran. Viz Media ja MANGA Plus julkaisevat sarjaa englanniksi.

Miyuki Mitsubachin romanttinen koulukomedia Cheeky Brat päättyi 23. pokkarin ja seitsemän vuoden jälkeen vuonna 2021. Sarjaa Japanissa julkaissut kustantaja Hakusensha ilmoitti tammikuussa, että sarjan päähenkilöt Yuki ja Naruse tekevät paluun kustantajan Hana to yume -lehdessä huhtikuussa. Tällöin lehdessä julkaistaan pääparin hääjuhlaan keskittyvä uusi tarina. Ky-

Lähde: ANN

seessä on seitsemäs Cheeky Bratin maailmaan sijoittuva lyhyttarina, jonka Mitsubachi on piirtänyt mangan päättymisen jälkeen. Yen Press julkaisee Cheeky Bratia englanniksi. Yhtiö on lisensoinut Mitsubachilta myös sarjat Stray Cat & Wolf sekä Spring Storm and Monster. Lähde: ANN

Henkilöt

Kyoto Animationin tuhopolttajan kuolemantuomio jää voimaan

K © Kyoto Animation

ioton käräjäoikeus tuomitsi Kyoto Animationin studion tuhoisan palon vuonna 2019 sytyttäneen Shinji Aoban kuolemaan tammikuussa 2024. Aoban puolustus valitti heti seuraavana päivänä tuomiosta vedoten syyntakeettomuuteen. Tämän vuoden tammikuussa Osakan korkein oikeus kuitenkin tiedotti, että Aoba on vetänyt valituksensa takaisin.

Näin ollen käräjäoikeuden kuolemantuomio jää voimaan. Tuhopoltossa kuoli 36 studion työntekijää, minkä lisäksi 32 henkilöä loukkaantui. Oikeudenkäynnissä Aoba kertoi, että oli sytyttänyt tulipalon, koska oli ajatellut, että studio oli varastanut hänen kirjoittamansa tarinan. Lähde: Japan Times, Kyodo News

Henkilöt

Masahiro Nakai (SMAP) eläköityy seksuaaliseen väärinkäytökseen liittyvän skandaalin vuoksi

uositun SMAP-idoliryhmän (1988–2016) jäsen Masahiro Nakai ilmoitti tammikuussa fanikerhonsa verkkosivulla jäävänsä eläkkeelle viihdebisneksestä välittömästi. Kirjoittamassaan viestissä hän sanoo “vajavaisuuksiensa” aiheuttaneen monille ongelmia. Lisäksi hän pahoittelee äkillistä vetäytymistään alalta. Nakain pikaisen lopettamisen syynä on joulukuussa julkisuuteen noussut tapaus kesäkuulta 2023. Japanilaiset tabloidilehdet uutisoivat joulukuussa, että Nakai oli käyttäytynyt sopimattomasti Fuji TV:n nuorta työntekijää kohtaan ja sovitellut tapauksen salassa noin 500 000 euron korvaussummalla. Sekä Nakai että työntekijä ovat pidättäytyneet kertomasta tarkempia yksityiskohtia johtuen salassapitolausekkeista. Nakai kuitenkin julkaisi lausunnon, jossa myönsi, että hänen ja uhrin välillä oli ollut “ongelma”, joka johtui hänen omista “vajavaisuuksistaan”. Samassa lausunnossa hän kuitenkin tarkensi, että tapaukseen ei liittynyt väkivaltaa, kuten lyömistä. Alkuperäisessä lausunnossaan Nakai totesi, että sovittelu oli päättynyt ja hän uskoi sen myötä pystyvänsä jatkamaan työskentelyä. Televisio- ja radioyhtiöt kuitenkin keskeyttivät yhteistyönsä tähden kanssa. Myös Fuji TV menetti lukuisia nimekkäitä mainostajia, sillä skandaali laajeni kattamaan myös televisiokanavan yrityskulttuurin. Viikkolehti Shukan Bunshun nimittäin raportoi Nakaista kertovien artikkeliensa yhteydessä, että Fuji TV:ssä esihenkilöasemassa toimiva henkilö olisi välittänyt yhtiössä työskenteleviä naisia Nakain illanviettoihin. Myöhemmin Shukan Bunshun täsmensi, että sovit-

teluun johtaneessa välikohtauksessa kyse oli kyseisen esihenkilön järjestämistä juhlista, joista Nakai olisi kutsunut naisen mukaansa. Nimettömänä pysynyt uhri kertoi lehdelle, että kyseinen esihenkilö oli kutsunut hänet juhliin. Uhrin mukaan Fuji TV:n yrityskulttuurin vuoksi hän oli kokenut, että hän ei voinut kieltäytyä kutsusta. Uhri toivoo, että tilanteen saama julkisuus muuttaisi viihdemaailman vakiintuneita tapoja, jotka pakottavat työntekijät ”viihdyttämään viihdyttäjiä”. Uhrin kertomus on saanut tukea kanavan nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä. Kanavan entinen uutisankkuri Aoki Kanon kertoi tammikuussa YouTube-kanavallaan julkaisemassaan videossa, että Fuji TV:ssä johtotehtävissä toimiva henkilö oli ahdistellut häntä seksuaalisesti. Kanonin mukaan seksuaalinen häirintä oli johtajalle rutiininomaista ja toistuvaa. Paljastusten myötä Fuji TV:n yrityskulttuuri on tuomittu laajasti Japanissa. Televisiokanava on kertonut pyytäneensä ulkopuolisen lautakunnan selvittämään yhtiön toimintatapoja. Vaikka yhtiö on lausunnoissaan edelleen sillä kannalla, että Nakain tapaukseen liittyvä esihenkilö ei olisi käyttäytynyt sopimattomasti, Fuji TV:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja erosivat 10 tuntia kestäneen pressitilaisuuden aikana. Ero astui voimaan välittömästi. Skandaalin seurauksena myös muut televisiokanavat ovat ilmoittaneet tekevänsä sisäisiä selvityksiä. Lähde: Japan News, Kyodo News, Asianjunkie

Näyttelijät Hiroyuki Sanada, Anna Sawai ja Tadanobu Asano palkittiin Golden Globeilla

T © Disney

ammikuussa järjestetty Golden Globe -gaala oli japanilaisten näyttelijöiden juhlaa. Kansainvälisiä elokuvia ja TV-tuotantoja palkitsevassa gaalassa feudaaliajan Japaniin sijoittuva Shogun-sarja keräsi neljä palkintoa. TV-sarja palkittiin parhaana draamasarjana, minkä lisäksi sarjassa Yoshii Toranagaa näyttelevä Hiroyuki Sanada palkittiin parhaasta miesosasta draamasarjassa. Tulkki Mariko Todaa näyttelevä Anna Sawai palkittiin parhaasta naispääosasta draamasarjassa. Myös draamasarjan miessivuosapalkinto meni

Shogunille: palkinnon pokkasi Tadanobu Asano. Palkinnot ovat jatkoa viime syksyn palkintosateelle. Emmy-gaalassa Shogunin ensimmäinen tuotantokausi keräsi huikaisevat 18 palkintoa. Palkinnoilla Shogunista tuli kaikkien aikojen eniten Emmy-palkintoja yhdellä tuotantokaudella kerännyt TV-sarja. Shogun on FX:n ja Hulun yhteistuotanto. Suomessa sarjan voi katsoa Disney+-suoratoistopalvelussa. Lähde: Kyodo News

Kuvastin © Riyoko Ikeda Productions / Rose of Versailles -tuotantokomitea

The Rose of Versailles (2025) Niin kutsuttu shoujo-tyyli on tunnettu suurista säihkyvistä silmistä. Estetiikan luojaksi usein tituleerataan edesmennyttä kuvataiteilija Macoto Takahashia. Vuosina 1953–1960 mangakana toiminut Takahashi on yksi merkittävimmistä nimistä shoujo-genren kehityksen kannalta. Hänet muun muassa tunnetaan

satumaisista hahmomalleistaan, joissa hän yhdisti taiteen ja muodin. Hänen taiteensa nousi erityisen tunnetuksi gothic lolita -alakulttuurin piireissä. Takahashi menehtyi syöpään 17.11.2024. Tulevassa The Rose of Versailles -elokuvassa päähahmojen silmissä loistaa Takahashin perintö.

Suomenkieliset mangajulkaisut Basilisk 4 Bird ihmemaassa 10 Daa! Daa! Daa! 1 Navi Luna 7 Chainsaw Man 7 Demon Slayer 10 Demon Slayer 11 My Hero Academia 3 One Piece 103 Velhon morsian 20 Parasyte 1 K-On! 3 Angolmois: Taistelu Tsushimasta 6 Soul Eater 2 Orange 6 Vanitaksen kirja 9 Basilisk 5 Chi’s Sweet Home 1 Daa! Daa! Daa! 2 Parasyte 2 K-On! 4

14.2.2025 14.2.2025 14.2.2025 14.2.2025 15.2.2025 15.2.2025 15.2.2025 15.2.2025 15.2.2025 helmi-maaliskuu 2025 7.3.2025 14.3.2025 28.3.2025 28.3.2025 4.4.2025 4.4.2025 11.4.2025 11.4.2025 11.4.2025 2.5.2025 9.5.2025

= Sarja alkaa = Yksiosainen

= Uusintapainos = Sarja päättyy

Seuraavan kauden nostot

Nostamme toimituksen kaikuluotaimeen osuneita kiinnostavia animeuutuuksia kevätkaudelta 2025.

Black Butler: Emerald Witch Arc PERUSTUU MANGAAN

CLOVERWORKS

TOIMINTA, MYSTEERI, YLILUONNOLLINEN

Vuosi sitten Black Butlerin animesovitus teki paluun seitsemän vuoden odotuksen jälkeen. Jatkoa edelliselle kaudelle ei tarvitse odottaa kauan, sillä jo tulevana keväänä Sebastian Michaelis ja Ciel Phantomhive palaavat uusien seikkailuiden merkeissä. Kuningattaren käskystä hovimestari ja nuori jaarli matkustavat Saksaan tutkimaan mystisiä kuolemantapauksia. Kuolemat tuntuvat liittyvän mystiseen ”ihmissusien metsään”, jossa huhujen mukaan kaikki sinne astuvat joutuvat kuolettavan kirouksen uhreiksi. Tutkiessaan totuutta mystisen

4/2025

ihmissusimetsän takana kauhistuttava kirous lankeaa parivaljakon ylle. Aikaisemmalta kaudelta tutun ääninäyttelijäkokoonpanon lisäksi uudella kaudella kuullaan Wolfram Gelzerin roolissa Chikahiro Kobayashi ja Sieglinde Sullivanin äänenä Rie Kugimiya. Kobayashi tunnetaan muun muassa roolistaan Legoshina BEASTARS-animessa ja Kugimiya puolestaan Kaguran roolista Gintamassa. Suomessa Yana Toboson luoma alkuteos tunnetaan Punaisen jättiläisen suomentamalla nimellä Kuroshitsuji – Piru hovimestariksi.

Princession Orchestra ALKUPERÄISTEOS SILVER LINK TOIMINTA, FANTASIA 4/2025

The Beginning After the End PERUSTUU VERKKOROMAANIIN

STUDIO A-CAT

Kuningas Grey on historian mahtavimpia hallitsijoita, jonka mahti, maine ja varallisuus ovat vertaansa vailla. Hänen rinnallaan ei kuitenkaan seiso ketään, eikä hän luota keneenkään. Mysteerisen kuoleman jälkeen Grey syntyy uudelleen Arthur Leywinina Dicathenin maagiselle maanosalle. Vaikka Arthur aloittaa uuden elämänsä avuttomana vauvana, hän säilyttää muistonsa ja tietonsa edellisestä elämästään. Rakastavan perheen ja kumppanien ympäröimänä Arthur saa kosketuksen elämäniloista, jota ei ole kokenut aiemmin. Näin hän saa mahdollisuuden korjata menneisyytensä virheet. Beginning After the End perustuu nimimerkillä TurtleMe esiintyvän tekijän suosiota keränneeseen samannimiseen verkossa ilmestyvään romaaniin. Sitä on julkaistu vuodesta

FANTASIA

4/2025 ©TBATE-anime tuotantokomitea

2017 alkaen. Romaanista on tehty manhwa-sovitus, jonka kuvittajana toimi Fuyuki23 vuoteen 2023 asti. Sekä romaania että manhwaa julkaistaan Tapas-verkkosivulla. Manhwa on saatavilla fyysisessä muodossa Yen Pressin julkaisemana.

