Pohjola-Norden Aluelehti Pohjois-Suomi / Regiontidning Norra Finland 2021-2022

Pohjola-Norden Pohjois-Suomen aluelehti Norra Finlands regiontidning Päätoimittaja / Chefredaktör Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi

Pohjois-Suomen alueen toimintaa koordinoi Pohjola-Keskus. Yhteystiedot sivulla 4.

Lehtityöryhmä Pohjois-Suomen aluetoimikunta Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansi ja kansikuva / Omslag och omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2021 Painos / Upplaga 3500 kpl

Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Pohjois-Suomen alue / Norra Finlands region Pohjola-Norden Pohjois-Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Trokareita ja kylttyyriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Terveiset 400-vuotisjuhlaansa viettävästä Torniosta!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Paluumuuttajan havaintoja rajalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Aktiivista edunvalvontaa kolmen maan raja-alueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kirja-arvio: rankka perhesaaga Tornionjokilaaksosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Aktiivista ystävyyskuntatoimintaa Kuusamon ja Avestan välillä. . . . . . . . . . . 12 Yhteistyöllä on merkitystä – Kemiin investoidaan isosti! . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Miltä näyttää pohjoismaisen nuorisojärjestön tulevaisuus?. . . . . . . . . . . . . . . 14 Nordjobb on enemmän kuin vain kesätyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Muisteluita luokkavaihdosta 2011–2012. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Rajatonta kulttuuria napapiirillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Pohjola-Norden ry Läskistä äyskäriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Pohjola mielessä? Info Pohjola opastaa sinua matkalla! . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Kom med och fira Åland 100. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä / Officiella nordiska aktörer. . . . 30

pääkirjoitus • ledare

Pohjola nousee koronasta

Norden repar sig från coronan

Koronapandemian iskettyä täydellä voimalla Pohjoismaihin keväällä 2020 ajateltiin toiveikkaasti, että kurimus hellittäisi otteestaan kesän aikana, ja syksyllä 2020 voitaisiin palata normaaliin elämään ja pohjoismaiseen kanssakäymiseen.

Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan nyt kesän 2021 kynnyksellä olemme yhä pandemian kourissa. Pitkä poikkeusaika on heittänyt pitkän varjon yllemme.

Pohjola on jo pitkään ollut kotimarkkina-alue, meillä on passivapaus ja yhteiset työmarkkinat. Sosiaali- ja lainsäädäntöyhteistyö on laajaa ja yhä useampi yritys on aidosti pohjoismainen. Viime vuosina pohjoismainen yhteistyö on varsinkin maanpuolustuksen saralla ottanut uusia askelia.

Vaikka pohjoismaisen kanssakäymisen rajoituksille ei vielä voida antaa päätöspäivämäärää, tunnelin päässä näkyy jo valoa.

Pandemian hiipuessa ovat vakaat pohjoismaiset yhteiskunnat hyvissä lähtöasemissa. Väestö on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista. Poliittiset instituutiot ja hallinto ovat vakaita ja demokratia syvään juurtunutta. Tiedonvälitys on avointa ja luotettavaa.

Koronakriisi on aiheuttanut laajaa työttömyyttä kaikissa Pohjoismaissa, mutta yksi pohjoismaisen hyvinvoinnin kulmakivi on korkea työllisyysaste, mikä on mahdollistanut kattavien hyvinvointipalvelujen ja pääasiassa maksuttoman koulutuksen ylläpidon sekä tärkeä julkiset panostukset tutkimukseen. Työllisyysasteessa Suomi on kuitenkin peränpitäjä Pohjolassa.

Ripeä työllisyyden kohentaminen onkin keskeistä yhteiskuntien toipumisessa koronasta. Yhtä lailla toipumiselle on tärkeää avointen pohjoismaisten työmarkkinoiden uudelleen avautuminen, jotta työvoiman saatavuudesta ei muodostu jarrua myönteiselle kehitykselle.

Koronakriisin hoidossa Ruotsista ei tällä erää ole mallimaaksi, mutta tietyissä asioissa meillä on opittavaa muilta Pohjoismailta. Tarvitsemme lisää pohjoismaalaisuutta, emme vähemmän. •

När coronapandemin slog med full kraft mot Norden våren 2020 tänkte man hoppfullt att gisslet skulle lätta under sommaren, och att vi hösten 2020 kunde återgå till normalt liv och nordiskt umgänge. Så skedde inte. Inför sommaren 2021 lever vi fortsättningsvis i pandemins grepp och det långa undantagstillståndet har kastat en lång skugga över oss.

Norden har sedan länge varit en hemmamarknad, vi har passfrihet och en gemensam arbetsmarknad. Samarbete inom sociala sektorn och lagstiftningen är omfattande och allt fler företag är genuint nordiska. Under de senaste åren har det nordiska samarbetet speciellt inom försvaret vunnit ny terräng. Även om det inte är möjligt att ge ett slutdatum för de begränsningar som drabbat nordisk samverkan, kan man skönja ljus i tunneln.

I det skedet när pandemin sakta släpper sitt grepp har de stabila nordiska samhällena i ett gott utgångsläge. Befolkningen är välutbildad och språkkunnig. De politiska institutionerna och förvaltningen är stabila och demokratin är djupt rotad i samhället. Informationsflödet är öppet och pålitligt.

Coronakrisen har lett till omfattande arbetslöshet i alla nordiska länder. En av hörnstenarna i den nordiska välfärden är den höga sysselsättningsgraden, vilken har möjliggjort omfattande välfärdstjänster, i huvudsak avgiftsfri utbildning och viktiga offentliga satsningar på forskning. Men när det gäller sysselsättningsgraden kommer Finland endast på jumboplats i Norden.

En snabb förbättring av sysselsättningsläget är ett centralt element i samhällens återhämtning från coronan. Likaledes är det viktigt för återhämtningen, att den öppna nordiska arbetsmarknaden åter öppnas, så att tillgången till arbetskraft inte blir en bromskloss för positiv utveckling.

När det gäller coronakrisen kan inte Sverige denna gång fungera som modell, men vissa andra saker kan vi lära oss av de andra nordiska länderna. Vi behöver mera Norden, inte mindre. •

Juhana Vartiainen

Juhana Vartiainen

Puheenjohtaja Pohjola-Norden

Ordförande Pohjola-Norden Pohjola-Norden Ry

3

Pohjola-Norden Pohjois-Suomessa Pohjola-Norden järjestää alueemme jäsenille yhteisiä tapahtumia ja matkoja. Mukaan ovat tervetulleita myös ei-jäsenet. Jos toimintamme kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Pohjois-Suomessa toimii parhaillaan 5 aktiivista paikallisyhdistystä: Kemin Pohjola-Norden ry · Facebook: Kemin Pohjola-Norden

Kuusamon Pohjola-Norden ry · Kuusamon Pohjola-Norden ry järjestää vuosittain pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia, pohjoismaisia kokkausiltoja sekä Pohjola pidot. Teemme myös ystävyyskuntayhteistyötä Ruotsin Avestan kanssa. · Sähköposti: kuusamon.pohjolanorden.ry@gmail.com · Facebook-ryhmä: Kuusamon Pohjola-Norden · Puheenjohtaja: Ritva Niemeläinen ritvaniemelainen@gmail.com

Oulun Pohjola-Norden ry · Oulun Pohjola-Norden ry kokoaa pohjoismaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet oululaiset mukaan yhteiseen toimintaan.

Yhdistyksen tehtävänä on edistää paikallista pohjoismaista vuorovaikutusta: yhdistys järjestää erilaisia teemaseminaareja, kulttuuritapahtumia, vuosittaiset Pohjolan pidot, kirjailijavierailuja sekä suosittuja jäsenmatkoja. · Vuoden 2021 toimintaa: Järjestämme yhdessä OSPNN:n ja Pohjois-Suomen Euroviisuilijoiden kanssa etänä Pohjoismaisen euroviisuillan. Yhteistyössä Luckanin ja Svenska kulturens vänner i Uleåborg järjestämme Biocafé, Språkcafé ja Stickcafé. Jäsenmatkamme tänä vuonna on Vaasa–Uumajakiertomatka Pohjanlahden kautta, se järjestetään syksyllä luultavasti syyskuussa. Joulukuussa jäsentapahtumamme on Nordistien joulu. · Facebookissa: Oulun Pohjola-Norden/ Föreningen Norden i Uleåborg, jonka kautta tiedotamme ajankohtaisista asioista. · Puheenjohtaja: Jarkko Välikangas jarkkovalikangas@gmail.com · Sihteeri: Ari Alavahtola ari.alavahtola@gmail.com

Rovaniemen Pohjola-Norden ry · Rovaniemen Pohjola-Norden ry – perustettu vuonna 1953 – järjestää pohjoismaisia teematapahtumia, elokuvaesityksiä ja matkoja jäsenistön toiveiden mukaan sekä tukee alueen peruskoulujen ruotsin kielen oppilaita kevätstipendein. · Facebookista löydät avoimen Rovaniemen Pohjola-Norden ry -ryhmän, jonka kautta tiedotamme toiminnastamme ja ajankohtaisista pohjoismaisista asioista. · Puheenjohtaja: Pertti Ruokanen perttiruokanen@gmail.com · Sihteeri: Paula Mikkola paumikkola@gmail.com

Tornion Pohjola-Norden ry · Tornion Pohjola-Norden ry:n tavoitteena on informoida TornioHaaparannan yhteisistä pohjoismaisista tapahtumista ja järjestää jäsenilleen eri tilaisuuksia ja toimintaa yhteistyössä muun muassa Aineen taidemuseon ja Föreningen Norden Haparanda kanssa. · Vuoden 2021 toimintaa: Elokuvaesitykset Aineen taidemuseolla, Pohjoismainen vappu, Vuoden nordistin valinta, kesäpäiviin osallistuminen, osallistuminen Tornio 400 Neulefestarit/Stickfest/Knit Fest -tapahtumaan ja jäsenmatka Kööpenhaminaan. Alueen yhteiset Tornio 400v. -joulujuhlat järjestetään 4.–5. joulukuuta 2021, Grand Hotel Mustaparrassa. · Seuraa sivujamme www.tornio.pohjola-norden.fi · Facebook: Tornion Pohjola-Norden · Puheenjohtaja Annika Örn annorn@gmail.com · Tervetuloa mukaan toimintaamme!

Pohjois-Suomen nordistit yhteisellä matkalla kesällä 2020. Kohteena Ahvenanmaa, jossa tutustuimme muun muassa historialliseen Merimuseoon ja museolaiva Pommerniin

Pohjois-Suomen alueen toimintaa koordinoi Pohjola-Keskus, Sepänkatu 9B, 90100 Oulu Projektipäällikkö Asko Pietarila, 050-5496444, asko.pietarila@pohjola-norden.fi

Trokareita ja kylttyyriä Olipa kerran kulttuuriprojekti, jossa tornionlaaksolaisia harrastelijaryhmiä ja kulttuuritoimijoita tuettiin kulttuurin kivisellä polulla eteenpäin…

Teksti: Elina Söderström Tornionlaakso on todellinen kulttuu-

riaitta. Melkein joka kylällä on kesäteatteri- tai musiikkitoimintaa, on kirjailijoita, tarinankertojia ja kuvataiteilijoita, kuvaajia, tanssijoita, käsityöntaitajia ja monenlaista yhdistystoimintaa.

Jokilaakson kaunis luonto ja kulttuurimaisemat ovat jo satoja, jopa tuhansia vuosia innoittaneet tarinankertojia ja lauluntekijöitä.

Alueen kulttuuritoimijoiden innoittamana ja heidän tarpeisiinsa vastaamaan syntyi Trokareita ja kylttyyriä -hanke, joka on Outokaira tuottamhan ry:n, Tornion, Ylitornion ja Pellon alueella toimivan Leader-ryhmän kehittämishanke. Hanke alkoi keväällä 2019 ja sen toiminnallinen aika päättyi 31.03.2021.

