Kielilähettiläs motivoi opiskelijoita ruotsin kielen opiskeluun Teksti: Mervi Lintunen
Jos ruotsin kieli ei kiinnosta koulussa ja ylioppilaskirjoituksissa läpäisee kokeen niukasti, ei oletettavasti tule käyttämään ruotsia työkielenä koko työuraansa. Toisin kuitenkin kävi Muhoksella koulunsa käyneelle ja nykyään eläkepäiviä Pieksämäellä Venetmäen kylällä viettävälle Pekka Valtarille. Pekka toimii kielilähettiläänä, joita
Suomessa on 65 henkilöä. Lähettiläiden verkosto koostuu henkilöistä, joilla jokaisella on oma uniikki kielitarinansa. Kielilähettiläät, jotka ovat käyttäneet aktiivisesti molempia kotimaisia kieliä, jakavat kiinnostavia ja hauskoja kokemuksiaan oikeasta elämästä. He tulevat omilla tarinoillaan inspiroimaan opiskelijoita ympäri Suomen vuosina 2019–2021. Vierailujen tavoitteena on herättää kuulijoiden sisäinen motivaatio oppia kieltä ja ymmärtää paremmin sen tuomat hyödyt. Pekka innostui kielilähettiläiden toiminnasta, kun hän halkoja tehdessään kuunteli Radio Suomesta projektipäällikkö Jaan Siitosen haastattelun. Aihe jäi kiinnostamaan niin paljon, että ohjelman jälkeen hänen täytyi mennä tietokoneen ääreen tutustumaan lähettiläisiin tarkemmin sekä täyttää yhteystietolomake. Pekan kielitarina oli niin kiinnostava, että pikaisen yhteydenoton jälkeen toimiminen kielilähettiläänä alkoi. Pekka Valtarin tie vei ylioppilaskirjoitusten jälkeen ennen armeijaa kaveriporukan kanssa töihin puoleksi vuodeksi Tukholmaan. Tuona aikana ei kieltä tullut paljoa opittua, mutta kokemus rohkaisi palaamaan töihin Ruotsiin armeijan jälkeen. Koulutuspaikka taloustieteiden opiskeluun Uumajan yliopistosta avautui helpommin kuin suomalaisiin yliopistoihin. Opiskelemaan Uumajaan hyväksyttiin 1970-luvun alussa, kun lähetti ruotsin kielelle
20
Itä-Suomen alue | Östra Finlands region
käännetyt todistukset ja kirjautui sisään yliopistoon – pääsykokeissa ei tarvinnut käydä. Ensimmäisen syksyn Pekka opiskeli tilastotiedettä, luki lehtiä ja seurasi televisio-ohjelmia sanavaraston kartuttamiseksi. Opiskeluajan hän sai korotettua opintotukea Suomesta ja yliopistotutkinto tuli suoritetuksi kolmessa ja puolessa vuodessa. Ekonomiksi valmistumisen jälkeen töiden etsiminen tapahtui Helsingin Sanomien työpaikkailmoitusten kautta – vuonna 1974 ei ollut verkkosivuja tai muita sähköisiä välineitä apuna työnhaussa. Ensimmäinen työpaikka johti sairaalatarvikkeiden myynnin ja -markkinoinnin pariin ensin Suomessa, pohjoismaisena tuotepäällikkönä Ruotsissa ja maajohtajana Suomessa. Hänen työurallensa leimaavaa oli toiminta pohjoismaisissa organisaatioissa. Pekalla ei koskaan ollut suomalaista esimiestä, vaan kaikki olivat joko Ruotsista tai Norjasta. Pekasta ruotsin kieli on äärimmäisen helppo oppia verrattuna muihin kieliin, joita hän on opiskellut (englanti, saksa, espanja). Suurimmaksi esteeksi ruotsin kielen opiskelulle hän kokee olevan asenteen. Suomessa asenteet kielen opiskelua kohtaan ovat yleensä negatiiviset. Työskennellessään Pohjoismaissa Pekka havaitsi ruotsin kielen yhdistävän. Sitä käytettiin käytettiin pohjoismaisena neuvottelukielenä.
Kielilähettiläät, jotka ovat käyttäneet aktiivisesti molempia kotimaisia kieliä, jakavat kiinnostavia ja hauskoja kokemuksiaan oikeasta elämästä.
Kutsu kielilähettilään vierailuun tulee aina kiinnostuneilta kouluilta. Kielilähettiläät järjestävät pääasiassa 75 minuutin mittaisia vierailuja kouluille. Jokainen lähettiläs saa Kielilähettilään käsikirjan ja perehdytyksen ennen vierailua. Vierailun aikana käytetään ruotsin kieltä, mutta oppilaiden taitotasosta riippuen sanottu käännetään myös suomeksi. Oppilaat voivat kysellä sillä kielellä, jonka kokevat vahvimmaksi, mutta ruotsin kielen käyttämiseen rohkaistaan. Kyselyn ja keskustelun avulla oppilaita motivoidaan vahvistamaan taitotasoaan muissakin kielissä kuin englannissa. Työnantajat olettavat nykyään kaikkien työnhakijoiden hallitsevan englannin. Ruotsin tai muun kielen hallinnalla voi nostaa pisteitään työnhaussa. Jatko-opiskelupaikkoja tai armeijaan haettaessa kannattaa huomioida ruotsinkieliset mahdollisuudet Suomessa. Pekka Valtari on vieraillut kielilähettiläänä seitsemällä koululla Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Pekka on löytänyt tehtävässään ilon ja hauskuuden puhua ruotsin kieltä. Palkitsevaa on ollut vastaanotto, joka yleensä kouluilla on positiivista – opiskelijat antavat vierailun lopuksi palautteen internetin välityksellä. Tunnelma tunneilla on ollut leppoisa ja työ mukavaa. Pekka suosittelee kouluille kielilähettiläiden vierailuja motivoimaan ruotsin kielen opiskelua. •