Kevät tulee laulaen, sillä alkuperäisteos Princession Orchestra yhdistelee taikatyttöjä ja musiikkia. Anime sijoittuu Alicepian maagiseen kuningaskuntaan, joka on ollut olemassa jo antiikin ajoista alkaen. Kuningaskunta on yhteydessä ihmisten maailmaan Alicepia Channel -nimisen videopalvelun kautta. Alicepian asukkaiden rauhanomainen elämä häiriintyy, kun mystiset Jamaok-nimiset hirviöt hyökkäävät. Jamaokkeja vastaan nousevat kolme ”prinsessaa”, jotka pelastavat päivän musiikin voiman avulla. Princession Orchestra perustuu Akifumi Kanekon luomaan konseptiin ja Mari Shimazakin luomiin hahmosuunnitelmiin. Kaneko tunnetaan parhaiten Senki Zesshou Symphogear -sarjan luojana Noriyasu Agematsun kanssa. Shimazakin kädenjälkeä on muun muassa Bayonetta-pelisarjan hahmosuunnittelussa. Sarjan tuottaa King Records ja animaatiosta vastaa studio SILVER LINK. Princession Orchestran tarkka jaksomäärä ei ole kirjoitushetkellä vielä tiedossa, mutta musiikillisista iloista nautitaan viikoittain koko vuoden ajan.

Anne Shirley PERUSTUU ROMAANIIN

THE ANSWER STUDIO

Elämä ei ole helppoa Anne Shirleylle, 11-vuotiaalle orpotytölle, jolla on vilkas mielikuvitus ja lyhyt pinna. Kohtalon oikusta Annen adoptoivat Cuthbertit, jotka asustavat maatilalla Avonleassa, Prinssi Edwardin saarella Kanadassa. Keski-ikäiset sisarukset Marilla ja Matthew Cuthbert halusivat adoptoida nuoren pojan auttamaan pelloilla, mutta yllättyvät perinpohjaisesti huomatessaan Annen olevan tyttö. Sarjassa seurataan Annen kasvamista ja kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Anne Shirley on animesovitus kanadalaisen kirjailijan

DRAAMA, HISTORIALLINEN

4/2025

Lucy Maud Montgomeryn vuonna 1908 julkaistusta esikoisteoksesta Annan nuoruusvuodet. Anne Shirley ei ole ensimmäinen animesovitus Montgomeryn klassikkoteoksesta. Kirjasta on tehty kaksi animea: vuoden 1979 Isao Takahatan ohjaama Anne of Green Gables sekä vuoden 2009 Katsuyoshi Yataben ohjaama Konnichiwa Anne: Before Green Gables. Molempien animoinnista vastasi Nippon Animation. Anne Shirley sovituksesta vastaa The Answer Studio, joka on ollut osallisena Your name. ja Suzume -elokuvien tuottamisessa.

Me and the Alien MuuMuu

My Hero Academia: Vigilantes PERUSTUU MANGAAN

BONES FILM

TOIMINTA

PERUSTUU MANGAAN OLM SCI-FI, KOMEDIA 4/2025

4/2025 © Hideyuki Furuhashi, Betten Court, Kohei Horikoshi / Shueisha, Vigilantes-tuotantokomitea

Keväällä oikeus hoituu oman käden kautta. My Hero Academia: Vigilantes perustuu Hideyuki Furuhashin ja Betten Courtin samannimiseen mangaa ja on sivutarina Kouhei Horikoshin My Hero Academialle. Vigilantes toimii esiosana alkuperäiselle mangasarjalle, ja kertoo tapahtumista noin viisi vuotta ennen päätarinaa. Kouichi Haimawari on aina haaveillut sankariuudesta, mutta keskinkertaisen supervoimansa takia hän ei ikinä pysty ryhtymään ammattilaissankariksi. Tästä huolimatta Kouichi haluaa auttaa ihmisiä. Kouichi elämä kokee muutoksen, kun hän eräänä päivänä joutuu vaikeuksiin paikallisten rikollisten kanssa. Hänet pelastaa Knuckleduster, ”laiton sankari”, omankädenoikeuden harjoittaja. Knuckleduster näkee potentiaalia Kouichista ja Kouichi ryhtyy myös laittomaksi sankariksi. Animen ohjaajana toimii Kenichi Suzuki, joka tunnetaan muun muassa JoJo’s Bizarre Adventure ja Cells at Work! -sarjojen ohjaajana. Sarjan musiikista vastaa Yuuki Hayashi, jonka sävellyksistä nautitaan pääsarjankin puolella.

Lumisateiden väistyessä kannattaa varautua, että taivaalta saattaa sataa kissoja. MuuMuu on kissamainen avaruusolento, joka on saapunut ystävineen maapallolle tutkimaan ihmisten kodinkoneita. MuuMuun kotiplaneetan asukkaat menettivät kaikki tutkijansa ja insinöörinsä planeettojen välisissä sodissa, unohtaen samalla tietämyksen planeettansa edistyksellisestä teknologiasta. Korjatakseen tilannetta MuuMuu ja hänen ystävänsä päätyvät kuokkimaan Sakurako Umeyashikin asuntoon tutkiakseen arkipäivän kapistuksia. Hiroki Miyashitan luoma alkuteos Uchuujin Muumuu alkoi yksiosaisena mangana Young King OURs -lehdessä, mutta sai pian jatkoa. Etsuko Kozakuralle MuuMuun äänirooli ei ole hänen ensimmäinen kissaroolinsa, sillä Kozakura tunnetaan kissa Yo-kai Jibanyanina Yo-kai Watch -sarjassa. Sakurakon näyttelijälle Momo Harumille rooli on puolestaan hänen debyyttiääniroolinsa.

Numeron 39 lisäksi Neon Genesis Evangelion koristaa ensimmäisen ja kymmenvuotisjuhlanumeron kantta.

Alussa oli muotoaan etsivä yhteisö, puhelinsoitto ja markkinarako. Anime-lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon tammikuussa 2005. Ylä- ja alamäistä huolimatta Anime-lehti on kulkenut suomalaisen animangayhteisön rinnalla jo 20 vuotta.

Aallon harjalta nostalgian kuohuun Anime-lehden 20-vuotinen taival Teksti: Anna-Liisa Koskinen

nime-lehden taival alkoi kesällä 2004, kun Pelaaja-lehteä kustantavan H-Townin toimitusjohtaja Petteri Moisio soitti animeskenen silloiselle aktiiville, Kyuu Eturautille. Eturautti vinkkasi muita nimiä skenen sisältä, kuten sarjakuvapiirtäjä Aura Ijäksen ja tulevan lehden ensimmäisen päätoimittajan, Jari ”Tekno-Kekko” Lehtisen. Lehden sisältöä lähdettiin suunnittelemaan porukalla. Alusta lähtien Animen toimituskunta on työskennellyt pääsääntöisesti etänä. ”Toimitus sijaitsi silloin IRC:ssä. Nykyään se olisi Teamsissa tai Discordissa”, Lehtinen tuumailee tammikuussa käydyssä sähköpostihaastattelussa. Lehtinen kertoo, että lehden nimeä väännettiin edestakaisin. Lehtisen mukaan vääntö jatkui, kunnes Eturautti sanoi, että monimutkaisen nimen sijaan laitetaan vain Anime.

Lehden muoto alkoi vakiintua nopeasti. Lehden päätaittajana on ensimmäisestä numerosta saakka työskennellyt Lasse Erkola. Lassen lisäksi taittajana ja lehden ulkoasun suunnittelemisessa oli alkuvaiheessa mukana myös kuvittaja Sami Viljanto.

Anime-lehti syntyi aikana, jolloin ala voi hyvin. Vuosituhannen taitteessa animanga valloitti maailmaa IRC-pikaviestipalvelussa, foorumeilla ja erilaisilla verkkosivustoilla. ”4chanin ja kuvalautojen osuutta mangan ja animen levityksessä ei sovi unohtaa. Ilman Internettiä manga ja anime eivät olisi koskaan eksyneet länsimaihin”, entinen päätoimittaja Lehtinen sanoo. Lehdessä oli alkuvaiheissa mukana Mauno Joukamaa, joka työskenteli lehdelle toimittajana vuosina 2004–2007. Hän vastasi myös lehden verkkosivujen sisällöstä.

”Lehden alkuaikojen tekijäkunta oli koottu käytännössä Animeunionin keskustelufoorumilla aktiivisesti aihepiiriä puineiden kirjoittajien joukosta”, Joukamaa kertoo sähköpostin välityksellä. Kova työ kannatti. Anime-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 31. päivänä tammikuuta 2005. Lehti sai häkellyttävän paljon ennakkotilauksia, joiden takana oli yhteistyö skenen paikallisyhdistysten kanssa, jotka sähköpostilla kannustivat jäseniään alkamaan ennakkotilaajiksi. Pääosin vastaanotto oli myönteistä. ”Lehden konsepti oli aika ennenkuulumaton: suomalaiset arvioivat ja kirjoittivat japanilaisesta animesta suomalaiselle yleisölle suomeksi”, Lehtinen sanoo. Uusi lehti sai osakseen myös kritiikkiä. Lehtinen ja Joukamaa toteavat kummatkin, että kakkosnumeron kissankorvien askartelu

meni joidenkin lukijoiden mielestä yli. ”Muistaakseni ohjeista suivaantuneiden pääargumentti oli, että moiset ’lapsellisuudet’ eivät kuuluneet tämänkaltaiseen julkaisuun”, Joukamaa toteaa. Alkuvuosina lehden sisältöön kuului animen ja mangan lisäksi myös muu japanilainen populaarikulttuuri. ”Animea ja mangaa höystettiin alusta alkaen j-popilla, peleillä, ääninäyttelijöillä ja VHS-klassikoilla”, Lehtinen kertaa. ”Tekno-Kekon VHS-antiikki oli yllättävän kysytty ohjelmanumero.” Lehdessä oli aluksi paljon suomalaisten taiteilijoiden tekemiä sarjakuvia, mutta aikatauluvaikeuksien vuoksi sarjakuvat poistuivat lehdestä. “Sarjakuvat olivat parhaimmillaan aivan loistavia ja tekijät fantastisia. Taiteilija ja deadline ovat kuitenkin ikuisesti keskenään yhteensopimaton yhdistelmä”, Lehtinen kuittaa. Ensimmäiset lehdet olivat luonteeltaan valistavia: animea harrastamattoman väestön ymmärrystä skenestä piti lisätä. Lehtinen muistelee, että kansalle piti esimerkiksi teroittaa, ettei Dragon Ball ole lapsipornoa. Lehtisen ura sivistyksen poluilla jatkui myöhemmin, sillä vuonna 2011 hän julkaisi Animen aika -nimisen oppaan animen historiasta. Kirja päätyi jopa joissain kouluissa äidinkielentuntien oheislukemistoon.

Taloudellisten haasteiden ja henkilöiden välisten ristiriitojen myötä ensimmäinen toimituskunta irtisanoutui lehdestä vuonna 2007. Syntyi kilpaileva julkaisu Japan Pop (2007–2015). Animen uudeksi päätoimittajaksi tuli Pelaajan puolelta Juha Wakonen. Wakosen kolmivuotisen päätoimituskauden aikana lehden sisältö keskittyi entistä enemmän animangan lisäksi muihin japanilaisen kulttuurin ilmiöihin, kuten cosplayhin ja musiikkiin. Lehden kymmenvuotisnumerossa vuonna 2015 kolmas päätoimittaja Petteri Uusitalo teki lyhyen retrospektiivin Animen ja yhteisön alkuvuosista. Toista vuosikymmentä Uusitalo istuutuu pohtimaan Animen nykyisen päätoimittajan Anna-Liisa Koskisen kanssa tammikuussa Desucon Frostbitessa. Uusitalo oli Animen pitkäaikaisin päätoimittaja: hän luotsasi lehteä vuosina 2011–2019. Lehtiä hänen urallaan kertyi 62. Vuonna 2011 verkkouutisia kirjoittaneelle Uusitalolle tarjottiin päätoimittajuutta, kun Wakosella oma elämäntilanne tuli vastaan. ”Tietysti nuorena ja innokkaana sellaiseen halusi ryhtyä”, Uusitalo muistelee. ”Opinnot jäivät sitten kesken kymmeneksi vuodeksi lehden takia.” Lehti oli Wakosen jäljiltä sisällöllisesti lähellä kilpailijaansa Japan Popia. Anime- ja

Toisessa numerossa olevasta cosplay-teeman suunnittelusta ja sisällöntuottajien värväämisestä vastasi pitkälti Mauno Joukamaa, lehden entinen toimittaja.