Hankkeen avulla haluttiin lisätä kulttuurin toteuttajien osaamista ja alueen vetovoimaisuutta kartuttamalla kulttuurituotantoa ja yhdistämällä kulttuuria entistä enemmän yhdeksi osaksi kylämatkailua esim. tuotteistamalla paikalliseen historiaan ja kulttuuriperintöön perustuvia tarinoita musiikiksi ja erilaisiksi lyhyiksi esityksiksi.

Trokareita ja kylttyyriä -projektin käytännön toteutuksesta vastaamaan valittiin kaksi osa-aikaista hanketyöntekijää; Esa Rautiainen ja Elina Söderström Torniosta. Hanketta on johtanut Outokaira tuottamhan ry:n toiminnanjohtaja Anne Anttila.

neista valikoitui mukaan 12 ryhmää; laulu- ja harrastelijateatteriryhmiä, balettitanssijoita, tarinankertojia ym.

Pidettiinpä hankkeen puitteissa kaksi näytelmäkirjoituskurssiakin!

Digiloikka

Trokareita ja kylttyyriä -hankkeessa voisi oikeastaan puhua ”ajasta ennen koronaa” ja ”koronan aikaisesta ajasta”. Oli hienoa, että ehdimme järjestää niin monta tapahtumaa jo vuoden 2019 aikana, koska kevättalvella 2020 voimaan astuneet kokoontumisrajoitukset pysäyttivät kaikki kokoontumiset koko kevään ajaksi. Tilanne ei ole tätä kirjoittaessani kevättalvella 2021 vieläkään palannut normaaliin, päinvastoin.

Kokoontumisrajoitusten myötä täytyi luoda uusia menetelmiä, miten kohdata ihmisiä, pitää kokouksia tai konsertteja. Ylipäätään jouduimme miettimään uudelleen, miten hankkeen esityksiä ja musiikkia pystyttäisiin tuomaan yleisön tietoisuuteen ilman live-esityksiä.

Laulut henkivät trokariromantiikkaa

Musiikilla on ollut hyvin keskeinen rooli Trokareita ja kylttyyriä -projektissa. Kaikkien ryhmien ohjelmissa on

tarvittu musiikkia jossain muodossa.

Laulut henkivät trokariromantiikkaa, mutta ne kuvailevat yhtä paljon myös tornionlaaksolaista ja peräpohjalaista mielenmaisemaa, luontoa ja kulttuuria.

Projektin musiikkituotannosta on vastannut Esa Rautiainen, apunaan hänellä on ollut joukko muusikoita, laulajia ja lauluntekijöitä.

Hankkeen musiikki on taltioitu Trokareita ja kylttyyriä -tupla cd:lle ja sitä kuullaan myös Kirkasta Elämää -lyhytelokuvassa, jonka voi katsoa oheisen linkin kautta: https://www.outo kaira.fi/4576-2/ Projektista on koottu myös kirjanen, josta löytyy mm. kaikkien laulujen sanat. Kirja on olemassa myös sähköisessä muodossa ja sieltä löytyy esim. linkit eri ryhmien esitysten taltiointeihin.

Olemme iloisia ja kiitollisia siitä, että olemme osaltamme saaneet olla mukana tukemassa paikallista kulttuurielämää meän Tornionjokilaaksossa.

Tällaisia hankkeita tarvitaan ehdottomasti lisää, kulttuuritoimijat ovat sen ansainneet.

Lisää tietoa Trokareita ja kylttyyriä -hankkeesta löytyy osoitteessa: https://www.facebook.com/kylttyyri ja www.outokaira.fi •

Hankkeessa luotiin aivan uusi menetelmä, toisin sanoen tarjotinmalli, josta hankkeeseen valitut kulttuuritoimijat saivat kehittämiseensä resurssia muun muassa kirjoittamiseen, ohjaamiseen, musiikkiin, esitysten taltiointiin, äänentoistotekniikkaan, puvustukseen ja pienimuotoiseen markkinointiin yms.

Hankkeessa haluttiin myös tuoda trokaukseen liittyvää historiaa yleiseen tietouteen musiikin avulla.

Kaikista hankkeeseen ilmoittautu-

6

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Lasse Stenman

Tarjotinmalli

Muusikot studiolla. Kuva: Lasse Stenman

Ballerinoja. Kuva: Ville Söderström.

Meän Flagun -päivä Kukkolankoskella. Kuva: Jaakko Heikkilä

Kesäteatteria. Kuva: Elina Söderström

Lauluryhmiä Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

7

Terveiset 400-vuotisjuhlaansa viettävästä Torniosta!

Pohjolan Leijona Gustaf II Adolf perusti Tornion kaupun-

gin vuonna 1621 Tornionjoen suuhun Suensaarelle. PohjolaNorden perustettiin 1924 ja se on edistänyt aktiivisesti pohjoismaiden yhteistyötä ja tunnettavuutta. Moni merkittävä torniolainen on ehtinyt olla mukana yhdistyksen toiminnassa, ja sen asema on pysynyt kaupungissa vahvana. Tornion Pohjola-Norden on vahva pohjoismaisen kulttuurin ylläpitäjä, ja olemme siitä kaupungissa aidosti ylpeitä.

Tornion kaupungin perustehtävänä ja toiminta-ajatuksena on olla ”onnellisten asukkaiden, uudistuvien palveluiden ja menestyvien yritysten vetovoimainen rajakaupunki”.

Näillä eväin toteutamme kaupunkistrategiaan määriteltyä visiotamme kasvaa ja kehittyä maailman toimivimmaksi rajakaupungiksi.

Maailman toimivammassa rajakaupungissa ihmisten ja yhteisöjen epävirallinen yhteistyö yli rajan osoittaa, kuinka visiomme on jo toteutunut aivan konkreettisesti. Kaksoiskaupungin rooli on tuonut oman erityispiirteensä myös Tornion Pohjola-Nordenin toimintaan. Ajatukset ja jäsenet ovat liikkuneet vilkkaasti yli valtakunnan rajan. Tulevaisuuden kunnassa ”onnellisten asukkaiden” osallistumisen merkitys kasvaa, ja tätäkin näkökulmaa on Tornion Pohjola-Norden toiminnassaan toteuttanut tuomalla aktiivisesti yhteen eri alojen toimijoita.

Koronapandemia ja etenkin Ruotsin rajan sulkeminen on haastanut aidosti kaksoiskaupunkiamme Tornio-Haaparantaa, sillä kaksoiskaupungin työpaikat, palvelut, harrastukset ja per-

heet ovat täällä aina eläneet ja toimineet rajattomasti. Torniossa ja Haaparannalla on pidetty yllä hyvää keskusteluyhteyttä ja viety myös valtioiden tasolle viestiä kaksoiskaupungin ja sen asukkaiden erityisestä asemasta. Tämä onkin pyritty huomioimaan valtakunnallisista koronarajoituksista päätettäessä.

Myös Tornion Pohjola-Norden on koko korona-ajan pitänyt mahdollisuuksien mukaan yhteyttä rajan yli, ja siten vie hienosti eteenpäin Tornion mainetta kertoessaan vahvojen joukkuepelaajien ja kaksoiskaupunkiin sitoutuneiden ihmisten tarinaa. Juuri tällaisia tarinoita me haluamme Torniosta kertoa. Kaupungin toiminnan näkökulmasta yhteisöllisyys ja tasa-arvo ovat keskeisimpiä viestejä.

Tornion Pohjola-Norden on todella hieno toimija yhteisöllisyyden näkökulmasta. Seuratoiminta on aina vahvasti yhteistyötä, ja juuri yhteistyön ja sen rakentaman yhteisöllisyyden kautta ihmiset kiinnittyvät alueeseensa, josta tulee juuri heille paras paikka asua. Erityisen hienoa paikallisyhdistyksen toiminnassa on sisäinen yhteisöllisyys ja vahva sitoutuminen. Tämä tuottaa hyvää koko kaksoiskaupungille.

Voisikin todeta, että Tornion Pohjola-Norden on toteuttanut ennakoivasti Tornion kaupunkistrategiaa perustamisestaan lähtien. •

Timo Nousiainen Tornion kaupunginjohtaja

Meilä juhlithaan! tornio.fi/tornio400

8

Paluumuuttajan havaintoja rajalla Teksti ja kuva: Jyrki Niemenmaa

Lähdin Torniosta maailmalle 19-vuo-

tiaana, 43 vuoden jälkeen, eläkkeellä, palasin juurilleni. Paljon on vettä virrannut Tornionjoessa tuona aikana, osa kaupungista kadonnut, uutta rakennettu, mutta raja on pysynyt paikallaan. Olin tietysti käynyt Torniossa pari kertaa vuodessa muualla asuessani, mutta muutto kaupunkiin tuntui silti melkein muutolta vieraaseen maahan.

Pidin kuitenkin mielessä, että Tornio on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista (400-vuotta tänä vuonna), jolla on pitkät perinteet kansainvälisestä kaupankäynnistä ja yhteistyöstä. Tiiviit siteet naapurimaahan ja erikoisesti Haaparantaan ovat olleet tärkeässä roolissa kaupungin ja alueen kehittymisessä. Jo lapsuudestani muistin, että paikalliset, molemmin puolin Tornionjokea, eivät ajatelleet asuvansa kahdessa eri maassa, vaan rajan ylittävää toimintaa harrastettiin luontevasti kaikilla tasoilla.

Muutettuani huomasin, että Tornion keskusta on nykyään Rajalla-kauppakeskus, suurin osa kaupungin toiminnasta, ainakin kaupallisesta, näyttää keskittyneen sinne ja sen läheisyyteen.

Lapsuudessani kauppoja ja aktiviteetteja oli suuremmalla alueella, Tornion markkinatkin olivat Torikentällä. Lisäksi vanhat puutalot näyttävät aika lailla kadonneen. Ensi vaikutelmani Torniosta oli kuitenkin myönteinen, pieni kaupunki vaikutti elinvoimaiselta, vauraalta ja aktiiviselta, naapurimaassakin tuli asioitua melkein päivittäin.

Haaparanta vaikutti kyllä vanhentuneen siinä mielessä, että kaduilla näyttivät liikkuvan etupäässä eläkeläiset.

Minulle lapsuuteni Haaparannasta jäi elävimmin mieleen Lastenpäivät ja kauppojen erilainen tuoksu; Tornion puolella kaupoissa tuoksui ruisleipä, Haaparannalla banaanit ja suklaa. Ja haaparantalaiset olivat tuohon aikaan paljon varakkaampia kuin Suomen puolella asuvat, nyt asia näyttäisi olevan toisin päin. Haaparannalle ei ole saatu Outokummun kaltaista, isoa, hyvien työpaikkojen tuojaa.

Käytyäni ulkomaalaisten vieraiden kanssa Rovaniemellä ja Lapissa, huomasin, että Lapin Santa-huuma ei ole yltänyt Tornioon. Ennen koronaa, Lappi ja Rovaniemi olivat tulvillaan ulkomaisia turisteja ja niille palveluja tarjoavia yrityksiä, Torniossa ulkomaisia turisteja näkyi vähän – rajan lähistöltä tulleita ruotsalaisiahan me emme pidä turisteina.

Yksi asia, joka kiinnitti huomioni Tornioon muuttaessani, oli huono ruotsin kielen taito rajakaupungissa.

Nuoruudessani pidimme yllä monenlaista kontaktia ruotsin kieleen ja kulttuuriin, nyt englannin kieli ja anglosaksinen kulttuuri näyttävät korvanneen nämä. Mielestäni se on sääli, koska rajalla olisi helppo oppia ruotsin kieltä, eikä sen tarvitsisi olla poissa englannin osaamisesta, kieliä voi osata useampia, se tuo rikkautta elämään ja helpottaa rajoja ylittävää toimintaa.

Vuosi sitten alkanut korona-aika

on tuonut monenlaisia muutoksia elämäämme, erikoisesti rajan ylittämiseen liittyvät rajoitukset ovat tuoneet lisämausteen rajaseudun asukkaille. Ennen koronaa, painelimme rajan yli montakin kertaa päivässä, rajaa ei edes ajatellut. Koronarajoitusten alettua, monesti oikein säpsähti, kun oli lähdössä ostoksille Haaparannalle ja tajusi, ettei rajaa suositeltu ylitettäväksi kuin hyvin tarpeellisesta syystä. Monta kertaa mietin, oliko tarpeeni mennä Haaparannalle riittävän hyvä, aloin tiedostamaan rajan olemassaolon ihan uudella tavalla.

