Läskistä äyskäriin
Elettyämme 600 vuotta Ruotsin valtakunnan yhteydessä ruotsin kieli on jättänyt meille runsaan lainasanaston, jonka kuulemme sekä paikan- että ihmisnimissä, sanojen merkityksissä, laulujen sanoituksissa ja lakikielessä elintarvikkeita unohtamatta Teksti: Ulla Haverinen
Kielisukulaisuus Suomi kuuluu suo-
malais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Valtaosa muista eurooppalaisista kielistä muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen. Suomen kielen rakenne ja sanasto eroavat näin ollen huomattavasti jälkimmäisistä. Ruotsi lähisukukielineen kuuluu indoeurooppalaisten kielten pohjoisgermaanisiin kieliin, kuin myös saksa ja englanti.
Lainasanakerrostumat Suomen kie-
len lainasanakerrostumat kronologisessa eli aikajärjestyksessä ovat tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset lainat, balttilaiset lainat, vanhat germaaniset lainat, slaavilaiset lainat ja siis merkittävimpänä ryhmänä naapurimaaltamme omaksumamme 4000 lainasanaa. Tosin sanalainoistamme on huomattava osa ruotsiin muista kielistä saatua kulttuuriomaisuutta (latina, kreikka, ranska ja saksa), joka on sittemmin suodattunut meille.
lainasanat Ummikkosuomalaisetkin käyttävät arkikielessään ruotsalaisuuksia, kuten vaikkapa kori (korg) ja lompakko (plånbok). Istumme rannalla (strand), nousemme portaita (trappor) ja tervehdimme rovastia (provast). Sanoja voimme ryhmitellä seuraavasti: Yhteiskuntajärjestystä kuvaavat sanat, kuten laki (lag), tuomari (domare) ja raastupa (rådstuga). Kirkko oli yhteiskunnan tukipilari, joten käymme kirkossa (kyrka), näemme enkelin (ängel) alttaritaulussa (altartavla). Teemme syntiä (synd) ja päädymme helvettiin (helvete). Ja kyllä se saatanakin (satan) jossain siellä väijyy.
kuitteja (kvitto) tai laivasivat tynnyreitä (tunnor). He istuivat salissa (sal) siemailemassa punssia (punch) hienoista laseista (glas). Ehkäpä he pistäytyivät krouvissa (krog) juomassa kannullisen (kanna) tai tuopillisen (stop) olutta. Porvarin poika (pojke) saattoi osoittautua hunsvotiksi (hundsvott), jolloin häntä saattoi uhata jopa itse pyöveli (bödel) mestaamisella (mista). Armeijassa poika tutustui pyssyyn (bössa) ja ruutiin (krut).
liä (dill). Ehkäpä joku otti vielä lopuksi kupillisen (kopp) viiliä (fil) tai letun (plätta).
Tekstiileistä ja huonekaluista tun-
nemme ainakin maton (matta), tyynyn (dyna) ja täkin (täcke). Olohuoneessa on sohva (soffa), vieressä roikkuu taulu (tavla), on kaappi (skåp) ja on hyllyjä (hylla). Sänky (säng) sijaitsee makuuhuoneessa, jossa säilytämme vaatteitamme (kläder), kuten leninkejä
Ruokaan, hyötykasveihin ynnä siirtomaatavaroihin liittyvä sanasto alkoi
yleistyä 1600-luvulla. Poltettiin tupakkaa (tobak) ja juotiin kahvia (kaffe). Naposteltiin kakkuja (kaka) ) ja sokeria (socker). Limpun (limpa) päälle levitettiin läskiä (fläsk). Pöytään katettiin myös sinappia (senap), silliä (sill) ja til-
Kaupunkisanastoa on muun muas-
sa portti (port), lyhty (lykta) ja katu (gata). Kaupungeissa asui rikkaita (rik) porvareita (borgare), jotka kirjoittelivat
20
Pohjola-Norden Ry
Johannes Jansson / norden.org
Suorat