” Lehtinen ja Joukamaa toteavat kummatkin, että kakkosnumeron kissankorvien askartelu meni joidenkin lukijoiden mielestä yli.”

manga-aiheille oli kysyntää, joten Uusitalo halusi keskittyä niihin. Etenkin arvostelut muuttuivat lehdessä järjestelmällisemmiksi ja ajankohtaisemmiksi. Uusitalo arvioi, että aiemmin lehden arvostelut eivät noudattaneet erityistä logiikkaa, koska sivut haluttiin vain saada täyteen. Toisaalta hän kokee, että ensimmäisellä toimituskunnalla oli hyvin epäkiitollinen tehtävä, sillä 2000-luvun alussa tietoa oli vaikeampi hankkia sarjoista. Jari Lehtinen ja Kyuu Eturautti Tezuka-näyttelyssä Tampereella 2019. (Kuva: Marianna Lehtinen)

Uusitalon mukaan uusia julkistuksia oli hänen aikanaan helpompi seurata. Mangaa ilmestyi englanniksi paljon, joten lehti alkoi seurata englanninkielisiä lisenssejä. ”Keräsin niistä kaikenlaisia listoja”, Uusitalo muistelee. Lehden uutisissa oli paljon listoja Yhdysvaltojen lisensseistä, mutta myös metadataa Suomesta, kuten silloisilta kustantamoilta Sangatsu Mangalta, Ivrealta ja Egmontilta. Yhteistyö kotimaisten toimijoiden kanssa tiivistyi.

Mangakupla puhkesi lopulta Yhdysvalloissa vuonna 2005 ja Suomessa vuonna 2008. Esimerkiksi Egmontin toiminta hiipui. 2010-luvulla yhdysvaltalainen animangamarkkina piristyi jälleen ja otti vauhdikkaasti kiinni Japanin julkaisutahtia. ”Sitten digitaalinen mangan julkaisu tuli suurella ryminällä 2010-luvulla”, Uusitalo sanoo. Lehdessä pohdittiin, miten uutta formaattia voitaisiin arvostella. Digiarviot eivät enää soveltuneet lehden arviosivuille: ongelmana oli, että digimangan alustat toimivat eri tavoilla ja eri maksusysteemeillä. Tästä syystä lehteen tuli oma osionsa digijulkaisuille. ”Piti arvostella eri tavalla. Samalla avattiin, mitä uutta alalla tapahtui.” Uusitalo on erityisen ylpeä, että lehden uutisosioihin rakennettiin systemaattisesti visuaalista ja helposti silmäiltävää dataa Yhdys-

fyysisen median kulutus vähenee vuosi vuodelta. Uusitalon aikana lehden vuosikerta supistui kahdeksasta numerosta kuuteen. Lehti alkoi kadota lähikauppojen hyllyiltä Lehtipisteen kaventaessa valikoimaansa.

Uusitalon aikana Animen digitaalinen

Kansissa heijastuvat aikansa suositut animesarjat. Fullmetal Alchemist on päätynyt kanteen kolmasti.

valloista ja Suomesta. Kun tieto oli levällään ympäri verkkoa, Uusitalo toivoi, että lukijaa havainnollistava informaatiopaketti auttoi bongaamaan julkistuksia, jotka olisivat muuten menneet ohi. ”Ainakin haluan ajatella, että siinä oli joillekin ihmisille sellaista lisäarvoa, että he pysyivät helposti kärryillä lukemalla Anime-lehteä”. Pientä myrskyä oli vesilasissa vuonna 2011. Uusitalo kertoo, että hänen kriittisempi kirjoituksensa con-tapahtumista poiki tuohtuneelta harrastajayhteisöltä lehden kustantajalle kohdennetun adressin, jossa vaadittiin päätoimittajan kurissa pitämistä. Aniki-foorumilla adressin sisällöstä käytiin kiihkeää keskustelua. Lopulta tilanne ratkesi, kun Uusitalo pyysi anteeksi kirjoituksiaan. Uusitalo kokee tapauksen olleen eräänlainen vedenjakaja: tapauksen aikaan suomalainen faniyhteisö muuttui pai-

kallisyhdistyksistä kohti isompaa, yhtenäisempää animeyhteisöä. Nykyään con-tapahtumat tekevät paljon yhteistyötä sen sijaan, että ne vartioisivat omia reviirejään. Joukamaa näkee yhdistyksien yhteisöllisyydessä hyvääkin. ”Verrattuna tähän päivään sanoisin anime- ja mangaharrastuksen olleen Anime-lehden perustamisen aikoihin itse asiassa tietyssä mielessä yhteisöllisempää.” Yhdistysten tapahtumat toivat harrastajia yhteen, vaikka tekeminen oli kuratoidumpaa. Lehtinenkin muistelee lämmöllä kerhojen ja kaveriporukoiden videoidenkatselumaratoneja. Kun foorumien aika alkoi olla ohi, Anime vakiinnutti itseään sosiaalisessa mediassa. ”Sosiaalinen media oli silloin kauhean merkittävä”, Uusitalo sanoo. ”Nykyäänhän se alkaa olla semmoinen tosi pirstaloitunut.” Lehtiala on ollut muutoksessa jo tovin, ja

versio Issuu-palvelussa oli jo olemassa, mutta tilauksia oli vähän. Neljännen päätoimittajan Riikka Haapasen aikana vuosina 2019–2022 digitaalista toimintaa kehitettiin. Issuun numeroita markkinoitiin enemmän, ja palvelussa julkaistiin myös Digiekstra-lisänumeroita. Lehtien jutut kuratoitiin teemojen mukaan ja aiheiden painotus palasi lähemmäs alkuvuosia, koska kilpailevaa Japan Pop -julkaisua ei enää ollut käsittelemässä japanilaista kulttuuria. Lehtialan ahdinko kuitenkin kasvoi. Anime alkoi ilmestyä enää neljä kertaa vuodessa, vaikka samalla lehden sivumäärä kasvoi. Julkaisutahti tiivistyi loppuvuonna 2022 kahdeksaan numeroon vuodessa Koskisen aikana. Uutena järjestelynä joka toinen numero alkoi ilmestyä digitaalisena. Järjestely havaittiin taloudellisesti toimivaksi ja sitä jatketaan edelleen. Lehden painotus heilahti jälleen kohti ajankohtaisia sarjoja ja teemoja, vaikka Haapasen kauteen verrattuna muutos ei ole muuten ollut sisällöllisesti suuri. Animen verkkosivut käynnistettiin uudestaan 2023, joita päätoimitti kunniakkaasti Tom Nurmi. Projekti ei kuitenkaan ollut taloudellisesti kannattava, ja sivusto lakkautettiin jo tammikuussa 2025. Nuorison kuluttaessa vähemmän fyysistä mediaa Animen asema tulevaisuudessa on

Kuva: Maaret Stepanoff

Petteri Uusitalo

avoin. Animeharrastus on aina saanut todistella itseään ja omaa arvoaan, ja tämä liittyy osittain myös lehden kohtaloon. Uusitalo tuumailee Desucon Frostbitessä, että Anime on jossain kapitalismin ja kulttuurin välillä: kumpikaan laita ei ole lehteä tai toisiaan koskaan ymmärtänyt. ”Olen henkilökohtaisesti tyytyväinen siitä, että niin pitkään kuitenkin sai tehdä suomeksi sellaisia kulttuurialaa käsitteleviä artikkeleita, joita kukaan muu ei ole koskaan suomeksi julkaissut”, Uusitalo sanoo. ”Ehkä sillä kuitenkin on jotain historiallista arvoa suomalaiselle kulttuurille.”

Uusitalo ja Joukamaa ovat yhtä mieltä siitä, että animen ja mangan harrastaminen on arkipäiväistynyt. Suuret yleisöt ovat löytäneet animen suoratoistopalveluiden tarjonnasta. ”Ainakin oma vaikutelmani on, että animangasta on tullut tietylle tai tietyille sukupolville siinä määrin tavanomainen osa elämää, ettei se välttämättä enää ole suoranainen har-

rastus samalla tavoin kuin esimerkiksi musiikin kuunteleminen ei useimmille ihmisille ole varsinaisesti harrastus”, Joukamaa pohtii. Tulevaisuuden näkymät suomalaisen yhteisön suhteen aiheuttavat kuitenkin huolta. Joukamaa myöntää olevansa pessimistinen. ”Merkittävät kaupalliset toimijat, kuten Tammi ja Egmont, ovat vetäytyneet pois alalta. Esimerkiksi animen puolella tarjonta tuntuu olevan lähinnä ulkomaisten suoratoistopalvelujen varassa. Näin ollen skenen toiminta on hyvin pitkälti harrastajavetoista, mikä sinänsä on toki positiivinen asia. Kuitenkin rahkeet touhun pyörittämiseen ovat paljon pienemmät kuin jos mukana olisi kaupallista puolta. Eron on huomannut selkeästi Japan Expon ja Manga Barcelonan kaltaisissa tapahtumissa. Mikäli jossain vaiheessa ei enää riittävän moni animen ja mangan kuluttaja ole valmis itse ryhtymään toimijaksi ja tekijäksi, voi skeneä uhata näivettyminen.” Lehtinen toteaa, että ennen sarjatkin

” Luonnollisesti aina

ennen oli paremmin: me olimme jo vuonna 2005 sitä mieltä, että mitään hyvää ei ole tehty vuoden 1998 jälkeen.” – Jari Lehtinen 15

olivat parempia kuin nykyään. ”Luonnollisesti aina ennen oli paremmin: me olimme jo vuonna 2005 sitä mieltä, että mitään hyvää ei ole tehty vuoden 1998 jälkeen”, hän kuitenkin kuittaa humoristisesti.

Huoli kohdistuu nuoriin harrastajiin. Uusitalo kokee, että nuorison arvot ovat muuttuneet konservatiivisemmiksi, mistä kielii muun muassa nykyinen äärioikeistolaisen ajattelun nousu. ”Nykyään nuoriso on sitä mieltä, että fiktio on identiteetin rakennuspalikka”, Uusitalo muotoilee. Uusitalon huoli kohdistuu myös suomen kielen käyttöön: nuorison kielitaito ja sanavarasto ovat rapautuneet, ja hänestä suomen kieli koetaan lähes nolona. Nuoret eivät välttämättä edes tiedä, että mangaa on saatavilla suomeksi, sillä sosiaalinen media ohjaa lukemaan englanninkielisiä laitoksia. Lukutaitokin on tutkitusti heikentynyt Suomessa. Huolista huolimatta Joukamaa näkee, että yleisesti Japani-harrastamisessa voi havaita pientä noususuhdannetta: “Ehkä vähän vastapainona edellisen vastauksen pessimismiin sanoisin kuitenkin, että jossain määrin maailmanlaajuisesti on käynnissä japanilaisen populaarikulttuurin noususuhdanne, tai ehkä tarkemmin nostalgia-aalto.” Joukamaa kehottaakin kaikkia nauttimaan tästä hetkestä, sillä mediaympäristön muutokset ovat nykyisin nopeita. Kuokan iskeydyttyä maahan Anime on sopeutunut ympäristöönsä jo 20 vuotta. Kiitos kuuluu niin entisille kuin nykyisille työntekijöille sekä mukana kulkeneille lukijoille.

Kauhun koominen kuningas

oppuvuodesta 2024 animangayhteisöä kosketti tieto, että jälleen yksi suurista nimistä oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Kauhumangan ruhtinas Kazuo Umezu (tai Umezz) menehtyi vatsasyöpään lokakuun 28. päivä 88-vuoden iässä. Vielä juuri ennen kuolemaansa Umezu oli työstämässä 101 maalauksen sarjaa, josta vain osa ehti valmistua. Saattohoidossa ollessaan vanha mestari oli vielä suunnitellut uutta tarinaakin, vaikka fyysiset voimat eivät enää riittäneet piirtämiseen.

Umezu syntyi vuonna 1936 Wakayama-prefektuurissa, temppelistään kuulun Kouya-vuoren lähettyvillä. Hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Gojoussa, Naran prefektuurissa. Umezu on haastatteluissa todennut oppineensa piirtämään jo ennen kävelemistä. Taiteilijan mukaan hänen äitinsä oli antanut seitsenkuiselle pojalle kynän ja paperia ja opettanut hänet piirtämään ympyröitä. Kumpikin Umezun vanhemmista auttoi osaltaan poikansa kehitystä taiteilijana ja tarinankertojana. Syrjäisellä maaseudulla, kaukana kaupungin valoista ja huvituksista, Umezun isä kertoi pimeinä iltoina vanhoja legendoja jälkikasvulleen. Mangakana Umezu pystyi arvostamaan maaseudulla kokemansa pimeyden tarjoamaa kerronnallista potentiaalia. Vanhemmiltaan Umezu oppi kunnioittamaan perinteisiä kansantarinoita, olivatpa ne kuinka verisiä tahansa. Hänen mielestään olisi ollut loukkaavaa vesittää tarinoiden julmaa ja veristä alkuperää. Umezun ensikosketus mangaan tapahtui alakoulussa. Umezu käytti usein hyväkseen tuolloin varsin yleisiä, kirjoja ja lehtiä lainaavia kashi-hon-liikkeitä. Osa liikkeistä julkaisi myös omia eksklusiivisia teoksiaan. Vuonna 1947 Umezu törmäsi

” Umezun mielestä lapset

kykenevät kestämään kauheita tilanteita aikuisia paremmin.” Osamu Tezukan mangaan Shin takarajima (suom. ”uusi aarresaari”), joka jätti nuoreen taiteilijanalkuun lähtemättömän vaikutuksen. Tezukan mangojen ja isän kertomien tarinoiden lisäksi Umezu imi vaikutteita yhdysvaltalaisen EC Comics -kustantamon julkaisemasta Tales from the Crypt -lehdestä.