Ulkoiluunkin tuli muutoksia, entinen lenkkini kaupunginlahden ympäri olikin nyt kiinni, rajavartijoiden vahtimana. Valitettavasti korona-aika tuntuu jakaneen osan rajaseudun asukkaista eri leireihin, rajoitusten puolesta ja niitä vastaan. Somessa käyty keskustelu on saanut välistä solvaamisen piirteitä.

Toivottavasti koronan jälkeinen aika korjaa nämä säröt rajalla nopeasti.

Olen nyt asunut melkein vuoden yhtäjaksoisesti Torniossa, ennen koronaa, vietin täällä vain osan vuodesta. Olen liittynyt täällä muutamaan yhdistykseen, Pohjola-Norden on näistä yksi.

Se on yhdistys, joka vastaa minun kiinnostukseeni toimia yhteispohjoismaisesti. Toivon, että voin omalta, pieneltä osaltani auttaa yhdistystä kehittämään pohjoismaista yhteistyötä ja toimintaa rajojen yli. Alkuaika Pohjola-Norden Tornion jäsenenä on antanut hyvin positiivisen, energisen ja iloisen kuvan yhdistyksestä ja sen toiminnasta. •

9

Tornionlaakson neuvosto – Aktiivista edunvalvontaa kolmen maan raja-alueella Teksti: Tuula Ajanki

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksel-

linen kaikille, mutta erityisen haastava se on ollut meille, joiden normaaliin elämäntapaan kuuluu päivittäinen asiointi toisessa maassa. Tornionlaakson neuvoston jäsenkunnissa on arkipäivää, että Suomessa asuva käy päivittäin töissä Ruotsissa tai Norjassa tai päinvastoin, tai että raja-alueella asuvien perheiden lapset voivat käydä koulussa tai päiväkodissa kummassa maassa tahansa. Nyt asukkaat ovat joutuneet maailmanlaajuisen pandemian lisäksi kokemaan rajavartioiden ja rajapoliisien pysäytykset jokapäiväisessä arjessaan.

Me kaikki ymmärrämme maailmanlaajuisen pandemian ja sen vaatimat toimenpiteet. Mutta mikäli raja-alueet myös tulevaisuudessa halutaan pitää asuttuina ja elinvoimaisina, tarvitsemme lähimpiä naapureitamme.

Tornionlaaksossa sekä Norjan ja Suomen rajalla asukkaiden ja yritysten työmarkkina-alue ylittää valtakunnan rajan. Lasten harrastukset löytyvät siltä puolelta missä on isoin ikäryhmä tai eniten innostuneita lajin harrastajia.

Raja-alueen palvelurakenne on muodostunut täydentämään toisiaan. Osa palveluista on aina haettu toiselta puolen rajaa, koska usein lähimpään oman maan yritykseen olisi pidempi matka.

Elinkeinoelämä on kärsinyt kaikkialla, mutta erityisen paljon on kärsitty raja-alueella, missä yhdessä yössä katosi n. 50–90 % asiakkaista.

Alkujärkytyksen jälkeen kävi selväksi, että päivittäisen työmatkaliikenteen lisäksi koulunkäynti ja perhesuhteet ovat syitä, joiden vuoksi rajaa ei voida täysin sulkea. Tornionlaakson neuvosto tekikin ensimmäisen kannanottonsa rajojen avaamisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan sisäministeriöille 13. toukokuuta 2020.

Rajattomasta rajasta Pilottialue Tornionlaaksoon

Tornionlaakson neuvoston vuosikokous hyväksyi 11. kesäkuuta 2020 Pilottialue Tornionlaakso -hankkeen toiminnan painopisteeksi. Pilottialue Tornionlaakso on laaja kokonaisuus, jonka valmistelu oli aloitettu jo syksyllä 2019, mutta joka koronan myötä nousi merkittävämmäksi kuin kukaan osasi odottaa. Pilottialue pitää sisällään toimenpiteitä elinkeinoelämän, viranomaisyhteistyön kuten työmarkkinatoimenpiteiden ja poliisiyhteistyön sekä koulutuksen ja terveydenhuollon edistämiseksi. Pilottialueen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää Tornionlaakson elinvoimaisuutta takaamalla laajemmat mahdollisuudet raja-alueiden asukkaille, elinkeinoelämälle ja kunnille.

Kevään 2020 aikana ”rajapassi” eli esitys rajakuntien asukkaiden oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen ja normaalimpaan elämäntapaan myös mahdollisten poikkeusolojen aikana, muodostui keskeiseksi osaksi Pilottialue Tornionlaaksoa. Juridinen tausta esitykselle löytyy Pohjoismaisesta verosopimuksesta (SopS 26/1997), jossa huomioidaan alueen päivittäinen valtakunnan rajan ylittävä työssäkäynti.

Tornionlaakson neuvoston kaikki jäsenkunnat kuuluvat tämän sopimuksen piiriin.

Kesäkuun jälkeen edunvalvonta kohdistui erityisesti Suomen hallitukseen. Valtioneuvosto teki 19. elokuuta 2020 ensimmäisen päätöksen rajayhteisön erityisoikeuksista. Tuolloin päätös ei ollut vielä täydellinen, mutta se oli merkittävä askel oikeaan suuntaan. Syyskuun 24. päivä rajayhteisö laajennettiin koskemaan rajakuntia kokonaisuudessaan, ja tämän jälkeen arki sujui niin hyvin kuin poikkeustilanteessa on mahdollista tammikuun 2021 loppupuolelle saakka. Pilottialue Tornionlaakson ”rajapassi” sekä Tornionlaakson neuvoston aktiivinen

edunvalvonta huomattiin Suomen, Ruotsin ja Norjan medioissa. Suomen tekemä päätös rajayhteisön erityisoikeuksista on ainutlaatuinen Pohjoismaissa.

Vastaavaa erityisoikeutta ei ole ollut muilla raja-alueilla.

Tornionlaakson neuvoston työtä rajakuntien edunvalvojana on tarvittu, ja vaikka tätä kirjoittaessa rajayhteisöjen erityisoikeudet on väliaikaisesti vallitsevan tartuntatilanteen vuoksi lakkautettu, olemme jatkaneet edunvalvontaa kartoittamalla vaihtoehtoja liikkuvuuden turvaamiseksi terveysturvallisella tavalla. Kannanotto ja esitys testaamisen järjestämistä rajakuntien asukkaille sekä siirtymistä terveysturvalliseen liikkuvuuteen rajayhteisön alueella on lähetetty Suomen ja Ruotsin hallituksille 25. maaliskuuta 2021.

Tuula Ajanki. Kuvaaja Hannele Kenttä.

10

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Kohti Euroopan integroituneinta rajavyöhykettä

Tornionlaakson alue; jäsenkuntia ovat Suomesta Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. Ruotsista Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna sekä Norjasta Storfjod, Kåfjord ja Nordreisa.

Maailmanlaajuinen pandemia on koetellut meitä raja-alueiden asukkaita, mutta se on myös saanut meidät ymmärtämään, miten tärkeä osa elämäämme vastapuolella rajaa oleva yhteisö on. Olemme huomanneet, että harva Tornionlaakson ulkopuolella oikeasti ymmärtää meidän elämäntapaamme ja rajan sulkemisen aiheuttamia ongelmia. Mutta samalla he eivät selvästikään ole tietoisia niistä mahdollisuuksista, joita Tornionlaakso kolmen maan alueelta voi tarjota.

Meidän tehtävämme onkin kertoa päättäjille Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa, millaisen tulevaisuuden me Tornionlaaksossa haluamme. Ja näin yhdessä vaikuttaa siihen, että Tornionlaakso pysyy elinvoimaisena alueena niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän silmissä myös tulevaisuudessa.

Tornionlaakson neuvoston vision mukaan Tornionlaakso on Euroopan integroitunein rajavyöhyke, tätä tavoitetta kohtaan jatkamme määrätietoisesti työtämme. •

Rankka perhesaaga Tornionjokilaaksosta Ruotsinsuomalainen kirjailija kyselee kehutussa romaanissaan millaisen perinnön eli testamentin Teksti: Ulla Haverinen ihminen jättää jälkeensä elämästään suvulleen tai jälkeläisilleen. nyt ja asuva kirjailija-näytelijä-laulaja.

Hänen Perintö -romaaninsa sijoittuu Suomeen ja 1980-luvun Tornionjokilaaksoon, jossa Wähä vietti lapsuutensa kesiä mummolassaan. Sekä meänkieli että alueen mentaliteetti tulivat tutuiksi siis jo varhain. 42-vuotias kirjailija on kuunnellut lapsesta saakka äitinsä suvussa kerrottuja merkillisiä ja hupaisiakin tarinoita. Lajitypiltään Perintö (Testamente) on autofiktio, jossa kirjoittajan omat muistot kietoutuvat fiktiivisiin ja ei aina niin todenperäisiin kertomuksiin.

Kun Tornionjokilaakson mummo dementoitui, alkoi kirjailija aprikoida, mitä tapahtuu kaikille niille kokemuksille, joita ihminen kerää elämänsä aikana. ”Millaisen perinnön eli testamentin jätämme jälkeemme?”, hän kysyy. Romaani alkoi kehkeytyä novelleista, joita Wäre kirjoitti suurperheen sepitteellisistä henkilöistä ja jokaisesta erikseen. Romaanissa hahmotellaan suurperhe, jossa on 12 lasta, useimmat jo lähes aikuisia omine lapsineen.

Kaikkitietävä kertoja vaihtaa tiheään perheenjäsenien kertomuksia. Jokainen on vuorollaan valokeilassa omalla äänellään. Henkilögalleria muodostuukin lopulta todella laajaksi. Kirjassa on täten laaja henkilöhakemisto. Kertojan henkilöllisyys on pitkään arvoitus. Lopussa se paljastetaan. Äiti-Siiri on Karjalan evakko, isä-Pentti Tornion maisemista. Isä on

arvaamaton ja julma, äiti alistuu kohtaloonsa. Aikuistuneet lapset eivät ymmärrä äitinsä käytöstä ja vaativatkin tätä jättämään pahantahtoisen, lestadiolaistaustaisen miehensä. Perhe elää suorastaan köyhyydessä. Tunnelmat ja tapahtumat ovat sangen synkkiä. Miljöö näyttäytyy ankeahkona. Romaanissa on hieman dekkarin piirteitä, jo alussa viittaillaan viekkaasti tulevaan murhaan.

Kirjoittaja on kotoisin suurperheestä ja mummolassakin oli aikoinaan lukuisia mukavia nuorehkoja tätejä ja setiä. Wähä onkin kokemusperäisesti kiinnostunut perheenjäsenten keskinäisistä suhteista. Keskeisiä juonen teemoja ovat liittoumat, erot, kateus ja rakkauskin.

Kriitikot ovat esittäneet ylistäviä arvioita Perinnöstä, mutta arvosteluakin on satanut laariin. Teos on lajudeltaan peräti 550-sivuinen, joten lopussa olisi ehken ollut aiheellista tiivistää ja karsia kerrontaa. Dagens Nyheterin kriitikko kuitenkin kehui, että ”pirullisesta pimeydestä, dieselinkatkusta, riidoista ja vakavista kommunikaatio-ongelmista huolimatta kirja herätti minussa heti halun muuttaa Tornionlaaksoon.”

Perintö oli syksyllä 2019 ehdokkaana maineikkaan August-kaunokirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Voittoa ei tullut, mutta kirjailija sai silti Ruotsissa tavattomasti huomiota ja mainetta voimallisella kirjailijanäänellään. Hänestä on vedetty

yhtäläisyyksiä niin Mikael Niemen kepeähköön Populäärimusikkia Vittulanjänkältä -teokseen kuin Susanna Alakosken ankeaan Sikalat -romaaniin.

Wähä on aloittanut uuden romaanikäsikirjoituksen, joka ei sijoitu Tornionjokilaaksoon – luultavasti. ”Mutta jos henkilöhahmot alkavat matkustaa pohjoiseen, luulen että minun on seurattava heitä. Mutta toivottavasti he pysyvät siellä, minne laitoin heidät.”

Lähteet: · Wähä, Nina: Testamente (Norstedts 2019). Perintö. Suom. Sanna Manninen (WSOY 2020) · Dagens Nyheterin sitaatti ja Wähän haastattelu: Suomen Kuvalehti Kohtaamiset, 45/2020. · Kommenttipalsta Mrs Karlsson lukee.

Internet.

www.wsoy.fi

Nina Wähä on Tukholmassa synty-

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

11

Aktiivista ystävyyskuntatoimintaa Kuusamon ja Avestan välillä Teksti ja kuva: Erkki Hämäläinen

Kuusamon ja Avestan ystävyyskuntatoiminnalla on jo yli 30- vuotiset perinteet. 1980-luvun alussa alkanut toiminta on ollut kuluneiden vuosikymmenten aikana aktiivista ja monipuolista. Se on lisännyt ja erityisesti syventänyt tietouttamme kulttuureistamme, elämänmuodoistamme, historiastamme ja yhteisestä pohjoismaalaisuudestamme.

Yhteistyöhön on kuulunut jo alusta

alkaen kulttuurivaihto, jolla on omalta pieneltä osalta täydennetty molempien kuntien kulttuuritarjontaa. Ystävyyskuntayhteistyötä varten kootut mm. monet valokuvanäyttelyt ovat kertoneet paikkakuntiemme luonnosta, historiasta ja nykypäivästä ja syventäneet tietouttamme. Yksi vaikuttava Kuusamon historiasta kertova valokuvanäyttely, joka järjestettiin Avestan kulttuuritalo Verketissä, oli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu Kuusamon sota-ajasta ja jälleenrakentamisesta kertova näyttely. Näyttelyn avasi Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, jonka äiti on syntyjään kuusamolainen sotalapsi. Tilaisuus oli liikuttava ja konkreettinen osoitus siitä kuinka monivivahteisella tavalla yhteytemme ovat rakentuneet.

Heti alkujaan yhteistyöhön on kuulunut myös oppilaitosten välinen yhteydenpito ja oppilasvaihto.

Kuusamolaisten lasten ja nuorten kannalta tavoitteena on ollut paitsi tietouden lisääminen myös ruotsin kielen osaamisen vahvistaminen. Avestalaisten kiinnostusta koululaitokseemme on lisännyt peruskoulumme hyvä menestys kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Rehtori ja opettaja tapaamiset ovat olleet antoisia ja antaneet uusia ideoita molemmille osapuolille koulujen arkiseen työhön.

Tutustuminen eri hallinnonalojen toimintaan on ollut myös yksi yhteistyön tavoite. Viimeisten vuosien erityinen kiinnostuksen kohden meille kuusamolaisille on ollut Ruotsin kokemukset maakunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomessa jo pitkään suunniteltu Sote-uudistus noudattelee

12

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

aika pitkälle Ruotsin tapaa hoitaa näitä palveluita.

Kuusamo on ollut viimeisten vuosien aikana mukana pakolaisten vastaanottamisessa. Pakolaisten kotouttamiseen olemme saneet käytännön malleja ja ohjeita ystävyyskuntamme kokemuksista.

Edellä oli muutamia esimerkkejä Kuusamon ja Avestan pitkään jatkuneen ystävyyskuntayhteistyön muodoista. Yhteistyö on ulottunut hyvin laajalle elämän eri osa-alueille ja teemat ovat muuttuneet ajan muutosten myötä.

Pohjola-Norden yhdistys on ollut aina aktiivinen toimija tässä yhteistyössä. •

Yhteistyö on ulottunut hyvin laajalle elämän eri osa-alueille ja teemat ovat muuttuneet ajan muutosten myötä.

Visentti on Avestan tunnus. Iloisia kuusamolaisia ystävyyskuntavieraita Visentti-patsaan äärellä.

Yhteistyöllä on merkitystä – Kemiin investoidaan isosti!

Metsäkonserni Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden sellutehtaan Kemiin. Rakennusvaihe kestää noin 2,5 vuotta, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Otimme selvää, miten Kemin Satama Oy:n satamajohtaja Markku Rautio näkee yhteistyön ja investoinnin merkityksen Kemin näkökulmasta.

Kuvat: Elmo Salmi Satamajohtaja Markku Rautio on 54-vuotias tuotantota-

louden diplomi-insinööri. Hän on toiminut Kemin Satama Oy:n toimitusjohtajana 1.1.2020 alkaen.

Metsä Group on ottanut tässä pohjoisen maapallon puoliskon suuressa investoinnissa yhdeksi pääteemaksi hiilineutraalisuuden. Hiilineutraalisuus tullaan ulottamaan itse tehtaan tuotannon lisäksi toimitusketjujen eri osiin.

Monipuolinen logistiikkaverkosto päästöttömillä kuljetusmuodoilla kuten sähkörekoilla ja junilla takaa kestävän kehityksen. Tulevaisuuden puukuljetuksien logistiikkavirrat Lapista sekä Oulun ja Kainuun metsistä suuntautuvat Kemiin – Kemistä onkin tulossa Pohjois-Suomen tärkein logistiikkakeskittymä. Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaan viennistä tapahtuu meriteitse.

Markku Rautio uskoo, että tulevaisuudessa myös tuontipuuta joudutaan tuomaan Kemiin meriteitse Kemin Ajokseen, Lapin ainoaan yleissatamaan. Nyt tehtävä sataman laajennus ja meriväylän syvennys 12 metriin parantaa Kemin sataman kykyä palvella koko Pohjoiskalottia entistä tehokkaammin kemiallisen sekä mekaanisen puunjalostusteollisuuden lisäksi kaivosteollisuuden alalla. Kemin Satama tulee

olemaan yksi Suomen tärkeimmistä logistisista solmuista maailman satamaverkostossa. Kaikki nämä uudistukset ja toimintojen eri osa-alueiden jatkuva parantaminen tuovat Kemin kaupunkiin tulevina vuosina lisää elinvoimaa.

Alueellinen yhteistyö ja avoin vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on nykytilanteessa erittäin tärkeää. Nyt on tärkeää tehdä selkeä yhteinen strateginen tavoite sekä yritys- että virkamiestasolla.

Markku Rautio uskoo vakaasti tämän alueen yhteisöllisyyteen ja siihen, että nykykehitys sekä mahdolliset tulevat investoinnit tuovat Meri-Lappiin ja koko Pohjois-Suomeen sitä kaivattua vaurautta. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys globaalissa maailmassa myös korostuu. Eri maiden kesken on mahdollista saavuttaa ns. WIN-WIN-tilanne. Tämä kuitenkin vaatii ponnisteluita ja yhteisen tekemisen kulttuuria sekä hyvää avointa yhteiseen päämäärään tähtäävää informaation vaihtoa pohjoismaisen yhteistyön saralla.

Tervetuloa Kemiin! •

Tavoitat meidän myös Facebookista: Kemin Pohjola-Norden Satamajohtaja Markku Rautio

13

Miltä näyttää pohjoismaisen nuorisojärjestön tulevaisuus?

Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuoret (OSPNN) on Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton (PNN) pohjoisin paikallisosasto, joka järjestää kuukausittain pohjoismaisia tapahtumia 15-29-vuotiaille nuorille Oulussa (ja muualla Pohjois-Suomessa). OSPNN:n entinen puheenjohtaja Maria Karjalainen avaa muutamia näkökulmia pohjoismaisten nuorisojärjestöjen tulevaisuuden mahdollisuuksista juuri PNN:n paikallisosastojen kannalta.

Teksti & kuvat: Maria Karjalainen Koronavuosi on muuttanut paljon

järjestömaailmassa. Fyysiset tapahtumat ovat jääneet, eikä matkojakaan ole voinut tehdä. Kaikki toiminta on siirtynyt digitaaliseksi, eikä esimerkiksi nykyinen OSPNN:n hallitus ole voinut nähdä vielä kertaakaan fyysisesti. Etätyöskentely on osaltaan ollut haaste, mutta toisaalta myös luonut mahdollisuuksia järjestöhommissa.

Etätapahtumien myötä yhä useammalla nuorella on ollut mahdollisuus osallistua toimintaan, mutta näin vuoden kokemuksella on myös mainittava, että etätapahtumiin voi olla haastavaa saada osallistujia. Jos päivän istuu jo koneen ääressä, niin ei välttämättä jaksa enää sen jälkeen osallistua etätapahtumiin.

Toisaalta on myös kilpailua yhä useamman tapahtuman välillä, kun etäaikana on niin paljon etätapahtumia tarjolla.

Etätapahtumat ovat kuitenkin tuoneet uutta intoa pohjoismaisella tasolla yhteisten tapahtumien luomiseksi.

Vaikka jo ennen koronaa oli olemassa melko hyvät mahdollisuudet etätapahtumiin, niin vasta koronan myötä siitä on tullut osa arkipäivää. Ilman suurempaa suunnitteluakaan pystyisi järjestämään etänä yhteistapahtuman vaikka norjalaisen tai islantilaisen sisarjärjes-

tön kanssa. Etätapahtumat ovat korostaneet digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä rajojen ylittävässä yhteistyössä. On silti hyvä muistaa, että fyysiset kohtaamiset ovat mukavampi tapa saada uusia ystäviä ja todella luoda yhteyksiä. Tulevaisuuden kannalta etätapahtumat ovat sopivia täydentävässä roolissa ylläpitämään yhteyksiä ja näkemään toisia pohjoismaisia nuoria.

Mutta vaikka yhteydet toimisivat, kuinka kiinnostuneita nuoret ovat pohjoismaisuudesta ja miten he sitä arvottavat? Järjestöpuolella voi huomata, kuinka on yhä haastavampaa löytää innokkaita aktiiveja ja kuinka yleisesti kiinnostus järjestötoimintaan on laskenut. Nykyään on myös yhä enemmän mahdollisuuksia kansainvälisesti, jolloin Pohjoismaat saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Omien huomioideni pohjalta pohjoismainen yhteistyö ja konteksti nähdään kuitenkin positiivisena asiana. Sen vahvistamiseksi olisi tärkeää, että pohjoismaiset nuoret pääsisivät tapaamaan toisiaan ja oppimaan toisilta. Esimerkiksi itse vaihto-opintojen aikana Tukholmassa huomasin kuinka vähän ruotsalaisnuoret tuntevat Suomea ja maiden yhteistä historiaa.

Yhtenä mielenkiintoisena teemana

Toisten pohjoismaisten nuorten tapaaminen vahvistaa pohjoismaista kiinnostusta.

14

on myös nuorten pohjoismainen kielitaito. Tämän vuoden maaliskuussa Pohjoismainen ministerineuvosto julkaisi Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? -raportin. Sen pohjana oli kielitaitoa ja asenteita eri kieliä ja kulttuureita kohtaan kartoittava kysely, johon osallistui yli 2 000 Pohjoismaissa asuvaa 16–25 -vuotiasta nuorta. Kyselyn pohjalta voi todeta, että skandinaavisten kielten osaaminen vaihtelee paljon eri Pohjoismaiden välillä. Useassa maassa suuri enemmistö on sitä mieltä, että yhden tai useamman skandinaavisen kielen (muun kuin oma äidinkieli) ymmärtäminen on vaikeaa. Sen sijaan englanti nähdään helppona kielenä. Jos pohjoismaisia mahdollisuuksia opiskelujen, töiden ja kulttuurikokemusten kannalta monipuolistettaisiin, voisi tilanne olla erilainen.

Kieliyhteys on ollut pitkään keskeisessä roolissa pohjoismaisessa yhteenkuuluvuudessa ja yhteistyössä. Jos nuorten kieliosaaminen keskittyy vain englantiin, vaikuttaa se myös pohjoismaiseen kanssakäymiseen ja kiinnostukseen käyttää kieliä. Nykypäivänä englanti on hyvin läsnä nuorten elämässä esimerkiksi somen, tv-sarjojen ja opintojen kautta. Sen sijaan poh-

Sosiaalisen median merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi järjestötoiminnasta.

joismaisia kulttuurikokemuksia ei tule niin paljoa vastaan, jolloin täytyy olla itse aktiivisempi niiden löytämiseen.