Umezu debytoi mangakana vuonna 1955 Hannu ja Kert-

löysivät muotonsa hänen teoksistaan. Umezu yhdistelee psykologista kauhua, kansantarinoita ja yhteiskunnallisia teemoja. Syrjintää, ahneutta ja ulkonäköpaineita käsitellään yhteiskunnan ulkopuolella olevien hahmojen kautta, kuten teoksissa Orochi (1969–1970) ja Cat Eyed Boy (1967–1969, 1976). Umezu oli tinkimätön kauhun kuvaaja, sillä hän luotti, että lukijat voivat kohdata pelottavia ja vaikeita aiheita iästään riippumatta. Vuosina 1986–1988 ilmestynyt Kami no hidarite akuma no migite (suom. ”Jumalan vasen käsi, paholaisen oikea käsi”) ja Umezun viimeiseksi mangaksi jäänyt, vuosina 1990–1995 julkaistu Fourteen eivät arastele erittäin vaikeiden aiheiden äärellä. Monet lukijat ovat voineet törmätä ensimmäisenä mainitun mangan pahamaineisimpaan kohtaukseen, jossa pari ruosteisia saksia repii tiensä nuoren tytön pään läpi. Umezun taito ihmismielen kuvauksessa ja hänen kykynsä ennakoida tulevaa − esimerkiksi My Name is Shingon (1982–1986) ja tekoälyn suhteen − ovat pitäneet hänen teoksensa ajankohtaisina vuosikymmenien ajan. Vuonna 2022 antamassaan haastattelussa Umezu totesi luottavansa ensisijaisesti omaan intuitioonsa mangaa luodessaan: “Kun sisäinen ääneni sanoo jonkin olevan hyvä, siihen on luotettava. Muutkin ihmiset tulevat pitämään siitä, mistä itse pidän.”

tu -satuun pohjautuvalla mangalla Mori no kyoudai (suom. ”metsän sisarukset”). Alku-urallaan Umezu työskenteli kashi-hon-julkaisujen parissa, kunnes kyseinen kustannusala hiipui 1950- ja 60-lukujen välillä. Uransa alussa Umezun piirustustyyli muistutti Tezukan kädenjälkeä, sillä Tezukan viitoittama tyyli oli tuohon aikaan tuottoisaa. Umezu siirtyi kashi-hon-julkaisuista shoujo-sarjojen pariin. Hän sovelsi varhaisten shoujo-mangojen hahmokuvausta omaan tyyliinsä. Isot silmät ja tunteikkaat kasvot säilyivät osana Umezun tyyliä hänen uransa loppuun asti. Teoksiin kuului muun muassa Romance Medicine (1962) ja Red Spider (1965–1966). Vuosina 1965–1966 ilmestynyt, kolmesta tarinasta (Scared of Mama, The Spotted Girl ja Reptilia) koostunut “käärme-trilogia” on yksi Umezun uran suurista menestyksistä ja toi mangakalle mainetta erityisesti kauhun saralla. Menestys shoujon parissa avasi Umezulle ovia shounenin puolelle. Länsimaalaisia lukijoita voi yllättää, että monet hänen verisimmistä tarinoistaan oli alkujaan suunnattu lapsille. Umezun mielestä lapset kykenevät kestämään kauheita tilanteita aikuisia paremmin. The Drifting Classroom -sarjassa (1972–1974) kokonainen ala-aste oppilaineen ja henkilökuntineen päätyy post-apokalyptiseen maailmaan. Siinä missä tilanteen absurdius ajaa aikuiset pian hulluiksi, lapset mukautuvat tilanteeseen ja koettavat parhaansa mukaan selvitä. Uransa aikana Umezu osoittautui erityisen eteväksi kuvaamaan kansan pelkoja ja ahdistusta. Sekä toisen maailmansodan traumat että kylmän sodan aiheuttama ahdistus

Umezu halusi, että hänet muistettaisiin muustakin kuin kauhumangastaan, vaikka genre käsittikin suurimman osan hänen uraansa. Mangan lisäksi Umezu julkaisi kaksi musiikkialbumia Yami no alrubumu (1975) ja Yami no arubumu 2 (2011). Vuonna 2014 hän ohjasi osittain omaelämänkerrallisen elokuvan Mother. Japanissa Umezun ehkä tunnetuin ja rakastetuin luomus on Makoto-chan (1976–1981 ja 1988–1989), joka on koominen sarja esikouluikäisen Makoton edesottamuksista. Viimeisiin päiviinsä asti Umezun voitiin kuvata olevan aina täynnä lapsenomaista intoa. Umezu arvosti tapaa, jolla lapset kokevat maailman. Siksi monissa hänen teoksissaan päähenkilöt ovat lapsia. Tietynlaisen lapsellisen luovuuden ja todellisuuden yhdistäminen ovat Umezun mangojen laadun ydin. Umezun teokset olivat virallisten englanninkielisten käännösten osalta harvassa, kunnes Viz Media alkoi vuonna 2019 julkaisemaan hänen teoksiaan Junji Iton käännösten rinnalla. Toivon mukaan englanninkieliset julkaisut jatkuvat Umezun kuolemasta huolimatta, jotta englanninkielinen lukijakunta pääsee paremmin käsiksi kauhun kuninkaan klassikoihin. Mette Pesonen

Kami no hidarite akuma no migite

Sukupuolen sotkijat Tyttöprinssien pitkän historian lyhyt oppimäärä

Tyttöprinssi on animessa ja mangassa esiintyvä hahmotyyppi, joka pohjautuu tyypilliseen kauniin pojan trooppiin. Kyseessä on androgyynimainen tyttö tai nainen, joka hämmentää perinteisiä sukupuolirooleja. Hän pukeutuu maskuliinisesti, käyttäytyy jalosti ja uljaasti – aivan kuin unelmien prinssi. Hän on karismaattinen ja kohtelee muita aina oikeamielisesti. Häntä ympäröi usein muista tytöistä koostuva ihailijakunta. Tyttöprinssin tehtävä on olla fantasia unelmien miehestä, josta puuttuu maskuliinisuuden tuoma uhka ja perheen vastuut.

nsimmäisen tyttöprinssin jäljet johtavat Heian-kaudelle, jossa hovinaiset loivat pohjan japanilaiselle kirjallisuudelle. Tuolloin ilmestynyt teos Torikaebaya monogatari on tarina kaksosista, jotka vaihtavat rooleja keskenään. Himegimi on korkealuokkaisen virkamiehen tytär, joka päätyy ottamaan veljensä Wakagimin paikan yhteiskunnassa. Kaksoset elävät toistensa rooleissa hyvinkin pitkälle, sillä Himegimi menee jopa naimisiin toisen naisen kanssa. Kyseessä on hullunkurinen seikkailu, josta ei erotiikkaa puutu. Tarina saa päätöksen kaksosten vaihtaessaan rooleja jälleen, jotta he heijastaisivat heille syntymässä määriteltyjä sukupuolia. Torikaebaya monogatari on käynyt läpi monta uudelleenkirjoitusta ja editointivaihetta historian myötä. Syy kaksosten ensimmäiselle vaihdolle vaihtelee eri versioissa. Yksi versio kertoo vaihdoksen olleen heidän isänsä päätös hänen huomatessaan lastensa persoonien sopivan vastakkaisten sukupuolten edustajille. Toinen versio, jota usein pidetään

Takarazuka-teatterin kaksi otakuyakua ympäröivät musumeyakua, 30-luvulta.

autenttisena käännöksenä, esittää vaihdon olleen tengu-henkiolennon kepponen. Tengu oli kironnut kaksoset heidän entisessä elämässään olemaan tyytymättömiä heidän syntymässä määriteltyyn sukupuoleen – reflektoiden Heian-kauden buddhismin filosofian oppeja. Seuraavia tyttöprinssejä saatiin odottaa peräti 1900-luvulle, jonka alkupuolella syntyi naisten luoma aivan uusi kirjallisuusgenre: S-Class (S kankei). Tyylilaji keskittyi kuvaamaan erilaisia tyttöjenvälisiä suhteita, jotka olivat usein romanttissävytteisiä. Nämä parit jakautuivat usein stereotyyppiseen feminiinisen ja maskuliinisen asetelmaan. Yleistynyt seksologia selitti tyttöjen välisten romanttisten suhteiden olevan harjoittelua tulevaa avioliittoa varten. Niiden ei ollut soveliasta jatkua kouluiän ulkopuolella. Kouluiän lesbosuhteet nähtiin mahdollisiksi vain, jos toinen osapuoli omasi niin sanotusti ”miehen sydämen.”

Sapphirella on niin naisen kuin miehen sydän. © Naoko Takeuchi, Kodansha, TV Asashi, Toei Animation

Samoihin aikoihin naisista koostuva Takarazuka-musikaaliteatteri aloitti toimintansa. Takarazuka on erityisen tunnettu otakuyakuista eli naisten esittämistä miesrooleista. Kauniit ja karismaattiset otakuyakut edustavat feminiinistä fantasiaa täydellisestä miehestä. Rooli ei kuitenkaan rajoitu vain näyttämölle, vaan heitä esittäviä naisia usein odotetaan ylläpitävän tätä fantasiaa myös liikkuessaan julkisesti. Takarazukan, erityisesti otakuyakuiden, ympärillä pyörivä fanikulttuuri on hyvin tärkeä osa ilmiötä. Otakuyakut ovatkin toimineet isoimpana innoittajana myöhemmin animessa ja mangassa esiintyville tyttöprinsseille. Osamu Tezukan luoma prinsessa Sapphire oli ensimmäinen tyttöprinssi, joka seikkaili mangan sivuilla 1950-luvulla teoksessa Princess Knight. Sapphire on Silverlandin valtakunnan kruununprinsessa, joka joutuu poliittisten kiemuroiden vuoksi esiintymään julkisesti prinssinä. Roolileikki luonnistuu Sapphirelta helposti, sillä hän oli syntyessään joutunut tietämättään ilkikurisen Tink-enkelin kepposen kohteeksi ja täten saanut sekä miehen että naisen sydämen. Sapphiren sydämet ovat jatkuvassa konﬂiktissa, ja hän kokee ahdinkoa omasta asemastaan. Hänen hartain toiveensa on riisua prinssin asu, sonnustautua mekkoon ja tanssia unelmiensa prinssin kanssa. Sarjan lopussa Sapphiren toive tuleekin toteen, sillä pelastettuaan valtakuntansa hän päätyy naimaan prinssi Franzin. Tezuka on kertonut inspiroituneensa nimenomaan kotikaupungissaan toimivasta Takarazuka-teatterista, mutta Sapphiren ja Himegimin tarinoiden välillä pystyy näkemään paljon yhtenäisyyksiä. Noin kaksi vuosikymmentä myöhemmin The Rose of Versailles esitteli lukijoille toisen ikonisen tyttöprinssin. Hänen seikkailunsa veivät lukijat 1700-luvun Ranskaan, juuri ennen suurta vallankumousta. Oscar on nainen, joka on kasvatettu poikana, jottei hänen sukunsa pitkä perintö kuninkaallisen kaartin johdossa katkeaisi. Toisin kuin edeltäjänsä Sapphire, Oscarin ei tarvitse piilotella omaa sukupuoltaan muilta. Versailles’n hovi on tietoinen Oscarin taustastaan ja hänellä onkin aatelisnaisista koostuva fanikerho. Tässä mielessä Oscar toimittaa hyvin samankaltaista roolia

Sailor Moon -sarjan Haruka hurmaa poikien koulupuvussa.

kuin Takarazukan otakuyaku-näyttelijät. Oscar ei koe samankaltaista ristiriitaa itsensä kanssa kuin Sapphire. Hänelle miehen roolin omaksuminen mahdollistaa hänelle pääsyn tiloihin, jotka ovat naisilta kielletty. Liikkumalla kahden sukupuolen välillä hänelle tarjoutuu aivan ainutlaatuinen vapaus, joka ei kahlitse häntä kumpaakaan perinteiseen sukupuolirooliin. Heteronormatiivista binaaria järkytti samoihin aikoihin prinsessa Erminia. Yumiko Igarashin ja Kaoru Kurimoton yhteistyöstä syntynyt The Sword of Paros on uudelleentulkinta antiikin Kreikan mytologiassa esiintyvästä Hermaphroditus-hahmosta. Erminian hahmo toistaa samaa aikaa sekä feminiinistä että maskuliinista ihannetta, asettuen näin perinteisen sukupuolikokemuksen ulkopuolelle. Mielenkiintoista kuitenkin on, että toisin kuin Oscar tai Sapphire, hän ei vastaa kohtalon kutsuun. Sankaruuden sijasta hän valitsee rakkauden.

Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen teemat yleistyivät tyttöprinssien parissa 90-luvulla Naoko Takeuchin Sailor Moon -tuoteperheen Haruka Tenoun kautta. Androgyynisen kaunis Haruka on hahmo, joka Erminan lailla sisältää feminiinin ja maskuliinisen ihanteet. Hänen roolinsa sarjassa on

Berserkin Cascalla riittää naispuolisia ihailijoita.

Fruits Basket -sarjan Akito Sohma.

Revolutionary Girl Utena

toimia sekä S-Class-genren kypsänä isosiskona kuin Takarazukan unelmien prinssinä nuoremmille päähenkilöille. Voisi sanoa, että 90-luvun loppuun mennessä tyttöprinssit kävivät läpi eräänlaisen dekonstruktion. Tästä vastasi Harukan ohella muun muassa Chiho Saiton ja Kunihiko Ikuharan luoma Utena. Nimensä mukaisesti Revolutionary Girl Utena mahdollisti vallankumouksen ja hyökkäsi säälimättä perinteisten sukupuoliroolien kimppuun. Toisin kuin aikaisemmin mainitut hahmot, Utena on ihan täysin normaali tyttö, joka vain haluaa olla prinssi ja pelastaa prinsessan. Käytyään oman henkilökohtaisen narrin matkansa, hän päätyy lopulta heittämään yhteiskunnan asettamat raamit romukoppaan ja kieltää prinssin ihanteen.

unholaan. Nämä ovat edustettuna muun muassa Fruits Basket -sarjan pahiksen Akito Sohman ja vuoden 2021 Wonder Egg Priority -animen Momoe Sawakin muodossa. Tyttöprinssit ovat tarjonneet lukuisille tytöille ja naisille mahdollisuuden ja alustan ilmaista itseään ja haaveitaan, vailla perinteisen naiseuden tuomia vastuita. Näiden hahmojen kautta pystymme näkemään japanilaisen tyttökulttuurin kehityksen, aina hovinaisista 1900-luvun tyttökouluihin ja nykypäivän populaarikulttuuriin. Jenni Väyrynen

Vuosituhannen toisella puolella Oscarin tai Sapphiren

lukuisille tytöille ja naisille mahdollisuuden ja alustan ilmaista itseään ja haaveitaan, vailla perinteisen naiseuden tuomia vastuita. ”

” Tyttöprinssit ovat tarjonneet

sijaan tyttöprinssit ovat ottaneet enemmän mallia Harukan kaltaisista hahmoista. Nykyään hahmot ovat liitetty takaisin teatterin maailmaan, jossa he esittävät karismaattisia miesrooleja – tehden näin kunniaa Takarazukan perinnölle. Malliesimerkkeinä moderneista tyttöprinsseistä toimii muun muassa Gekkan Shoujo Nozaki-kun -sarjan Yu Kashima ja Kageki Shouo!!-sarjan Sarasa Watanabe. Sukupuoleen ja identiteettiin liittyvät teemat eivät kuitenkaan ole jääneet täysin

HELSINKI Citycenter, kerros K1, 010 583 1100 JOENSUU Kauppakatu 17, 010 583 1109 JYVÄSKYLÄ Jyväskeskus, Kauppakatu 29, 010 583 1108 KUOPIO Tulliportinkatu 25, 010 583 1111 OULU Rautatienkatu 10, 010 583 1110 TAMPERE Kuninkaankatu 5, 010 583 1107 uusi ToUsoRiKteU Yliopistonkatu 26, 010 583 1105 !

Esittelemme kuusi kauden teemaan jollakin tavalla liittyvää sarjaa, hahmoa, henkilöä tai ilmiötä.

Teksti: Hanna Saarimaa

TOP 5+1

Luottamus ystäviin on ystävyyttä Ystävyyssuhteiden varaan on rakennettu maailman rauha, tai ainakin ystävyys on keskeinen teema monessa sarjassa. Ystävänpäivän kunniaksi listaamme viisi sarjaa ja yhden elokuvan, joissa ystävyyden voima on kaikista voimista tärkein.

©ANOHANA PROJECT

Anohana: The Flower We Saw That Day One Piece Merirosvokuninkuutta tavoitteleva Luffy haalii matkan varrella mukaansa monenlaisia seuralaisia. Osa lähtee mukaan vähän vastahakoisemmin kuin toiset. Luffyn ja hänen miehistönsä välinen side on kuitenkin erittäin vahva. Hahmot ovat valmiita uhraamaan henkensä toistensa puolesta sekä tukemaan toistensa tavoitteita ja unelmia. Samalla kukin on valmis ojentamaan kaveria, jos hän eksyy polultaan.

Jinta ystävineen oli lapsuudessa tiivis porukka, joka kuitenkin hajosi yhden heistä kuoltua tapaturmaisesti. Tarinan aikana eriytynyttä ryhmää ja rikkoutunutta ystävyyttä aletaan rakentamaan uudelleen, jotta kuolleen ystävän toive toteutuisi. Ison trauman jälkeen tehtävä ei ole kuitenkaan helppo. Pienin askelin on kuitenkin mahdollista yrittää toipua ja aloittaa alusta.

Natsume´s Book of Friends Natsume on outolintu, joka kykenee näkemään hirviöitä ja kummallisia otuksia, joita muut eivät näe. Yksinäinen ja kuoreensa vetäytynyt Natsume alkaa rakentamaan ystävyyssuhteita pala kerrallaan niin ihmisten kuin ei-ihmistenkin kanssa. Ajan myötä Natsume oppii avautumaan muille ja ymmärtää, että muillakin on samankaltaisia ongelmia ja kipukohtia.

Nana

Laid-Back Camp

Kaksi Nana-nimistä naista ovat kuin toistensa peilikuvat. Heillä on erilaiset tyylit, elämänkokemukset ja tavoitteet. He silti ystävystyvät ja ryhtyvät kämppäkavereiksi. Ihmissuhteet ovat välillä haastavia ja neitokaiset joutuvat kokemaan ne kantapään kautta. Jahdatessaan omaa onneaan kaksikko kuitenkin tukee toisiaan ylä- ja alamäissä.

Telttailu luonnossa on avartavaa ja hauskaa. Yksin. Rin on hyperitsenäinen eikä halua muiden ihmisten vaivaavan itseään. Joutuessaan muiden tyttöjen kanssa yhdessä luontoon Rin kuitenkin ymmärtää, että muutkin saattavat olla kiinnostuneita samoista asioista kuin hän. Rin alkaa hiljalleen avautua retkiseuralleen ja nauttia jopa näiden seurasta.

+1. Ponyo rantakalliolla Sosuke löytää pulloon takertuneen pienen kalan, joka irrottamisen jälkeen osoittautuu tytöksi. Kalatyttö Ponyolle ihmistenmaailma on jännittävä paikka, josta löytyy paljon opittavaa ja ihmeteltävää. Studio Ghiblin Ponyo rantakalliolla on lapsekkaan hersyvä kuvaus ystävyydestä, jossa toinen kohdataan sellaisena kuin oikeasti on, ilman ennakkoluuloja. Avoimesti kaikkeen ja kaikkiin suhtautuvasta kaksikosta olisi meillä kaikilla opittavaa.

Kolumni

Ajatuksia animangasta

Vaihtuvien tekijöiden kirjoituksia animesta ja mangasta.

Miehet ovat sikoja

Porco Rosson tunteet

uonna 1992 ensi-iltansa saanut Porco Rosso on yksi vähemmän huomiota osakseen saanut Hayao Miyazakin elokuva, joka jää usein Henkien kätkemän ja Naapurini Totoron kaltaisten klassikkojen varjoon. Kuten kaikilla Miyazakin teoksilla, Porco Rossolla on kuitenkin katsojille paljon annettavaa. Lentokoneiden ja fasismin sijaan keskityn Porcon hahmoon ja hänen tapaansa lähestyä – tai olla lähestymättä – rakkautta.

Porco Rossossa ei koskaan kerrota selvästi, kuinka päähahmo muuttui Marcosta Porcoksi. Porcon menneisyydestä ja hänen nykyisestä luonteestansa voi kuitenkin päätellä, että muutos on itseaiheutettu. Harteilla painaa syyllisyys siitä, että hänen olisi pitänyt kuolla ensimmäisessä maailmansodassa ystäviensä lailla. Ensimmäinen moderni sota mursi monien sotilaiden kuvitelmat uroteoista ja kunniakkaasta kuolemasta. Niin kävi myös Porcolle. Selviytyjän syyllisyydestä kärsivä sika pettyi sekä itseensä että yhteiskuntaan, joka ajoi nuoret miehet lopulta merkityksettömään kuolemaan hänestä turhien ihanteiden takia. Elokuvassa tarinan historiallinen konteksti on tärkeässä asemassa. Se sijoittuu vuoden 1929 Italiaan ensimmäisen ja toisen maailmansodan väliin. Aikaan, jolloin fasismi kasvatti valtaansa Italiassa. Porco itse on ensimmäisen maailmansodan veteraani, lentäjä-ässä ja sotasankari. Vaikka Porco on kansan keskuudessa pidetty, eikä hän itse välitä fasismin aatteista, hän ei vaivaudu asettumaan julkisesti fasismia vastaan. Miksi sotkeutua yhteiskuntaan ja sen ideaaleihin, kun on jo entuudestaan joutunut pettymään kumpaankin.

Porco uskoo, että olemalla kirjaimellinen sika, hän voi pitää tunne-etäisyyttä muihin ihmisiin. Tämä pitää paikkansa erityisesti elokuvan kahden tärkeimmän naishahmon, hotelliemäntä Ginan ja mekaanikko Fion, tapauksessa. Kummallakin naisella on monimutkainen suhde Porcoon, joka puolestaan välttelee liiallista läheisyyttä kumpaankin. Porco ei koe olevansa kykenevä vastaanottamaan rakkautta, oli kyseessä sitten Fion nuorekas ihastus tai Ginan pitkään jat-

kunut yksipuolinen rakkaus. Tosin välttelyn takana on nähtävissä muitakin syitä kuin Porcon syvä itseinho. Fio on liian nuori ollakseen suhteessa Porcon kanssa ja Gina puolestaan on Porcon parhaan ystävän leski. Siinä missä muut hahmot näkevät Porcon sellaisena kuin hän haluaa tulla nähdyksi, kyynisenä sikana, Fio ja Gina näkevät hänet pintaa syvemmälle. Gina on tuntenut Porcon silloin, kun tämä oli vielä Marco. Fio näkee vilauksen Porcon ihmiskasvoista, kun kaksikko on tutustunut toisiinsa paremmin. Elokuvan loppu jättää katsojan päätettäväksi, hyväksyykö Porco lopulta hänelle tarjotun rakkauden, ja suostuuko hän näkemään itsensä taas miehenä sian sijasta. Mette Pesonen

” Porco ei koe olevansa

kykenevä vastaanottamaan rakkautta, oli kyseessä sitten Fion nuorekas ihastus tai Ginan pitkään jatkunut yksipuolinen rakkaus. ” 23

Arvostelut 30

26 27 28 29 30 32 33

ANIME: Sakamoto Days ANIME: Orb: On the Movements of the Earth ANIME: The Elusive Samurai ANIME: Yakuza Fiancé: Raise wa tanin ga ii ANIME: Nina the Starry Bride MANGA: Nina the Starry Bride MANGA: The Fragrant Flower Blooms with Dignity MANGA: The Strange House

= Sarja kesken

= Sarja päättynyt

Arvosteluasteikko Erinomainen. Laadukas jälki ja tyylikäs toteutus. Hyvä. Mahdollisesti pieniä puutteita, jotka eivät häiritse teoksesta nauttimista. Kelvollinen kertakulutustuote. Ei juuri erotu massasta, mutta viihdyttää illan. Omalla vastuulla. Joitain oivalluksia tarinassa tai taiteessa. Ostokelvotonta ajanhukkaa. Teokseen tarttuminen harmittaa.