Tämän kannalta eri sosiaalisen median alustat ovat keskeisessä roolissa, jotta nuoret kohtaisivat yhä enemmän pohjoismaista sisältöä. Juuri tässä on myös järjestötoiminnan kanssa mahdollisuuksia, saavuttaa yhä useampi nuori ja tuoda esille pohjoismaisia mahdollisuuksia. Toisaalta se vaatii paljon työtä luoda aktiivisesti sisältöä ja kiinnostuneita nuoria tekemään sitä.

Viimeisen viiden vuoden pohjalta, jolloin olen ollut OSPNN:n toiminnassa mukana, voin todeta, että sosiaalisen median ja viestinnän merkitys on

noussut merkittävästi. Jotta järjestö pysyisi relevanttina myös tulevaisuudessa, on sen uudistauduttava ja kehitettävä uusia konsepteja. Samalla odotukset sisällöstä ja toiminnasta ovat nousseet ja järjestötoiminnasta on tullut astetta ammattimaisempaa. On kuitenkin hyvä muistaa panostaa yhteishenkeen ja yhdessä tekemiseen, jotta aktiivina ja hallituslaisena on innostavaa olla mukana järjestössä. Ainakin itse ihastuin siihen yhteisöllisyyteen, joka OSPNN:n hallituksessa ja järjestössä oli, kun itse aloitin aktiivina. Tämä yhteisöllisyys toivottavasti jatkuu myös tulevaisuudessa ja laajenee vielä enemmän ympäri Pohjolaa. •

Hallitusesittely OSPNN

Iida Kalliokoski, 25, Oulu · Puheenjohtaja · Minua kiinnostaa Pohjoismaisuus, sekä nuorten vaikutusmahdollisuudet ja niiden lisääminen Pohjoismaita koskevissa asioissa. · Järjestötoiminnasta olen saanut paljon taitoja, joita pääsen hyödyntämään myös työelämässä, olen saanut paljon kavereita toiminnasta sekä verkostoja.

Sini Tyybäkinoja, 22, Oulu · Toinen tapahtumavastaava. · Pohjoismaiden välinen yhteistyö ja nuorten liikkuvuus esimerkiksi Nordjobbin kautta Pohjoismaiden välillä kiinnostaa minua. OSPNN:n lämminhenkiset tapahtumat herättivät alun perin huomioni. · Järjestötoimintaa on kaikkialla ja paras tapa tutustua siihen on osallistua! Uusiin ihmisiin tutustuminen on ehdoton plussa, samoin samanhenkisten ihmisten kanssa verkostoituminen.

Aapomikko Matti, 26, Oulu/Pello · Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja. · Pohjoismaisuus on mulle aina ollut tärkeää ja arkipäiväistä. Opintojen aloittaminen Oulussa mahdollisti toimintaan mukaan lähtemisen. · Mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin sekä tutustua samanhenkisiin ihmisiin.

Jonna Kyllönen, 18, Kajaani · Viestintävastaava · Pohjoismaiden yhteinen toiminta on aina kiinnostanut minua ja kun kuulin OSPNN:stä somen kautta, tiesin heti, että haluan lähteä toimintaan mukaan. · Järjestötoiminta auttaa aina toimijoitaan kasvamaan ihmisenä, opettaa uusia taitoja ja antaa uusia kokemuksia sekä verkostoitumismahdollisuuksia.

Samanhenkisten ihmisten tapaaminen on myös ehdoton plussa.

Taija Kuntonen, 23, Oulu · Sihteeri ja toinen tapahtumavastaava · Minua kiinnostaa Pohjoismaat ja järjestötoiminta, joten OSPNNin toimintaan osallistuminen oli helppo valinta. · Järjestötoiminnassa pääse tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa kokemusta, joista voi olla hyötyä töihin, tai muuten vaan mukavaa tekemistä opiskelujen ohelle.

Maria Karjalainen, 24, Hämeenlinna · Yhteistyövastaava · Uusien ystävien saaminen ja upeiden kokemusten saaminen tapahtumissa, matkoilla ja hallituksen kanssa ovat innostaneet minua jatkamaan toiminnassa jo useamman vuoden ajan. · Olen saanut paljon hyödyllistä kokemusta työelämää varten ja paljon uusia kavereita ympäri Suomea ja Pohjolaa.

Olen saanut paljon itsevarmuutta edistää itselleni tärkeitä teemoja.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

15

Nordjobb on enemmän kuin vain kesätyö Aurinko paistaa, meri lainehtii ihanan turkoosina, olet saapunut Ahvenanmaalle nordjobbaamaan. Vaikka ruotsin kielellä työskentely hieman jännittääkin, olet innoissasi saamaan uusia kokemuksia ja ikimuistoisen kesän.

Teksti & kuvat: Maria Karjalainen Voisitko kuvitella lähteväsi kesä-

Töiden hakeminen Nordjobbin kautta on helppoa. Täytät Nordjobbin nettisivuilla profiilin, jossa valitset muun muassa sinua kiinnostavat alat ja maat sekä kirjoitat henkilökohtaisen kirjeen, joka toimii myös työhaastatteluna. Kun profiili on täytetty loppuun voit itse hakea aktiivisesti tiettyä paikkaa tai odottaa, että Nordjobb-vastaavat löytäisivät sinulle sopivan kesätyön.

Nordjobb-töitä löytyy monelta eri alalta, mutta isompia aloja ovat esimerkiksi Tanskassa maatalous, Ruotsissa hoita-ala ja Norjassa turismi. Mahdollisuuksia on monia ja voit päätyä vaikkapa pinaattipellolle, vastaanottovirkailijaksi hotelliin, asiakaspalvelijaksi tai kokiksi ravintolaan.

No miten sitten sen ruotsin kielen osaaminen? Sen ohella, että Nordjobb-hakijoiden tulee olla 18–30 -vuotiaita ja Pohjoismaan tai EU-maan kansalaisia, tulee heidän hallita jotain skandinaavista kieltä (ruotsi, norja ja tanska) tyydyttävästi. Tämä tarkoittaa, että jo kouluruotsilla pääsee pitkälle, kunhan vain uskaltaa käyttää kieltä.

Keskeisenä on, että pystyt täyttämään hakemusprofiilisi jollain skandinaavisella kielellä, jotta myös työnantaja pääsee näkemään kielitaitosi tason. Mitään täydellistä ruotsia ei tarvita, vaan ennen kaikkea kannattaa ajatella kesä mahdollisuutena kehittää kielitaitoa ja tulla varmemmaksi puhujaksi. Ja virheitä, niitä ei kannata pelätä. Lähde rohkeasti käyttämään kieltä ja näet kuinka taitosi kehittyvät kesän aikana töiden ohessa.

Mitään täydellistä ruotsia ei tarvita, vaan ennen kaikkea kannattaa ajatella kesä mahdollisuutena kehittää kielitaitoa ja tulla varmemmaksi puhujaksi.

Miksi lähdin nordjobbariksi?

töihin toiseen Pohjoismaahan? Nordjobb-kausityöohjelman kautta pohjoismaiset 18–30 -vuotiaat nuoret voivat hakea kesätyötä toisesta Pohjoismaasta tai joltain pohjoismaiselta itsehallintoalueelta. Jos olet siis haaveillut kesästä Norjan vuonoilla, Ahvenanmaan saaristossa tai Islannin upeissa maisemissa, niin Nordjobb voi tarjota sinulle mahdollisuuden siihen. Työskentelyn ohella pääset kokemaan kohdepaikan kulttuuria, tapaamaan muita pohjoismaisia nuoria sekä kehittämään kielitaitoa. Kesän ohella kausitöitä voi löytää myös talvikaudeksi Nordjobbin kautta, joten kannattaa seurata Nordjobbin nettisivuja, koska sieltä voi löytää työpaikkoja ympäri vuoden.

Nordjobb ei pelkästään välitä työtä, vaan myös järjestää vapaa-ajan ohjelmaa sekä auttaa löytämään asunnon ja tarvittaessa avustaa myös muissa käytännön asioissa. Joten askel hakea kesätöitä muualta Pohjolasta on hyvin matala, kun voit saada tukea prosessin eri vaiheissa Nordjobbilta. Kesän aikana Nordjobb järjestää erilaisia aktiviteetteja, joissa pääset tutustumaan kohdepaikan kulttuuriin ja tapaamaan muita nordjobbareita. Luvassa saattaa olla esimerkiksi nähtävyyksiä, paikallista ruokaa tai vaikkapa kanoottireissu muiden nordjobbarien kanssa. Ja jos et yksin halua lähteä toiselle puolelle Pohjolaa, niin hakekaa yhdessä parin ystävän kanssa kesätöitä ja saatatte päästä kokemaan yhdessä pohjoismaisen kesän.

16

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Itse päädyin hakemaan nordjobbariksi keväällä 2018, kun en saanut Pohjois-Suomesta sopivaa kesätyötä.

Olin jo aiemmin kuullut Nordjobbista ja sillä hetkellä tuntui sopivalta hetkeltä yrittää hakea kesätyötä muualta Pohjolasta. Pohjoismaat olivat kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa, mutta en ollut paljoakaan matkustellut muual-

la Pohjolassa. Uskallauduin kuitenkin tekemään profiilin Nordjobbin nettisivuilla ja melko pian sen täyttämisen jälkeen minuun otettiinkin yhteyttä ja tarjottiin tarjoilijan paikkaa Ahvenanmaalta. Se työ jäi kuitenkin minulta saamatta, mutta pian sain uuden mahdollisuuden ja lopulta päädyin toiseen ravintolaan Ahvenanmaalle töihin.

Kannattaa siis muistaa, että muutoksia voi tulla ja vaikka työtarjouksia tulisi, niin niitä ei ole pakko ottaa vastaan.

Itselläni oli keskipitkä ruotsi taustalla, kun lähdin Ahvenanmaalle töihin.

En ollut kuitenkaan juurikaan koskaan arjessa käyttänyt ruotsia, jolloin se vaati totuttelua, että töissä pääkielenä oli ruotsi. Kuitenkin juuri Ahvenanmaalle toivotaan paljon suomenkielisiä kesätyöläisiä suomenkielisiä turisteja varten. Siinä sitten kesän aikana tuli opeteltua paljon uusia sanoja ja fraaseja, kuten myös saatua varmuutta ruotsin kielen puhumiseen. Vaikka aina se ei ollut niin helppoa, niin jälkeenpäin olen hyvin kiitollinen, että haastoin itseni kehittämään kielitaitoa, koska seuraavana kesänä sain Suomesta töitä pitkälti sen ansiosta, että pystyin työskentelemään myös ruotsiksi.

Kesän aikana pääsin uuden työkokemuksen ohella saamaan uusia ystäviä, tutustumaan Ahvenanmaahan (missä en ollut käynyt ennen sitä kesää) sekä ennen kaikkea oppimaan paljon itsestäni. Kesän aikana tuli paljon uusia tilanteita vastaan ja kun astuu oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja uskaltaa tehdä uusia asioita, oppii paljon itsestään. Vaikka kaikki kesän aikana ei mennyt kuin Strömsössä, niin se on silti ollut yksi hienoimmista kesistäni. Näin jälkeenpäin Nordjobb-kesän muistot ovat täynnä ihania hetkiä kauniista auringonlaskuista ylisuuriin jäätelötötteröihin ja keskusteluihin laiturin päässä.

Jos nyt mietit, että Nordjobb voisi olla vaihtoehto vaikkapa ensi kesänä, niin uskalla ja hae! •

No ob rdj

bin

k

au t ta

sa

ata t

pää tyä pa

ikko ihin, j oihin

et muuten olisi pää

Nordjobb

. tynyt

· Nordjobb förmedlar säsongsjobb i alla fem nordiska länder samt på Färöarna, Grönland och Åland · Sedan år 1985 har Nordjobb förmedlat över 30 000 jobb · Utöver att förmedla jobb hjälper Nordjobb att hitta bostad och anordnar ett fritidsprogram · Det är kostnadsfritt att delta i Nordjobb · I Finland administreras Nordjobb av Pohjola-Nordens Ungdomsförbund · Nordjobb finansieras av Nordiska Ministerrådet · Mera information: www.nordjobb.org

Jos nyt mietit, että Nordjobb voisi olla vaihtoehto vaikkapa ensi kesänä, niin uskalla ja hae!

än kes bbdjo Nor ai k

a

na pä äs e

tk

oke m

aa n

paik allist a ku

lttuuria.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

17

Muisteluita luokkavaihdosta 2011–2012 Alakoulun A2 RU-ryhmän kirjeenvaihdosta sai alkunsa ystävyyssuhde Särna-Idren Buskovius/Strand-koulun ja Rovaniemen Syväsenvaaran koulun välillä. Oppilaiden siirtyessä yläasteelle Napapiirin yläasteen A2-ruotsin opettaja Tiina Leppänen jatkoi koulun A2-ruotsin oppilaitten kanssa kirjeenvaihtoa länsinaapurin ystäväkoulun kanssa.

Teksti: Pertti Ruokanen Jossain vaiheessa yhteistyötapaamisissa saimme, Tiina

ja allekirjoittanut siis, päähämme hakea CIMOsta rahoitusta luokkavaihtoon, jotta erinomaiset oppilaat saisivat ansaitsemansa mahdollisuuden kohdata ystävänsä elävässä elämässä ja tutustua arkeen kummankin kotikentällä. CIMO (Centre For International Mobility) yhdistyi OPH:een vuoden 2017 alussa. Nordplus Junior on yksi sen monista kansainvälisen liikkuvuuden ohjelmista ja luokkavaihdot sen suosituin osaohjelma.

Projektirahaa haettiin Nordplus Junior -luokkavaihtoon ja saatiin tutkimushankkeelle ”HEALTH”, jossa oppilaat itse laatimansa kyselyn avulla, kummassakin maassa, selvittivät yläasteen oppilaiden vastauksista heidän suhdettaan yhtäältä fyysisen terveyden peruspilareihin eli liikuntaan, ravintoon, lepoon ja toisaalta oppilaitten henkisen hyvinvoinnin tilaa, suhdetta päihteisiin, koulunkäyntiin, vanhempiin ja ystäviin.

Särna-Idren oppilaat vierailivat Rovaniemellä marras-joulukuun taitteessa 2011 ja Napapiirin A2-ruotsin

Allasbileet ilman vettä Saarenkylässä. Kuva: Ira Piippola

18

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

ryhmä teki vastavierailun Ruotsiin maaliskuussa 2012 viettäen paluumatkalla aikataulusyistä pari päivää Oslossakin. Rahoituksesta CIMOn osuus oli noin 16 500 euroa, Pohjola-Nordenin avustus 1500 euroa ja Tiina ja oppilaat keräsivät itse noin 4000 euroa.

Opettajan näkökulmasta projekti oli onnistunut eli oppilaat tekivät yhdessä hyvän tutkimuksen ja seminaareissa asioita pohdittiin tosissaan. Nuoret majoittuivat luokkavaihtokumppaniensa koteihin ja viettivät koulutyön ulkopuolista aikaa paljolti yhdessä. Vaihtoviikkoon kuuluu tietysti monenlaista sosiaalista toimintaa koulupäivän sisälläkin. Rovaniemellä vierailtiin muun muassa Arktikumissa ja Joulupukin luona ja Idressä taas lasketeltiin, pilkittiin ja juhlittiin Kulttuuritalolla.

Rohkenen suositella luokkavaihtoa työtä pelkäämättömille, sillä kokemus oli kaiken vaivannäön arvoinen.

Ehkäpä mukana olleitten Saran, Jannen ja Patrikin todistus puhuu puolestaan. •

Letkajenkkaa pohjoismaiseen tyyliin. Kuva: Matias Ruohomäki

Oppilaiden kokemuksia luokkavaihdosta

”Hankeraha mahdollisti meille vierailun ystäväkoulumme luona Ruotsissa, jolloin pääsimme viemään ruotsin kielen opinnot uudelle tasolle käyttämällä kieltä ja oppimalla sitä lisää. Lisäksi vierailu naapurimaahamme opetti uusia asioita sen kulttuurista, toimintatavoista ja pelkästään arkipäivän askareista. Matkastamme Ruotsiin taitaa olla piakkoin kymmenisen vuotta, mutta samat Ruotsista mukaan jääneet ystävät ovat edelleen Facebook-kavereina ja tulee heidän elämäänsä seurailtua vieläkin. Reissusta mukaan tarttui uusia ystäviä, kehittyneempi kielitaito sekä avarakatseisempi näkemys skandinaaviseen kulttuuriin ja toimintatapoihin.”

Sara Juujärvi Kauppatieteiden maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto

”Ystävyysluokkaprojekti oli erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen kokemus, jonka parissa koimme monia mielekkäitä hetkiä. Oppilaan näkökulmasta projekti näyttäytyi esimerkiksi kirjeiden vaihtona ystävyysluokkamme oppilaiden kanssa ruotsin kielellä, mikä osaltaan kohotti motivaatiota kielen opiskeluun, kun kieltä pääsi käyttämään myös ”oikeassa elämässä”. Koko projekti huipentui keväällä 2012, kun pääsimme vierailemaan ystävyysluokkamme luona Ruotsissa. Tuo reissu oli ehdottomasti yksi peruskouluajan mieleenpainuvimmista hetkistä, kun pääsimme mukavalla porukalla tutustumaan tavalliseen ruotsalaiseen elämään isäntäperheissä ja käyttämään kieltä, jota olimme siihen mennessä jo useamman vuoden opiskelleet. Tuolla reissulla sai myös rikottua vieraan kielen puhumisen muurin, joka varmasti ainakin useimmilla on uutta kieltä opiskellessa tullut.

Vielä tänäkin päivänä, miltei 10 vuoden kuluttua, projekti muistuttaa itsestään harva se päivä sosiaalisen median välityksellä, kun omaan syötteeseen tulee päivitys tuon projektin myötä tutuksi tulleelta henkilöltä.”

Janne Liimatta Proviisoriopiskelija

”Kohta vuosikymmenen takainen luokkavaihtoprojekti on jäänyt erittäin lämpimänä mieleen. Yhdeksännellä luokalla oli todella jännittävää ottaa kaveriluokkalaiset vastaan Rovaniemelle ja lähteä itse pieneen kylään Ruotsiin viettämään aikaa nuorten luokse, joiden kanssa kirjeenvaihto oli alkanut jo viisi vuotta aiemmin.

Ensimmäistä kertaa pääsi käyttämään kieliä, joita koulussa oli jo vuosia harjoiteltu. Yhteiset kiinnostuksen kohteet löytyivät nopeasti ja tottakai heti piti opettaa ja opetella toistemme kauneimmat sananparret. Luokkamme teinijätkät varsinkin olivat innoissaan, kun joukko ruotsalaisia tyttöjä saapui nauratettaviksi.

Päällimmäisenä itselläni on jäänyt mieleen koko porukan yhteiset illanvietot, kelkka-ajelut ja AC/DC:n luukuttaminen kirjekaverini perheen luona ja kova yritys saada möngerrettyä ruotsia.

Monet kaverikoulun oppilaista on jäänyt Facebook-kavereiksi ja on ollut mielenkiintoista seurata myös heidän elämäänsä.”

Patrik Degerman Opiskelija rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, AMK Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

19

Rajatonta kulttuuria napapiirillä Musiikin kieli on globaalia eikä sillä ole maantieteellisiä rajoja – se on toisaalta paikallista ja toisaalta globaalia. Lapin kamariorkesterin kohdalla voidaan hyvin sanoa, että pohjoismaisuus on sen osalta paikallisuutta valittujen teosten ja vierailijoitten kautta. Teksti: Petri Muje Lapin kamariorkesterin kotipesänä

on vuonna 2011 avattu kulttuuritalo Korundi, joka sijaitsee alunperin vuonna 1933 postiautovarikoksi valmistuneessa rakennuksessa Rovaniemellä.

Rakennus on yksi harvoista Lapin sodasta selvinneistä kaupungin keskustan rakennuksista. Rakennuksessa pitää kotiaan orkesterin lisäksi Rovaniemen taidemuseo. Kamariorkesterin musisointia kuullaan kulttuuritalon yhteyteen rakennetussa 340-paikkaisessa konserttisalissa, jonka kehuttua akustiikkaa on ollut osaltaan luomassa alunperin tanskalainen Henrik Möller.

Orkesterista on muodostunut merkittävä osa Rovaniemen kulttuuri-imagoa, mitä olisi varaa jatkossa hyödyntää vielä nykyistä enemmän kaupungin ja Lapin markkinoinnissa.

Skandinaavisia kaikuja Lappiin ja Lapista

Lapin kamariorkesteri on vuonna 1972 perustettu 18-jäseninen Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattika-

LKO JSn johdolla. Kuva Arto Liiti

20

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

mariorkesteri. Alueorkesterina se esiintyy Rovaniemen ohella ympäri Lappia, mutta myös muualla Pohjoiskalotilla, Suomessa ja ulkomailla. Pohjoismaista orkesteri on tehnyt vierailuja Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Färsaarille.

Orkesterin taiteellisena johtajana on toiminut jo vuodesta 1996 asti John Storgårds – arvostettu viulisti ja kapellimestari, joka on urallaan toiminut mm. Ruotsin radion sinfoniaorkesterin konserttimestarina, Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina ja BBC Philharmonic Orchestran päävierailijana. Hän on myös levyttänyt yhdessä Oslon filharmonikkojen ja Göteborgin sinfonikkojen kanssa.

Storgårdsin levytyksiin lukeutuu mm.

Sibeliuksen ja tanskalaisen Nielsenin sinfonioiden kokonaislevytykset.

Lapin kamariorkesterin intendenttinä on muutaman vuoden ajan toiminut Kaisa-Reetta Karhu, jolle pohjoismainen yhteistyö on tullut tutuksi aiemman diplomaattiuran aikana.

Tällä hetkellä orkesterin päävieraili-

jana toimii suomenruotsalainen sellisti ja kapellimestari Tomas Djupsjöbacka.

Kamariorkesterin vierailijoina ovat esiintyneet mm. viulisti Pekka Kuusisto, pianisti Olli Mustonen, ruotsalainen trumpetisti Håkan Hardenberger, ruotsalainen viulisti Malin Broman ja ruotsalainen pianisti Roland Pöntinen.

Kansainvälisen tason kamarimusiikkia

Lapin kamariorkesterin ohjelmistossa korostuu oman aikamme musiikki klassisen perusohjelmiston rinnalla. Orkesteri on kantaesittänyt useiden merkittävien säveltäjien teoksia ja levyttänyt mm. Kalevi Ahon, Jukka Linkolan, ahvenanmaalaisen Pehr Henrik Nordgrenin, tanskalaisen Vagn Holmboen ja tanskalaisen Bent Sørensenin teoksia. Holmboen kamarisinfoniat levytys sai ylistävät arvostelut ja oli Gramophone Award 2013 ehdokkaana. Kalevi Ahon Theremin- ja käyrätorvikonserttolevy sai vuonna 2015 arvostetun ECHO Klassik -palkinnon.

Pohjoisuus näkyy myös orkesterin ohjelmistossa: Lapin kamariorkesterin uusin elokuussa 2020 julkaistu levytys ”The Earth, Spring’s Daughter / Saivo” sisältää nuoren rovaniemeläislähtöisen säveltäjän Outi Tarkiaisen musiikkia ja saamenkielistä runoutta.

Levytys on ehdolla vuoden 2021 klassisen EMMA-palkinnon saajaksi. Tarkiainen tunnetaan myös yhteistyöstään Norbotten Big Bandin kanssa. Lapin kamariorkesterin vierailijana on nähty mm. myös joikaaja Niillas Holmberg.

Koronan varjosta kohti uutta konserttisyksyä 2021

Maailmanlaajuinen Covid-pandemia on kurittanut esiintyviä taiteilijoita tyylilajista riippumatta.