Arvostelijat tässä numerossa

Mette Pesonen Mette on Savossa lymyilevä fandomin ylianalysoija, joka varttui Hopeanuolen parissa ja hurahti aikuisena Takarazukaan. Tähän ”oldtakuun” vetoaa erityisesti kauhu, komedia ja slice-of-life.

Hanna Saarimaa

Elina Koskinen

Hanna kuluttaa tasaisesti sekä animea että mangaa genrestä ja tyylistä riippumatta. Erityisesti häntä kuitenkin vetävät puoleensa hyvillä hahmoilla varustetut ja fantasialla höystetyt toimintasarjat.

Musiikkitieteen opiskelija ja mangan hamstraaja, jolle kelpaa genre kuin genre. Animangan lisäksi vapaa-aika kuluu musiikin ja pelaamisen parissa.

Toni Jefremoﬀ Jefulla sydän sykkii erityisesti showpainin suuntaan, mutta animea, mangaa ja videopelejä tulee kulutettua kohtuullisia määriä. Lempisarjoissa lentää hurme, kyyneleet ja kenelläkään ei ole kivaa. Välillä hahmotarinat koukuttavat, ja podcastit sekä musiikki ovat suurkulutuksessa.

Sini Laine Sini on uusista sarjoista helposti innostuva fanityttö, jonka sydäntä lähellä ovat erityisesti urheiluanimet. Usein animea katsoessaan hän jää pohtimaan, voisiko siitä tehdä cosplayn.

Välimulkaisu (anime)

Sakamoto Days Palkkamurhaajan eläkepäivät Ohjaus: Masaki Watanabe Käsikirjoitus: Taku Kishimoto Studio: TMS Entertainment Alkuteos: Perustuu Yuuto Suzukin mangaan Esitetty: 11.1.2025– Jaksoja: 11 Suoratoistopalvelu: Netﬂix

arou Sakamoto oli aikanaan rikollismaailman kuuluisimpia palkkamurhaajia, jota niin pelättiin kuin ihailtiin. Eräänä päivänä jotain mullistavaa kuitenkin tapahtui: Tarou rakastui. Hän jätti taakseen rikollismaailman, meni naimisiin, sai lapsen, kerrytti jonkin verran ylipainoa ja ryhtyi lähikaupan omistajaksi. Menneisyyden taakse jättäminen ei kuitenkaan osoittaudu helpoksi. Entiset kollegat ja viholliset eivät usko Taroun jääneen eläkkeelle, ja yksi toisensa jälkeen ilmestyvät Taroun kaupalle aiheuttamaan ongelmia. Häiriköiden nitistäminen ei kuitenkaan ole entiselle palkkamurhaajalle vaihtoehto, sillä hän lupasi vaimolleen, ettei enää tappaisi ketään. Taroun on siis kehiteltävä luovia ratkaisuja vihollistensa taltuttamiseksi.

Toimintakomedia Sakamoto Days perustuu Yuuto Suzukin samannimiseen mangaan, jota on julkaistu Weekly Shounen Jumpissa vuodesta 2020 lähtien. Englanniksi sarjan on lisensoinut Viz Media. Manga on myös luettavissa Shueishan Manga Plus -alustalla. Sivutarina Sakamoto Holidays alkoi vuonna 2024 ja Suzukin assistentti Tetsu Oukawa vastaa sen tarinasta ja taiteesta. Sakamoto Daysin ensimmäiset jaksot lähtevät käyntiin vauhdikkaalla tempolla. Tarinan päähenkilökaartin tärkeimmät jäsenet esitellään heti sarjan alussa. Ensimmäisessä jaksossa parrasvaloihin astuu Taroun entinen kollega, ajatustenlukija Shin Asakura, joka ihailee Tarouta yli kaiken. Toisessa jaksossa parivaljakon joukkoon liittyy Lu Shaotang, entinen maﬁan jäsen, joka taitaa taijin. Teoksen premissi on yksinkertaisen viihdyttävä ja oikein toimiva humoristiselle toimintasarjalle. Vaikka komedia

on animen pääpilari, Sakamoto Daysin jokaiseen jaksoon on mahtunut kiitettävästi näyttäviä toimintakohtauksia. Yleisesti animen visuaalinen ilme ei ole kummoinen. Animaation laatu ei suinkaan ole huonoa, muttei erityisen mieleenpainuvaakaan tai valtavirrasta poikkeavaa. Liike on kuitenkin hyvin dynaamisia ja animaatiojälki oikein laadukasta. Tasapainottelu arkipäivän hupaisten tilanteiden ja tempaisevien taistelukohtauksien välillä vetää puoleensa ja saa palaamaan joka viikko ruudun ääreen. Vaundyn aloituskappale RUN SAKAMOTO RUN ja trio Conton Candyn loppukappale FUTSUU muodostavat menevän kokonaisuuden hyvin erilaisilla musiikkityyleillään. Animen virallisilla verkkosivuilla Vaundy mainitsee, että pyrki lauluaan kirjoittaessaan kanavoimaan Taroun vertaansa vailla olevaa voimaa. Conton Candy puolestaan kertoo loppukappaleen sanoitusten kuvaavan Taroun vaimon Aoin tunteita aviomiestään kohtaan. Elina Koskinen

Lyhyesti: Entisen palkkamurhaajan seikkailuiden visuaalinen ilme ei erityisemmin säväytä, mutta vauhtia ja huumoria matkan varrella on tähän mennessä ollut kiitettävästi.

Välimulkaisu (anime)

Orb: On the Movements of the Earth Lampaina susien vaatteissa Alkuperäinen nimi: Chi: Chikyuu no undou ni tsuite Ohjaus: Kenichi Shimizu Käsikirjoitus: Shingo Irie Studio: Madhouse Alkuteos: Perustuu Uoton mangaan Esitetty: 5.10.2024– Jaksoja: 26 Suoratoistopalvelu: Netﬂix

rb sijoittuu 1500-luvulle ”P-kuningaskunnan” aikaan. Kaikki, jotka pitävät kristinuskoa hölynpölynä ja uskovat mieluummin astronomian oppeihin, koetaan kerettiläisiksi ja heidät poltetaan elävältä tai kidutetaan verisesti. Astronomiasta kiinnostunut lapsinero Rafal päätyy synnin tielle avustaessaan yhtä kerettiläistä hänen tutkimuksissaan Maan liikkumisesta. Tämän myötä enemmän ja enemmän erilaisia astronomiasta kiinnostuneita henkilöitä eri vuosikymmenillä jatkavat Rafalin ja hänen avustamansa Hubert-nimisen kerettiläisen tutkimuksia, päivittäen niitä nykyaikaisempaan muotoon.

Kristinusko on aihealue, jota animessa tai mangassa ei usein käsitellä – ainakaan tällä tavalla. On olemassa yksittäisiä tapauksia lapsille ja vanhemmalle väestölle suunnatuista animesarjoista, joissa keskeisenä teemana on kristinusko sen monessa muodossaan. En ole kuitenkaan törmännyt aiemmin sarjaan, joka kritisoisi kristillisyyttä Orb: On the Movements of the Earth -sarjan tavalla. Uskosta luopuneen tai ateistin silmin on erityisen mielenkiintoista seurata, miten Orb käsittelee näin tulenarkaa aihetta ilman silkkihansikkaita. Orb tuntui alkuun melkoiselta hutilaukaukselta ollessaan todella eloton sarja. Anime alkaa todella hitaasti. Edetessään Kuvat: © Uoto / Shogakukan / Orb: On the Movements of the Earth -tuotantokomitea

se alkaa näyttää todellisia kynsiään kaapaten katsojansa lopulta todelliseen matkaan täynnä vaarallisia tilanteita, joista tuskaa ei puutu. Alkuun sarjassa ei ollut kovin paljoa kärsimystä. Mitä pidemmälle se etenee, sitä enemmän, useammin ja väkivaltaisemmin tarinan keskeiset hahmot ovat kärsineet ollessaan lampaina susien vaatteissa.

Orb on sarja, jossa iloa ei ole laisinkaan. Sarjaa ei todellakaan voi suositella nuoremmille animenkatsojille, vaikka se löytyykin Netﬂixistä. Se on todella hahmovetoinen kertomus uskosta ja lojaaliudesta. Animen mielenkiintoisinta antia on seurata, kuinka pitkälle kaikki kehyshahmot ovat valmiita menemään oman uskonsa tähden. Sarja on yksi parhaimmista, ellei jopa paras loppuvuonna 2024 alkaneista animesarjoista. Harmillisesti anime on mennyt monen katsojan tutkan alta epäkiinnostavan aihealueensa takia. Vaikka Orb on suunnattu enemmän hahmovetoisista sarjoista pitäville, voin suositella sitä lämpimästi kokeiltavaksi myös sellaisille, jotka eivät ole ennen katsoneet animea. Se on animeksi hyvin poikkeuksellinen tapaus, koska se käsittelee aihealueita, joita kyseisen animaation genressä harvoin käsitellään. Orb sopii erityisesti draamasarjoista pitäville, sillä sitä sarjassa on yllin kyllin. Toni Jefremoﬀ

Lyhyesti: Hahmovetoinen pahanmielen sarja. Erityisesti sellaisille, joka pitävät draamasarjoista, eivätkä välttämättä ole koskeneet aiemmin animeen.

Arvostelu (anime)

The Elusive Samurai Nuoren sotaherran nostalginen tie Alkuperäinen nimi: Nige jouzu ni wakagimi Ohjaus: Yuta Yamazaki Käsikirjoitus: Yoriko Tomita Studio: CloverWorks Alkuteos: perustuu Yuusei Matsuin mangaan Esitetty: 6.7.–28.9.2024 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

amakuran ja Muromachin väliseen aikaan perustuvan animen The Elusive Samurai päähenkilö Tokiyuki Houjou on samuraisuvun nuorimmainen ja viimeinen hengissä oleva jäsen. Hänen perheensä tapetaan hyvin julman sotaherran selkäänpuukotuksen takia. Kostoa pohtiva poika ei kuitenkaan tule suorittamaan matkaa yksin, sillä hänen seuranaan on hyvin hämärä pappi ja nuorukaisen ikäiset seuraajat, jotka niin ikään ovat hyvin värikästä porukkaa. The Elusive Samurai on sarjoja, joita lähtee katsomaan täysin tietämättä, mihin on hyppäämässä. Päältä katsottuna se näyttää 2000-luvulla tehdyltä animelta, erityisesti erään tunnetun ninjapojan tarinalta. Mutta sarja tuo kehiin paljon nykypäivän elementtejä. Hyvänä esimerkkinä brutaalius, jota nykyään Weekly Shounen Jumpin sarjoissa on tullut nähtyä normaalia enemmän. Näin vanhemmalla iällä en ole katsonut pitkään aikaan mitään kyseisen genren seikkailusarjaa, saatikka välittänyt sellaisista sitten 2010-luvun puolenvälin. The Elusive Samurai on ensimmäinen tämän aikakauden seikkailusarja, joka on yllättänyt positiivisesti. Se tuo ﬁiliksen, että olen jälleen se 11–12-kesäinen nuori, joka on uppoutumassa animen maailmaan. The Elusive Samurai on ulkoasultaan kaunis sarja, ja CloverWorks on animoinut sen huolella. Toki edetessään

sarjassa on joutunut vetämään joitain mutkia suoriksi, mikä ei ole uutta animoinnin saralla. Nostalgiaa huokuva seikkailullinen ﬁilis ja pääpiirteittäin hyvin huoliteltu kädenjälki eivät ole ainoita, missä sarja loistaa. Se omaa yhden vuoden 2024 parhaimmista tunnuskappalepareista. Dish-nimisen yhtyeen Plan A -kappale on juuri omiaan täydentämään animen herättämää nostalgista tunnelmaa. BotchiBoromarun aurinkoinen Kamakura Style on loistava tasapainottamaan loppua, kun katsoja jää henkeä pidätellen odottamaan seuraavaa jaksoa.