Lapin Kamariorkesterin kohdalla tämä on pienentänyt yleisömääriä ja lisännyt striimattujen konserttien määrää – orkesterin toiminta oli myös lyhyen ajan seisahduksissa koronan vuoksi. Osa suunnitelluista vierailuista on peruuntunut tai siirretty tulevaisuuteen. Tätä artikkelia kirjoitettaessa syksyn 2021 ohjelmistoa ei ole vielä julkaistu, vaikka suunnittelu onkin jo hyvässä vauhdissa. Ajantasainen tieto konserteista löytyy osoitteesta www.korundi.fi/orkesteri.

Anna musiikille mahdollisuus yllättää – omasta kokemuksesta voin taata, että elävä kamarimusiikkikonsertti on elämys myös vähemmän klassista kuunnelleelle. Lapin kamariorkesteri on suosittu myös paikallisesti ja liput konsertteihin kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen. Oli tilanne mikä hyvänsä syksyllä, niin joka tapauksessa ainakin striimatuista konserteista voi nauttia myös jatkossa. •

Malin Broman. Kuva: Urban Jörén

LKOn kotipesänä on kulttuurikeskus Korundi. Kuva: Jouni Porsanger

MEIDÄN KANSSAMME USKALLAT KOKEILLA UUTTA! K i v ir a n na n ti e 1 3- 1 5 , 95 4 10 T orni o, www. ppopi st o. fi , www. j oen tal o. com

Koulutus Nord

Avain pohjoismaisille työmarkkinoille

Ainutlaatuinen pohjoismainen oppimisympäristö Ruotsin Övertorneålla

www.utbnord.fi

V SVERIGEFINSKA FOLKHÖGSKOLAN Välkommen till

En rik och varierad verksamhet mitt i Haparanda!

UTBILDNINGAR — från kortkurser och workshops till yrkesutbildingar VANDRARHEM — prisvärda rum med egna badrum och gratis wifi KONFERENSSALAR — från mysiga rum till stora lokaler, inkl. teknik och värd RESTAURANG — tre rätter (inkl. vegetariskt) med salladsbord och hembakat bröd varje vardag

www.svefi.net Torget 3, Haparanda info@svefi.net +46 922 688 00

www.lappset.fi

Lähde mukaan meidän

TARINAAN

us tarjo Kysy lle tai a matk lle! idea

Olemme täyden palvelun matkatalo, joka vie ryhmäsi kohti uusia seikkailuja laadukkaasti, vahvalla ammattitaidolla.

Meiltä saat • bussikuljetukset • matkapaketit avaimet käteen -periaatteella • matkakaupan valmismatkat

Saaga Travel Gold • Laadukkaat VIP-palvelut 1-18 hengelle

Saaga Travel myynti myynti@saagatravel.fi 08 655 5100 www.saagatravel.fi

Läskistä äyskäriin

Elettyämme 600 vuotta Ruotsin valtakunnan yhteydessä ruotsin kieli on jättänyt meille runsaan lainasanaston, jonka kuulemme sekä paikan- että ihmisnimissä, sanojen merkityksissä, laulujen sanoituksissa ja lakikielessä elintarvikkeita unohtamatta Teksti: Ulla Haverinen

Kielisukulaisuus Suomi kuuluu suo-

malais-ugrilaiseen ja uralilaiseen kielikuntaan. Valtaosa muista eurooppalaisista kielistä muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen. Suomen kielen rakenne ja sanasto eroavat näin ollen huomattavasti jälkimmäisistä. Ruotsi lähisukukielineen kuuluu indoeurooppalaisten kielten pohjoisgermaanisiin kieliin, kuin myös saksa ja englanti.

Lainasanakerrostumat Suomen kie-

len lainasanakerrostumat kronologisessa eli aikajärjestyksessä ovat tutkijoiden mukaan indoeurooppalaiset lainat, balttilaiset lainat, vanhat germaaniset lainat, slaavilaiset lainat ja siis merkittävimpänä ryhmänä naapurimaaltamme omaksumamme 4000 lainasanaa. Tosin sanalainoistamme on huomattava osa ruotsiin muista kielistä saatua kulttuuriomaisuutta (latina, kreikka, ranska ja saksa), joka on sittemmin suodattunut meille.

lainasanat Ummikkosuomalaisetkin käyttävät arkikielessään ruotsalaisuuksia, kuten vaikkapa kori (korg) ja lompakko (plånbok). Istumme rannalla (strand), nousemme portaita (trappor) ja tervehdimme rovastia (provast). Sanoja voimme ryhmitellä seuraavasti: Yhteiskuntajärjestystä kuvaavat sanat, kuten laki (lag), tuomari (domare) ja raastupa (rådstuga). Kirkko oli yhteiskunnan tukipilari, joten käymme kirkossa (kyrka), näemme enkelin (ängel) alttaritaulussa (altartavla).

Teemme syntiä (synd) ja päädymme helvettiin (helvete). Ja kyllä se saatanakin (satan) jossain siellä väijyy.

kuitteja (kvitto) tai laivasivat tynnyreitä (tunnor). He istuivat salissa (sal) siemailemassa punssia (punch) hienoista laseista (glas). Ehkäpä he pistäytyivät krouvissa (krog) juomassa kannullisen (kanna) tai tuopillisen (stop) olutta.

Porvarin poika (pojke) saattoi osoittautua hunsvotiksi (hundsvott), jolloin häntä saattoi uhata jopa itse pyöveli (bödel) mestaamisella (mista). Armeijassa poika tutustui pyssyyn (bössa) ja ruutiin (krut).

liä (dill). Ehkäpä joku otti vielä lopuksi kupillisen (kopp) viiliä (fil) tai letun (plätta).

Tekstiileistä ja huonekaluista tun-

nemme ainakin maton (matta), tyynyn (dyna) ja täkin (täcke). Olohuoneessa on sohva (soffa), vieressä roikkuu taulu (tavla), on kaappi (skåp) ja on hyllyjä (hylla). Sänky (säng) sijaitsee makuuhuoneessa, jossa säilytämme vaatteitamme (kläder), kuten leninkejä

Ruokaan, hyötykasveihin ynnä siirtomaatavaroihin liittyvä sanasto alkoi

yleistyä 1600-luvulla. Poltettiin tupakkaa (tobak) ja juotiin kahvia (kaffe).

Naposteltiin kakkuja (kaka) ) ja sokeria (socker). Limpun (limpa) päälle levitettiin läskiä (fläsk). Pöytään katettiin myös sinappia (senap), silliä (sill) ja til-

Kaupunkisanastoa on muun muas-

sa portti (port), lyhty (lykta) ja katu (gata). Kaupungeissa asui rikkaita (rik) porvareita (borgare), jotka kirjoittelivat

24

Pohjola-Norden Ry

Johannes Jansson / norden.org

Suorat

Pexels

(klänning) ja paitoja (skjorta). On hattuja (hatt) ja myssyjä (mössa).

Käännöslainat Runsaslukuiset kään-

tämällä syntyneet yhdyssanat ovat tuttuja: nenäliina (näsduk), kirjoituspöytä (skrivbord), puutarha (trädgård) tai vaikkapa kuorma-auto (lastbil) ja taskulamppu (ficklampa). Suomalaisia ja ruotsalaisia yhdistävät myös palasokeri (bitsocker) ja pussilakana (påslakan).

Edellä mainittuihin huonekaluihin (möbel) voi tehdä tarkennuksia: kirjahylly (bokhylla) ja sohvapöytä (soffabord). Keittiössä on ainakin tiskikone (diskmaskin), tiskipöytä (diskbänk)) ja ehkäpä siivouskaappikin (städskåp).

Tarvitaan myös kahvinkeitin (kaffebryggare) ja pakastin (frysbox).

Perheillaliselle (familjemiddag) isoäiti

(mormor) kattaa meille ruokapöytään (matbord) mm. ruisleipää (rågbröd), uunimakkaraa (ugnskorv) ja pääruuaksi (huvudrätt) lohikeittoa (laxsoppa).

Jälkiruoakasi napostelemme viinirypäleitä (vindruvor) ja omenapiirakkaa (äppeltårta). Kiitos isoäiti, me olemme nyt aivan kylläisiä (helt mätta)!

Mutta nyt tämän kirjoittaja panee suunsa säkkiä myöten (man måste rättä munnen efter). Tänään vietämme viikonpäivistä (veckodag) torstaita (torsdag) eli viikingeiltä perittyä Tor-jumalan päivää. Lisää päivistä ja muista maukkaista (smakfulla) lainasanoista (låneord)) aluelehtemme (regionaltidning) seuraavassa numerossa (nummer). Ai, niin nykyruotsissa äyskäri on (öskar). •

Lähdekirjallisuus · Haapala - - Torkki: SÄRMÄ. Suomen kieli ja kirjallisuus lukiolaisille (Otava 2012) · Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Otava 1979) · Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat.

Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117 (SKS 1999) · Vilkko, Marjo: Suomi on ruotsalainen (Schildts&Söderström, 2014)

Pohjola mielessä?

Norden i sinne?

Info Pohjola opastaa Info Norden guidar sinua matkalla! dig på vägen!

Oletko ollut joskus töissä Ruotsissa, ja mietit tuletko saamaan eläkettä maasta? Vai oletko lähdössä Tanskaan opiskelemaan ja mietit, mistä saat hoitoa, jos tulet sairaaksi? Tai ehkä työura uudessa maassa saattaisi olla ajankohtainen?

Har du tidigare jobbat i Sverige och undrar om du kommer att få pension därifrån? Eller ska du börja studera i Danmark och undrar om du får vård när du blir sjuk? Eller kanske karriär i ett nytt land är en möjlighet?

Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu kaikille, jotka muuttavat, opiskelevat, työskentelevät tai suunnittelevat yrityksen perustamista Pohjoismaissa. Info Pohjolan verkkosivuilla osoitteessa norden.org/ infopohjola kerrotaan yleisesti eri Pohjoismaiden säännöksistä ja viranomaiskontakteista sekä neuvotaan, kenen puoleen voit kääntyä, jos olet muuttoaikeissa tai haluat opiskella, työskennellä tai perustaa yrityksen toisessa Pohjoismaassa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi ja englanniksi.

Jos et löydä sivuiltamme vastauksia kaikkiin mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, voit ottaa meihin yhteyttä kysymyslomakkeella tai olla yhteydessä Info Pohjolan paikallistoimistoihin. Kerromme myös, mistä saat lisätietoa Pohjoismaiden tukijärjestelmistä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä ylipäätään.

Suomessa Info Pohjolaa hallinnoi Pohjola-Norden. •

Info Norden är Nordiska ministerrådets informationstjänst för dig som flyttar, arbetar, studerar eller kanske vill starta eget i Norden. På Info Nordens webbsidor norden.org/infonorden hittar du allmän information om de olika ländernas regelverk och myndigheter samt praktisk information om hur du ska gå tillväga om du ska flytta, arbeta, starta eget eller studera i ett annat nordiskt land. Informationen är tillgänglig på danska, finska, isländska, norska, svenska och engelska.

Om du inte hittar svar på det du undrar över kan du kontakta Info Norden via ett frågeformulär eller ta kontakt med ett av våra informationskontor. Vi kan också hänvisa dig vidare till information om stödsystem i Norden och nordiskt samarbete i allmänhet.

I Finland administreras Info Norden av Pohjola-Norden. • www.norden.org/infonorden Telefon: (09) 4542 0818, må-fre kl. 10-14.

E-post: finland@infonorden.org

26

Yadid Levy/norden.org

www.norden.org/infopohjola Puhelin: (09) 4542 0818, ma-pe klo 10-14.

Sähköposti: finland@infonorden.org

Nordjobb – Sommarjobb och nordiska äventyr Nordjobb har sedan år 1985 erbjudit unga i åldern 18–30 säsongjobb, bostad och kultur- och fritidsprogram i ett annat nordiskt land. Programmets målsättning är att främja mobilitet inom den nordiska arbetsmarknaden och ge unga en möjlighet att bekanta sig med ett annat lands kultur och språk samt hitta vänner och ett nätverk i regionen.

En ung person kan söka Nordjobb-arbete om personen är en nordisk medborgare eller EU-medborgare och om personen har preliminära språkkunskaper i ett skandinaviskt språk.

Vad för jobb?

Stöder arbetssökande

Kundtjänst på Åland. Flera restauranger, caféer och butiker söker sommarpersonal!

Vårdarbete i Sverige. Många öppna jobbplatser inom vårdbranschen bland annat i Stockholm, Borås och Göteborg.

Jobba i fjordutsikter i Norge. En campingplats i Geiranger fjorden i Norge söker säsongsarbetare i flera olika arbetsuppgifter.

Nu är det möjligt att söka Nordjobb även i sitt eget hemland. Hur låter sommarjobb i Finlands största nöjespark?

Och mycket mera! Se alla annonser www.nordjobb.org •

Nordjobb förmedlar säsongsarbete i hela Norden och hjälper nordjobbaren med praktiska saker såsom att hitta en lägenhet och skaffa ett skattekort. Kontakta Nordjobbs personal om du behöver hjälp till exempel med din ansökan!

Nordjobb i Finland: Epost: finland@nordjobb.org Telefon: +358 (0)44 733 5786

Ordnar fritidsaktivitet

Nordjobb i sociala medier: Instagram: @nordjobb Facebook: /nordjobb Twitter: @nordjobb

Nordjobb är inte bara jobb. Nordjobb erbjuder även ett mångsidigt kultur- och fritidsprogram åt nordjobbarna. Meningen med fritidsprogrammet är att nordjobbarna får en chans att bekanta sig med kultur, språk och traditioner i det nordiskt land de jobbar i samt att skapa nya kontakter och skaffa vänner för livet.

27

Kom med och fira Åland 100 År 2022 är det 100 år sedan Åland blev självstyrt. Under jubileumsåret kommer den åländska självstyrelsen att firas, hedras och värnas. Jubiléet startar med självstyrelsedagen den 9 juni 2021 och fortsätter ett helt år fram till den 9 juni 2022, då det är exakt 100 år sedan landstinget (det som numera är lagtinget, Ålands parlament) sammanträdde för första gången.

Demokrati, fred och hållbarhet lyfts särskilt fram under jubileumsåret. Även teman som havet och den åländska kulturen berörs. Har du besökt Åland? Hurdana minnen eller tankar har du om öriket? Flera tänker på cykelsemester, lägerskola, idrottsevenemang och chipsfabriken. Även Bomarsunds fästning, Kastelholms slott samt äppelträden och de röda klipporna vid havet dyker upp i tankarna. Under jubileumsåret finns det hundratals orsaker att fira och kanske besöka det unika öriket. Den stora havskappseglingen Tall Ships Races ordnas, en opera om häxprocesserna på Åland under 1600-talet spelas upp och ett nytt besökscentrum invigs i Bomarsund.

Kanske du eller din förening vill ordna något som relaterar till Åland och få med jubileumsåret i ert årsprogram? Kanske ni vill lyfta åländsk kultur eller historia och göra Åland mer känt i er region? Ordna en tillställning med Ålandsfika, Ålandspannkaka och äppelmust? Kanske ni gillar att dansa och vill ta del av Åland dansar utmaningen? Ett annat konkret sätt är att delta i strandstädningen under FN:s världshavsdag 8.6.2022 som är dagen innan självstyrelsedagen – ett sätt att ge lite av din tid för ett renare hav som en gåva till öriket.

Vi hälsar hela världen välkommen med i firandet! Kolla vår hemsida www.aland100.ax •

28

Text, tekstit: Åland 100, Tiina Björklund & Noora Löfström Bilder, kuvat: Visit Åland

Tule mukaan juhlimaan satavuotiasta Ahvenanmaan itsehallintoa Vuonna 2022 on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue. Juhlavuoden aikana ahvenanmaalaista itsehallintoa juhlitaan, muistetaan ja kunnioitetaan. Vuosi alkaa itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta ja jatkuu kokonaisen vuoden 9. kesäkuuta 2022 asti, jolloin on tasan 100 vuotta siitä, kun maakuntapäivät eli Ahvenanmaan parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran.

Demokratia, rauha ja kestävä kehitys nousevat erityisesti merkkivuoden aikana. Myös meri ja ahvenanmaalainen kulttuuri on keskiössä. Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Millaisia muistoja tai ajatuksia sinulla on saarilta? Monet muistelevat pyöräretkiä, leirikouluja, urheilutapahtumia ja sipsitehdasta. Myös Bomarsundin linnoitus, Kastelholman linna sekä omenapuut ja punertavat kalliot meren rannalla nousee ajatuksiin. Merkkivuonna on satoja syitä juhlistaa ja vaikka vierailla saarilla. Suurten purjelaivojen kilpailu Tall Ships Races tulee Maarianhaminaan, ooppera 1600-luvun noitavainoista Ahvenanmaalla saa ensi-iltansa ja Bomarsundiin avataan uusi vierailukeskus.

Ehkä sinä tai sinun yhdistyksesi haluaa järjestää jotain Ahvenanmaahan liittyvää ja ottaa merkkivuoden muistamisen mukaan vuosiohjelmaan? Ehkä haluatte nostaa ahvenanmaalaista kulttuuria tai historiaa ja tehdä Ahvenanmaata tunnetuksi alueellanne? Kahvitella Ahvenanmaan pannukakun ja omenamehun kera? Ehkä tykkäätte tanssia ja haluatte osallistua Ahvenanmaa tanssii -tanssihaasteeseen?

Yksi konkreettinen tapa on olla mukana rantojensiivoustalkoissa YK:n maailman merien päivänä 8.6.2022, joka on päivää ennen itsehallintopäivää – tapa antaa aikaa puhtaamman meren puolesta, eräänlaisena lahjana saarille.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Käy sivuillamme www. aland100.ax •

Pohjoismaiden pääministerit johtavat pohjoismaiden yhteistyötä, mutteivät muodosta ministerineuvostoa. Heidän apunaan kaikkien maiden hallituksissa yksi ministeri toimii yhteistyöministerinä ja vastaa muun muassa pohjoismaisesta budjetista. Heidän apunaan on kaikissa maissa vastuuvirkamiehet.

Pohjoismaiden yhteistyöministerit muodostavat ministerineuvoston, jonka alaisuudessa virkamiehet muodostavat yhteistyökomitean. Yhteistyöministereiden ministerineuvoston ohella ministerineuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa sektoriministereiden osallistuessa.

Sektoriministereiden apuna ministeriöissä on nimetty virkamiehiä, jotka vastaavat pohjoismaiden yhteistyöstä ja kokoontuvat virkamieskomiteoina. Ministerineuvostojen päätökset perustuvat yksimielisyyteen. Ulkoministereillä ja puolustusministereillä ei ole ministerineuvostoa, mutta he kokoontuvat ja pitävät yhteyttä neuvostojärjestelmän ulkopuolella. Kööpenhaminassa toimiva ministerineuvoston sihteeristö avustaa ministerineuvostoja.

Pohjoismaiden neuvosto koostuu kaikkien pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parlamentaarikoista sekä hallitusten edustajista. Vain parlamentaarikoilla on äänivalta. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston ja sektorivaliokuntia, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Neuvoston päätökset ovat luonteeltaan suosituksia ja maat päättävät itse niiden toteuttamisesta.

Jokaisen maan jäsenet muodostavat kansallisia valtuuskuntia, joilla on apunaan kansallisia sihteeristöjä. Kööpenhaminassa toimii Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö ja ministerineuvoston sihteeristön yhteydessä Kööpenhaminassa sijaitsee myös Pohjoismaiden kulttuurirahasto, joka vuosittain tukee yhteispohjoismaista kulttuuriyhteistyötä. •

30

Pohjola-Norden Ry

Officiella nordiska aktörer Teksti/text: Larserik Häggman De nordiska ländernas statsministrar leder det nordiska samarbetet men bildar inget ministerråd. Till sin hjälp har de ministrar i varje land utsedda att ansvara för det nordiska samarbetet och bland annat svara för den nordiska budgeten.

Till sin hjälp har de i alla länder ansvariga tjänstemän.

De nordiska samarbetsministrarna bildar ett ministerråd och de ansvarige tjänstemännen en samarbetskommitte. Utöver samarbetsministrarnas ministerråd sammanträder även tio olika ministerråd bestående av sektorministrar.

Sektorministrarna har till sin hjälp ansvariga tjänstemän i respektive ministerium. Dessa sammanträder i ämbetsmannakommitteer. Besluten i ministerråden fattas enhälligt.

Utrikes- och försvarsministrarna har inga ministerråd men samlas och håller kontakt utanför rådssystemet. I Köpenhamn finns ett ministerrådssekretariat som bistår ministerråden.

Nordiska rådet består av parlamentariker och regeringsrepresentanter från alla nordiska länder och självstyrande områden. Endast parlamentarikerna har rösträtt. Parlamentarikerna i Nordiska rådet väljer ett presidium och sektorutskott som möts kontinuerligt. Besluten i rådet är till sin form rekommendationer och länderna beslutar själv om genomförandet.

Varje lands rådsmedlemmar bildar nationella rådsdelegationer som till sin hjälp har nationella sekretariat. Hela rådets sekretariat är placerat i Köpenhamn i samband med ministerrådssekretariatet. I Köpenhamn finns också den nordiska kulturfonden som årligen stöder samnordiskt kulturarbete. •

Johannes Jansson / norden.org

Pohjoismaiden yhteistyön virallisia tekijöitä

K UN HA LUAT VAIHTAA MAISEMAA,

PARAS LOMA ON LÄHELLÄ.

DEN BÄSTA SEMESTERN ÄR NÄRA.

Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan.

Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen.

Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden.

Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi

Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi

scandichotels.fi

LAAJAVUORI

Kesä kutsuu kotilaituria kauemmas

Längre bort än hembryggan i sommar

Kesä on vapautta vaihtaa maisemaa!

Risteile Helsingistä romanttiseen Riikaan, viehättävään Visbyhyn tai merelliseen Maarianhaminaan.

På sommaren har du friheten att byta utsikt!

Kryssa från Helsingfors till romantiska Riga, charmiga Visby eller maritima Mariehamn.

The Tall Ships Races -risteilyt

The Tall Ships Races-kryssningar

Viking Line vie sinut Helsingistä The Tall Ships Races 2021 isäntäsatamiin Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan.

Näe valtamerten majesteetit ja koe koko perheen karnevaalitunnelma.

Viking Line tar dig från Helsingfors till värdhamnarna för Tall Ships Races 2021: Åbo, Tallinn och Mariehamn. Se världshavens majestäter och upplev karnevalsstämningen för hela familjen.

Lue lisää jäseneduista ja varaa matkasi vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Läs mer om medlemsförmånerna och boka din resa på vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Hintansa arvoisin Itämerellä Östersjöns mest prisvärda resor

Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys 15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa.

Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!

Bli medlem!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta.

Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem.

Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro.

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

E L L O N N O U L Ä Ä V Y H E L L O K A P M JA LO Matsmart on verkossa toimiva hävikkikauppa jonka tavoitteena on tehdä arjen valinnat helpoiksi. Siksi myymme vain ympäristön kannalta kestäviä tuotteita aina 20%-90% alennuksella.

Meidän kauppamme on puhelimessasi. Tai läppärissäsi. Mene nettikauppaamme, klikkaa haluamaasi tuotetta ja lisää se ostoskoriisi. Katsele ympärillesi ja kerää vaikka koko kori täyteen laadukkaita ja ympäristölle kestäviä tuotteita - muunlaisia et meiltä löydäkään.

Koska haluamme juhlia arjen pieniä sankaritekoja, tarjoamme nyt sinulle uutena asiakkaana erikoisedun. Naputa siis sisään www.matsmart.fi ja lähde heti hyödyntämään etukoodisi!

Tuotteet saattavat päätyä hävikkiin useasta eri syystä: • • • •

Tuotetta on valmistettu liikaa Pakkaus on jotenkin virheellinen Kausivaihtelut Lyhyet parasta ennen -päiväykset

: A L L I D O O K A L O J H O P 10

*Koskee uusia asiakkaita jotka ostavat tuotteita yli 40 eurolla. Voimassa 31.5.2022 asti. 1 etu per asiakas.

10%L*E LISÄ A