The Elusive Samurai ei ole kuitenkaan aivan täydellinen. Heikointa antia on sarjan tasapainoilu komedian ja draaman välillä. Esimerkiksi kohtauksessa voi olla rajunpuoleista toimintaa tai vakavaa draamaa, jonka jälkeen nähdään humoristinen vedos Tokiyukista S&M-nahkavaatteissa. En voi sanoa joutuneeni nyrpistämään kasvojani häpeän merkkinä huumorin ajoituksen pettäessä pahasti. Loppujen lopuksi The Elusive Samurain ensimmäinen tuotantokausi on oikein mainio. Se näyttää ja kuulostaa hyvältä, herättää nostalgisia tuntemuksia ja loppuu varsin tyydyttävästi. Olenkin hyvin positiivisesti yllättynyt, että nuoren sotaherran sukukadon kostavalle hippaleikille on luvassa jatkoa. Sitä odotellessa. Toni Jefremoﬀ

Arvosana: Visuaalisesti ja auditiivisesti upea ja nostalgisia tuntemuksia herättävä hyväntuulinen seikkailumättö, jonka jatkoa odottaa ilomielin. Kuvat: © Yuusei Matsui / Shueisha & The Elusive Samurai -tuotantokomitea

Arvostelu (anime)

Yakuza Fiancé: Raise wa tanin ga ii Kahden suvun rauhansopimus Ohjaus: Toshifumi Kawase Käsikirjoitus: Rika Takasugi Studio: Studio Deen Alkuteos: perustuu Asuka Konishin mangaan Esitetty: 7.10.–23.12.2024 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

oshino Somei on lukiolainen, joka on syntynyt ja kasvanut Osakan suurimman yakuzaperheen prinsessana. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun hän saa tietää isoisänsä järjestäneen hänet naitavaksi tokiolaisen rikollisperheen perijälle rauhansopimuksen eleenä. Tuleva sulhoehdokas Kirishima Miyama on päältäpäin normaali ja viehättävä nuori naistenkaataja. Komean kuoren alta löytyy väkivallasta kiihokkeensa saava sadomasokisti. Miyama ei aluksi lämpene tulevalle morsmaikulleen. Yoshino näyttääkin sulholleen hieman epätyypillisellä eleellä, ettei hän ole eilisen teeren tyttöjä, vaan todella tietää, miten yakuzaperheessä toimitaan.

Asuka Konishin mangaan perustuva Yakuza Fiancé: Raise wa tanin ga ii on animesarjoja, joille lämpenee tai sitten ei. Nykyiset normaalit nuorisoromanssisarjat eivät sytytä, jos niihin ei ole tarpeeksi samaistumispintaa. Tyylilajin edustajana Yakuza Fiancé on kuitenkin vähän eri maata. Sarjan ominaisin piirre on sen hahmot eli Kirishiman, Yoshinon ja hänen lapsuudenystävänsä Shouman suhdekiemura. Yoshino ei ole neito pulassa -hahmoarkkityyppi, vaan hän seisoo omilla jaloillaan ja haastaa Kirishimaa miettimään tekojaan. Kirishima on sarjan alussa täysi Kuvat: © Asuka Konishi / Kodansha / Raise wa tanin ga Ii -tuotantokomitea

lihapää, jolla on tunteita yhtä paljon kuin kivikasalla. Kuinka nämä kaksi maailmaa kohtaavat ja kuinka he kasvavat yhteen, on yksi iso myyntivaltti tälle sarjalle. Shouma hämmentää paria ja heidän suhdettaan laittamalla lusikkansa soppaan. Yakuza Fiancén ansioiksi voi sanoa aikuismaisten hahmojen lisäksi sen tavan esitellä yakuzamaailman kiemurat niin realistisena ja synkkänä, kuin ne todellisuudessa ovat. Välillä meno äityy jopa niin hurjaksi, että sarja oikein imaisee mukaansa. Sarjan animaation laatu on huomion arvoinen. Se ei ole parasta mahdollista, mutta siitä tulee mieleen 2000-luvun alun animesarjojen estetiikka, mitä harvemmin enää näkee. Muutenkin hahmot henkivät hieman menneeseen päin ulkoasullaan, mikä on mukavaa vaihtelua silmille. Yakuza Fiancé on oikein viihdyttävä 12-osainen paketti täynnä intensiivistä toimintaa, draamaa ja ajoittaista komediaa sekä söpöilyä. Sarja pitää otteessaan intensiivisinä hetkinä ja antaa katsojalle tarpeeksi tilaa hengittää, hymyillä ja nauraa. Teos jättää hahmoille paljon kasvuvaraa, eikä tarjoa heitä valmiina pöytään. Animen lopputunnusmusiikki on mielestäni yksi menneen vuoden parhaimmista. Juuri sopivan eksoottinen tällaiselle sarjalle. Toni Jefremoﬀ

Arvosana: Tasapainoista trilleriä tähdittää mielenkiintoinen hahmokavalkadi, joille on jätetty hyvin kasvuvaraa. Saa miettimään lähdeteokseen tarttumista.

Arvostelu (manga + anime)

Nina the Starry Bride Prinsessan paikalla

Manga Alkuperäinen nimi: Hoshifuru oukoku no Nina Tekijä: Rikachi Kustantaja: Kodansha Suositushinta: 12.99 $ Julkaisumuoto: pehmeäkantinen pokkari ja digijulkaisu, 176 sivua Osia englanniksi: 7/15+ (printti) 13/15+ (digitaalinen) Osia luettu: 13/15+ Julkaisuaika: 4/2021– (digitaalinen), 10/2023– (printti) (Japanissa 10/2019–)

Anime Ohjaus: Kenichiro Komaya Käsikirjoitus: Yuka Yamada Studio: Signal.MD Alkuteos: perustuu Rikachin mangaan Esitetty: 10.10.–26.12.2024 Jaksoja: 12 Suoratoistopalvelu: Crunchyroll

rpotyttö Nina on tottunut pitämään harvinaisen siniset silmänsä piilossa, jotta ei kiinnittäisi orjakauppiaiden huomiota. Hän elää kuvitteellisessa Fortnan valtakunnassa ja saa elantonsa varastelemalla, toivoen että jonain päivänä joku tarvitsisi häntä. Eräänä päivänä hänet siepataan. Sieppaaja ei olekaan orjakauppias, vaan valtakunnan prinssi Azure. Hän tarvitsee jonkun paikkaamaan kuollutta papitar-prinsessa Alishaa, jolla oli samanlaiset siniset silmät kuin Ninalla. Köyhissä oloissa varttunut Nina koulitaan hovin tavoille, ja hän aloittaa uuden elämänsä prinsessa Alishana. Alishan on määrä mennä naimisiin sotaisan naapurivaltio Galgadan prinssi Settin kanssa, jotta maiden väliset suhteet pysyisivät hyvinä. Nina ajautuu keskelle kahden valtion poliittista juonittelua. Romanttisia kiemuroita on luvassa, kun kahden eri maan prinsseillä on tunteita Ninaa kohtaan.

Rikachin fantasiamanga Nina the Starry Bride etenee ilahduttavan suoraviivaisesti. Tarina keskittyy kolmeen päähenkilöön ja heidän välisiin suhteisiinsa poliittisessa myllerryksessä. Ensin Nina tutustuu Azureen, jota pidetään täydellisenä tulevana hallitsijana. Ninaa ärsyttää olla Azuren koulutettavana, mutta pian prinssistä löytyy mukavampi puoli. Molemmille kehittyy tunteita toisiaan kohtaan. Suhdetta kuitenkin varjostaa Ninan järjestetty avioliitto naapurimaan prinssin kanssa. Nina lopulta suostuu Galgadan prinssin morsiameksi, jotta voisi suojella Azurea ja kotimaataan sodalta. Nina jättää Fortnan ja Azuren taakseen, jolloin tutuksi tulee sarjan kolmas päähenkilö, Galgadan prinssi Sett. Sett tunnetaan kylmänä ja julmana prinssinä, joka on kukistanut kansalaisten kapinoita ja valloittanut maita. Nina on vakaasti päättänyt voittaa Settin puolelleen, vaikka mies on häntä kohtaan kaikkea muuta kuin mukava. Pikkuhiljaa Settistä löytyy pehmeämpikin puoli ja molemmat alkavat lämmetä toisilleen.

Raastavan kolmiodraaman kaikille osapuolille kuitenkin toivoo onnellista loppua. Kun molemmilla prinsseillä on tunteita Ninaa kohtaan, neito ei ole varma omista tunteistaan. Etsiessään omaa identiteettiään Nina pohtii, kumpi maa on lopulta hänen kotinsa. Mielessä raastaa myös, kuinka pitkään hän voi esittää olevansa prinsessa Alisha. Sarjan Nina the Starry Bride tarina etenee alati, eikä lähde turhille sivuraiteille. Sarja ei missään vaiheessa tunnu liian venytetyltä, ja juonenkäänteet ovat yllättäviä. Parasta antia ovat shoujo-sarjalle tyypilliset päähahmojen väliset suhteet ja romanttiset hetket. Erityisesti Ninan ja Settin suhteen hidasta kehitystä seuraa mielenkiinnolla, koska he eivät alkuun tulleet ollenkaan toimeen. Sarjan fantasiaelementit tulevat ilmi lähinnä mangassa. Prinsessa Alishalla sanotaan olevan yliluonnollisia voimia, Manga: © 2020 RIKACHI

Arvostelu (manga + anime)

jotka liittyvät hänen sinisiin silmiinsä. Fortnan vanhan tarun mukaan siniset silmät omaava ”tähtikansa” kykeni ihmeisiin. Fortnan kuninkaallinen suku periytyy heistä. Mangan edetessä selvitellään, mistä Nina on perinyt omat siniset silmänsä, ja mitä oikealle Alishalle kävi.

Tarinan fokus pysyy päähenkilöissä, vaikka kahden valtion välisissä kuvioissa pyörii monenlaista porukkaa. Voisi luulla, että mukana olisi suuri kaarti kauniita miehiä kosiskelemassa Ninaa, mutta jopa Settin velipuoli-prinssit pysyvät tiukasti sivuosassa. Sivuhahmoihin ei paneuduta kovin syvällisesti, mutta kaikki ovat mieleen jääviä ja erottuvat toisistaan. Nina on päähenkilönä helposti tykättävä, hupsu mutta päättäväinen poikatyttö. Hän hyödyntää uutta prinsessan asemaansa parhaansa mukaan välttääkseen maiden välille syttyvän konﬂiktin. Tarinan erikoisena elementtinä Nina ja muut hahmot eivät aina tee hyviä valintoja tiukkojen päätösten edessä. Hyväsydäminen Ninakin saattaa tarkoittamattaan satuttaa muita. Vaakakupissa voi painaa koko valtakunnan tulevaisuus. Manga on tasaisen kaunis ja viimeistelty. Huomion kiinnittävät erityisesti Ninan vaihtuvat asut yksityiskohtineen. Fortnassa ja Galgadassa on selkeästi omat pukeutumistyylinsä, ja Ninan vaatteet vaihtuvat sen mukaan, missä milloinkin ollaan. Sivut eivät kuitenkaan pursuile liikaa yksityiskohtia, vaan mangaa on helppo lukea. Kodanshan englanninkielisestä käännöksestä ei löydy moitittavaa.

mutta hienoja toimintakohtauksia on turha odottaa. Ääninäyttelijöinä kuullaan Azuren ja Settin rooleissa ihanat Yuuichirou Umehara ja Kouki Uchiyama. Anime toimii hyvänä esittelyikkunana sarjalle ja houkuttelee jatkamaan mangan parissa. Nina the Starry Bride sopii ehdottomasti romanttisen shoujon ja josein ystäville. Synkempien juonenkäänteiden takia sarjaa ei voi suositella kaikkein nuorimmille, vaan sarjan on selkeästi suunnattu vanhemmalle kohdeyleisölle. Erityisesti manga edustaa genrensä parhaimmistoa, mutta anime on katsomisen arvoinen. Sini Laine

Manga: Teos: Romantiikkaa, jännittäviä juonenkäänteitä ja kaunista taidetta. Ehdottomasti suositeltava shoujon ja josein ystäville.

Julkaisu: Laadukas peruspokkari, josta on helppo ihailla yksityiskohtia.

Anime: Mielenkiintoinen tarina pitää otteessaan, vaikka animesovitus ei yllä alkuperäisteoksen tasolle.

Syyskaudella 2024 ilmestynyt anime sovittaa kahteentoista jaksoon kuusi pokkaria, joten tahti on ripeä. Joitakin mangan kohtauksia ja vitsejä on leikattu pois. Animen alkupuoli on toimiva, mutta etenkin viimeisissä jaksoissa on kiirehditty tarinan kanssa. Kaiken huipuksi anime loppuu kummallisesti kesken. Animaatio ajaa asiansa: lähikuvissa kasvot ovat kauniita, Anime: © RIKACHI, KODANSHA / Nina The Starry Bride -tuotantokomitea

Arvostelu (manga)

The Fragrant Flower Blooms with Dignity Itseään etsimässä

Nimi: Kaoru nana wa rin to saku Tekijä: Saka Mikami Kustantaja: Kodansha Suositushinta: 10,99 $ Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen, 195 sivua Osia englanniksi: 5/15+ Osia luettu: 4/15+ Julkaisuaika: 6/2024 – (Japanissa 10/2021 –) Digijulkaisu: Pokkareina

hidorin kunnallisen lukion ja Kikyon yksityisen tyttölukion oppilaat eivät voi sietää toisiaan. Koulujen välillä on vuosien ajan ollut pahaa verta, sillä Chidoriin päätyvät usein villit ja huligaanimaisuuteen taipuvat pojat. Kikyo puolestaan on hienostokoulu, jossa kasvatetaan sivistyneitä ja hienoja nuoria naisia. Pääasiassa koulujen oppilaat pyrkivät välttämään toisiaan kaikin keinoin. Rintarou Tsumugi opiskelee Chidorissa ja auttelee samalla perheleipomossa. Eräänä päivänä leipomoon saapuu asiakkaaksi Kaoruko Waguri -niminen tyttö, joka yllättää Rintaroun. Koska Rintarou on aina joutunut toisten väheksymisen ja pilkkaamisen kohteeksi pelottavan ulkomuotonsa vuoksi, hän yllättyy Wagurin kiltteydestä sekä tavasta kohdella Rintarouta tasavertaisenaan. Järkytyksekseen Rintarou saa tietää Wagurin käyvän Kikyon tyttölukiota. Saka Mikamin manga The Fragrant Flower Blooms with Dignity on herttainen tyttösarja, jossa on kiinnostava alkuasetelma ja hurmaavat hahmot. Koulumaailma on varsinkin shojo-sarjoissa tärkeässä roolissa, mutta tarinassa koulujen merkitys on silmiinpistävän suuri. Päähahmojen koulut harrastavat nokkapokkaa aina tilaisuuden tullen, eikä lämpimiä tunteita juuri ole. Siinä missä tyttökoululaiset näkevät chidorilaiset vain rasavilleinä häiriköinä, niin neitejä pidetään aidan toisella puolella itsekeskeisinä snobeina. Koska koulujen välit ovat pahasti tulehtuneet, on pääkaksikon ajoittain haastavaa kehittää orastavaa ystävyyttä. Varsinkin, kun suhde on pidettävä muilta oppilailta salassa. Rintarou ja Waguri ovat pääparina oiva kaksikko. Molemmat ovat hahmoina pehmeitä, ujoja ja hieman itseensä kääntyviä. Ulkonäöiltään hahmot eivät voisi erota enempää toisistaan, sillä Rintarou on kaikkia muita pidempi ja teräväsilmäinen, kun taas Waguri on korostetun pieni ja pyöreä. Kaksikon ulkonäölliset erot kuitenkin kertovat sarjan ytimestä: kuinka ulkoapäin toisistaan eroavat voivat löytää yhteyden. Hahmoina Rintarou ja Waguri ovat oikeita kanelipullia. The Fragrant Flower Blooms with Dignity on kaunis ja ajoittain hieman

surumielinen kuvaus itsensä hyväksymisestä sekä oman paikkansa löytämisestä. Ystävyyden eri ulottuvuudet tulevat sarjassa hyvin esiin ilman turhaa melodraamaa. Mikamin suttuinen ja kaunis piirrostyyli kruuna kaiken. Jokin sarjassa vetoaa erityisen paljon omaan herkkään puoleeni ja saa lukemaan sivun toisen perään. Ilahduttavasti sarjalle on tulossa myös animesovitus vielä tämän vuoden aikana. Hanna Saarimaa

Arvosana: Teos: Tyttösarjojen parhaimmistoa. Herkkä ja kaunis kerronta yhdistettynä samaistuttaviin ja vetoaviin hahmoihin tekee sarjasta vaikean vastustaa. Manga on kuin raikas tuulahdus ahdistavaan arkeen.

Arvostelu (manga)

The Strange House Petollinen pohjapiirros

Alkuperäinen nimi: Henna ie Tekijä: Kyou Ayano Kustantaja: Seven Seas Entertainment Suositushinta: 14.99 $ Julkaisumuoto: Pokkari, 178 sivua Osia englanniksi: 2/4 Osia luettu: 1/4 Julkaisuaika: 8/2024(Japanissa 6/2023-)

memiya tutkii työkseen okkultismiin liittyviä tapauksia. Hänen eteensä osuu kummallinen haaste: talon pohjapiirros, jossa näkyy pieni suljettu tila. Yhdessä dekkareihin hurahtaneen arkkitehtituttavansa kanssa Amemiya ryhtyy selvittämään päältäpäin arkisen talon saloja. Manga The Strange House perustuu Uketsu-nimimerkkiä käyttävän kirjailijan tarinaan. Teoksen varhainen versio sai vuonna 2020 suosiota osakseen muun muassa Uketsun julkaiseman Youtube-videon muodossa. Varsinainen romaani Strange Houses: A Novel julkaistiin vuonna 2021. Kyou Ayanon piirtämä manga-adaptaatio alkoi ilmestyä Comic Howl -lehdessä vuoden 2023 alusta lähtien. Romaani poiki vuonna 2024 ensi-iltaan tulleen, Junichi Ishikawan ohjaaman elokuvan Floor Plan, jota ei valitettavasti vaikuta näkyvän Suomessa yleisimpien suoratoistopalvelujen valikoimassa. The Strange House vaikuttaa olevan Ayanon ensimmäinen merkittävä työ mangakana. Tämä on varsin vaikuttavaa ottaen huomioon mangan ammattimaisen piirrosjäljen, jossa on hyvin vähän merkkejä aloittelevan sarjakuvatekijän karkeasta otteesta. Romaani, johon manga perustuu, ei ehtinyt perille ennen arvostelun julkaisua. Siksi on vaikea arvioida, kuinka uskollisesti manga seuraa sen juonta, tai kuinka Uketsun kerrontatyyli kääntyy mangaksi. Amemiya, kuten päähahmoa elokuvassa kutsutaan (manga ei hänen nimeään mainitse), on skeptinen ja päältäpäin alati stressaantunut. Sen sijaan hänen tuttavansa, arkkitehti-Kurihara, on täynnä energiaa ja villejä teorioita. Kuriharalla on talon kummalliseen pohjapiirustukseen selvä ratkaisu: talo on tehty murhia varten. Tarina eskaloituu Kuriharan murhaspekulaatiosta eteenpäin, kun talon läheltä löytyy paloiteltu ruumis. Hyvän mysteerin lailla juoni herättää edetessään enemmän kysymyk-

siä kuin vastauksia. Kysymyksiksi jää, mitä varten suljettu tila on rakennettu ja liittyvätkö talo sekä ruumis toisiinsa. Kuriharan teorian pohja jää avoimeksi ja talon asukkaiden kohtalokin on vielä ratkaisematta. Ensimmäisen osan perusteella The Strange House on lukemisen arvoinen sarja kauhun ja mysteerien ystäville. Nähtäväksi jää, kuinka veriseksi tarina lopulta kehittyy. Jo ensimmäinen osa antaa ymmärtää, että oudon talon asukkaat voivat olla useamman talon ja useamman murhan takan. Mangan kerronta on tiivistä, joten jo yhdenkin osan kanssa saa hyvin vietettyä pari kolkkoa talvi-iltaa. Mette Pesonen

Arvosana: Teos: Tarina ja hahmot eivät heti tempaa mukaansa parhaimpien kauhusarjojen lailla. Suurempia vikoja siinä ei kuitenkaan ole. Ayanon piirrosjälki on miellyttävä ja tarina perusasetelmiltaan mielenkiintoinen. Mukiinmenevä aloitus potentiaalisesti veriselle murhamysteerille.

Julkaisu: Perus pokkari.

Kolumni

Animen ohi

Vaihtuvien tekijöiden kirjoituksia Japanista animen ulkopuolelta.

Rola mainostaa Studio R330:n tuotteita brändin verkkosivulla.

Jälkipuinti Tiffanylla

atsoin taannoin Blake Edwardsin ohjaaman klassikkoelokuvan Aamiainen Tiﬀanylla (1961). Olin nähnyt sen viimeksi lapsena ja odotin mielenkiinnolla, miten suhtautuisin elokuvaan aikuisen silmin. Pitäisinkö vielä Audrey Hepburnin ajattomasta eleganssista vai toteaisinko ajan ajaneen elokuvan ohi? Yllättäen päällimmäisiksi mielen päälle jäivät kaksi hyvin erilaista henkilöä: näyttelijä Mickey Rooney ja tarento Rola. Rooney näyttelee elokuvassa herra Yunioshia, Hepburnin esittämän Hollyn naapuria. Rooneyn päälle on kerrostettu kaikki rasistiset kliseet: keltainen maali, harittavat nököhampaat sekä suurpiirteisesti Itä-Aasiaan viittaavat eksoottiset vaatteet. Hepburnin viehkeästä roolisuorituksesta oli lähes mahdoton nauttia, kun kontrastina oli Rooneyn kesäteatterimainen stereotyyppi. Päähenkilöiden ihaillessa Tiﬀany-koruliikkeen valikoimaa huomasin ajatusteni lipuvan syvemmälle Japaniin. Olen seurannut japanilaisia viihdeuutisia kohta 20 vuotta. Edelleen yksi suosikkianekdooteistani on Rolan, 2010-luvulla tunnetuksi tulleen mallin ja televisiopersoonan, esiintymi-

” Päähenkilöiden ihaillessa

nen Tiffany-liikkeen avajaisissa Shinjukussa vuonna 2015. Tilaisuudessa Rolalla oli yllään noin puolen miljoonan euron edestä yhtiön koruja, kun hän kertoi medialle huolettomasti ja ilman häpeän häivää hävittäneensä ei yhden vaan kaksi lahjaksi saamaansa Tiffanyn kaulakorua. Korujen kimaltaessa näyteikkunassa Hepburnin takana pohdin, miten eloisasta ja höntistä henkilöbrändistään elantonsa saaneella Rolalla menee nykyisin. Kävi ilmi, että hyvin. Vuonna 2020 Rola pääsi lopullisesti irtaantumaan pitkästä sopimuksesta Libera-agentuurin kanssa. Rolan suhde Liberan kanssa oli ollut haastava vuodesta 2017 alkaen, jolloin itsenäisempää otetta urastaan kaivanneelle Rolalle selvisi yhtiön huijanneen hänen palkkojaan ja hyväntekeväisyyteen keräämiään rahasummia. Yhtiöllä oli väitetysti yhteyksiä yakuzaan sekä materiaalia, jolla se kiristi tähteään. Liberasta päästyään Rola perusti Los Angelesissa Studio R330:n. Lifestyle-brändin, jonka tuotteissa hän korostaa kestävyyttä, eettisyyttä ja ekologisuutta. Kymmenen vuotta sitten kymmenien tuhansien eurojen arvosta timantteja hukanneesta huitukasta on kasvanut yhdeksän miljoonan seuraajan somevaikuttaja, ympäristöaktivisti ja menestynyt yrittäjä. ViVi-lehtiä aikoinani lukiessani en olisi tätä käännettä pystynyt ennakoimaan. Ihanaa! Aamiainen Tiffanylla onnistui siis surkeasta japanilaiskuvauksestaan huolimatta synnyttämään henkilökohtaisen positiivisen kokemuksen saattaessaan minut takaisin Rolan saagan äärelle. Tämän myötä toivotan kaikille lukijoille vuoteen 2025 enemmän timantteja ja vähemmän yellowfacea. Riikka Haapanen

Tilaa Pelaaja BIT.LY/TILAAPELAAJA

164772-2501

PAL.VKO 2025-15

NAPPAA MANGAUUTUUDET MUKAAN LEHTIPISTEISTÄ, SARJISKAUPOISTA TAI ANIME SHOPISTA, JOSTA LÖYDÄT MYÖS KAIKKI AIEMMAT OSAT.

BODY HORRORIN NYKYKLASSIKKO VIIMEIN SUOMEKSI!

PARASYTE 1 7.3.2025

ORANGE 5 NYT KAUPOISSA!

K-ON! 2 NYT KAUPOISSA!

SOUL EATER 1 NYT KAUPOISSA!

ANGOLMOIS: TAISTELU TSUSHIMASTA 5 NYT KAUPOISSA!

VANITAKSEN KIRJA 8 NYT KAUPOISSA!

BIRD IHMEMAASSA 10 14.2.2025

BASILISK 4 14.2.2025

DAA! DAA! DAA! 1 14.2.2025

SOLUT TYÖSSÄ 6 NYT KAUPOISSA!

TILAA KOKONAISIA SARJOJA JÄRKIHINTAAN! ANIMESHOP.FI

BIT.LY/KOKOSARJA